EUROOPAN UNIONINTURVALLISUUSSTRATEGIATURVALLISEMPI EUROOPPA OIKEUDENMUKAISEMMASSA MAAILMASSA

FI

EUROOPAN UNIONIN

TURVALLISUUSSTRATEGIA

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

TURVALLISEMPI EUROOPPA

OIKEUDENMUK AISEMMASSA MAAILMASSA

Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista löytyy internetin Europa-

palvelimelta (osoitteessa http://www.europa.eu).

Luettelointitiedot ovat julkaisun lopussa.

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2009

ISBN 978-92-824-2434-6

doi: 10.2860/16751

© Euroopan yhteisöt, 2009

Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan.

Printed in Belgium

PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE

Oikeudellinen huomautus

Tämä esite on neuvoston pääsihteeristön laatima, eikä sen sisältö sido

oikeudellisesti Euroopan unionia tai jäsenvaltioita.

Lisätietoja saa Yleisötiedotus-yksiköltä, pääosasto F, seuraavasta osoitteesta:

Neuvoston pääsihteeristö

Rue de la Loi / Wetstraat 175

1048 Bruxelles/Brussel

BELGIQUE/BELGIË

F. +32 22814977

Sähköposti: public.info@consilium.europa.eu

Internet: http://www.consilium.europa.eu/infopublic

Joulukuussa 2003 hyväksytystä Euroopan unionin turval-

lisuusstrategiasta on tullut virstanpylväs EU:n ulko- ja

turvallisuuspolitiikan kehityksessä.

Ensimmäisen kerran EU sopi uhkien yhteisestä arvioin-

nista sekä asetti selkeät tavoitteet turvallisuusetujensa

edistämiseksi – keskeisten arvojemme pohjalta. Parhaiten

pyrkimyksiämme kuvaa strategian otsikko ”Turvallisempi

Eurooppa oikeudenmukaisemmassa maailmassa”, sillä

tämä juuri on toimintamme perimmäinen tavoite.

Viisi vuotta myöhemmin, joulukuussa 2008, esitin valtioiden ja hallitusten päämiehiltä

saamani tehtäväksiannon mukaisesti Eurooppa-neuvostolle selvityksen strategian

täytäntöönpanosta. Tässä yhdessä Euroopan komission kanssa laaditussa selvityk-

sessä, jonka otsikko on ”Turvallisuudesta huolehtiminen muuttuvassa maailmassa”,

tarkastellaan sitä, miten strategia on käytännössä toiminut ja mitä pitäisi tehdä sen

täytäntöönpanon tehostamiseksi. Valtioiden ja hallitusten päämiehet ovat hyväk-

syneet siinä esitetyn analyysin.

Kuten itse voitte havaita, lyhyessä ajassa on saavutettu paljon. Itsetyytyväisyyteen

ei kuitenkaan ole aihetta. Nopeasti muuttuvassa maailmassa meitä kohtaavat yhä

monet vaativat haasteet.

Olen vakuuttunut siitä, että Eurooppa pystyy ottamaan nämä haasteet vastaan,

kuten olemme ennenkin tehneet.

Javier Solana

Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri, yhteisen ulko- ja

turvallisuuspolitiikan korkea edustaja

Alkusanat

Kuvalähteet

Sivu 3 EU:n neuvosto – © Euroopan yhteisöt

Sivu 10 EU:n neuvosto – © Euroopan yhteisöt

Sivu 15 © Euroopan komissio / ECHO / Adriaan Sullivan

Sivu 17 EULEX Kosovo

Sivu 25 © Euroopan yhteisöt

Sivu 28 EUMM Georgia

Sivu 38 EU:n neuvosto – © Euroopan yhteisöt

Sivu 43 © Euroopan yhteisöt

Alkusanat 3

SELVITYS EUROOPAN UNIONIN TURVALLISUUSSTRATEGIAN

TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

– Turvallisuudesta huolehtiminen muuttuvassa maailmassa 7

TURVALLISEMPI EUROOPPA OIKEUDENMUKAISEMMASSA

MAAILMASSA

– Euroopan unionin turvallisuusstrategia 27

Sisällys

Tiivistelmä

Nyt kun Euroopan unionin turvallisuusstrategian hyväksymisestä

on kulunut viisi vuotta, Euroopan unionilla on suurempi vastuu kuin

koskaan aikaisemmin historiansa aikana.

EU on vakauden linnake. Laajentumisen myötä demokratia ja vauraus

ovat levinneet koko maanosaan. Balkanin alueella ollaan menossa

parempaan suuntaan. Naapuruuspolitiikallamme on luotu vakaat

puitteet suhteita varten eteläisiin ja itäisiin naapureihin, ja Välimeren

unioni ja itäinen kumppanuus ovat unionissa nyt uusi ulottuvuus.

Vuodesta 2003 lähtien EU:lla on ollut yhä merkittävämpi osuus kriisien

ja konfl iktien ratkaisemisessa Afganistanin ja Georgian kaltaisissa

maissa.

Kuitenkin 20 vuotta kylmän sodan päättymisestä Euroopalla on vastas-

saan aina vain monimutkaisempia uhkia ja haasteita.

Kriisejä Lähi-idässä ja muualla maailmassa ei ole ratkaistu, ja uusia

kriisejä on puhjennut jopa aivan lähialueillamme. Valtioiden toimin-

takyvyttömyys vaikuttaa turvallisuuteemme rikollisuuden, laittoman

maahanmuuton ja vastikään myös merirosvouden kautta. Terrorismi

ja järjestäytynyt rikollisuus ovat kehittyneet uhkaaviksi tekijöiksi myös

omissa yhteiskunnissamme. Iranin ydinaseohjelma on edistynyt

merkittävästi, ja se on vaaraksi alueen vakaudelle ja koko asesulku-

järjestelmälle.

SELVITYS EUROOPAN UNIONIN

TURVALLISUUSSTRATEGIAN

TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

Turvallisuudesta huolehtiminen

muuttuvassa maailmassa

8

Globalisaatio merkitsee uusia mahdollisuuksia. Kiinan johtama voima-

kas kasvu kehittyvässä maailmassa on nostanut miljoonia köyhyydestä.

Mutta globalisaatio on myös johtanut monimutkaisempiin ja toisiinsa

kytkeytyviin uhkiin. Yhteiskuntamme elintärkeät valtaväylät – kuten

tietojärjestelmät ja energiatoimitukset – ovat entistä haavoittuvampia.

Maapallon lämpeneminen ja ympäristön tilan heikkeneminen muutta-

vat maapalloamme. Lisäksi globalisaatio nopeuttaa vallan muutoksia ja

tuo esille erot arvoissa. Viimeaikainen rahoitusmarkkinoiden kuohunta

on ravistellut niin kehittyneitä kuin kehittyviä talouksia.

Eurooppa pystyy ottamaan nämä uudet haasteet vastaan niin kuin

olemme tehneet ennenkin.

Ainutlaatuinen välinevalikoima tukenaan EU edistää jo omalta osaltaan

turvallisemman maailman luomista. Olemme työskennelleet ihmisten

turvallisuuden lisäämiseksi vähentämällä köyhyyttä ja epätasa-arvoa,

edistämällä hyvää hallintotapaa ja ihmisoikeuksia, auttamalla kehitystä

ja puuttumalla konfl iktien ja turvattomuuden perussyihin. EU antaa

edelleen eniten apua tuen tarpeessa oleville maille. Kestävä vakaus

edellyttää pitkän aikavälin sitoutumista.

Viimeisen vuosikymmenen kuluessa kokemus ja valmius Euroopan

turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla – olennaisena osana yhteistä

ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme – on kasvanut niiden yli 20 operaa-

tion myötä, joita on toteutettu kriisitilanteissa ja joihin on kuulunut

niin tsunamin jälkeinen rauhanrakennus Acehissa kuin pakolaisten

suojeleminen Tšadissa.

Nämä saavutukset ovat tulosta leimallisesti eurooppalaisesta lähesty-

mistavasta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Mutta itsetyytyväisyyteen

ei ole aihetta. Turvallisuutemme varmistamiseksi ja vastataksemme

kansalaistemme odotuksiin meidän on oltava valmiita vaikuttamaan

tapahtumiin. Tämä tarkoittaa, että meidän on omaksuttava strategi-

sempi ajattelutapa, meidän on oltava tehokkaampia ja näkyvämpiä

kaikkialla maailmassa. Onnistumme parhaiten, kun toimimme oikeaan

aikaan ja johdonmukaisesti oikeanlaiset voimavarat ja yleisön täysi

tuki puolellamme.

9

Konfl iktien ratkaisemiseksi pysyvästi on saatettava yhteen kaikki alueel-

liset toimijat, joille rauha on yhteinen etu. Suvereenien hallitusten on

kannettava vastuu toimiensa seurauksista sekä kannettava yhteinen

vastuu väestön suojelemisessa kansanmurhilta, sotarikoksilta, etnisiltä

puhdistuksilta ja rikoksilta ihmisyyttä vastaan.

On tärkeää, että maat noudattavat YK:n peruskirjan perusperiaatteita

ja ETYJ:n periaatteita ja sitoumuksia. Meidän on selkeästi ilmaistava,

että valtioiden suvereniteetti, riippumattomuus ja alueellinen koske-

mattomuus sekä riitojen rauhanomainen ratkaiseminen ovat asioita,

joista pidetään kiinni. Alueellisten kysymysten ratkaisemista asevoimin

tai asevoimien käytöllä uhaten ei voida sallia missään.

Maailmanlaajuisella tasolla Euroopan on johdettava monenvälisen

järjestyksen uudistamista. Kansainvälisen järjestelmän huipulla on

YK. Kaikki, mitä EU on tehnyt turvallisuuden alalla, on liittynyt YK:n

tavoitteisiin. Meillä on ainutlaatuinen tilaisuus monenvälisyyden uudis-

tamiseen tekemällä yhteistyötä Yhdysvaltojen ja eri puolilla maail-

maa olevien kumppaneidemme kanssa. Euroopalle transatlanttinen

kumppanuus on yhä korvaamaton perusta, joka rakentuu yhteiselle

historialle ja vastuulle. Kriisinhallintaa koskevan yhteistyön parantami-

seksi EU:n ja Naton on syvennettävä strategista kumppanuuttaan.

EU on edistynyt huomattavasti viimeisten viiden vuoden aikana.

Meidät tunnustetaan tärkeäksi paremman maailman puolesta toimi-

vaksi tekijäksi. Mutta huolimatta kaikesta siitä, mitä on saavutettu,

Euroopan turvallisuusstrategian täytäntöönpano on jatkuva prosessi.

Täyden suorituskykymme saavuttamiseksi meidän on oltava vielä

kyvykkäämpiä, johdonmukaisempia ja aktiivisempia.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi Euroopan turvallisuusstrategian joulu-

kuussa 2003. Siinä vahvistettiin ensimmäisen kerran periaatteet ja

asetettiin selkeät tavoitteet keskeisiin arvoihimme perustuvien EU:n

turvallisuusetujen edistämiseksi. Sen lähestymistapa on kokonaisval-

tainen, ja se vastaa edelleen täysin tarkoitustaan.

Tämä selvitys ei korvaa Euroopan turvallisuusstrategiaa, vaan vahvis-

taa sitä. Se antaa mahdollisuuden tarkastella, miten olemme onnis-

tuneet käytännössä ja mitä voidaan tehdä täytäntöönpanon paran-

tamiseksi.

Johdanto

EU:n korkea edustaja

Javier Solana,

Somalian presidentti

Sharif Sheikh Ahmed

ja Yhdistyneiden

Kansakuntien

pääsihteeri Ban

Ki-moon Somaliaa

käsitelleessä

konferenssissa,

jonka Yhdistyneet

Kansakunnat,

Euroopan unioni

ja Afrikan unioni

järjestivät yhdessä

Brysselissä

huhtikuussa 2009

Euroopan turvallisuusstrategiassa kartoitettiin joukko turvallisuuse-

tuihimme liittyviä uhkia ja haasteita. Viisi vuotta myöhemmin nämä

ovat edelleen olemassa: jotkin niistä ovat tulleet merkittävämmiksi, ja

kaikista on tullut monimutkaisempia.

Joukkotuhoaseiden leviäminen

Valtioiden ja terroristien toimesta tapahtuva joukkotuhoaseiden leviämi-

nen todettiin Euroopan turvallisuusstrategiassa ”mahdollisesti suurim-

maksi uhkaksi tulevaisuudellemme”. Tuo riski on lisääntynyt viimeisten

viiden vuoden aikana aiheuttaen paineita monenväliselle järjestelmälle.

Kun Libya on purkanut joukkotuhoaseita koskevan ohjelmansa, Iranin

ja myös Pohjois-Korean on vielä saavutettava kansainvälisen yhteisön

luottamus. Siviilikäyttöön tarkoitetun ydinvoiman todennäköinen uusi

tuleminen lähivuosikymmeninä asettaa myös haasteita ydinsulkujärjes-

telmälle, jos siihen ei liity asianmukaista turvavalvontaa.

EU on vuonna 2003 hyväksytyn joukkotuhoaseiden leviämisen vastai-

sen strategian pohjalta ollut hyvin aktiivinen kansainvälisillä fooru-

meilla ja Iranin ydinohjelmaa koskevien kansainvälisten toimien etulin-

jassa. Strategiassa korostetaan ennaltaehkäisyä, työskentelyä YK:n ja

monenvälisten sopimusten kautta, toimintaa pääasiallisena avunanta-

jana sekä yhteistyötä kolmansien maiden ja alueellisten organisaatioi-

den kanssa, jotta parannettaisiin niiden valmiuksia estää leviäminen.

Meidän olisi edelleen noudatettava tätä lähestymistapaa ja yhdistet-

tävä se poliittiseen ja rahoitustoimintaan. Vuonna 2010 pidettävän

ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssin menestyksellinen loppu-

tulos on ensiarvoisen tärkeää erityisesti ydinsulkujärjestelmän vahvis-

tamista silmällä pitäen. Pyrimme varmistamaan, että tässä konferens-

sissa tarkastellaan tasapainoisella, tehokkaalla ja konkreettisella tavalla,

I Maailmanlaajuiset haasteet ja

suurimmat uhkat

12

miten voitaisiin lisätä leviämisen estämiseen tähtääviä kansainvälisiä

toimia, jatkaa aseriisuntaa ja varmistaa ydinenergian rauhanomaisen

käytön vastuullinen kehittäminen maissa, jotka haluavat tehdä niin.

Lisätyö on myös tarpeen erityiskysymysten osalta, joihin kuuluu seuraa-

vaa: EU:n tuki monenväliselle lähestymistavalle ydinpolttoainekierron

osalta, leviämisen rahoittamisen torjunta, bioturvallisuus ja biouhkilta

suojautuminen sekä maaliinsaattamisjärjestelmien, erityisesti ballistis-

ten ohjusten, leviämisen hillitseminen. Olisi aloitettava neuvottelut

monenvälisestä sopimuksesta, jolla kielletään ydinaseisiin soveltuvan

halkeamiskelpoisen materiaalin tuotanto.

Terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus

Terrorismi Euroopassa ja maailmalla on edelleen merkittävä uhka

toimeentulollemme. Terrori-iskuja on tapahtunut Madridissa ja

Lontoossa, toiset iskut taas on estetty, ja kotikutoisten terroristiryh-

mien merkitys on kasvamassa omassa maanosassamme. Järjestäy-

tynyt rikollisuus, kuten laiton huumekauppa, ihmiskauppa ja laiton

asekauppa sekä kansainväliset petokset ja rahanpesu, uhkaavat

edelleen yhteiskuntiamme.

Vuodesta 2003 lähtien EU on edistynyt molempien käsittelyssä

toteuttamalla lisätoimenpiteitä unionin sisällä vuoden 2004 Haagin

ohjelman ja vuonna 2005 hyväksytyn oikeus- ja sisäasioiden ulkoista

ulottuvuutta koskevan strategian nojalla. Näiden johdosta rajatylittä-

vän tutkinnan suorittaminen ja syytteeseen asettamisen koordinointi

ovat tulleet helpommiksi. EU:n terrorismin vastainen strategia, joka

on myös vuodelta 2005, perustuu ihmisoikeuksien ja kansainvälisen

oikeuden kunnioittamiseen. Siinä noudatetaan nelitahoista lähesty-

mistapaa: radikalisoitumisen ja terroristiryhmiin värväyksen ja niiden

taustalla olevien tekijöiden ehkäiseminen, mahdollisten kohteiden

suojelu, terroristien etsintä ja iskujen jälkivaikutusten käsittely. Vaikka

kansallinen toiminta on keskeistä, terrorismin torjunnan koordinaatto-

rin nimittäminen on ollut merkittävä edistysaskel Euroopan tasolla.

Olemme työskennelleet kovasti EU:n sisällä suojellaksemme yhteiskunti-

amme terrorismilta. Meidän olisi kriisinkoordinointijärjestelyjen ja yhtei-

sön pelastuspalvelumekanismin kaltaisten olemassa olevien välineiden

pohjalta tiivistettävä koordinointijärjestelyjämme, jotta pystyisimme

13

hoitamaan suuren terroristihyökkäyksen, erityisesti sellaisen, jossa käyte-

tään kemiallisia, radiologisia, bioterrorismiin liittyviä tai ydinmateriaaleja.

Lisätyö on tarpeen terrorismin rahoittamisen alalla, ja tähän on liitet-

tävä tehokas ja kattava tietojen jakamista koskeva EU:n politiikka, jossa

otetaan asianmukaisesti huomioon henkilötietojen suoja.

Meidän on myös tehtävä enemmän radikalisoitumisen ja terroristiryh-

miin värväyksen torjumiseksi käsittelemällä ääriliikkeiden ideologiaa ja

puuttumalla syrjintään. Sivilisaatioiden allianssin kaltaisilla foorumeilla

tapahtuvalla kulttuurienvälisellä vuoropuhelulla on merkittävä tehtävä.

Järjestäytyneen rikollisuuden osalta olisi syvennettävä kumppanuuk-

sia, joita harjoitamme lähialueillamme, keskeisten kumppaneidemme

kanssa sekä YK:ssa, käsittelemällä ihmisten liikkumista sekä oikeudel-

lista ja poliisiyhteistyötä. Nykyisten rikollisuutta koskevien YK:n välinei-

den täytäntöönpano on oleellista. Meidän olisi edelleen vahvistettava

terrorismin torjuntaa koskevaa kumppanuuttamme Yhdysvaltojen

kanssa, tietojenvaihto ja tietosuoja mukaan lukien. Meidän olisi myös

vahvistettava Etelä-Aasiassa, Afrikassa ja eteläisillä lähialueillamme

olevien kumppaneidemme valmiuksia. EU:n olisi tuettava monenvä-

lisiä toimia – lähinnä YK:ssa.

Meidän on parannettava tapaa, jolla yhdistämme sisäiset ja ulkoiset

ulottuvuudet. Kansallisella ja Euroopan tasolla tarvitaan enemmän

koordinointia, avoimuutta ja joustavuutta eri viranomaisten kesken.

Tämä todettiin jo Euroopan turvallisuusstrategiassa viisi vuotta sitten.

Edistys on ollut hidasta ja epätäydellistä.

Tietoverkkoturvallisuus

Nykyajan taloudet ovat hyvin riippuvaisia kriittisestä infrastruktuurista,

johon kuuluvat liikenne, viestintä ja energiahuolto, mutta myös inter-

net. Vuonna 2006 hyväksytyssä Euroopan turvallisen tietoyhteiskunnan

strategiassa käsitellään tietoverkkorikollisuutta. Yksityisiin ja julkisiin

tietoverkkojärjestelmiin kohdistuvat hyökkäykset EU:n jäsenvaltioissa

ovat kuitenkin tuoneet asiaan uuden ulottuvuuden ja mahdollisen

uuden taloudellisen, poliittisen ja sotilaallisen välineen.

Lisätyö on tarpeen tällä alalla, jotta voitaisiin pohtia kokonaisvaltaista

EU:n lähestymistapaa, lisätä tietoisuutta ja tehostaa kansainvälistä

yhteistyötä.

14

Energiavarmuus

Energiariippuvuuteen liittyvät huolenaiheet ovat lisääntyneet viimeisten

viiden vuoden aikana. Tuotannon väheneminen Euroopassa tarkoittaa,

että vuoteen 2030 mennessä jopa 75 prosenttia öljystämme ja kaasus-

tamme on tuontitavaraa. Niitä tuodaan muutamasta maasta, joista monen

vakaus on uhattuna. Vastassamme on näin ollen joukko turvallisuushaas-

teita, joiden hoitamisesta kaikki jäsenvaltiot ovat yhdessä vastuussa.

Meillä on oltava sellainen energiapolitiikka, jossa otetaan huomioon

ulkoiset ja sisäiset ulottuvuudet. Korkean edustajan ja komission

kesäkuussa 2006 antamassa yhteisessä selvityksessä esitetään sen

keskeiset tekijät. Tarvitsemme Eurooppaan yhtenäisemmät energia-

markkinat, joilla energiaverkot on liitetty yhteen, erityisen huomion

kiinnittämistä syrjäisimpiin maihin sekä kriisimekanismeja energiatoi-

mitusten väliaikaisten keskeytymisten hoitamiseksi.

Oleellista on polttoaineiden, hankintalähteiden ja kauttakulkureittien

monipuolistaminen samoin kuin hyvä hallintotapa, oikeusvaltioperi-

aatteen kunnioittaminen ja investoinnit lähdemaissa. EU:n politiikalla

tuetaan näitä tavoitteita Keski-Aasian, Kaukasuksen ja Afrikan kanssa

tehdyillä sitoumuksilla sekä itäisen kumppanuuden ja Välimeren

unionin kautta. Energia on keskeinen tekijä EU:n ja Venäjän välisissä

suhteissa. Politiikkaamme olisi kuuluttava kauttakulkureittien käsittely,

Turkin ja Ukrainan kautta kulkevat reitit mukaan lukien. Meidän olisi

edistettävä uusiutuvan energian käyttöä, vähän hiilidioksidipäästöjä

aiheuttavaa teknologiaa ja energiatehokkuutta sekä avoimia ja hyvin

säänneltyjä maailmanlaajuisia markkinoita yhdessä kumppaneidemme

kanssa, Intia, Japani, Kiina ja Yhdysvallat mukaan lukien.

Ilmastonmuutos

Euroopan turvallisuusstrategiassa todettiin jo vuonna 2003, mitä

turvallisuusvaikutuksia ilmastonmuutoksella on. Viisi vuotta myöhem-

min tämä asia on saanut uuden painoarvon.

Maaliskuussa 2008 korkea edustaja ja komissio esittivät Eurooppa-

neuvostolle selvityksen, jossa ilmastonmuutosta pidettiin ”uhkien

moninkertaistajana”. Luonnonkatastrofi t, ympäristön tilan heiken-

tyminen ja kilpailu luonnonvaroista pahentavat konfl iktia erityisesti

tilanteissa, joihin liittyy köyhyyttä ja väestönkasvua, ja aiheuttavat

15

humanitaarisia, terveydellisiä, poliittisia ja turvallisuusvaikutuksia,

muuttoliikkeen kiihtyminen mukaan lukien. Ilmastonmuutos voi myös

johtaa kauppareittejä, merialueita ja aiemmin luoksepääsemättömiä

luonnonvaroja koskeviin kiistoihin.

Olemme tehostaneet konfliktinestoamme ja kriisinhallintaamme,

mutta meidän on parannettava analysointi- ja varhaisvaroitusval-

miuksiamme. EU ei voi tehdä tätä yksin. Meidän on tehostettava

yhteistyötämme riskialttiimpien maiden kanssa vahvistamalla niiden

selviytymiskykyä. Kansainvälinen yhteistyö YK:n ja alueellisten organi-

saatioiden kanssa on oleellista.

EU:n ja YK:n alaisen Maailman

elintarvikeohjelman toimittamaa

elintarvikeapua jaetaan

Zimbabwessa

Laajentuminen on Euroopassa edelleen voimakas vakautta, rauhaa ja

uudistusta edistävä voima.

Neuvottelut Turkin kanssa aloitettiin vuonna 2005 ja sen jälkeen on

avattu useita neuvottelulukuja. Edistyminen Länsi-Balkanilla on ollut

jatkuvaa, mutta hidasta. Liittymisneuvotteluissa Kroatian kanssa on jo

edistytty pitkälle. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia on saanut

jäsenehdokkaan aseman. Muiden Länsi-Balkanin maiden kanssa on

allekirjoitettu vakautus- ja assosiaatiosopimukset. Serbia on lähellä

tilannetta, jossa se täyttää kaikki edellytykset siirtymiselle kohti syvem-

piä suhteita EU:n kanssa. EU:lla on edelleen johtava asema Bosnia ja

Hertsegovinassa, mutta edistymisestä huolimatta paikallisten poliit-

tisten johtajien edellytetään tekevän enemmän uudistusten esteiden

poistamiseksi.

Olemme aloittamassa Kosovossa EULEX-operaatiota, joka on tähän

mennessä laajin ETPP:n piiriin kuuluva siviilioperaatiomme, ja annamme

edelleen huomattavaa taloudellista tukea. Kaikkialla tällä alueella tarvi-

taan välttämättä yhteistyötä ja hyviä naapuruussuhteita.

On Euroopan unionin edun mukaista, että rajanaapureissamme on

hyvä hallinto. Tätä prosessia tuetaan vuonna 2004 aloitetulla Euroopan

naapuruuspolitiikalla (ENP). Idässä mukana ovat kaikki mahdolliset

maat lukuun ottamatta Valko-Venäjää, jonka kanssa olemme siirty-

mässä tähän suuntaan.

Ukrainan kanssa olemme edenneet pidemmälle mittavalla assosi-

aatiosopimuksella, jonka viimeistely saadaan pian päätökseen.

Aloitamme pian Moldovan kanssa neuvottelut samanlaisesta

sopimuksesta. EU:n kahdenvälisten politiikkojen täydentämiseksi

II Vakauden luominen Eurooppaan ja

muualle

17

tällä Euroopan kannalta erittäin tärkeällä alueella on käynnistetty

Mustanmeren synergia-aloite.

Niin sanotut lukkiutuneet konfl iktit ovat nousseet uudeksi huolenai-

heeksi itäisessä naapurustossamme. Abhasiaan ja Etelä-Ossetiaan liitty-

vät ongelmat ovat kärjistyneet, ja ne johtivat elokuussa 2008 Venäjän ja

Georgian väliseen aseelliseen konfl iktiin. EU johti kriisin kansainvälistä

käsittelyä toimimalla välittäjänä osapuolten välillä, antamalla humani-

taarista apua, lähettämällä siviilitarkkailuvaltuuskunnan ja antamalla

merkittävää taloudellista tukea. Olemme edelleen sitoutuneet tähän

tehtävään EU:n johtaessa Geneven prosessia. Mahdollista ratkaisua

Transnistrian konfl iktiin on vauhditettu EU:n aktiivisella osallistumisella

5 + 2 -neuvotteluihin ja EU:n rajavalvonnan avustusoperaatiolla.

Välimeri, Euroopalle erittäin tärkeä suurten mahdollisuuksien alue,

asettaa vielä vaikeita haasteita, kuten riittämättömät poliittiset uudis-

tukset ja laiton maahanmuutto. EU ja useat Välimeren kumppanit,

kuten Israel ja Marokko, pyrkivät syventämään kahdenvälisiä suhteita.

ENP on vahvistanut alun perin Barcelonan prosessissa vuonna 1995

Kosovossa toteutettava

EU:n oikeusvaltio-

operaatio (EULEX)

on toistaiseksi laajin

Euroopan turvallisuus-

ja puolustuspolitiikan

alan operaatio

18

aloitettuja uudistuksia, mutta alueellinen konfl ikti yhdistettynä lisään-

tyvään radikalisoitumiseen kylvää edelleen epävakautta.

EU:lla on ollut keskeinen osa pyrkimyksissä ratkaisuun Lähi-idässä

sen osallistuessa kvartetin toimintaan ja tehdessä yhteistyötä Israe-

lin ja palestiinalaishallinnon sekä Arabiliiton ja muiden alueellisten

kumppaneiden kanssa. EU osallistuu täysipainoisesti Annapoliksen

prosessiin kohti kahden valtion ratkaisua ja antaa palestiinalaishallin-

nolle jatkuvaa rahoitus- ja budjettitukea; samoin se osallistuu toimin-

taedellytysten kehittämiseen muun muassa lähettämällä paikan päälle

oikeus-, poliisi- ja rajavartioasiantuntijoita. Libanonissa jäsenvaltiot

muodostavat UNIFIL-rauhanturvaoperaation ytimen. Irakissa EU on

tukenut poliittista prosessia, jälleenrakennusta ja oikeusvaltioperiaa-

tetta esimerkiksi EUJUST LEX -operaation yhteydessä.

Iran on kasvavan huolen aihe vuodesta 2003 lähtien. Iranin ydinoh-

jelma on ollut toistuvasti YK:n turvallisuusneuvoston ja IAEA:n päätös-

lauselmien aiheena. Sotilaallisten ydinvoimavarojen kehittäminen olisi

EU:n turvallisuudelle uhka, jota ei voida hyväksyä. EU on toteuttanut

Yhdysvaltain, Kiinan ja Venäjän kanssa kaksitahoista lähestymistapaa

yhdistäen vuoropuhelun ja lisääntyvän painostuksen. Korkea edustaja

on tehnyt Iranille pitkälle menevän tarjouksen luottamuksen synnyttä-

miseksi ja yhteyden luomiseksi uudelleen kansainväliseen yhteisöön.

Jos ydinohjelma kuitenkin etenee, tarvitaan uusia toimenpiteitä YK:n

toiminnan tueksi. Samaan aikaan meidän on alueellisen turvallisuu-

den rakentamiseksi toimittava yhdessä alueen maiden kanssa, joihin

kuuluvat myös Persianlahden maat.

Euroopan turvallisuusstrategiassa tunnustetaan, että Euroopalla on

turvallisuusintressejä myös sen lähinaapuruston ulkopuolella. Afganis-

tan on tässä suhteessa erityinen huolenaihe. Eurooppa on sitoutunut

luomaan vakautta pitkällä aikavälillä. EU:n jäsenvaltiot osallistuvat

huomattavalla tavalla Naton operaatioon, ja EU on mukana hallinto- ja

kehitystyössä kaikilla tasoilla. EU:n poliisioperaatiota on laajennettu.

Näissä toimissa ei onnistuta ilman Afganistanin täydellistä omavas-

tuullisuutta ja naapurimaiden, erityisesti Pakistanin, mutta myös Intian,

Keski-Aasian maiden ja Iranin tukea. Intian ja Pakistanin välisten hyvien

19

suhteiden mahdollisuuden lisääntyminen viime vuosina on ollut yksi

myönteinen asia strategisessa taseessa.

Turvallisuus ja kehitys

Euroopan turvallisuusstrategiassa ja vuoden 2005 kehityspolitiikkaa

koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa todetaan, että kestävä

kehitys ei ole mahdollista ilman rauhaa ja turvallisuutta ja että ilman

kehitystä ja köyhyyden poistamista ei voida saada aikaan kestä-

vää rauhaa. Myös terveysuhkat, erityisesti pandemiat, vaarantavat

kehitystä. Ihmisoikeudet ovat olennainen osa tätä yhtälöä. Monilla

konfl iktialueilla ja konfl ikteista aiemmin kärsineillä alueilla on puutut-

tava kauhistuttavaan seksuaalisen väkivallan käyttöön pelotteena ja

terrorin välineenä. Seksuaalista väkivaltaa aseellisissa konfl ikteissa

koskevan YK:n turvallisuusneuvoston julkilausuman 1820 tehokas

täytäntöönpano on olennaisen tärkeää.

Konfliktit liittyvät usein valtion sisäiseen heikkouteen. Somalian

kaltaiset maat ovat joutuneet heikon hallinnon ja toistuvien konfl ik-

tien kierteeseen. Olemme pyrkineet katkaisemaan tämän kierteen

käyttämällä sekä kehitysapua että turvallisuutta parantavia toimen-

piteitä. Turvallisuusalan uudistus ja aseistariisunta, demobilisaatio

ja yhteiskuntaan sopeuttaminen ovat tärkeä osa konfl iktin jälkeistä

vakauttamista ja uudelleenrakentamista, ja ne ovat olleet Guinea-

Bissaussa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa toteuttamiemme

operaatioiden keskeisiä tavoitteita. Tämä onnistuu parhaiten, kun se

toteutetaan kumppanuudessa kansainvälisen yhteisön ja paikallisten

sidosryhmien kanssa.

Luonnonvarojen piittaamaton riistäminen on usein konfl iktien perim-

mäisenä syynä. Veden ja raaka-aineiden saantia koskevat, lisääntyvät

jännitteet edellyttävät monenvälisiä ratkaisuja. Kimberleyn prosessi ja

kaivannaistoiminnan avoimuutta koskeva aloite tarjoavat uudenlaisen

mallin tämän ongelman ratkaisemiseksi.

20

Merirosvous

Euroopan turvallisuusstrategiassa tuodaan järjestäytyneen rikollisuu-

den uutena ulottuvuutena esille merirosvous. Myös se johtuu valtion

sisäisestä hajoamisesta. Maailmantalouden kaupasta 90 prosenttia

tapahtuu meriteitse. Merirosvous Intian valtameressä ja Adeninlahdella

on tehnyt tästä kysymyksestä viime kuukausina entistä polttavamman,

ja se on vaikuttanut humanitaarisen avun toimittamiseen Somaliaan.

EU on merirosvouksesta kärsivien maiden ja muiden kansainvälisten

toimijoiden, myös Naton, rinnalla reagoinut ongelmaan käynnistä-

mällä EU:n ensimmäisen ETPP:hen kuuluvan merioperaation ATALAN-

TAn merirosvouksen lopettamiseksi Somalian rannikolla.

Pienaseet ja kevyet aseet, rypäleammukset ja jalkaväkimiinat

Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuonna 2005 EU:n strategian pienasei-

den ja kevyiden aseiden sekä niissä käytettävien ampumatarvikkei-

den laittoman keskittymisen ja kaupan torjumiseksi. EU tukee sen

täytäntöönpanon yhteydessä alaa koskevaa YK:n toimintaohjelmaa.

EU kehittää edelleen toimintoja näiden aseiden synnyttämän uhkan

torjumiseksi.

EU kannattaa voimakkaasti kansainvälistä asekauppasopimusta, ja se

on päättänyt tukea sopimuksen hyväksymiseen johtavaa prosessia.

EU on myös miinojen vastaisen toiminnan merkittävä avunantaja. Se

on tukenut ja edistänyt aktiivisesti jalkaväkimiinat kieltävää Ottawan

sopimusta maailmanlaajuisesti. Dublinissa toukokuussa 2008 hyväk-

sytty Oslon yleissopimus rypäleammuksista on merkittävä edistysaskel

vastauksena tämäntyyppisten ammusten aiheuttamiin humanitaarisiin

ongelmiin, jotka ovat kaikkien EU:n jäsenvaltioiden vakavan huolen

aiheena. Merkittävä edistysaskel olisi, että tämäntyyppisiä ammuksia

koskeva pöytäkirja hyväksyttäisiin YK:n puitteissa ja että siihen osallis-

tuisivat kaikki tärkeät sotilasvallat.

21

Jotta voisimme reagoida muuttuvaan turvallisuusympäristöön, meidän

on toimittava tehokkaammin keskenämme, naapureidemme kanssa

ja maailmassa.

A Tehokkaampi ja kyvykkäämpi Eurooppa

Kykymme käsitellä haasteita on kehittynyt viimeisten viiden vuoden

aikana, ja sen on kehityttävä edelleen. Meidän on lujitettava omaa

yhtenäisyyttämme paremmalla institutionaalisella koordinoinnilla ja

strategisemmalla päätöksenteolla. Lissabonin sopimuksen määräykset

antavat tähän tarvittavat puitteet.

Toimintamme tulee perustua siihen, että uhkia estetään aikaisessa

vaiheessa muuttumasta konfl iktin lähteiksi. Rauhanrakentaminen ja

pitkällä aikavälillä tapahtuva köyhyyden vähentäminen ovat tässä

suhteessa olennaisen tärkeitä. Kukin tilanne edellyttää välineidemme

johdonmukaista käyttöä, mukaan lukien poliittiset, diplomaattiset,

kehitystä edistävät, humanitaariset, kriiseihin reagointiin liittyvät,

taloudelliset ja kaupallisen yhteistyön sekä sotilaallisen ja siviilikrii-

sinhallinnan välineet. Meidän olisi myös parannettava vuoropuhelu- ja

välitysvalmiuksiamme. EU:n erityisedustajat käyttävät EU:n vaikutus-

valtaa eri konfl iktialueilla. Kansalaisyhteiskunnalla ja valtioista riippu-

mattomilla järjestöillä on keskeinen rooli toimijoina ja kumppaneina.

Euroopan parlamentin jäsenten johtamilla vaalitarkkailuvaltuuskun-

nilla on myös tärkeä merkitys.

ETPP:n menestyksekäs toteuttaminen yhteisen ulko- ja turvallisuuspo-

litiikkamme olennaisena osana kuvastuu siinä, että apuamme kysytään

yhä enemmän. Georgian-operaatiomme on osoittanut, mitä voidaan

saavuttaa, kun meillä on tarvittavaa poliittista tahtoa toimia yhdessä.

Mutta mitä mutkikkaampia haasteita kohtaamme, sitä joustavampia

III Eurooppa muuttuvassa maailmassa

22

meidän tulee olla. Meidän on asetettava sitoumuksemme voimavaro-

jemme mukaiseen tärkeysjärjestykseen. Taisteluosastot ja siviilivalmi-

usryhmät ovat tehostaneet kykyämme toimia nopeasti.

Asianmukaiset ja tehokkaat komentorakenteet ja esikuntavalmiudet

ovat keskeisiä seikkoja. Kykyämme yhdistää siviili- ja sotilasasiantun-

temus operaation synnystä suunnitteluvaiheeseen ja toteuttamiseen

saakka on vahvistettava. Me kehitämme ETPP:n tätä puolta perusta-

malla asianmukaiset hallinnolliset rakenteet, rahoitusmekanismit ja

järjestelmät. On myös tarvetta parantaa koulutusta Euroopan turval-

lisuus- ja puolustusakatemian sekä Erasmus-vaihdon kaltaisen Euroo-

pan nuorten upseerien vaihtoa koskevan uuden aloitteen pohjalta.

Meidän on jatkettava ihmisoikeuskysymysten sisällyttämistä kaikkiin

tämän alan toimiin, myös ETPP-operaatioihin, ihmisten turvallisuutta

koskevan käsitteen kanssa yhdenmukaisen ihmisiin perustuvan lähes-

tymistavan kautta. EU korostaa naisten roolia rauhanrakentamisessa.

YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan

päätöslauselman 1325 ja lapsia aseellisissa konfl ikteissa koskevan YK:n

turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1612 tosiasiallinen täytän-

töönpano on tässä yhteydessä erittäin tärkeää.

Siviilioperaatioiden osalta meidän on voitava saada kokoon koulutet-

tua henkilöstöä, jolla on laajat taidot ja kokemus, lähettää se paikalle

lyhyellä varoitusajalla ja antaa sille tukea operaatioalueella pitkällä

aikavälillä. Kansallisten kiintiöiden välinen täysi yhteentoimivuus

on tärkeää. Tämän tukemiseksi jäsenvaltiot ovat sitoutuneet laati-

maan kansallisia strategioita asiantuntijoiden antamiseksi käyttöön

ja lisäämään siirrettävän henkilöstön määrää operaatioiden tueksi,

mukaan lukien budjetointi ja hankinnat. Tarvikkeiden käyttöönanta-

mis- ja hankintatapoja olisi tehostettava operaatioiden oikea-aikaisen

käynnistämisen mahdollistamiseksi.

Sotilasoperaatioiden osalta on edelleen tehostettava voimavarapon-

nistelujamme sekä keskinäistä yhteistyötä ja vastuunjakamisjärjes-

telyjä. Kokemus on osoittanut lisätoimien tarpeen etenkin keskeis-

ten voimavarojen, kuten strategisten ilmakuljetusten, helikopterien,

avaruusvoimavarojen ja merivalvonnan, osalta (kuten on esitetty

tarkemmin voimavarojen tehostamista koskevassa julkilausumassa).

Näitä toimia on tuettava Euroopan laajuisella kilpailukykyisellä ja

vahvalla puolustusteollisuudella, jossa investoidaan enemmän tutki-

23

mukseen ja kehittämiseen. Euroopan puolustusvirasto on johtanut tätä

prosessia menestyksekkäästi vuodesta 2004, ja niin sen olisi tehtävä

edelleenkin.

B Tehostettu vuorovaikutus naapureidemme kanssa

Euroopan naapuruuspolitiikka on lujittanut yksittäisiä kahdenvälisiä

suhteita EU:n kanssa. Tässä prosessissa on nyt kehitettävä alueellista

yhdentymistä.

Heinäkuussa 2008 käynnistetty Välimeren unioni antaa uudistetun

poliittisen sysäyksen tämän toteuttamiselle eteläisten kumppa-

neidemme kanssa monipuolisine tehtävineen, joihin sisältyvät meritur-

vallisuus, energia, vesipolitiikka ja muuttoliike. Turvallisuusuhkien,

kuten terrorismin, käsittelyllä on tässä tärkeä merkitys.

Itäinen kumppanuus parantaa selvästi suhteitamme itäisiin naapu-

reihimme, poliittiset, taloudelliset ja kauppasuhteet mukaan lukien.

Tavoitteena on vahvistaa näiden maiden vaurautta ja vakautta sekä

näin ollen EU:n turvallisuutta. Ehdotukset kattavat monenlaisia

kahden- ja monenvälisiä yhteistyöaloja, energiavarmuus ja henkilöiden

liikkuvuus mukaan lukien.

Kestävä vakaus naapurimaissamme edellyttää EU:n jatkuvia toimia

yhdessä YK:n, ETYJ:n, Yhdysvaltojen ja Venäjän kanssa. Suhteemme

Venäjään ovat heikentyneet Georgian konfl iktin myötä. EU odottaa

Venäjän noudattavan sitoumuksiaan tavalla, jolla palautetaan tarvit-

tava luottamus. Kumppanuutemme olisi perustuttava yhteisten

arvojen, erityisesti ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltion ja

markkinatalouden periaatteiden, kunnioittamiseen sekä yhteisiin

etuihin ja tavoitteisiin.

Meidän on edelleen pyrittävä ratkaisemaan konfl iktit Etelä-Kaukasi-

assa, Moldovan tasavallassa sekä Israelin ja arabivaltioiden välillä. Tässä

yhteydessä, kuten muuallakin, on tärkeää, että Yhdysvallat osallistuu

toimiin täysimääräisesti. Kussakin tapauksessa on kaikkien alueellis-

ten toimijoiden osallistuttava kestävän ratkaisun muodostamiseen.

Tietyillä mailla, kuten Turkilla, Egyptillä, Jordanialla, Saudi-Arabialla ja

Qatarilla, on ollut yhä tärkeämpi rooli alueella, kun taas Iranista ei voida

todeta samaa. On erityinen tilaisuus toimia yhdessä Turkin kanssa –

myös Sivilisaatioiden allianssin puitteissa.

24

C Tehokkaan monenvälisyyden kumppanuudet

Euroopan unionin turvallisuusstrategiassa kehotettiin Eurooppaa

myötävaikuttamaan osaltaan tehokkaamman monenvälisen järjes-

tyksen muodostamiseen maailmassa. Me olemme lujittaneet kumppa-

nuuksiamme vuodesta 2003 kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Euroopan tärkein kumppani tällä alueella ja muilla alueilla on Yhdys-

vallat. Kun EU ja Yhdysvallat ovat toimineet yhdessä, ne ovat saaneet

maailmassa aikaan erittäin paljon hyvää.

Kansainvälisen järjestelmän huipulla on YK. Kaikki, mitä EU on tehnyt

turvallisuuden alalla, on liittynyt YK:n tavoitteisiin. EU toimii tiiviisti

keskeisillä operaatioalueilla, muun muassa Kosovossa, Afganistanissa,

Kongon demokraattisessa tasavallassa, Sudanissa/Darfurissa, Tšadissa

ja Somaliassa, ja se on parantanut institutionaalisia yhteyksiä vuonna

2007 annetun EU:n ja YK:n yhteisen julkilausuman mukaisesti. Me

kannatamme kaikkia 16:ta parhaillaan toteutettavaa YK:n rauhantur-

vaoperaatiota.

EU ja Nato ovat toimineet hyvin yhdessä Balkanin alueella ja Afganis-

tanissa, vaikkakaan viralliset suhteet eivät ole edistyneet. Meidän on

lujitettava tätä strategista kumppanuutta yhteisten turvallisuusetu-

jemme tukemiseksi paremmalla operatiivisella yhteistyöllä kunni-

oittaen täysin kunkin organisaation itsenäistä päätöksentekoa ja

sotilasvoimavarojen jatkuvalla kehittämisellä. Me olemme syventäneet

suhdettamme ETYJ:hin vuodesta 2003 lähtien erityisesti Georgiassa

ja Kosovossa.

Olemme laajentaneet suhdettamme Kiinaan merkittävästi. Suhteet

Kanadaan ja Japaniin ovat läheiset ja pitkäikäiset. Venäjä on edelleen

tärkeä kumppani maailmanlaajuisissa kysymyksissä. Suhteessamme

Intiaan on vielä parantamisen varaa. Suhteet muihin kumppaneihin,

kuten Brasiliaan, Etelä-Afrikkaan ja Euroopan osalta Norjaan ja Sveitsiin,

ovat merkitykseltään kasvaneet vuodesta 2003 lähtien.

EU tekee tiiviimpää yhteistyötä alueellisten järjestöjen ja erityisesti

Afrikan unionin kanssa. Me tuemme yhteisen Afrikka–EU-strategian

avulla Afrikan kriisinhallintavalmiuksien tehostamista, mukaan lukien

alueelliset jatkuvassa valmiudessa olevat joukot ja varhaisvaroitus. Me

olemme syventäneet suhteitamme Keski-Aasian kumppaneihimme

vuonna 2007 hyväksytyllä strategialla, johon sisältyvät tehostettu

25

poliittinen vuoropuhelu sekä muun muassa vesipolitiikkaan, energi-

aan, oikeusvaltioon ja turvallisuuteen liittyvät toimet. Muiden alueiden

osalta EU on tiivistänyt suhteita Kaakkois-Aasian maiden liittoon muun

muassa Burmaa koskevissa alueellisissa kysymyksissä, Etelä-Aasian

alueellisen yhteistyön järjestöön ja Latinalaiseen Amerikkaan. EU:n

kokemus antaa sille erityisen roolin alueellisen yhdentymisen edistä-

misessä. Jos muut pyrkivät toimimaan meidän tavallamme omien

olosuhteidensa mukaan, meidän olisi tuettava niitä.

Toisen maailmansodan lopulla kehitetty kansainvälinen järjestelmä on

paineiden alaisena usealta taholta. Edustus kansainvälisissä instituuti-

oissa on asetettu kyseenalaiseksi. Legitiimiyttä ja toimivuutta on paran-

nettava ja päätöksentekoa monenvälisillä foorumeilla on tehostettava.

Tämä tarkoittaa yhteisten päätösten lisäämistä ja muiden suurempaa

osuutta. Kun ratkaistavana on yhteisiä ongelmia, ovat yhteiset ratkaisut

välttämättömiä.

Keskeisiä painopisteitä ovat ilmastonmuutos ja Dohan kierroksen

saattaminen päätökseen Maailman kauppajärjestössä. EU johtaa

neuvotteluja ilmastonmuutosta koskevasta uudesta kansainvälisestä

sopimuksesta, ja sen on käytettävä kaikki keinonsa menestyksekkään

EU NAVFOR Somalia –

Atalanta -operaation

tarkoituksena on suojella

aluksia merirosvoukselta

ja aseellisilta ryöstöiltä

26

tuloksen saavuttamiseksi Kööpenhaminassa vuonna 2009. Meidän

olisi jatkettava vuonna 2005 aloitettua YK:n järjestelmän uudistusta

ja säilytettävä turvallisuusneuvoston keskeinen rooli sekä sen ensisi-

jainen vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden säilyttämi-

sestä. Kansainvälisen rikostuomioistuimen tehokkuutta olisi lisättävä

kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien lujittamista koskevien EU:n

laajempien pyrkimysten rinnalla. Meidän on muokattava Kansainvä-

listä valuuttarahastoa ja muita rahoituslaitoksia nykyajan realiteetteja

vastaaviksi. G8-järjestelmää olisi muutettava. Näiden lisäksi meidän on

jatkettava yhteisiä pyrkimyksiämme vuosituhannen kehitystavoittei-

den saavuttamiseksi.

Nämä kysymykset ovat rajatylittäviä, ja ne liittyvät sekä sisä- että

ulkopolitiikkaan. Niistä ilmenee, miten tällä vuosisadalla enemmän

kuin koskaan aiemmin täysivaltaisuus tuo mukanaan vastuuta.

Tärkeimpien ihmisoikeuksien osalta EU:n olisi edelleen edistettävä

YK:n vuosituhatjulistuksen seurantakokouksessa vuonna 2005 saavu-

tettua yhteisymmärrystä siitä, että meillä on yhteinen vastuu väestön

suojelemisessa kansanmurhilta, sotarikoksilta, etnisiltä puhdistuksilta

ja rikoksilta ihmisyyttä vastaan.

***

On olennaisen tärkeää säilyttää kansalaisten tuki maailmanlaajuiselle

sitoumuksellemme. Nykyajan demokratioissa, joissa tiedotusvälineet

ja yleinen mielipide ovat keskeisiä politiikan muovaajia, kansalaisten

sitoutuminen on ratkaisevan tärkeää ulkomaisten sitoumuksiemme

toteuttamiselle. Me lähetämme poliiseja, oikeudellisia asiantuntijoita ja

sotilaita epävakaille alueille ympäri maailmaa. Hallitusten, parlament-

tien ja EU:n toimielinten tehtävänä on tiedottaa, miten tämä edistää

turvallisuutta jäsenvaltioissa.

Euroopan unionin turvallisuusstrategiassa esitettiin viisi vuotta

sitten, miten EU voi edistää oikeudenmukaisempaa, turvallisempaa

ja yhtenäisempää maailmaa. Olemme edistyneet tällä tiellä hyvin.

Mutta maailma ympärillämme muuttuu nopeasti uusine uhkineen

ja muuttuvine voimasuhteineen. Turvallinen Eurooppa paremmassa

maailmassa edellyttää, että meidän on pyrittävä vaikuttamaan asioihin

enemmän, ja meidän on tehtävä se nyt.

27

Johdanto

Eurooppa ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä vauras, turvallinen ja

vapaa. Euroopan historiassa on 1900-luvun alkupuoliskon väkivaltai-

sen kauden jälkeen seurannut ennen kokematon rauhan ja vakauden

aika.

Keskeinen merkitys tässä kehityksessä on ollut Euroopan unionin

perustamisella, joka on muuttanut valtioidemme välisiä suhteita ja

kansalaistemme elämää. Euroopan maat ovat sitoutuneet rauhan-

omaiseen riitojen käsittelyyn ja yhteistyöhön yhteisten instituutioiden

välityksellä. Autoritaariset järjestelmät ovat vaihtuneet tänä aikakau-

tena turvallisiin, vakaisiin ja dynaamisiin demokratioihin oikeusval-

tion ja demokratian periaatteiden asteittaisen leviämisen myötä. EU:n

perättäiset laajentumiset ovat tehneet yhdistyneen ja rauhanomaisen

maanosan visiosta todellisuutta.

Yhdysvalloilla on ollut Euroopan yhdentymisen ja Euroopan turvalli-

suuden kannalta ratkaiseva merkitys erityisesti Naton kautta. Kylmän

sodan päättyminen jätti Yhdysvallat hallitsevaan asemaan sotilaalli-

sena toimijana. Mikään yksittäinen maa ei kuitenkaan pysty ratkaise-

maan nykyajan monimutkaisia ongelmia omin voimin.

TURVALLISEMPI EUROOPPA

OIKEUDENMUKAISEMMASSA MAAILMASSA

Euroopan unionin turvallisuusstrategia

Bryssel 12. joulukuuta 2003

28

Euroopalla on edelleen turvallisuusuhkia ja -haasteita. Balkanin

konfl iktin puhkeaminen oli muistutus siitä, että sota ei ole kadonnut

maanosastamme. Viime vuosikymmenen aikana mikään alue maail-

massa ei ole säästynyt aseellisilta konfl ikteilta. Niistä useimmat ovat

olleet pikemminkin valtioiden sisäisiä kuin valtioiden välisiä, ja useim-

mat uhrit ovat olleet siviilejä.

25 valtion muodostama Euroopan unioni, jossa on yli 450 miljoonaa

kansalaista, joka tuottaa neljäsosan maailman bruttokansantulosta

(BKTL) ja jolla on käytössään laaja valikoima välineitä, on väistämättä

maailmanlaajuinen toimija. Viime vuosikymmenen aikana eurooppa-

laisia joukkoja on lähetetty ulkomaille niinkin kaukaisiin paikkoihin kuin

Afganistaniin, Itä-Timoriin ja Kongon demokraattiseen tasavaltaan.

Eurooppalaisten etujen jatkuva lähentyminen ja Euroopan unionin

keskinäisen yhteisvastuullisuuden lujittuminen tekevät meistä uskot-

tavamman ja tehokkaamman toimijan. Euroopan on oltava valmis

ottamaan osavastuu maailmanlaajuisesta turvallisuudesta ja osallis-

tumaan oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseen.

EU:n tarkkailijat

keskustelevat

maansisäisten

pakolaisten kanssa

vastaanottokeskuksessa

Georgiassa

29

Maailmanlaajuiset haasteet

Kylmän sodan jälkeiselle maailmalle on ominaista rajojen avautuminen,

ja tällaisessa ympäristössä turvallisuuden sisäiset ja ulkoiset näkökoh-

dat liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Kauppa- ja investointivirrat,

teknologian kehitys ja demokratian leviäminen ovat tuoneet vapautta

ja vaurautta monille ihmisille. Joidenkin ihmisten mielestä maailman-

laajuistuminen on turhautumisen ja epäoikeudenmukaisuuden yksi

syy. Tämä kehitys on myös kasvattanut valtiosta riippumattomien

ryhmien toiminta-alaa kansainvälisissä asioissa. Kyseinen kehitys on

myös lisännyt Euroopan riippuvuutta yhteenliitetyistä infrastruktuu-

reista liikenteen, energian, tietoliikenteen ja muilla aloilla ja näin ollen

lisännyt myös Euroopan haavoittuvuutta.

Vuodesta 1990 lähtien sodissa on kuollut melkein 4 miljoonaa ihmistä,

joista 90 prosenttia on siviilejä. Yli 18 miljoonaa ihmistä koko maail-

massa on joutunut jättämään kotinsa konfl iktin seurauksena.

Köyhyys ja sairaudet aiheuttavat suuressa osassa kehitysmaita

suunnatonta kärsimystä sekä kiireellisiä turvallisuusongelmia. Melkein

3 miljardia ihmistä eli puolet maailman väestöstä joutuu tulemaan

toimeen alle kahdella eurolla päivässä. 45 miljoonaa ihmistä kuolee

joka vuosi nälkään ja aliravitsemukseen. Aidsista on tullut ihmiskunnan

historian yksi tappavimmista pandemioista, joka vaikuttaa osaltaan

yhteiskuntien hajoamiseen. Uudet sairaudet voivat levitä nopeasti,

ja niistä voi tulla maailmanlaajuisia uhkia. Saharan eteläpuoleinen

Afrikka on nykyään köyhempi kuin kymmenen vuotta sitten. Monissa

tapauksissa talouden kehittymisen epäonnistuminen on sidoksissa

poliittisiin ongelmiin ja väkivaltaisiin konfl ikteihin.

I Turvallisuusympäristö: maailmanlaajuiset

haasteet ja suurimmat uhkat

30

Turvallisuus on kehityksen ennakkoedellytys. Konfl iktit eivät ainoas-

taan tuhoa infrastruktuuria, muun muassa sosiaalisia perusrakenteita,

vaan ne myös voimistavat rikollisuutta, estävät investointeja ja tekevät

normaalin taloudellisen toiminnan mahdottomaksi. Monet maat ja

alueet ovat konfl iktien, turvattomuuden ja köyhyyden kierteessä.

Luonnonvaroista ja erityisesti vedestä käytävä kilpailu, jota kiihdyttää

lämpötilojen nousu tulevina vuosikymmeninä, lisää todennäköisesti

rauhattomuutta ja muuttoliikkeitä useilla alueilla.

Energiariippuvuus on Euroopan erityinen huolenaihe. Eurooppa on

maailman suurin öljyn ja kaasun tuoja. Tuonnin osuus päivittäisestä

energiankulutuksesta on noin 50 prosenttia. Se nousee 70 prosent-

tiin vuonna 2030. Öljyä tuodaan pääasiassa Persianlahdelta ja kaasua

Venäjältä ja Pohjois-Afrikasta.

Suurimmat uhkat

Laajamittainen hyökkäys jotakin jäsenvaltiota vastaan on nykyisin

epätodennäköinen. Sen sijaan Euroopan edessä on uusia uhkia:

monimuotoisempia, näkymättömämpiä ja arvaamattomampia.

Terrorismi: Terrorismi vaarantaa ihmishenkiä, aiheuttaa suuria kustan-

nuksia, pyrkii vahingoittamaan yhteiskuntiemme avoimuutta ja suvait-

sevuutta sekä muodostaa kasvavan strategisen uhkan koko Euroopalle.

Yhä useammin voidaan todeta, että terroristijärjestöillä on käytössään

huomattavia voimavaroja, että ne ovat sähköisten verkostojen yhdis-

tämiä ja että ne ovat valmiita käyttämään rajoittamatonta väkivaltaa

valtavien uhrimäärien aiheuttamiseksi.

Uusin terrorismin aalto on maailmanlaajuinen, ja se liittyy väkivaltai-

seen uskonnolliseen ääriliikehdintään. Se on seurausta monista eri

syistä, muun muassa modernisoinnin paineista, kulttuurin, yhteis-

kunnan ja politiikan kriiseistä ja ulkomailla elävien nuorten yhteis-

kunnallisesta vieraantuneisuudesta. Tämä ilmiö on myös osa omaa

yhteiskuntaamme.

31

Eurooppa on tällaiselle terrorismille sekä kohde että tukikohta. Euroo-

pan maat ovat kohteita, ja niihin on tehty hyökkäyksiä. Al Qaidan

solujen logistisia tukikohtia on paljastettu Yhdistyneessä kuningaskun-

nassa, Saksassa, Espanjassa ja Belgiassa. On välttämätöntä toteuttaa

yhtenäisiä toimia Euroopan tasolla.

Joukkotuhoaseiden leviäminen on mahdollisesti suurin uhka turval-

lisuudellemme. Kansainväliset sopimusjärjestelmät ja vientivalvonta-

järjestelyt ovat hidastaneet joukkotuhoaseiden ja maaliinsaattamis-

järjestelmien leviämistä. Olemme nyt kuitenkin siirtymässä uuteen

vaaralliseen aikakauteen, jolloin joukkotuhoaseiden kilpavarustelu

saattaa alkaa erityisesti Lähi-idässä. Biotieteissä tapahtunut edistys

saattaa lisätä biologisten aseiden tehoa tulevina vuosina; myös kemial-

lisin ja säteilyyn liittyvin välinein toteutettavan hyökkäyksen vakava

riski on olemassa. Ohjusteknologian leviäminen lisää osaltaan epäva-

kautta ja saattaa asettaa Euroopan suurempaan vaaraan.

Pelottavimmassa skenaariossa terroristiryhmät saavat haltuunsa

joukkotuhoaseita. Tällaisessa tapauksessa pieni ryhmä pystyisi aiheut-

tamaan tuhoa sellaisessa mittakaavassa, joka oli aikaisemmin mahdol-

lista vain valtioille ja armeijoille.

Alueelliset konfl iktit: Esimerkiksi Kashmirissa, Afrikan suurten järvien

alueella ja Korean niemimaalla esiintyvien kaltaiset ongelmat vaikut-

tavat Euroopan etuihin suoraan ja välillisesti, samoin konfl iktit lähem-

pänä Eurooppaa, ennen kaikkea Lähi-idässä. Väkivaltaiset tai pitkään

jatkuneet konfl iktit myös meidän rajoillamme uhkaavat alueellista

vakautta. Ne tuhoavat ihmishenkiä sekä sosiaalisia ja fyysisiä infra-

struktuureja sekä uhkaavat vähemmistöjä, perusvapauksia ja ihmisoi-

keuksia. Konfl iktit voivat johtaa ääriliikehdintään, terrorismiin ja valti-

oiden hajoamiseen sekä tarjoavat mahdollisuuksia järjestäytyneelle

rikollisuudelle. Alueellinen turvattomuus voi lisätä joukkotuhoaseiden

kysyntää. Käytännöllisin tapa puuttua usein vaikeasti määriteltäviin

uusiin uhkiin on toisinaan se, että pyritään ratkaisemaan alueellisiin

konfl ikteihin liittyvät aiemmat ongelmat.

Toimintakyvyttömät valtiot: Huono hallinto, jolle ovat ominaisia

korruptio, vallan väärinkäyttö, heikot instituutiot ja vastuuvelvollisuu-

den puuttuminen, sekä sisäiset konfl iktit rappeuttavat valtioita sisältä

päin. Joissakin tapauksissa tämä on johtanut valtion instituutioiden

romahtamiseen. Somalia, Liberia ja Talebanin hallinnossa ollut Afganis-

32

tan ovat tunnetuimmat viimeaikaiset esimerkit. Valtion romahtami-

seen voidaan yhdistää selkeitä uhkia, kuten järjestäytynyt rikollisuus

ja terrorismi. Valtion toimintakyvyttömyys on hälyttävä ilmiö, joka

vaarantaa globaalin hallinnon ja lisää alueellista epävakautta.

Järjestäytynyt rikollisuus: Eurooppa on järjestäytyneen rikollisuuden

ensisijaisia kohteita. Tällä turvallisuutemme sisäisellä uhkalla on tärkeä

ulkoinen ulottuvuus: rajatylittävä huumausaine-, nais- ja asekauppa

sekä laittoman maahantulon järjestäminen muodostavat suuren osan

rikollisjärjestöjen toiminnasta. Sillä voi olla yhteyksiä terrorismiin.

Tällainen rikollinen toiminta yhdistetään usein heikkoihin tai heikke-

neviin valtioihin. Huumausainekaupasta saadut tulot ovat vauhdit-

taneet valtion rakenteiden heikkenemistä useissa huumausaineiden

tuottajamaissa. Jalokivien, puutavaran ja pienaseiden kaupasta saadut

tulot vahvistavat konfl ikteja muissa osissa maailmaa. Kaikki tällainen

toiminta heikentää oikeusjärjestystä ja jopa yhteiskuntajärjestystä.

Äärimmäisissä tapauksissa järjestäytynyt rikollisuus saattaa ottaa

valtiossa vallan. 90 prosenttia Euroopassa käytettävästä heroiinista

on peräisin Afganistanissa kasvatettavista unikoista, ja kyseisessä

maassa pidetään huumausaineista saaduilla tuloilla yllä yksityisarmei-

joita. Suurin osa näistä huumausaineista jaellaan Balkanin rikollisver-

kostojen kautta. Nämä verkostot ovat myös välittäneet noin 200 000

maailman 700 000:sta seksikaupan naisuhrista. Uusi lisähuomiota

kaipaava järjestäytyneen rikollisuuden ulottuvuus on merirosvouk-

sen lisääntyminen.

Maksimaaliseen tuhoon tähtäävä terrorismi, joukkotuhoaseiden saata-

vuus, järjestäytynyt rikollisuus, valtion instituutioiden heikentyminen

ja yksityiset armeijat: jos nämä tekijät yhdistyvät, saattaa Eurooppa

todellakin olla erittäin suuren uhkan edessä.

33

Aikamme maailmassa meillä on edessämme valoisimmat näkymät ja

samalla suurimmat uhkat, joita koskaan olemme kokeneet. Tulevai-

suus riippuu osittain omasta toiminnastamme. Meidän on ajateltava

maailmanlaajuisesti ja toimittava paikallisesti. Euroopan unionilla on

kolme strategista tavoitetta, jotta se voisi puolustaa turvallisuuttaan

ja edistää arvojaan:

Uhkien torjuminen

Euroopan unioni on torjunut suurimpia uhkia aktiivisesti.

Se reagoi 11.9.2001 sattuneisiin tapahtumiin toimenpideko- konaisuudella, johon kuuluu eurooppalaisen pidätysmääräyk-

sen luominen, terrorismin rahoituksen estäminen ja sopimus

keskinäisestä oikeusavusta Yhdysvaltojen kanssa. EU jatkaa

yhteistyön kehittämistä tällä alalla ja puolustuksensa paran-

tamista.

EU on toteuttanut joukkotuhoaseiden leviämisen vastaista politiikkaa jo useita vuosia. Se on juuri sopinut uudesta

toimintaohjelmasta, joka käsittää toimenpiteitä Kansainvä-

lisen atomienergiajärjestön vahvistamiseksi, vientivalvon-

nan tiukentamiseksi sekä laittomien toimitusten ja laitto-

mien hankintojen estämiseksi. EU on sitoutunut pyrkimään

siihen, että monenvälisiin sopimuksiin sisältyviä järjestelyjä

noudatettaisiin yleisesti, sekä siihen, että sopimuksia ja niiden

täytäntöönpanomääräyksiä vahvistettaisiin.

Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat auttaneet alueellis- ten konfl iktien ratkaisemisessa ja toimintakyvyttömien valti-

oiden toimintakyvyn palauttamisessa muun muassa Balka-

II Strategiset tavoitteet

34

nilla, Afganistanissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa.

Asianmukaisen hallinnon palauttaminen Balkanille, demokra-

tian edistäminen ja Balkanin viranomaisten auttaminen torju-

maan järjestäytynyttä rikollisuutta on eräs tehokkaimmista

tavoista torjua järjestäytynyttä rikollisuutta EU:ssa.

Globalisaation aikakaudella kaukaiset uhkat saattavat olla yhtä suuri

huolenaihe kuin lähellä olevat. Ydinaseisiin liittyvä toiminta Koreassa,

ydinriskit Etelä-Aasiassa ja joukkotuhoaseiden leviäminen Lähi-idässä

huolestuttavat Euroopan unionia.

Terroristit ja rikolliset pystyvät nyt toimimaan maailmanlaajuisesti:

terroristitoiminta Keski- tai Kaakkois-Aasiassa voi olla uhka Euroopan

maille tai niiden kansalaisille. Samalla globaalin tiedonvälityksen

ansiosta Euroopan tietoisuus koko maailman alueellisista konfl ikteista

tai humanitaarisista tragedioista lisääntyy.

Perinteinen itsepuolustuskäsityksemme ennen kylmää sotaa ja kylmän

sodan aikana perustui miehitysuhkaan. Uusia uhkia torjuttaessa ensim-

mäinen puolustuslinja on usein ulkomailla. Uudet uhkat ovat dynaa-

misia. Joukkotuhoaseiden leviämisen vaara lisääntyy ajan myötä; jos

terroristijärjestöjen toimintaan ei puututa, ne tulevat entistä vaaral-

lisemmiksi. Valtioiden toimintakyvyn lamaantuminen ja järjestäyty-

nyt rikollisuus leviävät, jos niihin ei kiinnitetä huomiota, kuten Länsi-

Afrikassa on voitu havaita. Tämä tarkoittaa, että on oltava valmiita

toimintaan jo ennen kriisin puhkeamista. Konfl iktinehkäisyä ja uhkien

torjumista ei voi aloittaa liian aikaisin.

Toisin kuin massiivinen näkyvä uhka kylmän sodan aikana, yksikään

nykyisistä uusista uhkista ei ole pelkästään sotilaallinen, eikä niitä voida

hoitaa yksinomaan sotilaallisin keinoin. Ne kaikki edellyttävät useiden

eri välineiden käyttöä. Joukkotuhoaseiden leviämistä voidaan rajoit-

taa vientivalvonnalla ja sitä voidaan torjua poliittista, taloudellista tai

muuta painostusta käyttämällä, ja samalla on puututtava taustalla

oleviin poliittisiin syihin. Terrorismin torjunta voi vaatia tiedustelu-

välineiden, poliisitoiminnan, oikeudellisten, sotilaallisten ja muiden

välineiden yhdistämistä. Toimintakyvyttömissä valtioissa saatetaan

tarvita sotilaallisia välineitä järjestyksen palauttamiseksi ja humani-

taarisia välineitä välittömän kriisin hoitamiseen.

35

Alueelliset konfl iktit vaativat poliittisia ratkaisuja, mutta sotilaallisia

voimavaroja ja tehokasta poliisitoimintaa saatetaan tarvita konfl iktin

jälkeisessä vaiheessa. Taloudellisia välineitä voidaan käyttää jälleenra-

kennuksessa, ja siviilikriisinhallinnasta on apua siviilihallinnon palaut-

tamisessa. Euroopan unioni on erityisen hyvin varustautunut vastaa-

maan tällaisiin monimuotoisiin kriiseihin.

Turvallisuuden lisääminen naapurialueillamme

Maantiede ei ole menettänyt merkitystään edes globalisaation aikakau-

della. On Euroopan unionin edun mukaista, että sen rajanaapureissa

on hyvä hallinto. Väkivaltaiseen konfl iktiin osallistuvat naapurit, heikot

valtiot, joissa järjestäytynyt rikollisuus menestyy, huonosti toimivat

yhteiskunnat tai räjähtävä väestönkasvu Euroopan rajoilla ovat ongel-

mia sille.

Liittyvien valtioiden integrointi lisää turvallisuutta, mutta se tuo myös

levottomuusalueet lähemmäksi EU:ta. Euroopan unionin tehtävänä

on edistää Euroopan unionin itäpuolella ja Välimeren rannoilla vyöhy-

kettä, joka muodostuu hyvin hallituista maista, joihin sillä voi olla tiiviit

ja yhteistyöhön perustuvat suhteet.

Balkanin alue on paras esimerkki tämän asian tärkeydestä. Euroopan

unionin yhdessä Yhdysvaltojen, Venäjän, Naton ja muiden kansainvä-

listen kumppaneiden kanssa toteuttamien toimien ansiosta vakavan

konfliktin puhkeaminen ei enää uhkaa Balkanin alueen vakautta.

Ulkopolitiikkamme uskottavuus riippuu kyseisellä alueella saavutta-

miemme tulosten pysyvyydestä. Euroopan unioniin lähentyminen

toimii sekä strategisena tavoitteena että kannustimena uudistuksiin.

Ei ole Euroopan unionin edun mukaista, että Eurooppa laajentu-

misen johdosta jakautuisi uudelleen. Taloudellisesta ja poliittisesta

yhteistyöstä saatava hyöty on ulotettava sen itäisiin naapureihin ja

samalla on pyrittävä löytämään ratkaisu niiden poliittisiin ongelmiin.

Euroopan unionin on nyt myös paneuduttava entistä vakavammin

ja aktiivisemmin ongelmiin Etelä-Kaukasiassa, josta myös aikanaan

tulee sen naapurialue.

Arabien ja Israelin välisen konfliktin ratkaiseminen on Euroopan

tärkeimpiä strategisia tavoitteita. Jos siinä ei onnistuta, muiden Lähi-

idän ongelmien ratkaisemiseen ei ole juuri mahdollisuuksia. Euroopan

36

unionin on oltava sitoutunut ja valmis käyttämään voimavaroja ongel-

man käsittelemiseksi, kunnes se on ratkaistu. Kahden valtion ratkaisu,

jota Eurooppa on kauan kannattanut, on nyt laajalti hyväksytty. Sen

toteuttaminen vaatii, että Euroopan unioni, Yhdysvallat, YK, Venäjä ja

alueen maat mutta ennen kaikkea Israel ja Palestiina itse toteuttavat

toimia yhdistetysti ja yhteistyössä.

Välimeren alue yleensä kärsii edelleen vakavista ongelmista, taloudel-

lisesta taantumasta, yhteiskunnallisesta rauhattomuudesta ja ratkai-

semattomista konfl ikteista. Euroopan unionin etu vaatii yhteistoimin-

taa Välimeren kumppaneiden kanssa tekemällä Barcelonan prosessin

yhteydessä entistä tehokkaampaa taloudellista, turvallisuus- ja kulttuu-

riyhteistyötä. On myös harkittava laajempaa toimintaa arabivaltioiden

kanssa.

Tehokkaaseen monenvälisyyteen perustuva kansainvälinen järjestys

Globaalisten uhkakuvien, globaalisten markkinoiden ja globaalisen

tiedonvälityksen maailmassa turvallisuus ja hyvinvointi riippuvat aina

vain enemmän tehokkaasta monenvälisestä järjestelmästä. Tavoit-

teeksi on asetettava voimakkaamman kansainvälisen yhteisön, hyvin

toimivien kansainvälisten instituutioiden ja sääntöihin perustuvan

kansainvälisen järjestyksen kehittäminen.

Olemme sitoutuneet pitämään yllä ja kehittämään kansainvälistä

oikeutta. Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja luo perustan kansain-

välisille suhteille. YK:n turvallisuusneuvostolla on pääasiallinen vastuu

kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisestä. Euroopan

unionin ensisijaisena tavoitteena on Yhdistyneiden Kansakuntien

vahvistaminen ja sen varustaminen siten, että se voi täyttää tehtä-

vänsä ja toimia tehokkaasti.

Haluamme kansainvälisten järjestöjen, järjestelmien ja sopimusten

olevan tehokkaita maailman rauhaan ja turvallisuuteen kohdistuvien

uhkien torjumisessa, ja siksi meidän on oltava valmiina toimintaan,

kun niiden sääntöjä rikotaan.

37

Keskeiset kansainväliset järjestöt, kuten Maailman kauppajärjestö

(WTO), ja kansainväliset rahoituslaitokset ovat ottaneet uusia jäseniä.

Kiina on liittynyt WTO:hon, ja Venäjä käy neuvotteluja liittymisestä.

Tavoitteena on oltava niiden jäsenyyspohjan laajentaminen korkeasta

vaatimustasosta luopumatta.

Transatlanttinen yhteys kuuluu keskeisenä osana kansainväliseen

järjestelmään. Se ei ole ainoastaan Euroopan unionin edun mukaista

kahdenvälisten suhteiden kannalta, vaan se vahvistaa koko kansain-

välistä yhteisöä. Nato on tämän suhteen tärkeä ilmentymä.

Myös alueelliset järjestöt vahvistavat maailmanlaajuista hallintoa.

Vahvalla ja tehokkaalla ETYJ:llä ja Euroopan neuvostolla on erityistä

merkitystä Euroopan unionille, ja muilla alueellisilla järjestöillä, kuten

Aseanilla, Mercosurilla ja Afrikan unionilla, on tärkeä merkitys parem-

min toimivan maailman luomisessa.

Sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen edellytyksenä on,

että lainsäädäntö seuraa kehitystä (joukkotuhoaseiden leviäminen,

terrorismi ja ilmaston lämpeneminen). Nykyisiä instituutioita, kuten

Maailman kauppajärjestöä, on syytä kehittää edelleen, ja uusia instituu-

tioita, kuten Kansainvälistä rikostuomioistuinta, on syytä tukea. Omat

kokemuksemme Euroopassa osoittavat, että turvallisuutta voidaan

lisätä luottamusta lisäävin toimin ja asevalvontajärjestelmin. Näillä

välineillä voidaan myös merkittävästi lisätä turvallisuutta ja vakautta

naapurimaissamme ja kaukaisemmillakin alueilla.

Kansainvälisen yhteisön taso riippuu sen perustana olevien hallin-

tojärjestelmien tasosta. Hyvin hallituista demokraattisista valtioista

koostuva maailma on paras turvallisuustae omalle yhteiskunnallemme.

Hyvän hallintotavan levittäminen, yhteiskunnallisten ja poliittisten

uudistusten tukeminen, korruption ja vallan väärinkäytön torjuminen

ja ihmisoikeuksien suojaaminen ovat parhaita keinoja kansainvälisen

järjestyksen lujittamiseksi.

Kauppa- ja kehityspolitiikat voivat olla tehokkaita välineitä uudistusten

edistämiseksi. Euroopan unionilla ja sen jäsenvaltioilla on maailman

suurimpana virallisen avun antajana ja maailman suurimpana kauppa-

yhteisönä hyvät keinot ajaa asettamiaan päämääriä.

38

Vaikuttaminen hyvän hallintotavan omaksumiseen avustusohjel-

milla, ehdollisuudella ja kohdennetuilla kaupan toimenpiteillä on

politiikkamme eräs tärkeä osa, jota meidän on edelleen tehostet-

tava. Maailma, jonka koetaan olevan oikeudenmukainen ja tarjoavan

mahdollisuuksia kaikille, on turvallisempi paikka Euroopan unionille

ja sen kansalaisille.

Useat maat ovat jättäytyneet kansainvälisen yhteisön ulkopuolelle.

Jotkin ovat pyrkineet eristäytymään, toiset taas rikkovat toistuvasti

kansainvälisiä normeja. On toivottavaa, että nämä maat liittyisivät

uudelleen kansainväliseen yhteisöön, ja EU:n on oltava valmis tarjo-

amaan niille apua. Niiden maiden, jotka eivät halua sitä tehdä, on

ymmärrettävä, että siitä on maksettava hinta myös suhteissa Euroo-

pan unioniin.

EU:n korkea edustaja Javier Solana, Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Rodham Clinton,

Tšekin ulkoministeri Karel Schwarzenberg ja ulkosuhteista vastaava EU:n komission jäsen

Benita Ferrero-Waldner Tšekin puheenjohtajuuskaudella järjestetyn EU:n ja Yhdysvaltojen

ministerikokouksen jälkeen pidetyssä lehdistötilaisuudessa

39

Euroopan unioni on edistynyt yhdenmukaisen ulkopolitiikan ja tehok-

kaan kriisinhallinnan kehittämisessä. EU:lla on nyt sellaiset välineet,

joita voidaan käyttää tehokkaasti, kuten on osoitettu Balkanin alueella

ja muuallakin. Mutta jos EU haluaa saattaa osallistumisensa sille tasolle,

joka vastaa sen voimavaroja, sen on oltava aktiivisempi, yhdenmukai-

sempi ja toimintakykyisempi. EU:n on myös toimittava yhteistyössä

muiden kanssa.

Aktiivisempi. Euroopan unionin on pyrittävä aktiivisemmin saavut-

tamaan strategiset tavoitteensa. Tämä koskee kaikkia käytettävissä

olevia kriisinhallinnan ja konfl iktinehkäisyn välineitä, mukaan lukien

poliittiset, diplomaattiset, sotilaalliset ja siviilitoimet sekä kaupan ja

kehitysyhteistyön alan toiminta. Uusien, dynaamisten uhkien käsittele-

misessä tarvitaan aktiivista politiikkaa. EU:n on kehitettävä strateginen

lähestymistapa, joka edistää varhaisessa vaiheessa tapahtuvaa, nopeaa

ja tarvittaessa voimakasta väliintuloa.

Laajentuneen 25 jäsenen unionin, jonka jäsenet yhteensä käyttävät yli

160 miljardia euroa puolustukseen, olisi kyettävä ylläpitämään useita

operaatioita samanaikaisesti. EU voisi saada aikaan erityistä lisäarvoa

kehittämällä operaatioita, joissa käytetään sekä sotilaallisia että sivii-

livoimavaroja.

EU:n on tuettava Yhdistyneitä Kansakuntia, kun se käsittelee kansain-

välistä rauhaa ja turvallisuutta uhkaavia tekijöitä. EU on sitoutunut

vahvistamaan yhteistyötään YK:n kanssa konfl ikteista selviytyneiden

maiden avustamiseksi sekä lisäämään tukeaan YK:lle lyhytaikaisissa

kriisinhallintatilanteissa.

III Vaikutukset Euroopan

unionin politiikkaan

40

EU:n on kyettävä toimimaan, ennen kuin tilanne sen ympärillä huono-

nee, heti kun kriisin leviämisestä ilmenee merkkejä ja ennen kuin

humanitaarisia hätätilanteita pääsee syntymään. Ehkäisevillä toimilla

voidaan välttää vakavammat ongelmat tulevaisuudessa. Aktiivisem-

malla ja suuremman vastuun ottavalla Euroopan unionilla on myös

enemmän poliittista painoarvoa.

Toimintakykyisempi. Toimintakykyisempi Euroopan unioni on saavu-

tettavissa, vaikkakin täyden suorituskyvyn saavuttamiseen menee vielä

aikaa. Parhaillaan toteutettavat toimet, kuten Euroopan puolustus-

materiaali-, tutkimus- ja sotilasvoimavaraviraston perustaminen, ovat

oikeansuuntaisia.

Puolustukseen on ohjattava enemmän resursseja ja niitä on käytettävä

tehokkaammin, jotta saataisiin aikaan joustavammat ja liikuteltavat

joukot uusien uhkien käsittelyyn.

Yhdistyttyjen ja yhteisten voimavarojen järjestelmällinen käyttö

vähentäisi päällekkäisyyksiä ja yleiskustannuksia sekä lisäisi keskipit-

källä aikavälillä toimintakykyä.

Lähes kaikissa tärkeimmissä väliintuloissa tehokasta sotilaallista

operaatiota on seurannut kaaos siviiliyhteiskunnassa. EU:n on paran-

nettava valmiuksiaan ottaa käyttöön kaikki tarvittavat siviilivoimavarat

kriisitilanteissa ja niiden jälkivaiheissa.

Paremmat diplomaattiset valmiudet: tarvitaan järjestelmä, jossa jäsen-

valtioiden resurssit yhdistetään EU:n toimielinten resursseihin. Entistä

etäisempien ja vähemmän tunnettujen ongelmien käsitteleminen

edellyttää parempaa ymmärtämystä ja yhteydenpitoa.

Uhkien yhteinen arviointi on paras perusta yhteiselle toiminnalle. Tämä

edellyttää tiedustelutietojen tehokkaampaa välittämistä jäsenvaltioi-

den välillä ja kumppaneiden kanssa.

41

Voimavarojen lisäämisessä eri aloilla on otettava huomioon operaa-

tioiden laajempi kirjo. Siihen voisivat kuulua yhdessä toteutettavat

aseistariisuntaoperaatiot sekä tuki kolmansille maille terrorismin

torjunnassa ja turvallisuussektorin uudistamisessa. Viimeksi mainittu

olisi osa laajempaa yhteiskunnan rakenteiden kehittämistä.

EU:n ja Naton väliset pysyvät järjestelyt, erityisesti ”Berliini plus” -järjes-

telyt, lisäävät EU:n operatiivista toimintakykyä ja toimivat puitteina

näiden kahden järjestön väliselle strategiselle kumppanuudelle kriisin-

hallinnan alalla. Tämä on osoitus järjestöjen yhteisestä sitoutumisesta

uuden vuosituhannen haasteiden käsittelyyn.

Yhdenmukaisempi. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä

Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan taustalla on ajatus siitä,

että EU ja sen jäsenvaltiot ovat vahvempia toimiessaan yhdessä. EU on

viime vuosien aikana luonut useita erilaisia välineitä, joista jokaisella

on oma rakenteensa ja tarkoituksensa.

Haasteena on nyt näiden erilaisten välineiden ja voimavarojen saatta-

minen yhteen: Euroopan avustusohjelmat ja Euroopan kehitysrahasto,

jäsenvaltioiden sotilas- ja siviilivoimavarat sekä muut välineet. Kaikilla

näillä voi olla vaikutusta sekä jäsenvaltioiden että kolmansien maiden

turvallisuuteen. Turvallisuus on kehityksen ensimmäinen edellytys.

Diplomaattisten ponnistelujen sekä kehitys-, kauppa- ja ympäristöpo-

litiikkojen tulisi noudattaa samaa linjaa. Toiminnan johdonmukaisuus

on kriisin yhteydessä korvaamatonta.

Ulkoisen toiminnan sekä oikeus- ja sisäasioiden alan politiikkojen

parempi yhteensovittaminen on ratkaisevassa asemassa sekä terro-

rismin että järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.

Suurempaa yhdenmukaisuutta tarvitaan EU:n välineiden välillä, mutta

myös yksittäisten jäsenvaltioiden ulkoisten toimien kohdalla.

42

Politiikkojen yhdenmukaisuutta tarvitaan myös alueellisesti – erityisesti

konfl iktien käsittelyssä. Ongelmat ovat harvoin ratkaistavissa yksittäi-

sen maan toimesta ilman alueellista tukea, tämän ovat kokemukset

Balkanin alueella ja Länsi-Afrikassa osoittaneet.

Yhteistyö kumppaneiden kanssa. On hyvin vähän – jos ollenkaan –

ongelmia, jotka Euroopan unioni voi ratkaista yksin. Edellä kuvatut

uhkat ovat yhteisiä uhkia, jotka koskevat myös kaikkia EU:n läheisim-

piä kumppaneita. Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä. EU:n

on pyrittävä saavuttamaan tavoitteensa harjoittamalla monenvälistä

yhteistyötä kansainvälisissä järjestöissä ja toimimalla tärkeiden toimi-

joiden kumppanina.

Transatlanttisilla suhteilla on korvaamaton merkitys. Toimiessaan

yhdessä Euroopan unioni ja Yhdysvallat voivat olla vaikuttava positii-

vinen voima maailmassa. EU:n tavoitteena on oltava tehokas ja tasapai-

noinen kumppanuus Yhdysvaltojen kanssa. Tämä antaa EU:lle lisäsyyn

kehittää voimavarojaan ja lisätä yhdenmukaisuuttaan.

Euroopan unionin on edelleen kehitettävä läheisiä suhteitaan Venäjään,

joka on EU:n turvallisuuden ja vaurauden kannalta merkittävä tekijä.

Yhteisten arvojen kunnioittaminen edistää strategisen kumppanuu-

den luomista.

Euroopan unionin historia, maantieteellinen asema ja kulttuurisiteet

yhdistävät sen maailman muihin osiin: EU:lla on naapureita Lähi-idässä

sekä kumppaneita Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Aasiassa.

Nämä suhteet ovat merkittävä voimavara, johon voidaan tukeutua.

EU:n on erityisesti kehitettävä strategista kumppanuuttaan Japanin,

Kiinan, Kanadan ja Intian kanssa sekä kaikkien niiden maiden kanssa,

jotka jakavat EU:n tavoitteet ja arvot ja jotka ovat valmiita tukemaan

niitä toimillaan.

43

Lopuksi

Nykyisessä maailmassa on uusia vaaroja mutta myös uusia mahdol-

lisuuksia. Euroopan unionilla on tarvittavat ominaisuudet ollakseen

merkittävä tekijä näiden uhkien käsittelyssä ja mahdollisuuksien

hyödyntämisessä. Aktiivisella ja toimintakykyisellä Euroopan unionilla

olisi maailmanlaajuista vaikutusta. Se edistäisi tehokasta monenvälistä

järjestelmää, joka johtaisi oikeudenmukaisempaan, turvallisempaan

ja sopusointuisempaan maailmaan.

Euroopan unionin neuvosto

EUROOPAN UNIONIN TURVALLISUUSSTRATEGIA –

TURVALLISEMPI EUROOPPA OIKEUDENMUKAISEMMASSA MAAILMASSA

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto

2009 – 43 s. – 14,8 x 21 cm

ISBN 978-92-824-2434-6

doi: 10.2860/16751

QC-78-09-568-FI-C

EU-julkaisujen tilaukset

EU-julkaisuja voi ostaa

• EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu)

• kirjakaupasta julkaisun nimen, julkaisijan ja/tai ISBN-numeron perusteella

• suoraan myyntiedustajiltamme, joiden yhteystiedot ovat saatavissa internetistä (http://bookshop.europa.eu), tai faksitse numerosta +352 2929-42758.

Ilmaisjulkaisuja voi tilata

• EU Bookshopista (http://bookshop.europa.eu)

• Euroopan komission edustustoista tai lähetystöistä, joiden yhteystiedot ovat saatavissa internetistä (http://ec.europa.eu/), tai faksitse numerosta +352 2929-42758.

Euroopan unionin neuvostowww.consilium.europa.eu

QC-78-09-568-FI-C

ISBN 978-92-824-2434-6