2 3 • 1/2018 • 1/2018

Jo 49 vuotta koneyrittäjien asialla

Nro 1 • helmikuu 2018

Metallitie 633960 Pirkkala

Minttupelto 702920 Espoo

Kaarnatie 2890530 Oulo SR-O.FI

Komatsu PW-sarjan kaivukoneet Komatsu-PW-sarjan kaivukoneet ovat erittäin monikäyttöisiä. Ne luovat käyttäjälleen mahdollisuuksia käyttää erilaisia lisälaitteita monipuolisen lisähydrauliikkansa ansiosta. Lisäksi ne ovat tehokkaita ja ympäristöystävällisiä ja niissä on erinomainen kuljettajan mukavuus. Loistavassa ohjaamossa on melutaso vain 69 dB. Koneiden kunnossapito on helppoa ja jokaisessa koneessa on vakiona Care-huolto-ohjelma 3 vuotta tai 2000 tuntia. Siihen sisältyy käyttöohjekirjan mukainen huoltotyö, suodattimet, Komatsu-öljyt, KOWA-öljyröntgen ja kuntotarkastus.

Huoltosopimuksen yhteydessä saatavissa takuu 5 vuotta tai 5000 tuntia. Kysy lisää myyjältäsi!

Painoluokka

KKHp 16

PW148-10LYHYTPERÄINEN KAIVUKONE

komatsu_PW148-10_210x237fi.indd 1 30.01.2018 15:43:48

Jo 49 vuotta koneyrittäjien asialla

Nro 1 • helmikuu 2018

150 m³

Perhe HyvärisenLOMA- MATKA

SILLÄ ON NYT KYSYNTÄÄ

Aku Mäkelä, toimitusjohtaja+358 40 660 5160aku.makela@kuutio.fi

HELPOINTAPA

MYYDÄ PUUTA

Kuutio on metsänomistajille maksuton, kaikilleavoin digitaalinen puu kaupan markkinapaikka, joka tekee puukaupasta vaivatonta. Kuutiossa voi kilpailuttaa puukaupat joko suoraan itse tai käyttämällä asian tuntija palveluita.

Kuutiossa on mukana kaikki Suomen merkittävimmätpuun ostajat. Kuutiossa metsänomistajan käytössä ovatomat metsä vara tiedot sekä halutessaan oma sähköinenmetsä suunnitelma.

Kuution kehittämisestä vastaa Suomen Puukauppa Oy,jonka osakkaina ovat lähes kaikki merkittävät metsäalantoimijat. Rekisteröidy käyttäjäksi osoitteessa Kuutio.fi .

20180123_SP_Kuutio_Koneyrittaja_etukansi_210x237_toPrint.indd 1 23.1.2018 11.44

5 • 1/2018

nro 1 • helmikuu 2018

Sisältö

• 1/2018 5

5 Pääkirjoitus Vuosi alkoi presidentin vaaleilla

6 Koneyrittäjien Vahdinvaihto

8Suotuotteita suoltamaan

12Puunkorjuun energiatehokkuutta voidaan parantaa

14Luke, johtava tutkijaParempaa puunkorjuuta digitalisaation avulla

16Veljekset Kellola Oy

17 Metsäala digitalisoituu korjuusta puukauppaan

18Fiksun julkisen rakentamisen kuntakiertue

20Metsäkaivinkone näytöskierroksella

22Ylämyllyllä koulutetaan maarakennustyömaille työnjohtajia

24Ensimmäiset metsänparannusyrittäjät valmistuivat yrittäjävalmennuksesta

26VieraskynäUusiutuvaa kaukolämpöä pelleteillä

27Porvoossa lämpö tuotetaan puulla

28juristin kynästäEdunvalvontavaltuutus yrittäjän ja yrityksen turvana

30 VW Crafter 4MotionRatkaisu tilaongelmiin

32Pohjanmaan Biolämpö laajentanut liiketoimintaa

34oy Sandman-Nupnau abTuttu tukkuri

36 Muista turvaetäisyydet konetöissä sähköjohtojen läheisyydessä

38 PEFC-viikolla esillä metsäsertifioinnin tulevaisuuden näkymät ja suomalainen puunkorjuuteknologia

40 Rauhallisen pinnan alle kätkeytyy elämysten Jämsä

41 Sijoitu Jämsään!

42 Kallis sähkö vauhdittaa Saksan ja Itävallan puulämmitystä

44 Tunnelmia Saksan Agritechnicasta

46 Tuote- ja palveluhakemisto

47 Tietoa

Joukko Kainuun, Karjalan ja Pohjois-Savon Koneyrittäjiä vieraili tammikuussa Vieremällä Ponssen-tehtaalla. Samalla viikolla Ponsse oli juuri juhlistanut uuden tehdaslaajennuksensa harjakaisia ja luovuttanut asiakkaalle Vieremällä valmistetun 13 000. metsäkoneen. Kiteeläinen koneyrittäjä Timo Toropainen bongasi oman valmisteilla olevan Scorpioninsa valmistuslinjalta vierailun aikana. Lisää Ponssen kuulumisia Koneyrittäjä 2/18 -lehdessä.

Volkswagen Transporter 4MOTION -kampanjamallit: Transporter 4MOTION 2,0 TDI (110 kW) alk. 46 839 €. Hinta CO2-päästöllä 176 g/km. Transporter 4MOTION 2,0 TDI (110 kW) DSG alk. 48 886 €. Hinta CO2-päästöllä 170 g/km. Transporter 4MOTION 2,0 TDI (150 kW) DSG alk. 53 621 €. Hinta CO2-päästöllä 178 g/km. Malliston yhdistetty EU-kulutus 6,5–6,8 l/100km, CO2-päästöt 170–178 g/km. Suositusvähittäishinnasto 1.1.2018, sisältää toimituskulut 600 €. Careport-huolenpitosopimus Transporter 4MOTION alkaen 46,18 €/kk, esimerkkihinta ajosuoritteella 15 tkm/vuosi, sopimusaika 36 kk/45 tkm.

Edessä hyvä työpäivä, kun alla on Transporter 4MOTION -neliveto.Volkswagen Transporter 4MOTION on haastavien ajokelien ja hankalien maastojen ekspertti. Nyt saat Transporter 4MOTION -kampanjamalleihin kattavan varustepaketin ja huomattavan asiakasedun. Tutustu 4MOTION-mallistoon osoitteessa volkswagen-hyotyautot.fi ja lähimmällä Volkswagen-jälleenmyyjällä.

Paras kuljettaa varmasti.

www.volkswagen-hyotyautot.fi

46 839 €

HuolenpitosopimusTransporter 4MOTION alk. 47 €/kk

Suomeen on valittu tammikuun 28. päivä suoral-la vaalilla presidentti kuuden vuoden kaudeksi. Presidenttinä jatkaa Sauli Niinistö.Gradia Jämsä aloitti 1.1.2018, entinen JAO Jämsän-

koskella vaihtoi siis nimensä ja ulkoasunsa autokalustoa myöten. Jämsänkoskella alkaa lokakuussa 2018 rakennu-sinvestoinnit, joilla parannetaan koneopetuksen ja logistii-kan olosuhteita. Myös Jyväskylässä sijainneet opetuslaitok-set ovat yhtenäisen Gradia nimen alla. Oppilasmäärät ovat todella suuret ja opetusaineet monipuoliset Gradian toimi-pisteissä.

Cranab ab, Vimek ja Bracke Forest siirtyivät kokonaan italialaisen Fassin omistukseen. Aikaisempi osaomistus Cranab ab:stä oli vuodelta 2013, mistä lähtien omistusta on kasvatettu vaiheittain. Fassi on perheyritys, millä on ta-voitteena kehittää Cranab - nostureita ja laajentaa tuote-valikoimaa. Aikaisempi omistaja Hans Eliasson oli 45 vuo-den ajan yhtiön töissä, aina nyt tapahtuneeseen omistuk-sensa myyntiin asti.

Kotimaassa, erityisesti Kainuussa, oltiin tykkylumen ai-heuttamien sähkökatkojen kanssa alkuvuodesta todella suu-rissa ongelmissa. Vaikeudet sähkönjakelussa poikkeusolo-suhteissa ovat aiheuttaneet kahdeksan sähköverkkoyhtiön jatkoaika-anomuksen säävarmuusinvestoinneille. Laki edel-lyttää näitä investointeja tehtävän vaiheittain vuoteen 2029 mennessä. Energiaviraston mukaan kokonaisinvestoinnit voivat yltää ennen vuotta 2029 peräti 8,6 mrd. euroon. Ky-symys on tällöin kaikista toimitusvarmuusinvestoinneista. Näistä yksi on maakaapelointi. Asukasta kohden sähköverk-koa on Helsingissä 15 m ja pohjoisessa Suomessa yli 150 m. Hankala maasto ja toisaalla vesistöt nostavat kustannuksia merkittävästi. Viime kädessä nämä merkittävät varmuusin-vestoinnit ovat meidän maksettavia sähkön siirtomaksussa. Sähkön siirtohinnat ovat jo nyt nousseet moninkertaisella vauhdilla sähkön hintaan nähden.

Talouden kasvuennusteet tälle vuodelle ovat 3 %:n luok-kaa, vuodelle 2019 ennusteet povaavat yli 2 %:n kasvua. Te-

Pääkirjoitus

7 • 1/2018

lakkateollisuuden tilauskirjat ovat pikku hiljaa täyttyneet ja metsäteollisuus vie paperia ja sahatavaraa ulos hyväl-lä tahdilla. Työllisyystilastot näyttävät hienoista elpymis-tä, työpaikkoja tarjotaan mm kesätyöntekijöille jo nyt. Hal-lituksen esittämä ns. aktiivimalli on saanut työtekijäjärjes-töt mielenilmauksiin. Järjestöillä on suuret vaikeudet saa-da jäsenistömäärä pysymään entisellä tasolla. Nuoret ei-vät koe liittoja heille tärkeiksi, on muitakin ratkaisuja suo-jata työelämäänsä.

FinnMETKO2018 tapahtumassa on tällä hetkellä 254 yritystä mukana. Markkinointi jatkuu monella sektorilla. Yrityslistaus on ajantasaisena www.finnmetko.fi sivuilla.

Vuosi alkoi presidentin vaaleilla

Erkki Eilavaara päätoimittaja

30.8.-1.9. www.finnmetko.fi

Jämsä 30.8.-1.9. 8

www.koneyrittajat.fi

kustantaja, julkaisijaFinnMetko OySitratie 7•00420 Helsinkip. 040 9009 410 Y-tunnus 0757675-8

päätoimittaja Erkki Eilavaara • p.040 9009 421 • erkki.eilavaara@koneyrittajat.fi ilmoitukset Tapio Hirvikoski •p.040 9009 417 • tapio.hirvikoski@koneyrittajat.fitaittosihteeri

Tiina Rajaniemi •p.040 9009 420 • tiina.rajaniemi@koneyrittajat.fitilaukset, osoitteenmuutoksetTania Airosmaa •p.040 9009 410 • tania.airosmaa@koneyrittajat.fitoimittajat

Sirpa Heiskanen 040 9009 423Lauri Hyytiäinen 040 9009 426Simo Jaakkola 040 9009 414Ville Järvinen 040 9009 424 (perhevapaalla)Markku Leskinen 040 9009 413Timo Makkonen 040 9009 422Ari Pihlajavaara 040 9009 419Tuuli Toivikko 040 9009 418

kirjapaino

Painotalo Plus Digital Oy PL 80 • 15101 Lahtip. 050 5955 979

tilaushinnat 201870 euroa vuosikerta 67 euroa kestotilausvsk.+alv

Lehti on Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0788–9860

Alateksti1234 5678

YM

PÄRISTÖMERKK

I

MILJÖMÄRKT

Painotuote4041 0089

JohnDeere.fi

Markkinoiden monipuolisin kone harvennuksista päätehakkuisiin on nyt saatavana 6- tai 8-pyöräisenä. 6-pyöräiseen malliin voi uutuutena valita myös syvälumisiin olosuhteisiin soveltuvat 26,5-tuumaiset renkaat. 8-pyöräisen mallin ensiluokkainen vakaus, pieni pintapaine ja rinteissä tarvittava kiipeämiskyky tekevät koneesta todellisen yleiskoneen pehmeille maille ja rinteisiin. Työskentelyn mukavuutta ja tehokkuutta lisää helppokäyttöinen IBC-kärkiohjaus.

1170GPuomin kärkiohjaus (IBC) on saatavana 1170G-harvesterin CH6-puomiin.

8 9 • 1/2018 • 1/2018

Viestikapulan siirtoa entisel-tä puheenjohtajalta nykyi-selle oli juhlistamassa luot-tamushenkilöiden lisäksi aimo joukko sidosryhmien edusta-jia. Suomisen starttia oli seuraamas-sa myös kunnioitusta herättävän ko-va kaarti pj-kokemusta, olihan paikal-la yhtä aikaa peräti neljä liiton entistä puheenjohtajaa.

Yhteenlaskettuna kokemusvuosia Koneyrittäjien liiton puheenjohtaja-na tällä pj-nelikolla on hieman yli 30 vuotta. Kunniapuheenjohtaja Tauno Tolppa oli liiton nokkamiehenä vuo-den 1980 lokakuusta vuoden 1984 loppuun, Pekka Hakkarainen vuo-det 1992–97, Pertti Lehtomäki vuo-det 1998–2007 ja Asko Piirainen vuo-det 2008–2017.

Markku Suominen on nyt pu-heenjohtajakautensa alussa kuiten-kin edeltäjiään kokeneempi liiton hal-linnossa, onhan hän toiminut varapu-heenjohtajana kymmenen vuotta eli edeltäjänsä Piiraisen koko pj-kauden ajan. Niinpä Suomisen oli helppo sum-mata Vahdinvaihto-puheessaan Asko Piiraisen puheenjohtajakautta.

– Asko toi uudenlaista ajattelua muun muassa koneyrittäjien verkos-toitumiseen ja jäsenten kouluttami-seen, Suominen sanoi.

Asko Piiraisen aloittaessa Koneyrit-täjien puheenjohtajana vuonna 2008 elettiin taloudellisesti toisenlaista ai-

kaa. Pitkään jatkunut talouden kasvu ja nousukausi tuntui vielä alkuvuon-na olevan talouden normitila. Syksyl-lä 2008 kaikki kuitenkin muuttui, maa-ilmanlaajuinen taantuma iski. Talou-den viriäminen on antanut odottaa it-seään pitkään.

– Taloustilanteen muuttuessa ai-van toiseksi Asko joutui puheenjoh-tajana tositoimiin. Oli löydettävä kei-noja, millä jäsenet saadaan pysymään hengissä ja selviämään muutoksesta. Talouden nousu taantumasta on ollut hidasta ja uuteen kasvuun nousu on siivittänyt Askon koko kautta, Suomi-nen muisteli.

Suominen kiitti Piiraista siitä, että tämän pj-kaudella järjestön asema on vahvistunut monin tavoin.

Muotokuvan paljastus

Vahdinvaihto-tilaisuudessa paljastet-tiin Asko Piiraisen muotokuva. Sen on maalannut taiteilija Serguei Zlenko. Vaikka Koneyrittäjien puheenjohtaja-kaudet ovat olleet kohtuullisen pitkiä, on Zlenko ehtinyt maalata liitolle muo-tokuvat jo kolmesta pj-pestinsä päät-täneestä johtohahmosta. Ensimmäi-nen malli oli Pekka Hakkarainen, toi-nen Pertti Lehtomäki ja nyt kolman-tena Asko Piirainen. Piiraisen muoto-kuva saa paikkansa liiton toimistolla muiden puheenjohtajamuotokuvien joukossa.

Koneyrittäjien uuden puheenjohtajan Markku Suomisen vetovastuu liitosta alkoi vuoden alussa. Vahdinvaihtoa juhlittiin tammikuun puolessavälissä Helsingissä.

Koneyrittäjien Vahdinvaihto

Taiteilija Serguei Zlenko on maalannut jo kolmen puheenjohtajan muotokuvat Koneyrittäjille.

Pohjanmaan miehet juttusilla: kansanedustaja Juha Pylväs (oikealla), Teemu Suvanto ja Tarmo Laitinen

Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtaja Liisa Mäkijärvi ja Finnmetko Oy:n toimitusjohtaja Erkki Eilavaara.

Puheenjohtaja Markku Suominen ja Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö.

Vetovastuu siirtyi Markku Suomiselle (vasemmalla) Asko Piiraiselta. Vahdinvaihto-tilaisuudessa paljastettiin Asko Piiraisen muotokuva.

Pj-kokemusta roppakaupalla, keskellä nykyinen puheenjohtaja Markku Suominen, vasemmalla entisistä Asko Piirainen sekä Pekka Hakkarainen ja oikealla Pertti Lehtomäki sekä Tauno Tolppa.

TEKSTI: SIRPA HEISKAnEnKUVAT: TUULI TOIVIKKO

Vahdinvaihto-tilaisuus pidettiin Luonnontieteellisen museon Kimnaasi-salissa.

10 11 • 1/2018 • 1/2018

YTM Industriesin Simo Jylhänkangas (oikealla) esitteli liikkuvan

kaluston

ratkaisuja osallistujille.

Hannu Salo kertoi turveristeilyllä paitsi turpeen uusista mahdollisuuksista myös edunvalvonnan uusista tuulista.

Ruotsissa ala kamppailee samojen ongelmien parissa kuin Suomessa, totesi Claes Rülcker.

Turveristeilylle osallistui noin yhdeksänkymmentä turveammat

tilaista.

Energiaturpeen kysynnän lasku ja poliittiset vastoin-käymiset ovat johtaneet sii-hen, että alalla etsitään nyt entistä pontevammin uusia vaihto-ehtoja. Niitä pohdittiin ja esiteltiin Bioenergia ry:n, Koneyrittäjien ja Suomen Turvetuottajien yhteisel-lä risteilyllä.

Kasvuturvetta Kiinaan?

Turpeen tuotannon volyymi on Suo-messa perinteisesti ollut energia-turpeessa. Kasvuturve on ollut ”pie-ni tilastolisä”, joka on sivumennen mainittu, kun on puhuttu turpeen kokonaistuotannosta. Maailmalla kasvuturpeen kysyntä on kuiten-kin kasvussa. Bioenergia ry:n alue-päällikkö Hannu Salo kertoi ristei-lyn seminaarissa, että turvallisuus-trendi korostuu maailmanlaajuises-ti ruuantuotannossa ja sen seurauk-sena tuotantoa siirretään kasvihuo-neisiin. Tämä lisää kasvuturpeen kysyntää maailmalla.

Salon mukaan vaikutusta on myös Kiinan nousevalla elintasolla. Sen myötä ”lasinalusviljelyn” odo-tetaan entisestään yleistyvän ja si-

tä kautta myös kelvollisten kas-vualustojen tarve lisääntyy. Kas-vuturpeen markkinat näyttävät maailmalla lupaavilta.

– Pelkästään Kiina tarvitsisi maailman koko nykyisen kasvu-turvetuotannon määrän, noin 45 miljoonaa kuutiota vuonna 2025, Salo sanoi.

Sammalta kasvualustaksi ja eristeeksiKasvualustojen kysynnän lisään-tyminen on pontimena myös sammaleen keruulle. EcoMoss Oy on pilotoinut rahkasamma-leen tuotantoa vuodesta 2015 lähtien ja se toimittaa elävää rahkasammalta kasvualusta-käyttöön. Sammaleelle on muu-takin käyttöä, siitä voidaan val-mistaa mm. kivivillalevyjä kor-vaavia levyjä.

Turpeesta muita suotuotteitaKasvualustojen lisäksi turpees-ta on mahdollista tuottaa pidem-mällekin jalostettuja tuotteita,

muistutti Vapon tuotantojohtaja Juha Koskiniemi. Tekninen hii-li on yksi esimerkki. Teknisiä hii-liä ovat muun muassa hiilimusta, aktiivihiili ja hiilikuitu. Niitä val-mistetaan nykyisillä menetel-millä mm. öljyteollisuuden sivu-tuotteista, kivihiilestä ja turpees-ta. Hiilimustaa käytetään esimer-kiksi paino- ja kopioväreissä, ak-tiivihiiltä vesien ja kaasujen puh-distamisessa ja hiilikuitua silloin, kun tarvitaan kevyttä, mutta lujaa rakennetta.

Vapo suunnittelee teknis-ten hiilten tuotantolaitosta Suo-meen. Sijoituspaikkaa haetaan luonnollisesti läheltä turvetuo-tantoalueita ja mahdollisia paik-koja ovat Haapavesi, Ilomantsi ja Seinäjoki.

– Tehtaan ja tuotannon proses-sien suunnittelu on loppusuoralla ja tavoitteena on saada investoin-tipäätös tehtyä ensi kesään men-nessä, Koskiniemi sanoi.

Koskiniemen mukaan tavoit-teena on saada tehtaan tuotanto käyntiin 2019–2020.

Teknisen hiilen lisäksi tur-peesta on mahdollista tuottaa ke-mikaaleja tai eristää kuituja teol-lisuuden käyttöön. Koskiniemi muistutti, että ideat eivät ole täy-sin uusia, mutta tekniikan kehit-tyminen ja tutkimustiedon lisään-tyminen avaavat uusia mahdolli-suuksia turpeen hyödyntämisel-le jatkossa.

Turveluvitus hankalaa myös RuotsissaRuotsalainen turvealan edunval-vontajärjestö Svensk Torv esitte-li toimintaansa risteilyn osallistu-jille Tukholman päässä. Järjestön toimitusjohtaja Claes Rülcker kertoi turvetuotannon luvituksen olevan hankalaa myös Ruotsissa. Hänen mukaansa kymmentä lu-pahakemusta kohden lupa helti-ää yhdelle, ehkä kahdelle. Haku-prosessi kestää viisi vuotta ja yh-den hakemuksen kustannukset ovat noin 100 000 euroa. Ruotsis-sakin turvelupia haetaan vain jo ojitetuille turvemaille.

Rülcker kertoi, että Svensk Torv on turvetuottajien järjestö ja sillä on 57 jäsentä. Joukossa on CHP-laitoksia, joilla on omaa tur-vetuotantoa, sekä kasvuturpeen tuottajia. Jäsenten turpeen tuo-tanto vaihtelee, pienimmät tuot-tavat vuodessa 5000 kuutiota ja suurimmat puoli miljoonaa kuu-tiota turvetta.

Turveala taistelee Ruotsissa samojen ongelmien kanssa kuin Suomessa. Alan edunvalvonnan lisäksi Svensk Torvilla panostaa vahvasti tutkimukseen. Järjes-tö käyttää vuosittain noin 30 000 euroa turvealan tutkimuksen tu-kemiseen.

SIRPA HEISKAnEn

Suotuotteita suoltamaanKasvuturpeen kysynnän kasvu ja into kehittää uusia tuotteita tuo pientä valonpilkahdusta turvealan tulevaisuuteen, joka on viime aikoina muutoin näyttänyt perin synkältä. Turvealan uudet vaihtoehdot olivat teemana tammikuisella turveristeilyllä.

Teknisten hiilten tehtaan investointipäätöstä odotetaan ensi kesäksi, sanoi Vapon tuotantojohtaja Juha Koskiniemi.

Kokemukset drone-kuvauksista tuotannon apuna ovat olleet hyviä, kertoi Turveruukin Hanne Mäenpää.

Paju on hyvä biohiilen raaka-aine ja pajunkasvatus on yksi vaihtoehto turvetuotantoalueiden jälkikäytölle, kertoi Pajupojat Oy:n Ilmo Kolehmainen.

13 • 1/2018

indexator.com

www.komatsuforest.fi

Keskellä kylmää talvea, perjantaina ja lauantaina 23. - 24. helmikuuta Komatsu Forest Oy esittelee uutuus koneita, uusia koneiden ominaisuuksia ja varusteita.

Kaikki ovat tervetulleita. Näytökset ajetaan perjantaina klo 12.00 - 16.00 ja lauantaina klo 10.00 - 14.00.

Näytöksissä on mukana uusi kahdeksanpyöräinen Komatsu 901XC -hakkuukone ja SmartFlow -kuormain-hydrauliikalla ja LoadFlex -kuormatilalla varusteltu Komatsu 875 -kuormatraktori sekä Comfort Ride -ohjaamolla varusteltu Komatsu 855 -kuormatraktori.

XC Saapuu SotkamoonEnsimmäinen näytös

Asiantuntijat esittelevät WoodForce -aikakauden moni puolisinta ja toimivinta fleet management -palvelua MaxiFleetia. Tarjolla on myös mielen-kiintoista tietoa Komatsun onnistuneesta mittauksen tarkkuusloikasta.

Sääolosuhteista riippumatta luvassa on lämmintä ruokaa, juomaa ja tunnelmaa.

Sotkamon savotan tarkka sijainti kerrotaan hyvissä ajoin www.komatsuforest.fi -sivuilla sekä Komatsu Forestin uutiskirjeessä.

HämeenlinnaKiltintie 13,13130 HämeenlinnaPuh 03 644 0400

JyväskyläKiilatie 5, 40351 JyväskyläPuh 014 338 8700

RovaniemiAlakorkalontie 42, 96300 RovaniemiPuh 016 321 0100

“PARASTAKIN VOI PARANTAA” VAHVEMPI KOVEMPI

TALOUDELLISEMPI

Erikoisteräs yhdistettynä uuteen karkaisumenetelmään.

Suuremmat voitelukanavat.

Optimoitu kärkipyörä, jonka laakerirullat ovat karkaistujen tukilevyjen välissä.

14 15 • 1/2018 • 1/2018

TIMO MAKKOnEn

Energian kulutuksen seuranta ja vähentämi-nen ovat keskeisiä ta-poja kehittää toimin-nan vastuullisuutta. Vastuulli-suuden lisäksi energiatehok-kuuden lisääminen voi merkitä suoria säästöjä yritystoiminnas-sa. Tällöin voidaan puhua re-surssitehokkuudesta, joka nä-kyy fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisenä. Energi-an kulutukseen voidaan vaikut-taa kokemuksen ja työtapojen kautta sekä tutkimuksen avul-la. Näiden perusteella syntyy parhaita käytäntöjä. Nämä käy-tännöt ovat tuotavissa toimin-taan esimerkiksi kuljettajien täydennyskoulutuksen tai ko-neiden säätöjen ja käyttöönotto-koulutuksen kautta. Energiate-hokkuudessa on kuitenkin kyse asenteesta, jonka pitää olla kun-nossa yrityksen johtamisessa ja varsinaisessa työnteossa. Met-säteho järjesti lokakuussa 2017 asian tiimoilta seminaarin Ener-giatehokas puutavaran korjuun ja autokuljetus.

Metsäkuljetuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa työtapoja muuttamallaKari Väätäinen Luonnonva-rakeskuksesta esitti alustuk-sessaan kysymyksen, kuinka toimia energiatehokkaasti met-säkuljetuksessa. Hän haki vas-tausta tähän erilaisten työmal-lien ts. työtapojen kautta. Työ-malleilla tarkastellaan, miten eri tekijät vaikuttavat tuottavuuteen ja polttoaineen kulutukseen. Tä-män lisäksi on tärkeää huoma-ta, että uusien työtapojen op-piminen vie aikaa ja jokaisel-la on oma tahtinsa uusien asi-oiden oppimisessa. Aluksi uu-della tavalla työskentely voi vie-dä enemmän aikaa kuin mitä ai-emmin käytetty ja tutuksi koet-tu työtapa vie.

Väätäinen jakoi metsäkulje-tuksen päätyövaiheisiin. Odo-tetusti pelkkä kuormaintyös-kentely kuluttaa ajoa vähem-män polttoainetta. Maastoajo kuluttaa pelkkään kuormauk-seen ja purkuun nähden noin puolet enemmän polttoainet-ta. Ajon eri vaiheissa kulutuk-seen vaikuttaa moottorin kier-rosluku, ajonopeus ja kulkuvas-

tus. Pehmeässä maastossa ajaminen kuluttaa selväs-ti enemmän polttoainetta kuin kantavalla ja tasaisella maastolla ajo. Polttoaineen kulutusta eri ajotyövaihei-den välillä ei ole Väätäisen mukaan mielekästä verra-ta tuntikohtaisena kulutuk-sena. Paremman kuvan ku-lutuksesta saa vertaamal-la sitä kuljettuun matkaan. Näin kuormatraktorin seu-ranta-aineistosta laskettuna kuormauksen aikainen ajo kulutti täytenä ajoa enem-män polttoainetta. Selväs-ti vähiten polttoainetta ku-luu tietysti tyhjänä ajettaes-sa. Kuormauksen aikaises-sa ajossa esimerkiksi useat paikaltaan lähdöt voivat se-littää suurempaa polttoai-neen kulutusta.

Metsäkuljetuksen työ-malleja vertaavassa esi-merkkitapauksessa huo-mattiin, että monilajikuor-mien järkevä toteutus voi säästää aikaa ja polttoainet-ta suhteessa yhden puuta-varalajin ajotapavaihtoeh-toihin verrattuna. Esimer-kissä vähiten ajoon, kuor-maukseen ja purkuun ku-lui kokonaisuutena aikaa ja polttoainetta, jos ajettiin useampaa puutavaralajia kerralla ja aloitettiin kuor-man täyttö vasta kauimpa-na varastosta. Tehokkailla monilajikuormaratkaisuil-la voidaan vähentää mer-kittävästi ajomatkaa ja siten metsäkuljetuksen kokonais-aikaa, vaikka kuormaa pur-kaessa aikaa kuluisi enem-män kuin mitä yhden puuta-varalajin kuormaa purkaes-sa. Metsäkuljetuksessa on oleellista vähentää kuljettua matkaa kaikin tavoin. Tämä parantaa paitsi metsäkulje-tuksen energiatehokkuutta mutta myös korjuujälkeä. Työmallivalinta on tilanne-kohtaista, siihen vaikuttaa kone varusteluineen, kul-jettajan taitotaso ja korjuu-kohteen ominaisuudet.

– Metsäkuljetuksen ener-giatehokkuuden potentiaa-li voidaan syödä koneiden ketjutuksella ja leimikoi-den järjestelyllä, totesi Vää-täinen.

Tuottavuutta ja polttoaineen kulutusta seurataanHannu Hokkanen Veljek-set Hokkanen Oy:stä kertoi, että heidän kangasniemeläi-nen yritys työllistää suoraan 25 henkilöä ja välillisesti sa-man verran. Hakkuu- ja ajo-koneiden lisäksi yrityksel-lä on myös kaivureita eli he tarjoavat myös metsäpalve-luja. Yritys tekee myös kor-juun suunnittelua ja leimikoi-den ketjutusta. Työmaita on kahdelta suurelta toimijalta. Yrittäjän näkökulmasta kor-juu suunnittelua on myös se, että oikeanlaatuinen ja -ko-koinen kone tulee työmaal-le. Kuljettajien ammattitai-to vaihtelee paljon. Tärkein-tä on, että työ tehdään turval-lisesti. Tätä seurataan koko ajan yrityksessä. Tuottavuu-den ja polttoaineen kulutuk-sen seuranta on osa liiketoi-mintaa. Tärkeintä on tulok-sentekokyky. Hokkaset seu-raavat tuottavuutta konekoh-taisesti. Se vaihtelee paljon, mutta tuloksen takaa löytyy yleensä selkeä syy. Esimer-kiksi harvennettaessa pie-niä runkoja pienellä koneella ei voi syntyä samaa tuotosta kuin isommalla koneella avo-hakkuulla. Pienellä koneella saattaa olla myös merkittä-västi muita pienemmät kulut, joten tuloksentekokyvyssä ero ei enää olekaan niin suu-ri. Polttoaineen kulutus vaih-telee paljon. Tuloksenteon näkökulmasta polttoaineen kulutuksen merkitys vaihte-lee myös.

– Jos kone hakkaa tunnissa kymmeniä kuutioita, niin on turha hifistellä polttoaineen kulutuksella, koska työ on tuottavaa, totesi Hokkanen.

Energiatehokkuus on tärkeä aiheMetsätehon seminaarin kaik-ki esitykset löytyvät videoitu-na Metsätehon sivuilta. Tilai-suudessa koneyrittäjien asi-akkaat käyttivät monta pu-heenvuoroa ja samassa tilai-suudessa käsiteltiin autokul-jetustakin omana kokonai-suutenaan.

Puunkorjuun energiatehokkuutta voidaan parantaaEnergiatehokkuus on tärkeä asia yritystoiminnassa. Mitä suurempi yrityksen tuottavuus on suhteessa käytettyyn energiaan, niin sitä parempi on pääsääntöisesti yrityksen tulos. Puunkorjuussa yksittäisellä leimikolla tai tehokkailla työtavoilla saatu säästö voidaan kuitenkin hukata turhalla säntäilyllä leimikolta toiselle. Myös työn tilaajan pitäisi huomioida tämä arvioidessaan työn energiatehokkuutta.

Metsäteknologian tutkijana Luonnonvarakeskuksessa toimiva Kari Väätäinen totesi, että käytettävällä työtavalla on suuri merkitys metsäkuljetuksen energiatehokkuuteen. Kuvalähde: Metsäteho Oy

Koneyrittäjä Hannu Hokkasen mukaan polttoaineen kulutus ei kerro suoraan kuljettajan, koneen eikä yrityksen tuloksentekokyvystä. Kuvalähde: Metsäteho Oy

MYÖS

PYÖRÄ-

TELA!

Puheluhinnat 0207-alkuisiin numeroihin kiinteästä verkosta ja matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min.Avoinna arkisin klo 7.30-16.30 • www.koneosapalvelu.fi • info@koneosapalvelu.fi

VILPPULA

020 755 1240Teollisuustie 5

KUOPIO

020 755 1243 Saaristokatu 5

LAPPEENRANTA

020 755 1245 Toikansuontie 7

- Mesera Kahmarit - Mesera Nosturit - Mesera Varaosat

Nyt saatavilla alkuperäiset Mesera kahmarit, nosturit ja varaosat Mototarvikkeet.fi tarvikekaupasta.

Soita 020 765 9055 tai tilaa netistä www.mototarvikkeet.fi

16 17 • 1/2018 • 1/2018

tieto jokaisen pöllin sijainnista, dimensiois-ta ja puutavaralajista. Edelleen tietoa hakkuu-koneen moottoritehosta voidaan käyttää hyö-dyksi tehtäessä arvioita maaperän todellisesta kantavuudesta. Luken viimeaikaisissa kokeis-sa on pystytty demonstroimaan yhteys moot-toritehon, renkaiden vierintävastuksen sekä urapainumien välille. Näin ollen voidaan hak-kuukoneelta automaattisesti kerättävää kanta-vuustietoa, digitaalista kantavuuskarttaa, käyt-tää tulevaisuudessa kuormatraktorien kulje-tusreittien suunnittelussa.

Laadunhallinta, jälki-inventointi ja digi-jäljen hyödyntäminenHakkuukoneen ja kuormatraktorin operaati-oista jää siis jatkossa entistä vahvempi digi-jälki. Tätä tietoa voidaan hyödyntää tulevis-sa metsätalouden operaatioissa. Tietoa voi-daan hyödyntää suunniteltaessa kyseisen ku-vion seuraavia operaatioita tai osana Big Data –aineistoja, joilla tehdään parempia ennusteita muissa samankaltaisissa leimikoissa. Hakkuu-koneen keräämää puusto- ja ajoreittidataa voi-daan käyttää hyödyksi mm. puustoinventoin-tirekisterin päivityksessä, kuviorajojen määri-tyksessä ja maaperän boniteetin (=puuntuotto-kyvyn) laskennassa. Kuormatraktoriin voidaan myös asentaa tulevaisuudessa erilaisia senso-reita, jotka ajon aikana automaattisesti rekiste-röivät ajourapainumia, jäävän puuston vaurioi-ta tai jäävän puuston laatuominaisuuksia. Täl-laisten järjestelmien käyttöönottoon on kuiten-kin vielä kohtuullisen pitkä matka.

Koekäytössä ja kehitteillä olevat digi-sovellukset samanaikai-sesti lisäävät puunkorjuun te-hokkuutta sekä ympäristöys-tävällisyyttä. Puunkorjuun suunnittelu ja toteutus ovat monivaiheinen proses-si. Yhdellä digi-ratkaisulla ei siis ole tar-koitus kattaa koko prosessia vaan ope-raation eri vaiheisiin voidaan hyödyn-tää erilaisia sovelluksia, joilla on omat ominaisuutensa ja vahvuutensa. Jaotte-len seuraavassa puunkorjuun kuuteen eri vaiheeseen ja esittelen, minkälaisil-la digi-ratkaisuilla puunkorjuuta voitai-siin parhaiten avustaa. Käsittelen tee-maa ainoastaan maastovaurioitumisen ehkäisemisen näkökulmasta. Puun laa-tukatkontaan ja allokaation liittyvään ohjaukseen on myös kehitteillä uusia digi-ratkaisuja, mutta niitä ei käsitellä tässä yhteydessä.

Puun osto (1 - 6 kk) ennen operaatiotaPuun oston yhteydessä määritetään leimikon korjuukelpoisuusluokka. Täl-

lä tarkoitetaan sitä periaatepäätöstä, mihinkä aikaan vuodesta leimikko korjataan. Karke-ajakoiset kivennäismaaleimikot (karkea hiek-ka, hiekkamoreeni, jne.) voidaan hyvin korja-ta myös keväällä ja loppusyksyllä, kun metsä-maassa on runsaasti vettä. Sen sijaan savi- ja silttimaat pitäisi korjata loppukesän tai alku-syksyn aikana. Osa turvemaistakin voidaan korjata kesäaikaan, mutta pääosin niiden kor-juu kannattaa keskittää kylmimpiin talvikuu-kausiin.

Maaperän korjuukelpoisuuden arviointiin eri vuodenaikoina voidaan käyttää apuna maa-peräkarttoja, erilaisia kosteusindeksikarttoja tai paikkatietoanalysointiin pohjautuvia kor-juukelpoisuuskarttoja. Tällainen on esimerkik-si Arbonautin kehittämä hilatasoinen korjuu-luokituskartta, joka digitaalisia tietoaineistoja (puustotiedot, topografiatiedot, jne.) yhdistä-mällä laskee korjuukelpoisuusluokan kullekin 16 x 16 m hilaruudulle.

Korjuuohjelman laadinta (1 – 2 vko) ennen operaatiotaKorjuuohjelmaa laadittaessa tulee usein eteen kysymys, kuinka hyvin maat todella kantavat.

Vuodet eivät ole veljeksiä keskenään. Luken tutkijat ovat kehittäneet ensim-mäisen demonstraation dynaamisesta korjuukelpoisuusmallista. SpatHy-mal-li tekee ennusteen maaperän kosteu-desta leimikon jokaiseen karttapistee-seen. Lähtötietoina tarvitaan topogra-fia, tarkat puustotiedot, estimaatti maa-lajista sekä päivitetty tieto meteorolo-gista (lämpötilat, sademäärät). Tällais-ten mallien avulla voidaan tulevaisuu-dessa tehdä päätöksiä korjuun toteu-tuksen aloittamisesta tai lykkäämises-tä. Lisäksi voidaan myös paremmin tar-kastella maaperän kosteutta ja kanta-vuutta leimikon eri osissa.

Päätös aloittamisesta (1 - 2 vrk) ennen operaatiota - Aloitetaanko vai lykätäänkö?Viimeinen päätös korjuuoperaation aloittamisesta tehdään yleensä vasta edellisenä päivänä. Epävarmoissa tilan-teissa voidaan toki tarkastella tilannet-ta uudestaan dynaamisten kantavuus-ennustemallien avulla. Monissa tapa-

uksissa riittää kuitenkin myös koke-mukseen ja tilastoihin pohjautuva poh-dinta leimikon todellisesta kosteustilan-teesta. Rankan sadejakson jälkeen maa-perän kuivumiseen arviointiin voidaan käyttää seuraavia estimaatteja: Savi 5 - 6 vrk, siltti 3 - 4 vrk ja hieno hiekkamo-reeni 1 - 2 vrk.

Pääajouran reitin valinta hakkuu yhteydessäHakkuukoneen reitin valinta korostuu harvennushakkuissa, mutta merkittä-viä etuja voidaan myös saavuttaa pääte-hakkuussa. Oikein valitut pääajourapai-kat vähentävät maaston vaurioitumisen riskiä ja tehostavat lähikuljetusta. Suo-messa sekä Ruotsissa on kehitteillä rat-kaisuja pääajouraverkoston suunnitte-luun. Mallit ovat vielä pitkälle koekäy-tössä, mutta on hyvin todennäköistä, et-tä niiden käyttö tulee yleistymään käy-tännön operaatioihin muutaman vuo-den sisällä.

Kuormatraktorin ajoreittien ohjausHakkuukone muodostaa sekä harven-nushakkuussa että päätehakkuussa rei-tit, joita pitkin kuormatraktori kuljettaa puut tienvarsivarastoihin. Hakkuukone taltioi tiedon jokaisen rungon sijainnis-ta, jonka perusteella muodostuu myös

JORI UUSITALO

Parempaa puunkorjuuta digitalisaation avullaMaailmassa otetaan digiloikkia - eikä metsäsektori ole millään tavalla poikkeus. Uusia järjestelmiä ja sovelluksia kehitetään ja otetaan käyttöön kiihtyvällä tahdilla. Työtä tehdään yhteistyössä tutkimuslaitosten, metsäviranomaisten, konevalmistajien, metsäteollisuuden ja tieto-talojen kesken. Asiaa on edistänyt valtiovallan tuki sekä lainsäädäntövalmistelussa että kehittämisohjelmien rahoittamisessa. Teemat ovat kiinnostavia myös Euroopan laajuisesti. Puunkorjuun digitaalisuutta kehitetään myös esimerkiksi EU:n rahoittamassa EFFORTE-projektissa (2016-2019), jossa tehdään laajasti yhteistyötä yritysten ja tutkimuslaitosten välillä.

Luken tukijoiden kehittämä SpatHy-malli, joka ennustaa maaperän kosteutta meteorologia-tiedon pohjalta.

Ruotsalaisten kehittämä Bestway-sovellus, joka optimoi pääajourien paikat kosteusindeksin, topografian ja puustotietojen avulla.

Hakkuukoneen keräämän puustodatan avulla voidaan laskea kuvion pituusboniteetti (=puuntuottokyky) kuvion eri osissa. Tämän perusteella voidaan tehdä parempia päätöksiä puulajivalinnasta ja hoitotoimenpiteistä seuraavan puusukupolven suhteen.

Luke, johtava tutki

ja

18 19 • 1/2018 • 1/2018

nan tasolle, täytyy eritasoliittymän vaatimat ajoradat rakentaa nykyi-sen maanpinnan alapuolelle. Tästä syntyy suuri määrä leikkausmasso-ja, jotka pääasiassa läjitetään moot-toritien meluvalleihin. Tähän men-nessä työmaalla on Veljekset Kello-la Oy:n työnjohtaja Jaakko Aution mukaan, massoja on siirretty jo noin 240 000 todellista irtokuutiota. Työ-maalla on koko sen ajan ollut töissä viisi kaivukonetta, joista suurin on lähes 50 tonninen. Kaikissa kaivuko-neissa on 3D-ohjauslaitteet. Ajoka-lustona kaivuumaiden siirtämiseen on kolme dumpperia ja viisi kuorma-autoa. Työmaa on kokonaan 3D-mal-linnettu Lemminkäisen toimesta, tä-ten kaikki kaivu ja pengerrystyöt tehdään koneiden 3D-ohjauslaittei-ta hyödyntäen, työmaalla ei näy ai-nuttakaan perinteistä korkokeppiä.

Myös Pyhäjoen ydinvoimalan ra-kentamisen valmistavissa rakennus-töissä on koko ajan muutama Veljek-set Kellola Oy:n kone töissä.

– Olemme onnistuneet toimimaan luotettavien pääurakoitsijoiden kanssa siten, että molemmin puo-lisesta luottamuksesta on apua uu-sista urakoista sovittaessa. Käytäm-me myös itse ammattitaitoisia ja luo-tettavia aliurakoitsijoita omissa ura-koissamme, kertoo Marko Kellola.

Marko Kellola ja Jaakko Autio ovat huolissaan alalle koulutettavis-ta uusista työntekijöistä.

– Koneiden päivittäisten huolto-jen ja pienien korjauksien tekemi-sen osaaminen on välttämätöntä maarakennustyömaalla työskennel-täessä ja maarakennuskoneen 3D-ohjauslaitteen käyttö on opittava jo oppilaitoksessa siten, että sitä osaa hyödyntää heti työmaalle tultuaan, he sanovat.

Huoli uusista työntekijöistä ei ole aiheeton, sillä työllistäähän yritys veljeksien lisäksi noin 35 työnteki-jää, joista neljä on toimihenkilöitä.

Koneyrittäjyys

Koneyrittäjiin Veljekset Kellola Oy on kuulunut jo lähes kaksikymmen-tä vuotta. Marko Kellola kehuu lii-ton KL-uutiset lehteä tosi hyväksi tiedonlähteeksi, jossa asiat on kir-joitettu kansankielelle, helposti ym-märrettävään muotoon. Myös työn-tekijöiden työsuhteisiin liittyviin ky-symyksiin saa hänen mukaansa hy-vin neuvontaa liitolta. Koneyrittäjien tekemää työtä traktoriajokortti asi-an eteen, hän pitää erittäin tärkeänä.

Lokakuussa 2017 kerrottiin leh-dissä, että Raahen Laivakankaan kultakaivos on käynnistymässä uu-destaan vuosien jälkeen ja työt oli-si määrä aloittaa marraskuun 2018 puolivälissä. Uusi omistaja Kanada-lainen Firesteel Resources hakee jo työntekijöitä kultakaivokselle. Sieltä Veljekset Kellola Oy toivoo löytyvän myös heille töitä, kunhan työt Kem-peleessä valmistuvat.

Veljekset Kellola Oy on monialainen yritys, jonka toiminnan pääpaino on maansiirto- ja rakennuspalveluissa sekä puunkorjuupalveluissa.

Marko Kellola aloitti yrittämisen vuonna 1993 perustamalla toiminimen ja hank-kimalla ensimmäisen kaivuko-neen. Vuonna 1998 Marko perus-ti veljensä Mikko Kellolan kans-sa Veljekset Kellola ay:n ja myö-hemmin yritysmuoto on vaihtu-nut osakeyhtiöksi. Veljeksistä nuorin, Juha Kellola on tullut mukaan yritykseen vuonna 2011.

Nykyisin työt on jaettu siten, että Marko hoitaa maaraken-nuspuolen ja Mikko ja Juha met-säpuolen asioita. Metsäpuolel-la suurin asiakas on Kalajokinen Junnikkala Oy:n saha, jonka poh-joisenpiirin puunhankinta on Vel-jeksien vastuulla. Hankinta-alue alkaa Raahesta ja ulottuu Kuiva-niemeen.

– Kahdesta kolmeen koneket-jua työskentelee koko ajan Jun-nikkalan sahalle, Marko Kellola kertoo.

Kaikkiaan puunkorjuupalvelus-sa työskentelee neljä koneketjua, jossa yksi kone on aliurakoitsijan.

– Omat koneet ovat kaikki Ponsseja, joista kaksi on Skorpio-neja, Marko Kellola lisää.

Isompiin urakoihin

Oikeastaan yrityksemme kasvu alkoi Raahen Laivakankaan kulta-kaivoksesta vuonna 2010, sitä en-

nen pääasiassa Raahessa teimme rivitalojenpohjia ja kunnallistek-niikanrakentamista, kertoo Mar-ko Kellola.

Laivakankaan kaivoksella Vel-jekset Kellola Oy:n koneet olivat töissä vuodet 2010-2014, siellä ne muun muassa olivat rakentamas-sa kaivosalueen vesienhallinta-al-taita. Kaivosyhtiön tilaamista töis-tä Marko Kellolan mukaan vaa-tivin oli 18 kilometriä pitkän 315

millimetrisen kaivosalueen ve-sienpurkuputken rakentaminen pumppaamoineen pohjanlahteen vuonna 2012. Työ oli kestänyt vii-si kuukautta.

Yrityksen toimitilat sijaitsevat Kopsan kylässä, 20 kilometriä

MARKKU LESKInEn

Veljekset Kellola Oy

Raahesta kantatietä 88 itään päin ja alle kymmen kilometrin päässä Laivakankaan kaivoksesta. Siellä olevassa konekorjaamossa huol-letaan ja korjataan Veljekset Kel-lola Oy:n kaluston lisäksi asiak-kaiden koneita ja laitteita. Korjaa-

molla työskente-lee kokoaikaises-ti viisi miestä, jot-ka rakentavat te-räksestä kuorma-autojen päällysra-kenteita ja maara-kennuskoneiden kauhoja, oman kaluston lisäksi myös asiakkaille. Korjaamo toimin-ta on oikeastaan

alkanutkin kaivosyhtiön konei-den kauhojen korjaamisella. Kor-jaamolta voi ostaa myös laaduk-kaat hydrauliikka- ja pneumatiik-katarvikkeet, kuten letkut ja niihin tarvittavia liittimiä.

Töiden loputtua vuonna 2014 kaivoksessa, kaivoksen kannatta-mattomuuden vuoksi, alkoi Raa-hen seudulle sopivasti tuulipuis-ton rakentaminen.

– Raahelaisen Pentti Hämeen-aho Oy:n aliurakoitsijana teimme tuulipuistojen maarakennustöitä viime vuoteen asti, kertoo Mar-ko Kellola.

Tällä hetkellä Veljekset Kello-la Oy:n yksi työkohde on Kempe-leessä Zatelliitin eritasoliittymä, jossa he ovat Lemminkäisen ali-urakoitsijana. Työt ovat käynnis-tyneet toukokuussa 2017 ja val-mista tulee olla tulevana syksynä. Kun moottoritie, eli nelostie, on rakennettu käytännössä maanpin-

Varsin haasteellinen tehtävä, poistettava pehmyttä savea kaivukoneella sillan alta.

Kuutio (www.kuutio.fi) otettiin käyttöön viime keväänä. Kuu-tion taustalla on Suomen Puu-kauppa Oy, jonka toimitusjoh-taja Aku Mäkelä tulee itse koneyrittä-jä- ja metsänomistajaperheestä.

–Kuutio on kaikille metsänomis-tajille, puunostajille ja muille metsä-alan toimijoille tarkoitettu avoin digi-taalinen kauppapaikka. Metsänomista-ja voi muutamalla näpäytyksellä jättää tarjouspyynnön tai yhteydenottopyyn-nön alan ammattilaisille. Kuutiota on helppo käyttää ja se vauhdittaa suoma-laisen metsäalan digiloikkaa, Aku Mä-kelä kertoo.

Lupaavasti liikkeelle

Kuution alku on ollut lupaava. Jo en-simmäisinä kuukausina palveluun jä-tettiin tarjouspyyntöjä yli viiden mil-joonan kuution edestä. Kun yli 95 pro-senttia puunostajista on mukana, niin Kuution kautta löytää varmasti puulle ostajan ja saa puulle markkinahinnan, lupaa Mäkelä.

–Kuutio tuo metsän ja siihen liitty-vät palvelut omistajan käyttöön mis-sä ja milloin tahansa. Kuutiossa käyt-täjä pääsee kiinni omiin metsävaratie-toihinsa ja palveluun voi ladata oman sähköisen metsäsuunnitelmansa. Li-säämme uusia ominaisuuksia asiakas-palautteen perusteella. Tavoitteena on luoda koko metsäalan yhdistävä fooru-mi, sanoo Mäkelä.

Metsäalan ammattilaiset ja puunos-tajat ovat ottaneet Kuution hyvin käyt-töön. Metsänomistajia on palveluun rekisteröitynyt jo tuhansia, mutta po-tentiaalia on paljon jäljellä, sillä onhan Suomessa yli 600 000 metsänomista-jaa.

Helppous houkuttimena

–Toivomme Kuution madaltavan puu-kaupan kynnystä erityisesti niille met-sänomistajille, jotka eivät tähän asti ole pitäneet aktiivisesti huolta metsä-omaisuudestaan tai ovat muuten koke-neet puukaupan vaikeaksi tai vieraak-si. Teemme puukaupasta mahdollisim-man helppoa, jotta kaikki metsänomis-tajat ottavat Kuution omakseen, kertoo Mäkelä palvelun tavoitteista.

Kuution käyttöönotto osui hyvään ajankohtaan. Metsäteollisuudessa on tehty historian suurimmat investoin-nit, Suomen talous on nousussa ja puun kysyntä kasvaa. Puuta pitää saa-da liikkeelle, joten puukaupasta on teh-tävä mahdollisimman helppoa.

–Suomessa on valtava määrä met-sänomistajia, jotka eivät ole vielä ym-märtäneet metsävarallisuutensa ar-voa ja miten paljon hyvä metsänhoito voi parantaa metsän tuottoa. Perintö-metsät, yhteismetsät sekä kuntien ja seurakuntien metsät voidaan saada nykyistä paremmin hoidettua, kun di-giajan välineet otetaan käyttöön koko tuotantoketjussa, Mäkelä vakuuttaa.

TAPIO HIRVIKOSKI

Metsäala digitalisoituu korjuusta puukauppaan

Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä kannustaa metsänomistajia tutustumaan sähköisen puukaupan mahdollisuuksiin.

Paikannusteknologia, sähköiset metsävaratiedot ja metsäkoneiden puunmittauslaitteet kertovat tietotekniikan merkityksestä puunkorjuussa. Tuotantoketjun alkupäässä koneyrittäjän apuna on paljon automatiikkaa, mutta puukaupat on tehty enemmän perinteisin menetelmin. Vaan ei tehdä enää, kun tarjolla on puukaupan digitaalinen markkinapaikka Kuutio.

Työnjohtaja Jaakko Autio ja Marko Kellola Zatelliitin eritasoristeystyömaalla Kempeleessä.

Suuria massoja siirretään suurilla koneilla, lastaamassa on Kelloloiden uusin kone.

20 21 • 1/2018 • 1/2018

Puolikkaan päivän kestävät tilaisuudet ovat maksutto-mia ja suunnattu ensisijai-sesti kaupunkien, kuntien ja muiden julkisten tahojen raken-nuttajille, hankinta-asiantuntijoille sekä julkisiin rakennushankkei-siin osallistuville yrityksille, jos ai-kaa löytyy kannattaa käydä kuun-telemassa.

Tilaisuuksissa perehdytetään kaupunkien ja kuntien hankin-tayksiköitä ottamaan huomioon tarjouspyyntöjä laadittaessa, uu-den hankintalain tuomat mahdol-lisuudet uusiin hankintamenette-lyihin. Koneyrittäjien mielestä on tärkeää, että pienetkin kunnat ky-kenisivät tekemään hankintojaan itse, ilman siihen erikoistunei-ta konsultteja. Samalla palvelun-tuottajia valmistetaan vastaamaan uusien hankintamenettelyjen tar-jouspyyntöihin.

Seuraavat tilaisuudet ovat 23.3.2018 Kouvola ja 10.4.2018 Po-ri. Myös Joensuussa tilaisuus on tarkoitus järjestää, mutta sen ajan-kohta selviää myöhemmin.

Kestävän kehityksen huomioiminen julkisissa hankinnoissaKuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi kertoi, miten kunnat ja kaupungit voivat tehdessään hankintoja, tehdä myös strategi-

sia valintoja. Hänen mukaansa hankintoja tehdessä voidaan esi-merkiksi ottaa huomioon ympä-ristönäkökulma valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.

Kestävän kehityksen huomioi-misesta hankinnoissa Jussi Nie-mi mainitsi, että julkistenhankin-tojen hankintastrategian tulisi edistää laadukkaiden kuntapalve-lujen järjestämistä asukkaille ta-loudellisesti ja tehokkaasti, sekä ottaa huomioon ympäristöä vaali-va ja energiaa säästävä toiminta-tapa. Kestävä kehitys tulee ottaa huomioon sekä palvelu- että ma-teriaalihankinnoissa.

–Kaupunkien tulisi rohkais-ta palveluntuottajiaan innovaati-oihin, ennakkoluulottomuuteen ja kokeilevuuteen, sekä kehittää toimintaansa yhteistyössä kump-paneiden kanssa ja toimia niille referenssinä, Jussi Niemi kertoi.

Hankintalakien uudistamisen kansallisena tavoitteena ovat kil-pailutuksien sähköistäminen se-kä pienten ja keskisuurten yritys-ten aseman parantaminen ja toi-vottavaa on hankintalakien säi-lyminen menettelylakeina. Esi-merkkinä pienten ja keskisuur-ten yritysten aseman paranta-misesta, Jussi Niemi nosti esiin mahdollisuuden osittaa hankin-ta pienemmiksi kokonaisuuksik-si ja kynnysarvojen jumpaamisen pienille yrityksille sopiviksi.

Kävimme kuuntelemassa mitä kerrottavaa julkisista hankinnoista oli Ympäristöministeriön, Kuntaliiton, Rakennustiedon, RAKLIn ja Kuntarahoituksen yhdessä organisoimalla kuntakiertueella. Kiertueen tarkoituksena on tehdä julkisen rakentamisen parempaan laatuun tähtäävät työvälineet paremmin tunnetuiksi. Kiertue pyörähti käyntiin lokakuussa Vantaalta ja kiertää ensi vaiheessa kuuden kaupungin läpi kevääseen 2018 mennessä. Kiertue tarjoaa kattavan katsauksen fiksuun julkiseen rakentamiseen ja suunnitteluun.

MARKKU LESKInEn

Markkinakartoitus

Hankintayksikkö voi tehdä mark-kinakartoituksen hankinnan val-mistelua varten, ennen hankinta-menettelyn aloittamista. Tässä vai-heessa hankintayksikkö voi antaa tietoja toimittajille ja palveluntuot-tajille tulevaa hankintaa koskevis-ta suunnitelmistaan ja vaatimuk-sistaan.

Markkinakartoituksella saavu-tettuja neuvoja voidaan käyttää apuna hankintamenettelyn suun-nittelussa ja toteuttamisessa, mut-ta neuvojen käyttäminen ei saa johtaa kilpailun vääristymiseen, taikka avoimuuden ja syrjimättö-myyden vaarantumiseen.

Jos tarjoaja tai tarjoajaan liittyvä yritys on osallistunut hankinnan-valmisteluun, on hankintayksikön varmistettava, ettei tämä vääristä kilpailua. Toimittajan tai palve-luntuottajan saa kuitenkin sulkea pois tarjouskilpailusta vain, jos ei ole muita keinoja varmistaa tasa-puolisuutta. Hankintayksikön on kohdeltava toimittajia/palvelun-tuottajia tasapuolisesti ja syrjimät-tömästi.

Uusia RT-kortteja helpottamaan julkisten hankintojen tekemistäUutta hankintalakia on pidetty vaikeasti ymmärrettävänä, tästä

syystä laaja joukko rakennus-alan asiantuntijoita on ollut laa-timassa ohjetta suunnittelu- ja konsultointipalveluiden hankin-taan, eri hankintatavoilla. Raken-nustieto on tehnyt ohjeesta han-kintalakisarjan, joka on julkaistu RT-kortteina.

Sarjan ensimmäinen osa on ohje, jonka avulla hankintayk-sikkö päättää, mikä hankintame-nettely sopii parhaiten kyseessä olevaan hankintaan.

Ohjeen alussa kerrotaan mi-ten julkiset hankinnat jakaan-tuvat ja mitä säädöstä hankin-taa tehdessä on noudatettava. Jos hankinta ylittää EU:n aset-taman kynnysarvon on hankin-nassa noudatettava EU-hankin-toja koskevia säädöksiä. Han-kintalain kansallisia säädöksiä käytetään hankintaan joka ylit-tää kansallisen kynnysarvon, mutta alittaa EU-kynnysarvon. Hankintalakia ei sovelleta han-kintoihin jotka alittavat kansalli-sen kynnysarvon, eli niin sanot-tuihin pienhankintoihin.

Kynnysarvot

Kansallisen kynnysarvon 60 000 euroa alittaviin hankintoihin ei sovelleta hankintalakia. Tällai-siin hankintoihin suositellaankin käytettäväksi mahdollisimman kevyttä hankintamenettelyä.

Kansalliset hankinnat jotka ylit-tävät 60 000 euroa ja valtion kes-kushallintoviranomaisen kysees-sä ollessa alittavat 135  000 euroa ja muilla hankintayksiköillä alitta-vat 209 000 euroa, eli jäävät alle EU-kynnysarvon, on tehtävä kansallisia säädöksiä noudattaen tai niihin voi-daan käyttää myös EU-menettelyitä.

Hankinta jonka arvo ylittää edel-liset kynnysarvot on tehtävä käyttä-mällä EU-hankintoja koskevia sää-döksiä.

Kun hankintayksikkö on päättä-nyt hankintamenettelyn, se käyttää valitun menettelyn ohjetta hankin-taa valmisteltaessa.

Julkisissa hankinnoissa käytettävät hankintamenettelytHankintamenettelyjä ovat avoinme-nettely, rajoitettumenettely, neuvot-telumenettely, innovaatiokumppa-nuus, kilpailullinen neuvottelume-nettely, suunnittelukilpailu, puite-järjestely ja dynaaminen hankinta-järjestelmä. Näihin kaikkiin mene-telmiin on laadittu omat ohjeet, mi-ten hankinta on tehtävä.

Lisäksi on vielä ohjeet hinta-laa-tusuhteeltaan parhaan tarjouksen valintaan sekä millä edellytyksillä joku tarjoaja voidaan poissulkea kil-pailusta.

Vaikka ohje on tarkoitettu suun-nittelu- ja konsulttipalveluiden julki-

seen hankintaan, voisi siitä helpos-ti laatia ohjeet myös rakennushan-keen tai konepalveluiden hankin-taan. Koneyrittäjät keskusteli tilai-suudessa Rakennustiedon ja Kunta-liiton edustajien kanssa olisiko mah-dollista jatkaa ohjeen kehitystyö-tä edellä mainittuihin hankintoihin.

Ympäristöministeriöltä ohjeet vähähiilisen rakentamisen hankintakriteereihinYmpäristö ministeriöstä kerrot-tiin vähähiilisyyden tarkoittaneen tähän asti ainoastaan rakennuksen käytönaikaista energiatehokkuut-ta. Jatkossa tullaan pohtimaan uu-sia keinoja parantaa vähähiilisyyt-tä, jossa huomioidaan rakennus-ten koko elinkaareen aikainen hiilijalanjälki, rakennusmateriaa-lien valmistamisesta aina raken-nuksen käytönjälkeiseen purka-miseen asti.

Tavoitteena on pienentää raken-nusmateriaaleista muodostuvaa hiilijalanjälkeä mm. huomioimal-la kiertotalous ja kannustamalla käyttämään kierrätysmateriaaleja rakentamisessa. EU:ssa ollaan laa-timassa tähän liittyviä yhteisiä ym-päristöindikaattoreita.

Tutkimuksilla on selvitetty, että rakennuksen käyttöenergian hiili-jalanjälki ja muun elinkaaren hiili-jalanjälki ovat lähes yhtä suuret.

– Tämä johtaa siihen, että tu-levaisuudessa rakennustyömaan energiankulutus mitataan ja työn-tekijöille on järjestettävä energia-koulutusta, myös käytetyt uusiu-tuvat ja kierrätetyt materiaalit on raportoitava, kertoi Matti Kuitti-nen Ympäristöministeriöstä.

Tämä edellyttää tulevaisuudes-sa myös koneyrityksiltä valmiutta esittää ennakkoon tulevasta raken-nusurakasta syntyvä hiilijälki.

Jyväskylässä olleeseen tilaisuu-teen osallistui useita Keski-Suo-malaisten kuntien ja kaupunkien hankintayksiköiden edustajia. Ti-laisuudessa kritisoitiin hankinta-lakia, sen jopa väitettiin vaikeutta-van ja hidastavan hankintojen te-kemistä, koska useat hankinnat ovat menneet Markkinatuomio-istuimen käsittelyyn hankinnas-ta syntyneiden erimielisyyksien vuoksi.

Hankintalain katsottiin lisää-vän hankinoista tehtäviä oikaisu-vaatimuksia, näin ainakin pienis-sä kunnissa asian koettiin olevan. Osaltaan tämä johtuu varmaan sii-tä, että nyt hankintayksikön on perusteltava syyt, jotka ovat johta-neet toimittajan tai palveluntuotta-jan valintaan.

Lisätietoja ja kiertueen esityk-set voi käydä katsomassa linkissä: www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Fiksun_julkisen_rakentamisen_kuntakiertu(44490)

Fiksun julkisen rakentamisen kuntakiertue  

Matti Kuittinen Ympäristöministeriöstä kertoi tulevaisuudessa huomioitavan rakennusten koko elinkaareen aikainen hiilijalanjälki.Tuotepäällikkö Jaana Matilainen Rakennustiedosta, kertoi RT-kortteina julkaistuista hankintaohjeista.

22 23 • 1/2018 • 1/2018

kointi Metsoharju Oy:n palveluk-sessa.

Yrittäjälle työntekijän hyvin-vointi ja koneen monikäyttöisyys tarkoittavat tehokkuuden parane-mista useilla mittareilla.

Jousto kiinnostaa

Yleisöllä olikin paljon käytännön kysymyksiä, joihin löytyi vasta-uksia. Vakiokoneeseen verrattu-na joustavan telakoneen alustan mitat vähän kasvavat: leveys 277 senttiä, jossa lisää kahdeksan. Maavara nousee 60 senttiin, sii-nä lisää vakiokoneeseen verrat-tuna 16.

Painoon tulee lisää 1500 kiloa tukisukset mukaan lukien. Alusta on joustava ajon aikana, pysähdyt-täessä lukittuu maaston mukaan. Ohjaus tapahtuu samoilla kahvoil-la sekä kaivussa että puunkaados-sa.

– Ajaisi nyt uhalla jonkun kan-non nenään, tuumasi Marko Rä-sänen Nilsiästä. Maasto ei ollut vaikeimmasta päästä, joten keiku-tukset jäivät maltillisiksi.

Nilsiä – Juankoski – Kaavi – Rautavaara –alueella maatalous- ja energiaurakointia oman maanvil-jelyksen sivussa nimellä Urakoin-

Nisula Forest Oy on ke-hittänyt metsäkonei-ta neljän vuosikymme-nen ajan. Aluksi oman metsäurakoinnin ohella, mutta nyt yritys keskittyy harvennus-hakkuukoneiden, hakkuupäiden, energiakourien, sekä muiden met-sävarusteiden ja -laitteiden suun-nitteluun, tuotekehitykseen ja val-mistukseen.

Nisulan tuotantotilat sijaitsevat Jämsässä Hallin kylällä, mistä on perinteisesti lähdetty esittelykier-roksille ympäri maan, aina kun vain jotain uutta kerrottavaa on.

Marraskuussa järjestettiin työ-näytökset Oulussa, Polvijärvellä, Sastamalassa ja Viitasaarella. Tee-mana oli metsäkaivinkone käytän-nön työssä: Volvo ECR145 varus-tettuna joustavalla Flex-14-alustalla sekä uudella 555H-hakkuupäällä.

Kaivukone metsätöissä herät-tää jo ajatuksena paljon ennakko-luuloja, mutta kiertueen tarkoitus on niitä poistaa. Kuitupuun tar-peen kasvu pakottaa etsimään uu-sia ratkaisua korjuuseen, samoin kuin koneyrittäjän kannattavuu-den nostaminen.

– Parin tunnin työllä kone muut-tuu tavalliseksi kaivinkoneeksi ja päinvastoin.

Metsäkaivinkone näytöskierroksellaRIITTA MIKKOnEn

Tehokkuutta lisää

Polvijärvellä oli marraskuun lo-pulla jo kahlattava kerros lun-ta maastossa, ja lisää tuli taivaal-ta märkänä räntänä. Roudasta ei vielä tietoakaan.

– Meillä kun riittää mäkiä ja ki-vikoita maastossa, niin joustava alusta kiinnostaa, totesivat Hei-nävedeltä tulleet Heikki Nykä-nen ja Janne Nykänen.

Näytösmaasto oli siinä mieles-sä helpoimmasta päästä, mutta kuskina toiminut viitasaarelainen Hannu Ijäs vakuutti yhden vuo-den koekäyttökokemuksellaan, että ei keiku kannokossa maan-muokkaustöissäkään.

– Hyvin on pelannut, Hannu Ijäs kiittelee Nisulan ja Volvon yhteistyön tulosta.

– Paremmin jaksaa tehdä töitä, kun mukavuus lisääntyy, hän pal-jastaa kaikkiaan 33 vuoden kone-työkokemuksella. Selkä ei rasitu kuten jäykällä alustalla. Evästau-kokin pitää muistaa muuten, kun selkä ei muistuta.

Ijäksen mukaan työhyvinvoin-tia lisää myös se, että työnkuva vaihtelee ja töitä on ympärivuoti-sesti. Kesällä laikutusta ja talvel-la harvennushakkuita Koneura-

- Kesällä metsänparannustöitä ja talvisin hakkuita. Ympärivuotisesti hakkuita haastavilla turvemailla, mainostaa myynnistä ja kiertueesta vastaava Kalle Mattsson nisulan uutuutta.

tipalvelu Marko Räsänen tekevää yrittäjää kiinnosti kovasti yhdistel-män monikäyttöisyys.

Räsäsellä on kokemusta monia-laisuudesta ja hän huomauttaa, et-tä kaivurin pitääkin olla räätälöitä-vissä yrittäjän toiveiden mukaan. Kun kone tulee yhdeltä toimitta-jalta ja hakkuuvarustelu toisel-ta ja muita releitä kolmannelta ja neljänneltä, tarvitaan monta asen-tajaa ja monta yhteensovitusta.

– On tosi hyvä idea, että yhdel-tä toimittajalta saisi koko pake-tin, mies tuumaa. Hän antaa vie-lä lisätoiveenkin: pikaliittimet. Sil-loin kun ollaan työn touhussa, jo-kainen säästetty tunti on tärkeä.

Myös joustava alusta saa Räsä-seltä täydet pisteet, sen verran on kokemusta savolaisissa kivikoissa rytyyttämisestä.

Metsätyönäytös kiinnosti yrit-täjien ja kuljettajien lisäksi myös metsäalan opiskelijoita. Itä-Suo-men yliopiston Joensuun kampuk-selta olivat paikalle saapuneet Vil-le Huomolin ja Pekka Ijäs.

– Kaikki metsään liittyvä kehi-tys kiinnostaa, tunnustavat tule-vaisuuden metsänhoitajat. Luen-tosalin vaihtaminen vaihteeksi metsään on aina mieluista ja opet-tavaista.

nisulan metsäkaivinkonetta esiteltiin eri paikkakunnilla marras-joulukuussa.

Myynnistä vastaava Kalle Mattson on

vuorostaan puikoissa, kuljettaja Hannu Ijäs

kommentoi.

Myös 555H-hakkuupään ominaisuudet lisäävät työn tehokkuutta: uusi hydrauliikka isoille virtauksille, tehokas sahalaitteisto, veitsikatkaisu, puristusotteen automaattinen säätö. Soveltuu erityisesti harvennuksiin, karsitun energiapuun tekoon ja kevyisiin päätehakkuisiin.

Monitoimiyrittäjää kiinnostavat monitoimikoneet. Marko Räsänen kyselee Kalle Mattsonilta kuinka metsäkaivinkone sopisi hänen urakointiinsa.

24 25 • 1/2018 • 1/2018

LISää OSAAMISTA YRITYKSEENKarjalan koneyrittäjiin kuuluva SKS-Infra Oy on yksi Rekry- koulutukseen osallistuvista yrityk-sistä. Heillä on työssä oppimassa Juha Reijo-nen, talonrakennusmestari, jolla on jo yli 20 vuoden kokemus talonrakennustöistä. Ilmoituksen koulutuk-sesta hän oli huomannut paikallisessa sanomalehdes-sä ja siitä innostunut hakeutumaan koulutukseen. Kou-lutuksen hän kertoo olevan mielenkiintoista ja kaiken mikä liittyy maarakentamiseen, olevan periaatteessa uutta. Koulutuksen päätyttyä hän odottaa työllistyvän-sä Itä-Suomeen.

–Tänään saatiin Seppo Saarelaisen kanssa lasket-tua ja lähetettyä tarjous rakennuksenpohjaurakasta, seuraavaksi alammekin laskemaan kunnallistekniikan rakentamisurakkaa, kertoo Juha Reijonen.

– Toivoisin, että Juha oppii siinä määrin, että voisi tulevaisuudessa toimia työnjohtajana työmaillamme, sanoo SKS-Infran toimitusjohtaja Seppo Saarelainen.

–Kasvuahan me haetaan ja eväitä siihen, että henki-lökuntaa olisi siten, ettei itse tarvitsisi joka paikaan hy-pätä, Seppo Saarelainen jatkaa.

TäSMäKOULUTUSTA YRITYKSILLETalvella 2018 YSAO:ssa käynnistyy Täsmä-Koulutus niminen koulutus, joka on maanra-kennusalan yrityksien henkilökunnan tarpei-siin räätälöityä lisäkoulutusta. Koulutus päivittää yrittä-jän tai työntekijöiden osaamisen toimialan uusien vaa-timusten tasolle. Koulutuksen tavoitteena on estää tai vähentää työntekijöiden lomautuksia tai irtisanomisia.

TäsmäKoulutuksen kustannuksista työnantaja mak-saa itse 30-50% ja loput työ- ja elinkeinohallinto. Yrityk-sen maksuosuuden suuruuteen vaikuttavat onko ky-seessä yleis- vai erityiskoulutuksesta ja yrityksen ko-ko sekä liikevaihto tai tase.

– Koulutukseen on tulossa kymmenen opiskelijaa, joilla suurimmalla osalla on suoritettuna maaraken-nusalan ammattitutkinto, kertoo Peter Torn YSAO:lta.

Koulutuksen sisältö on lähes identtinen Rekry-kou-lutuksen kanssa, sillä erotuksella, että koulutuksen suorittaneet voivat suorittaa lopuksi maarakennusalan erikoisammattitutkinnon näyttötutkintona. Maaraken-nusalan erikoisammattitutkinnosta he suorittavat Etu-miestyöt ja Ammatinohjaus tutkinnonosat.

Lä-SAVON aikuiskoulutuskeskus oli tehnyt kevääl-lä 2017 ehdotuksen koulutuksen järjestämisestä Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Jo rahoituksen haku vaiheessa kahdeksan paikallista yritystä sitou-tui rekrytoimaan koulutuksen suorittaneet opiskeli-jat. Myönteisen rahoituspäätöksen ja haastattelun jäl-keen koulutuksen on aloittanut 6.11.2017 viisi hen-kilöä.

Työnjohtajakoulutukseen kuuluu kaksi lähiope-tusjaksoa ja kaksi työssäoppimisjaksoa. Ensimmäi-sellä kaksi viikkoa kestäneellä lähiopetusjaksolla opiskelijoille on kerrottu mm. työmaan perustami-sesta, käynnistämisestä ja turvallisuussuunnitelmis-ta sekä yleensä maarakennustyömaan työturvalli-suusvaatimuksista. Koulutus päättyy 17.7.2018, jon-ka jälkeen vastuukouluttaja Peter Tornin mukaan tehdään uusi esitys koulutuksesta ELY-keskuksel-le, jotta seuraava koulutus voisi alkaa syksyllä 2018.

KOULUTUKSEN SISäLTöäKoulutuksessa selvitetään mistä muodos-tuu yrityksen taloudellinen ja tuloksellinen toiminta, laatu- ja ympäristöasioita unohta-matta. Myös työryhmän johtaminen ja työmaakoko-uksiin osallistuminen ovat työnjohtajalta edellytettä-viä taitoja, joita koulutuksen aikana harjoitellaan.

Ennen koulutuksen päättymistä, tavallaan loppu-työnään, opiskelijat laskevat kunnallistekniikan ra-kentamisurakan, josta he tekevät myös toteuttamis-kelpoinen työsuunnitelma.

Koulutuksen päätyttyä siihen osallistuneet voivat toimia työmaalla työmaamestarina, vastaavan mes-tarin alaisuudessa ja hakeutua suorittamaan maara-kennusalan ammattitutkintoa tai erikoisammattitut-kintoa näyttötutkintona.

Ylämyllyllä koulutetaan maarakennustyömaille työnjohtajia

Tavoitteena YSAO:lla on saada käynnistettyä TäsmäKou

lutus

myös vuoden 2019 alussa. Edellä olevien koulutuksien

lisäksi YSAO:n Ylämyllyn toimipaikassa voi opiskella vai

kka

muoviputken hitsaajaksi, saamalla siitä sertifioidun päte

vyyden.

Ylä-Savon Aikuiskoulutuskeskus (YSAO) paikkaa maarakennustyömailla olevaa työnjohtaja pulaa kouluttamalla Rekry-koulutuksella henkilöitä työmaan työnjohtotehtäviin. Koulutukseen valitut henkilöt ovat joko työttömiä tai välittömän työttömyysuhan alla. Pohjois-Karjalassa Ylämyllyllä tapahtuvaan kolutukseen lähiseudun maarakennusyritykset osallistuvat tarjoamalla koulutuksessa oleville työssäoppimispaikan ja sitoutumalla työllistämään heidät koulutuksen jälkeen.

VOLVO 145 + FLEX-14 ALAVAUNU+ TÄYDELLINEN HAKKUUVARUSTUS

VAIHTO- JA ESITTELYKONEET

MUOKKAUKSEEN JA HAKKUILLE

Tällä koneella onnistuu kesäisin muokkaustyöt ja talvella hakkuut - Nisula 555H hakkuupää- XB14 lisäpuomi. Koneessa kaikki varusteet!

Erittäis siisti.Marttiinin kallistuva liitin, luiskakauhaWebasto, rasvari

ESITTELYKONE 6500 hVAIN

VM-05

KYSY TARJOUS! 48 900 + ALVLisätietoja: 040-8676494 www.nisulaforest.com

HYUNDAI 140TEHTAAN METSÄALUSTALLA

MARKKU LESKInEn

Seppo Saarelainen ja Juha Reijonen ovat tyytyväisiä ensimmäiseen yhdessä laskemaansa

urakkatarjoukseen.

YSAO:n Ylämyllyn toimipaikan mestarikoulutuksen vastuukouluttaja Peter Torn.

26 27 • 1/2018 • 1/2018

dollistaisi asiakkaiden tehokas ja oikea-aikainen tavoittaminen. Tämän toteutumiseksi tarvitaan tieto asiakkaan tarpeista. Myös sopimusneu-votteluissa pienten yritysten todettiin tarvitsevan tukea. Tuen saanti on vain osoittautunut hankalaksi. Yrittäjän on tunnettava hyvin oma toimin-ta ja sen mahdollisuudet. Myöskin neuvottelutaito on tarpeen. Näitä voi-daan onneksi kehittää.

Kehitystehtävä valmennuksen ytimenä

Kullakin osallistujalla oli itse valittu kehitystehtävä, jossa keskityttiin tär-keimpään kehitettävään osaan yrityksessä. Valmennuksella tuettiin tä-män kehitystehtävän läpivientiä. Lopputuloksena oli myös palvelujen ke-hittämisen ja muotoilun malli, jota seuraamalla voi viedä yrityksen kehi-tysasioita itsenäisesti eteenpäin.

– Minua valmennus auttoi viimeistelemään yrityksen toimintatavan kirjalliseen muotoon, kertoi yrittäjä Mari Heikkilä. Tämä ”Näin meil-lä” -opas on jaettavissa sähköisesti työntekijöille. Oppaan perusteella on helpompi keskustella myös asiakkaan kanssa.

Varsinaiseksi kehitystehtäväksi Heikkilä otti Urakointi J-P Heikkilä Oy:ssä yrityksen päämäärän tiedostamisen ja siitä sekä muista ajankoh-taisista asioista keskustelemisen työntekijöiden kanssa. Myös työnteki-jöiden ja asiakkaiden mielipiteiden selvittämistä pidettiin tarpeellisena. Tätä varten Heikkilä saattaa käyttää ulkopuolistakin apua, esimerkiksi opiskelijoita opinnäytetyön tekijänä.

Pilottivalmennuksen toteutus vaati ulkopuolista tukea

Laajavastuinen metsänparannusyrittäjä -valmennus toteutettiin työpaja-työskentelynä neljässä lähijaksossa. Valmennuksen käytännön toteutuk-sesta vastasi Työtehoseura. Hankkeen ideoijana ja yhteistyötahoina oli-vat Koneyrittäjät, Metsähallituksen Metsätalous Oy ja OTSO Oy. Pilotti-valmennus saatiin toteutettua Metsämiesten säätiön myöntämän rahoi-tuksen turvin. Myös yrittäjät osallistuivat kustannuksiin merkittävällä ra-hallisella panoksella.

– Valmennus kehittyi matkan varrella, mikä onkin tyypillistä pilottikou-lutuksille, totesivat Timo Rinkinen ja Oili Sinilehto Työtehoseurasta.

Pilotin kokemusten perusteella muotoiltu valmennus on toistettavissa sellaisenaan tai yksittäisinä osina.

Ensimmäiset metsänparannusyrittäjät valmistuivat yrittäjävalmennuksestaKoneyrittäjät järjestivät Työtehoseuran kanssa Laajavastuinen metsänparannusyrittäjä -valmennuksen syksyllä 2017. Valmennus toteutettiin tässä muodossa ensimmäisen kerran. Valmennuksen tavoitteena oli antaa yrittäjille apua ja työkaluja yritystoimintansa kehittämiseen asiakkaan tarpeet huomioiden.

Työtehoseuran valmennustiimi Timo Rinkinen, Oili Sinilehto ja Marjo Kittelä

Valmennusohjelman todistustenjakotilaisuus Helsingissä 7.12.2017. Osa valmennuksen suorittaneista yrittäjistä ryhmäkuvassa. Vasemmalla oikealle istumassa Mika Meriläinen, Mari Heikkilä ja Timo Viheroja sekä seisomassa Jari Vento, Matti vanhalakka, Antti Sorri ja Pasi Uusi-Kraapo.

almennusohjelman viimeinen lähijakso päättyi itsenäisyys-päiväviikolla vuonna 2017. Valmennuksen suoritti kymme-nen yrittäjää ympäri Etelä-Suomea. Kaikki yrittäjät eivät tee tällä hetkellä metsänparannustöiden, mutta kaikille koulu-tus antoi eväitä yritystoimintaan. Pisin ”koulumatka” oli jo-ensuulaisella Mika Meriläisellä.

– Valmennuksessa käytetyt ohjelmat ja työkalut auttoivat oman liiketoiminnan talouslukujen hahmotuksessa. Mutta erityisen antoisia oli yrittäjien väliset keskustelut käsitel-lyistä aiheista, totesi yrittäjä Mika Meriläinen valmennuk-sesta.

Valmennuksessa muodostui tiivis yrittäjäverkosto, joka auttoi löytämään uusia näkökulmia. Verkosto auttaa toivot-tavasti jatkossakin testaamaan ja sparraamaan asioita. Osal-listujien mukaan valmennus lisäsi myös uskallusta kokeilla uusia ideoita liiketoiminnassa.

Liiketoiminnan kehittämistä asiakastarpeet ja talous huomioidenValmennuksen perusajatus oli auttaa metsänparannustöitä ja koneellisia metsänhoitotöitä toteuttavia yrittäjiä kehittä-mään palvelujaan sekä liiketoimintaosaamistaan. Markki-noiden muutos ja asiakastarpeet olivat valmennuksen läh-tökohtina. Hankkeessa esiteltiin yrittäjille palvelujen tuot-tamista tukevia tietojärjestelmiä ja tietovarantoja. Ohjelmis-tojen esittelijät saivat myös palautetta tietojärjestelmiensä toimivuudesta ja kehittämiskohteista. Esimerkiksi Kuutio - digitaalinen puukauppapaikka voisi olla jatkossa myös ko-neyritysten palvelujen markkinointikanava. Talousasioiden käsittelyä pidettiin erityisen tärkeänä osana valmennusta. Yrittäjät tarkastelivat tilinpäätöstietojensa avulla tulevaa ta-loudellista tilannettaan. Vaihtoehtoisten toimintasuunnitel-mien, esimerkiksi investointien ajoituksen vaikutus tuloi-hin ja menoihin sekä kassaan tuli havainnollistettua omil-la luvuilla.

– Oman yrityksen taloutta käsittelevä osa oli valmennuk-sen parasta antia, sanoi yrittäjä Matti Vanhalakka Luumä-eltä.

Yrityksissä monia kehityskohteita

Yrittäjät tarkastelivat mahdollisuuksia toiminnan laajenta-miseksi uusiin asiakaskuntiin. Myös yrityksen sisäisten toi-mintatapojen kehittämiseen käytettiin aikaa. Tuottavuutta voidaan parantaa esimerkiksi ulkoistamalla urakointisuun-nittelua. Verkostomaisen toimintatavan kehittäminen on yk-si malli tämän mahdollistamiseksi. Myynnin kasvun mah-

Casseli Catering vastaa jälleen niin näytteilleasettajien kuin messukävijöidenkin ravintola-palveluista Finnmetkossa.

Nyt voitte tilata henkilökunnalle tai osastollenne tarvittavat palvelut: - kahvitukset haluamallanne tarjoilulla- pullat, viinerit ja muut makeat leivonnaiset- täytetyt sämpylät ja kolmioleivät- virvoitusjuomat- kylmäkaapit osastoille Asiakkaille jotain spesiaalia?Sopisiko keskustelun lomaan pientä purtavaa kuten cocktail-paloja, salaatteja tai hodaritarjoilu? Kerro toiveenne, niin teemme ehdotuksen.

Tilaukset ja tiedustelut:myynti@casseli.fi ,puh. 010 422 5950

Metsäoppilaitoksentie 14, 42300 Jämsänkoski

Pidä messutiimisi vireessä – tilaa

ravintolapalvelut jo ennakkoon!

Ennakkomyynti on alkanut!

TIMO MAKKOnEn

28 29 • 1/2018 • 1/2018

Pellettilämpölaitoksen rakentaminen sujui yllätyksittä

Pellettikattila on valmistettu Puolassa Sefakon tehtaalla, josta se kuljetettiin Helsinkiin viime keväänä viidessä osas-sa. Kattilalohkoja paikalleen nostettaes-sa laitosrakennuksesta ei ollut pystyssä juuri muuta kuin teräsrunko. Katto ja jul-kisivut valmistuivat viime kesän aikana.

Kattilan ohella muiden prosessilait-teiden, kuten kuljettimien, pumppujen ja puhallinten sekä sähkö- ja automaati-olaitteiden asennukset saatiin alkusyk-systä pakettiin, samoin valmistuivat put-kistojen, kaapeleiden ja lämpöeristeiden asennukset.

Kuten koko projektin, myös käyttöön-ottovaiheen aikataulu on ollut tiukka ja kiinteää polttoainetta käyttävä laitos on tunnetusti haastavampi viritettävä ja her-kempi häiriöille kuin kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta käyttävä laitos. Tästä huolimatta lämpökeskuksen käyt-töönotossa on edetty hyvin ja laitos saa-daan suunnitellusti käyttöön kuluvalle ajokaudelle.

Asiantuntevat ja omistautuneet teki-jät ovat tämänkin hankkeen moottorina. Ratkaisukeskeisyys ja erinomaisesti su-junut yhteistyö Helenin ja laitostoimitta-ja Valmetin välillä ovat olleet avaintekijöi-tä selättäessä haasteita, joita tämän ko-koisessa hankkeessa väistämättä myös kohdataan.

Matkalla kohti ilmastoneutraalia energiantuotantoaPellettilämpölaitos on yksi askel moni-en muiden ja tulevien askelten joukos-sa matkallamme kohti ilmastoneutraalia energiantuotantoa. Fossiilisista siirry-tään biotalouden kautta ilmastoneutraa-liin tuotantoon.

Näillä pellettilämpölaitoksen kaltaisilla investoinneilla korvataan fossiilisia polt-toaineita, lisätään uusiutuvaa energiaa sekä vähennetään päästöjä. Investointeja tehdään vaiheittain, jolloin voidaan hyö-dyntää uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet. Helen myös kehittää uu-sia energiantuotantoratkaisuja, painopis-teenä biopolttoaineiden hyödyntämiseen ja kiertotalouteen liittyvät ratkaisut.Faktat• Pellettilämpölaitoksen kaukolämpöte-

ho on 92 MW.• Se voi tuottaa lämpöä 25 000 kerrosta-

lokaksiolle, eli Savonlinnan kokoisen kaupungille.

• Täydellä teholla laitos käyttää pellettiä 21 tonnia tunnissa. Tämä tarkoittaa yh-tä rekkalastillista pellettiä kahden tun-nin välein.

Salmisaaren voimalaitosalueelle tiiviiseen kaupunkiympäristöön rakennettu uusi pellettilämpö-laitos on merkittävä uusiutuvan energian investointi Suomessa. Hanke on lisännyt ja lisää suomalaista työlli-syyttä rakentamisessa sekä pellettien valmistuksessa ja logistiikassa.

Pellettiä on poltettu kivihiilen joukos-sa Salmisaaressa vuodesta 2014 ja Ha-nasaaressa vuodesta 2015 lähtien. Kun uusi lämpölaitos käy täydellä teholla, Helenin käyttämän pelletin määrä yli kolminkertaistuu tämän hetken tilan-teeseen nähden.

Pellettilämpölaitos on kaukolämpö-verkon ohella liitetty kaukojäähdytyk-sen piiriin: laitoksen sähkö- ja auto-maatiotilat jäähdytetään Helenin omal-la kaukojäähdytyksellä. Näin huonetilo-jen hukkalämpö voidaan kierrättää kau-kolämpöverkkoon eikä energiaa huka-ta erillisten jäähdytyskompressorien käyttöön.

Pelletti palaa Suomen suurimmassa pellettikattilassaPellettilämpölaitoksen käyttöönotto aloitettiin alkusyksystä ja lokakuussa sytytettiin ensitulet puupelletillä. Sen jälkeen laitoksella on testattu muun muassa kattilan käynnistyvyyttä ja toi-mintaa eri tehotasoilla, pelletin palami-sen puhtautta ja tietenkin laitoksen tur-vallista toimintaa. Lämpökeskus tuottaa jo koekäytön aikana huomattavia mää-riä uusiutuvaa kaukolämpöä helsinki-läisille.

Salmisaaren voimalaitoksella puret-tavista pellettikuormista pelletti siirtyy kuljettimen ja pystynostimen avulla sii-loon ja edelleen jauhimiin, joissa se jau-hetaan pölyksi. Jauhimista pellettipöly johdetaan pölysiiloon, josta se puhalle-taan pölyputkea pitkin pellettikattilan polttimille poltettavaksi.

Talven mittaan koekäytön edistyes-sä laitosta on ajettu koko ajan kasvaval-la teholla. Lämpökeskus tuottaa uusiu-tuvaa kaukolämpöä 25 000 kerrostalo-kaksion tarpeisiin. Helen myy uusiutu-vaa kaukolämpöä sekä kotitalous- että yritysasiakkailleen. Valitsemalla uusiu-tuvan kaukolämmön asiakkaat vaikutta-vat konkreettisesti energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.

Laitoksen käytön on oltava turvallista kaikissa tilanteissa ja sen on toimittava automaattisesti. Tämä vaatii paljon tes-taamista, virittämistä ja säätämistä, en-nen kuin laitos voidaan todeta valmiik-si. Loppusuora alkaa kuitenkin vähitel-len häämöttää. Lämpölaitoksen vihkiäi-siä vietetään helmikuussa 2018.

Vieraskynä

Uusiutuvaa kaukolämpöä pelleteillä

Salmisaaren uusi pellettilämpölaitos vihitään helmikuussa 2018. Laitoksen koekäyttö alkoi viime lokakuussa. Vuoden 2018 alussa valmistuva lämpölaitos lisää merkittävästi uusiutuvaa energiaa Helenin energiantuotannossa. Puupelletillä korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä kaukolämmön tuotannossa.

Tolkkisten biovoimalaitoksen teho on noin 10 me-gawattia. Lämmön kulutushuipun aikaan, kovim-milla pakkasilla, joudutaan turvautumaan maakaa-suun lisälämmöntuotannossa. Energiantuotannon kannalta haastavimpia hetkiä ovat talven 2016-17 kaltaiset olosuhteet, jolloin ulkolämpötila sahasi edestakaisin paljon. Tällöin energian tarve ja tuotanto olivat hankala saada ta-sapainoon.

Uusiutuvan energian tuotanto

Yhtiö on viime vuosina investoinut paljon uusiutuvaan ener-giaan. Porvoon Tolkkisten lisäksi myös Loviisassa sijaitse-va laitos tuottaa energiaa paikallisesta metsähakkeesta. Osa hakkeesta tulee lähialueen sahoilta. Hakkeesta maksetaan energiasisällön mukaan. Poltosta syntyvä tuhka palautetaan lannoitteena takaisin metsään. Haketta polttoaineena käyttä-vien voimalaitosten lisäksi yhtiö tuottaa energiaa myös au-rinko-, tuuli- ja vesivoimalla. Uusiutuvan energian tuotan-toon investoidaan jatkuvasti lisää, vaikka yhtiö onkin saa-vuttanut EU-tason energiantuotannon ympäristötavoitteet paljon etuajassa.

Energiayhtiöiden tulos

Porvoon energian konserniin kuuluvat Porvoon energia Oy ja Porvoon sähköverkko Oy. Porvoon Energia -yhtiöiden lii-kevaihto oli yhteensä noin 65 miljoonaa euroa vuonna 2016. Liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna selvästi. Osa-syy liikevaihdon kasvuun oli vuoden 2016 viileys verrattu-na edelliseen vuoteen. Porvoossa kaukolämpöä kului noin yksitoista prosenttia ja Loviisassa noin yhdeksän prosent-tia edellisvuotta enemmän. Liikevoitto oli viisi miljoonaa eu-roa vuonna 2016. Investointien osuus oli noin 29 prosent-tia liikevaihdosta eli lähes 19 miljoonaa euroa. Sähköä yh-tiöt siirsivät 445 gigawattituntia ja myivät lämpöä 326 giga-wattituntia. Sähköasiakkaita oli noin 35 000 ja lämpöä osti lähes 2 100 asiakasta. Henkilökuntaa yhtiöissä oli 98 vuo-den 2016 lopussa.

Porvoo Energia Oy vastaa alueellaan muun muassa lämmön ja sähkön tuotannosta sekä lämmön ja maakaasun jakelusta. Porvoon Tolkkisissa sijaitsee yhtiön vuonna 2012 valmistunut biovoimalaitos, jossa käytetään polttoaineena haketta. Tuotettu kaukolämpö on siten lähes 100 prosenttisesti uusiutuvaa.

TIMO MAKKOnEn

Haketta syötettävänä kuljettimelle, joka siirtää polttoaineen voimalaitokseen.

Porvoossa lämpö tuotetaan puulla

Hakevuori Oy:n terminaalissa haketusta odottava energiapuukasa ja valmista haketta odottamassa siirtoa Porvoon energian voimalaitokselle.

Porvoon Energia Oy:n Tolkkisten biovoimalaitos.

Kirjoittaja toimii Helen Oy:ssä projektipäällikkönä Investointien hallinta –yksikössä. Hän toimii projektipäällikkönä Salmisaaren uuden pellettilämpölaitoksen rakennushankkeessa.

Pellettilaitoksen toimittaja on Valmet Technologies Oy ja lämpölaitosrakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co.Aleksi nurmi

30 31 • 1/2018 • 1/2018

Juristin kynästä

EdunvalvontavaltuutustEn määrä on kasvanut tasaises-ti ja vuonna 2017 jo lähes joka kymmenes edunvalvonnan tar-peessa oleva on edunvalvon-taan määräämisen sijaan laati-nut edunvalvontavaltuutuksen. Käänteisesti voidaan kuitenkin todeta, että yhdeksässä tapauk-sessa kymmenestä edunvalvon-tavaltuutusta ei ole laadittu.

tarpEEksi usEin Ei kuitenkaan kiinnitetä huomiota siihen, että edunvalvontavaltuutus on var-sin tärkeä oikeudellinen inst-rumentti yrittäjille ja yhtiöiden osakkeenomistajille.

EtEnkin piEnyrittäjillä on usein yhtiön puitteissa huomattavia intressejä saada päätöksiä teh-tyä nopeasti. Yritysten asioiden

yrittäjän ja yrityksen turvanahoitamatta jääminen, esimerkiksi valtuutuksen puutteen vuoksi, voi johtaa nopeasti merkittäviinkin va-hinkoihin tai pahimmillaan koko yhtiön toiminnan alasajoon. valotan tätä muutaman EsimErkin kautta:Otetaan esimerkiksi yhtiö, joka omistetaan suhteessa 51 %:a ja 49 %:a kahden osakkaan kesken. Osapuolten välillä käydään jat-kuvaa nokittelua yrityksen suun-nasta ja rahankäytöstä. Määrä-enemmistön haltija kykenee osa-ke-enemmistöönsä perustuen joh-tamaan yhtiötä lähtökohtaisesti haluamaansa suuntaan. Eräänä päivänä määräenemmistön halti-ja joutuu onnettomuuteen, eikä ky-kene enää päättämään omista asi-oistaan. Hän on kertonut luotetuil-leen tavoista, joilla yhtiötä tulisi ke-hittää, mutta edunvalvontavaltuu-tusta ei ole laadittu. Vähemmistö-osakas vie asioiden käsittelyn yh-tiökokoukseen, eikä kenelläkään ole oikeutta edustaa enemmistö-osakkeenomistajan osakkeilla yh-tiökokouksessa, joten vähemmistö-osakkaan mielipide kääntää yhti-ön suunnan täysin eriksi. Edun-valvontavaltuutuksen puuttumi-nen voi siis konkreettisesti vaikut-taa myös yhtiön toimintaan ja sii-hen, miten osakkeiden suomia oi-keuksia yhtiössä käytetään.

toinEn EsimErkki liittyy yhtiön rahoituksEEn. Yrittäjä on joutu-nut rahoittamaan yhtiön toimin-taa pääomalainoilla ja antamal-la omaa omaisuuttaan yrityksen rahoituksen vakuudeksi. Yhtiö on suunnitellut olennaista rahoitus-järjestelyä, joka turvaa yhtiön toi-minnan myös jatkossa ja pelastaa yhtiön uhkaavalta kassakriisiltä. Juuri ennen asiaan liittyvien so-

pimusten allekirjoittamista yrittä-jä saa aivoverenvuodon, eikä kyke-ne päättämään asioistaan. Edun-valvontavaltuutusta ei ole laadittu, joten omaisuuden antaminen yhti-ön rahoituksen vakuudeksi ei on-nistu, eikä myöskään pääomalai-noitusta pidetä valtuutetun edun mukaisena, joten rahoitusjärjeste-ly kariutuu.

kolmas EsimErkki liittyy osakkei-den jakoon tai myyntiin. Monesti yrittäjillä on olemassa varsin selvät suunnitelmat sukupolvenvaihdok-sen tai myynnin varalta. Jos yrit-täjä joutuu yllättäen tilaan, jossa hän ei kykene päättämään omis-ta asioistaan, johtaa tämä käytän-nössä tilanteeseen, jossa tulevis-ta esim. realisointitoimista pääte-tään holhoustoimilain mukaises-ti, arvioiden ainoastaan valvotta-van etua. Käytännössä tämä tar-koittaa esimerkiksi myyntitilantees-sa sitä, että yrittäjän osakkeet myy-dään korkeimman tarjouksen teh-neelle taholle. Tässä yhteydessä ei siis lähtökohtaisesti anneta paino-arvoa yrittäjän aiemmille tahdon-ilmauksille osakkeiden vastaanot-tajasta tai huokeammista kauppa-hinnoista. Myös tällaisiin asioihin voidaan varautua edunvalvonta-valtuutuksella.

EdElläkuvatut EsimErkit osoitta-vat, että yrittäjillä voi olla erityinen intressi laatia edunvalvontavaltuu-tus. Samanaikaisesti myös yhtiöl-lä voi olla intressi varmistaa, että yrityksen osakkeenomistajat ovat laatineet valtuutuksen. Muussa ta-pauksessa edunvalvontatarpeen yllättäessä voidaan yhtiön päätök-senteossa joutua vahinkoja aiheut-taviin hankaliin tilanteisiin.

Kansalaisten elinajanennusteiden kasvaessa tulemme jatkossa yhä enenevissä määrin törmäämään tilanteisiin, joissa kyky huolehtia omista asioista menetetään elinaikana.

TUUKKA HAARAnEn ASIAnAJAJA, OSAKAS, ASIAnAJOTOIMISTO FEnnO

Edunvalvontavaltuutus

KONEYRITTÄJIEN MAARAKENNUS- JA METSÄNPARANNUSPÄIVÄAika ja paikka 23.3.2018 Helsinki ja 24.3.2018 Tallinna

Perjantai9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi (hotelli Clarion, Tyynenmerenkatu 2, 00220 Helsinki)10.00 Avaus10.15 Työkoneiden käytön energiatehokkuus

• Työkoneiden vähäpäästöisyys Helsingissä, yksikönjohtaja Sami Aherva • Hybriditekniikka säästää energiaa, tekniikan tohtori Jarkko Nokka • Koneiden energiatehokkuuden seuranta, opiskelija Jesper Laitinen

11.30 Lounas Toimialakohtaiset tilaisuudet 12.30 Maarakennus:

• Infrarakentamisen tilannekatsaus, lehtori Eero Nippala, TAMK• Uudet hankintatavat julkisissa hankinnoissa, johtava lakimies Katariina Huikko, Kuntaliitto• Kaivantoturvallisuus, kaivutukien käyttö kanaalikaivannoissa, toimitusjohtaja Jussi Kartano, Maakone

12.30 Metsänparannus:• Metsäpalvelumarkkinat ja asiakastahokyselyn tulokset, kehittämispäällikkö Timo Makkonen, Koneyrittäjät• Metsänparannuksen työmäärät ja työnlaatu, johtava asiantuntija Mika Nousiainen, Suomen metsäkeskus• Woodforce metsänhoitotöiden apuna, palvelupäällikkö Juha Käppi, Trimble Forestry

14.00 Kahvi14.45 Metsä- ja yksityisteiden kunnossapito, asiantuntija Ilppo Greis, Tapio Oy15.15 Maanrakenteiden tiivistäminen jyräämällä, avainasiakaspäällikkö Mikko Salonen, RealMachinery Oy 15.45 Riskianalyysi yrityksen toimintavarmuuden kehittämiseksi (ASKI+), tuotepäällikkö Mika-Matti Rapo, Skal

16.15 Loppupuheenvuoro 16.30 Siirtymä satamaan 18.30 Laiva lähtee, päivällinen laivalla 22.00 Saapuminen Tallinnaan ja majoittuminen hotelliin Tallink City Hotel, ilta vapaata ohjelmaLauantai Aamiainen10.00 Maanrakennuksen ja metsänparannuksen toimialatilaisuus

• Työpaja alan kehittämistarpeista: yrittäjien osaaminen, koulutus, pidemmän ajan kehityssuunnat, miten yhdistysten/liiton pitäisi tukea tätä?

13.00 Vapaata Tallinnassa 15.00 Kokoontuminen terminaalissa 16.00 Päivällinen laivalla 16.30 Laiva lähtee Helsinkiin 18.30 Laiva Helsingissä

Ilmoittautumiset 22.2.2018 mennessä: tania.airosmaa@koneyrittajat.fi /p. 040 900 9410 / lomakkeella: www.koneyrittajat.fi/maarakennuspaiva Peruutusehdot: Ilmoittautumiset ovat sitovia. Osallistumisen voi perua kuluitta 22.2.2018 saakka. Jos varattu paikka perutaan 22.2.2018 jälkeen tai jätetään kokonaan perumatta, veloitamme koko hinnan. Mikäli tapahtumaan ilmoittautunut on estynyt osallistumasta, osallistujaa voi vaihtaa kuluitta ilmoittamalla siitä Koneyrittäjien toimistolle (p. 040 900 9410) ennen tapahtuman alkua.

Energiatehokkuus ja laatuvaatimuksia koneyrittäjille

Hinnat: 1) Koko seminaaripaketti 320 € jäsenet / 380 € ei-jäsenet (+alv)Hinta sisältää seminaarin ohjelman, risteilyn sekä majoituksen ja ohjelman Tallinnassa ja kaikki ohjelmaan merkityt ruokailut ja kahvit. Pakettihinta sisältää majoituksen kahden hengen huoneessa. Yhden hengen huoneen lisä on 50 €.

2) Vain seminaaripäivä 160 € jäsenet / 220 € ei-jäsenet (+alv)Hinta sisältää 23.3. perjantain seminaariohjelman Helsingissä ja ohjelmaan merkityn lounaan ja kahvit, ei risteilyä eikä majoitusta ja ohjelmaa Tallinnassa.

Lisätietoja: markku.leskinen@koneyrittajat.fi, p. 040 900 9413 ja timo.makkonen@koneyrittajat.fi, p. 040 900 9422

www.koneyrittajat.fi/maarakennuspaiva

32 33 • 1/2018 • 1/2018

kuva1:Crafter 4Motion on parhaimmillaan maastossa ja liukkailla keleillä. Ajotuntumat ovat hyvää luokkaa.

kuva2:Sivuovia aukeaa 130 sentin leveyteen ja eurolavat menevät vaikka heittäen kyytiin.

kuva3:Ohjaamojärjestelyt ovat esimerkilliset. Polttonestetoiminen lisälämmitin kuuluu vakiovarustukseen.

kuva 4:Tehokkaat led-ajovalot kuuluvat lisävarusteohjelmaan.

kuva 5:nelivetoversiossa on takana lehtijouset ja levyjarrut.

kuva 6:Mittaristo on tuttua Volkkaria.

kuva 7:Massiivinen tavaratila antaa lastaukselle melkoisen vapaat kädet.

kuva 8:Vaihdekeppi jättää hyvin tilaa keskipenkillä istuvalle apukuskille.

Tekniset tiedot:Volkswagen Crafter2.0 TDI 130 kW 4Motion

Moottori: 1968 cm3Teho: 130 kW/177 hvCO2-päästöt:  234 g/kmOmamassa: 2224 kgKantavuus: 1276 kgKoeajoauton hinta: 60 512 e

VESA JÄÄSKELÄInEn

VW Crafter 4MotionRatkaisu tilaongelmiinUusi Crafter näyttää kaapin paikan muille pakettiautojen valmistajille. Autossa on tilaa ja ominaisuuksia vaikka muille jakaa.

kä pituus- että korkeussuunnissa. Apu-kuskin keskipenkilläkin istuu mukavas-ti, sillä vaihteenvalitsin on hyvällä hol-lilla kojelaudassa. Säilytystiloja on run-saasti kattohyllyä ja apukuskin penkin alustakaukaloa sekä ovilokeroita myö-ten.

Kojelauta noudattaa tuttua Volkka-rin linjaa, jossa kaikki hallintalaitteet ovat hyvällä hollilla eikä mitään toimin-toja joudu arpomaan. Ainoa hieman to-tuttelua vaativa näppäimistö on ohjaus-pyörän vasempaan puolaan sijoitettu va-kionopeudensäädin, joka lukitsee halu-tun ajonopeuden, mutta nuolinäppäin-tä vasemmalle tai oikealle puolelle pai-nettaessa nostaa tai laskee nopeutta 10 kilometrin pykälissä tasalukemiin. On-neksi tämänkin yhteyteen saa mukautu-van ajonopeudensäädön, jolloin auto au-tomaattisesti pudottaa vauhtia edelläaja-van nopeuteen.

Normaalissa työkäytössä Crafterin pe-rusvarustus on ihan riittävä automaatti-sine lisälämmittimineen ja ajonvakau-tuksineen, mutta kuten tavallista ruoka-halu kasvaa syödessä ja tarve lisähouku-tuksille kasvaa. Lisävarustevalikoimaan nimittäin kuuluvat lämmitettävän ohja-uspyörän ja monen muun ”herkun” ohel-la tehokkaat led-ajovalot ja 300-wattinen valovirtapistorasia työkaluakkujen ja tie-tokoneen lataamiseen.

Kuljettajaa avustavia järjestelmiä on niitäkin pitkä liuta alkaen kylkisuojauk-sesta, joka valvoo ja varoittaa ajettaes-sa liian lähelle pilaria, seinää toista ajo-neuvoa tai jalankulkijaa. Lisäksi valitta-vissa ovat myös perävaunun peruutus-avustin Trailer Asist ja kaistanpitoavus-tin Lane Assist, pysäköintiavustin Park Assist sekä risteävän liikenteen varoitin, monitörmäysjarrutus, sivutuulivaroitin ja ajonvakautusjärjestelmä. Kun valikoi-man päälle liittää CarePort-huolenpito-sopimuksen, niin auton omistaja voi kes-kittyä täysin omaan työhönsä.

Lastattavuus huippuluokkaa

Crafter on yllättävän hyvä ajaa ja matkus-tusmukavuus on huippuluokkaa, joskin renkaista kantautuva melu kuuluu selke-ästi ohjaamoon vähänkään epätasaisilla tiepinnoilla. Melutaso on selvästi korke-ampi kuin esimerkiksi Amarokissa, jon-ka mukavuustaso yltää täysin henkilöau-toluokan tasolle.

Crafter on kuitenkin luotu työkäyt-töön ja rouheat ominaisuudet antaa an-

Vuoden pakettiautoksi 2017 valit-tu toisen sukupolven Volkswa-gen Crafter tekee selvän pesä-eron aikaisemmasta MB Sprin-ter -sisaruusparvesta. Täysin omaan suunnittelua ja tuotantoa oleva Crafter on saanut sukunäköä Passatista muuan muassa keulan ja ajovalojen osalta, eikä kuljettajan työympäristöäkään voi moit-tia. Ohjaamojärjestelyt ovat kuin henki-löautosta ja ajomukavuus on hyvällä to-lalla.

Crafter tarjoaa huomattavasti hulppe-ammat tilat kuin esimerkiksi Transpor-ter. Tarjolla on kolme eri koripituutta ja -korkeutta, joiden kuormatilat ovat 9,9