H A L S T A R I

LOHJAN ROTARYKLUBI LOJO ROTARYKLUBB SELOSTE N:o 2 2007-2008 ISSN 0781-4151

2

HALSTARI Seloste 2007-2008 N:o 2 huhtikuu 2008 Sisältö Sivu 3 Presidentin palsta 4 Neljän kysymyksen koe 5 Rotary-kyltin kiinnitys 6 Kotien paloturvallisuus 10 Asuntokaupassa huomioitavaa 15 Muuttuva matkailu 19 SEPA 26 Kuntaliitokset Uudellamaalla 30 Ravinnon merkitys jaksamiseen 31 Lohjan Pyhän Laurin kirkon maalaukset 34 Moottoripyörien entistäminen Painopaikka: Lohjan kopio Halstarin toimituskunta:

Veikko Salminen Pentti Kuosmanen (päätoimittaja, teksti, taitto, kuvat)

PRESIDENTIN PALSTA -2008 viimeinen vuosineljännes menossa.

a Rotary Shares on tullut tutuksi toimin-assamme – olemme vierailleet mitä erilaisimmissa kohteissa ja

monipuolisia viikkoesitelmiä. Näistä saamme koosteen alstarissa tuonnempana – kiitos veli Pentin.

alkua luonnossa ja samalla alamme lmi oteen, jonka teemana on Make

. Rotary Internationalin uuden na ovat erityisesti lapset. Veli

nsa suunnittelun parhail-van Toteuta unelmasi -teemaa tule-

ana.

olen saanut jakaa asioi-Rotary-sisarten ja

varmasti muistan myös tkossa. Klubitoiminta on Rotarytoiminnan sydän ja tasapainoi-en, monipuolinen viikko-ohjelma ja tapahtumat saavat meidät itoutumaan toimintaan. Kuluvan Rotaryvuoden arvioinnin aika n ensi kesänä – silloin tarkastelen toimintaamme asetettuihin voitteisiin nähden. Jo nyt voin kuitenkin todeta, että jäsenkehi-ksessä olemme olleet miinusmerkkisiä – toimintaa on varmasti

yytä tarkastella Klubineuvottelussa 22.5. ja antaa tuki tulevalle residentille uusien, aktiivisten jäsenten hankkimiseksi.

uleva Rotaryvuosi tuo mukanaan myös muutoksen kokouspäi-ään. Hallitus on päättänyt uudeksi kokouspäiväksi 1.7.2008 al-aen keskiviikon. Kokousaika ja -paikka säilyvät ennallaan.

alkanutta kevättä ja toivotan n 59. vuosipäivän illalliselle

on. Tilaisuudesta toimitetaan erillinen kutsu toukokuun alussa.

Rotaryterveisin Päivi Korhonen

Rotaryvuoden 2007Kuluvan vuoden teemnkuullet tässä H

Parhaillaan elämme uuden va stautua uuteen RotaryvuDreams Real, Toteuta unelmasipresidentin D.K.Leen painotukseKimmo aloittaa oman presidenttivuotelaan, ja uskon hänen toteuttavan vuoden aik

Toimiessani klubimme 59. presidenttinä ta ja tunnelmia hyvin erilaisissa tilaisuuksissa -veljien kanssa – se on rikkaus, jonkajansotatysp

Tvk

Toivotan kaikille Rotareille hyväätervetulleiksi Lohjan RotaryklubiOpiskelijaravintola Taito

3

NELJÄN KYSYMYKSEN KOE

sia kohtaan?

ksensä. Tämä oli uusi hyvä tapa käydä pe-

Vuoden ensimmäisessä kokouksessa 3.1.2008 presidentti py-säytti koko läsnä olevan jäsenistön miettimään rotarin perusaja-tusta – neljän kysymyksen koetta:

1. Onko tämä totta (totuus)? 2. Onko tämä oikeudenmukaista kaikkia asiaosai3. Luoko tämä hyvää tahtoa ja parantaako tämä ystävyyssuh-

teita? 4. Onko tämä kaikkien osapuolten edun mukaista?

Läsnäolijat jaettiin neljään ryhmään. Kukin ryhmä sai esimerk-kitapauksen pohdittavakseen. Ryhmien näkemykset käytiin läpi. Samalla muutkin jäsenet saivat kommentoida lopputulosta ja esittää oman näkemyruskysymysten kimppuun.

- pentti kuosmanen -

4

5

EINÄÄN ROTARY-KYLTTI KOKOUSPAIKAN S

Klubimestari Kalevi

aakso oli askaroinutajassaan seinäkylttim-e uuteen uskoon. Puh-

istus ja maalaus sekä äänkestävä lakkaus te-ivät siitä uudenveroi-en. Kuvassa yllä klu-imestari on paljasta-assa kokoustalomme

einään kiinnitettyä ylttiä 17.1.2008 Keijo atvalan seuratessa toi-itusta silmä tarkkana.

L pmdsksbmskLm

- pentti kuosmanen -

5

KOTIEN PALOTURVALLISUUDESTA Otsikon aiheesta esitelmöi meille havainnollisesti veli Kalevi Laakso palomestarin kokemuksella 24.1.2008. Taustaksi esityk-selle löysin sisäministeriön internetsivuilta alla olevaa tietoa.

Ihmisen toiminta aiheutti noin 51 % tulipaloista ajanjaksolla 1996-2002. Niistä noin30 % oli luokiteltu tahallisiksi ja noin 36 % huo-limattomuudesta aiheutuneiksi. Koneen tai laitteen vioista aiheutu-neiden tulipalojen osuus oli noin 24 %. Avotulen erimuotoinen huo-limaton käyttö on selvästi suurin tulipalojen syttymis-syy. Noin kolmasosa kaikista paloista aiheutuu avotulesta. Muita merkittäviä syitä ovat sähkön aiheuttamat tulipalot. Laitteiden kipinöinti tai yli-kuumeneminen sekä pro-sessin ylikuumeneminen ovat taustalla. Varsin usein

myös oma ja huolimaton tulenkäsittely aiheuttavat

aamme tulipaloista.

alueelta oli Veli Kalevilla runsaasti a. Erilaisia muodottomaksi sulaneita en tutkittavana

Tämänkin möykyn alkuperää on katse-lijan lähes mahdo-ton arvata. Ilmei-sesti se on kuitenkin jossain palossa ollut sen ylikuumentunut lähde.

jää itse syttymissyy selvittämättä. Ihmisen välinpitämätön toimintasuuren osan kaikista m

Sähkön ja kuumenemisenhavaintoaineistoa mukanesineitä kiersi läsnäolijoid

6

Aluksi veli Kalevi kävi läpi erilaisten sähkölaitteiden aiheutta-

-

• oli noin 100 televisio-

tettiin palokunta. Usein televisi-in tyhjiö imaisee ensin lasinpa-tä ne roiskahtavat tulikuumina

essä liekeissä. • ean palon syynä. • a aine on usein palon aloittaja.

kertoi tapauksesta, jossa por-oi paikalle palokunnan. Kun hä-

lamaan tyylillä ”otanpa torkut”

• oman pesukoneensa

• Tiukkaan ottaen hiustenkuivain on tulityökalu, vaikka sitä ei ryhmään virallisesti luetakaan. Sen spuhallin voi olla hyvin vaarallinen vääkoskevat tulityömääräykset.

Yleisenä vinkkinä veli Kalevi antoi panna laikäytön jälkeen. Siihen on käyttökelpoinen välinen katkaisijalla varustettu jatkojohto. Yhdellä kertaa voi hoitaa monta laitetta virrattomaksi. Palosuojauksen lisäksi tällä imenpiteellä voi säästää sähköä.

mia paloja. Alla on muutamia esimerkkejä. • Virtalähteinä käytetyt muuntajat käyvät kuumina ja saat-

tavat vikaantuessaan ylikuumeta. Lisäksi ne kuluttavat koko ajan sähköä vaikka niiden perässä oleva laite ei olisi-kaan päällä. Televisio (kuvaputkellinen) on aiheuttanut useita tuhoisiatulipaloja. Vuonna 1999 Suomessapaloa, johon paikalle hälyon kuvaputki räjähtää, jollolaset television sisään. Sielulos, jolloin asunto on hetkLeivänpaahdin on ollut usSähköhellalle jäänyt palavAnekdoottina veli Kalevitaikossa ollut savunhaju tlytysyksikkö syöksyi sisään, istui tajuissaan oleva asukas hellan levyllä. Paistoskin saattaa syttyä patai ”käväisen kaupassa”. Pyykinpesukone voi ihme ja kumma syttyä palamaan. Eräs Espoon paloesimiehistä kertoi syttyneen yllättäen palamaan. Virtapistokkeen irrottaminen sammutti sen. Veli Kalevi kertoi törmänneensä räjähtänee-seen pesukoneeseen. Syynä oli liuotin, jolla pyykki oli esi-käsitelty tahrojen poistamiseksi.

ijaan kuumailma-rinkäytettynä. Sitä

tteet virrattomaksi

to

7

Avotuli on tilastojen mukaan syynä yli kolmasosassa paloja.

• Lämpökynttilät ovat monella tavalla vaarallisia. Ensinnä-

aan materiaaliin.

•

• ytyksiä tuli

putken leik-

, kun hänelle esitettiin lasku hälytyksistä.

Veli mihinpoistu Jos tu tysti sammuttamaan. Jos samja sunuksemone e voivat tuhota keuhkorakku-

t. Ne voivat räjähtää vakavin seurauksin jne.

vän ison sammuttimen hankkimista. Alle 6 ki-

kin ne vaativat kunnon palamattoman alustan. Niitä ei saa myöskään asetella liian lähelle toisiaan. Ylikuumeneminen voi aiheuttaa rajun liekin, joka helposti leviää ympärillä olevaan palav

• Kynttilä jäädessään vartioimatta on aiheuttanut lukuisia paloja. Tupakointi vuoteessa on yksi vaaran aihe. Se aiheuttaa suurimman osan vuosittaisista palokuolemista. Erilaiset tulityöt ovat ongelmallisia. Veli Kalevi kertoi Käärmetalosta, jonka remontin yhteydessä häluseita. Urakoitsijalle annettiin ohje suojatakuukohdan alapuoli märällä rätillä. Kun ohje ei mennyt pe-rille, oli veli Kalevi ottanut letkut ja polttimen matkaan. Urakoitsija tuli tietysti paloasemalle valittamaan toimenpi-teestä ja syytti palokuntaa työnteon estämisestä. Uhkaava asenne muuttuiTapauksen jälkeen ei kyseiseltä työmaalta palohälytyksiä tullut.

Kalevi korosti, että avotulta ei saa jättää valvomattomana kään tilaan. Kaikki avotuli pitää sammuttaa, kun huoneesta taan.

lipalo syttyy, on se pyrittävä tiemutus ei kuitenkaan onnistu, on palavasta tilasta poistuttava ljettava ovet sekä hälytettävä palokunta. Palavaan raken-en ei ole syytä palata, koska palokaasut ovat vaarallisia lla tavalla. Hyvin kuumina n

la Kun tulipalo syttyy, on toiminta-aikaa 1-2 minuuttia palon sammuttamiseksi. Hyviä ensisammutusvälineitä ovat sammu-tuspeite sille soveltuvissa tilanteissa ja jauhesammutin. Veli Ka-levi korosti riittä

8

lon jauhesammutinta ei kannata ostaa. Käyttöohjeisiin on syytä n-

mu Veli muttipana sammutti tehokkaasti lie-kin

tutustua huolella. Sammutin pitää muistaa myös huoltaa asiakaisesti.

Kalevi esitteli eri sammutinmalleja. Kielletyn halonisam-men ominaisuuksiin päästiin tutustumaan. Ilmaa raskaam-juomalasissa oleva halonikaasu

. Savu jäi leijumaan ilma raskaamman kaasun pinnalle.

Tärkein ennaltaehkäisevä turvallisuusväline jokaisessa kodissa on oikein sijoitettu palovaroitin. Sen tarkistaminen on syytä teh-

ä kuukausid ttain tai ainakin vähintään kerran vuodessa. Sopiva päivä voisi olla hälytysnumerosta 112 saatava 11.2. Matkoilla ollessa varustustaso on ho-telleissa ja majapaikoissa kovin vaih-eleva. Matkailijan tarpeisiin veli Ka-t

levilla oli esitellä kaksi eri hälytin-mallia. Toiseen sai kiinni anturin, jonka voi laitta oven rakoon. Kun ovi aukeaa tipahtaa anturi alas ja laukai-

9

see hälytyksen. Näin palohälytin voi toimia myös murtohälytti-menä.

pentti kuosman- en -

ITÄ OTAT HUOMIOON ASUNTOKAUPAN TEOSSA?

Teksti perustuu Matti Kuparin (myyntijohtaja, LKV, julkinen kaupanvahvistaja) 31.1.2008 pitämään klubiesitelmään.

Kyseessä on useimpien ihmisten kohdalla yksi ihmiselämän suu-rimmista hankkeista. Se ohjailee perheen taloutta jopa vuosi-kymmeniä. Toisaalta kaupantekoa ohjaavat ja rajoittavat asunto-kauppalaki (osakkeet) ja maakaari (kiinteistöt).

Syynä asunnon ostoon voi olla elämän tilanne, opinnot, ero, perheen kasvu, lasten muutto, puolison kuolema, kakkosasunnon tarve, vapaa-ajan asunto, Ensiasunto. Kyseessä voi olla sijoitus, työpaikan vaihdos, muutto ulkomaille, kuolinpesä jne. Syitä on

onia.

akaan ei aina voi luopua vaikkapa lasten koulun

n.

tulevaisuudessa. Asunto-äätökseen. Korkotaso, ta-vat myös päätöksiin.

ä. Kannattaa miettiä muut-ja siitä edelleen suurem-

remman asunnon.

M

m

Aikatauluun vaikuttaa siihenkin hyvin moni tekijä. Pitää löytää uusi mieluisa asunto. Ostoon ja muuttoon vaikuttaa uuden asun-non vapautuminen. Vanhasta asunnostvälittömästi. Siihen saattaa vaikuttaa päättymine

Pitää miettiä myynkö/ostanko nyt vaiverotussäännökset voivat vaikuttaa plouden vaihe, alueelliset riskit vaikutta

Taktiikan valinta on myös tärkeä tekijtaako ensin vaikkapa yksiöstä kaksioon paan asuntoon, vai ostaako suoraan suu

10

Rahoituksen hankkiminen on merkittävä osuus asuntokaupassa. Jos entinen asunto osana uuden rahoitusta sillä on oma vaiku-tuksensa myyntiin. Jos ostaja tarvitsee lisärahoitusta, on välira-

kia alustava lupaus pankilta. Se on selvä neu-otteluvaltti. Varsin yleinen tapa oston rahoittamiseen on pank-ilaina. Muitakin resursseja saattaa ostajalla olla. Väliaikaisra-oitus antaa paremmat mahdollisuudet neuvotella kauppaehdois-.

kaa

aitoinen

unnan tai kaupungin osa, kunnallisverotus (Kau-

lattia-lämmitys, huoneiden lukumäärä, neliöt, kerrokset ja muunnelta-

hasta syytä hankvkhta

Jos uusi asunto on jo hankittu ja vanhan asunnon myynti alkestää 1-12 kk on vaarana ”kahden asunnon loukku”.

Asunnon voi ostaa ja myydä omatoimisesti. Ammattitvälittäjä tuo kuitenkin turvallisuutta kaupan osapuolille. Osaava välittäjä tietää kuinka nopeasti ostaja voi löytää haluamansa huoneiston. Samoin myyjä voi saada luotettavan tiedon myyn-tiajoista sekä myyntihinnasta, koska välittäjällä on hyvä tieto vastaavista kaupoista kyseisellä alueella.

Vaivattomuus on tärkeä seikka, kun asuntokauppa annetaan vä-littäjän hoidettavaksi. Samoin uskotaan, että välittäjällä on tar-vittava lainopillinen tuntemus, joka näin saadaan käyttöön teh-tävän annon yhteydessä.

Välittäjällä on lain mukaan selonotto- ja tiedonantovelvollisuus. Sen pitäisi osaltaan tukea sitä, että kaupanteon järjestelyt va-kuuksineen ovat luotettavat.

Uuden asunnon ostossa määräävä tekijä on sijainti, sijainti ja si-jainti. Kunta, kniainen – Rantsila), etäisyydet keskustaan, palvelut, pysäkkien sijainti, asemat jne. vaikuttavat asunnon haluttavuuteen. Harras-tusmahdollisuudet, ympäristö, naapurusto, häiriötekijät (melu, haju, voimalinja) ja liikenneyhteydet tuovat oman vaikutuksensa valintoihin. Rauhallisuus, vilkas liikenne, näkymät, ilmansuunta saattavat vaikuttaa päätökseen.

Asunnon varustus, kuten parveke, lasitus, terassit, takka,

11

vuus ovat merkittäviä asioita asunnon hankinnassa. Varsinkin omakotitalon ostopäätös saattaa syntyä jo pihalla. Tontin suojai-suudella, kasvustolla, pinta-alalla, tasaisuudella on merkitystä valintaa tehtäessä. Erityisen haluttua on järven ranta asutuskes-kuksessa.

Keskustassa on yleensä pienet tontit, mutta kunnallistekniikka on kunnossa ja palvelujen saatavuus hyvä. Haja-asutusalueelta puuttuu usein kunnallistekniikka. Pitää olla oma kaivo ja tontille

kiinteistön muodostaminen, sähkö- ja kunnallistekniset liittymät ja loppu-

ntotarkastus, josta on viimeaikoina ollut ohjelmia televisiossakin. Se on ulkopuolisen toimijan pin-

a/kaavan mukainen

tulevasta tiestä pitää itse pitää huoli. On myös otettava huomi-oon mahdollisesti tulevaisuudessa tulevat kulut kuten

tarkastus. Määräalan ollessa kyseessä pitää selvittää rajat ja kan-tatilan kiinnitykset sekä määräalalle koituvat muut rasitteet.

Asunnon kunto pitää selvittää. Siihen liittyvät: • tehdyt remontit • päätetyt remontit • suunnitteilla olevat/puheasteella olevat remontit • yleinen havainnointi • ”käden jälki” • kuntotarkastus • kosteusmittaus • isännöitsijän haastattelu

Arviointiin kuuluu yleensä ku

tapuolinen tarkastelu. Sen tekee rakennusalan ammattilainen. Kuntotarkastus lisää ostajan turvallisuuden tunnetta. Se on sekä ostajan että myyjän etu. Kartoitus pitäisi tehdä mielellään myynnin alkaessa

Ostajan on syytä selvittää:

• Kaavoitus; tulossa, rakennuskielto, tehokkuus, käyttötar-koitus, rakennusoikeus, til

• Tekniikka: kaivaminen

12

• Rakennuslupa-asiat; lupa, lopputarkastus, asemapiirros, piirustukset, sähkökuvat

• Asiakirjat: lainhuuto, rasitustodistus/rasitukset, kiinteistö-rekisteriote/rasitteet ja salaiset rasitteet isännöitsijätodistus ja taloyhtiön selvitykset, myyjän oikeus myydä/ perukirja,

älle. yjälle:

perishow, esittelyt mattitaito, kokemus

lma: mitä tehdään, milloin tehdään

Ha t isi saada markkinoiden paras hin-ta. Tärkein tekijä on jälleen sijainti, sijainti, sijainti ja jälleen si-

apa, mikä toimisto, millainen lähialue, onko valtakunnallinen, mikä ratkaisee myyntivoiman, vaikuttaa tulok-

ja palkkioprosentti kiinnostavat aina myyjää. Tärkeintä on kuitenkin se, mitä jää käteen palkkion jäl-ke

Välittäjän suuri tehtävä on ostamisen esteiden poistaminen esim. pankkiyhteistyön avulla. Aikatauluun vaikuttaa se kuinka ajoissa

ositus jne. • Kartat: tila-, rekisteri-, tontti-, johtokartat

Jos myyjä myy itse vanhan asunnon, tulee säästö välityspalkki-ossa. Vanha kauppakirjan pohjaa voidaan käyttää kaupanteossa. Toisaalta silloin joutuu vastaamaan kuluttajaviranomaisille teh-tyihin valituksiin.

Välittäjän käyttäminen siirtää lain mukaan vastuun välittäjJälkiselvittelyt vähenevät. Välittäjän apu on my

• vaivattomuus/pa• asiantuntemus, am• valmiit ostajarekisterit • turvallisuus • lakipalvelut • myyntisuunnite

as eena on aina se, että pitä

jainti. Pieni pintaremontti ja ”stailaus” saattavat nostaa hintaa. Ratkaisevaa on saada mahdollisimman paljon kiinnostuneita os-tajaehdokkaita. Siihen voidaan käyttää nettiä ja printtimainonta, jolloin jakeluaika ja laajuus ovat tärkeitä asioita.

Välittäjän toimintat

seen. Mahdollinen etukortti

en.

13

mymyyntivoiton verotus (2 v) pitää myös ottaa huomioon. Välittä-jälnon v

Kaupantekoon ja sen jälkeiseen me ehtojen mukai-ses enta, jätehuolto-

yjä on liikkeellä. Markkinatilanne saattaa muuttua. Asunnon

le on eduksi suuri valikoima, jos myyjä tarvitsee uuden asun-anhan tilalle.

vaiheeseen liittyy runsaasti toi-npiteitä: asunnon vapautuminen kauppakirjani, muutto, muuttoilmoitus, mittareiden lut

yms. ilmoitukset, uudet sopimukset, loppukaupan järjestyminen, vakuudet - pentti kuosmanen -

14

MUUTTUVA MATKAILU Vieraanamme kävi aluemyynti-päällikkö Lauri Laakso Matka-

Matkailu elpyy sodan jälkeen. Suomalaisten matkailu virkistys-mielessä Välimerelle yleistyi vas-ta sodan jälkeisinä vuosina. Aero Oy teki ensimmäisen tilauslen-tonsa vuonna 1949 Nizzaan.

Olympiavuonna 1952 valmistui Seutulan lentokenttä, eli nykyinen Helsinki-Vantaan lentoasema ja lentoyhtiöiden toiminta siirtyi vähitellen Malmilta sinne. 50-luvun puolivälistä alkoivat erilaiset ryhmä- ja seuramatkat sel-västi yleistyä. Niitä tehtiin yleensä bussilla tai laivoilla. Majoit-tuminen voi olla vaatimatonta. Siihen riitti usein teltta.

Lentoyhtiöt hankkivat uusia koneita, joilla oli entistä helpompi lentää vaikkapa Espanjaan, Mallorcalle ja Kanariansaarille. Ti-lauslennot alkoivat, mutta olivat vain harvojen ja valittujen ulot-tuvissa.

Tultaessa 60-luvulle etelänmatkojen luonne alkoi muuttua. Niis-tä tuli nykyisen kaltaisia aurinkolomia. Vuosikymmenen aikana tapahtunut lentokoneiden tekninen kehitys ja matkatoimistojen kiristynyt hintakilpailu laskivat etelänmatkojen hinnat lähes kaikkien työtätekevien ulottuville.

Ehkä suurimman mullistuksen etelänmatkailussa aikaansai Ka-levi Keihänen. Keihäsmatkat Oy alkoi kuljettaa suomalaisia edullisesti etelän lomakohteisiin 1960-luvun lopulla. Kyseinen

pojat Oy:stä. Hän kertoi 7.1.2008 suomalaisen ulkomaan matkailun historiasta ja nykypäivästä sekä sen tuomista haasteista edusta-malleen yritykselle.

15

matkatoimisto lennätti vuosittain etelän suomalaista. Parhaimmillaan Keihäsmat

aurinkoon jopa 100 000 kat omisti kaksi suihku-

konetta, jotka toimivat pelkästä

Moni matkailija tunsi löytänemuksen. Uskallettiin irtautua atyi suomalaiseen tapaan ankaraja on kutsuttu myös "seiväsmlomalaisten erikoisimmat tempnormeista selvästi poikkeavat ylil

Alkuaikoina rantalomiin kuulmatkojen seuraava suuri askel jestäjät vuokrasivat yksityisomhuviloita lomamatkalaisille. Loppailta. Hotellinomaisia palhemmin rakennettiin hotelleja, jodollisuuksineen. Niitä kutsutaa

-luvun alussa saivat sähkön.

pävakaista. 1974 Kyproksen kriisi aiheutti sen, että matkanjärjestäjät peruuttivat kaikki mat-

80-luku juppeineen, samppanjoineen ja Porscheineen sai huo-

än lomamatkakuljetuksissa.

ensä lomanvieton syvimmän ole-rjesta ja pitää hauskaa, mihin liit- juopottelu. Sen ajan seuramatko-atkoiksi", jolla selitettiin eräiden aukset ja totutuista käyttäytymis-

yönnit.

ui täysihoito hotellissa. Valmis-olikin lomahuoneistot. Matkanjär-

istuksessa olevia huoneistoja ja omahuoneistoihin saatiin avaimet veluja niihin ei kuulunut. Myö-

issa oli huoneistoja keittomah-n termillä huoneistohotelli.

Matkaoppaan ammatti oli valmismatkojen nuoruusvuosina hy-vin monipuolista. Lomahuoneistot muun muassa Gran Canarial-la, Teneriffalla tai Costa del Solilla vaativat huoltoa, koska niis-sä ei ollut hotellinomaisia palveluja. Oli varsin tavallista, ettämatkaopas sai toimia putkiasentajana, nikkarina, kaasupullojen tai jääkimpaleiden kantajana jääkaappia varten. Aivan alkuai-koina matkaoppaat olivatkin usein miespuolisia ja heitä kutsut-tiin matkanjohtajiksi. Kaikki helpottui, kun viimeisetkin huo-neistot 70

1970-luku oli sekasortoinen vuosikymmen valmismatkoille. Is-raelin ja Arabimaiden välinen selkkaus 1973 johti öljykriisiin. Sen seurauksena lentojen hinnat nousivat. Tasaisesti kasvaneet markkinat romahtivat kertaheitolla. Öljyn lisäksi oli monissa valmismatkakohteissa poliittisesti e

kansa itäiselle Välimerelle.

Ensimmäinen leirikoulu järjestettiin 1980 Kosin saarella. Iloinen

16

mattavasti rauhallisemman alun. Toinen öljykriisi siivitti vuosi-kymmenen vaihtoa.

Aasian suosio matkakohteena kasvoi voimakkaimmin 80-

uala koki taas jotain uutta. Matkoja peruutettiin enemmän kuin varattiin. Kuwaitin

Mat-kustus supistui rajusti. Markkinoilla tapahtui matkustajamäärien

luvulla. Valmismatkat tekivät edullisen hintansa vuoksi mm. Thaimaasta suositun matkailumaan. Suomesta järjestettiin en-simmäiset matkat Malediiveille 1988. Muita suosittuja kauko-kohteita olivat Sri lanka ja Intia.

Muutaman talvipäivän aikana 1991 matkail

kriisi oli tosiasia, ja matkailukiinnostus teki syöksylaskun. Sota loppui kuitenkin pian, ja sateinen kesä toi matkahalut nopeasti takaisin.

Marraskuussa 1991 Suomen markka devalvoitiin ja eduskunta sääti 200 markan matkaveron kaikille yli 12-vuotiaille "seura-matkan" ostaneille. Se oli voimassa seuraavat kaksi vuotta.

uusjakoa matkatoimistojen konkurssien myötä. Siitä alkaen matkatoimistoalan kehitystä on leimannut erilaiset fuusiot ja en-nen kaikkea omistuksen siirtyminen ulkomaille.

Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuonna 2003

Bulgaria

Kreikka

Espanja

0 50000 100000 150000 200000 250000 300000 350000

Muut Lähi-Itä ja P-Amerikka

Karibia

Brasilia

Muut kaukokohteet

Kaakkois-Aasia

Lähde: Suomen matkatoimistoalan liitto ry

17

Vuosituhannen alku on ollut matkailualalle ulkoisten uhkien ai-kaa. World Trade Centerin iskut, pommi-iskut, SARS ja Tsuna-mi ovat asettaneet ympäröivän maailman uuteen valoon. Mat-

Lopuksi illan esitelmöitsijä kertoi omasta matkatoimistostaan

Vammalassa. Silloin viisi aktiivista nuorta miestä päättivät tarjota suomalaisille mah-

aajaan valikoi-maan. Matkapoikien laivamatkat ovat olleet asiakkaiden suosi-ossa usean vuosikymmenen ajan. Laivamatkoja Matkapojat myykin enemmän kuin mikään muu matkatoimisto Suomessa.

Internetin merkitys matkojen varaami-sessa on noussut huomattavasti. Matka-pojat on aktiivisesti kehittämässä säh-köisiä kanavia. Yhteistyö ruotsalaisen Sembon kanssa on tuonut Matkapoikien asiakkaille runsaan lisätarjonnan Inter-

netin kautta varattaviin matkoihin.

Vuonna 2008 Matkapojilla on Suomessa 18 toimistoa, joista yksi on Lohjalla

kustusturvallisuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Silti matkailu on maailman vauhdikkaimmin kasvava teollisuu-den ala.

Matkapojista.

Matkapoikien tarina sai alkunsa vuonna 1976

dollisuuden tutustua busseilla kotimaahan ja muuhun Euroop-paan. Yrityksen nimeksi annettiin Matkapojat.

Vuosien saatossa Matkapojista on kehittynyt yksi Suomen suu-rimmista ja monipuolisimmista matkapalveluiden tarjoajista. Matkapojilla on runsaasti omaa matkatuotantoa. Uusia kohteita ja eksoottisia uutuuksia lisätään jatkuvasti jo l

osoitteessa Laurinkatu 50.

- pentti kuosmanen -

18

EUROOPAN YHDENTYVÄ RAHA- JA MAKSULIIKENNE SEPA

Maksuliikennepäällikkö Kati Javanainen Länsi-Uudenmaan Osuuspankin yrityspankista kä-vi kertomassa meille SEPAsta

EU-komission, -parlamentin ja Euroopateena oyhteinen

ääräisiä maksu-ja maan sisällä tai valtioiden ra-

• Eurot otettiin käyttöön 2002 EU:alueella tietyin poikkeuk-sin.

• Asiakkaat ovat vEU-maksuja vuode

• Kansainvälinen tilvuodesta 2001.

• Vuoden 2007 aluskaikissa EU/ETA -alueen si-

säisissä, maan rajat ylittävissä euromääräisissä maksuissa.

nkomaat, Belgia, Bulgaria, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua,

, Ruotsi, Saksa, Romania, Slovakia, Slo-

kokouksessamme 14.2.2008.

n keskuspankin tavoit-n toteuttaa Euroopassa euromaksualue. Tar-

koituksena on, että SEPA-alueella voidaan maksaa ja vas-taanottaa eurom

jojen yli samoin ehdoin, hinnoin, oikeuksin ja velvollisuuksin. Sen tavoitteena on helpottaa rajoja ylittävien elektronisten mak-sujen tekemistä tilisiirtona tai pankkikorttimaksuna.

Yhteisen euromaksualueen rakentaminen on ollut käynnissä jo pitkään:

oineet maksaa edullisia, euromääräisiä sta 2003. inumeromuoto IBAN on ollut käytössä

ta IBAN ja pankkikoodi BIC (SWIFT-osoite) ovat olleet pakollisia

SEPA-alueeseen kuuluu 27 EU-maata (AlaViro, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia,Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska

19

venia, Suomi, Tanska, Tšekki ja Unkari) sekä Islanti, Lichtenstein, Norja ja Sveitsi.

20

Uudet SEPA-palvelut korvaavat asteittain nykyiset vastaavat palvelut. Ainakin siirtymäkau u SEPA-palvelut ja nykyiset palve

Rajojen yli tapahtuva SEPA-Maksut eivät eroa kotimaisista k-sun viive on 3 päivää, mutta vuoden 2012 jälkeen se on 1päivä. Suomalaiset pankit ovat sopineeta nykyisen 1 päivän keston pank

Euromääräisen tilisiirron on vomihin tahansa SEPA-alueen maaottajan tilinumero ja pankki ykstilinumerolla (International BanBIC-koodilla (Bank Identificati

Suomalaiset tilinumerot ovat käytössä siirtymäajan, joten koti-

ta varten tilisiirtolomaketta on muutettu siten, että siinä

Finanssialan keskusliiton sivuilta otettu esimerkki siirtymäajan tili-siirtolomakkeesta

den aikana 2008-2010 udet lut elävät rinnakkain.

rahaliikenne on euromääräistä. maksuista. Ensi vaiheessa ma

t sälyttävänsä siirtoviipeen osal-kien välisissä maksuissa.

inut maksaa samoilla ehdoilla han 28.1.2008 alkaen. Vastaan-

ilöidään kansainvälisellä IBAN-k Account Number) ja pankin on Code, josta käytetään myös

nimeä SWIFT-koodi, Society for Worldwide Interbank Fi-nancial Telecommunication).

maisia maksuja voi maksaa edelleen nykyisellä tavalla. Siirty-mävaihet

on paikka sekä IBAN-tilinumerolle että pankin BIC-koodille.

Siirtymäkauden loppuun mennessä (2010) suomalaiset tilinume-

itelty ISO-standardissa.

AABAFI22 = Ålandsbanken

DNBAFIHX = DnB NOR Bank TAPIFI22 = Tapiola Pankki SWEDFIHH = Swedbank SBANFIHH = S-Pankki

Pankkien tarjoamat maksukortit uusiutuvat. EU:n tavoitteena on, että asiakas voi käyttää maksukorttiaan koko SEPA-alueella samalla tavoin kuin kotimaassaan. Pankkikortit korvataan SEPA-korteilla siirtymäkauden loppuun mennessä. Niissä on ai-na siru. Korttien täydellinen SEPA-käyttö edellyttää siruval-miuksia maksupäätteiltä. Sirukortilla maksaessaan asiakas hy-väksyy tapahtuman PIN-tunnuksellaan. Tosin Keski- ja Etelä-Euroopassa saatetaan lisäksi vaatia vielä allekirjoitus ja henki-löllisyystodistuksen esittäminen.

rot poistuvat käytöstä ja tilisiirtolomakkeella käytetään vain IBAN-tilinumeroita. Toinen tämän kirjoittajaa harmittava muu-tos on viivakoodin poistuminen laskulomakkeista.

Kunkin asiakkaan oman IBAN-muotoinen tilinumero näkyy se-kä tiliotteessa että Internet-pankissa. IBAN-tilinumero koostuu Suomen maakoodista FI, kahdesta tarkistenumerosta ja asiak-kaan kotimaisesta tilinumerosta. Esimerkki näyttää seuraavalta FI21 1234 5600 0007 85. Numerosarjan pituus on määr

Maksujenvälityksessä tarvitaan IBAN-tilinumeron lisäksi myös pankin BIC-koodi. Esimerkkejä suomalaisten pankkien ISO BIC-koodeista:

NDEAFIHH = Nordea Pankki HELSFIHH = Aktia ( säästö- ja paikallisosuuspankkien keskusrahalaitos) OKOYFIHH = OKO Pankki Oyj (OP-Pohjola-ryhmän pankkien keskus-rahalaitos)

PSPBFIHH = Sampo Pankki HANDFIHH = Handelsbanken ESSEFIHX = Skandinaviska Enskilda Banken DABAFIHX = Danske Bank

21

Sirullinen maksukortti perustuu kansainvälisten korttijärjestö-jen, Visan ja MasterCardin vahvistamaan EMV-standardiin (Eu-

omessa. Tällä hetkellä lähes

ukortteja, vaikka sillä ei olisi sirumaksupäätettä. Pankkien jakamista 7,4 milj. maksukortista 5,8 milj. on jo sirul-lisia jsiruko

ropay, MasterCard, Visa). Sen keskeiset muutokset ovat: • Kortinhaltijan tunnistusmenetelmä on henkilökohtainen

tunnusluku (PIN) • Korteissa on standardin mukainen siru. • Saman standardin mukaiset maksupäätteet lukevat sirun

tietoja. • Pankkien järjestelmät välittävät ja vastaanottavat sirun tie-

toja. • Sirukortti ohjaa maksutapahtumaa.

Muutos on jo käynnissä myös Sukaikissa Visa Electron -korteissa on EMV-siru. Sirukorteissa säilyy toistaiseksi magneettijuova, joten liikkeet voivat ottaa vastaan myös sir

a luottokorteista 92 %. Maksupäätteistä yli 20 % edellyttää rttia.

Lähde: FK|Finanssialan Keskusliitto FC|Finansbranschens Centralförbund

22

Nykyisessä suomalaisessa suoraveloituspalvelussa asiakas an-taa pankilleen valtuuden maksaa tililtään tietyt maksut las-kuttajan pankille toimittaman veloitustapahtuman perusteella. Suseen. Tällaisia ovat mm. puhelin-, sähkö- ja lehtitilauslaskut se-kä

Matar hy suoraveloituksessa maksu on on

oraveloitus sopii säännöllisesti toistuvien laskujen maksami-

vuokrat.

ksajan pankki veloittaa laskun maksajan tililtä eräpäivänä kistettuaan ensin suoraveloitusvaltakirjan olemassaolon, javittää sen jälkeen maksut laskuttajan tilille. Suomalaisessa

tilisiirron tapaan peruuttama-. t

Suoraveloitusta käytetään Suomessa suhteellisen vähän. Sitä käyttävät erityisesti varttuneemmat asiakkaat, kun taas laskujen maksaminen Internetin kautta on yleisin maksutapa alle 65-vuotiaiden keskuudessa.

EPC:n (European Payments Council) määrittelemä eurooppalai-en mästä.siakas voi antaa valtuutuksen paitsi säännöllisesti toistuvaan

myös kertaluonteiseen suoraveloitukseen.

Lähde: FK|Finanssialan Keskusliitto FC|Finansbranschens Centralförbund

nA

suoraveloitusjärjestelmä eroaa suomalaisesta järjestel

23

Maksaja antaa valtakirjan suoraan laskuttajalle tai muuttaa val-takirjaa laskuttajan kanssa ilman että maksajan pankille tulee sii-tä tietoa. Maksajan pankki ei voi siten ilman lisätarkistuksia varmistaa valtakirjan oikeellisuutta. Eurooppalainen suoraveloi-tus ei ole lopullinen, vaan maksaja voi pyytää tapahtuman peruutusta kahdeksan viikkoa maksamisen jälkeen.

suomalainen nykykäytäntö olisi toivottava vaihtoehto.

oraveloituspalvelu säilyy pankkien tä-män hetkisen arvion mukaan käytössä pidempään kuin vuoden 2010 loppuun asti.

SEPA-palvelujen kehittyessä maiden rajojen välinen merkitys SEPA-alueen kaupankäynnissä vähenee. Yrityksille siitä koituu selviä hyötyjä.

• Kauppiaiden on helpompaa palvella ulkomaisia asiakkai-taan, esimerkiksi matkailijoita, jotka käyttävät maksuvä-lineenään samanlaista SEPA-kelpoista korttia kuin koti-maisetkin asiakkaat.

• Yritykset voivat käydä kätevämmin kauppaa Suomen li-säksi koko SEPA-alueella. Maksamisesta sopiminen ja maksaminen käyvät helposti, kun maksut välittyvät mo-lemmille osapuolille tutulla ja turvallisella käytännöllä.

Eurooppalaisen suoraveloitukseen ollaan lisäksi kehittämässä valinnaista tapaa antaa valtakirja sähköisesti laskuttajalle. Ky-seisen palvelun yksityiskohtien määrittely on käynnistynyt EPC:ssä (European Payment Counsil). Erityisesti vanhuksia aja-tellen

Suomessa toimivien pankkien mielestä eurooppalaiseen suora-veloitusmalliin liittyy riskejä ja lisäkustannuksia verrattuna ke-hittyneempiin maksutapoihin ja siksi siihen suhtaudutaan vara-uksella. Suomalainen su

SEPA-tilisiirrosta tulee kaupan kummallekin osapuolelle "kotimaan maksu".

• Maksut välittyvät SEPA-alueella entistäkin nopeammin. SEPA-siirron on välityttävä saajan tilille enintään kolmes-

24

sa pankkipäivässä, mikä on monissa Euroopan maissa merkittävä parannus entiseen.

• Kansainvälisesti toimiva yritys voi tulevaisuudessa keskit-tää treasury-toimintojaan ja vähentää ulkomaisten keräily-tilien määrää. Liiketoiminnan prosesseja voidaan yksinker-taistaa, kun lähivuosina kotimaan ja SEPA-alueelle suun-

A-suoraveloituksen tapahtumien välityksessä otetaan käyt-

utokset pähkinänkuoressa

tautuvan maksun väliset erot poistuvat. Eurooppalaisten maksujärjestelmien käyttö ei riipu yritysten tai pankkien maantieteellisestä sijainnista.

• Pankkien välisessä SEPA-tilisiirron ja SEP

töön EPC:n soveltamisohjeiden mukaisesti uudet UNIFI (ISO 20022) XML-pohjaiset sanomastandardit, jotka ISO (International Organization for Standardization) on jul-kaissut www-sivuillaan.

SEPAn tuomat mu

2007 2010Tilinumero 500015-123456 Tilinumero FI35 5000 1510 0234 56

Saajan pankin BIC-koodi OKOYFIHH Kotimaiset maksutavat käy

SEPA-tilisiirtojen samojen sääntöjen mu-tössä kaan koko SEPA-alueella

Kotimkäytös

ainen suoraveloitus sä

SEPA-suoraveloitus samojen sääntöjen mukaan koko SEPA-alueella

Kotimkäytössä, korteilla voi maksaa vai

SEPA-yhteensopivat kortit: käyvät mak-suvälineinä SEPA-alueella ja kaikissa Vi-

aiset pankkikortit vielä

n Suomessa sa-toimipisteissä ympäri maailman

- pentti kuosmanen -

25

KUNDELLoh aLäht

teena on, että kuntapalveluiden ja tuottavuus

voidaan turvata tulevaisuudessa. Tavoitteena on, että uudistuksen

voi-maisempia ja toimintakyky i-

hvaanhtamiseen.

n toteuttamista oh an vuoden i

uunnitelmat r lvelu-n järjestämisestä. Lisäksi kaupunkiseudut laativat suunnitelmat

seudullisen yhteistyön lisäämisestä.

Suomessa on 415 kuntaa, joista kaupunkeja on 113. Vuoden 2008 alussa tapahtui yksi kuntaliitos. Vuoden 2009 alussa toteu-tuu 31 kuntaliitosta, joissa on mukana 95 kuntaa. Näiden liitos-ten seurauksena kuntien määrä vähenee 64:lla.

Hankkeen aikataulu

TALIITOKSET LÄNTISELLÄ UU-LAMAALLA

j n Kehittämis- ja elinkeinojaoston puheenjohtaja Ilkka eenmäki kertoi otsikon asioista kokouksessamme

21.2.2008. Muutokset liittyvät pääsäänöisesti PARAS-hankkeeseen eli valtioneuvoston käynnistämään kunta- ja palve-lurakenneuudistukseen.

Valtioneuvosto käynnisti ke-väällä 2005 Paras-hankkeen (palvelurakenneuudistus) kun-ta- ja palvelurakenteen uudista-miseksi. Paras-projektin tavoit-

saatavuus, laatu

myötä syntyisi entistä elinisempiä kuntia. Kuntaliitoksen va

kuttavuus perustuu vatoksen jo

muutosstrategiaan ja taitavaan muu-

Hankkee jaava puitelaki tuli voima2007 helmikuussa ja on vokunnat jättivät 31.8.2007 medellyttämät s

imassa vuoden 2012 loppuun. Kaikkennessä valtioneuvostolle puitelain

akenteiden uudistamisesta ja paje

26

Sisäasiainministeriö asetti hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudis-tamiseksi toukokuussa 2005. • Hallitus antoi esityksen eduskunnalle laiksi kunta- ja palvelurakenne-uudistuksesta ja kuntajakolain muuttamisesta 29.9.2006. • Uudistusten edellyttämät toimenpiteet käynnistyivät kunnissa syksyllä jo ennen lain voimaantuloa. • Eduskunta hyväksyi puitelain 17.1.2007. • Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta tuli voimaan 23.2.2007. • Kuntien tuli valmistella kuntaliitoksia ja yhteistoiminta-alueiden muodostamista koskevat selvitykset sekä palvelujen järjestämistä koskevat toimeenpanosuunnitelmat viimeistään 31.8.2007. • Pääkaupunkiseudun kuntien sekä puitelaissa mainittujen kau-punkiseutujen kuntien tuli valmistella yhteistyösuunnitelmat 31.8.2007 mennessä. • Kuntien päätökset vuoden 2009 alun kuntajaon muutoksista on tehtä-vä 31.12.2007 mennessä. • Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle puitelain tavoitteiden toteu-tumisesta esitetään 2009. • Puitelain voimassaolo päättyy 31.12.2012. • Lain edellyttämien kunta- ja palvelurakenteen muutosten tulee valmis-tua kokonaisuudessaan puitelain voimassaoloaikana eli viimeistään vuoden 2013 alusta. Lähde: http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;55264;55275;82183;101137;127788

PARAS-laista puhuja oli sitä m

vetta neuvotella muiden kuntien kanssa,

in tavalla edustuksensa. Ve-

ieltä, että se jätti valtion ohjauk-sen liian löysäksi, mikä on vaikeuttanut ja hidastanut lain edel-lyttämien muutosten toteuttamista. Lain tavoitteena on 20 000 asukasmäärä sosiaali- ja terveyspalvelujen pohjaksi. Lohjalla ei olisi ollut mitään tarkoska asukkaita kunnassa on jo 37 000

Pienillä kunnilla on kuitenkin tarve järjestää yhteistyö suurem-pien kuntien kanssa. Siksi Sammatti aloitti neuvottelut Lohjan kaupungin kanssa. Sammatin liittyminen Lohjaan on pyritty te-kemään mahdollisimman joustavasti takaamalla, että eri lauta-kuntiin Sammatti saa edelleen jollakli Ilkka Lähteenmäki uskoi, että Sammattilaiset eivät käytännön elämässä näe juuri mitään muutoksia kuntaliitoksen jälkeen.

27

Lähde: http://www.kunnat.net

itoa ns. elämänkaarimal-lin mukaisina palvelukokonaisuuksina.

iltä, ttä Vihti on toisaalta suuntautumassa Espooseen ja toisaalta

Keski-Uudenmaan kuntien suuntaan.

LUST-hanke on Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamallin kartoitus ja suunnittelu. Se koskee Hangon, In-koon, Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren nykyistä perusterveyden-huoltoa ja sosiaalitointa kokonaisuutena lukuun ottamatta ympä-ristöterveydenhuoltoa ja lasten päiväho

LOST-nimitystä on käytetty Lohjan seudun sosiaali- ja terveys-palvelujen yhteistyömallista. Lohjan (ja Sammatin) lisäksi siihen kuuluvat Siuntio ja Inkoo, joka päätti hylätä LUSTin.

Vihdin kanssa on ollut runsaasti yhteisyötä eri alueilla, joista viimeinen suuri projekti on Hiiden pilotti. Hiidenveden hoito on suuri yhteinen ympäristöllinen ponnistus. Näyttä kuitenkin se

28

Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren liittymistä Raaseporin kunnak-si Lähteenmäki hieman ihmetteli. Yleensä köyhien kuntien liitto ei taloudellista tilannetta paranna. Karjaan ja Tammisaaren kau-punkien johtajat ovat kuitenkin rakentaneet tiukkaa toiminta-suunnitelmaa, joka toivottavasti nostaa uuden kunnan jaloilleen.

Ammatillisen koulutuksen osalta PARAS-laki edellyttää 50 000 asukkaan pohjaa. Lohjan seutukunnan alueella, johon myös Vih-ti lasketaan, asukasmäärä on yli 80 000. Espoo on esittänyt Län-si-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymän liittämistä Espoo-seen tai ainakin selvityksen tekemistä asiasta. Lohjan kaupunki on osaltaan todennut, että aihetta ei edes selvitykseen ole. Asu-kaspohja on riittävä ja opetuksen taso korkea. Näihin asioihin ei yhdistyminen toisi mitään parannusta.

Lähteenmäki mainitsi myös MAL-hankkeen (maankäyttö ja lii-kenne). Länsi-Uudenmaan alueen MAL-suunnitelma perustuu talvella 2007 laadittuun yhteiseen MAL-selvitykseen.

Hangon ja muun läntisen Uudenmaan kannalta keskeisintä olisi, vat elinkeinoelämän kehittämis-

gin metropolialueen ja Länsi-Uudenmaan välille.

jeä ja sis-koa.

että liikennehankkeet, jotka tuketä, liikenneturvallisuutta ja mahdollistavat asumisen sijoittumi-sen joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan, ovat kaikkein kiireel-lisimpiä hankkeita. Näitä hankkeita ovat rantaradan parantami-nen, Hanko-Hyvinkää-radan sähköistäminen ja valtatie 25:n ja kantatie 51:n parantamiset. Näitä liikenneväyliä on ohjelmassa luonnosteltu kehityskäytäviksi Helsin

Esitystä seurasi vilkas keskustelu, joka sivusi kaikkea esille tul-lutta sekä tulevia kunnallisvaaleja. Paikalla oli 12 vel

- pentti kuosmanen -

29

RAVINNON MERKITYS JAKSAMISESSA Lehtori Elina Rajalahti, Laurea-am-mattikorkeakoulusta tuli vuorotteluva-paaltaan kertomaan viikkokokouk-seemme 28.2.2008 ruoan merkityksestä jaksamisessa. Konkreettisena esimerk-kinä hän tarjoili osallistujille vihannek-sia ja hedelmiä eikä kahvia ja pullaa.

Elina Rajalahti toi esiin liiallisen ener-giansaannin ja rasvan merkityksen sekä yksilöille että yhteiskunnalle. Erityisesti hän korosti ruoan merkitystä metaboli-

min, keskipai-

tauteihin sairastuvuus sekä kuollei-

sana sanomaa oli liikunnan merkitys.Sillä ei voi korvata hyviä ruokailutottu-muksia, mutta yhdistettynä ne takaavat paremman päivittäisen jaksamisen.

sessa oireyhtymässä, johon liittyy kes-kivartalolihavuus, kohonnut verenpaine ja kolesterolitaso sekä kohonnut veren sokeri. Lisäksi ruoalla on vaikutus yleiskuntoon, vireyteen ja jaksamiseen.

Oikeanalaiseen syömiseen hänellä oli selvä ohje. Lautasmallia kannattaa noudattaa. Kasvikset täyttävät puolet lautasesta, hiili-hydraattia sisältävät ruoat (peruna, pasta, riisi) neljänneksen ja proteiinia sisältävät ruuat (liha, kala, kana tai muna) yhden nel-jänneksen. Toinen tärkeä neuvo on: ”Älä hae koskaan lisää”.

Illan esitelmöitsijä toi esiin huolensa Suomen kansan tilasta. Vaikka periaat-teessa syödään terveellisemno kasvaa eli kansa lihoo. Siitä seuraa useille edellä mainittu metabolinen oi-reyhtymä. Sen seurauksena sydän- ja veri-suoni

suus lisääntyvät.

O

Karamelleissakin on yllättävän paljon ”rasvaa”.

30

PYHÄN LAURIN KIRKON SEINÄMAALAUKSET

Kokoukseemme 6.3.2008 sisältyi tutustuminen Pyhän Laurin kirkon seinämtokruunuun sekä seura

Kirkossa meitä opastilut paikalle kirkkoherra Kaiku Mäenpään sairastuttua äkillisesti. Veli Pekka n todennäköisin rakennla. Suomen kirkkojeluvuilla. Siihen ajanjtaminen.

n rakentamisen 1400-luvun puo-

nan vasemmalle puolelle maalattu enkeli, joka kan-

rjen suvun vaa-vid Kurki oli piis-luvun alkupuolel-522). Maalaukset

voi olla ainakaan empia. Erilaisten

lähteiden pohjalta oletetaan

ta.

aalauksiin, asehuoneen uuteen kat-kuntatalon kappeliin.

veli Pekka Kaskinen, joka oli tul-

aloitti puhumalla kirkon iästä. Seusaika on 1400-luvun loppupuolel-n rakennusbuumi oli 1460-1480 –aksoon sopii Lohjan kirkon raken-

Turun ylipiston tutkija Markus Hiekkanen on kirkon tu-kirakenteista saadun puumateriaalin perusteella ajoittanut lustotukimuksella kirkolelle.

Yksi maalausten ajoitukseen liittyvä lähde on kuoriosan seinässä. Seinään on ikku-

nattelee Kukunaa. Arpana 1500-la (1510-1eivät siissitä vanh

kuvien olevan peräisin 1510-luvul

Enkeli kädessään Kurjen suvun vaakuna

31

Maalausten haaleaa väriä selittää käytetty tekniikka. Ku-vat on maalattu kuivalle kalkkilaastipinnalle (al secco).

ä-ä-

in maalattu

puolelle aiheena vii-meinen tuomio.

ta. Pylväissä on

Luomiskertomus kuori-ikkunan oike

Maalausten lisäksi Lohjan Pyhän Laurin kirkossa on Laurentiusta kuvaava patsas. Kuorin edustalla riippuva puinen krusifiksi on luultavaluvulta. Muutakin hyvin vanhaa irtaimistoa on kirkon eri puolilla.

Jossain vaiheessa niitä on korjailtu voimakkaammin vrein. Maalaukset entistettiin alkuperäistä vastaaviin svyihin vuosina 1953-1957.

Sieniin ja kattora-kenteisikuvakertomus alkaa kuori-ikkunan oike-alta puolelta, maa-ilman luomisesta. Se päättyy saman ikkunan vasemmalle

Kertomus käsittää raamatullisia ja le-gendaperäisiä aihei-

puolestaan kuvattu apostoleja ja pyhi-myksiä.

alla puolella

sti kirkon syntyajoilta 1400-

32

33

a esimer-Lisää yksityiskohtaisempaa tietoa on saatavisskiksi Lohjan seurakunnan www-sivuilta.

http://www.lohjanseurakunta.fi/?sid=36

Kirkosta siirryimme seurakuntatalon kappeliin, jossa nautimme makoisat kahvit. Kiitokset isännille illan mai-niosta annista! - pentti kuosmanen -

RADIOTEHDAS LEHTINEN &

Viikkokokouksessamme to 13.3.kertodiotelund nen rtoi alsen hän Perustajista Lehtinen oli tekniikan osaaja ja Öster-lund se, jolla oli varallisuut-ta. 1920 -luvulla perustettu

jouduttiin kuitenkin lopettamaan. Sulo Lehtinen

sa vesipumpputehdasta.

ÖSTERLUND

veli Matti Lehtinen i meille aiheesta "Ra-hdas Lehtinen Öster-- Suomen ensimmäi-

adiotehdas". Matti ker-uksi isänsä Sulo Lehti-taustasta. Sen jälkeen kertoi tehtaan tarinan.

tehdas

muutti perheineen Loimaal-le, jossa hän perusti sähkö-liikkeen. Myöhemmin perhe muutti Lohjalle, missä Sulo Lehtinen johti perustamaan-

Matti Lehtinen

33

MOOTTORIPYÖRIEN ENTISTÄMINEN – VIERAILU KALEVI LAAKSON VERSTAALLA

un merkeissä. Veli Viikkokokouksemme 27.3.2008 sujui vierailKalevi oli kutsunut meidät luokseen. Aloitimme kahvituokiolla. Kalevin puoliso Ritva oli taikonut makoisat tarjoomukset nautit-tavaksemme.

aalle, missä oli esillä neljä moottori. Vanhin entistettä-

ka on Ruotsin poliisin käyt-a tila radiolaitteille.

aloittaa? Ensiksi kannattaa

ttoripyörä. Kuvan avulla voi sia. Englantilaiset pyörät ja uolesta kiitollisia. Japanilai-

n pyörämallin valmistus lop-

ssä ennen verstaalle siirtymistä

Päärakennuksesta siirryimme verstmoottoripyörää ja vanha Wikström-vistä pyöristä on englantilainen Matchless vuodelta 1932. Muut ovat kaksi Hondaa ja yksi BMW, jotämä versio. Siinä on bensiinitankiss

Miten sitten entistäminen kannattaaselvittää pyörän historiaa ja jos mahdollista valokuvata toimiva, kunnossa oleva samanmallinen moometsästää mahdollisesti puuttuvia o

raosien saatavuuden pset sen sijaan ovat tosi työläitä. Ku

Kokouksen osallistujat kahvipöydän ääre

BMW ovat va

34

puu, pannaan tehdas sileäksi ja varaosat myydään pois. Nosia joudutaan valmistamaan käsityönä. Se on kallista.

iinpä

Veli Kalevin tapa alottaa käytännön työ on ripustaa vanha kalen-teri seinällä väärinpäin muistiinpanoja varten ja merkitä aloitus-päivä. Sen jälkeen moottoripyörä kuvataan yksityiskohtaisesti.

Entistäjä verstaallaan

Veli Kalevin verstaalla Matchless, Wikström, illan isäntä ja valmistu-massa oleva Honda.

Purun aikana osat mitataan ja piirretään muistiinpanoihin valo-kuvien viereen. Se helpottaa olennaisesti vaikkapa kromauksesta tulleiden osien sijoittamista oikeille paikoille.

Maalaus- ja verhoilutyön veli Kalevi on teettänyt pääsääntöisesti ulkopuolisilla. Vain muutamia pikkumaalauksia on tullut itse tehtyä.

Veli Kalevi esitteli ylpeänä tekemäänsä asennusalustaa, jolla seisoi lähes valmis Honda. Halvalla hallitunkilla voi pyörän nos-taa halutulle tasolle. Tavoitteena on saada pyörä sopivalle asennuskorkeudelle, jotta työtä voisi tehdä mahdollisimman paljon pallilla istuen.

35

Varsin mielenkiintoinen laite oli moottoripyörän hinaukseen tehty teline. Tukevasta teräspellistä valmistettu puoliympyrä

kiinnitetään auton hinauskoukkuun. Moot-toripyörän etupyörä kiinnitetään puoles-taan laitteeseen. Näin moottoripyörä voi-daan kuljettaa mukana vaikka tavallisella henkilöautolla. Ruotsissa poliisi oli kuu-lemma ollut kiinnostunut laitteesta kuiten-kaan kuljetusta pysäyttämättä. Suomen lain vaatimuksia ei laite kuitenkaan täytä, koska aisapaino kasvaa liian suureksi. Seuraavaksi veli Kalevi suunnitteli teke-vänsä kahden moottoripyörän hinaukseen sopivan välineen.

Moottoripyöriä veli Kalevi on entistänyt yli kaksikymmentä. Nyt jäljellä olevat pyörät hän aikoo myydä ja lopettaa harras-

sen tuksen. Ajatuksia uusista kiinnostukkohteista tuntui mielessä vilisevän useita.

Veli Kalevi esittelee moottoripyörän hi-naukseen käytettä-vää laitetta. On harvinaista päästä näkemään ihmisiä

harrastustensa parissa autenttisessa ympä-ristössä. Nyt se meille suotiin. Kiitos!

36