fcg consulting people 1/11

FCG Consulting People 1/2011 1

FCG Finnish Consulting Group Oy Helmikuu 2011

FCG kannustavan muutoksen asialla

2 FCG Consulting People 1/2011

Katrina Harjuhahto-Madetoja aloitti vuoden vaihteessa FCG:n Koulutus ja konsultointi -liiketoiminnan johtajana. Kuva: Jarmo Teinilä.

FCG Consulting People on FCG:n sidosryhmä lehti.

JulkaisijaFCG Finnish Consulting Group OyOsmontie 34, 00610 HelsinkiPuhelin 010 4090, faksi 010 409 5001

Sähkö[email protected]

Päätoimittaja Eeva Kokki

Ulkoasu ja taitto Taina Kytöaho

Osoitteenmuutokset verkon kauttawww.fcg.fi > yhteystiedot > yhteystietojen muutos

Painopaikka Forssa Print, Forssa 2011

3 Pääkirjoitus

4 Katrina Harjuhahto-Madetoja puhuu kannustavan johtamisen puolesta

6 Jaetun kuntajohtamisen haasteet

7 Ari Kolehmainen FCG:n toimitus johtajaksi

8 Kouvolan terveyspalvelut tähtäävät tulevaisuuteen

9 FCG kehittää kuntajohtamista

FCG suunnittelee Vartiokylänlahden tulvasuojelua

10 Koulujen määrät puntarissa

11 Kansalaisopistot kehittävät toimintaansa

12 Tee menestyksekäs muutos!

13 Toimi 2010 toi tulosta

14 Monipuolisuus tuo Kokkolaan menestystä

16 Suvilahti sai uuden elämän

18 Tekopohjavettä Turun seudulle

19 Haja-asutusalueiden vesihuolto ojennukseen

20 Espoolle kokonaisvaltainen hulevesi ohjelma

21 Uusi teknologia tehostaa tulkkien työtä

22 RAFAELATM kansainvälistyy ja kehittyy

23 Road Show perehdytti palveluseteliin

MATERNA ja FCG vahvistavat yhteistyötään

FCG ryhtyy yhteistyöhön Autonomyn kanssa

24 Työterveyshuollot tyytyväisiä ICT-yhteishankintaan

25 Kehä I -liikennetunneli hanke palkittiin vuoden infratyömaana

Eläkeyhtiöiden ICT-hankinnat hyvässä hoidossa

26 Miroslava Todorova Povvik AD:n toimitusjohtajaksi

Kiteeltä kaunein Mahdollisuuksien Maisema

Nimityksiä FCG:llä


PääKirJoiTus

Arvoisa lukija,

Suomen yhteiskunnan muutos, ikärakenteen voimakas muuttuminen, polarisaatiokehitys, maahanmuutto, kuntien ja markkinoiden välisen suhteen muutos ja koko julkisen hallinnon (erityisesti kunta- ja palvelu-rakenteen) kehittyminen ovat muun muassa asioita, joihin suomalainen yhteiskunta joutuu etsimään ratkaisuja. Kielenkäyttöön on tullut uusia termejä, mutta ei vain termejä. Julkisen talouden kestävyysvaje on totta myös Suomen julkisessa hallinnossa, kuten monessa Euroopan Unio-nin maassa. Myös julkisen hallinnon sisäinen työnjako ja rahoitusjär-jestelmät valtio–kunta-suhteen osalta ovat joutuneet tarkastelun alle. Yhteiskunnan muutoksen vetureita on muitakin; muun muassa yritys-toiminnan ja kolmannen sektorin intensiivinen suuntaus julkisen sekto-rin perinteisille ”tonteille” tuo tervetullutta resurssointia ja vaihtoehtoja, mutta asettaa myös muutoksen hallinnalle suuria osaamisvaatimuksia. Kansalaisille tarjotaan myös aiempaa enemmän asiakasroolia ja oikeus valita palveluntuottaja laajenee.

Asiakaskuntamme on muuttuvien olosuhteiden vuoksi jatkuvien muutospaineiden ja vaatimusten alaisena sekä kotimaassa että ulko-maisissa kehityskohteissa.

Haluamme auttaa teitä, arvoisat asiakkaamme, omien perustehtä-vienne hoitamisessa parhaalla mahdollisella tavalla. Olemme oman ko-kemuksemme ja osaamisemme pohjalta valmiita yhdessä hakemaan kanssanne tarvittavia hallittuja ratkaisuja. Ilman vahvaa panostusta kehi-tystyöhön Suomi ei pitkään voine paistatella maineella ”The best country in the world”, kuten arvovaltainen Newsweek-lehti viime vuonna selvi-tystensä pohjalta kirjoitti.

Muutoksen hallinnassa tarvitaan uutta tietoa, vertaisoppimista, koulutusta ja suunnitteluapua kaikilla toimintasektoreilla. Tieto ja tieto-tekniikka ovat välttämätön osa hallittua rakennemuutosta.

Me voimme olla monella tavalla avuksi. Tarjoamme maan laajim-man avoimen koulutuksen verkoston ja määrän vuosittaisia tapahtumia. Tarjoamme tekniseen suunnitteluun vankan osaamisen ja pitkäaikaisen kokemuksen. Tarjoamme maan parhaat terveydenhuollon standardit ja niiden pohjalta tapahtuvan kehittämistuen. Tuomme kehitys- ja koulu-tustyöhön kattavan kansainvälisen verkostomme. Panostamme jatku-vaan osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen.

Ottakaa yhteyttä. Tulemme luoksenne.

Ari Kolehmainen

FCG:n Koulutus ja konsul-tointi -liiketoiminnan johta-jana vuoden vaihteessa aloittanut Katrina Harju-hahto-Madetoja on valmis tarttumaan koviin haastei-siin, ottamaan vastuuta, sitoutumaan. Hän ponnis-telee tärkeinä pitämiensä asioiden puolesta koko sydämellään – olipa sitten kyse työtehtävistä tai har-rastuksista, kuten vapaa-ehtoistoiminnasta.

KTM Katrina Harjuhahto-MadetojaKoulutus ja konsultointi -liiketoiminnan johtaja, FCG Finnish Consulting Group Oy, 2011–

toimitusjohtaja, Suomen Ekonomiliitto SEFE ry, 2007–2010

ohjelmajohtaja, Valtioneuvoston kanslia, tietoyhteiskuntaohjelma, 2003–2007

tietohallintojohtaja, Talentum Oyj, 2001–2003

liiketoimintayksikön johtaja, WM-data Consulting Oy, 1999–2001

kehittämispäällikkö, Tampereen kaupunginkanslia, 1993–1999

osastopäällikkö, Dativo Oy, 1989–1993

systeemisuunnittelija, Nokia Data Systems Oy, 1987–1989 TUNNUSTUKSIA Vuoden kouluttaja 1995 (Kuntakoulutus Oy)

Kuntasektorin vuoden vaikuttaja 2005 (VaikuttajaForum, Kuntasektori)

Vuoden tietotekniikkavaikuttaja 2006 (Tietotekniikan liitto ry) HARRASTUKSIAkirjallisuus, kirjoittaminen, vapaa ehtois -toiminta, omatoimimatkailu, ruoanlaitto, liikunta, veneily


Vasemmalla: Katrina Harjuhahto-Madetoja luottaa ihmisiin ja uskoo, että heistä löytyy paljon voimavaroja yhteisen hyvän raken-tamiseen. on vain osattava rohkaista ja kannustaa. jatkuu seuraavalla sivulla

– Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa minua kahdesta syystä. Keskeinen motiivi on inhi-millisyys: on hienoa nähdä, kuinka yksikin luotettava aikuinen ihmissuhde voi tehdä lapselle ihmeitä – ja kuinka rikosten sovit-telu auttaa pahoihin tekoihin syyllistynei-tä nuoria muuttamaan elämänsä suuntaa. Toisaalta ekonomina arvostan sitä, että täl-laisella toiminnalla voidaan säästää yhteis-kunnan varoja, Katrina Harjuhahto-Made-toja kuvailee.

Vaikuttamisen paikkaSamantapaisena arvokysymyksenä hän nä-kee myös julkishallinnon kehittämisen ja sen konsultoinnin.

– Siinä ollaan tekemisissä kansalaisten elämään liittyvien arvojen kanssa. Julkisen sektorin päätehtävänähän on tuottaa perus-palveluja ihmisille, ja varsinkin kunnissa toi-mitaan aivan ihmisten iholla – niiden, jotka eniten apua ja tukea tarvitsevat.

Katrinalla on tuhdit eväät uuteen tehtä-väänsä, sillä hänellä on sosiaalisen osaami-sen ja vahvan arvopohjan lisäksi kokemusta ja verkostoja sekä liike-elämästä että julki-selta sektorilta, niin valtion tehtävistä kuin kuntasektorilta, niin koulutuksesta kuin kon-sultoinnista.

Myös FCG on tuttu, sillä hän toimi tytär-yhtiö MentorIT:n hallituksessa yrityksen pe-rustamisesta siihen asti, kun se fuusioitiin FCG:hen.

– On mukava tulla tuttuun toimintaym-päristöön ja yritykseen, jolla on vahvaa osaa-mista muuttuvan julkishallinnon kehittä-jänä. Uskon, että tässä tehtävässä pystyn

Katrina Harjuhahto-Madetojapuhuu kannustavan johtamisen puolestaTeksti: Paula Böhling Kuvat: Jarmo Teinilä

vaikuttamaan myös Suomen tulevaisuu-teen, sanoo Suomen Ekonomiliiton SEFEn toimitusjohtajan paikalta FCG:lle siirtynyt moni osaaja.

uusia tuulia johtamiseenEsimerkkinä kuntiin ja kuntajohtamiseen kohdistuvista muutospaineista Katrina Har-juhahto-Madetoja nostaa esiin väestön ikääntymisen: se merkitsee valtavaa murros-ta koko yhteiskunnalle ja varsinkin kunnille, joiden on hoidettava vanhuksensa ja samal-la selvittävä omien työntekijöidensä eläköi-tymisestä.

– Työntekijöiden vaihtuminen on jo si-nällään organisaatiolle haaste, mutta ikään-tyminen tuo siihen selkeästi oman lisänsä. Miten turvataan toiminnan jatkuvuus väen vaihtuessa ja taloudellisten resurssien niu-kentuessa, siinä kysymys.

Mutta kuinka selvitään ikääntymises-tä ja muista haasteista, kuten kestävyysva-jeesta ja tehokkuusvaatimuksista, selvitään? Ratkaisut liittyvät hänen mukaansa paljol-ti johtamiseen ja sen kehittämiseen. Johta-minen on laaja käsite varsinkin asiantuntija-organisaatiossa, jossa kaikkien on tultava toimeen keskenään ja osattava toimia sekä alaisina että esimiehinä.

– Teollisen aikakauden johtamismallien rinnalle tarvitaan yhä enemmän ihmissuh-detaitoja ja ihmisjohtajuutta. Organisaatiot mataloituvat. Ihmiset odottavat uudentyyp-pistä johtamista – ja kannustusta.

Kannustavaan johtamiseen kuuluu Harjuhahto-Madetojan mukaan se, että työntekijöille annetaan mahdollisuus osallis-tua toiminnan kehittämiseen.

– Kysytään koko henkilöstöltä, mi-ten toimintatapoja pitäisi muuttaa – alkaen heistä, jotka kohtaavat asiakkaita, kuntalai-sia, päivittäisessä työssään. Se jos mikä luo kannustavaa, avointa ilmapiiriä. Tätä kautta työyhteisöistä löytyy suuria voimavaroja, hän vakuuttaa viitaten kokemuksiinsa Tampe-reen kehittämispäällikkönä.

suunnitelmista totta Olisiko kuntajohtamisen kehittämiseen sitten löydettävissä ideoita yritysmaailmasta – tai päinvastoin?

– Perusjohtaminen on sekä yksityisellä että julkisella puolella ihmisten kohtaamis-ta, käytännön asioiden ratkomista ja pää-töksentekoa. Yhtäläisyyksiä on, joten pal-jon voidaan oppia puolin ja toisin – mutta on myös eroja, kaikkea ei voi sellaisenaan siir-tää, Harjuhahto-Madetoja toteaa ja havain-nollistaa asiaa:

– Yrityksillä korostuu kvartaalitalous ja tulosvastuu, kunnissa vaalikausitalous ja budjettivastuu. Kunnissa poliittiset intohimot ovat vahvasti mukana arjen toiminnassa ja päätösportaita voi olla monia; niinpä pää-tösten läpivienti on usein hitaampaa kuin yrityksissä. Kunnissa ja valtionhallinnossa on myös vaikeampi rakentaa kannustinjär-jestelmiä. Yrityksissä kannusteet sidotaan usein tulokseen, jonka mittaaminen taas on julkisella sektorilla haastavampaa.

Vaalikausitalous saa hänen mukaan-sa aikaan myös sen, että poliittisten voima-suhteiden ja ihmisten vaihduttua ruvetaan suunnittelemaan uudestaan sitä, mikä on jo kerran suunniteltu.


Jaetun kuntajohtamisen haasteetTeksti: Anna-Maija Gruber

FCG:llä on tekeillä uusi valmennustuote, joka tähtää kuntien poliittisen ja ammatillisen johtajuuden kehittä-miseen. Tuote suunnataan kuntien ylimmälle johdolle eli kunnanhallitukselle, johtoryhmälle ja lautakunnille. Kunta liitto ja Keva ovat olleet mukana kehitystyössä.

Englantilainen konsultti Andy Holder ja AHA Consultancy ovat kehittäneet sikäläi-selle kuntaliitolle vastaavanlaisen Inside Top Teams -valmennuskonseptin, jota on hyö-dynnetty myös Australiassa. Holder on ollut FCG:n yhteistyökumppanina suomalaisen version kehittelyssä.

Kehittyykö poliittinen johtaminen– Kunnan dualistisessa eli kaksoisjohtami-sessa limittyvät toisiinsa poliittinen ja amma-tillinen johtaminen. Poliittinen johtaminen ja yhteistyö ammattijohdon kanssa ei aina ke-hity toivotulla tavalla, vaikka tarvetta olisi, ar-vioi johtava konsultti Markus Pauni FCG:ltä.

– Kunnan johtamisen ideaalimallissa poliittinen johtajuus asettaa toiminnan pää-määrät, jotka ammattijohto panee toimeen Mutta toimiiko tämä käytännössä näin? ky-syy Pauni. Usein roolit menevät päällekkäin strategisimmissa kysymyksissä. Kansain-välisen kehittämiskonseptin räätälöinnistä Suomeen tulee olemaan hyötyä, sillä muun maailman toimintatapoja on sovellettu verra-ten vähän. Kunta tarvitsee hyvää hallitus- ja lautakuntatyöskentelyä kriittisten päätösten ja kehitystyön varmistamiseksi.

KipupisteitäJaettu johtaminen onnistuu parhaiten

yleensä silloin, kun kolmen keskeisen eli-men eli kunnanhallituksen, lautakuntien ja johtoryhmän roolit ovat selkeitä. Tärkeä mer-

kitys on myös johtohenkilöiden eli kunnan-hallituksen puheenjohtajan, lautakuntien puheenjohtajien ja kunnanjohtajan toimivil-la suhteilla.

– Johtamisessa saattaa olla tuloksellis-ta toimintaa haittaavia kipupisteitä. Ne voi-vat sijaita toimielinten sisällä tai niiden vä-lisissä suhteissa. Juuri tähän kohtaan uusi valmennustuote haluaa iskeä, kertoo Pauni. – Kun kipupisteet on tunnistettu, roolit sel-keytetty ja yhteistyötä vahvistettu, kunta voi menestyä, hän lupaa. Varsinkin suurimman toimialan sosiaali- ja terveystoimen ohjauk-sesta löytyisi monessa paikassa sparrauksen kohteita.

Valmennus on ratkaisukeskeinen ja se on räätälöitävissä kunkin kunnan omiin tar peisiin.

Kriittiset osa-alueet– Kaksoisjohtamisen roolien toimivuuden rinnalla on viisi muutakin kriittistä osa-aluet-ta, joihin johtajuuden toimivuus suoraan vaikuttaa. Nämä ovat vuorovaikutus kunta-laisten kanssa sekä kyky strategiseen suun-nitteluun, rakenteiden uudistamiseen, or-ganisaation suoriutumisen seurantaan ja muutosjohtamisen onnistumiseen, Pauni lu-ettelee.

Uusi tuote tulee käyttämään työmene-telminään luottamuksellisia haastatteluja, vuorovaikutteisia työpajoja ja valmennuksen seurantapalavereja. Aluksi käynnistyvät sen pilottiprojektit.

jatkoa sivulta 5

– Esimerkiksi Tampereella kehitimme 1990-luvulla tilaaja-tuottajamallia ja mie-timme palvelusetelien käyttöä, mutta vas-ta nyt ne ovat todellisuutta kuntakentällä. Myös kansallisen sähköisen potilasarkiston kehittämishanke, jonka laitoimme liikkeelle valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelmassa, on edennyt hävyttömän hitaasti. Edes asiaa koskeva lainsäädäntö ei takaa asioiden to-teutumista.

Tässäkin on kysymys johtamiskulttuu-rista – ja sitä voidaan kehittää asiantuntevalla koulutuksella ja konsultoinnilla, hän sanoo.

– Pitää kannustaa ihmisiä olemaan rohkeita ja viemään asioita läpi. Virheet pi-tää sallia myös julkisella sektorilla.

ihminen keskiöönKuntajohtamisen kehittämisestä puhues-saan Katrina Harjuhahto-Madetoja huo-mauttaa, että ei kannattaisi tarkastella pel-kästään kuntia, vaan koko julkista sektoria. Valtion ja kuntien pitäisi tehdä Suomessa entistä tiiviimmin yhteistyötä, hän painottaa.

– Pitäisi oikeasti ottaa kehittämisen keskiöön ihminen, kuntalainen, kansalai-nen. Katsoa asioita hänen kannaltaan eikä yksittäisten organisaatioiden näkökulmas-ta. Rajoja ei pidä korostaa liikaa, muistuttaa tuore koulutus- ja konsultointitoiminnan ve-täjä, jolla itsellään on ilmeinen kyky toimia sillanrakentajana.

Tästä kertoo vaikkapa tietoyhteiskun-taohjelman aikana hänelle myönnetty Kun-tasektorin vuoden vaikuttaja -tunnustus. Se ei tullut valtionhallinnosta, jonka palveluk-sessa hän oli, vaan kuntasektorilta. – Pys-tyin aikaisemman kuntataustani ansiosta rakentamaan luottamusta yli rajojen, Harju-hahto-Madetoja kommentoi ja jatkaa mieli-aiheestaan:

– Julkisen sektorin pitäisi lähteä yhteis-voimin kehittämään ja tuotteistamaan palve-luitaan. Palvelut ja niiden laatukriteerit tulisi määritellä valtakunnallisesti. Se tekisi mah-dolliseksi palvelujen vertailun ja toisilta op-pimisen. Ne eivät onnistu, jos vain tarkas-tellaan palvelujen kustannuksia menemättä syvemmälle – ymmärtämättä, mistä erot joh-tuvat.

– Kun pääsemme verkostoituneem-paan toimintamalliin ja löydämme yhteiset tavat toimia, Suomesta tulee vielä paljon pa-rempi maa elää, hän rohkaisee.


Ari Kolehmainen FCG:n toimitus johtajaksiTeksti: Eeva Kokki Kuva: seppo Haavisto

FCG:n hallitus nimitti 27.1.2011 FCG:n uu-deksi toimitusjohtajaksi projektijohtaja Ari Kolehmaisen Suomen Kuntaliitosta. Yhtiön hallitus on päättänyt vahvistaa yhtiön ase-mia erityisesti kotimaan markkinoilla ja nykyisen asiakas kentän parissa.

– Yhtiössä on merkittävää kehittämispoten-tiaalia, osaava henkilöstö ja hyvät verkostot. Omistajat ovat valmiita kehittämään toimin-taa ja kannattavuutta pitkällä tähtäimellä. Tavoitteena on vahvistaa koulutus-, konsul-tointi- ja kehittämistoimintaa yhdessä van-kan asiakaskentän kanssa. Yhtiön listautu-minen ei ole nyt ajankohtaista, sanoo FCG:n hallituksen puheenjohtaja, Kuntaliiton toimi-tusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.

Hallintotieteen maisteri Ari Kolehmai-nen, 59, on toiminut vuodesta 1984 lähtien Kuntaliitto-konsernissa eri tehtävissä, muun muassa vuosina 2000–2009 FCG:n koulu-

tus- ja konsultointiyhtiön Efekon toimitusjoh-tajana ja vuosina 2005–2009 samalla FCG-konsernin varatoimitusjohtajana.

– Näen tärkeänä FCG:n aseman säi-lyttämisen ja siltä pohjalta toiminnan kehit-tämisen ja asiakkaidemme luottamuksesta kiinni pitämisen. FCG jatkaa pitkäjänteistä työtään tunnistaen samalla koko ajan muut-tuvan toimintaympäristön ja sen asiakkail-lemme tuomat haasteet. Tähän muutokseen liittyvät olennaisina esimerkiksi meneillään oleva kuntahallinnon kokonaisuudistus, kuntalain uudistaminen ja muut vastaavat tavoitteet, Ari Kolehmainen toteaa.


Kouvolan terveyspalvelut tähtäävät tulevaisuuteenTeksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä, FCG:n kuva-arkisto

Uusi Kouvolan kaupunki on lähtenyt rohkeasti uudistamaan ter veys pal-velu verkkoaan. Yh des sä FCG:n kanssa valmisteltu palveluverkko selvitys nostaa kissan pöydälle.– Monen kunnan tavoin Kouvola on pahassa pakkoraossa. Ikääntyminen lisää palvelutar-vetta, väestöpohja kapenee. Sosiaali- ja ter-veystoimen menot nousevat, veroja ei haluta nostaa ja Paras-hanke betonoi palkkamenot viidelle vuodelle. Eipä jää paljon vaihtoehto-ja, lataa Kouvolan terveyspalvelujen johtava ylilääkäri Kati Myllymäki. Nollavaihtoehto eli vanhaan malliin jatkaminen tarkoittaisi lopu-tonta lomautusten, veronkorotusten ja kas-vavan työkuorman kierrettä.

Kouvola etsii toista tietä tarkastelemalla uuden kunnan palvelukokonaisuutta. Täh-täimessä on vuoden 2020 tilanne.

uusi kunta, uudet haasteetKouvolasta tuli 89 000 asukkaan kaupun-ki, kun Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvo-la, Kuusankoski ja Valkeala muodostivat uu-den Kouvolan vuoden 2009 alusta. – Kaikki meni uusiksi: rakenteet, vakanssit, toimin-takulttuurit. Kolme kuntayhtymää purettiin, palveluverkko turvattiin kolmeksi vuodeksi ja Paras-hanke tarjosi henkilöstölle turvan viideksi vuodeksi. Palkat harmonisoitiin kor-keimman mukaan. Ja päälle iski lama, ku-vailee Myllymäki haasteita.

Kouvolassa palveluntarve on suuri, mutta henkilöstökin vanhenee ja lääkäreitä on vaikea saada. Uudessa Kouvolassa yh-distettiin sosiaalitoimi ja terveyskeskus yh-teiseksi perusturvaksi. Vuodenvaihteessa Kuusankosken aluesairaala siirtyi sairaan-hoitopiiriltä kaupungille, ja tavoitteena on in-tegroitu terveydenhuolto.

Tehokkaampaan palveluketjuun– Nopeasti valmistunut palveluverkkoselvi-tys hakee uudenlaista, kaupunkilaiset huo-mioon ottavaa ja tuottavampaa palvelu-järjestelmää. Se ei anna suosituksia vaan tietoa johtamisen välineeksi, kertoo hank-keen projektipäällikkö Juha Palmunen FCG:ltä. Suunnitteilla on uudella tavalla kes-kitettyjä palveluja ja uusia palvelumuotoja: terveys kioskeja, liikkuvia ja sähköisiä palve-luja. FCG teki syksyllä 2009 kouluverkkosel-vityksen, jonka tuloksia hyödynnettiin tässä hankkeessa.

– Palveluverkkoselvitys on hyvä esi-merkki osallistavasta prosessista, joka on tehty yhteistyössä kunnan kanssa paikallis-ta ääntä tarkkaan kuunnellen, kertoo FCG:n toimialajohtaja Sari Kujala.

Seuraavaksi asiasta käydään arvokes-kustelu. Näin Kouvola kohtaa rohkeasti tule-vaisuuden haasteet.


Yllä: sari Kujala (vas.) ja Juha Palmunen FCG:ltä etsivät yhdessä johtavan ylilääkärin Kati Myllymäen kanssa ratkaisuja Kouvolan terveyspalveluihin. Krooninen lääkäripula näkyi konkreettisesti myös Lääkäripäivien näyttelyosaston seinältä. Alla: Kouvolan palvelu-verkkoselvityksellä tavoitellaan uudenlaista, kaupunkilaiset huomioonottavaa palvelujärjestelmää.

FCG kehittää kuntajohtamistaFCG toteuttaa yhdessä Jyväskylän yliopis-ton, Tampereen yliopiston, Tampereen tek-nillisen yliopiston ja Sitran kanssa strategi-sen kehittämisen ohjelmaa kuntien johdolle. Uudistuva kunta -ohjelma on Jyväskylän yli-opiston MBA-ohjelman ensimmäisen vai-heen aloitusohjelma. Ohjelma mahdollis-taa kuntien johdolle perehtymisen erityisesti kuntien johtamisen kannalta ajankohtaisiin aiheisiin. Uudistuva kunta -ohjelmaa on to-teutettu kaksi kertaa ja kolmas ohjelma al-kaa maaliskuussa 2011.

FCG suunnittelee Vartiokylänlahden tulvasuojeluaFCG laatii tulvasuojelun toteutussuunnitel-man Helsingin kaupungin rakennusviras-tolle Vartiokylänlahden Vuosaaren puoleisen ranta-alueen tul vasuojelun toteuttamista var-ten. Tehtävä sisältää pohjarakennussuunnit-telua, tulvapenkereen ja purouoman siirron suunnittelun, reittien suunnittelua, puisto-suunnittelua, tulvapumppaamon suunnit-telun sekä tulvapenkereen alle jäävien ve-sijohtojen ja viemäreiden siirtosuunnittelun.


Koulujen määrät puntarissaTeksti: Paula Böhling Kuvat: FCG:n kuva-arkisto

Mikä on kouluikäisten lasten määrä tulevina vuosina? Miten alue kehittyy, onko vireillä uusia kaavoitushankkeita? Miten koulut sijaitsevat suhteessa asutukseen? Kuinka yksittäisten koulujen oppilasmäärät kehittyvät?

Laatuosaamista koulumaailmaan FCG järjestää perusopetuksen laadun ke-hittämistä tukevaa prosessikonsultointia ja koulutusta. Opetustoimen laatutyössä oleellista on saada aikaa todellisia vai-kutuksia, toteaa perusopetuksen laadun asiantuntija, johtava konsultti Raila Oksa-nen FCG:ltä.

– Esimerkiksi perusopetuksen laatu-kriteereillä on todellista vaikutusta vasta, kun arviointi on kaksinapaista eli koulujen arvioinnin lisäksi arvioidaan opetustoimea ja kun arvioinnin tuloksia myös hyödyn-netään päätöksenteossa. Tähän päästään parhaiten siten, että laatukriteerit valmis-tellaan kunnassa samanaikaisesti sekä opetuksen järjestäjän että koulujen työvä-lineeksi.

Laatukriteerit ovat opetustoimen ja koulujen kehittämisväline, mutta yksittäis-tä laatukriteeriä tai -kysymystä ei ole tar-peen tulkita sanatarkasti, Raila Oksanen opastaa.

– Kehittämisen näkökulmasta on he-delmällisempää tarkastella ja kuvailla il-miötä, arviointialueen toimintaa ja tuloksia laajemmin. Vain näin löytyvät omat vah-vuudet ja parantamisalueet.

Johtava konsultti Raila Oksanen FCG:ltä on painiskellut näiden asioiden parissa esimer-kiksi Kouvolassa ja Uudessakaupungissa.

– Tosiasia on, että muutamia poikkeus-alueita lukuun ottamatta Suomen väestö ikääntyy. Tarpeet vanhustenhuollossa kas-vavat samalla, kun koululaisten määrä vä-henee. Silloin ei ole järkevää pitää kouluissa valtavia resursseja, hän sanoo.

Oksasen Kouvolassa tekemä koulu-verkkoselvitys osoitti, että oppilasmäärä vä-henee noin 15 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

selvitys avasi keskustelunTilaajapäällikkö Kim Strömmer Kouvolasta kertoo, että FCG:n selvitys toi esille ensim-mäisen ehdotuksen palveluverkosta ja toimi

siten lähtölaukauksena sen rakentamiselle. – Selvitys antoi meille ensimmäisen yh-

tenäisen kuvauksen palveluverkostamme ja tulevaisuuden haasteista. Sitä käytetään suunnittelussa koko ajan, koska päätösten toteuttaminen on käsillä.

Selvitystyötä hankaloitti suuren kun-taliitoksen jälkeinen tilanne. Kaikki aineis-to olisi Strömmerin mukaan pitänyt kerätä ennen liitosta, mutta se oli jäänyt, kun ”oli odotettu, että uusi kunta nostaa kissan pöy-dälle”. Nyt käsissä olivat yhtä aikaa kuuden kunnan tiedot.

– Konsultti vei vaativan projektin mää-rätietoisesti läpi ja mahdollisti selvityksen valmistumisen aikataulussa, Strömmer kiit-telee. – Päätöksiä tehtäessä oli tärkeää, että meillä oli ulkopuolinen näkemys palveluver-kon haasteista.


Kansalaisopistot kehittävät toimintaansa Teksti: Paula Böhling Kuva: Anne Nisula, Kansalaisopistojen liitto

FCG on suunnitellut kansalaisopistoille koulutuksen, jonka tavoitteena on auttaa opistoja kehittämään toimintaansa itse-arvioinnin avulla. Kokeiltavana on CAF-arviointijärjestelmä, jonka odotetaan sovel-tuvan hyvin myös pienille opistoille.

Pilottikoulutus järjestetään viidessä Meri-Pohjolan opistopiirin jäsenopistossa osana KOTVA-hanketta (2010–2011), jota Kansa-laisopistojen liitto toteuttaa yhdessä Meri-Pohjolan opistopiirin kanssa.

– Tavoitteeseen pääsemiseksi jokaisel-le opistolle luodaan oma arviointiprosessi. Siihen kuuluu, että oppilaitoksen henkilös-tö yhdessä miettii toimintaa ja sen tuloksia sekä arvioi, kuinka tehtävistä on suoriudut-tu, kertoo johtava konsultti Raila Oksanen FCG:ltä.

Pilotti hyödyttää kaikkiaKansalaisopistojen liiton toiminnanjohtajan Jaana Nuottasen mielestä CAF-arviointi-järjestelmä sopii hyvin kansalaisopistojen laatu työhön.

– Siinä on samoja elementtejä kuin ny-kyisessä EFQM (European Foundation for Quality Management) -mallissa. CAF on kuitenkin kevyempi ja joustavampi, minkä vuoksi se sopii myös pieniin opistoihin ym-päri Suomen – ja liiton näkökulmasta on mielekästä käyttää sellaisia työvälineitä, jot-ka ovat koko kentän käytettävissä, hän pe-rustelee.

Jos laatutyö aloitetaan nollapisteestä, toimivan systeemin rakentamiseen menee Nuottasen arvion mukaan kolme tai neljä vuotta.

– Kaikissa opistoissa ei ole resursseja tehdä tällaista kehittämistä yksinään, mut-ta laatutyön kärryillä olisi kuitenkin pysyttä-vä. Siksi on hienoa, että ensin yhdistetään voimat pilottiopistojen kesken, hän sanoo ja toivoo, että malli saadaan pikku hiljaa leviä-mään kaikkialle Suomeen.

CAF vaatii paneutumista, mutta kun sen sisäistää, se tarjoaa hienot mahdollisuudet opistojen kehittämiseen, vakuuttavat Kansalais-opistojen liiton puheenjohtaja Liisa Vornanen (vas.), toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen ja FCG:n raila oksanen. Kuva on otettu oulussa koulutuksen aloituspäivänä 26. marraskuuta 2010.


Tee menestyksekäs muutos!

Teksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä

Millaiset asiat edistävät muutoksen toteuttamista? Mihin muutostilanteissa pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota? Siinä kysymykset, joihin FCG haki vastauksia lokakuussa 2010 tekemällään kyselyllä. Suomalaisten organisaatioiden johto- ja oh-jaushenkilöille kohdistettu Menestyksekäs muutos -kysely osoittaa, että muutostilan-teissa kokemukset, odotukset ja haasteet ovat pitkälti samansuuntaisia riippumatta siitä, onko kyseessä kunta-, valtio-, järjestö- vai yritysorganisaatio.

– Vastaajien selkeä viesti on se, että muutokset tulee valmistella entistä parem-min. Johdon ja muiden muutoksen mootto-reiden pitäisi jaksaa tehdä pohjatyöt kunnol-la. Muutoksen tarve, tavoitteet ja vaikutukset on määriteltävä ja eriteltävä kirkkaasti, avoi-mesti ja realistisesti, kertoo johtava konsultti Timo Huttunen FCG:ltä noin 430 vastauk-

seen perustuen.– Toimenpiteiden suunnittelu ja toteu-

tus vaativat myös riittävästi resursseja. En-nen kaikkea aikaa ja asiantuntijoita, jotka ymmärtävät muutoksen luonteen ja ihmis-ten käyttäytymistä sekä osaavat valmentaa esimiehiä ja työyhteisöjä viemään uudistuk-sia eteenpäin, Huttunen sanoo.

osallista, sitouta, roolitaSelvityksen mukaan henkilöstön osallista-minen ja sitouttaminen ovat edelleen avain-asemassa muutoksia tehtäessä. Yhteisen ymmärryksen löytämiseksi tarvitaan valmen-nusta, keskusteluja ja vertaistukea.

Oleellista on, että jokaisella on mah-dollisuus vaikuttaa omaan tilanteeseensa ja päästä keskustelemaan vaikeistakin asiois-ta, hallitusti ja turvallisesti.

– Kaikki eivät kuitenkaan voi olla mu-kana kaikessa, joten roolita muutos. Tee sel-

väksi, mihin kukin voi vaikuttaa oman ase-mansa, roolinsa ja valtuuksiensa puitteissa, Huttunen vinkkaa ja muistuttaa, että linjauk-set ja päätökset tehdään strategisella tasolla, suunnittelu ja toteutus operatiivisella tasolla.

rakenna siltaMuutoksia tapahtuu monella tasolla, esi-merkiksi organisaatio- ja palvelurakenteissa, poliittisella kentällä ja arjen työprosesseissa, ja mukana on useita toimijoita, jotka työstä-vät muutosprosessia isoista linjauksista ja tavoitteista kohti arkipäivän tekemisiä.

– Sillan rakentaminen muutoksen pe-riaatepäätöksistä käytännön toimenpiteisiin onkin aivan keskeinen vaihe, Huttunen ki-teyttää. – Ja jos ajatellaan FCG:n roolia, niin juuri siinä meidän pitää olla mukana; raken-tamassa yhteistä tahtotilaa, luottamusta ja pelisääntöjä. Meillä on siihen osaaminen ja työkalut.

Timo Huttunen muistuttaa seurannan tärkeydestä: Havainnoi muutoksen etenemistä. Korjaa nopeasti suuntaa, jos siihen ilmenee tarvetta!


Johtava konsultti Markus Pauni FCG:ltä oli projektipäällikkönä Toimi 2010 -hankkeessa, jossa kehitettiin kuntien tilaaja—tuottaja-malleja.

Toimi 2010 toi tulostaKeväällä 2009 käynnistynyt yhdeksän kunnan verkosto-hanke Toimi 2010 on päätty-nyt – on aika tutkailla tuloksia. Hankkeessa olivat mukana Hamina, Hämeenlinna, Jyväs-kylä, Kemi, Lahti, Mikkeli, Oulu, Rovaniemi ja Tampere.

Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää ver-kostoyhteistyön avulla kuntien tilaaja–tuot-taja-malleja, luoda niistä kokonaiskuvaa ja vertailla niitä toisiinsa. Hanke päättyi syksyl-lä 2010. Suunnittelusta ja toteutuksesta vas-tasi FCG yhdessä Kuntaliiton kanssa.

– Hanke vahvisti käsitystä, että kuntien toimintamallit ovat erilaisia, eivätkä niiden välineet ole sellaisenaan sovellettavissa kai-kille kunnille tai toimialoille. Malleilla saavu-tetut tulokset nähdään pääosin positiivisina, toteaa hankkeen projektipäällikkö, FCG:n johtava konsultti Markus Pauni. – Kaikkien perustavoitteet ovat samansuuntaisia: asia-kaslähtöisyys, parempi reagointikyky, tuo-tekehitys, kustannustietoisuus, palvelutuo-

tannon liiketoiminnallisempi ote ja poliittisen ohjauksen strategisempi rooli.

Kaupunkien tilaaja–tuottaja-mallit jao-teltiin kuuteen tyyppiin. Keskeiseksi mää-rittäväksi tekijäksi osoittautui poliittisen val-lankäytön rooli ja sijainti. – Koko kunnan toiminnan kattavista malleista Oulussa ja Rovaniemellä sovelletaan dualistista johta-mista korostavaa mallia, Hämeenlinnassa korostetaan ammatillista johtamista, ja Tam-pereen pormestarimallissa poliittinen johta-minen korostuu erityisesti. Kemi edusti ns. resurssiohjausmallia, Jyväskylä ja Hami-na noudattavat dualistista teknisen sekto-rin mallia, Lahti ja Mikkeli suuntaavat tekni-sen sektorin mallinsa ulkoisille markkinoille, Pauni luettelee.

Näköpiirissä kehittämiskohteita– Markkinaehtoisuuden tavoite ei ole oman tuotannon horjuttaminen, vaan sen kehit-täminen ja ulkoisen palvelutuotannon roo-

lin selkiyttäminen. Monituottajamallit tulevat yleistymään, arvioi Pauni.

Muita keskeisiä kehittämiskohteita ovat tilaajaosaaminen ja laatukysymykset. Ns. elämänvaiheajattelu vaikuttanee organisaa-tioihin ja luo sektorirajat ylittävää asiakasläh-töistä näkemystä.

rovaniemen roolit– Rovaniemellä kaikki sopimusohjausjärjes-telmän roolit eivät ole vielä selkeitä. Tuotan-tojohtokunnissa tarvitaan kuitenkin ennen muuta tuotannon asiantuntijoita, toteaa ke-hittämispäällikkö Eva Repo, joka toimi hank-keen ohjausryhmässä. – Järjestelmä on vie-lä uusi ja siksi haasteellinen, mutta sisäinen keskustelu on edistänyt asiaa.

Rovaniemi siirtyi sopimusohjausjärjes-telmään kaupungin ja maalaiskunnan liitty-essä yhteen. Malli oli ennen käytössä maa-laiskunnassa.

– Tämä on nykyaikaa, paluuta vanhaan ei enää ole, pohtii Repo, joka piti hankkees-sa mukanaoloa palkitsevana.

Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Jarmo Teinilä


90-luvun alun lama teki Kokkolassa pahaa jälkeä. Vaatetus- ja nahka-alan teollisuutta katosi muille maille, ja työttömyys ponkaisi jopa 26 %:iin. Mutta takaiskuista otettiin opiksi ja kuopasta on noustu kovalla työllä. FCG on ollut mukana strategiatyön eri vaiheissa.

Monipuolisuus tuo Kokkolaan menestystä

Kokkola panostaa koulutukseen, vapaa-aikaan ja kulttuuriin. Kirjaston tiloissa on kuvattiin (vasemmalta lukien) kehitysjohtaja Jarmo Nissi (vas.), elinkeinoyhtiö KosEKin toimitusjohtaja Jonne sandberg ja suunnittelujohtaja seppo Kässi.

– Täällä on löydetty yhteisiä näkemyksiä konkreettisista ratkaisuista. Painopisteiksi on valittu koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittäminen sekä innovaatioiden tukemi-nen. Väestöpohjaa kasvatetaan tarjoamalla yrityksille ja asukkaille tontteja ja monipuo-lisia palveluja, kuvailee Kokkolan kaupungin suunnittelujohtaja Seppo Kässi paikallisia menestystekijöitä.

Pitkällä jänteelläKokkola satsaa venealaan, metalli- ja kemi-anteollisuuteen sekä ICT-alaan. Kaupan alaa ja matkailua on kehitetty, ja satamasta on tullut merkittävä transitoliikenteen keskus. Maaseutuelinkeinoja ja erityisesti maidon-tuotantoa edistetään. Osa strategiaa raken-tuu monipuoliselle palvelutarjonnalle.

– Tänne muutetaan vain, jos täällä on hyvä asua. Investoinnit koulutukseen, va-

paa-aikaan ja kulttuuriin ovat tärkeitä, Kässi korostaa. Kokkolasta ja Pietarsaaresta on vii-me vuosina kasvanut yhtenäinen molempia hyödyttävä työmarkkina-alue.

Kaupungin väkiluku on noussut yli 46 000 henkeen, muuttotappio on käänty-nyt voitoksi ja syntyvyys ylittää kuolleisuu-den. Asukasmäärä kasvoi lähes 10 000 hengellä Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kun-taliitoksessa, josta FCG teki liitosselvityksen. Työttömyysluvut ovat alle keskitason.

Koulutus ei karkaa minnekään– Koulutukseen satsaaminen on viisaampaa kuin suorat yritystuet, sillä se ei karkaa min-nekään. Sama koskee tutkimusta ja tuoteke-hitystä, vahvistaa kehitysjohtaja Jarmo Nissi. – Elinkeinorakenteen kehittäminen on hi-taampi ja pidempi tie kuin tukien jakami-nen, mutta tuo paremman tuloksen.

Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Mats sandström ja Kokkolan kaupunki


Monipuolisuus tuo Kokkolaan menestystäNiinpä Kokkolassa on panostettu laa-

jasti aikuiskoulutukseen, työn ohessa han-kittavaan lisäkoulutukseen ja tutkintojen suorittamiseen. Tarjolla on opettajien täy-dennyskoulutusta, kemian opetusta, ohjel-mistotekniikan maisteri- ja muuntokoulutus-ta sekä kauppatieteitä.

FCG on ollut mukana kahdella val-tuustokaudella työstämässä kunnan toimi-alastrategioita ja määrittelemässä kriittisiä menestystekijöitä. Vuonna 2009 syntyi viisi-vuotinen kaupunkistrategia, joka eteni pro-sessina seminaarien ja työkokousten kautta. Kakkostason elinkeinostrategia on laadittu vuosille 2010–2013, ja kaupungin visio täh-tää vuoteen 2020.

– Strategioiden pääkohdat on jalostet-tu sisällyttämällä ne talousarvioon ja jalkau-tettu eteenpäin, määrittelee Nissi. – Kokko-lassa parasta aikaa, hän siteeraa kaupungin -virallista slogania.

seudullista elinkeinopolitiikkaaVuonna 2002 perustettu Kokkolan seu-dun elinkeinoyhtiö KOSEK on Kokkolan ja Kannuksen yhteisyritys. FCG:n tuoreimpia hankkeita on sen sisäisen toiminnan stra-tegiakonsultointi, joka on menossa kaupun-ginhallitukseen hyväksyttäväksi.

– KOSEK toimii paikallisen elinkeino-politiikan työrukkasena, toteuttajana ja koor-dinoivana asiantuntijana. Kunnat hoitavat itse politiikan, toteaa toimitusjohtaja Jonne Sandberg. – Kannuksen vahvuutena on me-kaaninen puuteollisuus. Haasteet Kokko-lan seudulla ovat samoja kuin muuallakin maassa: perusteollisuuden säilyttäminen, energian saatavuus. Onneksi täällä on tehty viisaita päätöksiä jo 90-luvulla. Nyt on hyvä olla, hän toteaa.

Kantavaa kokonaisnäkemystä– Kokkolan seudun strategiahankkeet ovat olleet kiitollisia tehtäviä, koska ne ovat pe-rustuneet kokonaisvaltaiseen näkemykseen. Kaupunkistrategiasta on johdettu toimiala- ja elinkeinostrategiat sekä konsernistrate-gia, myhäilee FCG:n johtava konsultti Jark-ko Majava.

– Täällä elinkeinoelämä on selvinnyt hyvin erilaisista myllerryksistä, koska sen ra-kenne ei ole yhden kortin varassa. Eri toi-mialoja ja myös pk-teollisuutta on kehitetty pohjalaisen yritteliäisyyden hengessä.

Eivätkä strategiahankkeet vielä tähän lopu. – Seuraavaksi käynnistyy Kokkolan ja Pietarsaaren seutujen kehitysvyöhykkeen esiselvitystyö, hän kertoo. Tulevaisuuden uskosta kertovat myös tänä vuonna Kokko-lan ydinkeskustan tuntumassa järjestettävät asuntomessut.

”ihmisen kokoinen, merellinen ja kaksi -kielinen”. Näin määrittelee itsensä Kokkola, joka haluaa satsata korkea-luokkaiseen osaamiseen, moni-arvoiseen kulttuuriin ja kilpailukykyiseen elinkeinotoimintaan.


Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä


Suvilahti sai uuden elämänHelsingin vanhan kaasu-tehtaan yli satavuotias alue Suvilahdessa aloitte- lee uutta elämää. Siitä on tulossa Ruoholahden Kaapelitehtaan kaltainen kulttuurikeskus itäiseen kantakaupunkiin. Uusi elämänvaihe on kuitenkin edellyttänyt maa-alueen perusteellista kunnostusta.

– Entisen teollisuusalueen kunnostaminen ja puhdistaminen uuteen käyttöön on ollut merkittävä ponnistus, kun yli 50 000 ton-nia pilaantunutta maata on kuljetettu pois ja alueen tekniset verkot on uusittu, kertoo projektipäällikkö Risto Tilli FCG:ltä.

Haasteellinen hanke– Kaasuprosessin sivutuotteena tänne on jäänyt erilaisia haitta-aineita, joista osa on syöpävaarallisia yhdisteitä. Pilaantunutta maata oli sekä ulkoalueella että rakennus-ten alla. Niinpä puhdistusoperaatio edellytti erityistä huolellisuutta, toteaa ympäristöinsi-nööri Johanna Hytönen Helsingin kaupun-gin kiinteistöviraston tonttiosastolta, joka hallinnoi alueen maaperää.

– Puolikiinteä kreosoottiterva vietiin pois suljetuissa konteissa, ja maamassat kuljetettiin peitetyissä kuormissa ja suljetuis-sa lavoissa, kuvailee Tilli operaatiota. Maa-massat kuljetettiin käsiteltäviksi Ekokemin ja Lassila & Tikanojan vastaanottopaikkoihin.

FCG:n osuus Suvilahden kunnostuk-sessa oli ympäristöluvan vaatimien työsuun-nitelmien laadinta, muu työnaikainen suun-nittelu, maaperän kunnostuksen valvonta, näytteenotto, pilaantuneitten massojen oh-jaus vastaanottopaikkoihin, ympäristöluvan määräysten noudattamisen valvonta ja maa-perän haitta-aineiden aiheuttamien riskien arviointi.

Pitkä projekti– Suvilahden maaperää on tutkittu jo 90-lu-vun alusta lähtien, ennen kuin edes tiedet-tiin uudesta käytöstä. Alusta alkaen on ollut selvää, että alue joudutaan joka tapaukses-sa puhdistamaan, kertoo Hytönen. Kulttuu-rikäyttöä sille on kaavailtu jo vuodesta 2007. Maaperän puhdistus alkoi syyskuussa 2009 ja päättyi viime elokuussa ennen Flow-festi-vaalin alkua. Kaivualuetta oli kaikkiaan noin 7 000 neliötä. Hankkeen kokonaishinta oli 5,3 miljoonaa euroa.

Nyt kunnostettiin ns. A-alue, joka kä-sittää kaksi kaasukelloa, yhdeksän muuta rakennusta ja niiden välisen pihan. Raken-nuksia hallinnoiva Kaapelitehdas Oy kun-nostaa niitä sitä mukaa, kun niille löytyy pit-käaikaisia vuokralaisia.

– Kaupunkikuvaa hallitsevat kaasukel-lot on myös tyhjennetty ja pesty, mutta nii-den sisäosan suunnittelu on edelleen kes-ken, toteaa Hytönen.

infra uusiksi– Suvilahdesta tehtiin riskiarviointiin

perustuva kunnostussuunnitelma, jossa tut-kittiin myös rakennusten alapohjien kunto. Koska rakennuksia ei purettu vaan ne kun-nostettiin ala- ja ulkopuolelta, maata ei voitu poistaa kaikista kohdista, kertoo Tilli. Niin-pä kenttäalueelle on seinien viereen saak-ka asennettu huokoskaasunkeräysjärjestel-mä, jonka avulla mahdolliset maaperästä vielä erittyvät kaasut saadaan “viemäröityä” pois. Osassa rakennuksia lattioita avattiin ja pilaantunutta maata poistettiin noin 1–1,5 metrin syvyydeltä.

Myös alueen tekniset verkot, kuten vesi, viemäri, kaasu ja kaukolämpö, uusittiin kokonaan. Tämä osuus oli kiinteistöviraston tilakeskuksen vastuulla.

– Töiden aikana Suvilahdessa oli koko ajan normaalia kulttuuritoimintaa, ku-ten teat teriesityksiä, mikä lisäsi hankkeen vaikeus astetta. Maaperä oli kaivettu auki, mutta yleisölle piti järjestää turvallinen kul-ku, kuvailee Tilli hankkeen erityispiirteitä.

Vasemmalla: – suvilahden maaperä on nyt kunnostettu. Kaasukellot odottavat vielä uutta käyttöään, kertovat Johanna Hytönen Helsingin kaupungin kiinteistövirastosta ja projektipäällikkö risto Tilli FCG:ltä.

Kaasutehtaasta kulttuurikeskukseksiSuvilahden tarina kaasutehtaana päättyi vuonna 1994, kun Helsinki siirtyi maakaa-suun eikä kaasua enää tuotettu tai varas-toitu. Alueen kohtalo oli jonkun aikaa epä-selvä, purkuakin suunniteltiin. Uusi elämä käynnistyi vuonna 2008, kun rakennuk-set siirtyivät Ruoholahden Kaapelitehdas-ta hallinnoivan Kiinteistö Oy Kaapelitalon hoteisiin.

Valtakunnallisesti merkittäväksi mää-ritellylle alueelle on siitä lähtien ilmesty-nyt erilaista toimintaa, ja rakennuksia on vuokrattu yrityksille ja järjestöille. Oman toimitilansa ovat löytäneet kymmenet kult-tuurialan ammattilaiset: valokuvaajat, kir-jailijat, toimittajat ja tuottajat. Voimalai-toksessa toimii Viro-keskus Eesti Maja, entinen ruokala on Oranssi ry:n toimiti-lana ja Uuden sirkuksen toimintakeskus Cirko aloittaa Kojehuone-rakennuksessa vuonna 2011. Kattilahallista on kehittynyt 1 000 hengen tapahtumatila. Myös Teatteri Kultsa toimii täällä. Seuraavien vuosien ai-kana korjaustyöt jatkuvat. suvilahden kunnostushanke

Tilaaja: Helsingin kaupunki, kiinteistö virasto

Rakennuttaja: HKR–Rakennuttaja

Pääurakoitsija: Rakennus Paaluharju Oy

Maarakennusurakoitsija: Biomaa Oy

Laboratorio: SGS

Massojen vastaanotto: Ekokem Palvelu Oy, Lassila & Tikanoja Oy, HSY


Tekopohjavettä Turun seudulleTeksti: Paula Böhling Kuvat: FCG:n kuva-arkisto

Kokemäenjoen vedestä valmistettu tekopohjavesi alkaa virrata Turun ja sen naapurikuntien alueelle, teollisuuden ja noin 300 000 asukkaan tarpeisiin. Pääosin FCG:n valvonnassa tehdyt rakennustyöt ovat lopuillaan.

valla Turkuun ja satamasta kuorma-autoilla työmaille.

– Materiaalin riittävyyden turvaamisek-si on tehty välivarastoja, mutta logistiikan seuranta ja ohjaus on ollut haastavaa. Sata kilometriä työmaata keskellä vilkkaita liiken-neväyliä, suurimmillaan yli sata työntekijää, siirtolinjassa seitsemän eri urakkaa, joista samanaikaisesti käynnissä enimmillään viisi, samaan aikaan 15 työryhmää eri kohteissa. Tekemistä on riittänyt, summaa valvonnas-ta vastannut projektipäällikkö Arto Heikkilä FCG:ltä.

Hallittavuuden parantamiseksi hank-keelle luotiin asiakkaiden tarpeiden mu-kaisesti projektikohtainen laatujärjestelmä. FCG:n johdolla tehty järjestelmä sisältää yleiset toimintaperiaatteet, laatusuunnitel-mat, palaverit, raportointikäytännöt sekä urakkakohtaisten liikenteenohjaussuunni-telmien tarkastaminen.

Raakavesi otetaan Kokemäenjoen yläjuok-sulta, josta se pumpataan esikäsittelylaitok-selle ja edelleen tekopohjavesilaitokselle. Siellä vesi imeytetään altaiden kautta Virt-taankankaan harjuylänköön, jonka hiekkai-sessa maaperässä se muuttuu muutamas-sa kuukaudessa tekopohjavedeksi. Valmis tekopohjavesi pumpataan ylös, johdetaan puhdasvesisäiliöön ja sieltä siirtovesilinjaa pitkin kuluttajille.

Viittä vaille valmistaHankkeessa on rakennettu noin sadan kilo-metrin siirtolinja Huittisten raakavedenotta-molta Halisten vesilaitokselle Turkuun. Siir-tolinjan ja vedenottamon lisäksi on tehty veden esikäsittelylaitos, tekopohjavesilaitok-sen rakennukset ja kalliosäiliö.

– Osa jakelualueesta alkoi saada teko-

pohjavettä vuoden vaihteessa. Kevään aika-na jakelualue laajenee ja koko alueen teko-pohjavesi kattaa lokakuussa 2011, kertoo Turun Seudun Vesi Oy:n toimitusjohtaja Jyr-ki Valtonen.

– Hankkeessa on onnistuttu hyvin. Ra-kennustöiden valmistuminen viivästyy noin kaksi kuukautta yhden putkierän viipymisen takia, mutta muuten kaikki on toteutunut suunnitellusti ja kustannukset jäävät useita miljoonia euroja alle kustannusarvion, tote-aa Valtonen tyytyväisenä.

Vaativa valvontatehtäväSiirtolinja tehtiin Pohjois-Ranskassa valmis-tetuista, noin kahdeksan metriä pitkistä ja läpimitaltaan 1,2-metrisistä putkista. Yh-teensä noin 13 000 putkea kuljetettiin junal-la Rotterdamiin ja Antwerpeniin, sieltä lai-

Turun seudun tekopohjavesihankkeessa rakennettiin noin sadan kilometrin mittainensiirtolinja Huittisista Turkuun. Hankkeen rakennus-työt ovat lopuillaan.


Haja-asutusalueiden vesihuolto ojennukseenHaja-asutusalueiden vesi-huolto-ongelmat ovat olleet viime aikoina todella kuuma aihe. Verkostopohjaiseen rat kaisuun ovat päätyneet Kurikka ja Pieksämäki. Molemmissa paikallinen osuuskunta käynnisti hankkeen FCG:n kanssa keväällä 2009.

– Kurikassa hankkeen lähtökohtana oli Pit-kämön altaan vesialueen suojelu. Altaaseen laskee kaksi jokea, Kyrönjoki ja Jalasjoki, kertoo Pitkämön Altaan Ympäristön Viemä-röinti-osuuskunnan puheenjohtaja Lasse Mukkala. Alueelle vedetään 55 km linjaa, jonka runko on valmiina, ja 180 taloudesta 30 on jo liitetty siihen.

Kurikan kaupungin tuellaHankkeeseen kannusti Kurikan kaupunki, joka tukee sitä taloudellisesti. Pitkämön alu-eella toimineen Jyllinkosken Sähkön myy-

tyään Kurikka saa mukavasti osinkotuloja, joista riittää rahaa viemärillekin. Hankkeen hinta suunnitteluineen on noin 1,7 miljoo-naa euroa.

– Hinta taloutta kohti on siis alle 10 000 euroa. Kun omakustannus on 3 000 euroa, lopullinen hinta 80 %:n tuen jälkeen on noin 4 500 euroa, kertoo Mukkala, joka on erit-täin tyytyväinen FCG:n suunnittelupanok-seen.

Pieksämäki rakentaa Eu-tuellaPieksämäellä asialla on Jäppilän vesiosuus-kunta, joka laajentaa Pieksämäen kau-pungin vuonna 2006 rakentamaa veden ja viemärin päärunkoverkostoa. Hankkeen vuonna 2010 valmistuneessa ensimmäises-sä vaiheessa rakennettiin jakeluhaarat noin 100 taloudelle. Nyt käynnissä ovat kakkos- ja kolmosvaihe. Uusia sopimuksia on tehty vajaan 170 talouden kanssa, joukossa vaki-tuista ja loma-asutusta, yrityksiä ja maatilo-ja. FCG on tehnyt yleissuunnitelman myös neljännelle vaiheelle, jossa rakennetaan Sy-vänsin pohjavesialue. Runkoverkostoa on

rakennettu osittain EU:n tuella. – Kun koko hanke on valmis, mukana

on yhteensä noin 400 taloutta. Parjattu jäte-vesiasetus sai ihmiset ymmärtämään yhtei-sen järjestelmän edut, toteaa osuuskunnan toimitusjohtaja Martti Kääriäinen.

Hankkeen ensimmäinen vaihe maksoi noin 8 500 euroa liittyjää kohden, samoin kakkonen ja kolmonen. Nelosvaiheesta tu-lee sitten hieman kalliimpi, kertoo Kääriäi-nen.

Vesien suojelua– Sekä Pieksämäen että Kurikan hankkeissa päätöksiin on vaikuttanut se, että siellä kiin-teistöt sijaitsevat lähellä suojeltavia vesistöjä, kertoo hankkeita vetänyt FCG:n suunnittelu-päällikkö Pia Kinnunen. Painopiste on ollut vakituisen asutuksen vesihuollon turvaami-sessa, mutta uudesta järjestelmästä pääse-vät nauttimaan myös loma-asukkaat.

– Haja-asutusalueiden loma-asuntoi-hin kiinteistökohtaiset jätevedenpuhdista-mot soveltuvat huonosti, koska biologinen prosessi pysähtyy välillä. Siksi viemäriver-kosto on parempi vaihtoehto, hän toteaa.

Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Hannu Vallas

Kurikassa hankkeen lähtökohtana oli Pitkämön altaan vesialueen suojelu.


Espoolle kokonaisvaltainen hulevesi ohjelmaTeksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Eeva repola

Keväällä 2010 käynnistyi koko kaupungin käsittävä selvitys Espoon hulevesiohjelmaksi. Sen tavoitteena on luoda kauaskantoinen strategia, jossa määritellään tulevaisuuden visio ja toimenpiteet asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Ohjelmassa määritellään ne suuret linjat, joiden pohjalta hulevesien hallintaa Espoossa kehitetään. Varsinaisessa hulevesiohjelmassa jaetaan vastuut kau-pungin eri yksiköiden ja hallintokuntien kesken, kertoo hankkeen projektipääl-likkö, FCG:n toimialajohtaja Perttu Hyöty. Vastaava ohjelma on jo monella kau-pungilla; Espoon työ on ensimmäinen konsultin vetämä hanke.

uusista lähtökohdistaOhjelman tärkein osa-alue on Espoon hallintokuntien vastuunjaon määrittely ja eri tahojen sitouttaminen tavoitteisiin. Vastuunjakoa pohdittiin hallintokuntien kanssa yhteisen näkemyksen muodostamiseksi. Varsinaisen ohjelman tueksi toteutettiin neljä erillistä suunnittelutehtävää, niistä tärkeimpänä kattava valu-ma-alueselvitys. Muut suunnitelmat olivat esimerkkejä laajuudeltaan vaihtele-vista hulevesien hallintasuunnitelmista osayleiskaavatasolta aina pienehkön ra-kennetun alueen tarkasteluun.

– Hulevesi on monitahoinen asia, joka Espoossa on kaupungistumisen myötä saanut uusia aspekteja. Rakentamisen seurauksena on esimerkiksi syn-tynyt tarvetta tehokkaammalle kuivatukselle, arvioi limnologi Ilppo Kajaste Es-poon ympäristö keskuksesta. Kannanottoja tarvitaan myös mahdollisten tulvien, eroosion ja erilaisten ympäristöongelmien varalle. Perinteisessä ratkaisumallis-sa hulevedet on johdettu viemäriin, vesistöön ja mereen.

– Espoolaisille ovat tärkeitä myös kaupungin monet vesistöt, kuten kau-punkipurot ja niihin liittyvät vesiasiat, kertoo Kajaste.

Koko kaupungin asiaEspoon hulevesiohjelmaa ovat olleet valmistelemassa kaupungin ympäristökes-kus, tekninen keskus, kaupunkisuunnittelukeskus ja rakennusvalvonta, joten edustettuina ovat olleet kaikki vesiasioita käsittelevät viranomaiset.

– Tärkeää ohjelman onnistumiselle on eri tahojen sitouttaminen sovitun vastuunjaon mukaisesti, jotta tieto kulkee ja yhteistyö sujuu osapuolten välillä, arvioi Hyöty. – Myös yksityisten kiinteistönomistajien on syytä olla perillä omaa kiinteistöään koskevista hulevesiasioista ja varauduttava tarpeellisiin toimiin, muistuttaa Kajaste.

Espoon hulevesiohjelma valmistui vuodenvaihteessa. Siitä pyydetään vie-lä lausunnot ennen ympäristölautakunnan käsittelyä. Myös kaupunkilaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä Avoin Espoo -nettisivuston kautta.

Vasemmalla: Leppävaara, Monikonpuro sellon kohdalla.


Uusi teknologia tehostaa tulkkien työtäKunnallisia tulkkauspalveluja tarvitaan yhä enemmän. Oivallisen avun kasvavan kysynnän tuomiin haasteisiin tarjoaa videoneuvottelu, jonka käyttöä Helsingin seudun asioimistulkkikeskus kehittää yhdessä FCG:n kanssa.

Teksti: Paula Böhling Kuvat: Jarmo Teinilä

Videoneuvottelut ovat olleet teknologisesti mahdollisia jo reilut 20 vuotta, mutta pal-velun edellyttämät laitteet ovat olleet kallii-ta. On pitänyt olla tietty määrä tulkkauksia, ennen kuin järjestelmiin on kannattanut sat-sata.

Nyt ollaan murrosvaiheessa. Erillisiä laitteita ei välttämättä enää tarvita, vaan yh-teys voidaan ottaa vaikkapa tavallisia kan-nettavia tietokoneita käyttäen, kertoo projek-tia FCG:llä johtanut Jarmo Riipinen.

Tyytyväisiä käyttäjiäHelsingin seudun asioimistulkkikeskus ja FCG ovat testanneet uuden teknologian suo-mia mahdollisuuksia muun muassa Vantaan Mikkolan koulussa, jossa on kokeiltavana yksi videoneuvottelulaite ja kaksi tietokone-

pohjaista tulkkausasemaa. – Opettajat ovat kiitelleet palvelua ja

myös maahanmuuttajilta on saatu hyvää palautetta, kertoo lähes 90 kielen tulkkaus-ta tarjoavan asioimistulkkikeskuksen johtaja Tatjana Andrejev.

Jatkossa etäpalveluja on tarkoitus tarjo-ta pääkaupunkiseudun kouluille yhä enem-män. Yhteistyö on vilkastumassa myös työvoimatoimistojen ja muiden julkisten or-ganisaatioiden kanssa.

– Videoneuvottelun käyttö tehostaa tulkkien ajankäyttöä, helpottaa töiden aika-tauluttamista, vähentää kustannuksia ja te-kee mahdolliseksi myös lyhyet tulkkaukset, joita varsinkin koulut ja päiväkodit tarvitse-vat, listaa Tatjana Andrejev hyötyjä innois-saan siitä, että tulkit pääsevät näin keskit-tymään perustyöhönsä paikasta toiseen matkustelun sijaan.

Vauhdilla eteenpäin

Jarmo Riipisen mukaan pilvipalvelujen yleis-tyminen merkitsee taas uutta mahdollisuut-ta tulkkaukselle: mihin tahansa työasemaan tai kännykkään voidaan kohta muodostaa videoneuvotteluyhteys.

– Pilvipalvelut tulevat muokkaamaan globaalia bisnestä. Esimerkiksi verkkokaup-paa harjoittavat yritykset huomaavat var-maan pian tähän liittyvät mahdollisuudet, Riipinen sanoo.

– FCG haluaa kulkea uuden kehityksen kärjessä, joten Helsingin seudun asioimis-tulkkikeskuksen hanke on yhtiölle erittäin mielenkiintoinen: sen kanssa olemme uusi-en asioiden ensimmäinen airut.

Jarmo Riipinen siirtyi FCG:ltä vuoden-vaihteessa vetämään etäpalveluiden organi-sointityötä valtiovarainministeriöön.

Videoneuvottelujärjestelmät ja -laitteet ovat jo niin kehittyneitä, että etäisyyden tuntu häviää. Tuntuu kuin tulkki istuisi pöydän toisella puolella. Videoneuvottelussa tulkin on helpompi pysyä neutraalina kuin ollessaan paikan päällä asioimistilanteessa. Tatjana Andrejev ja Jarmo riipinen (oikealla) uskovat, että kymmenen vuoden päästä lähes puolet tulkkauksista tehdään videotulkkauksena.


RAFAELATM kansainvälistyy ja kehittyyTekstit: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä

Suomen sairaalat ovat käyttäneet RAFAELATM -järjestelmää hoitotyön suunnittelun apuna pitkälti toista-kymmentä vuotta. Viime vuonna tämä suomalainen terveydenhuollon innovaatio otettiin käyttöön Norjassa ja Islannissa.

RAFAELATM on Kuntaliiton omistama ja FCG:n hallinnoima hoitoi-suusluokitusjärjestelmä, joka tuottaa tietoa muun muassa potilaiden hoidon tarpeesta, hoitohenkilökunnan työpanoksesta ja työn tuot-tavuudesta. Se auttaa esimerkiksi kohdentamaan henkilökunnan voima varat potilaiden tarpeen mukaan.

– Oslon yliopistollinen sairaala, Oslo Universitetssykehus, odottaa hankinnan parantavan erityisesti hoitotyön tuottavuutta ja Islannin suurin sairaala Landspitali University Hospital päätyi inves-tointiin, koska tarvitsee työkalua resursointitarpeen osoittamiseen, kertoo tuotepäällikkö Anne Kanerva FCG:ltä.

Lisävirtaa tutkimukseenNorjalaisen Buskerud University Collegen professori Lisbeth Fager-ström tekee RAFAELATM:n parissa tutkimusta – suurin odotuksin.

– Ehkä noin vuoden päästä on kertynyt niin paljon dataa, että pääsemme luotettavasti vertailemaan hoitotyön keskeisimpiä tekijöi-tä eri maiden välillä. Tämä on ainutlaatuista koko Euroopassa, iloit-see Fagerström, joka osallistui järjestelmän kehittämiseen Vaasan keskussairaalassa 1990-luvulla.

Hän toivoo, että uusissa käyttöympäristöissä syntyisi ideoita järjestelmän edelleen kehittämiseksi.

Näkökulman laajentumista odottaa myös Anne Kanerva. – Uu-det käyttäjät katsovat järjestelmää uudella tavalla ja kenties löytävät sille aivan uusia hyödyntämisen tapoja. Tuoreet ajatukset ovat todel-la tervetulleita.

Vasemmalla: Lisbeth Fagerström ja Anne Kanerva ovat tyytyväi-siä rAFAELATM:n käyttäjäkunnan laajentumisesta. sen ansiosta on mahdollista parantaa myös vanhojen käyttäjien palvelua.


Road Show perehdytti palveluseteliin

FCG ryhtyy yhteistyöhön Autonomyn kanssa

MATERNA ja FCG vahvistavat yhteistyötään

Sitran ja Kuntaliiton yhteinen Road Show -seminaarikier-tue valotti palvelusetelipilot-tien vaiheita ja ensimmäisen vuoden aikana saatuja koke-muksia. Seminaarien järjes-tämisvastuu oli FCG:llä.

Sitran Kuntaohjelman palvelusetelihank-keen (2009–2013) piloteissa luodaan hy-viä käytäntöjä ja yleistettäviä malleja palve-lusetelin toteutuksesta. Tavoitteena on lisätä kuntalaisten valinnanvapautta ja vaikutus-mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalvelu-jen käytössä.

– Paljon on jo saatu aikaan niin van-hus- ja vammaispalveluissa, päivähoidossa, suun terveydessä, perusterveydenhuollos-sa kuin erikoissairaanhoidossa, jotka kaikki ovat mukana palveluseteliprojektissa, kertoo johtava asiantuntija Tuomo Melin Sitrasta.

Road Show oli yksi tapa tuoda esiin tä-hänastisia kokemuksia. Helsingissä ja Tam-pereella järjestetyt tilaisuudet oli tarkoitet-tu julkishallinnon, järjestöjen ja yksityisen sektorin toimijoille, joita aktivoitiin mukaan myös Facebookin kautta.

– Toivottavasti yhteistyökumppanimme ovat näin saaneet ideaa siitä, kuinka he voi-sivat tahoillaan viedä asiaa eteenpäin, Me-lin sanoo.

Mukana myös jatkossa

FCG:n toimialajohtaja Jari Latvalahti piti Road Shown järjestämistä FCG:lle luonte-vana tehtävänä, onhan talossa monipuolista osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon pal-velujen konsultoinnissa ja henkilöstön val-miuksien kehittämisessä.

– Palveluseteli on innovatiivinen tapa tuottaa kansalaisille palveluja kustannuste-hokkaasti ja laadukkaasti. FCG edistää sen käyttöä jatkossakin, esimerkiksi tarjoamal-la palveluseteliratkaisua kokonaispalveluna, Latvalahti toteaa.

MATERNA Information & Communications Oy on ul-koistanut IT-palvelujen hallin-taan ja johtamiseen liittyvien ITIL®-koulutusten myynnin ja markkinoinnin sekä koulutus-järjestelyt FCG:lle.MATERNA on IT-palveluhallinnan konsul-tointiyritys, joka tarjoaa prosessi- ja teknolo-giakonsultointia sekä toteuttaa IT-ratkaisuja yrityksille ja julkishallinnolle. Yli 1 300 hen-kilöä työllistävä yritys kuuluu alansa suu-rimpiin toimijoihin Euroopassa. Suomessa MATERNAn asiakkaita ovat myös useat Suo-men TOP 20 -yrityksistä.

– Uskomme, että sopimus lujittaa edel-leen yrityksemme asemaa ITIL®-koulutusten tarjoajana, sanoo MATERNAn toimitusjohta-ja Irja Perkins. – FCG:llä on vahva kokemus erilaisten koulutusten myynnistä ja markki-noinnista varsinkin julkisella sektorilla, ja us-komme yhteistyön hyödyttävän molempia yrityksiä.

MATERNA tarjoaa Suomessa kaikkia virallisia ITIL®-kursseja. Koulutukset voidaan järjestää suomeksi, englanniksi, ruotsiksi ja saksaksi.

Voima kaksikkoFCG:n toimialajohtajan Jari Latvalahden mukaan MATERNA-yhteistyö vahvistaa enti-

sestään FCG:n koulutuspalveluja, jotka valit-tiin Talouselämä-lehden imagotutkimukses-sa jälleen vuonna 2010 alansa terävimpään kärkeen.

Latvalahti kuvaa MATERNAa ja FCG:tä voimakaksikoksi, joka pystyy kumppanuu-den myötä palvelemaan asiakkaitaan entistä laadukkaammin ja kattavammin.

– Asiakkaiden tarpeet ja toiveet moni-puolistuvat vuosi vuodelta, jolloin meidän on helpompi vastata niihin erilaisten strate-gisten kumppanuuksien kautta. MATERNA-yhteistyössä on kyse räätälöidyistä valmen-nuksista ja pienten ryhmien tehokkaasta vuorovaikutuksesta enemmän kuin avoi-mesta koulutustarjonnasta, hän tarkentaa.

FCG on tehnyt jälleenmyynti-sopimuksen ohjelmistojätti Autonomyn tuotteista Suo-messa. Tarjolla on ainutlaa-tuisia ratkaisuja tiedon tul-vaan.

Vuonna 1996 perustettu Autonomy on noussut pyrstötähden lailla IT-taivaalle. Noin seitsemän miljardin dollarin liikevaihdollaan se on Euroopan toiseksi suurin ohjelmisto-yritys.

– Seuraamme tarkasti aikaamme ja tuomme parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja asiakkaidemme hyödynnettäväksi. Tämä on johtoajatuksena myös Autonomy-yhteistyös-sä. Autonomy tarjoaa ainutlaatuisen tuote-perheen ratkaisuksi jatkuvasti kasvavaan tiedon tulvaan, kertoo toimialajohtaja Mark-

ku Köykkä FCG:ltä.

oleellinen tieto esiinJäsentämättömän tiedon määrä kasvaa koko ajan. Kansainvälinen ICT-alan tutki-

mus- ja konsultointiyritys Gartner on arvi-oinut, että 80 prosenttia kaikesta tiedosta menee tähän kategoriaan ja määrä kaksin-kertaistuu joka kuukausi.

– FCG ja Autonomy pystyvät yhdes-sä ratkaisemaan, miten tämä tieto voidaan valjastaa yrityksen tai yhteisön voimavarak-si. Pelkkien avainsanojen vertailun sijaan ratkaisumme päättelee tiedon merkityksen asiayhteydestä. Näin asiakas saa nopeasti ja helposti eristettyä oleellisen tiedon jatko-jalostusta varten, Köykkä perustelee.


Työterveyshuollot tyytyväisiä ICT-yhteishankintaanTeksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä

Yhteishankinnan osapuolet kokoontuivat Kuntatalolle päättämään tietojärjestelmästä. Kuvassa simo reippaan kanssa hankintapäällikkö Tapio Koivisto KL-Kuntahankinnoista.

KL-Kuntahankinnat Oy:n ja FCG:n yhteistyösopi-muksen puitteissa han-kitaan tietojärjestelmä kymmenelle julkisia työ-terveyspalveluja tuotta-valle organisaatiolle. FCG ohjaa hankintaprosessia. – Ensimmäiseksi selvitimme työterveysorga-nisaatioiden odotuksia ja näkemyksiä han-kinnasta. Tulosten pohjalta määrittelimme,

miten hankinta toteutetaan ja mitä vaati-muksia tietojärjestelmän tulee täyttää, se-lostaa hankkeesta FCG:llä vastannut johtaja Simo Reipas menettelyä.

Seuraavaksi olivat vuorossa tarjouskil-pailun järjestäminen, tarjousten vertailu ja päätösesityksen tekeminen – sekä lopuksi sopimusneuvottelut ja sopimusten laatimi-nen valitun toimittajan kanssa.

Turvallisuutta ja säästöä– Tietojärjestelmän hankinta vaatii erityis-

osaamista, jota meillä ei ole riittävästi. Täs-sä on säästynyt sekä hermoja että työaikaa omalla työpaikalla, kehuu toimitusjohtaja Riitta Pimiä Kymijoen Työterveydestä.

Hän pitää yhteishankintaa hyvänä rat-kaisuna myös siksi, että sen sivutuotteena löydettiin kaikille yhteiset asiat, jotka järjes-telmän ainakin täytyy täyttää.

– Oletamme, että yhteishankinta tuo meille myös euroina mitattavia säästöjä – ja mahdollisuuden vaikuttaa ohjelman kehit-tämiseen jatkossa, olemmehan toimittajalle kohtuullisen iso asiakas, Pimiä sanoo.


Eläkeyhtiöiden ICT-hankinnat hyvässä hoidossaTeksti: Paula Böhling

Kansaneläkelaitos ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos ovat tehneet FCG:n kanssa puite-sopimukset tieto- ja viestintätekniikan kon-sultoinnista. Meneillään olevissa hankkeissa on myös julkisia hankintoja koskeva ulottuvuus.

Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) kanssa on käynnissä kaksi projektia, jotka kumpikin liittyvät tietojärjestelmiä tai niihin liittyviä palveluja koskeviin kilpailutuksiin.

– Haimme ICT-konsultoinnin puitejär-jestelystä apua akuutteihin resursointipul-miin. Emme juurikaan voi lisätä omaa henki-lökuntaa, mutta hetkittäin töitä on enemmän

kuin perushenkilömäärällä ehtii tehdä, ker-too tietohallintopäällikkö Arja Raatikainen Melasta.

– Lisäksi olemme vasta muutaman vuoden kilpailuttaneet hankintoja julkisen hankintalain mukaisesti. Konsultilta odo-tamme näkemyksiä ja kokemuksia vastaa-vista tehtävistä, jotta hankkeet saadaan ker-ralla onnistumaan, Raatikainen sanoo.

FCG:llä hankintoja ohjaa johtaja Simo Reipas.

Projektitiedot järjestykseenReipas kertoo, että hyvässä vauhdissa on myös Kansaneläkelaitoksen (Kela) projek-tien ja projektisalkkujen hallintaan liittyvä tietojärjestelmähanke.

– Kelalla on käynnissä satoja projekte-ja, osa on strategisia ja osa operatiivisia. Nyt on kyse sellaisen tietojärjestelmän hankki-

misesta, joka tukee tätä toimintaa niin, että laitoksen johto eri tasoilla pystyy jatkuvas-ti näkemään, mikä on projektien ja hank-keiden tila, ovatko ne aikataulussa, ovatko ne budjetissa, ovatko ne saavuttamassa ta-voitteensa, millaisia resursseja ne vievät ja mikä on resurssien käyttöaste. Yhtä lailla tulee mahdolliseksi nähdä, mitä sopimuk-sia ja sidosryhmiä projekteihin liittyy, Reipas kuvailee.

Hankinta etenee vaihe vaiheelta FCG:n ohjauksessa, tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Viime syksynä määriteltiin, millai-nen tietojärjestelmäratkaisun tulee olla. Li-säksi selvitettiin, millaisia ratkaisuja mark-kinoilla on ja miten hyvin ne vastaavat asetettuihin vaatimuksiin. Hankintailmoitus julkaistiin tammikuussa.

Uuden tietojärjestelmän on määrä olla asiakkaan käytössä vuoden 2012 projekte-ja suunniteltaessa, viimeistään elokuussa 2011.

Kehä I -liikennetunneli-hanke palkittiin vuoden infratyömaanaRakennuslehti palkitsi syksyllä 2010 YIT:n urakoiman Kehä I -liikennetunnelihankken Espoon Vallikalliossa vuoden infratyömaana. Palkitsemisperusteissa todettiin, että työ-maalla on panostettu erityisesti liikennetur-vallisuutta ohjaavan telematiikan saamiseen käyttökuntoon simulointien avulla. Tämä on ollut parin muun ison liikennetunnelihank-keen käyttöönoton suurin ongelma.FCG vastasi hankkeessa mm. rakennus-suunnittelusta ja rakentamisen aikaisen liiken teenohjauksen suunnittelusta. Raken-nuslehti on palkinnut vuoden parhaan työ-maan vuodesta 1986 lähtien.

Mallinnus: Mikko Alilonttinen


NIMITYKSIä FCG:LLä

KTM Jaakko Tuomi on nimitetty projektipäälliköksi ICT-asiantuntijapalvelut -toimialalle.

KTM Lotta Soukka on nimitetty tuoteasiantuntijaksi ICT-järjestelmät -toimialalle.

TtM Tarja Vellonen on nimitetty projektipäälliköksi ICT-asiantuntijapalvelut -toimialalle.

DI Juha Simonen on nimitetty projektipäälliköksi ICT-asiantuntijapalvelut -toimialalle.

Erikoissairaanhoitaja Lenita Fjellström-Nygård on nimitetty tuoteasiantuntijaksi ICT-järjestelmät -toimialalle.

KM Laura Enroth on nimitetty asiakkuuspäälliköksi ICT-valmiudet -toimialalle.

suunnittelu ja tekniikka

HTM Ari Kolehmainen aloitti FCG Finnish Consulting Group Oy:n uutena toimitusjohtajana 27.1.2011.

KTM Katrina Harjuhahto-Madetoja on nimitetty liiketoimintajohtajaksi Koulutus ja konsultointi -liiketoimintaan.

Suunnittelupäällikkö Juha Vesterberg on nimitetty FCG:n Turun toimipaikan aluepäälliköksi.

Kiteeltä kaunein Mahdollisuuksien MaisemaSuomen Nuorkauppakamarit ry:n järjestä-män Mahdollisuuksien Maisema -ideakilpai-lun voittaja on Kiteen Nuorkauppakamari Kiteenjärven Rantareitti -ehdotuksellaan.

Suomen Nuorkauppakamarit ry järjesti syksyllä 2010 valtakunnallisen ideakilpailun kaupunkikeskustojen kehittämiseksi. FCG oli kilpailun pääyhteistyökumppani.

– Kaupunkikeskustojen toimivuus, tur-vallisuus sekä viihtyisyys ovat erinomaisen tärkeässä asemassa paikkakunnan veto-voimaisuutta arvioitaessa. Tämä on erittäin tärkeää niin tulomuuttovirran kuin matkai-lunkin näkökulmasta. Halusimme nostaa esille kaupunkikeskustojen kehittämisen tärkeyden jokaisella paikkakunnalla, kertoo Miariikka Heikkinen, Suomen Nuorkaup-pakamarit ry:n vuoden 2010 kansallinen puheenjohtaja.

– Keskustojen elävöittäminen on mer-kittävä tekijä asukkaiden, yritysten ja julkis-ten palveluntarjoajien hyvän elämän edistä-misessä. On erittäin positiivista nähdä, että Suomen Nuorkauppakamarit ry on ottanut tavoitteekseen vaikuttaa positiivisesti yh-teiskuntaan myös asuinympäristöjen kehit-tämisen kautta. Olemme olleet tyytyväisiä, että olemme voineet olla mukana tässä yh-teistyössä ja nähneet monipuolisia ja luovia ideoita keskustojen kehittämiseksi, toteaa johtava konsultti Jarmo Riikonen kilpailun pääyhteistyökumppanista FCG:ltä.

Tuomaristo luonnehti voittajaehdotusta paikkakunnalle merkittäväksi uudistukseksi, joka muuttaisi Kiteen keskustan ilmettä toi-mivammaksi.

Tuomaristo myönsi myös kaksi kunnia-mainintaa. Ensimmäisen kunniamaininnan sai Lappeenrannan Nuorkauppakamari ja toisen Turun Nuorkauppakamari ehdotuk-sellaan Matkakeskus.

Miroslava Todorova Povvik AD:n toimitusjohtajaksiVaratoimitusjohtaja Miroslava Todorova on nimitetty FCG:n Bulgariassa toimivan ty-täryhtiö Povvik AD:n uudeksi toimitus-johtajaksi. Todorova seuraa tehtävässään Dessislava Kovatchevaa.

– Povvikin toimintaa on kehitetty mää-rätietoisesti ja yhtiö on nyt vaiheessa, jossa se on hyvä jättää Miroslava Todorovan joh-dettavaksi. Todorova on ollut yhtiön palve-luksessa vuodesta 2001 lähtien ja toimitus-johtajan sijaisena vuodesta 2009, joten hän tuntee niin yhtiön ja sen liiketoiminnan kuin myös asiakkaamme erittäin hyvin, toteaa toi-mitusjohtajan tehtävät jättävä Kovatcheva.

– Povvikilla on merkittävä rooli ympä-ristökonsultoinnin asiantuntijana Balkanin alueella ja tätä osaamista haluamme vah-vistaa tulevaisuudessa, toteaa Matti Ojala, FCG:n kansainvälisen liiketoiminnan johtaja.

Insinööri (AMK) Petri Poikonen on nimitetty projektipäälliköksi laitos- ja automaatiosuunnittelu -toimialalle.

Arkkitehti Virpi Leminen on nimitetty suunnittelijaksi Alueidenkäytön konsultointi -toimialalle Kuopioon.

DI Reetta Klemetti on nimitetty projekti-insinööriksi Vesi- ja jätehuollon prosessi-suunnittelu -toimialalle.

Merkonomi Nina Kajaslahti on nimitetty projektiassistentiksi Suunnittelu- ja tekniikka -liiketoimintaryhmään.

iCT-palvelut


Päivä Tukholmassa -kokousristeily Helsingistä esim. 161 €/hlöHintaan sisältyy: Risteily kahden henkilön Promenade-luokan hytissä, 2 x meriaamiainen, 1 x buffet-illallinen, 1 x kolmen ruokalajin ryhmämenu (arvo 35 €/hlö), 2 x kokouskahvibuffet ja tervetulomalja. Esimerkkihinta voimassa vihreillä su–ke-lähdöillä 31.5.2011 asti.

Tiedustelut ja varaukset matkatoimistosta tai Tallink Siljankokous- ja ryhmämyynnistä, puh. 010 804 123 (ma-pe 8-17).010-puhelut: Kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt/min, matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min.Paikkoja rajoitetusti. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Merellä tilaisuus toimii

RakastuNew Yorkiin. Siljalla.New York -teema Siljan Helsingin-linjanlaivoilla 15.3.–31.5.2011.

Nyt lisäetuna 4 hkokoustilaa veloituksetta !

www.silja.fi /kokous

Silja_HEST_kokous_175x227.indd 1 26.1.2011 15.23


Merkitse jo kalenteriisi!KUNTA-ALAN YKKÖSTAPAHTUMAT

24. – 25.2. Puheenjohtajaseminaari Tampere 29. – 30.3. Päättäjäfoorumit: 29.3. KuntaValtio-foorumi Helsinki 30.3. Valtuutettujen foorumi Helsinki 30.3. Henkilöstöpäättäjien foorumi Helsinki 30.3. Johtajuusfoorumi Helsinki

7. – 8.4. Rakennuttamispäivät Hämeenlinna 12. – 13.5. Kiinteistönhoitopäivät Helsinki 25. – 27.5. Osakeyhtiökonferenssi ja Liikelaitoskonferenssit Helsinki – Tukholma 8. – 10.6. Sihteereiden ja toimistotyön koulutusfoorumi Tukholma 9. – 10.6. Hankinta-alan neuvottelupäivät Tampere 11. – 12.8. Kuntajohtajapäivät Seinäjoki 15. – 16.9. Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Vantaa 28. – 29.9. Valtakunnallinen työllisyysasiainfoorumi Vierumäki 28. – 30.9. Asuntopoliittiset neuvottelupäivät Helsinki – Tukholma 5. – 6.10. Laskentafoorumi Vantaa 5. – 7.10. Ammatillinen koulutus 2012 Helsinki – Tukholma 27. – 28.10. Pormestariseminaari Tampere 27. – 29.10. Lautakuntapäivät Helsinki – Tukholma

8. – 10.2.2012 Kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumi 2012

fcg consulting people 1/11

Documents