EUROPA TEEMA 2016 1

2014europa2

2016EUROOPAN KOMISSION SUOMEN-EDUSTUSTON TEEMAJULKAISU

TEEMA

VTT innovoi uusia tuotteita kiertotalouden periaattein

Kiertotalous parantaa elämänlaatua

EUROPA TEEMA 20162

Kiertotalous merkitsee parempaa elämänlaatua maapallolleKiertotalous on uusi tapa ajatella tuottamista ja kuluttamista. Tässä TEEMA-julkaisussa käsitellään kiertotalouden periaatteita, tarkastel-laan Euroopan unionin toimintasuunnitelmaa sekä esitellään erityisesti biotaloutta ja teknisiä innovaatioita.

2.12.2015 niin sanotun kierto­talous paketin, joka sisältää ehdo­tukset kuuden direktiivin uudis­tamiseksi sekä muita toimia asian edistämiseksi.

Kiertotalouden periaatteiden mukaan materiaaleja ja energiaa tuotetaan ja käytetään mitään haaskaamatta tuotteiden synnystä niiden hävittämiseen asti. Tämä ei kuitenkaan merkitse paluuta pe­rinteiseen maatalousyhteiskuntaan, vaikka siinäkin kasvit, raaka­aineet ja eläimet hyödynnetään tarkasti.

Nykyaikainen elämäntapa tuotetaan kiertotaloudessa uusin innovaatioin, puhtaasti ja tehok­kaasti. Energia saadaan uusiutuvista lähteistä ja käytetään huolellisesti,

Tutustu kiertotalous-paketin sisältöön ➤

TEEMAKIERTOTALOUS

ILMASTONMUUTOS ja luon­nonvarojen tuhlaaminen vaaran­tavat ihmiskunnan tulevaisuuden. Joulukuussa 2015 maailman maat sopivat Pariisissa toimista, joilla ilmaston lämpeneminen pyritään pysäyttämään. Tämä edellyttää kui­tenkin tuotanto­ ja kulutustapojen mullistusta, eli siirtymistä kiertota­louteen.

Euroopan unioni pyrkii kest ä­vämpään, vähähiiliseen, resurssi­tehokkaaseen ja kilpailukykyiseen talouteen. Komissio hyväksyi

EUROPA TEEMA 2016 3

Kiertotalous on talouden uusi malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät ja tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä älykkyydellä (Sitra).

TEEMAKIERTOTALOUS

tuotteet suunnitellaan niin, että ne ja niiden osat voidaan hyödyntää myös poisheittovaiheessa. Laitteiden ekologisessa suunnittelussa otetaan huomioon sekä niiden energiate­hokkuus että korjattavuus, paran­neltavuus ja uusiokäyttö.

Kiertotalouden periaatteiden mukaiset tuotteet • valmistetaan uusiutuvista tai

kierrätetyistä materiaaleista,

• säilyttävät arvonsa mahdollisim­man pitkään erilaisten palvelujen avulla,

• ovat kierrätettäviä, • perustuvat puhtaan energian

ratkaisuille ja• voidaan käyttää materiaalina

uudestaan, kun niiden elinkaari päättyy.

EU tukee kiertotaloushankkeitaEuroopan rakenne­ ja investoin­tirahastojen (ERI) kautta erilaiset organisaatiot voivat hakea rahoitus­ta kiertotaloutta edistäviin hankkei­siin. Esimerkiksi jätehuoltoprojektit voivat saada tukea rakennerahas­toista. Horisontti 2020 ­ohjelmasta puolestaan myönnetään rahoitusta tutkimushankkeisiin.

Kiertotalous ja energiatehokkuus vähentävät Euroopan riippuvuutta ulkopuolisesta energiasta ja niu­koista raaka­aineista.

Ilmastonmuutoksen torju­minen ja luonnonvarojen sääs­täminen on synnyttänyt yhden maailman nopeimmin kasvavista liiketoiminta­alueista. Erityisesti digitalisaatioon yhdistettynä kier­totalouden liiketoimintanäkymät ovat hyvät. Palvelujen jatkuvasti kehittyessä yksityishenkilöt ja julkisyhteisöt pystyvät yhä hel­pommin ulkoistamaan palveluja

ja maksamaan käytöstä omista­misen sijaan, kuten yritykset ovat jo pitkään tehneet. Esimerkiksi kulkuneuvoja ja laitteita vuokra­taan tarpeen mukaan, joten niiden käyttöaste kasvaa, säilytystilaa säästyy ja esineitä tarvitsee valmis­taa vähemmän.

Kiertotalous SuomessaSuomessa on pitkään oltu samoilla linjoilla komission kiertotalouspa­ketin kanssa, vaikka tehostamisen varaa esimerkiksi kierrätyksessä on edelleen. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi vuoteen 2025 mennessä bio­ ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijäksi,

jolloin syntyy myös talouskasvua ja uusia vientikonsepteja.

Huhtikuusta 2016 alkaen Sitra on vetänyt kiertotalouden toiminta­ohjelmaa, jota työstetään yhteistyös­sä ympäristöministeriön, maa­ ja metsätalousministeriön, työ­ ja elinkeinoministeriön, elinkeino­elämän sekä muiden sidosryhmien kanssa. Sitran mukaan kiertotalous voi tuottaa Suomelle yli kahden miljardin euron arvonlisäyksen, koska maallamme on hyvät lähtö­kohdat menestyä kansainvälisessä kilpailussa: korkea koulutus, vahva teknologiaosaaminen ja hyvä maine cleantech­toimijana.

Lopullinen ehdotus kiertotalou­den kansallisesta toimintaohjelmas­

ta julkaistaan syys­kuussa 2016. Sitra on kerännyt laajal­ti kommentteja toiminta ohjelman luonnoksiin.★

Cleantech eli ”puhdas teknologia” tarkoittaa tuotteita, prosesseja ja teknologioita, jotka joko edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä tai vähentävät toiminnan kielteisiä ympäristövaikutuk-sia. Cleantechiin kuuluvat muun muassa uusiutuvan energian laitteet ja komponentit, energiatehok-kuutta parantavat tuotteet ja palvelut sekä veden, ilman, ilmaston, maaperän yms. puhdistamiseen liittyvät laitteistot ja palvelut. (Lähde: TEM)

EUROPA TEEMA 20164

TEEMAKIERTOTALOUS

Komission kiertotalouspakettiEuroopan komissio hyväksyi 2. jou­lukuuta 2015 kiertotalouspaketin (COM(2015) 614, jolla edistetään kilpailukykyä, luodaan työpaikkoja ja tuetaan kestävää kasvua. Euroop­palaisille yrityksille ja kuluttajille suunnattu toimenpidepaketti kan­nustaa käyttämään resursseja entistä kestävämmällä tavalla. Toimista hyötyvät sekä ympäristö että talous. Suunnitelmien avulla • varmistetaan, että raaka­aineet,

tuotteet ja jätteet hyödynnetään mahdollisimman tarkkaan,

• edistetään energiansäästöä ja• vähennetään kasvihuonekaasu­

päästöjä.Rahoitukseen esitetään 650 miljoonaa euroa Horisontti 2020 ­ohjelmasta ja 5,5 miljardia euroa rakennerahastoista.

EU:n toimenpiteillä katetaan tuotteiden koko elinkaari, ja niihin sisältyy sekä lainsäädännön muu­toksia että muunlaisia toimia:

• elintarvikkeiden hävikin vähen­täminen (elintarvikkeiden hävi­kin puolittaminen vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuisesti),

• uusioraaka­aineita koskevien laatustandardien kehittäminen,

• ekologista suunnittelua koskevat toimenpiteet (tuotteiden korjat­tavuus, kestävyys, kierrätettävyys ja energiatehokkuus),

• lannoitteita koskeva tarkistettu asetus,

• strategia muovijätteen vähentä­miseksi; merten roskaantumisen merkittävä vähentäminen ja

• veden uudelleenkäyttö.

Kuuden jätedirektiivin muutos­ehdotukset sisältävät ensinnäkin jätteen vähentämistä koskevat tavoit­teet. Lisäksi määritellään konkreet­tiset toimenpiteet, joilla poistetaan kiertotalouden kehittymisen käytän­nön esteitä ottaen samalla huomioon jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet.

Tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2030 mennessä ovat:• EU:n yhteinen tavoite yhdyskun­

tajätteen kierrättämiselle: 65 prosenttia.

• EU:n yhteinen tavoite pakkaus­jätteen kierrättämiselle: 75 prosenttia.

• sitova tavoite kaatopaikkajätteen vähentämisestä: enintään 10 prosenttia kaikesta jätteestä.

Konkreettisina toimenpiteinä edistetään mm. uudelleenkäyttöä ja teollista symbioosia, jolloin yhden toimialan sivutuotteesta voi tulla toisen toimialan raaka­ainetta.

Kiertotalouteen siirryttäessä nettosäästöjen arvioidaan nouse­van jopa 600 miljardiin euroon tai 8 prosenttiin EU:n yritysten vuosittaisesta liikevaihdosta. Lisäksi vuosittaiset kasvihuone­kaasujen päästöt vähenevät 2–4 prosenttia.

Kiertotalous voidaan määritellä talousmalliksi, jossa ei synny jätettä, vaan ylijäämämateriaaleista muodostuu raaka-ainetta seuraavalle toimijalle. Tuotteet suunnitellaan uudelleen käytettäviksi ja kierrätettäviksi, valmistuksessa käytetään uusiutuvia luonnonvaroja ja energialähteitä, ja tuotteita korva-taan palveluilla. (Lähteitä: mm. Sitra, VTT)

Biotaloudessa käytetään uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottami-seen. Biotaloudelle on ominaista uusiutuvien biopoh-jaisten luonnonvarojen ja ympäristöä säästävän puh-taan teknologian käyttö sekä materiaalien tehokas kierrätys. Biotalous pyrkii edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen peri-aatteiden mukaisesti. Suomessa keskeisiä uusiutuvia luonnonvaroja ovat metsien, maaperän, peltojen, ve-sistöjen ja meren biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. (Lähde: Biotalous.fi)

EUROPA TEEMA 2016 5

JUHANNUKSEN alla EU­mai­den ympäristöministerit hyväksyi­vät yhteiset päätelmät komission kiertotalouspaketista. Samassa kokouksessa 20.6.2016 olivat esillä myös päästökauppaa ja päästörajoja koskevat direktiiviehdotukset, ja neuvosto hyväksyi lausuman Parii­sin ilmastosopimuksen ratifioinnista EU:n tasolla.

Lähes kaikki maailman valtiot sitoutuivat joulukuussa 2015 ilmas­tosopimukseen ja YK:n kestävän kehityksen ohjelmaan, Agenda 2030:een. Ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon läm­pötilan nousu alle kahdessa asteessa. Sopimus tulee voimaan, kun se on ratifioitu 55 maassa, joiden osuus maapallon kasvihuonekaasupääs­

töistä on vähintään 55 prosenttia. EU­maissa ratifiointi etenee hyvää vauhtia.

Ilmastonmuutoskysymykset liittyvät olennaisesti kiertotalous­pakettiin, ja Suomi olisi halunnut painottaa niitä enemmänkin. Ym­päristöministeriön tammikuisessa muistiossa todetaan muun muassa, että ”[kiertotaloutta koskevassa]

Siirtyminen kertakäyttökulttuurista kiertotalouteen parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, kansalaisten elämänlaatua ja ympäristön säilymistä elinkelpoisena. EU vauhdittaa siirty-mistä kiertotalouteen monin erilaisin toimin ja ehdotuksin.

KIERTOTALOUS

EUROPA TEEMA 20166

toimintasuunnitelmassa olisi Suomen näkemyksen mukaan ollut syytä kiinnittää nykyistä enemmän huomiota ilmastonmuutoksen hillintään.” Samoilla linjoilla on Sitra, joka koordinoi ministeriöiden ja muiden sidosryhmien kanssa laadittavaa Suomen kiertotalouden toimintaohjelmaa.

– Euroopan unioni on kiertota­louspaketillaan oikealla asialla. Toi­voisin EU:n kuitenkin kiinnittävän enemmän huomiota kiertotalouden ja resurssitehokkuuden merkityk­seen myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ilmastonmuutoshan ei liity pelkästään energiantuotantoon ja päästöihin, vaan se on oire tavas­tamme tuottaa ja kuluttaa materi­aaleja, sanoo Sitran Resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta ­teema­alueen johtaja Mari Pantsar.

Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatku-vaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdolli-suudet. Kestävä kehitys sisältää ympäristöta-loudellisen eli ekologisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ulottuvuuden. Kestävän kehityk-sen mukaisessa päätöksenteossa ja toimin-nassa ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon. (Lähde: YM)

Ihmiset, luonto ja talous hyötyvät Kiertotalous merkitsee paljon muu­takin kuin ympäristönsuojelua tai jätehuoltoa ja kierrätystä. Ihanteena on kaiken materiaalin hyödyn­täminen niin, että jätettä syntyy niukasti. Kertakäyttökulttuurista siirrytään uuteen talouteen, jossa tavarat huolletaan, korjataan ja käy­tetään uudelleen aineena tai osina. Tuotteet on siis suunniteltava alusta pitäen kiertotalouden periaattein. Valmistuksessa käytetään kestävän kehityksen mukaisia välineitä ja uusiutuvaa energiaa. Päämääränä on kansalaisten ja ympäristön tervey­den ja kaikinpuolisen hyvinvoinnin edistäminen.

Komission joulukuussa 2015 jul­kaisema kiertotalouspaketti jatkaa EU:n aikaisempaa suuntaa kohti

Resurssiviisaus tarkoittaa, että luonnon-varoja, energiaa, tuotteita, aikaa ja muita resursseja käytetään harkitusti ja kestävää kehitystä edistävästi. Aikaisempi käsi-te resurssitehokkuus tarkoittaa hyötyjen saavuttamista vähemmillä materiaaleilla ja kulutusmuutoksilla koko yhteiskunnan tasolla olipa kyse raaka-aineista, luonnonvaroista tai energiasta. Resurssiviisaus koskee myös yk-silöitä, yrityksiä ja organisaatioita. (Lähteet: Sitra, EU ym.)

Alici quiae. Nam ipis ulpa sequid qui voles et quam que consenis-quo tor arum iur?Ilmastokomissaari Cañete korostaa yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

KIERTOTALOUS

EUROPA TEEMA 2016 7

kestävää kehitystä. Ympäristönsuo­jelu sisällytettiin EU­lainsäädäntöön jo 1970­luvulla, ja EU:n viides ym­päristöohjelma vuosiksi 1992–2000 oli nimeltäänkin ”Kohti kestävää ja ympäristöä kunnioittavaa kehitys­tä”. Myös uusiutuvien energiavaran­tojen parempi hyödyntäminen on ollut Euroopan unionin ohjelmassa vuosikausia. Nykyisen ilmasto­ ja energiapaketin mukaan uusiutu­valla energialla tuotetun energian osuus aiotaan EU:ssa nostaa 20 prosenttiin energian loppukäytöstä laskettuna.

Kiertotalousajattelu punoo ym­päristöä, energiaa ja kuluttajia kos­kevat pitkän ajan tavoitteet yhteen. Komission paketin neljä pääkohdet­ta ovat jätelainsäädännön uudista­minen, ekosuunnitteludirektiivin tarkentaminen, materiaalien uu­siokäyttö sekä rahoituspanostukset tutkimukseen ja yrityshankkeisiin.

Maailmanparannuksen lisäksi kiertotalous tuottaa taloudellis­ta hyötyä, muistutti komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen puhuessaan kiertotalousseminaarissa helmikuussa 2016.

– Jos voitte kasvattaa tulojanne hyödyntämällä materiaaleja, jotka aiemmin heititte pois, miksette käyttäisi tätä mahdollisuutta hyväk­senne? Jos tuotantokustannuksia voi alentaa käyttämällä kierrätys­materiaaleja, miksette tekisi niin?, Katainen kiteytti.

KESÄLLÄ 2015 Euroopan parlamentti (EP) hyväksyi mietin­nön, jolla komissiota patistettiin kunnianhimoisiin tavoitteisiin kiertotalouden edistämiseksi.

Komissio julkaisi 2.12.2015 kiertotalouspaketin, johon sisältyy sekä lainsäädännön muutosehdotuksia että muita toimia. Samalla komissio veti pois aiemman kiertotalouspakettinsa, joka keskittyi paljolti jätteiden käsittelyyn.

Neuvoston kokouksessa 20.6.2016 EU­maiden ympäristömi­nisterit hyväksyivät päätelmät kiertotalouspaketista: komissiota evästetään lainsäädäntöehdotuksissaan muun muassa kannus­tamaan yrityksiä ja kuluttajia kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan, tukemaan tuotekehitystä ja tutkimusta sekä asianmu­kaisesti arvioimaan ehdotusten vaikutukset.

EU:ssa ja jäsenmaissa otetaan kantaa sekä kiertotalouspaket­tiin kokonaisuudessaan että yksittäisiin direktiiviehdotuksiin. Ne käsitellään tavanomaisesti, yhteispäätösmenettelyssä, eli komis­sion säädösehdotukseen voivat esittää muutoksia sekä Euroopan parlamentti että ministerineuvosto, joiden kummankin on myös hyväksyttävä lopullinen säädösteksti.

Suomessa kiertotalouspaketin lakiehdotuksia ja muita toimia koordinoi ympäristöministeriö. Eduskunnassa ehdotukset käsitel­lään kuten EU­säädökset yleensäkin: Suuri valiokunta koordinoi ehdotusten valiokuntakäsittelyä ja välittää eduskunnan kannat ministerille, joka edustaa Suomea ministerineuvostossa. EU:ssa hyväksytyt direktiivit pannaan täytäntöön muuttamalla tarvittaes­sa Suomen lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä.

Stora Enson paperitehtaalla Langerbruggessa käytetään kierrätyspaperia raaka-aineena.

Hiilineutraalius tarkoittaa tilannetta, jossa hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen net-topäästö on nolla. Hiilineutraali yh-teiskunta tai organisaatio tuottaa päästöjä vain sen verran kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä. Hiilineutraaleiksi itseään kutsuvat yritykset ja yhteisöt käyttävät yleensä päästökompensaatioita eli pyrkivät kumoamaan aiheutta-mansa päästöt rahoittamalla vas-taavan määrän päästövähennyksiä toisaalla. (Lähde: Sitra)

Kiertotalouspaketti EU:ssa ja Suomessa

KIERTOTALOUS

EUROPA TEEMA 20168

Hän totesi, että vihreän tekno­logian käytöstä voi tulla Euroopan kilpailuetu markkinoilla. Kiertota­louspaketin arvioidaan luovan kan­nustimia ja ohjaavan tuotekehitystä, liiketoimintaa ja kuluttajia oikeaan suuntaan. Myös Pantsar luottaa pakettiin.

– Kuluttajien roolin vahvista­minen kiertotaloudessa, julkisten hankintojen suuntaaminen, ekosuun­nittelu, uusioraaka­aineen markki­noiden vauhdittaminen ja kierto­talouteen siirtymistä hidastavan tai estävän sääntelyn purkaminen, hän luettelee myönteisiä tavoitteita.

Vastuu yksilöillä ja yhteisöilläLuonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos koskevat kaikkia ihmisiä ja koko maailmaa. Ihmiskunta elää yli varo­jensa: kulutamme nykyisin luonnon­varoja noin puolentoista maapallon verran. Tulevaisuuden skenaarioissa ja tilannekartoituksissa ilmastonmuutos nähdään keskeisenä uhkana, koska esimerkiksi arktisten alueiden ja ikiroudan sulaminen muuttavat koko planeetan ekosysteemiä arvaamatto­maan suuntaan.

Tietoisuuden kasvaessa kierto­talousperiaatteet ja resurssien viisas käyttö ovat nousemassa kansain­

väliseksi kilpailuvaltiksi. Monet kansainväliset suuryhtiöt sisällyttävät liiketoimintamalleihinsa tuotteiden materiaalin uudelleen käytön, tai ne myyvät tavaran sijasta palvelun, koneen sijasta työsuorituksen siihen tarvittavine laitteineen.

Ilmasto­ ja energiakomissaari Miguel Arias Cañete totesi Suomen­vierailullaan helmikuussa 2016, että eri EU­maiden mahdollisuudet panostaa ilmastonsuojeluun vaihte­levat, mutta pelkästään rakennusten parempi lämmöneristys ja kaksinker­taiset ikkunat säästäisivät valtavasti energiaa Euroopassa. EU tukee myös kehittyviä maita ilmastonmuutok­sen hallinnassa. Kyse ei silti ole vain valtioiden toimista.

– Tavalliset ihmiset voivat tehdä paljonkin, erityisesti tehostaa energiankäyttöään. Kyse on pienistä muutoksista arkitavoissa: suihkussa ei valuteta turhaan kuumaa vettä, sammutetaan valot tyhjistä huoneis­ta, ei lämmitetä rakennuksia turhaan ja niin edelleen.

Cañeten mukaan EU painottaa kestävään kehitykseen liittyviä hank­keita myös tutkimuksen rahoitukses­sa. Myös Pantsarin mielestä siirtymää kohti kiertotaloutta voidaan no­peuttaa panostamalla tämän alueen tutkimukseen ja kehitystyöhön, ja Suomessa onkin tehty jo paljon tähän suuntaan.

Resurssiviisautta tuhlauksen tilalleSitran selvityksen mukaan kiertota­lous on Suomelle 1,5–2,5 miljar­din euron arvonlisäyksen kokoinen mahdollisuus. Kansainvälisessä kilpailussa menestymisen lähtö­kohtina ovat korkea koulutus sekä vahva osaaminen teknologia­ ja cleantech­aloilla.

Pantsar kertoo, että Kierto­talouden toimintaohjelmassa esitetään konkreettisia hankkeita, joilla Suomi nousee kiertotalouden globaaliksi edelläkävijäksi.

– Hyviä esimerkkejä löytyy jo metsä­ ja teknologiateollisuudesta. Myös jakamistalous­ ja palvelualal­le syntyy koko ajan uusia inno­vatiivisia yrityksiä, muun muassa Waste­to­Taste­ravintola, joka tekee erinomaista ruokaa hävik­kielintarvikkeista.

Vaikka Suomi on monella sektorilla pitkällä kiertotalouden toteuttamisessa, puolet jätteestä jää kierrättämättä tai hyödyntämättä ja palveluinnovaatiot ovat vasta alussa. Sitra kannustaa yrityksiä, kuntia, kotitalouksia ja julkishal­lintoa yhteistyöhön.

Avainsana on resurssiviisaus yksilöiden, yhteisöjen ja koko yhteiskunnan tasolla. Se tarkoittaa, että luonnonvaroja, energiaa, aikaa ja muita resursseja käytetään järke­västi ja haaskaamatta. Esimerkiksi kunnat voivat luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja parantaa asukkaiden hyvinvoin­tia ottamalla heidät mukaan uusien ratkaisujen kehittämiseen vaikkapa juuri ruokahävikin vähentämiseksi.

Sitran aloittamaa kuntien resurssiviisaushanketta jatkaa Suomen kestävien kaupunkien ja kuntien verkosto Fisu (Finnish Sustainable Communities). Aluei­den kehitystä arvioidaan kolmella indikaattorilla, jotka ovat 1) kas­vihuonepäästöt asukasta kohti, 2) materiaalihäviöt ja 3) ekologinen jalanjälki asukasta kohti. Kunnat saavat edellä listattujen mittarien laskemiseen asiantuntija­apua Fisu­verkostonpalvelukeskukselta.

KIERTOTALOUS

EUROPA TEEMA 2016 9

Kierto- ja biotalous tarvitsevat metsiä Kiertotalouteen kuuluu myös biotalous eli uusiutuvien luonnon­varojen käyttö ravinnon, energian ja tuotteiden tuottamiseen. Suomessa uusiutuvia luonnonvaroja ovat met­sien, maaperän, peltojen, vesistöjen ja meren eloperäinen aines sekä makea vesi.

Metsä nielee hiilidioksidia, ylläpitää veden kiertojärjestelmää ja tuottaa uusiutuvaa energiaa. Euroopan unionin alueesta 40 prosenttia on metsää, Suomen pinta­alasta peräti kolme neljän­nestä. Eri puolilla tutkitaan puun käyttömahdollisuuksia ja kehitetään muun muassa rakentamisen, tekstii­lien ja polttoaineiden puulähtöisiä

innovaatioita. Euroopan metsäins­tituutin ThinkForest­tapahtumien presidentti Göran Persson pitää tieteellistä ja poliittista keskustelua tarpeellisena valmisteluna uuteen vaiheeseen siirtymisessä. Mutta elinkeinoelämä ei ole vielä lähtenyt vahvasti mukaan.

– Jonkun on tehtävä päätös sijoittaa rahaa biotaloushankkei­siin, ehkä se on metsä­ tai kemian teollisuus, ehkä joku muu. Olen vakuuttunut, että seuraajia tulee heti, kun arvioidaan, että kyseessä on hyvä bisnes. Riskinotto tässä kuuluu yksityissektorille, jolla on oltava myös oikeus kerätä kohtuul­linen hyöty investoinnistaan. Kun jonakin päivänä jossakin joku ottaa riskin, sitten se alkaa. Ja historia

rankaisee niitä, jotka myöhästyvät! Persson osallistui Euroopan

metsäinstituutin ThinkForest­seminaariin Helsingissä kesäkuussa 2016. Suomessa metsäteollisuus on panostanut biotalouteen muun muassa EU:n investointipaketin turvin.

Yksi biotalouden ulottuvuus on niin kutsuttu sininen talous, joka tähtää merien ja vesialueiden kestä­vään mutta monipuoliseen hyödyn­tämiseen. Aiheeseen pureudut tiin myös Euroopan meripäivän semi­naareissa toukokuussa 2016 Turussa. Suomen ympäristöminis teriö on laatimassa sinisen biotalouden kansallista kehittämissuunnitelmaa, jonka luonnos on lausuntokierroksel­la syyskuun alkuun saakka. ★

Direktiivejä muutetaan kiertotalouden suuntaan

EU:n ympäristökysymyksiä koskevaa lain­säädäntöä suunnataan vastaamaan parem­min kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteita.

Ilmasto- ja energiapakettiin kuuluvat • päästökauppadirektiivi (2009/29/EY),• kansallista taakanjakoa koskeva päätös

(406/2009/EY), • uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi

(2009/28/EY),• hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia

koskeva direktiivi (2009/31/EY) ja• energiatehokkuusdirektiivi (2012/27/

EU ).

Kiertotalouspakettiin sisältyy muutos-ehdotuksia muun muassa jätteitä koskeviin direktiiveihin: • jätedirektiivi 2008/98/EY,• pakkauksia ja pakkausjätettä koskeva

direktiivi (94/62/EY), • kaatopaikkadirektiivi (1999/31/EY), • romuajoneuvoja koskeva direktiivi

(2000/53/EY),• paristoja ja akkuja koskeva direktiivi

(2006/66/EY,)• sähkö­ ja elektroniikkalaiteromua koskeva

direktiivi (2012/19/EU) ja• ekosuunnitteludirektiivi (2009/125/EY).

KIERTOTALOUS

EUROPA TEEMA 201610

TEEMAKIERTOTALOUS

ENGLANNINKIELISEN Kasvun karavaani­seminaarin ot­sikkona oli ”Bioeconomy Ecosys­tem: Policy, Industry, Science and Technology”. Tilaisuuden avannut Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä viittasi hollantilaisen Tilburg Universityn tutkimukseen, jossa Espoo rankattiin Euroopan kaupungeista ykköseksi kestävässä kehityksessä.

– Tarvitsemme kaikkien tahojen yhteistyötä säilyttääksemme tämän aseman. Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa ja 30 prosenttia

Yhteistyöstä vauhtia biotalouteen

Luonnonvarojen kestävään käyttöön pohjautuva biotalous on nyt maailmanlaajuinen trendi. Kasvun

karavaani -foorumi kokosi kesäkuun alussa alan eurooppalaisia sidosryhmiä Aalto-yliopistoon Espooseen.

enemmän vettä. Ratkaisun avaimet ovat biotaloudessa. Biotekniikan innovaatiot tuovat pääkaupunki­seudulle myös lisää työpaikkoja ja kilpailukykyä, Mäkelä muistutti.

Eurooppalaisen osaamis­vaihdon foorumin eli KEPin (Knowledge Exchange Platform) järjestämää tapahtumaa isännöi Euroopan alueiden (AK) komi­tean puheenjohta ja Markku Markkula. Foorumi on AK:n ja Euroopan komission yhteishanke, jonka tavoitteena on nopeuttaa uuden tutkimustiedon leviämistä ja soveltamista käytäntöön.

– Autamme kuntia ja alueita hyödyntämään biotalouden tuorein­ta osaamista ja kannustamme niitä rakentamaan kumppanuuksia tut­kimuslaitosten ja yritysten kanssa. Yhteistyöllä ja verkostoitumalla luo­daan kriittinen massa tutkimukselle ja innovaatioille, Markkula tiivisti.

Ideasta liiketoiminnaksiBiotalouden arvo Suomessa on tällä hetkellä 10 prosenttia kan­santaloudesta. Tavoitteena on sen kaksinkertaistaminen vuoteen 2025 mennessä.

EUROPA TEEMA 2016 11

TEEMAKIERTOTALOUS

Etelä­Hollannin lääninvaltuuston johtokunnan jäsen Roger van der Sande sanoi biotalouden olevan tärkeää ainakin kolmesta syystä: sen hyödyntäminen vähentää riippu­vuutta poliittisesti epävakaiden maiden fossiilisista polttoaineista, ratkaisut luovat edellytyksiä eko­logisesti kestävälle kehitykselle ja bioliiketoiminnan kehittämiselle löytyy myös vahvoja taloudellisia perusteita.

– Biotalouden sovellukset luovat uusia mahdollisuuksiaja edelly­tyksiä taloudelliselle kasvulle sekä töitä. Kaikkia näitä tarvitaan nyt Euroopassa. Maanosamme työttö­myysongelma ratkeaisi, jos jokainen

pk­yritys voisi palkata yhden työn­tekijän lisää, van der Sande totesi.

Sitran Resurssiviisas ja hiili neut­raali yhteiskunta ­teema­alueen joh­taja Mari Pantsar esitteli seminaa­rissa äskettäin perustetun Smart & Clean ­säätiön tehtäviä ja tavoitteita.

Säätiö pyrkii kehittämään pääkaupunkiseudusta ja Lahdesta maailmanluokan testialueen puhtaissa ja älykkäissä ratkaisuis­sa. Lisäksi vauhditetaan bioalan innovaatioiden kaupallistamista sekä uusien liiketoimintamahdolli­suuksien ja kansainvälisten referens­sien luomista. Ratkaisut liittyvät arkisiin asioihin, kuten asumiseen, liikkumiseen, energiaan ja ruokaan. Samalla luodaan vientikonsepteja.

– Tavoitteenamme on luoda 20–30 uutta projektia seuraavan vii­den vuoden aikana, Pantsar kertoi.

Paneelikeskusteluun osallistunut Euroopan parlamentin jäsen Heidi Hautala painotti, että bio­ ja kier­totalouden tulisi olla yhä kiinteämpi osa talouden kokonaiskuvaa.

– Euroopan strategisten inves­tointien rahastosta tulisi ohjata enemmän tukea näihin asioihin. Rahaston täytäntöönpanoon tarvitaan laadukkaampia kriteerejä, jotta investoinnit tukevat kestävää kehitystä, Hautala totesi.

Kansanedustaja Johanna Kari-niemi puolestaan peräsi ilmastopo­litiikalta nykyistä kunnianhimoi­sempia tavoitteita vuoteen 2030 asetettujen kasvihuonepäästöjen suhteen. Hän näki bioteknologian voivan olla apuna tavoitteiden saavuttamisessa.

Markku Markkula (vas.), Kimmo Tiilikainen, Rogier van der Sande (AK), komission Suomen-edustuston päällikkö Sari Artjoki, toimit-taja Annika Damström, Sirpa Pietikäinen ja Anthony Buchanan (AK) osallistuivat Kasvun karavaani -tapahtumaan 3.6.2016.

Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luon-nonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehi-tystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. (Lähde: biotalous.fi)

Vuonna 2014 biotalouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli 12 ja viennistä 22 prosenttia. Metsäsektorilla on suuri merkitys; eniten vientituloja tuli massa- ja paperiteollisuudesta. Biotalous työllisti 309 000 henkeä, joista suurin osa toimi maataloudessa, rakentamisessa ja virkistystoiminnassa. (Lähde: Luken tilastopalvelut)

Euroopan komission Suomen-edustusto

www.facebook.com/euroopankomissiosuomessahttp://twitter.com/eukomissiowww.youtube.com/eukomissiowww.storify.com/eukomissioinstagram.com/eukomissiohttp://euronautti.wordpress.com/www.facebook.com/eurooppasalihttp://twitter.com/eurooppasali

Päätoimittaja Sari ArtjokiMalminkatu 16, 00100 Helsinki PL 1250, 00101 Helsinkip. +358 9 6226 544http://ec.europa.eu/finlandS-posti: etunimi.sukunimi@ec.europa.eu

TEEMAKIERTOTALOUS

Biostrategiat syyniinTilaisuuden päätöspuheenvuorot pitivät maatalous­ ja ympäristö­ministeri Kimmo Tiilikainen ja Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen.

Tiilikainen kehotti Euroopan unionia tarkistamaan biotalous­strategiaansa. Hänen mielestään nykyinen strategia painottuu liikaa maatalouteen eikä siinä oteta riit­tävästi huomioon metsäpohjaisen biotalouden mahdollisuuksia, kuten uusiutuvia materiaaleja, kemikaaleja ja energiaa.

Pietikäinen muistutti, että myös biotalouden ratkaisujen kehittä­misessä tapahtuu floppeja. Tällä hän viittasi esimerkiksi palmuöljyn käyttöön. Pietikäinen kannusti­kin nostamaan rimaa tavoitteiden asettelussa.

– Nykymenolla tarvitsisimme 30 vuoden kuluttua neljän planee­tan luonnonvarat vastataksemme ihmiskunnan tarpeisiin. Meidän on omaksuttava kokonaan uuden­lainen ajattelutapa sekä kehitettävä parempia prosesseja ja keskenään vertailukelpoisia kriteerejä. Meidän on osattava tehdä myös oikeita valintoja. Resurssitehokkuus on ase­tettava etusijalle. Kunnat ja alueet voivat auttaa investoijia oikeiden valintojen tekemisessä, Pietikäinen summasi. ★

TEKSTI: MAARIT SEELING

KUVAT: ALUEIDEN KOMITEA

JA SHUTTERSTOCK

Bioruukki raivaa tietä vihreälle bisnekselleVTT:n tutkimus- ja pilotointikeskus Bioruukki toimii yhteistyöalustana bio-talouden tuotteiden kehittämiseen. Uusien liiketoimintaideoiden toivotaan parantavan Suomen työllisyyttä ja kansainvälistä kilpailukykyä.

Espoon Kivenlahdessa sijaitseva Bioruukki on yksi VTT:n merkittävimmis-tä viime vuosien investointihankkeista. Vuoden verran toiminut Bioruukki on samalla Pohjoismaiden suurin biotalouden tutkimusympäristö.

VTT:n liiketoiminnan operatiivinen johtaja Anu Kaukovirta-Norja summaa biotalouden tarkoittavan liiketoimintaa, joka yhdistää tekno-logian ja vihreän ajattelun. Hän puhui Kasvun Karavaanin osallistujille Bioruukkiin järjestetyllä tutustumiskäynnillä kesäkuussa 2016.

– Bioruukki auttaa teollisuutta pysymään Suomessa. Uskon biotalou-den luovan maahamme uudenlaista yritystoimintaa 5–10 vuoden sisällä, Kaukovirta-Norja arvioi.

Bioruukki yhdistää VTT:n kemian, energian ja biomassan käsittelyyn liittyvän osaamisen sekä auttaa yrityksiä verkostoitumaan ja nopeuttaa näin innovaatioiden lanseerausta. Pilotointikeskuksessa tutkitaan ja kehi-tetään metsä- ja maatalouden biomassan sekä teollisuuden ja yhdyskun-tien sivu- ja jätevirtojen prosessointia.

Biotalous, ympäristöteknologiat ja cleantech ovat nykyisin keskeisiä kohteita VTT:n toiminnassa. VTT:llä on käynnissä satoja kansainvälisiä julkisia tutkimushankkeita, ja se on yhä Suomen suurin yksittäinen EU-tutkimusrahoituksen saaja. Myös Suomen hallitus on valinnut biotalouden yhdeksi kärkihankkeekseen, ja se lupaa biotalouteen ja puhtaisiin ratkai-suihin 300 miljoonaa euroa vuosina 2016–2018.

Kasvun karavaani on Euroopan komission Suomen-edustus-ton, Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimiston, ulko-asianministeriön Eurooppatiedotuksen, eduskuntatiedotuksen, Tekesin, työ- ja elinkeinoministeriön ja valtioneuvoston tukema kiertue. Tavoitteena on parantaa EU:n näkyvyyttä maakunnissa ja edistää kunkin alueen kilpailukykyä ja asukkaiden arkea. Osaamisvaihdon foorumin (KEP) 3.6.2016 Espoossa järjestämä biotalouteen keskittyvä seminaari oli samalla myös Kasvun karavaani -tapahtuma.