Valtiovarainministeriö Puh 09 160 01 tai 09 578 11 (vaihde)Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi 09 160 33123PL 28, 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fiwww.vm.fi

Valtiovarainministeriö Puh 09 160 01 tai 09 578 11 (vai-

VALTIOVARAINMINISTERIÖKansainvälisten asioiden sihteeristöNvm. Martti Salmi30.3.2011

EU:n VAKAUSJÄRJESTELYT JA SUOMI - mitä, miksi ja millä osuudella?

Kuinka suuria Suomen kokonaisvastuut ovat?

Seuraavassa on esitetty koontitaulukko vuoden 2008 alkaneen finanssikriisin ja sitäseuranneen euroalueen velkakriisin aiheuttamista kokonaisvastuista Suomelle. Suomenhallitus ja eduskunta ovat antaneet sitoumuksen lainan myöntämisestä Islannille, Latvialle jaKreikalle sekä lainatakauksen myöntämisestä Irlannille. Näistä maista Latvia on ilmoittanut,että ei todennäköisesti tule lainaa tarvitsemaan.

Mahdolliset tulevat päätökset lainan myöntämisestä lainamuotoista apua pyytävälle EU-jäsenmaalle edellyttävät aina eduskunnan erillisellä päätöksellä saatua hyväksyntää, ts.valtioneuvoston (hallituksen) oma päätös ei riitä niiden toimeenpanemiseksi.

Suomelta ei ole pyydetty, eikä todennäköisesti tulla pyytämäänkään avustusmuotoista apuaEU-maiden kesken, vaan kyseessä on aina lainamuotoinen apu, joka tulee maksaa takaisinennalta sovitussa aikataulussa. EU-maiden kesken toimeenpantavat operaatiot eroavat näiltäosin merkittävästi mm. Suomen kehitysavun puitteissa toimeenpantavasta toiminnasta.

Milj.euroa Vuosi IMF EU/euroalue Yhteensä Suomen

vastuut maxjosta

maksettuSuomenosuus

a b a+b c d c / (a+b)Islanti 2008 1 491 1 775 3 266 320 160 9,8 %

Latvia 2008 1 700 5 000 6 700 324 0 4,8 %

Kreikka 2010 30 000 80 000 110 000 1 480 515 1,3 %

Irlanti 2010 22 500 45 000 67 500 741* 0 1,1 %

Yhteensä 55 691 103 831 160 166 2 865 675 1,5 %

ERVV 2010-13 250 000 440 000 690 000 7 920 0 1,1 %

ERVM 2010-13 60 000 60 000 960 0 1,6 %

Yhteensä 250 000 500 000 750 000 8 880 0 1,2 %

EVM 2013- 500 000 750 000 12 579 0 1,7 %

* vain ERVV:n takausosuus

Taulukko 1. Käynnissä olevat lainoitusohjelmat ja euroalueen kriisijärjestelmät

2 (8)

IMF:n sekä EU:n omien varojen enimmäismäärään perustuvan ERVM:n osalta Suomenvastuuta ei voida erottaa IMF:n ja EU-budjetin kautta tapahtuvaan muuhun toimintaan liit-tyvästä vastuusta, minkä johdosta nämä laskennalliset suureet on jätetty pois taulukosta.Suomen osuuksien osalta kyse on siis niistä summista, joille on erikseen haettu eduskunnanhyväksyntä. EVM:n osalta lopullinen päätös tulee eduskunnan hyväksyttäväksi kesällä 2011(mikäli seuraava hallitus päättää sitä eduskunnalle esittää).

Eri lyhenteiden merkitykset on selitetty seuraavissa vastauksissa.

Mikä Euroopan vakausmekanismi EVM on?

Eurooppa-neuvosto on päättänyt lisätä seuraavan kohdan EU:n perussopimuksen 136artiklaan:

"Jäsenvaltiot, joiden rahayksikkö on euro, voivat perustaa vakausmekanismin, jokaaktivoidaan, jos se on välttämätöntä koko euroalueen vakauden turvaamiseksi.Mahdollisen pyydetyn rahoitustuen myöntämiselle mekanismin puitteissa asetetaantiukat ehdot."

Tästä päätöksestä johtuen EU-maat ovat ilmaisseet olevansa yhtä mieltä siitä, ettäeuroalueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden on perustettava pysyvä vakausmekanismi: Euroopanvakausmekanismi (EVM). EVM aktivoidaan vain, jos se on välttämätöntä koko euroalueenrahoitusvakauden turvaamiseksi.

EVM ottaa hoitaakseen nykyisten väliaikaisjärjestelyn eli Euroopan rahoitusvakausvälineen(ERVV) ja Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin (ERVM) tehtävät kesäkuun 2013jälkeen.

EVM:n rahoitustukea annetaan soveltaen tiukkaa ehdollisuutta makrotaloudensopeutusohjelman ja valtion velan kestävää tasoa koskevan huolellisen analyysin mukaisesti.Komissio ja IMF toteuttavat analyysin yhdessä EKP:n kanssa. Tukea saavan jäsenvaltionedellytetään ottavan käyttöön asianmukainen yksityissektorin osallistumismuoto.

EVM:n tosiasiallinen lainanantokyky tulee olemaan 500 miljardia euroa. Euroopanrahoitusvakausvälineen ja EVM:n välisen siirtymävaiheen aikana yhteenlaskettu lainananto-kyky ei ylitä tätä määrää.

EVM voidaan aktivoida ainoastaan tilanteessa, jossa se yksimielisesti katsotaanvälttämättömäksi koko euroalueen rahoitusvakauden turvaamiseksi. EVM:n nopeantoimintakyvyn varmistamiseksi sille on tarpeen luoda vahva pääomarakenne, joka perustuu 80mrd. euron suuruiseen maksettuun pääomaan, jota täydentävät enintään 620 mrd. euronsuuruiset korotusvaltuudet ja takaukset. Rakenne poikkeaa selvästi nykyjärjestelystä, jokaperustuu vain euromaiden antamiin takauksiin.

Suomi on pitänyt vakausmekanismille sovittua pääomarakennetta toimivana ratkaisuna.Viiden vuoden kuluessa 80 miljardin euron suuruiseksi kasvatettava maksettu pääoma tuomekanismille uskottavuutta, jota nykyiseltä rahoitusvakausvälineeltä (ERVV) on puuttunut.Maksetulle pääomalle saadaan vipuvaikutusta ja pääoman lisäksi tarvittavat korotusvaltuudetjäävät näin vastaavasti pienemmiksi.

Suomen osalta EVM:n perustaminen merkitsee valtion talousarviossa 288 miljoonan euronpääomasijoitusta vuosittain ajanjaksolla 2013-17. Budjetin kehysmenettelyssä pääoma-sijoitukset kuuluvat kehysten ulkopuolisiin menoihin, eli tämä menoerä ei pienennä erihallinnonalojen käytettävissä olevia määrärahakehyksiä. EVM sijoittaa saamansa pääomankorkeimman luottoluokituksen arvopapereihin ja tulouttaa saadut korkotuotot takaisin

3 (8)

jäsenmaille joko vuosittain tai, lainoitusohjelman ollessa käynnissä, tämän ohjelman päätös-vaiheessa.

Mrd. € Jakoavain Maksettupääoma

Korotusvaltuus/ takaukset Yhteensä

80 620 700

Saksa 27.146 % 21.717 168.305 190.022

Ranska 20.386 % 16.309 126.393 142.702

Italia 17.914 % 14.331 111.067 125.398

Espanja 11.904 % 9.523 73.805 83.328

Alankomaat 5.717 % 4.574 35.445 40.019

Belgia 3.477 % 2.782 21.557 24.339

Kreikka 2.817 % 2.254 17.465 19.719

Itävalta 2.783 % 2.226 17.255 19.481

Portugali 2.509 % 2.007 15.556 17.563

Suomi 1.797 % 1.438 11.141 12.579Irlanti 1.592 % 1.274 9.870 11.144

Slovakia 0.824 % 0.659 5.109 5.768

Slovenia 0.428 % 0.342 2.654 2.996

Luxembourg 0.250 % 0.200 1.550 1.750

Kypros 0.196 % 0.157 1.215 1.372

Viro 0.186 % 0.149 1.153 1.302

Malta 0.073 % 0.058 0.453 0.511

Yhteensä 100.00 % 80.00 620.00 700.00

Taulukko 1. Euromaiden osuudet EVM:n pääomarakenteesta

Mitä Euroopan rahoitusvakausväline ja Euroopan vakauttamismekanismi ovat?

Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) ja Euroopan vakauttamismekanismi (ERVM) ovatEU:n nykyisiä kriisinhallintavälineitä. Ne ovat voimassa kesäkuuhun 2013 asti, jonka jälkeenuusi EVM korvaa ne. ERVV:n käynnissä olevan Irlannin lainaohjelman jo maksettujen erienhallinnointi ja takaisinmaksu tapahtuu kuitenkin edelleen ERVV:n puitteissa ja näiltä osinERVV lakkautetaan vasta sitten, kun viimeinenkin lainaerä on maksettu takaisin ja niistä saatukorkohyöty on tuloutettu jäsenmaille, kuten Suomelle.

Miten Suomen vastuut suhteutuvat muiden EU-maiden vastuisiin?

Suomen suhteellinen osuus euroalueen kriisijärjestelmästä käy ilmi seuraavan sivun kuviosta,jossa on esitetty tulevan EVM:n pääomarakenteen jakautuminen eri euromaiden kesken.

4 (8)

Saksa27.15 %

Itävalta2.78 %

Suomi1.80 %

Ranska20.39 %Belgia

3.48 %

Italia17.91 %

Portugali2.51 %

Irlanti1.59 %

Espanja11.90 %

Alankomaat5.72 %

Kreikka2.82 %

Slovakia0.82 %

Muut1.13 %

Kuvio 1. EVM:n pääomarakenteen jakautuminen euromaiden kesken

Mikseivät ei-euromaat kuten Ruotsi ja Tanska ole mukana EVM:npääomittamisessa?

EVM voi myöntää tukilainaa vain euromaalle, joten on luonnollista, että ne maat, jotka eivätvoi järjestelystä hyötyä, eivät ole mukana myöskään sen rahoittamisessa. Ei-euromaidenosallistuminen vakausmekanismin toimintaan on aina mahdollista samaan tapaan kuin Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska jo nyt osallistuvat Irlannin lainoitusohjelmaan.

Mikäli euron ulkopuolinen maa liittyy euroalueeseen, tulee sen maksaa myös oma osuutensaEVM:n pääomaan.

Miksei Slovakia osallistu näihin järjestelyihin? Eikö Suomi voisi toimi samoin?

Slovakian hallitus ilmoitti kesällä 2010, että Slovakia sanoutuu yksipuolisesti irtiosallistumisesta Kreikan lainoitusohjelmaan. Muiden euromaiden kesken päätettiin tällöin, ettäSlovakian osuus Kreikan lainasta jätetään maksamatta, ts. muiden jäsenvaltioiden osuuksia eikasvatettu tästä poisjäännistä johtuen.

Slovakian Kreikka-lainaa koskevan irtisanoutumisen jälkeen euromaiden kesken on tehtymerkittäviä päätöksiä ERVV:n perustamisesta (heinäkuu 2010), ERVV:n aktivoimisestaIrlannin tukemiseksi jäsenmaiden takausten avulla (marraskuu 2010) sekä viimeiseksipysyvän vakausmekanismi EVM:n perustamisesta. Kaikki euromaat ovat olleet mukananäissä päätöksissä, eli myös Slovakia on osallistunut täydellä osuudellaan kaikkiin euroalueenrahoitusvakauden turvaamiseksi tehtyihin päätöksiin kesän 2010 jälkeen.

Slovakian osuus Irlannille tukemiseksi annetuista takauksista on 410 miljoonaa euroa. Tämäon osa Slovakian hallituksen ja parlamentin hyväksymästä, yhteensä enintään 4,4 mrd. euronsuuruisesta takauslupauksesta ERVV:lle.

5 (8)

Slovakian hallitus ja parlamentti ovat siis päätyneet arvioon, jonka mukaan Slovakian mukana-olo EU:n kriisijärjestelyissä on Slovakian kokonaisetu huomioiden perusteltua. Suomenhallituksella on tästä asiasta samankaltainen näkemys, minkä lisäksi Suomi on pitänyt perus-teltuna myös Kreikan lainaohjelmaan osallistumista yhdessä muiden euromaiden kanssa.

Mitä kantaa Suomi on ajanut näissä neuvotteluissa?

Suomi on vakauspakettiin liittyen korostanut kolmea peruslähtökohtaa:

1) Ei yhteisvastuuta

Suomi on kaikissa yhteyksissä lähtenyt siitä, että euromaiden kriisijärjestelyt eivät saa merkitäsiirtymistä tavalla tai toisella yhteisvastuuseen toisten euromaiden veloista. Suomi on tähänliittyen torjunut esitykset yhteisvastuullista takauksista, eurobond-järjestelyistä sekäkriisinhallintavälineen mahdollisuudesta ostaa ongelmiin ajautuneen maan velkakirjojajälkimarkkinoilta. Euroalueen päämiesten 11.3.2011 kokouksen päätelmien myötä varmistui,että tällaisia keinoja ei tulla ottamaan käyttöön.

Suomi on korostanut myös kriisiin ajautuneen maan omaa vastuuta tilanteensa korjaamiseksija pitänyt tähän liittyen esillä mahdollisuutta vakuuksien tai korvamerkittyjen tulovirtojensaamiseksi lainojen takaisinmaksun varmistamiseksi. Tähän liittyen kaikkia tavoitteita ei olesaavutettu, mutta Kreikan päätös 50 mrd. euron suuruisen valtion omaisuuden realisointi-ohjelman käynnistämisestä on osoitus siitä, että Suomen perusajatus on ymmärretty.

2) Kriisien ennaltaehkäisy

Kriisien ennaltaehkäisy liittyy siihen, miten vakaus- ja kasvusopimuksen uskottavuusjäsenmaiden talouspolitiikkaa ohjaavana välineenä palautetaan. Tätä koskien Suomi on ajanutmm. tiukempia sanktioita sääntöjä rikkoville maille, päätöksenteon helpottamista näitäsanktioita asetettaessa sekä selkeitä velvoitteita niille maille, joiden julkinen velka ylittää 60 %BKT:sta. Ecofin-neuvosto hyväksyi 15.3.2011 kokouksessaan näiden tavoitteiden mukaisetuudistukset vakaus- ja kasvusopimusta sääteleviin asetuksiin.

3) Pankkien ja sijoittajien vastuukanto

Suomi on johdonmukaisesti korostanut sitä, että vastuunkanto rahoitusmarkkinakriiseistä eivoi koskettaa yksistään valtioita ja niiden veronmaksajia. Sijoittajien vastuun tulee toteutuasiten, että kriiseistä aiheutuvat kustannukset realisoituvat kriisien syntymistä rahoittaneidentahojen tappioina. Irlannin tilanteen kärjistymiseen johtanut tapahtumaketju osoitti kuitenkin,että näin suuri periaatteellinen muutos euromaiden rahoitusmarkkinoilla edellyttää kahdenvuoden siirtymäaikaa, jona aikana sijoittavat voivat arvioida riskipositioitaan uudelleen samallakun jäsenmaat ryhtyvät toimiin talouspolitiikkansa uskottavuuden varmistamiseksi (vrt.Espanjan ja Portugalin viimeaikaiset päätökset).

Pysyvä sijoittajien vastuu ja velkasaneerauksen mahdollisuus tulevat luomaan kannusteetjäsenmaille todella noudattaa vasta päätettyä, uutta talouspolitiikan koordinaatiokehikkoa;samalla tuo seuranta- ja koordinaatiokehikko auttaa sijoittajia kiinnittämään ajoissa huomiotaeri maiden talouspolitiikan riskeihin.

On myös tärkeää, että rahoitusmarkkinoiden sääntelyä parantavat lukuisat EU-tasonlainsäädäntöhankkeet viedään kiireellisesti päätökseen. Lisäksi on tarpeen selvittää mahdol-lisuuksia uusiin toimiin etenkin rahoitusmarkkinaverojen suhteen.

6 (8)

Milloin pankit saadaan vastuuseen liiallisesta luotonannostaan?

Kahden vuoden päästä, vuonna 2013. Uudessa järjestelmässä lähdetään ensinnäkin siitä,että todennäköisyys jonkin maan ajautumiseen umpikujaan on selvästi aiempaa pienempi,koska talouskuria on parannettu lainsäädäntöäkin uudistamalla. Jos näin kuitenkin käy,tehdään ensiksi aina perusteellinen velkakestävyysarvio, jonka perusteella päätetään, onkomaa velkakestävä vai ei. Jos se ei sitä ole, joutuu maa neuvottelemaan velkansa velkojiensakanssa uusiksi, jolloin lainaa antaneet sijoittajat voivat kärsiä suuria tappioita.

Miksi pankkeja ei laiteta heti vastuuseen ja kriisimaita saman tienvelkasaneeraukseen?

Kehittynyt läntinen teollisuusmaa viimeksi ajautui maksukyvyttömyyteen ja velkasaneerauk-seen yli puoli vuosisataa sitten; kyse oli Länsi-Saksasta pian sodan jälkeen vuonna 1948.Tämän jälkeen on kulunut 63 vuotta ja sinä aikana kansainväliset sijoittajat ovat tottuneetajatukseen, että kehittyneet länsimaat (kuten euromaat) maksavat aina valtiolliset velkansa.

Valtioiden lainapapereihin sijoittavista tahoista valtaosa on hyvin konservatiivisia sijoittajia,kansallisia eläkerahastoja yms. Tavoitteena on saavuttaa kohtuullinen korkotuotto, muttaennen kaikkea minimoida pääoman menettämisen vaara. Pelureita on näissä piireissä vähän,toisin kuin moni luulee. Kun tälle sijoittajaryhmälle ilmoitetaan, että teidän onkin hyväksyttävämyös merkittävä pääoman häviämisen vaara, kyse on hyvin perustavaa laatua olevasta ajat-telutavan muutoksesta.

Voidaan kysyä, mitä nämä konservatiiviset sijoittajat tekisivät, jos heille yhtäkkiä kerrottaisiin,että he menettävätkin suuren osan pääomastaan esimerkiksi Kreikassa? Suurella toden-näköisyydellä he haluaisivat heti varmistua siitä, että sama ei toistu minkään muun sijoituksenkohdalla ja arvioisivat koko sijoitussalkkunsa uudelleen tältä pohjalta. Tällaisessa tilanteessasaatettaisiin nähdä dramaattinen siirtymä Saksan valtiollisiin lainapapereihin, joita pidetäänEuroopassa luotettavimpina - tämä siirtymä tapahtuisi kaikista vähänkin riskipitoisista laina-papereista, joiden kysyntä ja hinta voisi romahtaa hyvin lyhyessä ajassa.

Tällaisen skenaarion seurauksena kaikkien euromaiden pl. Saksan lainanhoitokulutkohoaisivat merkittävästi ja joidenkin maiden kyky nostaa rahoitusta markkinoilta katoaisikokonaan. Nämä maat ajautuisivat nopeasti samalla tavalla ulkoisen avun varaan kuinKreikka ja Irlanti nyt, tukilainan tai -takauksen antamiseen kykeneviä maita olisi vain paljonvähemmän jäljellä. Samanaikaisesti koko Euroopan laajuinen pankkijärjestelmä olisi kaaos-tilanteessa kaikkien rahoitusmarkkinoilla toimivien tahojen pyrkiessä samanaikaisesti mini-moimaan mahdolliset tappionsa.

Mikäli pankkijärjestelmän kaaos heijastuisi myös kuluttajien luottamukseen pankkeihin, olisiseurauksena talletuspako kaikista vähänkään epäilyksenalaisista pankeista. Vaikka talletus-suoja on euromaissa vahva, kansalaiset tuskin luottaisivat siihen tilanteessa, jossa myösvaltioiden maksukyky on asetettu kyseenalaiseksi. Seurauksena olisi tällöin mittasuhteiltaanennennäkemätön pankkikriisi Euroopassa, minkä välittömänä ja väistämättömänä seurauk-sena olisi myös talous- ja työllisyyskriisi kaikissa EU-maissa. Kokemus on osoittanut, ettävakava pankkikriisi johtaa aina myös taloudelliseen lamaan pankkien luotonannon ja riskin-sietokyvyn romahtaessa.

Edellä kuvatun skenaarion toteutumisesta ei ole mitään varmuutta. Riski siihen on kuitenkinkiistatta suuri ja mahdolliset seuraukset äärimmäisen vakavat. Tämän johdosta 27 EU-maankesken on täysi yhteisymmärrys siitä, että tällaista riskiä ei voida ottaa, vaan päinvastoin ontehtävä kaikki tarvittava tällaisen skenaarion välttämiseksi.

7 (8)

Emme tietenkään voi olla varmoja siitä, että asiassa kävisi juuri näin. Toisaalta, 63 vuodenjälkeen, kukaan ei voi millään varmuudella sanoa tietävänsä, mitkä jonkin euromaanvälittömän velkasaneerauksen seuraukset olisivat.

Voiko Suomi kuitenkin joutua tässä maksumieheksi?

Suomen enimmäisvastuun osalta on syytä huomioida, että kyseessä on varsin teoreettinenluku. Vastuun realisoituminen tarkoittaisi sitä, että takausten maksamista varten olisi tarpeenlaatia lisäbudjetti, joka rahoitettaisiin kansainvälisiltä lainamarkkinoilta nostettavalla lainalla.Enimmäisvastuun osalta tämän tilanteen toteutuminen edellyttäisi kaikkien seuraavien ehtojentäyttymistä:

1) Talouskriisi kärjistyisi Euroopassa siten, että eri euromaiden pyytämä laina-apu nousisiyhteensä 500 mrd. euroon.

2) Suomen eduskunta hyväksyisi kaikkien maiden lainoitusohjelmat ja Suomen osallistumisenniihin täysimääräisesti aina Suomen enimmäismäärän ylärajaan asti.

3) Kaikki lainanannon ehtona olevat tiukat talousohjelmat epäonnistuisivat ja kaikki lainaasaaneet valtiot jättäisivät täysin poikkeuksellisesti myös etuoikeutetussa asemassa olevienvelkojien lainat maksamatta (100 % leikkaus lainapääomiin).

Listan kolmannen kohdan toteutuminen olisi ensimmäinen ennakkotapaus yli 100 vuoteen,koska 1900- tai 2000-luvulla konkurssiin ajautuneet valtiot ovat aina pyrkineet maksamaanainakin osan lainoistaan takaisin.

Nykytietojen perusteella jokainen edellä mainituista ehdoista voidaan katsoa vähintäänkinmelko epätodennäköiseksi. Niiden samanaikaista toteutumista voidaan tällöin pitää hyvinepätodennäköisenä ja Suomen enimmäisvastuu siten varsin teoreettiseksi luvuksi. Tämä eikuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Suomen enimmäisvastuu olisi tärkeä ja vakavasti otettavaluku.

Mitä tällä kaikella tavoitellaan?

Viimeisen vuoden aikana päätetyillä toimenpiteillä on kolme päätavoitetta: 1) pitää käsilläoleva rahoitusmarkkinakriisi hallinnassa; 2) pienentää tulevien kriisien todennäköisyyttä ja 3)luoda yksiselitteiset menettelyt tilanteeseen, jossa jokin euromaa päätyy kuitenkin kriisiin.

Maaliskuun kokonaispaketti tähtää siihen, että ensi vuoden alussa on:

1) voimassa uusi talouspolitiikan koordinaatiojärjestelmä, johon kuuluvat laajennettu seurantaja tehokkaat sanktiot

2) euroalueen pankkisektorin terveys varmistettu, kun on tehty uudistetut stressitestit ja niidentuloksien perusteella tarvitut päätökset esim. pääomituksista

3) kaikki EU-maat oikealla talouspolitiikan tiellä, johon kuuluu myös kilpailukykysopimuksenmukaiset toimet talouden perustan vahvistamiseksi

4) uskottava kriisinhallintajärjestelmä ja tarkka tieto sen pian aloittavasta seuraajasta, joka tuomukanaan sijoittajien vastuun toteutumisen

Kun tähän lisätään edelleen vahvistuvalla pohjalla oleva talouskasvu, on tavoitetila selvä.

8 (8)

Miksi Suomi ei puuttunut nykyisen kriisin syihin ajoissa?

Rahaliito EMU:n alusta alkaen puutteellinen sijoittajariski ilmeni siinä, että eurovaltioidenvelkakirjojen korkoerot käytännössä poistuivat. Suomi nosti tämän asian euroryhmänkäsiteltäväksi helmikuussa 2003. Suomen kokouksessa jakama tausta-asiakirja esitti, ettäkorkoriskin puuttumista selittää Euroopan keskuspankin vakuusmateriaalikäytäntö, joka eitehnyt eroa eurovaltioiden velkakirjojen riskien välillä.

Suomen aloite EKP:n vakuusmateriaalikäytännön muuttamiseksi ei kuitenkaan saanut tukeamuilta euromailta tai EKP:lta. Kun valtion velkakirjojen korko on kussakin maassa tärkeälähtökohta yksityisen sektorin lainojen korolle, tuki kansallisen riskilisän puuttuminen ja matalakorkotaso monissa euromaissa vuosia jatkunutta yksityisen sektorin velkaantumista ja useinmyös kiinteistökuplan syntymistä.

_____________________