ESITYSLUONNOKSIA PALVELUVERKOSTA

Taustamateriaali 21.3.2017

Jukka Lindberg

Seppo Ranta

Auli Anttila

SISÄLLYS

1. JOHDANTO ......................................................................................................................................................... 1

1.1. PALVELUVERKKO ON OSA MAAKUNTASTRATEGIAA ......................................................................................................... 1

2. PALVELUTARPEEN ARVIOINTI ............................................................................................................................. 2

2.1. MAAKUNNAN TUNNUSLUKUJA ........................................................................................................................................ 2

2.1.1. Väestömäärä, ikärakenne ja tulevaisuuden ennuste ....................................................................................... 2

2.1.2. Taustatietoja kuntien väestöstä ....................................................................................................................... 6

2.1.3. Terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttö .............................................................................................................. 11

3. KANTA-HÄMEEN JULKISET TERVEYSPALVELUT .......................................................................................................21

3.1. JULKISTEN TERVEYSPALVELUJEN VAIKUTUSALUEET ............................................................................................................. 21

3.2. ESIMERKKEJÄ PIENTEN TERVEYSASEMIEN TOIMINNASTA ...................................................................................................... 26

4. PALVELUVERKON MUODOSTAMINEN ...............................................................................................................27

4.1. SOTE-INTEGRAATIO, PALVELUVERKKO JA HOIDON PORRASTUS (TYÖRYHMÄ 5) ......................................................................... 27

4.1.1 Palveluverkon muodostamisen periaatteet .................................................................................................... 28

4.2. TERVEYDENHUOLLON INTEGRAATIO-RYHMÄ ..................................................................................................................... 30

5. MAAKUNNAN NÄKÖKULMIA ULKOISTAMISSOPIMUKSIIN ................................................................................35

1

1. Johdanto

1.1. Palveluverkko on osa maakuntastrategiaa

Esitysluonnoksia palveluverkosta työstetään osana maakunnan ”marssikirjaa”, josta muodostuu valmistelun

kuluessa esitys maakuntastrategiaksi, joka pitää sisällään maakunnan palveluverkkostrategian ja

palvelulupauksen. Oma Hämeen ohjausryhmässä on käyty lähetekeskustelu palveluverkosta 6.2.2017. Nyt

työstettyä aineistoa käytetään keväällä 2017 valmisteltavan maakunnan muutosvision rakennuspuina.

Varsinainen maakunnan ensimmäinen palvelustrategia päätetään maakuntavaltuustossa arvion mukaan

huhti-toukokuussa 2018.

Tässä valmistelun pohja-aineistossa kootaan tietoa ja työstetään pohjaa esitysluonnoksille

maakuntastrategian pohjaksi. Eri puolilla Kanta-Hämettä on esitetty toiveita siitä, että maakunnan toimijoille

tuotettaisiin tietoa tulevan maakunnan palveluverkosta. Toive on selkeästi perusteltu, vaikka palveluverkko

aina lopullisesti päätetään osana strategiaa poliittisissa toimielimissä.

Tämän laajemman pohjapaperin yhteydessä tuotetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelujen ensimmäiset

luonnosesitykset siitä, millä vyöhykkeellä (koti/lähiympäristö, seutu, maakunta, ylimaakunnallinen taso) eri

sosiaali- ja terveyspalvelut käyttäjän näkökulmasta esitetään tuotettavaksi. Kyseessä ovat siis

esitysluonnokset, jotka hyväksytään viime kädessä tulevan maakunnan valtuustossa keväällä 2018.

Käyttäjänäkökulma tarkoittaa sitä, että luonnoksilla ei oteta kantaa palvelujen organisointitapaan tai tulevan

maakunnan organisaatiomalliin. Niiden aika tulee myöhemmin. Esitysluonnosten perusteella on kuitenkin

mahdollista käydä tarkempaa ja konkreettisempaa keskustelua tulevaisuuden palveluverkosta kaikkien

osallisten (asukkaat, palvelujen käyttäjät, poliitikot, sidosryhmät ym.) kanssa.

Maakunta tarvitsee tulevaisuuden palvelujen tekemiselle yksityisiä ja kolmannen sektorin kumppanuuksia.

Emme selviydy kasvavasta palvelukysynnästä ilman itsestään ja toisistaan aktiivisesti huolehtivia kansalaisia,

toimivaa kansalaisyhteiskuntaa ja järjestöjä sekä innovatiivisia palvelujen kehittäjiä julkisella ja yksityisellä

sektorilla. Tarvitsemme palvelumalleja, joilla asukkaat voivat lisätä hyvinvointia ja terveyttä myös omin

panoksin ja yhdistää sen julkisiin palveluihin. Kansalaisen valinnan vapautta halutaan lisätä suoran valinnan

palveluin, asiakasseteleitä ja henkilökohtaista budjetointia laajentamalla. Julkisen ja yksityisen sektorin

kumppanuudessa (public – privat – partnership) voidaan myös kehittää tulevaisuuden laadukkaita ja

vaikuttavia palveluita. Nämä innovaatiot tulee ottaa osaksi maakuntavalmistelua jo maakunnan

perustamisvaiheessa – ei kehittää niitä maakuntavalmistelun ulkopuolella.

Jo nyt on valmistelussa selvää, että tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat muistuttamaan

tulevaisuudessa toimittamistavoiltaan enemmän moderneja pankkipalveluja kuin perinteistä ajanvarausta ja

käyntiasiointia. Erilaiset digitaaliset asiointitavat, tutkimusvälineet, kuvan ja äänen siirtäminen

ammattilaisten ja käyttäjien välillä irrottavat asiointia ajasta ja paikasta erittäin merkittävästi. Digitaalisuus

luo uudet puitteet ammattilaisen ja asiakkaan vuorovaikutukselle, ammattilaisten yhteistoiminnalle sekä

osaamisen viemiselle lähelle käyttäjää. Samanaikaisesti kun digitaalisuus vie palveluita lähemmäs, tapahtuu

harvoin elämänkaaressa tapahtuvien toimenpiteiden keskittämistä.

2

Sote- ja maakuntavalmistelun tehtävänä Kanta-Hämeessä on vastata perustellun palvelustrategian,

palveluverkon ja kehittyvien palveluiden valmistelusta, jonka yksi tärkeä osa tämä dokumentti on

kuvatessaan lähtötilannetta ja eri seutujen eroja ja yhtäläisyyksiä.

Esitysluonnoksia palveluverkosta työstetään osana maakunnan ”marssikirjaa”, josta muodostuu esitys

maakuntastrategiaksi. Oma Hämeen ohjausryhmässä on käyty lähetekeskustelu 6.2.2017. Ensimmäinen

palvelustrategia päätetään maakuntavaltuustossa arvion mukaan huhti-toukokuussa 2018.

2. Palvelutarpeen arviointi

2.1. Maakunnan tunnuslukuja

2.1.1. Väestömäärä, ikärakenne ja tulevaisuuden ennuste

174 710

Hausjärvi 8 729

Loppi 8 175

Riihimäki 29 269

Riihimäen seutu

46 173 26 %

Forssa 17 422

Humppila 2 388

Jokioinen 5 425

Tammela 6 280

Ypäjä 2 411

Forssan seutu 33 926 19 %

Hämeenlinna 68 011

Hattula 9 747

Janakkala 16 853

Hämeenlinnan seutu

94 611 55 %

Taulukko 1: Kuntien ja seutukuntien asukasmäärät 31.12.2016 (Sotkanet).

Kanta-Hämeen maakunnassa oli 174 710 asukasta 31.12.2016 (Sotkanet). Kuntien ja seutukuntien

asukasmäärät esitetään taulukossa 1 ja kuvioissa 1 ja 2. Humppila ja Ypäjä ovat seudun pienimpiä kuntia.

Hausjärvi ja Loppi ovat asukasmäärältään hieman Hattulaa pienempiä kuntia. Alueen suurin kaupunki on

Hämeenlinna.

3

Kuvio 1: Kuntien asukasmäärät 31.12.2016

(Sotkanet).

Kuvio 2: Seutukuntien asukasmäärät 31.12.2016

(Sotkanet).

Kuvio 3: Kanta-Hämeen maakunnan väestön kehitysennuste ikäluokittain (Hämeen liitto).

Tulevien vuosien aikana ikääntyneiden määrä tulee lisääntymään kaikissa maakunnan kunnissa. Väestöstä 65

vuotta täyttäneitä oli 22,5 %; eniten Forssan seudun väestöstä (26 %) ja vähiten Riihimäen seudun väestöstä

(20 %). 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa kahden - kolmen prosenttiyksikön vauhtia niin, että vuonna 2040

heitä ennustetaan olevan 18 % koko maakunnan väestöstä. Kanta-Hämeen alueen työikäisen väestön määrä

tulee vähenemään reilusti vuosina 2015 – 2040 (osuus väestöstä 61 % - > 55,5 %).

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

80000

Fors

sa

Tam

mel

a

Joki

oin

en

Hu

mp

pila

Ypäj

ä

Riih

imäk

i

Hau

sjär

vi

Lop

pi

Häm

een

linn

a

Jan

akka

la

Hat

tula

0

50000

100000

150000

200000

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

102500

103000

103500

104000

104500

105000

105500

106000

106500

107000

107500

20

15

20

16

20

17

20

18

20

19

20

20

20

21

20

22

20

23

20

24

20

25

20

26

20

27

20

28

20

29

20

30

20

31

20

32

20

33

20

34

20

35

20

36

20

37

20

38

20

39

20

40

--6

, 7-1

4, 6

5-7

4, 7

5-8

4, 8

5-

15

-64

vu

oti

aat

Kanta-Hämeen maakunta

15 - 64 -6 7 - 14 65 - 74 75 - 84 85 -

4

Kuvio 4: Forssan seutukunnan väestön kehitysennuste ikäluokittain (Hämeen liitto).

Forssan seutukunnassa työikäisen väestön osuus on maakunnan alueen pienin ja ennusteen mukaan

vähenevä (kuvio 4). Forssassa on myös lasten ja nuorten osuus pienin koko maakunnan alueella.

Ikääntyneiden määrä on suuri ja ennusteen mukaan lisääntymässä; 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä

kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä (11 % - > 22 %).

Kuvio 5: Hämeenlinnan seutukunnan väestön kehitysennuste ikäluokittain (Hämeen liitto).

Hämeenlinnan seudulla työikäisten määrä kohoaa notkahduksen jälkeen, vaikkakin työikäisten suhteellinen

osuus väestöstä pienenee (kuvio 5). Ikääntyneiden määrä lisääntyy huomattavasti (75 vuotta täyttäneiden

osuus 10 % -> 18 %).

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

16500

17000

17500

18000

18500

19000

19500

20000

20500

21000

20

15

20

16

20

17

20

18

20

19

20

20

20

21

20

22

20

23

20

24

20

25

20

26

20

27

20

28

20

29

20

30

20

31

20

32

20

33

20

34

20

35

20

36

20

37

20

38

20

39

20

40

--6

, 7-1

4, 6

5-7

4, 7

5-8

4, 8

5-

15

-64

vu

oti

aat

Forssan seutukunta

15 - 64 -6 7 - 14 65 - 74 75 - 84 85 -

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

55500

56000

56500

57000

57500

58000

58500

59000

20

15

20

16

20

17

20

18

20

19

20

20

20

21

20

22

20

23

20

24

20

25

20

26

20

27

20

28

20

29

20

30

20

31

20

32

20

33

20

34

20

35

20

36

20

37

20

38

20

39

20

40

-6, 7

-14

, 65

-74

, 75

-84

, 85

-

15

-64

vu

oti

aat

Hämeenlinnan seutukunta

15 - 64 -6 7 - 14 65 - 74 75 - 84 85 -

5

Kuvio 6: Riihimäen seutukunnan väestön kehitysennuste ikäluokittain (Hämeen liitto).

Riihimäen seutukunnalla on suhteellisesti eniten lapsia, nuoria ja työikäistä väestöä (kuvio 6). Kunnittain

tarkasteltuna Lopella ja Hattulassa on suhteellisesti eniten lapsia ja nuoria koko maakunnan väestöstä. Lasten

ja nuorten osuus väestöstä tulee vähenemään koko maakunnan alueella. Esimerkiksi Riihimäen seudulla

lasten syntyvyys on vähentynyt vuosien 2010 – 2016 aikana 25,5 % (509 - > 379 syntynyttä lasta). Ennusteen

mukaan myös Riihimäen seutukunnan 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kaksinkertaistuu vuoteen

2040 mennessä (8 % -> 16 %).

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

27500

28000

28500

29000

29500

30000

20

15

20

16

20

17

20

18

20

19

20

20

20

21

20

22

20

23

20

24

20

25

20

26

20

27

20

28

20

29

20

30

20

31

20

32

20

33

20

34

20

35

20

36

20

37

20

38

20

39

20

40

-6, 7

-14

, 65

-74

, 75

-84

, 85

-

15

-64

vu

oti

aat

Riihimäen seutukunta

15 - 64 -6 7 - 14 65 - 74 75 - 84 85 -

6

2.1.2. Taustatietoja kuntien väestöstä

Maakunnan väestön hyvinvointia, terveydentilaa ja palvelujen tarvetta kuvataan Sotkanetin Paras-hanke

mittareiden avulla. Tilastotiedot esitetään kunnittain ja vuosilta 2010, 2013- 2015, jotta vuosittainen

vaihtelu saadaan näkyville. Sotkanetissä ei ole saatavilla vielä vuoden 2016 tilastoja.

Kuvio 7: Työttömien osuus, % työvoimasta (Sotkanet).

Kuvio 8: Nuorisotyöttömien osuus, % 18 -24 vuotiaiden työvoimasta (Sotkanet).

02468

1012141618

Työttömät, % työvoimasta

2010 2013 2014 2015

0

5

10

15

20

25

Nuorisotyöttömät, % 18-24 v työvoimasta

2010 2013 2014 2015

7

Kuvio 9: Pitkäaikaistyöttömien osuus, % työttömistä (Sotkanet).

Työttömyys ja erityisesti nuorisotyöttömyys on suurinta Forssan seudulla ja pienintä Hattulassa, Hausjärvellä

ja Lopella (kuviot 7 ja 8). Toisaalta vuosittainen vaihtelu on huomattavaa. Pitkäaikaistyöttömien osuus

kaikista työttömistä on yli 25 % muualla paitsi Hausjärvellä (kuvio 9). Kuvion 10 mukaan toimeentulotukea

saavat ovat keskittyneet kaupunkeihin Riihimäelle, Hämeenlinnaan ja Forssaan (yli 7 % asukkaista sai

toimeentulotukea). Tätä selittänevät osaksi kuntien erilaiset toimintatavat.

Kuvio 10: Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista (Sotkanet).

0

5

10

15

20

25

30

35

Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä

2010 2013 2014 2015

0123456789

Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista

2010 2013 2014 2015

8

Kuvio 11: Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi (Sotkanet).

Kelan sairastavuusindeksin mukaan Hattulan väestö sairastaa vähiten ja Forssan väestö eniten (kuvio 11).

Valtakunnallinen keskiarvo on 100, kuten Riihimäen seutukunta yhdessä. Pienet kunnat tasoittavat Forssan

kaupungin sairastavuutta, samoin kuin Hausjärvi ja Loppi Riihimäen seutua. Kuviot 12 ja 13 kuvaavat, kuinka

Forssassa on eniten diabeteksen vuoksi erityiskorvattavuuteen oikeutettuja 40 vuotta täyttäneitä (30 %

vastaavan ikäisistä), kuten myös muita erityiskorvattavia lääkkeitä käyttäviä (12 % väestöstä).

Kuvio 12: Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettujen 40 vuotta täyttäneiden osuus

vastaavan ikäisistä (Sotkanet).

0

20

40

60

80

100

120

Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu

2010 2013 2014 2015

02468

101214

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen vuoksi oikeutettuja 40 v täyttäneitä, % vastaavan

ikäisistä

2010 2013 2014 2015

9

Kuvio 13: Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä (Sotkanet).

Kuvio 14: Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 % alkoholin, litraa (Sotkanet).

Alkoholin myynti asukasta kohti on suurinta Forssassa, Riihimäellä ja Hämeenlinnassa (kuvio 14). Poliisin

tietoon tulleita henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia oli eniten Forssassa ja Humppilassa (kuvio 15).

Kuvio 16 osoittaa, että mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä

saaneita työikäisiä on eniten Forssassa (4 % työikäisistä) ja Hämeenlinnassa (3,5 % työikäisistä).

0

5

10

15

20

25

30

35

Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja, % väestöstä

2010 2013 2014 2015

0

5

10

15

Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 % alkoholina, litraa

2010 2013 2014 2015

10

Kuvio 15: Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset/ 1000 asukasta (Sotkanet).

Kuvio 16: Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus 16-

64 vuotiaista (Sotkanet).

0

2

4

6

8

10

12

Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset/1000 asukasta

2010 2013 2014 2015

0

1

2

3

4

5

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64 v

2010 2013 2014 2015

11

Kuvio 17: Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17- 24 vuotiaiden osuus vastaavan ikäisistä (Sotkanet).

Kuvio 17 osoittaa, että koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä on nuorisotakuun myötä

vähentynyt, eniten heitä on Riihimäen seudulla (10 % vastaavan ikäisistä). Toisaalta erityisnuorisotyöhön ja

työtoimintaan ohjautuu nuoria, joiden taustalla on useampia keskeytyneitä koulutuskokeiluja mm.

oppimisvaikeuksien takia. Ongelmat saattavat kasautua, vaikeutua ja olla luonteeltaan ylisukupolvisia.

2.1.3. Terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttö

Kuvio 18: Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit/ 1000 asukasta (Sotkanet)

02468

1012141618

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24 v, % vastaavan ikäisistä

2010 2013 2014 2015

0

500

1000

1500

2000

2500

Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit/ 1000 asukasta

2010 2013 2014 2015

12

Kuvio 19: Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin kaikkien potilaiden osuus väestöstä (Sotkanet)

Kuvioissa 18- 21 kuvataan perusterveydenhuollon avohoidon ja yksityislääkärin palvelujen käyttöä. Vähiten

perusterveydenhuollon lääkärikäyntejä ja potilaita (42 %) on Hattulassa, jossa väestö on pääosin nuorempaa

ja terveempää kuin muualla. Hattulan työikäinen väestö saattaa käyttää työterveyshuollon palveluja. Forssan

seudulla on ollut eniten perusterveydenhuollon avohoidon lääkärien käyntejä ja potilaita (ka 65 % ja Ypäjällä

72 %), ja tarve käyttää yksityisiä lääkäripalveluja on ollut pienempi. Forssan seudulla on lääkärien saatavuus

ollut perinteisesti hyvä. Riihimäen seudulla on ollut pitempään ongelmia lääkärien saatavuudessa, mikä

näkyy yksityislääkärien käytössä. Eniten yksityisiä lääkäripalveluja ovat käyttäneet riihimäkeläiset ja

hämeenlinnalaiset.

Työterveyshuollon käytön tarkastelu saattaisi selittää tarkemmin lääkäripalvelujen tarvetta. Osa

työnantajista kustantaa työntekijöidensä sairaanhoidon. Vuoden 2013 tilastot ovat luultavasti virheelliset

Forssan seudun osalta (kuviot 18 ja 19).

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat, % väestöstä

2010 2013 2014 2015

13

Kuvio 20: Yksityislääkärikäynneistä korvauksen saaneiden osuus väestöstä (Sotkanet).

Kuvio 21: Lääkärien avosairaanhoidon vastaanottokäynnit/ asiakas vuosina 2015 -2016 (THL Avohilmo).

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen AvoHilmo-tilastojen mukaan Forssan alueen kunnilla on eniten

lääkärikäyntejä/ asiakas. Lääkärien ja hoitajien käyntimäärät ovat vähentyneet muualla, paitsi Ypäjällä ja

Jokioisissa. Hattulassa lääkärien ja hoitajien vastaanottokäyntejä on vähiten. Tosin lukuihin vaikuttaa

enemmän ehkä terveydenhuollon toimintatapa kuin hoidon tarve. Esimerkiksi Hämeenlinnassa ja Riihimäellä

sairaanhoitajille ohjataan ensin suuri osa avosairaanhoidon potilaista. Hausjärvellä ja Lopella

terveyspalvelujen muutos (lääkäripalvelujen siirtyminen Riihimäelle) on vähentänyt käyntimääriä.

Valtakunnallisesti perusterveydenhuollon avosairaanhoidon (lääkärin ja hoitajan) käyntejä vuonna 2015 oli

keskimäärin yhteensä 4,0 käyntiä yhtä asiakasta kohden. Kanta-Hämeen kunnista vain Hattulassa oli

vähemmän käyntejä. Kanta-Hämeen keskiarvo oli 4,9 käyntiä/ potilas vuonna 2015 (kuviot 21 ja 22).

0

5

10

15

20

25

30

35

Yksityislääkärikäynneistä korvausta saaneet, % väestöstä

2010 2013 2014 2015

14

Kuvio 22: Hoitajien avosairaanhoidon vastaanottokäynnit/ asiakas vuosina 2015 - 2016 (THL Avohilmo).

Kuvio 23: Perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäivät/ 1000 asukasta (Sotkanet).

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

Perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäivät/ 1000 asukasta

2010 2013 2014 2015

15

Kuvio 24: Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät/ 1000 asukasta (Sotkanet)

Terveyskeskusten vuodeosastopaikkoja on vähennetty, mikä näkyy mm. Lopen ja Hausjärven tilastoissa

(kuvio 23). Perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitopäiviä on vähiten Hattulassa ja Forssan seudulla.

Toisaalta somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä on selkeästi eniten Forssan seudulla, mikä kuvaa

seudun palvelurakennetta (kuvio 24). Mm. Janakkalassa ja Hämeenlinnassa on monipuolisempi

terveyskeskuksen palveluvalikoima kuin Riihimäellä, jossa perinteisesti toiminta on keskittynyt sairaalaan.

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän sairaalassa on edustettuna nykyisin parikymmentä erikoisalaa.

Kuvio 25: Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit/ 1000 asukasta (Sotkanet).

0

200

400

600

800

1000

1200

Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät/ 1000 asukasta

2010 2013 2014 2015

0

500

1000

1500

2000

2500

Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit/ 1000 asukasta

2010 2013 2014 2015

16

Valtakunnallisena tavoitteena on vähentää laitospaikkojen käyttöä ja lisätä avohoitoa. Erikoissairaanhoidon

avohoidon käynnit ovat lisääntyneet Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla, Forssan seudulla käynneissä on

vuosittaisia vaihteluja (kuvio 25). Vuonna 2015 on eniten käyntejä ollut hämeenlinnalaisilla, mikä liittynee

päivystyksen siirtymiseen erikoisairaanhoidon vastuulle.

Kuvio 26: Hammaslääkärikäynnit terveyskeskuksissa/ 1000 asukasta (Sotkanet).

Kuvio 27: Kelan korvaamat yksityisen hammashuollon käynnit/ 1000 asukasta (Sotkanet).

Kelan korvaamia yksityisen hammashuollon käyntejä on vähiten Forssan seudulla, missä terveyskeskuksen

hammaslääkärikäyntejä on vastaavasti eniten (kuviot 26 ja 27). Eniten yksityisiä palveluja käytetään

Janakkalassa ja Hämeenlinnassa. Esimerkiksi Riihimäen seudulla on julkisen suun terveydenhuollon

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

Hammaslääkärikäynnit terveyskeskuksissa/ 1000 asukasta

2010 2013 2014 2015

0

100

200

300

400

500

600

700

Kelan korvaamat yksityisen hammashuollon käynnit/ 1000 asukasta

2010 2013 2014 2015

17

saatavuus parantunut viimeisten viiden vuoden aikana ja erikoishammaslääkärien palveluja on tarjolla

terveyskeskuksessa. Tilastotiedot vuodelta 2013 ovat puutteelliset Forssan seudulta (kuvio 26). Kelan

korvausta yksityisten terveyspalvelujen käytöstä on vähennetty viime vuosina, mikä ei vielä näy oheisissa

tilastoissa. Korvauksen väheneminen voi vaikuttaa erityisesti yksityisten hammaslääkäripalvelujen käyttöön.

Kuvio 28: Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivä/ 1000 asukasta (Sotkanet).

Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäiviä on eniten forssalaisilla ja riihimäkeläisillä. Kuntalaisten käynneissä on

vuosittaisia vaihteluita (kuvio 28). Päihdehuollon laitoshoidon tarve on vähentynyt forssalaisilla ja lisääntynyt

riihimäkeläisillä (kuvio 29). Tosin Riihimäen laitoshoidon tarve on vähentynyt vuonna 2016 palvelurakenteen

muutoksen myötä.

Kuvio 29: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/ 1000 asukasta (Sotkanet).

0

100

200

300

400

500

600

Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät/ 1000 asukasta

2010 2013 2014 2015

012345678

Päihdehuollon laitoshoidon asiakkaat/ 1000 asukasta

2010 2013 2014 2015

18

Kuvio 30: Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0- 17 vuotiaiden osuus vastaavan

ikäisistä lapsista ja nuorista (Sotkanet).

Kuvio 31: Kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0- 17 vuotiaiden osuus vastaavan ikäisistä (Sotkanet).

Lastensuojelun tunnusluvuissa on vuosittaista vaihtelua (kuviot 30 ja 31). Hämeenlinnassa oli eniten lapsia ja

nuoria avohuollon tukitoimien piirissä (8,7 %) vuonna 2015. Sosiaalihuoltolain muutoksen jälkeen 2015

lähtien lastensuojeluun ohjataan erilaisin kriteerein asiakkaita. Aiemmin avohoidon tukipalvelujen

saamiseksi saatettiin ohjata asiakas lastensuojelun piiriin. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria oli

eniten Forssassa (3 %). Kuntien toimintatavat saattavat vaihdella, eivätkä luvut ole silloin täysin

vertailukelpoisia. Humppilan huostaanottotietoja ei ollut saatavilla (kuvio 31).

0

2

4

6

8

10

12

Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 v, % vastaavan ikäisistä

2010 2013 2014 2015

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 v, % vastaavan ikäisistä

2010 2013 2014 2015

19

Kuvio 32: Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisistä

(Sotkanet).

Kuvio 33: Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisistä (Sotkanet).

Säännöllisen kotihoidon asiakkuuksien osuuksissa 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmässä on suuria

kuntakohtaisia vaihteluita (kuvio 32). Selittäjiä voivat olla myös palvelurakenteen muutokset

(palveluasuminen vs. kotihoito) ja tilastokäytäntöjen vaihtelut. Valtakunnallisen kehittämisen suunta lienee

kuitenkin jatkossa vähentää sekä säännöllisen kotihoidon piirissä että ympärivuorokautisissa palveluissa

olevien suhteellista osuutta panostamalla enemmän säännöllisiä palveluita edeltävään kuntoutukseen,

tukipalveluihin ja muuhun kotona asumista tukevaan toimintaan. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden

osuuden valtakunnallinen tavoite vuodelle 2017 on 92 %, jonka on jo saavuttanut Hausjärvi kahtena vuotena

(kuvio 33). 75 vuotta täyttäneiden perusterveydenhuollon vuodeosastojaksoja on eniten Riihimäen seudulla.

02468

1012141618

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 v täyttäneet, % vastaavan ikäisistä

2010 2013 2014 2015

76

78

80

82

84

86

88

90

92

94

96

Kotona asuvat 75 v täyttäneet, % vastaavan ikäisistä

2010 2013 2014 2015

20

Taulukossa 2 esitellään maakunnan kuntien terveyden- ja vanhusten huollon menot vuodelta 2015.

Tarvevakioidut menot ylittyvät Humppilassa ja Riihimäellä, toisaalta Forssassa nettomenot ovat suurimmat.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot 2015

Nettomenot Nettomenot,

indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut

menot, indeksi

Kunta Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100

Forssa 3 369 111 1,14 97

Hattula 2 447 81 0,88 92

Hausjärvi 2 706 89 0,96 94

Humppila 3 338 110 1,08 102

Hämeenlinna 3 035 100 1,03 97

Janakkala 2 809 93 0,98 94

Jokioinen 2 675 88 1,00 89

Loppi 2 773 92 0,98 94

Riihimäki 3 200 106 0,99 107

Tammela 2 959 98 1,04 94

Ypäjä 2 914 96 1,04 93

Taulukko 2: Terveyden- ja vanhusten huollon tarvevakioidut menot 2015. (CHESS/THL 8.3.2017).

21

3. Kanta-Hämeen julkiset terveyspalvelut

3.1. Julkisten terveyspalvelujen vaikutusalueet

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on järjestetty eri seutukunnissa erilaisin tavoin. Kanta-Hämeen

sairaanhoitopiiri järjestää pääosin alueen erikoissairaanhoidon palvelut yksiköissään Hämeenlinnassa ja

Riihimäellä. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymään on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuolto, ja

hyvinvointikuntayhtymä tuottaa myös merkittävästi erikoissairaanhoidon palveluja. Muualla kunnat

järjestävät itse sosiaalihuollon palvelunsa. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä järjestää

perusterveydenhuollon palvelut Riihimäen, Lopen ja Hausjärven kuntien asukkaille. Hattulan

terveydenhuollon palvelujen tuottajana on tällä hetkellä Pihlajalinna. Kanta-Hämeen keskussairaalan

palveluvalikoimassa ovat edustettuna kaikki keskeiset lääketieteen erikoisalat. Taulukossa 3 esitellään

keskussairaalan erikoisalat ja kuntien perusterveydenhuollon käytössä olevat erikoislääkärit vuonna 2016.

Tarkemmin terveyspalvelujen järjestämistä on kuvattu Oma Hämeen Päivystyksen väliraportissa, joka

julkaistiin elokuussa 2106.

Tunniste Lyhenne KHKS FSHKY Hattula Hämeenlinna Janakkala Rmk tk ky

10 Sisätaudit 1 1 0 1 1 1

11 Anestesiologia ja tehohoito 1 1 0 0 0 0

15 Akuuttilääketiede 1 0 0 0 0 0

20 Kirurgia 1 1 0 0 0 0

25 Neurokirurgia 0* 1*** 0 0 0 0

30 Naistentaudit ja synnytykset

1 1* 0 0 0 0*

40 Lastentaudit 1 1 0 1* 1*** 0

50 Silmätaudit 1 0 0 0 0 0

55 Korva-,nenä- ja kurkkutaudit

1 1* 0 0 1*** 0

57 Foniatria 1 0 0 0 0 0

58 Hammas-, suu- ja leukasairaudet

1 1 0 0 0 0

60 Ihotaudit ja allergologia 1 1* 0 0 0 0

65 Syöpätaudit 1 1 0 0 0 0

70 Psykiatria 1 1 1*** 1 1 0

74 Nuorisopsykiatria 1 1 0 0 0 0

75 Lastenpsykiatria 1 1 0 0 0 0

77 Neurologia 1 1 0 1 0 0

78 Lastenneurologia 1 0 1*** 1 1*** 0

80 Keuhkosairaudet 1 1* 0 1 0 0

93 Liikuntalääketiede 0 0 0 0 0 0

94 Perinnöllisyyslääketiede 0 0 0 0 0 0

95 Työlääketiede ja työterveyshuolto

0 1 0 0 1 0

96 Fysiatria 1 1*** 0 0 0 0

97 Geriatria 0 1 1*** 1 1 1

98 Yleislääketiede 1 1 x 1 1 1

0* ei varsinaisena toimintana, henkilöstössä lääkäreitä, joilla kyseisen alan erikoislääkärioikeudet 1* kumppanuus KHSHP 1*** ostopalvelu Taulukko 3: Kanta-Hämeen terveydenhuollon organisaatioissa edustettuna olevat lääketieteen erikoisalat

22

Seuraavana esitellään maakunnan alueella toimiva nykyinen terveydenhuollon toimipisteverkosto

verrattuna väestön asuinpaikkoihin. Kanta-Hämeessä on keskussairaalan toimipisteet Hämeenlinnassa ja

Riihimäellä, sairaala Forssassa ja 19 terveyskeskuksen toimipistettä. Julkisen terveydenhuollon

vaikutusalueella 5 kilometrin säteellä asuu 82 % maakunnan väestöstä ja 3 kilometrin säteellä 73 % väestöstä

(kuva 1).

Kuva 1: Kanta-Hämeen julkisten terveyspalvelujen vaikutusalueet (Hämeen liitto)

23

Kuva 2: Forssan seudun julkisten terveyspalvelujen vaikutusalueet

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä järjestää Forssan seudun (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela,

Ypäjä) sosiaali- ja terveyspalvelut ja tuottaa itse näistä palveluista muut paitsi sosiaalipäivystyksen ja vaativan

erikoissairaanhoidon. Jokaisessa kunnassa on virka-aikana avoinna oleva terveysasema, jossa toimivat

lääkärinvastaanotto, hammashoitola ja neuvola. Virka-ajan ulkopuoliset päivystyspotilaat hoidetaan

yhteispäivystyksessä Forssan sairaalassa.

Forssan sairaalassa toimivat arkisin laajasti erikoisalapoliklinikat. Sairaalassa on kaksi sisätautien osastoa, yksi

kirurgian osasto, anestesia- ja leikkausosasto, dialyysi- ja sydänvalvontayksiköt sekä laboratorio- ja

röntgenyksiköt.

Forssan seutukunnan julkisen terveydenhuollon vaikutusalueella asuu 5 kilometrin säteellä 81 % seudun

väestöstä ja 3 kilometrin säteellä 71 % (76 % yli 65 vuotiaista) väestöstä (kuva 2).

24

Kuva 3: Hämeenlinnan seudun julkisten terveyspalvelujen vaikutusalueet

Hämeenlinnan terveyspalvelujen toimintaa on kahdeksalla terveysasemalla; Hauhon, Idänpään, Jukolan,

Kalvolan, Lammin, Ojoisten, Rengon ja Viipurintien terveysasemilla. Vanajaveden sairaalan osastot ja

laboratoriopalvelut sijaitsevat Viipurintien pääterveysaseman yhteydessä.

Janakkalassa on kaksi terveysasemaa: Turengissa ja Tervakoskella, joissa toimivat mm. neuvolat, suun

terveydenhuolto ja avosairaanhoidon vastaanotot. Turengissa sijaitsee terveyskeskuksen sairaala.

Hattulassa on yksi terveysasema Parolassa, jossa on neuvola, vastaanotto ja laboratorion näytteenottopiste.

Suun terveydenhuolto järjestetään Parolan hammashoitolassa.

Terveysasemat palvelevat arkisin klo 8- 15/ 16. Vaativampaa päivystysosaamista sekä kiireellisiä tutkimuksia

tai toimenpiteitä vaativien potilaiden hoito on keskitetty ympärivuorokautisesti Kanta-Hämeen

keskussairaalaan.

Hämeenlinnan seutukunnan julkisen terveydenhuollon vaikutusalueella 5 kilometrin säteellä asuu 84 %

seudun väestöstä ja 3 kilometrin säteellä 77 % (80 % yli 65 vuotiaista) väestöstä (kuva 3).

25

Kuva 4: Riihimäen seudun julkisten terveyspalvelujen vaikutusalueet

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä järjestää Riihimäen, Lopen ja Hausjärven asukkaille

perusterveydenhuollon palvelut ja ympäristöterveydenhuollon palvelut lisäksi Janakkalalle.

Terveyskeskuksen vision mukaisesti Riihimäen sairaalaan ollaan muodostamassa osaamiskeskus, jossa

työskentelevät erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto rinnakkain. Sairaalaan kootaan somaattiset

palvelut, jotka hyötyvät yhteistyöstä sekä laboratorion ja röntgenin palveluista; päivystys/ kiireellinen hoito,

lääkäri- ja hoitajavastaanotot sekä potilasosastot. Muutostyö on aloitettu ja se valmistunee vuosien 2017 -

2018 aikana.

Vastaanoton ja päivystyksen toiminta muuttui 2.5.2016, jolloin lääkäripalvelut keskitettiin Riihimäelle ja

Ryttylän terveysasema suljettiin. Oitissa (Hausjärvellä) ja Lopella toimivat hoitajatasoiset lähiasemat, joissa

annetaan avosairaanhoidon, fysioterapian, suun terveydenhuollon, hoitotarvikejakelun sekä äitiys- ja

lastenneuvolan palveluja. Riihimäen sairaalassa sijaitseva kiireellisen hoidon yksikkö PULSSI77 hoitaa kaikki

välitöntä ja 1-3 päivän sisällä hoitoa tai tutkimusta tarvitsevat potilaat ma – pe klo 8- 22.

Riihimäen seutukunnassa julkisen terveydenhuollon vaikutusalueella asuu 5 kilometrin säteellä 75 % (78 %

yli 65 vuotiaista) seudun väestöstä ja 3 kilometrin säteellä 65 % (73 % yli 65 vuotiaista) väestöstä (kuva 4).

26

3.2. Esimerkkejä pienten terveysasemien toiminnasta

Hauhon terveysasema

Hauhon terveysasema sijaitsee 25 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta. Hämeenlinnan

terveyspalvelujen yleisimmät lääkärien käyttämät diagnoosit olivat tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten

sairaudet, hengityselinten sairaudet ja verenkierron sairaudet vuonna 2016. Hoitajien kirjaamat yleisimmät

käyntisyyt liittyivät haavahoitoon, ylähengityselinten tulehduksiin ja 2-tyypin diabetekseen. (Tiedot

perustuvat AvoHilmon tilastoihin vuodelta 2016. Hauhon tietoja ei ollut saatavilla.)

Tammelan terveysasema

Tammelan terveysasema sijaitsee vajaan 10 kilometrin päässä Forssasta. Terveysaseman palveluja käytti noin

puolet (49 %) kunnan asukkaista vuoden 2016 aikana. Hoitokontakteista 61 % kohdistui lääkäreille ja 39 %

hoitohenkilöstöön. Esimerkiksi Riihimäen seudulla hoitokontaktit kohdentuvat päinvastoin; sairaanhoitajat

hoitavat suurimman osan käynneistä. Tammelan terveysaseman yleisimmät lääkärien käyttämät diagnoosit

olivat hengityselinten ja korvan sairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Hoitajien kirjaamat

yleisimmät käyntisyyt liittyivät haavahoitoon, hengitystietulehduksiin ja korvaoireisiin vuonna 2016.

(AvoHilmo)

Terveysasemien potilaista suurin osa käy 1-2 kertaa vuodessa vastaanotolla. Yllättävästi terveysaseman

vastaanotolla käyneistä hauholaisista 12,5 prosentilla oli yli 9 käyntiä vuodessa (taulukko 4).

Potilaiden käyntien määrä vuodessa Hauho Tammela

1-2 käyntiä 42,5 % 60 %

3-5 käyntiä 29 % 27,5 %

6-9 käyntiä 16 % 9,5 %

yli 9 käyntiä 12,5 % 3 %

Taulukko 4: Potilaiden kontaktit terveysasemalle vuonna 2016

Hauhon terveysaseman palveluja käyttivät eniten työikäiset (47,5 %) ja eläkeläiset (36,5 %). Palveluja

käyttäneistä 16,5 % oli 75 vuotta täyttäneitä (taulukko 5). Tammelan terveysaseman palveluja käyttivät

eniten eläkeläiset (46,5 %) ja työikäiset (39,5 %). Palveluja käyttäneistä 24,5 % oli 75 vuotta täyttäneitä.

Potilaiden ikäluokka Hauho Tammela

0-6 v 6 % 7 %

7- 14 v 10 % 7 %

15- 49 v 27,5 % 22 %

50- 64 v 20 % 17,5 %

65- 74 v 20 % 22 %

75- 84 v 11 % 17 %

85 v täyttäneet 5,5 % 7,5 %

Taulukko 5: Terveysasemien käyttö ikäluokittain vuonna 2016. Hauhon terveysaseman palveluihin sisältyy

avosairaanhoidon vastaanoton lisäksi suun terveydenhuolto ja lastenneuvola.

Hauhon terveysaseman (sisältää avosairaanhoidon vastaanoton lisäksi suun terveydenhuollon ja

lastenneuvolan) kontaktitavoista eniten oli käyntejä vastaanotolla (56 %) ja puhelinkontakteja (31 %).

Sähköisten palvelujen osuus on vielä pieni, mutta lisääntymässä (kuvio 34).

27

Kuvio 34: Hauhon terveysaseman potilaiden kontaktitavat vuonna 2016.

4. Palveluverkon muodostaminen

4.1. Sote-integraatio, palveluverkko ja hoidon porrastus (työryhmä 5)

Oma Hämeen työryhmä aloitti maakunnallisen toiminnan valmistelun helmikuussa 2016.

Työryhmän jäsenet 2016

Mirja Saarni, sosiaali- ja terveysjohtaja Riihimäki, (pj)

Jukka Lindberg, projektipäällikkö, Hämeen liitto, (siht.)

Katrina Harjuhahto-Madetoja, toimitusjohtaja Eteva kuntayhtymä

Antti Heinilä, tekninen johtaja Forssa Katja Tommiska, hallintojohtaja FSHKY

Anitta Leinonen, perusturvajohtaja Hattula

Teija Suorsa-Salonen, perusturvajohtaja Hausjärvi

Maarit Sihvonen, hallintojohtaja Humppila

Markku Nurmikari, tilaajapäällikkö Hämeenlinna

Juha Haukka, Hämeen Yrittäjät ry

Virpi Kröger, ylilääkäri Janakkala - Hattula

Eija Patteri, ylihoitaja KHSHP

Petrus Kukkonen, kuvantamisyksikön johtaja KHSHP

Seppo Ranta, johtajaylilääkäri KHSHP

Riitta Lehtinen, perusturvajohtaja Loppi

Juha Tiainen, johtajaylilääkäri Riihimän seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä

Kristiina Laiho, toimitusjohtaja Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy

Jorma Vettenranta, kamreeri Tammelan kunta

Oili Aumo, KHSHP, henkilöstön edustaja

Miikka Viitala, Pelastuslaitos, henkilöstön edustaja

Ilkka Kankaanpää, FSHKY, henkilöstön edustaja

6 % 2 %

56 %

31 %

5 %

Hauhon terveysaseman kontaktitavat

konsultaatio kotikäynti käynti puh sähköinen

28

4.1.1 Palveluverkon muodostamisen periaatteet

Sote-integraatio työryhmä on määrittänyt palveluverkon muodostamisen periaatteet taulukon 6

mukaisesti.

ASIAKASNÄKÖKULMA VAIKUTTAVUUS INTEGRAATIO KUSTANNUSTEHOKKUUS

Kansalaisten hyvin tuntemat palvelut on helppo saada ja saavuttaa eri asiakasryhmille tyypillisillä tavoilla (fyysisesti, digitaalisesti)

Tarvelähtöiset ja oikea-aikaiset palvelut oikeille väestöryhmille ennakoivalla, proaktiivisella ja kuntouttavalla tavalla

Alueellinen moniammatillinen yhteistyö perustuu hoitovastuun määrittelyyn mahdollisimman lähelle asukasta (yleislääkäri, vastuutyöntekijä) ja hyvään yhteistyöhön muiden palveluiden kanssa

Resursseja (henkilöstö, tilat, laitteet) käytetään optimaalisesti (kustannustehokkuus, virtaustehokkuus)

Osaavat palvelut, joihin kansalaiset luottavat, turvaavat hengen, hyvän elämän käyttäjän kannalta saumattomina kokonaisuuksina

Hyvin johdetut ammattilaiset oikeissa paikoissa muodostavat oikein mitoitetut palvelut, joissa vakioidut näyttöön perustuvat menetelmät ja työkalut

Haja-asutusalueiden palveluintegraatiota varten on olemassa ratkaisuja (liikkuvat palvelut, kotisairaala, mobiilitoiminnot)

Usein tai paljon tarvittavat palvelut annetaan aina mahdollisimman lähellä asukasta tai viedään digitaalisesti kotiin

Usein ja/tai jatkuvasti palvelua tarvitsevien palvelut ja ammattilaisten osaaminen lähelle. Moniammatillinen yhteistyö perustuu selkeisiin hoitovastuisiin (vastuuhenkilö) ja ammattilaisten verkostoitumiseen.

Johtaminen perustuu jatkuvasti vertailtuun tietoon ja mittareihin. Toiminnan laatu pidetään tasaisena jatkuvalla seurannalla.

Harvoin tai vähän tarvittavat ja erityistä osaamista vaativat palvelut järjestetään seudullisesti, maakunnallisesti tai maakuntien yhteistyönä

Palveluverkko on julkisten, yksityisten ja 3. sektorin kokonaisuus, jossa yhteys kunnan hyvinvointipalveluihin turvataan ja palvelujen saamisen määräajat toteutuvat

Älykkäät teknologiat mahdollistavat ammattilaisten paikallaolon digitaalisesti ja joustavan ammattilaisverkoston toiminnan

Digitaalisuutta hyödynnetään maksimaalisesti kaikissa palveluissa

Palveluissa toteutuu käyttäjien yhdenvertaisuus

Palvelun käyttäjän omat ja lähiverkostojen resurssit ovat maksimaalisessa käytössä prosessin eri vaiheissa

Taulukko 6: Palveluverkon muodostamisen periaatteet (Oma Häme Loppuraportti 6.5. s. 84)

Tämän lisäksi eri yhteyksissä on esitetty seuraavia palveluverkon suunnittelun periaatteita:

Palveluverkko muodostetaan asukaslähtöisesti.

Palveluverkon suunnittelussa käytetään kaikille yhteisiä, tasapuolisia, läpinäkyviä ja objektiivisia

kriteereitä.

Lähtökohtana on aito palvelujen tarve ja hyvä saavutettavuus.

Keskeisenä tavoitteena on peruspalvelujen vahvistaminen lähellä asukkaita.

Tavoitteena on muodostaa kokonaan uusi maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisu.

29

Maakunnassa on yhteinen tavoite parantaa maakunnan asukkaiden palveluja.

Maakunnan seutukeskusten sairaaloiden työnjakoa kehitetään tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti.

Vaativa hoito, joka tarvitsee vakioidut tilat, tekniikan ja prosessit sekä henkilöstön, on järkevää

keskittää maakunnalliseen osaamiskeskukseen, jossa pystytään varmistamaan konsultointi ja

hoidon laatu.

Osaamiskeskus tukee ja koordinoi alueellista toimintaa liikkuvilla palveluilla (kotiin vietävät

palvelut).

Palveluvalikoima on käytössä kevyemmästä raskaampaan. Lisätään monimuotoista avohoitoa ja

tuodaan palvelut ihmisten koteihin, vähennetään laitoshoitoa.

Vanhusmäärän kasvu tulee huomioida palveluja suunniteltaessa.

Harvoin tarvittavat erityistason palvelut annetaan Ervan yhteistyöalueella.

Palvelut tuotetaan asiakkaan tarpeen mukaan; mm. ikääntyneiden ja mielenterveys- ja

päihdeongelmaisten palveluissa huomioidaan heidän erityistarpeensa.

Toimintaa ja palveluja pitää pystyä muuttamaan tarpeen mukaan joustavasti.

Kuvio 35: Palvelun saatavuuden ja kysynnän vaikutus palveluverkkoon.

Usein tarvittavat palvelut (saatavuus ja kysyntä suuri) tuotetaan lähipalveluina (kuvio 35). Harvoin tai erityistä

osaamista tai laitteita edellyttävät palvelut tuotetaan keskitettynä maakunnan alueella tai maakuntien

yhteistyöalueella. Maakunnallisessa ja seudullisissa osaamiskeskuksissa sosiaali- ja terveydenhuollon

fyysinen läheisyys vahvistaa potilaiden kokonaisvaltaista hoitoa ja työntekijöiden tieto-taitoa.

30

Kuvio 36: Työryhmän 5 esitys palveluverkosta.

Ohessa sote 5 ryhmän esitys palveluverkosta. Tämän lisäksi muut Oma Hämeen työryhmät, kuten päihde- ja

mielenterveysryhmä, lasten, nuorten ja perheiden palvelut, ikäihmisten ryhmä ja sosiaalipalvelujen

alatyöryhmä, ovat kukin tahoillaan suunnitelleet tulevan maakunnan toimintaa. Tämä kaikki valmistelu

täytyy vielä nivoa yhteen toimivan maakunnallisen kokonaisuuden saamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon

palvelujen integroinnin lisäksi maakunnan valmistelussa täytyy etsiä aktiivisesti uudenlaisia toimintamalleja,

jotka ovat myös asukaslähtöisiä ja vaikuttavia.

4.2. Terveydenhuollon integraatio-ryhmä

Terveydenhuollon työryhmä aloitti työskentelyn kesäkuussa 2016 kartoittamalla päivystyksen ja

kiirevastaanottojen nykytilanteen päivystysasetuksen lausuntoon liittyen. Ryhmässä on laajalti edustettuna

erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon edustajia. Syksyllä 2016 ryhmään pyydettiin myös

sosiaalihuollon edustajia mukaan.

31

Työryhmän jäsenet:

• pj. Seppo Ranta, johtajaylilääkäri, Kanta-Hämeen shp

• siht. Auli Anttila, sote-asiantuntija

• Lasse Hakala, ensihoitopäällikkö, Kanta-Hämeen pelastuslaitos/ Kanta-Hämeen shp

• Taina Hammaren, erikoissairaanhoidon palvelualueen johtaja, FSHKY

• Ville Hällberg, apulaisylilääkäri, Kanta-Hämeen shp

• Markku Nurmikari, tilaajaylilääkäri, Hämeenlinna

• Kati Kortelainen, ylilääkäri, Kanta-Hämeen shp

• Petrus Kukkonen, palvelutuotantojohtaja, Kanta-Hämeen shp

• Virpi Kröger, ylilääkäri, Janakkala

• Kirsi Leino, hallintoylihoitaja, Kanta-Hämeen shp

• Outi Luoma, Tehy ry, henkilöstön edustaja, Riihimäen seudun tk ky

• Ari Palomäki, professori, Kanta-Hämeen shp

• Eija Patteri, ylihoitaja, Kanta-Hämeen shp

• Veli-Pekka Rautava, terveysjohtaja, Hämeenlinna

• Jarmo Ruohonen, perusterveydenhuollon palvelualueen johtaja, FSHKY

• Juhani Tavasti, osastonylilääkäri, Kanta-Hämeen shp

• Juha Tiainen, johtajaylilääkäri, Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky

• Tiina Tuominen, ylilääkäri, Kanta-Hämeen shp

• Tuula Metsä, ylilääkäri, Kanta-Hämeen shp

• Teija Raivisto, ylilääkäri, Hämeenlinna

• Riikka Lammintausta-Mäkelä, perhepalveluiden palvelualuejohtaja, Fshky

• Kirsi Peltola-Haavisto, ylilääkäri, Riihimäen seudun tk ky

• Vappu Lehmus, ylilääkäri, Janakkala

• Riikka Haahtela, sote-asiantuntija, Hattula

• Heini Ristavaara, Kanta-Hämeen shp

• Timo Turunen, Riihimäki

Terveydenhuollon integraatioryhmän työskentelyperiaatteet

Keskeisenä näkökulmana olivat aiemmin Sote-integraatio, hoidon porrastus ja palveluverkko – ryhmässä

työstetyt periaatteet (taulukko 6 ja kuvio 34). Ryhmän asiantuntijat arvioivat oman alansa keskeisimmät

toiminnot ja näiden saatavuuden (henkilöstön saatavuus, investointien suuruus jne.) ja tarpeen alueen

asukkaiden näkökulmasta. Toiminnot järjestettiin tällä perusteella alustavasti lähi-, seudullisiin,

maakunnallisiin ja ylimaakunnallisiin palveluihin. Arviointiin kunkin toiminnon kysyntä aikayksikössä (esim.

käyntejä/asukas/vuosi) ja henkilöstön tuotantokapasiteetti (esim. potilaita/tiimi/päivä). Kysynnän,

tuotantokapasiteetin ja seutujen eri ikäisten asukkaiden määrien perusteella arvioitiin maakunnallisesti ja

seudullisesti tarvittava resursointi. Arviointia seutuja pienempiin yksiköihin ei tehty. Ryhmässä todettiin, että

toteutettu arviointi on vain yksi näkökulma palveluverkkoon ja lopputulosta tulee muuttaa ja jatko

kehittää ainakin seuraavien näkökulmien perusteella:

1. Alueen asukkaiden näkemys palveluista

2. Palvelujärjestelmän elinvoimavaikutusten vaikutus maakunnan ja seutujen kehittymiseen

3. Vapaan valinnan lainsäädännön vaikutus (lainsäädäntöluonnos tuli käytettäväksi vasta

työskentelyn jälkeen)

4. Taloudellisten resurssien määrä ja niiden vaikutus palvelujärjestelmään

5. Suunnitteilla olevan uuden keskussairaalarakennuksen vaikutus palveluiden järjestämiseen

32

Terveydenhuollon integraatioryhmän luomat palveluverkon oleelliset periaatteet

Maakunnan kolmen seudun palvelut on arvioitu keskenään samanlaisiksi. Tulevan sote-

erityispalvelukeskuksen (uusi keskussairaala, jossa sijainnee myös sosiaalialan palveluita) myötä

erityispalveluita on osittain keskitetty palvelukeskuksen sijaintipaikkakunnalle Hämeenlinnaan.

Palveluiden saatavuus muuttuu tulevaisuudessa sähköisten palveluiden merkittävän laajentumisen takia.

Palvelukokonaisuutta tulee tältä osin verrata mieluummin sosiaalisen median tai kehittyneisiin

pankkipalveluihin kuin nykyisiin sote-sektorin sähköisiin palveluihin. Sähköiset palvelut ovat identtisinä

saatavilla koko maakunnassa.

Nykyisiä erikoissairaanhoidon avopalveluita on suunniteltu laajemmin seudullisina toteutettaviksi.

Suunnitelma sisältää erikoissairaanhoidon erikoisalojen palveluita, joiden nykyinen kysyntä ja käyttö

mahdollistaisi vähintään 1 pv/viikko vastaanotot seudullisesti.

Uusia palvelumuotoja ovat liikkuvat sairaanhoitaja- ja lääkäripalvelut kotiin vietävinä palveluina. Näiden

palveluiden tarkoituksena on osaltaan ennaltaehkäistä sellaisia tilanteita, joissa kansalainen joutuu

hakeutumaan erikoissairaanhoidon päivystykseen. Päivystyksen tarpeen vähentäminen ennaltaehkäisyn

keinoin on yksi koko suunnitelman johtava periaate (kuviot 36 ja 37).

VISIO: Yhdessä sinun parhaaksesi, yhdessä lähellä sinua

• Asukaslähtöinen, yhtenäisten periaatteiden mukainen, integroitu maakunnan palveluverkko on

olemassa.

• Palveluiden saatavuus on oikea-aikaista ja tarpeidenmukaista. Palvelut tukevat asukkaiden omaa

vastuuta ja omahoitoa.

• Toiminnot ja rakenne on suunniteltu tulevaisuuden palvelumahdollisuudet (mm. sähköiset

palvelut) huomioiden.

• Toiminta on näyttöön perustuvaa, korkealaatuista ja jatkuvasti kehittyvää.

• Henkilöstö on avainresurssi: osaava ja hyvinvoiva henkilöstö antaa hyvää palvelua.

• Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat merkittävä osa maakunnan, sen seutujen ja kuntien

elinvoimaista rakennetta.

• Toiminta on tuottavaa ja vaikuttavaa.

• Palveluiden on mukauduttava muuttuviin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin.

Kuvio 36: Terveydenhuollon integraatioryhmän muodostama palveluvisio

33

Sosiaaliset tai terveysongelmat ennakoidaan ja niihin reagoidaan,

jolloin eri tasojen päivystyksellistä hoitoa tarvitaan vähän

• Jatkuvan parantamisen malli

• Perustason kykyä ennakoida ongelmien kehittymistä kehitetään

• Resursseja vahvistetaan perustasolla, kun resurssien tarvetta päivystyksissä kyetään vähentämään

• Ihmisten selviämistä arjessa tuetaan: hyvinvointi paranee, akuuttien hoitotilanteiden kehittyminen

vähenee

• Reagointimalleja tyypillisiin ongelmiin pilotoidaan ja kehitetään

• Potilas ja omaiset integroidaan mukaan hoitoon: sama tieto prosessista kaikilla

• Sähköisiä työkaluja käytetään ongelmien tunnistamiseen ja kehittämiseen

Kuvio 37: Ajatuksia toimintatavoista

Palveluverkkorakenne perustuu seutukuntien keskenään samanlaisiin toimintoihin Riihimäellä, Forssassa ja

Hämeenlinnassa (kuvio 38). Palveluverkon suunnittelua on jatkettava yhdessä muiden työryhmien,

kuntalaisten ja yksityisten toimijoiden kanssa.

Seutukuntien palvelurakenne ilman maakunnallisia palveluja:

• Laajat sote-sektorin avohoidon ja akuuttisairaanhoidon palvelut

• Kehittyvät sähköiset palvelut

• Kotiin vietävät hoitaja- ja lääkäripalvelut ensihoidon tukena

• Perustason lääkäripäivystys (perusterveydenhuollon kiirevastaanotto, vaatii ympärivuorokautisena

poikkeusluvan sosiaali- ja terveysministeriöltä)

• Erityistason konsultaatiomahdollisuuksien oleellinen kehittäminen (erityisenä pyrkimyksenä on

vähentää päivystyspotilaiden siirtoja)

• Seuduille suunniteltavat osaamiskeskukset

• Sosiaalihuollon erityispalvelut eri sektoreilla (mm. lastensuojelu), eri ryhmien asumisen

palvelut, kuntoutustutkimuskeskus, ikäihmisten vaativan tutkimuksen palvelut jne.

• Leikkaustoiminta, joka lain mukaan mahdollinen ja joka suunnitellaan osana yhteistyöalueen

rakennetta

• Yksityiset kumppanuudet

Kuvio 38: Seutukuntien palvelut

Valinnan vapauden vallitessa asiakkaat viime kädessä päättävät palveluverkosta erityisesti ns. suoran

valinnan palvelujen ja henkilökohtaisen budjetin osalta. Palvelujen uudistaminen on tärkeää erityisesti

kestävän talouden kannalta. Tulevaisuudessa tulee olemaan erilaisia sosiaali- ja terveysasemia, joiden

palveluvalikoima vaihtelee laajasta pienempään. Kapitaatiokorvauksen malli ja alhainen kapitaatiokorvaus

vaikuttavat palvelujen tuotantotapaan.

Maakunnan palvelulupaus määrittää annettavien palvelujen vähimmäistason, mutta palvelujen tuottaja voi

tuottaa enemmän ja laajemmin palveluja. Tosin hoidon saatavuus on tulevaisuuden tärkeimpiä

34

kilpailuvaltteja, ei niinkään laatu tai palveluvalikoima. Yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt pitäisi saada

vahvemmin mukaan maakunnalliseen suunnitteluun.

Tavallisten tautien diagnostiikkaa voidaan tehdä seudullisesti, mutta kalliita investointeja vaativat toiminnat

kannattaa keskittää. Keskitettyjä palveluja voidaan sijoittaa muuallekin kuin Hämeenlinnaan. Sähköiset

palvelut tulevat vähentämään vastaanottokäyntien tarvetta. Hämeenlinna on edelläkävijä sähköisten

palvelujen kehittäjänä. Siellä sähköisten palvelujen käyttö on vähentänyt vastaanottokäyntien tarvetta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon integrointi on tärkeää monesta eri näkökulmasta katsottuna. Kalliit

moniongelmaiset asiakkaat aiheuttavat pääosan kustannuksista. Heidän asioitaan hoidetaan monessa eri

paikassa, eivätkä työntekijät tiedä toisistaan. Lasten, nuorten ja perheiden sekä sosiaalihuollon yhteistyötä

vaativia palveluja kannattaa järjestää seudullisesti. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut tulevat toimimaan

perhekeskuksissa lähipalveluna, seudullisesti ja keskitetysti osin fyysisesti, osin virtuaalisesti. Lähipalveluna

tehdään yhteistyötä mm. varhaisen tuen sosiaalityön, neuvolan, varhaiskasvatuksen, koulujen, nuorisotyön

ja kotipalvelun kanssa. Maakunnassa tulee olla yhtenäiset toimintatavat kaikilla, myös yksityisillä toimijoilla.

Palveluverkon ja organisaatiorakenteen päättämisen jälkeen hiotaan toimintatavat, hoito- ja palveluketjut

kuntoon. Keskeiset terveydenhuollon palveluverkon kysymykset esitellään kuviossa 39.

Keskeiset terveydenhuollon palveluverkon kysymykset Oma Hämeen valmistelussa

• Seudullisen elinvoiman huomioiminen

• Seudulliset osaamiskeskukset

• Terveysasemaverkosto

• Palvelun käyttäjät vaikuttavat verkkoon valinnoillaan (suoran valinnan palvelu)

• Vuosikorvaus vaikuttaa palvelun sisältöön

• Palveluvalikon monipuolistaminen; sähköiset ja liikkuvat palvelut

• Erikoissairaanhoidon poliklinikat

• Tarjonta suhteessa väestön tarpeisiin

• Seutujen yhdenvertaisuus

• Maakunnan liikelaitos tarjoaa parhaat mahdollisuudet

• Päivystysratkaisut

• Oma Häme suosittaa 24/7 PTH-tasoisen päivystyksen poikkeusluvan hakemista

Forssaan yhteistoiminnassa (Hyky 2018-2019, maakunta 2019-)

• Leikkaustoiminta

• Luodaan tahtotila ja työnjakoehdotus yhteistyössä tulevan yhteistyöalueen sisällä

(Hyky, KHSHP, PSHP)

• Yhteiset ratkaisut ja vaikuttaminen

Kuvio 39: Keskeiset terveydenhuollon palveluverkon kysymykset Oma Hämeen valmistelussa

35

5. Maakunnan näkökulmia ulkoistamissopimuksiin

Vuoden 2019 alusta sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus- ja järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Kanta-

Hämeen maakunta perustetaan 7/2017. Varsinainen toiminnan rahoitus- ja järjestämisvastuu sekä julkinen

toteuttamisvastuu siirtyy maakunnalle 1.1.2019. Palveluja tuottaa tulevaisuudessa monitoimijainen

verkosto, joka koostuu julkisista ja yksityisistä voittoa tavoittelevista ja voittoa tavoittelemattomista

toimijoista. Osaulkoistukset ovat erityisen haitallisia silloin, kun niillä pyritään betonoimaan nykytilaa,

sitomaan maakunnan käsiä tulevaisuuden järjestämisratkaisuissa tai rajaamaan pitkäksi aikaa maakunnan

valintoja parhaiksi kumppaneiksi. On todennäköistä, että maakunnille jää oikeus olla hyväksymättä tai

irtisanomismahdollisuus sopimuksista, jotka millään tavalla haitallisesti vaikuttavat palvelujen

järjestämiseen. Ei ole yleisten oikeusperiaatteiden mukaista sitoa sopimuksilla kolmatta osapuolta. Tulevalla

maakunnalla on oltava oikeus valita itse kumppanit ja kumppanuuden toteuttamistavat.

Nyt valmisteilla olevien osaulkoistusten (Hattulan kunta, Forssan seutu) palvelusopimusten oletetaan

siirtyvän sellaisenaan maakunnalle ja sitovan 2019 eteenpäin maakuntaa. Sopimusajat ovat pitkiä - 10-15

vuoden mittaisia. Mahdollisen yhteisyrityksen omistuksen siirtymistä maakunnalle on pyritty ministeriöiden

lausuntokierroksen jälkeisissä lakimuutoksissa varmistamaan. Maakunnan keskustelussa on tosin tuotu

selkeästi esille myös osakkeiden lunastuksen tai myynnin mahdollisuus sote-palvelujen vastuiden siirtyessä

maakunnalle. Tässä skenaariossa yhteisyrityksestä tulisi aidosti yksityinen toimija maakuntaan.

Maakuntavalmistelun näkökulmasta ulkoistuksiin liittyy monia riskejä, joita kukaan ei arvioi tulevan

maakunnan näkökulmasta. Valmistelu perustuu yhden seudun ja sen kuntien tai yhden kunnan näkökulmaan.

Oma Häme hanke on 8.2.2017 päivätyllä kirjeellä pyytänyt ao. kunnilta ja Forssan hyvinvointikuntayhtymältä

mahdollisuutta tehdä juridis-taloudellis-toiminnallinen riskinalyysi ulkoistukseen liittyvästä

palvelusopimuksesta, osakassopimuksesta ja yhtiöjärjestyksestä maakunnan kannalta ennen asiasta

päättämistä.

Ensisijaisesti Oma Häme hankkeen projektiryhmä suosittaa laajoista uusista ulkoistuksista pidättäytymistä

aikana ennen maakuntauudistusta. Toimintaympäristön pelisäännöt ovat vasta muotoutumassa. Ne ovat

joko eduskuntakäsittelyyn menossa olevia hallituksen esityksiä tai lakiluonnoksia, jotka ovat vasta

lausuntokierroksella (vapaa valinta, suoran valinnan palvelut, asiakasseteli, henkilökohtainen budjetti).

Tulevan toimintaympäristön juridinen pohja on vielä päättämättä ja näin ollen vielä ennakoimaton.

Tulevaisuuden vapaan valinnan tapa tulee vaikuttamaan kaikkien perusterveydenhuollon toimijoiden

liiketoimintamalleihin ja sen vaikutusta palveluverkkoon ei tunneta. Mikäli vapaa valinta toteutuu

perusterveydenhuollossa, vaikuttavat palvelun käyttäjien valinnat palveluverkkoon uudella

ennakoimattomalla tavalla. Oma Häme seuraa tarkasti Hämeenlinnan vapaan valinnan kokeilua, joka antaa

merkittävää tietoa vapaan valinnan laajentamiseen maakunnan oloissa.