esitys työohjelmaluonnokseksi, 29.4.2016 seppo huttunen · 2. maas-palveluiden kehitystyö ja...

Sito – Parhaan ympäristön tekijät

Itä-Suomen matkojenyhdistelytoimintojen kehittäminenEsitys työohjelmaluonnokseksi, 29.4.2016

Seppo Huttunen

Taustaa: Yhdistely- ja välityskeskukset§ Taustalla liikennepalveluihin lähivuosina vaikuttavat merkittävät muutokset:

• Digitalisaatio ja palveluistuminen

• Joukkoliikenteen kilpailun lisääntyminen ja markkinoiden avautuminen

• MaaS-palveluiden kehitystyö ja pilottikokeilut

• Liikennekaariuudistus

§ Itä-Suomi ollut 1990-luvulta alkaen edelläkävijä yhdistelypalveluiden kehittämisessäja käytännön toteuttajana

§ Tällä hetkellä yhdistelykeskukset Kuopiossa ja Joensuussa, Mikkelissä käynnisteillä

• Kuopion ja Joensuun kaupunkien lisäksi mukana joukko alueen peruskuntia

• Yhdistellään palveluliikenteitä, sosiaalitoimen kuljetuksia ja osin oppilaskuljetuksia

• Kokeiluluontoisesti mukana ollut myös sairaanhoitopiirien ja Kelan kuljetuksia

27.4.20162

Tarve kehittämiselle§ Yhdistelykeskusten toiminta on pysynyt varsin samana nykyisen toimintalaajuuden

vakiintumisen (2008–2009) jälkeen• Palveluiden kokonaisuus ja yhteistyössä mukana olevien kuntien määrä on pysynyt vakaana• Välitysjärjestelmän palvelu- ja optimointikykyä ei ole juurikaan kehitetty• Palveluiden kohdennus on ollut vahvasti sosiaalitoimen kuljetusten ydintoiminnoissa• Avoimien markkinoiden liikennepalveluita ei käytännössä ole toiminnassa huomioitu

§ Kustannustehokkuuden parantaminen ja varmistaminen• Enemmän yhdisteltävää, kaikille avoimia kuljetuspalveluita, pienempi julkinen subventio,

uusien järjestelmien käyttöönotto…• Ilman sote-kyytien yhdistelyä ja kuljetusten koordinointia vuonna 2019 kustannukset olisivat

arviolta 3,5 milj. €/v korkeammat (P-K ja P-S)• Jos yhdistelyä laajennetaan muihin julkisesti tuettuihin kuljetuksiin, säästöpotentiaali on vielä

huomattavasti suurempi§ Toiminnan laajentaminen alueellisesti kattavammaksi ja koskemaan kaikkia julkisesti

tuotettuja kuljetuksia• Osana sote- ja itsehallintouudistusta läpikäytävä kokonaisuus• Tukipalveluna logistiikka palveluna koko maakunnalle!

§ Palveluiden tarjoaminen myös yksityisille kuluttajille27.4.20163

Työn tavoitteet§ Muodostaa konkreettiset tavoitteet ja suunnitelma matkojen yhdistelytoimintojen

kokonaisuudistuksen käynnistämiseksi• Tarkastella uudistushenkisesti tuetun/ostetun liikenteen ja yksityisen liikennetarjonnan

suhdetta• Tarkastella tarjontaa osana yhdistelykeskusten kokonaisuutta sote-ratkaisun ja

Liikennekaariuudistuksen tavoitteisiin sovittaen• Määritellä tekninen toteutus ja järjestelmäarkkitehtuuri

§ Tehostaa nykyisten välitysjärjestelmien toimintaa ja samalla tarjota mahdollisuuksiayksityisten liikenteenharjoittajien kiinnittymiselle mukaan palveluiden tuottajiksi§ Pääpaino kuitenkin julkisten henkilökuljetusten toiminnan tehostamisessa ja nykyisten

yhdistelykeskusten toiminta-alueiden laajentamisessa koko Itä-Suomen kattavaksikokonaisuudeksi

Ø Työssä yksilöidään periaatteet sille, miten yhdistelykeskusten yhteistyötä,tietojärjestelmiä, toimintamalleja, palveluprosesseja ja yhdistelykeskustenvälitettävänä olevia liikennepalveluita kehitetään nykyisen ja/tai uusien toimijoidenkanssa

27.4.20164

Kaikki näkökulmat otettava huomioon!

27.4.20165

MYK

Taksienvälityskeskukset

TVV

Sote-järjestäjä

Joukkoliikenne-yrittäjät

Taksiyrittäjät

Liikennepalveluidenkäyttäjät

TEM LVMTekes

KunnatJulkinen ohjaus

Vaatimuksia järjestelmälle§ Automaattisen yhdistelyn parantaminen§ Laskutusjärjestelmän digitalisointi§ Jatkuva ylläpito- ja kehitystyö§ Avoin lähdekoodi ja toimittajariippumaton kehittäminen§ Seurannan ja raportoinnin läpinäkyvyyden parantaminen§ Liikennepalveluiden (nykyisten ja uusien) markkinapaikan mahdollistaminen

• Liikennöitsijöillä tulee olla mahdollisuus tarjota omia palveluitaan julkisen sektorinhenkilökuljetusten lisäksi yksityisille kuluttajille

• Yrittäjillä ja heidän tarjoamillaan liikennepalveluilla tulee olla vapaa liittymisoikeus osaksiyhdistelykeskuksen perinteistä ja digitalisoituvaa välitystoimintaa (avoimet rajapinnat).

• Markkinaehtoiset kutsujoukkoliikennepalvelut tulee ottaa mukaan järjestelmään.• Kolmansien osapuolten järjestelmät (esim. maksaminen) tulee kytkeä osaksi julkista ja

yksityistä välitystoimintaa• Mahdollisuus kehittää yhdistelypalvelua suuntaan, jossa toimijat voisivat sopia koko

matkaketjun kokonaishinnoittelusta ja hoitaa maksamiset ja tilitykset• Yhdistely- ja välitystoiminnan lisäksi uusien sovellusten ja palveluiden lisäämismahdollisuudet

27.4.20166

Yhdistelytoiminnannykytilan analyysi

Tekninen määrittely jajärjestelmä-arkkitehtuuri

Tavoitetila jatoiminnallisuudet

VE2: Innovatiivinenhankinta

VE1: Nykyinentoimittaja T&K-hanke

Järjestelmän/järjestel-mien toimivuuden

simulointi ja evaluointi

Järjestelmätoimittajanvalinta /

käyttöönottoprojekti

Vaihe 1. Vaihe 2. Vaihe 3.

8/2016 – 2/2017 20182017

Päät

ös e

tene

mise

stä

Päät

ös e

tene

mise

stä

Ehdotus toimijoiksi:• Pohjois-Savon Sote• Siun Sote• Kuopion ja Joensuun kaupungit• Pohjois-Savon liitto• Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Työn vaiheistus

Sito – Parhaan ympäristön tekijät

Kiitoksiamielenkiinnostanne!Yhteystiedot

Seppo Huttunen, Pohjois-Savon [email protected]. 0400 573 448

27.4.2016[Esityksen nimi]9

Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen

Esitys työohjelmaluonnokseksi 26.4.2016

Eloranta, Rautio, Rintamäki, Savolainen

Esittelyluonnos

26.4.2016

2 (11) 26.4.2016 Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen

SISÄLTÖ

1 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET ................................................................................................................... 3

1.1 Tausta ja tarve ................................................................................................................................ 3 1.2 Työn tavoitteena avoimet ja palvelevat julkiset kuljetukset ........................................................... 4

2 MATKOJEN YHDISTELYTOIMINNAN KEHITTÄMISOHJELMA JA VAIHEISTUS ................................................ 5

2.1 Nykytila-analyysi (Projektin vaihe 1.) .............................................................................................. 5 2.2 Toimintamallin, prosessien ja matkojen yhdistelytoiminnan kehittämisen tavoitetilan ja

toiminnallisuuksien selvittäminen .................................................................................................. 6 2.2.1 Toimintamalli ja prosessit ............................................................................................... 6 2.2.2 Asiakkaat ja loppukäyttäjät ............................................................................................. 7 2.2.3 Liikennöitsijät ja liikennepalveluiden tuottajat ............................................................... 8 2.2.4 Matkojen yhdistelytoiminnasta vastaava(t) taho(t) ........................................................ 8

2.3 Järjestelmäkehityksen tekninen määrittely ja arkkitehtuurikuvaukset ........................................... 9 2.4 Hankintavaiheen toteuttaminen innovatiivisena hankintana (Projektin vaihe 2.) .......................... 9 2.5 Toimittajien kyvykkyyden testaus ja toiminnan simulointi ........................................................... 10 2.6 Matkojen yhdistelytoimintojen järjestelmätoimittajan valinta ja käyttöönoton projektointi

(Vaihe 3. toteutetaan kehittämishankkeen jatkona operatiivisena toimintana) .......................... 10

3 AIKATAULU JA ETENEMISEHDOTUS ......................................................................................................... 10


26.4.2016 3 (11)

1 Työn tausta ja tavoitteet

1.1 Tausta ja tarve

Pohjois-Savon ELY-keskus on päättänyt käynnistää yhdistelytoiminnan kehittämistavoittei-den edistämiseksi ja Sote- ja Liikennekaariuudistuksiin proaktiivisesti painottuvan matkojen yhdistelytoimintojen kehittämisen. Asiaa on käsitelty aikaisemmin Itä-Suomen sote-toimijoiden (Ylä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) ja Joensuun ja Kuopion kaupunkien kanssa. Pohjois-Savon ELY-keskus käynnistää työtä työohjelman laatimisella, joka tullaan esittelemään kaikille alueen yhdistelytoiminnasta vastaaville tahoille. Tällä työohjelman ja alustavan suunnitelman laadinnalla pohjustetaan matkojen yhdistelytoiminnan integrointia osaksi alueellisia sote-järjestäjiä ja avoimen joukkoliikenteen palvelua. Varsinaisen työn käynnistämisestä sovitaan työohjelman esitysten pohjalta.

Itä-Suomen alue on toiminut 1990-luvulta alkaen edelläkävijänä erityisesti sosiaali- ja terve-ystoimen hallinnonalan kuljetuspalveluiden välitys- ja yhdistelypalveluiden kehittämisessä ja käytännön toteuttajana. Matkojen yhdistelytoimintoja on otettu käyttöön vuosien 1997–2009 välisenä aikana ensiksi Kuopiossa ja seuraavaksi Joensuussa. Yhdistelytoiminnan laajuus on vaihdellut, ollen välillä kokeiluluontoisesti erittäin kattava myös sairaanhoitopiirien ja Ke-lan korvausvastuun alla olevien kuljetusten osalta. Nykyisin yhdistelyssä on mukana Kuopion ja Joensuun kaupunkien lisäksi joukko alueen peruskuntia, joiden palveluliikenteitä, sosiaali-toimen kuljetuksia ja osin oppilaskuljetuksia yhdistellään ja välitetään Kuopiossa ja Joensuus-sa sijaitsevien yhdistelykeskusten kautta.

On arvioitu, että nykyisen kaltainen yhdistely- ja välitysjärjestelmä tuottaa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan sote-toimijoille vuosittain noin 3,5 milj. € säästöt. Kuljetuspalveluiden kokonaiskustannus soten osalta on n. 13,5 milj. € / vuosi. Koordinoimaton järjestelmä vas-taavasti kustantaisi nykytiedon valossa vähintään 17 milj. € / vuosi. Kehityshankkeessa toi-minnan tehokkuutta olisi tarkoitus kehittää vielä tästäkin pidemmälle. Itä-Suomen kunnissa sote-kuljetukset muodostavat vajaan neljänneksen kuntien vuotuisista henkilökuljetusten kustannuksista. Esimerkiksi koulukuljetusten yhdistelyssä on paljon potentiaalia, mutta yh-distelyn vaikutuksia ei ole järjestelmällisesti selvitetty. Mahdollinen sairasvakuutuslain mu-kaisten matkojen liittäminen yhdistelytoimintaan moninkertaistaisi säästöpotentiaalin.

Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan matkojen yhdistelykeskukset tekevät laajaa yhteistyötä mm. palvelin- ja sovelluspuolella. Molemmat organisaatiot hyödyntävät samaa yhdistelytek-nologiaa. Mikkelissä yhdistelytoiminnot ovat käynnistysvaiheessa.

Yhdistelykeskusten toiminta liikennepalveluiden ja teknologian suhteen on pysynyt varsin samana nykyisen toimintalaajuuden vakiintumisen (2008–2009) jälkeen. Järjestelmäkehitystä on tapahtunut maltillisesti ja välitysjärjestelmän palvelu- ja optimointikykyä ei ole juurikaan alueen julkisissa välityskeskuksissa kehitetty tämän vuosikymmenen aikana. Operatiivinen toiminta on tehostunut sitä mukaan, kun järjestelmien kyvykkyydet ja mahdollisuudet ovat tulleet tutuiksi teknologian käyttäjille.

Liikennepalveluiden kokonaisuus ja yhteistyössä mukana olevien kuntien määrä on pysynyt myös vakaana. Mukana olevien liikennepalveluiden kuten avoimen palveluliikenteen, joukko-liikennekalustolla operoitavien henkilökuljetusten ja yhteistyötaksien palvelut ovat sisälty-neet palveluvalikoimaan koko nykyisen toiminnan ajan. Palveluiden kohdennus on ollut vah-vasti sosiaalitoimen kuljetusten ydintoiminnoissa vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain ja päivätoiminnan mukaisissa matkoissa. Järjestelmän alle hankittua autokapasiteettia hyödyn-netään myös koulutoimen kuljetuksissa.


Uusia kuntia ja niiden lakisääteisiä kuljetuspalveluita ei juuri viime vuosien aikana ole tullut toimintaan mukaan, mikä olisi tärkeää kustannustehokkuuden ja operatiivisen tehokkuuden saavuttamisessa.

Avoimien markkinoiden liikennepalveluita, jotka mahdollistaisivat paremmat yhdistelyasteet ja asiakastulon kasvun ei käytännössä ole toiminnassa huomioitu. Tämä toisi yhdistelytoimin-taan aivan uuden ulottuvuuden, joka mahdollistaa palvelutason turvaamisen ja kehittämisen käyttäjä- ja yrittäjälähtöisesti kaikille liikennepalveluita tarvitseville, ei vain kuljetusoikeuksi-en piirissä oleville.

1.2 Työn tavoitteena avoimet ja palvelevat julkiset kuljetukset

Hankkeen tavoitteena on kehittää nykyistä julkissektorivetoista toimintaa suuntaan, jossa yritystoiminnan edellytykset lisäpalvelun tuottajana, kustannustehokkuuden tarjoajana ja ennen kaikkea palvelukyvyn lisääjänä otettaisiin palvelun luonnollisena elementtinä parem-min huomioon. Merkittäviä lähivuosien palveluihin vaikuttavia trendejä ovat: 1. Edelleen jatkuva joukkoliikenteen kilpailun lisääntyminen ja markkinoiden avautuminen 2. MaaS-palveluiden kehitystyö ja pilottikokeilut ja 3. Liikenteen ja liikennepalveluiden digitalisaatio mahdollistaa toiminnan tehostumisen ja

käyttäjäpalveluiden kustannustehokkaan kehittämisen. Tämä tarkoittaa suurempaa pai-notusta palvelujen asiakaslähtöiselle suunnittelulle.

4. Liikennekaari-uudistuksen kautta mahdollistuvat uudet liikennepalvelut, jotka todennä-köisesti vaikuttavat suuresti erityisesti kaupunkien ja kaupunkien vaihealueiden tavara- ja henkilökuljetusten uudelleen järjestäytymiseen.

Ohjelmoitavassa hankkeessa selvitetään kuntien liikennepalveluiden kokonaisuutta ja niiden tarkoituksenmukaista kytkemistä osaksi yhdistelytoimintoja avointen kuljetusten, ei pelkäs-tään perusturvan lakisääteisten kuljetusten osalta. Samalla tarkastellaan uudistushenkisesti tuetun/ostetun liikenteen ja yksityisen liikennetarjonnan suhdetta ja tarjontaa osana yhdis-telykeskusten kokonaisuutta, tulevan sote-ratkaisun ja Liikennekaari-uudistuksen tavoittei-siin sovittaen. Työssä selvitetään muun muassa, miten palvelutasoa ja kustannustehokkuutta voitaisiin parantaa, mikäli yksityisillä liikenteenharjoittajilla olisi mahdollisuus tarjota liiken-nepalveluitaan myös julkisesti rahoitetun yhdistelykeskuksen kautta. Markkinaehtoisten toimijoiden mukaan tulo osaksi julkista välitystä tehdään mahdolliseksi, mutta pääpaino on kuitenkin julkisten henkilökuljetusten toiminnan tehostamisessa ja nykyisten yhdistelykes-kusten toiminta-alueiden laajentamisessa koko Itä-Suomen kattavaksi kokonaisuudeksi. Työn kohteena ovat erityisesti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueen sote-organisaatiot, joiden palvelutuotannon tukena ja tehostajana matkojen yhdistelykeskukset jatkossa mahdollisesti toimivat.

Tässä hankkeessa muodostetaan riittävän konkreettiset tavoitteet ja suunnitelma matkojen yhdistelytoimintojen kokonaisuudistuksen käynnistämiseksi. Pääpaino on tietojärjestelmien kehittämisessä ja julkisten henkilökuljetusten tehostamisessa. Työssä yksilöidään periaatteet sille, miten yhdistelykeskusten yhteistyötä, tietojärjestelmiä, toimintamalleja, palveluproses-seja ja yhdistelykeskusten välitettävänä olevia liikennepalveluita lähdetään kehittämään.

Valmistelutyötyhmä pitää yhdistelytoimintojen kriittisen tärkeinä tekijöinä mm.:

Liikennöitsijöillä tulee olla mahdollisuus tarjota omia palveluitaan julkisen sektorin henkilökuljetusten lisäksi yksityisille kuluttajille.

Yrittäjillä ja heidän tarjoamillaan liikennepalveluilla tulee olla vapaa liittymisoikeus osaksi yhdistelykeskuksen perinteistä ja digitalisoituvaa välitystoimintaa (avoimet ra-japinnat).

Markkinaehtoisten kutsujoukkoliikennepalvelut tulee ottaa mukaan järjestelmään.


26.4.2016 5 (11)

Yhdistely- ja välityskeskustoimintojen lisäksi kolmansien osapuolten järjestelmien ku-ten maksaminen tulee voida kytkeä mukaan osaksi julkista ja yksityistä välitystoimin-taa.

Välitysjärjestelmän kehittäminen ja optimointi jatkuvaksi, ei projektiluontoiseksi toiminnaksi

Yhdistelyn automatisointiasteen kasvattamisen lisäksi painopistä na digitaalinen las-kutus

Liikennepalveluiden (nykyisten ja uusien) markkinapaikan mahdollistaminen, jossa liikenteenharjoittajien palvelukokonaisuus ja kyytien hinnoittelua voidaan jatkuvasti muuttaa dynaamisesti.

Mahdollisuus kehittää yhdistelypalvelua suuntaan, jossa toimijat voisivat sopia koko matkaketjun kokonaishinnoittelusta ja hoitaa maksamiset ja tilitykset, joko välitys-keskuksen natiivilla järjestelmällä tai siihen liitettävällä kolmannen osapuolen järjes-telmällä.

Yhdistely- ja välitystoiminnan lisäksi palveluiden asteittaisen kehittämisen mahdollis-taminen. Avoimen lähdekoodin periaatteet ja avoimet rajapinnat.

Toiminta-alueen ja välitysmäärien kasvattaminen nähdään kustannustehokkuuden kannalta tavoiteltava kehityssuuntana.

Sairausvakuutuslain mukaisten kuljetusten yhdistely- ja välittäminen osana matkojen yhdistelykeskuksen toimintaa on tutkittava. Kuljetukset voitaisiin hoitaa maakunnal-lisina kokonaisuuksina.

2 Matkojen yhdistelytoiminnan kehittämisohjelma ja vaiheistus

Kehittämishanke on jaettu seuraavien lukujen mukaisesti limittäiseen kuuteen työvaihee-seen:

1. Matkojen yhdistelytoimintojen nykytila-analyysi Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa

2. Toimintamallin, prosessien ja matkojen yhdistelytoiminnan kehittämisen tavoitetilan ja toiminnallisuuksien selvittäminen.

3. Järjestelmäkehityksen tekninen määrittely ja arkkitehtuurikuvaukset 4. Hankintavaiheen toteuttaminen innovatiivisena hankintana 5. Toimittajien kyvykkyyden testaus ja toiminnan simulointi 6. Matkojen yhdistelytoimintojen järjestelmätoimittajan valinta ja käyttöönoton pro-

jektointi (toteutetaan kehittämishankkeen jatkona operatiivisena toimintana)

2.1 Nykytila-analyysi

Työvaiheessa laaditaan tiivis kuvaus Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon matkojen yhdistely-keskuksista. Palvelujen kuvaukset kirjataan vuoden 2016 tietojen mukaan. Käyttötilastoissa hyödynnetään vuodenvaihteen 2015–2016 tietoja. Yhdistelykeskusten toiminta kuvataan palvelujen, mukana olevien kuntien ja tilastointien perusteella.

Keskeinen työvaihe, jotta kehittämistyönlähtökohdat saadaan kuvattua toiminnan ja lukujen valossa!

Kuvataan välitystoiminnan suorittaja, henkilöstöresurssit, osaamisvaatimukset, jär-jestelmä, kalusto, kalustojärjestelmät, organisaatiot, toiminta- ja taloustiedot, väli-tysmäärät ja muut alueelliset välitystoimijat

Faktatietoa nykytilanteesta ja nykytilanteen ongelmista


2.2 Toimintamallin, prosessien ja matkojen yhdistelytoiminnan kehittämisen tavoitetilan ja toiminnallisuuksien selvittäminen

2.2.1 Toimintamalli ja prosessit

Ennen varsinaista uuden ja/tai päivitettävän matkojen yhdistelyjärjestelmän teknistä määri-tystä toteutetaan laajassa alueellisessa ja valtakunnallisessa yhteistyössä1 yhdistely- ja väli-tystoiminnan toiminta- ja palvelumallin kuvaus kuntien ja sairausvakuutuslain kuljetusten osalta. Työvaiheen tavoitteena on tuottaa faktatietoa julkisen ja yksityisen sektorin toimijoil-le siitä, millaisia vaihtoehtoja yhdistely- ja välitystoimintaa on kehittää osana organisaatioi-den toimintaa, mitkä ovat ennakoidut kiinteät kustannukset, riskit, säästöpotentiaali, vaiku-tus markkinoille, vaikutus asiakkaiden palveluihin yms. Työvaiheen pohjalta tehdään esitys kehittämistyön jatkosta

Työvaiheessa rakennettaan yhteisesti hyväksytty MYK-toiminnan, sote-kuljetusten, opetus-toimen, sairausvakuutuslain, 2.asteen koulumatkatuen kuljetusten ja avoimen joukkoliiken-teen toimijoiden kanssa toimintamalli, jossa kuvataan kuinka, missä ja kenen toimijan toi-mesta kuljetukset alueella järjestetään ja mitkä toiminnot tulevat yhteisen tai mahdollisesti hajautetun yhdistelytoiminnan piiriin.

Työvaiheessa kuvataan kuinka kuljetuspalveluita koskeva päätöksenteko ja kuljetusten jär-jestämisvastuu kulkee palveluohjausprosessissa kunta- ja sote-rakenteen kannalta mahdolli-semman tehokkaasti. Määritetään kuljetusoikeuksien myöntöön liittyvää poikkeamispäätös-ten yhteistä runkoa ja jäsennellään joukko- ja henkilöliikenteen alueellista toimijakenttää si-ten, että eri tehtäville saadaan tavoitetilanteeseen selvät vastuut ja samalla liittymäpinnat matkojen yhdistely- ja välitystoimintaan.

Työvaiheessa tehdään koonti kaikista toiminta-alueen liikennepalveluista ja niiden integroin-timahdollisuudesta osaksi yhteistä välitystä. Tähän tehtävään liittyen ao. kuljetusten kustan-nukset ja asiakasryhmät yksilöidään. Tämän lisäksi ennen järjestelmäarkkitehtuurin määritys-tä kuvataan tarkasti alueen julkisten kuljetuspalveluiden kokonaisuus, jota pystytään hyö-dyntämään osana tarjousvaihetta. Toimijoille, jotka tarjoavat varsinaista yhdistely- ja välitys-järjestelmän palveluratkaisuja syntyy yhtäläinen kuva välitykseen sisällytettävistä kuljetus-palveluista, niiden asiakaskunnasta, erityistarpeista, kysynnän jakautumisesta, kustannuksis-ta ja miten liikennöitsijäkenttä on järjestäytynyt tuottajan rooliin.

Keskeisiä kehittämishankkeessa selvitettäviä asiakokonaisuuksia ovat:

Yhdistely- ja välitystoiminnan organisaation kehittämisen lähtökohdat. Kuinka teho-kas toiminta olisi varmistettavissa ja voidaanko esimerkiksi toimintaa sijoittamaan nykyisten organisaatioiden osaksi vai tuleeko kysymykseen mahdollinen osakeyhtiön perustaminen tai kokonaisulkoistus? Vaihtoehtojen toiminta- ja kustannusarviointia tehdään työn alkuvaiheessa toiminnallisesta, taloudellisesta ja teknologisesta lähtö-kohdasta.

Nykyisten kuljetuksissa hyödynnettävien tietojärjestelmien kuvaaminen ja niiden roolien määrittäminen joukko- ja henkilöliikenteen kokonaisuudessa. Yksilöidään ne, joilla on suora liittymäpinta nykyiseen ja tulevaan matkojen yhdistely- ja välitysjär-jestelmään.

Käytössä olevien liikennetietovarantojen (mm. Koontikanta) ja niiden saatavuuden kuvaaminen. Ratkaistaan puutteellisen tiedon digitointi.

Henkilökuljetusten ja yhdistelyn kytkentä avoimeen joukkoliikenteeseen ja yhdiste-lyn alle siirrettävien avointen liikennepalveluiden kuvaaminen.

1 LVM, STM, Tekes, ITS Finland


26.4.2016 7 (11)

Kuljetusten ja yhdistelyn toimintamallien ja vastuiden kuvaaminen. Tuotetaan suun-nitelma niiden viemiseksi osaksi kokonaisyhdistelyä (esim. kiireettömät sairaalakul-jetukset, pientavaralogistiikka).

Sovitaan, mikä on tavoiteltavien yhdistelyyn vietävien kuljetusten laajuus hallinto-kunta- ja kuntatasolla. Sovitetaan yhteen aluehallintouudistuksen aikataulujen kans-sa.

Määritetään, kuinka yhdistelypalveluiden toiminta rahoitetaan ja kuinka eri toimi-joiden yhteisillä resursseilla toimintaa ohjataan.

Tutkitaan ja yhtenäistetään liikennöitsijäkilpailutusten hankintaehtoja ja mietitään, kuinka kaluston seurantaa, kontrollointia ja käytön tehostamista saadaan parannet-tua.

Tunnistetaan palvelun kannalta kriittiset rajapinnat.

Välitystoiminnan manuaalisen työn (nykyinen tilanne toimii lähtötasona) vähentä-minen ja yhdistelyn automaatioasteen kasvattaminen.

Asiakasrekisterien ja sähköisen laskutuksen laadukas hallinta jokaiselle yhdistelykes-kuksen toiminnassa mukana olevalle taholle. Laskutuksen oikeellisuuden seuranta ja riittävän yksinkertaiset ja automatisoidut raportoinnit toteutuneista kyydeistä.

Määritetään yhdistely- ja välityspalvelulle tavoitteellinen toiminnan laajuus ja palve-lukomponentit, joiden pohjalta tehdään seuraavassa työvaiheessa teknologia- arkki-tehtuurikuvaukset.

Maksu- ja lippujärjestelmien yhteiskäyttöisyyden kuvaaminen. Selvitetään kuinka käytössä olevat joukkoliikenteen maksujärjestelmät yhteen sovitetaan henkilökulje-tusten kokonaisuuden kanssa. Arvioidaan kustannuksia ja selvitetään jatkotoimenpi-teet palvelujen yhteiskäyttöisyyden mahdollistamiseksi myös maksujärjestelmien osalta.

Keskeinen tavoite on kuvata, kuinka matkojen yhdistely- ja välitysjärjestelmän uusi kehitys-versio toteutetaan modulaarisena ja avoimiin rajapintoihin perustuvana ratkaisuna, jossa keskeiset komponentit ovat korvattavissa ja toiminnallisuuksien laajentaminen ei ole riippu-vainen varsinaisen alustaratkaisun toimittajasta.

2.2.2 Asiakkaat ja loppukäyttäjät

Keskeinen lähestymisnäkökulma kehityshankkeessa on asiakaspalvelun ja palvelevuuden pa-rantaminen. Erityisryhmien kuten koulu- ja sote-kuljetusten lisäksi palvelua tullaan kehittä-mään entistä laajemmin avoimen joukkoliikennepalvelun suuntaan. Tämä merkitsee sitä, et-tä loppukäyttäjällä on nykyistä huomattavasti laajemmat mahdollisuudet hakea yhdistely-keskuksen alla olevia liikennepalveluita oman käyttöliittymän (mobiilipalvelut ja netti) kautta ja varata/maksaa kulloiseenkin tarpeeseen soveltuvat liikkumispalvelut helposti. Henkilökul-jetusten asiakkaille pyritään varmentamaan nopeampaa palvelua, jota pystyttäisiin tuomaan laajemmalla yhteistyöllä alueellisten taksikeskusten kautta ja niiden välityksessä olevien au-tojen paremmalla integraatiolla julkiseen yhdistely- ja välitystoimijaan.

Asiakaan ja loppukäyttäjän näkökulmasta kehittämishankkeessa erityishuomioita aiheutta-vat:

Joustavat tilaustavat, jotka lisäävät kuljetuspalveluiden houkuttelevuutta ja alentavat julkisten toimijoiden subvention tarvetta.

Liittyminen lakisääteisiin henkilökuljetuksiin ja kyytien tarjontatiedon aktiivinen markki-nointi loppukäyttäjille.

Mahdollisuus saada palvelun kautta myös itse maksettuja liikennepalveluita.

Mahdollisuus informaatiohakuihin, matkojen varaukseen, perumiseen ja maksamiseen digitaalisesti ilman käteistä rahaa.

Mahdollisuus matkustaa voimassa olevalla joukkoliikenteen lipputuotteella.


Yhtenä työn tavoitteena on selvittää voisiko yhdistely- ja välitystoimintaa siirtää kokonai-suudessaan 1.1.2019 aloittaville sote-alueille.

2.2.3 Liikennöitsijät ja liikennepalveluiden tuottajat

Tavoitteeksi työohjelmaa valmistellut työryhmä on asettanut liikenteenharjoittajien tarjo-amien palvelujen nykyistä laajemman kytkemisen osaksi julkisesti hallinnoitua yhdistely- ja välityskeskusta. Tavoitteena on, että yksittäiset liikenteenharjoittajat pääsevät helposti tar-joamaan kuljetuspalveluita järjestelmän kautta, niin julkisille organisaatioille kuin yksityisille kuluttajille. Toiminnalla tähdätään keskuksen kautta kulkevan kyytimäärän voimakkaaseen kasvattamiseen, yhdistelytodennäköisyyden lisäämiseen ja julkisten kuljetusten subventioas-teen alentamiseen.

Työvaiheessa tutkitaan, mikä on julkisen yhdistelytoiminnan suhde avoimilla markkinoilla ta-pahtuvaan taksivälitykseen ja uusiin täysin digitaalisiin kuljetuksia yhdisteleviin mobiilipalve-luihin. Vähimmäistavoitteena on, että julkisen yhdistely- ja välityskeskuksen kuljetusten yli-vuodot ja hiljaisten aikojen matkapyynnöt ohjataan suoraan tai järjestelmien välisen rajapin-nan kautta keskukseen, joka on avoinna ympäri vuorokauden. Järjestelmien tulisi kyetä vaih-tamaan rajapinnan kautta suoraan tietoja, jolloin toisen järjestelmän välittämä kalusto on ai-na välittömästi yhdistelykeskuksen saatavilla hintakyselyjä ja mahdollisia ylivuototilanteita varten.

Koko projektin ajan alueen liikenteenharjoittajat linja-auto- ja taksiliikennepuolelta pidetään työn etenemisestä tietoisena ja työvaiheiden aikana keskeisistä ehdotuksista pyydetään no-peutetulla kuulemismenettelyllä sidosryhmäpalaute. Liikennöitsijäpuolelta haetaan erityises-ti vaihtoehtoja ja näkemyksiä sille, kuinka yhdistelykeskuksen toimintaa kyettäisiin kehittä-mään taloudellisesti järkevästi ja kuinka käytössä olevien järjestelmien tulisi toimia suhteessa autoilijalaitteiden suuntaan.

Osana kehittämishanketta on suunniteltu toteuttavaksi alueellisia ja paikallisia kokeiluja, joissa liikenteenharjoittajat voivat tuoda osaksi nykyisiä ja tarjottavia yhdistelyjärjestelmiä omia palveluitaan tarjolle julkisen sektorin ja yksityisten asiakkaiden hyödynnettäväksi. Tällä toiminnalla haetaan kokemusta uusien markkinaehtoisten palveluiden kytkemisestä koko-naisvälitykseen. Kehittämishankkeessa haetaan tarvittaessa rahoitusta kokeiluihin osallistu-ville liikennöitsijöille uusien palvelumallien testaamiseen osana laajempaa julkisen ja yksityi-sen sektorin liikennepalveluiden kehittämiskokonaisuutta.

2.2.4 Matkojen yhdistelytoiminnasta vastaava(t) taho(t)

Työn aikana selvitetään toimintamallien, teknologiavaatimusten, asiakaspalvelun ja liiken-nöitsijäyhteistyön näkökulmasta vaihtoehdot yhdistelykeskuksesta tai keskuksista vastaavista nykyisistä tai täysin uusista organisaatioista. Matkojen yhdistelykeskus on olennainen osa uusien toimivaltaisten viranomaisten toimintaa.

Keskeistä toiminnan taloudellisten toimintaedellytysten ja palvelukyvyn varmistamisessa on, että toimijalla on riittävät valtuudet. Lisäksi toiminnassa tulee olla riittävästi yhdistettäviä henkilökuljetuksia sekä riittävästi kalustoa. Kuljetusten järjestämisvastuun tulee olla yhdiste-ly- ja välityskeskusta pyörittävällä organisaatiolla. Palvelupäätökset, kuten vpl- ja shl-kuljetuspäätökset voidaan tehdä erillään yhdistely- ja kuljetustoiminnasta, mutta varsinainen palveluiden operatiivinen toteutusvastuu on selkeästi oltava uudella toimijalla / toimijoilla.

Sote- ja maakuntahallintouudistuksessa yksi keskeinen suuri kuljetussegmentti on sote-kyytien lisäksi kuntien vastuulle todennäköisesti jäävät sivistystoimen oppilaskuljetukset. Näiden kuljetusten ne osat, jotka eivät ole kytkettynä osaksi markkinaehtoista tai toimivaltai-


26.4.2016 9 (11)

sen viranomaisen joukkoliikenneverkostoa, katsotaan toiminnan volyymin ja yhdistelymah-dollisuuksien kehittämisen näkökulmasta tärkeäksi osaksi kehittämishanketta. Tämä koros-taa kuntien ja kuntayhteistyön merkitystä hankkeessa.

Toiminnan volyymin ollessa suuri on palvelujen koordinointi toimivaltaisten viranomaisten kanssa keskeinen osa MYK:n toimintaa. Osana lähivuosien uudistuksia tulee alueellisesti myös pohtia kuinka joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset alueella järjestyvät ja kuin-ka joukkoliikenteen viranomaistehtävät saataisiin hoidettua mahdollisimman tehokkaasti maakuntiin tai keskuskaupunkeihin tukeutuvilla toimivaltaisilla viranomaisilla.

2.3 Järjestelmäkehityksen tekninen määrittely ja arkkitehtuurikuvaukset

Vaiheen toteutus on vahvasti riippuvainen siitä, syntyykö edellisten työvaiheiden kautta ti-lanne, jonka pohjalta voidaan kehitystyötä jatkaa nykyiseen teknologiaan ja järjestelmätoi-mittajaan tukeutuen vai päätetäänkö edetä innovatiivisen hankinnan valmisteluun ja valmis-tautua samalla mahdollisuuteen, jossa teknologia korvataan uudella vuoden 2018 aikana.

Kun toimintamallit (eri kuljetukset, käyttötilanteet, toimijat) on kuvattu, järjestelmään liitet-tyjen asiakasprosessien tavoitetila määritetty sekä järjestelmäytimen ja tarvittavien moduu-lien toiminnallisuudet, laajennusvaatimukset, avoimen lähdekoodin periaatteet ja päiväkoh-taiset käsittelymäärät on määritetty, siirrytään järjestelmän tekniseen määrittelyyn ja arkki-tehtuurikuvauksiin. Kuvaukset rakennetaan a. nykytilaan tukeutuen tai b. innovatiiviseen hankintavaihtoehtoon tukeutuen.

Keskeistä järjestelmä- ja palvelutoimittajan valinnassa on, kuinka taataan yhdistely- ja väli-tystoiminnan käytönaikainen jatkuva operoinnin ja optimoinnin kehittäminen. Käyttäjä- ja kalustomäärän laajentuessa sekä uusien liikennepalveluiden asteittaisen mukaan tulon kaut-ta muodostuu tilanteita, joissa perinteinen järjestelmätoimittaja ei kykene vastaamaan kus-tannustehokkaan toiminnan ylläpidosta. Tarvitaan jatkuvaa toimintaprosessien ja järjestel-män parametrien säätämistä ja tehokkuuden hakemista.

Työvaiheessa työtä ohjaava ohjausryhmä kuvaa (ulkopuolisen toimittajan valmistelemana) parhaaseen nykyiseen käsitykseen, tavoitetilaan ja tiedossa olevien järjestelmien mahdolli-suuksien perustuen matkojen yhdistely- ja välitysjärjestelmän tavoiteteknologiat ja rakentaa tarjousvaihetta varten järjestelmän arkkitehtuurikuvauksen. Tästä arkkitehtuurista voidaan innovatiivisen hankintavaiheen aikana poiketa ja kuvausta voidaan päivittää koko kehittä-mishankkeen ajan ennen kuin varsinainen hankintapäätös tehdään. Tällä varmistetaan, että käyttöönotettava palvelu vastaa jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristön tarpeeseen ja että riittävän laaja joukko asiantuntijoita on ollut kuultavana koko Itä-Suomen julkisia kulje-tuksiin merkittävästi vaikuttavan kokonaisuuden määrittelyssä.

Työvaiheessa tavoitteena on tehdä tiivistä yhteistyötä Tekes:n, LVM:ön ja ITS Finlandin kans-sa.

Työvaihe päättää kehittämishankkeen 1. vaiheen, joka toteutetaan ulkopuolisen asiantunti-jatoimittajan tukemana alueen toimijoiden yhteisrahoituksella. Yhteisrahoitusmalli on kuvat-tu luvussa 3.

2.4 Hankintavaiheen toteuttaminen innovatiivisena hankintana (Projektin vaihe 2.)

Seuraava työvaihe on suunniteltu osaksi innovatiivista hankintaprosessia, jolle haetaan alu-een ulkopuolista rahoitusta. Toiminnallisuuksien, järjestelmäarkkitehtuurin ja modulaarisuu-den määrittelyn jälkeen hankkeessa avataan varsinainen järjestelmätoimittajien kilpailutus. Perinteisen kilpailutuksen sijaan ensisijaisena lähtökohtana uuden ajan matkojen yhdistely-


palvelun hankinnassa tulisi käyttää ns. innovatiivista hankintamenettelyä. Tämä tehtäisiin lähtökohtaisesti yhteistyössä Tekesin Huippuostajat-ohjelman ja sen Innovatiiviset julkiset hankinnat -rahoitusmenettelyn kautta.

Innovatiivisessa hankinnassa haetaan Itä-Suomen alueelle uutta ja julkisen ja yksityisen sek-torin poikkeuksellisen tavoitteellisessa yhteistyössä yhteiskunnalliseen haasteeseen ratkaisu-ja, joka ei ole sidottu pelkästään Suomen toimintaympäristöön. Samalla mukana olevat yri-tykset voivat omia olemassa olevia palveluita kehittämällä ja ratkaisuja tarjoamalla saavuttaa merkittävää kansainvälistä kilpailukykyä ja -etua vastaavankaltaisissa hankkeissa Pohjois-maissa ja laajemmin maissa, joissa hyvinvointipalvelut ovat pitkälle kehittyneitä ja joissa jul-kisella rahoituksella on merkittävä rooli sosiaalivakuutuksen järjestämisessä.

2.5 Toimittajien kyvykkyyden testaus ja toiminnan simulointi

Innovatiiviseen hankintamenettelyyn valittujen järjestelmä- ja palvelutoimittajien kanssa so-vitaan yksityiskohtaisesti kriteeristö, johon kehitettävän palvelun on vastattava palvelun laa-dulla, teknisellä kyvykkyydellä, ylläpidon osalta, virhetilainteiden hallintana ja mahdollisen matkavälityspuolen käyttäjäpuolen hallinnan suhteen.

Näiden kriteerien pohjalta yhdistely- ja välityspalvelun tilaajatahot työstävät kehittämishan-ketta vetävän toimijan kanssa oikeisiin jokapäiväisiin matkapyyntö- ja tilausdataan perustuen demoaineistoja, joita ajetaan sisään järjestelmätoimittajien järjestelmiin. Käyttötapauksia voidaan joko simuloida tai toteuttaa mahdollisuuksien rajoissa myös live-aineistolla testejä, mikäli tämä on järjestelmätoimittajien tasapuolisen kohtelun kannalta mahdollista. Järjes-telmätoimittajien palvelut auditoidaan tämän vaiheen aikana ulkopuolisen arvioitsijaryhmän toimesta, jossa on edustettuna kehittämishankkeen toteuttamisesta vastaava toimija.

Testaus tapahtuisi vuoden 2017 aikana luvussa 3 tarkemmin kuvatun aikataulusuunnitelman mukaisesti. Toimittajien kyvykkyyden arvioinnin lopputuloksena voi olla myös, että lopulli-seen valintamenettelyyn valikoituu kahden tai useamman alkuperäisen tarjoajan muodosta-ma konsortio.

2.6 Matkojen yhdistelytoimintojen järjestelmätoimittajan valinta ja käyttöönoton projektointi (Vaihe 3. toteutetaan kehittämishankkeen jatkona operatiivisena toimintana)

Varsinainen käyttöönottoprojekti on jo tässä työohjelmassa kuvatun kehittämishankkeen ul-kopuolinen kokonaisuus ja on palvelun tilaajan/tilaajien ja järjestelmätoimittajan normaalia käyttöönottotoimintaa. Palvelutoimittaja voi olla jo nykyään markkinoilla toimiva yritys tai täysin uusi toimija.

3 Aikataulu ja etenemisehdotus

Työohjelma käsitellään huhti-toukokuun 2016 aikana Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alu-eilla tarvittavien tahojen toimesta. Liitemateriaalina ja asian varsinaisena esittelyaineistona toimii liitteenä toimitettava power-point aineisto.

Kehittämishankkeen on tarkoitus käynnistyä kesäkuussa tai viimeistään elokuussa 2016. Ta-voitteena on, että maakuntaliittojen ja keskuskaupunkien määrittelemä toiminnallinen osa on valmis kesällä 2017. Tämän jälkeen haetaan mukaan alueen muita kuntia.

Käyttöönottoprojekti voisi käynnistyä aikaisintaan vuodenvaihteessa 2017–2018, kuitenkin niin, että viimeistään järjestelmä olisi täysin tuotantokäytössä 1.1.2019 mennessä sote-uudistuksen määrittämässä aikataulussa.


26.4.2016 11 (11)

Työ jakautuu työohjelmaluonnoksen mukaisesti kolmeen osaan, joista tarkemmin on kuvattu vaiheita 1 ja 2. Vaihe 1 käynnistetään aikataulusyistä mahdollisimman pikaisesti kesä- tai elo-kuussa 2016 ja se valmistuu kokonaisuudessaan (kommentointikierroksen huomioiden) hel-mikuussa 2017. Kehittämishankkeen käynnistymisen rahoittajatahoiksi ehdotetaan alueen sote-toimijoita / keskuskaupunkeja, Pohjois-Savon ELY-keskusta ja Liikenne- ja viestintämi-nisteriötä. Vaiheen 1 toteutuksen kokoluokka on kustannuksiltaan alle kansallisen 30 000 eu-ron (alv %) kynnysarvon.

Helmi-maaliskuussa 2017 tehdään päätös vaiheen 2. toteuttamisesta alla olevan aikataulu-kaavion mukaisesti. Vaihe 3. arvioitu käynnistyminen on vuodenvaiheessa 2017-2018.

Vaiheessa 1 työn ohjauksen ehdotetaan koostuvan seuraavien organisaatioiden edustajista

Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan sote-palveluiden valmistelutyöryh-mä/järjestäjätahot

Pohjois-Savon liitto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Savon ELY-keskus

Peruskuntien edustus (Kuopio, Joensuu, jne.)

Mahdolliset rahoittaja- ja yhteistyötahot

Liitteet: Työohjelman esittelyaineisto, XX.4.2016

esitys työohjelmaluonnokseksi, 29.4.2016 seppo huttunen · 2. maas-palveluiden kehitystyö ja...

Documents