elÄmÄ pelissÄ - eduskunta · 2015. 4. 30. · – kokokoko eläm elämänkulun kattaavvia ia...

JULKAISU 3/2009

TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura

ELÄMÄ PELISSÄ -

MITEN LAPSET JA NUORET VOIVAT SUOMESSA?

Toimittanut Ulrica Gabrielsson

Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti tiistaina 19.5.2009 keskustelutilai-suuden "Elämä pelissä – Miten lapset ja nuoret voivat Suomessa". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Alustajina toimivat ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmasta, tutkimusprofessori Matti Rimpelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitok-selta, professori Tuula Tamminen Tampereen yliopistolta, suunnittelija Tero Huttunen Ne-tarilta ja projektikoordinaattori Kirsti Porras Väestöliitosta. Kommenttipuheenvuoron piti-vät puheenjohtaja Ville Virtanen Suomen lukiolaisten liitosta, puheenjohtaja Susanna Haa-palainen SAKKI ry:stä sekä kansanedustajat Aila Paloniemi keskustan eduskuntaryhmästä, Raija Vahasalo kokoomuksen eduskuntaryhmästä, Sirpa Paatero sosiaalidemokraattisesta eduskuntaryhmästä sekä Jyrki Kasvi vihreiden eduskuntaryhmästä. Tilaisuuteen osallistui noin 100 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyvät kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.

SISÄLLYSLUETTELO

Suomen lasten ja nuorten hyvinvointi Ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede, Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma

Onko Suomi ottanut vakavasti lasten ja nuorten uudet hyvinvointi-haasteet?

Tutkimusprofessori Matti Rimpelä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Miten tunnistaa lasten ja nuorten psyykkiset oireet – myytti ja todellisuus

Professori Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos

Nuorisotyö nuorten ehdoilla – myös verkossa Suunnittelija Tero Huttunen, Netari

Nuoren seksuaalinen kaltoinkohtelu on koko perheen kriisi Projektikoordinaattori Kirsti Porras, Väestöliitto

Ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma SUOMEN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI

Suomen lasten ja nuorten hyvinvointi19.5.2009

Ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede

GH WREDE 1

Politiikkaohjelma – hallituksen työkaluPolitiikkaohjelmat ovat hallitusohjelmassa määriteltyjälaajoja, poikkihallinnollisia tehtäväkokonaisuuksia hallituksen keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallituksen strategia asiakirjalla tehostetaan hallituksen keinoja edistää, ohjata ja valvoa hallitusohjelman toteutusta erityisesti poikkihallinnollista yhteistyötävaativissa asioissa.Strategia asiakirja sisältäähallitusohjelmassa sovitut poikkihallinnolliset politiikkaohjelmat. Näiden lisäksi mukana ovat erityisseurattavat aihealueet.

YmpäristöJne...

Elinkeino

Hyvinvointi

Koulutus, kulttuuri

8 aluetta

TYPO

TEPO

LNPO

GH WREDE 2

1. lasten ja nuorten syrjäytymisuhkien ja pahoinvoinnin varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen

2. lasten ja nuorten huostaanottojen tarpeen vähentämiseen3. lasten ja nuorten terveyserojen kaventamiseen, sekä terveiden

elintapojen ja mielenterveyden edistämiseen4. lapsiperheiden hyvinvoinnin, taloudellisen aseman ja palveluiden

parantamiseen5. vanhemmuuden tukemiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen6. nuorten koulutukseen ja työllisyyteen7. lasten ja nuorten kansalaistaitojen, kuulemisen, harrastustoiminnan

ja osallistumisen edistämiseen8. lasten ja nuorten elinolojen, erityisesti lapsiköyhyyden seurannan

tietopohjan parantamiseen9. päätösten lapsivaikutusten arvioinnin kehittämiseen10. lapsen oikeuksista tiedottamisen edistämiseen

Hallitusohjelmassa oleva tehtävät politiikkaohjelmalle

GH WREDE 3

Lasten ja nuortenhyvinvointi ja pahoinvointi

GH WREDE 4

Hallitusohjelman toimeenpanon arviointi kevät 2009

Ongelmiin puuttumisessa sektorirajat ovat muodostaneet turhia yhteistyön esteitäeikä moniammatillista yhteistyötä ole pystytty toteuttamaan riittävässä määrin. Laaditaan selvitys hallinnon rakenteiden kehittämisestä vastaamaan lasten ja nuorten kasvamisen ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen hoitamiseen varhaislapsuudesta työelämään.Ennaltaehkäisevän lapsiperhetyön lisäämiseksi hallituksen tavoitteena on laajentaa perhekeskusmallin käyttöä valtakunnallisesti. Lapsiperheiden mahdollisuuksia saada kotipalveluita parannetaan.Neuvola- ja kouluterveysasetuksella parannetaan lasten, nuorten ja heidän perheidensä ehkäisevien palveluiden tasapuolista saatavuutta maan eri osissa.Luodaan puitteet kuntatason moniammatillisen viranomaisyhteistyöstä sen varmistamiseksi, etteivät nuoret syrjäydy koulutus- tai työmarkkinoilta peruskoulun päättämisen jälkeen sekä säädetään viranomaisille velvoite tähän liittyen koskien alle 25-vuotiaita. Tiedonkulkua moniammatillisessa yhteistyössä edistetään.

GH WREDE 5

24-vuotiaiden koulutustaso vuonna 2006

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Huostassa olleet pojat

Huostassa olleet tytöt

Kaikki 24-vuotiaat pojat

Kaikki 24-vuotiaat tytöt

Perusaste

Keskiaste

Korkea-aste

Lähde: Marianne Johnson

GH WREDE 6

Huostassa olleiden toiminta 20-vuotiaina sijoituspaikan mukaan


GH WREDE 7

Huostassa olleiden 20-vuotiaiden toiminta huostaanottoiän (ensimmäisen) mukaan


GH WREDE 8

Nuorten ääni - Nuorisobarometri

11.11.2008 911.11.2008

Koulun opit ja niiden tärkeys elämässä pärjäämiselle

2,4

2,6

2,8

3,0

3,2

3,4

3,6

3,8

2,0 2,2 2,4 2,6 2,8 3,0 3,2 3,4

Sosiaaliset taidot

Päätöksentekokyky

Suvaitsevaisuus

Keskittymiskyky

Tavoitteellinen työskentely

Yleissivistys

Kielitaito

Taloudelliset taidot

Luovuus

Ympäristötietoisuus

Kansainvälisyys

Valmiudet lähiympäristöön vaikuttamiseenMediataidot

Valmiudet yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen

Eri asioiden oppiminen koulussa ja asioidentärkeys elämässä pärjäämiselle. (Asteikko 1-5, keskiarvot.)

TÄRKEYS ELÄMÄSSÄ PÄRJÄÄMISELLE

MISSÄ MÄÄRIN KOULUSSA OPPII KO. ASIOITA

keskiarvo

keskiarvo

Sami Myllyniemi Nuorisobarometri 2008

11.11.2008 10Sami Myllyniemi Nuorisobarometri 2008

Mikä on tärkeää?

4

6

10

20

29

28

29

32

36

35

46

45

67

61

70

78

80

82

28

31

52

49

56

50

51

46

51

52

47

46

31

34

28

20

19

16

51

49

32

25

12

19

1619

11

11

6

8

2

4

1

1

1

2

15

13

4

6

2

3

23

2

1

0

1

0

0

1

0

0

0

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

20002008

20002008

20002008

20002008

20002008

20002008

20002008

20002008

20002008

Erittäin tärkeänä Melko tärkeänä Ei kovin tärkeänä Ei lainkaan tärkeänä EOS

"Kuinka tärkeänä pidät seuraavia asioita omassa elämässäsi?" Vertailu 2000 ja 2008.

Aktiivinen toiminta yhteiskunnallisissa järjestöissä

Ponnistelu hyvän ja arvostetun yhteiskunnallisen aseman eteen

Toiminta luonnon ja ympäristön suojelemiseksi

Vastuunottaminen maailman tulevaisuudesta

Opiskelu ja koulumenestys

Vapaa-ajan harrastukset

Viettää aikaa ystävien ja kaverien kanssa

Viettää aikaa perheen ja läheisten kanssa

Itsestä ja kunnosta huolehtiminen

GH WREDE 11

KIITOS !

Politiikkaohjelman yhteystiedot www.minedu.fi/politiikkaohjelmaOhjelmajohtajaGeorg Henrik Wredepuh. (09) 160 77900 / 0400 [email protected]

Ohjelmajohtajan sihteeriJohanna KlemettinenOpetusministeriöMeritullinkatu 10 (6. krs) PL 29, 00023 Valtioneuvostop. (09) 160 77901 / 040 839 [email protected]

Tutkimusprofessori Matti Rimpelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ONKO SUOMI OTTANUT VAKAVASTI LASTEN JA NUORTEN UUDET HYVINVOINTIHAASTEET?

Onko Suomi ottanut vakavasti lasten ja nuorten uudet hyvinvointihaasteet?

Tutkimusprofessori Matti Rimpelä TUTKAS -seminaari Eduskunta 19.5.2009

29.5.2009 Onko Suomi ottanut vakavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteet? TUTKAS, Eduskunta 19.5.2009 2

Miten vastaan otsikon kysymykseen?•• Suomessa ei helposti löydy näyttöä siitä,

että – valtio ja/tai kunnat olisivat ottaneet – 2000-luvulla vakavasti lasten ja nuorten

hyvinvointihaasteet!• Hyvistä aikomuksista, puheista, strategioista

ja ohjelmista ei toki ole ollut puutetta,..• mutta…••

Ei,Ei,

……tyhjät vatsat eivät suudelmista täyty!tyhjät vatsat eivät suudelmista täyty!


• Lapsiperheiden hyvinvointitutkijat puhuvat rakenteellisesta välinpitämättömyydestä:

Huoli lasten hyvinvoinnista tuottaa1. paljon hyvää tarkoittavaa "pyhä puhetta"2. resursseja häiriöiden hoitoon, mutta3. ei sellaista lapsiperheiden, lasten eikä

nuorten tukea, joka vahvistaisi hyvinvointirakenteita.

"Rakenteellinen välinpitämättömyys""Rakenteellinen välinpitämättömyys"

1. Lapsilla ei ole "työsuojelun" turvaa1. Lapsilla ei ole "työsuojelun" turvaa

2. Koulun sosiaali2. Koulun sosiaali-- ja mielenja mielen--terveystyötä ei ole kehitettyterveystyötä ei ole kehitetty

riittävä tuki ja ohjaus sekä muut riittävä tuki ja ohjaus sekä muut tarpeelliset toimet koulunkäyntiin ja oppilaiden tarpeelliset toimet koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistamiseksivaikeuksien poistamiseksi

koulupsykologin ja koulupsykologin ja koulukuraattorin virkojakoulukuraattorin virkoja


Miten perustelen? Esimerkkejä:

– Suomen työsuojelulaki rajoittuu työsuhteisiin– Kaikki lasten "työtilat" ovat työsuojelun piirissä

vain työsuhteisten aikuisten kautta– Päiväkoteihin, kouluihin, oppilaitoksiin

sovelletaan terveydensuojelulakia• asuntojen kaltaisia

– Sisäilman laatu usein huonoa, sosiaalitilat kyseenalaisia, melua, ahtautta, kosteusvaurioita, tapaturmavaaraa, ergonomia?

– Kaikki tämä tiedossa pitkään - ei toimenpiteitä– Aikuisten työterveyttä ohjaamassa

Työterveyslaitos - lasten ja nuorten????? Ei lainkaan valtakunnallista vastuuyksikköä!


• Tarve:Oppilashuoltokomitea 1973:– Erityinen laki, vuoteen 1985 mennessä

• 500 koulupsykologia• 500 koulukuraattoria

• Opetusministeriö ei valmistellut• STM:n esityksestä lastensuojelulakiin 1990:"Kunnan tulee järjestää kunnan koululaitoksen piirissä oleville

oppilaille

sekä koulun ja kotien välisen yhteistyön kehittämiseksi. Tätä tehtävää varten kunnassa voi olla

siten kuin niistä asetuksella tarkemmin säädetään."


Lastensuojeluasetus• Lastensuojelulain 7 §:ssä tarkoitettujen

koulupsykologien ja koulukuraattorien työ on pyrittävä järjestämään

Koulupsykologien ja koulukuraattorien toiminnan tulee tapahtua pääosin

• Koulupsykologin ja koulukuraattorin tulee

• Koulupsykologin ja koulukuraattorinoppilaan, hänen

vanhempiensa, häntä hoitavien ja kasvattavien henkilöiden, kouluyhteisön sekä koulutoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa.

paikallisiin olosuhteisiin paikallisiin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla oppilasmäärään ja saatavilla soveltuvalla tavalla oppilasmäärään ja saatavilla oleviin palveluihin suhteutettuna.oleviin palveluihin suhteutettuna.

koulussakoulussa.

osallistua alansa asiantuntijoina kouluyhteisön toiminnan sekä opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun ja kehittämiseen.

tulee tulee toimia yhteistyössätoimia yhteistyössä

perusopetuslaissa

oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi.

Tarve todettiin 1973, esitys tehostamistoimiksiTarve todettiin 1973, esitys tehostamistoimiksi

Käytännössä täysin merkityksetön säädös!Käytännössä täysin merkityksetön säädös!

Koulun sosiaaliKoulun sosiaali-- ja mielenterveystyön ja mielenterveystyön kehittäminen edelleen aivan alussa!kehittäminen edelleen aivan alussa!


Lastensuojelulaki 2007, 9 §

"Kunnan tulee järjestää koulupsykologi-ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan (628/1998) tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen

"


Miksi eduskunnan tahto ei ole toteutunut?••

– Ei edennyt opetusministeriössä• Lastensuojelusäännöksiin 1990

– Ei valtakunnallista tukea/ohjausta• Ei kehittämistyötä• Ei koulutusta

– Ei valvontaa• Kuntien sovellutukset erittäin vaihtelevia••

–– Lastensuojelulaki täysin väärä ympäristöLastensuojelulaki täysin väärä ympäristö••


• Neuvolatyötä ja kouluterveydenhuoltoa ohjattu oppailla, suosituksilla ja korvamerkityllä määrärahalla

••••• Mutta mistä oikeastaan on kysymys?• Kansanterveyslaki oikeuttaa

valvontaviranomaiset tarkastamaan ja ohjaamaan:

3. Sosiaali3. Sosiaali-- ja terveysministeriö ja terveysministeriö unohtanut valvontavelvollisuudenunohtanut valvontavelvollisuuden

Ei ole ollut vaikutusta kuntien toimintaan!Ei ole ollut vaikutusta kuntien toimintaan!Päätelty: InformaatioPäätelty: Informaatio-ohjaus ei toimiohjaus ei toimi

tarkastaa kunnan ja kuntayhtymän tässä tarkastaa kunnan ja kuntayhtymän tässä laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan laissa tarkoitetun toiminnan sekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt järjestämisessä käytettävät toimintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen ja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syytekemiseen on perusteltu syy.

–– määräys, määräaikamääräys, määräaika–– uhkasakkouhkasakko

Ei kertaakaan sovellettu 2000Ei kertaakaan sovellettu 2000--luvulla luvulla neuvolatyöhön eikä neuvolatyöhön eikä

koulu/opiskeluterveydenhuoltoon koulu/opiskeluterveydenhuoltoon aktiivisesti!aktiivisesti!

STM laiminlyönyt valvontamahdollisuuden!STM laiminlyönyt valvontamahdollisuuden!

-


Kansanterveyslaki• 42 § Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja lääninhallitus

voivat

•

Terveydenhuollon – oikeusturvakeskus voi lisäksi perustellusta syystä määrätä

lääninhallituksen tekemään tarkastuksen. Tarkastus voidaan tehdä ennalta ilmoittamatta.

• Toimenpiteet (43


• Yksi kanteluratkaisu kouluterveydenhuollostaInformaatio-ohjaus• ilman läpinäkyvyyttä ja• ilman valvontaa • ei ole todellista informaatio-ohjausta.


• Suomessa vankka neuvolatyön ja kouluterveydenhuollon lääkäriosaaminen 1970-luvulla

• 1980-1990-luvulla ohjattiin tklääkäritväestövastuuseen

– neuvola/koululääkäritehtävät hajautettiin– lääkäreiden työpanos väheni nopeasti– osaaminen sitäkin nopeammin

• Neuvolatyötä ja koulu- ja opiskeltuterveydenhuollon erityisosaamista ei ole arvostettu

4. Lääkärit pois lapsiperheiden 4. Lääkärit pois lapsiperheiden peruspalveluistaperuspalveluista

väestöpoliittinen intressiväestöpoliittinen intressi–– kaikille yhteistä tukea ja palveluakaikille yhteistä tukea ja palvelua

HyvinvoinninHyvinvoinninedistedistääminen vaatiiminen vaatii suunnisuunni--

telmallistatelmallista investointia investointia tulevaisuuteentulevaisuuteen


Hyvinvointipolitiikan suunta muuttui 1980-luvulla

• Suomen yhteiskuntakehityksessä 1800 -1980 voimakas

• koulutus, neuvolat, kouluruokailu, kouluterveydenhuolto, yms.

• oppilashuoltokomitea 1973• kasvatus- ja perheneuvolat• viimeisenä varhaiskasvatus

• 1990-luvulta alkaen keskitytty häiriöihin– lastensuojelu, -psykiatria, erityisopetus– esimerkki: kotipalvelusta kouluavustajiin


Edistäminen

Korjaaminen

Häiriö/tauti Yhteisö

Hyvinvointipolitiikan kenttä

Globaalien paineiden luonnonvoimainen suunta vie

häiriöpalveluihin.

HyvinvoinninHyvinvoinninedistedistääminenminen

HHääiriiriöö--palvelutpalvelut


On kysyttävä:Onko satojen miljoonien eurojen Onko satojen miljoonien eurojen

investointi häiriöpalveluihin investointi häiriöpalveluihin tuottanut hyvinvointihyötyä?tuottanut hyvinvointihyötyä?Kuormitus kasvaa edelleen Kuormitus kasvaa edelleen --vaikuttavuustutkimus puuttuu.vaikuttavuustutkimus puuttuu.

Toistaiseksi ei nähtävissä Toistaiseksi ei nähtävissä väestötasoista väestötasoista

hyvinvointihyötyähyvinvointihyötyä

Valtionhallinnosta ja kunnista on Valtionhallinnosta ja kunnista on kadonnut hyvinvointitalouden kadonnut hyvinvointitalouden osaaminenosaaminen

"Pyhäpuhe" lapsista ja heidän "Pyhäpuhe" lapsista ja heidän hyvinvoinnistaan on syrjäyttänyt hyvinvoinnistaan on syrjäyttänyt tutkimustietoon perustuvan tutkimustietoon perustuvan toiminnan.toiminnan.


Miten tähän on tultu?1.1.

–– Koko elämänkulun kattavia Koko elämänkulun kattavia investointeja tarkastellaan investointeja tarkastellaan kvarttaalitaloudenkvarttaalitalouden kulutusmenoinakulutusmenoina

2.2.


Kiitos mielenkiinnosta!

Professori Tuula Tamminen Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos MITEN TUNNISTAA LASTEN JA NUORTEN PSYYKKISET OIREET – MYYTTI JA TODELLISUUS

Miten tunnistaa lasten ja nuorten psyykkiset oireet?

Psykiatrisen hoidon kehittämistarpeet

Tutkas-seminaari 19.5.2009Professor Tuula Tamminen

TaY, Tays ja ESCAP

Apua tarvitsevan polku hoitoon

Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon ongelmakohdat

1. Tunnistaminen perustasolla

• Neuvolat ja kouluterveydenhuolto avainasemassa

• Päivähoito ja koulu – omat roolit• Muut tahot (esim. aikuisten mielenterveys-

ja päihdetahot)

• Tunnistaminen koko ajan parantunut• Kuitenkin vielä paljon tehtävää

2. Motivointi perustasolla

• Lasten avunsaanti riippuu vanhempien/perheen motivaatiosta

• Nuorten avunsaanti kätketymmin sidottu lupaan hakea apua

• Hoitoon motivointi usein vaativaa ja aikaa vievää työtä

3. Sirpaleinen palvelujärjestelmä –mihin lähetän?

• Perhe- ja kasvatusneuvolat, keskitetyt erityisneuvolat, sosiaalipalvelut, mielenterveystoimistot, nuorisopoloklinikat, lastenpsykiatrin yksiköt, nuorisopsykiatrian yksiköt, lastensuojelu, päihdepalvelut

• Yksityiset palvelut• Erityispäivähoito, erityisluokat ja –koulut• Kehitysvammahuolto

4. Jonot tutkimuksiin

• Lasten- ja nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon voimavaroja lisätty huomattavasti

• Silti pitkät jonot

• N 10 v sitten apua sai alle 10% häiriintyneistä, nyt tilanne parantunut, mutta kaukana tyydyttävästä

5. Sirpaleinen palvelujärjestelmä –mistä hoito?

• Hoito lähelle lasta ja nuorta• Vielä sirpaleisempaa• Jonot

• Kehittämistarpeet työskentelytavoissa ja päällekkäisen työn poistamisessa, perustason resurssien keskittäminen

• Lasten mielenterveystyön kehittämiskeskus Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä 2004

6. Tunnistaminen koko alalla

• Esim. lasten masennukseen ei uskottu 30v sitten, ei virallisesti olemassa

• Psykiatriset häiriöt peräisin aikuisten tutkimuksista

• Diagnostiikan puutteet (esim. aggressio)• Kehityspsykiatrinen tieto vielä vähäistä

Suomen tulevaisuudenmahdollisuudet

• Lasten- januorisopsykiatriahuipputasoaSuomessa

• Lasten ja nuortenmielenterveystyönkehittäminen

• Kansainvälinenmenestystuote, esim. nettipohjainenglobaali mt-neuvola

Suunnittelija Tero Huttunen Netari NUORISOTYÖ NUORTEN EHDOILLA – MYÖS VERKOSSA

Nuorisotyö nuorison ehdoilla – myös verkossaElämä pelissä – miten lapset ja nuoret voivat Suomessa?Tutkas-seminaari 19.5.2009

Netarin historia lyhyesti-2004-2007 kokeiltiin verkkoa nuorisotyöllisenä ympäristönä – tulokset hyviä

-2007 verkkonuorisotyö lisättiin hallituksen lapsi- ja nuorisopoliittiseen ohjelmaan / tavoitteena saada valtakunnallinen verkkonuorisotalo vuoden 2009 loppuun mennessä

-Moniammatillinen työyhteisö kehityksessä – poliisi ja terveyspuoli jo mukana

-Mukana nyt 23 kuntaa, 55 aktiivista työntekijää, lisää tulossa

Mitä netari-toiminta on?Toimintaa ja läsnäoloa kahdessa suositussa verkkoyhteisössä:

•Habbossa-Toimintaa neljänä päivänä viikossa, kolme tuntia per ilta-Kävijöiden keski-ikä noin 12,6 vuotta, ikähaitari 10-19 –vuotiaita-40% poikia, 60% tyttöjä-Apuohjaajatoimintaa

•IRC-Galleriassa-Toimintaa kolmena iltana viikossa, kolme tuntia per ilta- Kävijöiden keski-ikä noin 17 vuotta, kohdennettu 15-18 –vuotiaille- Sukupuolijakauma 50/50- Apuohjaajatoiminta alkamassa syksyllä 2009

Vuonna 2008 kävijöitä yhteensä 120 000, keskusteluja n. 10 % kanssa

Video toiminnasta

Keskusteluja Netarin tilassa

Keskustelun aiheina elämän osa-alueet:

-Koti (perhesuhteet, suhteissa esiintyvät erilaiset tilanteet ja muutokset)

-Koulu (koulumenestys, henkilökemiat, kiusaaminen)

-Vapaa-aika (harrastukset, ihmissuhteet, päihteet, työt)

-Elämänvaiheet (Irtaantuminen perheestä, koulutus, asuminen, minä itse)

Aiheiden esiintymisen painotukset riippuu keskusteltavan iästä ja siitä millaisessa tilanteessa asiat otetaan esille.

Nuoremmat keskustelevat enemmän kotiin ja kouluun liittyen, varttuneimmilla aiheet liittyvät vapaa-aikaan, perheestä irtaantumiseen, tulevaan koulutukseen, työhön, parisuhteisiin, terveyden eri osa-alueisiin.

Verkossa tehtävän nuorisotyön tuloksia

Työ on pääsääntöisesti ennaltaehkäisevää toimintaa

Verkko työkaluna mahdollistaa hyvin matalan kynnyksen kontaktin, jolloin omista ajatuksista, kokemuksista ja tunteista puhutaan jo ennenkuin niiden oireet alkavat näkymään ympäristössä.

Matalan kunnyksen kontaktin avulla myös helpompi tukea reaaliympäristön ihmisille asioiden ilmaisuun sekä tarvittaessa oikean avun tai tiedon pariin saattamisen.

Valtakunnallinen yhteistyö mahdollistaa tarvittaessa mahdollisuuden jopa fyysisen ympäristön ohjaukseen. Ns. saattaen vaihdettava.

Verkossa tapahtuvan toiminnan osallisuus

Vertaistoiminta (apuohjaajat) mahdollistaa nuoren suoran osallistumisen verkkoympäristössä toimimiseen ja vaikuttamiseen.

Nuorten ryhmät määrittelevät toiminnan ohjeistuksia sekä toiminnan laatua. Nuoret järjestävät toimintaa niin verkossa kuin reaalimaailmassa.

Netaritoiminta, kuten mikä muukin toiminta, synnyttää yhteisöllisyyttä. Aikuisten läsnäolo luo turvallisuutta ja myös siten mahdollistaa nuorten osallisuutta ja toimintoja.

Netarityön tulevat suuntaukset

-Osallistavan toiminnan lisääminen apuohjaajatoiminnan kautta

-Uusien toimintaympäristöjen testaaminen

-Moniammatillisen työyhteisön kehittäminen ja toteutus

-Toiminnan pysyvyyden varmistaminen hallitusohjelman jälkeiselle ajalle

Kiitos!

Lisätietoja:

[email protected]

Skype: alwari1

p. 0415121703

Kommentti.fi -> Nuorisotyö verkkoympäristössä

Projektikoordinaattori Kirsti Porras Väestöliitto NUOREN SEKSUAALINEN KALTOINKOHTELU ON KOKO PERHEEN KRIISI

Nuoren seksuaalinen kaltoinkohtelu on koko perheen kriisi - Mistä apu?

TUTKAS 19.5.2009Kirsi Porras – Kohtaamisprojekti NUSKA

Projektikoordinaattori, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), sairaanhoitajakirsi.porras(at)vaestoliitto.fi

Puheenvuoroni aiheet:

• Nuska- kohtaamisprojekti

• Nuorten kokema seksuaalinen kaltoinkohtelu

• Nuoreen kohdistunut seksuaalirikoksen tai sen epäilyn laukaisemat prosessit

Kirsi Porras - TUTKAS 19.5.2009 2

NUSKA- KOHTAAMISPROJEKTIRAY:n rahoittama projekti v. 2006-2010

Kohderyhmänänuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset12-17-vuotiaat seksuaalista kaltoinkohtelua kokeneet tytöt ja pojatv. 2009 alusta myös nuorten vanhemmat

+ Iiris !

TYÖRYHMÄ:


Kirsi Porras - TUTKAS 19.5.2009

Kirsi Porras

4

www.vaestoliitto.fi/nettikauppa

Terveyden edistämisen keskuksenkunniamaininta 22.4.2009


Helsinkiläismiehelle tuomio 21 tytön hyväksikäytöstä15.5.2009 15:30 Helsingin Sanomat

Helsinkiläinen, vuonna 1974 syntynyt on tuomittu kahden vuoden ehdottomaanvankeusrangaistukseen 21 lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lisäksi hänet tuomittiin lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä ja seksuaalipalvelujen ostamisen yrityksestänuorelta. Uhrit olivat tekohetkellä 10–15-vuotiaita tyttöjä ja heitä oli yhteensä 29. Miehen hallusta löydettiin myös lapsipornokuvia ja hänet tuomittiin niiden hallussapidosta ja levittämisestä. Hyväksikäytöt tapahtuivat internetissä, tekstiviestein ja puhelimessa


Naiselle vankeutta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä14.5.2009 15:03 Pori. Porin käräjäoikeus tuomitsi satakuntalaisen 45-vuotiaan naisen vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hyväksikäyttö tapahtui vuoden 2000 alusta marraskuuhun 2005

Helsinkiläismiehelle tuomio 34 lapsen hyväksikäytöstä8.5.2009 13:29 | Päivitetty: 8.5.2009 15:34 Helsingin Sanomat Helsingin käräjäoikeus on tuominnut helsinkiläisen, vuonna 1968 syntyneen neljän vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen 34 lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lisäksi hän sai tuomion seksuaalipalvelujen ostamisesta ja sen yrittämisestä nuorelta sekä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan hallussapidosta ja levittämisestä. Rikokset tapahtuivat vuosina 2005–2008 pääasiassa internetissä, mutta osaan uhreista mies oli myös fyysisessä kontaktissa. Mies oli tutustunut tekohetkillä 12–15-vuotiaisiin lapsiin muun muassa Irc-galleriassa, uimastadionilla, kauppakeskuksissa, pikaruokapaikoissa ja puistossa.

Helsinkiläismiehelle tuomio 34 lapsen hyväksikäytöstä8.5.2009 13:29 | Päivitetty: 8.5.2009 15:34 Helsingin Sanomat Helsingin käräjäoikeus on tuominnut helsinkiläisen, vuonna 1968 syntyneen neljän vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen 34 lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lisäksi hän sai tuomion seksuaalipalvelujen ostamisesta ja sen yrittämisestä nuorelta sekä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan hallussapidosta ja levittämisestä. Rikokset tapahtuivat vuosina 2005–2008 pääasiassa internetissä, mutta osaan uhreista mies oli myös fyysisessä kontaktissa. Mies oli tutustunut tekohetkillä 12–15-vuotiaisiin lapsiin muun muassa Irc-galleriassa, uimastadionilla, kauppakeskuksissa, pikaruokapaikoissa ja puistossa.

Rikosilmoitukset, koko maa(RL 20:6-7, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö)

(Poliisin tietoon tullut rikollisuus, Tilastokeskus 2009)

7 Kirsi Porras - TUTKAS 19.5.2009

Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rikosilmoitukset ikäryhmittäin

(Poliisin tulostietojärjestelmä, Majamaa, H. 4.7 2008)

ikä

8 Kirsi Porras - TUTKAS 19.5.2009

Nuoreen kohdistunut seksuaalirikos tai sen epäily laukaisee seuraavat palveluprosessit


LASTENSUOJELUN

VASTUU

Jos lastensuojelulle ilmoitetaan lapsesta, jonka epäillään joutuneen seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, lastensuojelu tekee siitä välittömästiilmoituksen poliisille (LS 25§ 6 mom.)

Lasten tarvitsemat seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn selvittämiseen liittyvät palvelut on järjestettävät kiireellisenä (LS 15 §)

Asiakassuunnitelmaan kirjataan … lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelutja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan (LS 30§, 36§)


Traumasta toipumisen prosessiKuva: Samuli Koiso-Kanttila


Ympäristön tukiprosessi

Kuva: Samuli Koiso-Kanttila


”Harva ymmärtää kuinka pieni teko voi aiheuttaa kenties pysyvästi alemmuuden tunteen. Vieläharvempi ymmärtää kuunnella, kun yrittää kertoa todella kipeästä muistosta, josta on vaikea edes ääneen kertoa.”


KIITOS!

rikosilmoitus

esitutkinta

syyteharkinta

syyte

oikeudenkäynti

tuomio

syyttämättä jättäminen

tuomitsemattajättäminen

rangaistustäytäntöön

UHRI,LASTENSUOJELU, LÄHEISET

POLIISI

SYYTTÄJÄ

SYYTTÄJÄ

TUOMIOISTUIN

Rikosoikeusprosessin portaat

esitutkinta lopetetaan

valitus hovioikeuteen



Tukea ja apua rikosprosessiin• Oikeus edunvalvojaan

– jos tekijä perhepiiristä• Tukihenkilö rikosprosessiin http://www.riku.fi/fi/etusivu/

– RIKU – rikosuhripäivystyksestä maksutta koulututetun tukihenkilön oikeusprosessiin

– tukipuhelimet (juristin puhelin, todistajan tuki, henk.koht.tuki)– www.rikunet.fi (nimettömänä kysymyksiä rikoksiin liittyen)– Raiskauskriisikeskus Tukinaisen juristipuhelin

• Asianajaja eli oikeusavustaja (HUOM! riittävä tieto / osaaminen)– valtion kustantama

• www.oikeus.fi• www.poliisi.fi• www.finlex.fi – ajankohtaiset lait

Grooming – seksuaalisen hyväksikäytön valmistelu• Lapsi/nuori kaipaa huomiota, mutta haluttu huomio

tulee väärältä taholta• Lapsi/nuori hakee itse (aikuis)kontaktia• Hyväksikäyttäjä hakeutuu nuorten foorumeille,

lähestyy kiinnostavasti, toimien kohti tarkoitustaan hiljalleen

• Online – offline –tapaamiset – Nettituttavuus voi kestää jopa 2-3 vuotta – Alkanut 10-13-vuotiaana– Vanhemmat tietämättömiä kontaktista

• Suurin osa kokenut häirinnän tai yhteydenotot häiritseviksi ja torjunut ne / poistanut henkilön mese-listalta (Kauppinen, 2008)



Seksuaalisen hyväksikäytön vaikutukset

1) Traumaattinen seksualisoituminen• virheelliset käsitykset seksuaalisuudesta ja moraalista• promiskuiteetti, itsehalveksunta, prostituutio• pakoreaktiot liittyen fyysiseen kosketukseen

2) Leimautuminen• kokee itsensä leimatuksi, likaiseksi, häväistyksi• syyllisyydentunne (erityisesti insestistä, grooming)

3) Petetyksi tuleminen• hyväksikäyttö merkitsee lapsen / nuoren kannalta petosta• syvä epäluottamus muita kohtaan / voimakas riippuvuus• huono käsitys itsestä => huono kohtelu ansaittua => uhriutuminen


Seksuaalisen hyväksikäytön vaikutukset

4) Avuttomuus• voimattomuuden tunne etenkin pitkäaikaisessa kaltoinkohtelussa• ahdistuneisuus ja pelko• somaattiset vaivat: uni, ruoka, kipuilu• samaistuminen hyväksikäyttäjään => seksuaalinen käytös

5) PTSD (traumaperäinen stressihäiriö)• edeltää koettu traumaattinen tapahtuma• toistuva kokeminen ajatuksin, mielikuvin ja takaumin• välttämiskäyttäytyminen, tunteiden kaventuminen• vaikeus palauttaa mieliin tapahtuman kulkua joko osittain tai täysin • pysyviä oireita kohonneesta reaktioherkkyydestä ja vireystilasta

(STAKES 2005)


Seksuaalisesta kaltoinkohtelusta eheytyminen

Tapahtuneen jakaminen jonkun kanssaOmien rajojen tunnistaminen ja niiden pitäminen Turvallisuuden tunteen ja luottamuksen rakentuminenSeksuaalikasvatuksen saaminen ikätasoisestiTapahtuneen myöntäminen, tunnustaminen itselle Tapahtuneen integroituminen osaksi omaa historiaa ja taustaa, muttei

identiteeksi muodostuminenOmien selviytymiskeinojen ja –kertomuksen näkeminen

uhrikertomuksen rinnallaSiirtyminen elämään tätä päivääKokemuksesta tulee levollinen osa itseä

(Heikinheimo 2003, Saari 2006)

elÄmÄ pelissÄ - eduskunta · 2015. 4. 30. · – kokokoko eläm elämänkulun kattaavvia ia...

Documents