elisa 2016 · elisa tarjoaa ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen,...

Elisa 2016

Elisa lyhyesti

Strategia ja toimintaympäristö

Toimitusjohtajan katsaus

Liiketoimintojen katsaukset

Henkilöasiakkaat

Yritysasiakkaat

Henkilöstökatsaus

Muuttuva työ

Osaaminen

Esimiestyö

Hyvinvointi

Muut henkilöstötunnusluvut

Sijoittajille

Näkymät ja ohjeistus

Voitonjakopolitiikka

Tietoa osakkeenomistajille

Case-galleria

Elisa Ideal Work

Seniorit mukana digitaalisaatiossa

Elisan Digikoulut

Innovaatiokisa

Elisa Kulma

Ennätyksiä mobiiliverkossa

Terveydenhuollon digitalisaatio

SenCity

Kyberturvallisuus

Pk-yritysten digitaalisuus

ShedHelsinki

Vastuullisuus

Vastuullisuus Elisalla

Olennaisuudet ja johtaminen

Sidosryhmävuorovaikutus

Tavoitteet

Poimintoja vuodelta 2016

Taloudellinen vastuu

Verot

Investoinnit

Tutkimus ja kehitys

Sosiaalinen vastuu

Tietoturva

Palveluiden käytettävyys

Verkko

Toimitusketju

Ympäristövastuu

Ilmasto ja energia

Muut ympäristövaikutukset

Raportin kuvaus

Riippumaton varmennusraportti

GRI-hakemisto

Yhteystiedot

GRI-tunnusluvut

Taloudellinen

Sosiaalinen

Ympäristö

Hallinnointi

Sisällysluettelo1

1

3

5

9

9

12

15

15

17

18

19

21

22

22

23

25

28

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

39

41

43

46

48

49

50

52

53

54

55

57

59

60

61

62

64

65

67

69

74

75

75

77

82

86

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Sisällysluettelo

Tämä raportti on generoitu Elisan verkkovuosikertomuksen 2016 pohjalta ja sisältää käyttäjän valitsemat osiot.Vuosikertomus löytyy kokonaisuudessaan osoitteessa www.elisa.fi/vuosikertomus2016.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Hallintorakenne

Hallituksen kokoonpano ja toiminta

Toimitusjohtaja ja muu johto

Kuvaukset sisäisen valvonnanmenettelytavoista ja riskienhallinnanjärjestelmien pääpiirteistä

Muut selvityksessä annettavat tiedot

Sisäinen tarkastus

Yhtiön sisäpiiri ja sisäpiirihallinto

Tilintarkastajat

Palkka- ja palkkioselvitys

Palkitsemisen päätöksentekojärjestys

Palkitsemisen keskeiset periaatteet

Palkitsemisraportti

Tilinpäätös

Hallituksen toimintakertomus

Konsernin tilinpäätös

Tuloslaskelma

Tase

Rahavirtalaskelma

Laskelma oman pääoman muutoksista

Liitetiedot

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tilinpäätöksen liitetiedot

Liitetiedot 1–36

Tunnusluvut

Emoyhtiön tilinpäätös

Tuloslaskelma

Tase

Rahoituslaskelma

Liitetiedot

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tilinpäätöksen liitetiedot

Liitetiedot 1–19

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Hallituksen esitys voittovarojenkäyttämisestä

Tilintarkastuskertomus

86

87

89

96

102

104

104

105

106

107

107

108

113

115

115

124

124

126

127

128

129

129

141

141

185

189

189

190

191

192

192

194

194

207

212

213

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Sisällysluettelo


Elisa lyhyestiElisa on suomalainen tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyritys, jonka asiakkaana on 2,3 miljoonaakuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota.Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq HelsinkiSuuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin200 000.

Elisa tarjoaa ympäristöystävällisiä palveluitaviestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitäorganisaatioiden toiminnan ja tuottavuudenparantamiseen. Tuotemerkkejä ovat mm. Elisa,Elisa Saunalahti, Elisa Videra ja Elisa Appelsiini.

Elisa on mobiilin ja kiinteän verkon palveluidenmarkkinajohtaja Suomessa ja mobiilipalveluidenmarkkinakakkonen Virossa.

Yhteistyö Vodafonen ja Telenorin kanssamahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyisetpalvelut.

Noin 85 prosenttia liikevaihdosta tuleetelekommunikaatiopalveluista kuluttajille jayrityksille. Nopeammin kasvavien, uusiendigitaalisten palveluiden osuus on noin 15prosenttia. Uusia palveluita jadigitalisointiratkaisuja tarjotaan myös kasvaville,kansainvälisille markkinoille.

Elisan liiketoiminta on jaettu kahteen segmenttiin:Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat. Ohjaustapahtuu yksiköiden, tulosyksiköiden jatukiyksiköiden kautta.

Elisan perusarvot kaikessa liiketoiminnassa ovatasiakaskeskeisyys, vastuullisuus, uusiutuminen,tuloksellisuus ja yhteistyö.

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Elisa 2016 > Elisa lyhyesti


1

ELISELISAN OHJAN OHJAAUSMALLIUSMALLI

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Elisa 2016 > Elisa lyhyesti


2

Strategia ja toimintaympäristöElisan visio on olla arvostettu kansainvälinen digitaalisten palveluiden tarjoaja ja erinomaisuuden esimerkki.

SUOSUOTUISTUISAAT GLT GLOBAALIT MEOBAALIT MEGAGATRENDIT LTRENDIT LUOUOVVAAT KYT KYSSYNTYNTÄÄ DIGITÄÄ DIGITAALISILLE PAALISILLE PALALVELVELUILLEUILLE

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Elisa 2016 > Strategia ja toimintaympäristö


3

ELISELISAN STRAAN STRATETEGIAN PGIAN PAINOPISTEALAINOPISTEALUEETUEET

Elisa on ainutlaatuinen viestintäpalveluiden tuottaja. Toteutamme strategiaamme määrätietoisesti

• Innovoimalla digitaalisia palveluitakuluttajille ja yritysasiakkaille

• Oman verkon toimialueella jakansainvälisesti verkko-omistuksestariippumattomilla palveluilla

• Maailmanluokan asiakasymmärryksellä,laadulla ja kustannustehokkuudella

STRASTRATETEGIAN TGIAN TOOTEUTUSTEUTUS

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Elisa 2016 > Strategia ja toimintaympäristö


4

Toimitusjohtajan katsaus

Kehittyvä Elisa, uudistuvaelisalainenVuosi 2016 oli Elisalle monella tavalla erityisenmenestyksekäs. Teimme jälleen historiammeparhaan tuloksen. Pystyimme vuoden aikanavahvistamaan kilpailukykyämme ja parantamaanoperatiivisen toiminnan tuottavuutta vaikkayleistaloudellinen tilanne jatkui haasteellisena.

Asiakkaamme arvostivat vuoden aikanatuomiamme uusia palveluita ja yhä nopeampiayhteyksiä, mikä näkyi merkittävästi parantuneenaasiakastyytyväisyytenä.

Elisan liikevaihdon kasvu ja tulos olivat jälleenparempia kuin eurooppalaistenteleoperaattoreiden keskimäärin. Liikevaihtokasvoi 4 prosenttia, vertailukelpoinenosakekohtainen tulos 7 prosenttia ja kassavirta 6prosenttia. Liikevaihtoa kasvattivat erityisestimobiilin palveluliikevaihdon ja digitaalistenpalveluiden kasvu sekä Anvian tele-, IT- javiihdeliiketoimintojen osto. Myös Vironliiketoimintojen liikevaihto kasvoi edellisestävuodesta.

Elisan kannattavuus ja taloudellinen asema ovatvahvat ja voimme jatkaa kilpailukykyistävoitonjakoa omistajillemme. Elisan hallitus esittäätulevan kevään yhtiökokoukselle 1,50 euronosinkoa osakkeelta.

Suomi maailman kärjessämobiilidatan käytössä

Rajoittamaton datan hinnoittelumalli,videopalveluiden yleistyminen ja panostukset 4G-verkon laajentamiseen ovat vieneet Suomenmaailman kärkeen mobiilidatan käytössä.Asiakkaamme käyttivät mobiilidataa keskimäärinyli 13 gigatavua per käyttäjä.

Asiakkaamme arvostavat yhteyksien nopeuksia jarajoittamattoman datan huolettomuutta.Tutkimuksiemme mukaan 4G-käyttäjät ovaterityisen tyytyväisiä yhteyksiinsä. Yli 80 prosenttiakaikesta Elisan mobiiliverkon dataliikenteestäliikkuu jo 4G-verkossa. Yli miljoonan 4G-käyttäjänraja rikottiin huhtikuussa.

Jatkoimme investointeja huippunopean 4G-verkonlaajentamiseen. Loppuvuodesta julkaistunriippumattoman ECE Ltd:n tutkimuksen mukaanElisalla on Suomen nopein 4G-verkko, jonkakattavuus on jo 99 prosenttia väestöstä. MyösVirossa mobiiliverkon kehitys jatkui vahvana,väestöpeitto on noin 98 prosenttia.

Loppuvuodesta järjestetyssätaajuushuutokaupassa saimme tavoittelemammeuudet 700 MHz -taajuudet, joiden avulla voimmeedelleen täydentää 4G-verkkoamme Suomessa.Asiakkaillemme se merkitsee jatkuvasti parempaapeittoaluetta sekä nopeampia ja häiriöttömämpiäyhteyksiä.

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Elisa 2016 > Toimitusjohtajan katsaus


5

Suomalainen taajuuspolitiikkaa on ollutonnistunutta. Kuluttajien maksamat hinnat ovatSuomessa maailman alhaisimpia jamobiiliverkkoissa datakäyttö maailman kärkeä.EU:n Roam like at Home -asetuksen ensimmäisetyksityiskohtaiset päätökset saatiin vuonna 2016.Vasta helmikuussa 2017 annetaan lopullinenpäätös tukkuhinnoista, mutta on ennakoitavissa,että roaming-uudistus tulee mahdollisestituomaan muutoksia loppukäyttäjille. On vaikeaarvioida vielä tässä vaiheessa niiden vaikutustanykytilanteeseen.

Tavoittelemme jatkuvasti yhä parempaaasiakaskokemusta ja testaamme uusiateknologioita. Teimme elokuussa nopeudenmaailmanennätyksen 4G-verkossa saavuttamalla1,9 Gbit/s nopeuden. Pilotoimme ensimmäisenäSuomessa 5G:tä ja 450 Mbit/s maksiminopeuksiakaupallisessa mobiiliverkossamme, sekäensimmäisenä Pohjoismaissa 700 MHz taajuutta.Lisäksi toimme ensimmäisenä suomalaisenaoperaattorina kaupalliseen käyttöönsisäkuuluvuutta parantavat wifi-puhelut ja VoLTE-puhelut, joissa puhe kulkee 4G-verkon kautta.

Nopean ja laadukkaan laajakaistan kysyntä jatkuu.Elisa on Suomen johtava kiinteän verkon toimija japanostimme yhä paremman asiakaskokemuksenkehittämiseen. Paransimme vuoden aikanapientalojen sekä kerros- ja rivitalojenlaajakaistayhteyksiä ympäri Suomea. Laajennuksetovat tuoneet entistä nopeammat yhteydet lähes75 000 kotitalouden saataville ja ne mahdollistavatsujuvan etätyön ja kodin viihdekäytön. Lisäksitestasimme G.fast -teknologiaa, mikä mahdollistaajopa 1 Gbit/s nopeudet nykyisessä kiinteässälaajakaistaverkossa.

Menestyksekäs strategia takaalaajan valikoiman uusia palveluja jasisältöjä asiakkaille

Jatkoimme määrätietoisesti strategiamme osa-alueiden toteuttamista. Luomme arvoaasiakkaillemme ja omistajillemme panostamallajatkuvasti verkkoomme, uusiin palveluihin,asiakastyytyväisyyteen, laatuun jakustannustehokkuuteen.

Toimme vuoden aikana lukuisia uusia lisäarvoatuottavia palveluita ja sisältöjä asiakkaillemme.Elisan viihdepalveluista nauttii yli 300 000kotitaloutta ja Elisa Viihde on Suomen suosituinviihdepalvelu. Elisa Viihde sai runsaasti uuttakotimaista ja ulkomaista sisältöä, esimerkiksipalvelun kaikkien aikojen katsotuin sarjaDownshiftaajat sai jatkoa ja uusi alkuperäissarjaSuomen Konttori saa ensi-iltansa 2017. Suosittuurheiluviihdepalvelu Fanseat on Suomessakatsottavissa osana Elisa Viihdettä.

Olemme vahvasti kehittämässä ja digitalisoimassasuomalaista yhteiskuntaa ja suomalaisia palveluja.Toteutimme esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaansairaanhoitopiirille sisätilapaikannuksenjärjestelmän lääkintälaitteiden sijainninreaaliaikaiseen seurantaan. Elisan avoin kehitys- japalvelualusta Elisa IoT sai kansainvälisentunnustuksen, kun se palkittiin vuoden parhaanateollisen internetin ratkaisuna LiveWorx 2016 -tapahtumassa. Suomessa esimerkiksi S-ryhmähyödyntää Elisan teollista internetiä keräämällätietoturvallisesti kaikki verkon aktiivilaitteensaetävalvontaan.

Toimimme alalla, jossa tulevaisuuden palvelutrakennetaan ennakkoluulottomalla uusienmahdollisuuksien testaamisella jainnovaatioverkostojen yhteistyöllä. Edistämmekansainvälistä huippututkimusta ja uudistummestartup-kumppanuuksilla. Avoimen kehitys- ja



6

palvelualustan Elisa IoT:n Elisa InnovationChallenge -kilpailu laajeni kansainväliseksi.Kilpailuun osallistui lähes sata kilpailuideaa 16 erimaasta ja voittajat palkittiin Slush 2016 -tapahtumassa, jossa olimme jälleenpääyhteistyökumppanina. Kilpailun IoT-sarjanvoitti EmergENCE Oy:n energiaomavarainenpaikannusratkaisu ja älykotisarjan LukotonExperience Oy:n älylukkoadapteri.

Elisan ostamien Anvia-yhtiöiden integraatioprojektikäynnistyi heinäkuussa ja toimintojenyhdistäminen on edennyt hyvin. Anvianosaaminen yhdistettynä Elisan investointi- jakehitysvoimaan takaa erinomaiset palvelut Anviantoimialueella Pohjanmaalla, sekä perustanomistaja-arvon kehitykselle.

Toteutimme strategiaamme markkina-asemammevahvistamiseksi kotimarkkinoilla myös ostamallakaapeli-tv-operaattori Starmanin Vironliiketoiminnan. Uusi liiketoiminta muodostaauuden integroidun operaattorin, joka mahdollistaaElisalle palveluiden tarjoamisen laajemmalleasiakaskunnalle Virossa ja palveluiden myymisensekä Elisan että Starmanin asiakkaille.

Kansainvälisessä liiketoiminnassamme ElisaVideran videoneuvotteluratkaisuita on toimitettujo 97 maahan. Uusi sopimus Vodafonen kanssamahdollistaa kansainvälistymisen kasvun useilleuusille markkinoille.

Aktiivinen yhteiskunnallinentoimija

Kannamme yritysvastuutamme ja osallistummekoko yhteiskunnan kehittämiseen monella tavalla.Olemme yksi Suomen merkittävimpiäyhteisöveronmaksajia ja Elinkeinoelämäntutkimuslaitoksen jalostusarvoa mittaavassaselvityksessä jälleen Suomen 10 merkittävimmänyrityksen joukossa.

Olemme sitoutuneet parantamaan jatkuvastiliiketoimintamme ympäristövaikutuksia jatukemaan ympäristövastuullista toimintaa. KaikkiSuomessa ja Virossa hankkimamme sähköperustuu nyt uusiutuvaanenergiaan. Vähäpäästöiset ratkaisummepienensivät edelleen Elisan asiakkaiden ja omantoiminnan hiilijalanjälkeä 14 prosenttia vuoteen2015 verrattuna. Sijoittajille ja globaaleillemarkkinoille tehty ilmastoraportointimme arvioitiinjälleen pohjoismaisten teleoperaattoreidenparhaimmistoon CDP-indeksissä.

Olemme sitoutuneet YK:n Global Compact -aloitteeseen ja olemme määritelleet Elisan jasidosryhmiemme näkökulmasta olennaisimmatYK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Lähes kaikkielisalaiset suorittivat vuoden aikana Elisan yleisiätoimintaperiaatteita (Code of Conduct) koskevankoulutuksen.

Elisa otettiin vuonna 2016 mukaankansainväliseen, vastuullisen sijoittamisenFTSE4Good -indeksiin. Indeksi mittaa niidenyritysten toimintaa, jotka täyttävät globaalistitunnustetut vastuullisen yritystoiminnanstandardit niin ympäristövastuun, kuin sosiaalisenvastuun sekä hallinnoinnin osalta.

Elisan toimiala muuttuu jatkuvasti.Digitalisoituminen muuttaa liiketoimintaamme,työn sisältöä, tapaa tehdä töitä, johtamista,työvälineitä ja -ympäristöä. Jatkuva oppiminen onmeille menestyksen edellytys. Elisan Ideal Work -konseptiimme kuuluvat fiksut työskentelytavat niinfyysisessä, virtuaalisessa kuin sosiaalisessakintyöympäristössä.

Vuonna 2016 elisalaiset tekivät keskimäärin 77päivää töitä muualla kuin toimipisteessäpienentäen osaltaan hiilijalanjälkeämme.Henkilöstötyytyväisyytemme jatkoi edelleennousuaan. Samaa viestiä kertovat myöstuloksemme Suomen parhaat työpaikat -



7

tutkimuksen Trust Index -kyselyssä.Hyödynnämme tuloksia toimintamme jatkuvaanparantamiseen. Kesätyömahdollisuuksilla sekäoppilaitos- ja startup-yhteistyöllä saamme uuttanäkemystä tekemiseemme. Innostuneenhenkilöstömme ansiosta Elisa on jatkuvastikehittyvä työpaikka.

Yhteiskunnassa digitalisaation mahdollistamamuutos on nopeaa ja meille on tärkeääolla kaikenikäisten suomalaisten apunadigitalisoituvan maailman haltuunotossa. Suositutdigikoulut jatkuivat 25 koulussa ja Elisa Talkskokosi seniorit keskustelemaan digitalisaatiosta.Aloitteestamme Suomeen perustetun, erilaisuuttatukevan ShedHelsinki -nuorisoteatterihankkeenvuosi huipentui joulukuussa Peter Pan -seikkailumusikaaliin.

Haluan kiittää asiakkaitamme ja omistajiammeluottamuksesta Elisaa kohtaan sekä jatkuvastikehittyvää henkilöstöämme, joka onmenestyksemme takana. Jatkammemäärätietoisesti työtämme asiakastyytyväisyydenja toimintamme edelleen kehittämiseksi.

Veli-Matti MattilaToimitusjohtaja



8

HenkilöasiakkaatElisan kuluttaja-asiakasliiketoiminnan vahvakehitys ja määrätietoinen strategiantoteuttaminen jatkui vuoden 2016 aikana hyvintuloksin. Tavoitteenamme on olla johtavatietoliikenne- ja digitaalisten palveluiden tarjoajakotimarkkina-alueellamme sekä kasvaakansainvälisesti.

Liittymäliiketoimintamme jatkoi kasvua tiukassamarkkinatilanteessa nopeiden 4G-yhteyksien,arvoa luovien lisäpalveluiden ja kiinteidenyhteyksien kysynnän kasvaessa. Rajatonmobiilidata, nopein verkko sekä älypuhelinten jasovellusten aktiivinen käyttö vauhdittivat edelleenasiakkaidemme siirtymistä yhä nopeampien 4G-liittymien käyttäjiksi.

Uusien digitaalisten palveluiden kysyntä kasvoiniin päämarkkina-alueellamme Suomessa jaVirossa kuin kansainvälisestikin. Asiakkaammearvostavat ainutlaatuisia sisältöjä ja jatkuvastiparempaa käytettävyyttä. Digitaalisten palveluidenliikevaihto ylitti 100 miljoonan euron rajan.

Operatiivisen tehokkuuden ja laajanpalvelutarjooman lisäksi painopisteemme onasiakastyytyväisyyden jatkuva kehittäminenkaikissa asiakaspalvelukanavissamme. Olemmemyös eri-ikäisten asiakkaidemme apunadigitalisoituvassa maailmassa arkea helpottavilla jaelämyksellisillä palveluillamme sekä sisällöillämme.

Nopeiden liittymienkäyttäjät tyytyväisimpiäMobiilidatan käyttö Elisan verkossa oli kaikkienaikojen huippulukemissa. Asiakkaamme siirtyvät

yhä nopeampiin 4G-yhteyksiin ja nopeidenliittymien käyttäjät ovat myös selkeästityytyväisimpiä. Liikkuvan kuvan katseleminenerilaisissa päätelaitteissa lisää nopeammandatayhteyden kysyntää. Erilaisten videoiden ja TV-lähetysten tai -tallenteiden katsominenälypuhelimilla ja tableteilla kiinnostavatasiakkaitamme yhä enemmän. Myös Pokemon-Go-tyyppisten virtuaalirealiteetti-sovellusten määrälisääntyy.

Päätelaitemyynti jatkui vilkkaana. Haluammetarjota asiakkaillemme kattavimman valikoimanlaitteita ja ensimmäisenä uusimmat teknologiat.Lanseerasimme esimerkiksi huippusuositunOnePlus -puhelimen ensimmäisenäjälleenmyyjänä Euroopassa. Arvoa luovistalisäpalveluista Pilvilinna -tallennuspalvelu, SquareTrade -lisäturvapalvelu, Elisa Tietoturva -viruspaketti ja Elisa Perhe -palvelu kasvattivatedelleen suosiotaan.

Jatkoimme panostuksiamme 4G-verkonlaajentamiseen ja kapasiteetin lisäämiseen. Elisallaon tutkitusti Suomen nopein 4G-verkko, jonkapiirissä asuu 99 prosenttia suomalaisista. Elisa onmyös Suomen suurin kiinteän verkon operaattori,jonka asema vahvistui edelleen Anvia-kaupanmyötä. Toimme kuidun lähemmäs asiakkaitammeja laajensimme vuoden aikana saatavuutta yli 75000 kotitaloudella mahdollistaen jopa 100 Mbit/snopeudet pientaloalueilla ja jopa 1 000 Mbit/snopeudet kerros- ja rivitaloissa. Suurimmat hyödytasiakkaille saavutetaan esimerkiksi etätyöntekemisessä ja kodin viihdekäytössä, kutenverkkopelaamisessa.

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Elisa 2016 > Liiketoimintojen katsaukset


9

Uusia sisältöjä ja vahvaakasvua digitaalisissapalveluissaDigitaalisten palveluiden kysyntä jatkui vahvana.Kehitimme palveluidemme käytettävyyttä jatoimme jälleen saataville runsaasti uusia sisältöjä.Haluamme tarjota asiakkaillemme eniten omaasisältöä, jota ei ole saatavilla muualta.

Elisa Viihde on Suomen suosituin viihdepalvelu,jonka kysyntä ja suositteluaste olivat vuodenaikana huippulukemissa. Elisa Viihde sai laajastiuutta sekä kotimaista että ulkomaista viihde- jaurheilusisältöä. Elisa Viihteessä näytetäänesimerkiksi Euroopassa pelattavia jalkapallon MM-karsintaotteluita, eurooppalaista seurajalkapalloaja jääkiekon Mestis-sarja. Fanseatista onmuodostunut suosittu urheiluviihdepalvelu, jokatuo asiakkaillemme tärkeät urheilusarjat ja–tapahtumat katsottaviksi sekä koti- ettäulkomailla. Fanseat on katsottavissa Suomessaosana Elisa Viihdettä sekä erillisillä verkko- jamobiilisovelluksilla Suomessa ja ulkomailla.

Elisa Kirja on Suomen suurin e-kirjapalvelu, jonkaliikevaihto kasvoi edelleen merkittävästi.Äänikirjojen suosio on selvässä kasvussa ja ElisaKirjasta ladattiin yli 650 000 kirjaa vuonna 2016.Elisa Kirjassa on jo yli tuhat suomenkielistääänikirjaa.

Suomalaisena edelläkävijänä meillä on tärkeä rooliedistää kestävää ja vastuullista digitalisaatiota.Parannamme palveluiden helppokäyttöisyyttä,saatavuutta ja esteettömyyttä jatkuvastiasiakasrajapinnassa saatavan palautteen jakäyttäjätestauksien perusteella. Pilotoimmeesimerkiksi hanketta, jossa palkkasimme Espoonja Vantaan myymälöihin nuoria opastamaanikääntyviä mobiiliteknologian käytössä. Arvokastatyötä tulevaisuuden hyväksi tehdään myös Elisan

suosituissa lasten digikouluissa eri puolillaSuomea.

Asiakastyytyväisyys javaivattomuus tekemisenytimessäAsiakastyytyväisyys, asioinnin vaivattomuus,suositteluaste (Net Promoter Score) sekäasiakasuskollisuus ovat toimintamme keskiössä.Saamamme palautteen perusteella onnistuimmevuoden aikana kehittämään toimintaammeedelleen niin, että asiakkaamme ovat yhätyytyväisempiä. Tätä työtä jatkammepäättäväisesti.

Jatkoimme Online-asiointikokemuksen javerkkokauppamme kehittämistä, mikä näkyi sekämyynnin kasvuna että asiakkaanpalvelukokemuksen parantumisena.Lanseerasimme kesäkuussa Helsingin keskustassaja myös mobiilisti palvelevan Elisa Kulman, jonkatehtävänä on tuottaa ylivertaistapalvelukokemusta, herättää keskusteluadigitalisaation ajankohtaisista ilmiöistä jalanseerata tuotteita, joita ei vielä muualta saa.Tällaisia ovat esimerkiksi ohjelmointitaitojaopettavat UBTECH-robotit. Avuksemmetulevaisuuden tekemiseen saimme innostuneet jaidearikkaat neuvonantajat, jotka valittiin yli 30 000hakijan joukosta.

Asiakaskohtaamisissa nostimme tavoitteeksiasioinnin vaivattomuuden lisäämisen ja kitkanpoistamisen palveluistamme. Paransimmemerkittävästi ratkaisuastettaasiakaskohtaamisissa. Tulemme jatkossakeskittymään yhä enemmän asiakkaidenmonikanavaisen palvelun kehittämiseen javarmistamaan, että ongelmatilanteidenratkaiseminen on asiakkaillemme jatkossa entistähelpompaa. Lisäsimme automaatiota ja



10

hyödynsimme ensimmäisiä kokeilujaohjelmistorobotiikkaan toimittamisen alueella,jotta palveluiden saatavuus asiakkaille nopeutuisi.

Tavoitteenamme on myös, että asiakkaammesaavat mahdollisimman hyvää palvelua omallaäidinkielellään. Panostimme vuoden aikanamonikieliseen asiakaspalveluun. Oma Elisapalvelee myös ruotsiksi ja englanniksi. Nämäkielivaihtoehdot ovat tarjolla niin laskutukseen,tilausvahvistuksiin kuin keskeisimpiinasiakasohjeisiinkin. Tehtyjen rekrytointien ja Anvia-yhtiöiden kaupan myötä Elisan ruotsinkielisenpalvelun osaaminen vahvistui merkittävästi.Tarjoamme myös valittuja kuluttajapalveluitaarabian kielellä.

Asiakaskohtaamisissa työskentelevänhenkilöstömme jatkuva kehittyminen ja innostusovat keskeinen asiakastyytyväisyyttä lisäävä tekijä.Saavutimme jälleen vuonna 2016 kaikkien aikojenparhaan tuloksen henkilöstötyytyväisyydessämme.

Elisa EestinhenkilöasiakasliiketoimintaElisa Eestissä mobiililiittymien markkinaosuuskasvoi ja markkina-asema vahvistui. Digitaalistenpalveluiden osuus on kasvussa ja Elisa EestinRaamat e-kirjapalvelussa tehtiin ennätysmyynti.Käynnistimme Elisa Eestissä myös viron- javenäjänkielisen viihdepalvelummeasiakaspilotoinnin.

Ostimme kaapeli-tv-operaattori Starmanin Vironliiketoiminnan, mikä mahdollistaa jatkossapalveluiden tarjoamisen laajemmalleasiakaskunnalle Virossa ja palveluiden myymisensekä Elisan että Starmanin asiakkaille.

Asko Känsäläjohtaja, Henkilöasiakkaat



11

YritysasiakkaatSuomessa Elisa on markkinajohtaja telecom-palveluissa ja olemme sopimussuhteessa jokatoiseen suomalaiseen yritykseen. Elisan yrityksillesuunnattujen mobiilipalveluiden kasvu jatkuidatamyynnin vetämänä. Myös kiinteän verkonliiketoiminta kehittyi positiivisesti.

Telecom- ja IT-palvelut kuuluvat luontevasti yhteenja pystymme hyödyntämään synergiaetuja niidenmarkkinoimisessa, myymisessä ja tuottamisessa.Digitaalisten palveluiden portfolioomme kuuluvatesimerkiksi IT-palvelut, kansainvälisetvideopalvelut, asiakashallinnan ratkaisut sekäteollisuuden IoT-ratkaisut. Lisäksi paransimmetoimintojen kannattavuutta automaation,tuotteistuksen ja verkkopalveluiden myötä.

Panostuksemme laatuun ja asiakastyytyväisyyteennäkyikin vuoden aikana positiivisesti eriasiakaskohtaamistenasiakastyytyväisyysmittauksissa. Tavoitteenammeon tuottaa asiakkaillemme lisäarvoa jatkuvastikehittyvillä palveluratkaisuillamme sekä entistäsyvemmällä asiakasymmärryksellä. Samallajatkamme operatiivisen toimintamme jakustannusrakenteen parantamista.

Uusia palveluita jaturvallisuuttaviestintäpalveluihinMobiilidatan kysyntä kasvoi edelleen voimakkaasti,ja mobiilidatapohjainen strategiamme näkyy 4G-asiakaskannan kasvussa, jossa on edelleenmerkittävää liiketoimintapotentiaalia.

Asiakkaamme panostavat entistä enemmänverkkojen toimivuuteen sekä tietoturvallisuuteen.Vastasimme asiakkaidemme tarpeisiin tuomallalukuisia uudistuksia palveluihin ja prosesseihin.

Elisa Kyberturvakeskus on asiantuntijapalvelu,jonka avulla yritysasiakkaamme voivat hallitatietoturvauhkia ja häiriötilanteita. Elisa Mobiili Tukion uusi mobiililaitteiden etähallintapalvelu. ElisaOma Lasku -palvelulla yritysten henkilöstöllä onmahdollisuus päivittää työsuhdepuhelimensa tailiittymänsä vastaamaan henkilökohtaisiatoiveitaan. Kuuluvuusongelmiin toimmeensimmäisenä tarjolle mobiiliverkon WiFi-puhelut.

Panostimme edelleen vahvasti Elisa Ring -palveluntoimivuuteen ja käytettävyyteen, mikä näkyyasiakkaidemme tyytyväisyyden kasvuna. Elisa Ringpalkittiin alansa parhaana mobiilivaihteenakansainvälisessä Cloud Unified Communications -vertailussa.

Kilpailukykyä jatehokkuuttaasiakasvuorovaikutuksenratkaisuillaTarjoamme yrityksille ja julkisyhteisöille kokoasiakaspolun kattavia ratkaisujapalvelumuotoilusta, myynti- jamarkkinointiautomaatioon,asiakaspalveluratkaisuihin sekä ulkoistettuunpuhelinvälitykseen ja asiakaspalveluun.

Toimme markkinoille digitaalisen asiakaspalvelunratkaisut. Asiakkaamme voivat rakentaa



12

verkkosivuilleen digiasioinnin kyvykkyydet jakehittää online-asiakaspalvelutoimintoja.

Teimme myös yhteistyösopimuksen maailmannopeimmin kasvavanmarkkinointiautomaatioyrityksen kanssa.Autamme asiakkaitamme digitalisoimaan myynti-ja markkinointitoimintaa ja tehostamaanasiakashankintaa.

Orange Contact -järjestelmämme uudistus otettiinhyvin vastaan. Asiakas pääsee nyt palveluneuvojankanssa videoyhteyteen myös mobiililaitteilla.Palvelumuotoilun avulla käyttöliittymä päivitettiinhelpottamaan palveluneuvojan työtä, jakäyttövarmuus parani palvelusaliympäristönuudistuksella. Laajensimme tarjoomaa myösasiakaspalvelukeskustenresurssienhallintajärjestelmiin.

Toimme pk-asiakkaillemme uutena palvelunaJoustava-maksupäätepalvelun, jossamaksupäätesopimus ja kauppiassopimushoidetaan yhdeltä luukulta. Integroimme ElisaKassa -palvelun Suomen suurimpaantaloushallinnon järjestelmään ja verkkokauppa-alustaan.

IT- ja pilvipalvelutvoimakkaassa kasvussaTarjoamme asiakkaillemme kokonaisen portfolionIT-palveluita työasemaulkoistuksestapilvipalveluihin ja liiketoiminta-IT -palveluihin.Asiakastyytyväisyytemme IT-palveluissa onedelleen korkealla tasolla ja luo hyvän pohjantuleville vuosille toimia tällä kasvavalla alueella.

Elisan IT-liiketoimintayksikkö Elisa Appelsiini saiarvostetun ISO/IEC 20000-1-sertifikaatin.Kehitysprojekti toteutettiin yhdessä Yleisradionkanssa. Kansainvälinen standardi edellyttää

palveluntarjoajalta korkeaa IT-palveluidenjohtamisen ja hallinnan laatua ja toimivuustasoa.

Terveydenhuoltosektorilla teimme vuoden aikanauseita merkittäviä yhteistyöhankkeita. ToteutimmeHelsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:llesisätilapaikannuksen järjestelmänlääkintälaitteiden sijainnin reaaliaikaiseenseurantaan. Toteutuksen avulla pystytäänparantamaan sekä potilaiden turvallisuutta ettätehostamaan hoitohenkilökunnan työtä.

Tutkimme terveydenhuollon digitalisaationyhteiskunnallisia vaikutuksia yhteistyössäHämeenlinnan terveydenhuollon kanssaastmahoitoketjussa. Tutkimus osoitti, ettätyöprosessien uudistamisella ja etämittauksenhyödyntämisellä saadaan merkittäviä taloudellisia,sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia esimerkiksiajansäästön kautta.

Elisan avulla koko IT-ympäristön voi nyt siirtääjulkiseen pilveen, jolloin liikkuvalla henkilöstöllä onaina pääsy kaikkeen tietoon ja sovelluksiin. Pk-yrityksille toimme helppokäyttöisen ElisaYritystietoturva -palvelun, joka suojaa kaikkiyritysten päätelaitteet.

Teollisen internetinläpimurtovuosiElisan avoin kehitys- ja palvelualusta Elisa IoTtarjoaa yrityksille ja yhteisöille verkottumisen jateollisen internetin ratkaisut. Elisa IoT -ekosysteemiohjelmassa on nyt mukana 18akateemista kumppania, jotka käyttävät alustaaopetuskäytössä. Lisäksi kumppaniverkosto kasvoikymmenillä uusilla yrityksillä.

Elisa IoT sai myös kansainvälisen tunnustuksen.Sen yksi sovellus visualisoi kymmenien eriautomaatiojärjestelmien ja muista tietolähteistätulevan prosessitiedon yhteen 3D-näkymään. Se



13

palkittiin vuoden parhaana teollisen internetinratkaisuna LiveWorx 2016 -tapahtumassa.

Suomessa S-ryhmä, Suomen suurinvähittäiskauppaketju, hyödyntää Elisan teollistainternetiä keräämällä tietoturvallisesti kaikkiverkon aktiivilaitteet etävalvontaan.Autoliiketoiminnassa Elisa, Helpten ja Palinpilotoivat uutta Elisa IoT -palvelualustan päällekehitettyä älyautopalvelua.

Elisa Innovation Challenge -kilpailu laajentuikansainväliseksi ja voittajat julkaistiin Slush 2016 -tapahtumassa. Teollisen internetin ratkaisuihinkeskittyvän Elisa IoT Innovation Challenge -osakilpailun voittoon nousi espoolainenEmergence energiaomavaraisellapaikannuspalvelulla.

Videoneuvottelutkansainvälisestiyhteistyössä VodafonenkanssaDigitaalisiin medianäyttöpalveluihin ja virtuaalisiinneuvotteluratkaisuihin erikoistunut Elisa Videra jaVodafone tekivät yhteistyösopimuksen, jossavideoneuvottelupalvelut rakennetaan ja tuotetaanElisa Videran toimesta Vodafonen suurimmilleglobaaleille asiakkaille. Tarjoamme teknistäasiakastukea vuorokauden ympäri 15 eri kielellä.Elisa Videra vahvisti asemaansa myösyhteistyösopimuksella Clear ChannelInternationalin kanssa.

Merkittäviä uusia asiakkuuksia ovat esimerkiksiIKEA, Vattenfall, Suomen ulkoministeriö, Brysselinkaupunki, Orange Belgium, Kesko ja DixonsCarphone.

Systemaattista työtäasiakaskokemuksenparantamiseksiJatkoimme määrätietoisesti jatkuvan parantamisenhankkeitamme ja asiakaslähtöisen toiminnankehittämistä. Panostukset laatutyön välineiden jahenkilöstön koulutukseen ovat tuottaneet tulostaja näkyvät jatkuvasti laskeneinaasiakasreklamaatioina ja kontakteina sekäautomatisoitujen tilausten kasvuna.

EPSI Ratingin vuosittaisen Matkaviestintä-tutkimuksen mukaan Elisalla on tyytyväisimmätyritysasiakkaat ja Elisa Appelsiinilla Gartnerintutkimuksen mukaan Suomen tyytyväisimmät IT-asiakkaat. Myös kesällä julkaistussa CXPA Finlandinja Shiruten selvityksessä yritystenasiakaskokemusten mittauksesta Elisa nousijaetulle 3. sijalle 74 yrityksen joukossa.

Elisa EestinyritysasiakasliiketoimintaElisa Eestin yritysasiakkaiden mobiilidatan kasvujatkoi vahvana. Myös laitteiden vaihtovauhti pysyikorkealla ja yli 80 prosenttia laitteista on joälypuhelimia. Valmistauduimmeregulaatiomuutokseen ja teimme merkittävänmuutoksen liittymien EU-roaming laskutuksessa,joka alensi ulkomaan hintoja ja samalla lisäsipalveluiden käyttöä. Käynnistimme myös uusienIT- ja IoT -palveluiden kehittämisen lean start up -menetelmillä.

Timo Katajistojohtaja, Yritysasiakkaat



14

Toimialan ja työskentelykulttuurinmurrosDigitalisaatio vaikuttaa työmme sisältöön,työskentelytapoihimme, työvälineisiin ja -ympäristöön sekä johtamiseen. Jatkuva työelämänmuutos edellyttää seuraavia uusiataitovaatimuksia:

• jatkuvaa kehittymistä

• omasta työhyvinvoinnista huolehtimista

• luottamusta

• avointa vuorovaikutusta

• selkeitä tavoitteita johtamiselta

• kansainvälistymistä

• työn ja vapaa-ajan joustavaayhteensovittamista

Myös Elisan toimiala muuttuu jatkuvasti ja jatkuvaoppiminen on menestymisen edellytys. Työnteontapamme pohjautuvat Ideal Work -ajatukseen.Elisan Ideal Work -sateenvarjon alle kuuluvat fiksuttyöskentelytavat niin fyysisessä, virtuaalisessa kuinsosiaalisessakin työympäristössä. Lue lisää Case-galleriassa.

Jatkuva kehittyminen ja Ideal Work -ajattelummenäkyvät henkilöstötyytyväisyydessä. Yli 10 vuodenmittausjaksolla voimavaraindeksimme ylittitavoitteemme. Samaa viestiä kertovat myöstuloksemme Suomen parhaat työpaikat -tutkimuksen Trust Index -kyselyssä.Hyödynnämme tuloksia toimintamme jatkuvaanparantamiseen.

Keskeisiä toimenpiteitä jatuloksia 2016

• Voimavaraindeksi 4,1 (3,9) asteikolla 1–5.

• Elisa Ideal Work -konseptin mukaisiauudistushankkeita jatkettiin toimitiloissa.

• Elisalaiset tekivät keskimäärin 77 (75)etäpäivää henkilöä kohti.

• Elisalaiset osallistuivat 227 556 (211 024)virtuaalineuvotteluun.

• Elisalaisia työskenteli 11 eri maassa.

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Elisa 2016 > Henkilöstökatsaus


15

ELISELISALAISET SUOMESSALAISET SUOMESSA JA JA VIRA VIROOSSSSA 31.A 31.12.2012.201616

ELISELISAN HENKILAN HENKILÖÖSTSTÖ ERI MAISSÖ ERI MAISSAA



16

Jatkuvalla kehittymisellätulevaisuuden osaamistaJatkuva oppiminen on meille menestyksenedellytys. Elisan arvoista Uusiutuminen kuvastaatätä. Autamme elisalaisia kehittymään, kasvamaanja edistämään työuraansa esimerkiksi:

• valmentavan johtamisen kautta ja omantyön jatkuvan parantamisen oppimisella

• osaamisen kehittämisen prosessin avulla

• valmennuksilla ja verkostoilla

• urakehityksen tuella ja tehtäväkierrolla

Sovellamme osaamisen kehittämisessä 70–20–10-mallia, eli hyödynnämme työssä oppimisen erimuotoja (70 %), valmentavaa johtajuutta javerkostoissa oppimista (20 %) sekä koulutus- javalmennusohjelmia (10 %).

Jatkuvan kyvykkyyksien kehittämisen avaintekijäon, että koko henkilöstöllä on osaaminen jamahdollisuudet osallistua Elisan toiminnan japrosessien kehittämiseen. Kehitämme prosessejaprosessiomistajien johdolla useissakehitysryhmissä.

Haluamme kehittyä ja parantaa osaamistammetekemällä tiivistä yhteistyötä myös oppilaitosten jatiedeyhteisöjen kanssa. Yhteistyömuotoja ovattutkimukset, koulutukset, työharjoittelut,opinnäytetyöt, projektit ja yritysvierailut.Yhteistyöoppilaitokset ovat pääsääntöisestitekniikan ja kaupallisen alan oppilaitoksia sekäyliopistoja ja korkeakouluja.


• Palkkasimme 1 224 uuttahenkilöä suoraan konserniyhtiöidenpalvelukseen tai kumppaneidemmekautta.

• Olimme mukana Vastuullinen kesäduuni2016 -kampanjassa. Kesätöissä jaharjoittelussa oli 156 (180) henkilöäemoyhtiössä, Elisa Appelsiinissa ja ElisaViderassa. Lisäksi työllistimmemerkittävän määrän kesätyöntekijöitäkumppaneiden kautta.

• Jatkoimme yhteistyötä Aalto-yliopistonylioppilaskunnan kanssa. Yhteistyön avullahaluamme madaltaa raja-aitoja yritys- jaopiskelijamaailman välillä sekä kertoaopiskelijoille ICT-alan monipuolisistatyömahdollisuuksista.

• Emoyhtiössä elisalaiset käyttivätkoulutukseen keskimäärin 14 (10) tuntiahenkilöä kohti.

• Elisan sisällä tehtäviä vaihtoi 517elisalaista.

• Prosessien ja toiminnan kehittämistäohjasi vastuualueillaan 138 (133)elisalaista.



17

Laadukas esimiestyö, selkeättavoitteet ja jaetut arvotOmasta toiminnasta oppiminen ja kokeilutmuuttavat tietämisen osaamiseksi. Tätä meillätukevat esimiehen valmentava ote japäivittäisjohtaminen, jatkuvan parantamisenkäytännöt, Opimme virheistä ja onnistumisista -analyysit sekä valmentajina toimivat tutorit.Kehitämme jatkuvasti työyhteisömme toimintaaesimerkiksi säännöllisen henkilöstökyselyntulosten perusteella.

Jokaisella elisalaisella on oikeus hyväänesimiestyöhön. Tarjoamme kaikille esimiehille jamuissa vaikuttamisrooleissa oleville henkilöilleopiskeltaviksi valmentavan johtamisen taitoja.

Johtamisjärjestelmämme keskeinen osa ontavoite- ja kehityskeskustelu, jonka jokainentyöntekijä käy esimiehensä kanssa kaksi kertaavuodessa. Tavoite- ja kehityskeskustelujen välilläesimiehet käyvät säännöllisiä, kahdenkeskeisiäkeskusteluita tiimiensä jäsenten kanssa.Varsinaisissa tavoite- ja kehityskeskusteluissaviemme strategiaamme käytäntöön, sovimmetavoitteista, arvioimme toimintaa ja tuloksia sekäsuunnittelemme henkilökohtaista kehittymistä.

Elisan päivittäisjohtamisen malli antaa parhaistakäytännöistä kootun työkalupakin laadukkaaseenarjen esimiestyöhön. Esimiehiä koulutetaanesimiesperehdytyksessä, vapaaehtoisissalisäkoulutuksissa sekä kattavissapäivittäisjohtamisohjelmissa.


• 3 711 (2 440) tavoite- jakehityskeskustelua.

• 137 esimiestä osallistui viisipäiväiseenValmentava esimies -koulutukseen, jossahe kehittyvät valmentajina,palautteenantajina ja haastajina.

• Uudistimme uusien esimiestenvalmennuskokonaisuuden, joka painottaaarvoja sekä esimiestehtävien jaliiketoimintojen sisältöjä.



18

Henkilöstön hyvinvoinnilla tuloksiinHenkilöstöllämme ja alihankkijoillamme on oikeustehdä työtä terveellisessä ja turvallisessatyöympäristössä sekä velvollisuus osaltaan kantaavastuunsa työyhteisöstämme. Edistämmetyöhyvinvointia sekä työterveyttä ja -turvallisuuttahyvällä johtamisella osana päivittäistä työtä.

Työpaikkakiusaamiselle ja -syrjinnälle onnollatoleranssi ja käytössämme onilmoitusmenettely. Tuemme naisten siirtymistämiesvaltaisiin tehtäviin ja päinvastoin sekätyöntekijöitä, joiden työskentelyedellytyksetvaativat erityisiä toimenpiteitä. Yhdenvertaisuudenja tasa-arvon toteutumista seurataan myöshenkilöstökyselyn kautta.

Kiinnitämme huomiota työhyvinvointiin jaedistämme työn ja vapaa-ajan tasapainoa.Tarjoamme oman hyvinvoinnista huolehtimisentueksi työhyvinvointia tukevia palveluita, kutenliikunta- ja harrastustoimintaa. Alueellisestiorganisoidut liikunta- ja kulttuurikerhot toimivataktiivisesti.

Laadukkaan työterveyshuoltomme palvelusisältöylittää huomattavasti lakisääteisen tason.Henkilöstöosasto vastaa työhyvinvointitoiminnankehittämisestä terveyden, työkyvyn ja työyhteisönkehittämisen osalta. Toimitilapalvelut ja IT-osastovastaavat puolestaan työolosuhteista.Työympäristötoimikunta koordinoityösuojeluorganisaation toimintaa. Teemmeyhteistyötä toimialan muiden toimijoiden jakumppaneiden kanssa parantaaksemme omaasekä toimialan työturvallisuutta.

Varhainen välittäminen on ollut jo vuosiaolennainen osa Elisan päivittäisjohtamista. Se on

osa työkykyjohtamisen toimintamallia, jokapuolestaan toimii Elisan henkilöstöstrategian jaliiketoiminnan tukena ja jonka tarkoitus on johtaatyöterveys- ja turvallisuusasioita tavoitteellisesti.Systemaattinen, oikein ajoitettu ja kohdennettuyhteistoiminta terveysjohtamisen eri osa-alueillavarmistaa työkyvyn kaiken ikää ja samallakasvattaa henkilöstön työmarkkina-arvoa.

Toimimme vastuullisesti myös muutostilanteissa,jotka vaikuttavat henkilöstöön. Pidämme tärkeänä,että henkilöstö pääsee vaikuttamaan muutoksensisältöön aktiivisella osallistumisella.

Käynnistämme muutoksen suunnitteluprosessinaina, kun liiketoiminnassa tehdään sellaisiayhteistoimintaneuvottelua edellyttäviä muutoksia,joilla on vaikutuksia henkilöstön määrään,tehtäväkuviin tai muihin työn sisällön kannaltakeskeisiin asioihin. Toimintamalli ylittää selkeästiyhteistoimintalain vaatimukset.

Jos henkilöstöä jää sijoittumatta uusiutuvaanorganisaatioon, huolehdimme yhdessäkumppaneidemme kanssa mahdollisimman hyvinuusista koulutus- tai työnsaantimahdollisuuksista.



19


• Sairauspoissaolotunnit olivat 2,8prosenttia tehdyistä työtyötunneista.

• Työkyvyttömyysmaksuluokka 2,sairauspoissaolokulut pysyneet samallatasolla vertailuvuoteen 2014.

• Päivitimme kehittämistoimenpiteitäsisältävän yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoperiaatteiden mukaisensuunnitelman. Suunnitelma on laadittutyönantajan ja työntekijöiden edustajistakoostuvassa ryhmässä, jota koordinoityönantajan nimeämä tasa-arvokoordinaattori.

• Järjestimme YK:n päivänäihmisoikeusseminaarin kaikille elisalaisillekaikissa maissa teemalla”Monimuotoisuuden mahdollisuudettyöelämässä”.



20

HENKILHENKILÖÖSTSTÖN MÄÄRÄÖN MÄÄRÄ

LIIKEVLIIKEVAIHTAIHTOO/HENKIL/HENKILÖÖ

HENKILHENKILÖÖSTSTÖKULÖKULUTUT

HENKILHENKILÖÖSTSTÖKULÖKULUTUT/ HENKIL/ HENKILÖÖ

Muut henkilöstötunnusluvut

GRI-tunnusluvut



21

/var/www/remote_pdf/extract/zip-58c93b90ac712/1397.html

Näkymät ja ohjeistusSuomen kilpailuympäristö on ollut tiukka muttavakaa. Elisa on alansa markkinajohtaja jamenestynyt hyvin kilpailussa. Kasvua on tullut mm.mobiilidatan ja älypuhelinmarkkinan kasvusta, kuinmyös voimakkaasta panoksesta uusiin palveluihin.Valtaosa myydyistä matkapuhelimista on

älypuhelimia, mikä lisää mobiilidatapalvelujenkäyttöä entisestään. Kiinteän laajakaistanliiketoimintaa on kasvattanut monipuolinen ElisaViihde -palvelu. Myös yritysasiakkaille suunnatutICT- ja kuluttajille suunnatut online-palvelut ovatkasvussa.

Ohjeistus vuodelle 2017Liikevaihto Samalla tasolla tai hieman parempi kuin 2016Vertailukelpoinen käyttökate Samalla tasolla tai hieman parempi kuin 2016Investoinnit liikevaihdosta ≤ 13 prosenttia

Taloudelliset tavoitteet 2019 loppuun mennessäLiikevaihdon kasvu Toimialaa parempi kasvuKäyttökatemarginaali Yli 37 prosenttiaKäyttöomaisuusinvestoinnit/liikevaihto ≤ 12 prosenttiaNettovelka/käyttökate 1,5–2xOmavaraisuusaste Yli 35 prosenttia

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Elisa 2016 > Sijoittajille


22

VoitonjakopolitiikkaVarsinainen voitonjako on 80−100 prosenttiaedellisen tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksiosakkeenomistajille voidaan jakaa lisävoitonjakoa.Elisan voitonjakoon kuuluvat osinko,pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto.Elisan osinkosuhde on ollut keskimäärin yli 100prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Vuonna 2016 voitonjako sisälsi huhtikuussamaksetun osingon, 1,40 euroa osakkeelta,yhteensä 223 miljoonaa euroa, mikä vastasi 92prosenttia vuoden 2015 nettotuloksesta.

ELISELISAN OAN OSSAKEKURSIN KEHITYAKEKURSIN KEHITYS VUONNA 20S VUONNA 201616



23

ELISELISAN OAN OSSAKEKURSSIN KEHITYAKEKURSSIN KEHITYS 31.S 31.12.2012.2011–31.11–31.12.2012.201616



24

Tietoa osakkeenomistajille

YhtiökokousElisa Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetääntorstaina 6.4.2017 klo 14.00 HelsinginMessukeskuksen Kongressisiivessä.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen onosakkeenomistajalla, joka on 27.3.2017rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämäänyhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonkaosakkeet on merkitty hänen henkilökohtaisellesuomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröityyhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistuayhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua viimeistään31.3.2017 kello 18.00, mihin mennessäilmoittautumisen on oltava perillä yhtiössä.Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:

a) internetissä osoitteessa www.elisa.fi/yhtiokokous,

b) sähkö[email protected],

c) puhelimitse 0800 0 6242 maanantaistaperjantaihin kello 8.00–18.00,

d) telefaksilla 010 262 2727, tai

e) kirjeitse Elisa Oyj, Yhtiökokousilmoittautumiset,PL 138, 33101 Tampere.

Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajalla onoikeus osallistua yhtiökokoukseen niidenosakkeiden nojalla, joiden perusteella hänellä olisioikeus olla merkittynä Euroclear Finland Oy:npitämään osakasluetteloon 27.3.2017.Osallistuminen edellyttää lisäksi, ettäosakkeenomistaja on näiden osakkeiden nojallatilapäisesti merkitty Euroclear Finland Oy:npitämään osakasluetteloon viimeistään 3.4.2017klo 10.00. Hallintarekisteriin merkittyjenosakkeiden osalta tämä katsotaanilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen.

Yhtiökokouksessa läsnä olevallaosakkeenomistajalla on yhtiökokouksessaosakeyhtiölain 5 luvun 25 §:n mukainenkyselyoikeus kokouksessa käsiteltävistä asioista.

OsingonmaksuHallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden2016 voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin jaettä yhtiökokouksen vahvistaman taseen31.12.2016 perusteella jaetaan osinkoa 1,50euroa osakkeelta.

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka onosingonjaon täsmäytyspäivänä 10.4.2017 merkittyosakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:npitämään yhtiön osakasluetteloon. Ehdotuksenmukaan osinko maksetaan 19.4.2017.



25

/var/www/remote_pdf/extract/zip-58c93b90ac712/www.elisa.fi/yhtiokokous

/var/www/remote_pdf/extract/zip-58c93b90ac712/www.elisa.fi/yhtiokokous

mailto:[email protected]

Tärkeät päivämäärät yhtiökokoukseen jaosingonmaksuun liittyenOsallistumiseen oikeuttava merkintäpäiväosakasluetteloon 27.3.2017

Ilmoittautuminen päättyy 31.3.2017 klo18.00

Yhtiökokous 6.4.2017

Osingonjaon täsmäytyspäivä 10.4.2017

Osingonjaon maksupäivä 19.4.2017

Lisätietoja www.elisa.fi/yhtiokokous

Elisan listatut arvopaperitElisan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä ja rekisteröity Euroclear Oy:hyn.

Taloudellinen informaatioElisa Oyj julkaisee taloudelliset raportit ja tiedotteet suomeksi ja englanniksi. Vuosikertomussivusto,osavuosikatsaukset, yhtiökokousinformaatio, pörssitiedotteet ja muu sijoittajille tarkoitettu tiedotusaineistosekä tiedonantopolitiikka ovat saatavilla Elisan internetsivuilla osoitteessa www.elisa.fi/sijoittajille.

Julkaisupäivät 201720.4.2017 Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta 201614.7.2017 Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta 201618.10.2017 Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta 2016



26

http://www.elisa.fi/yhtiokokous

http://www.elisa.fi/sijoittajille

OsoitteenmuutoksetElisa Oyj:n osakkeenomistajia pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutoksista siihen pankkiin, jossa heidänarvo-osuustilinsä on. Euroclear Finland Oy:hyn rekisteröityjä osakkeenomistajia pyydetään lähettämäänkirjallinen ilmoitusosoitteen muutoksesta seuraavaan osoitteeseen:

Euroclear Finland OyAsiakastilipalvelutPL 111000101 Helsinki

Osakkeenomistajan tulee mainita kirjallisessa ilmoituksessa nimensä, uusi ja vanha osoitteensa ja arvo-osuustilinsä numero.

Elisan sijoittajasuhteiden yhteyshenkilöt

Vesa SahivirtaIR-johtajaPuh. 050 520 [email protected]

Kati NorppaIR-viestintäpäällikköPuh. 050 308 [email protected]

www.elisa.fi/[email protected]



27



/var/www/remote_pdf/extract/zip-58c93b90ac712/www.elisa.fi/sijoittajille


Elisa Ideal Work

Elisan Ideal Work -prosessi alkoi vuonna2010, kun haastoimme itsemmemiettimään, miten työn tuottavuutta voisiparantaa jatkuvasti muuttuvassatoimintaympäristössä.

Olemme osallistaneet prosessiin tavalla tai toisellavuosien varrella laajasti koko henkilöstöäpohtimaan, miten työtä olisi järkevämpi tehdä,millaisia tiloja työpaikalla pitäisi olla, millaisillatyövälineillä työ tulisi tehdyksitehokkaimmin. Tuloksena syntyi Ideal Work -konsepti, jonka tarkoitus on tehdä työnteostafiksua ja tehokasta sekä luoda työpaikka, johon onmukava tulla, ja työ, jota on mielekästä tehdä.

Jokainen elisalainen saa valita itselleen ja työlleensopivan tavan ja paikan tehdä töitä. Elisa tarjoaasiihen toimivat tilat ja työvälineet. Valintojatehdään aina niin, että ne sopivat omaa tehtäväänja asiakkaiden sekä tiimin tarpeisiin. Josesimerkiksi maanantaiaamuna tulee taivaantäydeltä lunta, on järkevää jäädä kotiin ja osallistuapalavereihin etänä. Jos taas pitää ideoida ja luodauutta yhdessä, on turhaa yrittää tehdä sitäsähköpostitse.

Ideal Workin myötä Elisassa ei ole omia työpisteitä,vaan ihmiset hakeutuvat juuri oman työnsä jatyövaiheensa kannalta oikeaan tilaan. Erilaisettyötilat tukevat työpäivän eri vaiheita ja tekemisiä:virtuaali-, yksilö- ja ryhmätyötä sekäkohtaamispaikkoja sosiaaliseen kanssakäymiseen.Lisäksi elisalaisilla on käytössään kaikki joustavantyön mahdollistavat ratkaisut, ja lähes kaikkiinkokouksiin voi osallistua etänä.

Teknologia ja toimitilat ovat mahdollistaja, muttailman johtamisen muutosta ne eivät vielä muutatyön tekemisen tapoja. Elisassa on käyty läpikulttuurin muutos, jossa painopiste on siirtynytsaavutettujen tuloksien seuraamiseen. Tässäkeskiössä ovat realistiset ja mitattavissa olevattavoitteet sekä suurimpana vahva luottamushenkilöstöön.

Vuonna 2016 elisalaiset tekivät per henkilökeskimäärin 77 päivää töitä muualla kuintoimipisteessä. Samalla elisalaisten hiilijalanjälkipieneni entisestään. Henkilöstötyytyväisyytemmejatkoi nousuaan ja oli 4,1.

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Elisa 2016 > Case-galleria


28

Seniorit mukana digitalisaatiossa

Yli 65-vuotiaiden osuus suomalaisistakasvaa jatkuvasti, ja vanhemmatikäluokat ottavat isoin harppauksinkäyttöön teknologiaa.

Ikäteknologiakeskuksen keväällä 2016 tekemänselvityksen mukaan ikäihmiset toivovatteleoperaattoreilta parempaa neuvontaa jaohjausta mobiililaitteiden oston ja käyttöönotontueksi. Jatkamme osaltamme työtämme jatuemme ikäihmisten osallisuutta digitalisaatiossa.

Henkilöstömme vahvistaa ikääntyviendigitalisaatiotaitoja niin asiakaspalvelussa kuintapahtumissakin. Hyvä esimerkki oli syyskuussa2016 Elisa Talks, joka keskustelutti ikäihmisiädigitalisaatiosta. Paneeliin osallistui elisalaisiasenioripalveluiden kehittäjiä, asiakkaita jaasiantuntijoita. Aiheina olivat muun muassatulevaisuuden terveydenhuolto ja sotepalveluidendigitalisaatio. Samassa tapahtumassa elisalaisetauttoivat senioreita päivittämään liittymiään.Lisäksi Helsingin Tyttöjen Talon nuoret opastivatsenioreita Facebookin, Instagramin, Twitterin jaPokemon Go -pelin käyttämisessä.

Kesällä 2016 pääkaupunkiseudun myymälöissä olipilotti, jossa palkattiin nuoria auttamaan ikäihmisiäälylaitteiden hankinnassa ja käytössä. Pilottityöllisti nuoria ja lisäsi ymmärrystämmeikääntyvien tarpeista. Hankkeessa olivat mukanaVanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:nIkäteknologiakeskus sekä tietotekniikkaopastustaja vertaistukea senioreille tarjoava ENTER ry.

Jatkoimme sisältöjen tuottamista verkkoon –tekstiä, kuvaa ja videoita – joiden tarkoitus on

auttaa ja helpottaa ihmisten digitaalista arkea.Haluamme olla kaikenikäisten suomalaisten apunadigitalisoituvan maailman haltuunotossa. Katsoesimerkiksi suosittu artikkeli ja video, jossa senioritvertailevat ja arvioivat puhelimien käytettävyyttä.

Sisältömme löytyvät Elisa Ideat -sivustolla, elisa.fi/ideat, ja yrityksille suunnattuina hub.elisa.fi.



29

https://yksityisille.hub.elisa.fi/mika-puhelin-seniorille/

https://elisa.fi/ideat

https://elisa.fi/ideat

https://hub.elisa.fi/

Elisan digikoulut

Digikouluissa 10–12-vuotiaat oppivatohjelmoinnin perusteita sekä tutustuvatesineiden internetiin ja digitalisaatioon.

Luokassa aika pysähtyy, huomio ja energiasuuntautuvat oppilaiden seuraamiseen. Elisandigikouluissa me opettajat olemme tukemassa jasparraamassa. Lisäksi olemme niitä setiä tai tätejä,jotka ymmärtävät käytettävän ohjelmointiohjelmanrajat. Lapsilla vain mielikuvitus on rajana, ja se onmahtavaa!- Mikko Pukkila, Elisan kuluttajaliiketoiminnanpäätelaitemyynnin kehityspäällikkö

Mikko Pukkila opettaa pari kertaa vuodessa lapsilleja nuorille suunnatuissa digikouluissa kymmenienmuiden elisalaisten tapaan. Digikouluissa10–12-vuotiaat oppivat ohjelmoinnin perusteitasekä tutustuvat esineiden internetiin jadigitalisaatioon.

Olemme järjestäneet vuosittain kymmeniä ilmaisiadigikouluja ympäri Suomea vuodesta 2014 alkaen.Vuonna 2016 Elisan kaksipäiväinen digikouluvieraili 25 koulussa. Digikouluja on pidettysuomeksi ja englanniksi ja vuodesta 2016 alkaenmyös ruotsiksi. Digikoulut jatkuvat 2017

Haluamme olla jakamassa tietoamme jaosaamistamme lapsille ja nuorille sekäyhteiskunnassa yleisestikin. Kannamme näinvastuuta suomalaisesta yhteiskunnasta ja senkehityksestä. Tulevaisuudessa yhä useampiarkipäiväinen esine tulee liittymään verkkoon. Vaikkaei ohjelmoisi työkseen, on tärkeää ymmärtääverkottuneen yhteiskunnan toimintalogiikkaa. Tämäon sellaista Giving it back -tekemistä sekä

henkilökohtaisella että yrityksen tasolla.- Elisa Appelsiinin teknologiajohtaja Ville Takanen,joka on ollut digikoulussa opettajana alusta lähtien

Digikoulujen ohella olemme julkaisseetverkkodigikoulun, jonka 10 jaksossa tutustutaanohjelmoinnin alkeisiin pelimäisin esimerkein. Luelisää digikouluista täällä.

Omien digikoulujensa lisäksi olimme tukemassaRubyn 6–10-vuotiaiden kesäkoulua, joka pidettiinHelsingin Annantalolla kesäkuussa 2016.



30

https://yksityisille.hub.elisa.fi/digikoulu_opi_koodaamaan/

https://elisa.fi/digikoulu/

Innovaatiokisa

Startup-yritys Lukoton voi tehdä jokakodista älykodin. Yrityksen kehittelemälukkoadapteri muuttaa kodin lukotälypuhelimella avattaviksi.

Lukoton palkittiin startup-tapahtuma SlushissaElisa Smart Home Innovation Challenge -kilpailunvoittajana 30 000 euron pääpalkinnolla. Kilpailussaetsittiin uusia älykotiratkaisuja yksityiskoteihin.

– Olemme todella ylpeitä Elisan innovaatiokilpailunvoitosta, sillä se osoittaa, että tuotteellamme onkysyntää myös suomalaisten kotien ovissa. Elisantuella meillä on mahdollisuus muuttaamatkapuhelimella avattava älylukko hintavastaharvojen uutuustuotteesta joka kodinvakiovarusteeksi, iloitsee Ari-Pekka Hietala, yksiLukoton Experience Oy:n perustajista.

Ihan heti älylukkoja ei kuluttajien saataville saada,mutta Lukoton jatkaa nyt kehitystyötä.Älykotirintamalla tapahtuu tällä hetkellämuutenkin paljon.

– Älykoti ei tavoittele vain tekniikastakiinnostunutta yleisöä, sillä aivan yksinkertaisillaratkaisuilla voidaan helpottaa jokaisen ihmisenarkielämää. Menestys tällä saralla vaatii tekniikanlisäksi oivaltavaa kykyä ratkoa meitä kaikkiakoskettavia ongelmakohtia, sanoo Elisanliiketoimintajohtaja Matias Castrén.

Tänä vuonna toista kertaa järjestetty jakansainväliseksi laajentunut Elisa InnovationChallenge -kilpailu keräsi osallistujia 16 maasta.Kilpailussa oli kaksi sarjaa: esineiden internetiinkeskittynyt IoT Innovation Challenge ja

älykotiratkaisuihin keskittynyt Smart HomeInnovation Challenge. Lue lisää kilpailusta.



31

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/tiedotteet/tiedote/?otsikko=energiaomavarainen-paikannusratkaisu-ja-alylukkoadapteri-voittoon-elisan-innovaatiokilpailussa&id=72398345285464&tag=corporate.elisa.fi%3Anational-press

Elisa Kulma

Helsingin sydämessä, AleksanterinkadullaStockmannia vastapäätä sijaitseva ElisaKulma avaa ikkunoita siihen, miteninnovatiiviset palvelut tulevat osaksisuomalaisten arkea.

Lanseerasimme alkukesästä Suomessa täysinuuden palvelun. Helsingin sydämessä,Aleksanterinkadulla Stockmannia vastapäätäsijaitseva Elisa Kulma avaa ikkunoita siihen, miteninnovatiiviset palvelut tulevat osaksi suomalaistenarkea.

Elisa Kulma on uudenlainen tapahtuma- jakohtaamispaikka, joka on tarkoitettu kaikilleuusista asioista ja näkökulmista kiinnostuneille.Tapahtumiin voit osallistua sekä paikan päällä ettäverkossa. Elisa Kulma on samalla myös myymälä,josta löydät uusimmat laitteet, liittymät ja palvelut.Voit myös tilata laitteet sekä palvelutverkkokaupastamme ja valita noutopisteeksi ElisaKulman.

Ensimmäisen puolen vuoden aikana ElisaKulmassa tehtiin monia asioita ensimmäisenäEuroopassa. OnePlus 3T -älypuhelin ja OURA-hyvinvointisormus tulivat Elisa Kulmaan ennenkuin virallinen myynti Euroopassa käynnistyi.Ensimmäisenä myyntiin tulivat myösohjelmointitaitoja opettavat UBTECH-robotit.

Ensimmäinen laatuaan Pohjois-Euroopassa onmyös Pepper-humanoidirobotti, joka palvelee ElisaKulman asiakkaita ja jolla on erityinen rooliverkkokaupan Click & Collect -asiakkaille.

Vaikka Elisa Kulmassa on myynnissä verkkokaupanvalikoimamme ja myös tuotteita joita ei muualtasaa; se on paljon enemmän kuin myymälä. ElisaKulman tehtävänä on nostaa esiin viihtymiseen,kulttuuriin ja teknologiaan liittyviä ajankohtaisiateemoja ja toimia lanseerausalustana uusilleinnovaatioille.

Esimerkiksi Elisa Kulman Tunne peli -pilottiprojektissa mitattiin ensimmäistä kertaamaailmassa jalkapallopelaajan tunnetiloja tulostentakana. Projekti huipentui syyskuussa HIFK–HJK -peliin, jossa yleisö seurasi mobiilisovelluksenavulla reaaliajassa visualisointia HIFK FotbollinTommi Vesalan mielen liikkeistä.

Elisa Kulman vuosi huipentui "himmeellehologrammikeikalle", jossa Aleksanterinkadunkävijöillä oli koko joulukuun ajan mahdollisuusnähdä Mikael Gabriel esiintymässä Elisa Kulmanjouluikkunassa hologrammina.

Elisa Kulmaan haettiin avoimella haulla neljääinnostunutta ja idearikasta henkilöä auttamaanuuden ja kiinnostavan löytämisessä. Valitutneuvonantajat tuovat toteutuksiimme uudenlaistasisältöä ja ihmisiä lähellä olevia näkökulmia. Luelisää täältä.

Tutustu Elisa Kulmaan jatapahtumiin http://kulma.elisa.fi/.



32

http://kulma.elisa.fi/neuvonantajat

http://kulma.elisa.fi/

http://kulma.elisa.fi/

Ennätyksiä mobiiliverkossa

Elisan asiakkaat käyttivät huimia määriädataa. Elokuussa rikottiin ennätys kunasiakkaamme käyttivät mobiilidataakeskimäärin yli 13 gigatavua.

Vuonna 2016 tehtiin useita ennätyksiämobiiliverkoissa. Elisan asiakkaat käyttivät huimiamääriä dataa ja marraskuussa määrä oli kasvanutjo yli 15 gigatavuun kuukaudessa.

Elisan panostukset verkkoihin näkyvät myöstutkimustuloksissa. Lokakuussa EuropeanCommunications Engineering Oy (ECE) tutki 4G-verkkojen nopeutta yhteensä 35 kaupungissa jakunnassa. Tutkimuksessa todettiin Elisan 4G-verkon olevan Suomen nopein.

Nykyisten verkkojen laajennusten ja kapasiteetinparannusten lisäksi Elisa tutkii ja testaa uusiateknologioita aktiivisesti. Elokuussa Elisa testasi5G:ta ensimmäisenä operaattorina Suomessa, kunHelsingissä pelattiin virtuaalitodellisuuspeliä 5G-verkossa.

Elisa teki syksyllä myös uudenmaailmanennätyksen: 4G-testiverkossasaavutettiin 1,9 Gbit/s nopeus. Poikkeuksellinennopeus herätti huomiota myös kansainvälisesti, jamuun muassa BBC uutisoimaailmanennätyksestä.

Teknologiatestit ovat askelia kohti 5G-verkkoa,mutta myös erinomainen osoitus siitä, millaisiamahdollisuuksia 4G-verkko edelleen tarjoaa. 4G-verkosta saatavat nopeudet kasvavat jatkuvasti jatodennäköisesti tulevina vuosina asiakkaille ontarjolla jopa gigabittien mobiilidatayhteyksiä.



33

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/tiedotteet/tiedote/?otsikko=viimeisin-tutkimus-operaattoreiden-nopeuksista-elisalla-suomen-nopein-4g-verkko&id=19264899011365&tag=corporate.elisa.fi%3Anational-press

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/tiedotteet/tiedote/?otsikko=viimeisin-tutkimus-operaattoreiden-nopeuksista-elisalla-suomen-nopein-4g-verkko&id=19264899011365&tag=corporate.elisa.fi%3Anational-press

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/tiedotteet/tiedote/?otsikko=elisa-testasi-5gta-ensimmaisena-operaattorina-suomessa&id=24527400476145&tag=corporate.elisa.fi%3Anational-press

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/tiedotteet/tiedote/?otsikko=elisa-testasi-5gta-ensimmaisena-operaattorina-suomessa&id=24527400476145&tag=corporate.elisa.fi%3Anational-press

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/tiedotteet/tiedote/?otsikko=elisa-saavutti-ensimmaisena-maailmassa-19-gbits-nopeuden-4g-verkossa&id=21114398737374&tag=corporate.elisa.fi%3Anational-press

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/tiedotteet/tiedote/?otsikko=elisa-saavutti-ensimmaisena-maailmassa-19-gbits-nopeuden-4g-verkossa&id=21114398737374&tag=corporate.elisa.fi%3Anational-press

Terveydenhuollon digitalisaatio

Tutkimus: Etämittauksella miljoonienhyötypotentiaali astmandiagnosoinnissa.

Terveydenhuollon tulevaisuus on pysynyt sote-uudistuksen myötä julkisessa keskustelussa jouseita vuosia. Aihe ei varmasti tule lähivuosinahiljenemään, sillä terveydenhuollondigitalisoituminen muuttaa niin hoitoprosesseja,terveydentilan seurantaa kuin terveydenhuollonasiakasvuorovaikutusta monin tavoin.

Elisa on edesauttanut digitalisaatiokehitystäluomalla useita työkaluja terveydenhuollonammattilaisten tueksi. Vuonna 2014 voitimmeSuomen Paras Mobiilipalvelu 2014 -kilpailussa”Paras yrityksen tehokkuutta tai tuottavuuttaparantava palvelu” -sarjan tuotteellamme ElisaEtämittaus.

Palvelumme mahdollistaa erilaisten diagnosointiintai terveydentilan seurantaan liittyvien mittaustentekemisen kotona digitaalisen mittalaitteen jaälypuhelinsovelluksen avulla. Etämittaus-sovellusavustaa käyttäjää mittauksissa ja välittää tuloksettietoturvallisesti suoraan hoitohenkilökunnantietoon. Palvelulla on saavutettu erityisen hyviätuloksia astman diagnosointiin tarvittavienuloshengityksen huippuarvojen mittaamisessa(PEF).

Vuonna 2016 tutkimme etämittauksentuottavuuspotentiaalia yhdessä Hämeenlinnankaupungin kanssa. Selvityksen tavoitteena olitutkia millaisia taloudellisia, ympäristöllisiä jayhteiskunnallisia hyötyjä etämittauksen käyttö voisituottaa astmapotilaiden hoidossa. Tulosten

perusteella pelkästään Hämeenlinnanperusterveydenhuollossa voitaisiin vuosittainsäästää 173 potilaskäyntiä ja noin 25henkilötyöpäivän verran hoitohenkilökunnantyöaikaa.

Etämittauksen käyttö astman hoidossa voiselvityksen perusteella säästää vähintään 27prosenttia terveydenhuollon toimijankustannuksia.

Koko Suomen tasolle skaalattunaperusterveydenhuollon astmapotilaiden hoidossavoitaisiin vuosittain säästää 1 910 hoitajan tailääkärin työpäivää, 16 700 tuntia potilaiden aikaa,3 200 kiloa muovijätettä, 25 000 kiloahiilidioksidipäästöjä sekä 97 000 kilowattituntiasähköä. Säästöjen rahallinen arvo on noin 3,5miljoonaa euroa.

Perusterveydenhuollon lisäksi Etämittaus voisitehostaa myös erikoissairaanhoitoa, yksityistäterveydenhoitoa sekä työterveyshoitoa. Astmanlisäksi palvelu mahdollistaa muun muassaverenpaineen, verensokerin, verenhappipitoisuuden sekä painon seurannan. Lisäksiuusia mittalaitteita lisätään jatkuvasti. Lue lisää.



34

http://hub.elisa.fi/digitalisaatio-on-hameenlinnalainen-sairaanhoitaja/

SenCity

Elisa on mukana SenCitytutkimushankkeessa.

Elisa on mukana SenCity tutkimushankkeessa,jonka tavoitteena on luodavalaistusinfrastruktuurista palvelualusta älykkäästiohjatulle valaistukselle sekä innovatiivisillepalveluille kaupunkiympäristöissä.

Valaistus on keskeinen kaupunkien tarjoamapalvelu, joka kuluttaa Euroopassa keskimäärin 50prosenttia kaupunkien sähkönkulutuksesta.Hiilijalanjälkeä voidaan pienentää vaihtamallavalonlähteitä energiatehokkaammiksi, mutta lisäksitarvitaan älykäs ohjausjärjestelmä valaistutasojenja käyttöaikojen kontrolloimiseen. LED-valaistuksen ja älykkään ohjauksen avullakaupunkivalaistuksen energiankulutuksestavoidaan säästää jopa 70 prosenttia.

Valaistusinfrastruktuurin muuttaminenpalvelualustaksi mahdollistaa myös uusienpalvelujen luomisen. Katuvalaistuksen luontaisestiluomaa verkkoa voidaankin tulevaisuudessahyödyntää kaupunkien IoT-tukirankana, kunälykkään ohjauksen myötä valaisimiin integroituusensoreita ja langaton kommunikaatioyhteys, jotavoidaan käyttää ohjauksen lisäksi muuhundatanvälitykseen.

Tulevaisuudessa katuvalaisin voi myös toimia 4Gtai 5G tukiaseman asennuspaikkana.

Tutkimushanke toteutetaan Oulun yliopiston,VTT:n, suomalaisten kaupunkien ja yritystenyhteisenä tutkimushankkeena ja se valmistuuvuonna 2017. Elisa tarjoaa projektin käyttöön Elisa

IoT-alustan ja hankkeeseen osallistuvat kaupungittoimivat kehitettävän palvelun pilottikohteina.

Lue lisää Elisa IoT –ratkaisuista.

Lue lisää Elisan tutkimus- ja kehitystoiminnasta.



35

https://yrityksille.elisa.fi/iot?utm_source=elisafi&utm_medium=suora&utm_campaign=iot

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/tutkimus-ja-kehitys/

Kyberturvallisuus

Elisa Research -projekteihin kuuluvaKyberturvallisuuden tilannekuvatpalvelukriittisille järjestelmille -projektikäynnistettiin vuoden 2014 lopussa javietiin päätökseen maaliskuussa 2016.

Yhteistyössä Jyväskylän Yliopiston ja Jyväskylänammattikorkeakoulu JAMK:n kanssa toteutetunprojektin tavoitteena oli tutkia ja kehittää Elisalleuusia kyberturvallisuuden tilannekuvapalveluita.

Näihin lukeutuvat kyberturvallisuutta tarkastelevatsovellukset, toiminta- ja palvelumallit sekäteknologiat. Fokuksessa olivat sekäkyberturvallisuutta lisäävät tuotteet ja palvelut ettäkyberhyökkäysten aikana ja niiden jälkeensovellettavat toimintatavat.

Projektin aikana Elisalle kehitettiin neljä uuttakyberturvapalvelua:

1) Elisa Kyberturvakeskus on yritysasiakkaillemmetarkoitettu palvelu, jonka avulla asiakas voiennaltaehkäisevästi hallita tietoturvauhkia japoikkeamia.

2) Elisa Verkkouhkien hallinta (NSI), valvooverkkoliikennettä ja käyttää kehittynyttäanalytiikkaa, jolla saavutetaan näkyvyysympäristöihin, uhkiin ja kokonaisuuden toimintaankäytettävissä olevien järjestelmien lisäksi.

3) Elisa Lokienhallinta (SIEM) onyritysasiakkaillemme tarkoitettu palvelu, jonkaavulla asiakas saa palveluna tietoturvatietojen jatapahtumien hallintaa. Palvelu on tarkoitettuosaksi Elisa Kyberturvakeskus -palvelua

kasvattamaan puolustusarkkitehtuurin torjunnantarkkuutta ja suorituskykyä sekä toimimaanyhdessä muun suojaustekniikan, kuten Elisa Kilpi -palvelun kanssa.

4) Kyberharjoitus on palvelu, jonka avullaharjoitellaan asiakkaan kanssa yhteistoiminnassaICT- voimavarojen sekä niistä riippuvan toiminnansuojaamista kyberulottuvuudessa.

Käynnistimme vuoden 2016 aikana asiakaspilotituusilla palveluilla, ja tavoitteenamme ontarjouskannan hallittu laajentaminen. Kysyntäkyberturvallisuutta parantaville palveluille onkehittynyt suotuisasti, ja projektin aikanarekrytoitiin resursseja tuottamaan uusiakyberturvapalveluja Elisan portfolioon.

Lue lisää Elisan kyberturvallisuuspalveluista.

Lue lisää Elisan tutkimus- ja kehitystoiminnasta.



36

https://yrityksille.elisa.fi/kyberturvakeskus

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/tutkimus-ja-kehitys/

Pk-yritysten digitaalisuus

Tärkeimmät pk-yritysten digitaalisuuttaajavat tekijät ovat yrityksenkasvuhakuisuus ja yrittäjän omakiinnostus ja suhtautuminendigitaalisuuden mahdollisuuksiin.

Pk-yritysten digitalisuutta ajavia tekijöitä selvitettiinElisan ja Suomen Yrittäjien tutkimuksessa syksyllä2016.

Digitaalisuus ei siis suinkaan ole yksinomaannuorten teknologia-alan startup-yritysten asia, sillätulosten mukaan digitaalisuutta hyödyntävätselvästi parhaiten asemansa jo vakiinnuttaneetmenestysvaiheessa olevat yritykset, jotkatavoittelevat kasvua.

Yritysten digitalisaatiotavoitteet liittyvät myyntiin jamarkkinointiin, asiakaskokemukseen ja omienliiketoimintaprosessien kehittämiseen. Pk-yrityksetpanostavat voimakkaasti myös digitaalisenmarkkinoinnin ja sosiaalisen medianhyödyntämiseen.

Aikaisempaan verrattuna myös tietotyönperustyövälineiden, kuten älypuhelinten,etäyhteyksien ja pilvipalveluiden käyttö onlisääntynyt voimakkaasti.

Tutkimuksen mukaan menestysvaiheessa olevatasemaansa tyytyväiset yritykset ovat jääneetmonin osin digitalisaation vauhdista.Huolestuttavaa on myös se, että vain jokakymmenes yritys on tunnistanut, mitendigitalisaatio voisi tuoda uusialiiketoimintamahdollisuuksia. Aikaisemmattutkimukset tukevat tätä havaintoa.

Elisan ja Suomen Yrittäjien teettivät elo-syyskuussa2016 tutkimuksen, jossa selvitettiin pk-yritystensuhdetta digitaalisuuteen sekä millä tavoin erilaisiadigitaalisia työvälineitä hyödynnetään yrityksissä.Tutkimukseen vastasi 730 yrittäjää, jotkatyöllistävät 1–50 henkeä. Lue lisää.



37

http://hub.elisa.fi/digitaalisuuden-hyodyntamisella-merkittava-yhteys-pk-yritysten-menestykseen/

ShedHelsinki

ShedHelsinki on Elisan aloitteestaSuomeen perustettunuorisoteatterihanke, jossa Suomenteatterialan ammattilaiset tekevätainutlaatuista musiikkiteatteria yhdessälasten ja nuorten kanssa.

"Tässä ajassa erilaisuus jakaa ihmisiä. Sen sijaan setulisi nähdä rikkautena ja voimavarana. Yhteistyölähtee siitä, että kunnioitamme ja arvostammeerilaisia ihmisiä juuri sellaisina kuin he ovat.Monimuotoisuus ja yhteistyö tekevät meistä yhdessävahvempia." Veli-Matti Mattila, Elisan toimitusjohtaja.

Jokaisella on oikeus tulla nähdyksi juuri sellaisenakuin on. Tämän sanoman pohjalta syntyiShedHelsinki, Elisan aloitteesta Suomeenperustettu nuorisoteatterihanke, jossa Suomenteatterialan ammattilaiset tekevät ainutlaatuistamusiikkiteatteria yhdessä lasten ja nuortenkanssa.

Toiminnan tavoitteena on vakiinnuttaamonimuotoisuutta korostava musiikkiteatteriSuomeen ja tehdä Suomesta paikka, jossauskalletaan uskoa unelmiin ja tulla nähdyksi juurisellaisena kuin on.

ShedHelsingissä oli ensimmäisenä vuonnamukana neljä helsinkiläistä koulua, joista projektiinosallistui yhteensä noin 120 lasta ja nuorta. Vuosi2016 huipentui joulukuussa esitettyyn, MarcoBjurströmin ohjaamaan Peter Pan -seikkailumusikaaliin.

Haluamme omalla panoksellamme luodajatkumoa ShedHelsingille. Tavoitteena onlaajentaa toimintaa tulevaisuudessa muihinkouluihin ja vakiinnuttaa musiikkiteatteri, jossakaikenlaiset lapset ja nuoret saavat olla esillä –yhdessä ja turvassa. Esikuvana on Lontoossatoimiva Chickenshed-teatteri, joka on tehnyterilaisuudesta taidetta yhdessä lasten ja nuortenkanssa jo yli 40 vuotta.

Lisätietoja: www.shedhelsinki.fi



38

http://www.shedhelsinki.fi

Vastuullisuus ElisallaSuomalaisena tietoliikenne-, ICT- ja online-palvelujen edelläkävijänä tehtävämme on edistääkestävää digitalisaatiota. Se tarkoittaa meillepalveluidemme luotettavuuden, esteettömyyden,turvallisuuden, saatavuuden jaympäristöystävällisyyden kehittämistä. Tätä työtäteemme yli 4 300 elisalaisen ja tuhansienammattitaitoisten kumppaneidemme kanssa jokapäivä.

Yritysvastuumme perustuu Elisan strategiaan sekäperusarvoihin, joita ovat asiakaskeskeisyys,

vastuullisuus, tuloksellisuus, uusiutuminen jayhteistyö. Yritysvastuun osa-alueista erityisestiilmastovastuu, asiakastyytyväisyys jahenkilöstötyytyväisyys ovat toiminnankehittämisen keskiössä, ja niitä mitataan myöstuloskortilla.

Elisan toimialaan vaikuttavat globaalit megatrenditon kuvattu Strategia ja toimintaympäristö -osiossa.Yritysvastuun näkökulmasta tarkasteltunakeskeiset ICT-alaan ja Elisan toimintaan vaikuttavatmegatrendit ovat:

Turvallisten yhteyksien maailma Talousvallan siirtyminenTulevaisuudessa kaikkialla läsnä oleva digitaalisuus ja kyberturvallisuusovat yksilölle, palveluille ja tuotteille välttämätön ominaisuus.

Länsimaisten yritysten määrän kasvu kehittyvissä ja nousevissatalouksissa sekä paikallisten digitaalisten innovaatioiden merkityksenlisääntyminen.

Elisan kannalta olennaiset teemat: Tietoturva, toimintavarmuus japalveluiden luotettavuus

Elisan kannalta olennaiset teemat: Palveluiden saatavuus jatoimitusketjun vastuullisuus

Ikääntyvä väestö Kestävä kehitysIkääntyvien (yli 65 vuotta) osuus väestöstä kasvaa, ja heidän elintasonsa onkorkeampi kuin aiemmin. Mobiilit terveyspalvelut, etämittaukset jaanalytiikka mahdollistavat ikääntyvien ihmisten elämisen kotona.

Luonnonvarojen rajallisuus ja ilmastonmuutos ohjaavat yhteiskunnatälykkäämpään tiedon ja digitaalisuuden hyödyntämiseen. Palvelujatehdään tehokkaammin, virtuaalisesti ja etätyöskennellen.

Elisan kannalta olennaiset teemat: Palveluiden helppokäyttöisyys,saatavuus ja esteettömyys

Elisan kannalta olennaiset teemat: Verkon energiankulutus, laitteidenkierrätys, uusiutuvan energian käyttö ja ympäristölainsäädännönvaatimukset

YK:n jäsenmaat sopivat uusista kestävänkehityksen tavoitteista, jotka ohjaavat kestävänkehityksen edistämistä vuoteen 2030 asti.Tavoitteiden saavuttamiseen on matkaa, jatutkimusten mukaan tavoitteisiin pääseminenedellyttää innovatiivisten digitaalisten ratkaisujenlaajamittaista hyödyntämistä niin yhteiskuntiensosiaalisten, taloudellisten kuin ympäristönhaasteiden ratkaisemisessa. ICT-sektorilla onmerkittävä rooli tavoitteiden saavuttamisessa

asetettuun aikatauluun. Tavoitteet ovatkunnianhimoisia, ja niiden ratkaisemiseksitarvitaan koko ICT-toimialan panostuksia.

Olemme tunnistaneet ja laittaneettärkeysjärjestykseen olennaisimmat kestävänkehityksen tavoitteet, joihin voimme vaikuttaaeniten joko oman toimintamme (jalanjälki) taiasiakkaille ja muille sidosryhmille kehitetynpalvelun (kädenjälki) kautta:

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Vastuullisuus > Vastuullisuus Elisalla


39

Terveyttä ja hy-vinvointia

Hyvä koulutus Kestävää teolli-suutta, innovaa-tioita ja infra-struktuuria

Ilmastotekoja Rauha, oikeu-denmukaisuusja hyvä hallinto

- Sosiaali- ja ter-veyspalvelujen di-gitalisointi- Työntekijöidenhyvinvointi

- Digitaalisten pal-velujen kehittämi-nen, joka mahdol-listaa yhdenver-taista ja elinikäistäoppimista sekä yh-teiskunnankestä-vää ja tasa-arvois-ta digitalisoitumis-ta- Työntekijöidenosaamisen kehit-täminen

- Investoinnit kat-tavien ja luotetta-vien matkaviestin-ja tietoliikenneyh-teyksien varmista-miseksi

- Uusiutuva ener-gia ja palvelut il-mastonmuutok-sen hillitsemiseksisekä riskien pie-nentämiseksi

- Tietoturva, kyber-turvallisuus ja tur-valliset verkkoyh-teydet



40

Yritysvastuun olennaiset näkökohdatja johtaminenElisalle olennaisten yritysvastuun näkökohtientunnistamisessa olemme huomioineettoimintamme, tuotteidemme ja palveluidemmekannalta merkittävimmät taloudelliset-, sosiaaliset-ja ympäristövaikutukset sekä toimialaanvaikuttavat muut merkittävät trendit sekäsoveltaneet GRI G4 -raportointiohjeistusta.

Yritysvastuun näkökohtien priorisoimiseksiteimme vuonna 2015 laajan sidosryhmäkyselynkaikille tärkeimmille sidosryhmillemme.

Olennaisten näkökohtien uudelleenarviointi tehtiinsyksyllä 2016 hyödyntäen myymälöihin tehtyäyritysvastuukyselyä ja vuoden aikana saatujasidosryhmäpalautteita. Olennaisten näkökohtienmerkittävyyttä liiketoiminnoille arvioitiin Elisanyritysvastuun johtoryhmässä. Tulokset on kuvattuElisan yritysvastuun sivustolla.

Elisan yritysvastuun olennaisimmat näkökohdat jakeskeiset painopistealueet ohjaavatyritysvastuuraportin sisältöä:

• tietoturva ja yksityisyyden suoja

• taloudellinen vastuu

• palveluiden saatavuus, turvallisuus jaesteettömyys

• vastuullinen työnantaja

• energiatehokkuus ja ilmastonmuutos

• yhteiskunnan toimintavarmuudenturvaaminen

• vastuullinen asiakasviestintä

Elisan olennaisten näkökohtien yhteys GRI-raportointiin ja niiden rajaus on esitetty GRI-indeksitaulukossa.

Yritysvastuuasioita käsitellään ja hyväksytetäänsäännöllisesti Elisan johtoryhmässä sekä Elisanhallituksen tarkastusvaliokunnassa. Taloudellisen-sosiaalisen- ja ympäristövastuun aiheista Elisakonsernin johtoryhmässä vastaavat: Talousjohtaja,Kinnunen Jari; Henkilöstöjohtaja, Merja Ranta-ahoja Hallintojohtaja, Sami Ylikortes. Toimintaaohjaavat yhteisesti sovitut Elisan yleisettoimintaperiaatteet (Code of Conduct) sekäaihekohtaiset politiikat ja toimintaprosessit. Needistävät kestävää, menestyksellistä liiketoimintaa,joka vastaa sidosryhmiemme odotuksia.

Internetsivuillamme on nähtävilläElisan tietosuojaperiaatteet, viestinnänvälitystietojen käsittely, asiakastiedonrekisteriseloste, tiedonantopolitiikka ja Elisaneettisen ostamisen periaatteet. Muita keskeisiäsisäisiä periaatteitamme ovat henkilöstöpolitiikat(mukaan lukien tasa-arvoperiaatteet),markkinointiohjeet, riskienhallintapolitiikka jatietoturvapolitiikka.



41

Ulkoisista aloitteista olemme allekirjoittaneetseuraavat:

• YK:n Global Compact

• European Telecommunications NetworkOperators Associationin (ETNO)yritysvastuualoite

• FiBS – Finnish Business and Society,Suomen Yritysvastuuverkosto ry:nmonimuotoisuussitoumus

• Eurooppalaisen GSM Associationinturvallisen mobiilikäytön EuropeanFramework for Safer Mobile Use -aloite



42

SidosryhmävuorovaikutusTärkeimmät sidosryhmämme ovat henkilöstö,asiakkaat, omistajat, yhteiskunnalliset toimijat1 jakumppanit. Sidosryhmät katselmoidaan vuosittainolennaisuusanalyysipäivityksen yhteydessä Elisanyritysvastuun johtoryhmässä. Aktiivinensidosryhmädialogi on tärkeä osa päivittäistäliiketoiminnan ja yritysvastuun kehittämistä.Käymme dialogia säännöllisten tapaamisten sekäerilaisten kyselyiden ja selvitysten avulla.

Asiakkaiden kanssa käytävä dialogi jaasiakasymmärryksen jatkuva parantaminen ovattoiminnan keskiössä. Asiakaskeskeisyys on yksiElisan arvoista, ja asiakastyytyväisyys on yksitärkeimmistä tuloskorttimittareista.

Sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö on kestävänliiketoimintamme kulmakivi. Mittaammehenkilöstötyytyväisyyttä tuloskortilla ja käymmehenkilöstön kanssa jatkuvaa vuoropuhelua. ElisanYleisten toimintaperiaatteiden noudattaminenkuuluu jokaiselle elisalaiselle. Jokaisen elisalaisentulee ilmoittaa välittömästi, jos epäilee tai tietäätoimintaperiaatteiden vastaisesta toiminnasta.Tapaukset tutkitaan käytössä olevien prosessienmukaisesti ja toimintaperiaatteiden vastaiseentoimintaan puututaan soveltuvin keinoin. Aiheestavoi kysyä neuvoa tai tehdä toimintaperiaatteidenvastaisesta toiminnasta ilmoituksen, myösnimettömästi, joko omalle esimiehelle, Elisa Oyj:nsisäiselle tarkastukselle, Elisa Oyj:n lakiosastolle,Elisa Oyj:n HR-neuvonnalle tai [email protected].

Listattuna yhtiönä Elisan talous- jasijoittajaviestinnän tavoitteena on tukea Elisan

arvopaperin oikeaa arvonmuodostustavälittämällä pääomamarkkinoille riittävää,täsmällistä ja ajantasaista tietoa yhtiönliiketoiminnan kehityksestä, strategiasta jataloudellisesta asemasta. Elisan IR-toiminto hoitaakeskitetysti yhteydenpidon sijoittajien jaanalyytikoiden kanssa.

Yhteiskunnallisen vaikuttamistyön kehittämisestävastaa yhteiskuntavastuujohtaja.Toimimmejärjestöissä asiantuntijaedustajana ja osallistummeaktiivisesti keskusteluun. Lisäksi vaikutammeyhteiskunnan kehittämiseen lausuntojen ja muuntoiminnan kautta. Elisalla on merkittäviäjäsenyyksiä muun muassa seuraavissa järjestöissä:

• Elinkeinoelämän keskusliitto EK

• Keskuskauppakamari/kauppakamarit

• Palvelualojen työnantajat PALTA ry

• Tietoliikenteen ja tietotekniikankeskusliitto FiCom ry

• Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tiekery

• Suomen Laatuyhdistys ry

• Suomen Asiakkuusmarkkinointiliitto ry

• ICT-tuottajaosuuskunta

• Pakkausalan ympäristörekisteri PYR

1 Yhteiskunnallisiin toimijoihin luetaan mukaan viranomaiset,virkamiehet, poliitikot, kansalais- ja muut järjestöt sekätutkimusorganisaatiot. Ulkoisia sidosryhmiä tarkastellaan sekäasiakkuus- että vaikuttajanäkökulmasta.



43

mailto:[email protected].

ELISAN SIDOSRYHMÄT JA VUOROVAIKUTUS

Henkilöstö AsiakkaatOmistajat, sijoittajat jaanalyytikot

Alihankkijat, kumppanit Yhteiskunnalliset toimijat

Kehitys- jatavoitekeskustelut (kaksikertaa vuodessa)

Asiakaspalvelukanavat(jatkuva)

Yhtiökokous (vuosittain) Tiivis yhteistyökumppaniverkoston kanssa(jatkuva)

Tietoyhteiskuntahankkeisiinosallistuminen (useitavuosittain)Hallitusohjelmandigitalisointihankkeet (useitavuosittain)

Intranet, sisäinen uutiskirje(jatkuva)

Internet, hub.elisa.fi jasosiaalinen media (jatkuva)

Sijoittajatilaisuudet (useitakertoja vuodessa)

Eettisen ostamisenperusteet (sopimustenuusimisen yhteydessä)

Asiantuntijatoiminta alanjärjestöissä (useita kertojavuodessa)

Päivittäisjohtaminen(jatkuva)

Asiakastyytyväisyyskyselyt(kuukausittain, vuosittain) janiiden viestintä

Pörssitiedotteet (toistuvasti) Asiakastyytyväisyysalihankkijan toiminnasta(jatkuva)

Tapaamiset ja tilaisuudet(useita kertoja vuodessa)

Henkilöstötyytyväisyys-selvitykset (neljä kertaavuodessa)

Yhteistyö järjestöjen kanssa(jatkuva)

Sisäiset info-tilaisuudet(tarvittaessa)

Asiakkuuden syventäminen -prosessin mukaisetyhteistyökäytännöt

Yhteistyö tutkijoiden kanssa(jatkuva)



44

SIDOSRYHMILTÄ 2016 ESIIN NOUSSEET TEEMAT JA TOIMENPITEET

Sidosryhmä Vuoden aikana esille nousseet teemat ToimenpiteetHenkilöstö - Paremmin yksilölliset tarpeet huomioiva johtaminen

- Työtehtävien tasaisempi jakaminen ja parempikoordinointi- Enemmän tukea siirryttäessä uusiin tehtäviin Elisansisällä

- Parannusehdotuksia kerättiin joulukuun2016–tammikuun 2017 aikana järjestämällä mm.henkilöstön yhteisiä työpajoja- Päivitettiin yhdenvertaisuus ja tasa-arvosuunnitelma,ja sisällytettiin siihen kehitystoimenpiteitä- Esimieskoulutukset

Asiakkaat - Asiakas- ja tukipalvelut (etenkin jonotusajat).- Pro-aktiivisempi yhteistyön kehittäminen jaasiakasviestintä- Parempi mobiilikuuluvuus ja nopeammatnettiyhteydet

- Jonotusajan lyhentäminen monikanavaisenasiakaspalvelun ja kattavien tuotetukisisältöjen kautta:esim. aloitettu Chat-palvelu ja Yritysgurun käyttövinkit.- Selkeämmin kuvatut asiointikanavat, paremmintavoitettavat yhteyshenkilöt sekä varmistettupoikkeustilanneviestintä- Paremmin optimoitu verkon kapasiteetti ja jatkuvastilaajennettava peittoalue, nopeammat

Omistajat, sijoittajat jaanalyytikot

- Elisa täyttää omistajien ja sijoittajien asettamatvaatimukset vastuullisesta toiminnasta

- Raportoimme säännöllisesti yritysvastuusta osanatilinpäätöstä ja vuosikertomusta- Päivitämme sijoittajasivuillemme informaatiotaElisasta vastuullisena sijoituskohteena- Kerromme yritysvastuusta sidosryhmätapaamisissaomistajiemme, sijoittajien ja analyytikoiden kanssa

Alihankkijat, kumppanit - Elisan yleiset toimintaperiaatteet ja hankinnankäytännöt

- Elisan yleiset toimintaperiaatteet päivitettiin- Teimme yritysvastuu kyselyn toimittajille

Yhteiskunnalliset toimijat - Palvelujen digitalisointi- Mobiiliverkon kuuluvuus ja kiinteän laajakaistansaatavuus eri alueilla- Laajakaistapolitiikka- Roaming-uudistus- LVM julkisti Laajakaistan toimeenpano-ohjelman

- Olemme osallistuneet laajasti aihepiireihin liittyviinsidosryhmäkeskusteluihin kansallisen ja EU tasonvaikuttajien ja muiden sidosryhmäedustajien kanssa



45

Tavoitteet

YRITYSVASTUUN KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET

Näkökohta Tavoite Tavoitevuosi Suoriutuminen 2016Taloudellinen

Kestävää arvoa yhteiskunnalleElisan keskipitkän aikavälin tavoitteet

www.elisa.fi/sijoittajille2019 www.elisa.fi/sijoittajille

Sosiaalinen

Työtyytyväisyys: 4,00/5,00 2016

Vastuullinen työnantaja ja työntekijöidenhyvinvointi

Uusi tavoite: 98 % osuus tiimiestä, joidentyötyyväisyys on ≥ 3,5

2019

Tietoturva ja tietosuoja100 % elisalaisista on suorittanuttietosuojakoulutuksen

2019 1)

Toimiva yhteiskunta, luotettavat, turvalliset jaesteettömät palvelut

Uusi tavoite määritetään vuoden 2017aikana

n/a n/a

Vastuullinen asiakasviestintä Asiakastyytyväisyys 2019

Eettinen liiketoiminta ja korruption vastaisuus100 % elisalaisista on suorittanutCoC-koulutuksen

Jatkuva

Kestävä toimitusketjuUusi tavoite määritetään vuoden 2017aikana

n/a n/a

YmpäristöKeski- ja pitkän aikavälin tavoitteet (Sciencebased targets)hiilijalanjäljen pienentämiseksi

n/a n/a

Ympäristövastuu

CO2-päästösäästöt 201 418 tCO2 2019

1) Suomen työntekijöistä



46



= Tavoite saavutettu = Yli 50 % tavoitteesta saavutettu = Alle 50 % tavoitteesta saavutettu

VUODEN 2016 YRITYSVASTUUN KESKEISET TOIMENPITEET

Tehdyt toimenpiteet 2016 Suunnitelma 2017YK:n kestävän kehityksen tavoitteet- Arvioimme ja kartoitimme YK:n kestävän kehityksen tavoitteistaliiketoimintojen kannalta olennaisimmat tavoitteet, joissa voimmeeniten tukea yhteistä yhteiskunnallista arvon luontia jaympäristötavoitteiden saavuttamista.- Pidimme koko Elisan henkilöstölle Ihmisoikeudet ja yritystoiminta-koulutuksen.

- Määrittelemme keskipitkän aikavälin tavoitteet ja mittarit tukemaanyhteiskunnallisen arvon luomista valituille YK:n kestävän kehityksentavoitteille.- Teemme liiketoimintakohtaisen ihmisoikeuskartoituksen.

Yritysvastuun johtamisen ja raportoinnin kehittäminen:- Otimme käyttöön yritysvastuutiedon hallintajärjestelmän.- Teimme selvityksen etämittauspalveluiden yhteiskunnallisista jaympäristövaikutuksista.

- Asetamme energiatehokkuustavoitteet ja liitymmeEnergiatehokkuussopimukseen.- Päivitämme keskipitkän ja asetamme uuden pitkän aikavälin tavoitteenhiilijalanjälkemme pienentämiseksi.

Hankintaketju:- Päivitimme eettisen ostamisen periaatteet ja julkaisimmekieliversiot suomeksi, englanniksi ja viroksi.- Teimme yritytysvastuukyselyn merkittävimmille toimittajillemme.

- Päivitämme toimittajille tehtäviä auditointi käytänteitämme.



47

Poimintoja vuodelta 2016

DigikoulutJärjestämme vuosittain kymmeniä ilmaisiadigikouluja, joissa 10–12 -vuotiaat oppivatohjelmoinnin perusteita. Lue lisää >

Vastuullinen kesäduuniPalkkasimme kesällä 2016 ympäri Suomen 156nuorta kesätöihin ja harjoitteluun. Lue lisää >

Seniorit mukanadigitalisaatiossaKesällä 2016 pääkaupunkiseudun myymälöissäjärjestettiin pilotti, jossa nuoria palkattiinauttamaan ikäihmisiä älylaitteiden hankinnassa jakäytössä.Lue lisää >

Metsäleiri digiajassaVarmistimme toimivat yhteydet 17 000partiolaisen Roihu-suurleirillä, jossa digitaalisuusoli vahvasti läsnä.

FTSE4GoodPääsimme kansainväliseen vastuullisensijoittamisen indeksiin, joka mittaa globaalistitunnustetut vastuullisen yritystoiminnanstandardit täyttävien yritysten toimintaa.

Elisa TalkPaneelissa keskusteltiin digitalisaatiostaikäihmisten näkökulmasta, jolloin aiheina olivatmuun muassa terveydenhuolto ja sotepalveluidendigitalisaatio.

CDP-indeksiIlmastoraporttimme sai CDP-indeksissä arvosananB, mikä on pohjoismaisten teleoperaattoreidenparhaimmistoa. Lue lisää >

TerveydenhuollondigitalisaatioTutkimme etämittauksen tuottavuuspotentiaaliayhdessä Hämeenlinnan kaupungin kanssa, astmandiagnosoinnin hyötypotentiaali on miljooniaeuroja. Lue lisää >

YK:n päiväJuhlistimme YK:n päivää järjestämälläihmisoikeusseminaarin, johon osallistui elisalaisiaympäri maailmaa. Teemana oli monimuotoisuustyöelämässä.

ShedHelsinkiOlemme mukana musiikki-teatterihankkeessa,joka rohkaisee nuoria olemaan juuri sellaisia kuinhe ovat. Lue lisää >



48

https://elisa.fi/

Taloudellinen vastuuVastuullisena yrityksenä tehtävämme on huolehtiatoimintamme taloudellisesta kannattavuudesta jakilpailukyvystä taataksemme palveluiden jatkuvankehittämisen, verkon ylläpidon sekä työllistämisen.Tutkimus- ja kehitystoiminnalla sekä maksamallaveroja osallistumme koko yhteiskunnankehittymiseen.

Lue lisää Elisan strategiasta jatoimintaympäristöstä vuosikertomuksen Elisa2016 -osiosta.

Kestävää tuloksentekoatulevaisuuteenTuloksellinen toiminta tuottaa taloudellista hyötyäosakkeenomistajillemme, henkilöstöllemme,

kumppaneillemme, alihankkijoillemme,jälleenmyyjillemme, asiakkaillemme, kunnille javaltiolle. Pitkäjänteisen ja johdonmukaisenstrategiamme tavoitteena on tuottaa lisäarvoasidosryhmillemme myös tulevaisuudessa.

Elisan osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä.Osakkeenomistajia on noin 200 000, joista31.12.2016 27 prosenttia oli suomalaisiakotitalouksia, 30 prosenttia kotimaisiainstituutioita ja 43 prosenttia ulkomaisiainstituutioita.

TTALALOUDELLISET VOUDELLISET VAIKUTUKSET 20AIKUTUKSET 201616

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Vastuullisuus > Taloudellinen vastuu


49



Merkittävä veronmaksajaMaksamalla veroja ja muita julkisia maksujaosallistumme koko yhteiskunnan kehittämiseen.Olemme yksi Suomen merkittävimpiäyhteisöveronmaksajia. Vuoden 2015vahvistettujen verotietojen mukaisesti Elisa oliyhtiökohtaisesti laskettuna 8. suurinyhteisöveronmaksaja. Elisa maksoi suomalaistenteleoperaattoreiden veroista peräti 90 prosenttia.

Vuonna 2015 maksamamme ja tilittämämmeverot olivat 363 miljoonaa euroa, jostayhteisöveron osuus Suomessa oli 56 miljoonaaeuroa. Elisa toimii valtakunnallisesti, jayhteisöverosta kunnille kohdistui 36,67 prosenttia.

Tästä noin puolet suuntautui pääkaupunkiseudunulkopuolelle.

Virossa yhtiö maksaa yhteisöveroa vain, jos semaksaa osinkoja omistajilleen. Elisa Eesti ei olemaksanut osinkoja emoyhtiölleen.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla selvittäävuosittain, mitkä yritykset tuottavat enitenjalostusarvoa eli osuuttabruttokansantuotteeseen. Tutkimuksen mukaanElisa oli jälleen vuonna 2015 Suomen 10merkittävimmän yrityksen joukossa.

ELISELISAN VERAN VEROOTT



50

ELISELISAN YHTEISAN YHTEISÖÖVERVEROOSTSTA KUNNILLEA KUNNILLEKKOHDISTETTU OOHDISTETTU OSUUS ALSUUS ALUEITTUEITTAIN* (EURAIN* (EUROOA)A)



51

Jatkuvat investoinnitOlemme Suomen merkittävin operaattori-investoija vuosittaisilla lähes 200 miljoonan euronkäyttöomaisuusinvestoinneillamme. Rakennammeja ylläpidämme kattavaa viestintäverkkoapäämarkkina-alueillamme Suomessa ja Virossa.

Vuonna 2016 käyttöomaisuusinvestointimmeolivat 226 miljoonaa euroa. Investoinnitkohdistuvat jälleen suoraantietoliikenneinfrastruktuurin kehittämiseen, 4G-verkkoihin, kiinteään runkoverkkoon, IT-järjestelmiin sekä asiakaspäätelaitteisiin.

ELISELISAN INVESTAN INVESTOINNITOINNIT



52

Tutkimus ja kehitysToimimme alalla, jossa tulevaisuuden palvelutrakennetaan ennakkoluulottomalla uusienmahdollisuuksien testaamisella jainnovaatioverkostojen yhteistyöllä.

Edistämme digitaalisen yhteiskunnan kehitystämuun muassa olemalla tiiviisti mukana alantutkimuksessa ja startup-toiminnassa.Toimintaamme liittyy keskeisesti myösharjoitteluohjelma opinnoissaan menestyneillekorkeakouluopiskelijoille.

Edistämme kansainvälistähuippututkimustaOlemme muodostaneet vahvan yhteistyönakateemisten tutkijoiden ja Elisan liiketoimintojenvälille. Yhteistyö lisää ymmärrystämme uusistatieteellisistä läpimurroista ja edistää näinstrategisia valintojamme. Lue lisää Case-galleriasta.

Etsimme jatkuvasti uusia yhteistyömahdollisuuksiaeri tieteenalojen kansainvälisestiparhaiden tutkijoiden kanssa. Vuonna 2016 Elisantutkimus-yksikkö yhdisti elisalaiset yli 150 uudenhuippututkijan kanssa kymmenestä eri maasta 26tutkimusprojektissa.

Lisäksi tuemme HPY:n Tutkimussäätiön kauttasuomalaisen teletekniikan, televiestinnän jatietoliikenteen tieteellistä tutkimus-, opetus- jakehitystyötä. Säätiö on jakanut vuoteen 2016mennessä apurahoja yhteensä 979 710 euroapääasiassa väitöskirjatutkimusta tekeville tutkijoilleeri yliopistoissa. Säätiön kirjastossa on 107väitöskirjaa.

Uudistumme startup-kumppanuuksillaStartup-kumppanuudet ovat tärkeä osa Elisanjatkuvaa uudistumista. Olemme jo vuosia tuoneetstartup-yritysten kanssa markkinoille lukuisiainnovaatioita edistäen uusien yritystenmenestystä.

Saimme startup-yrityksiltä vuoden aikana kiitostaerityisesti helposti lähestyttävänä jaammattimaisena kumppanina. Elisalla oli vuonna2016 yli kuusikymmentä suomalaista jakansainvälistä startup-kumppanuutta.Tavoitteenamme on molempia osapuoliahyödyttävä liiketoiminta, jossa voimme toimiastartup-yritysten aikaisen vaiheen asiakkaana taivaihtoehtoisesti tarjota yhteistyökumppaninkäyttöön tehokkaat myyntikanavamme.

Järjestimme toista kertaa Elisa InnovationChallenge -kilpailun, joka kannusti niin yrityksiäkuin yksityishenkilöitä luomaan uusia tuote- japalveluinnovaatioita verkottunutta teknologiaahyödyntäen. Tänä vuonna kilpailuun lähetettiin 97ehdotusta 16 maasta. Parhaiden tuotteidenkehittäjät julkistettiin ja palkittiin Slush 2016 -tapahtumassa, jonka pääyhteistyökumppaninaolimme jo kolmatta vuotta peräkkäin. Lue lisääCase-galleriasta.



53

Sosiaalinen vastuuAsiakkaanamme on yli 2,3 miljoonaa kuluttajaa,yritystä ja julkishallinnon organisaatiota Suomessaja Virossa sekä kansainvälisesti. Asiakkaidentarpeiden syvä ymmärrys on edellytys sille, ettävoimme kehittää palveluitamme vastaamaanmuuttuviin tarpeisiin. Toimialallamme viestinnänluottamuksellisuuden varmistaminen jahenkilöiden yksityisyyden suojaaminen ovatkeskeisiä asioita.

Sosiaalinen vastuu tarkoittaa meille erityisestivastuuta asiakkaistamme ja henkilöstöstämme.

Asiakaskeskeisyyteen kuuluvat tietoturvallisuus,turvalliset ja esteettömät palvelut, kattava verkkosekä toimitusketjumme.

Jatkuvasti kehittyvä henkilöstömme yhdessäkumppaniverkoston kanssa muodostaa perustan,jolla varmistamme laadukkaat palvelutasiakkaillemme. Henkilöstövastuusta kerrommetarkemmin vuosikertomuksen Elisa 2016Henkilöstökatsaus -osiossa.

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Vastuullisuus > Sosiaalinen vastuu


54

Tietoturva ja yksityisyydensuojaMaailman digitalisoituessa ja toimintojensähköistyessä kyberturvallisuus on välttämätöntäniin yksilöille, palveluille kuin tuotteille. ICT-palveluidemme ja prosessiemme toiminnanluotettavuus ja tietoturvallisuus korostuvatentisestään.

Viestinnän luottamuksellisuuden varmistaminen,henkilöiden yksityisyyden suojaaminen javerkkoturvallisuuden varmistaminen ovat meillekeskeisiä asioita. Noudatamme kaikessatoiminnassamme korkeaa tietosuojatasoa.

Elisan turvallisuuspolitiikat määrittelevät neperiaatteet, roolit ja vastuut, joita noudatammeturvallisuuden kehittämisessä, ylläpitämisessäsekä valvonnassa. Politiikat velvoittavat Elisaa, sentytäryhtiöitä ja sopimusten kautta myös Elisantoimittajia ja alihankkijoita.

Turvallisuuspolitiikoista päättää Elisa-konserninturvallisuusjohtoryhmä, joka myös seuraa javalvoo keskeisten turvallisuusriskienhallintaa. Elisan turvallisuusorganisaatiomuodostuu Yritysturvallisuus-organisaatiosta sekäliiketoimintojen turvallisuustoiminnoista.Yritysturvallisuus-organisaatio johtaa erillisiätietosuoja-, tietoturvallisuus ja toiminnanturvallisuus -ryhmiä, joiden tehtävänä onkoordinoida turvallisuustoimintaamme.

Teemme säännöllisiä tietoturvaskannauksia ja -tarkastuksia järjestelmiimme. Pyrimmetunnistamaan tietoturvaloukkausten yrityksetmahdollisimman aikaisessa vaiheessa jakorjaamme tunnistetut haavoittuvuudet tai muutuhat. Tietoturvahäiriöiden hallintaa japoikkeustilanteiden johtamista varten on oma

toimintamallinsa. Tiedotamme palveluidemmetietoturvaan liittyvistä toimenpiteistämahdollisuuksien mukaan kulloinkin sopivimmallatavalla, esimerkiksi internetsivuillamme taiasiakastiedotteilla. Raportoimme tapahtumistamyös viranomaisille.

Vastuu tuotteisiin ja palveluihin liittyvästäyksityisyyden suojasta on ensisijaisesti Elisanliiketoimintayksiköillä. Elisan Tietosuojaryhmäntehtävänä on ohjeistaa ja valvoa tietosuojaanliittyvissä asioissa sekä varmistaa muun muassarekisteriselosteiden ajantasaisuus. Henkilötietojenkäsittely on säännelty laissa sekä viranomaistenmääräyksillä ja ohjeilla. Luovutamme asiakkaidentietoja vain lain sallimissa rajoissa jaasiakasrekisteriselosteen mukaisesti esimerkiksiviranomaisille sekä muille teleyrityksille.Henkilöstöä ja kumppaneita koulutetaan jatkuvastitietosuojaan ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa,ja heitä sitoo vaitiolovelvollisuus.

Kansallisen kriittisen infrastruktuurin tuottajanasuunnittelemme palvelumme ja toteutammejärjestelmämme huomioimalla myös varautumis-,jatkuvuus- ja turvallisuusnäkökohdat. Teemmeyhteistyötä viranomaisten, muiden yritysten jaelinkeinoelämän järjestöjen kanssavarautumisessa ja kyberturvallisuudenkehittämisessä.



55


• EU:n tietosuoja-asetus tuli voimaan 2016kahden vuoden siirtymäajalla. Aloitimmevalmistautumisen muutoksenvaatimuksiin jo vuonna 2013 ja olemmeedenneet aikataulun mukaisesti tehdentarvittavia toiminnan tarkennuksia sekämuutoksia asetuksen mukaisentoiminnan varmistamiseksi.

• Viestintävirastolta ei tullut tietosuojaanliittyviä selvityspyyntöjä. Elisa-konsernissaon voinut vuoden aikana olla yksittäisiäperusteltuja asiakastietosuojaan liittyviätapauksia, joista ei ole raportoituemoyhtiölle. Pyrimme parantamaanraportointia kattamaan kaikki perustelluttapaukset.

• Joitain Elisan asiakkaita on lähestyttytietojenkalastelu-huijausviesteillä.Tietojenkalastelu-huijausviesteillä(phishing) on rikollista toimintaa, jollapyritään keräämään luottamuksellisiatietoja, kutensähköpostitunnuksia, salasanoja jamaksukorttien tietoja. Elisalla on ohjeetasiakkaille tällaisten huijausyritystenvälttämiseksi. Ohjeet ja lisätietoja löytyvätinternetsivuiltamme.

Lue case Pk-yritystentietoturvatutkimuksesta Case-galleriassa.



56

http://www.elisa.fi

Esteettömät, helppokäyttöiset jaturvalliset palvelutKehitämme jatkuvasti tuotteitamme japalveluitamme asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi.Palveluiden innostavuus, hyödyllisyys, turvallisuus,saavutettavuus ja helppokäyttöisyys ovat jatkuvankehitystyön tavoitteitamme.

Kutsumme säännöllisesti asiakkaitammetapaamaan palvelumuotoilijoitamme jatestaamaan sekä nykyisiä palveluita ettäkehittämään uusia. Kohtaamisissa keräämmearvokasta näkemystä, pystyäksemme reagoimaanmuuttuviin tarpeisiin, käyttötapoihin ja odotuksiin.Havaintojen analysoinnista ja palveluidenkehittämisestä vastaavat Elisan palvelumuotoilijat.

Verkkopalveluja käytetään yhä enemmänmobiililaitteilla. Varmistaaksemme parhaankäyttäjäkokemuksen kaikki Elisan palvelutsuunnitellaan ensin pienellä ruudulla toimiviksi javasta sen jälkeen suurelle ruudulle mukautuviksi.Olemme lisänneet valmiuksiamme tuottaapalveluja eri kielillä vastamaan monimuotoisenasiakaskuntamme tarpeita.

Tulevaisuudessa EU:n direktiivit asettavatreunaehtoja palveluiden saavutettavuuden jatietojen läpinäkyvyyden osalta. Asiakkaan onjatkossa halutessaan mm. tiedettävä, mitä tietoaElisalla hänestä on.

Markkinoinnissamme noudatamme lakeja jatoimialan sääntöjä sekä hyviä tapoja. Alanmarkkinointia valvoo ja ohjeistaa kilpailu- jakuluttajavirasto. Asiakkaallamme on oikeus kieltääsuoramarkkinointi. Markkinoinnistamme vastaaviestintäyksikkö.

Puhelinmyyntiä koskevat erityisestikuluttajansuojalaki, henkilötietolaki, erääterityislait, viranomaisohjeet ja säännökset.Puhelinmyyntipalvelustamme vastaatytäryhtiömme Enia, jonka laadunvalvontavarmistaa, että sovittuja sääntöjä noudatetaan.

Tukiasemien ja matkapuhelinten säteily ja siitämahdollisesti aiheutuvat terveysriskit herättävätajoittain kysymyksiä. Suomessamatkaviestinverkkojen turvallisuutta valvooSäteilyturvakeskus (STUK), jonka päätökset jamääräykset perustuvat tieteellisiintutkimustuloksiin.

Teemme tiivistä yhteistyötä alan toimijoidenkanssa sähkömagneettisten kenttien parissa jatoimimme asiantuntijajäsenenä EMF(electromagnetic fields) -neuvottelukunnassa.

Tuoteturvallisuuden osalta toimimme lakien jamääräysten edellyttämällä tavalla. Elisallatuoteturvallisuuden vastuu on kyseisen tuotteentai palvelun liikkeelle laskeneellaliiketoimintayksiköllä. Olemme varmistaneet lakienja asetusten täyttymisen alihankintasopimustenyhteydessä tai erillisellä tiedustelullalaitevalmistajilta.



57

Vuoden 2016 keskeisiätoimenpiteitä ja tuloksia

• Vuonna 2016 panostimme monin tavoinmonikielisen asiakaspalvelunparantamiseen. Saimme asiakkaillekäyttöön merkittäviä parannuksiaOmaElisa-asiakaspalvelusovelluksessa,asiakaspalvelusivuilla ja laskutuksessa.Anvian kaupan myötä osaamisemmeruotsinkielisessä palvelussa vahvistui javoimme edelleen parantaamonikielisyyttämme.

• Erilaisia asiakasryhmiä osallistettiinlaajasti palveluiden suunnittelussa myösvuonna 2016. Senioreille suunnattujatilaisuuksia oli muutama enemmän kuinmuille ryhmille. Ikäihmisten kanssa käytiinesimerkiksi läpi Elisan itseasiointipalveluaja sen käytettävyyttä.

• Elisan palvelumuotoilu ja Unicef järjestivätyhteisen seminaarin, jossa jaettiintietämystä ja käytäntöjä palveluidensuunnittelusta lapset huomioon ottaen.

• Jatkoimme lapsille suunnattuja digikoulujaja Perheille-palvelumme toimii digitaalisenvanhemmuuden tukena. Teimmeyhteistyötä Pelastakaa Lapset ry:n kanssatuomalla HelpSome -sovelluksensivuillemme.



58

http://www.elisa.fi

Kattava mobiili ja kiinteä verkkoTehtävämme osana yhteiskuntaa on varmistaakattavat ja luotettavat matkaviestin- jatietoliikenneyhteydet. Olemme tärkeässä roolissamyös yhteiskunnan toimintavarmuudenturvaamisessa.

Meitä velvoittaa myös viestintäviraston asettamayleispalveluvelvoite nimetyillä alueilla Suomessa.Yleispalvelulla tarkoitetaan kuluttajan ja yrityksenoikeutta saada kohtuuhintainen jamoitteettomasti toimiva puhelinliittymä ja kahdenmegan laajakaistaliittymä kotiinsa tai yrityksensijaintipaikkaan.

Digitaalisten palveluiden hyödyntäminenedellyttää toimintavarmaa ja yhä nopeampaatietoliikenneverkkoa valtakunnallisesti.

Mittaamme systemaattisesti verkkommekattavuutta ja saatavuutta väestöpeitto-mittarilla.Seuraamme myös ECE Ltd:n riippumatontatutkimusta operaattoreiden verkkojenkattavuudesta Suomessa.

Mastojen, tukiasemien ja lähetysasemienrakentaminen edellyttää kunnallista lupaa jatoimivaa, lainmukaista yhteistyötä niin yksityistentaloyhtiöiden kuin maanomistajien kanssa.Hyödynnämme tukiasemien sijoittelussa laajastirakennuspaikkojen yhteiskäyttöä alan toimijoidenvälillä. Yli puolet käyttämistämme tukiasemistasijaitsee yhteiskäyttöpaikoissa.

Varaudumme ennakoivasti häiriötilanteisiinkeräämällä ajantasaista tietoaverkkopalvelustamme, analysoimalla sitä jasuorittamalla tarvittavat vikatilanteenkorjaustoimenpiteet jo ennen häiriön syntymistä.Mittaamme palvelumme luotettavuutta

saatavuusmittarilla ja seuraamallakokonaisvikamäärän kehittymistä.

Kehitämme laajojen vikatilanteidenjohtamisprosessia jatkuvasti esimerkiksipoikkeuksellisten sääolosuhteiden aiheuttamissapitkittyneissä vikatilanteissa. Yhteistyössäsähköyhtiöiden kanssa koordinoimme muunmuassa varavoimatarpeita riskialueille. Verkkojaylläpitävät yksiköt pitävät säännöllisestiharjoituksia poikkeustilanteiden varalta.


• Suuntasimme jälleen valtaosaninvestoinneistamme sekä kiinteän ettämobiiliverkon toimivuudenparantamiseen ja saatavuudenlaajentamiseen. Lisäksi teimme useitapilotteja ja testejä uusilla tekniikoilla janopeuksilla.

• Onnistuimme edelleen vähentämäänkokonaisvikamääriä ja merkittävienhäiriöiden määrää, vaikka palveluidenmäärä kasvaa jatkuvasti.

• Jatkoimme panostuksia häiriötilanteidenennakoivaan ja kokonaisvaltaiseentiedottamiseen. Laajan häiriönhavaitsemisen jälkeen asiakastiedotusaloitetaan aina mahdollisimman nopeastija viankorjauksen etenemisestä viestitään,kunnes häiriötilanne on ohi.



59

Elisan toimitusketjuYhteistyö yli 5 500 toimittajan ja alihankkijankanssa on tärkeä osa vastuullisenliiketoimintamme kehittämistä. Hankimmehuomattavan osan palveluja, materiaaleja jatuotteita pääosin EU:n alueelta (92,8 %), muttamyös jossain määrin EU:n ulkopuolelta (7,2 %).Aktiivisella yhteistyöllä voimme varmistaa, ettälaatuun ja vastuullisuuteen liittyvät tavoitteetsaavutetaan toimitusketjun eri osa-alueilla.

Hankinnan vastuullisuutta ohjaavat Elisan Eettisenostamisen periaatteet, Yleisettoimintaperiaatteemme (Code of Conduct),Tilaajavastuulain noudattaminen sekä Elisanturvallisuuteen liittyvät ohjeistukset ja periaatteet.Lahjonta, muut sopimattomat maksut sekä edutliiketoiminnassa ovat lainvastaisia ja kiellettyjä.Edellytämme kaikilta kumppaneiltamme jaalihankkijoiltamme lakien ja määräystennoudattamista sekä lahjonnan vastaisuutta.

Allekirjoittaessaan sopimuksen toimittaja hyväksyyElisan Eettisen ostamisen periaatteet ja sitoutuunoudattamaan kansainvälisiä työtä jaihmisoikeuksia ohjaavia periaatteita ja sopimuksiasekä johtamaan rajallisten resurssientehokkaampaa käyttöä ja haitallistenympäristöpäästöjen vähentämistä. Toimittajilla onmahdollisuus ilmoittaa mahdollisista epäkohdistatai ilmenneistä väärinkäytöksistä Elisan Yleisissätoimintaperiaatteissa kuvatun ohjeistuksenmukaisesti myös nimettömänä.

Verkko- ja tietojärjestelmälaitteet sekä puhelimethankimme pääosin tunnetuilta kansainvälisiltätoimittajilta. Hankinnassa asetamme erityistäpainoarvoa laitteiden energiatehokkuuden,elinkaaren ja toimintavarmuuden arviointiin.

Palvelut hankitaan pääsääntöisesti paikallisestimaista, joissa toimimme, lukuun ottamattaerityisiä ulkomailta toimitettuja tuki- jakehityspalveluita, joiden osuuspalveluhankinnoista on (2,7 %).

Palvelujen hankinnassa kiinnitämme erityistähuomiota tietoturvaa ja tietosuojaa koskeviinkysymyksiin.

Teemme toimittaja-arviointeja valitessamme uusiatoimittajia EU:n ulkopuolelta, erityisesti korkeanriskin maista. Toimittajaksi pääsy edellyttää, ettätoimittaja läpäisee tarkastusprotokollammemukaisen arvioinnin ja on valmis kehittämäänyhteistyössä arvioinnissa löydettyjäkehityskohteita.


• Päivitimme Elisan eettisen ostamisenperiaatteet ja julkaisimme ne suomeksi,englanniksi ja viroksi.

• Teimme arvioinnit kolmelle uudellealihankkijalle, joista kaikki kolme yritystävalikoitui Elisan toimittajiksi.

• Teimme yritysvastuukyselyn 30keskeiselle toimittajallemmetoimitusketjun olennaistenvastuullisuustoimenpiteidenkehittämiseksi ja tiedon kartoittamiseksi(45 % koko toimitusvolyymista).

Lisätietoja hankinnan vastuullisuudestainternetsivuillamme.



60

https://elisa.fi/

YmpäristövastuuHaluamme olla edistämässä vähähiilistäyhteiskuntaa. Olemme sitoutuneet jatkuvastiparantamaan liiketoimintammeympäristövaikutuksia ja tukemaanympäristövastuullista toimintaa.

Autamme asiakkaitamme pienentämäänhiilijalanjälkeään tarjoamalla palveluita, jotkamahdollistavat tehokkaan ja ympäristöystävällisentoiminnan.

Lisäksi optimoimme ja uudistamme jatkuvastiverkkoamme sekä hankimme uusiutuvaa energiaa,jotta oma hiilijalanjälkemme olisi mahdollisimmanpieni.

Palveluntarjoajana pienennämmeympäristövaikutuksiamme myös kierrättämällätehokkaasti SER-jätteemme.

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Vastuullisuus > Ympäristövastuu


61

Ympäristövastuumme keskittyyilmastoon ja energiaanICT-alalla on suuri rooli toimintatapojenmuuttamisessa ympäristöystävällisemmiksi jailmastonmuutoksen hillinnässä. Alan tuotteiden japalveluiden avulla on mahdollista pienentäämaailman hiilijalanjälkeä jopa 20 prosenttia.

Jotta ICT-ala voi täysimääräisesti vähentää muidenalojen päästöjä, alan on huolehdittava myösomista päästöistään. Tällä hetkellä ICT-alanpäästöt ovat noin 2 prosenttia koko maailmanpäästöistä. Alan päästöjen ennustetaanpienenevän, vaikka tiedonsiirron ja laitteidenmäärä jatkaa kasvuaan maailmanlaajuisesti.

Elisan tietoliikenneverkot Suomessa ja Virossakuluttavat sähköä noin 240 GWh, jasähkönkulutuksen osuus on noin 98 prosenttiasuorista hiilidioksidipäästöistämme.

Pienennämme sekäasiakkaan että omaahiilijalanjälkeämmeElisalla on ympäristöpolitiikka ja -johtamisjärjestelmä olennaistenympäristövaikutustemme jatkuvaksiparantamiseksi. Hiilidioksidipäästöjenvähentäminen on ollut osa strategiaammevuodesta 2009 lähtien. Seuraamme tavoitteitapuolivuosittain CO2-päästösäästötuloskortinkautta. Tuloskortin alamittareissa seuraammemyös toimintamme energiatehokkuutta.

Energiatehokkuusryhmä kokoontuuneljännesvuosittain ja seuraa asettamiemmetavoitteiden saavuttamista sekäenergiatehokkuus- että hiilijalanjälkinäkökulmasta.EU:n energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa meidättekemään energiakatselmuksen sekä yritys- ettäkohdetasolla joka neljäs vuosi.

Elektroniikkalaitteiden, pattereiden ja akkujen sekäpakkausten osalta meitä velvoittaa EU:ntuottajavastuudirektiivi. Suomessamyymälöissämme on SER-keräysastiat, joidenkautta jäte päätyy uudelleen käsittelyyn ja jälleenelektroniikan raaka-aineeksi. Myymälöissämme onmyös keräyslaatikot akkuja ja paristoja varten.Toimivista puhelimista annamme rahallisenhyvityksen uuden puhelimen ostamisenyhteydessä ja myymme ne uusiokäyttöön.

Virossa Elisan myymälöissä otetaan vastaan akkujaja paristoja. Käytetyn elektroniikan voi palauttaamaksutta kierrätyspisteisiin esimerkiksiKuusakoskelle. Elisa Eestin oma elektroniikkajätekierrätetään Kuusakosken kautta.

Verkon rakentamisessa noudatammeviranomaisten ohjeita ja määräyksiä.Tuoteturvallisuuden osalta pidämme huolenomalta osaltamme siitä, että myymämme tuotteettäyttävät lakisääteiset ympäristövaatimukset.



62


• Lähes kaikki Suomessa ja Virossakäyttämämme sähkö on tuotettuuusiutuvalla energialla, 244 700 MWh(240 050)

• Hiilijalanjälkemme (Scope 1 ja 2) onpienentynyt vuodesta 2014 70 %.

• Olemme saaneet mobiiliverkossammeenergiasäästöjä vuodesta 2014 14 000Mwh

• Espoon Konesalikeskuksemmehyötykäyttöön otettu hukkalämpömäärävastasi 82 omakotitalon vuotuisensähkölämmityksen kulutusta.

• Omista palvelimistamme 73 prosenttia onvirtuaalisia, mikä säästi energiaa 31 187Mwh.

• Asiakkaamme saavuttivat ratkaisuillamme37 527 tCO2 (32 313) päästösäästöt.

• 70 % (65) lähettämistämme laskuista onjo sähköisiä.

• CDP Nordic Climate Change 2016 -raportissa Elisan ilmastoraportti sai

arvosanan B, kun pohjoismaistenyritysten keskiarvo oli C.

Elisan CO2-päästösäästömittareidenlaskentaperiaatteet ja lisätietoainternetsivuiltamme.



63

http://www.elisa.fi

Muut ympäristövaikutuksetMerkittävä osa ICT-alan ympäristövaikutuksistatulee laitteiden valmistuksesta. Laitteissakäytetään mm. konfliktimineraaleja, esimerkiksikultaa ja tinaa. Palveluntarjoajana voimmevähentää laitteiden valmistuksenaikaisiaympäristövaikutuksia kierrättämällä käytetytlaitteet tehokkaasti ja asianmukaisella tavalla.

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sennegatiivinen vaikutus ekosysteemipalveluihin,kuten luonnonvaroihin ja säätelymekanismeihin,aiheuttaa riskejä liiketoiminnalle, myös Elisalle.Suorat vaikutuksemme biodiversiteettiin ovatvähäiset. Voimme vaikuttaa luonnonmonimuotoisuuteen parhaiten työllämmeilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Palveluntuotannossamme käytetään vähän vettä.Emme ole vielä selvittäneet epäsuoraa vedenkulutustamme, mutta tulemme tarkastelemaansitä tulevaisuudessa.



64

Raportin kuvausElisan vuosikertomus koostuu neljästä osasta:tilinpäätös, vuosikatsaus, hallinto ja vastuullisuus.Vuosikertomus julkaistaan sähköisessä muodossasuomeksi ja englanniksi osoitteessa www.elisa.fi/vuosikertomus.

Tämä on Elisan neljäs varmennettuvastuukertomus, joka julkaistaan osanavuosikertomusta. Raportti on laadittu GlobalReporting Initiative GRI G4 Core -vaatimustenmukaisesti. Raportointijakso on kalenterivuosi2016. GRI-hakemisto vuodelta 2016 on osaraporttia.

Elisan johto on päättänyt, että yritysvastuuraportinvarmentaa kolmas osapuoli. Varmentaja vuoden2016 yritysvastuutietojen osalta on EY. Varmennuskattaa Elisan vuosikertomuksen 2016vastuullisuusosion sekä henkilöstökatsauksen.

Olennaisten näkökohtien raportointi kattaa Elisankonsernilaskennassa mukana olevatliiketoimintayksiköt: henkilöasiakasyksikkö,yritysasiakasyksikkö, tuotanto ja tukitoiminnotsekä tytäryhtiöt. Raportointi on lähtökohtaisestikehitetty vastaamaan taloudenraportointilaajuutta (Elisa-konserni). Tietyissäindikaattoreissa rajausta määrittää luotettavatietojen saatavuus. Kehitämme edelleenraportointiamme näiltä osin kattavammaksi.

Taloudellinen informaatio on konsernintilinpäätöksestä, ja sen osalta noudatetaan IFRS:ntilinpäätöksen laatimisperiaatteita.

Ympäristötunnuslukujen osalta on GRI:nohjeistuksen mukaisesti laskettu emoyhtiön ja sentytäryhtiöiden merkittävimmätympäristövaikutukset. Hiilidioksidipäästöjen

laskenta perustuu Greenhouse Gas -protokollan(www.ghgprotocol.org) Corporate standardinmukaiseen metodologiaan. Sovellamme lisäksiGHG protocol Corporate Value Chain standardia.Laskennan kuvaus löytyy verkkosivujemmevastuullisuusosiosta.

Hiilijalanjälkilaskennassa on tehty seuraaviamuutoksia vuoteen 2015 verrattuna:

• Scope 3 -laskenta raportoidaan vuoden2016 lukujen osalta GHG protocolCorporate Value Chain -standardinmukaisesti, kuten olemme tehneet CDP-raportoinnissa jo aiempina vuosina.

• Scope 2 -päästöjen raportoinnissa onhuomioitu GHG-protokollan uusi Scope 2-ohjeistus

• Indikaattorissa EN17 tuotantoinvestoinnit-kohdassa on vuoden 2016 osaltaraportoitu vain mobiilitukiasemat. Muuttuotantoverkkoon hankitut laitteetraportoimme CDP-raportoinnissakesäkuussa. Parannammeraportointiamme tämän osalta vuoden2017 aikana.

• Jätteiden raportoinnin rajausta onmuutettu kattamaan kaikki Elisa Suomenjätteet. Jätteiden määrä on laskettutakautuvasti uudella rajauksella vuoteen2014 saakka.

• Scope 1 -päästöjen laskennan päästöjäon korjattu takautuvasti vuoteen 2014saakka.

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Vastuullisuus > Raportin kuvaus


65

http://www.ghgprotocol.org

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/vastuullisuus/

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/vastuullisuus/

Henkilöstön osalta on raportoitu sekä emoyhtiönettä tytäryhtiöiden luvut. Konsernin rakenteellisetmuutokset on esitetty tarkemminvuosikertomuksessa. Edellisiin vuosiin verrattunaraportoinnissa on seuraavia muutoksia:

• Indikaattorissa G4-10 osa-aikaisten osaltaon raportointi parantunut ja rajausmuuttunut. Luku kattaa koko Elisakonsernin, mukaan lukien tuntityöläiset.Aiempina vuosina Suomen osa-aikaisetkattoivat ainoastaan emoyhtiön osa-aikaiset.

• G4-11 indikaattorissa rajaus onmuuttunut. G4-11 kattaa koko Elisakonsernin. Aiemmin vuosina G4-11 onraportoitu vain Elisan Suomen osalta.

• Indikaattorissa LA1 raportoinnin rajaus onmuuttunut. Indikaattori kattaa nyt kokokonsernin. Aiemmin on raportoituSuomen osalta Elisa Oyj, Elisa Appelsiini,Elisa Videra, Elisa Rahoitus sekä Enia jaulkomaiden osalta Elisa Estonia ja ElisaVidera.

• LA9 indikaattorin raportoinnin kattavuuson parantunut ja se kattaa kokokonsernin. Aiemmin on raportoituemoyhtiön Elisa Oyj:n koulutustunnit.

• LA11 indikaattorin kattavuus onparantunut. Raportointi kattaa kokokonsernin. Aiemmin on raportoituemoyhtiön (Elisa Oyj) osalta.

Vastuuraportti julkaistaan vuosittain. Aikaisemmatvastuuraportit ovat saatavilla osoitteestawww.elisa.fi/sijoittajille. Ennen vuotta 2013olemme laatineet GRI:n kestävän kehityksenraportointiohjeiston mukaisen vastuutoimintaakuvaavan hakemiston vuosina 2011 ja 2012.Vuoden 2015 raportin julkaisupäivä oli 9.3.2016.



66


Riippumaton varmennusraportti

Elisa Oyj johdolleElisa Oyj:n (jatkossa Elisa) johdon pyynnöstäolemme suorittaneet rajoitetun varmuudenantavan toimeksiannon, jonka kohteena ovatElisan yritysvastuuraportissa 2016 esitetyt tiedotraportointiajanjaksolta 1.1.–31.12.2016 (jatkossayritysvastuutiedot).

Johdon velvollisuudet

Elisan johto vastaa yritysvastuutietojenlaatimisesta ja esittämisestä Global ReportingInitiative (GRI) Sustainability Reporting Guidelines G4,sekä Elisan sisäisten raportointiohjeidenmukaisesti (jatkossa raportointiperiaatteet).

Varmentajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on suorittaa rajoitetunvarmuuden antava varmennustoimeksianto jaesittää suorittamamme työn perusteellariippumaton johtopäätös yritysvastuutiedoista.Emme vastaa muille kuin Elisalle työstämme,varmennusraportistamme ja esittämistämmejohtopäätöksistä.

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuudenantavan toimeksiannon KansainvälisenVarmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttäaikaa koskevaan taloudelliseen informaatioonkohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinentarkastus” mukaisesti. ISAE 3000 -standardiedellyttää ammattieettisten periaatteidennoudattamista ja varmennustoimeksiannonsuunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan

rajoitettu varmuus siitä, ovatko yritysvastuutiedotkaikilta olennaisilta osiltaan laaditturaportointiperiaatteiden mukaisesti.

Varmentajan riippumattomuus jalaadunvalvonta

Noudatamme IESBA:n (International EthicsStandards Board for Accountants) määrittämiäriippumattomuus- ja muita eettisiä vaatimuksia.Sovellamme kansainvälistä ISQC1-laadunvalvontastandardia ja näin ollenylläpidämme kattavaa laadunvalvontajärjestelmää,johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteitaja menettelytapoja eettisten vaatimusten,ammatillisten standardien sekä sovellettaviensäädösten ja määräyksiin perustuvien vaatimustennoudattamiseen.

Toimeksiannon rajoitukset

Rajoitetun varmuuden toimeksiannossaevidenssin hankkimismenetelmät ovatrajoitetumpia kuin kohtuullisen varmuudentoimeksiannossa, minkä vuoksi saadaanrajoitetumpi varmuus kuin kohtuullisenvarmuuden toimeksiannossa.Varmennustoimenpiteiden valinta perustuuvarmentajan harkintaan ja arvioon riskeistä, ettäyritysvastuutiedot eivät olisi kaikilta olennaisiltaosiltaan laadittu raportointiperiaatteidenmukaisesti. Olemme suunnitelleet ja suorittaneettoimeksiannon siten, että saamme riittävästiasianmukaista evidenssiä, johon perustaajohtopäätöksemme.



67

Toimeksiannossamme olemme suorittaneet muunmuassa seuraavat toimenpiteet:

a. Päivittäneet tietomme ja ymmärryksemmeElisan olennaisista yritysvastuunraportointiaiheista, organisaatiosta ja hankkeista,b. arvioineet raportointiperiaatteidensoveltuvuutta ja soveltamista sidosryhmientiedontarpeen kannalta,c. haastatelleet Elisan ylintä johtoaymmärtääksemme yritysvastuun johtamistapaayhtiössä,d. haastatelleet yritysvastuutiedon keräämisestä jayhdistelystä vastuullisia henkilöitäymmärtääksemme järjestelmiä, prosesseja sekäkontrolleja liittyen tietojen keräämiseen jayhdistelyyn,e. käyneet läpi yritysvastuutietoja sisäisistä jaulkoisista lähteistä ja tehneet otantanatarkastuksia raportointiaineistoon,f. suorittaneet raportoidun tiedontarkistuslaskentaa, sekä arvioineet raportintekstien perustana olevan tiedon oikeellisuutta

Varmennusraporttiamme lukiessa tulee ottaahuomioon yritysvastuutietojen tarkkuutta jatäydellisyyttä koskevat luontaiset rajoitukset.Riippumatonta varmennusraporttiamme ei tulekäyttää arvioitaessa Elisan suoriutumistamäärittelemiensä yritysvastuuseen liittyvienperiaatteiden toteutumisessa.

Johtopäätöksemme

Tässä raportissa kuvatun varmennustyömmeperusteella toteamme, ettei tietoomme ole tullutseikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, etteivätElisan raportoimat yritysvastuutiedot olisi kaikiltaolennaisilta osiltaan laaditturaportointiperiaatteiden mukaisesti.

Helsingissä 10. maaliskuuta 2017

Ernst & Young Oy

TerhiMäkinen Jani Alenius

Partner, KHT Yritysvastuupalveluidenjohtaja



68

GRI Sisällysluettelo, suppea (Core)Kaikki sisällysluettelossa mainitut indikaattorit jajohtamisen kuvaukset on varmennettu. Katsotarkemmin Riippumaton varmennusraportti.

Sisältö Nimi RajausUN GlobalCompact

Strategia ja analyysiG4-1 Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Elisa-konserni x

G4-2 Riskit ja mahdollisuudet Vastuullisuus Elisalla; Riskit; GRI-

tunnusluvut

Elisa-konserni x

Organisaation taustakuvausG4-3 Raportoivan organisaation nimi Tilinpäätöksen laatimisperusteet Elisa-konserni x

G4-4 Tärkeimmät tavaramerkit/brändit sekä tuotteet japalvelut

Elisa lyhyesti Elisa-konserni x

G4-5 Organisaation pääkonttorin sijainti Tilinpäätöksen laatimisperusteet Elisa-konserni x

G4-6 Toimintamaiden lukumäärä ja maat, joissaorganisaatio toimii tai jotka ovat merkittäviä raportissakuvattujen olennaisten yritysvastuun näkökohtien osalta

Muuttuva työ Elisa-konserni x

G4-7 Organisaation omistusrakenne ja yhtiömuoto Taloudellinen vastuu; Osakkeet ja

osakkeenomistajat

Elisa-konserni x

G4-8 Markkina-alueet Tilinpäätöksen liitetiedot 1. Elisa-konserni x

G4-9 Raportoivan organisaation koko Hallituksen toimintakertomus vuodelta

2016; Tilinpäätöksen liitetiedot 1.

Elisa-konserni x

G4-10 Henkilöstön määrä työsuhteen ja työsopimuksenmukaan, alueellisesti ja sukupuolen mukaan jaoteltuna

GRI-tunnusluvut Elisa-konserni x

G4-11 Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimustenpiiriin kuuluva henkilöstö


G4-12 Organisaation toimitusketju Toimitusketju Elisa-konserni x

G4-13 Merkittävät muutokset organisaation koossa,rakenteessa, omistusrakenteessa tai toimitusketjussa

Tilinpäätöksen liitetiedot 2., 3. ja 35. Elisa-konserni x

G4-14 Varovaisuuden periaatteen soveltaminen GRI-tunnusluvut Elisa-konserni

G4-15 Organisaation hyväksymät tai edistämätulkopuolisten toimijoiden periaatteet tai aloitteet

Vastuullisuus Elisalla Elisa-konserni

G4-16 Jäsenyydet järjestöissä jaedunvalvontaorganisaatioissa

Sidosryhmävuorovaikutus Elisa-konserni

Tunnistetut olennaiset näkökohdatja laskentarajatG4-17 Konsernin laskentaraja Raportin kuvaus Elisa-konserni

G4-18 Raportin sisällönmäärittely Olennaisuudet ja johtaminen; Raportin

kuvaus

Elisa-konserni



69

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/sijoittajille/sijoittajatietoa/riskit/

G4-19 Olennaiset näkökohdat Olennaiset näkökohdat; GRI hakemisto Elisa-konserni

G4-20 Olennaisia näkökohtia koskevat laskentarajatorganisaation sisällä

Olennaisuudet ja johtaminen Elisa-konserni

G4-21 Olennaisia näkökohtia koskevat laskentarajaorganisaation ulkopuolella

Olennaisuudet ja johtaminen Elisa-konserni

G4-22 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa Raportin kuvaus Elisa-konserni

G4-23 Merkittävät muutokset raportin laajuudessa janäkökohtien laskentarajoissa

Raportin kuvaus Elisa-konserni

SidosryhmävuorovaikutusG4-24 Luettelo organisaation sidosryhmistä Sidosryhmävuorovaikutus Elisa-konserni x

G4-25 Sidosryhmien määrittely- ja valintaperusteet Sidosryhmävuorovaikutus Elisa-konserni x

G4-26 Sidosryhmätoiminnan periaatteet Sidosryhmävuorovaikutus Elisa-konserni x

G4-27 Sidosryhmien esille nostamat tärkeimmät asiat jahuolenaiheet

Sidosryhmävuorovaikutus Elisa-konserni x

Raportin kuvausG4-28 Raportointijakso Raportin kuvaus Elisa-konserni x

G4-29 Edellisen raportin päiväys Raportin kuvaus Elisa-konserni x

G4-30 Raportin julkaisutiheys Raportin kuvaus Elisa-konserni x

G4-31 Yhteystiedot, josta voi tilata raportin ja kysyäsiihen liittyviä lisätietoja

Yhteystiedot Elisa-konserni x

G4-32 GRI-sisältövertailu GRI-hakemisto Elisa-konserni x

G4-33 Lähestymistapa ulkoiseen varmennukseen Raportin kuvaus Elisa-konserni x

HallintoG4-34 Hallintorakenne ja valiokunnat Hallintorakenne; Olennaisuudet ja

johtaminen

Elisa-konserni x

G4-35 Vastuunjako Hallintorakenne; Olennaisuudet ja

johtaminen

Elisa-konserni x

G4-36 Vastuuhenkilöt Olennaisuudet ja johtaminen Elisa-konserni x

G4-37 Sidosryhmien konsultointi Olennaisuudet ja johtaminen Elisa-konserni x

G4-38 Hallituksen kokoonpano Hallintorakenne Elisa-konserni x

G4-39 Hallituksen puheenjohtajan asema Hallintorakenne Elisa-konserni x

G4-40 Hallituksen valinta Hallintorakenne Elisa-konserni x

G4-41 Eturistiriitojen välttäminen Hallintorakenne Elisa-konserni x

G4-42 Hallituksen rooli organisaation tarkoituksen,arvojen ja strategian määrittelyssä

Hallintorakenne Elisa-konserni x

G4-44 Hallituksen suorituksen arviointi Hallintorakenne Elisa-konserni x

G4-45 Hallituksen rooli riskien tunnistamisessa jahallinnassa

Hallintorakenne Elisa-konserni x

G4-46 Riskienhallinnan tehokkuuden arviointi Kuvaukset sisäisen valvonnan

menettelytavoista ja riskienhallinnan

järjestelmien pääpiirteistä

Elisa-konserni x



70

G4-47 Riskiarviointien frekvenssi Kuvaukset sisäisen valvonnan

menettelytavoista ja riskienhallinnan

järjestelmien pääpiirteistä

Elisa-konserni x

G4-48 Yritysvastuuraportin hyväksyminen Olennaiset näkökohdat ja johtaminen Elisa-konserni x

G4-49 Epäkohtien kommunikointi Hallintorakenne;

Sidosryhmävuorovaikutus

Elisa-konserni x

G4-51 Hallituksen ja ylimmän johdon palkitseminen Palkka- ja palkkioselvitys Elisa-konserni x

Liiketoiminnan eettisyysG4-56 Arvot ja liiketoimintaperiaatteet Vastuullisuus Elisalla; Code of conduct Elisa-konserni x

G58- Epäiltyjen väärinkäytösten ilmoittaminen Sidosryhmävuorovaikutus Elisa-konserni x

Sisältö Nimi RajausUN GlobalCompact

Taloudellinen vastuuTaloudelliset tulokset, DMA Taloudellinen vastuu; Selvitys hallinto ja

ohjausjärjestelmästä; Tavoitteet

Elisa-konserni

EC1 Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen jajakautuminen

GRI-tunnusluvut Elisa-konserni

EC2 Ilmastonmuutoksen aiheuttamat taloudellisetvaikutukset sekä muut riskit ja mahdollisuudet liittyenorganisaation toimintaan


Välilliset taloudelliset tulokset, DMA Taloudellinen vastuu; Tutkimus ja

kehitys; Tavoitteet

Elisa-konserni

EC7 Infrastruktuuri-investointien ja yleishyödyllistenpalvelujen tuen kehitys ja vaikutukset


EC8 Keskeiset epäsuorat taloudelliset vaikutukset janiiden laajuus

Tutkimus ja kehitys; Osaaminen; Verkko Elisa-konserni

YmpäristövastuuEnergia, DMA Ilmasto ja energia; Olennaisuudet ja

johtaminen; Tavoitteet

Elisa-konserni x

EN3 Organisaation oma energian kulutus GRI-tunnusluvut Elisa-konserni x

EN5 Energiaintensiteetti GRI-tunnusluvut Elisa-konserni x

EN6 Energiankulutuksen vähentäminen GRI-tunnusluvut Elisa-konserni x

EN7 Vähennykset tuotteiden ja palveluidenenergiatarpeessa


Päästöt, DMA Ilmasto ja energia; Olennaisuudet ja


Elisa-konserni x

EN15 Suorat kasvihuonekaasujen päästöt (scope 1) GRI-tunnusluvut Elisa-konserni x

EN16 Epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt (scope 2) GRI-tunnusluvut Elisa-konserni x

EN17 Muut epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt(scope 3)

GRI-tunnusluvut Elisa-konserni, tarkempisisällön kuvausindikaattorin yhteydessä

x

EN19 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen GRI-tunnusluvut Elisa-konserni x

Jätevedet ja jätteet, DMA Ilmasto ja energia; Olennaisuudet ja


Elisa Suomi x



71


http://corporate.elisa.fi/attachment/content/Elisa-Yleiset-toimintaperiaatteet-2015.pdf

EN23 Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain jakäsittelytavan mukaisesti

GRI-tunnusluvut Elisa Suomi x

EN24 Merkittävien vuotojen määrä ja suuruus GRI-tunnusluvut Elisa Suomi x

Tuotteet ja palvelut, DMA Ilmasto ja energia; Olennaisuudet ja


Elisa-konserni x

EN27 Tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutustenvähentämistoimenpiteiden laajuus

GRI-tunnusluvut Asiakkaat x

Määräystenmukaisuus, DMA Ilmasto ja energia; Olennaisuudet ja

johtaminen

Elisa-konserni x

EN29 Merkittävien ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikkomiseen liittyvien sakkojenrahamääräinen arvo sekä ei-rahallisten sanktioidenlukumäärä


Sosiaalinen vastuu

TuotevastuuTuote ja palvelutiedot, DMA (G4-standardiasovellettu)

Sidosryhmävuorovaikutus;

Olennaisuudet ja johtaminen; Tavoitteet

Elisa-konserni

PR5 Asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset Sidosryhmävuorovaikutus Elisa-konserni

Tuotevastuu, DMA Palveluiden käytettävyys; Olennaisuudet

ja johtaminen; Tavoitteet

Elisa-konserni

PR7 Markkinointiviestintään, mainontaan jasponsorointiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoistenperiaatteiden rikkomusten lukumäärä jaoteltunalopputulosten mukaan


Asiakkaiden yksityisyydensuoja, DMA Tietoturva; Olennaisuudet ja


Elisa-konserni

PR8 Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen jaasiakastietojen häviämiseen liittyvien vahvistettujenvalitusten lukumäärä


Asiakkaiden terveys ja turvallisuus, DMA Palveluiden käytettävyys; Olennaisuudet

ja johtaminen

Elisa-konserni

PR2 Tuotteiden elinkaarenaikaisiin terveys- jaturvallisuusvaikutuksiin liittyvien määräysten javapaaehtoisten periaatteiden rikkomusten lukumääräjaoteltuna lopputulosten mukaan


Henkilöstö ja työolosuhteetTyöllistäminen, DMA Osaaminen; Olennaisuudet ja


Elisa-konserni x

LA1 Uuden palkatun henkilöstön kokonaismäärä jaosuus sekä henkilöstön vaihtuvuus jaoteltunaikäryhmittäin, sukupuolen mukaan ja alueittain


LA2 Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut, joita eiole tarjottu määräaikaisille tai osa-aikaisille työntekijöille.

Hyvinvointi; GRI-tunnusluvut Elisa-konserni x

Monimuotoisuus ja tasavertaisetmahdollisuudet, DMA

Hyvinvointi; Olennaisuudet ja


Elisa-konserni x

LA12 Organisaation hallintoelinten kokoonpano jahenkilöstön jakauma henkilöstöryhmittäin jaoteltuna




72

sukupuolen, ikäryhmän, vähemmistöryhmän ja muidenmonimuotoisuuteen liittyvien tekijöiden mukaisesti

Työterveys ja -turvallisuus, DMA Hyvinvointi; Olennaisuudet ja


Elisa-konserni x

LA5 Osuus kokonaistyövoimasta, joka on edustettunavirallisissa henkilöstön ja johdon yhteisissä työterveyttäja -turvallisuutta valvovissa ja neuvoa-antavissatoimikunnissa


LA6 Tapaturmatyypit, tapaturmataajuus,ammattitautitaajuus, menetetyt työpäivät, poissaolot jatyöhön liittyvät kuolemantapaukset jaoteluna alueittainja sukupuolen mukaan

GRI-tunnusluvut Sairauspoissaolot: Elisa Oyj;LTIF: Elisa Oyj, Videra,Appelsiini, Sulake

Koulutus, DMA Osaaminen; Olennaisuudet ja


Elisa-konserni x

LA9 Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa työntekijääkohden jaoteltuna sukupuolen mukaan jahenkilöstöryhmittäin


LA10 Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseenoppimiseen liittyvät ohjelmat, jotka tukevat henkilöstönjatkuvaa työllisyyttä ja antavat tukea työsuhteenpäättymistilanteissa

Osaaminen Elisa-konserni x

LA11 Prosenttiosuus tavoite- ja kehityskeskustelutkäyneestä henkilöstöstä jaoteltuna sukupuolen jaikäryhmän mukaisesti


IhmisoikeudetSyrjinnän kielto, DMA Hyvinvointi; Code of conduct;


Elisa-konserni x

HR3 Syrjintätapausten lukumäärä ja niihin liittyvätkorjaavat toimenpiteet


Turvallisuuskäytännöt, DMA Tietoturva; Olennaisuudet ja


Elisa-konserni x

HR7 Prosenttiosuus turvahenkilöstöstä, joka on saanutkoulutusta organisaation ihmisoikeuspolitiikkoihin jaorganisaation toiminnan kannalta relevantteihinmenettelytapoihin

GRI-tunnusluvut Elisa Suomi x

YhteiskuntaLahjonta ja korruption vastaisuus, DMA Toimitusketju; Code of conduct;


Elisa-konserni x

G4-SO4 Korruptionvastaisiin politikoihin jamenettelytapoihin liittyvä kommunikointi ja koulutus


G4-SO5 Vahvistetut lahjontatapaukset ja niihin liittyvättoimenpiteet


Poliittinen vaikuttaminen, DMA Sidosryhmävuorovaikutus; Code of

conduct; Olennaisuudet ja johtaminen

Elisa-konserni x

G4-SO6 Poliittisten tukien kokonaisarvo jaoteltunamaittain ja edustajittain




73





YhteystiedotElisan yritysvastuun ja sijoittajasuhteidenyhteystiedot osoitteessa www.elisa.fi.



74

http://www.elisa.fi

Taloudellisen vastuun tunnusluvut

EC1 SUORAN TALOUDELLISEN LISÄARVON TUOTTAMINEN JA JAKAUTUMINEN

2014 2015 2016

Tuotot asiakkailta 1 1 548 1 578 1 647Toimittajat ja kumppanit 776 776 802Henkilöstö 248 266 275Osakkeenomistajat ja rahoittajat 239 238 248Julkinen sektori 54 56 60

Käyttöomaisuusinvestoinnit 2 192 196 204

Verot 329 363 383Yhteisöverot 54 56 60Arvonlisäverot 173 199 207Ennakonpidätykset ja lähdevero 84 87 93Veroluonteiset maksut 8 10 12Muut verot ja veroluonteiset maksut 10 11 11

1 Sisältää rahoitustuotot

2 Käyttöomaisuusinvestoinnit poikkeaa määritelmällisesti GRI:n tarkoittamista yhteisöinvestoinneista eikä sisällä lisenssi-investointeja

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Vastuullisuus > GRI-tunnusluvut


75

EC2 ILMASTONMUUTOKSEN AIHEUTTAMAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SEKÄ MUUT RISKIT JAMAHDOLLISUUDET LIITTYEN ORGANISAATION TOIMINTAAN

Riski Kuvaus Vaikutusarvio Riskin hallinta/mahdollisuusVerotuksen muutokset Ilmastonmutoksesta joko suoraan tai

epäsuorasti aiheutuvat verotuksenmuutokset mm. sähkönverotuksessa, sähkön siirronverotuksessa ja mahdollinenhiilidioksidivero.

Verotuksen muutokset vaikuttavatElisan kulujen kasvuun. Esimerkiksiarvioidut kustannukset sähkönsiirtomaksujen kasvusta ovat noin200 000 EUR. Arvioidut vaikutuksetovat alle 1 % operationaalisistakustannuksista.

Tietoliikenneverkon sähkönkulutuksenoptimointi ja energiatehokkaidenratkaisuiden käyttöönotto. Asiakkammevoivat toimia energiatehokkaalla tavallakäyttämällä palveluitamme. Esimerkiksitutkimustemme mukaan yksivirtuaalipalvelin on jopa 95 %energiatehokkaampi kuin fyysinen palvelin.

Sääntelyn muutokset Suomen uusi kansallinen Ilmastolakiastui voimaan 6.1.2015. Laissasäädetään ilmastopolitiikansuunnittelujärjestelmästä jailmastotavoitteiden seurannasta.

Lisää mahdollisesti tarvettaentistäkin yksityiskohtaisempaanenergiankulutuksen mittaamiseen jaseuraamiseen. Lisää myös paineitatiukempiin hiilidioksidipäästöjensäästötavoitteisiin sekä hiilidioksidinhinnoittelulle. Arvioidut kustannuksethiilen hinnoittelusta Elisalle ovat 100000–200 000 EUR. Arvioidutvaikutukset ovat alle 1 %operationaalisista kustannuksista.

Pyrimme jatkuvasti parantamaanmittaamistamme ja laskentamme,käytämme uusiutuvaa energiaa ja olemmeasettamassa keskipitkän- ja pitkänaikavälin tavoitteet hiilijalanjäljellemme.Asiakkaamme voivat vähentäähiiljalanjälkeään käyttämällä digitaalisiapalveluita kuten virtuaalineuvotteluja.Laskelmiemme mukaan yksi virtuaalinenkokous säästää 25 kg CO2 per kokous.

Sään ääri-ilmiöt Ilmastonmuutos aiheuttaa sään ääri-ilmiöitä, jotka ovat uhaksi lähinnäElisan mobiiliverkolle. Myrskytaiheuttavat sähkökatkoja sekäkatkoksia Elisan palveluissa.

Vuonna 2016 oli yksiluonnonilmiöiden aiheuttama vakavahäiriötila. Häiriötilojen määrän kasvuaiheuttaa suurempiahenkilöstökustannuksia sekäkustannuksia rikkinäisten laitteidenvaihdoista.

Elisalla on reaaliaikainen ja kattava verkonhäiriötilojen monitorointi. Tämämahdollistaa häiriöiden tunnistamisen jakorjaamisen nopeasti. Reaaliaikaistenmittaus- ja monitorointipalveluidenkysyntä nousee tulevaisuudessa.

Muutoksetkeskilämpötilassa

Keskilämpötilojen nouseminen jahelleaallot lisäävät viilennyksentarvetta Elisan tele- ja konetiloissasekä toimitiloissa.

Kulut kasvavat jäähdytyslaitteideninvestointien ja lisääntyneen sähkönkulutuksen takia. Toisaalta,mobiilikohteissa tekniikka siirtyy ulos.

Elisalla on Espoossa konesali, joka käyttääkonesalissa syntyneen lämmön uudelleenkaukolämpöverkossa.

Sidosryhmien kasvavaympäristötietoisuus

Ilmastonmuutos vaikuttaa Elisansidosryhmien ympäristötietoisuudenlisääntymiseen. Raportointi erisidosryhmille lisääntyy javaatimukset ilmastomyönteiselletoiminnalle kasvavat.

Epäonnistuminen sidosryhmienkasvaviin vaatimuksiin vastaamisessavaikuttaa Elisan maineeseen.

Elisan palveluiden avulla voidaan rakentaavähähiilisempää yhteiskuntaa. Elisanliiketoiminnan, kuten visuaalistenpalveluiden liiketoiminnan ja muiden ICT-palveluiden kasvu, voi synnyttää myösuutta liiketoimintaa. Esimerkiksi Elisan uusietämittauspalvelu astmapotilaille voisäästää CO2 päästöjä 12 % samalla kun

kustannussäästöt vanhaan prosessiinverrattuna ovat 20 %.

EC7 INFRASTRUKTUURI-INVESTOINTIEN JA YLEISHYÖDYLLISTEN PALVELUJEN TUEN KEHITYS JAVAIKUTUKSET

2014 2015 2016

Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. euroa 1 191 196 204Investoinnit/liikevaihto, % 12 12 13

1 Investoinnit ovat pääosin kaupallisia investointeja



76

Sosiaalisen vastuun tunnusluvut

OMA INDIKAATTORI: LIIKKUVAN TYÖN RATKAISUT JA PÄÄSTÖSÄÄSTÖT ELISASSA

2014 2015 2016Virtuaalikokouksia 197 138 211 024 227 556Etäpäiviä/hlö/vuosi 70 75 77

Päästösäästöjä (tCO2) 4 406 8 817 5 101 1

1 Laskennan perusteita muutettu, ks. lisää Raportin kuvaus -kappaleesta

TUOTEVASTUU

PR2 Tuotteiden elinkaarenaikaisiin terveys- ja turvallisuusvaikutuksiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteidenrikkomusten lukumäärä jaoteltuna lopputulosten mukaanEi merkittäviä rikkomuksia vuonna 2016

PR7 Markkinointiviestintään, mainontaan ja sponsorointiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomustenlukumäärä jaoteltuna lopputulosten mukaanEi merkittäviä rikkomuksia vuonna 2016

PR8 Asiakkaiden yksityisyyden suojan rikkomiseen ja asiakastietojen häviämiseen liittyvien vahvistettujen valitusten lukumääräEi vahvistettuja valituksia vuonna 2016

HENKILÖSTÖ JA TYÖOLOSUHTEET

G4-10 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ TYÖSUHTEEN JA TYÖSOPIMUKSEN MUKAAN, ALUEELLISESTI JASUKUPUOLEN MUKAAN JAOTELTUNA

2014 2015 2016Henkilöstön määrä, bruttovahvuus, vuoden lopussa 31.12.2016 4 546 4 545 4 781Vakinaiset 4 431 4 410 4 475

Suomi 3 625 3 705 3 838Viro 578 538 506Muu Eurooppa 73 111 127Euroopan ulkopuoliset maat 4Mies 2 693 2 790 2 962Nainen 1 583 1 564 1 513

Määräaikaiset 115 153 306Suomi 63 83 189Viro 47 65 112Muu Eurooppa 1 3 5Euroopan ulkopuoliset maat n/a n/a 0Mies 56 77 192Nainen 55 74 114

Kokoaikaiset 3 795 3 753 3 926



77

Suomi 3 002 3 076 3 236Viro 583 538 563Muu Eurooppa 73 106 124Euroopan ulkopuoliset maat n/a n/a 3Mies 2 303 2 387 2 570Nainen 1 355 1 333 1 356

Osa-aikaiset 751 792 855

Suomi 139 130 791 1

Viro 38 38 55Muu Eurooppa 0 8 8Euroopan ulkopuoliset maat n/a n/a 1Mies 50 41 584Nainen 127 135 271

1 Raportointi tarkentunut ja rajaus muuttunut, ks. lisää Raportin kuvaus -kappaleesta

G4-11 KOLLEKTIIVISESTI NEUVOTELTUJEN TYÖEHTOSOPIMUSTEN PIIRIIN KUULUVA HENKILÖSTÖ

2015 2016

95 % 82 % 1

1 Rajaus muuttunut, ks. lisää Raportin kuvaus -kappaleesta

LA1 UUDEN PALKATUN HENKILÖSTÖN KOKONAISMÄÄRÄ JA OSUUS SEKÄ HENKILÖSTÖNVAIHTUVUUS JAOTELTUNA IKÄRYHMITTÄIN, SUKUPUOLEN MUKAAN JA ALUEITTAIN

2014 2015 2016 1

Uudet, alkaneet työsuhteet 1 119 1 139 1 224Suomi 884 887 922Viro 222 194 258Muut maat 13 58 44Mies 689 709 815Nainen 421 430 409Alle 30 vuotta 802 819 90230–39 vuotta 206 193 20740–49 vuotta 86 82 75Yli 49 vuotta 25 45 40

Päättyneet työsuhteet 1 127 983 1 271Suomi 912 786 950Viro 194 193 201Muut maat 21 4 120Mies 927 558 807Nainen 544 425 464Alle 30 vuotta 641 659 74830–39 vuotta 239 166 27640–49 vuotta 108 81 125Yli 49 vuotta 139 77 122


LA2 KOKOPÄIVÄISILLE TYÖNTEKIJÖILLE TARJOTUT EDUT, JOITA EI OLE TARJOTTUMÄÄRÄAIKAISILLE TAI OSA-AIKAISILLE TYÖNTEKIJÖILLE

Työehtosopimusten mukaisesti työterveys-, vakuutus-, ja eläke-etumme eivät riipu työsuhteen kestosta tai osa-aikaisuudesta.



78

LA5 OSUUS KOKONAISTYÖVOIMASTA, JOKA ON EDUSTETTUNA VIRALLISISSA HENKILÖSTÖN JAJOHDON YHTEISISSÄ TYÖTERVEYTTÄ JA -TURVALLISUUTTA VALVOVISSA JA NEUVOA-ANTAVISSATOIMIKUNNISSA 1

97 % henkilöstöstämme on edustettuna työturvallisuutta ja -terveyttä kehittävissä työympäristötoimikunnissa työsuojeluvaltuutettujen kautta1 Sovellamme GRI:tä, sillä dataa ei saatavissa kaikilta osin. Pyrimme laajentamaan raportointiamme.

LA6 TAPATURMATYYPIT, TAPATURMATAAJUUS, AMMATTITAUTITAAJUUS, MENETETYT TYÖPÄIVÄT,POISSAOLOT JA TYÖHÖN LIITTYVÄT KUOLEMANTAPAUKSET JAOTELUNA ALUEITTAIN JASUKUPUOLEN MUKAAN 1

2014 2015 2016LTIF (Tapaturmataajuus) n/a n/a 0,4SAR (Sairaspoissaolotunnit) n/a n/a 3,6 %1 Sovellamme GRI:tä, sillä dataa ei saatavissa kaikilta osin. Pyrimme laajentamaan raportointiamme.

LA 9 KESKIMÄÄRÄISET KOULUTUSTUNNIT TYÖNTEKIJÄÄ KOHDEN HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN JASUKUPUOLITTAIN

2014 2015 2016 1

SukupuoliMies n/a 8,98 12,83Nainen n/a 10,86 16,38

HenkilöstöryhmäJohto n/a 10,90 15,33Ylemmät toimihenkilöt n/a 8,80 19,92Toimihenkilöt n/a 11,90 12,63


LA11 KEHITYS- JA TAVOITEKESKUSTELUN KÄYNYT HENKILÖSTÖ

2014 2015 2016 1

Kehitys- ja tavoitekeskustelun käynyt henkilöstö 92 % 89 % 78 %Mies 1 594 1 596 2 488Nainen 864 844 1 223Johto n/a n/a 169Ylemmät toimihenkilöt n/a n/a 757Toimihenkilöt n/a n/a 2 7851 Rajaus muuttunut, ks. lisää Raportin kuvaus -kappaleesta



79

LA12 ORGANISAATION HALLINTOELINTEN KOKOONPANO JA HENKILÖSTÖN JAKAUMAHENKILÖSTÖRYHMITTÄIN JAOTELTUNA SUKUPUOLEN, IKÄRYHMÄN, VÄHEMMISTÖRYHMÄN JAMUIDEN MONIMUOTOISUUTEEN LIITTYVIEN TEKIJÖIDEN MUKAISESTI

2014 2015 2016Elisan johtoryhmä 9 9 9

Naisten määrä 2 2 2Alle 30 vuotta 0 0 030–39 vuotta 0 0 040–49 vuotta 5 4 3Yli 49 vuotta 4 5 6

Hallitus 7 6 7Naisten määrä 3 2 3Alle 30 vuotta 0 0 030–39 vuotta 0 0 040–49 vuotta 1 1 2Yli 49 vuotta 6 5 5

Yksiköiden johtoryhmät 79 79 79Naisten määrä 33 32 32Alle 30 vuotta 1 1 030–39 vuotta 11 10 840–49 vuotta 46 43 42Yli 49 vuotta 21 25 29

Yritysvastuun johtoryhmä 10 10 10Naisten määrä 4 4 4Alle 30 vuotta 0 0 030–39 vuotta 1 1 140–49 vuotta 5 5 6Yli 49 vuotta 4 4 3

Henkilöstön jakauma sukupuolen mukaanMies 62,7 % 63,6 % 66,0 %Nainen 37,3 % 36,4 % 34,0 %

Henkilöstön jakauma ikäryhmän mukaanAlle 30 vuotta 26,6 % 25,3 % 25,9 %30–39 vuotta 33,6 % 33,0 % 31,5 %40–49 vuotta 24,1 % 24,8 % 25,0 %Yli 49 vuotta 15,8 % 16,9 % 17,5 %

IHMISOIKEUDET

HR3 SYRJINTÄTAPAUSTEN LUKUMÄÄRÄ JA NIIHIN LIITTYVÄT KORJAAVAT TOIMENPITEET

Ei tapauksia vuonna 2016

HR7 PROSENTTIOSUUS TURVAHENKILÖSTÖSTÄ, JOKA ON SAANUT KOULUTUSTA ORGANISAATIONIHMISOIKEUSPOLITIIKKOIHIN JA ORGANISAATION TOIMINNAN KANNALTA RELEVANTTEIHINMENETTELYTAPOIHIN

Elisalla vakituisesti työskentelevä turvahenkilöstö (100 %) on suorittanut Suomen laissa määritetyt koulutukset, ja he ovat saaneet Elisan yleistentoimintaperiaatteiden koulutuksen.



80

G4-SO4 KORRUPTIONVASTAISIIN POLITIKOIHIN JA MENETTELYTAPOIHIN LIITTYVÄKOMMUNIKOINTI JA KOULUTUS

2014 2015 2016Code of conduct -koulutukset n/a n/a 79 %

G4-SO5 VAHVISTETUT LAHJONTATAPAUKSET JA NIIHIN LIITTYVÄT TOIMENPITEET

Ei tapauksia vuonna 2016

YHTEISKUNTA

G4-SO6 POLIITTISTEN TUKIEN KOKONAISARVO JAOTELTUNA MAITTAIN JA EDUSTAJITTAIN

Emme ole jakaneet polittisia tukia vuonna 2016



81

Ympäristövastuun indikaattorit

G4-14 VAROVAISUUDEN PERIAATTEEN SOVELTAMINEN

Varovaisuusperiaate huomioidaan lakisääteisten vaatimusten mukaisesti

EN3 ORGANISAATION OMA ENERGIAN KULUTUS (GJ, GIGAJOULE)

Päälähteiden suora energiankulutus2014 2015 2016

Dieselin ja bensiinin kulutus 3 042 2 435 2 261

Öljyn kulutus 32 866 35 325 34 350 1

Yhteensä 35 908 37 761 36 611

1 Lukua korjattu takautuvasti

Päälähteiden epäsuora energiankulutus2014 2015 2016

Sähkö 860 214 920 134 1 964 550Lämmitys 101 447 59 361 59 671Kaukokylmä 15 828 16 797 18 021Yhteensä 977 489 947 551 1 024 307Hankittu uusiutuva sähkö (vesivoimaa) 460 800 864 180 880 920

1 Raportointi tarkentunut, vuoden 2015 lukua päivitetty

EN5 ENERGIAINTENSITEETTI

Energiankulutus per siirretty Gtavu (KWh) 2014 2015 2016

0,8 0.7 1 0,3


EN6 ENERGIANKULUTUKSEN VÄHENTÄMINEN (GJ) 1

2014 2015 2016Monitilatoimistot (sähkö ja lämpö) 28 720 39 832 52 286Palvelinympäristöjen energiatehokkuus (sähkö) 18 623 26 010 37 955Palvelinten lämmön uudelleenkäyttö (sähkö) 15 869 16 913 17 950Mobiiliverkon tehostamistoimet (sähkö) n/a n/a 24 630Yhteensä 63 212 82 755 132 821

1 Lisätietoja ja laskentaperiaatteet Elisan ympäristölaskentaraportista: http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/vastuullisuus/ymparisto/

paastosaastot



82

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/vastuullisuus/ymparistovastuu/paastosaastot/


EN7 VÄHENNYKSET TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN ENERGIANTARPEESSA (GJ) 1

2014 2015 2016Virtuaalisiin palvelimiin siirtyminen (sähkö) 61 718 85 026 73 975


paastosaastot

EN15 JA EN16 SUORAT JA EPÄSUORAT KOKONAISKASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT PAINON MUKAAN(TCO2, HIILIDIOKSIDITONNIA)

2014 2015 2016

Scope 1, suorat kasvihuonekaasupäästöt 2 488 2 745 2 664 1

Scope 2, epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, market-based 49 141 9 071 1 12 751

Scope 2, epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, location-based n/a 77 071 2 79 271

1 Lukua korjattu takautuvasti




83



EN17 MUUT MERKITTÄVÄT EPÄSUORAT KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT PAINON MUKAAN (TCO2)

Epäsuorat päästöt (scope 3) 2014 2015 2016 Kuvaus Luku sisältää:

Ostetut tuotteet ja palvelut 94 695 86 338 85 195Olennainen, laskettu

Elisa Suomi ja Elisa Eesti, paperi- jasähköinen laskutus, toimistopaperi.Ostetut tuotteet myyntiin ja ostetutpalvelut

Tuotantoinvestoinnit 23 264 16 872 3781 1Olennainen, laskettuElisa Suomi, verkoon ostetutmobiilitukiasemat

Polttoaineen ja energian käyttö 8 813 5 228 5 117Olennainen, laskettu

Elisa Suomi ja Elisa Eesti. Sähköntuottamisessa tarvitun polttoaineentuotannon päästöt

Upstream-kuljetukset 1 469 554 1 456Ei olennainen, laskettuTavaroiden kuljetukset Elisalle jaElisalta asiakkaille

Jätteet 481 612 2 868Ei olennainen, laskettu Elisa Suomi jätteetLiikematkustus 1 925 1 579 1 998Olennainen, laskettu ElisaPendelöinti 3 001 3 054 2 541Olennainen, laskettu Elisa

Vuokratut hyödykkeet 0 0 0Ei olennainen,selitetty

Elisan energiankulutusvuokrakohteissa laskettu Scope 2:ssa

Upstream-kuljetukset 0 0 0Ei olennainen,selitetty

Ei olennainen, Elisa ei myykuljetuspalveluja

Tuotteiden prosessointi 0 0 0Ei olennainen,selitetty

Ei oleellinen, ei tuotteidenprosessointia

Myytyjen tuotteiden käyttö 22 828 11 483 13 935Olennainen, laskettu

Asiakkaiden laitteidenenergiankulutus. Palveluidenenergiankulutus raportoitu Scope2:ssa.

Myytyjen tuotteiden loppusijoitus 712 672 624Olennainen, laskettuElisan myytyjen tuotteidenloppusijoituksen hiilijalanjälki

Tuotteiden leasinghyödykkeet 3 415 4 277 5 603Olennainen, laskettuElisa Suomi, vuokralla olevatoperaattorit

Franchising 0 0 0Ei olennainen,selitetty

Ei oleellinen Elisalle, ei franchising-toimintaa

Luotonanto 0 0 0Ei olennainen,selitetty

Ei oleellinen Elisalle, ei merkittävääluotonantoa

1 Luvussa ainoastaan verkon tukiasemat. Loput investoinnit verkkoon raportoidaan kesäkuussa CDP-raportointiin. Ks. tarkemmin Raportin

kuvaus -kappaleesta.

2 Jätteiden raportoinnin rajausta muutettu. Ks. tarkemmin Raportin kuvaus -kappaleesta.

EN19 KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN (TCO2) 1

2014 2015 2016Elisan omat päästösäästöt 19 525 49 633 118 560Ideal Work -ratkaisut, scope 3 4 406 8 817 5 101Konesalit, scope 2 5 029 6 075 5 197Tuotepalautusten uudelleenkäyttö, scope 3 1 300 1 496 1 939Verkkolaskutus, scope 3 823 914 937Mobiiliverkon säästövähennykset, scope 2 7 967 32 331 2 756Uusiutuvan energian käyttö, scope 2 n/a n/a 102 630


paastosaastot



84



EN23 JÄTTEIDEN KOKONAISPAINO TYYPIN JA LOPPUSIJOITUSMENETELMÄN MUKAAN (TONNIA)

2014 2015 2016

Kokonaisjätemäärä 1 878 964 1 339

Ongelmajätemäärä 1 46 102 257

SER (sähkö- ja elektroniikkaromu) 1 271 275 397Jätteiden kierrätysaste 87 % 83 % 92,7 %Jätteiden hyötykäyttö 13 % 17 % 7,2 %Kaatopaikkasijoitus 0 % 0 % 0,2 %

1 Jätemääriä ei ole saatavilla Elisa Eestin osalta.

G4-EN24 MERKITTÄVIEN VUOTOJEN MÄÄRÄ JA SUURUUS

Ei vuotoja vuonna 2016

EN27 TUOTTEIDEN JA PALVELUIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISTOIMENPITEIDENLAAJUUS (TCO2) 1

2014 2015 2016Asiakkaiden päästösäästöt 30 971 32 313 37 527Asiakkaiden virtuaalineuvottelut 26 921 26 447 30 221Pilvipalvelimet 4 001 5 563 7 166Päätelaitteiden uudelleenkäyttö 49 303 140


paastosaastot

EN29 MERKITTÄVIEN YMPÄRISTÖLAINSÄÄDÄNNÖN JA -SÄÄNNÖSTEN RIKKOMISEEN LIITTYVIENSAKKOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVO SEKÄ EI-RAHALLISTEN SANKTIOIDEN LUKUMÄÄRÄ

Ei rikkomuksia 2016



85



Selvitys hallinto- jaohjausjärjestelmästäElisa Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistysry:n 1.1.2016 voimaan tullutta Hallinnointikoodia(Finnish Corporate Governance Code) eikä Elisallaole poikkeamia hallinnointikoodin suosituksista.Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2016 ontehty hallinnointikoodin mukaisesti.Hallinnointikoodi on saatavilla osoitteessawww.cgfinland.fi.

Elisa julkaisee selvityksen hallinto- jaohjausjärjestelmästä osana toimintakertomustasekä sen yhteydessä julkaistavana erillisenädokumenttina. Selvitys sisältää myös Palkka- japalkkioselvityksen.

Elisan tilinpäätös ja siihen sisältyvätoimintakertomus julkaistaan yhtiön kotisivuillaosoitteessa www.elisa.fi.

Elisan hallituksen tarkastusvaliokunta on käsitellytja hallitus on hyväksynyt selvityksen. Selvitystä eipäivitetä tilikauden aikana, mutta ajantasaisiatietoja päivitetään Elisan verkkosivuillewww.elisa.fi/sijoittajille

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Hallinnointi > Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä


86

http://cgfinland.fi/

http://www.elisa.fi

http://corporate.elisa.fi/elisa-oyj/sijoittajille/

Hallinnointia koskevat kuvauksetELISELISAN HALLINTAN HALLINTORAKENNEORAKENNE

Yhtiökokous jayhtiöjärjestysYhtiökokous on Elisan ylin päättävä elin.Yhtiökokous vahvistaa muun muassa konsernintuloslaskelman ja taseen. Se päättää myösvoitonjaosta hallituksen ehdotuksen pohjalta,valitsee hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekäpäättää vastuuvapauden.

Kutsut yhtiökokouksiin julkistetaan Elisankotisivuilla. Lisäksi yhtiökokouksen aika ja paikkasekä kotisivujen osoite julkaistaanyhtiöjärjestyksen mukaisesti ilmoituksena

vähintään yhdessä Suomessa ilmestyvässäsanomalehdessä viimeistään 21 päivää ennenkokousta. Kutsu julkaistaan myöspörssitiedotteena, joka on nähtävillä Elisankotisivuilla. Kutsussa kerrotaan kokouksessakäsiteltävät asiat. Hallituksen ehdotuksetkokoukselle ovat nähtävillä Elisan kotisivuillaennen kokousta.

Elisan yhtiöjärjestys on nähtävillä yhtiön kotisivuillaosoitteessa www.elisa.fi. Yhtiöjärjestyksenmuutoksista päättää aina yhtiökokous.

Elisan vuoden 2017 varsinainen yhtiökokouspidetään 6.4.2017 klo 14.00 Helsingin

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Hallinnointi > Hallintorakenne


87

http://www.elisa.fi

Messukeskuksessa osoitteessa Messuaukio 1,Helsinki.

OsakkeenomistajiennimitystoimikuntaElisan vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous päättiperustaa yhtiölle osakkeenomistajiennimitystoimikunnan, jonka tehtävänä onvalmistella hallituksen jäsenten valintaan japalkitsemiseen liittyviä ehdotuksia varsinaiselleyhtiökokoukselle sekä hyväksyi toimikunnalletyöjärjestyksen. Osakkeenomistajiennimitystoimikunta on perustettu toistaiseksi.Toimikunnan jäsenten toimikausi päättyy kun uusinimitystoimikunta on nimitetty.

Elisan osakasluettelon per 31.8.2016 mukaisestimääriteltiin suurimmat osakkeenomistajat, jotkanimesivät toimikunnan jäsenet.Nimitystoimikunnan kokoonpano syyskuusta 2016lähtien on ollut seuraava:

• Kari Järvinen, toimitusjohtaja, nimeäjäSolidium Oy

• Reima Rytsölä, sijoitusjohtaja, nimeäjäKeskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

• Timo Ritakallio, toimitusjohtaja, nimeäjäKeskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

• Hanna Hiidenpalo, johtaja, sijoitukset,nimeäjänä KeskinäinenTyöeläkevakuutusyhtiö Elo

• Raimo Lind, Elisan hallituksenpuheenjohtaja

Syyskuussa 2016 nimetty osakkeenomistajiennimitystoimikunta kokoontui 3 kertaa ennenehdotusten tekemistä tammikuussa 2017. Tämänlisäksi jäsenehdokkaita haastateltiin kokoustenvälissä. Toimikunta keskusteli hallituksen koosta,

kokoonpanosta ja monimuotoisuudesta sekäniistä osaamisalueista, joiden se katsoo enitenhyödyttävän yhtiötä. Toimikunta tarkasteli myöshallituksen jäsenten palkitsemista.

Toimikunta ilmoitti 24.1.2017 ehdotuksensa Elisanhallitukselle yhtiökokouskutsua varten.

Toimikunta päätti ehdottaa yhtiökokoukselle, että

• hallituksen palkkiot pysyvät ennallaan jakuukausipalkkiot maksetaan kahdessaosassa siten, että osakkeiden hankinta-ajankohta on ensimmäisen ja kolmannenvuosineljännestä koskevanosavuosikatsauksen jälkeen.

• hallituksen jäsenmäärä on seitsemän (7).

• hallituksen nykyisistä jäsenistä ClarisseBerggårdh, Raimo Lind, Petteri Koponen,Leena Niemistö, Seija Turunen ja MikaVehviläinen valitaan uudelleen.

• hallitukseen ehdotetaan valittavaksiuudeksi jäseneksi Antti Vasara.



88

Hallituksen kokoonpano ja toimintaElisan hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksenmukaan vähintään 5 ja enintään 9 jäsentä.Hallituksen jäsenet valitsee varsinainenyhtiökokous yhden vuoden toimikaudeksi, jokaalkaa valinnan suorittaneen yhtiökokouksenpäätyttyä ja päättyy seuraavan yhtiökokouksenpäättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaanpuheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus päättää vuosittainjärjestäytymiskokouksessaan valiokunnista janiiden puheenjohtajista ja jäsenistä. Vuonna 2016toimivat kompensaatio- ja nimitysvaliokunta sekätarkastusvaliokunta. Hallitus vahvistaa valiokuntientehtävät ja työjärjestykset.

Hallituksen jäsententiedotYhtiökokouksessa 31.3.2016 hallitukseen valittiinseitsemän (7) jäsentä. Yhtiön hallituksenjäsenmääräksi vahvistettiin seitsemän (7).Hallitukseen valittiin seuraavaan varsinaiseenyhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksiuudelleen nykyiset hallituksen jäsenet Raimo Lind,Petteri Koponen, Leena Niemistö, Seija Turunen,Jaakko Uotila ja Mika Vehviläinen sekä uutenajäsenenä Clarisse Berggårdh.



89

Takana: Petteri Koponen (vas.), Jaakko Uotila, Leena Niemistö ja Mika VehviläinenEdessä: Clarisse Berggårdh (vas.), hallituksen puheenjohtaja Raimo Lind ja Seija Turunen



90

Raimo Lind

1953, KTM, hallituksen jäsen vuodesta 2009 japuheenjohtaja vuodesta 2012.

Keskeinen työkokemus: Wärtsilä konserninvaratoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen 2005–2013,CFO 1998–2013; Tamrock: Coal liiketoiminnan johtaja,huoltoliiketoiminnan johtaja, CFO 1992–97; ScantrailerAjoneuvoteollisuus Oy, Toimitusjohtaja 1990–91;Wärtsiläkonserni; Huollon apulaisjohtaja, Wärtsilä Singapore Ltd:ntoimitusjohtaja, Wärtsilä Diesel divisioonan talousjohtaja1976–89.

Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät:Hallituksen puheenjohtaja: Evac Group Oy ja Nest Capital.Hallituksen jäsen: HiQ AB ja Nokian Renkaat.

Mika Vehviläinen

1961, KTM, Helsingin Kauppakorkeakoulu, kauppatieteidenmaisteri 1986, hallituksen jäsen vuodesta 2012 javarapuheenjohtaja vuodesta 2014.

Keskeinen työkokemus: Cargotec Oyj, toimitusjohtaja1.3.2013 alkaen; Finnair Oyj, toimitusjohtaja 2010–2013;Nokia Siemens Networks, operatiivinen johtaja,johtoryhmän jäsen 2007–2010; Nokia Oyj, eri tehtäviä1992–2006.

Clarisse Berggårdh

1967, KTM, Svenska Handelshögskolan Helsinki, hallituksenjäsen vuodesta 2016.

Keskeinen työkokemus: Pohjoisranta Burson-Marstellertoimitusjohtaja 2016–; IUM Finland toimitusjohtaja2014–2016; Sanoma Magazines Finlandin toimitusjohtaja2010–2013 ja myyntijohtaja 2006–2010, MediatoimistoDagmarin asiakkuusjohtaja 2003–2006; Codetoysinliiketoimintajohtaja 2001–2003, Valionmarkkinointipäällikkö 1994–2000.

Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät:Hallituksen jäsen: Fingertip ja Suomen Mentorit.

Petteri Koponen

1970, hallituksen jäsen vuodesta 2014.

Keskeinen työkokemus: Perustajaosakas, LifelineVentures 2009–. Liiketoiminnan kehitystehtäviä, GoogleInc. 2007–2009. Perustaja ja toimitusjohtaja Jaiku Ltd,2006–2007. Perustaja, toimitus- ja myöhemminteknologiajohtaja, First Hop 1997–2005. Muita tehtäviä:Blyk.

Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät:Hallituksen puheenjohtaja: Grand Cru Oy, MindfieldGames Oy, Everywear Games Oy, Onemind Dogs Oy jaKontena Oy. Hallituksen jäsen: Smartly.io Solutions Oy.Jäsen: DigiNYT-seurantaryhmä.

Leena Niemistö

1963, lääketieteen tohtori, fysiatrian erikoislääkäri,hallituksen jäsen vuodesta 2010.

Keskeinen työkokemus: Pihlajalinna Oyj:n vanhempineuvonantaja 2016–; Dextra Oy:n toimitusjohtaja2003–2016; Pihlajalinna Oyj:n varatoimitusjohtaja2013–2016.

Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät:Pihlajalinna Oyj:n ja Stockmann Oyj:n hallituksenvarapuheenjohtaja; Suomen Messut Osuuskunnanhallituksen jäsen; Suomen Kansallisoopperan ja baletinrs:n, HLD Healthy Life Devices Oy:n ja BN Clarity Inc Oy:nhallituksen puheenjohtaja; Ars Fennica -palkintolautakunnan puheenjohtaja;Maanpuolustuskurssiyhdistyksen hallituksen jäsen.

Seija Turunen

1953, KTM, Helsingin Kauppakorkeakoulu, ekonomi 1976,kauppatieteiden maisteri 1978, hallituksen jäsen vuodesta2014.

Keskeinen työkokemus: Hallituksen neuvonantaja,Finnlines Oyj, 2013–2014. Finnlines Oyj:nvaratoimitusjohtaja ja CFO 2007–2013 sekäsatamatoiminnot-tulosyksikön johtaja ja konserninsatamayhtiöiden toimitusjohtaja (Finnsteve-yhtiöt)2010–2013. Rahoitusjohtaja, Finnlines Oyj, 1992–2007.Muita tehtäviä ennen 1992: Kansallis-Osake-Pankki,Midland Montagu, Finca, Enso-Gutzeit.

Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät:Finnpilot Pilotage Oy:n hallituksen puheenjohtaja.Pihlajalinna Oyj:n hallituksen jäsen sekätarkastusvaliokunnan puheenjohtaja.



91

Jaakko Uotila

1949, proviisori, Helsingin Yliopisto 1977 ja M.Sc,Johtaminen, California American University 1990,hallituksen jäsen vuodesta 2013.

Keskeinen työkokemus: Toimitusjohtaja Alko Oy2001–2012; Toimitusjohtaja Yliopiston Apteekki1996–2001; Varatoimitusjohtaja Orion-Farmos 1994–1996;Orion-yhtymä Oy useita tehtäviä 1977–1994.

Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät: MedifonOy:n hallituksen jäsen.

HallitusjäsentenriippumattomuusKaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomiayhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

HALLITUSJÄSENTEN ELISA-OMISTUKSET

Elisan nykyisen hallituksen jäsenten ja heidän lähipiirinsä Elisa-omistukset Osakkeita, kpl, 31.12.2016Raimo Lind, puheenjohtaja 14 493Mika Vehviläinen, varapuheenjohtaja 4 578Clarisse Berggårdh, jäsen 572Petteri Koponen, jäsen 2 181Leena Niemistö, jäsen 8 020Seija Turunen, jäsen 2 404Jaakko Uotila, jäsen 3 508

Hallituksen työjärjestysHallitus huolehtii Elisan hallinnon ja toiminnanasianmukaisesta järjestämisestä osakeyhtiölain jamuun säännöstön mukaisesti. Lisäksi hallituspäättää asioista, jotka lain mukaan kuuluvat senpäätettäviksi. Yhtiön hallitus on hyväksynytitselleen työjärjestyksen.

Työjärjestyksessä hallituksen tehtävänä onmäärittää yhtiön strategiset valinnat sekätavoitteet Elisan johdolle ja seurata niidentoteutumista. Hallituksen tehtäviin kuuluu myöstoimitusjohtajan nimittäminen ja johtoryhmänkokoonpanosta päättäminen. Hallitus seuraasäännöllisesti liiketoiminnan tulosta ja yhtiöntaloudellisen aseman kehitystä johdon raporttien

perusteella. Lisäksi hallitus seuraa Elisan hallinnonsäännöstenmukaisuutta sekä liiketoimintariskienja muiden riskien hallintaa. Hallitus käsitteleesuurimmat investoinnit ja liiketoiminnan taiomaisuuden myynnit sekä asettaa rajat yhtiönjohdolle operatiivisissa investoinneissa jarahoitusjärjestelyissä.

Työjärjestyksen mukaan hallitus päättää erityisestiseuraavista asioista:

• Elisan strategisista valinnoista

• voitonjakopolitiikasta

• yhtiökokouksen koolle kutsumisesta jahallituksen ehdotuksista yhtiökokoukselle



92

• Elisan osakkeeseen ja omistajiin liittyvistäasioista

• merkittävimmistä yritysjärjestelyistä jainvestoinneista

• tilinpäätöksistä ja osavuosikatsauksista

• toimitusjohtajan nimittämisestä jaerottamisesta sekä johtoryhmän jäsentennimittämisestä ja erottamisesta sekäheidän toimisuhteidensa ehdoista.

Työjärjestyksen mukaan hallitus käsittelee myösmuita asioita. Se esimerkiksi vahvistaa vuosittaisentaloussuunnitelman, yhtiön organisaationperiaatteet ja liiketoimintojen päälinjaukset.Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa kyselynätoteutettavana itsearviointina. Hallituksen jäsen eiosallistu sellaisen päätöksen tekemiseen, jonkaosalta hänen on lain mukaan jäävättävä itsensäeturistiriidan vuoksi.

HALLITUSJÄSENTEN KOKOUSOSALLISTUMINEN

Elisan hallituksen jäsenten osallistuminenkokouksiin 2016 Osallistuminen/kokouksetRaimo Lind, puheenjohtaja 18/18Mika Vehviläinen, varapuheenjohtaja 17/18Clarisse Berggårdh, jäsen 31.3.2016 alkaen 16/16Petteri Koponen, jäsen 18/18Leena Niemistö, jäsen 18/18Seija Turunen, jäsen 18/18Jaakko Uotila, jäsen 18/18

Hallituksen jäsentenvalinta- jamonimuotoisuusperiaatteetYhtiössä otettiin käyttöön hallitusta koskevatmonimuotoisuusperiaatteet koskien varsinaisessayhtiökokouksessa 2016 ja sen jälkeen valittavaahallitusta.

Elisassa monimuotoisuus nähdään olennaisenaosana vastuullista toimintaa ja menestystekijänä,joka mahdollistaa strategisten tavoitteidensaavuttamisen ja asiakasymmärryksen jatkuvanparantamisen.

Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunta ottaahallituksen kokoonpanoa suunniteltaessahuomioon yhtiön liiketoimintojen tarpeet jakehitysvaiheet sekä hallituksen valiokuntienedellyttämät osaamisalueet. Hallituksen jäsentenvalinnassa tavoitteena on varmistaa, että hallituskokonaisuutena tukee Elisa nykyisen ja tulevan

liiketoiminnan kehittämistä. Monimuotoisuustukee tätä tavoitetta.

Hallituksen monimuotoisuutta tarkastellaan erinäkökulmista. Elisan kannalta olennaisia tekijöitäovat jäsenten toisiaan täydentävä osaaminen,koulutus ja kokemus eri ammatti- ja toimialoilta,eri kehitysvaiheista olevista liiketoiminnoista jajohtamisesta sekä jäsenten henkilökohtaisetominaisuudet. Hallituksen monimuotoisuuttatukee kokemus kansainvälisestätoimintaympäristöstä ja eri kulttuureista sekä ikä-ja sukupuolijakauman huomioiminen. Tavoitteenaon, että kumpaakin sukupuolta on vähintään kaksijäsentä.

Elisan hallituksen jäseneksi valittavalla on oltavatehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuuskäyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen.Hallituskokoonpanon valmistelussa huomioidaanmyös pitkän aikavälin tarpeet jaseuraajasuunnittelu.



93

Elisan yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiönhallituksessa on vähintään viisi ja enintäänyhdeksän jäsentä. Hallituskokoonpanon jajäsenten lukumäärän on mahdollistettavahallituksen tehtävien tehokas hoitaminen.Ehdotuksen hallituksen jäsenmääräksi jakokoonpanoksi valmistelee ja tekee Elisanosakkeenomistajien nimitystoimikunta. Hallituksenjäsenet valitaan vuosittain varsinaisessayhtiökokouksessa.

Vuonna 2016 yhtiökokous valitsi Elisaanhallituksen, jossa on seitsemän jäsentä.Hallituksen jäsenten osaaminen, koulutus- jakokemustaustat sekä henkilökohtaisetominaisuudet ovat erilaisia ja toisiaan täydentäviä.Hallituksessa toimii kolme naista ja neljä miestä,iältään 46–67 -vuotiaita. Hallituksen kokoonpanokokonaisuudessaan on Elisanmonimuotoisuusperiaatteiden mukainen.

Hallituksen valintaa ja monimuotoisuutta koskevatperiaatteet ovat nähtävillä yhtiöninternetsivuilla www.elisa.fi

Hallituksen valiokunnatKompensaatio- janimitysvaliokunta

Kompensaatio- ja nimitysvaliokunta käsittelee javalmistelee työjärjestyksensä mukaan johtoonkuuluvien henkilöiden nimittämisen jaerottamisen, johdon seuraajasuunnittelun jakehittämisen, johdon pitkän tähtäimenkannustinjärjestelmät ja muut johdonpalkitsemiseen liittyvät asiat. Valiokunta käsitteleemyös Elisan henkilöstön kannustinjärjestelmät.

Vuonna 2016 kompensaatio- janimitysvaliokunnan puheenjohtajana toimi

hallituksen puheenjohtaja Raimo Lind ja jäseninäPetteri Koponen (31.3.2016 alkaen), LeenaNiemistö ja Mika Vehviläinen.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu valvoa, ettäyhtiön kirjanpito, taloushallinto, rahoitus, sisäinentarkastus, tilintarkastus ja riskienhallinta onjärjestetty asianmukaisesti. Tarkastusvaliokuntakäsittelee ja valmistelee työjärjestyksensä mukaanerityisesti seuraavat asiat:

• merkittävät muutoksetkirjausperiaatteissa

• merkittävät muutokset taseeseenarvostetuissa erissä

• tilintarkastajan riippumattomuudenseuraaminen

• sisäisen tarkastuksen raportoimat asiat

• tilinpäätökset ja osavuosikatsaukset sekähallintoselvityksen

• riskiselvitykset ja riskienhallinnanjärjestämisen

• taloushallinnon ja rahoituksenjärjestämisen

Tarkastusvaliokunta käsittelee säännöllisesti myössisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajien selvityksetsekä valmistelee tilintarkastusta koskevanehdotuksen.

Vuonna 2016 tarkastusvaliokunnanpuheenjohtajana toimi Seija Turunen ja jäseninäClarisse Berggårdh (31.3.2016 alkaen) ja JaakkoUotila sekä Petteri Koponen (31.3.2016 saakka).Valiokunnan kokouksiin osallistuu myöspäävastuullinen tilintarkastaja.



94

http://www.elisa.fi

ELISAN HALLITUKSEN JÄSENTEN OSALLISTUMINEN VALIOKUNTIEN KOKOUKSIIN 2016

Kompensaatio- janimitysvaliokunta Tarkastusvaliokunta

Raimo Lind 3/3Mika Vehviläinen 3/3Clarisse Berggårdh, jäsen 31.3.2016 alkaen 5/5Petteri Koponen 2/2 1/1Leena Niemistö 3/3Seija Turunen 6/6Jaakko Uotila 6/6



95

Toimitusjohtaja ja muu johto

Toimitusjohtaja ja hänentehtävänsäElisalla toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaayhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien

ohjeiden ja määräysten sekä osakeyhtiölainmukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa yhtiönkirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidonluotettavasta järjestämisestä. Toimitusjohtajanvalitsee hallitus. Toimitusjohtajana toimi vuonna2016 Veli-Matti Mattila.

Veli-Matti MattilaToimitusjohtaja

• 1961, DI, MBA, yhtiön palveluksessavuodesta 2003

• Keskeinen työkokemus: Oy LM EricssonAb:n toimitusjohtaja 1997–2003. Häntyöskenteli eri tehtävissä Ericsson-konsernissa Suomessa ja Yhdysvalloissavuodesta 1986 lähtien. Mattila on

toiminut myös asiantuntijanasveitsiläisessä Ascom Hasler AG:ssä.

• Keskeiset samanaikaisetluottamustehtävät: EK:n hallituksenpuheenjohtaja ja työvaliokunnan jäsen,Sampo Oyj:n hallituksen jäsen,Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (ETLA)ja Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA)hallituksen jäsen, Suomen MessutOsuuskunnan hallintoneuvoston jäsen.

Toimitusjohtajan ja hänen lähipiirinsä Elisa-omistukset Osakkeita, kpl, 31.12.2016Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja 62 146



96

Timo Katajisto

s. 1968, DIYhtiön palveluksessa ja johtoryhmässä vuodesta 2008

Päätoimi: Johtaja, Yritysasiakkaat

Keskeinen työkokemus: Elisan Tuotanto-yksikön johtaja2008–2014, Nokia Siemens Networks, johtokunnan jäsen2007, vastuualueina strategiset muutoshankkeet ja laatu.Nokia Networksin johtokunnan jäsen 2005–2007,vastuualueina tuotanto ja verkkoasennus; useita eritehtäviä Nokia Networksissa ja sen edeltäjässä (NokiaTelecommunications) 1992–2005.

Jari Kinnunen

s. 1962, KTMYhtiön palveluksessa vuodesta 1999, johtoryhmässävuodesta 2005

Päätoimi: Talous- ja rahoitusjohtaja

Keskeinen työkokemus: Yomi Oyj:n toimitusjohtaja2004; Elisa Kommunikation GmbH:n talousjohtaja1999–2004 Saksassa; Polar International Oyj:ntoimitusjohtaja 1996–99 ja controller 1990–96 sekä OyAlftan Ab:ncontroller 1987–90.

Muu johtoElisan johtoryhmä (EJR) valmistelee yhtiönstrategiaa, johtaa yhtiön operatiivista toimintaa jaseuraa tuloksen muodostumista sekä käsitteleeasioita, joihin liittyy merkittäviä taloudellisia taimuita vaikutuksia mm. merkittäviä

yritysjärjestelyitä ja organisaatiomuutokset. Lisäksijohtoryhmä seuraa riskienhallintaa jatoimitusjohtajan ohjeistuksen perusteella hoitaahallinnon asianmukaista järjestämistä. Hallituksentyöjärjestyksen edellyttämät asiat viedäänhallituksen päätettäväksi.

Elisan johtoryhmän jäsenet



97

Asko Känsälä

s. 1957, DIYhtiön palveluksessa vuodesta 2003,varatoimitusjohtaja vuoden 2016 joulukuusta lähtien

Päätoimi: Varatoimitusjohtaja, Johtaja, Henkilöasiakkaat

Keskeinen työkokemus: Elisan Yritysasiakkaat-yksikönjohtaja 2005–2007, kehitysjohtaja 2003–2005, Ericsson-konserni, Pohjoismaiden ja Baltian myyntiyksikönmyyntijohtaja ja johtoryhmän jäsen 2001–2003. Oy LMEricsson Ab, myyntijohtaja 1996–2001. Teknologiankehittämiskeskus (TEKES), teollisuussihteeritoimistonpäällikkö 1993–1996. Hewlett-Packard Oy, myyntipäällikkö1987–1993.

Pasi Mäenpää

s. 1965, datanomi, MBAYhtiön palveluksessa ja johtoryhmässä vuodesta 2006

Päätoimi: Johtaja, Uudet palvelut

Keskeinen työkokemus: Elisan Yritysasiakkaat-yksikönjohtaja 2007−2014 ja myyntijohtaja 2006–2007 CiscoSystems Finland Oy, toimitusjohtaja 2002–2006. NetigyCorporation, Keski-Euroopan johtaja 2000–2002. Fujitsu,Euroopan ja USA:n myyntijohtaja 1999–2000. OracleCorporation, myynti- ja maajohtaja Pohjois-, Keski- ja Itä-Euroopassa 1990–1999.



98

Vesa-Pekka Nikula

s. 1964, DI, MBAYhtiön palveluksessa vuodesta 2009, johtoryhmässävuodesta 2014

Päätoimi: Johtaja, Tuotanto

Keskeinen työkokemus: Elisan Henkilöasiakasyksikönasiakaspalvelujohtaja 2010–2014 ja kehitysjohtaja2009–2010, Nokia Siemens Networks, Managed Services -liiketoiminnan johtaja WSE (West South Europe)2007–2009. Nokia Networks, Managed Services -liiketoiminnan johtaja EMEA (Europe, Middle East, Africa)2005–2007. Ericsson-konserni, lukuisat eri tehtävätSuomessa, Hollannissa ja Englannissa 1994–2005.

Merja Ranta-aho

s. 1966, PsM, TkLYhtiön palveluksessa vuodesta 2001, johtoryhmässävuodesta 2014

Päätoimi: Henkilöstöjohtaja

Keskeinen työkokemus: Elisan Henkilöasiakasyksikönhenkilöstöpäällikkö 2009–2013. Elisan ja Radiolinjanhenkilöstön kehittämistehtävissä vuosina 2001–2009.Teknillisessä Korkeakoulussa tutkijana ja opettajana1992–2001 ja viestintätehtävissä 1990–1992.

Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät:Palvelualojen työnantajat PALTA ry:ntyömarkkinavaliokunnan jäsen.



99

Katiye Vuorela

s. 1968, KTMYhtiön palveluksessa ja johtoryhmässä vuodesta 2008

Päätoimi: Viestintäjohtaja

Keskeinen työkokemus: Paroc Group Holding Oy,viestintäjohtaja 2000–2008. IBM:n tytäryhtiö LotusDevelopment Finland Oy, markkinointi- ja viestintäpäällikkö1998–2000. Nokia Telecommunications, DedicatedNetworks -liiketoimintayksikönmarkkinointiviestintäpäällikkö 1994–1998.

Sami Ylikortes

s. 1967, KTM, OTKYhtiön palveluksessa vuodesta 1996, johtoryhmässävuodesta 2003

Päätoimi: vuodesta 1996, johtoryhmässä vuodesta 2003

Keskeinen työkokemus: Suomen Unilever,taloushallinnon tehtävissä 1991–1996.

Keskeiset samanaikaiset luottamustehtävät:Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n elinkeinopoliittisenvaliokunnan jäsen.



100

Elisan johtoryhmän jäsenten ja heidän lähipiirinsä Elisa-omistukset Osakkeita, kpl, 31.12.2016Timo Katajisto, johtaja, Yritysasiakkaat 2 000Jari Kinnunen, talous- ja rahoitusjohtaja 35 511Asko Känsälä, johtaja, Henkilöasiakasyksikkö 27 114Pasi Mäenpää, johtaja, uudet palvelut 16 406Vesa-Pekka Nikula, johtaja, Tuotanto 11 145Merja Ranta-aho, henkilöstöjohtaja 2 080Katiye Vuorela, viestintäjohtaja 645Sami Ylikortes, hallintojohtaja 14 085



101

Kuvaukset sisäisen valvonnanmenettelytavoista ja riskienhallinnanjärjestelmien pääpiirteistäElisan taloudelliseen raportointiprosessiin liittyviensisäisen valvonnan ja riskienhallinnanjärjestelmien tavoitteena on varmistaa, että yhtiönjulkistamat taloudelliset raportit noudattavatlakeja ja säädöksiä, ovat luotettavia ja antavatolennaisesti oikeat tiedot yhtiön taloudesta.Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on rakennettusisään yhtiön toimintaan ja prosesseihin. Elisansisäistä valvontaa voidaan kuvata COSO-viitekehyksellä.

ValvontaympäristöElisan valvontaympäristö perustuu yhtiön arvoihin,politiikkoihin, ohjeistuksiin ja käytäntöihin sekätavoitteelliseen johtamiseen. Elisan keskeisistäprosesseista on tehty kuvaukset ja niitä sekävalvotaan että kehitetään systemaattisesti.

Keskeinen osa liiketoiminnan johtamista jasuorituskyvyn hallintaa ovat vuosittaisetliiketoiminta- ja strategiasuunnitteluprosessit jatavoitteiden asettaminen sekä rullaavakuukausittainen talousennuste. Taloudellisiatoteumia arvioidaan suhteessa ennusteeseen,vuosisuunnitelmaan, edelliseen vuoteen jastrategiseen suunnitelmaan.

Elisan ja sen yksiköiden tavoitteet asetetaan jajohdetaan henkilötasolle tuloskortti- jatulospalkkiojärjestelmän avulla vähintään kahdestivuodessa käytävissä tavoitekeskusteluissa.

Riskien arviointiElisan suunnitteluprosessin olennainen osa onriskien arviointi, jossa pyritään tunnistamaan jaanalysoimaan riskit, jotka vaarantavat tavoitteidensaavuttamisen, sekä asettamaan tarvittavattoimenpiteet.

Merkittävimmät taloudellisen raportoinninoikeellisuutta koskevat riskit on tunnistettuprosessikohtaisessa riskianalyysissä.Riskienarviointi kattaa väärinkäytöksiin ja niistäaiheutuviin taloudellisiin menetyksiin sekä yhtiönmuiden varojen väärinkäyttöön liittyvät riskit.

KontrollitKontrollitoimenpiteet koostuvat prosessienautomaattisista ja manuaalisista täsmäytyksistä,kontrolleista ja ohjeista, joiden avulla pyritäänvarmistamaan taloudellisen raportoinninoikeellisuus ja hallitsemaan riskejä. Raportoinninkontrollimekanismien prosessit on dokumentoitu.Keskeisiä kontrollimekanismeja ovat lisäksitietojärjestelmien käyttöoikeuksien hallinta,toimintavaltuutukset sekä järjestelmämuutostenhallittu toteutus.

Liiketoimintojen talouskehitystä seurataanjatkuvasti yksikkökohtaisesti. Talousjohtokäsittelee säännöllisesti poikkeukselliset erät ja

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016Hallinnointi > Kuvaukset sisäisen valvonnan menettelytavoista ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä


102

kirjaukset sekä kuukausittain rullaavasti laadittujenennusteiden muutosten taustalla oleva syyt.Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuttavarmistetaan myös operatiivisten mittareiden,ajurien ja tunnuslukujen laajalla, analyyttisellaraportoinnilla.

ValvontaHallituksen tarkastusvaliokunta valvoo, että yhtiönkirjanpito, taloushallinto, sisäinen tarkastus,tilintarkastus ja riskienhallinta on järjestettyasianmukaisesti. Elisan hallitus tarkastaa jahyväksyy osavuosikatsaus- ja tilinpäätöstiedotteet.Yhtiön hallitus ja johtoryhmä seuraavatkuukausittain konsernin ja liiketoimintojen tuloksiasekä tavoitteiden toteutumista. Elisantalousyksikkö vastaa taloudellisen raportoinninsisäisestä valvonnasta ja arvioi jatkuvastikontrollien toimivuutta. Lisäksi Elisan sisäinentarkastus valvoo taloudellisen raportoinninluotettavuutta vuosittaisessatarkastussuunnitelmassaan.

RiskienhallintaYhtiö jakaa liiketoimintaan vaikuttavat riskinsästrategisiin, operatiivisiin ja vakuutettavissa oleviinriskeihin sekä rahoitusriskeihin. Elisanvakuutettavissa olevat riskit tunnistetaan ja niidenvakuuttaminen hoidetaan ulkopuolisenvakuutusmeklarin kautta. Vakuutusmeklari avustaayhtiötä vakuutettavan riskin määrää jatodennäköisyyttä arvioitaessa.

Taloudellinen viestintä jakoulutusKeskeiset ohjeet, politiikat ja menettelytavat ovathenkilöstön saatavilla yhtiön intranetissa.Talousorganisaatiolle järjestetään säännöllisesti

tiedotusta ja koulutusta erityisestikirjanpitosääntöjen, raportointivaatimusten jatiedonantovelvoitteiden muutoksista.

Elisan voimassa oleva tiedonantopolitiikka löytyyyhtiön internetsivuilta www.elisa.fi

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016Hallinnointi > Kuvaukset sisäisen valvonnan menettelytavoista ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä


103

http://www.elisa.fi

Sisäinen tarkastusSisäisen tarkastuksen yksikön tarkoituksena onarvioida yhtiön sisäisen valvontajärjestelmän jariskienhallinnan sekä johtamis- jahallintoprosessien tarkoituksenmukaisuutta jatuloksellisuutta. Sisäisen tarkastuksen avullatuetaan organisaation kehittämistä ja tehostetaanhallitukselle kuuluvan valvontavelvollisuudenhoitamista.

Samalla sisäinen tarkastus auttaa organisaatiotasen tavoitteiden saavuttamisessa arvioimalla jatutkimalla sen toimintoja sekä valvomalla yhtiönohjeistuksen noudattamista. Tätä varten sisäinentarkastus tuottaa analyysejä, arvioita, suosituksiaja tietoa yhtiön hallituksen ja ylimmän johdonkäyttöön. Arvioinneista raportoidaan niidenvalmistuttua toimitusjohtajalle, hallitukselle jaarviointikohteen johdolle sekä tarvittaessatarkastusvaliokunnalle.

Sisäinen tarkastustoiminta perustuukansainvälisiin standardeihin (IIA). Sisäinentarkastus on muusta organisaatiosta riippumatontoiminto. Tarkastuksen lähtökohta on ensisijaisestiliikkeenjohdollinen, ja työtä koordinoidaanyhteistyössä tilintarkastuksen kanssa. Vuotuinentarkastussuunnitelma ja tarkastuskertomusesitellään hallituksen tarkastusvaliokunnalle.Sisäinen tarkastus suorittaa hallituksen ja Elisanjohtoryhmän pyynnöstä tarkastuksia myös muista,erikseen sovittavista asioista.

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Hallinnointi > Muut selvityksessä annettavat tiedot


104

Yhtiön sisäpiiri ja sisäpiirihallintoElisa noudattaa kulloinkin voimassa olevaa NasdaqHelsinki Oy:n sisäpiiriohjetta. Lisäksi Elisan hallituson vahvistanut yhtiölle Nasdaq Helsinki Oy:nsisäpiiriohjetta täydentävän sisäpiiriohjeen.

Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ((EU) N:o596/2014, ”MAR”) mukaisiksi johtohenkilöiksiElisassa on määritelty Elisa Oyj:n hallituksenjäsenet ja Elisa Oyj:n johtoryhmän jäsenet. Elisanjohtohenkilö ei saa käydä kauppaa Elisanosakkeilla tai muilla rahoitusvälineillä 30 päivääennen tulosjulkistuksia (= suljettu ajanjakso). Elisasuosittelee johtohenkilöitään tekemään Elisanosakkeiden ja muiden rahoitusvälineiden osaltapitkäaikaisia sijoituksia ja ajoittamaan mahdollisettoimet tulosjulkistusten jälkeiseen ajankohtaan.

Henkilöt ja tahot, joilla on pääsy tiettyynsisäpiiritietoon, merkitään hankekohtaiseensisäpiiriluetteloon. Hankekohtaiseensisäpiiriluetteloon merkitty ei saa käydä kauppaasinä aikana, kun hänet on merkitty luetteloon.

Elisan lakiasiainosasto valvoo sisäpiiriohjeidennoudattamista sekä pitää yllä luetteloa yhtiönjohtohenkilöistä ja heidän lähipiiristään jasisäpiiriluetteloja.



105

TilintarkastajatTilintarkastajien tehtävänä on varmistaa, ettätilinpäätös on laadittu voimassa oleviensäännösten mukaisesti siten, että se antaa oikeatja riittävät tiedot yhtiön tuloksesta jataloudellisesta asemasta sekä muut tarpeellisettiedot yhtiön sidosryhmille.

Muita keskeisiä tavoitteita: varmistaa, että sisäinenvalvonta ja riskienhallinta on järjestettyasianmukaisesti ja että organisaatio toimiiohjeiden mukaisesti sekä annettujen valtuuksienpuitteissa. Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksenkeskinäistä työnjakoa painotetaan siten, ettäsisäinen tarkastus varmistaa organisaationtoiminnan yhtiön sisäisten ohjeiden mukaisesti.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on oltavavähintään yksi ja enintään kaksi varsinaistatilintarkastajaa. Tilintarkastajan on oltavaKeskuskauppakamarin hyväksymä.Tilintarkastajien toimikausi on heitä valittaessakulumassa oleva tilikausi. Tilintarkastajien tehtäväpäättyy toimikauden päättymistä lähinnäseuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Vuonna 2016 yhtiöllä oli yksi varsinainentilintarkastaja. Elisan tilintarkastajana toimi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, jonka nimeämänäpäävastuullisena tilintarkastajana toimi EsaKailiala, KHT.

Suomalaisten konserniyhtiöidentilintarkastuspalkkiot tilivuodelta 2016 olivatyhteensä 265 215,00 euroa, josta emoyhtiönosuus oli 189 354,00 euroa. Ulkomaistenkonserniyhtiöiden tilintarkastuspalkkio oli 51000,00 euroa.

Tilintarkastusyhteisölle on suoritettutilintarkastukseen liittymättömistä palveluistapalkkioita 298 795,00 euroa. Nämä palvelutliittyivät muun muassa yritysjärjestelyihin,veropalveluihin, regulaatiolaskennan läpikäyntiin,tietoturva-auditointeihin sekä muihinasiantuntijapalveluihin.



106

Palkitsemisen päätöksentekojärjestysElisa Oyj:n yhtiökokous päättää vuosittainhallituksen jäsenten palkitsemisestaosakkeenomistajien nimitystoimikunnanvalmisteleman ehdotuksen perusteella.

Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajan ja muunjohtoryhmän palkoista, palkkioista sekä pitkänaikavälin kannustinjärjestelmistä. Hallitus päättäämyös toimitusjohtajan lyhyen aikavälinkannustinjärjestelmästä. Lisäksi hallitus päättääjohtoryhmän lyhyen aikavälinkannustinjärjestelmän enimmäisrajat.Kompensaatio- ja nimitysvaliokunta valmisteleeedellä mainitut asiat, tarvittaessa riippumattomienulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella,hallituksen päätettäväksi. Toimitusjohtaja päättääjohtoryhmän lyhyen aikavälinkannustinjärjestelmän tavoitteet.

Elisan yhtiökokous on valtuuttanut 31.3.2016hallituksen päättämään osakeannista jaosakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksienantamisesta sekä omien osakkeidenhankkimisesta. Osakeantivaltuutus on voimassa30.6.2018 saakka ja hankintavaltuutus 30.6.2017saakka, ja hallitus voi käyttää valtuutuksia myöspalkitsemiseen.

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Hallinnointi > Palkka- ja palkkioselvitys


107

Palkitsemisen keskeiset periaatteet

Hallituksen jäsentenpalkitseminenHallituksen jäsenille maksetaan kuukausipalkkiosekä kokouspalkkio hallituksen ja sen valiokuntienkokouksista. Kuukausipalkkioilla (60 prosentinlaskennallisella ennakonpidätyksellävähennettynä) hankitaan vuosineljänneksittäinElisan osakkeita. Vuoden 2016 varsinaisessayhtiökokouksessa päätettiin hallituksen jäsenilleseuraavat palkkiot:

• puheenjohtajan palkkio 9 000 euroa/kk

• varapuheenjohtajan jatarkastusvaliokunnan puheenjohtajanpalkkio 6 000 euroa/kk

• jäsenen palkkio 5 000 euroa/kk

• kokouspalkkio 500 euroa/kokous/henkilö.

Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikuntaedellyttää, että hallituksen jäsenellä on omistustayhtiössä. Vuoden 2014 ensimmäisenvuosineljänneksen aikana ja sitä ennen palkkiollahankittuja osakkeita koskee neljän vuodenluovutusrajoitus, joka kuitenkin päättyyaikaisemmin, mikäli jäsenen toimikausi yhtiönhallituksessa päättyy.

Hallituksen puheenjohtajalle ei makseta palkkiotaosallistumisesta Elisan osakkeenomistajiennimitystoimikunnan kokouksiin.



108

Toimitusjohtaja

Vuosipalkka

Toimitusjohtajalle maksetaan kokonaispalkkaa,joka sisältää kiinteän rahapalkan ja verotettavatluontoisedut. Kiinteä rahapalkka on 515 700,00euroa vuodessa. Lisäksi maksetaan lomaraha.Verotettavat luontoisedut ovat 12 300,00 euroavuodessa. Toimitusjohtajankokonaispalkitsemiseen kuuluu myös lyhyen japitkän aikavälin kannustinjärjestelmät.

Lyhyen ja pitkän aikavälinkannustinjärjestelmät

Toimitusjohtajalle maksetaan tulospalkkiota, jokaperustuu yhtiön hallituksen asettamiintaloudellisiin tavoitteisiin. Tämän lyhyen aikavälinkannustinjärjestelmän tavoitekausi on puoli vuottaja palkkio maksetaan puolivuosittain.

Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustekoostuu osakepalkkiojärjestelmistä. Kulloinkinvoimassa olevan osakepalkkiojärjestelmänkeskeiset tavoitteet on kuvattu kappaleessaAvainhenkilöiden kannustinjärjestelmät.Palkkioiden enimmäisrajat on kuvattu Taulukossa1.

Eläkkeet ja toimisuhteen päättymiseenliittyviä ehtoja

Johtajasopimuksensa mukaisesti toimitusjohtajantoimisuhde päättyy hänen täyttäessään 60 vuotta.Toimitusjohtajalla on maksuperusteinen lisäeläke.Eläkejärjestelyyn sisältyy vapaakirjaoikeus.

Toimitusjohtajan toimisuhteen irtisanomisaika onElisan puolelta kuusi kuukautta ja toimitusjohtajanpuolelta kolme kuukautta. Jos toimisuhde päättyyElisasta johtuvasta syystä, toimitusjohtajalla onoikeus saada Elisalta 24 kuukauden

kokonaispalkkaa vastaava erokorvaus, jostavähennetään sopimuksen irtisanomisajan palkka.

Muu Elisan johtoryhmä

Vuosipalkka

Johtoryhmälle maksetaan kokonaispalkkaa, jokasisältää kiinteän rahapalkan ja verotettavatluontoisedut. Lisäksi johtoryhmän jäsenetkuuluvat lyhyen ja pitkän aikavälinkannustinjärjestelmien piiriin. Johtoryhmänjäsenien kiinteä rahapalkka on yhteensä 1 743900,00 euroa vuodessa. Lisäksi maksetaanlomaraha. Verotettavat luontoisedut ovatyhteensä 44 100,00 euroa vuodessa (luvut eivätsisällä toimitusjohtajan palkkaa ja verotettavialuontoisetuja).

Lyhyen ja pitkän aikavälinkannustinjärjestelmät

Elisan johtoryhmän lyhyen aikavälin kannustimenamaksetaan tulospalkkiota, joka perustuu Elisan jasen yksiköiden tuloskorteissa olevientaloudellisten ja toiminnallisten tavoitteidentoteumiin. Tavoitekausi on puoli vuotta jatulospalkkio maksetaan puolivuosittain.

Elisan johtoryhmä kuuluu yhtiön pitkän aikavälinkannustinjärjestelmän eliosakepalkkiojärjestelmän piiriin (ks.Avainhenkilöiden kannustinjärjestelmät).Palkkioiden enimmäisrajat ovat Taulukossa 1.

Eläkkeet ja toimisuhteen päättymiseenliittyviä ehtoja

Ennen vuotta 2013 Elisan johtoryhmässäaloittaneiden jäsenten johtajasopimus päättyyjohtajan täytettyä 62 vuotta. Heille on tehtyeläkevakuutusyhtiön kanssa maksuperusteinenryhmälisäeläkejärjestely, johon sisältyy



109

vapaakirjaoikeus. Oikeus eläkkeen nostamiseenalkaa 62-vuotiaana.

Johtoryhmän jäsenten toimisuhteenirtisanomisaika on Elisan puolelta kuusi kuukautta

ja johtoryhmän jäsenen puolelta kolme kuukautta.Jos toimisuhde päättyy Elisasta johtuvasta syystä,johtoryhmän jäsenellä on oikeus saada Elisaltayhdeksän kuukauden kokonaispalkkaa vastaavaasummaa.



110

TAULUKKO 1. LYHYEN JA PITKÄN AIKAVÄLIN KANNUSTINJÄRJESTELMIEN PALKKIOIDENENIMMÄISRAJAT

Lyhyen aikavälinkannustinjärjestelmäPitkän aikavälin kannustinjärjestelmät

Tulos-palkkio-

järjestelmä2015 ja

2016, %*

Sitouttavasake-

palkkio-järjestelmä

2011,osakkeita,

kplAnsainta-

jakso13.12.2016 -

13.12.2017 ja13.12.2016 -

13.12.2018

Osake-palkkio-

järjestelmä2011,

osakkeita,kpl

(maksimi)Ansainta-

jakso2014–2016

Osake-palkkio-

järjestelmä2011,

osakkeita,kpl

(maksimi)Ansainta-

jakso2015–2017

Osake-palkkio-

järjestelmä2014,

osakkeita,kpl

(maksimi)Ansainta-

jakso2016–2018

Osake-palkkio-

järjestelmä2014,

osakkeita,kpl

(maksimi)Ansainta-

jakso2017–2019

Toimitusjohtaja 90 % 5 000 ja 5 000 83 000 55 000 42 000 45 000Muu johtoryhmä 73,2 %** 268 000 160 000 125 000 132 000* Enimmäisrajat on esitetty prosentteina kiinteästä tavoitekauden kausiansioista.** Muu johtoryhmä, keskimäärin

AvainhenkilöidenkannustinjärjestelmätOsakepalkkiojärjestelmä 2014

Elisan hallitus päätti 11.12.2014 uudestakonsernin avainhenkilöiden osakepohjaisestakannustinjärjestelmästä. Uuden järjestelmäntarkoituksena on yhdistää omistajien jaavainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvonnostamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöönja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeidenansaintaan perustuva palkkiojärjestelmä.Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluuenintään 200 henkilöä.

Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme kolmenvuoden ansaintajaksoa, kalenterivuodet2015–2017, 2016–2018 ja 2017–2019. Elisanhallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit jakullekin kriteerille asetettavat tavoitteetansaintajakson alussa.

Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta2015–2017 sekä ansaintajaksolta 2016–2018

perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS),uusien liiketoimintojen liikevaihtoon ja muihinkeskeisiin tavoitteisiin.

Ansaintajaksolta 2015–2017 maksettavat palkkiotvastaavat yhteensä enintään noin 700 000 Elisanosakkeen arvoa (sisältäen myös rahanamaksettavan osuuden). Mahdollinen palkkioansaintajaksoilta 2015–2017 maksetaan vuonna2018 osittain osakkeina ja osittain rahana.



Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiostaosallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia



111

maksuja. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhteenpäättymisilmoitus tulee ennen palkkionmaksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta.

Osakepalkkiojärjestelmä 2011

Elisan hallitus päätti 19.12.2011 Elisa-konserninavainhenkilöiden osakepohjaisestakannustinjärjestelmästä.

Suoritusperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässäon kolme ansaintajaksoa: kalenterivuodet2012−2014, 2013−2015 ja 2014−2016. Palkkiotvastaavat yhteensä enintään noin 3,3 miljoonanElisan osakkeen arvoa. Yhtiön hallitus päättääjärjestelmän ansaintakriteerit ja niille asetettavattavoitteet kunkin ansaintajakson alussa.Ensimmäinen ansaintajakso 2012–2014 toteutuiosakepalkkioina vuonna 2015 ja toinenansaintajakso 2013–2015 vuonna 2016.

Ansaintajaksojen 2012–2014, 2013–2015 ja2014–2016 mahdollinen palkkio perustuu Elisanhenkilöasiakas- ja yritysasiakassegmenttien uusienliiketoimintojen liikevaihdon kasvuun ja Elisanosakekohtaiseen tulokseen (EPS). Toteutuneeltaansaintajaksolta 2012–2014 palkkiot maksettiinosittain yhtiön osakkeina ja osittain rahanahelmikuussa 2015 ja ansaintajakson 2013–2015osalta tammikuussa 2016. Tulevan ansaintajaksonmahdollinen toteutus seuraa samaa periaatetta.Rahana maksettava osuus kattaa palkkiostaaiheutuvat verot. Mikäli osallistujan työ- taitoimisuhteen päättymisilmoitus tulee ennenpalkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisestimakseta. Osakepalkkiojärjestelmänkohderyhmään kuuluu noin 160 henkilöä, japalkkiot vastaavat vuosittain enintään noin 1miljoonan Elisan osakkeen arvoa, mukaan lukienrahana maksettava osuus.

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä2011

Elisan hallitus päätti 19.12.2011 sitouttavastaosakepalkkiojärjestelmästä, joka käsittää vuodet2012–2018. Mahdollinen palkkio perustuutoimisuhteen voimassaoloon. Tämän järjestelmänperusteella maksettavat palkkiot vastaavatyhteensä enintään noin 0,5 miljoonan Elisanosakkeen arvoa, mukaan lukien rahanamaksettava osuus.

Elisan hallitus päätti 11.12.2014 ottaa käyttöönkyseisen sitouttavan osakepalkkiojärjestelmänvuoden ja kahden vuoden ajanjaksoilla.Ensimmäinen sitouttamisajan osakepalkkiomaksettiin marraskuussa 2015 ja toisen jaksonosakepalkkio marraskuussa 2016.

Elisan hallitus päätti 16.12.2016 uusistaansaintajaksoista sitouttavaanosakepalkkiojärjestelmään. Järjestelmän puitteissamyönnettävien palkkioiden sitouttamisaikakäsittää vuoden ja kahden vuoden ajanjaksoja.



112

Palkitsemisraportti

HallitusHallituksen jäsenten kuukausipalkkiot, hankittujenosakkeiden lukumäärä sekä hallituksen ja

valiokuntien kokouspalkkiot on esitetty allaolevassa taulukossa.

TAULUKKO 2. HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKKIOT VUONNA 2016

Asemahallituk-sessa

Kiinteätkk-palkkiot,

euroa*

Hallitus-kokousten

palkkiot,euroa***

Valio-kunta-

kokoustenpalkkiot,euroa***

Palkkiotyhteensä,

euroa

Kiinteilläkk-palkkioilla

hankitutElisan

osakkeet,kpl*

Hallituksenosake-

omistukset31.12.2015,

kpl**Raimo Lind Puheenjohtaja 108 000 7 500 1 500 117 000 1 311 14 493Mika Vehviläinen Varapuheenjohtaja 72 000 7 000 1 500 80 500 874 4 578Clarisse Berggårdh Jäsen 31.3.2016 alkaen 45 000 6 500 2 500 54 000 552 572Petteri Koponen Jäsen 60 000 7 500 1 500 69 000 727 2 181Leena Niemistö Jäsen 60 000 7 500 1 500 69 000 727 8 020

Seija Turunen

Jäsen, tarkastus-valiokunnanpuheenjohtaja 72 000 7 500 3 000 82 500 874 2 404

Jaakko Uotila Jäsen 60 000 7 500 3 000 70 500 727 3 508Yhteensä 477 000 51 000 14 500 542 500 5 792 35 756* Kuukausipalkkioilla (60 prosentin laskennallisella ennakonpidätyksellä vähennettynä) on hankittu vuosineljänneksit-täin Elisan osakkeita.** Osakeomistukset 31.12.2016 sisältävät myös hallituksen jäsenten lähipiirin omistamat osakkeet. Elisan nykyisen hallituksen jäsenille30.12.2016 hankittujen osakkeiden kauppa kirjautui jäsenten arvo-osuustileille vasta 3.1.2017, joten nämä osakemäärät eivät sisälly taulukossamainittuihin osakemääriin. Tiedot hallituksen jäsenten Elisan osake-omistusten muutoksista löytyvät yhtiön Johtohenkilöiden liiketoimet -pörssitiedotteista.*** Perustuen kokousmääriin.



113

Toimitusjohtaja jajohtoryhmäTAULUKKO 3: VUONNA 2016 TOIMITUSJOHTAJALLE JA YHTIÖN MUULLE JOHTORYHMÄLLEMAKSETUT PALKAT JA TALOUDELLISET ETUUDET

Rahapalkat, euroa

Verotettavatluontoisedut,

euroaTulos-palkkiot,

euroa

Osake-palkkionkokonaisarvo,

euroa Yhteensä, euroa

Osakepalkkiostaosakkeinasuoritettuosuus, kpl

Toimitusjohtaja 546 781,94 9 132,16 351 260,80 947 863,27* 1 855 038,17 13 573Muutjohtoryhmänjäsenet 1 694 420,00 58 377,06 699 219,34 2 667 400,29** 5 119 416,69 37 838Yhteensä 2 241 201,94 67 509,22 1 050 480,14 3 615 263,56 6 974 454,86 51 411* Luovutuspäivämäärien 29.1.2016 ja 7.11.2016 osakekurssien mukaan** Luovutuspäivänmäärän 29.1.2016 osakekurssin mukaan

Vastuuta toimitusjohtajan eläkkeeseen ikävuosille60 ja 61 kartutettiin 214 884 euron varauksellataseeseen. Toimitusjohtajan lisäeläkejärjestelyyn,ikävuodesta 62 lukien, maksettiin 156 700,39euroa. Muiden johtoryhmän jäsenten osaltalisäeläkkeiden vuosimaksu oli 130 623,93 euroa.



114

Hallituksen toimintakertomusvuodelta 2016Tilinpäätös on laadittu IFRS-standardienmukaisesti.

MarkkinatilanneKilpailutilanne on ollut tiukka ja aktiivinen vuoden2016 aikana; siihen on sisältynyt joitakin tyypillisiäkampanjoita ja investointeja asiakashankintaan.Älypuhelinmarkkinat kasvoivat, ja datapalveluidenkäytön suotuisa kehitys jatkui. Noin 93 prosenttiavuoden 2016 aikana myydyistä matkapuhelimista

oli älypuhelimia. Matkapuhelinmarkkinoidenkasvua ovat vauhdittaneet lisäksi entistä laajempiverkon kattavuus ja uusien 4G-nopeuksienkapasiteetti. Kiivas kilpailu kiinteän laajakaistanmarkkinoista on koskenut lähinnäkiinteistöliittymiä. Perinteisten kiinteän verkonliittymien lukumäärä ja käyttö laskee.

Suotuisa kehitys IT- ja IPTV-viihdepalveluidenmarkkinoilla on jatkunut. Myös kuluttajien digi-taalisten verkkopalveluiden kysyntä on kasvanut.

Liikevaihto, tulos ja rahoitusasema

LIIKEVAIHTO JA TULOS

milj. euroa 2016 2015 2014Liikevaihto 1 636 1 569 1 535Käyttökate 563 532 520

Vertailukelpoinen käyttökate (1 564 536 520Käyttökate-% 34,4 33,9 33,8Vertailukelpoinen käyttökate-% 34,5 34,1 33,8Liikevoitto 339 312 305

Vertailukelpoinen liikevoitto (2 349 322 305Liikevoitto-% 20,7 19,9 19,9Vertailukelpoinen liikevoitto-% 21,4 20,5 19,9Oman pääoman tuotto, % 27,1 27,0 25,61) 2016 vertailukelpoinen käyttökate sisältää Anvian hankintaan liittyvän 1,7 milj. euron varainsiirtoveron sekä Tansecin osakkeiden myynnistäsaadun 0,6 milj. euron myyntivoiton.2) 2016 vertailukelpoinen liikevoitto sisältää yllä mainittujen lisäksi 9 milj. euron Habbo-palveluun liittyvän liikearvon alaskirjauksen.

Liikevaihto kasvoi 4 prosenttia. Anviankonsolidaatio, mobiilipalveluiden ja laitemyynninkasvu sekä Suomessa että Virossa sekämolempien asiakassegmenttien digitaalisetpalvelut kasvattivat liikevaihtoa. Liikevaihtoaheikensivät mobiilin yhdysliikennemaksujen ja

roaming-tulojen lasku sekä perinteisten kiinteänverkon palveluiden käytön ja liittymämääränväheneminen molemmissa segmenteissä.

Raportoitu käyttökate sisältää 1 miljoonaa euroakertaluonteisia eriä liittyen Anvian hankinnanvarainsiirtoveroon (1,7 miljoonaa euroa) sekä

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Tilinpäätös > Hallituksen toimintakertomus


115

Tansecin osakkeiden myynnistä saatuunmyyntivoittoon (0,6 miljoonaa euroa).Vertailukelpoinen käyttökate kasvoi 5 prosenttiapääosin Anvian konsolidoinnin, liikevaihdonkasvun ja tehostamistoimenpiteiden ansiosta.Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 9 prosenttia.Poistot sisältävät 9 miljoonan euron Habbo-palveluun liittyvän liikearvon alaskirjauksen.

Nettorahoitustuotot ja -kulut laskivat -18miljoonaan euroon (-24). Tämä johtui pääasiassakertaluontoisesta 3 miljoonan euron

palautuksesta koskien arvo-osuustileillesiirtämättömiä osakkeita sekä aiempaamatalammasta korkotasosta. Tuloslaskelmantuloverot kasvoivat -63 miljoonaan euroon (-47).Tämä johtui pääasiassa parantuneesta tuloksestaennen veroja sekä edellisenä vuonna kirjatustalaskennallisesta verosaamisesta. Elisan nettotulosoli 257 miljoonaa euroa (244). Vertailukelpoinennettotulos oli 265 (246). Konserninosakekohtainen tulos oli 1,61 euroa (1,52) javertailukelpoinen osakekohtainen tulos 1,66 euroa(1,54).

RAHOITUSASEMA

milj. euroa 31.12.2016 31.12.2015 31.12.2014Nettovelka 1 124 962 1 001

Nettovelka / käyttökate (1 2,0 1,8 1,9Velkaantumisaste (gearing), % 115,7 103,9 114,0Omavaraisuusaste, % 38,5 41,4 39,4

milj. euroa 2016 2015 2014Kassavirta investointien jälkeen 65 253 185

Kassavirta investointien jälkeen ilman osakehankintoja (2 281 266 2241) (korolliset velat – rahavarat) / (neljän edellisen vuosineljänneksen käyttökate ilman kertaluonteisia eriä)2) Sisältää 167 milj. euron rahoitusjärjestelyn liittyen Starman-kauppaan

Kassavirta investointien jälkeen oli 65 miljoonaaeuroa (253), ilman osakehankintoja 281miljoonaa euroa (266). Kassavirta ilmanosakehankintoja kasvoi pääasiassa kasvaneenkäyttökatteen ja parantuneennettokäyttöpääoman muutoksen vuoksi.

Rahoitusasema ja maksuvalmius ovat hyvällätasolla. Nettovelka nousi 1 124 miljoonaan euroon(962) lähinnä Starman-kauppaan liittyvänlainajärjestelyn seurauksena. Käteisvarojen janostamattomien kommittoitujen pankkilainojensekä luottolimiittien määrä vuoden lopussa oli 214(479) miljoonaa euroa.

MuutoksetkonsernirakenteessaAnvia Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous 29.6.2016hyväksyi Anvia Oyj:n ICT-liiketoimintojen myynninElisalle. Kauppa toteutettiin 1.7.2016, mistä lähtienhankitut yhtiöt Anvia Telecom Oy, Anvia IT-palvelutOy, Anvia Hosting Oy, Anvia TV Oy ja WatsonNordic Oy on konsolidoitu Elisaan. Kauppasummaoli 107 miljoonaa euroa, josta 78 miljoonaa euroamaksettiin Anvian osakkeilla, 28 miljoonaaeuroa käteisellä ja 1 miljoona euroa Tansec Oy:nosakkeilla.

Arediv Oy sulautui tytäryhtiösulautumisella ElisaOyj:hin 30.6.2016.



116

Elisa myi täysin omistamansa tytäryhtiön ElisaRahoitus Oy:n Aktia Pankki Oyj:lle 1.7.2016.

Elisa allekirjoitti 13.12.2016 sopimuksen, jolla Elisasopi kaapeli-TV-operaattori Starmanin Vironliiketoiminnan ostosta. Kaupan toteutuminen

edellyttää Viron kilpailuviranomaisen sekä muidentavanomaisten yrityskauppoihin liittyvien ehtojenhyväksyntää. Viron kilpailuviranomainen onkäynnistänyt prosessin II-vaiheen. Elisa arvioi, ettäjärjestely saadaan päätökseen vuoden 2017ensimmäisen neljänneksen aikana.

Kuluttaja-asiakkaatmilj. euroa 2016 2015Liikevaihto 1 029 983Käyttökate 369 348Vertailukelpoinen käyttökate 370 349Käyttökate-% 35,9 35,4Vertailukelpoinen käyttökate-% 35,9 35,5Liikevoitto 241 221Vertailukelpoinen liikevoitto 250 229Käyttöomaisuusinvestoinnit 126 111

Liikevaihto kasvoi 5 prosenttia. Anviankonsolidaatio, mobiilipalveluiden ja laitemyynninkasvu sekä digitaalisten palveluiden kasvukasvattivat liikevaihtoa. Liikevaihtoa heikensivätperinteisten kiinteän verkon palveluiden käytön jaliittymämäärän väheneminen sekä mobiilinyhdysliikennemaksujen lasku.

Raportoitu käyttökate sisältää 1 miljoonaa euroakertaluonteisia eriä, jotka liittyvät Anviankauppaan. Käyttökate ilman kertaluonteisia eriäkasvoi 6 prosenttia lähinnä Anvian konsolidaation,liikevaihdon kasvun ja toiminnantehostamistoimenpiteiden seurauksena.

Yritysasiakkaatmilj. euroa 2016 2015Liikevaihto 606 586Käyttökate 194 185Vertailukelpoinen käyttökate 194 187Käyttökate-% 31,9 31,5Vertailukelpoinen käyttökate-% 32,0 31,9Liikevoitto 99 91Vertailukelpoinen liikevoitto 99 93Käyttöomaisuusinvestoinnit 100 85

Liikevaihto kasvoi 3 prosenttia. Anviankonsolidaatio, mobiilipalveluiden ja digitaalistenpalveluiden kasvu kasvattivat liikevaihtoa.Liikevaihtoa heikensivät mobiilinyhdysliikennemaksujen lasku sekä perinteistenkiinteän verkon palveluiden käytön jaliittymämäärän väheneminen.

Vertailukelpoinen käyttökate kasvoi 4 prosenttialähinnä Anvian konsolidaation, liikevaihdon kasvunja toiminnan tehostamistoimenpiteiden vuoksi.



117

HenkilöstöVuonna 2016 Elisan henkilöstömäärä olikeskimäärin 4 247 (4 146). Henkilöstökulutkasvoivat 275 miljoonaan euroon (266) lähinnäAnvian konsolidaation ja palkkojen

yleiskorotusten vuoksi. Vuoden 2016 lopussahenkilöstömäärä oli 4 301 (4 083).Henkilöstömäärät segmenteittäin tilikaudenlopussa olivat seuraavat:

31.12.2016 31.12.2015Kuluttaja-asiakkaat 2 424 2 290Yritysasiakkaat 1 877 1 793Yhteensä 4 301 4 083

Investoinnitmilj. euroa 2016 2015Käyttöomaisuusinvestoinnit 226 196

- Kuluttaja-asiakkaat 126 111- Yritysasiakkaat 100 85

Osakkeet 108 18Yhteensä 334 213

Tärkeimmät käyttöomaisuusinvestoinnit liittyivät4G-verkon kapasiteetin ja peittoalueen

kasvattamiseen sekä muihin verkkoihin ja IT-investointeihin.

Rahoitusjärjestelyt jaluokituksetVOIMASSA OLEVAT RAHOITUSJÄRJESTELYT

milj. euroa EnimmäismääräKäytössä

31.12.2016Komittoidut luottolimitit 300 130

Yritystodistusohjelma (1 250 199

EMTN-ohjelma (2 1 000 6001) Kotimainen yritystodistusohjelma, ei komittoitu.2) Eurooppalainen joukkovelkakirjaohjelma, ei komittoitu.

PITKIEN LAINOJEN LUOKITUKSET

Luokittaja Luokitus NäkymäMoody’s Investor Services Baa2 VakaaStandard & Poor’s BBB+ Vakaa

Kassavarat sekä käyttämättömät komittoidutpankkilainat ja luottolimitit olivat 214 miljoonaaeuroa (479) 31.12.2016.

Standard & Poor's vahvisti Elisanluottoluokitukseksi ‘BBB+’ ja näkymän vakaaksi8.3.2016. Moody's Investors Service vahvisti Elisanluottoluokitukseksi Baa2 ja näkymän vakaaksi20.4.2016.



118

OsakeOsakkeiden vaihto perustuu Nasdaq Helsingissä javaihtoehtoisilla markkinapaikoilla tehtyihin

kauppoihin. Päätöskurssit perustuvat NasdaqHelsingin tietoihin.

Osakkeiden pörssivaihdon kehitys 2016 2015Nasdaq Helsinki, miljoonaa kpl 105,7 113,3

Muut markkinapaikat, milj. kpl (1 190,6 172,9Kokonaisvaihto, miljoonaa kpl 296,2 286,2Vaihto, miljoonaa euroa 9 577,1 8 121,2% osakkeista 177,0 171,0

Osakkeet ja markkina-arvot 31.12.2016 31.12.2015Osakkeita, kpl 167 335 073 167 335 073Omat osakkeet 7 715 129 7 851 006Ulkona olevat osakkeet 159 619 944 159 484 067Päätoskurssi, euroa 30,93 34,79Osakekannan markkina-arvo, miljoonaa euroa 5 176 5 822Omat osakkeet, % 4,61 4,691) Muut markkinapaikat Fidessa Fragmentation -raportin mukaan.

Osakkeita Osakkeita, kplOmat

osakkeetUlkona olevat

osakkeetOsakkeet 31.12.2015 167 335 073 7 851 006 159 484 067

Osakepalkkiojärjestelmä 29.1.2016 (1 -134 037 134 037

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 7.11.2016 (2 -1 840 1 840Osakkeet 31.12.2016 167 335 073 7 715 129 159 619 9441) Pörssitiedote 29.1.20162) Pörssitiedote 7.11.2016

Tutkimus ja kehitysPalveluja kehitetään pääasiassa liiketoiminnanyhteydessä, jolloin se lasketaan normaaleihinliiketoimintakuluihin. Elisa käytti vuonna 2016tutkimus- ja kehittämistoimintaan 11 miljoonaaeuroa (15 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 13miljoonaa euroa vuonna 2014), mikä on 0,7prosenttia liikevaihdosta (0,9 prosenttia vuonna2015 ja 0,8 prosenttia vuonna 2014). Aktivoidutkehittämismenot olivat 10 miljoonaa euroa (13miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 11 miljoonaaeuroa vuonna 2014).

Varsinainen yhtiökokous2016 ja hallituksenjärjestäytymiskokousElisa Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti31.3.2016 hallituksen ehdotuksen mukaisesti, ettäyhtiökokouksen vahvistaman taseen 31.12.2015perusteella jaetaan osinkoa 1,40 euroa osakkeelta.Osinko maksettiin 12.4.2016.

Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2015.Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajallemyönnettiin vastuuvapaus vuodelta 2015.

Yhtiön hallituksen jäsenmääräksi vahvistettiinseitsemän (7). Hallitukseen valittiin seuraavaanvarsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi



119

toimikaudeksi uudelleen hallituksen jäsenet RaimoLind, Petteri Koponen, Leena Niemistö, SeijaTurunen, Jaakko Uotila ja Mika Vehviläinen sekäuutena jäsenenä Clarisse Berggårdh.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiintilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab.Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT EsaKailiala.

Elisan varsinaisessa yhtiökokouksessa valittuhallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaanpuheenjohtajaksi Raimo Lindin javarapuheenjohtajaksi Mika Vehviläisen. Hallituksenkompensaatio- ja nimitysvaliokuntaan nimitettiinRaimo Lind (pj), Petteri Koponen, Leena Niemistöja Mika Vehviläinen sekä tarkastusvaliokuntaanSeija Turunen (pj), Clarisse Berggårdh ja JaakkoUotila.

Hallituksen valtuutuksetYhtiökokous valtuutti hallituksen päättämäänomien osakkeiden hankkimisesta tai pantiksiottamisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla.Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna.Valtuutuksen enimmäismäärää on 5 miljoonaaosaketta. Valtuutus on voimassa 30.6.2017saakka.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämäänuusien osakkeiden antamisesta, yhtiön hallussaolevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/taiosakkeisiin oikeutettavien erityisten oikeuksienantamisesta. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaanannin suunnattuna. Valtuutuksen enim-mäismäärä on 15 miljoonaa osaketta. Valtuutuson voimassa 30.6.2018 saakka.

Elisan osakkeenomistajiennimitystoimikuntaNimitystoimikunnan kokoonpano syyskuusta 2016lähtien on ollut seuraava:

• Kari Järvinen, toimitusjohtaja, nimeäjäSolidium Oy

• Reima Rytsölä, sijoitusjohtaja, nimeäjäKeskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

• Timo Ritakallio, toimitusjohtaja, nimeäjäKeskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

• Hanna Hiidenpalo, johtaja, sijoitukset,nimeäjänä KeskinäinenTyöeläkevakuutusyhtiö Elo

• Raimo Lind, Elisan hallituksenpuheenjohtaja

Nimitystoimikunta valitsi Kari Järvisenpuheenjohtajaksi.

Nimitystoimikunnan asettamisesta päätti Elisanyhtiökokous vuonna 2012. Sen tehtävänä onvalmistella hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioitakoskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselleyhtiökokoukselle.

Merkittävät oikeudellisetja sääntelyyn liittyvät asiatUusi EU:n verkkovierailun vähittäismaksujenpoistamista (roam-like-at-home, ”RLAH”) koskevasääntely tulee voimaan 15.6.2017. Euroopankomissio on tehnyt ehdotuksen nykyistenverkkovierailun enimmäistukkuhintojenalentamiseksi. Komissio on ehdottanut, ettäverkkovierailun enimmäistukkuhinnat ovat 0,0085euroa/megatavu, 0,04 euroa/minuutti ja 0,01euroa/tekstiviesti 15.6.2017 alkaen EU:n alueella.



120

Verkkovierailun ehdotetut enimmäistukkuhinnatvoivat vielä muuttua EU:nlainsäädäntömenettelyssä. Euroopan komissiopäätti 15.12.2016 verkkovierailun kohtuukäytön janiin kutsutun kestävyysmekanisminyksityiskohtaiset säännöt. Nämä menettelyt onsuunniteltu varmistamaan kotimaanlaskutusmallien kestävyyttä.

EU on hyväksynyt tietosuoja-asetuksen (theGeneral Data Protection Regulation, GDPR), jokakoskee henkilötietojen kaikkea käsittelyä. Asetustulee voimaan 25.5.2018.

Kesäkuussa 2016 Anvia Oyj:n ylimääräinenyhtiökokous hyväksyi Anvian ICT-liiketoiminnanmyynnin Elisalle. Yksityinen osakkeenomistaja onnostanut käräjäoikeudessa kanteen Anviaavastaan yhtiökokouksen päätöksen mitätöimiseksi.

700 MHz:n 4G-taajuushuutokauppa päättyi24.11.2016. Elisa sai tavoittelemansa määräntaajuuksia, eli 2x10 MHz. Elisan taajuuksien hintaon 22,0 miljoonaa euroa ja se maksetaan viidessävuosittaisessa erässä 2017–2021. Toimilupa onvoimassa 1.2.2017–31.12.2033. 700 MHz:ntaajuuksia hyödynnetäänmobiililaajakaistakäytössä 2017 lähtien.

Elisan toimintaan liittyvätoleelliset riskit jaepävarmuustekijätRiskienhallinta on osa Elisan sisäistävalvontajärjestelmää. Sen avulla pyritäänvarmistamaan, että yhtiön liiketoimintaanvaikuttavat riskit tunnistetaan, niihin vaikutetaan janiitä seurataan. Yhtiö jakaa liiketoimintaanvaikuttavat riskinsä strategisiin ja operatiivisiinriskeihin sekä vahinko- ja rahoitusriskeihin.

Strategiset ja operatiiviset riskit

Televiestintäala on erityisen kilpailtu Elisanpäämarkkina-alueilla, mikä voi vaikuttaa Elisanliiketoimintaan. Lisäksi ala on voimakkaastisäännelty. Elisaa ja sen liiketoimintaa valvovat jasääntelevät useat viranomaiset. Sääntely vaikuttaajoidenkin Elisan tuotteiden ja palvelujen hintoihin.Se voi myös vaatia pitkäkestoisia investointeja.

EU:n roamingia ja verkkoneutraalisuutta koskevanuuden asetuksen lopulliset vaikutukset ovat yhäavoimia, ja niillä voi olla taloudellista vaikutustaElisan mobiililiiketoimintaan.

Tietoliikenneteknologian nopea kehitys voivaikuttaa merkittävästi Elisan liiketoimintaan.

Elisan päämarkkina-alue on Suomi, missämatkapuhelinten määrä asukasta kohden onmaailman suurimpia ja liittymämäärän kasvu siksirajallista. Lisäksi kiinteän verkon puhelinliikenteenvolyymi on vähentynyt viime vuosina. Nämä tekijätvoivat rajoittaa kasvumahdollisuuksia.

Vahinkoriskit

Yhtiön ydintoiminnot on vakuutettuonnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen jakeskeytymisten varalta. Vahinkoriskejä ovat myösoikeudenkäynnit ja kanteet.

Rahoitusriskit

Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainat jasijoitukset on hajautettu kiinteä- ja vaihtuva-korkoisiin instrumentteihin. Korkoriskinhallitsemiseksi voidaan käyttää korkojohdannaisia.

Elisan liiketoimintoihin liittyvistä varoista jakassavirroista valtaosa on euromääräistä, jotenvaluuttariski on vähäinen.



121

Likviditeettiriskien hallinnan tavoitteena onvarmistaa konsernin rahoitus kaikissa tilanteissa.Elisalla on käteisvaroja, komittoitujaluottojärjestelyjä ja jatkuva kassavirta, jotkariittävät kattamaan ennakoitavissa olevatrahoitustarpeet.

Likvidien varojen sijoitukset tehdäänvahvistettujen limiittien rajoissa taloudellisestivakaisiin pankkeihin, kotimaisiin yrityksiin jainstituutioihin. Myyntisaamistenluottoriskikeskittymät ovat vähäisiä asiakaskannansuuruuden ansiosta.

Rahoitusriskien hallinta on selostettukonsernitilinpäätöksen liitetiedossa 34.

YritysvastuuElisalla on merkittävä rooli yhteiskunnassa edistääkestävää digitalisaatiota parantamalla jatkuvastipalveluidensa luotettavuutta, turvallisuutta,saatavuutta ja ilmastovaikutuksia. Elisa onsitoutunut YK:n Global Compact -aloitteeseen jatukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.

Ympäristömyönteisten ICT- ja online-palveluidenasiakaskysyntä jatkoi kasvuaan vuonna 2016vähentäen edelleen Elisan asiakkaidenhiilijalanjälkeä. Hiilidioksidipäästöt pienenivätyhteensä 35 527 tonnia (32 313), mikä tarkoittaa14 prosentin parannusta vuoteen 2015verrattuna.

Elisa on muuttuvan työkulttuurin ja etätyönedelläkävijä. Vuonna 2016 henkilöstö tekikeskimäärin 77 etätyöpäivää (75) ja osallistui 227556 virtuaalineuvotteluun (211 014). Modernittyöskentelytavat ja panostuksetpäivittäisjohtamiseen näkyivät hyvinä tuloksinaSuomen Parhaat Työpaikat Trust Index -kyselyssäsekä Elisan henkilöstötutkimuksessa, jonkatulokset paranivat jälleen jo 13-vuotisentutkimushistorian aikana.

Elisan energiatehokkuustoimenpiteet jauusiutuvan sähkön käyttö paransivat Elisanhiilidioksidipäästösäästöjä, jotka olivat 118 560hiilidioksiditonnia (41 633). Kaikki Suomessa jaVirossa käytetty sähkö oli uusiutuvaa.Mobiiliverkon ja palvelinkeskusten optimoinnin,modernisoinnin ja virtualisoinnin tuloksenasaavutettiin 7 953 tonnin säästöt (6 919). Elisasäästi 937 hiilidioksiditonnia sähköisenlaskutuksen ansiosta (914).

Elisa raportoi hiilidioksidipäästönsä vuosittainCDP-kyselyssä. Elisan sijoittajille ja globaaleillemarkkinoille tarkoitettu ilmastoraportti onvuosittain arvioitu pohjoismaisten teleyritystenparhaimmistoon.

Vuona 2016 Elisa pääsi kansainvälisestitunnustettuun FTSE4Good -indeksiin. Se mittaasellaisten yritysten toimintaa, jotka täyttävätvastuullisen yritystoiminnan standardit niinympäristövastuun kuin sosiaalisen vastuun sekähallinnoinnin osalta.

Elisa julkaisee neljännen vastuuraporttinsaverkossa osana vuoden 2016 vuosikertomustaan.Raportti on laadittu GRI G4 Core vaatimustenmukaisesti.

Selvitys hallinto- jaohjausjärjestelmästäElisa on julkaissut erillisen selvityksen hallinto- jaohjausjärjestelmästä 27.1.2017.

Tilikauden jälkeisettapahtumat24.1.2017 kokoontunut Elisan osakkeenomistajiennimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselleyhtiökokoukselle hallituksen jäsentenlukumääräksi seitsemän. Nimitystoimikunta



122

ehdottaa Raimo Lindin, Clarisse Berggårdhin,Petteri Koposen, Leena Niemistön, Seija Turusenja Mika Vehviläisen uudelleenvalintaa. Toimikuntaehdottaa edelleen, että hallitukseen valitaanuutena jäsenenä Antti Vasara. Nykyisistä jäsenistäJaakko Uotila on ilmoittanut, että hän ei olekäytettävissä uudelleenvalintaan vuoden 2017varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Anvian ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi19.1.2017 välitilinpäätöksen, joten Anvian ja Elisanvälisen yrityskaupan viimeiset osakeluovutuksetvoidaan toteuttaa.

Näkymät ja ohjeistusvuodelle 2017Suomen makrotalousympäristön odotetaan yhäolevan heikko vuonna 2017 huolimatta joistainpositiivisista kehityksistä. Kilpailutilanne Suomenteleviestintämarkkinoilla jatkuu myöshaasteellisena.

Koko vuoden ohjeistus ei sisällä Starman-kauppaa.Liikevaihdon arvioidaan olevan samalla tasolla taihieman parempi kuin vuonna 2016. Mobiilidatanja digitaalisten palvelujen odotetaan kasvattavanliikevaihtoa. Vertailukelpoisen käyttökatteenodotetaan olevan samalla tasolla tai hiemanparempi kuin vuonna 2016. Investointienodotetaan olevan enintään 13 prosenttialiikevaihdosta. Keskipitkän aikavälin tavoite,korkeintaan 12 prosenttia on edelleen voimassa.Elisan rahoitusasema ja maksuvalmius on hyvä.

Elisa jatkaa tuottavuutta lisääviä toimenpiteitään,esimerkiksi lisäämällä automaatiota eriprosesseissa, kuten verkonhallinnassa jajakelussa. Tämän lisäksi Elisan jatkuvat laadunparantamistoimenpiteet lisäävätasiakastyytyväisyyttä ja tehokkuutta, sekäpienentävät kustannuksia.

Elisan kehitys uusia, elämyksellisiä jamerkityksellisiä palveluja asiakkailleen tarjoavanayhtiönä jatkuu. Pitkän aikavälin kasvu jakannattavuuden paraneminen perustuvatmobiilidatamarkkinoiden kasvuun sekä uusiinonline- ja ICT-palveluihin.

VoitonjakoElisan voitonjakopolitiikan mukaan voitonjako on80–100 prosenttia edellisen tilikauden tuloksesta.Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan jakaalisävoitonjakoa. Jakoehdotusta tai päätöstätehdessään hallitus ottaa huomioon yhtiönrahoitusaseman, tulevat rahoitustarpeet jaasetetut taloudelliset tavoitteet. Voitonjakoonkuuluvat osingonmaksu, pääomanpalautus jaomien osakkeiden osto.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle,että osinkoa maksetaan 1,50 euroa osakkeelta.Voitonjako on 93 prosenttia tilikauden tuloksesta.

Oikeus yhtiökokouksen päätöksen mukaisestijaettaviin varoihin on osakkeenomistajilla, jotka on10.4.2017 merkitty Euroclear Finland Oy:npitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitusehdottaa maksupäiväksi 19.4.2017. Tilikaudenvoitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin.

Hallitus päätti myös ehdottaa yhtiökokoukselle,että hallitukselle annetaan valtuutus enintään 5miljoonan oman osakkeen hankintaan, joka vastaa3 prosenttia koko osakekannasta.



123

Konsernin tuloslaskelma

milj. euroa Liite 2016 2015

Liikevaihto 1, 4 1 635,7 1 569,5

Liiketoiminnan muut tuotot 5 4,4 4,8

Materiaalit ja palvelut 6 -626,4 -609,0Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 7, 27 -274,8 -266,3Liiketoiminnan muut kulut 8 -175,9 -166,5Käyttökate 1 563,0 532,5

Poistot ja arvonalentumiset 1, 10 -223,8 -220,4Liikevoitto 1 339,3 312,1

Rahoitustuotot 11 6,8 3,6Rahoituskulut 11 -24,6 -27,4Osuus osakkuusyritysten tuloksesta -1,4 2,3Voitto ennen veroja 320,0 290,6

Tuloverot 12 -62,6 -47,1Tilikauden voitto 257,4 243,5

Tilikauden voiton jakautuminenEmoyhtiön omistajille 257,1 243,1Määräysvallattomille omistajille 0,3 0,4

257,4 243,5

Tulos/osake (euroa):Laimentamaton 13 1,61 1,52Laimennettu 13 1,61 1,52

Ulkona olevia osakkeita keskimäärin (1 000 osaketta):Laimentamaton 13 159 608 159 470Laimennettu 13 159 608 159 470

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Tilinpäätös > Konsernin tilinpäätös


124

Laaja konsernin tuloslaskelma


Tilikauden voitto 257,4 243,5Muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioitunaErät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:Myytävissä olevat rahoitusvarat 19 7,7 12,0Rahavirran suojaukset 0,5 -0,9Muuntoerot -0,0 0,0

8,3 11,1Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät 28 -0,3 1,8Laajan tuloslaskelman voitto 265,4 256,5

Laajan tuloslaskelman voiton jakautuminen:Emoyhtiön omistajille 265,1 256,1Määräysvallattomille omistajille 0,3 0,4

265,4 256,5



125

Konsernin tasemilj. euroa Liite 31.12.2016 31.12.2015

VARATPitkäaikaiset varatAineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 14 713,9 677,4Liikearvo 15 879,8 830,1Muut aineettomat hyödykkeet 15 160,0 134,8Osuudet osakkuusyrityksissä 16, 35 2,2 59,5Myytävissä olevat rahoitusvarat 17-19 38,9 30,3Laskennalliset verosaamiset 21 24,6 23,3Myyntisaamiset ja muut saamiset 17, 18, 20, 25 74,8 73,7

1 894,3 1 829,1Lyhytaikaiset varatVaihto-omaisuus 22 55,0 54,8Myyntisaamiset ja muut saamiset 23 537,0 333,4Tuloverosaamiset 2,2 0,2Rahavarat 24 44,5 29,1

638,7 417,5

VARAT YHTEENSÄ 1 2 533,0 2 246,6

OMA PÄÄOMA JA VELATOMA PÄÄOMAOsakepääoma 83,0 83,0Omat osakkeet -142,9 -145,5Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 90,9 90,9Vararahasto 3,4 3,4Käyvän arvon rahasto 21,3 13,3Muut rahastot 381,0 381,0Kertyneet voittovarat 534,1 499,3Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 26, 27 970,8 925,4

Määräysvallattomien omistajien osuus 0,5 0,5OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 971,3 925,9

VELATPitkäaikaiset velatLaskennalliset verovelat 21 28,5 22,7Eläkevelvoitteet 28 16,6 15,6Varaukset 29 3,5 3,4Rahoitusvelat 30 827,3 686,0Ostovelat ja muut velat 31 34,0 23,9

909,8 751,6Lyhytaikaiset velatOstovelat ja muut velat 31 307,7 255,5Tuloverovelat 0,0 2,9Varaukset 29 2,9 5,4Rahoitusvelat 30 341,2 305,2

651,9 569,1VELAT YHTEENSÄ 1 561,7 1 320,7

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 2 533,0 2 246,6



126

Konsernin rahavirtalaskelma


Liiketoiminnan rahavirratVoitto ennen veroja 320,0 290,6Oikaisut

Poistot ja arvonalentumiset 10 223,8 220,4Rahoitustuotot (-) ja -kulut (+) 17,8 23,8Käyttöomaisuuden myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) -0,7 -2,9Varausten lisäys (+) / vähennys (-) tuloslaskelmassa -2,8 2,0Muut oikaisut 0,4 -0,2

238,5 243,0Käyttöpääoman muutos

Myynti- ja muiden saamisten lisäys (-) / vähennys (+) -3,0 -1,6Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) 0,6 -5,6Osto- ja muiden velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 11,9 6,9

9,4 -0,4Saadut osingot 3,5 2,9Saadut korot 2,2 2,4Maksetut korot -22,0 -23,8Maksetut verot -65,1 -52,0Liiketoiminnan nettorahavirta 486,5 462,8

Investointien rahavirratTytäryritysten ja liiketoimintojen hankinnat -25,0 -2,9Osakkuusyritysten hankinnat -23,9 -11,1Tytäryritysten ehdolliset vastikkeet -0,2 1,3Investoinnit käyttöomaisuushyödykkeisiin -208,9 -199,8Tytäryritysten ja liiketoimintojen myynnit 2,4Myytävissä olevien rahoitusvarojen myynnit 0,4 1,5Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit 1,0 1,1Myönnetyt lainat -167,0Lainasaamisten takaisinmaksut 0,1Investointien nettorahavirta -421,3 -209,8

Rahavirta ennen rahoitusta 65,2 253,0

Rahoituksen rahavirratPitkäaikaisten lainojen nostot 150,0 0,2Pitkäaikaisten lainojen maksut -130,8 -10,7Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) 158,5 -39,5Rahoitusleasingvelkojen maksut -4,4 -4,8Maksetut osingot -223,2 -210,3Rahoituksen nettorahavirta -49,9 -265,2

Rahavarojen muutos 15,3 -12,2Rahavarat tilikauden alussa 29,1 41,3Rahavarat tilikauden lopussa 24 44,5 29,1



127

Laskelma konsernin oman pääomanmuutoksista

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

milj. euroaOsake-

pääomaOmat

osakkeet

Sijoitetunvapaan

omanpääoman

rahastoMuut

rahastot

Kertyneetvoitto-

varat Yhteensä

Määräys-vallat-

tomienomistajien

osuus

Omapääoma

yhteensäOma pääoma 1.1.2015 83,0 -148,2 90,9 384,8 467,5 878,0 0,6 878,6

Tilikauden tulos 243,1 243,1 0,4 243,5Muuntoerot 0,0 0,0 0,0Myytävissä olevat rahoitusvarat 12,0 12,0 12,0Rahavirran suojaukset -0,9 -0,9 -0,9Etuuspohjaisen nettovelanuudelleen määrittämisestäjohtuvat erät 1,8 1,8 1,8

Tilikauden laaja tulos 12,9 243,1 256,1 0,4 256,5Osingonjako -210,5 -210,5 -0,5 -211,0Osakepalkitseminen 2,7 1,5 4,2 4,2Muut muutokset -2,3 -2,3 -2,3Oma pääoma 31.12.2015 83,0 -145,5 90,9 397,7 499,3 925,5 0,5 925,9

Tilikauden tulos 257,1 257,1 0,3 257,4Muuntoerot -0,0 -0,0 -0,0Myytävissä olevat rahoitusvarat 7,7 7,7 7,7Rahavirran suojaukset 0,5 0,5 0,5Etuuspohjaisen nettovelanuudelleen määrittämisestäjohtuvat erät -0,3 -0,3 -0,3

Tilikauden laaja tulos 8,0 257,1 265,1 0,3 265,4Osingonjako -223,5 -223,5 -0,4 -223,9Osakepalkitseminen 2,7 3,4 6,1 6,1Muut muutokset -2,3 -2,3 -2,3Oma pääoma 31.12.2016 83,0 -142,9 90,9 405,7 534,1 970,9 0,5 971,3



128

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin perustiedotElisa-konserni ("Elisa" tai "yhtiö") harjoittaateletoimintaa tarjoten tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluja Suomessa ja valituilla kansainvälisillämarkkina-alueilla. Konsernin emoyhtiö on ElisaOyj. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja senrekisteröity osoite on Ratavartijankatu 5. EmoyhtiöElisa Oyj:n osakkeet on listattu NASDAQ OMXHelsingissä vuodesta 1997 lähtien.

Yhtiön hallitus on hyväksynyt 26.1.2017 tämäntilinpäätöksen julkistettavaksi. Jäljennöstilinpäätöksestä on saatavissa Elisa Oyj:npääkonttorista osoitteesta Ratavartijankatu 5,Helsinki tai internet-osoitteesta www.elisa.fi.

TilinpäätöksenlaatimisperustaElisan konsernitilinpäätös on laadittukansainvälisten tilinpäätösstandardien(International Financial Reporting Standards, IFRS)mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu31.12.2016 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Suomenkirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissasäännöksissä kansainvälisillätilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan EU:nasetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetynmenettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksihyväksyttyjä standardeja ja niistä annettujatulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovatmyös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävienkirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimustenmukaiset.

Tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiinhankintamenoihin lukuun ottamatta myytävissäolevia rahoitusvaroja, käypään arvoontulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, osakeperusteisia maksuja sekäjohdannaisia. Tilinpäätös esitetään miljooninaeuroina. Luvut on pyöristetty yhden desimaalintarkkuudelle.

Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konserninjohdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaanperustuvia ratkaisuja. Tietoa harkintaanperustuvista ratkaisuista, joita johto on käyttänytkonsernin noudattamia tilinpäätöksenlaatimisperiaatteita soveltaessaan ja joilla oneniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviinlukuihin, on esitetty laatimisperiaatteidenkohdassa "Johdon harkintaa edellyttävätlaatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeisetepävarmuustekijät".

Sovelletut uudet jauudistetut standardit jatulkinnat1.1.2016 käyttöönotetuilla IFRS-standardienvuosittaisilla muutoksilla (Annual Improvements) eiole ollut vaikutusta konsernitilinpäätöksentietoihin.



129

http://www.elisa.fi

KonsernitilinpäätöksenlaatimisperiaatteetYhdistelyperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Elisa Oyj:nsekä ne tytäryritykset, joissa konsernilla onmääräysvalta. Määräysvalta toteutuu, kunkonserni altistuu tai on oikeutettu yhteisönmuuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaantähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaavaltaansa.

Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseensiitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanutmääräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihensaakka, jolloin määräysvalta lakkaa.Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistukseneliminoinnissa käytetään hankintamenetelmää.Konsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- jakäyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet,sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjakoeliminoidaan.

Emoyrityksen omistusosuuden muutokset, jotkaeivät johda määräysvallan menettämiseen,käsitellään oman pääoman liiketoimina.Määräysvallan menettämisen yhteydessämahdollisesti jäljellä oleva sijoitus arvostetaanmääräysvallan menettämispäivän käypään arvoonja erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Hankitutyksilöitävissä olevat varat ja vastattaviksi otetutvelat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiinarvoihin. Ehdollisen vastikkeen muutokset jahankintaan liittyvät menot kirjataantulosvaikutteisesti. Vaiheittain toteutuvassahankinnassa aiempi omistusosuus arvostetaankäypään arvoon ja syntyvä voitto tai tappiokirjataan tulosvaikutteisesti.

Määräysvallattomien omistajien osuus hankitustatytäryrityksestä arvostetaan joko suhteellisenaosuutena hankitun tytäryrityksen nettovaroista taikäypään arvoon. Arvostamisesta päätetäänhankintakohtaisesti. Määräysvallattomienomistajien osuuden muutokset kirjataanvoittovaroihin.

Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksenomistajille ja määräysvallattomille omistajilleesitetään tuloslaskelman yhteydessä.Määräysvallattomien omistajien osuus omastapääomasta esitetään omana eränä taseen omassapääomassa. Tytäryritysten tappiot kohdistetaanmääräysvallattomille omistajille myös niidentekemien sijoitusten ylittävältä osalta.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernillaon huomattava vaikutusvalta. Huomattavavaikutusvalta syntyy pääasiallisesti silloin, kunkonserni omistaa yli 20 prosenttia yrityksenäänivallasta tai kun konsernilla muutoin onhuomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.Osakkuusyritykset yhdistelläänkonsernitilinpäätökseenpääomaosuusmenetelmällä. Jos konsernin osuusosakkuusyhtiön tappioista ylittää osuudenosakkuusyhtiössä, sijoitus merkitään taseeseennolla-arvoon eikä sen ylittäviä tappioita huomioida,ellei konsernilla ole muita velvoitteitaosakkuusyhtiöön liittyen. Osakkuusyrityksetyhdistellään siitä lähtien, kun yrityksestä on tullutosakkuusyritys. Vastaavasti myydyt yhtiötyhdistellään myyntihetkeen saakka.

Yhteisjärjestelyt

Yhteisjärjestelyt ovat järjestelyjä, joissa konsernikäyttää yhden tai useamman osapuolen kanssayhteistä määräysvaltaa. Yhteisjärjestely on jokoyhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisyritys onjärjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn



130

nettovarallisuuteen, kun taas yhteisessätoiminnossa konsernilla on järjestelyyn liittyviävaroja koskevia oikeuksia ja velkoja koskeviavelvoitteita. Konsernin ainoa yhteisjärjestely onyhteinen toiminto ja sen yhdistely tehdäänsuhteellista menetelmää käyttäen.

Ulkomaan rahan määräisten erienmuuntaminen

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka onkonsernin emoyhtiön toiminta- jaesittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat onkirjattu toimintavaluutan määräisiksi käyttäentapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia.Monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutanmääräisiksi tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen jaei-monetaariset erät tapahtumapäivän kurssiinpois lukien käypiin arvoihin arvostetut erät, jotkaon muunnettu käyttäen arvostuspäivänvaluuttakursseja. Muuntamisesta syntyneet voitotja tappiot on kirjattu tulosvaikutteisesti.Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvätvastaaviin eriin liikevoiton yläpuolella.Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja-tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaisten konserniyritystentilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat onmuunnettu euroiksi kauden keskikurssia ja taseettilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Kaudentuloksen muuntaminen eri kursseillatuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessaomaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonkamuutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihto sisältää liiketoiminnan tavanomaisetmyyntituotot vähennettynä myyntiin liittyvilläveroilla ja myönnetyillä alennuksilla. Myyntituloutetaan, kun palvelu tuotetaan asiakkaalle taikun tavaran omistamiseen liittyvät merkittävätriskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tuototpalveluista kirjataan, kun on todennäköistä, ettätaloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi jatuotot sekä liiketoimeen liittyvät menot ovatluotettavasti määritettävissä.Pitkäaikaishankkeiden tulot ja menot kirjataantuotoiksi ja kuluksi valmistusasteen perusteella,kun hankkeen lopputulos voidaan luotettavastiarvioida. Projektien valmistusaste määritetäänkertyneiden työtuntien suhteena arvioituihinkokonaistyötunteihin. Kun on todennäköistä, ettähankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavatkokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavatkokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataankuluksi välittömästi.

Konsernin liikevaihto koostuu pääasiallisesti puhe-ja dataliikennetuotoista, kausi-, avaus- jaylläpitomaksuista sekä laitemyyntituotoista. Myyntituloutetaan, kun palvelu on suoritettu jokototeutuneiden liikennemäärien tai sopimuksenvoimassaolon perusteella. Avausmaksut kirjataantuotoksi kytkentähetkellä. Etukäteen maksettujenmatkapuhelinten puhelukorttien myyntituloutetaan korttien toteutuneen käytönmukaisesti. Asiakkaalta veloitettuja ulkopuolisensisältöpalvelun tarjoajan palvelumaksuja ei kirjatatuottoihin.

Palvelusopimukseen voi kuulua tuotteen japalvelun tai käyttöoikeuden toimittaminen taisuorittaminen (palvelupaketti). Laitteen osuuskirjataan palvelusta erillään.

Yritysasiakkaiden pitkäaikaiset monipuolisiaviestintäpalveluja sisältävät palvelusopimukset



131

tuloutetaan sopimuksen kestoaikana. Yleensäasiakkaalla ei ole oikeutta lunastaa laitteitapalvelusopimuksen päättyessä.

Kanta-asiakasohjelmien puitteissa asiakkaat ovatoikeutettuja saamaan tiettyjä alennuksia Elisantuottamista palveluista ja tuotteista. Asiakkaidenansaitsemat alennukset kohdistetaan tuottojenvähennykseksi. Yhtiöllä ei ole tällä hetkellävoimassaolevia kanta-asiakasohjelmia.

Liikevoitto

Liikevoitolla yhtiö tarkoittaa liikevaihtoa sekäliiketoiminnan muita tuottoja vähennettynäliiketoiminnan kuluilla (materiaalit ja palvelutoikaistuna varastojen muutoksella, työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja liiketoiminnat muutkulut), poistoilla sekä arvonalentumisilla.

Kauden verotettavaan tuloonperustuvat verot ja laskennallisetverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu kaudenverotettavaan tuloon perustuvasta verosta jalaskennallisesta verosta. Kauden verot lasketaanverotettavasta tulosta voimassaolevan verokannanmukaan ja sitä oikaistaan mahdollisilla edellisiinkausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisistaeroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvonvälillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvätkäyttämättömistä verotuksellisista tappioista,poistoerosta ja hankintojen yhteydessä tehdyistäkäypiin arvoihin arvostuksista. Verotuksessavähennyskelvottomista liikearvonarvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa.Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista eikirjata laskennallista veroa siltä osin, kun ero eitodennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa

tulevaisuudessa. Laskennallista veroa ei kirjataniiden osakkeiden arvostuserosta, joidenmyyntivoitosta ei suoriteta veroa.

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihenmäärään asti kuin on todennäköistä, ettätulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jotavastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.Laskennalliset verovelat on kirjattu taseeseenkokonaisuudessaan.

Korot ja osingot

Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koronmenetelmällä ja osinkotuotot, kun oikeusosinkoon on syntynyt.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojenyhdistämisistä syntynyt liikearvo vastaa aiemmantilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa,jota on käytetty IFRS-standardien mukaisenaoletushankintamenona. 1.1.2004–31.12.2009tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattuaikaisemman IFRS-normiston mukaisesti (IFRS 3(2004)). 1.1.2010 jälkeen tapahtuneidenliiketoimintojen yhdistämisissä liikearvo on määrä,jolla luovutettu vastike, määräysvallattomienomistajien osuus ja aiemmin omistetun osuudenhankinta-ajankohdan käypä arvo ylittävätkonsernin osuuden hankitun nettovarallisuudenkäyvästä arvosta.

Liikearvosta ei tehdä poistoja. Konserni testaaliikearvon tasearvon vuosittain tai useammin, josviitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta onolemassa. Testausta varten liikearvo kohdistetaanrahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka ovatHenkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat. Liikearvo



132

arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoonvähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi.Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitälähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, sevoidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteestaodotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä.Muussa tapauksessa kehitysmenot kirjataanvuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattujakehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, joson todennäköistä, että hyödykkeestä johtuvaodotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituukonsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintamenoon määritettävissä luotettavasti. Aineettomiinhyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvatmenot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, ettäniiden vaikutuksesta konsernille koituvataloudellinen hyöty lisääntyy yli alun perinarvioidun suoritustason. Muussa tapauksessamenot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaanalkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaantasapoistoina arvioituna taloudellisenavaikutusaikanaan. Liiketoiminnan hankinnanyhteydessä aineettomat hyödykkeet (kutenasiakaskanta ja tuotemerkki) arvostetaan käypäänarvoon.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat:

Asiakaskanta 4–5 vuottaTuotemerkki 10 vuottaKehittämismenot 3 vuottaIT-ohjelmat 5 vuottaMuut aineettomat hyödykkeet 5–10 vuotta

Aineellisetkäyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitääntaseeseen alkuperäiseen hankintamenoon.Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaantaseessa hankintamenoon vähennettynäkertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Poistotlasketaan taloudellisen vaikutusajan perusteellatasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta.Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinenvaikutusaika tarkistetaan tilinpäätöksessä jaoikaistaan tarvittaessa.

Myöhemmin syntyvät menot, kuten uudistus- japerusparannushankkeiden menot, aktivoidaansilloin, kun on todennäköistä, että taloudellisenhyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa konserninhyväksi. Tavanomaiset korjaus-, huolto- jakunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella,jolla ne ovat syntyneet.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat:

Rakennukset ja rakennelmat 25–40 vuottaRakennusten koneet ja laitteet 10–25 vuottaTeleverkko (johto, runko, alue,liityntä, kaapeli-tv)

8–15 vuotta

Keskukset ja keskittimet (kiinteäja mobiiliverkko)

6–10 vuotta

Verkon ja keskusten laitteet 3–8 vuottaTelepäätelaitteet 2–4 vuottaMuut koneet ja kalusto 3–5 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, kuten valtiolta saadutaineellisten käyttöomaisuushyödykkeidenhankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattuaineellisten käyttöomaisuushyödykkeidenkirjanpitoarvojen vähennykseksi. Avustuksettuloutetaan pienempien poistojen muodossahyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.



133

Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkisetavustukset merkitään liiketoiminnan muihintuottoihin silloin, kun tuotekehitysmeno kirjataanvuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyyaktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustusvähentää aktivoitavaa hankintamenoa.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan käypäänarvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviinrahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin jamyytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelutapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksenperusteella ja ne luokitellaan alkuperäisenhankinnan yhteydessä. Rahoitusvarojen ostot jamyynnit kirjataan selvityspäivänä. Rahoitusvaratkirjataan pois taseesta, kun konserni menettääsopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin taikun se on siirtänyt riskit ja tuotot merkittäviltä osinkonsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavatrahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin jatällaisiksi luokitellaan rahamarkkinarahastot sekäyritystodistukset. Sijoituksetrahamarkkinarahastoihin koostuvat rahastoista,joiden sijoituskohteita ovat korkealuokkaisetEuroopan talousalueella toimivien yritysten jajulkisyhteisöjen liikkeeseen laskemateuromääräiset korkoa tuottavat arvopaperit.Yritystodistukset ovat hyvän luottokelpoisuudenomaavien suomalaisyritysten liikkeeseen laskemiavelkasitoumuksia. Käyvän arvon muutoksistajohtuvat sekä realisoitumattomat ettärealisoituneet voitot ja tappiot kirjataantuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana nesyntyvät.

Johdannaiset kirjataan hankittaessa taseeseenrahoitusvaroiksi tai -veloiksi ja arvostetaankäypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät

käypään arvoon arvostamisesta, käsitelläänkirjanpidossa johdannaissopimuksenkäyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Avoinnaolevat johdannaiset, joihin ei sovelletasuojauslaskentaa, arvostetaan jokaisenatilinpäätöspäivänä käypään arvoon ja niidentulosvaikutus kirjataan välittömästi tuloslaskelmanrahoituseriin. Johdannaisten käypänä arvonakäytetään noteerattuja markkinahintoja, tai josniitä ei ole saatavilla, arvo lasketaan käyttäenhyväksi yleisesti käytössä oleviaarvostusmenetelmiä.

Elisa-konserni on siirtynyt vuoden 2014 aikanasoveltamaan suojauslaskentaa sähkön hintariskinosalta ja käsittelee johdannaissopimuksiarahavirran suojauksina. Rahavirran suojauksenehdot täyttävien johdannaisinstrumenttientehokkaan osuuden käyvän arvon muutoskirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetäänoman pääoman suojausrahastossa (sisältyy erään”Muut rahastot”). Suojausinstrumentista omaanpääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretääntulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erävaikuttaa voittoon tai tappioon.Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehotonosuus merkitään liiketoiminnan muihin tuottoihintai kuluihin. Suojausinstrumentin suojauslaskentalopetetaan, kun suojausinstrumentti erääntyy taimyydään, sopimus puretaan tai toteutetaan.Tällöin suojausinstrumentista kertynyt voitto taitappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnesennakoitu liiketoimi toteutuu.

Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuunhankintamenoon, ja ne on luokiteltu lyhyt- japitkäaikaisiin rahoitusvaroihin: viimeksi mainittuun,mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.Ryhmään luokitellaan lainasaamisten ohellamyyntisaamiset ja muut saamiset. Myyntisaamisetkirjataan alkuperäisen laskutuksen määräisenä.Konserni kirjaa myyntisaamisistaarvonalentumistappion, kun maksusuoritus on



134

viivästynyt yli 90 päivää tai kun myyntisaaminen ontodettu lopullisesti menetetyksi. Siltä osin, kunmyyntisaamisia myydään, arvonalentumistappiopienenee.

Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvätpitkäaikaisiin varoihin. Osakesijoitukset, lukuunottamatta sijoituksia osakkuusyhtiöihin jakeskinäisiin kiinteistöyhtiöihin, luokitellaanmyytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi ja arvostetaanlähtökohtaisesti käypään arvoon. Arvopaperit,joiden arvoa ei voida luotettavasti määrittää,kirjataan hankintamenoon vähennettynämahdollisilla arvonalentumisilla. Käypään arvoonkirjattujen osakkeiden arvo on määritetty jokoperustuen vertailukelpoisten yritysten arvoon,diskontatun kassavirran menetelmään taiosakkeilla tehtyihin transaktioihin. Osakkeidenkäyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajantuloksen eriin. Kun sijoitus myydään, käyvän arvonmuutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Käypään arvoon arvostetut erät luokitellaankolmetasoista käypien arvojen hierarkiaa käyttäen.Tasolle 1 luokitellaan rahoitusinstrumentit, joillaon aktiivisilla markkinoilla määritetyt hinnat. Elisanomistamat pörssinoteeratut osakkeet luokitellaantasolle 1. Tasolle 2 luokitellaan instrumentit, joidenhinnat perustuvat todettavissa olevaanmarkkinatietoon. Konsernin koron- javaluutanvaihtosopimus sekä sähköjohdannainenluokitellaan tasolle 2. Tasolle 3 puolestaanluokitellaan instrumentit, joiden hinnat eivätperustu todettavissa olevaan markkinatietoonvaan esimerkiksi yrityksen omaan tietoon.Konsernin liiketoimintojen hankintoihin liittyvätehdolliset vastikkeet luokitellaan tasolle 3. Ks.liitetieto 17.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisistapankkitalletuksista sekä muista lyhytaikaisista

erittäin likvideistä sijoituksista, joiden maturiteettion korkeintaan kolme kuukautta.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoonsaadun vastikkeen perusteella käypään arvoon.Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaanefektiivisen koron menetelmällä jaksotettuunhankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytettyrahoitusvelkojen alkuperäiseen hankintamenoon.Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiinvelkoihin, ja ne voivat olla korollisia taikorottomia.

Arvonalentumiset

Elisa arvioi tilinpäätöshetkellä, onko olemassaviitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta.Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestäomaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä.Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksivuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumattasiitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo jakeskeneräiset aineettomat hyödykkeet.Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joillaon rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaatuottavien yksiköiden tasolla.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuseränkäypä arvo vähennettynä luovutuksestaaiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo.Käyttöarvolla tarkoitetaan omaisuuserästä tairahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa oleviaarvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotkadiskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistappiokirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo onsuurempi kuin siitä kerrytettävissä olevarahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataanvälittömästi tuloslaskelmaan. Mikäliarvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaatuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensinvähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle



135

kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen muitayksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti.Arvonalentumistappio perutaan, jos on viitteitä,että olosuhteissa on tapahtunut muutos jahyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä onmuuttunut arvonalentumistappionkirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota eikuitenkaan peruta enempää kuin mikäomaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilmanarvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvostakirjattua arvonalentumistappiota ei perutamissään tilanteessa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan taisitä alempaan nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden arvostamisessa käytetäänpainotettua keskihintaa.

Omat osakkeet

Emoyhtiön omistamat Elisa Oyj:n osakkeet (omatosakkeet) esitetään oman pääomanvähennyksenä.

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaus kirjataan, kun yhtiöllä on aiempientapahtumien seurauksena oikeudellinen taitosiasiallinen velvoite, jonka toteutumista pidetääntodennäköisenä ja määrä on luotettavastiarvioitavissa.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumienseurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonkaolemassaolo varmistuu konsernin määräysvallanulkopuolella olevan epävarman tapahtumanrealisoituessa. Ehdolliseksi velaksi luetaan myösolemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisestiedellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonkasuuruus ei ole määritettävissä luotettavasti.

Konserni ei kirjaa ehdollisia velkoja taseeseen.Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- taietuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisessajärjestelyssä konsernilla ei ole oikeudellista eikätosiasiallista velvoitetta lisämaksujensuorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pystysuoriutumaan kyseisten eläke-etuuksienmaksamisesta. Maksupohjaisistaeläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataankuluiksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon nekohdistuvat. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivättäytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia järjestelyjä.

Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjenvelvoitteet on laskettu kustakin järjestelystäerikseen käyttäen ennakoituunetuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää(Projected Unit Credit Method). Eläkemenotkirjataan kuluiksi henkilöiden palvelusajalleauktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojensuorittamien laskelmien perusteella.Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetäändiskonttauskorkona yritysten liikkeeseenlaskemien korkealaatuistenjoukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa ja, mikälisitä ei ole saatavilla, valtion velkasitoumustenkorkoa. Joukkovelkakirjalainojen javelkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisiltaosin eläkevelvoitteen maturiteettia.Eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetääneläkejärjestelyyn kuuluvat varat raportointikaudenpäättymispäivän käypään arvoon arvostettuina.Taseeseen merkitään etuuspohjaiseneläkejärjestelyn nettovelka.

Kauden työsuoritukseen perustuva eläkemeno jaetuuspohjaisen järjestelyn nettovelan nettokorkokirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään työsuhde-



136

etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Etuuspohjaisennettovelan uudelleenmäärittämisestä aiheutuvaterät mm. vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiotsekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto kirjataanmuihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jonane syntyvät.

Tulospalkkiojärjestelmä jahenkilöstörahasto

Konsernin henkilöstö on joko tulos-, kannuste-,komissio- tai provisiopalkkiojärjestelmän piirissä.Lisäksi Elisalla on henkilöstörahasto.Tulospalkkiojärjestelmän ja henkilöstörahastonkulut kirjataan suoriteperiaatteen mukaanperustuen parhaaseen käytettävissä olevaantoteuma-arvioon.

Osakeperusteiset maksut

Elisalla on käytössä osakepohjainenkannustinjärjestelmä, jonka tavoitteena onsitouttaa ylin johto kehittämään yhtiön arvoapitkäjänteisesti. Mahdollinen palkkio perustuuasetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.Osakepalkkiojärjestelmä arvostetaanmyöntämishetkellä käypään arvoon ja jaksotetaanetuuden käteisosuuden osalta palkkion maksuaedeltävän kuukauden päättymiseen ja osakeosuussitouttamisjaksolle. Osakkeina suoritettava osuuskirjataan omaan pääomaan ja käteisenäsuoritettava osuus velaksi. Mikäli oletustoteutuvasta osakemäärästä muuttuu, tehdäänoikaisu tulosvaikutteisesti. Käteisenä suoritettavanosuuden käypää arvoa arvioidaan uudelleenjokaisena tilinpäätöspäivänä palkkion maksuaedeltävän kuukauden päättymiseen asti.Järjestelmään liittyviä luovutusrajoituksia eihuomioida käyvän arvon määrityksissä eikäkulukirjauksissa. Järjestelmään ei sisälly muita ei-markkinaperusteisia ehtoja.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Vuokrasopimukset, joissa omistamiseen liittyvätriskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitelläänmuina vuokrasopimuksina. Muidenvuokrasopimusten perusteella suoritettavatvuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaantasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Aineellisia hyödykkeitä koskevatvuokrasopimukset, joissa konsernilla onolennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistäja eduista, luokitellaanrahoitusleasingsopimuksiksi.Rahoitusleasingsopimuksella hankittuomaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajanalkamisajankohtana vuokratun hyödykkeenkäypään arvoon tai sitä alempaanvähimmäisvuokrien nykyarvoon.Rahoitusleasingsopimuksella hankitustahyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeentaloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmänvuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokratjaetaan rahoitusmenoon sekä velan vähennykseenvuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljelläolevalle velalle muodostuu samansuuruinenkorkoprosentti. Vuokravelvoitteet kirjataanrahoitusvelkoihin. Konserni on vuokrannutrahoitusleasingsopimuksilla lähinnä televerkkoa ja-tiloja, it-palvelimia ja työasemia sekävideokonferenssilaitteita ja -infrastruktuuria.

Konserni vuokralle antajana

Yhtiöllä on kahdenlaisia muina vuokrasopimuksinakäsiteltäviä vuokrasopimuksia, joissa se toimiivuokralle antajana: teletila- jalaitepaikkavuokrasopimukset, joiden tuototkirjataan liikevaihtoon ja tavanomaisethuoneistovuokrasopimukset, joiden tuototkirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Kaikkivuokratuotot tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa.



137

Yhtiö toimii rahoitusleasingsopimuksinakäsiteltävien videoneuvottelulaitteiden vuokralleantajana ja kirjaa myydyt laitteet myyntihetkelläliikevaihtoon ja saamiseksi. Saaminen kirjataannykyarvoon. Saamansa vuokratuotot yhtiö kirjaavuokra-ajan kuluessa rahoitustuotoksi jasaamisten vähennykseksi siten, että jäljellä olevanettosijoitus tuottaa kullakin kaudellasamansuuruisen tuottoasteen.

Johdon harkintaaedellyttävätlaatimisperiaatteet jaarvioihin liittyvät keskeisetepävarmuustekijätTilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemääntulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joidentoteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista jaoletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämäänharkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteidensoveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdonparhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä.Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutoksetmerkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonkaaikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikillatämän jälkeisillä tilikausilla.

Arvonalentumistestaus

Liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeettestataan vuosittain mahdollisenarvonalentumisen varalta sekä tarvittaessa, kunviitteitä ilmenee. Rahavirtaa tuottavien yksiköidenkerrytettävissä olevat rahamäärät määritetäänkäyttöarvoon perustuvina laskelmina, joidenlaatiminen edellyttää arvioiden ja olettamustenkäyttämistä. Suurimmat epävarmuudet liittyvätennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoonsekä diskonttauskorkoon. Muutokset voivat johtaaarvonalentumistappioiden kirjaamiseen.

Liikearvon kirjanpitoarvo 31.12.2016 on 879,8miljoonaa euroa. Ks. liitetieto 15.

Osakepalkitsemisjärjestelmät

Osakepalkitsemisjärjestelmien kulukirjauksetperustuvat arvioon Elisan palkkiojärjestelmänkriteerien toteumasta ja osakkeenkurssikehityksestä. Palkkiokriteerien toteuma sekäkurssikehitys voivat poiketa arvioista.Osakepalkitsemisjärjestelmien perusteella kirjatutkulut tilikaudella 2016 olivat 8,3 miljoonaa euroa ja31.12.2016 taseeseen sisältyy järjestelmiin liittyviävelkoja 10,7 miljoonaa euroa. Ks. liitetieto 27.

Tuotot ja kulut

Tuottojen ja kulujen arvostamisessa jakohdistamisessa oikealle tilikaudelle käytetäänosin kokemukseen perustuvia arvioita.

Laskennalliset verosaamiset

Konserni arvioi erityisesti tilinpäätöstenyhteydessä, miten todennäköisesti tytäryhtiöillekertyy verotettavaa tuloa, jota vastaankäyttämättömät verotukselliset tappiot voidaanhyödyntää. Myös muiden laskennallistenverosaamisten kirjausperusteet arvioidaantilinpäätösten yhteydessä. Muutoksetennustearvioissa voivat johtaa merkittäviinverokulujen kirjauksiin. 31.12.2016 konsernilla on24,6 miljoonaa euroa laskennallisia verosaamisia.

Uuden ja uudistetunIFRS-normistonsoveltaminenElisa ottaa käyttöön seuraavat uudet standardit1.1.2018 alkavan tilikauden alusta lukien, mikäli neon suunnitellulla käyttöönottohetkellä hyväksyttysovellettavaksi EU:ssa.



138

• IFRS 15 Myyntituototasiakassopimuksista. Uusi standardisisältää viisivaiheisen ohjeistuksenasiakassopimusten perusteella saatavienmyyntituottojen kirjaamiseen. IFRS 15standardin mukaan myyntituotot tuleekohdistaa suoritevelvoitteille suhteellistenerillismyyntihintojen perusteella.Suoritevelvoite on määritelty lupaukseksitoimittaa tavara ja/tai palvelu. Myynninkirjaaminen tapahtuu ajan kuluessa taitiettynä ajankohtana ja keskeisenäkriteerinä on määräysvallan siirtyminen.

Elisa on aloittanut standardinkäyttöönottoon valmistautumisen vuonna2015 laatimalla ylätasoisen analyysinmerkittävimmistä muutosalueista.Standardin käyttöönotolla arvioidaanolevan merkittäviä vaikutuksiatietojärjestelmiin ja raportoinninprosesseihin. Elisan taloudelliseenraportointiin ei odoteta merkittäviämuutoksia, eikä standardin käyttöönotollaole rahavirtavaikutusta. Elisassa onperustettu erillinen projekti, jonkavastuulla on johtaa standardinkäyttöönottamiseen tarvittavienprosessimuutosten suunnittelu jajalkauttaminen sekä muutoksen hallinta.

Elisassa suoritevelvoitteidentunnistamisen myötä ei synny merkittäviämuutoksia nykyistentuloutusperiaatteiden mukaisiin tavaran japalvelun käsitteisiin. Toistaiseksi voimassaolevat ja määräaikaiset palvelusopimuksetovat ajan kuluessa tuloutuviasuoritevelvoitteita ja tavarat tiettynäajankohtana tuloutuvia suoritevelvoitteita.

Toistaiseksi voimassa olevatpalvelusopimukset tuloutuvat nykyisten

tuloutusperiaatteiden mukaisestikuukausi kerrallaan ja myyntituototkirjataan vähennettynä myönnetyilläalennuksilla. Toistaiseksi voimassa olevienpalvelusopimusten avausmaksut sekänäihin liittyvät kulut tuloutuvat nykyistentuloutusperiaatteiden mukaisestikytkentähetkellä.

Määräaikaiset palvelusopimuksettuloutuvat sopimuskauden aikana janykyisistä tuloutusperiaatteista poiketenmääräaikaisten sopimusten avausmaksutsekä näihin liittyvät kulut jaksottuvatpääsääntöisesti koko sopimuskaudelle.Määräaikaisista sopimuksista annetutalennukset jaksottuvat pääsääntöisestikoko sopimuskaudelle.

Yritysasiakkaiden kanssa solmitutpalvelusopimukset täyttävät tyypillisestiIFRS 15 mukaisen yhtenä kokonaisuutenaneuvotellun sopimuskokonaisuudenkriteerit, jolloin palvelusopimus käsitelläänyhtenä sopimuksena ja transaktiohintakohdistetaan suoritevelvoitteilleperustuen asiakaskohtaisestineuvoteltuihin hintoihin.Henkilöasiakkaiden kanssa solmitaantyypillisesti vakiomuotoisia sopimuksia,eivätkä ne muodosta IFRS 15 standardinmukaisia yhdessä neuvoteltujasopimuskokonaisuuksia, vaan sopimuksetkäsitellään erillisinä yksittäisinäsuoritevelvoitteina.

• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit. Standardinmukaan rahoitusvarat arvostetaankäypään arvoon, paitsi tiettyjen ehtojentäyttyessä jaksotettuun hankintamenoon.Arvostamistapoja on myösyksinkertaistettu. Uusi standardi tuomuutoksia suojauslaskentaan ja



139

arvonalentumisten arviointiin uudenmallin, jonka mukaisesti odotettujenluottotappioiden kirjaaminen tapahtuu josopimuksen alussa. Muutos ei vaikutaolennaisesti konsernin tilinpäätökseen.

Elisa ottaa käyttöön seuraavan uuden standardin1.1.2019 alkavan tilikauden alusta lukien, mikäli seon suunnitellulla käyttöönottohetkellä hyväksyttysovellettavaksi EU:ssa.

• IFRS 16 Vuokrasopimukset.Vuokralleantajan osalta tilanne säilyypääosin nykyisenä. Vuokralleottajan kaikkivuokrasopimukset kirjataan taseeseenpois lukien lyhytaikaiset alle 12 kksopimukset ja arvoltaan vähäisetsopimukset. Muutos siirtää taseenulkopuolisia vastuita taseeseen, jolloinkäyttöomaisuuden ja vieraan pääomanmäärät kasvavat. Vastuiden määrä31.12.2016 on 93,0 milj. euroa. Vastuinakäsiteltävien sopimusten ja IFRS 16vuokrasopimusten käsitteet poikkeavatkuitenkin toisistaan, mistä johtuentaseeseen kirjattavien sopimusten määrävoi poiketa vastuiden määrästä. Valtaosinuudet taseeseen kirjattavat sopimuksetkoostuvat toimija teletilojenvuokrasopimuksista. Muutoksella tuleeolemaan vaikutuksiakonsernitilinpäätökseen. Muutosvaikuttaa myös taseeseen perustuviintunnusluihin kutenvelkaantumisasteeseen.



140

1. TOIMINTASEGMENTIT

Konsernin raportoitavat segmentit perustuvat johdolle toimitettavaan sisäiseen raportointiin. Elisan organisaatio- ja johtamisrakenne perustuuasiakassuuntautuneeseen toimintamalliin. Raportoitavat toimintasegmentit ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat.

Henkilöasiakkaat-toimintasegmentti tarjoaa kuluttajille ja kotitalouksille tietoliikennepalveluja, kuten puhe- ja datapalveluja. Yritysasiakkaat-toimintasegmentti tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille puhe- ja datapalveluja sekä muita ICT-ratkaisuja ja contact center -palveluja.

Segmenttejä seurataan segmenttikohtaisella tulosraportoinnilla, joka sisältää ulkoisen liikevaihdon, käyttökatteen, liikevoiton ja investoinnit.Toimintasegmenteille ei kohdisteta rahoituseriä, osuutta osakkuusyritysten tuloksesta eikä tuloveroja. Tuotannon ja tukitoimintojen kulutkohdistetaan toimintasegmenteille aiheuttamisperiaatteella. Viron liiketoiminta on kohdistettu asiakkuuksien perusteella Henkilöasiakas- jaYritysasiakas-toimintasegmentteihin.

Segmenttien varat muodostuvat aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä, vaihto-omaisuudesta, myyntisaamisista ja muista korottomistasaamisista. Segmenttien varoihin eivät sisälly laskennalliset verot, osuudet osakkuusyrityksistä, myytävissä olevat rahoitusvarat, korollisetsaamiset, rahoituserät eivätkä tuloverosaamiset. Segmenteille ei kohdisteta velkoja.

Segmenttitietojen raportoinnissa noudatetaan samoja laadintaperiaatteita kuin tilinpäätöksessä.

Raportoidut maantieteelliset alueet ovat Suomi, Muu Eurooppa ja Muut maat. Liikevaihto esitetään asiakkaan sijaintimaan mukaan. Varatesitetään sijaintimaan mukaan.

Toimintasegmentit

2016

milj. euroaHenkilö-

asiakkaatYritys-

asiakkaatKohdista-

mattomatKonserniyhteensä

Liikevaihto 1 029,3 606,4 1 635,7Käyttökate 369,4 193,6 563,0Poistot ja arvonalentumiset -128,7 -95,1 -223,8Liikevoitto 240,7 98,6 339,3Rahoitustuotot 6,8 6,8Rahoituskulut -24,6 -24,6Osuus osakkuusyritysten tuloksesta -1,4 -1,4Voitto ennen veroja 320,0

Investoinnit 125,7 100,2 226,0Varat 1 365,9 886,0 281,1 2 533,0



141

2015

milj. euroaHenkilö-

asiakkaatYritys-

asiakkaatKohdista-

mattomatKonserniyhteensä

Liikevaihto 983,2 586,3 1 569,5Käyttökate 347,7 184,8 532,5Poistot ja arvonalentumiset -126,3 -94,2 -220,4Liikevoitto 221,5 90,6 312,1Rahoitustuotot 3,6 3,6Rahoituskulut -27,4 -27,4Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 2,3 2,3Voitto ennen veroja 290,6

Investoinnit 110,6 85,2 195,8Varat 1 271,6 832,1 143,0 2 246,6

Tuotteet ja palvelut

2016

milj. euroaMatka-

viestintä

Kiinteäverkko

ja muutKonserniyhteensä

Liikevaihto 1 021,3 614,4 1 635,7

2015

milj. euroaMatka-

viestintä

Kiinteäverkko

ja muutKonserniyhteensä

Liikevaihto 988,4 581,1 1 569,5

Maantieteelliset tiedot

2016

milj. euroa SuomiMuu

EurooppaMuutmaat

Elimi-noinnit

Konserniyhteensä

Liikevaihto 1 507,1 133,7 4,6 -9,7 1 635,7Varat 2 447,5 84,0 1,5 2 533,0

2015

milj. euroa SuomiMuu

EurooppaMuutmaat

Elimi-noinnit

Konserniyhteensä

Liikevaihto 1 437,7 133,9 5,1 -7,2 1 569,5Varat 2 164,5 80,7 1,4 2 246,6



142

2. HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Hankitut liiketoiminnot vuonna 2016

Anvian ICT-yhtiöiden hankinta

Elisa hankki 1.7.2016 100 prosenttia Anvia Telecom Oy:n, Anvia IT-Palvelut Oy:n, Anvia Hosting Oy:n, Anvia TV Oy:n ja Watson Nordic Oy:nosakekannoista. Kauppasumma oli 107,5 miljoonaa euroa ja se sisältää kaupan yhteydessä hankitun pääomalainan. Elisa maksoikauppasumman Anvia Oyj:n osakkeilla, käteisellä ja tytäryhtiö Tansec Oy:n osakkeilla.

Yritysosto vahvistaa Elisan markkina-asemaa Anvian ICT-yhtiöiden toimialueilla.

Hankintamenosta kohdistettiin asiakaskantaan 7,8 miljoonaa euroa. Tästä 7,1 miljoonaa euroa kohdistuu kiinteän verkon asiakkuuksiin japoistetaan viidessä vuodessa ja 0,7 miljoonaa euroa kohdistuu IT-asiakkuuksiin ja poistetaan neljässä vuodessa. Hankinnasta syntyi 59,9miljoonan euron liikearvo, joka liittyy markkinoille pääsyyn ostettujen yhtiöiden toimialueella sekä odotettuihin synergiahyötyihin. Liikearvo eiole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Hankitut yhtiöt on yhdistelty konserniin 1.7.2016 alkaen. Hankintahetken jälkeinen liikevaihto tilikaudella oli 35,9 miljoonaa euroa ja tilikaudenvoitto 7,1 miljoonaa euroa. Mikäli hankinta olisi tapahtunut vuoden 2016 alusta, vaikutus konsernin liikevaihtoon olisi ollut 73,3 miljoonaa euroaja tilikauden voittoon 5,5 miljoonaa euroa.

Konsernin ja hankitun yhtiön välillä ei ollut hankintahetkellä keskinäisiä liiketoimia, jotka tulisi huomioida liiketoimintojen yhdistämisessä.

Luovutettu vastikemilj. euroa Kirjatut arvotAnvia Oyj:n osakkeet 78,3Tansec Oy:n osakkeet 1,1Käteinen raha 28,2Kokonaishankintameno 107,5

Hankittu nettovarallisuusmilj. euroaAsiakaskanta 7,8Muut aineettomat hyödykkeet 0,5Aineelliset hyödykkeet 43,4Osakkeet ja osuudet 1,4Laskennalliset verosaamiset 2,9Vaihto-omaisuus 2,2Myyntisaamiset ja muut saamiset 11,0Rahavarat 2,2Laskennalliset verovelat -4,8Eläkevelvoitteet -0,4Varaukset -0,4Siirtovelat ja muut velat -18,0

47,6

Hankinnan vaikutus rahavirtaanmilj. euroaRahana maksettu kauppahinta -27,0Ostettujen tytäryritysten rahavarat 2,2

-24,8



143

Liikearvon syntyminen hankinnassamilj. euroaLuovutettu vastike 107,5Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus 47,6Liikearvo 59,9

Osakekaupasta aiheutui 1,7 miljoonan euron varainsiirtoverokulu, joka on kirjattu Liiketoiminnan muihin kuluihin. Lisäksi liiketoiminnan muihinkuluihin on kirjattu 0,1 miljoonaa euroa hankintaan liittyviä asiantuntijapalkkioita.

Frandel Oy:n hankinta

Elisa hankki 5.7.2016 Frandel Oy:n osakekannan 0,3 miljoonan euron kauppahinnalla. Liikearvoa syntyi 0,1 miljoonaa euroa. Liikearvo onalaskirjattu liiketoiminnan muina kuluina eikä se ole verotuksessa vähennyskelpoinen. Yrityksen nimi muuttui 8.9.2016 Ekaso Oy:ksi.

Hankittu yhtiö on yhdistelty konserniin 1.7.2016 alkaen.


Luovutettu vastikemilj. euroa Kirjatut arvotKäteinen raha 0,3Kokonaishankintameno 0,3

Hankittu nettovarallisuusmilj. euroaOsakkeet ja osuudet 0,1Rahavarat 0,1

0,2

Hankinnan vaikutus rahavirtaanmilj. euroaRahana maksettu kauppahinta -0,3Ostettujen tytäryritysten rahavarat 0,1

-0,2

Liikearvon syntyminen hankinnassamilj. euroaLuovutettu vastike 0,3Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus 0,2Liikearvo 0,1



144

Hankitut liiketoiminnot vuonna 2015

Banana Fingers Ltd:n hankinta

Elisa hankki Banana Fingers Ltd:n koko osakekannan kauppahinnalla 3,3 miljoonaa euroa. Hankinta liittyy EpicTV:n liiketoimintaan. Kauppahintasisältää ehdollisen vastikkeen 1,4 miljoonaa euroa. Liikearvoa syntyi 2,9 miljoonaa euroa. Liikearvo liittyy verkkokauppaosaamisen jaliiketoimintakonseptin hankkimiseen sekä nopeampaan pääsyyn kuluttajille suunnattujen urheilutarvikkeiden verkkokauppamarkkinaan.Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Banana Fingers Ltd on yhdistelty konserniin 1.1.2015 lähtien.


Hankittu nettovarallisuusmilj. euroa Kirjatut arvotVaihto-omaisuus 0,3Rahavarat 0,3Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat -0,2

0,4

Hankinnan vaikutus rahavirtaanmilj. euroaRahana maksettu kauppahinta -1,9Ostetun tytäryrityksen rahavarat 0,3

-1,6

Datawell Oy:n MDM-liiketoiminnan (Master Data Management) hankinta

Elisa Appelsiini hankki Datawell Oy:n MDM-liiketoiminnan 31.8.2015 kauppahinnalla 2,0 miljoonaa euroa. Liikearvoa syntyi 0,8 miljoonaa euroa.Hankinta vahvistaa Elisan terveydenhuollon digitaalisten palveluiden tarjontaa ja tukee uusien palveluiden kehitystä. Liikearvo ei oleverotuksessa vähennyskelpoinen.

Konsernin ja hankitun liiketoiminnan välillä ei ollut hankintahetkellä keskinäisiä liiketoimia, jotka tulisi huomioida liiketoimintojenyhdistämisessä.

Hankittu nettovarallisuusmilj. euroa Kirjatut arvotSopimuskanta 1,5Lyhytaikaiset saamiset 0,1Laskennalliset verovelat -0,3Siirtovelat ja muut lyhytaikaiset velat -0,1

1,2

Hankinnan vaikutus rahavirtaanmilj. euroaRahana maksettu kauppahinta -2,0



145

Fonum Oy:n hankinta

Elisa hankki 7.9.2015 Fonum Oy:n koko osakekannan 0,6 miljoonan euron kauppahinnalla. Liikearvoa syntyi 0,4 miljoonaa euroa. Liikearvo liittyymarkkinoille pääsyyn matkapuhelinten huolto- ja korjausliiketoimintaan. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Fonum Oy on yhdistelty konserniin 1.9.2015 lähtien.


Hankittu nettovarallisuusmilj. euroa Kirjatut arvotAineettomat hyödykkeet 0,1Aineelliset hyödykkeet 0,0Vaihto-omaisuus 0,1Myyntisaamiset ja muut saamiset 0,0Rahavarat 0,1Siirtovelat ja muut velat -0,2

0,2

Hankinnan vaikutus rahavirtaanmilj. euroaRahana maksettu kauppahinta -0,6Ostetun tytäryrityksen rahavarat 0,1

-0,5

Livezhat-liiketoiminnan hankinta

Elisa hankki 31.10.2015 Livezhat-liiketoiminnan 0,5 miljoonan euron kauppahinnalla ZEF Oy:ltä. Liikearvoa syntyi 0,3 miljoonaa euroa. Liikearvoliittyy yritysasiakkaiden palvelukokonaisuuden täydentämiseen. Liikearvo ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Konsernin ja hankitun liiketoiminnon välillä ei ollut hankintahetkellä keskinäisiä liiketoimia, jotka tulisi huomioida liiketoimintojenyhdistämisessä.

Hankittu nettovarallisuusmilj. euroa Kirjatut arvotAsiakaskanta 0,2Laskennallinen verovelka -0,0

0,2

Hankinnan vaikutus rahavirtaanmilj. euroaRahana maksettu kauppahinta -0,5



146

3. MYYDYT LIIKETOIMINNOT

Myydyt liiketoiminnot vuonna 2016

Tansec Oy:n myynti

Osana Anvian ICT-yhtiöiden hankintaa Elisa myi täysin omistamansa Tansec Oy:n 1.7.2016. Kauppahinta oli 1,1 miljoonaa euroa. Kaupanmyyntivoitto 0,6 miljoonaa euroa sisältyy tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin. Myynnin myötä konsernista poistuu 0,6 miljoonaaeuroa konserniliikearvoa. Yhtiön konsernissaoloaikana kerryttämä tulos on huomioitu myyntivoitossa.

Tansec on konsolidoitu Elisaan 30.6.2016 saakka.

Myydyn yrityksen nettovarallisuusmilj. euroa Kirjatut arvotAineettomat hyödykkeet 0,2Aineelliset hyödykkeet 0,1Vaihto-omaisuus 0,1Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset 0,3Rahavarat 0,1Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat -0,9

-0,1

Myydyn yrityksen vaikutus rahavirtaanmilj. euroaRahana saatu kauppahinta 1,1Myydyn tytäryrityksen rahavarat -0,1

0,9

Elisa Rahoitus Oy:n myynti

Elisa myi täysin omistamansa Elisa Rahoitus Oy:n 1.7.2016 Aktia Pankki Oyj:lle. Kauppahinta oli 1,6 miljoonaa euroa. Kaupalla ei oletulosvaikutusta. Yhtiön konsernissaoloaikana kerryttämä tulos on huomioitu myyntilaskelmassa.

Elisa Rahoitus on konsolidoitu Elisaan 30.6.2016 saakka.

Myydyn yrityksen nettovarallisuusmilj. euroa Kirjatut arvotAineettomat hyödykkeet 0,9Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset 0,3Rahavarat 0,6Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat -0,2

1,6

Myydyn yrityksen vaikutus rahavirtaanmilj. euroaRahana saatu kauppahinta 1,6Myydyn tytäryrityksen rahavarat -0,6

1,0



147

Monitoimilaiteliiketoiminnan myynti

Elisa Appelsiini myi monitoimilaiteliiketoiminnan Konekotka Oy:lle 7.12.2016. Kauppahinta oli 0,5 miljoonaa euroa ja myyty nettovarallisuus 0,1miljoonaa euroa. Kaupan tulosvaikutus 0,4 miljoonaa euroa esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Myynnin vaikutus rahavirtaanmilj. euroaRahana saatu kauppahinta 0,5

Myydyt liiketoiminnot vuonna 2015

Elisa ei myynyt liiketoimintoja tilikaudella 2015.

4. LIIKEVAIHTO

milj. euroa 2016 2015Palvelumyynti 1 408,8 1 354,6Laitemyynti 226,9 214,9

1 635,7 1 569,5

5. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

milj. euroa 2016 2015Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 0,7 2,9Sijoitusten myyntivoitot 1,1Julkiset avustukset 0,2 0,1

Muut (1 2,5 1,84,4 4,8

1) Muut erä sisältää huoneistovuokratuottoja ja muita tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja.



148

6. MATERIAALIT JA PALVELUT

milj. euroa 2016 2015Ostot tilikauden aikana 371,9 363,8Varastojen muutos 1,7 2,1Ulkopuoliset palvelut 252,8 243,0

626,4 609,0

7. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

milj. euroa 2016 2015Palkat ja palkkiot 215,3 210,4Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät 8,3 6,7Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt 35,9 35,6Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt 0,5 0,5Muut henkilösivukulut 14,7 13,1

274,8 266,3

Konsernin henkilöstö keskimäärin 4 247 4 146

Eläkekulujen tarkempi erittely on esitetty liitetiedossa 28.

Konserniyhtiöiden johdon palkat ja palkkiotmilj. euroa 2016 2015Toimitusjohtajat 2,8 2,3Hallitusten jäsenet sekä varajäsenet 0,5 0,5

Toimitusjohtajien eläkesitoumukset

Konserniin kuuluvien yritysten toimitusjohtajien eläkeiäksi on sovittu 60–63 vuotta.

Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhde-etuudet

Lähipiiriin kuuluva johto koostuu Elisa Oyj:n hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmästä.

Maksetut etuudetmilj. euroa 2016 2015

Hallitus 0,5 0,5Toimitusjohtaja 0,9 0,8Johtoryhmä 2,5 2,3

Osakeperusteiset etuudet (1 3,6 2,67,5 6,2

1) Osakepalkkiojärjestelmien puitteissa toimitusjohtajalle maksettu osuus 0,9 (0,7) miljoonaa euroa ja johtoryhmälle maksettu osuus 2,7 (1,9) miljoonaa euroa.



149

Tilikaudella kuluksi kirjatut etuudetmilj. euroa 2016 2015

Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 3,9 3,6Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 0,5 0,3

Osakeperusteiset etuudet (2 3,2 2,67,6 6,5

2) Osakepalkkiojärjestelmistä vuodelle 2016 kirjattu kulu on 8,3 (6,7) miljoonaa euroa, josta toimitusjohtajalle allokoitu osuus on 0,8 (0,8) miljoonaa euroa ja johtoryhmälle

allokoitu osuus on 2,3 (1,9) miljoonaa euroa. Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien ehdot on kuvattu liitetiedossa 27.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot on esitetty emoyhtiön liitetiedossa 4.

Toimitusjohtajan sopimussuhteen irtisanomisaika on Elisan puolelta kuusi kuukautta ja toimitusjohtajan puolelta kolme kuukautta. Sopimuksenpäättyessä Elisasta johtuvasta syystä toimitusjohtajalla on oikeus saada Elisalta 24 kuukauden kokonaispalkkaa vastaava erokorvausvähennettynä sopimuksen irtisanomisajan palkalla. Muiden johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on Elisan puolelta kuusi kuukautta.Irtisanomisajan palkan lisäksi maksettava erokorvaus vastaa yhdeksän kuukauden palkkaa.

Elisan toimitusjohtajan johtajasopimus päättyy hänen täyttäessään 60 vuotta ja hänellä on johtajasopimuksen mukainen oikeus jäädä eläkkeelle.Eläke-etuuteen sisältyy vapaakirjaoikeus. Ikävuosien 60–61 eläke on yhtiön vastuulla ja siitä karttunut vastuu 1,0 miljoonaa euroa sisältyy taseeneläkevelvoitteisiin ja sitä kerrytetään vuosittain 5,1 prosenttia Tyel:n alaisesta vuosiansiosta. Ikävuodesta 62 eteenpäin maksettavaa eläkettäkerrytetään TyEL:n alaisesta vuosiansiosta 20,7 prosenttia johdon ryhmäeläkevakuutukseen. Eläkejärjestely on maksuperusteinen.

Elisan johtoryhmän ennen vuotta 2013 nimitettyjen jäsenien johtajasopimukset päättyvät heidän täyttäessään 62 vuotta, jolloin heillä onjohtajasopimuksien mukainen oikeus jäädä eläkkeelle. Nämä eläkejärjestelyt ovat maksuperusteisia ja ne on katettu johdonryhmälisäeläkevakuutuksella, johon sisältyy vapaakirjaoikeus.

Johdolle myönnetyt osakepalkkiot

Osakepalkitsemisjärjestelmän 2011 ansaintajakson 2013–2015 puitteissa maksettiin tilikaudella 2016 toimitusjohtajalle 28 702 osaketta vastaavapalkkiomäärä ja muulle konsernin johtoryhmälle 79 665 osaketta vastaava määrä.

Osakepalkitsemisjärjestelmän 2011 ansaintajakson 2014–2016 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 83 000 osaketta ja muunkonsernin johtoryhmän osalta 303 000 osaketta. Palkkio maksetaan vuoden 2016 tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen.



Sitouttavan osakepalkitsemisjärjestelmän ansaintajakson 2014–2016 puitteissa toimitusjohtajalle maksettiin tilikaudella 2016 4 000 osakettavastaava palkkiomäärä. Ansaintajakson 2016–2017 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 5 000 osaketta. Palkkio maksetaanansaintajakson päätyttyä vuonna 2017. Ansaintajakson 2016–2018 puitteissa toimitusjohtajan maksimipalkkio vastaa 5 000 osaketta. Palkkiomaksetaan ansaintajakson päätyttyä vuonna 2018.

Johdon omistamat Elisan osakkeet

Elisa Oyj:n hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten sekä heidän lähipiirinsä omistamien osakkeiden kokonaismäärä oli206 888 osaketta ja ääntä ja niiden osuus osakkeista ja äänistä oli 0,12 prosenttia.



150

Henkilöstön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmät

Tulospalkkiojärjestelmä

Elisan henkilöstö on joko tulos-, kannuste- tai komissiopohjaisen palkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkio perustuu Elisan ja yksiköidentaloudellisiin ja toiminnallisiin mittareihin. Palkkion määräytymisessä käytettävät mittareiden raja-arvot ja palkkion maksimimäärät vahvistetaanpuolivuosittain. Osa konsernin avainhenkilöistä oli vuonna 2016 lisäksi osakepalkkiojärjestelmän piirissä.

Henkilöstörahasto

Henkilöstörahaston voittopalkkiojärjestelmän tavoitteena on sitouttaa henkilöstöä Elisan pitkän aikajänteen tavoitteisiin sekä vahvistaakiinnostusta Elisan taloudelliseen menestymiseen ja sen mittareihin.

Voittopalkkiojärjestelmän mittareina toimivat Elisa-konsernin osakekohtainen tulos ja uusien liiketoimintojen liikevaihdon kasvu. Hallitus päättäävuosittain voittopalkkiojärjestelmästä ja määrittelee palkkion määräytymisessä käytettävät raja-arvot.

Henkilöstörahaston jäseninä on Elisa Oyj:n henkilökunta lukuunottamatta henkilöitä, jotka kuuluvat osakepalkkiojärjestelmän piiriin.Henkilöstörahastoon kirjattiin vuonna 2016 2,2 (2,0) miljoonaa euroa.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Elisa Oyj:n hallitus päätti 11.12.2014 konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2015–2019. Elisa Oyj:nhallitus päätti 19.12.2011 kahdesta avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä koskien vuosia 2012–2018. Järjestelmät onkuvattu liitetiedossa 27.

8. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

milj. euroa 2016 2015Tilintarkastus 0,3 0,3Veroneuvonta 0,1 0,1Koulutuspalvelut 0,0Muut palvelut 0,2 0,2

0,6 0,6

9. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

milj. euroa 2016 2015Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot 1,6 1,6Aktivoidut kehittämismenot 9,7 13,2

11,3 14,8

Vuoden 2016 tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopistealueita olivat asiakkuudenhallinta- ja laskutusjärjestelmäkehitys sekäkontaktienohjausjärjestelmän kehittäminen.



151

10. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

milj. euroa 2016 2015Aineelliset hyödykkeetRakennukset ja rakennelmat

Omistetut rakennukset ja rakennelmat 11,6 11,0Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut rakennukset ja rakennelmat 0,4 0,4

Telelaitteet, koneet ja kalustoOmistetut telelaitteet, koneet ja kalusto 156,7 155,3Rahoitusleasingsopimuksella vuokratut hyödykkeet 3,1 3,2

Muut aineelliset hyödykkeet 0,1 0,1171,8 170,0

Aineettomat hyödykkeetLiikearvo 9,0 6,0Asiakaskanta 2,3 1,2Muut aineettomat hyödykkeet 40,7 43,2

51,9 50,4

223,8 220,4

Omaisuuseristä on kirjattu 11,7 (7,0) miljoonaa euroa arvonalennuksia, joista 9,0 (6,0) miljoonaa euroa kohdistuu liikearvoon.

11. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

milj. euroa 2016 2015Rahoitustuotot

Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista 0,5 0,5Korko- ja rahoitustuotot lainoista ja muista saamisista 2,2 2,3Luovutusvoitot sijoituksista 0,5

Muut rahoitustuotot (1 3,7 0,86,8 3,6

RahoituskulutKorkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista -22,4 -24,0Muut rahoituskulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista veloista -1,5 -1,6Luovutustappiot sijoituksista -0,1 -0,8Muut korkokulut -0,0 -0,3Arvonalentumistappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista -0,0Muut rahoituskulut -0,5 -0,7

-24,6 -27,41) Sisältää Elisan omistajien arvo-osuustileille siirtämättömien osakkeiden myynnistä saatuja palautuksia 3,4 miljoonaa euroa.

Liikevoittoon sisältyvät kurssivoitot ja -tappiot ovat olleet vähäisiä.



152

12. TULOVEROT

milj. euroa 2016 2015Tilikauden verot -60,2 -55,9Edellisten tilikausien verot 0,1 0,2Laskennalliset verot -2,5 8,7

-62,6 -47,1

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot:

2016 2015

milj. euroaEnnenveroja

Vero-vaikutus

Verojenjälkeen

Ennenveroja

Vero-vaikutus

Verojenjälkeen

Etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestäjohtuvat erät -0,3 0,1 -0,3 2,3 -0,5 1,8Rahavirran suojaukset 0,7 -0,1 0,5 -1,1 0,2 -0,9

0,3 -0,1 0,3 1,2 -0,2 0,9

Muut laajan tuloksen erät koostuvat myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksesta ja muuntoeroista. Näihin ei liity veroja.Arvonmuutokseen ei kohdistu verovaikutusta, koska konsernin omistusosuus yhtiöstä on yli 10 prosenttia.

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan 20 (20) prosentin verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

milj. euroa 2016 2015Tulos ennen veroja 320,0 290,6Kotimaan verokannan mukainen vero -64,0 -58,1Verovaikutukset seuraavista:

Verovapaat tuotot 0,6 0,1Vähennyskelvottomat kulut -2,9 -1,7Ulkomaisten tytäryhtiöiden verovaikutus 5,2 4,1Kirjaamattomat laskennalliset verosaamisetverotuksellisista tappioista -1,4 1,4Laskennalliset verosaamiset aiemminkirjaamattomista verotuksellisista tappioista 6,1Verot aikaisemmilta tilikausilta 0,1 0,2Muut erät -0,1 0,8

Verot tuloslaskelmassa -62,6 -47,1Efektiivinen verokanta, % 19,6 16,2



153

13. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkonaolevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

2016 2015Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto (milj.euroa) 257,1 243,1Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) 159 608 159 470Laimentamaton osakekohtainen tulos (euro/osake) 1,61 1,52

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioonkaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.

2016 2015Tilikauden tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksenlaskemiseksi (milj. euroa) 257,1 243,1Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) 159 608 159 470Osakeoptioiden vaikutus (1 000 kpl)Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistunosakekohtaisen tuloksen laskemiseksi (1 000 kpl) 159 608 159 470Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euro/osake) 1,61 1,52

14. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

2016

milj. euroaMaa- ja

vesialueetRakennukset ja

rakennelmat

Tele-laitteet,

koneet jakalusto

Muutaineelliset

hyödykkeet

Kesken-eräiset

aineellisethyödykkeet Yhteensä

Hankintameno 1.1.2016 7,9 253,4 3 066,8 35,7 23,0 3 386,8Hankitut liiketoiminnot 1,2 2,5 35,9 0,0 3,7 43,4Lisäykset 0,1 6,6 133,5 25,7 165,8Myydyt liiketoiminnot 0,4 0,4Vähennykset -0,0 -0,1 -19,8 -19,9Siirrot erien välillä 0,0 1,8 17,6 -20,3 -0,9Kurssierot 0,2 -0,0 0,1Hankintameno 31.12.2016 9,2 264,1 3 234,6 35,7 32,1 3 575,7

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2016 128,8 2 545,7 34,9 2 709,4Poistot ja arvonalentumiset 12,0 159,8 0,1 171,8Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,1 -19,7 -19,5Kurssierot 0,1 -0,0 0,1Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2016 140,9 2 685,9 35,0 2 861,8

Kirjanpitoarvo 1.1.2016 7,9 124,6 521,1 0,8 23,0 677,4Kirjanpitoarvo 31.12.2016 9,2 123,2 548,6 0,8 32,1 713,9



154

2015

milj. euroaMaa- ja


rakennelmat

Tele-laitteet,

koneet jakalusto

Muutaineelliset

hyödykkeet

Kesken-eräiset

aineellisethyödykkeet Yhteensä

Hankintameno 1.1.2015 7,7 242,7 2 950,4 35,7 20,5 3 257,1Hankitut liiketoiminnot 0,0 0,0Lisäykset 0,2 8,4 124,6 0,0 22,5 155,6Vähennykset 0,0 0,0 -25,5 -25,6Siirrot erien välillä 0,0 2,3 17,3 -19,9 -0,3Kurssierot 0,0 0,0 0,0 0,0Hankintameno 31.12.2015 7,9 253,4 3 066,8 35,7 23,0 3 386,8

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2015 117,4 2 412,9 34,9 2 565,1Poistot ja arvonalentumiset 11,4 158,5 0,1 170,0Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 -25,6 -25,7Kurssierot 0,0 0,0Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2015 128,8 2 545,7 34,9 2 709,4

Kirjanpitoarvo 1.1.2015 7,7 125,3 537,5 0,9 20,5 692,0Kirjanpitoarvo 31.12.2015 7,9 124,6 521,1 0,8 23,0 677,4

Sitoumukset aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintoihin olivat 31.12.2016 47,2 (46,1) miljoonaa euroa.

Vuonna 2016 lisäyksiin sisältyy 2,5 (1,8) miljoonaa euroa rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti:

2016

milj. euroaRakennukset ja

rakennelmat

Tele-laitteet,

koneet jakalusto Yhteensä

Hankintameno 17,4 116,1 133,6Kertyneet poistot 5,8 108,4 114,2Kirjanpitoarvo 31.12.2016 11,7 7,7 19,4

2015

milj. euroaRakennukset ja

rakennelmat

Tele-laitteet,

koneet jakalusto Yhteensä

Hankintameno 17,4 113,6 131,0Kertyneet poistot 5,3 105,3 110,6Kirjanpitoarvo 31.12.2015 12,1 8,3 20,4



155

15. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

2016

milj. euroa LiikearvoAsiakas-

kanta

Muutaineettomathyödykkeet

Keskeneräisetaineettomathyödykkeet Yhteensä

Hankintameno 1.1.2016 836,1 89,4 524,0 24,8 1 474,4Hankitut liiketoiminnot 59,9 7,8 0,5 68,3Lisäykset 32,4 27,7 (2 60,1Myydyt liiketoiminnot -0,9 -1,1 -2,0Vähennykset -1,3 -1,3Siirrot erien välillä 15,9 -15,2 0,7Kurssierot -0,4 0,0 -0,4Hankintameno 31.12.2016 894,8 97,2 570,4 37,3 1 599,7

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2016 6,0 85,4 417,9 0,1 509,5Poistot ja arvonalentumiset 9,0 2,3 40,6 0,0 51,9Vähennysten kertyneet poistot -1,5 -1,5Kurssierot 0,0 0,0Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2016 15,0 87,7 457,1 0,1 560,0

Kirjanpitoarvo 1.1.2016 830,1 4,0 106,1 24,7 964,9Kirjanpitoarvo 31.12.2016 879,8 9,5 113,3 (1 37,2 1 039,8

2015

milj. euroa LiikearvoAsiakas-

kanta

Muutaineettomathyödykkeet

Keskeneräisetaineettomathyödykkeet Yhteensä

Hankintameno 1.1.2015 831,5 87,7 493,2 15,7 1 428,1Hankitut liiketoiminnot 4,6 1,7 0,1 6,4Lisäykset 23,9 16,3 40,2Vähennykset -0,3 0,0 -0,3Siirrot erien välillä 7,1 -7,2 -0,1Kurssierot 0,0 0,0Hankintameno 31.12.2015 836,1 89,4 524,0 24,8 1 474,4

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2015 84,2 375,4 459,6Poistot ja arvonalentumiset 6,0 1,2 43,1 0,1 50,4Vähennysten kertyneet poistot -0,6 -0,6Kurssierot 0,0 0,0Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2015 6,0 85,4 417,9 0,1 509,5

Kirjanpitoarvo 1.1.2015 831,5 3,5 117,8 15,7 968,5Kirjanpitoarvo 31.12.2015 830,1 4,0 106,1 (1 24,7 964,91) Sisältää it-ohjelmistoja kirjanpitoarvoltaan 74,6 (55,5) miljoonaa euroa.

2) Sisältää Suomen 700 MHz -taajuuslisenssin kirjanpitoarvoltaan 22,0 miljoonaa euroa.



156

Liikearvon arvonalentumistestaukset

Liikearvo on kohdistettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti:

milj. euroa 2016 2015Henkilöasiakkaat 530,9 500,3Yritysasiakkaat 348,9 329,8

879,8 830,1

Elisan organisaatio- ja johtamisrakenteeseen perustuvat raportoitavat toimintasegmentit ovat Henkilöasiakkaat ja Yritysasiakkaat.

Elisa Oyj:llä ei ole muita aineettomia hyödykkeitä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton.

Kirjatut arvonalentumistappiot:

Konsernin tekemän vuosittaisen arvonalentumistestauksen lisäksi Henkilöasiakkaat-yksikköön kuuluvan Sulake Corporation Oy:n Habbo Hotel -liiketoiminnalle on suoritettu erillinen arvonalentumistestaus osana strategisten vaihtoehtojen arviointia. Erillisen arvonalentumistestauksenperusteella liikearvon arvonalentumistappiota kirjattiin yhteensä 9,0 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja 6,0 miljoonaa euroa vuonna 2015.

Sulake Corporation Oy hankittiin konserniin vuonna 2013 ja hankinnasta syntyi liikearvoa yhteensä 15,0 miljoonaa euroa.Arvonalentumistappioiden kirjaamisen jälkeen liikearvoa ei ole jäljellä.

Arvonalentumistestauksen perusteella Sulake Corporation Oy:n tuotekehitysmenoihin kirjattiin 2,0 miljoonan euron arvonalentumistappio.Arvonalentumistappion jälkeen tuotekehitysmenoja ei ole jäljellä.

Arvonalentumisten keskeisenä aiheuttajana oli aiempaa alhaisempi odotettu liikevaihto.

Arvonalentumistestaus:

Vuosittaisessa arvonalentumistestauksessa segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Käyttöarvo onlaskettu ennustettujen diskontattujen rahavirtojen (DCF-malli) perusteella. Rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin suunnitelmiin,jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Ennusteet ovat pääosin yhdenmukaisia ulkoisten informaatiolähteiden tietojen kanssa ja kuvastavattoteutunutta kehitystä. Käytetty diskonttauskorko on 5,22 prosenttia. Viiden vuoden jälkeiset rahavirrat on ennustettu eteenpäin arvioimallatulevaisuuden rahavirtojen muutos nollaksi.

Testausten perusteella segmenttien liikearvon arvonalentamiselle ei ole tarvetta.

DCF-mallin käyttö vaatii ennusteita ja olettamuksia liittyen markkinoiden kasvuun, hintoihin, volyymikehitykseen, investointitarpeisiin ja yleiseenkorkotasoon. Suurimmat herkkyydet tuloksessa liittyvät ennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoon.



157

Herkkyysanalyysi

Käytetyt ennusteparametrit

Henkilö-asiakkaat

2016

Yritys-asiakkaat

2016

Henkilö-asiakkaat

2015

Yritys-asiakkaat

2015Määrä, jolla yksikön kirjanpitoarvoylittyy, milj. euroa 3 908 (2 1 809 2 811 (2 1 238

Käyttökatemarginaali keskimäärin, % (1 36,9 33,4 36,8 32,9Horisonttikasvu, % 0,0 0,0 0,0 0,0Diskonttauskorko ennen veroja, % 5,2 5,2 6,4 6,41) Viiden vuoden ennustejaksolla keskimäärin

2) Habbo hotel -liiketoimintaan kohdistuvan liikearvon arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen määrä, jolla yksikön kirjanpitoarvo ylittyy on 3 917 (2 817) miljoonaa euroa

Ennusteparametrien %-yksikkömuutos, joilla käypä arvoon yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo

Henkilö-asiakkaat

2016

Yritys-asiakkaat

2016

Henkilö-asiakkaat

2015

Yritys-asiakkaat

2015

Käyttökatemarginaali keskimäärin, % -19,8 (3 -14,7 -18,1 (3 -12,1

Horisonttikasvu, % -42,9 (3 -27,6 -37,9 (3 -19,5

Diskonttauskorko ennen veroja, % 19,1 (3 15,3 17,6 (3 12,33) Habbo hotel -liiketoimintaan kohdistuvan liikearvon arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen käyttökatemarginaalin muutoksen tulisi olla keskimäärin -19,8 (-18,1) %,

horisonttikasvun muutoksen -44,0 (-38,6) % ja muutoksen diskonttauskorossa ennen veroja 19,3 (17,7) %.

16. OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ

milj. euroa 2016 2015Tilikauden alussa 59,5 48,8Osuus tilikauden tuloksista -1,4 2,3Saadut osingot -3,1 -2,4Lisäykset 25,2 11,0Vähennykset -77,9 -0,2Siirrot erien välillä -0,0Tilikauden lopussa 2,2 59,5

Elisan omistukset osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa 35.

Anvia Oyj on yhdistelty osakkuusyrityksenä 30.6.2016 asti. Elisa myi Anvia Oyj:n osakkeet osana Anvia ICT-yhtiöiden hankintaa.

Elisa myi omistuksensa Softera Oy:ssä 3.2.2016.



158

17. KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUT VARAT JA VELAT

milj. euroa 2016 Taso 1 Taso 2 Taso 3

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat (1 -0,8 -0,8

Myytävissä olevat rahoitusvarat (2 33,9 33,9

Muut velat (3 -1,2 -1,231,9 33,9 -0,8 -1,2

milj. euroa 2015 Taso 1 Taso 2 Taso 3

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat (1 -1,9 -1,9

Myytävissä olevat rahoitusvarat (2 26,2 26,2

Muut velat (3 -1,8 -1,822,5 26,2 -1,9 -1,8

1) Koron- ja valuutanvaihtosopimus sekä sähköjohdannainen. Käypänä arvona käytetään noteerattuja markkinahintoja tai jos niitä ei ole saatavilla, arvo lasketaan yleisesti

käytössä olevia arvostusmenetelmiä hyväksikäyttäen.

2) Julkisesti noteeratut osakkeet ja osuudet. Käypä arvo määritetään aktiivisilla markkinoilla tehtyjen transaktioiden perusteella.

3) Konsernin liiketoimintojen hankintoihin liittyvät ehdolliset vastikkeet.

Tasolle 1 luokitellaan rahoitusinstrumentit, joilla on aktiivisilla markkinoilla määritetyt hinnat. Tasolle 2 luokitellaan instrumentit, joiden hinnatperustuvat todettavissa olevaan markkinatietoon. Tasolle 3 luokitellaan instrumentit, joiden hinnat eivät perustu todettavissa olevaanmarkkinatietoon vaan esimerkiksi yrityksen omaan tietoon.

Tason 3 täsmäytyslaskelma

Muut velatmilj. euroa 2016 2015Tilikauden alussa 1,8 1,2Ehdollisen vastikkeen lisäys 0,0 1,6Ehdollisen vastikkeen maksu -0,4 -1,0Kurssierot -0,2Tilikauden lopussa 1,2 1,8

Tasolla 3 esitetään liiketoimintojen hankintojen ehdolliset vastikkeet. Ehdollisen vastikkeen käyvän arvon muutos on kirjattu liiketoiminnanmuihin kuluihin.

Johdon arvion mukaan tasolle 3 arvostettujen rahoitusinstrumenttien osalta yhden tai useamman käyvän arvon määrittämiseen käytetynsyöttötiedon vaihtaminen jokseenkin mahdolliseen vaihtoehtoiseen oletukseen ei muuttaisi tasolla 3 olevien käypään arvoon arvostettujen erienkäypää arvoa merkittävästi ottaen huomioon kyseisten velkojen pieni kokonaismäärä.



159

18. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KIRJANPITOARVOT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

2016

milj. euroa

Myytävissäolevat

rahoitusvarat

Lainat jamuut

saamiset

Käypäänarvoon tulos-vaikutteisesti

kirjattavatrahoitus-

varat/-velat (1

Jaksotettuunhankinta-

menoonkirjattavat

rahoitusvelat

Tase-erienkirjanpito-

arvot

Tase-erienkäyvät

arvot LiitePitkäaikaiset rahoitusvarat

Myytävissä olevatrahoitusvarat 5,0 33,9 38,9 38,9 19Myyntisaamiset ja muutsaamiset 74,8 74,8 74,8 20

Lyhytaikaiset rahoitusvaratMyyntisaamiset ja muutsaamiset 537,0 537,0 537,0 23

5,0 611,9 33,9 650,7 650,7Pitkäaikaiset rahoitusvelat

Rahoitusvelat 827,3 827,3 878,8 30

Ostovelat ja muut velat (2 0,8 28,0 28,8 28,8 31Lyhytaikaiset rahoitusvelat

Rahoitusvelat 341,2 341,2 341,2 30

Ostovelat ja muut velat (2 1,2 302,4 303,6 303,6 312,0 1 499,0 1 500,9 1 552,4

1) Alkuperäisessä kirjaamisessa tällaiseksi määritetyt varat

2) Poislukien saadut ennakot

2015

milj. euroa

Myytävissäolevat

rahoitusvarat

Lainat jamuut

saamiset

Käypäänarvoon tulos-vaikutteisesti

kirjattavatrahoitus-

varat/-velat (1

Jaksotettuunhankinta-

menoonkirjattavat

rahoitusvelat

Tase-erienkirjanpito-

arvot

Tase-erienkäyvät

arvot LiitePitkäaikaiset rahoitusvarat

Myytävissä olevatrahoitusvarat 4,1 26,2 30,3 30,3 19Myyntisaamiset ja muutsaamiset 73,7 73,7 73,7 20

Lyhytaikaiset rahoitusvaratMyyntisaamiset ja muutsaamiset 333,4 333,4 333,4 23

4,1 407,1 26,2 437,4 437,4Pitkäaikaiset rahoitusvelat

Rahoitusvelat 686,0 686,0 731,8 30

Ostovelat ja muut velat (2 3,6 14,8 18,5 18,5 31Lyhytaikaiset rahoitusvelat

Rahoitusvelat 305,2 305,2 305,2 30

Ostovelat ja muut velat (2 251,6 251,6 251,6 313,6 1 257,6 1 261,2 1 307,1

1) Alkuperäisessä kirjaamisessa tällaiseksi määritetyt varat

2) Poislukien saadut ennakot

Kunkin rahoitusvara ja -velkaerän käyvät arvot on esitetty yksityiskohtaisemmin liitenumeron mukaisessa kohdassa.



160

19. MYYTÄVISSÄ OLEVAT RAHOITUSVARAT

milj. euroa 2016 2015Julkisesti noteeratut osakesijoitukset 33,9 26,2Noteeraamattomat osakesijoitukset 5,0 4,1

38,9 30,3

Julkisesti noteeratut osakesijoitukset on arvostettu käypään arvoon. Noteeraamattomat osakesijoitukset on kirjattu hankintamenoonmahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä, koska osakesijoitusten käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä.

Noteerattujen osakkeiden käyvän arvon muutokset 7,7 (12,0) miljoonaa euroa on kirjattu tilikauden laajaan tulokseen.

20. PITKÄAIKAISET SAAMISET

milj. euroa 2016 2015Lainasaamiset 0,1 0,1Saamiset osakkuusyrityksiltä 0,6Myyntisaamiset 60,3 55,7Rahoitusleasingsaamiset 4,7 6,1Siirtosaamiset 9,6 9,6Muut pitkäaikaiset saamiset 0,2 1,6

74,8 73,7

Saamisten (lyhyt- ja pitkäaikaisten) efektiivinen korkoprosentti oli 0,00 (0,00) prosenttia.

Rahoitusleasingsaamisten bruttomäärät- vähimmäisvuokrasaamiset erääntymisajoittainmilj. euroa 2016 2015

Yhden vuoden kuluessa 5,6 9,1Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 4,7 6,1Yli viiden vuoden kuluttua 0,0 0,2

10,3 15,4Tulevaisuudessa kertyvät rahoitustuotot -0,0 -0,6Rahoitusleasingsaamisten nykyarvo 10,2 14,9

Saatavien vähimmäisvuokrien nykyarvo erääntyy seuraavastimilj. euroa 2016 2015


10,2 14,9

Elisa on antanut rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle pääosin videoneuvottelulaitteita. Sopimusten vuokra-ajat vaihtelevat yhdestäkymmeneen vuoteen ja sopimusehdot vaihtelevat indeksiehtojen osalta.



161

21. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikaudella 2016


milj. euroa 1.1.2016

Kirjattutulos-

laskelmaan

Kirjattulaajaan

tulos-laskelmaan

Hankitutliike-

toiminnot 31.12.2016Varaukset 1,8 -0,5 1,3Vahvistetut tappiot 6,1 -2,2 3,9Rahoitusleasingsopimukset 4,2 2,5 6,6Sisäiset katteet 3,5 -0,2 3,3Osakepalkkiojärjestelmät 2,2 1,4 3,6Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypäänarvoon liiketoimintojen yhdistämisissä -1,5 2,9 1,4Eläkevelvoitteet 3,7 -0,1 0,1 3,7Muut väliaikaiset erot 2,0 -0,8 -0,1 1,0

23,3 -1,5 -0,1 2,9 24,6

Laskennalliset verovelat


Kirjattutulos-

laskelmaan

Hankitutliike-

toiminnot 31.12.2016Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypäänarvoon liiketoimintojen yhdistämisissä 1,0 -0,5 1,6 2,1Kertyneet poistoerot 17,6 -0,9 3,3 19,9Rahoitusleasingsopimukset 2,9 2,3 5,1Muut väliaikaiset erot 1,3 -0,0 1,3

22,7 0,9 4,8 28,5

Vahvistetuista tappioista on kirjattu laskennallista verosaamista siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyyverotettavaa tuloa, jota vastaan niitä voidaan hyödyntää. 31.12.2016 kirjatut laskennalliset verosaamiset vahvistetuista tappioista olivat 3,9 (6,1)miljoonaa euroa ja ne liittyvät vahvistettuihin tappioihin, jotka vanhenevat vuosina 2021–2024.

Konsernilla oli 31.12.2016 käyttämättömiä verotuksellisia tappioita 23,0 (22,3) miljoonaa euroa, joista ei ole kirjattu verosaamista. Kyseisettappiot vanhenevat vuosina 2017–2025.

Viron tytäryhtiön verottamattomista voittovaroista 211,3 miljoonaa euroa ei ole kirjattu verovelkaa, koska ei ole olemassa voitonjakopäätöstäeikä suunnitelmaa voiton jakamisesta.

Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei netoteta.



162

Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikaudella 2015



Kirjattutulos-

laskelmaan

Kirjattulaajaan

tulos-laskelmaan 31.12.2015

Varaukset 1,4 0,5 1,8Vahvistetut tappiot 6,1 6,1Rahoitusleasingsopimukset 0,9 3,3 4,2Sisäiset katteet 3,8 -0,3 3,5Osakepalkkiojärjestelmät 1,3 0,8 2,2Eläkevelvoitteet 4,1 -0,5 3,7Muut väliaikaiset erot 2,1 -0,3 0,2 2,0

13,5 10,0 -0,2 23,3

Laskennalliset verovelat


Kirjattutulos-

laskelmaan

Hankitutliike-

toiminnot 31.12.2015Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoonliiketoimintojen yhdistämisissä 1,6 -1,0 0,4 1,0Kertyneet poistoerot 16,9 0,7 17,6Rahoitusleasingsopimukset 1,2 1,7 2,9Muut väliaikaiset erot 1,3 -0,0 1,3

21,0 1,4 0,4 22,7

22. VAIHTO-OMAISUUS

milj. euroa 2016 2015Aineet ja tarvikkeet 13,1 9,9Valmiit tuotteet/tavarat 42,0 44,9

55,0 54,8

Vaihto-omaisuudesta on tilikaudella kirjattu arvonalentumisia 0,8 (4,5) miljoonaa euroa.



163

23. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

milj. euroa 2016 2015Myyntisaamiset 316,4 302,0Arvoltaan alentuneet myyntisaamiset -6,5 -5,7Rahoitusleasingsaamiset 5,6 8,7Siirtosaamiset 27,9 22,3

Lainasaamiset (1 168,7 1,6Saamiset osakkuusyrityksiltä 0,2 0,2Muut saamiset 24,8 4,3

537,0 333,41) Sisältää 167,0 miljoonan euron lainasaamisen liittyen Starmanin liiketoimintojen hankintaan.

Siirtosaamiset muodostuvat korkosaamisista sekä liikekulujen jaksotuksista.

Myyntisaamisten ikäjakaumamilj. euroa 2016 2015Erääntymättömät 283,2 263,0Erääntyneet

Alle 30 päivää 21,2 24,831–60 päivää 3,5 4,761–90 päivää 1,4 2,3Yli 90 päivää 0,6 1,6

309,9 296,3

Myyntisaamisten kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Myyntisaamisten luottoriski on kuvattu liitetiedossa 34.Luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten arvo tilinpäätöspäivänä, 309,9 miljoonaa euroa.

24. RAHAVARAT

milj. euroa 2016 2015Kassavarat 44,5 29,1

44,5 29,1



164

25. JOHDANNAISSOPIMUKSET

Johdannaissopimusten nimellisarvot2016

Voimassaoloaika2015

Voimassaoloaikamilj. euroa Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuotta Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuottaKoron- ja valuutanvaihtosopimus 1,5Sähköjohdannainen 2,1 2,2 0,9 4,7

Johdannaissopimusten käyvät arvot

2016 2015

milj. euroaPositiivinenkäypä arvo

Negatiivinenkäypä arvo Yhteensä

Positiivinenkäypä arvo

Negatiivinenkäypä arvo Yhteensä

Koron- ja valuutanvaihtosopimus -0,1 -0,1Sähköjohdannainen -0,8 -0,8 -1,8 -1,8

Käyvän arvon määrittäminen ja luokittelu

Johdannaissopimusten käypä arvo määritetään käyttäen toimivilla markkinoilla noteerattuja markkinahintoja, rahavirtojendiskonttausmenetelmää tai optionhinnoittelumalleja.

Johdannaissopimukset luokitellaan käypien arvojen hierarkian tasolle 2. Ks. liitetieto 17.



165

26. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Osakepääoma ja omat osakkeet

milj. euroa

Osakkeidenlukumäärä(tuhansia)

Osake-pääoma

Omatosakkeet

1.1.2015 167 335 83,0 -148,2Omien osakkeiden luovutus 2,731.12.2015 167 335 83,0 -145,5Omien osakkeiden luovutus 2,731.12.2016 167 335 83,0 -142,9

Yhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli tilikauden lopussa 83 033 008 (83 033 008) euroa.

Elisa Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on vain yhteen osakesarjaan kuuluvia osakkeita, joilla on yksi ääni. Yhtiöjärjestyksen mukaanosakkeiden enimmäismäärä on 1 000 (1 000) miljoonaa osaketta. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu. Osakkeilla ei olenimellisarvoa.

Omiin osakkeisiin sisältyy konsernin hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno.

Omat osakkeetOsakkeita

kpl

Kirjan-pidollinen

vasta-arvoeuroa

%-osuusosakkeistaja äänistä

Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 1.1.2015 7 986 043 3 962 734 4,77Omien osakkeiden luovutus -135 037Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2015 7 851 006 3 895 732 4,69Omien osakkeiden luovutus -135 877Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.2016 7 715 129 3 828 309 4,61

MUUT RAHASTOT

milj. euroa

Sijoitetunvapaan

omanpääoman

rahastoVara-

rahasto

Käyvänarvon

rahastoMuut

rahastot Yhteensä1.1.2015 90,9 3,4 0,4 381,0 475,7Myytävissä olevat rahoitusvarat 12,0 12,0Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestäjohtuvat erot 1,8 1,8Rahavirran suojaukset -0,9 -0,931.12.2015 90,9 3,4 13,3 381,0 488,6Myytävissä olevat rahoitusvarat 7,7 7,7Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestäjohtuvat erot -0,3 -0,3Rahavirran suojaukset 0,5 0,531.12.2016 90,9 3,4 21,3 381,0 496,6

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on kirjattu se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota ei ole osakeantipäätösten mukaan merkittyosakepääomaan.

Vararahasto 3,4 miljoonaa euroa sisältää yhtiöjärjestyksen mukaisen/yhtiökokouksen päätöksellä vapaasta omasta pääomasta siirretynosuuden. Käyvän arvon rahasto 21,3 miljoonaa euroa sisältää myytävissä olevien rahoitusvarojen käypien arvojen muutokset, etuuspohjaisennettoeläkevelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät sekä rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojenmuutosten tehokkaat osuudet. Muut rahastot 381,0 miljoonaa euroa ovat muodostuneet käytettäessä osakevaihtoa yrityshankinnassa.



166

27. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT


Elisa Oyj:n hallitus päätti 11.12.2014 konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä.

Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2015–2017, 2016–2018 ja 2017–2019. Elisan hallitus päättää järjestelmänansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Ansaintajakson päätyttyä palkkio maksetaan tilinpäätöksenvalmistumisen jälkeen osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Palkkiota ei pääsääntöisesti makseta osallistujalle, mikäli konserniyhtiö tai osallistujairtisanoo tai purkaa osallistujan työ- tai toimisopimuksen ennen palkkion maksamista.

Ansaintajakson 2017–2019 ansaintakriteerit perustuvat osakekohtaiseen tulokseen (EPS), uusien liiketoimintojen liikevaihtoon ja muihinkeskeisiin tavoitteisiin. Osakepalkkiojärjestelmään kuuluu 166 avainhenkilöä ja palkkiot vastaavat yhteensä enintään 495 664 Elisa Oyj:nosakkeen arvoa.



Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset käyvän arvon laskennassaAnsaintajakso

2017–2019Ansaintajakso

2016–2018Ansaintajakso

2015–2017Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä, kpl 495 664 438 350 617 000Myöntämispäivä 31.12.2016 31.12.2015 31.12.2014

Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa (1 26,73 30,83 18,71Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa 30,93 34,79 22,61Osakkeen kurssin toteumaoletus ansaintajakson jälkeen(2 34,25 36,69 22,34

Ansaintajakso alkaa 1.1.2017 1.1.2016 1.1.2015Ansaintajakso päättyy 31.12.2019 31.12.2018 31.12.2017

Ansaintakriteerien toteumaoletus ansaintajaksonalussa, % 50 50 50Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, % 50 50 73

Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä 166 157 1451) Osakkeen käypä arvo on myöntämishetken kurssi vähennettynä arvioidulla osingolla. Arvioituna osinkona on käytetty viimeisintä maksettua osinkoa.

2) Osakkeen toteumaoletusarvo on arvioitu käyttäen hyväksi ns. CAP-mallia (Capital Asset Pricing Model). Mallin perusmuuttujat ovat korkotaso, yleinen riskipreemio ja Elisan

osakkeen ns. beta-riski. Osinko-olettamana on käytetty viimeisimmällä tilikaudella maksettuja osinkoja.



167


Toisessa, suoritusperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2012–2014, 2013–2015 ja 2014–2016.Järjestelmän maksimipalkkion suuruus vastaa 3 315 000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja niilleasetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Kunkin ansaintajakson päätyttyä palkkio maksetaan tilinpäätöksen valmistumista seuraavankuukauden aikana osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Palkkiota ei pääsääntöisesti makseta osallistujalle, mikäli konserniyhtiö tai osallistujairtisanoo tai purkaa osallistujan työ- tai toimisopimuksen ennen palkkion maksamista.

Ansaintajakson 2012–2014 ansaintakriteerit perustuivat uusien liiketoimintojen liikevaihdon kasvuun ja osakekohtaiseen tulokseen. Suoritus olikokonaisuudessaan 6,6 milj. euroa, josta rahana maksettiin 3,4 milj. euroa. Hallituksen päätöksen mukaisesti Elisa siirsi 4.2.2015kannustinjärjestelmän piiriin kuuluville 136 henkilölle 133 197 osaketta, josta johtoryhmän jäsenille 38 103 osaketta ja toimitusjohtajalle 12 002osaketta.

Ansaintajakson 2013–2015 ansaintakriteerit perustuvat uusien liiketoimintojen liikevaihdon kasvuun ja osakekohtaiseen tulokseen. Suoritus olikokonaisuudessaan 9,5 milj. euroa, josta rahana maksettiin 4,9 milj. euroa. Hallituksen päätöksen mukaisesti Elisa siirsi 29.1.2016kannustinjärjestelmän piiriin kuuluville 139 henkilölle 134 037 osaketta, josta johtoryhmän jäsenille 37 838 osaketta ja toimitusjohtajalle 11 733osaketta.

Ansaintajakson 2014–2016 ansaintakriteerit perustuvat uusien liiketoimintojen liikevaihdon kasvuun ja osakekohtaiseen tulokseen.Osakepalkkiojärjestelmään kuuluu 139 avainhenkilöä ja palkkiot vastaavat yhteensä enintään 996 500 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa.

Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset käyvän arvon laskennassa Ansaintajakso2014–2016

Ansaintajakso2013–2015


Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä, kpl 996 500 983 500 983 000Myöntämispäivä 31.12.2013 31.12.2012 31.12.2011

Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euroa (1 15,36 12,83 12,23Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa 19,26 16,73 16,13

Osakkeen kurssin toteumaoletus ansainta- ja rajoitusjakson jälkeen (2 19,54 16,24 16,16

Ansaintajakso alkaa 1.1.2014 1.1.2013 1.1.2012Ansainta- ja rajoitusjakso päättyvät 31.12.2016 31.12.2015 31.12.2014

Ansaintakriteerien toteumaoletus ansaintajakson alussa, % 50 50 72Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, % 27Ansaintakriteerien toteuma, % 29 29

Suoritettu määrä, kpl 134 037 133 197Siirtopäivän keskikurssi 33,23 23,34Osakkeina jaettu määrä myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärästä, % 14 14

Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä 139 139 1361) Osakkeen käypä arvo on myöntämishetken kurssi vähennettynä arvioidulla osingolla. Arvioituna osinkona on käytetty viimeisintä maksettua osinkoa.





168

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2011

Kolmas, sitouttava osakepalkkiojärjestelmä käsittää vuodet 2012–2018. Järjestelmän puitteissa myönnettävien palkkioiden sitouttamisaika on1–3 vuotta. Mahdollinen palkkio perustuu avainhenkilön työsuhteen voimassaoloon. Tämän järjestelmän perusteella maksettavat palkkiotvastaavat yhteensä enintään noin 500 000 Elisa Oyj:n osakkeen arvoa.

Osakepalkkion määrä ja ehdot sekä oletukset käyvän arvonlaskennassa





Myönnettyjen osakepalkkioiden enimmäismäärä, kpl 5 000 5 000 4 000 4 000Myöntämispäivä 16.12.2016 16.12.2016 11.12.2014 11.12.2014

Osakkeen käypä arvo sitouttamisjakson alussa, euroa (1 27,92 29,32 19,29 20,59Osakkeen kurssi sitouttamisjakson alussa, euroa 30,72 30,72 21,89 21,89

Osakkeen kurssin toteumaoletus sitouttamisjakson jälkeen (2 32,87 31,70 21,76 21,70

Sitouttamisjakso alkaa 13.12.2016 13.12.2016 4.11.2014 4.11.2014Sitouttamisjakso päättyy 13.12.2018 13.12.2017 4.11.2016 4.11.2015

Ansaintakriteerin toteumaoletus sitouttamisjakson alussa, % 100 100 100 100Ansaintakriteerien toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, % 100 100Ansaintakriteerien toteuma, % 100 100

Suoritettu määrä, kpl 1 840 1 840Siirtopäivän keskikurssi 29,97 34,49Osakkeina jaettu määrä myönnettyjen osakepalkkioidenenimmäismäärästä, % 46 46

Järjestelmän piirissä henkilöitä tilinpäätöshetkellä 1 1 1 11) Osakkeen käypä arvo on sitouttamishetken kurssi vähennettynä arvioidulla osingolla. Arvioituna osinkona on käytetty viimeisintä maksettua osinkoa.



Osakepalkkiojärjestelmien kulut

Tilikaudella 2016 osakepalkkiojärjestelmien perusteella kirjatut kulut olivat 8,3 (6,7) miljoonaa euroa.



169

28. ELÄKEVELVOITTEET

Suomessa Elisan henkilöstön eläketurva on hoidettu TyEL-eläkkeiden osalta eläkevakuutusyhtiöiden kautta ja lisäeläketurvan osaltapääsääntöisesti henkivakuutusyhtiöiden kautta. Suomen TyEL-järjestelmä on luonteeltaan maksupohjainen järjestely. Etuuspohjaisiksijärjestelyiksi on luokiteltu osa lisäeläkejärjestelyistä ja yhtiöiden omalla vastuulla olevat eläkejärjestelyt. Järjestelyt rahoitetaan pääosinvakuutusyhtiöön suoritettavilla vuosittaisilla vakuutusmatemaattisiin laskelmiin perustuvilla maksuilla. Järjestelyihin sovelletaan paikallista vero-ja muuta lainsäädäntöä. Etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä on vain Elisa Oyj:ssä sekä vuonna 2016 hankitussa Anvia Telecom Oy:ssä.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.

Lakisääteiseen työeläkejärjestelyyn (TyEL) 1.1.2017 voimaan tullut lakimuutos nostaa asteittain eläkeikiä 63 vuodesta 65 vuoteensyntymävuodesta riippuen. Elisa on päättänyt olla kompensoimatta lakisääteisen eläkeiän nousua lisäeläkkeellä.

Taseen etuuspohjainen nettoeläkevelka määräytyy seuraavasti:milj. euroa 2016 2015Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo -2,4 -2,1Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo -72,8 -68,0Varojen käypä arvo 58,6 54,5Nettomääräinen eläkevelka (-) /-saaminen (+) taseessa -16,6 -15,6

Laajan tuloslaskelman eläkekulu määräytyy seuraavasti:milj. euroa 2016 2015Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu

Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno 0,2 0,3Nettokorkokulu 0,3 0,4Velvoitteen täyttämiset 0,0 -0,1

0,5 0,5

Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät 0,3 -2,3Uudelleen määrittämisestä johtuvaan erään liittyvä vero -0,1 0,5

0,3 -1,8

Taseessa esitetyn etuuspohjaisen nettovelan täsmäytyslaskelma:milj. euroa 2016 2015Nettovelka tilikauden alussa 15,6 18,2Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu 0,5 0,5Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät 0,3 -2,3Työnantajan suorittamat maksut -0,4 -0,8Hankitut liiketoiminnot 0,4Nettovelka tilikauden lopussa 16,6 15,6

Eläkevelvoitteen nykyarvon muutokset:milj. euroa 2016 2015Velvoite tilikauden alussa -70,1 -76,0Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot -0,2 -0,3Korkomenot -1,4 -1,6Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät

Demografisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-) 0,0 1,4Taloudellisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-) -6,8 1,5Kokemusperäiset voitot (+) tai tappiot (-) -1,0 -0,7

Maksetut etuudet 5,1 5,1Velvoitteen täyttäminen 0,0 0,4Hankitut liiketoiminnot -0,8Velvoite tilikauden lopussa -75,2 -70,1



170

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset:milj. euroa 2016 2015Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa 54,5 57,9Korkotuotot 1,1 1,2Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät, voitot (+) ja tappiot (-) 7,4 0,1Maksetut etuudet -5,1 -5,1Työantajan suorittamat maksut 0,4 0,8Velvoitteen täyttäminen 0,0 -0,3Hankitut liiketoiminnot 0,4Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa 58,6 54,5

Keskeiset vakuutusmatemaattiset olettamukset olivat seuraavat:2016 2015

Diskonttauskorko, % 1,10 2,00Tulevan ajan palkankorotusolettamus, % 2,70 2,70Tulevan ajan eläkkeiden korotusolettamus, % 1,60 1,70

Etuuspohjaisen nettoeläkevelan herkkyyslaskelma:Vaikutus etuuspohjaiseennettoeläkevelkaan, meur

Vakuutusmatemaattisen olettamuksen muutos 2016 2015Diskonttauskorko + 0,5 % -1,6 -1,3Tulevan ajan eläkkeiden korotusolettamus +0,5 % 4,9 4,1Odotettavissa oleva elinikä +1 vuosi 1,0 0,8

Yllä olevan herkkyysanalyysin vaikutukset on laskettu niin, että oletuksen muutoksen vaikutusta laskettaessa on kaikkien muiden oletustenoletettu pysyvän ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloidakeskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävääeläkevelvoitetta laskettaessa.

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt altistavat konsernin useille riskeille. Joukkovelkakirjalainojen tuoton aleneminen, korkeampi inflaatio ja korkeampiodotettavissa oleva eläkeikä voivat altistaa konsernin eläkevelkojen kasvulle. Toisaalta koska varojen käypä arvo lasketaan samalladiskonttauskorolla kuin velvoite, diskonttauskoron muutos vaikuttaa vain nettovelkaan. Vastaavasti eliniän odotteen nousu kasvattaa varoja javaikutus kohdistuu nettovelkaan.

Velvoitteen painotettuun keskiarvoon perustuva duraatio on 14,7 (14,6) vuotta.

Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 0,4 (0,8) miljoonaa euroa vuonna 2017.

Etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn kuuluvat varat ovat 100 prosenttisesti hyväksyttäviä vakuutuksia.



171

29. VARAUKSET

milj. euroa

Työsuhteenpäättämiseen

liittyvätetuudet Muut Yhteensä

1.1.2015 4,4 2,5 6,8Varausten lisäykset 5,6 5,6Käyttämättömien varausten peruutukset -0,3 -0,3Käytetyt varaukset -3,0 -0,4 -3,431.12.2015 6,8 2,1 8,9

Varausten lisäykset 2,8 2,8Hankitut liiketoiminnot 0,3 0,3Käyttämättömien varausten peruutukset -1,5 -1,5Käytetyt varaukset -3,9 -0,0 -4,031.12.2016 4,1 2,3 6,4

milj. euroa 2016 2015Pitkäaikaiset varaukset 3,5 3,4Lyhytaikaiset varaukset 2,9 5,4

6,4 8,9

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Osana konsernin tehostamistoimia Elisa on käynyt vuonna 2016 henkilöstön vähentämiseen johtaneita yhteistoimintaneuvotteluja. Toimintojenuudelleenjärjestelyvaraus sisältää sekä varautumisen työttömyyseläkkeisiin että muihin irtisanomisista aiheutuviin menoihin. Irtisanomisiinliittyvä varaus realisoituu vuonna 2017 ja työttömyyseläkejärjestelyihin liittyvä varaus vuosina 2017–2019.

Muut varaukset

Muut varaukset sisältävät puhelinpylväistä sekä myydyistä kiinteistöistä tehdyn ympäristövarauksen.



172

30. RAHOITUSVELAT

2016 2015

milj. euroaTase-arvot

Käyvätarvot

Tase-arvot

Käyvätarvot

PitkäaikaisetJoukkovelkakirjalainat 594,5 646,0 592,5 638,4Pankkilainat 209,2 209,2 68,5 68,5Eläkesäätiölainat 1,0 1,0 1,0 1,0Pääomalainat 0,1 0,1 0,1 0,1Rahoitusleasingvelat 22,5 22,5 23,9 23,9

827,3 878,8 686,0 731,8LyhytaikaisetPankkilainat 139,2 139,2 130,7 130,7Rahoitusleasingvelat 3,1 3,1 3,9 3,9Yritystodistukset 199,0 199,0 170,5 170,5

341,2 341,2 305,2 305,21 168,6 1 220,1 991,1 1 037,0

Lainat sisältävät yhteensä 25,6 (27,8) miljoonaa euroa vakuudellisia velkoja (rahoitusleasingvelkoja). Rahoitusleasingvelat ovat tosiasiallisestivakuudellisia, sillä maksujen laiminlyönnin tapahtuessa oikeudet vuokrattuun omaisuuteen siirtyvät takaisin vuokranantajalle.

Kaikki rahoitusvelat ovat euromääräisiä. Rahoitusvelat arvostetaan kirjanpidossa jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkojen käyvät arvotperustuvat markkinanoteerauksiin tai ne on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.

Pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti oli 3,9 (4,2) vuotta ja efektiivinen keskikorko 2,1 (2,3) prosenttia.



173

Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen sopimuksiin perustuvat kassavirrat

2016milj. euroa 2017 2018 2019 2020 2021 2022- YhteensäJoukkovelkakirjalainat 15,0 15,0 315,0 8,3 308,3 661,5

Rahoituskulut 15,0 15,0 15,0 8,3 8,3 61,5Lyhennykset 300,0 300,0 600,0

Pankkilainat 10,4 60,3 0,7 0,7 0,6 151,2 223,9Rahoituskulut 1,2 1,2 0,6 0,6 0,6 1,2 5,5Lyhennykset 9,1 59,1 0,0 0,0 150,0 218,3

Sitovat luottolimiitit 130,0 130,0Rahoituskulut 0,0 0,0Lyhennykset 130,0 130,0

Yritystodistukset 199,0 199,0Rahoituskulut 0,4 0,4Lyhennykset 198,6 198,6

Eläkesäätiölainat 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,7 1,2Rahoituskulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,2Lyhennykset 0,1 0,1 0,1 0,1 0,6 1,0

Pääomalainat 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1Rahoituskulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Lyhennykset 0,1 0,1

Rahoitusleasingvelat 5,1 3,8 3,5 3,1 2,2 49,5 67,2Rahoituskulut 2,0 1,6 1,7 1,6 1,5 33,2 41,6Lyhennykset 3,1 2,2 1,8 1,5 0,7 16,3 25,6

Sähköjohdannainen 0,0 0,1 0,2 0,3Suoritettavat rahavirrat 0,1 0,2 0,3

Ostovelat 150,5 150,5Rahoituskulut 18,7 17,9 17,6 10,5 10,4 34,6 109,5Lyhennykset 491,4 61,4 301,9 1,6 300,8 167,0 1 324,2

Yhteensä 510,0 79,3 319,5 12,1 311,2 201,6 1 433,7



174

2015milj. euroa 2016 2017 2018 2019 2020 2021- YhteensäJoukkovelkakirjalainat 15,0 15,0 15,0 315,0 8,3 308,3 676,5

Rahoituskulut 15,0 15,0 15,0 15,0 8,3 8,3 76,5Lyhennykset 300,0 300,0 600,0

Pankkilainat 133,7 9,9 59,7 0,0 0,0 203,3Rahoituskulut 3,0 0,6 0,6 0,0 0,0 4,2Lyhennykset 130,6 9,3 59,1 0,0 0,0 199,1

Sitovat luottolimiitit 0,1 0,1Lyhennykset 0,1 0,1

Yritystodistukset 170,5 170,5Rahoituskulut 0,4 0,4Lyhennykset 170,1 170,1

Eläkesäätiölainat 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,7 1,2Rahoituskulut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,2Lyhennykset 0,1 0,1 0,1 0,1 0,6 1,0

Pääomalainat 0,1 0,1Lyhennykset 0,1 0,1

Rahoitusleasingvelat 6,1 4,4 3,1 3,1 3,1 51,7 71,5Rahoituskulut 2,1 2,0 1,6 1,7 1,6 34,7 43,7Lyhennykset 3,9 2,4 1,5 1,4 1,5 17,1 27,8

Sähköjohdannainen 0,0 0,2 0,2 0,2 0,6Suoritettavat rahavirrat 0,0 0,2 0,2 0,2 0,6

Koron- ja valuutanvaihtosopimus 0,0 0,0Ostovelat 130,5 130,5

Rahoituskulut 20,6 17,8 17,3 17,0 9,9 43,0 125,6Lyhennykset 435,2 11,8 60,8 301,5 1,6 317,7 1 128,7

Yhteensä 455,9 29,6 78,1 318,5 11,5 360,8 1 254,3

Vaihtuvakorkoisten rahoitusvelkojen tulevat rahoituskulut on laskettu käyttäen tilinpäätöshetkellä voimassa ollutta korkoa.

Yhtiöllä on sitovia luottolimiittejä 300 miljoonaa euroa, joista 170 miljoonaa euroa erääntyy 2018 ja 130 miljoonaa euroa 2019.

Vuoden vaihteessa nostettuna ollut määrä 130 miljoonaa euroa on nostettu alle vuoden mittaisena ja vaihtuvakorkoisena.

Joukkovelkakirjalainat

Emoyhtiö on joukkovelkakirjalainaohjelmansa puitteissa laskenut liikkeeseen seuraavat joukkovelkakirjalainat:

31.12.2016Käypä arvomilj. euroa

Tasearvomilj. euroa

Nimellisarvomilj. euroa

Nimellis-korko-%

Efektiivinenkorko-% Eräpäivä

EMTN-ohjelma 2001 / 1000 milj.euroaI/2012 316,9 295,2 300,0 2,250 2,403 4.10.2019I/2013 329,1 299,3 300,0 2,750 2,785 22.1.2021

646,0 594,5 600,0

Joukkovelkakirjalainojen käypä arvo perustuu markkinanoteerauksiin.



175

Rahoitusleasingvelkojen bruttomäärä- vähimmäisvuokrat erääntymisajoittainmilj. euroa 2016 2015

Yhden vuoden kuluessa 5,1 6,1Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuodenkuluttua 12,9 14,0Yli viiden vuoden kuluttua 49,2 51,5

67,2 71,5Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut -41,6 -43,7Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo 25,6 27,8

Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo erääntyy seuraavastimilj. euroa 2016 2015


25,6 27,8

Elisa on vuokrannut rahoitusleasingsopimuksilla mm. teletiloja ja -verkkoa, palvelimia ja työasemia sekä videoneuvottelulaitteita ja-infrastruktuuria. Sopimusehdot vaihtelevat osto-optioiden/lunastusehtojen, indeksiehtojen ja sopimusaikojen osalta.

31. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

milj. euroa 2016 2015PitkäaikaisetSaadut ennakot 5,2 5,4Johdannaissopimukset 0,8 3,6

Muut velat (1 28,0 14,834,0 23,9

Lyhytaikaiset

Ostovelat (1 150,5 130,5Saadut ennakot 4,1 3,9Palkka- ja henkilösivukulujaksotukset 55,2 54,8Muut siirtovelat 18,5 15,9Velat osakkuusyrityksille 0,5 0,3Muut velat 78,8 50,1

307,7 255,5341,7 279,4

1) Sisältää 800 MHz -taajuuslisenssiin liittyvää pitkäaikaista velkaa 0,0 (6,7) miljoonaa euroa ja 700 MHz taajuuslisenssiin liittyvää pitkäaikaista velkaa 17,6 (0,0) miljoonaa euroa.

Lisensseihin liittyvä lyhytaikainen velka 11,1 (6,7) miljoonaa euroa sisältyy lyhytaikaisiin ostovelkoihin.

Johdannaissopimukset on luokiteltu ryhmään Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/-velat. Muut pitkäaikaiset velat onluokiteltu Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat -ryhmään.

Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Konsernin ostovelkojen maksuajat noudattavatyritysten tavanomaisia maksuehtoja. Muut siirtovelat muodostuvat korkokulujen sekä muiden tavanomaisten kulujen jaksotuksista.



176

32. MUUT VUOKRASOPIMUKSET

Konserni vuokralle ottajana

Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:milj. euroa 2016 2015


93,0 99,4

Elisa on vuokrannut mm. toimija teletiloja, liikepaikkoja ja autoja. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat yhdestä kuukaudesta teletilojen yli 50vuoteen.

Vuonna 2016 on kirjattu tulosvaikutteisesti muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 56,3 (55,8) miljoonaa euroa.

Konserni vuokralle antajana

Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat:milj. euroa 2016 2015

Yhden vuoden kuluessa 2,9 2,7Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 0,5 0,4

3,4 3,2

Elisa toimii vuokralleantajana pääasiallisesti tavanomaisissa liikehuoneiston vuokrasopimuksissa sekä teletila- ja laitepaikkavuokrasopimuksissa.Vuokrasopimukset ovat valtaosin lyhyitä, 1–6 kuukauden pituisia sopimuksia.

33. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

milj. euroa 2016 2015Omasta puolesta annetut vakuudet

Kiinnitykset 1,2 2,3Pantatut arvopaperit 0,1 0,1Talletukset 0,7 0,7Takaukset 1,1 1,1

Muiden puolesta annetut vakuudet

Takaukset (1 0,5 0,5Muut 0,0

3,6 4,8Muut sopimusvelvoitteet

Takaisinostovastuut 0,0 0,1Remburssivastuu 0,1 0,1Pääomalainan kirjaamatonkorkovastuu 0,0 0,0

1) Elisa on taannut henkilöstön vähäisiä alle 20 000 euron suuruisia lyhytaikaisia lainoja. Takauslimiitin enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä oli 0,5 (0,5) miljoonaa euroa.

Kiinteistöinvestoinnit

Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 31.12.2016 oli 30,5 (31,7) miljoonaa euroa.



177

34. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Elisa Oyj:n keskitetty rahoitustoiminta vastaa koko konsernin valuutta-, korko-, likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskeistä. Rahoituspolitiikan, kutenvarainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteet, käsitellään ja vahvistetaan vuosittain hallituksen tarkastusvaliokunnassa. Rahoitusriskejäseurataan osana normaalia toiminnan valvontaa.

Markkinariskit

Korkoriski

Elisa altistuu korkoriskille lähinnä rahoitusvelkojensa kautta. Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainanotto ja sijoitukset on hajautettu kiinteä-ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää myös johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautuakorkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta. Johdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Korollisten rahoitusvelkojen koronmuutosten ajankohdat (milj. euroa) 31.12.2016, nimellisarvoonAjankohta, jolloinkoronmuutos tapahtuu

alle 1vuosi

1–5vuotta

yli 5vuotta Yhteensä

Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentitYritystodistuslainat 199,0 199,0Pankkilainat 198,3 198,3Rahoitusleasingvelat 3,1 3,1

Kiinteäkorkoiset rahoitusinstrumentitJoukkovelkakirjalainat 600,0 600,0Pankkilainat 150,0 150,0Eläkesäätiölainat 1,0 1,0Pääomalainat 0,1 0,1Rahoitusleasingvelat 6,3 16,3 22,5

401,5 606,3 166,3 1 174,0

Konsernilla oli korollisia rahoitusvaroja sijoitettujen yritystodistusten ja pankkitalletusten muodossa 0,0 miljoonaa euroa sekä kassavaroja 44,5miljoonaa euroa 31.12.2016.

Herkkyysanalyysi sisältää taseen rahoitusvelat tilinpäätöshetkellä. Korkotason muutokseksi on oletettu yksi prosenttiyksikkö ja muutoksenvaikutus tulokseen on laskettu ennen veroja. Korkopositioksi on oletettu korolliset rahoitusvelat ja -saamiset sekä koronvaihtosopimuksettilinpäätöshetkellä niin, että kaikki sopimukset olisivat voimassa muuttumattomina koko vuoden.

2016 2015milj. euroa Tuloslaskelma Oma pääoma Tuloslaskelma Oma pääomaKorkotason muutos +/- 1 % +/- 4,0 +/- 2,5

Valuuttakurssiriski

Elisa-konsernin rahavirroista valtaosa on euromääräisiä, joten yhtiön altistuminen valuuttariskille (taloudellinen riski ja transaktioriski) onvähäistä. Liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssiriskit aiheutuvat kansainvälisestä yhdysliikenteestä sekä vähäisessä määrin hankinnoista.Keskeisimmät valuutat ovat Yhdysvaltain dollari (USD), Englannin punta (GBP), Kansainvälisen valuuttarahaston korivaluutta (SDR), Venäjän rupla(RUB) ja Ruotsin kruunu (SEK). Muiden valuuttojen merkitys on vähäinen. Tilikauden aikana valuuttakurssisuojauksia ei käytetty. Yhtiönrahoitusvelkoihin ei sisälly valuuttariskiä.

Konsernin omaan pääomaan sisältyvä ulkomaisten tytäryhtiöiden muuntoeropositio on vähäinen. Muuntoeropositiota ei ole tilivuoden aikanasuojattu.



178

Valuuttapositio 31.12.2016milj. euroa Myyntisaamiset Ostovelat

USD 0,6 2,6GBP 0,7 0,2SDR 0,5 0,7RUB 0,1SEK 0,1 0,1

Valuuttapositio 31.12.2015milj. euroa Myyntisaamiset Ostovelat

USD 0,6 2,0GBP 0,8 0,3SDR 0,4 0,8RUB 0,2SEK 0,3 0,0

USD:n kahdenkymmenen prosenttiyksikön muutos vaikuttaisi konsernin tulokseen +/- 0,4 (+/- 0,3) miljoonaa euroa, GBP:n +/- 0,1 (+/- 0,1)miljoonaa euroa, SDR:n +/- 0,0 (+/- 0,1) miljoonaa euroa, RUB:in +/- 0,0 (+/- 0,0) miljoonaa euroa ja SEK:n +/- 0,0 (+/- 0,1) miljoonaa euroa.

Likviditeettiriski

Likviditeettiriskienhallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Yhtiön keskeisin rahoitusjärjestely on1 000 miljoonan euron EMTN-ohjelma, jonka puitteissa on laskettu liikkeeseen 600,0 miljoonan euron määrästä joukkovelkakirjalainoja. Yhtiölläon lisäksi 250 miljoonan euron yritystodistusohjelma sekä 300 miljoonan euron komittoidut luottolimiitit, joista 3.6.2018 erääntyvästä 170miljoonan euron limiitistä oli 130 miljoonaa euroa nostettuna ja 11.6.2021 erääntyvä 130 miljoonaa euroa oli kokonaisuudessaan nostamatta31.12.2016. Lainojen marginaali määräytyy yhtiön luottoluokituksen pohjalta.

Elisa on hankkinut kansainväliset luottoluokitukset osana rahoituksensa varmentamista. Moody's Investor Services on luokittanut Elisanpitkäaikaiset sitoumukset luokkaan Baa2 (näkymä vakaa). Standard & Poor's on luokittanut yhtiön pitkäaikaiset sitoumukset luokkaan BBB+(näkymä vakaa) ja lyhytaikaiset sitoumukset luokkaan A-2.

Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät komittoidut limiititmilj. euroa 2016 2015Rahat ja pankkisaamiset 44,5 29,1Luottolimiitit 170,0 450,0

214,5 479,1

Rahat ja pankkisaamiset sekä käyttämättömät komittoidut luottolimiitit vähennettynä Elisan liikkeeseenlaskemilla yritystodistuksilla olivat 15,5(308,6) miljoonaa euroa 31.12.2016.

Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvat rahavirrat on esitetty liitetiedossa 30.

Luottoriski

Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitettaan. Likvidien varojen sijoitukset tehdään vahvistettujenlimiittien rajoissa kohteisiin, joiden luottokelpoisuus on hyvä. Sijoituskohteet sekä niille määritellyt limiitit tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkinvähintään vuosittain. Johdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien koti- ja ulkomaisten pankkien kanssa.

Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Yksiköillä on kirjallisesti laaditut luottopolitiikat, jotka noudattavatpääosin yhteneväisiä periaatteita. Uusien asiakkaiden luottotiedot tarkastetaan ulkoisista lähteistä aina, kun myydään jälkikäteislaskutettaviatuotteita tai palveluita. Myytäessä lisää olemassa oleville asiakkaille luottokelpoisuus tarkastetaan omien reskontratietojen perusteella. Elisa voimyös periä ennakko- tai takuumaksuja luottopolitiikan mukaisesti.

Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä johtuen konsernin suuresta asiakaskannasta; 10 suurinta asiakasta edustaa noin 6prosenttia liikevaihdosta. Konsernin myyntisaamisista on vähennetty epävarmoja saatavia 6,5 (5,7) miljoonaa euroa. Konsernin aikaisempikokemus myyntisaamisten perinnästä vastaa kirjattuja arvonalennuksia. Lisäksi konserni myy määritettyjen asiakasryhmien keskimäärin 136päivää erääntyneet myyntisaamiset. Näiden seikkojen perusteella johto uskoo, ettei konsernin myyntisaamisiin sisälly merkittävää luottoriskiä.Luottoriskin enimmäismäärä on myyntisaamisten kokonaismäärä, joka 31.12.2016 oli 309,9 miljoonaa euroa. Myyntisaamisten ikäjakauma onesitetty liitetiedossa 23.



179

Hyödykeriskit ja niiden herkkyysanalyysi

Elisa suojaa sähköostoja fyysisten ostosopimusten lisäksi johdannaisilla. Sähkön hintariskiä tarkastellaan viiden vuoden aikajänteellä.Tulevaisuuden ostoja suojaavien johdannaissopimusten osalta noudatetaan suojauslaskentaa. Suojauslaskennan kriteerit täyttävienjohdannaisten tehokas osuus kirjataan oman pääoman käyvän arvon rahastoon ja tehoton osuus tuloslaskelman liiketoiminnan muihintuottoihin tai kuluihin. Omaan pääomaan kirjattavan käyvän arvon rahaston muutos esitetään laajan tuloslaskelman erässä Rahavirransuojaukset.

Suojauslaskennan tehoton osuus oli vuoden lopussa 0,4 (-0,4) miljoonaa euroa.

Sähköostojen suojausaste seuraavien vuosien hankinnoista, %2016 2015

0–1 vuotta 91,3 62,91–2 vuotta 46,6 43,22–3 vuotta 17,5 24,73–4 vuotta 0,0 18,54–5 vuotta 0,0 0,0

Jos sähköjohdannaisten markkinahinta muuttuisi tilinpäätöspäivän 31.12.2016 tasosta +/- 10 %, olisi vaikutus vuoden 2017 tuloslaskelmaan +/-0,0 (0,0) milj. euroa ja omaan pääomaan +/- 0,4 (0,6) milj. euroa. Muutoksen vaikutus on laskettu ennen veroja.

Muu hintariski

Elisan myytävissä olevat sijoitukset koostuvat pääosin Comptel Oyj:n osakkeista, jotka noteerataan julkisesti. Herkkyysanalyysi käsittää taseenosakkeet tilinpäätöshetkellä. Osakekurssin muutokseksi analyysissä on oletettu 20 prosenttiyksikköä.

2016 2015milj. euroa Tuloslaskelma Oma pääoma Tuloslaskelma Oma pääomaComptelin osakekurssin muutos +/- 20 % +/- 6,8 +/- 5,2

Pääoman hallinta

Elisan pääoma koostuu omasta pääomasta ja velasta. Liiketoiminnan kehittämiseksi Elisa voi toteuttaa laajennusinvestointeja ja yritysostoja,jotka voidaan rahoittaa joko omalla pääomalla tai velalla joko suoraan tai välillisesti.

Elisan omavaraisuustavoite on yli 35 prosenttia ja nettovelka/käyttökate 1,5–2,0. Nettovelka/käyttökate -tunnusluku lasketaan kertaluonteisistaeristä puhdistettuna.

Elisan pääomanpalautus omistajille koostuu osingoista, muusta vapaan oman pääoman jakamisesta sekä omien osakkeiden hankinnasta.Varsinainen voitonjako on 80–100 prosenttia tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan suorittaa lisävoitonjakoa.Jakoehdotusta tai -päätöstä tehdessään hallitus ottaa huomioon taloudellisen aseman, tulevat rahoitustarpeet ja asetetut taloudelliset tavoitteet.



180

Pääomarakenne ja keskeiset tunnusluvutmilj. euroa 2016 2015Korollinen nettovelka 1 124,1 962,0Oma pääoma yhteensä 971,3 925,9Pääoma yhteensä 2 095,4 1 887,9

Velkaantumisaste, % 115,7 103,9Nettovelka/käyttökate 2,0 1,8Omavaraisuusaste, % 38,5 41,4

Käytettävissä olevat rahoituslähteet

Oman pääoman ehtoisen rahoituksen osalta Elisan tavoitteena on pitää hallituksella riittävä joustavuus omien osakkeiden liikkeeseenlaskuun.Yhtiökokous tekee päätöksen osakeantivaltuutuksen määrästä. Valtuutusta on käytetty vuonna 2016 osakepalkkiojärjestelmien toteutuksessa.

Oma pääoma 2016 2015Hallussa olevat osakkeet, 1 000 kpl 7 715 7 851Osakeantivaltuutus, 1 000 kpl 14 998 14 865Osakekurssi 30,93 34,79Yhteensä, milj. euroa 463,9 517,2

Vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen osalta Elisa pitää yllä lainaohjelmia ja luottojärjestelyitä, joiden puitteissa voidaan tehdä nopeastiliikkeeseenlaskuja. Järjestelyt ovat sitovia ja ei-sitovia ja niiden puitteissa voidaan tehdä liikkeeseenlaskuja eri juoksuajoille.

Velkapääoma 2016 2015

Yritystodistusohjelma (ei sitova) (1 51,0 79,5

Komittoidut luottolimiitit (2 170,0 300,0

Pankkilainat nostamatta (sitova) (3 0,0 150,0

EMTN-ohjelma (ei sitova) (4 400,0 400,0Yhteensä, milj. euroa 621,0 929,5

Oma pääoma ja velkapääomayhteensä 1 084,9 1 446,71) Yritystodistusohjelman koko on 250 miljoonaa euroa, josta oli 31.12.2016 käytössä 199,0 miljoonaa euroa.

2) Elisalla on kaksi komittoitua luottolimiittijärjestelyä yhteensä 300 miljoonaa euroa. Järjestelyistä oli 31.12.2016 nostamatta 170 miljoonaa euroa.

3) Elisa solmi 6.10.2015 150 miljoonan euron lainasopimuksen Euroopan Investointipankin kanssa. Laina nostettiin kokonaisuudessaan 6.9.2016.

4) Elisalla on eurooppalainen joukkovelkakirjalainaohjelma (EMTN), jonka kokonaismäärä on 1 000 miljoonaa euroa. Siitä oli 31.12.2016 käytössä 600 miljoonaa euroa.

Ohjelma päivitettiin 15.6.2016, ja se on voimassa vuoden ajan päivityksestä.



181

35. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys, tytär- ja osakkuusyritykset sekä yhteisjärjestelyt. Lähipiiriin kuuluvat myös Elisa Oyj:n hallitus,toimitusjohtaja ja johtoryhmä.

Elisa Oyj -konsernin rakenne 31.12.2016:

Konsernin emoyhtiö on Elisa Oyj.

Tytäryritykset KotipaikkaKonsernin

omistusosuus - %Anvia Hosting Oy Vaasa 100Anvia IT-Palvelut Oy Vaasa 100Anvia Telecom Oy Vaasa 100Anvia TV Oy Seinäjoki 100Ekaso Oy Helsinki 100Elisa Appelsiini Oy Helsinki 100Elisa Eesti As Tallinna 100Elisa Hong Kong Limited Hong Kong 100Elisa Videra Oy Helsinki 100

Elisa Videra Spain S.L Madrid 100Elisa Videra UK Ltd. Lontoo 100Videra Norge As Oslo 100

Enia Oy Helsinki 100Epic TV SAS Chamonix Mont Blanc 100Fiaset Oy Helsinki 100Fonetic Oy Jyväskylä 100Fonum Oy Helsinki 100Gisforest Oy Kajaani 100Helsingin Netti Media Oy Helsinki 100JMS Group Oy Helsinki 100Karelsat Oy Joensuu 100Kiinteistö Oy Raision Luolasto Espoo 100Kiinteistö Oy Rinnetorppa Kuusamo 80Kiinteistö Oy Tapiolan Luolasto Espoo 100Kotkan Tietoruutu Oy Kotka 100Kympnet Oy Kotka 100Kymtel Oy Kotka 100LNS Kommunikation AB Tukholma 100Planetmedia Oy Kotka 100Preminet Oy Helsinki 100

OOO LNR Pietari 100Videra LLC Pietari 100

Sulake Corporation Oy Helsinki 100Habbo Hotel S.L (Spain) Madrid 100Sulake Brasil Sao Paolo 100Sulake Inc Los Angeles 100Sulake Suomi Oy Helsinki 100Sulake UK Ltd Lontoo 100

Banana Fingers Limited Lontoo 100Tampereen Tietoverkko Oy Tampere 63Telcont Oy Kotka 100Watson Nordic Oy Vaasa 100



182

Yhteisjärjestelyt KotipaikkaKonsernin

omistusosuus - %Kiinteistö Oy Brahenkartano Turku 60

OsakkuusyrityksetFNE-Finland Oy Kontiolahti 46Kiinteistö Oy Helsingin Sentnerikuja 6 Helsinki 50Kiinteistö Oy Herrainmäen Luolasto Tampere 50Kiinteistö Oy Lauttasaarentie 19 Helsinki 42Kiinteistö Oy Pohjanplassi Lapua 39Kiinteistö Oy Riihimäen Maisterinkatu 9 Riihimäki 35Kiinteistö Oy Runeberginkatu 43 Helsinki 30Kiinteistö Oy Stenbäckinkatu 5 Helsinki 40Länsilinkki Oy Turku 20Suomen Numerot NUMPAC Oy Helsinki 33Tele Scope Oy Espoo 22

Merkittävät konserniyritysten omistusten muutokset on esitetty liitetiedoissa 2. ja 3. ja osakkuusyritysten omistusten muutokset liitetiedossa 16.

Muut konsernirakenteen muutokset on kuvattu seuraavassa.

Arediv Oy sulautui Elisa Oyj:hin 30.6.2016. Sulautumisella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Elisa Videran tytäryritys, One Conference Ab purettiin 16.8.2016. Purkamisen tulosvaikutus -0,2 milj. euroa on kirjattu liiketoiminnan muihinkuiluihin. Lisäksi konsernista poistui 0,3 milj. euroa konserniliikearvoa.

Sulakkeen tytäryritys, Sulake Danmark ApS purettiin 14.6.2016. Purkaminen ei vaikuta konsernitilinpäätökseen.

Elisa myi omistuksensa Kiinteistö Oy Kiihtelysvaaran Oravanpyörässä 13.12.2016. Myynnin tulosvaikutus oli -0,1 milj. euroa.

Anvia ICT-yhtiöiden hankinnan myötä konsernin osakkuusyrityksiksi tulivat Kiinteistö Oy Pohjanplassi, Länsilinkki Oy ja Tele Scope Oy.

Yhteisjärjestelyt

Kiinteistö Oy Brahenkartano omistaa ja hallitsee tonttia rakennuksineen Turussa. Elisan omistamat osakkeet oikeuttavat pääasiassa toimisto- jateletilojen hallintaan.

Konsernitilinpäätökseen yhdistellään Elisan 60 prosentin osuus yhteisen toiminnon varoista, veloista, tuotoista ja kuluista suhteellisellamenetelmällä.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.

31.12.2016 konsernilla ei ollut olennaisia osakkuusyrityksiä. 31.12.2015 Elisalla oli yksi olennainen osakkuusyritys, Anvia Oyj. Se yhdisteltiinosakkuusyrityksenä 30.6.2016 asti, jolloin Elisa myi osakkeet Anvia ICT-yhtiöiden hankinnan yhteydessä. Konsernin omistusosuus myyntihetkelläoli 42 (31.12.2015 30) prosenttia laskettuna kaikista osakkeista.

Myynnin tulosvaikutus +0,3 milj. euroa sisältyy tuloslaskelman rahoitustuottoihin. Myyntituloksessa on huomioitu yrityksen osakkuusyritysaikanakerryttämä tulos. Konsernin osuus Anvia Oyj:n tuloksesta 30.6.2016 asti sisältyy tuloslaskelman riville Osuus osakkuusyritysten tuloksista ja seon -1,4 milj. euroa. Anvia Oyj:ltä on tilikauden aikana saatu osinkoja 2,8 milj. euroa.

Elisa myi omistuksensa Softera Oy:ssä 3.2.2016. Myynnin tulosvaikutus +0,2 milj. euroa sisältyy tuloslaskelman rahoitustuottoihin.Myyntituloksessa on huomioitu yrityksen osakkuusyritysaikana kerryttämä tulos.



183

Taulukoissa on esitetty osakkuusyritysten tulokset konsernissaoloajalta ja konsernin laatimisperiaatteita noudattaen.

Taloudellisen informaation yhteenveto olennaisesta osakkuusyrityksestä

Anvia Oyjmilj. euroa 2016 2015Liikevaihto 68,1 130,7Tilikauden tulos -3,4 7,4Konsernin osuus osakkuusyrityksen tuloksesta -1,4 2,2

Pitkäaikaiset varat 117,5Lyhytaikaiset varat 54,7Pitkäaikaiset velat 25,4Lyhytaikaiset velat 34,0Pakolliset varaukset 0,2Nettovarallisuus 112,7Konsernin osuus nettovarallisuudesta 33,9Liikearvo 25,9Saadut osingot -2,3Osakkuusyrityksen tasearvo konsernin taseessa 57,5

Taloudellisen informaation yhteenveto muista kuin olennaisista osakkuusyrityksistä

milj. euroa 2016 2015Konsernin osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,0 0,1Osakkuusyritysten tasearvo konsernin taseessa 2,2 1,9

Konsernin osuudet osakkuusyrityksissä ja sen muutokset tilikauden aikana ks. Liite 16.

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet:

milj. euroa2016 Myynnit Ostot Saamiset VelatOsakkuusyritykset ja yhteisjärjestelyt 0,5 3,0 0,2 0,52015Osakkuusyritykset ja yhteisjärjestelyt 0,4 2,7 0,8 0,3

Lähipiiriin kuuluvan johdon työsuhde-etuudet on esitetty liitetiedossa 7.

36. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

24.1.2017 kokoontunut Elisan osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen jäsenten lukumääräksiseitsemän. Nimitystoimikunta ehdottaa Raimo Lindin, Clarisse Berggårdhin, Petteri Koposen, Leena Niemistön, Seija Turusen ja Mika Vehviläisenuudelleenvalintaa. Toimikunta ehdottaa edelleen, että hallitukseen valitaan uutena jäsenenä Antti Vasara.

Anvian ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi 19.1.2017 välitilinpäätöksen, joten Anvian ja Elisan välisen yrityskaupan viimeiset osakeluovutuksetvoidaan toteuttaa.



184

Tunnusluvut

KONSERNIN TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

2016 2015 2014 2013 2012TULOSLASKELMALiikevaihto, milj. euroa 1 636 1 569 1 535 1 547 1 553Liikevaihdon muutosprosentti 4,2 2,2 -0,8 -0,4 1,5Käyttökate, milj. euroa 563 532 520 491 501Käyttökate, % liikevaihdosta 34,4 33,9 33,8 31,7 32,3Liikevoitto, milj. euroa 339 312 305 281 299Liikevoitto, % liikevaihdosta 20,7 19,9 19,9 18,1 19,2Tulos ennen veroja, milj. euroa 320 291 278 255 269Tulos ennen veroja, % liikevaihdosta 19,6 18,5 18,1 16,5 17,3

Oman pääoman tuotto (ROE), % 27,1 27,0 25,6 22,9 24,7Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 17,0 16,5 15,7 15,3 17,4

Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. euroa 11 15 13 10 9Tutkimus- ja kehitysmenot, % liikevaihdosta 0,7 0,9 0,8 0,6 0,6

TASEVelkaantumisaste (gearing), % 115,7 103,9 114,0 112,6 99,3Maksuvalmius (current ratio) 1,0 0,7 0,9 1,0 1,0Omavaraisuusaste, % 38,5 41,4 39,4 37,3 42,3Korottomat velat, milj. euroa 393 330 322 353 285Korollinen nettovelka 1 124,1 962,0 1 001,5 971,2 838,6Taseen loppusumma, milj. euroa 2 533 2 247 2 243 2 324 2 009

SIJOITUKSETOsakkeiden hankinnat, milj. euroa 108 18 43 150

INVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEENBruttoinvestoinnit, milj. euroa 226 196 191 240 193Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta 13,8 12,5 12,5 15,5 12,5

HENKILÖSTÖHenkilöstö keskimäärin tilikaudella 4 247 4 146 4 138 4 320 3 973Liikevaihto/henkilö, 1 000 euroa 385 379 371 358 391

Tilauskantaa ei ole esitetty, koska tieto ei ole oleellinen konsernin liiketoiminnan luonteesta johtuen.



185

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Käyttökate Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset

Liikevoitto Tilikauden tulos + tuloverot + rahoitustuotot ja -kulut + osuus osakkuusyritysten tuloksesta

Tilikauden voittox 100Oman pääoman tuotto (ROE), %

Oma pääoma yhteensä (keskimäärin vuoden aikana)

Voitto ennen veroja + rahoituskulut rahoitusveloistax 100Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %

Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin)

Korolliset velat - rahavarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvaratx 100Velkaantumisaste (gearing), %

Oma pääoma yhteensä

Lyhytaikaiset varatMaksuvalmius (current ratio)

Lyhytaikaiset velat - saadut ennakot

Oma pääoma yhteensäx 100Omavaraisuusaste, %

Taseen loppusumma - saadut ennakot



186

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT (1

2016 2015 2014 2013 2012Osakepääoma, euroa 83 033 008 83 033 008 83 033 008 83 033 008 83 033 008Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa 159 619 944 159 484 067 159 349 030 159 349 030 156 879 666Osakkeiden lukumäärä keskimäärin 159 607 755 159 469 737 159 349 030 157 269 132 156 548 402Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa, laimennettu 159 619 944 159 484 067 159 349 030 159 349 030 157 016 312Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, laimennettu 159 607 755 159 469 737 159 349 030 157 269 132 156 685 047

Osakekannan markkina-arvo, milj. euroa (2 5 176 5 822 3 783 3 223 2 797Osakekohtainen tulos (EPS), euroa 1,61 1,52 1,41 1,25 1,33

Osakekohtainen osinko, euroa 1,50 (5 1,40 1,32 1,30 1,30Osinko tuloksesta, % 93,1 91,8 93,5 104,0 97,5Osakekohtainen oma pääoma, euroa 6,08 5,80 5,51 5,41 5,37Hinta/voitto -suhde (P/E) 19,2 22,8 16,0 14,8 12,6

Efektiivinen osinkotuotto, % (2 4,8 4,0 5,8 6,7 7,8Osakkeen kurssikehitys NASDAQ OMX Helsingissä

Keskikurssi, euroa 32,27 28,37 20,93 16,15 16,61Kurssi vuoden lopussa, euroa 30,93 34,79 22,61 19,26 16,73Alin kurssi, euroa 28,40 22,10 18,19 13,37 14,84Ylin kurssi, euroa 35,80 35,99 24,04 19,49 17,97

Osakkeiden pörssivaihdon kehitys NASDAQ OMX Helsingissä (3

Kokonaisvaihto 1 000 kpl 105 663 113 312 112 729 128 100 116 534

Vaihdon osuus osakkeiden määrästä, % (4 63 68 67 77 701) Osakkeiden lukumäärät on esitetty ilman Elisa-konsernin hallussa olevia omia osakkeita. Omat osakkeet on huomioitu tunnuslukuja laskettaessa.

2) Laskettu vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskurssin perusteella.

3) Elisan osakkeella käydään kauppaa myös vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla. Fidessa Fragmentation -raportin mukaan näiden markkinapaikkojen volyymi oli vuonna 2016

noin 180 (153) prosenttia NASDAQ OMX Helsingin volyymista.

4) Laskettu suhteessa tilikauden keskimääräiseen osakemäärään.

5) Hallitus ehdottaa, että osinkoa jaetaan 1,50 euroa osakkeelta.



187

OSAKEKOHTAISTEN TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voittoOsakekohtainen tulos (EPS)

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikaudella

Osakeantioikaistu osinkoOsakekohtainen osinko (1

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osakekohtainen osinkox 100Efektiivinen osinkotuotto, % (1

Osakeantioikaistu pörssikurssi tilinpäätöspäivänä

Osakekohtainen osinkox 100Osinko tuloksesta, % (1

Osakekohtainen tulos

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääomaOsakekohtainen oma pääoma

Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Pörssikurssi tilinpäätöspäivänäHinta/voitto -suhde (PE-luku)

Osakekohtainen tulos

1) Laskentakaavoja sovelletaan myös pääomanpalautuksen tunnuslukuihin.



188

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS


Liikevaihto 1 1 387,9 1 368,3

Liiketoiminnan muut tuotot 2 8,8 7,3

Materiaalit ja palvelut 3 -551,4 -548,2Henkilöstökulut 4 -189,0 -188,4Poistot ja arvonalentumiset 5 -219,2 -216,2Liiketoiminnan muut kulut -151,6 -144,9Liikevoitto 285,4 278,0

Rahoitustuotot ja -kulut 7 -26,7 -23,2Voitto ennen tilinpäätössiirtoja 258,7 254,9

Tilinpäätössiirrot 8 7,3 -9,5Tuloverot 9 -59,7 -55,4Tilikauden voitto 206,3 190,0

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Tilinpäätös > Emoyhtiön tilinpäätös


189

Emoyhtiön tase, FAS

milj. euroa Liite 31.12.2016 31.12.2015

VASTAAVAAPysyvät vastaavatAineettomat hyödykkeet 10 413,4 421,5Aineelliset hyödykkeet 10 606,1 611,5Sijoitukset 11 367,4 340,2

1 386,8 1 373,2Vaihtuvat vastaavatVaihto-omaisuus 12 43,0 41,9Pitkäaikaiset saamiset 13 137,3 119,4Lyhytaikaiset saamiset 14 510,4 323,5Rahat ja pankkisaamiset 34,6 9,3

725,3 494,2

VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 112,1 1 867,4

VASTATTAVAAOma pääoma 15Osakepääoma 83,0 83,0Omat osakkeet -142,7 -145,4Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 77,8 77,8Vararahasto 3,4 3,4Edellisten tilikausien voitto 175,2 211,0Tilikauden voitto 206,3 190,0

403,1 419,9

Tilinpäätössiirtojen kertymä 79,6 80,1

Pakolliset varaukset 16 5,5 7,9

Vieras pääomaPitkäaikainen vieras pääoma 17 861,2 762,0Lyhytaikainen vieras pääoma 18 762,7 597,5

1 623,9 1 359,5

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 112,1 1 867,4



190

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS

milj. euroa 2016 2015

Liiketoiminnan rahavirratVoitto ennen tilinpäätössiirtoja 258,7 254,9Oikaisut:

Suunnitelman mukaiset poistot 219,2 216,2Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 0,8 1,9Muut rahoitustuotot (-) ja -kulut (+) 21,9 22,2Käyttöomaisuuden myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) -0,6 -2,8Sijoitusten myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) 4,8 1,0Pakollisten varausten muutos tuloslaskelmassa -2,4 1,3

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 502,5 494,6

Käyttöpääoman lisäys (+) / vähennys (-) 18,6 -22,6Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 521,1 472,0

Saadut osingot 1,7 1,8Saadut korot 1,9 3,0Maksetut korot -23,9 -24,5Maksetut tuloverot -64,5 -51,4Liiketoiminnan nettorahavirta 436,4 400,9

Investointien rahavirratInvestoinnit käyttöomaisuuteen -206,1 -182,6Käyttöomaisuuden myynnit 1,4 1,5Investoinnit osakkeisiin ja muihin sijoituksiin -40,3 0,2Luovutustulot osakkeista ja muista sijoituksista 3,1 5,5Myönnetyt lainat -185,7 -19,6Lainasaamisten takaisinmaksut 2,6 7,0Investointien nettorahavirta -425,0 -188,0

Rahavirta investointien jälkeen 11,4 212,9

Rahoituksen rahavirratPitkaikaisten lainojen lisäys (+) 150,0Pitkaikaisten lainojen vähennys (-) -156,6 -10,6Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-) 242,7 -24,2Saadut (+) / annetut (-) konserniavustukset 0,6 12,1Maksetut osingot -222,8 -209,8Rahoituksen nettorahavirta 13,9 -232,6

Rahavarojen muutos 25,3 -19,6Rahavarat tilikauden alussa 9,3 29,0Rahavarat tilikauden lopussa 34,6 9,3



191

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

TilinpäätöksenlaatimisperiaatteetElisa Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomenkirjanpitolainsäädäntöön perustuvialaskentaperiaatteita noudattaen.

Ulkomaanrahan määräisten erienmuuntaminen

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumatkirjataan tilikauden aikana tapahtumapäivänkurssiin. Tilikauden päättymispäivänäulkomaanrahan määräiset tase-erät arvostetaanEuroopan keskuspankin ilmoittamaantilinpäätöspäivän keskikurssiin.

Pysyvät vastaavat

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeidenkirjanpitoarvona esitetään taseessa hankintamenovähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisillapoistoilla ja arvonalentumisilla. Itse valmistettu jarakennettu käyttöomaisuus arvostetaanmuuttuviin menoihin.

Tilikauden suunnitelman mukaisten jakokonaispoistojen erotus esitetään emoyhtiöntilinpäätöksessä tuloslaskelmantilinpäätössiirroissa ja kertynyt poistoero taseenvastattavien tilinpäätössiirtojen kertymässä.Suunnitelman mukaiset poistot lasketaantaloudellisen käyttöiän perusteella tasapoistoinaalkuperäisestä hankintamenosta.

Suunnitelman mukaiset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:

Aineettomat oikeudet 3–5 vuottaLiikearvo 5–20 vuottaMuut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuottaRakennukset ja rakennelmat 25–40 vuottaRakennusten koneet ja laitteet 10–25 vuottaPuhelinkeskukset 6–10 vuottaKaapeliverkko 8–15 vuottaTelepäätelaitteet 2–4 vuottaMuut koneet ja kalusto 3–5 vuotta

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan muuttuviinmenoihin, hankintahintaan tai sitä alempaantodennäköiseen luovutus- taijälleenhankintahintaan. Vaihto-omaisuudenhinnoittelussa käytetään painotettua keskihintaa.

Rahoitusarvopaperit

Sijoitukset rahamarkkinarahastoihin kirjataanjälleenhankintahintaan. Sijoitukset sijoitus- jayritystodistuksiin kirjataan hankintamenoon, koskajälleenhankintahinnan ja hankintamenon erotus eiole merkittävä.

Tuloutusperiaatteet

Suoritteiden myynti tuloutetaan luovutushetkelläja tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut onsuoritettu.

Asiakkailta laskutettavat ja muille puhelinyhtiöillesellaisenaan tilitettävät yhdysliikennemaksutesitetään myyntituottojen vähennyseränä (KILA1995/1325).



192

Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetäänliiketoiminnan sekä aineettoman ja aineellisenkäyttöomaisuuden myyntivoitot, saadutavustukset ja huoneistojen vuokratuotot.Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetäänaineettoman ja aineellisen käyttöomaisuudenmyyntitappiot. Käyttöomaisuuteenkuuluvien sijoitusten myyntivoitot ja -tappiotesitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

Tutkimus ja kehitys

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi.Tuotekehitysmenot kirjataan taseeseen siitälähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, sevoidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteestaodotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä.Muussa tapauksessa kehitysmenot kirjataanvuosikuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattujakehittämismenoja ei aktivoida taseeseenmyöhemmin.

Tuotekehitysprojekteja varten saadut julkisetavustukset ym. merkitään liiketoiminnan muihintuottoihin, kun tuotekehitysmeno kirjataanvuosikuluksi. Mikäli julkinen avustus liittyyaktivoitavaan tuotekehitysmenoon, saatu avustusvähentää aktivoitavaa hankintamenoa.

Vastaiset menot ja menetykset

Vastaiset menot ja menetykset, jotka kohdistuvatpäättyneeseen tai aikaisempaan tilikauteen jajoiden toteutumista pidetään varmana taitodennäköisenä ja joita vastaava tulo ei ole varmaeikä todennäköinen, kirjataan kuluksituloslaskelman asianomaiseen kuluerään. Kunniiden täsmällistä määrää taitoteutumisajankohtaa ei tiedetä, ne esitetääntaseessa pakollisissa varauksissa. Muussatapauksessa ne esitetään siirtoveloissa.

Tuloverot

Tilikaudelle kuuluvat tuloverot jaksotetaan jakirjataan tuloslaskelmaan. Tilinpäätökseen ei olekirjattu laskennallisia verovelkoja ja -saamisia.



193

1. LIIKEVAIHTO

milj. euroa 2016 2015Myyntituotot 1 450,5 1 439,9Yhdysliikennemaksut ja muut oikaisuerät -62,6 -71,6

1 387,9 1 368,3Maantieteellinen jakaumaSuomi 1 362,0 1 340,9Muu Eurooppa 23,2 24,3Muut maat 2,7 3,2

1 387,9 1 368,3

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

milj. euroa 2016 2015Käyttöomaisuuden myyntivoitot 0,6 2,8

Muut (1 8,2 4,58,8 7,3

1) Muut tuottoerät sisältävät pääasiassa huoneistojen vuokratuottoja, tytäryhtiöiltä veloitettuja hallintopalvelutuottoja sekä muita tavanomaisialiiketoiminnan ulkopuolisia tuottoja.

3. MATERIAALIT JA PALVELUT

milj. euroa 2016 2015Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 218,5 200,7Varastojen muutos -1,1 -3,7

217,4 197,0Ulkopuoliset palvelut 334,0 351,1

551,4 548,2



194

4. HENKILÖSTÖKULUT

milj. euroa 2016 2015Palkat ja palkkiot 154,8 154,1Eläkekulut 27,1 28,0Muut henkilösivukulut 7,2 6,3

189,0 188,4

Henkilöstö keskimäärin 2 563 2 606

Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot, euroa 2016 2015Kuukausipalkat 546 781,84 536 640,00Tulospalkkiot 351 261,00 261 340,00Luontoisedut 9 132,16 19 130,04

Osakeperusteiset maksut (1 947 863,00 732 815,431 855 038,00 1 549 925,47

1) Osakepalkkiojärjestelmien puitteissa toimitusjohtajalle on allokoitu osakkeita, joiden maksimipalkkio vastaa 248 131 osaketta. Ks.konsernitilinpäätöksen liitetieto 7.

Elisan toimitusjohtajalla on johtajasopimuksen mukaisesti oikeus jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä. Eläkejärjestely on maksuperusteinen. Eläke-etuuteen sisältyy vapaakirjaoikeus. Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 7.

Hallituksen palkat ja palkkiot, euroa 2016 2015Petteri Koponen 69 000,00 68 000,00Clarisse Berggårdh 54 000,00Raimo Lind 117 000,00 115 000,00Leena Niemistö 69 000,00 67 000,00Eira Palin-Lehtinen 18 500,00Jaakko Uotila 70 500,00 68 000,00Seija Turunen 82 500,00 77 000,00Mika Vehviläinen 80 500,00 79 000,00

542 500,00 492 500,00

Vuonna 2016 hallituksen jäsenille on maksettu seuraavat yhtiökokouksen päättämät palkkiot: puheenjohtajan kuukausipalkkio 9 000 euroa,varapuheenjohtajan ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan kuukausipalkkio 6 000 euroa, jäsenen kuukausipalkkio 5 000 euroa jakokouspalkkio 500 euroa/henkilö. Ennakonpidätyksellä vähennetyillä kuukausipalkkioilla on vuosineljännesten lopussa hankittu yhtiön osakkeitapörssistä. Ennen vuotta 2014 hankituilla osakkeilla on neljän vuoden luovutusrajoitus, joka kuitenkin päättyy hallituksen jäsenyyden päättyessä.

5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

milj. euroa 2016 2015Aineettomista hyödykkeistä 65,9 63,4Aineellisista hyödykkeistä 153,3 152,8

219,2 216,2

Tase-eräkohtainen erittely poistoista sisältyy liitetietoon 10.



195

6. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

milj. euroa 2016 2015Tilintarkastus 0,2 0,2Veroneuvonta 0,0 0,1Koulutuspalvelut 0,0Muut palvelut 0,2 0,2

0,5 0,5

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

milj. euroa 2016 2015Korkotuotot ja muut rahoitustuototOsinkotuotot

Saman konsernin yrityksiltä 0,7 0,9Osakkuusyrityksiltä 0,6 0,4Muilta 0,5 0,5

1,7 1,8Muut korko- ja rahoitustuotot

Saman konsernin yrityksiltä 1,2 1,3Muilta 1,9 1,4

3,0 2,64,7 4,4

Korkokulut ja muut rahoituskulutSaman konsernin yrityksille -3,8 -3,1Muille -27,6 -24,3Arvonalentumiset -0,2

-31,4 -27,6

-26,7 -23,2

8. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

milj. euroa 2016 2015Poistoeron muutos 0,5 -3,9Saadut konserniavustukset 10,6 10,4Annetut konserniavustukset -3,8 -16,1

7,3 -9,5

9. TULOVEROT

milj. euroa 2016 2015Varsinaisesta toiminnasta -59,7 -55,5Aikaisemmilta tilikausilta 0,0 0,1

-59,7 -55,4

10. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET


2016

milj. euroaKehittämis-

menotAineettomat

oikeudet Liikearvo

Muut pitkä-vaikutteiset

enotKeskeneräiset

hankinnat Yhteensä



196

Hankintameno 1.1.2016 25,1 73,0 809,9 368,8 22,4 1 299,2Lisäykset 1,3 3,7 2,1 25,1 24,8 57,0Vähennykset -0,0 -0,0 -0,0 -0,1Siirrot erien välillä 0,4 -0,6 14,8 -13,8 0,7Hankintameno 31.12.2016 26,8 76,1 812,0 408,7 33,4 1 356,9

Kertyneet poistot 1.1.2016 20,9 34,2 508,8 313,8 877,6Tilikauden poisto 2,7 6,6 34,5 22,2 65,9Kertyneet poistot 31.12.2016 23,6 40,7 543,3 336,0 943,5

Kirjanpitoarvo 31.12.2016 3,2 35,3 268,7 72,8 33,4 413,4

Aineelliset hyödykkeet

2016

milj. euroaMaa- ja


rakennelmatKoneet ja

kalusto

Muutaineelliset

hyödykkeetKeskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2016 6,6 171,5 2 932,6 35,1 21,4 3 167,2Lisäykset 0,1 4,6 123,5 20,7 148,9Vähennykset -0,0 -0,0 -10,4 -10,4Siirrot erien välillä 0,0 1,2 13,1 -15,1 -0,7Hankintameno 31.12.2016 6,7 177,2 3 058,9 35,1 27,0 3 305,0

Kertyneet poistot 1.1.2016 90,6 2 430,8 34,3 2 555,7Vähennysten ja siirtojenkertyneet poistot -0,0 -10,1 -10,1Tilikauden poisto 8,6 144,6 0,0 153,3Kertyneet poistot 31.12.2016 99,2 2 565,3 34,4 2 698,9

Kirjanpitoarvo 31.12.2016 6,7 78,0 493,6 0,8 27,0 606,1



197


2015

milj. euroaKehittämis-

menotAineettomat

oikeudet Liikearvo

Muut pitkä-vaikutteiset

menotKeskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2015 22,2 69,6 809,4 349,8 11,9 1 263,0Lisäykset 2,2 4,9 0,5 14,5 13,1 35,2Vähennykset -0,0 -0,1 -0,1Siirrot erien välillä 0,7 -1,5 4,6 -2,6 1,1Hankintameno 31.12.2015 25,1 73,0 809,9 368,8 22,4 1 299,2

Kertyneet poistot 1.1.2015 17,4 28,3 474,4 294,2 814,3Tilikauden poisto 3,5 5,8 34,3 19,6 63,3Kertyneet poistot 31.12.2015 20,9 34,2 508,8 313,8 877,6

Kirjanpitoarvo 31.12.2015 4,2 38,8 301,1 55,0 22,4 421,5


2015

milj. euroaMaa- ja


rakennelmatKoneet ja

kalusto

Muutaineelliset

hyödykkeetKeskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1.2015 6,6 164,5 2 813,4 35,1 19,2 3 038,9Lisäykset 0,0 5,8 117,7 0,0 17,2 140,8Vähennykset -0,0 -0,0 -11,3 -11,3Siirrot erien välillä 0,0 1,2 12,7 -15,0 -1,1Hankintameno 31.12.2015 6,6 171,5 2 932,6 35,1 21,4 3 167,2

Kertyneet poistot 1.1.2015 82,2 2 297,3 34,3 2 413,7Vähennysten ja siirtojenkertyneet poistot -0,0 -10,8 -10,8Tilikauden poisto 8,5 144,3 0,1 152,8Kertyneet poistot 31.12.2015 90,6 2 430,8 34,3 2 555,7

Kirjanpitoarvo 31.12.2015 6,6 80,9 501,9 0,8 21,4 611,5



198

11. SIJOITUKSET

Osakkeet Saamiset

2016

milj. euroaKonserni-yritykset

Osakkuus-yritykset

Muutyritykset

Konserni-yritykset Yhteensä

Hankintameno 1.1.2016 304,7 13,2 20,0 7,0 344,9Lisäykset 46,8 8,6 0,0 2,0 57,3Vähennykset -14,3 -15,8 -0,0 -0,0 -30,1Siirrot erien välillä 2,0 -0,0 0,0 -2,0Hankintameno 31.12.2016 339,1 5,9 20,0 7,0 372,1

Arvonalentumiset 1.1.2016 -0,5 -4,1 -0,1 -4,7Arvonalentumiset 31.12.2016 -0,5 -4,1 -0,1 -4,7

Kirjanpitoarvo 31.12.2016 338,6 5,9 15,9 7,0 367,4

Luettelo konserni- ja osakkuusyrityksistä löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 35.

Osakkeet Saamiset

2015

milj. euroaKonserni-yritykset

Osakkuus-yritykset

Muutyritykset

Konserni-yritykset Yhteensä

Hankintameno 1.1.2015 283,2 17,7 22,1 10,0 333,0Lisäykset 0,8 0,0 0,0 0,8Vähennykset -4,5 -2,1 -6,6Siirrot erien välillä 20,7 -3,0 17,7Hankintameno 31.12.2015 304,7 13,2 20,0 7,0 344,9

Arvonalentumiset 1.1.2015 -0,5 -4,1 -0,1 -4,7Arvonalentumiset 31.12.2015 -0,5 -4,1 -0,1 -4,7

Kirjanpitoarvo 31.12.2015 304,2 13,2 15,9 7,0 340,2



199

12. VAIHTO-OMAISUUS

milj. euroa 2016 2015Aineet ja tarvikkeet 8,3 6,3Valmiit tuotteet/tavarat 34,7 35,6

43,0 41,9

13. PITKÄAIKAISET SAAMISET

milj. euroa 2016 2015Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Lainasaamiset 68,1 50,7

Saamiset osakkuusyrityksiltäSiirtosaamiset 0,6

Saamiset muiltaLainasaamiset 0,1 0,1Myyntisaamiset 55,7 51,3

Siirtosaamiset (1 13,3 15,3Muut saamiset 1,4

69,2 68,1137,3 119,4

1) Erittely siirtosaamisistaVuokraennakot 9,1 9,0Lainojen emissiotappiot ja kulut 4,2 6,3

13,3 15,3



200

14. LYHYTAIKAISET SAAMISET

milj. euroa 2016 2015

Saamiset saman konsernin yrityksiltäLainasaamiset 18,6 19,7Myyntisaamiset 6,4 14,2Siirtosaamiset 1,9 1,2Muut saamiset 10,6 10,8

37,5 45,9Saamiset osakkuusyrityksiltä

Myyntisaamiset 0,2 0,0Siirtosaamiset 0,1

0,2 0,2Saamiset muilta

Myyntisaamiset 261,8 256,5Lainasaamiset 168,6 1,6

Siirtosaamiset (1 23,6 17,2Muut saamiset 18,6 2,2

472,7 277,5510,4 323,5

1) Erittely siirtosaamisistaKorot 0,2 0,1Vuokraennakot 1,8 1,8Lainojen emissiotappiot ja kulut 2,2 2,2Verot 1,9Muut liikekulujen menoennakot 17,5 13,0

23,6 17,2



201

15. OMA PÄÄOMA

milj. euroa 2016 2015Osakepääoma 1.1. 83,0 83,0Osakepääoma 31.12. 83,0 83,0

Omien osakkeiden rahasto 1.1. -145,4 -148,1Omien osakkeiden luovutus 2,7 2,7Omien osakkeiden rahasto 31.12. -142,7 -145,4

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 77,8 77,8Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 77,8 77,8

Vararahasto 1.1. 3,4 3,4Vararahasto 31.12. 3,4 3,4

Edellisten tilikausien voittovarat 1.1. 401,0 423,9Osingonjako -223,5 -210,5Vanhojen osinkovelkojen palautus 0,4 0,4Omien osakkeiden luovutus -2,7 -2,7Edellisten tilikausien voittovarat 31.12. 175,2 211,0

Tilikauden voitto 206,3 190,0403,1 419,9

Laskelma voitonjakokelpoisista varoistaEdellisten tilikausien voittovarat 175,2 211,0Omien osakkeiden rahasto -142,7 -145,4Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 77,8 77,8Kehittämismenot -3,2Tilikauden voitto 206,3 190,0

313,5 333,5

16. PAKOLLISET VARAUKSET

milj. euroa 2016 2015Eläkevaraukset 3,2 3,1

Muut pakolliset varaukset (1 2,4 4,85,5 7,9

1) Muut pakolliset varaukset koostuvat irtisanottujen henkilöiden työvelvoitteettoman ajan palkoista henkilösivukuluineen ja varautumisestamuihin liiketoiminnan kuluihin.

Vuonna 2016 varauksia käytettiin 3,3 (3,1) miljoonaa euroa ja peruutettiin 1,3 (0,6) miljoonaa euroa.



202

17. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

milj. euroa 2016 2015KorollinenVelat saman konsernin yrityksille

Muut velat 26,0 78,0

Velat muilleJoukkovelkakirjalainat 600,0 600,0Lainat rahoituslaitoksilta 209,1 68,2Eläkesäätiölainat 1,0 1,0

810,1 669,2836,1 747,2

KorotonVelat muille

Ostovelat 17,6 6,7

Siirtovelat (1 7,5 8,225,1 14,8

861,2 762,0Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttuaJoukkovelkakirjalainat 300,0Lainat rahoituslaitoksilta 150,0Eläkesäätiölainat 0,6 1,0

150,6 301,01) Erittely siirtoveloista

Vuokraennakot 7,5 8,2



203

18. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

milj. euroa 2016 2015KorollinenVelat saman konsernin yrityksille

Konsernitilivelka 145,2 61,0Muut velat 26,0

171,2 61,0Velat muille

Lainat rahoituslaitoksilta 139,1 130,6Yritystodistukset 199,0 170,5

338,1 301,1509,3 362,1

KorotonVelat saman konsernin yrityksille

Saadut ennakot 0,0Ostovelat 8,7 8,9Siirtovelat 0,1 0,1Muut velat 3,8 16,5

12,5 25,5

Velat osakkuusyrityksilleOstovelat 0,4 0,3

0,4 0,3Velat muille

Saadut ennakot 1,3 1,1Ostovelat 130,8 114,2

Siirtovelat (1 46,9 50,8Muut velat 61,4 43,5

240,4 209,6253,4 235,4

762,7 597,5

1) Erittely siirtoveloistaPalkat ja palkkiot henkilösivukuluineen 34,6 34,9Korot 9,8 9,8Välittömät verot 2,9Vuokraennakot 1,3 1,4Tuloennakot 1,0 1,5Muut 0,3 0,3

46,9 50,8



204

19. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

Vakuudetmilj. euroa 2016 2015Omasta puolesta annetut

Pankkitalletukset 0,5 0,6Takaukset 1,1 1,1Pantatut arvopaperit 0,1 0,1

Muiden puolesta annetutTakaukset 0,5 0,5

2,2 2,3

Leasing- ja vuokrasopimusvastuutmilj. euroa 2016 2015

Televerkon leasingvastuut (1

Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 0,2 0,3Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät 0,5 0,7Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät 0,1

0,8 1,0

Muut leasingvastuut (2

Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 5,7 5,8Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät 10,3 11,1Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät 0,6

16,1 17,5

Takaisinostovastuut yhteensä (3 0,0 0,0Remburssivastuu 0,1 0,1

Vuokravastuut kiinteistöistä (4

Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 24,7 25,1Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät 37,8 43,8Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät 97,6 102,5

160,1 171,4177,0 190,0

1) Koostuu eräistä yksilöidyistä mobiiliverkon laitteista sekä runkoverkkoyhteyksien käyttöoikeuskorvauksista.2) Leasingvastuut koostuvat pääosin autoista ja it-laitteistoista.3) Takaisinostovastuut liittyvät pääosin televerkon leasingrahoitteisiin laitteisiin sekä asiakkaiden leasingrahoituksella rahalaitoksilta ostamiinpäätelaitteisiin.4) Vuokravastuut kiinteistöistä koostuvat liike-, toimija teletilojen vuokrasopimuksista.

Vuokravastuut on esitetty nimellismäärään.



205

Johdannaissopimuksetmilj. euroa 2016 2015Koron- ja valuutanvaihtosopimus

Nimellisarvo 1,5Käypä arvo -0,1

SähköjohdannainenNimellisarvo 4,3 5,6Käypä arvo -0,8 -1,8

Elisa suojaa sähköostoja fyysisillä ostosopimuksilla ja johdannaisilla. Sähkön hintariskiä tarkastellaan 5 vuoden aikajänteellä.Sähköjohdannaisissa noudatetaan suojauslaskentaa.

Sähköostojen suojausaste seuraavien vuosien hankinnoista, %2016 2015

0–1 vuotta 91,3 62,91–2 vuotta 46,6 43,22–3 vuotta 17,5 24,73–4 vuotta 0,0 18,54–5 vuotta 0,0 0,0

Jos sähkön markkinahinta muuttuisi tilinpäätöspäivän 31.12.2016 tasosta +/- 10 %, olisi vaikutus vuoden 2017 tuloslaskelmaan +/- 0,4 (0,4)miljoonaa euroa. Muutoksen vaikutus on laskettu ennen veroja.

Kiinteistöinvestoinnit

Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu 31.12.2016 on 30,5 (31,7) miljoonaa euroa.



206

Osakkeet ja osakkeenomistajat

1. Osakepääoma jaosakkeetYhtiön maksettu ja kaupparekisteriin merkittyosakepääoma oli tilikauden lopussa 83 033 008euroa.

Yhtiöjärjestyksen mukainenvähimmäisosakemäärä on 50 000 000 kappalettaja enimmäismäärä 1 000 000 000 kappaletta.Tilikauden päättyessä Elisa Oyj:n osakkeidenlukumäärä oli 167 335 073. Kaikki osakkeet ovatsamanlajisia.

2. HallituksenvaltuutuksetYhtiökokous 31.3.2016 päätti valtuuttaahallituksen päättämään uusien osakkeidenantamisesta, yhtiön hallussa olevien omienosakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiinoikeuttavien erityisten oikeuksien antamisestaseuraavasti: Valtuutuksen nojalla hallitus voiyhdellä tai useammalla päätöksellä antaaosakkeita enintään 15 000 000 kappaletta.Osakeanti sekä erityisten oikeuksien nojallaannettavat osakkeet sisältyvät edellä määriteltyynenimmäismäärään. Enimmäismäärä on noin 9prosenttia yhtiön kaikista osakkeista tällä hetkellä.Osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton javoidaan tehdä myös yhtiölle itselleen. Valtuutusoikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna.Valtuutusta voidaan käyttää yrityshankintojen taimuiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvienjärjestelyiden toteuttamiseksi, investointien

rahoittamiseksi, yhtiön rahoitusrakenteenparantamiseksi tai muihin hallituksen päättämiintarkoituksiin. Hallituksella on oikeus päättääkaikista muista osakkeiden antamiseen liittyvistäseikoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2018saakka, ja se päätti 2.4.2014 varsinaisenyhtiökokouksen hallitukselle antaman vastaavanvaltuutuksen.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen lisäksipäättämään omien osakkeiden hankkimisestaseuraavin ehdoin: Hallitus voi päättää enintään5 000 000 oman osakkeen hankkimisesta taipantiksi ottamisesta yhtiön vapaalla omallapääomalla. Hankkiminen voi tapahtua yhdessä taiuseammassa erässä. Osakkeiden hankintahintaon enintään hankintahetkellä osakkeestasäännellyllä markkinalla tapahtuvassakaupankäynnissä maksettava korkein hinta. Omienosakkeiden hankinnan toteuttamisessa voidaantehdä pääomamarkkinoilla tavanomaisiajohdannais-, osakelainaus- tai muita sopimuksialain ja määräysten puitteissa. Valtuutus oikeuttaahallituksen päättämään hankkimisesta muutenkuin osakkeenomistajien omistamien osakkeidensuhteessa (suunnattu hankkiminen). Osakkeetvoidaan hankkia käytettäväksi yrityshankintojen taimuiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvienjärjestelyiden toteuttamiseksi, yhtiönrahoitusrakenteen parantamiseksi, osana yhtiönkannustinjärjestelmän toteuttamista tai muutoinedelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi.Hallituksella on oikeus päättää kaikista muistaosakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista.Valtuutus on voimassa 30.6.2017 saakka, ja sepäättää 26.3.2015 varsinaisen yhtiökokouksenhallitukselle antaman valtuutuksen omienosakkeiden hankkimiseen.

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Tilinpäätös > Osakkeet ja osakkeenomistajat


207

3. Omat osakkeet,osakeannit ja osakkeidenmitätöintiTilikauden alussa Elisa Oyj omisti 7 851 006 omaaosaketta.

Varsinainen yhtiökokous 31.3.2016 valtuuttihallituksen omien osakkeiden hankkimiseen.Valtuutukset koskevat korkeintaan 5 000 000omaa osaketta. Elisa Oyj ei hankkinut omiaosakkeita valtuutuksen perusteella.

Elisa luovutti tilikauden aikana 135 877 omaaosaketta.

Tilikauden päättyessä Elisa Oyj omisti 7 715 129omaa osaketta.

Elisan omistamilla Elisa Oyj:n osakkeilla ei olemerkittävää vaikutusta omistuksen ja äänivallanjakautumiseen yhtiössä. Niiden osuus kaikistayhtiön osakkeista ja äänistä on 4,61 prosenttia.

4. Hallituksen jatoimitusjohtajanosakkeenomistusElisa Oyj:n hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajanomistamien osakkeiden kokonaismäärä31.12.2016 oli 97 254 kappaletta osakkeita jaääniä, ja niiden osuus kaikista yhtiön osakkeista jaäänistä oli 0,06 prosenttia.

5. KurssikehitysElisa Oyj:n osakkeen päätöskurssi 31.12.2016 oli30,93 euroa. Vuoden ylin noteeraus oli 35,80euroa, alin 29,05 euroa ja keskikurssi 32,27 euroa.

Tilikauden lopussa Elisa Oyj:nkokonaisosakekannan markkina-arvo oli 5 175,7miljoonaa euroa.

6. Noteeraus ja vaihtoElisa Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMXHelsingin päälistalla kaupankäyntitunnuksellaELISA. Osaketta vaihdettiin NASDAQ OMXHelsingissä ajalla 1.1.–31.12.2016 kaikkiaan105 662 729 kappaletta 3 409 miljoonan euronkokonaishintaan. Vaihto oli 63,1 prosenttiatilikauden lopun kokonaisosakemäärästä.



208

7. OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN OMISTAJARYHMITTÄIN 31.12.2016

OsakkeitaOsuus

kaikistaosakkeista, %

1 Yksityiset yritykset 22 467 954 13,432 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 2 353 872 1,413 Julkisyhteisöt 12 959 610 7,744 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 5 206 141 3,115 Kotitaloudet 44 397 102 26,536 Ulkomaat 2 497 518 1,497 Hallintarekisteröidyt 69 737 747 41,68

Elisa Oyj-konserni 7 715 129 4,61

167 335 073 100,00

8. OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN SUURUUSLUOKITTAIN 31.12.2016

Osakkeiden määrä Omistuksia % Osakkeita %1–100 36 436 18,33 1 868 808 1,12101–1 000 157 047 79,01 34 017 336 20,331 001–10 000 4 995 2,51 11 855 203 7,0810 001–100 000 261 0,13 6 647 836 3,97100 001–1 000 000 26 0,01 5 445 567 3,251 000 001– 6 0,00 29 539 240 17,65Hallintarekisteröidyt 69 737 747 41,68

198 773 100,00

Elisa Oyj -yhteistili (1 508 207 0,30Elisa Oyj -konserni 7 715 129 4,61Liikkeeseenlaskettu määrä 167 335 073 100,001) Yhteistilille on siirretty ne osakkeet, joita ei ole siirretty omistajiensa arvo-osuustileille arvo-osuusjärjestelmään siirtymisen yhteydessä tai senjälkeen.



209

9. SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2016

Nimi Osakkeita %1. Solidium Oy 16 801 000 10,042. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 6 711 976 4,013. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2 014 304 1,204. Schweizerische Nationalbank 1 641 988 0,985. Valtion Eläkerahasto 1 330 000 0,796. Helsingin kaupunki 1 124 690 0,677. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 493 000 0,298. KPY Sijoitus Oy 457 163 0,279. Sigrid Juselius Stiftelse 352 000 0,2110. Stiftelsen för Åbo Akademi 342 900 0,2011. OP-Henkivakuutus Oy 318 902 0,1912. Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland rf 315 263 0,1913. SR Danske Invest Suomi Yhteisöosake 298 607 0,1814. Vantaan kaupunki 258 738 0,1515. Sijoitusrahasto Seligson & Co 254 000 0,1516. Odin Finland 232 788 0,1417. Andra AP-fonden 202 672 0,1218. Föreningen Konstsamfundet R.F. 190 000 0,1119. Orionin Eläkesäätiö 173 300 0,1020. Stiftelsen Brita Maria Renlunds Minne 153 300 0,09

33 666 591 20,12

Elisa Oyj 7 715 129 4,61Elisa Oyj:n Henkilöstörahasto 85 489 0,05Kotkan Puhelinyhdistyksen Eläkesäätiö 6 336 0,00

Elisa Oyj -yhteistili 1) 508 207 0,30Hallintarekisteröidyt 69 737 747 41,68Muut kuin mainitut 55 615 574 33,24

167 335 073 100,001) Yhteistilille on siirretty ne osakkeet, joita ei ole siirretty omistajiensa arvo-osuustileille arvo-osuusjärjestelmään siirtymisen yhteydessä tai senjälkeen.

BlackRock Inc. antoi Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 pykälän mukaisen ilmoituksen, että sen ja sen hallinnoimien rahastojen omistus ElisaOyj:ssä 30.11.2016 oli osakkeilla 9 326 595 ja rahoitusvälineillä 392 352 osaketta yhteensä 9 326 595 osaketta, mikä vastaa 5,57 % yhtiönosakkeista.



210

1010. KURSSIKEHITY. KURSSIKEHITYS PS PÄIVITTÄIVITTÄINÄIN

11. O11. OSSAKEVAKEVAIHTAIHTOO



211

Hallituksen esitys voittovarojenkäyttämisestäEmoyhtiön oma pääoma taseen 31.12.2016mukaan on 403 144 713,66 euroa,josta voitonjakokelpoiset varat ovat313 529 045,18 euroa.

Emoyhtiön voitto tilikaudelta 1.1.–31.12.2016 on206 340 370,02 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, ettävoitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

• osinkona jaetaan 1,50 euroa/osake eliyhteensä 239 429 916,00 euroa

• emoyhtiön hallussa oleville osakkeille eijaeta osinkoa

• jätetään omaan pääomaan 74 099 129,18euroa.

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoituksetHelsingissä tammikuun 26. päivänä 2017

Raimo Lind Clarisse Berggårdh Petteri Koponenhallituksen puheenjohtaja

Leena Niemistö Seija Turunen Jaakko Uotila

Mika Vehviläinen Veli-Matti Mattilatoimitusjohtaja

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Tilinpäätös > Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä


212

Tilintarkastuskertomus

Elisa Oyj:nyhtiökokoukselleTilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Elisa Oyj:n (y-tunnus0116510-6) tilinpäätöksen tilikaudelta1.1.–31.12.2016. Tilinpäätös sisältää konsernintaseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman,laskelman oman pääoman muutoksista,rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukienyhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksenlaatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen,tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean jariittävän kuvan konsernin taloudellisestaasemasta sekä sen toiminnan tuloksestaja rahavirroista EU:ssa käyttöönhyväksyttyjen kansainvälistentilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvanemoyhtiön toiminnan tuloksesta jataloudellisesta asemasta Suomessavoimassa olevien tilinpäätöksen laatimistakoskevien säännösten mukaisesti jatäyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessanoudatettavan hyvän tilintarkastustavan

mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisiavelvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassaTilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksentilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä jakonserniyrityksistä niiden Suomessanoudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti,jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta jaolemme täyttäneet muut näiden vaatimustenmukaiset eettiset velvollisuutemme.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineetlausuntomme perustaksi tarpeellisen määräntarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanutsoveltamamme olennaisuus. Olennaisuus onmääritetty perustuen ammatilliseenharkintaamme ja se ohjaatarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen jalaajuuden määrittämisessä, sekä todettujenvirheellisyyksien vaikutusten arvioimisessasuhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena.Olennaisuuden taso perustuu arvioommesellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksintai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevanvaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiintaloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneethuomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotkalaadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämmeolennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

ELISA VUOSIKERTOMUS 2016 Tilinpäätös > Tilintarkastuskertomus


213

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovatseikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaanovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteenaolevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikaton otettu huomioon tilinpäätökseenkokonaisuutena kohdistuneessatilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitäannettavaa lausuntoa, emmekä anna näistäseikoista erillistä lausuntoa.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessammehuomioon riskin siitä, että johto sivuuttaakontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onkoviitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisestasuhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestäjohtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISETSEIKAT

KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIINTILINTARKASTUKSESSA

Liikearvon 880 milj. euroa arvostaminen(Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 15)

— Konsernitaseessa on merkittävä liikearvo, joka liittyytehtyihin yrityshankintoihin. Liikearvon määrä vastaasuuruusluokaltaan konsernin omaa pääomaa.— Liikearvo on vuosittaisen arvonalentumistestauksenkohteena ja yhtiö laatii tilinpäätöstä varten liikearvonrahavirtaperusteiset arvonalentumistestauslaskelmatja herkkyysanalyysit.— Testauksen perustana oleviin rahavirtaennusteisiinliittyy merkittävä määrä johdon arvioita, jotka koskevaterityisesti liikevaihdon kasvua, kannattavuutta jadiskonttauskorkoa.— Testauksissa käytettäviin ennusteisiin liittyvästäjohdon harkinnasta ja tasearvon merkittävyydestäjohtuen liikearvo on tilintarkastuksessa keskeinenseikka.

— Olemme arvioineet kriittisesti niitä johdonperusteita ja oletuksia, joiden mukaan tulevienvuosien rahavirtaennusteet on laadittu. Lisäksiolemme verranneet edellisinä vuosina tehtyjäjohdon arvioita toteumatietoihin saadaksemmekäsityksen arviointimenetelmienluotettavuudesta.— Laskelmien arvioinnissa ovat olleet mukanaKPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijat, jotkaovat arvioineet diskonttauskoronasianmukaisuutta, laskelmien teknistäoikeellisuutta sekä käytettyjä oletuksia suhteessamarkkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin.— Lisäksi olemme arvioineet liikearvonherkkyysanalyysin riittävyyttä sekäarvonalentumistestauslaskelmiin liittyvienkonsernitilinpäätöksen liitetietojen esittämisenasianmukaisuutta.



214

Myyntituottojen 1 636 milj. euroa tulouttaminen(Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä liitetieto 1)

— Myyntituotot tuloutetaan, kun palvelu tuotetaanasiakkaalle tai kun tavaran omistamiseen liittyvätmerkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle.— Myyntituottojen kirjauksiin liittyväjärjestelmäympäristö on monimutkainen, jalaskutustapahtumien lukumäärä on suuri sisältäenlaajan tuotevalikoiman. Toimialalle on lisäksitunnusomaista lyhyellä aikavälillä tapahtuvat hinta- jasopimusmuutokset.— Suuresta tapahtumamäärästä johtuen myyntiinsisältyy riski virheellisestä tuloutusajankohdasta.

— Olemme arvioineet myynninjärjestelmäympäristöä ja laskutuksenkeskeisimpiä kontrolleja liikevaihdontäydellisyyden ja oikeellisuuden kannalta.— Valtaosa yhtiön myyntilaskuaineistosta kulkeeyhden tietojärjestelmän kautta, jonkakontrolliympäristön luotettavuuteen olemmeperehtyneet mm. arvioimalla järjestelmänkäyttövaltuushallintaa sekä varmistuksia japalautuksia sekä testaamalla keskeisimpiälaskutuksen sovelluskontrolleja.— Lisäksi olemme arvioineet myynninkontrolliympäristöön liittyvää yhtiön sisäistävalvontaa sekä yhtiön liiketoimintayksiköidenkuukausikohtaista liikevaihtoseurantaa.— Kontrollitoimenpiteiden lisäksi olemmesuorittaneet aineistotarkastustoimenpiteitämyynnin täydellisyyden ja oikeellisuudenarvioimiseksi myynnin jaksotuksia läpikäymällä.



215

Investoinnit(Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä liitetiedot 14 ja 15)

— Yhtiö investoi merkittävästi erityisesti omaantietoliikenneverkkoonsa ja IT-ympäristöihinmahdollistaakseen liiketoiminnan kilpailukykyisyyden.— Yhtiön investoinnit aineellisiin ja aineettomiinkäyttöomaisuushyödykkeisiin ovat yli 200 milj. euroavuodessa ja täten investoinnit muodostavatmerkittävän kokonaisuuden konsernitaseessa.

— Olemme perehtyneet yhtiössä laadittuunvuoden 2016 investointisuunnitelmaan jaseuranneet sen toteumista vuosineljänneksittäin.— Olemme arvioineet yhtiön sisäisen valvonnanjärjestelyjä ja testanneet kontrolleja, jotka liittyvätinvestointiprojektien hyväksymiseen, valtuuksiintehdä investointien yksittäisiä tilauksia jahyväksyä niihin liittyviä ostolaskuja sekäkontrolleja, jotka liittyvätkäyttöomaisuuskirjanpidon ylläpitoon.— Aineistotarkastustoimenpiteet ovatkeskittyneet merkittävimpien investointienkirjanpitokäsittelyn asianmukaisuuden arviointiin.Lisäksi olemme arvioineet keskeneräisteninvestointien aktivointiedellytysten täyttymistä janiiden asianmukaista esittämistapaakonsernitilinpäätöksessä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen jatoimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksenlaatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaaoikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöönhyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätös-standardien (IFRS) mukaisesti ja siten, ettätilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvanSuomessa voimassa olevien tilinpäätöksenlaatimista koskevien säännösten mukaisesti jatäyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus jatoimitusjohtaja vastaavat myös sellaisestasisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovattarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen,

jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestäjohtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstälaatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön jakonsernin kykyä jatkaa toimintaansa jasoveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotkaliittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, ettätilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteenperustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnanjatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö taikonserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa taiei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdäniin.



216

Tilintarkastajan velvollisuudettilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinenvarmuus siitä, onko tilinpäätöksessäkokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestäjohtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaatilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme.Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso,mutta se ei ole tae siitä, että olennainenvirheellisyys aina havaitaan hyväntilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassatilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutuaväärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaanolevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessävoitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavantaloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevättilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseentilintarkastukseen kuuluu, että käytämmeammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisenskeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimmeväärinkäytöksestä tai virheestä johtuvattilinpäätöksen olennaisen virheellisyydenriskit, suunnittelemme ja suoritammenäihin riskeihin vastaavia tilintarkastus-toimenpiteitä ja hankimme lausuntommeperustaksi tarpeellisen määräntarkoitukseen soveltuvaatilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, ettäväärinkäytöksestä johtuva olennainenvirheellisyys jää havaitsematta, onsuurempi kuin riski siitä, että virheestäjohtuva olennainen virheellisyys jäähavaitsematta, sillä väärinkäytökseen voiliittyä yhteistoimintaa, väärentämistä,tietojen tahallista esittämättä jättämistätai virheellisten tietojen esittämistä taikkasisäisen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksentilintarkastuksen kannalta relevantistasisäisestä valvonnasta pystyäksemmesuunnittelemaan olosuhteisiin nähdenasianmukaiset tilintarkastustoimenpiteetmutta emme siinä tarkoituksessa, ettäpystyisimme antamaan lausunnonemoyhtiön tai konsernin sisäisenvalvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksenlaatimisperiaatteiden asianmukaisuuttasekä johdon tekemien kirjanpidollistenarvioiden ja niistä esitettävien tietojenkohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onkohallituksen ja toimitusjohtajan ollutasianmukaista laatia tilinpäätösperustuen oletukseen toiminnanjatkuvuudesta, ja teemme hankkimammetilintarkastusevidenssin perusteellajohtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaistatapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvääolennaista epävarmuutta, joka voi antaamerkittävää aihetta epäillä emoyhtiön taikonsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Josjohtopäätöksemme on, että olennaistaepävarmuutta esiintyy, meidän täytyykiinnittäätilintarkastuskertomuksessamme lukijanhuomiota epävarmuutta koskeviintilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai,jos epävarmuutta koskevat tiedot eivätole riittäviä, mukauttaa lausuntomme.Johtopäätöksemme perustuvattilintarkastuskertomuksenantamispäivään mennessä hankittuuntilintarkastusevidenssiin. Vastaisettapahtumat tai olosuhteet voivatkuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö taikonserni pysty jatkamaan toimintaansa.



217

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikkitilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaanlukien, yleistä esittämistapaa, rakennettaja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätössen perustana olevia liiketoimia jatapahtumia siten, että se antaa oikean jariittävän kuvan.

• Hankimme tarpeellisen määräntarkoitukseen soveltuvaatilintarkastusevidenssiä konserniinkuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintojakoskevasta taloudellisesta informaatiostapystyäksemme antamaan lausunnonkonsernitilinpäätöksestä. Vastaammekonsernin tilintarkastuksen ohjauksesta,valvonnasta ja suorittamisesta.Vastaamme tilintarkastuslausunnostayksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muunmuassa tilintarkastuksen suunnitellustalaajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistätilintarkastushavainnoista, mukaan lukienmahdolliset sisäisen valvonnan merkittävätpuutteellisuudet, jotka tunnistammetilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksensiitä, että olemme noudattaneetriippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiävaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssakaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voikohtuudella ajatella vaikuttavanriippumattomuuteemme, ja soveltuvissatapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssakommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiätarkasteltavana olevan tilikaudentilintarkastuksessa ja näin ollen ovattilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaammekyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsijos säädös tai määräys estää kyseisen seikan

julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissatapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikastaviestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitäaiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiinkohtuudella odottaa olevan suuremmat kuintällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muustainformaatiosta. Muu informaatio käsittäätoimintakertomukseen ja vuosikertomukseensisältyvän muun informaation kuin tilinpäätöksenja sitä koskevan tilintarkastuskertomuksen.Olemme saaneet toimintakertomuksenkäyttöömme ennen tämäntilintarkastuskertomuksen antamispäivää, jaodotamme saavamme vuosikertomuksenkäyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muutainformaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muuinformaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksenyhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onkomuu informaatio olennaisesti ristiriidassatilinpäätöksen tai tilintarkastuksessahankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaakose muutoin olevan olennaisesti virheellistä.Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenammeon lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittusen laatimiseen sovellettavien säännöstenmukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, ettätoimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovatyhdenmukaisia ja että toimintakertomus onlaadittu toimintakertomuksen laatimiseensovellettavien säännösten mukaisesti.



218

Jos teemme toimintakertomukseen sisältyvääninformaatioon kohdistamamme työn perusteellajohtopäätöksen, että kyseisessä muussainformaatiossa on olennainen virheellisyys,meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei oletämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 26. tammikuuta 2017

KPMG OY AB

Esa KailialaKHT



219

elisa 2016 · elisa tarjoaa ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen,...

Documents