ehnroosin koulu sisäilmatutkimus 17.2...mikrobeja. toisen kerroksen merkittävin ongelma on...

TUTKIMUS- JA ANALYYSIPALVELUT

EHNROOSIN KOULU Sisäilmatutkimus 17.2.2010

Raporttitunnus 818610

Rauno Pakanen, insinööri

TUTKIMUS- JA ANALYYSIPALVELUT

Ehnroosin koulu, sisäilmatutkimus Raporttitunnus 818610 Tutkimusselostus 17.2.2010

TIIVISTELMÄ Ehnroosin koulun sisäilmatutkimus. Tutkimuksen tilaajana oli tekninen johtaja Pekka Savolainen Mäntsälän kunnasta. Sisäilmatutkimukset suoritettiin tammi-helmikuussa 2010. Tällä tutkimuksella pyrittiin selvittämään sisäilman ongelmat peruskorjauksen suunnittelun lähtö-kohdiksi. Sisäilmatutkimuksen mittaussuunnitelman on tehnyt Ramboll Analy-tics Oy. Henkilökunnan kanssa käydyissä haastatteluissa suurimpana ongelmana koettiin riittämätön ilmanvaihto. Hiilidioksidipitoisuudet eivät kuitenkaan nousseet oppi-tuntien loppupuolellakaan liian korkealle. Silmämääräisesti havaittavia kosteusvaurioita on eniten kolmannen kerroksen luoteissivulla ontelolaatan reuna-alueilla. Käyttäjien mukaan vesivaurio on ollut lähes koko sivun matkan alueella. Pienempiä vaurioita on lähinnä ikkunoiden alapuolella seinissä. Materiaalinäytteissä ei kuitenkaan ollut merkittäviä määriä mikrobeja. Toisen kerroksen merkittävin ongelma on viherhuone, joka on jo purettu sisä-pinnoilta. Edelleen huoneen materiaaleissa on kosteusvauriomikrobeja. Viher-huone on aiemmin ollut todennäköisesti pahin sisäilmaa heikentävä tila. Ensimmäisen kerroksen ongelmat liittynevät viherhuoneesta tulleisiin yhdistei-siin ja jopa kosteuteen. Opettajainhuoneen naisten WC:ssä on ilmeinen kosteus-vaurio alaslaskukatossa. Alaslaskuissa vaurion vaikutus saattaa vaikuttaa laa-jemmallekin alueelle. Kellaritiloissa ongelmana on muovimattojen hajoamistuotteet sisäilmassa, lisäksi osalla kellaria vielä tilannetta pahentaa maton alla olevan tasoitteen mikrobivau-rio. Kiireellisimpänä toimenpiteenä on viherhuoneen ja biologian luokan välisen oven tiivistäminen, ettei ilmanpaine-erojen takia itiöitä tai yhdisteitä kulkeudu biologian luokkaan. Peruskorjauksen yhteydessä tehtäviä välttämättömiä toimenpiteitä ovat kellarin lattioiden pinnoitteiden uusiminen ja betonin sulkeminen epoksilla, viherhuo-neen täydellinen uusiminen ja huolellinen desinfiointi, sekä kaikkien kosteus-vaurioituneiden materiaalien, varsinkin tasoitteiden, uusiminen.

Rauno Pakanen toimialajohtaja, rakennusinsinööri 050 468 0020

[email protected]

mailto:[email protected]


SISÄLLYSLUETTELO

1. TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT................................................................................................ 1 1.1 TUTKIMUSKOHDE, TILAAJA JA TUTKIMUKSEN SUORITTAJA .............................................................................. 1 1.2 LÄHTÖTIEDOT .................................................................................................................................................. 1

2. TUTKIMUKSEN TAVOITE JA TEHTÄVÄ....................................................................................................... 2

3. SUORITETUT TUTKIMUKSET ......................................................................................................................... 3 3.1 RAKENTEIDEN SILMÄMÄÄRÄINEN YLEISTARKASTUS ....................................................................................... 3 3.2 RAKENNENÄYTTEET, MITTAUKSET JA LABORATORIOANALYYSIT..................................................................... 3

4. TUTKIMUSTULOKSET ....................................................................................................................................... 5 4.1 KÄYTTÄJÄHAASTATTELU................................................................................................................................. 5 4.2 YLEISTARKASTUS, VISUAALISET HAVAINNOT .................................................................................................. 5 4.3 MIKROBITUTKIMUKSET .................................................................................................................................... 5

4.3.1 Ilmanäytteet, viljelyanalyysi ....................................................................................................................... 6 4.3.2 Pintasively, viljelyanalyysi.......................................................................................................................... 9 4.3.3 Materiaalinäytteet, viljelyanalyysi............................................................................................................ 10 4.3.4 Materiaalinäytteet, DNA-analyysi ............................................................................................................ 12

4.4 ILMANÄYTE, HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (VOC/VVOC)................................................................ 12 4.5 MATERIAALINÄYTTEET, FLEC-ANALYYSI ..................................................................................................... 13 4.6 ILMANÄYTE, AMMONIAKKIPITOISUUS ............................................................................................................ 13 4.7 ILMANÄYTE, FORMALDEHYDIPITOISUUS ........................................................................................................ 13 4.8 ILMANÄYTE, HIILIDIOKSIDIPITOISUUS ............................................................................................................ 14 4.9 TEIPPINÄYTE, KUIDUT .................................................................................................................................... 14 4.10 ILMAN LÄMPÖTILA JA SUHTEELLINEN KOSTEUS ............................................................................................. 14

5. YHTEENVETO .................................................................................................................................................... 15 5.1 KELLARIKERROS ............................................................................................................................................ 15 5.2 1.KERROS ....................................................................................................................................................... 15 5.3 2.KERROS ....................................................................................................................................................... 15 5.4 3.KERROS ....................................................................................................................................................... 15 5.5 ENTINEN LUKIO .............................................................................................................................................. 16

6. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET ......................................................................................................................... 16 6.1 KELLARIKERROS ............................................................................................................................................ 16 6.2 1.KERROS ....................................................................................................................................................... 16 6.3 2.KERROS ....................................................................................................................................................... 16 6.4 3.KERROS ....................................................................................................................................................... 16 6.5 ENTINEN LUKIO .............................................................................................................................................. 16

LIITE 1. Huonekortit 33 kpl LIITE 2. Analyysitulokset


1(16)

1. TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT

1.1 Tutkimuskohde, tilaaja ja tutkimuksen suorittaja Tutkimuksen kohteena oli Ehnroosin koulu Tilaaja Mäntsälän kunta

Pekka Savolainen

Konsultti Ositum Oy Sinikalliontie 5, 02630 ESPOO

Rauno Pakanen, insinööri 050 468 0020 [email protected]

Mari Lehtonen, FT 050 3509880 [email protected]

Taulukko 1. Tutkimuskohteen perustietoja. Kohteen perustiedot Ehnroosin koulu Valmistumisvuosi - Rakennuksia 2 Kerroksia 3 + kellari

1.2 Lähtötiedot

- Tilaajan antamat lähtötiedot ja pohjapiirustukset - Tutkimussuunnitelma




2(16)

2. TUTKIMUKSEN TAVOITE JA TEHTÄVÄ Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa koulurakennuksen sisäilman kunto hanke- ja korjaussuunnittelun lähtökohdiksi. Tutkimus suoritettiin Ramboll Analytics Oy:n laatimaan sisäilman tutkimussuunnitelmaan sekä tilaajan materiaalinäyte-ehdotuksiin pohjautuen.

Tutkimukseen sisältyi silmämääräisen tarkastelun lisäksi:

materiaalinäytteiden ottoa rakenteita rikkovin menetelmin sisäilmateknisiä tutkimuksia

Tutkimukseen liittyen suoritettiin mittauksia ja näytteidenottoja kohdassa 3 esite-tysti.

Kuntotutkimuksen kenttätyöt tehtiin tammikuun 2010 aikana. Näytteenoton ja mittaukset suorittivat insinööri Rauno Pakanen vastuullisena tutkijana ja FT Mari Lehtonen tutkimusavustajana Ositum Oy:stä. Laboratoriotoiminnoista vastasivat FT Merja Mikkonen ja FT Mari Lehtonen.


3(16)

3. SUORITETUT TUTKIMUKSET

3.1 Rakenteiden silmämääräinen yleistarkastus

Koulun sisätilojen yleistarkastus suoritettiin yhdessä talonmiehen kanssa ennen mittauksiin ryhtymistä.

3.2 Rakennenäytteet, mittaukset ja laboratorioanalyysit Liite 1 sisältää huonetiloittain tehdyt tutkimukset ja toimenpide-ehdotukset. Kaik-ki suoritetut tutkimustoimenpiteet (näytteidenotto ja mittaukset) on esitetty liit-teessä 2. Näytteenotto ja mittaukset lyhyesti:

Mikrobinäytteet ilmasta o Viljelyanalyysi 29 kpl

Mikrobinäytteet pintasivelynä o Viljelyanalyysi 1 kpl

Mikrobinäytteet rakennusmateriaaleista o DNA-analyysi 4 kpl o Viljelyanalyysi 12 kpl

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet, VOC/VVOC 8 kpl Pintaemissionäytteet materiaaleista, FLEC 4 kpl Kuitunäytteet 15 kpl ammoniakkinäytteet 12 kpl formaldehydinäytteet 12 kpl hiilidioksidimittaukset 9 kpl

Mikrobi-itiölmanäytteistä on määritetty seuraavat mikrobit: homeet, hiivat, sä-desienet (aktinomykeetit) ja muut bakteerit. Näytteen viljely ja tulosten tulkinta tehtiin STM Asumisterveysohjeen 2003 (STM:n oppaita 2003:1) ja Asumisterve-ysoppaan (2005, 2008) mukaisesti. Näytteiden viljelyssä on käytetty homeille ja hiivoille kahta kasvatusalustaa, 2% mallasuuteagaria (2% MEA) ja dikloran-glyseroli-18-agaria (DG18), ja sädesienille ja muille bakteereille tryptoni-hiivauute-agaria (THG).

Ilmanäytteen keräämiseen käytettiin Andersen-keräintä. Mikrobien pesäkkeet on laskettu ja homelajit ja sädesienet on tunnistettu valomikroskooppia käyttämällä. Homeet, hiivat ja muut bakteerit on määritetty ja laskettu 7 vuorokauden ja sä-desienet 14 vuorokauden kasvatuksen jälkeen. Tulos on ilmoitettu pesäkkeitä muodostavina yksikköinä kuutiometrissä ilmaa (cfu/m³).


4(16)

Mikrobipitoisuus, viljelyanalyysi Materiaali- ja ilmanäytteistä on määritetty seuraavat mikrobit: homeet, hiivat, sä-desienet (aktinomykeetit) ja muut bakteerit. Näytteen viljely ja tulosten tulkinta tehtiin STM Asumisterveysohjeen 2003 (STM:n oppaita 2003:1) ja Asumisterve-ysoppaan (2005, 2008) mukaisesti. Näytteiden viljelyssä on käytetty homeille ja hiivoille kahta kasvatusalustaa, 2% mallasuuteagaria (2% MEA) ja Dikloran-glyseroli-18-agaria (DG18), ja sädesienille ja muille bakteereille Tryptoni-hiivauute-agaria (THG).

Materiaalinäytteistä on punnittu tietty määrä materiaalia, joka on sekoitettu pus-kuriin mikrobien materiaalista irrottamiseksi. Näin saadusta suspensiosta on tehty laimennossarja, joka on maljattu kasvatusalustoille. Mikrobien pesäkkeet on las-kettu ja homelajit ja sädesienet on tunnistettu valomikroskooppia käyttämällä. Homeet, hiivat ja muut bakteerit on määritetty ja laskettu 7 vuorokauden ja sä-desienet 14 vuorokauden kasvatuksen jälkeen. Tulos on ilmoitettu pesäkkeitä muodostavina yksikköinä grammassa tutkittavaa materiaalia (cfu/g).

Mikrobipitoisuus, DNA-analyysi Materiaalinäytteistä on määritetty seuraavat mikrobit: homeet, sädesienet (ak-tinomykeetit) ja muut bakteerit. Näytteen analysointi ja tulosten tulkinta on tehty Ositum Oy:n laboratorion sisäisen ohjeen mukaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista PCR-analyysia. QPCR-analyysi perustuu DNA:n monistukseen ja samanaikaisesti tapahtuvaan DNA:n määrän mittaukseen. Kaikkien eliöiden (eläimet, kasvit, sienet, bakteerit) lähes kaikki so-lut sisältävät kullekin lajille ominaisen DNA:n. Kunkin lajin DNA:ssa on emäs-jaksoja, sekvenssejä, joita on vain kyseisessä lajissa tai lajiryhmässä. QPRC-analyysissä hyödynnetään kyseisiä jaksoja. Näytteistä on punnittu tietty määrä materiaalia, joka on sekoitettu puskuriin mik-robien materiaalista irrottamiseksi. Näin saadusta suspensiosta on tehty DNA:n eristys ja puhdistus. DNA on analysoitu QPCR-menetelmällä. Tulos on ilmoitettu kappaletta grammassa tutkittavaa materiaalia (kpl/g).

Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet kerättiin Tenax TA/Carbograph 1 TD/Carboxen 1000 putkiin ja VOC-näytteet ajettiin Agilent TD/GC/MS-laitteistolla Ositum Oy:n laboratoriossa.

Materiaalin pintaemissio näytteet (FLEC) on analysoitu Agilent 6890/5973 GC/MSD-laitteistolla ja tunnistettu Wiley-7 massaspektritietokannasta.

Hiilidioksidipitoisuus mitattiin suoraan näyttävällä mittarilla, Q-Trak Modell 8550/8551, oppituntien lopussa.

Tasopinnoille laskeutunutta pölyä kerätään teippimenetelmällä ja mineraalivilla-kuidut lasketaan valomikroskooppisesti. Määritysraja on 0,17 kuitua/cm2.


5(16)

4. TUTKIMUSTULOKSET

4.1 Käyttäjähaastattelu

Tutkimussuunnitelman liitteenä oli muistio työpaikkakokouksesta, jossa käsitel-tiin koulun sisäilmaongelmaa. Lisäksi tutkimuksen aikana haastateltiin opettajia.

4.2 Yleistarkastus, visuaaliset havainnot Tarkastettavina rakenteina olivat sisäpinnat ja niissä näkyvät kosteusvauriot. Yleensä näistä kohdista otettiin materiaalinäyte, ja näytteenottokohta valokuvat-tiin. Valokuva on huonekortissa.

4.3 Mikrobitutkimukset

Mikrobinäytteitä ilmasta ja materiaalista analysoitiin viljely- ja DNA-menetelmällä. Materiaalinäytteistä on määritetty seuraavat mikrobit: homeet, hii-vat, sädesienet (aktinomykeetit) ja muut bakteerit. Viljelynäytteiden analysointi ja tulosten tulkinta tehtiin STM Asumisterveysohjeen 2003 (STM:n oppaita 2003:1) ja Asumisterveysoppaan (2005, 2008) mukaisesti. DNA-näytteiden analysointi ja tulosten tulkinta on tehty Ositum Oy:n laboratorion sisäisen ohjeen mukaan.


6(16)

4.3.1 Ilmanäytteet, viljelyanalyysi

Näytteet 1-10, määritysraja cfu/m³

1. I1. Lisäosa, ruokasali 4 2. I2. Lisäosa, keittiötilat 4 3. I3. Lisäosa, opettajanhuone 3 4 4. I4. Lisäosa, aula 4 5. I5. Lisäosa, opettajanhuone 2 4 6. I6. Lisäosa, 04-OT3 4 7. I7. Opetuskeittiö (juuri tuuletettu) 4 8. I8. Kellarikäytävä 1 (ulko-oven puolinen käytävän osa) 4 9. I9. Kellarikäytävä 2 (välioven toinen puoli) 4 10. I10. Puutyölk 4

Viljely Analyysi Mikrobilajit 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.THG Bakteerit Muut bakteerit 88 92 74 117 113 184 14 173 120 117 Bakteerit yhteensä 88 92 74 117 113 184 14 173 120 117 Sädesienet Muut sädesienet 4 7 7 Sädesienet yhteensä 4 7 7 2 % MEA Hiivat Muut hiivat Hiivat yhteensä Homeet Acremonium Aspergillus Aspergillus niger Aspergillus versicolor 4 Cladosporium herbarum 14 28 14 Stachybotrys chartarum Muut homeet Penicillium 7 4 4 4 11 21 35 4 Steriilit Homeet yhteensä 21 4 4 7 11 49 49 4 DG18 Hiivat Muut hiivat Hiivat yhteensä Homeet Muut homeet Homeet yhteensä


7(16)


11. I11. kts PINTASIVELYNÄYTE, kellari porrashuone 12. I12. Keittiö, 1. krs 4 13. I13. Opettajanhuone, 1. krs 4 14. I14. Aula, 1. krs 4 15. I15. WC naiset, 1.krs 4 16. I16. Biologianlk edusta, käytävä 2. krs 4 17. I17. Biologianlk, 2. krs 4 18. I18. Viherhuone, 2. krs 4 19. I19. Uskonto 1, 2. krs 4 20. I20. Äidinkieli 1, 2. krs 4

Viljely Analyysi Mikrobilajit 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20.THG Bakteerit Muut bakteerit 159 527 208 1353 307 254 410 4 57 Bakteerit yhteensä 159 527 208 1353 307 254 410 4 57 Sädesienet Muut sädesienet 4 11 18 64 Sädesienet yhteensä 4 11 18 64 2 % MEA Hiivat Muut hiivat 4 Hiivat yhteensä 4 Homeet Acremonium 4 Aspergillus 11 4 Aspergillus niger Aspergillus versicolor Cladosporium herbarum 92 28 11 32 14 4 25 Stachybotrys chartarum 7 Muut homeet 4 Penicillium 25 11 28 11 25 32 Steriilit 4 7 4 7 Homeet yhteensä 92 57 32 71 25 28 42 32 4 DG18 Hiivat Muut hiivat Hiivat yhteensä Homeet Muut homeet Homeet yhteensä


8(16)


21. I21. Fysiikka 3, 3. krs 4 22. I22. Fysiikka 2, 3. krs 4 23. I23. Musiikki, 3. krs 4 24. I24. Kuvaamataito, 3. krs 4 25. I25. Muovailu, 3. krs 4 26. I26. Matematiikka 4, 3. krs 4 27. I27. Kasvihuone, 3. krs 4 28. I28. Käytävä, 3. krs 4 29. I29. Aula, 3. krs 4 30. I30. Aula 3. krs 4

Viljely Analyysi Mikrobilajit 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30.THG Bakteerit Muut bakteerit 346 170 42 127 117 120 367 25 572 205 Bakteerit yhteensä 346 170 42 127 117 120 367 25 572 205 Sädesienet Muut sädesienet 14 4 14 4 Sädesienet yhteensä 14 4 14 4 2 % MEA Hiivat Muut hiivat 7 Hiivat yhteensä 7 Homeet Acremonium Aspergillus Aspergillus niger 4 Aspergillus versicolor Cladosporium herbarum 25 4 4 7 25 Stachybotrys chartarum Muut homeet 4 4 Penicillium 7 4 14 4 4 35 Steriilit 4 4 4 4 4 Homeet yhteensä 32 4 4 4 21 7 4 4 14 67 DG18 Hiivat Muut hiivat Hiivat yhteensä Homeet Muut homeet Homeet yhteensä

Sisäilman poikkeavia mikrobi-itiöpitoisuuksia löytyi seuraavista tiloista:

- 1. kerroksen aula - 1. kerroksen opettajain huoneen naisten WC - 2. kerros viherhuone - 3. kerroksen fysiikka 3 ja matematiikka 4

Määrät eivät ole kovin suuria lukuun ottamatta viherhuonetta, jossa on selkeä terveys-haitta. Aulassa kohonnut sädesienipitoisuus on aika normaalia. WC:n kohonnut sädesienipitoi-suus viittaa kosteusvaurioon alaslaskussa. Fysiikka 3 kohonnut sädesienipitoisuus viittaa kattotasoitteen vaurioon. Matematiikka 4 kohonnut pitoisuus voi johtua huonosta siivo-uksesta, kts. kohta kuidut 4.9.


9(16)

4.3.2 Pintasively, viljelyanalyysi

Näytteet 1-1, määritysraja cfu/cm²

1. P1. kellari, porrashuone 0.10

Viljely Analyysi Mikrobilajit 1.THG Bakteerit Muut bakteerit 67 Bakteerit yhteensä 67 Sädesienet Muut sädesienet 11 Sädesienet yhteensä 112 % MEA Hiivat Muut hiivat Hiivat yhteensä Homeet Aspergillus 2 Chaetomium globosum 1 Muut homeet 1 Penicillium 5 Steriilit 1 Homeet yhteensä 9 DG18 Hiivat Muut hiivat Hiivat yhteensä Homeet Aspergillus 5 Muut homeet Penicillium 12 Homeet yhteensä 17


10(16)

4.3.3 Materiaalinäytteet, viljelyanalyysi

Näytteet 1-10, määritysraja cfu/g

1. M1. H 330, fysiikka 2, kattotasoite 95 2. M2. H 330, fysiikka 2, seinätasoite 73 3. M3. H 318, Poltto, seinätasoite 93 4. M4. H 332, fysiikka 3, akustolevy 183 5. M5. H 225, biologia, lastulevy 103 6. M6. H 224, viherhuone, lattiabetoni 94 7. M7. H 224, viherhuone, seinäeriste 92 8. M8. H 147, wc/naiset, kattokipsilevy 126 9. M9. H 040, opetuskeittiö, kattotasoite 55 10. M10. H 160, matematiikka 5, lattialista 69

Viljely Analyysi Mikrobilajit 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.THG Bakteerit Muut bakteerit 218 10989420 1171 3676 252 912 Bakteerit yhteensä 218 10989420 1171 3676 252 912 Sädesienet Muut sädesienet 1779 276 252 Sädesienet yhteensä 1779 276 252 2 % MEA Hiivat Muut hiivat 2274 55 Hiivat yhteensä 2274 55 Homeet Aspergillus 276 Aspergillus niger 93 Muut homeet Penicillium 8910 287224 946 Stachybotrys 187 47794 Steriilit 557 94 781 Homeet yhteensä 9560 281 336075 946 DG18 Hiivat Muut hiivat 557 387 Hiivat yhteensä 557 387 Homeet Aspergillus Aspergillus niger 126 Muut homeet Penicillium 7425 94 352941 631 Steriilit 55 Homeet yhteensä 7425 94 352941 757 55


11(16)


11. M11. H 002, terveydenhoitaja, seinätasoite 91 12. M12. H 152, ruokasali, putkieriste 96

Viljely Analyysi Mikrobilajit 11. 12.THG Bakteerit Muut bakteerit 1245 Bakteerit yhteensä 1245 Sädesienet Muut sädesienet 287 Sädesienet yhteensä 287 2 % MEA Hiivat Muut hiivat Hiivat yhteensä Homeet Aspergillus Aspergillus niger Muut homeet Penicillium 2106 Stachybotrys Steriilit Homeet yhteensä 2106DG18 Hiivat Muut hiivat Hiivat yhteensä Homeet Aspergillus 96 Aspergillus niger Muut homeet Penicillium 1628 Steriilit Homeet yhteensä 1723

Materiaalissa poikkeavia mikrobi-itiöpitoisuuksia löytyi seuraavista tiloista:

- polttotilan seinätasoite, runsaasti bakteereja - viherhuoneen lattia, kohtalaisesti sädesieniä - viherhuoneen eriste, erittäin runsaasti homeita, Stachybotrus

Polttotilan seinätasoite on vahingoittunut kosteusvauriossa Viherhuone on ollut pahoin kosteusvaurioitunut, nyt pintaverhoukset on poistettu.


12(16)

4.3.4 Materiaalinäytteet, DNA-analyysi Näytteet 1-4, määritysraja kpl/g

1. DM1. E9-H051 Opetuskeittiö, lattiatasoite 2478 2. DM2. E10-H040 Opetuskeittiö, lattiatasoite 2469 3. DM3. E12-H060 Matematiikka 5, lattiatasoite 2501 4. DM4. E14-H002 terveydenhoitaja, lattiatasoite 2475

DNA Analyysi Mikrobilajit 1. 2. 3. 4. QPCR Bakteerit Muut bakteerit 125651 164099 7479 5347 Bakteerit yhteensä 125651 164099 7479 5347 Sädesienet Muut sädesienet 33203 60494 260 74 Sädesienet yhteensä 33203 60494 260 74 Homeet Muut homeet Homeet yhteensä

4.4 Ilmanäyte, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC/VVOC)

luokka/tila TVOC / poikkeavuudet 3. kerros, Fysiikka 3 H332 54 / etanoli 3. kerros, Kuvaamataito 1 H312 84 / - 3. kerros, Kehitys H317 96 / alfapineeni, etanoli 2. kerros, Biologia 1 H225 51 / isopropanoli 1. kerros, WC N H146 106 / alfapineeni, etanoli 1. kerros, Keittiö H153 45 / - kellarikerros, Puutyöluokka H044 126 / alfa-pineeni, delta-3-kareeni ent.lukio Keittiötilat 100 / - 3. kerros, Fysiikka 1 47 / alfapineeni, etanoli 3. kerros, Tekstiilityö H 307 76 / - 2. kerros, Biologia 3 115 / - 1. kerros, RI Suurryhmätila 113 95 / - 1. kerros, K5 Kielet opetustila 54 / - kellarikerros, Kellarin aula 095 72 / 2-etyyliheksanoli kellarikerros, Maalaus 091 354 / alkaanit ja aromaattiset kellarikerros, Kuumakäsittely 089 158 / - kellarikerros, Erityisopetus 077 35 / - kellarikerros, Työtila 062 30 / 2-etyyliheksanoli kellarikerros,Teknisen työn luokkatila 035 103 / alkaanit, alfa-pineeni


13(16)

4.5 Materiaalinäytteet, FLEC-analyysi luokka/tila Poikkeavuudet H051 opetuskeittiö matto/lattiatasoite alkaaneja erittäin runsaasti, 2-

etyyliheksanolia H048 opetuskeittiö matto/lattiatasoite 2-etyyliheksanolia kohtalaisesti H060 matematiikka 5 matto/lattiatasoite 2-etyyliheksanolia runsaasti H002 terveydenhoitaja matto/lattiatasoite 2-etyyliheksanolia runsaasti

4.6 Ilmanäyte, ammoniakkipitoisuus luokka/tila Ammoniakkipitoisuus μg/m3 1. kerros, Keittiö H153 0,09 2. kerros, Biologia 1 H225 0,04 2. kerros, Äidinkieli 1 H216b 0,04 3. kerros, Fysiikka 3 H332 0,09 3. kerros, Musiikki H303 0,07 3. kerros, Kuvaamataito 1 H312 0,11 3. kerros, Kehitys H317 0,30 3. kerros, Matematiikka 4 H320 0,37 3. kerros, Kasvihuone H335 0,41 ent.lukio Opettajainhuone 04 OT3 0,11 ent.lukio Keittiötilat 0,04 ent.lukio Ruokasali 0,00

4.7 Ilmanäyte, formaldehydipitoisuus luokka/tila Formaldehydipitoisuus μg/m3 1. kerros, Keittiö H153 0 2. kerros, Biologia 1 H225 0 2. kerros, Äidinkieli 1 H216b 0 3. kerros, Fysiikka 3 H332 0 3. kerros, Musiikki H303 2,5 3. kerros, Kuvaamataito 1 H312 0 3. kerros, Kehitys H317 72,0 3. kerros, Matematiikka 4 H320 0 3. kerros, Kasvihuone H335 0 ent.lukio Opettajainhuone 04 OT3 0 ent.lukio Keittiötilat 0 ent.lukio Ruokasali 0

Kehitystilan kohonnut pitoisuus johtunee tilan toiminnasta eikä rakenteista.


14(16)

4.8 Ilmanäyte, hiilidioksidipitoisuus luokka/tila hiilidioksidi ppm kellari/opetuskeittiö (048) 903 1.kerros/keittiö (153) 1050 2.kerros/biologia 1 (225) 1110 2.kerros/äidinkieli 1 (216b) 840 3.kerros/fysiikka 3 (332) 970 3.kerros/musiikki (303) 910 3.kerros/kuvaamataito 1 (312) 985 3.kerros/matematiikka 4 (320) 895 Ent.lukio/keittiötilat 600 Ent.lukio/ruokasali 650

4.9 Teippinäyte, kuidut luokka/tila mineraalivillakuituja kpl/cm2 kellari/puutyö (044) 0 kellari/käytävä (053a) 0 1.kerros/opettajainhuone (150) 0,67 2.kerros/käytävä (233) 0 2.kerros/biologia 1 (225) 0 2.kerros/kielet 3 (208b) 0,5 3.kerros/fysiikka 3 (332) 0 3.kerros/fysiikka 2 (330) 1,67 3.kerros/kuvaamataito 1 (312) 0 3.kerros/matematiikka 4 (320) 5,17 / muitakin kuituja runsaasti 3.kerros/käytävä (331) 0,33 ent.lukio Opettajainhuone 04 OT3 0 ent.lukio Opettajainhuone OT2 0 Ent.lukio/keittiötilat 0,5 Ent.lukio/ruokasali 0

Yli 0,2 kuitua/cm2 on poikkeava tulos säännöllisesti siivotuilla pinnoilla. Yli 3 kuitua/cm2 on poikkeava tulos epäsäännöllisesti siivotuilla pinnoilla. Matematiikka 4 tulos voi johtua huonosti tehdystä remontin jälkeisestä siivouksesta (pölyn laatu viittaa remonttiin).

4.10 Ilman lämpötila ja suhteellinen kosteus

Sisäilman lämpötila oli keskimäärin 22oC ja suhteellinen kosteus 22%.

Lukemat ovat tyypillisiä vuodenaikaan nähden.


15(16)

5. YHTEENVETO

5.1 Kellarikerros - ilman itiönäytteissä ei poikkeavuuksia - kuilun sisäpinnan sivelynäytteessä kosteusvauriomikrobeja - lattiatasoitteissa mikrobivaurioita - muissa materiaaleissa ei mikrobivaurioita - puutyöluokassa työstetyn puun aiheuttamia yhdisteitä liikaa - puutyöluokassa liikaa puupölyä - muovimatoissa pehmittimien hajoamista - ei mineraalivillakuituja - ei formaldehydiä - ei ammoniakkia - hiilidioksidipitoisuus tyydyttävä - lämpötilat vaihtelivat 20,7 – 22,3oC - ilman suhteellinen kosteus vaihteli 20,0 – 24,3 %

5.2 1.kerros - aulan ja naisten WC:n ilman itiönäytteissä sädesieniä - materiaaleissa ei mikrobivaurioita - naisten WC:n VOC-näytteessä mikrobien aineenvaihduntatuotteita - opettajainhuoneessa 0,67 kuitua/cm2, muualla ei mineraalivillakuituja - ei formaldehydiä - ei ammoniakkia - hiilidioksidipitoisuus tyydyttävä - lämpötilat vaihtelivat 21,9 – 22,7oC - ilman suhteellinen kosteus vaihteli 20,4 – 25,9 %

5.3 2.kerros - viherhuoneen ilman itiönäytteissä sädesieniä ja Stachybotrys-hometta - viherhuoneen materiaalinäytteissä sädesieniä ja Stachybotrys-hometta - kielet 3-luokassa 0,5 kuitua/cm2, muualla ei mineraalivillakuituja - ei formaldehydiä - ei ammoniakkia - hiilidioksidipitoisuus tyydyttävä - lämpötilat vaihtelivat 19,8 – 23,0oC - ilman suhteellinen kosteus vaihteli 19,4 – 22,6 %

5.4 3.kerros - fysiikka 3- ja matematiikka 4-luokissa ilman itiönäytteissä sädesieniä - fysiikka 3-luokan VOC-näytteessä mikrobien aineenvaihduntatuotteita - kehitystilan VOC-näytteessä mikrobien aineenvaihduntatuotteita - kehitystilan seinän materiaalinäytteessä kohonnut mikrobipitoisuus - käytävällä 0,5 kuitua/cm2 - matematiikka 4-luokassa 5,17 kuitua/cm2 - fysiikka 2-luokassa 1,67 kuitua/cm2


16(16)

- kehitystilan formaldehydipitoisuus kohonnut, muualla ei - ei ammoniakkia - hiilidioksidipitoisuus tyydyttävä - lämpötilat vaihtelivat 21,7 – 24,9oC - ilman suhteellinen kosteus vaihteli 17,0 – 19,0 %

5.5 Entinen lukio - ilman itiönäytteissä ei poikkeavuuksia - ei formaldehydiä - ei ammoniakkia - keittiötiloissa 0,5 kuitua/cm2,muualla ei mineraalivillakuituja - hiilidioksidipitoisuus hyvä - lämpötilat vaihtelivat 21,1 – 21,2oC - ilman suhteellinen kosteus vaihteli 21,3– 23,0 %

6. Toimenpide-ehdotukset Toimenpide-ehdotukset sisältävät vain tutkimustuloksiin perustuvia ehdotuksia. Peruskorjauksiin normaalisti kuuluvia pintaverhouksia, maalauksia, ilmanvaihdon parantamista yms. ei esitetä.

6.1 Kellarikerros Kellarin muovimatot poistetaan ja liimajäämät hiotaan betonin/tasoitteen pinnoilta pois. Irti alustastaan oleva tasoite piikataan pois. Pinnat desinfioidaan ja mahdolli-set kolot tasoitetaan. Pinnat käsitellään epoksihartsilla, esim. Betton Oy: Uzin Pe 460 maahantuojan ohjeen mukaan. Reuna-alueilla tehdään seinällenostot. Lattiat voidaan tämän jälkeen pinnoittaa haluamalla materiaalilla. Kuilun desinfiointi kloorilla (esim. KloriittiForte F261).

6.2 1.kerros Naisten WC:n alaslaskukaton uusiminen. Samalla alueella on selvitettävä ja kor-jattava yläpuolella olevasta viherhuoneesta tulleiden vesivuotojen aiheuttamat vauriot. Aistinvaraisesti lievä homeen haju oli havaittavissa ruokasalien 151 ja 152 välissä auki olevassa alaslaskusta.

6.3 2.kerros Viherhuoneen rakenteiden uusiminen mahdollisimman laajasti ja jäljelle jäävien rakenteiden huolellinen desinfiointi esim. kloorilla (esim. KloriittiForte F261).

6.4 3.kerros Kosteusvaurioituneiden materiaalien, lähinnä tasoitteiden, uusiminen katoissa ja seinissä.

6.5 Entinen lukio Ei toimenpiteitä.

Huone / tila: kellarikerros Tekninen työ, puutyö (044)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 22,3oC Sisäilman suhteellinen kosteus 22,3% Formaldehydi Ei mitattu Ammoniakki Ei mitattu Hiilidioksidi Ei mitattu Sisäilman mikrobit Ei merkittäviä pitoisuuksia Sisäilman VOC Terpeenien (puulähtöisten yhdisteiden) kohonneet pitoisuudet Kuidut Ei ollut, näytteissä runsaasti puupölyä Materiaalien mikrobit Ei otettu Materiaalin emissiot Ei otettu Toimenpide-ehdotus Pölymäärä suuri, parempi siivous. Kohdepoistojen parantaminen

Valokuvat Kuva 1. Yleiskuva tilasta

Huone / tila: kellarikerros käytävä (053a)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 20,7oC Sisäilman suhteellinen kosteus 24,3% Formaldehydi Ei mitattu Ammoniakki Ei mitattu Hiilidioksidi Ei mitattu Sisäilman mikrobit Ei merkittäviä pitoisuuksia Sisäilman VOC Ei mitattu Kuidut Ei ollut, ei merkittävää pölyä Materiaalien mikrobit Ei otettu Materiaalin emissiot Ei otettu Toimenpide-ehdotus -


Huone / tila: kellarikerros käytävä (053b)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 21,7oC Sisäilman suhteellinen kosteus 24,3% Formaldehydi Ei mitattu Ammoniakki Ei mitattu Hiilidioksidi Ei mitattu Sisäilman mikrobit Ei merkittäviä pitoisuuksia Sisäilman VOC Ei mitattu Kuidut Ei mitattu Materiaalien mikrobit Ei otettu Materiaalin emissiot Ei otettu Toimenpide-ehdotus -


Huone / tila: kellarikerros opetuskeittiö (048)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 21,3oC Sisäilman suhteellinen kosteus 22,8% Formaldehydi Ei mitattu Ammoniakki Ei mitattu Hiilidioksidi 903 ppm Sisäilman mikrobit Ei merkittäviä pitoisuuksia Sisäilman VOC Ei mitattu Kuidut Ei mitattu Materiaalien mikrobit Lattiatasoite mikrobivaurioitunut Seinätasoite ei ole mikrobivaurioitunut Materiaalin emissiot Lattiamatto, 2-etyyliheksanoli Toimenpide-ehdotus Muovimatot poistetaan ja liimajäämät hiotaan betonin/tasoitteen pinnoilta pois. Irti alustastaan oleva tasoite piikataan pois. Pinnat desinfioidaan ja mahdolliset kolot tasoitetaan. Pinnat käsitellään epoksihartsilla, esim. Betton Oy: Uzin Pe 460 maahantuojan ohjeen mukaan. Reuna-alueilla tehdään seinällenostot. Lattiat voidaan tämän jälkeen pinnoittaa haluamalla materiaalilla.


Kuva 2. Näytteenottokohta lattiamatosta

Kuva 3. Näytteenottokohta seinätasoitteesta

Huone / tila: kellarikerros porrashuone (073), kuilu

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 22,0oC Sisäilman suhteellinen kosteus 20,0% Formaldehydi Ei mitattu Ammoniakki Ei mitattu Hiilidioksidi Ei mitattu Sisäpinnan pyyhintä, mikrobit Kosteusvauriomikrobeja poikkeava määrä Sisäilman VOC Ei mitattu Kuidut Ei mitattu Materiaalien mikrobit ei mitattu Materiaalin emissiot ei mitattu Toimenpide-ehdotus Kuilun sisäpintojen desinfiointi


Huone / tila: 1. kerros keittiö (153)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 21,9oC Sisäilman suhteellinen kosteus 23,5% Formaldehydi 0 μg/m3 Ammoniakki 0,09 μg/m3 Hiilidioksidi 1000ppm Sisäilman mikrobit Ei merkittäviä pitoisuuksia Sisäilman VOC Ei merkittäviä pitoisuuksia Kuidut Ei mitattu Materiaalien mikrobit Alaslaskussa olevassa putkieristeessä silmämääräisesti kosteusvaurio, näytteessä ei kuitenkaan merkittävästi kohonneita pitoisuuksia Materiaalin emissiot Ei otettu Muuta Aistinvaraisesti lievä homeen haju oli havaittavissa ruokasalien 151 ja 152 välissä auki olevassa alaslaskusta, kts kuva 2. Toimenpide-ehdotus Alaslaskun hajujen lähteen selvittäminen koko 1. kerroksen alaslaskujen korjaamisen yhteydessä.


Kuva 2. Näytteenottokohta putkieristeestä salin puolelta

Huone / tila: 1. kerros opettajienhuone (150)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 22,2oC Sisäilman suhteellinen kosteus 22,3% Formaldehydi Ei mitattu Ammoniakki Ei mitattu Hiilidioksidi Ei mitattu Sisäilman mikrobit Ei merkittäviä pitoisuuksia Sisäilman VOC Ei mitattu Kuidut 0,67 kpl/cm2 Materiaalien mikrobit Ei mitattu Materiaalin emissiot Ei mitattu Toimenpide-ehdotus Tasopintojen siivous määräajoin.


Huone / tila: 1. kerros aula (138a)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 22,7oC Sisäilman suhteellinen kosteus 20,4% Formaldehydi Ei mitattu Ammoniakki Ei mitattu Hiilidioksidi Ei mitattu Sisäilman mikrobit Sädesieniä 11pmy/m3 Sisäilman VOC Ei mitattu Kuidut Ei mitattu Materiaalien mikrobit Ei mitattu Materiaalin emissiot Ei mitattu Toimenpide-ehdotus -


Huone / tila: 1. kerros Naisten WC(147)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 22,2oC Sisäilman suhteellinen kosteus 25,9% Formaldehydi Ei mitattu Ammoniakki Ei mitattu Hiilidioksidi Ei mitattu Sisäilman mikrobit Sädesieniä 18 pmy/m3 Sisäilman VOC Mikrobien aineenvaihduntatuotteita Kuidut Ei mitattu Materiaalien mikrobit Kipsilevyn mikrobimäärät alhaiset Materiaalin emissiot Ei mitattu Toimenpide-ehdotus Alaslaskun uusiminen


Kuva 2. Näytteenottokohta alaslaskussa

Huone / tila: 2. kerros käytävä (233)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 23,0oC Sisäilman suhteellinen kosteus 19,7% Formaldehydi Ei mitattu Ammoniakki Ei mitattu Hiilidioksidi Ei mitattu Sisäilman mikrobit Ei merkittäviä pitoisuuksia Sisäilman VOC Ei mitattu Kuidut Ei ollut, normaalia huonepölyä Materiaalien mikrobit Ei mitattu Materiaalin emissiot Ei mitattu Toimenpide-ehdotus -


Huone / tila: 2. kerros biologia 1 (225)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 22,8oC Sisäilman suhteellinen kosteus 20,0% Formaldehydi 0 μg/m3 Ammoniakki 0,04 μg/m3 Hiilidioksidi 1110ppm Sisäilman mikrobit Ei merkittäviä pitoisuuksia Sisäilman VOC Isopropanolia (desinfiointiaineissa) poikkeavasti Kuidut Ei ollut, normaalia huonepölyä Materiaalien mikrobit Ei merkittäviä pitoisuuksia lastulevyssä Materiaalin emissiot Ei otettu Toimenpide-ehdotus Viherhuoneeseen menevä ovi tiivistettävä mahdollisimman pian. Kosteusvaurioitunut lastulevykotelo uusitaan, alla olevat rakenteet desinfioidaan.


Kuva 2. Näytteenottokohta lastulevykotelosta

Huone / tila: 2. kerros viherhuone (224)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 13,3oC Sisäilman suhteellinen kosteus 26,4% Formaldehydi Ei mitattu Ammoniakki Ei mitattu Hiilidioksidi Ei mitattu Sisäilman mikrobit Stachybotrys 7 pmy/m3 Sädesieniä 64 pmy/m3 Sisäilman VOC Ei mitattu Kuidut Ei mitattu Materiaalien mikrobit Stachybotrys eristeessä Sädesieniä eristeessä ja lattiabetonissa Materiaalin emissiot Ei otettu Toimenpide-ehdotus Kaikkien materiaalien uusiminen, jos ei voi uusia huolellinen desinfiointi


Kuva 2. Näytteenottokohta lattiasta

Kuva 3. Näytteenottokohta seinäeristeestä

Huone / tila: 2. kerros kielet 3 (208b)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 22,5oC Sisäilman suhteellinen kosteus 21,2% Formaldehydi Ei mitattu Ammoniakki Ei mitattu Hiilidioksidi Ei mitattu Sisäilman mikrobit Ei merkittäviä pitoisuuksia Sisäilman VOC Ei mitattu Kuidut 0,5 kpl/cm2, normaali huonepölyä Materiaalien mikrobit Ei otettu Materiaalin emissiot Ei otettu Toimenpide-ehdotus Tasopintojen siivous määräajoin.


Huone / tila: 2. kerros uskonto 1 (210)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 22,8oC Sisäilman suhteellinen kosteus 19,4% Formaldehydi Ei mitattu Ammoniakki Ei mitattu Hiilidioksidi Ei mitattu Sisäilman mikrobit Ei merkittäviä pitoisuuksia Sisäilman VOC Ei mitattu Kuidut Ei mitattu Materiaalien mikrobit Ei mitattu Materiaalin emissiot Ei mitattu Toimenpide-ehdotus -


Huone / tila: 2. kerros äidinkieli 1 (216b)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 19,8oC Sisäilman suhteellinen kosteus 22,6% Formaldehydi 0 μg/m3 Ammoniakki 0,04 μg/m3 Hiilidioksidi 840ppm Sisäilman mikrobit Ei merkittäviä pitoisuuksia Sisäilman VOC Ei mitattu Kuidut Ei mitattu Materiaalien mikrobit Ei mitattu Materiaalin emissiot Ei mitattu Toimenpide-ehdotus -


Huone / tila: 3. kerros fysiikka 3 (332)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 23,3oC Sisäilman suhteellinen kosteus 17,6% Formaldehydi 0 μg/m3 Ammoniakki 0,09 μg/m3 Hiilidioksidi 1030ppm Sisäilman mikrobit Sädesieniä 14 pmy/m3

Sisäilman VOC Mikrobien aineenvaihduntatuotteita Kuidut Ei ollut, normaali huonepölyä Materiaalien mikrobit Akustolevy, ei kohonneita pitoisuuksia Materiaalin emissiot Ei mitattu Toimenpide-ehdotus Kosteusvaurioituneet tasoitteet ja materiaalit uusitaan


Kuva 2. Näytteenottokohta akustolevyssä

Huone / tila: 3. kerros fysiikka 2 (330)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 22,5oC Sisäilman suhteellinen kosteus 18,3% Formaldehydi Ei mitattu Ammoniakki Ei mitattu Hiilidioksidi Ei mitattu Sisäilman mikrobit Ei merkittäviä pitoisuuksia Sisäilman VOC Ei mitattu Kuidut 1,67/cm2,normaali huonepölyä Materiaalien mikrobit Ei kohonneita pitoisuuksia Materiaalin emissiot Ei mitattu Toimenpide-ehdotus Kosteusvaurioituneet tasoitteet ja materiaalit uusitaan


Kuva 2. Näytteenotto kattotasoitteesta

Kuva 3. Näytteenotto seinätasoitteesta

Huone / tila: 3. kerros musiikki (303)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 22,3oC Sisäilman suhteellinen kosteus 18,5% Formaldehydi 2,5 μg/m3 Ammoniakki 0,07 μg/m3 Hiilidioksidi 910ppm Sisäilman mikrobit Ei merkittäviä pitoisuuksia Sisäilman VOC Ei mitattu Kuidut Ei mitattu Materiaalien mikrobit Ei mitattu Materiaalin emissiot Ei mitattu Toimenpide-ehdotus -


Huone / tila: 3. kerros kuvaamataito 1 (312)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 23,4oC Sisäilman suhteellinen kosteus 18,5% Formaldehydi 0 μg/m3 Ammoniakki 0,11 μg/m3 Hiilidioksidi 985ppm Sisäilman mikrobit Ei merkittäviä pitoisuuksia Sisäilman VOC Ei merkittäviä Kuidut Ei ollut, normaali huonepölyä Materiaalien mikrobit Ei otettu Materiaalin emissiot Ei otettu Toimenpide-ehdotus -


Huone / tila: 3. kerros kehitys (317)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 24,9oC Sisäilman suhteellinen kosteus 19,0% Formaldehydi 72 μg/m3 > 15 μg/m3

ylitys johtunee tilan toiminnasta Ammoniakki 0,30 μg/m3 Hiilidioksidi Ei mitattu Sisäilman mikrobit Ei merkittäviä pitoisuuksia Sisäilman VOC Ei merkittäviä Kuidut Ei mitattu Materiaalien mikrobit Kostuneessa seinätasoitteessa bakteeripitoisuus korkea Materiaalin emissiot Ei mitattu Muuta Aistinvaraisesti havaittava haju (formaldehydi?) Toimenpide-ehdotus Ilmastoinnin parantaminen


Kuva 2. Näytteenottokohta seinätasoitteesta

Huone / tila: 3. kerros matematiikka 4(320)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 23,7oC Sisäilman suhteellinen kosteus 19,0% Formaldehydi 0 μg/m3 Ammoniakki 0.37 μg/m3 Hiilidioksidi 895ppm Sisäilman mikrobit Sädesieniä 14 pmy/m3 Sisäilman VOC Ei mitattu Kuidut Kuituja 5,17 kpl/cm2. Pölyä runsaasti ja huomattavasti poikkeavaa muista näytteistä, ikään kuin remontin jälkeen ei olisi siivottu. Materiaalien mikrobit Ei otettu Materiaalin emissiot Ei otettu Toimenpide-ehdotus Tasopintojen huolellinen siivous.


Huone / tila: 3. kerros kasvihuone(335)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 22,4oC Sisäilman suhteellinen kosteus 17,0% Formaldehydi 0 μg/m3 Ammoniakki 0,41 μg/m3 Hiilidioksidi Ei mitattu Sisäilman mikrobit Ei merkittäviä pitoisuuksia Sisäilman VOC Ei mitattu Kuidut Ei mitattu Materiaalien mikrobit Ei mitattu Materiaalin emissiot Ei mitattu Toimenpide-ehdotus -

Huone / tila: 3. kerros käytävä(331)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 23,0oC Sisäilman suhteellinen kosteus 17,7% Formaldehydi Ei mitattu Ammoniakki Ei mitattu Hiilidioksidi Ei mitattu Sisäilman mikrobit Ei merkittäviä pitoisuuksia Sisäilman VOC Ei mitattu Kuidut 0,33 kpl/cm2, normaalia huonepölyä. Materiaalien mikrobit Ei mitattu Materiaalin emissiot Ei mitattu Toimenpide-ehdotus -


Huone / tila: 3. kerros porrashuone aula(323)



Huone / tila: Lisäosa opettajainhuone 04(OT 3)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 22,1oC Sisäilman suhteellinen kosteus 23,0% Formaldehydi 0 μg/m3 Ammoniakki 0,11 μg/m3 Hiilidioksidi Ei mitattu Sisäilman mikrobit Ei merkittäviä pitoisuuksia Sisäilman VOC Ei mitattu Kuidut Ei ollut, normaalia huonepölyä Materiaalien mikrobit Ei mitattu Materiaalin emissiot Ei mitattu Toimenpide-ehdotus -


Huone / tila: Lisäosa opettajainhuone (OT 2)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 21,2oC Sisäilman suhteellinen kosteus 22,7% Formaldehydi Ei mitattu Ammoniakki Ei mitattu Hiilidioksidi Ei mitattu Sisäilman mikrobit Ei merkittäviä pitoisuuksia Sisäilman VOC Ei mitattu Kuidut Ei ollut Materiaalien mikrobit Ei mitattu Materiaalin emissiot Ei mitattu Toimenpide-ehdotus -


Huone / tila: Lisäosa opettajainhuone (OT 3)



Huone / tila: Lisäosa käytävä aula



Huone / tila: Lisäosa keittiötilat

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 21,2oC Sisäilman suhteellinen kosteus 21,3% Formaldehydi 0 μg/m3 Ammoniakki 0,04 μg/m3 Hiilidioksidi 600ppm Sisäilman mikrobit Ei merkittäviä pitoisuuksia Sisäilman VOC Ei merkittäviä pitoisuuksia Kuidut 0,5 kpl/cm2 Materiaalien mikrobit Ei mitattu Materiaalin emissiot Ei mitattu Toimenpide-ehdotus -


Huone / tila: Lisäosa ruokasali

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila 21,1oC Sisäilman suhteellinen kosteus 22,4% Formaldehydi 0 μg/m3 Ammoniakki 0 μg/m3 Hiilidioksidi 650ppm Sisäilman mikrobit Ei merkittäviä pitoisuuksia Sisäilman VOC Ei mitattu Kuidut Ei ollut, normaalia huonepölyä Materiaalien mikrobit Ei mitattu Materiaalin emissiot Ei mitattu Toimenpide-ehdotus -


Huone / tila: kellarikerros opetuskeittiö 2 (051)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila Ei mitattu Sisäilman suhteellinen kosteus Ei mitattu Formaldehydi Ei mitattu Ammoniakki Ei mitattu Hiilidioksidi Ei mitattu Sisäilman mikrobit Ei mitattu Sisäilman VOC Ei mitattu Kuidut Ei mitattu Materiaalien mikrobit Tasoite mikrobivaurioitunut Materiaalin emissiot Lattiamatto/tasoite, alkaaneja erittäin runsaasti, 2-etyyliheksanolia Toimenpide-ehdotus Muovimatot poistetaan ja liimajäämät hiotaan betonin/tasoitteen pinnoilta pois. Irti alustastaan oleva tasoite piikataan pois. Pinnat desinfioidaan ja mahdolliset kolot tasoitetaan. Pinnat käsitellään epoksihartsilla, esim. Betton Oy: Uzin Pe 460 maahantuojan ohjeen mukaan. Lattiat voidaan tämän jälkeen pinnoittaa haluamalla materiaalilla.

Valokuvat Kuva 1. Näytteenottokohta lattiasta

Huone / tila: kellarikerros matematiikka 5 (060)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila Ei mitattu Sisäilman suhteellinen kosteus Ei mitattu Formaldehydi Ei mitattu Ammoniakki Ei mitattu Hiilidioksidi Ei mitattu Sisäilman mikrobit Ei mitattu Sisäilman VOC Ei mitattu Kuidut Ei mitattu Materiaalien mikrobit Lattiatasoite, ei merkittäviä määriä mikrobeja Lattialista, ei mikrobeja Materiaalin emissiot Muovimatto, 2-etyyliheksanolia runsaasti Toimenpide-ehdotus Muovimatot poistetaan ja liimajäämät hiotaan betonin/tasoitteen pinnoilta pois. Irti alustastaan oleva tasoite piikataan pois. Pinnat desinfioidaan ja mahdolliset kolot tasoitetaan. Pinnat käsitellään epoksihartsilla, esim. Betton Oy: Uzin Pe 460 maahantuojan ohjeen mukaan. Lattiat voidaan tämän jälkeen pinnoittaa haluamalla materiaalilla.

Valokuvat Kuva 1. Näytteenottokohta lattialistassa

Huone / tila: kellarikerros terveydenhoitaja (002a)

Tehdyt tutkimukset ja mittaukset: Lämpötila Ei mitattu Sisäilman suhteellinen kosteus Ei mitattu Formaldehydi Ei mitattu Ammoniakki Ei mitattu Hiilidioksidi Ei mitattu Sisäilman mikrobit Ei mitattu Sisäilman VOC Ei mitattu Kuidut Ei mitattu Materiaalien mikrobit Lattiatasoite, ei merkittäviä määriä mikrobeja Seinätasoite, ei merkittäviä määriä mikrobeja Materiaalin emissiot Lattiamatto, 2-etyyliheksanolia runsaasti Toimenpide-ehdotus Muovimatot poistetaan ja liimajäämät hiotaan betonin/tasoitteen pinnoilta pois. Irti alustastaan oleva tasoite piikataan pois. Pinnat desinfioidaan ja mahdolliset kolot tasoitetaan. Pinnat käsitellään epoksihartsilla, esim. Betton Oy: Uzin Pe 460 maahantuojan ohjeen mukaan. Lattiat voidaan tämän jälkeen pinnoittaa haluamalla materiaalilla.

Valokuvat Kuva 1. Näytteenottokohdat lattiamatossa ja seinätasoitteessa

EHNROOSIN KOULU LABORATORIOTULOKSET

Tutkimusraportti 818610 17.2.2010

Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT .................................................................................................................................... 3 2. MIKROBIANALYYSI ............................................................................................................................... 4

2.1 Ilmanäyte, viljelyanalyysi..................................................................................................................... 4 2.1.1 Tutkimusmenetelmä .................................................................................................................................... 4 2.1.2 Tulos ........................................................................................................................................................... 4 2.1.3 Johtopäätös................................................................................................................................................. 7 2.1.4 Viitearvoja.................................................................................................................................................... 8 2.1.5 Kirjallisuus ................................................................................................................................................... 8

2.2 Pyyhintänäyte, viljelyanalyysi.............................................................................................................. 9 2.2.1 Tutkimusmenetelmä .................................................................................................................................... 9 2.2.2 Tulos ........................................................................................................................................................... 9 2.2.3 Johtopäätös............................................................................................................................................... 10 2.2.4 Viitearvoja.................................................................................................................................................. 10 2.2.5 Kirjallisuus ................................................................................................................................................. 11

2.3 Materiaalinäyte, DNA-analyysi .......................................................................................................... 11 2.3.1 Tutkimusmenetelmä .................................................................................................................................. 11 2.3.2 Tulos ......................................................................................................................................................... 12 2.3.3 Johtopäätös............................................................................................................................................... 12 2.3.4 Viitearvoja.................................................................................................................................................. 13 2.3.5 Kirjallisuus ................................................................................................................................................. 13

2.4 Materiaalinäyte, viljelyanalyysi .......................................................................................................... 14 2.4.1 Tutkimusmenetelmä .................................................................................................................................. 14 2.4.2 Tulos ......................................................................................................................................................... 14 2.4.3 Johtopäätös............................................................................................................................................... 16 2.4.4 Viitearvoja.................................................................................................................................................. 16 2.4.5 Kirjallisuus ................................................................................................................................................. 17

3. HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET ........................................................................................... 18 3.1 VVOC/VOC -analyysi ........................................................................................................................ 18

3.1.1 Tutkimusmenetelmä .................................................................................................................................. 18 3.1.2 Tulos ......................................................................................................................................................... 19 3.1.3 Johtopäätös............................................................................................................................................... 23 3.1.4 Viitearvoja.................................................................................................................................................. 30 3.1.5 Kirjallisuus ................................................................................................................................................. 32

4. HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET ........................................................................................... 33 4.1 VVOC/VOC -analyysi ........................................................................................................................ 33

4.1.1 Tutkimusmenetelmä .................................................................................................................................. 33 4.1.2 Tulos ......................................................................................................................................................... 34 4.1.3 Johtopäätös............................................................................................................................................... 38 4.1.4 Viitearvoja.................................................................................................................................................. 39 4.1.5 Kirjallisuus ................................................................................................................................................. 41

5. Mineraalivillakuidut tasopinnoilta .......................................................................................................... 42 5.1 Tutkimusmenetelmä.......................................................................................................................... 42 5.2 Tulos.................................................................................................................................................. 42 5.3 Johtopäätös....................................................................................................................................... 42 5.4 Viitearvoja.......................................................................................................................................... 42

6. SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUS............................................................................................... 43 6.1 Tutkimusmenetelmä.......................................................................................................................... 43 6.2 Tulos.................................................................................................................................................. 43 6.3 Johtopäätös....................................................................................................................................... 43 6.4 Ohjearvo............................................................................................................................................ 43 6.5 Kirjallisuus ......................................................................................................................................... 43

7. SISÄILMAN AMMONIAKKI................................................................................................................... 44 7.1 Tulokset............................................................................................................................................. 44

8. FORMALDEHYDIPITOISUUDEN MÄÄRITYS..................................................................................... 45 8.1 Tulokset............................................................................................................................................. 45

9. ALLEKIRJOITUKSET ........................................................................................................................... 46

Tutkimusraportti 818610 18.1.2010 Sivu 2:46

1. YHTEYSTIEDOT

Tilaaja Mäntsälän kunta / tilapalvelu Seudullinen talouspalvelukeskus PL 34 04201 TUUSULA Tutkimuskohde Ehnroosin koulu MÄNTSÄLÄ Perustettu 13.1.2010 Laboratorio Ositum Oy Sinikalliontie 5 Kiilakiventie 1 02630 Espoo 90250 OULU Yhteyshenkilö FT, toimialajohtaja, laboratoriot Merja Mikkonen Puhelin 010 425 2603, Gsm 044 537 9005 Näytteenottaja Ositum Oy Rauno Pakanen Mari Lehtonen Näyteinfo Vastaanotettu 13.1.2010


2. MIKROBIANALYYSI

2.1 Ilmanäyte, viljelyanalyysi

2.1.1 Tutkimusmenetelmä Ilmanäytteistä on määritetty seuraavat mikrobit: homeet, hiivat, sädesienet (aktinomykeetit) ja muut bakteerit. Näytteen viljely ja tulosten tulkinta tehtiin STM Asumisterveysohjeen 2003 (STM:n oppaita 2003:1) ja Asumisterveysoppaan (2005, 2008) mukaisesti. Näytteiden viljelyssä on käytetty homeille ja hiivoille kahta kasvatusalustaa, 2% mallasuuteagaria (2% MEA) ja dikloran-glyseroli-18-agaria (DG18), ja sädesienille ja muille bakteereille tryptoni-hiivauute-agaria (THG). Ilmanäytteen keräämiseen käytettiin Andersen-keräintä. Mikrobien pesäkkeet on laskettu ja homelajit ja sädesienet on tunnistettu valomikroskooppia käyttämällä. Homeet, hiivat ja muut bakteerit on määritetty ja laskettu 7 vuorokauden ja sädesienet 14 vuorokauden kasvatuksen jälkeen. Tulos on ilmoitettu pesäkkeitä muodostavina yksikköinä kuutiometrissä ilmaa (cfu/m³). Taulukossa esitetään määritysrajan ylittävät tulokset. Taulukossa tyhjät solut tarkoittavat määritysrajan alittavaa tulosta. Taulukossa viitearvot ylittävät mikrobien määrät ovat lihavoidut ja taustavärjätyt. Kohonneet, mutta viitearvot alittavat määrät, ovat lihavoidut. Mikäli näytteessä yhdenkin mikrobin (homeet, hiivat, sädesienet ja muut bakteerit) määrä ylittää sille asetetun viitearvon, on näyte mikrobivaurioitunut. Mikäli rakennuksessa työskentelevillä tai muuten oleskelevilla on havaittu oireita ja heidän verestään on mitattu vasta-aineita tietyille homelajeille, voidaan ilmanäytteistä löydetyt homelajit tunnistaa DNA-analyysilla. Rakennuksen sisäilmassa havaittua lajistoa voidaan verrata verestä löydettyihin vasta-aineisiin jolloin voidaan arvioida onko altistuminen mahdollisesti voinut tapahtua kyseisessä rakennuksessa.

2.1.2 Tulos

0

500

1000

1500

Muu

tBa

ktee

ritM

uut

Säde

sien

etM

uut h

iivat

Hiiv

atAc

rem

oniu

mAs

perg

illus

Aspe

rgillu

sAs

perg

illus

Cla

dosp

oriu

mSt

achy

botry

sM

uut h

omee

tPe

nici

llium

Ster

iilit

Hom

eet

Muu

t hiiv

atH

iivat

Muu

t hom

eet

Hom

eet

BakteeritSädesienetHiivatHomeet HiivatHomeet

THG2 % MEA DG18

I1.

I8.

I15.

I22.

I29.



1. I1. Lisäosa, ruokasali 4 2. I2. Lisäosa, keittiötilat 4 3. I3. Lisäosa, opettajanhuone 3 4 4. I4. Lisäosa, aula 4 5. I5. Lisäosa, opettajanhuone 2 4 6. I6. Lisäosa, 04-OT3 4 7. I7. Opetuskeittiö (juuri tuuletettu) 4 8. I8. Kellarikäytävä 1 (ulko-oven puolinen käytävän osa) 4 9. I9. Kellarikäytävä 2 (välioven toinen puoli) 4 10. I10. Puutyölk 4

Viljely Analyysi Mikrobilajit 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. THG Bakteerit Muut bakteerit 88 92 74 117 113 184 14 173 120 117 Bakteerit yhteensä 88 92 74 117 113 184 14 173 120 117 Sädesienet Muut sädesienet 4 7 7 Sädesienet yhteensä 4 7 7 2 % MEA Hiivat Muut hiivat Hiivat yhteensä Homeet Acremonium Aspergillus Aspergillus niger Aspergillus versicolor 4 Cladosporium herbarum 14 28 14 Stachybotrys chartarum Muut homeet Penicillium 7 4 4 4 11 21 35 4 Steriilit Homeet yhteensä 21 4 4 7 11 49 49 4 DG18 Hiivat Muut hiivat Hiivat yhteensä Homeet Muut homeet Homeet yhteensä



11. I11. TÄMÄ ON PINTASIVELYNÄYTE, kellari porrashuone 12. I12. Keittiö, 1. krs 4 13. I13. Opettajanhuone, 1. krs 4 14. I14. Aula, 1. krs 4 15. I15. WC naiset, 1.krs 4 16. I16. Biologianlk edusta, käytävä 2. krs 4 17. I17. Biologianlk, 2. krs 4 18. I18. Viherhuone, 2. krs 4 19. I19. Uskonto 1, 2. krs 4 20. I20. Äidinkieli 1, 2. krs 4

Viljely Analyysi Mikrobilajit 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. THG Bakteerit Muut bakteerit 159 527 208 1353 307 254 410 4 57 Bakteerit yhteensä 159 527 208 1353 307 254 410 4 57 Sädesienet Muut sädesienet 4 11 18 64 Sädesienet yhteensä 4 11 18 64 2 % MEA Hiivat Muut hiivat 4 Hiivat yhteensä 4 Homeet Acremonium 4 Aspergillus 11 4 Aspergillus niger Aspergillus versicolor Cladosporium herbarum 92 28 11 32 14 4 25 Stachybotrys chartarum 7 Muut homeet 4 Penicillium 25 11 28 11 25 32 Steriilit 4 7 4 7 Homeet yhteensä 92 57 32 71 25 28 42 32 4 DG18 Hiivat Muut hiivat Hiivat yhteensä Homeet Muut homeet Homeet yhteensä


Näytteet 21-30, määritysraja cfu/m³ 21. I21. Fysiikka 3, 3. krs 4 22. I22. Fysiikka 2, 3. krs 4 23. I23. Musiikki, 3. krs 4 24. I24. Kuvaamataito, 3. krs 4 25. I25. Muovailu, 3. krs 4 26. I26. Matematiikka 4, 3. krs 4 27. I27. Kasvihuone, 3. krs 4 28. I28. Käytävä, 3. krs 4 29. I29. Aula, 3. krs 4 30. I30. Aula 3. krs 4

Viljely Analyysi Mikrobilajit 21. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 28. 29. 30. THG Bakteerit Muut bakteerit 346 170 42 127 117 120 367 25 572 205 Bakteerit yhteensä 346 170 42 127 117 120 367 25 572 205 Sädesienet Muut sädesienet 14 4 14 4 Sädesienet yhteensä 14 4 14 4 2 % MEA Hiivat Muut hiivat 7 Hiivat yhteensä 7 Homeet Acremonium Aspergillus Aspergillus niger 4 Aspergillus versicolor Cladosporium herbarum 25 4 4 7 25 Stachybotrys chartarum Muut homeet 4 4 Penicillium 7 4 14 4 4 35 Steriilit 4 4 4 4 4 Homeet yhteensä 32 4 4 4 21 7 4 4 14 67 DG18 Hiivat Muut hiivat Hiivat yhteensä Homeet Muut homeet Homeet yhteensä

2.1.3 Johtopäätös Mikrobi-itiöilmanäytteissä I14 (Aula, 1. krs), I15 (WC naiset, 1.krs), I18 (Viherhuone, 2. krs), I21 (Fysiikka 3, 3. krs) ja I26 (Matematiikka 4, 3. krs) havaittiin viitearvot ylittäviä määriä mikrobeja. Tulokset viittaavat mikrobikasvustoon rakennuksessa. Mikrobi-itiöilmanäytteissä I1 (Lisäosa, ruokasali), I2 (Lisäosa, keittiötilat), I3 (Lisäosa, opettajanhuone 3), I4 (Lisäosa, aula), I5 (Lisäosa, opettajanhuone 2), I6 (Lisäosa, 04-OT3), I7 (Opetuskeittiö (juuri tuuletettu)), I8 (Kellarikäytävä 1 (ulko-oven puolinen käytävän osa)), I9 (Kellarikäytävä 2 (välioven toinen puoli)), I10 (Puutyölk), I12 (Keittiö, 1. krs), I13 (Opettajanhuone, 1. krs), I16 (Biologianlk edusta, käytävä 2. krs), I17 (Biologianlk, 2. krs), I19 ( Uskonto 1, 2. krs), I20 (Äidinkieli 1, 2. krs), I22 (Fysiikka 2, 3. krs), I23 (Musiikki, 3. krs), I24 (Kuvaamataito, 3. krs), I25 (Muovailu, 3. krs), I27 (Kasvihuone, 3. krs), I28 (Käytävä, 3. krs), I29 (Aula, 3. krs) ja I30 (Aula 3. krs) tulos on tavanomainen niin mikrobien lajiston kuin määrienkin suhteen.


2.1.4 Viitearvoja Ilmanäyte kuvaa mittauksen aikaista ja paikallista sisäilman mikrobiologista tilaa. Mikrobipitoisuudet (homeet, hiivat, sädesienet, muut bakteerit) vaihtelevat sisäilmassa ajallisesti ja rakennuksen olosuhteiden mukaan. Sisäilmanäytteiden mikrobimääriin vaikuttavat mm. rakennuksen ilmanvaihto ja erityisesti ilmavirtaukset mikrobivaurioituneiden materiaalien välittömässä läheisyydessä. Rakennuksen ja asunnon tilaa voidaan selvittää tarkemmin toistamalla näytteenotto useita kertoja. Yksittäisellä mittaushetkellä todettu mikrobipitoisuus voi olla pieni, vaikka rakenteissa esiintyisikin mikrobikasvustoja. Korkea bakteeripitoisuus (yli 4500 cfu/m³) viittaa tilan puutteelliseen ja riittämättömään ilmanvaihtoon. Tavanomaisimmat bakteerilähteet ovat ihmiset, hengitys ja iho. Talviaikana taajamassa sijaitsevien asuntojen sisäilman homesienien pitoisuudet 100 - 500 cfu/m³ ovat poikkeavan suuria. Jos samalla näytteen homelajisto ja/tai mikrobisuvusto on tavanomaisesta poikkeavaa, on rakennuksessa todennäköisesti mikrobikasvustoa. Jos talviaikana taajamassa sijaitsevan asunnon homesienien pitoisuudet ovat yli 500 cfu/m³, viittaa se mikrobikasvustoon rakennuksessa. (Asumisterveysopas 2005) Rakennuksessa esiintyvään mikrobikasvustoon viittaavia homesienisukuja tai lajeja ovat mm., Acremonium, Aspergillus fumigatus, Aspergillus versicolor, Chaetomium, Fusarium, Phialophora, Scopulariopsis, Stachybotrys, Trichoderma ja bakteereista sädesienet. Sädesienien esiintyminen merkittävinä, yli 10 cfu/m³, pitoisuuksina taajamarakennusten sisäilmassa talviaikana viittaa mikrobikasvustoon rakennuksessa. Edellä mainittujen, ja myös muiden, kosteusvauriota indikoivien homesienien pitoisuuksia yli 10 cfu/m³ talviaikana voidaan pitää epätavanomaisena. Poikkeuksena tästä ovat Chaetomium, Fusarium ja Stachybotrys, joiden esiintyminen ilmanäytteessä on aina merkki rakennuksen vakavasta kosteusvauriosta. Sulanmaanaikana tehdyissä tutkimuksissa sisäilman mikrobipitoisuuksia verrataan ulkoilman mikrobipitoisuuksiin. Yleensä ulkoilman home- ja sädesienipitoisuudet ovat tällöin suurempia kuin asunnon sisäilman pitoisuudet. Sisäilmassa havaitut home- ja sädesienipitoisuudet eivät välttämättä korreloi havaittujen oireiden esiintymiseen. Herkistyneillä ihmisillä oireet voivat puhjeta tai pahentua myös tavanomaisina pidettävissä sisäilman mikrobipitoisuuksissa. Lisäksi oireilu, esimerkiksi ärsytys- ja yleisoireet, saattavat liittyä altistumiseen mikrobien kaasumaisille tai toksisille aineenvaihduntatuotteille tai muille altisteille kuin mikrobeille. Muissa sisätiloissa kuin asunnoissa, esimerkiksi toimistoissa ja kouluissa yms. mikrobipitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin asunnoissa, joten Asumisterveysoppaan (2005) tulkintaohjeet eivät sovellu suoraan näille rakennuksille. Merkittävää tällöin on kuinka hyvään tuloilman suodatustehoon on päästävä, esim. sädesienten osalta alle 10 cfu/m³, jotta tilojen käyttö olisi mahdollista myös jo herkistyneille ihmisille.

2.1.5 Kirjallisuus Asumisterveysopas, Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas (2005) Sosiaali- ja terveysministeriö. Vammalan Kirjapaino, Vammala. Asumisterveysohje, Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät (STM:n oppaita 2003:1) (2003) Sosiaali- ja terveysministeriö. Edita Prima Oy, Helsinki. Asumisterveysopas, Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas, 2. korjattu painos (2008) Sosiaali- ja terveysministeriö. Vammalan Kirjapaino, Vammala. Asumisterveysopas, Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas, 3. korjattu painos (2009) Sosiaali- ja terveysministeriö. Ykkös-Offset Oy, Vaasa 2009.


2.2 Pyyhintänäyte, viljelyanalyysi

2.2.1 Tutkimusmenetelmä Materiaalinäytteistä on määritetty seuraavat mikrobit: homeet, hiivat, sädesienet (aktinomykeetit) ja muut bakteerit. Näytteen viljely ja tulosten tulkinta tehtiin STM Asumisterveysohjeen 2003 (STM:n oppaita 2003:1) ja Asumisterveysoppaan (2005, 2008) mukaisesti. Näytteiden viljelyssä on käytetty homeille ja hiivoille kahta kasvatusalustaa, 2% mallasuuteagaria (2% MEA) ja Dikloran-glyseroli-18-agaria (DG18), ja sädesienille ja muille bakteereille Tryptoni-hiivauute-agaria (THG). Pintapyyhintänäytteiden näytesuspensiosta on tehty laimennossarja, joka on maljattu kasvatusalustoille. Mikrobien pesäkkeet on laskettu ja homelajit ja sädesienet on tunnistettu valomikroskooppia käyttämällä. Homeet, hiivat ja muut bakteerit on määritetty ja laskettu 7 vuorokauden ja sädesienet 14 vuorokauden kasvatuksen jälkeen. Tulos on ilmoitettu pesäkkeitä muodostavina yksikköinä tutkittavaa pinta-alaa kohden (cfu/m²). Taulukossa esitetään määritysrajan ylittävät tulokset. Taulukossa tyhjät solut tarkoittavat määritysrajan alittavaa tulosta. Taulukossa viitearvot ylittävät mikrobien määrät ovat lihavoidut ja taustavärjätyt. Kohonneet, mutta viitearvot alittavat määrät, ovat lihavoidut. Mikäli näytteessä yhdenkin mikrobin (homeet, hiivat, sädesienet ja muut bakteerit) määrä ylittää sille asetetun viitearvon, on näyte mikrobivaurioitunut. Mikäli rakennuksessa työskentelevillä tai muuten oleskelevilla on havaittu oireita ja heidän verestään on mitattu vasta-aineita tietyille homelajeille, voidaan pintapyyhintänäytteistä löydetyt homelajit tunnistaa DNA-analyysilla. Rakennuksen materiaaleissa havaittua lajistoa voidaan verrata verestä löydettyihin vasta-aineisiin jolloin voidaan todeta onko altistuminen tapahtunut kyseisessä rakennuksessa.

2.2.2 Tulos

0

20

40

60

80

Muu

t

Bakt

eerit

Muu

t

Säde

sien

et

Muu

t hiiv

at

Hiiv

at

Aspe

rgillu

s

Cha

etom

ium

Muu

t

Peni

cilliu

m

Ster

iilit

Hom

eet

Muu

t hiiv

at

Hiiv

at

Aspe

rgillu

s

Muu

t

Peni

cilliu

m

Hom

eet

BakteeritSädesienetHiivat Homeet Hiivat Homeet

THG 2 % MEA DG18

P1.

P1.


Näytteet 1-1, määritysraja cfu/cm²

1. P1. kellari, porrashuone 0.10

Viljely Analyysi Mikrobilajit 1. THG Bakteerit Muut bakteerit 67.37 Bakteerit yhteensä 67.37 Sädesienet Muut sädesienet 10.5 Sädesienet yhteensä 10.5 2 % MEA Hiivat Muut hiivat Hiivat yhteensä Homeet Aspergillus 2.3 Chaetomium globosum 0.1 Muut homeet 0.6 Penicillium 5 Steriilit 1 Homeet yhteensä 9 DG18 Hiivat Muut hiivat Hiivat yhteensä Homeet Aspergillus 5.07 Muut homeet Penicillium 12.27 Homeet yhteensä 17.33

2.2.3 Johtopäätös Mikrobipintapyyhintänäytteessä P1 (kellari, porrashuone) havaittiin viitearvot ylittäviä määriä mikrobeja. Havaitut mikrobit voivat olla peräisin joko nykyisestä tai aiemmasta jo kuivuneesta kosteusvauriosta, tai puutteellisen siivouksen johdosta pinnoille kertyneestä liasta ja pölystä.

2.2.4 Viitearvoja Pintojen sädesieni-itiöpitoisuus alle 0,1 cfu/cm², homesieni-itiöpitoisuudet alle 1 cfu/cm² ja bakteeripitoisuus alle 10 cfu/cm² ovat tavanomaiset. Tilanne rakennuksessa on normaali. Pintojen sädesieni-itiöpitoisuuden ollessa yli 0,1 cfu/cm² mutta alle 1 cfu/cm², homesieni-itiöpitoisuuksien ollessa yli 1 cfu/cm² mutta alle 10 cfu/cm², ja bakteeripitoisuuden ollessa yli 10 cfu/cm² mutta alle 100 cfu/cm² ovat pitoisuudet kohonneet. Tavallisesti kohonneet pitoisuudet johtuvat pinnalle kertyneestä pölystä ja liasta. Pintojen sädesieni-itiöpitoisuuden ollessa yli 1 cfu/cm², homesieni-itiöpitoisuuksien ollessa yli 10 cfu/cm², tai bakteeripitoisuuden ollessa yli 100 cfu/cm² ovat pitoisuudet selvästi korkeat. Tämä voi viitata mikrobivaurioon rakennuksessa. Mikäli mikrobivaurio on selvästi paikallinen ja pinnallinen, voi olla mahdollista saada rakenteet tyydyttävään kuntoon huolellisella desinfioinnilla jonka onnistuminen tulee varmistaa kontrollinäyttein.



2.3 Materiaalinäyte, DNA-analyysi

2.3.1 Tutkimusmenetelmä Materiaalinäytteistä on määritetty seuraavat mikrobit: homeet, sädesienet (aktinomykeetit) ja muut bakteerit. Näytteen analysointi ja tulosten tulkinta on tehty Ositum Oy:n laboratorion sisäisen ohjeen mukaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista PCR-analyysia. QPCR-analyysi perustuu DNA:n monistukseen ja samanaikaisesti tapahtuvaan DNA:n määrän mittaukseen. Kaikkien eliöiden (eläimet, kasvit, sienet, bakteerit) lähes kaikki solut sisältävät kullekin lajille ominaisen DNA:n. Kunkin lajin DNA:ssa on emäsjaksoja, sekvenssejä, joita on vain kyseisessä lajissa tai lajiryhmässä. QPRC-analyysissä hyödynnetään kyseisiä jaksoja. Näytteistä on punnittu tietty määrä materiaalia, joka on sekoitettu puskuriin mikrobien materiaalista irrottamiseksi. Näin saadusta suspensiosta on tehty DNA:n eristys ja puhdistus. DNA on analysoitu QPCR-menetelmällä. Tulos on ilmoitettu kappaletta grammassa tutkittavaa materiaalia (kpl/g). Taulukossa esitetään havaintorajan ylittävät tulokset. Taulukossa tyhjät solut tarkoittavat havaintorajan alittavaa tulosta. Taulukossa viitearvot ylittävät mikrobien määrät ovat lihavoidut ja taustavärjätyt. Kohonneet, mutta viitearvot alittavat määrät, ovat lihavoidut. Mikäli näytteessä yhdenkin mikrobin (homeet, sädesienet ja muut bakteerit) määrä ylittää sille asetetun viitearvon, on näyte mikrobivaurioitunut.


2.3.2 Tulos

0

50000

100000

150000

200000M

uut

bakt

eerit

Bakt

eerit

yhte

ensä

Muu

tsä

desi

enet

Säde

sien

etyh

teen

säM

uut

hom

eet

Hom

eet

yhte

ensä

Bakteerit Sädesienet Homeet

QPCR

DM1.

DM2.

DM3.

DM4.

Näytteet 1-4, määritysraja kpl/g

1. DM1. E9-H051 Opetuskeittiö, lattiatasoite 2478 2. DM2. E10-H040 Opetuskeittiö, lattiatasoite 2469 3. DM3. E12-H060 Matematiikka 5, lattiatasoite 2501 4. DM4. E14-H002 terveydenhoitaja, lattiatasoite 2475

DNA Analyysi Mikrobilajit 1. 2. 3. 4. QPCR Bakteerit Muut bakteerit 125651 164099 7479 5347 Bakteerit yhteensä 125651 164099 7479 5347 Sädesienet Muut sädesienet 33203 60494 260 74 Sädesienet yhteensä 33203 60494 260 74 Homeet Muut homeet Homeet yhteensä

2.3.3 Johtopäätös Mikrobimateriaalinäytteissä DM1 (E9-H051 Opetuskeittiö, lattiatasoite) ja DM2 (E10-H040 Opetuskeittiö, lattiatasoite) havaittiin viitearvot ylittäviä määriä mikrobeja. Mikrobimateriaalinäytteissä DM3 (E12-H060 Matematiikka 5, lattiatasoite) ja DM4 (E14-H002 terveydenhoitaja, lattiatasoite) tulos on tavanomainen mikrobien määrien suhteen.


2.3.4 Viitearvoja Viljelytekniikalla analysoidussa rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän kosteusvauriosta johtuvaa mikrobikasvustoa, kun näytteen homesienienpitoisuus ylittää 10 000 kpl/g, bakteeripitoisuus 100 000 kpl/g tai sädesienipitoisuus 500 kpl/g. Kuolleet mikrobit (bakteerit, sädesienet, homeet) ovat yhtä haitallisia kuin elävät. DNA -tekniikan validoinnin perusteella rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän kosteusvauriosta johtuvaa mikrobikasvustoa, kun näytteen homesienienpitoisuus ylittää 5 000 kpl/g, bakteeripitoisuus 600 000 kpl/g tai sädesienipitoisuus 12 000 kpl/g. Mikäli rakennusmateriaalinäytteen analyysin tulos ylittää viljelymenetelmän viitearvot, mutta alittaa DNA-menetelmälle valitoidut viitearvot, tulos ei tällöin viittaa mikrobivaurioon rakennusmateriaalissa. Mikäli tulosta halutaan varmentaa, voidaan näytteet analysoida viljelytekniikalla. Tällöin kuitenkin mikrobipitoisuudet voivat joissain tapauksissa ylittää viljelymenetelmälle asetetut viitearvot.



2.4 Materiaalinäyte, viljelyanalyysi

2.4.1 Tutkimusmenetelmä Materiaalinäytteistä on määritetty seuraavat mikrobit: homeet, hiivat, sädesienet (aktinomykeetit) ja muut bakteerit. Näytteen viljely ja tulosten tulkinta tehtiin STM Asumisterveysohjeen 2003 (STM:n oppaita 2003:1) ja Asumisterveysoppaan (2005, 2008) mukaisesti. Näytteiden viljelyssä on käytetty homeille ja hiivoille kahta kasvatusalustaa, 2% mallasuuteagaria (2% MEA) ja Dikloran-glyseroli-18-agaria (DG18), ja sädesienille ja muille bakteereille Tryptoni-hiivauute-agaria (THG). Näytteistä on punnittu tietty määrä materiaalia, joka on sekoitettu puskuriin mikrobien materiaalista irrottamiseksi. Näin saadusta suspensiosta on tehty laimennossarja, joka on maljattu kasvatusalustoille. Mikrobien pesäkkeet on laskettu ja homelajit ja sädesienet on tunnistettu valomikroskooppia käyttämällä. Homeet, hiivat ja muut bakteerit on määritetty ja laskettu 7 vuorokauden ja sädesienet 14 vuorokauden kasvatuksen jälkeen. Tulos on ilmoitettu pesäkkeitä muodostavina yksikköinä grammassa tutkittavaa materiaalia (cfu/g). Taulukossa esitetään määritysrajan ylittävät tulokset. Taulukossa tyhjät solut tarkoittavat määritysrajan alittavaa tulosta. Taulukossa viitearvot ylittävät mikrobien määrät ovat lihavoidut ja taustavärjätyt. Kohonneet, mutta viitearvot alittavat määrät, ovat lihavoidut. Mikäli näytteessä yhdenkin mikrobin (homeet, hiivat, sädesienet ja muut bakteerit) määrä ylittää sille asetetun viitearvon, on näyte mikrobivaurioitunut. Mikäli rakennuksessa työskentelevillä tai muuten oleskelevilla on havaittu oireita ja heidän verestään on mitattu vasta-aineita tietyille homelajeille, voidaan materiaalinäytteistä löydetyt homelajit tunnistaa DNA-analyysilla. Rakennuksen materiaaleissa havaittua lajistoa voidaan verrata verestä löydettyihin vasta-aineisiin jolloin voidaan todeta onko altistuminen tapahtunut kyseisessä rakennuksessa.

2.4.2 Tulos

02000000400000060000008000000

1000000012000000

Muu

tBa

ktee

ritM

uut

Säde

sien

etM

uut h

iivat

Hiiv

atAs

perg

illus

Aspe

rgillu

sM

uut h

omee

tPe

nici

llium

Stac

hybo

trys

Ster

iilit

Hom

eet

Muu

t hiiv

atH

iivat

Aspe

rgillu

sAs

perg

illus

Muu

t hom

eet

Peni

cilliu

mSt

eriili

tH

omee

t

BakteeritSädesienetHiivatHomeet HiivatHomeet

THG 2 % MEA DG18

M1.

M5.

M9.



1. M1. H 330, fysiikka 2, kattotasoite 95 2. M2. H 330, fysiikka 2, seinätasoite 73 3. M3. H 318, Poltto, seinätasoite 93 4. M4. H 332, fysiikka 3, akustolevy 183 5. M5. H 225, biologia, lastulevy 103 6. M6. H 224, viherhuone, lattiabetoni 94 7. M7. H 224, viherhuone, seinäeriste 92 8. M8. H 147, wc/naiset, kattokipsilevy 126 9. M9. H 040, opetuskeittiö, kattotasoite 55 10. M10. H 160, matematiikka 5, lattialista 69

Viljely Analyysi Mikrobilajit 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.THG Bakteerit Muut bakteerit 218 10989420 1171 3676 252 912 Bakteerit yhteensä 218 10989420 1171 3676 252 912 Sädesienet Muut sädesienet 1779 276 252 Sädesienet yhteensä 1779 276 252 2 % MEA Hiivat Muut hiivat 2274 55 Hiivat yhteensä 2274 55 Homeet Aspergillus 276 Aspergillus niger 93 Muut homeet Penicillium 8910 287224 946 Stachybotrys 187 47794 Steriilit 557 94 781 Homeet yhteensä 9560 281 336075 946 DG18 Hiivat Muut hiivat 557 387 Hiivat yhteensä 557 387 Homeet Aspergillus Aspergillus niger 126 Muut homeet Penicillium 7425 94 352941 631 Steriilit 55 Homeet yhteensä 7425 94 352941 757 55



11. M11. H 002, terveydenhoitaja, seinätasoite 91 12. M12. H 152, ruokasali, putkieriste 96

Viljely Analyysi Mikrobilajit 11. 12.

THG Bakteerit Muut bakteerit 1245 Bakteerit yhteensä 1245 Sädesienet Muut sädesienet 287 Sädesienet yhteensä 287 2 % MEA Hiivat Muut hiivat Hiivat yhteensä Homeet Aspergillus Aspergillus niger Muut homeet Penicillium 2106 Stachybotrys Steriilit Homeet yhteensä 2106DG18 Hiivat Muut hiivat Hiivat yhteensä Homeet Aspergillus 96 Aspergillus niger Muut homeet Penicillium 1628 Steriilit Homeet yhteensä 1723

2.4.3 Johtopäätös Mikrobimateriaalinäytteissä M3 (H 318, Poltto, seinätasoite), M6 (H 224, viherhuone, lattiabetoni) ja M7 (H 224, viherhuone, seinäeriste) havaittiin viitearvot ylittäviä määriä mikrobeja. Mikrobimateriaalinäytteissä M1 (H 330, fysiikka 2, kattotasoite), M2 (H 330, fysiikka 2, seinätasoite), M4 (H 332, fysiikka 3, akustolevy), M5 (H 225, biologia, lastulevy), M8 (H 147, wc/naiset, kattokipsilevy), M9 (H 040, opetuskeittiö, kattotasoite), M10 (H 160, matematiikka 5, lattialista), M11 (H 002, terveydenhoitaja, seinätasoite) ja M12 (H 152, ruokasali, putkieriste) tulos on tavanomainen niin mikrobien lajiston kuin määrienkin suhteen.

2.4.4 Viitearvoja Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän kosteusvauriosta johtuvaa mikrobikasvustoa, kun näytteen homesienienpitoisuus ylittää 10 000 cfu/g, bakteeripitoisuus 100 000 cfu/g tai sädesienipitoisuus 500 cfu/g. Mikrobivaurio voidaan todeta myös näytteen lajiston perusteella. Tiettyjen kosteusvaurioita indikoivien homesukujen ja lajien (mm. Stachybotrys, Chaetomium, Aspergillus fumigatus, Aspergillus versicolor) jo edellä mainittua vähäisempien pitoisuuksien voidaan katsoa olevan osoitus materiaalin mikrobivauriosta. Erityisesti, jos näyte sisältää useampaa kuin yhtä indikaattorimikrobia.



3. HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET

3.1 VVOC/VOC -analyysi

3.1.1 Tutkimusmenetelmä Näytteiden keräyksessä on käytetty Ositum Oy:n SKC 222-3 tarkkuuspumppua, joka on kalibroitu yksilöllisesti analyysiputkityypille Bios International Defrender 520 tarkkuuskalibrointilaitteella, tai asiakkaan omaa pumppua, jonka kalibroinnista vastaa tilaaja. Tulokset perustuvat laboratoriolle ilmoitettuun keräysaikaan / ilmamäärään. Suositeltava näytteenottoaika määrittyy käytetyn putkityypin sisältämien adsorbenttien ominaisuuksien perusteella. Suositeltavat näytteenottoajat on esitetty alla olevassa taulukossa. Näytteenottoajan merkittävä pidentäminen suositelluista näytteenottoajoista voi johtaa erittäin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden irtoamiseen adsorbentista näiden yhdisteiden kiinnipysymisajan lyhyyden vuoksi. Näytteessä havaitut yhdisteet ja niiden pitoisuudet riippuvat käytetystä adsorbentista. Näytteet on analysoitu standardien ISO 16000-6 ja SFS-EN 16017-1 mukaisesti käyttäen thermodesorptiota ja kaasukromatografiaa, ilmaisimena on käytetty massaselektiivistä detektoria, Agilent TD/GC/MS-laitteistoa. Analyysimenetelmässä on käytetty cryo-tekniikkaa, jossa koloniuunin lähtölämpötila on laskettu +10 °C:een, tavanomaisesti analysointi aloitetaan lähtölämpötilasta +40 °C. Analyysissa käytetään erityispitkää 60 metrin kolonnia näytteiden sisältämien yhdisteiden tarkkaan erotteluun. Käytetty tekniikka mahdollistaa hyvin keveiden tavanomaisissa sisälämpötilassa esiintyvien yhdisteiden havainnoinnin. Tällä menetelmällä saatu tulos poikkeaa havaittujen yhdisteiden lukumäärän suhteen muilla menetelmillä tehdyistä analyyseista. TVOC on käytetystä putkityypistä mitattujen yhdisteiden yhteenlaskettupitoisuus tolueeniekvivalenttina. Kullakin putkityypillä mitataan yhdisteitä, joiden koko vastaa taulukossa olevaa suoraketjuisen yhdisteen kokoa ilmoitettuna hiiliatomien lukumääränä. Yhdisteiden pitoisuudet ilmoitetaan mikrogrammoina yhtä kuutiometriä ilmaa kohden (µg/m³). Yksittäiset yhdisteet on tunnistettu Wiley7n-kirjastosta. Yhdisteiden pitoisuudet on ilmoitettu tolueeniekvivalentteina tai puhtaaseen vertailuaineeseen laskettuna. Analyysimenetelmän mittaepävarmuus ilman näytteenottoa tolueenille (luottamusväli 95 %) on keskimäärin 17 % ja määritysraja on keskimäärin 1,0 µg/m³ 3,5 litran näytteellä (n. 5 ng/näyte). Muille tolueeniekvivalenttina määritettyjen yksittäisten yhdisteiden mittausepävarmuudet ovat yllä mainittuja suurempia, ja niiden pitoisuusmääritys on semikvantitatiivinen. Analyysi on Asumisterveysoppaan (2009) mukainen. Asumisterveysoppaan kohdassa ”8.8.2 Lyhytaikaiseen näytteenottoon perustuva mittausmenetelmä” todetaan: ”Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden määrittämiseksi voidaan ilmanäyte kerätä pumpulla myös muuhun adsorptiomateriaaliin (kuin Tenax TA). Tulosten tulkinta perustuu näytteen VVOC/VOC -profiilin poikkeamiin tavanomaisena pidettävästä VVOC/VOC -profiilista.

Putkityyppi Adsorbentti Mitattujen yhdisteiden koko Näytteenottoaika1 Tenax TA n-C7 - n-C26 120 min 2 Tenax TA/Carbograph 1TD n-C5/6 - n-C20 25 min 3 Tenax/Carbograph 1TD/Carboxen1000 n-C3/4 - n-C20 25 min 4 Tenax GR n-C7-n-C30 120 min 5 Molecular Sieve 5Å N2O (typpioksidi) 25 min 6 Carbosieve S111 n-C2 - n-C6 25 min

3.1.2 Tulos

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Alka

anit

Alde

hydi

t

Arom

aatti

set

Terp

eeni

t

Org

aani

set h

apot

Alko

holit

Keto

nit

Feno

lit

Alke

enit

Este

rit

Eette

rit

Rik

kiyh

dist

eet

Gly

kolie

ette

rit

Atso

ryhm

ät

Muu

t

Hal

ogen

oidu

t

Fysiikka 3 H332Kuvaamataito 1 H312

Kehitys H317Biologia 1 H225

WC N H146Keittiö H153

Puutyöluokka H044Keittiötilat

S9


02468

101214161820

Fysiikka 3 H332Kuvaamataito 1 H312

Kehitys H317Biologia 1 H225

WC N H146Keittiö H153

Puutyöluokka H044Keittiötilat


1. Fysiikka 3 H332 6. Keittiö H153 µg/m³ 2. Kuvaamataito 1 H312 7. Puutyöluokka H044 3. Kehitys H317 8. Keittiötilat 4. Biologia 1 H225 5. WC N H146

1 2 3 4 5 6 7 8 Alkaanit trans-1,4-Dimetyylisykloheksaani 1.3 2,2,3,3-Tetrametyylibutaani 0.4 Heksadekaani 2.5 1.8 1.9 Syklodekaani 1.2 Etyylisykloheksaani 0.7 0.6 Propyylisykloheksaani 1.4 Butyylisykloheksaani 1.4 Butyylisyklopentaani 0.7 1,1-dimetyylisykloheksaani 0.8 2,6-Dimetyylioktaani 1.7 4-Metyylidekaani 3.1 4-Metyyliundekaani 2.5 1-Etyyli-4-metyylisykloheksaani 1.6 4-Metyylidodekaani 0.8 2,6-Dimetyyliundekaani 2.1 1,4-dimetoksi-2- 2.0 4-Metyylinonaani 1.6 5-metyyli-5-propyylinonaani 1.5 3-Etyyli-2-metyyliheptaani 0.9 2,2,4,6,6-Pentametyyliheptaani 0.8 0.8 0.7 0.4 0.5 0.4 1.3 5-Metyylidekaani 0.7 2-Metyyliundekaani 3.9 2-Metyylidekaani 0.9 Heksaani 1.4 Heptaani 0.4 0.6 0.6 Nonaani 4.2 Dekaani 8.5 1.0 Undekaani 0.4 0.5 0.6 0.5 0.4 4.3 5.4 Dodekaani 0.7 0.8 0.5 0.4 1.1 0.4 4.8 Tridekaani 0.6 0.9 0.5 1.7 Tetradekaani 0.5 1.0 0.8 4.8 0.5 Pentadekaani 1.9 2-Metyylibutaani 0.8 0.6 0.7 0.5 0.5 0.4 1.1 4.2 10.2 6.3 1.3 8.3 2.0 33.6 31.9 Aldehydit Bentsaldehydi 1.0 1.0 1.3 1.6 3.7 1.3 1.9 3,5-dimetyylibentsaldehydi 0.9 2-Metyylibutanaali 0.2 Heksanaali 0.5 1.6 1.2 0.5 0.9 0.9 1.4 1.6 Heptanaali 0.3 0.9 Oktanaali 0.5 0.4 0.3 0.3 1.3 Nonanaali 1.0 1.7 2.1 0.5 1.0 Dekanaali 1.9 2.0 1.2 0.9 1.9 2.0 2.6 3.5 6.1 9.0 5.5 2.3 8.6

Aromaattiset 1-Metyyli-3-propyylibentseeni 0.9 Bentsotiatsoli 0.5 0.6 0.5 1-Metyyli-2-(2- 0.8 2-Etyylitolueeni 4.6 5-Etyyli-m-ksyleeni 1.0 p-Symeeni 0.6 1.3 1.1 3.8 1.0 (2-Metyyli-1- 1.3 Bentseeni 1.3 1.1 1.5 1.0 0.8 1.0 0.9 1.7 Tolueeni 2.3 1.5 2.5 2.1 2.0 2.5 5.1 5.0 Etyylibentseeni 0.8 0.6 0.9 0.5 0.6 0.4 0.1 1.0 o-Ksyleeni 0.4 0.5 0.4 0.7 0.4 1.1 1.5 p-Ksyleeni 1.3 1.3 1.4 1.2 2.0 1.1 3.7 2.6 1,3,5-Trimetyylibentseeni 2.9 1,2,4-Trimetyylibentseeni 0.4 0.4 0.4 0.4 2.6 1.7 7.0 5.1 8.6 5.5 8.9 5.8 28.0 14.5 Terpeenit alfa-Pineeni 0.4 4.4 11.9 0.3 14.6 2.4 '19.0 1.2 beta-Pineeni 0.4 1.4 dl-Limoneeni 0.7 2.1 2.0 1.7 3.4 1.8 3.2 1.9 delta-3-Kareeni 2.8 5.9 9.7 1.3 13.6 Kamfeeni 0.7 0.6 2.0 Longifoleeni 0.7 2.3 1.1 9.2 20.6 2.0 28.6 6.2 39.1 5.4 Orgaaniset hapot 2-Etyyliheksaanihappo 0.6 Bentsoehappo 2.8 1.1 2.2 1.9 2.3 Etikkahappo 5.2 8.1 6.7 4.2 7.9 1.7 Oktaanihappo 1.3 1.0 1.6 0.5 0.8 1.3 Nonaanihappo 2.3 0.3 2.9 1.4 2.0 1.6 3.8 2.7 Dekaanihappo 1.7 1.4 1.1 1.7 1.5 3.9 1.6 13.3 10.5 15.4 8.6 12.0 5.5 11.3 4.3 Alkoholit 2-Fenoksietanoli 1.3 1.5 1.8 1.0 1,2-Propaanidioli 2.6 1-Metoksi-2-propanoli 0.9 1.2 0.9 0.4 Bentsyylialkoholi 7.4 Etanoli 11.6 5.7 16.5 4.5 12.7 3.9 1.9 4.1 Isopropanoli 0.6 1.0 2.3 12.3 1.5 2.1 1-Butanoli 0.8 sek-Butanoli 1.8 14.4 12.0 24.0 16.8 22.7 6.4 1.9 4.1 Ketonit 6-Metyyli-5-hepten-2-oni 0.4 1.0 0.8 0.6 0.3 1.2 Asetofenoni 0.7 0.8 0.9 0.7 0.6 0.5 1.8 1.1 Asetoni 5.4 3.4 5.1 3.8 2.9 2.7 3.0 6.8 2-Butanoni 1.4 1.1 1.4 4-Metyyli-2-pentanoni 1.7 8.2 6.5 7.0 5.3 4.0 4.9 4.7 9.1 Fenolit Fenoli 0.3 0.3 Alkeenit cis-1,3-Pentadieeni 0.6 0.6 0.5 0.5 2,4-Dimetyyli-1-hepteeni 0.3 0.6 0.6 0.5 0.5 0.3 Esterit Oktaanihapon metyyliesteri 1.1 2-Metyylipropaanihapon 3- 3.6 1.5 Butaanidihapon bis(2- 2.0 Metyyliasetaatti 0.9 0.6 Pentaanidihapon dibytyyliesteri 3.2 Dietyyliftalaatti 2.6 1.1 Etyyliasetaatti 1.0 0.7 10.7 2.8 2.6 1.1 1.1


Eetterit Didekyylieetteri 2.1 2.1 Rikkiyhdisteet Difenyylisulfidi 1.0 1.0 Glykolieetterit 1-(2-Metoksi-1-metyylietoksi)-2- 0.9 Dietyleeniglykolimonoetyylieette 0.9 0.9 0.9 Atsoryhmät Dekahydro-1,2,4-metanoatsuleeni 1.2 1.2 Muut Bentsoehapon ammoniumsuola 1.2 1.2 Halogenoidut Fluoritrikloorimetaani 1.0 0.6 1.1 0.9 0.5 0.9 1.1 1.0 1,1,2-Trikloori-1,2,2-trifluorietaani 0.3 0.3 0.4 0.4 0.3 0.5 1.3 0.9 1.5 1.3 0.8 1.4 1.1 1.0 Muut 1.8 14.9 5.0 3.9 7.7 4.9 4.1 16.7 TVOC 54.2 83.7 95.9 51.2 106.2 45.2 126.2 99.9

3.1.3 Johtopäätös Näytteessä Fysiikka 3, H332 epätavanomaisena pitoisuutena havaittiin etanolia, jonka pitoisuus ylitti 10 % kokonaispitoisuudesta. Näytteissä Kehitys, H 317 ja WC N, H146 epätavanomaisina pitoisuuksina havaittiin alfa-pineeniä ja etanolia, joiden pitoisuudet ylittivät 10 % kokonaispitoisuuksista. Näytteessä Biologia 1, H225 epätavanomaisena pitoisuutena havaittiin isopropanolia, jonka pitoisuus ylitti 10 % kokonaispitoisuudesta. Näytteessä Puutyöluokka, H044 epätavanomaisina pitoisuuksina havaittiin alfa-pineeniä ja delta-3-kareenia, joiden pitoisuudet ylittivät 10 % kokonaispitoisuudesta. Etanoli, alfa-pineeni ja delta-3-kareeni ovat kosteus- ja mikrobivauriota indikoivia yhdisteitä. Etanolia ja isopropanolia käytetään mm. desinfiointiaineissa.

3.1.4 Tulostaulukko, VVOC/VOC –analyysi, näytteet otettu 23.2.2010 VVOC/VOC -yhdisteiden pitoisuudet ja yksiköt on esitetty alla olevissa taulukoissa. Näytteet 1-10, yhdisteiden pitoisuudet Yksikkö Putkityyppi

1. VO1. Fysiikka 1 µg/m³ 3

2. VO2. Tekstiilityö H 307 µg/m³ 3

3. VO3. Biologia 3 µg/m³ 3

4. VO4. RI Suurryhmätila 113 µg/m³ 3

5. VO5. K5 Kielet opetustila µg/m³ 3

6. VO6. Kellarin aula 095 µg/m³ 3

7. VO7. Maalaus 091 µg/m³ 3

8. VO8. Kuumakäsittely 089 µg/m³ 3

9. VO9. Erityisopetus 077 µg/m³ 3

10. VO10. Työtila 062 µg/m³ 3


Ryhmä Yhdiste 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Aldehydit 2-Metyylibutanaali 0.4 Asetaldehydi 2.5 1.5 1.7 1.1 2 1.2 1.9 1.6 2.9 1.2 Bentsaldehydi 0.6 0.6 0.9 0.3 0.7 0.8 0.5 0.7 Dekanaali 1.8 0.8 2.1 0.8 0.9 2 1.3 1 1.1 Heksanaali 0.5 0.7 0.5 Heptanaali 0.3 Nonanaali 0.5 1.6 0.4 1 Oktanaali 0.5 0.6 Undekanaali 0.4 Yhteensä 4.9 3.4 7.3 2.6 4.4 6.6 1.9 2.9 4.4 3.5 Alkaanit (1-Metyylietyyli)sykloheksaani 7.6 1,4-dimetyylisykloheksaani 0.9 1-Etyyli-3-metyylisykloheksaani 1.5 1-Etyyli-4-metyylisykloheksaani 2.1 1-Metyyli-3-propyylisykloheksaani 3.5 0.9 2,2,4,6,6-Pentametyyliheptaani 0.6 0.9 0.7 2,6-Dimetyylinonaani 3.5 1.1 2,6-Dimetyyliundekaani 0.6 2.6 2.6 2-metyyli-1,2,3,4-tetrahydronaftaleeni 0.7 2-Metyylibutaani 0.6 1 0.5 0.5 0.5 0.5 12 1.1 0.6 0.4 2-Metyylidekaani 2.7 2-Metyylipentaani 0.2 2-Metyyli-trans-dekaliini 0.5 2-Metyyliundekaani 2 1.7 3,3-Dimetyylioktaani 3,6-Dimetyylioktaani 2.6 3,7-Dimetyylidekaani 2.2 3-Etyyli-2-metyyliheptaani 1.7 0.4 3-Metyylidekaani 3.6 1.5 4,8-dimetyyliundekaani 1.4 4-Metyylidekaani 3.4 1.1 4-Metyylinonaani 3.2 0.8 4-Metyyliundekaani 1.8 1.5 5-metyyli-1,2,3,4-tetrahydronaftaleeni 1.3 5-Metyylidekaani 1.7 7-Metyylitridekaani Butaani 1.1 1 1.1 0.9 0.9 0.9 2.5 1.6 1.8 1 Butyylisykloheksaani 5.3 Dekaani 0.3 0.8 0.2 19 6.1 0.5 Dodekaani 2.9 11.8 10 Heksaani 8.2 Heksyylisykloheksaani 0.7 Heptyylisykloheksaani 20.1 Metyylinonaanidioni 0.7 Nonaani 8.1 1.9


Ryhmä Yhdiste 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Oktaani 1.8 Pentaani 0.7 0.4 0.4 0.4 2.6 0.6 Pentyylisykloheksaani 1.3 0.8 Pentyylisyklopentaani 0.9 Propyylisykloheksaani 2.8 Syklodekaani 4.1 trans-Dekahydronaftaleeni 0.4 2.8 1.3 Tridekaani 1.2 1.9 3.1 Undekaani 1.3 0.3 17.9 9.2 0.4 Yhteensä 1.7 3.0 12.6 1.8 1.8 2.5 139.6 72.2 2.4 11.2 Alkeenit 1-Penteeni 0.3 Yhteensä 0.3 Alkoholit 1-Metoksi-2-propanoli 0.4 2-Etyyliheksanoli 0.4 0.4 Bentsyylialkoholi 3.5 Etanoli 5.0 8.5 5.6 4.3 4.2 3 6 7.6 8.8 4 trans-2-Heksen-1-oli 0.5 Yhteensä 5.0 8.5 5.6 4.3 4.6 3.4 6.0 11.1 8.8 4.9 Aromaattiset (2-metyylipropyyli)bentseeni 10.2 1,2,3,4-tetrahydro-1-Naftaleeni 0.9 1,2,3,4-Tetrahydronaftaleeni 1.4 1,2,3,4-Tetrametyylibentseeni 0.7 1,2,3-Trimetyylibentseeni 6.2 1,2,4-Trimetyylibentseeni 27.4 10.6 1,3,5-Trimetyylibentseeni 5.3 2.1 1-Etyyli-2,3-dimetyylibentseeni 0.3 0.8 1-Metyyli-3-propyylibentseeni 2 1-Metyylinaftaleeni 1.6 2,3-Dihydro-5-metyyli-1H-indeeni 1.2 2-Etyylitolueeni 16.2 0.8 4-Etyyli-1,2-dimetyylibentseeni 1.5 4-Etyylitolueeni 3.6 6-metyyli-1,2,3,4-Tetrahydronaftaleeni 1.7 Bentseeni 1.5 1.2 1.5 1.1 1.2 1.4 3.6 2.7 1.4 1.1 Bentsotiatsoli 0.6 Etyylibentseeni 0.3 20.1 10.4 2.7 Metyyli(1-metyylietyyli)bentseeni Naftaleeni 1.0 1.0 o-Ksyleeni 0.2 7.2 20.4 28 o-Symeeni 0.5 p-Ksyleeni 0.6 0.6 0.5 23.1 6.8 50.2 10.9 0.5 0.5 Propyylibentseeni 3.8 p-Symeeni 0.7


Ryhmä Yhdiste 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Styreeni 4.0 Tolueeni 1.1 31.7 1 0.7 1.2 1.5 28.4 6.7 0.8 0.8 Yhteensä 3.2 34.0 49.4 24.9 11.0 30.2 162.6 59.3 2.7 2.4 Esterit 2-Metyylipropaanihapon 3-hydroksi-2,4,4-trimetyyli 0.6 Butaanihapon butyyliesteri 1.8 Etyyliasetaatti 1.9 1.2 Yhteensä 0.6 1.9 3.0 Glykolieetterit Dietyleeniglykolimonoetyylieetteri 0.8 0.5 1.1 Yhteensä 0.8 0.5 1.1 Halogenoidut 1,1,2-Trikloori-1,2,2-trifluorietaani 0.4 0.3 6.6 6.9 8.2 Fluoritrikloorimetaani 0.7 0.4 0.5 0.4 0.4 0.4 0.8 0.7 0.3 Yhteensä 1.1 0.4 0.5 0.7 7.0 7.3 0.8 8.9 0.3 Ketonit 1-Fenyyli-1-propanoni 0.7 2-Butanoni 0.5 6-Metyyli-5-hepten-2-oni 0.6 Asetofenoni 0.5 0.3 0.4 0.6 0.4 Asetoni 2.1 1.3 2 13.7 1.3 1 8 2.6 2 1.4 Yhteensä 2.1 1.8 2.7 14.0 2.2 2.2 8.0 2.6 2.0 1.8 Muut Bentsoehapon ammoniumsuola 0.4 Yhteensä 0.4 Orgaaniset hapot Bentsoehappo 0.9 0.1 Dekaanihappo 1.4 2.8 0.6 Etikkahappo 4.2 0 2.3 1.1 2.3 2.7 4 2.4 Nonaanihappo 1.9 2.2 0.2 1.2 0.9 Oktaanihappo 0.8 Yhteensä 7.5 2.3 1.1 9.0 3.0 1.2 5.5 2.4 Terpeenit alfa-Pineeni 20.6 22.6 34.5 45.2 15 15.9 22.6 2.8 2 beta-Pineeni 3 delta-3-Kareeni 1.1 2.7 5.7 1.4 1.2 dl-Limoneeni 0.5 0.5 0.4 2.6 Kamfeeni 0.4 Yhteensä 20.6 24.2 34.5 45.2 18.6 16.3 33.9 4.2 3.2 TVOC 46.9 75.9 114.9 94.6 59.1 71.9 353.9 158.4 35.0 29.7


Näytteet 1-10, ryhmien pitoisuudet

Ryhmä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Aldehydit 4.9 3.4 7.3 2.6 4.4 6.6 1.9 2.9 4.4 3.5Alkaanit 1.7 3 12.6 1.8 1.8 2.5 139.6 72.2 2.4 11.2Alkeenit 0 0 0 0 0 0 0 0.3 0Alkoholit 5.0 8.5 5.6 4.3 4.6 3.4 6 11.1 8.8 4.9Aromaattiset 3.2 34 49.4 24.9 11 30.2 162.6 59.3 2.7 2.4Esterit 0.6 0 0 0 0 1.9 3 0 0Glykolieetterit 0.8 0 0 0 0.5 0 0 1.1 0 0Halogenoidut 1.1 0.4 0.5 0.7 7 7.3 0 0.8 8.9 0.3Ketonit 2.1 1.8 2.7 14 2.2 2.2 8 2.6 2 1.8Muut 0 0 0 0 0.4 0 0 0 0Orgaaniset hapot 7.5 0 2.3 1.1 9 3 0 1.2 5.5 2.4Terpeenit 20.6 24.2 34.5 45.2 18.6 16.3 33.9 4.2 0 3.2TVOC 46.9 75.9 114.9 94.6 59.1 71.9 353.9 158.4 35.0 29.7


Näytteet 11-11, yhdisteiden pitoisuudet Yksikkö Putkityyppi

11. VO11. Teknisen työn luokkatila 035 3

Ryhmä Yhdiste 11 Aldehydit Tolueeni 0.9 Dietyleeniglykolimonoetyylieetteri 0.8 Fluoritrikloorimetaani 0.5 2-Butanoni 1.0 Asetoni 1.9 Etikkahappo 3.1 alfa-Pineeni 8.1 beta-Pineeni 0.4 delta-3-Kareeni 3.4 dl-Limoneeni 21.0 Asetaldehydi 1.6 Bentsaldehydi 0.9 Dekanaali 1.3 Heksanaali 0.8 Nonanaali 0.6 Yhteensä 5.2 Alkaanit 2-Metyylibutaani 0.6 3,3-Dimetyylioktaani 0.4 7-Metyylitridekaani 0.6 Butaani 1.6 Dekaani 2.1 Nonaani 0.9 Pentaani 0.5 Undekaani 1.0 Yhteensä 7.7 Alkoholit Etanoli 5.8 Yhteensä 5.8 Aromaattiset Bentseeni 1.2 Etyylibentseeni 0.7 Metyyli(1-metyylietyyli)bentseeni 0.8 o-Ksyleeni 23.7 p-Ksyleeni 16.5 Yhteensä 84.0 TVOC 102.7 Näytteet 11-11, ryhmien pitoisuudet


Ryhmä 11 Aldehydit 5.2 Alkaanit 7.7 Alkoholit 5.8 Aromaattiset 84.0 Glykolieetterit 0.8 Halogenoidut 0.5 Ketonit 2.9 Orgaaniset hapot 3.1 Terpeenit 32.9 TVOC 102.7

3.1.5 Johtopäätös Sisäilman VVOC/VOC -näytteessä Fysiikka 1 epätavanomaisina pitoisuuksina havaittiin etanolia ja alfa-pineeniä. Sisäilman VVOC/VOC -näytteissä Biologia 3, Maalaus 091 ja Kuumakäsittely 089 havaittiin PAH-yhdisteitä. Sisäilman VVOC/VOC -näytteessä 035 Teknisen työn luokkatila epätavanomaisina pitoisuuksina havaittiin alfa-pineeniä, dl-limoneenia, etanolia ja aromaattisia yhdisteitä. Etanoli, alfa-pineeni ja dl-limoneeni ovat kosteus- ja mikrobivauriota indikoivia yhdisteitä. Useita aromaattisia yhdisteitä käytetään mm. maaleissa, lakoissa ja liimoissa. PAH-yhdisteitä on runsaasti esimerkiksi vanhoissa rakennuksissa kosteudeneristeenä käytetyssä kivihiilipiessä. Näytteiden Maalaus 091 ja Kuumakäsittely 089 PAH-yhdisteet ovat todennäköisesti peräisin tilojen toiminnasta. Sisäilman VVOC/VOC -näytteissä Kellarin aula 095 ja Työtila 062 havaittiin myös 2-etyyliheksanolia. 2-etyyliheksanoli on kosteus- ja mikrobivauriota indikoiva yhdiste. Sitä saattaa myös emittoitua, irrota sisäilmaan, kosteuden vaurioittamista muovimatoista.


3.1.6 Viitearvoja Yhdiste Hajukynny Normaalipitoisuu HTP HTP µg/m³ µg/m³ 8 h - mg/m³ 15 min - mg/m³ Alkaanit Propyylisykloheksaani 0.40 Heksadekaani 1.50 Heksaani 470000.0 72 Heptaani 40600.0 3.20 1200 2100 Nonaani 6700.0 1.20 1100 1300 Dekaani 4.30 Undekaani 4.50 Dodekaani 1.90 Tridekaani 0.80 Tetradekaani 1.20 Pentadekaani 1.30 Aldehydit Bentsaldehydi 180.0 1.70 Heksanaali 55.0 11.50 Oktanaali 3.90 Nonanaali 13.0 5.00 Dekanaali 650.0 Aromaattiset Bentseeni 28000.0 1.60 3.25 Tolueeni 11100.0 14.40 190 380 Etyylibentseeni 10100.0 2.00 220 880 o-Ksyleeni 4900.0 1.50 220 440 p-Ksyleeni 4900.0 5.10 220 440 1,3,5-Trimetyylibentseeni 1.40 100 Terpeenit alfa-Pineeni 700.0 7.70 dl-Limoneeni 2400.0 13.50 delta-3-Kareeni 6.00 Orgaaniset hapot Etikkahappo 400.0 13 25 Alkoholit 1-Metoksi-2-propanoli 10.0 370 560 Etanoli 55000.0 1900 2500 Isopropanoli 1100.0 500 620 1-Butanoli 5200.0 150 230 sek-Butanoli 3070.0 150 230 Ketonit Asetofenoni 1810.0 25 6-Metyyli-5-hepten-2-oni 1.60 Asetoni 31500.0 1200 1500 2-Butanoni 810.0 300 4-Metyyli-2-pentanoni 500.0 80 210 Fenolit Fenoli 200.0 1.00 8 20 Esterit Etyyliasetaatti 2230.0 1100 1800 Metyyliasetaatti 19000.0 610 770 Glykolieetterit Dietyleeniglykolimonoetyylieetteri 3940.0 Halogenoidut Fluoritrikloorimetaani 92900.0 5600 7000 1,1,2-Trikloori-1,2,2-trifluorietaani 3790000.0 7800 10000 Lihavoitu yhdistepitoisuus = ylitys > 10 kertainen normaalipitoisuudesta. Lihavoitu yhdistepitoisuus alleviivauksella = ylitys > 50 kertainen normaalipitoisuudesta. Taustavärjätty yhdistepitoisuus = yhdisteen pitoisuus ylittää 10% TVOC pitoisuudesta.


Hajukynnysylitykset - Kirjallisuus 3 / 4 / 3, 5 Ryhmä Viitearvoja Oirearvoja Alkaanit 100 Aromaattiset 50 1000 Muut 50 Halogenoidut 30 Terpeenit 30 Aldehydit 20 Esterit 20 Lihavoitu yhdisteryhmä = ylittää yhdisteryhmäkohtaisen laadullisen viitearvon. Lihavoitu yhdisteryhmä alleviivauksella = ylittää yhdisteryhmäkohtaisen oirearvon. Piste yhdistepitoisuuden edessä = pitoisuus ylittää 50% yhdisteryhmän viitearvosta. Kirjallisuus 3 / 5 Yhdisteiden HTP ylitysvertailu - - Kirjallisuus 10 Yhdisteiden HTP ylitysvertailu / 1000 - - Kirjallisuus 9 Ärsytysperusteinen TVOC vertailu Lihavoitu TVOC = TVOC 600 - 3000 saattaa esiintyä oireita. Lihavoitu TVOC alleviivauksella = TVOC 3000 - 25000 aiheuttaa epämiellyttävän olon. Taustavärjätty TVOC = TVOC > 25000 ilmaantuu myrkytysoireita.

Kirjallisuus 4 Sisäilman laatuluokkavertailu TVOC 200 = S1 Sisäilmaluokituksen 2000 enimmäisarvo. TVOC 300 = S2 Sisäilmaluokituksen 2000 enimmäisarvo. TVOC 600 = S3 Sisäilmaluokituksen 2000 enimmäisarvo.

Kirjallisuus 8


3.1.7 Kirjallisuus /3/ Seifert B (1990) Regulating indoor air. Teoksessa: Walkinshaw, D.S. (ed) Indoor Air '90, Proceedings of the 5th International Conference on Indoor Air Quality and Climate, Toronto, Canada, 5: 35-49. /4/ Molhave L (1990) Volatile organic compounds, indoor air quality and health. Teoksessa: Walkinshaw, D.S. (ed) Indoor Air '90, Proceedings of the 5th International Conference on Indoor Air Quality and Climate, Toronto, Canada, 5: 15-33. /5/ Wallace LA (1986) An overview of the total exposure assessment methodology (TEAM) study. Summary and analysis, Vol. 1. United States Environmental Protection Agency, Washington, DC. /6/ Pasanen A-L (2003) Laskentamalli sisäilman kemikaalien ärsyttävyydelle. Ympäristö ja Terveys 7-8/2003 34: 48-51. /7/ Scaper M (1993) Development of a database for sensory irritants and its use in establishing occupational exposure limits. Am Ind Hyg Assoc J 54: 488-544. /8/ Sisäilmastoluokitus 2000, Sisäilmayhdistys julkaisu 5 (2001) Sisäilmayhdistys ry, Rakennustietosäätiö, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ja Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen Liitto SKOL. Kirjapaino Verbi, Espoo. /9/ Kostiainen R, Nokelainen S & Ahonen S (1994) Haihtuvat Orgaaniset Yhdisteet Huoneilmassa. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 13/94, Helsinki. /10/ International Chemical Safety Cards (ICSC) (2007) The International Programme on Chemical Safety (IPCS) joint programme of the United Nations Environment Programme (UNEP), the International Labour Office (ILO) and the World Health Organization (WHO). Cited January 24th 2007 from: http://www.who.int/ipcs/publications/icsc/en/index.html /30/ HTP-arvot 2007, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2007:4 (2007) Sosiaali- ja terveysministeriö. Yliopistopaino, Helsinki.



4. HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET

4.1 VVOC/VOC -analyysi

4.1.1 Tutkimusmenetelmä Materiaalin emissionäytteiden ottoon käytettään näytteenottovälineitä, jotka eivät kontaminoi näytteitä. Muiden kuin Ositum Oy:n ottamista näytteistä vastaa tilaaja. Materiaalien emissionäytteiden käsittely tapahtuu standardin ISO 16000-10 mukaan. Materiaalien emissiot määritetään ja ilmoitetaan joko pinta-alaa kohden tunnissa, µg/m² h, tai painoa kohden tunnissa, µg/g h. Materiaalien pintaemissiot voidaan mitata joko laboratorioon toimitetusta näytteestä tai kohteessa paikanpäällä. Näytteenkeräyslaitteistolla, The Field and Laboratory Emission Cell (FLEC) FL-0001, kerätään haihtuvat orgaaniset yhdisteet, VVOC/VOC, adsorbentti-putkeen vakioidussa olosuhteissa. Näytteen keräykseen käytetään kantokaasuna typpikaasua, 5.0-luokka, instrument-laatu, puhtausaste 99.999 % typpeä. Typpikaasu kostutetaan 50 % ilmankosteuteen ja sen virtausnopeus säädetään 150 ml minuutissa FLEC Air Control FL-1000-laitteella. Kostutetun typpikaasun virtausnopeus tarkistetaan Agilent Flow Tracker 2000-virtausmittarilla ennen FLEC-keräyskammiota. Näytteenotto aloitetaan, FLEC-keräyskammion saavutettua typpi-ilmakehän. Näytettä kerätään 500 ml, adsorbentti-putkeen käyttäen FL-1001 FLEC Air-pump 1001-terkkuuspumppua. Näytteet on analysoitu standardien ISO 16000-6 ja SFS-EN 16017-1 mukaisesti käyttäen thermodesorptiota ja kaasukromatografiaa, ilmaisimena on käytetty massaselektiivistä detektoria, Agilent TD/GC/MS-laitteistoa. Analyysimenetelmässä on käytetty cryo-tekniikkaa, jossa koloniuunin lähtölämpötila on laskettu +10 °C:een, tavanomaisesti analysointi aloitetaan lähtölämpötilasta +40 °C. Analyysissa käytetään erityispitkää 60 metrin kolonnia näytteiden sisältämien yhdisteiden tarkkaan erotteluun. Käytetty tekniikka mahdollistaa hyvin keveiden yhdisteiden havainnoinnin. Tällä menetelmällä saatu tulos poikkeaa havaittujen yhdisteiden lukumäärän ja pitoisuuksien suhteen muilla menetelmillä tehdyistä analyyseista. TVOC on käytetystä putkityypistä mitattujen yhdisteiden yhteenlaskettupitoisuus tolueeniekvivalenttina. Kullakin putkityypillä mitataan yhdisteitä, joiden koko vastaa taulukossa olevaa suoraketjuisen yhdisteen kokoa ilmoitettuna hiiliatomien lukumääränä. Yksittäiset yhdisteet on tunnistettu Wiley7n-kirjastosta. Yhdisteiden pitoisuudet on ilmoitettu tolueeniekvivalentteina tai puhtaaseen vertailuaineeseen laskettuna. Analyysimenetelmän mittaepävarmuus ilman näytteenottoa tolueenille (luottamusväli 95 %) on keskimäärin 17 % ja määritysraja on keskimäärin 1,0 µg/m³ 3,5 litran näytteellä (n. 5 ng/näyte). Muille tolueeniekvivalenttina määritettyjen yksittäisten yhdisteiden mittausepävarmuudet ovat yllä mainittuja suurempia, ja niiden pitoisuusmääritys on semikvantitatiivinen.

4.1.2 Tulos

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

Alka

anit

Alde

hydi

t

Arom

aatti

set

Terp

eeni

t

Org

aani

set h

apot

Alko

holit

Keto

nit

Feno

lit

Alke

enit

Este

rit

Eette

rit

Gly

kolie

ette

rit

H051 opetuskeittiö lattiatasoite

H045 opetuskeittiö lattiatasoite

H060 matematiikka 5 lattiatasoite

H002 terveydenhoitaja lattiatasoite


0

100

200

300

400

500

600

H051 opetuskeittiö lattiatasoiteH045 opetuskeittiö lattiatasoite

H060 matematiikka 5 lattiatasoiteH002 terveydenhoitaja lattiatasoite


1. H051 opetuskeittiö lattiatasoite ng/g h 2. H045 opetuskeittiö lattiatasoite 3. H060 matematiikka 5 lattiatasoite 4. H002 terveydenhoitaja lattiatasoite

1 2 3 4 Alkaanit Sykloheksaani 196.4 3-Metyyliheksaani 535.7 2-Metyyliheksaani 528.3 1,1-Dimetyylisyklopentaani 1.0 Etyylisyklopentaani 17.1 Metyylisykloheksaani 205.6 1,2-Dimetyylisyklopentaani 175.8 1,3-Dimetyylisyklopentaani 122.0 cis-1,3-dimetyylisyklopentaani 169.1 Heksaani 19.9 Heptaani 123.9 Dekaani 0.7 0.8 Undekaani 1.0 1.3 1.0 Dodekaani 3.4 3.8 4.4 1.6 Tridekaani 1.2 1.4 1.6 Tetradekaani 2.0 2.0 2.2 2-Metyylibutaani 0.6 1.9 0.6 2,2-Dimetyylibutaani 3.8 2,3-Dimetyylibutaani 53.9 2,2,3-Trimetyylibutaani 43.0 2-Metyylipentaani 197.7 3-Metyylipentaani 67.1 2,3-Dimetyylipentaani 210.7 2,4-Dimetyylipentaani 132.6 3,3-Dimetyylipentaani 39.3 2845. 9.3 12.9 6.9 Aldehydit Bentsaldehydi 3.1 3.0 5.7 4.3 2-Etyyliheksanaali 0.8 Butanaali 0.6 Heksanaali 0.7 1.2 Oktanaali 1.2 Nonanaali 3.1 2.5 3.3 2.5 Dekanaali 1.9 1.2 1.3 1.5 8.1 8.1 13.5 8.2

Aromaattiset Bentsotiatsoli 3.1 3.5 6.4 12.9 Styreeni 0.7 0.9 Bentseeni 0.9 0.9 Tolueeni 94.0 2.9 1.1 1.4 p-Ksyleeni 1.7 1.3 1.2 1.3 Naftaleeni 0.9 98.8 10.1 9.5 16.5 Terpeenit Isolongifoleeni 1.3 1.9 1.5 alfa-Pineeni 3.5 2.8 3.5 2.8 dl-Limoneeni 2.1 2.9 delta-3-Kareeni 0.7 Longifoleeni 3.3 1.7 8.9 7.7 5.3 5.9 Orgaaniset hapot 2-Etyyliheksaanihappo 3.0 1.5 Etikkahappo 5.1 23.6 21.6 8.2 25.1 21.6 Alkoholit 2-etyyli-1-pentanoli 0.9 1.5 4.4 1-Metoksi-2-propanoli 2.3 Bentsyylialkoholi 10.9 10.0 11.1 86.2 2-Etyyli-4-metyyli-1-pentanoli 1.7 1-nonanoli 3.6 6-Metyyli-1-heptanoli 2.0 1.4 3,5,5-Trimetyyli-1-heksanoli 0.7 2-Butoksietanoli 1.4 2.3 2-Fenoksietanoli 11.0 2.8 1-Oktanoli 4.9 1.1 1.4 1,2-Propaanidioli 1.5 7.8 2,2,4-trimetyyli-1,3-pentaanidioli 1.6 1-Heptanoli 6.1 3.3 2.6 Etanoli 4.3 7.0 17.5 7.9 Isopropanoli 0.8 1-Butanoli 1.9 12.7 3.7 Isobutanoli 4.5 2.8 23.0 8.3 2-Metyyli-2-propanoli 1.3 Sykloheksanoli 1.8 3.2 2-Etyyliheksanoli 71.7 81.2 136.0 183.0 102.3 123.3 216.6 314.7 Ketonit Asetofenoni 2.0 1.7 2,6-di-t-Butyyli-p-bentsokinoni 2.4 2.4 Asetoni 3.3 2.7 3.3 13.0 4-Metyyli-2-pentanoni 0.9 0.6 Sykloheksanoni 2.0 5.5 2.2 3.3 4.7 14.1 19.9


Fenolit Fenoli 11.7 49.3 10.4 9.5 11.7 49.3 10.4 9.5 Alkeenit 2-metyyli-2-hekseeni 8.4 3,4-dimetyyli-2-penteeni 2.9 1-Dekeeni 1.1 cis-3-metyyli-2-hekseeni 2.1 2-Metyyli-1-penteeni 3.4 2-Metyyli-2-penteeni 1.7 18.5 1.1 Esterit Fosforihapon trietyyliesteri 101.7 10.6 12.1 3.6 etyyli-2-etyyliheksanoaatti 3.0 1.1 3.0 2-Metyylipropaanihapon 1-(1,1- 3.5 104.7 11.7 15.1 7.1 Eetterit 2-Etyylifuraani 1.1 1.1 Glykolieetterit Dietyleeniglykolimonoetyylieette 3.9 1.6 5.2 16.9 Dietyleeniglykolibutyylieetteri 62.1 6.6 6.8 5.2 65.9 8.2 12.1 22.1 Muut 47.2 2.1 6.1 12.0 TVOC 3323. 259.5 315.6 445.4 µg/g h 3.32 0.26 0.32 0.45

4.1.3 Johtopäätös Kaikissa näytteissä epätavanomaisena pitoisuutena on 2-etyyliheksanolia. Lisäksi näytteessä 1. H051 opetuskeittiö lattiatasoite, on erittäin runsaasti alkaaneja.


4.1.4 Viitearvoja Yhdiste Hajukynny Normaalipitoisuu HTP HTP ng/g h ng/g h 8 h - mg/m³ 15 min - mg/m³ Alkaanit Metyylisykloheksaani 2037000.0 1.40 1600 2000 Sykloheksaani 293000.0 350 875 Heksaani 470000.0 72 Heptaani 40600.0 3.20 1200 2100 Dekaani 4.30 Undekaani 4.50 Dodekaani 1.90 Tridekaani 0.80 Tetradekaani 1.20 Aldehydit Bentsaldehydi 180.0 1.70 Butanaali 15.00 74 Heksanaali 55.0 11.50 Oktanaali 3.90 Nonanaali 13.0 5.00 Dekanaali 650.0 Aromaattiset Styreeni 75.0 0.80 86 430 Bentseeni 28000.0 1.60 3.25 Tolueeni 11100.0 14.40 190 380 p-Ksyleeni 4900.0 5.10 220 440 Naftaleeni 80.0 0.20 53 110 Terpeenit alfa-Pineeni 700.0 7.70 dl-Limoneeni 2400.0 13.50 delta-3-Kareeni 6.00 Orgaaniset hapot Etikkahappo 400.0 13 25 Alkoholit 1-Metoksi-2-propanoli 10.0 370 560 2-Butoksietanoli 5.0 98 250 Etanoli 55000.0 1900 2500 Isopropanoli 1100.0 500 620 1-Butanoli 5200.0 150 230 Isobutanoli 3.0 150 230 2-Metyyli-2-propanoli 66100.0 150 230 Sykloheksanoli 280.0 210 310 Ketonit Asetofenoni 1810.0 25 2,6-di-t-Butyyli-p-bentsokinoni 0.50 Asetoni 31500.0 1200 1500 4-Metyyli-2-pentanoni 500.0 80 210 Sykloheksanoni 80.0 41 82 Fenolit Fenoli 200.0 1.00 8 20


Glykolieetterit Dietyleeniglykolimonoetyylieetteri 3940.0 Lihavoitu yhdistepitoisuus = ylitys > 10 kertainen normaalipitoisuudesta. Lihavoitu yhdistepitoisuus alleviivauksella = ylitys > 50 kertainen normaalipitoisuudesta. Taustavärjätty yhdistepitoisuus = yhdisteen pitoisuus ylittää 10% TVOC pitoisuudesta.

Hajukynnysylitykset H051 opetuskeittiö lattiatasoite Isobutanoli H060 matematiikka 5 lattiatasoite Isobutanoli H002 terveydenhoitaja lattiatasoite Isobutanoli Kirjallisuus 3 / 4 / 3, 5 Ryhmä Viitearvoja Oirearvoja Alkaanit 100 Aromaattiset 50 1000 Muut 50 Halogenoidut 30 Terpeenit 30 Aldehydit 20 Esterit 20 Aldehydit + Ketonit > 20 H060 matematiikka 5 lattiatasoite 27.54 H002 terveydenhoitaja lattiatasoite 28.1 Lihavoitu yhdisteryhmä = ylittää yhdisteryhmäkohtaisen laadullisen viitearvon. Lihavoitu yhdisteryhmä alleviivauksella = ylittää yhdisteryhmäkohtaisen oirearvon. Piste yhdistepitoisuuden edessä = pitoisuus ylittää 50% yhdisteryhmän viitearvosta. Kirjallisuus 3 / 5 Yhdisteiden HTP ylitysvertailu - - Kirjallisuus 10 Yhdisteiden HTP ylitysvertailu / 1000 8 h - mg/m³ 15 min - mg/m³ H045 opetuskeittiö lattiatasoite H045 opetuskeittiö lattiatasoite Etikkahappo, 182% (24/13) Fenoli, 247% (49/20) H002 terveydenhoitaja lattiatasoite Etikkahappo, 166% (22/13) H051 opetuskeittiö lattiatasoite Fenoli, 147% (12/8) H045 opetuskeittiö lattiatasoite Fenoli, 616% (49/8) H060 matematiikka 5 lattiatasoite Fenoli, 130% (10/8) H002 terveydenhoitaja lattiatasoite Fenoli, 118% (9/8)

Kirjallisuus 9 Ärsytysperusteinen TVOC vertailu


Lihavoitu TVOC = TVOC 600 - 3000 saattaa esiintyä oireita. Lihavoitu TVOC alleviivauksella = TVOC 3000 - 25000 aiheuttaa epämiellyttävän olon. Taustavärjätty TVOC = TVOC > 25000 ilmaantuu myrkytysoireita.

Kirjallisuus 4 Sisäilman laatuluokkavertailu TVOC 200 = S1 Sisäilmaluokituksen 2000 enimmäisarvo. TVOC 300 = S2 Sisäilmaluokituksen 2000 enimmäisarvo. TVOC 600 = S3 Sisäilmaluokituksen 2000 enimmäisarvo.

Kirjallisuus 8

4.1.5 Kirjallisuus /3/ Seifert B (1990) Regulating indoor air. Teoksessa: Walkinshaw, D.S. (ed) Indoor Air '90, Proceedings of the 5th International Conference on Indoor Air Quality and Climate, Toronto, Canada, 5: 35-49. /4/ Molhave L (1990) Volatile organic compounds, indoor air quality and health. Teoksessa: Walkinshaw, D.S. (ed) Indoor Air '90, Proceedings of the 5th International Conference on Indoor Air Quality and Climate, Toronto, Canada, 5: 15-33. /5/ Wallace LA (1986) An overview of the total exposure assessment methodology (TEAM) study. Summary and analysis, Vol. 1. United States Environmental Protection Agency, Washington, DC. /6/ Pasanen A-L (2003) Laskentamalli sisäilman kemikaalien ärsyttävyydelle. Ympäristö ja Terveys 7-8/2003 34: 48-51. /7/ Scaper M (1993) Development of a database for sensory irritants and its use in establishing occupational exposure limits. Am Ind Hyg Assoc J 54: 488-544. /8/ Sisäilmastoluokitus 2000, Sisäilmayhdistys julkaisu 5 (2001) Sisäilmayhdistys ry, Rakennustietosäätiö, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ja Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen Liitto SKOL. Kirjapaino Verbi, Espoo. /9/ Kostiainen R, Nokelainen S & Ahonen S (1994) Haihtuvat Orgaaniset Yhdisteet Huoneilmassa. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 13/94, Helsinki. /10/ International Chemical Safety Cards (ICSC) (2007) The International Programme on Chemical Safety (IPCS) joint programme of the United Nations Environment Programme (UNEP), the International Labour Office (ILO) and the World Health Organization (WHO). Cited January 24th 2007 from: http://www.who.int/ipcs/publications/icsc/en/index.html /30/ HTP-arvot 2007, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2007:4 (2007) Sosiaali- ja terveysministeriö. Yliopistopaino, Helsinki


5. Mineraalivillakuidut tasopinnoilta

5.1 Tutkimusmenetelmä Tasopinnoille laskeutunutta pölyä kerätään teippimenetelmällä ja mineraalivillakuidut lasketaan valomikroskooppisesti. Määritysraja 0,17 kuitua/cm2.

5.2 Tulos luokka/tila mineraalivillakuituja kpl/cm2 kellari/puutyö (044) 0 kellari/käytävä (053a) 0 1.kerros/opettajainhuone (150) 0,67 2.kerros/käytävä (233) 0 2.kerros/biologia 1 (225) 0 2.kerros/kielet 3 (208b) 0,5 3.kerros/fysiikka 3 (332) 0 3.kerros/fysiikka 2 (330) 1,67 3.kerros/kuvaamataito 1 (312) 0 3.kerros/matematiikka 4 (320) 5,17 / muitakin kuituja runsaasti 3.kerros/käytävä (331) 0,33 ent.lukio Opettajainhuone 04 OT3 0 ent.lukio Opettajainhuone OT2 0 Ent.lukio/keittiötilat 0,5 Ent.lukio/ruokasali 0

5.3 Johtopäätös Näytteissä 1.kerros/opettajainhuone (150), 2.kerros/kielet 3 (208b), 3.kerros/fysiikka 2 (330), 3.kerros/matematiikka 4 (320), 3.kerros/käytävä (331) ja Ent.lukio/keittiötilat havaittiin viitearvot ylittäviä määriä mineraalivillakuituja. Lisäksi näytteessä 3.kerros/matematiikka 4 (320) oli runsaasti muitakin kuituja, jotka viittasivat rakentamiseen.

5.4 Viitearvoja Synteettiset epäorgaaniset kuidut eivät todennäköisesti aiheuta ongelmia, jos kuitupitoisuudet säännöllisesti siivotuilla pinnoilla (pöydät ym.) ovat alle 0,2 kuitua/cm2 ja harvoin siivotuilla pinnoilla alle 3 kuitua/cm2.


6. SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUS

6.1 Tutkimusmenetelmä Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta mitataan muistiin keräävällä Q-Trak Model 8550/8551-mittalaitteella.

6.2 Tulos Hiilidioksidipitoisuusmittaus

luokka/tila hiilidioksidi ppm kellari/opetuskeittiö (048) 903 1.kerros/keittiö (153) 1050 2.kerros/biologia 1 (225) 1110 2.kerros/äidinkieli 1 (216b) 840 3.kerros/fysiikka 3 (332) 970 3.kerros/musiikki (303) 910 3.kerros/kuvaamataito 1 (312) 985 3.kerros/matematiikka 4 (320) 895 Ent.lukio/keittiötilat 600 Ent.lukio/ruokasali 650

6.3 Johtopäätös Mitatuissa tiloissa sisäilman hiilidioksidipitoisuus täyttää terveydensuojelulain määräykset mittaushetkellä.

6.4 Ohjearvo Jos sisäilman hiilidioksidipitoisuus (CO2) ylittää 1500 ppm (2700 mg/m3), ilmanvaihto ei ole terveydensuojelulain edellyttämällä tasolla.

6.5 Kirjallisuus Asumisterveysopas, Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas, 2. korjattu painos (2008) Sosiaali- ja terveysministeriö. Vammalan Kirjapaino, Vammala.


7. SISÄILMAN AMMONIAKKI

Määritettävä yhdiste Ammoniakki NH3

Määritysmenetelmä Ammoniakin pitoisuus sisäilmasta määritettiin RT-kortin 14-10775 mukaan.

7.1 Tulokset

Yksikkö: µg/m3

Raja-arvo: 30 µg/m3

Näyte Selite Tulos

1 ent.lukio Opettajainhuone 04 OT3 0,11 µg/m3

2 ent.lukio Keittiötilat 0,037 µg/m3

3 ent.lukio Ruokasali 0 µg/m3

4 1. kerros, Keittiö H153 0,09 µg/m3

5 2. kerros, Biologia 1 H225 0,04 µg/m3

6 2. kerros, Äidinkieli 1 H216b 0,04 µg/m3

7 3. kerros, Fysiikka 3 H332 0,09 µg/m3

8 3. kerros, Musiikki H303 0,07 µg/m3

9 3. kerros, Kuvaamataito 1 H312 0,11 µg/m3

10 3. kerros, Kehitys H317 0,30 µg/m3

11 3. kerros, Matematiikka 4 H320 0,37 µg/m3

12 3. kerros, Kasvihuone H335 0,41 µg/m3 Näytteiden ammoniakkipitoisuudet eivät ylittäneet raja-arvoa.


8. FORMALDEHYDIPITOISUUDEN MÄÄRITYS Määritettävä yhdiste Formaldehydi (CH2O)

Määritysmenetelmä Sisäilman formaldehydipitoisuuden määrittämiseen käytettiin standardin SFS 3862 menetelmää.

8.1 Tulokset

Yksikkö: µg/m3

Raja-arvo: 15 µg/m3

Näyte Selite Tulos

1 ent.lukio Opettajainhuone 04 OT3 -

2 ent.lukio Keittiötilat -

3 ent.lukio Ruokasali -

4 1. kerros, Keittiö H153 -

5 2. kerros, Biologia 1 H225 -

6 2. kerros, Äidinkieli 1 H216b -

7 3. kerros, Fysiikka 3 H332 -

8 3. kerros, Musiikki H303 2,5 µg/m3

9 3. kerros, Kuvaamataito 1 H312 -

10 3. kerros, Kehitys H317 72,0 µg/m3

11 3. kerros, Matematiikka 4 H320 -

12 3. kerros, Kasvihuone H335 - Näytteen 10 formaldehydipitoisuus ylittää raja-arvon.


9. ALLEKIRJOITUKSET

Tulokset, johtopäätökset, toimenpidesuositukset ja muut tässä raportissa esitetyt lausunnot koskevat vain tätä allekirjoitettua raporttia kokonaisuudessaan ja vain tähän raporttiin sisältyviä näytteitä. Tuloksiin perustuvat johtopäätökset, toimenpidesuositukset ja muut tässä analyysiraportissa esitetyt tulkinnat pohjautuvat yleiseen asiantuntemukseen tulosten merkityksestä. Analyysien merkitystä on verrattava kohteesta tehtyihin havaintoihin ja muihin mittauksiin. Mahdollisissa oikeuksissa käsiteltävissä tai muuten ratkaistavissa riitatapauksissa raportissa esitettyjä tuloksia, johtopäätöksiä, toimenpidesuosituksia ja muita tämän raportin lausuntoja ei saa käyttää, ennen kuin raporttia koskevat maksusaatavat on suoritettu kokonaisuudessaan Ositum Oy:lle. Raporttia ja sen sisältämiä tuloksia, johtopäätöksiä, toimenpidesuosituksia ja muita tässä raportissa esitettyjä lausuntoja ei saa käyttää todisteena missään oikeusasteissa ilman Ositum Oy:n kirjallista lupaa. Raportin saa kopioida ainoastaan kokonaisuutena. Osien kopioiminen ilman lupaa on kielletty. Ositum Oy vastaa antamastaan lausunnostaan konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995). Oulu 17.2.2010 Ositum Oy

Merja Mikkonen FT, toimialajohtaja, laboratoriot Jakelu 1 kpl tilaaja 1 kpl Ositum Oy:n arkisto


ehnroosin koulu sisäilmatutkimus 17.2...mikrobeja. toisen kerroksen merkittävin ongelma on...

Documents