Download - Toimintaympäristön arviointi
Johdatusta tulevaisuusajatteluun: toimintaympäristön muutokset
(environmental scanning)Hämeenlinna 28.11. 2007
Anita Rubin
2
Rene Magritte:
LE BLANC-SEING
1969
3
Murroksen ja globalisoitumisen myötä päätöksenteko vaikeutuu. Tulevaisuuden pohdiskelu on kuitenkin tärkeää, koska
• asioilla ja tapahtumilla on yhä enemmän yllättäviä vaikutuksia toinen toisiinsa ja
• tiedon kulun nopeutuessa, sen määrän lisääntyessä ja välityksen reaaliaikaistuessa käsitys todellisuudesta sirpaloituu ja pyrkimys lyhytjännitteisen hyvän olon tavoitteluun kasvaa.
Millainen on kaikille hyvä tulevaisuus?
Kenen arvot ohjaavat päätöksentekoa?
Tulevaisuuspohdiskelun merkitys
4
Maailman haltuunoton vaikeutta lisää ja moni-mutkaistaa jatkuvan uuden reaaliaikaisen tiedon tuomien rinnakkaisten maailmankuvien, arvojen, arvostusten ja käsitysten sisäänvyöry.
Tieto sinänsä on menettämässä merkitystään samalla, kun tiedon tärkeimmäksi ominaisuudeksi katsotaan yhä useammin se, kuinka sitä voitaisiin taloudellisesti hyödyntää
tiedosta kauppatavaraa.
Murrosajattelu• uutta (trendejä ja megatrendejä)
• vanhaa (trendejä ja megatrendejä)
• väliaikaista (murrosajalle tyypilliset ilmiöt)
• hälyä ja heikkoja signaaleja
5
Mahdolliset ja todennäköiset
tulevaisuudet
NYKYHETKI
Kaikki mitä voimme kuvitella (science fiction, myytit, sadut, tarinat, unet, jne.)
Kaikki mikä on mahdollista(rajoina mm. luonnonlait jne.)
Kaikki mikä on todennäköistä
Toivottavat asiat
Vältettävät asiat
Neut-raalit asiat
Kaikki sellainen, mikä on
olemassa, mutta mitä emme
osaa kuvitella.
6
Tulevaisuus voi olla…
Mutta entäs jos sittenkin sataa? Mikä on vaihtoehtoinen tulevaisuuden-suunnitelmani?
Ihminen tulee kuvaan
mukaan:
Todennäköinen• Todennäköisesti aurinko nousee huomennakin.
Mahdollinen• On mahdollista, että huomenna sataa.
Ehdollinen• “Jos huomenna ei sada, lähdemme retkelle”.
Toivottava• “Toivonpa, ettei huomenna sataisi…”
Pelottava (vältettävä)• “mutta pelkään, että sää on kuitenkin huono.”
7
Olemassaolon perustarpeet ovat jäsentyminen, liittyminen ja tekeminen. Näiden toteutumista vaikeuttavat arvojen tulvassa mm.
• vaikutusmahdollisuuksien puute liian suora toiminta ja erilaiset ääriliikkeet, rasismi, suvaitsemattomuus, uususkonnot, narsismi, kehon /nuoruuden palvonta, elämysaddiktoituminen;
• uskon katoaminen edustuksellisen demokratian vaikutuskanaviin;
• globaalit ongelmat vs. paikallinen/alueellinen tekeminen;
• vastuutietoisuuden uudet ulottuvuudet alueellisesti ja ajassa eteenpäin;
• naisten, vammaisten, vanhusten, nuorten, etnisten vähemmistöjen ym. erityistarpeet
Haasteet perustarpeiden täyttymiselle
8
Ero todellisen ja fiktiivisen välillä menettää toimivuutensa – “mutkat suoraksi” -mentaliteetti:
• uudet keinotekoiset (helpot) todellisuuskuvat muodostuvat reaalitodellisuuden tilalle;
• viihteellisen, epäolennaisen ja elämyksiä painottavan tiedon merkitys kasvaa päätöksenteon perustana
edutainment, infotainment;
• valintoja ja ratkaisuja tehdään ja perustellaan yhä useammin emotionaalisin syin.
Haasteena yksilölliseen vastuuseen kasvattaminen.
”Arvoähkyn” seurauksia
9
Ajallinen tai paikallinen etäisyys ei kuitenkaan poista vastuuta tuleville sukupolville tämän hetken päätöksenteossa:
kykenemme tänään tekemään päätöksiä, joiden seuraamukset ilmenevät vasta satojen vuosien kuluttua tulevien sukupolvien päänvaivaksi (temporaalinen ulottuvuus).
päätöksemme vaikuttavat paikallisesti siten, että täällä tekemämme valinnat voivat aiheuttaa ongelmia toisella puolella maailmaa (spatiaalinen ulottuvuus).
Ajallinen ja paikallinen vastuu
10
Reaktiivisuus
Perinteinen ärsyke-reaktio -teoria olettaa, että ihminen reagoi ärsykkeeseen ennaltamäärätyllä ja ennakoitavalla tavalla (Pavlovin koirat).
11
Proaktiivisuus
SIVISTYS
12
Asenteet tulevaisuuteen
Virran vietävänä
Sopeutumiskykyinen
Ennalta- ehkäisevä
Innovatiivinen
Passiivinen
Reaktiivinen eli sopeutuva
Pre-aktiivinen eli ennakoiva
Proaktiivinen eli luova
Puuttuvat
”Bisnestä kuten ennenkin”
Perustuvat trendeille
Mahdolliset vaihtoehdot
Tulevaisuutta koskevat asenteet
Skenaariot Valituksi tulevat
strategiat
Lähde: Godet 2001
13
Tulevaisuuden lähestymistavat
Kysymykset tulevaisuuden luonteesta
Millainen maailmasta tulee?
Reaktiivisesta ja
sopeutuvasta...
...proaktiiviseen ja luovaan
tulevaisuuteen
Millaisia ovat mahdolliset maailmat?
Kuinka sopeudumme tulevaan? Miten selviämme?
Virran vietävänä kellumisesta…
sopeutumiseen…
Kuinka vaikutamme tulevaisuuteen? Kuinka saavu-tamme tavoit-teemme?
Tulevaisuuden kartoittamisen lähestymistapoja koskevat kysymykset
Suhtautuminen tulevaisuuteen
…ja ongelmien väistämisestä…
innovatiivisuu-teen
14
Kohtalonuskosta päättäväisyyteen
On siis neljänlaisia ihmisiä:– ihmisiä, jotka ihmettelevät, mitä oikeastaan tapahtui:
Passiivinen elämänasenne
– ihmisiä, jotka katsovat, mitä tapahtuu ja päättävät sitten:
Reaktiivinen elämänasenne
– ihmisiä, jotka pyrkivät ennakoimaan tapahtumista osatakseen päättää oikein:
Preaktiivinen elämänasenne
– ja ihmisiä, jotka ottavat asiat omiin käsiinsä ja luovat tulevaisuuden:
Proaktiivinen elämänasenne
15
• tapahtumista, trendeistä ja ilmiöiden välisistä suhteista saatavan tiedon hyödyntämistä ja käyttöä organisaation toimintaympäristön mahdollisten muutosten selvillesaamiseksi;
• tarkastelun kohteena myös sisäiset ja ulkoiset muutosvoimat;
• tavoitteena kehittää tehokkaita tapoja turvata oma tuleva tilanne ja/tai vaikuttaa muutoksen suuntaan.
Toimintaympäristön tarkastelu
16
Toimintaympäristön tarkastelun edut
Toimintaympäristön muutoksen tarkastelun avulla voidaan
• välttää yllätyksiä,• tunnistaa uhkia ja mahdollisuuksia,• parantaa osaamista,• saavuttaa kilpailuetua ja • parantaa sekä pitkän että lyhyen aikavälin
strategiatyöskentelyn laatua ja tuloksia.
17
suuntaus, virtaus, muutoksen kaava;
pitkän ajanjakson kuluessa tapahtuva
tarkasteltavan ilmiön yleinen kehityssuunta.
Trendit ohjaavat päätöksentekoa
vaikuttamalla valintoihin, makuun,
arvostuksiin jne. Trendit voivat myös olla
megatrendien osia.
Trendit
18
Syklit ja muutos
xMUTTA:
Äkillinen muutos toimintaympäristössä
Aika
NYT
Mennyt aika nEnnustettava
aika n/2
Kun tunnetaan kehityskulku n määrätyssä ajassa, voidaan tulevaa kehitystä ennustaa puolet niin pitkä aika eteenpäin (n/2)
> kehitys muuttuu ennustamattomaksi
Syklien pituus on ennustettava (pysyy aina samana): esim. ns. Kondratieffin taloudellinen sykli kestää 55 vuotta.
19
Trendien ennakointi
Trendiekstrapolaatio on tulevaisuuden ennakoimista, joka perustuu oletukseen, että tietyt ilmiöt todennäköisesti jatkuvat tulevaisuudessa.
Ennakoimisessa selvitetään myös ilmiön suunnan dynamiikkaa (suunnan ja vauhdin mahdollisia muutoksia). Trendit voivat olla siis nousevia, laskevia, murtuvia (=päättyviä) tai muuttumattomia.
Esim: Muotivirtaus, mm. minihame
Uutiset joka puolen tunnin välein
Väestön ikääntyminen
20
NOUSEVA
LASKEVA
VAKAA
x
Aika
MURTUVA
MUUTTUVA
Trendien lajit
21
Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus
muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys,
joka muuttaa tapahtumien kulkua
ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.
Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei
välttämättä voida perustella tilastollisesti
uskottavalla jatkuvuudella kuten
historiallisella aikasarjalla.
Heikot signaalit
22
Heikkojen signaalien jäljittäminen ja erilaisten ilmiöiden ymmärtäminen heikoiksi signaaleiksi muodostaa yhden haastavimmista tulevaisuudentutkimuksen osa-alueista.
Heikon signaalin jäljitys edellyttää useiden erilaisten ilmiöiden tai ilmiöalueiden tuntemusta ja tarkastelua, jossa on erotettava subjektiivisesti ja objektiivisesti uudet ilmiöt.
Synonyymi englanninkieliselle termille ”Emerging issues”
Heikot signaalit ja tulevaisuudentutkimus
23
Yllättävästi ilmaantuvia muutostekijöitä, jotka muuttavat tapahtumisen kehityskulun äkillisesti epävarmaksi.
Villin kortin ominaisuudet:
sen tapahtumisen todennäköisyys on matala, mutta jos/kun se tapahtuu, sen vaikutukset tulevaan kehitykseen ovat huomattavat.
villillä kortilla ei ole historiaa, ts. sen tapahtumista ei voida ennakoida minkäänlaisten historiallisten tai aikasarjoihin liittyvien ilmiöiden tai lainomaisuuksien avulla. Esimerkki: äkillinen geenimuunnos; maanjäristys
11.9. WTC, New York
Villit kortit (wild cards)
24
25
Megatrendejä kutsutaan usein myös kriittisiksi trendeiksi.
Megatrendit muodostuvat useista samaan suuntaan kehittyvistä trendeistä -- ne ovat ikään kuin trendien kimppuja.
Megatrendin määritys tieteellisen täsmällisesti on vaikeaa – pikemminkin ne ovat arkiajattelun työkaluja.
Megatrendit
Megatrendit ovat kehityksen suuria aaltoja tai linjoja ja ilmiöiden tunnistettavia ja havaittavan historian omaavia yhtenäisiä kokonaisuuksia, joilla on selkeä kehityssuunta.
26
Silti niistä muodostuvalla kokonaisuudella voidaan nähdä oma kehityssuunta, jonka uskotaan usein jatkuvan samansuuntaisesti myös tulevaisuudessa.
Megatrendin luonne
Megatrendin suuntaa ei voida määritellä pelkästään tarkastelemalla yksittäisiä toimijoita tai tekijöitä, vaan megatrendi on makrotason ilmiöiden ja tapahtumakuvausten laaja kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia ja jopa toisilleen vastakkaisia alailmiöitä ja tapahtumaketjuja.
27
Perususkomukset
Sellaisia päätöksenteon ja valintojen taustalla vaikuttavia asioita ja ilmiöitä, joita ei kyseenalaista päätöksiä tehtäessä.
Toimivat pääosin tiedostamattomalla tasolla valintojen taustalla.
Ääneen lausumattomia, yhteisesti hyväksyttyjä “itsestäänselvyyksiä”.
Eivät kuitenkaan välttämättä jatku tulevaisuudessa.
Esim: ns. luonnonlait; ajan palautu-mattomuus; kuolema
28
Maannousu
(Apollo 8)
29
Yhteiskunnan tai sitä laajemman tason sosiaalisia tai kulttuurisia ilmiöitä, jotka suuntaavat päätöksentekoa ja valintoja;
toimivat joko tietoisella tai tiedostamat-tomalla tasolla valintojen taustalla;
• puhutaan esimerkiksi “ajan henkeen” liittyvistä toimintamalleista ja -tavoista;
liittyvät usein asenteisiin, arvoihin ja arvostuksiin ja vaikuttavat niiden muutoksiin;
eivät välttämättä jatku tulevaisuudessa.
Esim: Turvallisuushakuisuus; “Poliittinen korrektius”, tieto pukeutumiskoodeista ym.
Sisäiset ja ulkoiset muutosvoimat
30
Muutoksen tunnistaminen
Nykyisen tilanteen analyysi: Syklit, muutosvoimat, uskomukset Trendit, megatrendit Heikot signaalit Villit kortit
Tarkastele ympäristöäsi
Havainnoi mahdollisen muutoksen tarve
Paikallista mahdollisen muutoksen lähde
Määritä ja nimeä mahdollinen muutosilmiö
Arvioi sen tapahtumisen todennäköisyys
Monitoroi sen kasvua
Ennakoi sen leviämistä
31
Heikon signaalin / villin kortin
muuttuminen trendiksi
aika
hallinnon instituutiot
Esiintymien lukumäärä;
ilmiöstä tietämisen määrä
tiedemiehet, taiteilijat, radikaalit,hullut
asiantuntijat, tieteelliset julkaisut ja web-sivut
tieteen populaarilehdet, web-sivut, tv-dokumentit
sanomalehdet, uutiset, aikakauslehdet
globaalisti levinnyt ilmiö, muuttunut trendiksi ja/tai osaksi megatrendiä
useita havaittuja tapauksia, muuttumassa trendiksi
VILLI KORTTI
vain pari paikallista tapausta;
32
Muutoksen arviointi
1. Valitse 5-9 hyvin erilaista informaation lähdettä.
(eritysaloista arkiseen, 360°)
2. Luo muutostarkastelun tietokanta
3. Arvioi määräajoin skannauksesi osumia: Onko tämä todella uutta subjektiivisesti vai
objektiivisesti? Vahvistaako, tasapainottaako vai heikentääkö tämä
heikko signaali, villi kortti tai muu ilmiö jo olemassaolevia rakenteita tai ilmiöitä?
Mihin muihin ilmiöihin tämä liittyy? Mikä on mahdollisen muutoksen toteutumisen
todennäköisyys? Millä todennäköisyydellä ilmiöstä tulee trendi? Millä aikaperspektiivillä muutos voisi tapahtua?