Rakennusteollisuus RT
Näköpiirissä oleva taso ei riitä Suomen jälleenrakentamiseen
Koronakriisi tuplaa rakentamisen hidastumisenPääekonomisti Jouni Vihmo 28.5.2020
Rakennusteollisuus RT
80
90
100
110
120
130
140
t-1 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 t+8 t+9
90-luvun lama Finanssikriisi Koronakriisi
28.5.2020Rakennusteollisuus RT 2
Talouden ennusteet
Suomella on taas edessä korpivaellus positiivisimmankin ennusteen mukaanFinanssikriisin jälkeinen päätöksentekokyky ja talouden palautuminen eivät riitä koronakriisissä
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100
2019 2020 2021 2022 2023 2024
Bkt-ennusteita 2019=100
VM EU-komissio Vihriälän työryhmä
Bkt:n kehitys eri kriiseissä ja ennuste vuosille 2020 ja 2021
Lähde: Tilastokeskus, VM, Euroopan komissio, Vihriälän työryhmä
Vihriälän työryhmä
28.5.2020Rakennusteollisuus RT 3
Kuluttajien luottamusindikaattori
Kuluttajien luottamus historian synkin Asunnonostoaikomukset edelleen korkealla
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
Kuluttajien luottamus (indeksi
Oma talous 12 kk:n kuluttua Suomen talous 12 kk:n kuluttua
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
Osuus kuluttajista (%)
Asunnon ostoaikomus Vuosikeskiarvo
Lähde: Tilastokeskus
28.5.2020Rakennusteollisuus RT 4
Rakentamisen suhdanne
Odotukset lähikuukausille synkkenivät nopeasti Koronakriisi ei näkynyt vielä huhtikuun tuotannossa
Lähde: EK
1.1.2011
1.4.2011
1.7.2011
1.10.2011
1.1.2012
1.4.2012
1.7.2012
1.10.2012
1.1.2013
1.4.2013
1.7.2013
1.10.2013
1.1.2014
1.4.2014
1.7.2014
1.10.2014
1.1.2015
1.4.2015 1.7.2015
1.10.2015
1.1.2016
1.4.2016
1.7.2016
1.10.2016 1.1.20171.4.2017
1.7.2017
1.10.2017
1.1.2018
1.4.2018
1.7.2018
1.10.20181.1.2019
1.4.2019
-70
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
-50 -40 -30 -20 -10 0 10 20 30 40
LaskuPohja
HuippuNousu
Suh
dan
net
ilan
ne
3 k
k ku
lutt
ua
Suhdannetilanne nyt
Huhtikuu2020
28.5.2020Rakennusteollisuus RT 5
RT:n koronakysely
Koronakriisin seuraukset näkyvät viiveelläNeljännes tilaajista siirtänyt hankkeita
24%
59%
12%
5%
11%
56%
26%
7%
12%
51%
29%
9%
0%
20%
40%
60%
80%
Ei haittaa Haittaa jonkin verran Haittaa melko paljon Haittaa erittäin paljon
Juuri nyt (Q2) Kolmas vuosineljännes (Q3) Neljäs vuosineljännes (Q4)
Kuinka paljon koronakriisi haittaa yrityksenne liiketoimintaa
kuluvalla ja tulevilla vuosineljänneksillä?
Lähde: RT:n koronakysely toukokuu (n=390)
0%
20%
40%
60%
Eitodennäköistä
Melkotodennäköistä
Erittäintodennäköistä
Uhkarealisoitunut
Kysely 1 (vko 14) Kysely 2 (vko 17)
Arvioi seuraavien uhkuvien todennäköisyyttä:
tilaajat lykkäävät suunniteltuja hankkeita tai tilauksia
28.5.2020Rakennusteollisuus RT 6
Koronakriisin vaikutukset rakentamiseen
Koronakriisi osuu asuntorakentamisen kovimpaan sesonkiin ja pk-yrityksiin
Huhti-kesäkuun
osuus 30 %
92%
8%
0%
33%
47%
20%
24%
44%
32%
0%
20%
40%
60%
80%
100%
Mikroyritykset(1-9 hlöä)
Pienet ja keskisuuret(10-249 hlöä)
Suuret yritykset(250 hlöä ->)
Rakennusalan yritysrakenne (%-osuudet)
Yritykset Henkilöstö Liikevaihto
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
4 500
5 000
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Asuntolaloitukset 2019 (kpl)
Lähde: Tilastokeskus
Rakennusteollisuus RT
Suomen taloutta uhkaa taas pitkä korpivaellus
Rakennusteollisuuden tilanne heikkenee vasta kesän jälkeen
728.5.2020
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
Kuukausi
Kerrostalojen aloitukset vuosina 2015-2020 (kpl)
2015 2016 2017 2018 2019 2020
RT:n asuntotuotantokysely
Vapaarahoitteisten asuntojen aloitukset putoavat
voimakkaasti – alkuvuosi tilastoissa vahvaa
56426935
7956
104339577
69057852
8877
6093
3515
3543
4563
35704536
64296038
7314
5959
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
12 000
14 000
16 000
18 000
2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020Arvio
syyskuu2019
2020Arvio
tammikuu2020
2020Arvio
toukokuu2020
Asuntoa (kpl)
Vuokra-asunnot (neuvottelu-urakka, ml. välimalli) Oma perustajaurakointi
-25 %
28.5.2020
Lähde: RT:n asuntotuotantokysely toukokuu Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto
28.5.2020Rakennusteollisuus RT 8
28.6.2019
RT:n asuntotuotantokysely
Myynnissä olevien asuntojen määrä laski matalalle tasollaEnnakkovarausaste nousi 6 prosenttiyksikköä
51555346
4819
52255405
4816
5356 5273
59445917
6609
7869
73397055
6783
6246
4866
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
1. tammikuuta 1.toukokuuta 1. syyskuuta
Myynnissä olevat asunnot (kpl)
2015 2016 2017 2018 2019 2020
Rakennusteollisuus RT
875
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
2000
2200
2400
2600
2800
Valmiit myynnissä oleva asunnot (kpl)
Asuntoa
Kevät 2020 875
Talvi 2020 1118
Keskiarvo 2006- 1 195
Minimi (2006) 418
Maksimi (2009) 2 650
Lähde: RT:n asuntotuotantokysely (toukokuu 2020)
28.5.2020Rakennusteollisuus RT 9
28.5.2020Rakennusteollisuus RT 10
Asuntorakentamisen jakautuminen
Vapaarahoitteisen asuntotuotannon merkitys kriittinen Tuettu asuntorakentaminen neljäsosa tuotannosta
Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto, ARA, RT
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21
Asuntoaloitukset (kpl)
Aloitetut asuntohankkeet yhteensä vapaarahoitteinen asuntotuotanto Tuettu asuntotuotanto Asuntotarve
Asunto-aloitukset
%
2019 38 700 -14
2020e 28 000 -27
2021e 26 500 -5
28.5.2020Rakennusteollisuus RT 11
Asuntojen hinnat
Asuntomarkkinat elpyivät finanssikriisissä nopeasti verrattuna 90-luvun lamaan verrattunaTaustalla nopeat elvytystoimet
100
150
200
250
300
350
400
450
88/07/18 89/08/19 90/09/20 91/10/21 92/11/22 93/12/23 94/13/24 95/14/25 96/15/26 97/16/27
1988- 2007- 2018-
Osake-asuntojen hintojen kehitys vuosista 1988, 2007 ja 2018 alkaen (indeksi 1983=100)
90-luvun lama 1990-1993
Finanssikriisi 2008-2009
Koronakriisi 2020-
Lähde: Tilastokeskus
28.5.2020Rakennusteollisuus RT 12
RT:n asuntotuotantokysely ja asuntotuotanto
Asuntorakentajat varautuvat talouden pudotukseen ja sopeuttavat toimintaansa
• Kysynnän heikkous noussut eniten asuntotuotantoa haittaavaksi tekijäksi • krooninen tonttipula ja tonttikustannukset edelleen vaivana
• Yritykset sopeuttavat voimakkaasti • Asuntotuotanto putoaa varsinkin toisella neljänneksellä – toisella vuosipuoliskolla aikomuksia aloituksille enemmän
• Myynnissä ja valmiina myynnissä olevien varastot painettu alas
• Uusiin asuntoaloituksiin vaadittavat ennakkovarausasteet ovat nousseet selvästi 42 % → 48 %
• Kyselyn mukaan RT:n asuntorakentajien arvio vuoden 2020 aloituksista on 25 prosenttia pienempi kuin alkuvuonna. • Kuluttajakohteiden määrä väheni 31 prosenttia
• Sijoittajakohteiden määrä väheni19 prosenttia
• Kasvukeskusten osuus tuoannosta nousee
• Rahoitus nousee ongelmaksi. Toistaiseksi isoimmat ja vakavaraisimmat yritykset saavat rs-rahoitusta – muilla rahoituksen saanti voi olla satunnaista.
• Kuluttajien luottamuksen laskun ja asuntotuotantokyselyn perusteella moni pienempi perustajaurakointia tekevä yritys voi joutua merkittäviin likviditeettiongelmiin nopeasti.
• Kuluttajien asunnonostoaikeet edelleen melko vakaat. Kaupungistuminen ei pysähdy. Asuntojen kysyntä jatkuu kriisin jälkeen.
→ Asuntotuotanto laskee enemmän kuin RT:n kyselyssä
→ Asuntotuotanto laskee keväästä alkaen alle pitkäaikaisen asuntotarpeen
→ Koronakriisi vähentää asuntojen tarjontaa, muttei niiden kysyntää
Rakennusteollisuus RT
Asuntorakentajat sopeuttavat toimintaansa
Asuntotuotanto putoaa alle asuntotarpeen
1328.5.2020
28.5.2020Rakennusteollisuus RT 14
Rakentamisen skenaario
Rakentaminen seuraa muuta taloutta
Lähde: Tilastokeskus, RT
-20%
-15%
-10%
-5%
0%
5%
10%
15%
20%
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
Suomen reaalinenBKT (3kk lka)
Rakentamisen volyymi (3kk lka)
Vuosimuutos (%)
-80
-60
-40
-20
0
20
40
-20%
-15%
-10%
-5%
0%
5%
10%
15%
20%
00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
Rakentamisen volyymi (3kk lka) Rakentamisen luottamusindikaattori (t-5)
Rakentamisen vuosimuutos (%) Luottamus (saldoluku)
28.5.2020Rakennusteollisuus RT 15
Rakentamisen skenaario
Riski pitkäaikaiseen hidastumiseen olemassa
10
20
30
40
50
60
70
88 06 18 89 07 19 90 08 20 91 09 21 92 10 22 93 11 23
Aloitukset (miljoonaa kuutiota)
1988-1993 2006-2011
2018- Mitä jos finassikriisin tahtiin
Lähde: Tilastokeskus, RT
8000
8500
9000
9500
10000
10500
11000
11500
12000
12500
13000
87 05 17 88 06 18 89 07 19 90 08 20 91 08 21 92 09 22 93 10 23
1987-1993 2005-2010
2017- Mitä jos 2020: -6% ja 2021 -6%
Arvonlisäys kiintein hinnoin (miljoonaa euroa, viitevuosi 2010)
28.5.2020Rakennusteollisuus RT 16
10
20
30
40
50
60
70
Aloitukset (miljoona kuutiota)
Aluerakentamisen kausi 1970-1974
Sääntelykauden loppu 1980-1986
Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen 1986-1988
Korkeasuhdanteesta uuteen taantumaan
2007-2009
Elpymisvaihe 1995-2000
Vakaan rakentamisen kausi 2001-2006
Kuollut Vuosikymmen
Rakentaminen suhdanneveturina
2015-2018
Koronakriisi 2020-
Syvä taantuma 1989-94
30 milj. m³(1991-1996)
42 milj. m³(2001-2006)
37 milj. m³(2015-2019)
45 milj. m³(1972-1989)
31 milj. m³(2021)
Lähde: Tilastokeskus, RT
Rakentamisen tasot ja ennuste
Finanssikriisin jälkeinen taso ei riitä Suomen jälleenrakentamiseen tulevina vuosinaSuomea ei rakennettu valmiiksi
Rakentamisen elvytys
Rakentamisen arvonlisäys vaihtelee uudistalonrakentamisen myötäFinanssikriisin aikaiset nopeat elvytystoimet vaimensivat rakentamisen pudotusta 90-luvun kriisiin verrattuna
4000
5000
6000
7000
8000
9000
10000
11000
12000
13000
14000
-10
-8
-6
-4
-2
0
2
4
6
8Rakentamisen arvonlisäys (viiva, oikea akseli, kiintein hinnoin miljoonaa euroa) ja bkt (pylväskuvio, vasen akseli, vuosimuutos)
Aluerakentamisen kausi 1970-1974
Sääntelykauden loppu 1980-1986
Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen 1986-1988
Korkeasuhdanteesta uuteen taantumaan
2007-2009
Elpymisvaihe 1995-2000
Vakaan rakentamisen kausi 2001-2006
Kuollut Vuosikymmen
Rakentaminen suhdanneveturina
2015-2018
Koronakriisi 2020-
Syvä taantuma 1989-94
28.5.2020Rakennusteollisuus RT 17
Lähde: Tilastokeskus, RT
28.5.2020Rakennusteollisuus RT 18
Rakentamisen työlliset
Rakentamisen työllisyyden tasot ovat nousseet kriiseistä huolimattaTyöllisyyden laskua pitää vaimentaa koronakriisissä
100000
110000
120000
130000
140000
150000
160000
170000
180000
190000
200000
210000
96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21
Rakentamisen työlliset (4. neljänneksen liukuva keskiarvo)
148 000(1999-2006)
187 000(2016-2019)
173 000(2009-2015)
Lähde: Tilastokeskus, RT
178 000(2021)
Rakennusteollisuus RT ennuste 2020-2021*
Kerrostalot Rivitalot Omakotitalot
Vapaarahoitteiset ARA-asunnot
++Sijoittajakysyntä vetää
kuluttajakysyntää paremmin.
Rahoituksen saatavuus
kysymysmerkki.
ARA-tuotannon alkuvuosi
elvyttävää ja kasvaa
edelleen päätöksellä.
Merkitys korostuu.
Rivitalojen rakentaminen
vähenee muiden mukana.
Koronakriisi pilaa
pientalojen hyvin
alkaneen vuoden.
Asuntorakentaminen
2018: 45 000
2019: 38 700
2020: 28 000
2021: 26 500
Asuntorakentaminen hidastuu
vapaarahoitteisen tuotannon
laskun vuoksi alla vuotuisen
asuntotarpeen. Alueelliset erot
suuria.
Muut rakennukset
Muu rakentaminen
vähenee vanavedessä.
2018: 25 800
2019: 19 800
2020: 10 000
2021: 7 000
2018: 8 600
2019: 7 400
2020: 9 000
2021: 10 000
2018: 3 500
2019: 3 100
2020: 2 700
2021: 2 800
2018: 7 200
2019: 6 700
2020: 6 000
2021: 6 100
2018: 700
2019: 600
2020: 400
2021: 400= +
*uudet aloitukset
Rakennusteollisuus RT28.5.2020 19
13 14 15 16 17 18 19 20 21 13 14 15 16 17 18 19 20 21 13 14 15 16 17 18 19 20 21 13 14 15 16 17 18 19 20 21 13 14 15 16 17 18 19 20 2113 14 15 16 17 18 19 20 21
Yhteensä
Rakennusteollisuus RT ennuste 2020-2021*
Uudistalonrakentaminen Korjausrakentaminen Maa- ja vesirakentaminen
= Rakentaminen yhteensä*: 2019e: -1,2 % 2020e: -5,0 % 2021e: -4,0 %
Asunnot Toimitilat
2018: 8,8 %
2019: -2,3 %
2020: -20,0 %
2021: -11,0 %
Asuntorakentaminen hidastuminen kiihtyy.
Matala korkotaso tukee, mutta rs-
rahoituksen saanti voi muodostua
ongelmaksi. Kysynnän perusta ei poistu.
Toimitilojen muuta rakentamista
vahvempi kasvu hyytyy kaikissa
pääluokissa. Volyymi putoaa eniten
vuonna 2021.
15,4MRD. €
14,0MRD. €
6,8MRD. €
2018: 6,1 %
2019: 2,6 %
2020: -5,0 %
2021: -7,0%
2018: 1,0 %
2019: 1,0 %
2020: 0,5 %
2021: 1,5 %
2018: 3,9 %
2019: -2,5 %
2020: 3,0 %
2021: -3,0 %
7,0MRD. €
8,4MRD. €
++
*määrän muutos
Ilman uusi julkisia hankkeita maa-
ja vesirakentaminen kääntyy taas
ensi vuonna laskuun.
Korjausrakentaminen
hidastuu kuluva vuonna kun
taloyhtiöiden remonttipäätöksiä ei
päästä tekemään. Kuntien
taloustilanne vaikeuttaa julkisia
korjaushankkeita.
36,2MRD. €
Rakentaminen
2019 yhteensä
Rakennusteollisuus RT 28.5.2020 20
16 17 18 19 20 21 16 17 18 19 20 21 16 17 18 19 20 21 16 17 18 19 20 21
0
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
0,7
0,8
0,9
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Rahoitusmarkkinoiden stressi Euroalueella (Euro area Systemic Stress Composite Indicator -indeksi)
28.5.2020Rakennusteollisuus RT 21
Päätöksenteko ja elvytys
Kriisit tulevat yllättäen Talouden rakenteet muuttuvat pysyvästi ja kokonaisuutta on vaikea hahmottaa
Koronakriisi
Markkina-häiriö
Systeeminen finanssikriisi
Eurooppalainen luottamuskriisi
Reaali-talouden taantuma
Kohonnut deflaatioriski
Valtionvelkakriisi
Ris
ki ka
svaa
Ris
ki pie
nenee
Valtionvelkakriisi
?!?
Lähde: EKP, Suomen Pankki
Rakennusteollisuus RT
Rakentaminen jää lähivuosiksi matalalla tasolle
Näköpiirissä oleva taso ei riitä Suomen jälleenrakentamiseen
Rakennusteollisuus RT 2228.5.2020
28.5.2020Rakennusteollisuus RT 23
Rakentamisen suhdanne
Yhteenveto
• Suomen taloutta uhkaa taas monen vuoden korpivaellus.
• Koronakriisi ei vielä alkuvuonna näkynyt työmailla.
• Rakentamisen näkymät synkentyneet nopeasti pohjalukemiin. Tilaajat siirtävät hankkeita.
• Rakentaminen hidastuu lähivuosiksi – riski pitkäaikaiseen hidastumiseen on olemassa.
• Näköpiirissä oleva rakentamisen taso ei riitä Suomen jälleenrakentamiseen ja talouden dynamiikan ylläpitoon.
• Tänä vuonna rakentamista painaa erityisesti asuntorakentaminen ja ensi vuonna enenevissä määrin toimitilarakentaminen.
• Rakentamisen työllisyys voi pudota lähivuosina pahimmillaan lähes 20 000 työllisellä.
• Ennustaminen yksittäisten rakennuslajien osalta on hankalaa – näkymä läpi eri rakentamisen lajien on laskeva.
• Asuntotuotanto putoaa keväästä alkaen alle vuosittaisen asuntotarpeen vapaarahoitteisen kerrostalorakentamisen laskun vuoksi. Rahoitus nousee ongelmaksi.
• Koronakriisi vähentää asuntojen tarjontaa, mutta ei niiden kysyntää.
• Asuntorakentamisen hiipuminen koskettaa koko yhteiskuntaa taloudellisesti ja sosiaalisesti.
• Finanssikriisin jälkeen nopeat elvytystoimet estivät rakentamisen taantuman ja suurtyöttömyyden ja tukivat Suomen talouskasvua.
Rakennusteollisuus RT23
28.5.2020
Rakennusteollisuus RT
Koronakriisi muuttaa taloutta pysyvästi ja kokonaisuutta on vaikea hahmottaa
Päätöksentekokyky on toipumisen ydinkysymysToimitusjohtaja Aleksi Randell 28.5.2020
Rakennusteollisuus RT 2528.5.2020
28.5.2020Rakennusteollisuus RT 26
Vaihe 1.
Akuutin kriisin
Torjuminen
Vaihe 2.
Perinteinen elvytys
Vaihe 3.
Pitkän aikavälin tuotanto-
potentiaalin kasvattaminen
Näkymää montun pohjalta Kuopan täyttö Jälleenrakentaminen
Tilannekuva, käyttöpääoma, työvoima ja
materiaalit, viranomaistoiminta
Kehysriihielvytys, lisätalousarvio, budjettiriihi,
asuntomarkkinoiden tukeminen, nopeasti
toteutettavat infrahankkeet
Asuntomarkkinoiden tukeminen,
pitkän aikavälin kasvua tukevat infrahankkeet
Kestävän kehityksen hankkeet
Palautumisen polku
Montun pohjalta jälleenrakentamiseen
1.Työllisyys
28.5.202027
Viisi syytä miksi rakentaminen on
vaikuttava keino elvyttää taloutta
4.Vipu3.Kilpailukyky2.Verotulot 5.Kestävä
kasvu
Välitön vaikutus Pitkän aikavälin vaikutus (MAL)
Miljoona euroa rakentamiseen
työllistää 13–16 henkilöä.
Rakentamisen kotimaisuusaste on
suuri verrattuna muihin aloihin.
Esimerkki: Espoon kaupunkiradan
rakentamiseen käytettävät 275 milj.
euroa työllistäisi 4 125 henkilöä.
Hyvin valittu rakennuskohde vivuttaa
moninkertaisesti muuta rakentamista.
Esimerkki: Espoon kaupunkirata
sysää liikkeelle miljardien eurojen
rakennusurakat, mukaan lukien yli
25 000 asunnon rakentamisen.
Asunto- ja infrarakentaminen
parantavat työvoiman ja rahdin
liikkuvuutta. Pitkän aikavälin
kasvuedellytyksiä parannetaan
tehokkaimmin parantamalla
kotimaista ja kansainvälistä
saavutettavuutta.
Verojen osuus on 40-45 prosenttia
rakentamiseen sijoitetuista
euroista. Esimerkki: Espoon
kaupunkirataan sijoitettu veroeuro
palautuu takaisin yhteiskunnalle
yksin asuntorakentamisen
verotuloina yli kymmenkertaisesti.
Rakentaminen ylläpitää ja kasvattaa
talouden tuotantopotentiaalia, jonka
on oltava kunnossa talouden
kääntyessä kasvu-uralle koronakriisin
jälkeen. Rakentamisella on
mahdollisuus vähentää päästöjä.
Pitkän aikavälin kasvupotentiaalin hyödyntämiseksi maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) suunnittelu
pitää yhdistää ja laajentaa nykyistä kunnianhimoisemmin.
28.5.2020Rakennusteollisuus RT 28
Rakennusteollisuus RT:n viestit
Suomen jälleenrakennukseen
• Jälleenrakennus on voitava tehdä velkarahalla - valtion velkaantuminen ei ole välitön ongelma.
• Toukokuun lisätalousarvion yhteydessä on käynnistettävä taloutta elvyttävät toimet sekä valmistautuminen exit-vaiheeseen.
• Lisätalousarvioissa on tehtävä päätöksiä mm.• MAL-sopimusten valtion rahoitusosuus (ei budjettivaikutusta)
• Kuntien infrarakentamiseen ja kiinteistöjen investointi- ja korjausrakentamiseen määräaikainen investointiavustukset
• Infrarakentamisen perusparannushankkeet
• Vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon valtion täytetakaus -mallin käyttöönotto
• Valtion tulee nostaa ARA:n myöntämisvaltuutta, parantaa nykyisiä ARA-tuotannon ehtoja ja nopeuttaa hakemusten käsittelyä
• Taloyhtiöiden määräaikaiset korjausavustukset
• Viimeistään syksyllä valtion tulee käynnistää nopeutetusti liikennehankkeita sekä tehdä päätöksiä tukielementeistä, jotka lisäävät tulevaisuuden uskoa ja vivuttavat liikkeelle asuntorakentamista ja julkista palvelurakentamista.
Rakennusteollisuus RT 2828.5.2020
Suomessa on 2,5 miljoonaa työllistä, joista joka viides työllistyy rakentamisesta
tai olemassa olevan kiinteistön hoidosta.
1/5
Joka viides suomalainen työllistyy uuden
rakentamisesta tai olemassa olevan kiinteistön hoidosta
1 € → 2€3,4 – 5,7 mrd.€
Kasvua
Suomen kansallisvarallisuudesta 83 prosenttia on rakennetussa ympäristössä
Rakennetun ympäristön kunnossapidon laiminlyönti
maksaa vuosittain 3,4-5,7 miljardia euroa
Jokainen rakennettuun ympäristöön investoitu euro tuottaa itsensä
kaksinkertaisesti takaisin
Korjausvelkaa
150 000
Talouskasvu hidastuu – tarve uusille asunnoille
ja kasvualueet yhdistävälle infralle ei häviä
uutta asuntoa tämän hallituskauden aikana
Kaupungistumisen toinen aalto vaatii investointeja –
Suomi ei ole vielä valmis
1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku
Rakentaminen Bkt
Kaikkien kallein vaihtoehto on olla tekemättä mitään
Rakennusteollisuus RT 3028.5.2020
2
mrd. €Valtio
3
mrd. €
Asunto
Oy
4
mrd.€Kiinteistö
Oy
7
mrd. €Kunta
7
mrd. €Yritykset
Rakentamisen asiakkaina on koko yhteiskunta
13 mrd. €Kotitaloudet
Yritykset käyttävät
laajasti rakentamisen
eri palveluita
Valtion rakentaminen
on lähes kokonaan
infrarakentamista
Kotitaloudet vastaavat puolesta
kaikesta uudisrakentamisesta ja
korjausrakentamista
Kunnat rakennuttavat
puolet Suomen infrasta.
Kunnissa korjataan ja
hoidetaan kiinteistöjä
Asunto ja kiinteistö Oy:t
vastaavat 1/3 kaikesta
korjausrakentamisesta ja yli
puolesta kiinteistönhoidosta
Rakennusteollisuus RT 3128.5.2020
Uudistalonrakentaminen 15,4 mrd. €
Korjausrakentaminen 14,0 mrd. €
Maa- ja vesirakentaminen 6,8 mrd. €
Rakentaminen 36 miljardia
euroa vuonna 2019
28.5.2020Rakennusteollisuus RT 32
Rakentamisen jakautuminen 2019
2675
4650
23891857
21881494
2824
4452
1127 23731299
759
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
10000
Oma-kotitalot
Rivi- jakerrostalot
Liike-rakennukset
Julkisetrakennukset
Teollisuus- javarastorakennukset
Muutrakennukset
Miljoonaa euroa (2018) Uudisrakentaminen
Korjausrakentaminen
Uudistalonrakentaminen
Korjausrakentaminen
Maa- ja vesirakentaminen
15,4MRD. €
14,0MRD. €
6,8MRD. €
36,2MRD. €
RAKENTAMINEN YHTEENSÄ