new näköpiirissä oleva taso ei riitä suomen jälleenrakentamiseen … · 2020. 5. 29. ·...

Rakennusteollisuus RT

Näköpiirissä oleva taso ei riitä Suomen jälleenrakentamiseen

Koronakriisi tuplaa rakentamisen hidastumisenPääekonomisti Jouni Vihmo 28.5.2020


80

90

100

110

120

130

140

t-1 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 t+8 t+9

90-luvun lama Finanssikriisi Koronakriisi

28.5.2020Rakennusteollisuus RT 2

Talouden ennusteet

Suomella on taas edessä korpivaellus positiivisimmankin ennusteen mukaanFinanssikriisin jälkeinen päätöksentekokyky ja talouden palautuminen eivät riitä koronakriisissä

90

91

92

93

94

95

96

97

98

99

100

2019 2020 2021 2022 2023 2024

Bkt-ennusteita 2019=100

VM EU-komissio Vihriälän työryhmä

Bkt:n kehitys eri kriiseissä ja ennuste vuosille 2020 ja 2021

Lähde: Tilastokeskus, VM, Euroopan komissio, Vihriälän työryhmä

Vihriälän työryhmä


Kuluttajien luottamusindikaattori

Kuluttajien luottamus historian synkin Asunnonostoaikomukset edelleen korkealla

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

Kuluttajien luottamus (indeksi

Oma talous 12 kk:n kuluttua Suomen talous 12 kk:n kuluttua

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

Osuus kuluttajista (%)

Asunnon ostoaikomus Vuosikeskiarvo

Lähde: Tilastokeskus


Rakentamisen suhdanne

Odotukset lähikuukausille synkkenivät nopeasti Koronakriisi ei näkynyt vielä huhtikuun tuotannossa

Lähde: EK

1.1.2011

1.4.2011

1.7.2011

1.10.2011

1.1.2012

1.4.2012

1.7.2012

1.10.2012

1.1.2013

1.4.2013

1.7.2013

1.10.2013

1.1.2014

1.4.2014

1.7.2014

1.10.2014

1.1.2015

1.4.2015 1.7.2015

1.10.2015

1.1.2016

1.4.2016

1.7.2016

1.10.2016 1.1.20171.4.2017

1.7.2017

1.10.2017

1.1.2018

1.4.2018

1.7.2018

1.10.20181.1.2019

1.4.2019

-70

-60

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

-50 -40 -30 -20 -10 0 10 20 30 40

LaskuPohja

HuippuNousu

Suh

dan

net

ilan

ne

3 k

k ku

lutt

ua

Suhdannetilanne nyt

Huhtikuu2020


RT:n koronakysely

Koronakriisin seuraukset näkyvät viiveelläNeljännes tilaajista siirtänyt hankkeita

24%

59%

12%

5%

11%

56%

26%

7%

12%

51%

29%

9%

0%

20%

40%

60%

80%

Ei haittaa Haittaa jonkin verran Haittaa melko paljon Haittaa erittäin paljon

Juuri nyt (Q2) Kolmas vuosineljännes (Q3) Neljäs vuosineljännes (Q4)

Kuinka paljon koronakriisi haittaa yrityksenne liiketoimintaa

kuluvalla ja tulevilla vuosineljänneksillä?

Lähde: RT:n koronakysely toukokuu (n=390)

0%

20%

40%

60%

Eitodennäköistä

Melkotodennäköistä

Erittäintodennäköistä

Uhkarealisoitunut

Kysely 1 (vko 14) Kysely 2 (vko 17)

Arvioi seuraavien uhkuvien todennäköisyyttä:

tilaajat lykkäävät suunniteltuja hankkeita tai tilauksia


Koronakriisin vaikutukset rakentamiseen

Koronakriisi osuu asuntorakentamisen kovimpaan sesonkiin ja pk-yrityksiin

Huhti-kesäkuun

osuus 30 %

92%

8%

0%

33%

47%

20%

24%

44%

32%

0%

20%

40%

60%

80%

100%

Mikroyritykset(1-9 hlöä)

Pienet ja keskisuuret(10-249 hlöä)

Suuret yritykset(250 hlöä ->)

Rakennusalan yritysrakenne (%-osuudet)

Yritykset Henkilöstö Liikevaihto

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

4 500

5 000

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

Asuntolaloitukset 2019 (kpl)



Suomen taloutta uhkaa taas pitkä korpivaellus

Rakennusteollisuuden tilanne heikkenee vasta kesän jälkeen

728.5.2020

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Kuukausi

Kerrostalojen aloitukset vuosina 2015-2020 (kpl)

2015 2016 2017 2018 2019 2020

RT:n asuntotuotantokysely

Vapaarahoitteisten asuntojen aloitukset putoavat

voimakkaasti – alkuvuosi tilastoissa vahvaa

56426935

7956

104339577

69057852

8877

6093

3515

3543

4563

35704536

64296038

7314

5959

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020Arvio

syyskuu2019

2020Arvio

tammikuu2020

2020Arvio

toukokuu2020

Asuntoa (kpl)

Vuokra-asunnot (neuvottelu-urakka, ml. välimalli) Oma perustajaurakointi

-25 %

28.5.2020

Lähde: RT:n asuntotuotantokysely toukokuu Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto


28.6.2019

RT:n asuntotuotantokysely

Myynnissä olevien asuntojen määrä laski matalalle tasollaEnnakkovarausaste nousi 6 prosenttiyksikköä

51555346

4819

52255405

4816

5356 5273

59445917

6609

7869

73397055

6783

6246

4866

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

1. tammikuuta 1.toukokuuta 1. syyskuuta

Myynnissä olevat asunnot (kpl)

2015 2016 2017 2018 2019 2020


875

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

2200

2400

2600

2800

Valmiit myynnissä oleva asunnot (kpl)

Asuntoa

Kevät 2020 875

Talvi 2020 1118

Keskiarvo 2006- 1 195

Minimi (2006) 418

Maksimi (2009) 2 650

Lähde: RT:n asuntotuotantokysely (toukokuu 2020)



Asuntorakentamisen jakautuminen

Vapaarahoitteisen asuntotuotannon merkitys kriittinen Tuettu asuntorakentaminen neljäsosa tuotannosta

Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto, ARA, RT

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

50000

00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21

Asuntoaloitukset (kpl)

Aloitetut asuntohankkeet yhteensä vapaarahoitteinen asuntotuotanto Tuettu asuntotuotanto Asuntotarve

Asunto-aloitukset

%

2019 38 700 -14

2020e 28 000 -27

2021e 26 500 -5


Asuntojen hinnat

Asuntomarkkinat elpyivät finanssikriisissä nopeasti verrattuna 90-luvun lamaan verrattunaTaustalla nopeat elvytystoimet

100

150

200

250

300

350

400

450

88/07/18 89/08/19 90/09/20 91/10/21 92/11/22 93/12/23 94/13/24 95/14/25 96/15/26 97/16/27

1988- 2007- 2018-

Osake-asuntojen hintojen kehitys vuosista 1988, 2007 ja 2018 alkaen (indeksi 1983=100)

90-luvun lama 1990-1993

Finanssikriisi 2008-2009

Koronakriisi 2020-



RT:n asuntotuotantokysely ja asuntotuotanto

Asuntorakentajat varautuvat talouden pudotukseen ja sopeuttavat toimintaansa

• Kysynnän heikkous noussut eniten asuntotuotantoa haittaavaksi tekijäksi • krooninen tonttipula ja tonttikustannukset edelleen vaivana

• Yritykset sopeuttavat voimakkaasti • Asuntotuotanto putoaa varsinkin toisella neljänneksellä – toisella vuosipuoliskolla aikomuksia aloituksille enemmän

• Myynnissä ja valmiina myynnissä olevien varastot painettu alas

• Uusiin asuntoaloituksiin vaadittavat ennakkovarausasteet ovat nousseet selvästi 42 % → 48 %

• Kyselyn mukaan RT:n asuntorakentajien arvio vuoden 2020 aloituksista on 25 prosenttia pienempi kuin alkuvuonna. • Kuluttajakohteiden määrä väheni 31 prosenttia

• Sijoittajakohteiden määrä väheni19 prosenttia

• Kasvukeskusten osuus tuoannosta nousee

• Rahoitus nousee ongelmaksi. Toistaiseksi isoimmat ja vakavaraisimmat yritykset saavat rs-rahoitusta – muilla rahoituksen saanti voi olla satunnaista.

• Kuluttajien luottamuksen laskun ja asuntotuotantokyselyn perusteella moni pienempi perustajaurakointia tekevä yritys voi joutua merkittäviin likviditeettiongelmiin nopeasti.

• Kuluttajien asunnonostoaikeet edelleen melko vakaat. Kaupungistuminen ei pysähdy. Asuntojen kysyntä jatkuu kriisin jälkeen.

→ Asuntotuotanto laskee enemmän kuin RT:n kyselyssä

→ Asuntotuotanto laskee keväästä alkaen alle pitkäaikaisen asuntotarpeen

→ Koronakriisi vähentää asuntojen tarjontaa, muttei niiden kysyntää


Asuntorakentajat sopeuttavat toimintaansa

Asuntotuotanto putoaa alle asuntotarpeen

1328.5.2020


Rakentamisen skenaario

Rakentaminen seuraa muuta taloutta

Lähde: Tilastokeskus, RT

-20%

-15%

-10%

-5%

0%

5%

10%

15%

20%

00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

Suomen reaalinenBKT (3kk lka)

Rakentamisen volyymi (3kk lka)

Vuosimuutos (%)

-80

-60

-40

-20

0

20

40

-20%

-15%

-10%

-5%

0%

5%

10%

15%

20%

00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

Rakentamisen volyymi (3kk lka) Rakentamisen luottamusindikaattori (t-5)

Rakentamisen vuosimuutos (%) Luottamus (saldoluku)


Rakentamisen skenaario

Riski pitkäaikaiseen hidastumiseen olemassa

10

20

30

40

50

60

70

88 06 18 89 07 19 90 08 20 91 09 21 92 10 22 93 11 23

Aloitukset (miljoonaa kuutiota)

1988-1993 2006-2011

2018- Mitä jos finassikriisin tahtiin


8000

8500

9000

9500

10000

10500

11000

11500

12000

12500

13000

87 05 17 88 06 18 89 07 19 90 08 20 91 08 21 92 09 22 93 10 23

1987-1993 2005-2010

2017- Mitä jos 2020: -6% ja 2021 -6%

Arvonlisäys kiintein hinnoin (miljoonaa euroa, viitevuosi 2010)


10

20

30

40

50

60

70

Aloitukset (miljoona kuutiota)

Aluerakentamisen kausi 1970-1974

Sääntelykauden loppu 1980-1986

Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen 1986-1988

Korkeasuhdanteesta uuteen taantumaan

2007-2009

Elpymisvaihe 1995-2000

Vakaan rakentamisen kausi 2001-2006

Kuollut Vuosikymmen

Rakentaminen suhdanneveturina

2015-2018

Koronakriisi 2020-

Syvä taantuma 1989-94

30 milj. m³(1991-1996)

42 milj. m³(2001-2006)

37 milj. m³(2015-2019)

45 milj. m³(1972-1989)

31 milj. m³(2021)


Rakentamisen tasot ja ennuste

Finanssikriisin jälkeinen taso ei riitä Suomen jälleenrakentamiseen tulevina vuosinaSuomea ei rakennettu valmiiksi

Rakentamisen elvytys

Rakentamisen arvonlisäys vaihtelee uudistalonrakentamisen myötäFinanssikriisin aikaiset nopeat elvytystoimet vaimensivat rakentamisen pudotusta 90-luvun kriisiin verrattuna

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

13000

14000

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

8Rakentamisen arvonlisäys (viiva, oikea akseli, kiintein hinnoin miljoonaa euroa) ja bkt (pylväskuvio, vasen akseli, vuosimuutos)

Aluerakentamisen kausi 1970-1974

Sääntelykauden loppu 1980-1986

Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen 1986-1988

Korkeasuhdanteesta uuteen taantumaan

2007-2009

Elpymisvaihe 1995-2000

Vakaan rakentamisen kausi 2001-2006

Kuollut Vuosikymmen

Rakentaminen suhdanneveturina

2015-2018

Koronakriisi 2020-

Syvä taantuma 1989-94




Rakentamisen työlliset

Rakentamisen työllisyyden tasot ovat nousseet kriiseistä huolimattaTyöllisyyden laskua pitää vaimentaa koronakriisissä

100000

110000

120000

130000

140000

150000

160000

170000

180000

190000

200000

210000

96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21

Rakentamisen työlliset (4. neljänneksen liukuva keskiarvo)

148 000(1999-2006)

187 000(2016-2019)

173 000(2009-2015)


178 000(2021)

Rakennusteollisuus RT ennuste 2020-2021*

Kerrostalot Rivitalot Omakotitalot

Vapaarahoitteiset ARA-asunnot

++Sijoittajakysyntä vetää

kuluttajakysyntää paremmin.

Rahoituksen saatavuus

kysymysmerkki.

ARA-tuotannon alkuvuosi

elvyttävää ja kasvaa

edelleen päätöksellä.

Merkitys korostuu.

Rivitalojen rakentaminen

vähenee muiden mukana.

Koronakriisi pilaa

pientalojen hyvin

alkaneen vuoden.

Asuntorakentaminen

2018: 45 000

2019: 38 700

2020: 28 000

2021: 26 500

Asuntorakentaminen hidastuu

vapaarahoitteisen tuotannon

laskun vuoksi alla vuotuisen

asuntotarpeen. Alueelliset erot

suuria.

Muut rakennukset

Muu rakentaminen

vähenee vanavedessä.

2018: 25 800

2019: 19 800

2020: 10 000

2021: 7 000

2018: 8 600

2019: 7 400

2020: 9 000

2021: 10 000

2018: 3 500

2019: 3 100

2020: 2 700

2021: 2 800

2018: 7 200

2019: 6 700

2020: 6 000

2021: 6 100

2018: 700

2019: 600

2020: 400

2021: 400= +

*uudet aloitukset

Rakennusteollisuus RT28.5.2020 19

13 14 15 16 17 18 19 20 21 13 14 15 16 17 18 19 20 21 13 14 15 16 17 18 19 20 21 13 14 15 16 17 18 19 20 21 13 14 15 16 17 18 19 20 2113 14 15 16 17 18 19 20 21

Yhteensä

Rakennusteollisuus RT ennuste 2020-2021*

Uudistalonrakentaminen Korjausrakentaminen Maa- ja vesirakentaminen

= Rakentaminen yhteensä*: 2019e: -1,2 % 2020e: -5,0 % 2021e: -4,0 %

Asunnot Toimitilat

2018: 8,8 %

2019: -2,3 %

2020: -20,0 %

2021: -11,0 %

Asuntorakentaminen hidastuminen kiihtyy.

Matala korkotaso tukee, mutta rs-

rahoituksen saanti voi muodostua

ongelmaksi. Kysynnän perusta ei poistu.

Toimitilojen muuta rakentamista

vahvempi kasvu hyytyy kaikissa

pääluokissa. Volyymi putoaa eniten

vuonna 2021.

15,4MRD. €

14,0MRD. €

6,8MRD. €

2018: 6,1 %

2019: 2,6 %

2020: -5,0 %

2021: -7,0%

2018: 1,0 %

2019: 1,0 %

2020: 0,5 %

2021: 1,5 %

2018: 3,9 %

2019: -2,5 %

2020: 3,0 %

2021: -3,0 %

7,0MRD. €

8,4MRD. €

++

*määrän muutos

Ilman uusi julkisia hankkeita maa-

ja vesirakentaminen kääntyy taas

ensi vuonna laskuun.

Korjausrakentaminen

hidastuu kuluva vuonna kun

taloyhtiöiden remonttipäätöksiä ei

päästä tekemään. Kuntien

taloustilanne vaikeuttaa julkisia

korjaushankkeita.

36,2MRD. €

Rakentaminen

2019 yhteensä

Rakennusteollisuus RT 28.5.2020 20

16 17 18 19 20 21 16 17 18 19 20 21 16 17 18 19 20 21 16 17 18 19 20 21

0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7

0,8

0,9

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Rahoitusmarkkinoiden stressi Euroalueella (Euro area Systemic Stress Composite Indicator -indeksi)


Päätöksenteko ja elvytys

Kriisit tulevat yllättäen Talouden rakenteet muuttuvat pysyvästi ja kokonaisuutta on vaikea hahmottaa

Koronakriisi

Markkina-häiriö

Systeeminen finanssikriisi

Eurooppalainen luottamuskriisi

Reaali-talouden taantuma

Kohonnut deflaatioriski

Valtionvelkakriisi

Ris

ki ka

svaa

Ris

ki pie

nenee

Valtionvelkakriisi

?!?

Lähde: EKP, Suomen Pankki


Rakentaminen jää lähivuosiksi matalalla tasolle

Näköpiirissä oleva taso ei riitä Suomen jälleenrakentamiseen

Rakennusteollisuus RT 2228.5.2020


Rakentamisen suhdanne

Yhteenveto

• Suomen taloutta uhkaa taas monen vuoden korpivaellus.

• Koronakriisi ei vielä alkuvuonna näkynyt työmailla.

• Rakentamisen näkymät synkentyneet nopeasti pohjalukemiin. Tilaajat siirtävät hankkeita.

• Rakentaminen hidastuu lähivuosiksi – riski pitkäaikaiseen hidastumiseen on olemassa.

• Näköpiirissä oleva rakentamisen taso ei riitä Suomen jälleenrakentamiseen ja talouden dynamiikan ylläpitoon.

• Tänä vuonna rakentamista painaa erityisesti asuntorakentaminen ja ensi vuonna enenevissä määrin toimitilarakentaminen.

• Rakentamisen työllisyys voi pudota lähivuosina pahimmillaan lähes 20 000 työllisellä.

• Ennustaminen yksittäisten rakennuslajien osalta on hankalaa – näkymä läpi eri rakentamisen lajien on laskeva.

• Asuntotuotanto putoaa keväästä alkaen alle vuosittaisen asuntotarpeen vapaarahoitteisen kerrostalorakentamisen laskun vuoksi. Rahoitus nousee ongelmaksi.

• Koronakriisi vähentää asuntojen tarjontaa, mutta ei niiden kysyntää.

• Asuntorakentamisen hiipuminen koskettaa koko yhteiskuntaa taloudellisesti ja sosiaalisesti.

• Finanssikriisin jälkeen nopeat elvytystoimet estivät rakentamisen taantuman ja suurtyöttömyyden ja tukivat Suomen talouskasvua.

Rakennusteollisuus RT23

28.5.2020


Lisätietoja:

[email protected], puh. 050 520 1636

28.5.2020


Koronakriisi muuttaa taloutta pysyvästi ja kokonaisuutta on vaikea hahmottaa

Päätöksentekokyky on toipumisen ydinkysymysToimitusjohtaja Aleksi Randell 28.5.2020



Vaihe 1.

Akuutin kriisin

Torjuminen

Vaihe 2.

Perinteinen elvytys

Vaihe 3.

Pitkän aikavälin tuotanto-

potentiaalin kasvattaminen

Näkymää montun pohjalta Kuopan täyttö Jälleenrakentaminen

Tilannekuva, käyttöpääoma, työvoima ja

materiaalit, viranomaistoiminta

Kehysriihielvytys, lisätalousarvio, budjettiriihi,

asuntomarkkinoiden tukeminen, nopeasti

toteutettavat infrahankkeet

Asuntomarkkinoiden tukeminen,

pitkän aikavälin kasvua tukevat infrahankkeet

Kestävän kehityksen hankkeet

Palautumisen polku

Montun pohjalta jälleenrakentamiseen

1.Työllisyys

28.5.202027

Viisi syytä miksi rakentaminen on

vaikuttava keino elvyttää taloutta

4.Vipu3.Kilpailukyky2.Verotulot 5.Kestävä

kasvu

Välitön vaikutus Pitkän aikavälin vaikutus (MAL)

Miljoona euroa rakentamiseen

työllistää 13–16 henkilöä.

Rakentamisen kotimaisuusaste on

suuri verrattuna muihin aloihin.

Esimerkki: Espoon kaupunkiradan

rakentamiseen käytettävät 275 milj.

euroa työllistäisi 4 125 henkilöä.

Hyvin valittu rakennuskohde vivuttaa

moninkertaisesti muuta rakentamista.

Esimerkki: Espoon kaupunkirata

sysää liikkeelle miljardien eurojen

rakennusurakat, mukaan lukien yli

25 000 asunnon rakentamisen.

Asunto- ja infrarakentaminen

parantavat työvoiman ja rahdin

liikkuvuutta. Pitkän aikavälin

kasvuedellytyksiä parannetaan

tehokkaimmin parantamalla

kotimaista ja kansainvälistä

saavutettavuutta.

Verojen osuus on 40-45 prosenttia

rakentamiseen sijoitetuista

euroista. Esimerkki: Espoon

kaupunkirataan sijoitettu veroeuro

palautuu takaisin yhteiskunnalle

yksin asuntorakentamisen

verotuloina yli kymmenkertaisesti.

Rakentaminen ylläpitää ja kasvattaa

talouden tuotantopotentiaalia, jonka

on oltava kunnossa talouden

kääntyessä kasvu-uralle koronakriisin

jälkeen. Rakentamisella on

mahdollisuus vähentää päästöjä.

Pitkän aikavälin kasvupotentiaalin hyödyntämiseksi maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) suunnittelu

pitää yhdistää ja laajentaa nykyistä kunnianhimoisemmin.


Rakennusteollisuus RT:n viestit

Suomen jälleenrakennukseen

• Jälleenrakennus on voitava tehdä velkarahalla - valtion velkaantuminen ei ole välitön ongelma.

• Toukokuun lisätalousarvion yhteydessä on käynnistettävä taloutta elvyttävät toimet sekä valmistautuminen exit-vaiheeseen.

• Lisätalousarvioissa on tehtävä päätöksiä mm.• MAL-sopimusten valtion rahoitusosuus (ei budjettivaikutusta)

• Kuntien infrarakentamiseen ja kiinteistöjen investointi- ja korjausrakentamiseen määräaikainen investointiavustukset

• Infrarakentamisen perusparannushankkeet

• Vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon valtion täytetakaus -mallin käyttöönotto

• Valtion tulee nostaa ARA:n myöntämisvaltuutta, parantaa nykyisiä ARA-tuotannon ehtoja ja nopeuttaa hakemusten käsittelyä

• Taloyhtiöiden määräaikaiset korjausavustukset

• Viimeistään syksyllä valtion tulee käynnistää nopeutetusti liikennehankkeita sekä tehdä päätöksiä tukielementeistä, jotka lisäävät tulevaisuuden uskoa ja vivuttavat liikkeelle asuntorakentamista ja julkista palvelurakentamista.



Lisätietoja:

[email protected], puh. 040 050 0822

28.5.2020

Suomessa on 2,5 miljoonaa työllistä, joista joka viides työllistyy rakentamisesta

tai olemassa olevan kiinteistön hoidosta.

1/5

Joka viides suomalainen työllistyy uuden

rakentamisesta tai olemassa olevan kiinteistön hoidosta

1 € → 2€3,4 – 5,7 mrd.€

Kasvua

Suomen kansallisvarallisuudesta 83 prosenttia on rakennetussa ympäristössä

Rakennetun ympäristön kunnossapidon laiminlyönti

maksaa vuosittain 3,4-5,7 miljardia euroa

Jokainen rakennettuun ympäristöön investoitu euro tuottaa itsensä

kaksinkertaisesti takaisin

Korjausvelkaa

150 000

Talouskasvu hidastuu – tarve uusille asunnoille

ja kasvualueet yhdistävälle infralle ei häviä

uutta asuntoa tämän hallituskauden aikana

Kaupungistumisen toinen aalto vaatii investointeja –

Suomi ei ole vielä valmis

1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku

Rakentaminen Bkt

Kaikkien kallein vaihtoehto on olla tekemättä mitään


2

mrd. €Valtio

3

mrd. €

Asunto

Oy

4

mrd.€Kiinteistö

Oy

7

mrd. €Kunta

7

mrd. €Yritykset

Rakentamisen asiakkaina on koko yhteiskunta

13 mrd. €Kotitaloudet

Yritykset käyttävät

laajasti rakentamisen

eri palveluita

Valtion rakentaminen

on lähes kokonaan

infrarakentamista

Kotitaloudet vastaavat puolesta

kaikesta uudisrakentamisesta ja

korjausrakentamista

Kunnat rakennuttavat

puolet Suomen infrasta.

Kunnissa korjataan ja

hoidetaan kiinteistöjä

Asunto ja kiinteistö Oy:t

vastaavat 1/3 kaikesta

korjausrakentamisesta ja yli

puolesta kiinteistönhoidosta


Uudistalonrakentaminen 15,4 mrd. €

Korjausrakentaminen 14,0 mrd. €

Maa- ja vesirakentaminen 6,8 mrd. €

Rakentaminen 36 miljardia

euroa vuonna 2019


Rakentamisen jakautuminen 2019

2675

4650

23891857

21881494

2824

4452

1127 23731299

759

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

Oma-kotitalot

Rivi- jakerrostalot

Liike-rakennukset

Julkisetrakennukset

Teollisuus- javarastorakennukset

Muutrakennukset

Miljoonaa euroa (2018) Uudisrakentaminen

Korjausrakentaminen

Uudistalonrakentaminen

Korjausrakentaminen

Maa- ja vesirakentaminen

15,4MRD. €

14,0MRD. €

6,8MRD. €

36,2MRD. €

RAKENTAMINEN YHTEENSÄ

new näköpiirissä oleva taso ei riitä suomen jälleenrakentamiseen … · 2020. 5. 29. ·...

Documents