Munivien kanojen hyvinvoinnin valvonta – Tilastoa
Ruotsin kananmunayhdistyksen hyvinvointiohjelmasta
A. Jeremiasson1), A. Comin2,3), L. Keeling3)
1 Swedish Egg Association2 Dept. of Disease Control and Epidemiology, Swedish National Veterinary Institute SVA3 Dept. of Animal Environment and Health, Swedish University of Agricultural Sciences SLU
• 8 miljoonaa munivaa kanaa
• 95 % valkoisia hybridejä
• Bovans Robust /Brown
• Lohmann Selected Leghorn/ Brown
• Tuotantokausi 75-95 viikon ikään
• Nokkien typistys kielletty
Ruotsin kananmunantuotanto
Ruotsin kananmunantuotanto
• 300 munantuotantotilaa
• Keskikoko 25 000 kanaa
• 23 tilalla yli 50 000 kanaa
• Kanaloissa on oltava ikkunat (luonnonvalon pääsy sisään)
• Ikkunat saa peittää tavanomaisessa tuotannossa, jos
luonnonvalo korvataan päivänvaloa jäljittelevällä
keinovalolla (315 -700 nm)
Ruotsin kananmunantuotanto 2015-2018
1/1 2015 1/1 2016 1/1 2017 1/3 2018
Kanapaikkoja % Kanapaikkoja % Kanapaikkoja % Kanapaikkoja %
Luomu 920 100 12,6 1 214 000 15,8 1 312 000 16,7 1 353 469 16,8
Ulko 81 800 1,1 230 000 3,0 232 700 3,0 244 461 3,0
Lattia 4 715 900 64,6 4 960 000 64,3 5 100 000 64,9 5 474 563 67,9
Vir.häkki 1 574 300 21,6 1 274 000 16,6 1 215 000 15,4 988 488 12,3
Yht. 7 292 100 7 678 000 7 860 145 8 038 414
Ruotsin kananmunayhdistyksen
eläinten hyvinvointiohjelma
Perinteisistä häkeistä
vaihtoehtoisiin järjestelmiin
Ruotsin kananmunayhdistys
Ruotsin valtion maatalousvirasto
Ruotsin maatalousyliopisto
Eläintiheys kerroslattiajärjestelmissä
(7-9 kanaa/m2 käytettävissä olevaa alaa)
2017 – viisi erilaista ohjelmaa
- Siitoskanat
- Nuorikot häkissä tai lattialla
- Nuorikot kerroslattiajärjestelmissä
- Munivat kanat kerros- tai perinteisissä
lattiakanaloissa
- Munivat kanat virikehäkeissä
ValvontakohdeHoito 0
- 4Tekniikka 0 - 4
Kerroin 1 - 10
Yhteensä Min. summa
Tilat, suojausLinnut ja jyrsijät 4 8Siilot 3Eteinen 2 8Munien käsittelytila 1Munavarasto 4 16Tautisuojaus 3 12KanalaLattia 2Seinät 2Katto 2Valaistus 4 16Ilmanvaihto 4 16Lanta 4Rehu 6 24Vedenjakelu 8 40
Toiminnalliset vaatimukset 10Varusteet 7Muut varusteetSähkö 1Varavirtalähde 3Hälytysjärjestelmä 3 12Lääkintävälineet 2Kanojen vastaanotto 1Jätehuolto 2Kirjanpito 4 12Eläinten hoito 10 40Munivat kanatKehon yleiskunto 8Jalat 4Nokkimisvauriot siivet 4Nokkimisvauriot keho 4Höyhenpeite 6Kuolleisuus %/kk 8Punkit 5
Valvontarutiinit
• Tilan jokainen kanalayksikkö valvotaan erikseen
• Parven valvontakäynti 40 - 65 viikon ikävälillä
• Valvontakäynti joka kolmannelle kanaerälle (joka
neljäs vuosi)
• Ruotsin kaikkien kanaloiden valvontakierto = 4 v.
Tuotantotavoittain valvontaohjelmassa
kanoista
91 % virikehäkeissä 90 % lattiakanaloissa
97 % ulkokanaloissa 98 % kerroslattia-
88 % luomutuotannossa kanaloissa
Saada yleiskuva kanaloiden tilanteesta
munantuotantokanaloissa toteutetuista ohjelmista
kerättyjen suurten tietomäärien pohjalta
Tulokset esitetään: Vuosi
Ikä
Tuotantotapa
Selvityksen tarkoitus
• 397 valvottua parvea*
• Ajanjakso: 2010 – 2014
• Tilastointi perustuu:– Vuosi– Ikä– Tuotantotapa
• Valvontakohteet:– Höyhenpeite– Punkit– Kuukausittainen kuolleisuus– Valaistus– Ilmanvaihto
*Flock = Unique combination of PSN, stable and date
Valvontakohde
Hoito 0 - 4 Tekniikka 0 - 4 Kerroin 1 - 10 Yhteensä Min. summa
Tilat, suojaus
Linnut ja jyrsijät 4 8
Siilot 3
Eteinen 2 8
Munien käsittelytila 1
Munavarasto 4 16
Tautisuojaus 3 12
Kanala
Lattia 2
Seinät 2
Katto 2
Valaistus 4 16
Ilmanvaihto 4 16
Lanta 4
Rehu 6 24
Vedenjakelu 8 40
Toiminnalliset vaatimukset 10
Varusteet 7
Muut varusteet
Sähkö 1
Varavirtalähde 3
Hälytysjärjestelmä 3 12
Lääkintävälineet 2
Kanojen vastaanotto 1
Jätehuolto 2
Kirjanpito 4 12
Eläinten hoito 10 40
Munivat kanat
Kehon yleiskunto 8
Jalat 4
Nokkimisvauriot siivet 4
Nokkimisvauriot keho 4
Höyhenpeite 6
Kuolleisuus %/kk 8
Punkit 5
45 46
75
127
104
0
20
40
60
80
100
120
2010 2011 2012 2013 2014År
An
tal
flo
ck
ar
Valvontaohjelmassa parvia 2010 - 2014
P
a
r
v
i
a
92
125
146
34
0
20
40
60
80
100
120
140
25-45 46-60 61-70 71-85Åldersgrupp (veckor)
An
tal
flo
ck
ar
Valvotut parvet ikäryhmittäin
Ikä viikkoa
P
a
r
v
i
a
6
31
8 8
30
8
24
30
2118
87
22
12
65
27
2010 2011 2012 2013 2014
IB FV EV IB FV EV IB FV EV IB FV EV IB FV EV
0
25
50
75
Inhysningssystem
An
tal
flo
ckar
Valvotut parvet tuotantotavan mukaan
P
a
r
v
i
a
Tuotantotapa: IB = virikehäkki, FV = kerroslattia, EV = perint. lattia
Höyhenpeite
92 125 146 340
5
10
15
20
25
25-45 46-60 61-70 71-85Åldersgrupp (veckor)
Po
än
g f
ör
25
.5-B
EF
JÄ
DR
ING
Havaintojen
lukumäärä/ikä-
ryhmä
mediaani
Vaihtelu-
kerroin
Höyhenpeite ikäryhmittäin
Ikäryhmä (viikkoa)
P
i
s
t
e
e
t
Age min max median IQR mean sd CV
25-45 6 24 24 0 22.11 4.26 19%
46-60 6 24 24 6 20.14 5.24 26%
61-70 0 24 18 12 18.58 5.87 32%
71-85 6 24 18 10.5 17.12 5.55 32%
Höyhenpeite ikäryhmittäin
Ikä min. max. Mediaani
Kvar-
tiiliväliKeski-
arvoKeski-
hajonta
68 243 860
5
10
15
20
25
Inredd bur Flervåning EnvåningInhysningssystem
Po
än
g f
ör
25.5
-BE
FJÄ
DR
ING
Höyhenpeite eri tuotantotavoilla
Virikehäkki
Kerroslattia
Lattia
Tuot. min max mediaani IQR mean sd CV
Vir.h. 6 24 18 6 19.68 4.73 24%
Krs-l. 6 24 24 6 20.14 5.47 27%
Lattia 0 24 18 12 18.77 6.09 32%
Höyhenpeite eri tuotantomuodoissa
Kvar-
tiiliväliKeski-
arvoKeski-
hajonta
Vaihtelu
kerroin
17 15 29 7 50 88 85 20 25 22 32 7
IB FV EV
25-4
5
46-6
0
61-7
0
71-8
5
25-4
5
46-6
0
61-7
0
71-8
5
25-4
5
46-6
0
61-7
0
71-8
5
0
5
10
15
20
25
Åldersgrupp (veckor)
Po
än
g f
ör
25
.5-B
EF
JÄ
DR
ING
Kanojen iän ja tuotantotavan vaikutus höyhenpeitteeseen
Ikäryhmä (viikkoa)
Ikä - tuot. min max mediaani IQR mean sd CV
25-45
Vir.h. 18 24 24 0 22.59 2.62 12%
Krs-l. 6 24 24 0 21.48 5.16 24%
Lattia 12 24 24 0 23.04 2.84 12%
46-60
Vir.h. 12 24 24 9 20 5.4 27%
Krs-l. 6 24 24 6 20.69 4.96 24%
Lattia 6 24 18 12 18 5.86 33%
61-70
Vir.h. 6 24 18 0 18 4.54 25%
Krs-l. 6 24 24 6 19.62 5.74 29%
Lattia 0 24 18 12 16.31 6.68 41%
71-85
Vir.h. 12 24 18 9 18.86 5.4 29%
Krs-l. 6 24 18 6 16.5 5.8 35%
Lattia 12 24 18 9 17.14 5.4 32%
Iän ja tuotantotavan vaikutus höyhenpeitteeseenKvar-tiiliväli
Keski
-arvo
Keski-
hajontaVaihtelu-
kerroin
Kanapunkit
92 125 146 34
5
10
15
20
25-45 46-60 61-70 71-85Åldersgrupp (veckor)
Po
än
g f
ör
25
.7-K
VA
LS
TE
RKanapunkkeja kanojen eri ikävaiheissa
Ikäryhmä (viikkoa)
Ikä vk min max mediaani IQR mean sd CV
25-45 10 20 20 5 17.99 2.78 15%
46-60 10 20 20 5 18.08 2.68 15%
61-70 10 20 20 5 17.47 3.12 18%
71-85 10 20 20 5 17.5 2.82 16%
Kanapunkit kanojen ikäryhmittäin
Kvar-
tiiliväli
Keski-
arvo
Keski-
hajonta
Vaihtelu
kerroin
68 243 86
5
10
15
20
Inredd bur Flervåning EnvåningInhysningssystem
Po
än
g f
ör
25
.7-K
VA
LS
TE
RKanapunkkeja eri tuotantomuodoissa
Virikehäkki
Kerroslattia
Lattia
23
Tuot. min max mediaani IQR mean sd CV
Vir.h. 10 20 15 5 15.59 3.18 20%
Krs-l. 10 20 20 5 18.52 2.42 13%
Lattia 10 20 20 5 17.44 2.95 17%
Kanojen tuotantotavan vaikutus kanapunkkeihin
Kvar-
tiiliväliKeski-
arvo
Keski-
hajontaVaihtelu-
kerroin
17 15 29 7 50 88 85 20 25 22 32 7
IB FV EV
25-4
5
46-6
0
61-7
0
71-8
5
25-4
5
46-6
0
61-7
0
71-8
5
25-4
5
46-6
0
61-7
0
71-8
5
5
10
15
20
Åldersgrupp (veckor)
Po
än
g f
ör
25.7
-KV
AL
ST
ER
Kanojen iän ja tuotantotavan vaikutus punkkeihin
Ikäryhmä (viikkoa)
25
Ikä - Tuot. min max mediaani IQR mean sd CV
25-45
Vir.h. 10 20 15 5 15.88 3.18 20%
Krs-l. 15 20 20 0 18.90 2.09 11%
Lattia 10 20 20 5 17.60 2.93 17%
46-60
Vir.h. 15 20 15 0 15.67 1.76 11%
Krs-l. 10 20 20 0 18.75 2.43 13%
Lattia 10 20 15 5 17.05 2.95 17%
61-70
Vir.h. 10 20 15 0 14.83 3.40 23%
Krs-l. 10 20 20 5 18.35 2.49 14%
Lattia 10 20 20 5 17.50 3.11 18%
71-85
Vir.h. 10 20 20 3 17.86 3.93 22%
Krs-l. 15 20 15 5 17.25 2.55 15%
Lattia 15 20 20 5 17.86 2.67 15%
Kanojen iän ja tuotantotavan vaikutus kanapunkkeihin
Kvar-tiiliväli
Keski
-arvo
Keski-
hajontaVaihtelu-
kerroin
Kuolleisuus / kk
92 125 146 34
0.0
0.5
1.0
1.5
2.0
25-45 46-60 61-70 71-85Åldersgrupp (veckor)
Dö
dli
gh
et
(%/m
ån
ad
)
Kuolleisuus %/kk ikäryhmittäin
Ikäryhmä (viikkoa)
Ikä min max mediaani IQR mean sd CV
25-45 0.00% 1.65% 0.27% 0.23% 0.33% 0.28% 85%
46-60 0.00% 0.84% 0.30% 0.17% 0.32% 0.16% 50%
61-70 0.05% 1.67% 0.31% 0.21% 0.37% 0.26% 70%
71-85 0.10% 1.90% 0.34% 0.17% 0.45% 0.35% 78%
Kuukausittainen kuolleisuus ikäryhmittäin
Kvar-
tiiliväliKeski-
arvo
Keski-
hajonta
Vaihtelu-
kerroin
68 243 86
0.0
0.5
1.0
1.5
2.0
FurnishedCages
MultiTier
SingleTier
Housing type
Dö
dli
gh
et
(%/m
ån
ad
)
Virikehäkki
Kerroslattia
Lattia
Kuolleisuus %/kk eri tuotantomuodoissa
30
Hous. min max median IQR mean sd CV
Vir.h. 0.07% 0.43% 0.21% 0.15% 0.23% 0.09% 39%
Krs-l. 0.00% 1.67% 0.31% 0.18% 0.35% 0.24% 69%
Lattia 0.00% 1.90% 0.37% 0.26% 0.45% 0.32% 71%
Kuukausittainen kuolleisuus eri tuotantomuodoissa
Kvar-
tiiliväliKeski-
arvoKeski-
hajontaVaihtelu
-kerroin
17 15 29 7 50 88 85 20 25 22 32 7
IB FV EV
25-4
5
46-6
0
61-7
0
71-8
5
25-4
5
46-6
0
61-7
0
71-8
5
25-4
5
46-6
0
61-7
0
71-8
5
0.0
0.5
1.0
1.5
2.0
Åldersgrupp (veckor)
Dö
dli
gh
et
(%/m
ån
ad
)Kuolleisuus %/kk ikäryhmittäin eri tuotantomuodoissa
Ikäryhmä (viikkoa)
32
Ikä - Tuot. min max mediaani IQR mean sd CV
25-45
Vir.h. 0.07% 0.41% 0.14% 0.06% 0.18% 0.09% 50%
Krs-l. 0.00% 1.65% 0.29% 0.18% 0.36% 0.28% 78%
Lattia 0.00% 1.39% 0.32% 0.29% 0.40% 0.34% 85%
46-60
Vir.h. 0.13% 0.35% 0.27% 0.12% 0.25% 0.07% 28%
Krs-l. 0.03% 0.84% 0.30% 0.16% 0.31% 0.15% 48%
Lattia 0.00% 0.74% 0.37% 0.28% 0.42% 0.19% 45%
61-70
Vir.h. 0.07% 0.43% 0.22% 0.11% 0.23% 0.08% 35%
Krs-l. 0.05% 1.67% 0.31% 0.20% 0.37% 0.26% 70%
Lattia 0.12% 1.45% 0.42% 0.21% 0.48% 0.31% 65%
71-85
Vir.h. 0.16% 0.41% 0.34% 0.04% 0.32% 0.08% 25%
Krs-l. 0.10% 1.51% 0.35% 0.19% 0.45% 0.30% 67%
Lattia 0.24% 1.90% 0.34% 0.22% 0.59% 0.59% 100%
Kuolleisuus / kk ikäryhmittäin eri tuotantomuodoissa
Keski-
arvo
Kvar-
tiiliväliKeski-
hajontaVaihtelu-
kerroin
Päätelmät
Tietojen analysointi osoittaa :
• Höyhenpeite huononee iän myötä
• Huonokuntoisin höyhenpeite kanoilla oli
perinteisissä lattiakanaloissa
• Kanapunkkiongelmia oli eniten
virikehäkkikanaloissa
• Kuukausittainen kuolleisuus oli pienin
virikehäkeissä
• Korkein kuukausittainen kuolleisuus oli
perinteisissä lattiakanaloissa
Tarkempi analysointi
Tutkittaessa vuorovaikutussuhteita:
• Tuotantotapa
• Varusteet
• Hoito
• Hyvinvoinnin avaintekijät
Suoraan tai epäsuorasti eläinten
hyvinvointiin liittyvät muuttujat
Eläinten hyvinvointiBioturvallisuus
RuokaturvallisuusTuotteen laatu
YmpäristöSosiaalinen vastuu
Ruotsalaisen kananmunan sertifiointi
IP Elintarvike, ISO 22000, FSSC 22000 tai BRC
Eläintenhyvinvointiohjelma
Salmonellavalvonta-ohjelma
Koulutus
ISO 14001
YK:n Compact Globals-periaatteet
Pakkaamo
Tuottaja
Kasvattaja & hautomo
Rehu
Sertifioitu kananmuna
Kasvattaja
Toimitus
Kuittaus
Sertifointitaso
Vähittäismyyjäntarkastus
• Jokainen taso sertifioidaan
• Jälijitettävyys joka tasolla
• Sertifiointiprosessi alkaaalimmalta tasolta
Sertifiointiprosessi
Emokanalat/Haudonta/Kasvatus/Munitus
Hyväksytty eläinten hyvinvointiohjelma (kaikillatasoilla)
Hyväksytty vapaaehtoinen salmonellaohjelma
Hyväksytty Svenska Ägg koulutus
Ei nokkien typistystä
Ei antibioottien käyttöä
Sertifioitujen rehun käyttä
Eläinten käsittely Svenska Äggin ohjeidenmukaan
Pakkaamo
Tuottaja
Kasvattaja &
hautomo
Rehu
Sertifioitu kananmuna
Kasvattaja
Toimitus
Kuittaus
Sertifiointitaso
Vähittäismyyjäntarkastus
Svenska Äggin eläinlääkäri osallistuu yhteenhaudontaan vuodessa
Poikasten hankinta sertifioidulta hautomolta
Nuorikot sertifioidulta kasvattajalta
Nuorikoiden ja munintakanojen määrä kanalassaperustuu mitattuun pinta-alaan ja laitteistoon
Haudontapäivä, rokotukset ym. Dokumentoidaan jatiedot toimitetaan nuorikoiden vastaanottajallesiirron yhteydessä
Kriteerit
Nykyisin 223 kohdetta sertifioitu
6 Rehunvalmistajaa2 Hautomoa20 Kasvattajaa184 Munantuottajaa11 Pakkaamoa
Noin 82 % kaikista kananmunista on sertifioituja