munivien kanojen hyvinvoinnin valvonta tilastoa …...lattia 4 715 900 64,6 4 960 000 64,3 5 100 000...

Munivien kanojen hyvinvoinnin valvonta – Tilastoa

Ruotsin kananmunayhdistyksen hyvinvointiohjelmasta

A. Jeremiasson1), A. Comin2,3), L. Keeling3)

1 Swedish Egg Association2 Dept. of Disease Control and Epidemiology, Swedish National Veterinary Institute SVA3 Dept. of Animal Environment and Health, Swedish University of Agricultural Sciences SLU

• 8 miljoonaa munivaa kanaa

• 95 % valkoisia hybridejä

• Bovans Robust /Brown

• Lohmann Selected Leghorn/ Brown

• Tuotantokausi 75-95 viikon ikään

• Nokkien typistys kielletty

Ruotsin kananmunantuotanto

Ruotsin kananmunantuotanto

• 300 munantuotantotilaa

• Keskikoko 25 000 kanaa

• 23 tilalla yli 50 000 kanaa

• Kanaloissa on oltava ikkunat (luonnonvalon pääsy sisään)

• Ikkunat saa peittää tavanomaisessa tuotannossa, jos

luonnonvalo korvataan päivänvaloa jäljittelevällä

keinovalolla (315 -700 nm)

Ruotsin kananmunantuotanto 2015-2018

1/1 2015 1/1 2016 1/1 2017 1/3 2018

Kanapaikkoja % Kanapaikkoja % Kanapaikkoja % Kanapaikkoja %

Luomu 920 100 12,6 1 214 000 15,8 1 312 000 16,7 1 353 469 16,8

Ulko 81 800 1,1 230 000 3,0 232 700 3,0 244 461 3,0

Lattia 4 715 900 64,6 4 960 000 64,3 5 100 000 64,9 5 474 563 67,9

Vir.häkki 1 574 300 21,6 1 274 000 16,6 1 215 000 15,4 988 488 12,3

Yht. 7 292 100 7 678 000 7 860 145 8 038 414

Ruotsin kananmunayhdistyksen

eläinten hyvinvointiohjelma

Perinteisistä häkeistä

vaihtoehtoisiin järjestelmiin

Ruotsin kananmunayhdistys

Ruotsin valtion maatalousvirasto

Ruotsin maatalousyliopisto

Eläintiheys kerroslattiajärjestelmissä

(7-9 kanaa/m2 käytettävissä olevaa alaa)

2017 – viisi erilaista ohjelmaa

- Siitoskanat

- Nuorikot häkissä tai lattialla

- Nuorikot kerroslattiajärjestelmissä

- Munivat kanat kerros- tai perinteisissä

lattiakanaloissa

- Munivat kanat virikehäkeissä

ValvontakohdeHoito 0

- 4Tekniikka 0 - 4

Kerroin 1 - 10

Yhteensä Min. summa

Tilat, suojausLinnut ja jyrsijät 4 8Siilot 3Eteinen 2 8Munien käsittelytila 1Munavarasto 4 16Tautisuojaus 3 12KanalaLattia 2Seinät 2Katto 2Valaistus 4 16Ilmanvaihto 4 16Lanta 4Rehu 6 24Vedenjakelu 8 40

Toiminnalliset vaatimukset 10Varusteet 7Muut varusteetSähkö 1Varavirtalähde 3Hälytysjärjestelmä 3 12Lääkintävälineet 2Kanojen vastaanotto 1Jätehuolto 2Kirjanpito 4 12Eläinten hoito 10 40Munivat kanatKehon yleiskunto 8Jalat 4Nokkimisvauriot siivet 4Nokkimisvauriot keho 4Höyhenpeite 6Kuolleisuus %/kk 8Punkit 5

Valvontarutiinit

• Tilan jokainen kanalayksikkö valvotaan erikseen

• Parven valvontakäynti 40 - 65 viikon ikävälillä

• Valvontakäynti joka kolmannelle kanaerälle (joka

neljäs vuosi)

• Ruotsin kaikkien kanaloiden valvontakierto = 4 v.

Tuotantotavoittain valvontaohjelmassa

kanoista

91 % virikehäkeissä 90 % lattiakanaloissa

97 % ulkokanaloissa 98 % kerroslattia-

88 % luomutuotannossa kanaloissa

Saada yleiskuva kanaloiden tilanteesta

munantuotantokanaloissa toteutetuista ohjelmista

kerättyjen suurten tietomäärien pohjalta

Tulokset esitetään: Vuosi

Ikä

Tuotantotapa

Selvityksen tarkoitus

• 397 valvottua parvea*

• Ajanjakso: 2010 – 2014

• Tilastointi perustuu:– Vuosi– Ikä– Tuotantotapa

• Valvontakohteet:– Höyhenpeite– Punkit– Kuukausittainen kuolleisuus– Valaistus– Ilmanvaihto

*Flock = Unique combination of PSN, stable and date

Valvontakohde

Hoito 0 - 4 Tekniikka 0 - 4 Kerroin 1 - 10 Yhteensä Min. summa

Tilat, suojaus

Linnut ja jyrsijät 4 8

Siilot 3

Eteinen 2 8

Munien käsittelytila 1

Munavarasto 4 16

Tautisuojaus 3 12

Kanala

Lattia 2

Seinät 2

Katto 2

Valaistus 4 16

Ilmanvaihto 4 16

Lanta 4

Rehu 6 24

Vedenjakelu 8 40

Toiminnalliset vaatimukset 10

Varusteet 7

Muut varusteet

Sähkö 1

Varavirtalähde 3

Hälytysjärjestelmä 3 12

Lääkintävälineet 2

Kanojen vastaanotto 1

Jätehuolto 2

Kirjanpito 4 12

Eläinten hoito 10 40

Munivat kanat

Kehon yleiskunto 8

Jalat 4

Nokkimisvauriot siivet 4

Nokkimisvauriot keho 4

Höyhenpeite 6

Kuolleisuus %/kk 8

Punkit 5

45 46

75

127

104

0

20

40

60

80

100

120

2010 2011 2012 2013 2014År

An

tal

flo

ck

ar

Valvontaohjelmassa parvia 2010 - 2014

P

a

r

v

i

a

92

125

146

34

0

20

40

60

80

100

120

140

25-45 46-60 61-70 71-85Åldersgrupp (veckor)

An

tal

flo

ck

ar

Valvotut parvet ikäryhmittäin

Ikä viikkoa

P

a

r

v

i

a

6

31

8 8

30

8

24

30

2118

87

22

12

65

27

2010 2011 2012 2013 2014

IB FV EV IB FV EV IB FV EV IB FV EV IB FV EV

0

25

50

75

Inhysningssystem

An

tal

flo

ckar

Valvotut parvet tuotantotavan mukaan

P

a

r

v

i

a

Tuotantotapa: IB = virikehäkki, FV = kerroslattia, EV = perint. lattia

Höyhenpeite

92 125 146 340

5

10

15

20

25


Po

än

g f

ör

25

.5-B

EF

JÄ

DR

ING

Havaintojen

lukumäärä/ikä-

ryhmä

mediaani

Vaihtelu-

kerroin

Höyhenpeite ikäryhmittäin

Ikäryhmä (viikkoa)

P

i

s

t

e

e

t

Age min max median IQR mean sd CV

25-45 6 24 24 0 22.11 4.26 19%

46-60 6 24 24 6 20.14 5.24 26%

61-70 0 24 18 12 18.58 5.87 32%

71-85 6 24 18 10.5 17.12 5.55 32%

Höyhenpeite ikäryhmittäin

Ikä min. max. Mediaani

Kvar-

tiiliväliKeski-

arvoKeski-

hajonta

68 243 860

5

10

15

20

25

Inredd bur Flervåning EnvåningInhysningssystem

Po

än

g f

ör

25.5

-BE

FJÄ

DR

ING

Höyhenpeite eri tuotantotavoilla

Virikehäkki

Kerroslattia

Lattia

Tuot. min max mediaani IQR mean sd CV

Vir.h. 6 24 18 6 19.68 4.73 24%

Krs-l. 6 24 24 6 20.14 5.47 27%

Lattia 0 24 18 12 18.77 6.09 32%

Höyhenpeite eri tuotantomuodoissa

Kvar-

tiiliväliKeski-

arvoKeski-

hajonta

Vaihtelu

kerroin

17 15 29 7 50 88 85 20 25 22 32 7

IB FV EV

25-4

5

46-6

0

61-7

0

71-8

5

25-4

5

46-6

0

61-7

0

71-8

5

25-4

5

46-6

0

61-7

0

71-8

5

0

5

10

15

20

25

Åldersgrupp (veckor)

Po

än

g f

ör

25

.5-B

EF

JÄ

DR

ING

Kanojen iän ja tuotantotavan vaikutus höyhenpeitteeseen


Ikä - tuot. min max mediaani IQR mean sd CV

25-45

Vir.h. 18 24 24 0 22.59 2.62 12%

Krs-l. 6 24 24 0 21.48 5.16 24%

Lattia 12 24 24 0 23.04 2.84 12%

46-60

Vir.h. 12 24 24 9 20 5.4 27%

Krs-l. 6 24 24 6 20.69 4.96 24%

Lattia 6 24 18 12 18 5.86 33%

61-70

Vir.h. 6 24 18 0 18 4.54 25%

Krs-l. 6 24 24 6 19.62 5.74 29%

Lattia 0 24 18 12 16.31 6.68 41%

71-85

Vir.h. 12 24 18 9 18.86 5.4 29%

Krs-l. 6 24 18 6 16.5 5.8 35%

Lattia 12 24 18 9 17.14 5.4 32%

Iän ja tuotantotavan vaikutus höyhenpeitteeseenKvar-tiiliväli

Keski

-arvo

Keski-

hajontaVaihtelu-

kerroin

Kanapunkit

92 125 146 34

5

10

15

20


Po

än

g f

ör

25

.7-K

VA

LS

TE

RKanapunkkeja kanojen eri ikävaiheissa


Ikä vk min max mediaani IQR mean sd CV

25-45 10 20 20 5 17.99 2.78 15%

46-60 10 20 20 5 18.08 2.68 15%

61-70 10 20 20 5 17.47 3.12 18%

71-85 10 20 20 5 17.5 2.82 16%

Kanapunkit kanojen ikäryhmittäin

Kvar-

tiiliväli

Keski-

arvo

Keski-

hajonta

Vaihtelu

kerroin

68 243 86

5

10

15

20

Inredd bur Flervåning EnvåningInhysningssystem

Po

än

g f

ör

25

.7-K

VA

LS

TE

RKanapunkkeja eri tuotantomuodoissa

Virikehäkki

Kerroslattia

Lattia

23

Tuot. min max mediaani IQR mean sd CV

Vir.h. 10 20 15 5 15.59 3.18 20%

Krs-l. 10 20 20 5 18.52 2.42 13%

Lattia 10 20 20 5 17.44 2.95 17%

Kanojen tuotantotavan vaikutus kanapunkkeihin

Kvar-

tiiliväliKeski-

arvo

Keski-

hajontaVaihtelu-

kerroin

17 15 29 7 50 88 85 20 25 22 32 7

IB FV EV

25-4

5

46-6

0

61-7

0

71-8

5

25-4

5

46-6

0

61-7

0

71-8

5

25-4

5

46-6

0

61-7

0

71-8

5

5

10

15

20


Po

än

g f

ör

25.7

-KV

AL

ST

ER

Kanojen iän ja tuotantotavan vaikutus punkkeihin


25

Ikä - Tuot. min max mediaani IQR mean sd CV

25-45

Vir.h. 10 20 15 5 15.88 3.18 20%

Krs-l. 15 20 20 0 18.90 2.09 11%

Lattia 10 20 20 5 17.60 2.93 17%

46-60

Vir.h. 15 20 15 0 15.67 1.76 11%

Krs-l. 10 20 20 0 18.75 2.43 13%

Lattia 10 20 15 5 17.05 2.95 17%

61-70

Vir.h. 10 20 15 0 14.83 3.40 23%

Krs-l. 10 20 20 5 18.35 2.49 14%

Lattia 10 20 20 5 17.50 3.11 18%

71-85

Vir.h. 10 20 20 3 17.86 3.93 22%

Krs-l. 15 20 15 5 17.25 2.55 15%

Lattia 15 20 20 5 17.86 2.67 15%

Kanojen iän ja tuotantotavan vaikutus kanapunkkeihin

Kvar-tiiliväli

Keski

-arvo

Keski-

hajontaVaihtelu-

kerroin

Kuolleisuus / kk

92 125 146 34

0.0

0.5

1.0

1.5

2.0


Dö

dli

gh

et

(%/m

ån

ad

)

Kuolleisuus %/kk ikäryhmittäin


Ikä min max mediaani IQR mean sd CV

25-45 0.00% 1.65% 0.27% 0.23% 0.33% 0.28% 85%

46-60 0.00% 0.84% 0.30% 0.17% 0.32% 0.16% 50%

61-70 0.05% 1.67% 0.31% 0.21% 0.37% 0.26% 70%

71-85 0.10% 1.90% 0.34% 0.17% 0.45% 0.35% 78%

Kuukausittainen kuolleisuus ikäryhmittäin

Kvar-

tiiliväliKeski-

arvo

Keski-

hajonta

Vaihtelu-

kerroin

68 243 86

0.0

0.5

1.0

1.5

2.0

FurnishedCages

MultiTier

SingleTier

Housing type

Dö

dli

gh

et

(%/m

ån

ad

)

Virikehäkki

Kerroslattia

Lattia

Kuolleisuus %/kk eri tuotantomuodoissa

30

Hous. min max median IQR mean sd CV

Vir.h. 0.07% 0.43% 0.21% 0.15% 0.23% 0.09% 39%

Krs-l. 0.00% 1.67% 0.31% 0.18% 0.35% 0.24% 69%

Lattia 0.00% 1.90% 0.37% 0.26% 0.45% 0.32% 71%

Kuukausittainen kuolleisuus eri tuotantomuodoissa

Kvar-

tiiliväliKeski-

arvoKeski-

hajontaVaihtelu

-kerroin

17 15 29 7 50 88 85 20 25 22 32 7

IB FV EV

25-4

5

46-6

0

61-7

0

71-8

5

25-4

5

46-6

0

61-7

0

71-8

5

25-4

5

46-6

0

61-7

0

71-8

5

0.0

0.5

1.0

1.5

2.0


Dö

dli

gh

et

(%/m

ån

ad

)Kuolleisuus %/kk ikäryhmittäin eri tuotantomuodoissa


32

Ikä - Tuot. min max mediaani IQR mean sd CV

25-45

Vir.h. 0.07% 0.41% 0.14% 0.06% 0.18% 0.09% 50%

Krs-l. 0.00% 1.65% 0.29% 0.18% 0.36% 0.28% 78%

Lattia 0.00% 1.39% 0.32% 0.29% 0.40% 0.34% 85%

46-60

Vir.h. 0.13% 0.35% 0.27% 0.12% 0.25% 0.07% 28%

Krs-l. 0.03% 0.84% 0.30% 0.16% 0.31% 0.15% 48%

Lattia 0.00% 0.74% 0.37% 0.28% 0.42% 0.19% 45%

61-70

Vir.h. 0.07% 0.43% 0.22% 0.11% 0.23% 0.08% 35%

Krs-l. 0.05% 1.67% 0.31% 0.20% 0.37% 0.26% 70%

Lattia 0.12% 1.45% 0.42% 0.21% 0.48% 0.31% 65%

71-85

Vir.h. 0.16% 0.41% 0.34% 0.04% 0.32% 0.08% 25%

Krs-l. 0.10% 1.51% 0.35% 0.19% 0.45% 0.30% 67%

Lattia 0.24% 1.90% 0.34% 0.22% 0.59% 0.59% 100%

Kuolleisuus / kk ikäryhmittäin eri tuotantomuodoissa

Keski-

arvo

Kvar-

tiiliväliKeski-

hajontaVaihtelu-

kerroin

Päätelmät

Tietojen analysointi osoittaa :

• Höyhenpeite huononee iän myötä

• Huonokuntoisin höyhenpeite kanoilla oli

perinteisissä lattiakanaloissa

• Kanapunkkiongelmia oli eniten

virikehäkkikanaloissa

• Kuukausittainen kuolleisuus oli pienin

virikehäkeissä

• Korkein kuukausittainen kuolleisuus oli

perinteisissä lattiakanaloissa

Tarkempi analysointi

Tutkittaessa vuorovaikutussuhteita:

• Tuotantotapa

• Varusteet

• Hoito

• Hyvinvoinnin avaintekijät

Suoraan tai epäsuorasti eläinten

hyvinvointiin liittyvät muuttujat

Eläinten hyvinvointiBioturvallisuus

RuokaturvallisuusTuotteen laatu

YmpäristöSosiaalinen vastuu

Ruotsalaisen kananmunan sertifiointi

IP Elintarvike, ISO 22000, FSSC 22000 tai BRC

Eläintenhyvinvointiohjelma

Salmonellavalvonta-ohjelma

Koulutus

ISO 14001

YK:n Compact Globals-periaatteet

Pakkaamo

Tuottaja

Kasvattaja & hautomo

Rehu

Sertifioitu kananmuna

Kasvattaja

Toimitus

Kuittaus

Sertifointitaso

Vähittäismyyjäntarkastus

• Jokainen taso sertifioidaan

• Jälijitettävyys joka tasolla

• Sertifiointiprosessi alkaaalimmalta tasolta

Sertifiointiprosessi

Emokanalat/Haudonta/Kasvatus/Munitus

Hyväksytty eläinten hyvinvointiohjelma (kaikillatasoilla)

Hyväksytty vapaaehtoinen salmonellaohjelma

Hyväksytty Svenska Ägg koulutus

Ei nokkien typistystä

Ei antibioottien käyttöä

Sertifioitujen rehun käyttä

Eläinten käsittely Svenska Äggin ohjeidenmukaan

Pakkaamo

Tuottaja

Kasvattaja &

hautomo

Rehu

Sertifioitu kananmuna

Kasvattaja

Toimitus

Kuittaus

Sertifiointitaso

Vähittäismyyjäntarkastus

Svenska Äggin eläinlääkäri osallistuu yhteenhaudontaan vuodessa

Poikasten hankinta sertifioidulta hautomolta

Nuorikot sertifioidulta kasvattajalta

Nuorikoiden ja munintakanojen määrä kanalassaperustuu mitattuun pinta-alaan ja laitteistoon

Haudontapäivä, rokotukset ym. Dokumentoidaan jatiedot toimitetaan nuorikoiden vastaanottajallesiirron yhteydessä

Kriteerit

Nykyisin 223 kohdetta sertifioitu

6 Rehunvalmistajaa2 Hautomoa20 Kasvattajaa184 Munantuottajaa11 Pakkaamoa

Noin 82 % kaikista kananmunista on sertifioituja

Kiitos mielen-

kiinnosta!

[email protected]

mailto:[email protected]

munivien kanojen hyvinvoinnin valvonta tilastoa …...lattia 4 715 900 64,6 4 960 000 64,3 5 100 000...

Documents