Lapsen ja vanhempien
stressinhallintakeinojen tukeminen
viranomaisprosesseissa Terhi Punna,
erikoispsykologi, PsL,
psykoterapeutti,
VSSHP/ LASTA-hanke
LÄHTÖKOHTA
23.10.2015 Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL 2
Kun epäillään lapseen kohdistunutta rikosta
Viranomaisilla on velvollisuus toimia
– Lastensuojelun velvollisuus on tehdä välitön arvio ja selvitys asiassa lapsen tilanteen turvaamiseksi
– Poliisin on kerättävä monipuolisesti ja tutkinnallisesti laadukasta näyttöä asian selvittämiseksi
– Mahdollisen hoitotahon on voitava taata lapselle hänen tilanteensa edellyttämät tutkimus- ja hoitotoimenpiteet
Viranomaisten työ on vaativaa ja edellyttää tehokkuutta.
23.10.2015 Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna; PsL
3
Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen sekä Euroopan Neuvoston tarkentaviin linjauksiin ja sopimuksiin
23.10.2015 Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL
4
• Lasten oikeuksien sopimus (LOS) on lainvoimainen ohjaava asiakirja kaikelle toiminnalle, joka liittyy lapsiin (SopS 59 ja 60/1991): lapsia on suojeltava kaikenlaiselta väkivallalta.
• LASTA-toiminta tuo kaksi keskeistä LOS-periaatetta käytäntöön:
– Lapsen oikeus kasvaa vapaana väkivallasta ja muusta kaltoinkohtelusta
– Lapsen oikeus vaikuttaa siihen, miten häntä kohdellaan viranomaistoimintoja toteutettaessa.
• Euroopan neuvosto linjaa lapsiystävällisen oikeuden suuntaviivat ja rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevat vähimmäisvaatimukset (2012/29/EU)
23.10.2015 Esityksen nimi / Tekijä 5
• Lanzaroten sopimus (ETS 201, SopS 87/2011): lasten suojeleminen seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan.
– Suomen tulee varmistaa, ”että tutkinta ja rikosprosessi toteutetaan lapsen parhaaksi eduksi ja lapsen oikeuksia kunnioittaen.
– Siten Suomi ”omaksuu lähestymistavan, joka suojaa uhreja, varmistuen siitä, etteivät tutkinta ja rikosprosessi pahenna lapsen kokemaa traumaa ja että rikosoikeudellisten toimenpiteiden jälkeen annetaan tarvittaessa apua”
– Vastaavasti lapsen kuulemisen tulee tehdä tähän tehtävään koulutettu henkilö, joka hoitaa kaikki lapsen kuulustelut - ja paikassa joka on suunniteltu tai muutettu lapsen kuulemista varten
23.10.2015 Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL
6
Istanbulin sopimus (SopS 53/2015): naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva yleissopimus • Suomi on sitoutunut auttamaan samalla tavalla kaikkia
perheväkivallan uhreja • Auttaminen on keskeinen osa yhteiskunnan vastuuta
lapsiuhreja kohtaan • Auttaminen on sekä väkivallalta suojaamista, väkivallan
vaikutusten vähentämistä että lapsiystävällistä rikostutkintaa ja oikeuskäytäntöä
• Kukin viranomaistoimija vastaa omasta prosessistaan: kokonaisuuden kantaminen vaatii koordinoitua yhteistoimintaa
Esitutkintalaki huomioi lapsen erityisyyden
• Esitutkintalain periaatteen mukaan (ETL 4:7) alle 18-vuotiasta on kohdeltava hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla ja on huolehdittava siitä, että hänelle ei aiheudu tutkimuksesta tarpeetonta haittaa
• Lapsiin kohdistuvien väkivalta- ja seksuaalirikosten tutkinta luokitellaan aina vaativaksi rikostutkinnaksi
23.10.2015 Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL
7
SILTI…
23.10.2015 Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL
8
Viranomaisprosessien käynnistyminen voidaan kokea myös kriisinä
Lapsen pahoinpitelyyn tai seksuaaliseen
hyväksikäyttöön liittyvät rikosepäilyt käynnistävät
viranomaisprosesseja, joiden kulkua yksilö/ perhe ei voi
kontrolloida tai aina edes ennakoida.
Viranomaistoimijoiden suhdetta toisiinsa on usein
vaikea hahmottaa.
23.10.2015 •Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
•Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL
9
Tilanne voi muodostua:
• äkilliseksi tapahtumaksi/ tapahtumien ketjuksi, johon yksilön ja perheen on sopeuduttava
• uhaksi kokemukselle omasta pystyvyydestä sekä hallinnan tunteesta suhteessa omaan elämään ja toisiin ihmisiin
• kuormitustekijäksi jo ennalta kuormittuneeseen tilanteeseen
• kriisiksi, joka voi heikentää toimintakykyä.
23.10.2015 Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL
10
Kriisi ei ole yhtä kuin trauma
• Useimmat ihmiset kohtaavat elämänsä aikana kriisejä.
• Kriisireaktio on normaali reaktio epänormaaliin tilanteeseen.
• Stressin säätelykyky on yksilöllistä, mutta sitä voidaan tukea.
• Jos mielen tasapainon säätelykeinot eivät riitä tapahtuman käsittelyyn, voi seurauksena olla psyykkisen trauman muodostuminen.
23.10.2015 Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL
11
Psykososiaalisen kriisin erityispiirteet esitutkinnan aikana
• Varmuutta tapahtumasta ei vielä ole: tilanteen pitkään jatkuva epäselvyys ja epävarmuus
• Viranomaisten pakkokeinot: uudet sokkivaiheet prosessien edetessä (esim. yhteydenpidon rajoittaminen, lapsen sijoitus).
• Sokki- ja reaktiovaiheiden piirteet ja tarpeet vaihtelevat prosessin edetessä (tarve suojautua, tarve tulla kuulluksi jne)
• Vieraiden ihmisten määrä lapsen ja perheen ympärillä lisääntyy.
• Jos viranomaiset toimivat toisistaan tietämättä he voivat lisätä lapsen/ perheen kuormitusta (esim. ajoitus, päällekkäisyys)
23.10.2015 •Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
•Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL
12
Vaarana systeemin tuottama traumakokemus (Pence, 2011)
23.10.2015 •Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
•Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL
13
POLIISI
MAHDOLLIEN TRAUMAATTINEN
TAPAHTUMA
TERVEYDEN-HUOLTO
LASTENSUOJELU
Koulu
Taloudellinen tilanne
Terveys
Päihdeongelmat
Aiemmat traumat
Työllisyys
Päivähoito
Erityis- vaikeudet
Sosiaalinen verkosto
SYYTTÄJÄ
Vahvuudet
Taustatekijöillä on vaikutusta
• Jokainen perhe on yksilöllinen – ja jokainen perheenjäsen on erillinen yksilö ominaisuuksineen.
• Perheen ja yksilön tilanteeseen vaikuttavat sekä nykyhetki että menneisyys – yksilö- ja ympäristötekijät
• Aiemmat kokemukset ja nykyhetken kuormittavat/ suojaavat tekijät vaikuttavat yksilön tunteisiin, kokemuksiin, tulkintoihin; ajattelu- ja päättelykykyyn, ennakointeihin , keskittymiskykyyn jne..
• Stressin hallintakyky on yksilöllinen => toimintakyky
23.10.2015 Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL
14
Yksilön selviytymiskyky – kokemusten kehämäisyys
23.10.2015 Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL
15
MITÄ VOIMME TEHDÄ?
23.10.2015 Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL
16
Traumatietoinen ja osallistava viranomaisprosessien koordinaatio
Traumatietoisuutta voidaan lisätä
viranomaisprosesseissa ja varmistua siitä, ettei
tutkimusprosessi itsellään aiheuttaisi lapselle tai
perheelle traumaattista kokemusta tai vahvistaisi
mahdollista olemassa olevaa traumaa
(Pence, 2011)
23.10.2015 Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL
17
Lapsen ja vanhempien stressin hallintakeinojen tukeminen
• Selviytyäkseen kriisistä lapsi tarvitsee ensisijaisesti riittävästi toimintakykyisen ja turvallisen aikuisen varmistamaan sen, että hän saa arjessaan oikeanlaisen tuen omien voimavarojensa vahvistamiseksi.
• Lapset ja erityisesti nuoret (kehitystasonsa mukaan) tarvitsevat myös suoran tuen viranomaisprosessien ymmärtämiseksi.
• Lapselle tärkeintä on arjen jatkuvuus ja välitön turvallisuus.
• Tilanteiden ennakointi ja asianmukaisen informaation antaminen silloin kun se on mahdollista tukee lapsen ja vanhemman selviytymiskykyä (vrt. hammaslääkäripelko)
23.10.2015
•Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015 •Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL
18
Kuvittele olevasi lapsi ja
hammaslääkärissä ensimmäistä kertaa
elämässäsi, eikä kukaan kerro, mitä
seuraavaksi tapahtuu…
23.10.2015 Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL
19
Osallisuuden vahvistaminen
• Viranomaisprosessien koordinaatio pyrkii vähentämään päällekkäisyyttä ja lisäämään yhteistyötä sekä varmistamaan tuen lapselle ja perheelle.
• Yhteistyön ja tiedonvaihdon sekä moniammatillisen asiantuntijuuden hyödyntäminen mahdollistaa yksilöllisyyden huomioimisen prosesseissa.
• Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen lisää hallinnan tunnetta suhteessa omaan elämään; osallisuuden varmistaminen.
• Viranomaisprosessien ja niiden keskinäisten suhteiden hahmottaminen mahdollistavat tulevien tapahtumien ennakoinnin prosessitasolla; kohtaamisen varmistaminen.
23.10.2015 •Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
•Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL
20
Lapsen näkeminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä
23.10.2015 •Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
•Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL
21
POLIISI
TERVEYDEN-HUOLTO
LASTENSUOJELU
SYYTTÄJÄ
Kuva: http://www.morguefile.com/
Pähkinänkuoressa: Lapsen ja perheen tukeminen esitutkinnan aikana
Välitön kriisiensiapu (kaikille): ensivaiheen toimijat (traumatietoiset toimintatavat): Keskeinen tarve saada konkreettista turvallisuutta ja kokemus, että auttajat hallitsevat tilanteen. Tarve saada tietoa ja sen toistamista.
LASTA-koordinaatio: traumainformoidut prosessit, kriisiavun varmistus: Toistuva kuunnelluksi tulemisen tarve. Tunteiden vastaanottaminen.
Traumaterapia (tarpeen mukaan): Koulutetut terapeutit
23.10.2015 Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL
22
LASTA-TOIMINTAMALLI
23.10.2015 •Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
•Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL
THL 2015 24
Tavoitteet: • Tavoitteena on vähentää psykososiaalista stressiä ja parantaa
lapsen ja vanhempien toimintakykyä
• Tiedon yhdistäminen mahdollistaa kokonaiskuvan saamisen lapsen ja perheen tilanteesta.
• Tutkimus-, suojelu- ja tukitoimenpiteiden suunnittelu yksilölliseksi kokonaisuudeksi.
• Väkivallan riski- ja myös suojaavien tekijöiden näkyväksi tekeminen.
• Kriisiavun tarpeessa olevien näkyväksi tekeminen.
• Edesauttaa laadukasta tutkintaa/ asian selvittämistä, koska stressin hallintaa lisäämällä myös kognitiivinen toimintakyky kohenee
• Lisää traumatisoivien kokemusten välttäminen (esim. toistuva pyyntö kertoa tapahtumasta, tuen katkeaminen jne.)
23.10.2015 Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL
24
LASTA-työntekijä koordinoijana
LASTA-toimintamallin ytimen muodostaa viranomaisprosessien koordinaatio, joka alkaa poliisin konsultaatioapupyynnöstä ja jatkuu rikos- ja mahdollisen oikeusprosessin päättymiseen saakka.
Pilotointivaihe 9/2015: Kaksiportainen koordinaatio
• LASTA-työntekijä kartoittaa taustatietoja strukturoidun lomakkeen avulla terveydenhuollon tiedoista (LS ja poliisi täyttävät jatkossa omat lomakkeensa)
• Väkivallan ja traumatisoitumisen sekä muun huolen kannalta olennaiset taustatekijät.
• Kartoituksen perusteella ratkaistaan, konsultoidaanko asiassa moniammatillista LASTA-työryhmää vai riittääkö LS:n ja poliisin tavanomainen yhteistyö.
• Taustakartoitus antaa myös suuntaa jatkoselvityksille ja -tuelle.
23.10.2015 Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL
25
LASTA-työryhmä
Viikoittain kokoontuva moniviranomaistyöryhmä.
Siihen ovat kuuluneet toimintamallin pilotoinnin aikana
(11/2014 >) poliisin tutkinnanjohtaja, syyttäjä,
sosiaalipediatri, oikeuspsykologi sekä LASTA-työntekijät
erityissosiaalityöntekijä, erikoispsykologi ja
perheterapeutti. Lisäksi kokouksessa ovat olleet
kutsuttuina lastensuojelun vastuusosiaalityöntekijät.
23.10.2015 Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL
26
LASTA-työryhmän tehtävät
• Koota yhteen tarkempi tieto epäillystä tapahtumasta sekä lapsen ja perheen historiasta ja nykytilanteesta
• Laatia kokonaisvaltainen suunnitelma lapsen tilanteen turvaamiseksi, rikosepäilyn tutkimiseksi, mahdollisten hoito- tai tukitoimien järjestämiseksi
• Arvioida edunvalvonnan tarve
• Tehdä suunnitelma kriisiavun tarjoamisesta ja järjestämisestä.
23.10.2015 Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL
27
Take home message: Kokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta vahvistaa kykyä selviytyä (resilienssi)
Näkymätön lapsi (Tove Jansson, 1962):
Tätinsä ilkeyksien vuoksi näkymättömäksi muuttunut Ninni-tyttö viettää aikaa muumitalossa, ja rohkaistuu jälleen viettämään täysipainoista lapsen elämää.
23.10.2015 Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL
28
KIRJALLISUUTTA JA LÄHTEITÄ
Child Welfare Trauma Training Toolkit, Comprehensive Guide, 2nd Edition (2008). ). National Child Traumatic Stress Network.
Ellonen, Noora (toim.) (2013): Rikostutkinta lapsiin kohdistuvissa väkivalta- ja seksuaalirikoksissa. Poliisiammattikorkeakoulun oppikirjat 20, Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere 2013.
Goldman Fraser, J., Lloyd, S., Murphy, R., Crowson, M., Zolotor, A.J., Coker-Schwimmer, E., & Viswanathan, M. (2013). A Comparative Effectiveness Review of Parenting and Trauma-Focused Interventions for Children Exposed to Maltreatment. Journal of Developmental & Behavioral Pediatrics, 34:353-368.
Henriksson, M. & Lönnqvist, J. (2011). Psyykkiset kriisit, sopeutumishäiriöt ja stressireaktiot. Teoksessa Lönnqvist, J., Heikkinen, M., Henriksson, M., Marttinen, M., Partonen T. (toim.). Psykiatria, 9. uudistettu painos (luku 12, ss. 257-281). Kustannus Duodecim.
Honkatukia, P. & Kivivuori, J. (2011). Rikosten uhrit tukipalvelujen asiakkaina -kyselytutkimuksen tuloksia. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Verkkokatsauksia 19/2011.
Kuehne, K. & Connell Mary (2010). Child Sexual Abuse Suspicions: Treatment Considerations during investigation. Journal on Child Sexual Abuse, 19:554-571.
Lehtinen, M. (2014). Lapseen kohdistuvan väkivalta- ja seksuaalirikoksen esitutkintaprosessi. Kehittämishaasteet poliisilaitoksessa. Pro gradu –tutkielma. Hallintotiede, Turvallisuushallinto, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto.
Pence, D.M. (2011). Trauma-informed forensic child maltreatment investigations, Child Welfare, 90(6): 49-68.
Psychological First Aid. Field Operation Guide, 2nd Edition (2006). National Child Traumatic Stress Network, National Center for PTSD.
Saxena, s., Germann, S. & Schouten, M. (2011), WHO: Psychological first aid: Guide for field workers.
Suomen Psykologiliiton ja Suomen psykologisen seuran tieteellinen neuvottelukunta: Psykologinen työ akuuteissa kriiseissä – Suositus hyvistä käytännöistä. Psykologia, 45 (01), 2010, 40-80.
Vuorisalo, J. (2013). Onko tutkintapyyntö aina lapsen edun mukaista? Poliisi & Oikeus, 1/2013.
23.10.2015 •Väkivaltafoorumi 17. -18.9.2015
•Lapsen ja vanhempien stressinhallintakeinojen tukeminen viranomaisprosesseissa, Terhi Punna, PsL,
29