suvi virtanen: rasvat lapsen ruokavaliossa

1

Rasvat lapsen ruokavaliossaRasvaseminaari 17.11.2015

Professori Suvi Virtanen

2

Sisältö• Mihin lapset tarvitsevat rasvaa? • Raskausajan ja imetysajan rasvan saannin merkitys • Lasten rasvasuositukset • Rasvasuositusten toteutuminen käytännössä: lasten ja

äitien rasvan saanti Suomessa

Mihin lapset tarvitsevat rasvaa? • Ruoan rasvoista saadaan välttämättömia rasvahappoja • Hermoston kehittyminen (aivot, verkkokalvo ja muut

hermokudokset)• Lipoproteiinien kolesteroliaineenvaihdunta• Rasvaliukoisten vitamiinien imeytyminen• Imeväisen ruokavalion pääenergianlähde:

– Äidinmaidossa ja äidinmaidonkorvikkeissa puolet energiasta rasvasta

->normaali kasvu ja fyysinen aktiivisuus• Rasva pääasiallinen energiavarasto

Mihin rasvahapot vaikuttavat elimistössä?

4

Solukalvon fosfolipidit ja

proteiinien rakenne ja toiminta

Solun viestien välitys

Eikosanoidien / dokosanoidien tuotanto (prostaglandiinit,

prostasykliinit, tromboksaanit, leukotrieenit, resolviinit,

neuroprotektiinit)

Ruokavalion rasvakoostumus: SAFA, MUFA, PUFA

Geeniekspressio/ epigeneettinen

säätely

Fysiologisia vasteita mm. tulehdusvasteet, immuunivasteiden kehittyminen, leukosyyttien migraatio, verenpaine, verihiutaleiden aggregaatio,

verisuonien supistuminen/laajentuminen, keuhkoputkien supistuminen, kohdun supistuminen, apoptoosi, oksidatiivisten vahinkojen korjaus

03.05.2023Ryhmäkehitys

keskustelu / RAVY

5

Kova rasva

Pehmeä rasva

• kasvu ja kehitys• ihon kosteus • Näkö ja hermoston

toiminta• elimistön toimintojen

säätely

Haitalliset vaikutukset•rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan•lisää tulehdusreaktioita

Miksi ruokavalion rasvan laadulla on väliä?1. Normaalit elintoiminnot

2. Sairauksien synty (mm. sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes)

Ehkäisevät vaikutukset• LDL-kolesteroli laskee• myönteiset vaikutukset

sokeriaineenvaihduntaan• verenpaine laskee• vähentää tulehdusreaktioita

03.05.2023 Esityksen nimi / Tekijä 6

Tutkimusnäyttöä lasten rasvan saannin

yhteydestä terveysvaikutuksiin

Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventio lapsilla (STRIP)

• Tavoitteena rajoittaa tyydyttyneen rasvan ja kolesterolin saantia ja lisätä tyydyttymättömän rasvan saantia

• Käytännössä• Rasvaton maito 12 kk iästä alkaen• Rypsi- tai oliiviöljyn käyttö• Vähärasvaiset liha- ja maitotuotteet

Saturated Fat intake, % of Total Energy

7mo

13m

o 2y 3y 4y 5y 6y 7y 8y 9y 10y

11y

12y

13y

14y

Intervention GirlsControl Girls

Intervention Boys

Control Boys

Sex P=.035Group P<.001Age P<.001Group*Age P<.001

89

101112131415

AgeE%

Niinikoski et al. Circulation 1996; Kaitosaari et al, Circulation 2003; Niinikoski et al, Circulation 2007; Niinikoski et al. Pediatrics 2012

Serum Cholesterol7m

o13

mo 2y 3y 4y 5y 7y 9y 10y

11y

12y

13y

14y


Intervention Boys

Control Boys

Sex P<.001Group P<.001Age P<.001Sex*Group P=.043Sex*Age P<.001Group*Age P<.001

3.5

4.0

4.5

5.0

Age

mm

ol/L

Niinikoski et al. Circulation 1996; Kaitosaari et al. Circulation 2003; Niinikoski et al. Circulation 2007; Niinikoski et al. Pediatrics 2012; Raitakari et al. Circulation 2005

• Insuliiniherkkyys parempi interventioryhmässä (15-20-v.), erityisesti pojilla.• Verisuonen seinämän elastisuus suurempi interventioryhmässä (11-v.),

erityisesti pojilla.• Ei vaikutuksia kasvuun tai neurologiseen kehitykseen.

STRIP-intervention tuloksia

Tutkimusnäyttö lasten n-3 ja n-6 rasvahappojen saannin terveysvaikutuksista lupaavaa, mutta epäyhtenäistä

• N-3 saanti ruoasta positiivisessa yhteydessä visuaaliseen kehittymiseen (Cochrane katsaus Simmer et al. 2008)

• Yhteydet lasten kroonisiin immunologisiin sairauksiin (allergia, astma, tyypin 1 diabetes) ja lihavuuteen epäselviä

• RCT:t pääosin suplementeilla –ei yhtenäistä näyttöä (kirjavat tutkimusmenetelmät, suplementtien rasvahappokoostumus, pitoisuus, ajoitus ja kesto vaihtelevat, imetystä ja rasvahappoaineenvaihduntaan vaikuttavia geenejä ei usein huomioitu)– 14 RCT:n päätulos: täysiaikaisina syntyneille rasvahapposuplementaatiosta ei selkeää

hyötyä näköön, henkiseen kehittymiseen tai kasvuun (Simmer ja Patole 2004, 2008, Dunstan et al. 2008)

– Imeväisillä n-3-suplementaatio saattaa edistää kielellistä, motorista ja kognitiivista kehittymistä, mutta myöhemmällä iällä ei yhteyttä kognitiiviseen toimintaan (Jiao et al. 2014 systemaattinen katsaus ja RCT meta-analyysi)

– N-3 ja n-6-suplementaatiolla ei yhteyttä allergiseen herkistymiseen (Anandan et al. 2009 RCT meta-analyysi)

Välttämättömät rasvahapot (linoli- ja alfalinoleenihappo) ja raskaus

• 1. raskauskolmannes: – kohdun kasvu – istukan verisuoniston kehittyminen – maitorauhasten valmistautumiseen imetystä

varten• 2. viimeistä raskauskolmannesta:

– sikiön aivojen kasvu ja kehitys – sikiön hermoston, näkökyvyn ja

immuunijärjestelmän kehitys



N-3-sarjan rasvahapot raskausaikana• Runsas saanti ollut yhteydessä

– Pidempään raskauden kestoon, suurempaan syntymäpainoon ja pienenpään ennenaikaisen synnytyksen riskiin

• Viitteitä: – yhteydestä pienempään synnytyksen jälkeisen

masennuksen riskiin– kalan kulutus tai DHA:n saanti yhteydessä lapsen

kasvuun, näön kehittymiseen, hienomotorisiin ja kognitiivisiin toimintoihin, älykkyyteen ja immuunivasteisiin

– suojaavista yhteyksistä lapsen astman, allergisten sairauksien ja tyypin 1 diabeteksen riskiin

Raskaus, imetys ja DHA• Raskaus- ja imetysaikana DHA:n saantisuositus

200mg/päivä• Suositus: Kalaa vähintään 2-3 kertaa viikossa. • Jos äiti ei syö kalaa, äidin saatava riittävästi

kasviöljyistä DHA:n esiastetta alfalinoleenihappoa! Raskausaikana sikiölle välttämättömän DHA:n tuotanto tehostuu äidin elimistössä.

• Kalaöljyvalmisteiden käytöstä ei ole laadittu virallisia käyttösuosituksia, koska ei ole riittävää näyttöä puolesta eikä vastaan.


Esityksen nimi / Tekijä 13

Äidinmaidon rasvakoostumus• Lapsen oma rasvahappojen tuotanto kehittymätöntä

ensikuukausina, joten äidin tärkeää saada ravinnosta riittävästi pehmeää rasvaa.

• Äidinmaidon rasvan laatu eli rasvahappokoostumus riippuu äidin: – pitkäaikaisesta rasvahappojen saannista

(varastorasva) – edeltävästä ateriasta -heijastuu jo muutamassa

tunnissa äidinmaitoon

03.05.2023

Lasten rasvojen saantisuositukset -täysimetystä suositellaan 4-6 kk ikään! Suositus, E% 6-11 kk ikäiset 12-23 kk ikäiset Yli 2-vuotiaat

Rasva 30-45 30-40 25-40

SAFA <10 <10

Trans Mahdollisimman vähän

MUFA 10-20

PUFA 5-10*

- n-6-rasvahapot > 4 > 3

- n-3-rasvahapot > 1 > 0,5 > 1

03.05.2023 14

*välttämättömiä rasvahappoja vähintään 3E%, josta 0,5E% alfalinoleenihappoa

Terveyttä ruokavalinnoillaLISÄÄ VAIHDA VÄHENNÄ

Kasvikset, marjat, hedelmät

Vähäkuituinen vilja täysjyvään Sokeri

Öljy, pähkinät, mantelit, siemenet

Voi ja voipohjaiset levitteetkasvimargariineiksi tai öljyyn

Eläinrasvat

Kala, herneet, pavut, linssit, soija, sienet

Punainen liha osittain siipikarjaan. Eläinproteiini osittain kasviproteiiniin.

Punainen liha ja makkarat

Runsassuolaiset vähäsuolaisiin: leivät, juusto, leikkeleet

Jodioimaton suola jodisuolaksi

Suola


Miten turvataan riittävä välttämättömien rasvahappojen saanti?• Päivittäin näkyvää rasvaa

– aikuisille 2-3 rkl kasviöljyä tai 6-8 tl margariinia– leikki-ikäisille lapsille 1,5-2 rkl kasviöljyä tai 4-6 tl kasvimargariinia

(yli 60% rasvaa)• Salaatinkastike öljypohjaisena• Ruoanvalmistusrasvana kasviöljy tai pullomargariini

• Pähkinät, siemenet ja mantelit lajeja vaihdellen – aikuiselle n. 30g päivässä (200g viikossa)– lapselle n. 15g päivässä


Suomalaisten lasten ja äitien rasvan saanti

Rasvan saanti (energia-%) 5-8-vuotiailla

Kertatyy-dyttymätön[10-15 E%]

Rasvan saanti eri ikävaiheissa (%E) [suositus]

0 1 2 3 4 5 60

2

4

6

8

10

12

14

ikävaihe (V)

E%

Tyydyttynyt[<10 E%]

Monityy-dyttymätön[5-10 E%]

n-6

n-3[1 E%]

DIPP-ravinto: Kyttälä ym. KTL julkaisuja B32/2008

Vähärasvaiset maidot suosituimpia(käyttäjien osuus 3 pv:n aikana, %)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

1-v 2-v 3-v 4-v 6-v

%

Rasvaton maito

Ykkös- jakevytmaitoTäys- ja tilamaito

Lasten (tytöt) kalan kulutus

Ikä Käyttäjiä % Kulutus g/pv

1 41 21

3 46 18

6 45 20

Rasvan saanti raskaus- ja imetysaikana (DIPP)Rasvahapot (E%)

Raskausn=4826

Imetys n=2913

2014 Suositus

Kokonaisrasva 34.5 36.1 25-40SAFA 14.4 14.9 <10MUFA 11.7 12.5 10-20PUFA 4.7 4.9 5-10 n-3 1.0 1.1 ≥1 n-6 3.5 3.7 -

Yhteenveto• Varhaisella rasvan laadulla pitkäaikaisia vaikutuksia lasten

terveyteen• Lapset, odottavat ja imettävät äidit saavat suositeltua

enemmän tyydyttynyttä ja niukasti pehmeää rasvaa• Kalan syönnin lisääminen auttaisi suositusten

saavuttamisessa• Tarvitaan lasten seurantatutkimus ajantasaisen tiedon

saamiseksi• Varhaisravitsemussuositukset julkaistaan vuoden 2016 alussa

(kirja, sähköinen julkaisu pdf, nettisivusto)

Yhdessä syöden edistetään koko perheen terveyttä

25

Kiitos!

Kala ja liha


Finravinto 2012Kalan ja lihan kulutus/pv grammoina

Naiset Miehet

Kala 27 34

Liha 105 181

• Suositus: Kalaa 2-3 kertaa viikossa, punaista lihaa korkeintaan 500g viikossa (eli n. 4 annosta!)

• Finravinto 2012: kalaruokien käyttäjiä naisista vain 42%, miehistä 39%

Lasten PUFA:n saanti

Leikki-ikäisten ravitsemus/ Virtanen Suvi

6

4

3

2

1

0 1 2 3 4 5 6

TytötPojat

Monityydyttymättömät rasvahapot (E%)

Ikä

(v)

Lasten n-3-rasvahappojen saanti


6

4

3

2

1

0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 1.2

TytötPojat

N-3-sarjan rasvahapot (E%)

Ikä

(v)

Rasvojen käyttäjien osuudet eri ikävaiheissa

0 1 2 3 4 5 60

10

20

30

40

50

60

70

80

ikävaihe (v)

käyt

täjiä

%

marg >55%

voi ja v-k-seos

marg <55%

sal.kastike

DIPP-ravinto: Kyttälä ym. 2010

Rasvojen käyttäjien osuudet eri ikävaiheissa

03.05.202303.05.2023 31

Äidin ruoan rasvan laatu tärkeää koko raskausajan• Sikiö riippuvainen äidin välttämättömien rasvahappojen varastoista ja

saannista (ruokavalio jo ennen raskautta!)• Istukka osallistuu rasvahappometaboliaan: aktiiviset

kuljetusmekanismit suosivat pitkäketjuisia rasvahappoja DHA > AA > ALA > LA

• Alkuraskauden aikana PUFA varastoituu tehokkaasti äitiin, mutta tuolloin sikiöön kertyy rasvoja niukasti.

• Sikiön PUFA tarve on suurimmillaan raskauden loppukolmanneksella:– PUFA vapautuminen äidin varastoista tehostuu – Äidin EPA:n ja DHA:n tuotanto alfalinoleenihaposta tehostuu– Sikiö pystyy muodostamaan itse AA:a ja DHA:ta, valtaosa

kuitenkin sikiölle äidin verenkierrosta

Sepelvaltimotautien riskitekijöiden interventio lapsilla (STRIP)

• Voidaanko verisuonitautien riskitekijöitä vähentää jo lapsilla?

• Turvallisuus?• Teho?• Toteutettavuus?

• Prospektiivinen interventiotutkimus• Ravitsemus• Seerumin kolesteroliarvot• Kasvu ja kehitys• Verisuonimuutokset

STRIP

• Terveitä lapsia, synt. 1990-1992• Tutkimus alkoi ½ vuoden iässä• n = 1062

• 540 Interventio• 522 Kontrolli

• Nuorempia kuin koskaan tai missään aiemmin

550 poikaa + 512 tyttöä

7 kk 20 vInterventio, 284+256

Kontrolli, 266+256

STRIP interventio• Tavoitteet

• Rajoittaa tyydyttyneen rasvan ja kolesterolin saantia• Lisätä tyydyttymättömän rasvan saantia

• Käytännössä• Rasvaton maito 12 kk iästä alkaen• Rypsi- tai oliiviöljy

=> Rasvan LAADUN parantaminen• Vähärasvaiset liha- ja maitotuotteet• Neuvonta muuttuu iän ja perhetilanteen mukaan

• Lisäksi• Tupakoimattomuus• Aktiiviset liikuntatottumukset

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 105

10

15

20

25

30

35

40

45

50

E%

Ikä (v)

Tyydyttynyt rasva

Rasva

TeoriaTotuus

Rasvan saanti lapsilla

Saturated Fat intake, % of Total Energy

7mo

13m

o 2y 3y 4y 5y 6y 7y 8y 9y 10y

11y

12y

13y

14y


Intervention Boys

Control Boys

Sex P=.035Group P<.001Age P<.001Group*Age P<.001

89

101112131415

Age

E%

Niinikoski et al. Circulation 1996; Kaitosaari et al, Circulation 2003; Niinikoski et al, Circulation 2007;Niinikoski et al, Pediatrics 2012

PS-suhde

0,1

0,6

0,5

0,4

0,3

0,2

13 kk 2 v 3 v 5 v

Kontrolli

Interventio

BMI

7mo

13m

o 2y 3y 4y 5y 6y 7y 8y 9y 10y

11y

12y

13y

14y

Intervention Girls

Control Girls

Intervention Boys

Control Boys

Sex P=.23Group P=.28Age P<.001Sex*Age P<.001

Note: Geometric meanwith 95% CI

15

16

17

18

19

20

21

Age

kg/m

2

Niinikoski et al. Circulation, 2007

Diabetes Care 2013; 36:2952-9.

HOMA-IR 7.5% lower in the intervention children than controls (15-20 yrs)Plasma Insulin 7.1 % lower in the intervention children

HOMA = gluc x insulin / 22.5

0 30 60 90 120 150 180 2102

3

4

5

6

7

8

FMD

, %

Time, sec

0 30 60 90 120 150 180 2102

3

4

5

6

7

8

P<0.0001

P=0.19

Intervention group Control group

BOYS, 11 years

GIRLS, 11 years Intervention group Control group

FMD

, %

Time, sec

Verisuonen seinämän elastisuus

Interventioryhmän pojilla parempi kuin kontrolliryhmän pojilla

5.0 mm, Maximum FMD=11%

4.5 mm

Raitakari et al, Circulation 2005

Toistuvasti korkeat kotiniinipitoisuudet (n=20) merkitty kolmiollaKertaalleen korkeat kotiniinipitoisuudet (n=96) merkitty pallollaEi kotiniinialtistusta (n=211) merkitty neliöillä

Verisuonen elastisuus erilainen siten, että toistuvasti altistuneiden arvot eroavat muista (P=0.02)

Altistuminen tupakansavulle 11v iässä

Kallio et al, Pediatrics 2007,Circulation 2009

http://circ.ahajournals.org/content/vol115/issue25/images/large/12FF5.jpeg

tertiles

1. TUPAKOINTI +/-2. BMI <85%3. LIIKUNTA >1t4. RUOKAVALIO5. KOL <4.4 mmol/l6. RR <90%7. Gluc < 5.6 mmol/l

Pahkala et al: Circulation 2013;127:2088-96.

At 15, 17 ja 19 yrs of age

suvi virtanen: rasvat lapsen ruokavaliossa

Health & Medicine