Hyvä kala!Kalansyönnin hyödyt päihittävät haitat
Jouko Tuomisto
Kansanterveyslaitos
PL 95, 70701 Kuopio
Kalan hyödyt ja haitat
HyödytRavitsemuksellinen arvo (mm. valkuaisaineet)Tietyt vitamiinit (esim. D) ja mineraalit (esim. Se)Edulliset rasvahapot (omega-3): sydänriskit, raskauden riskitKorvaa kovia rasvoja
HaitatMikrobiologiset ongelmatToksiinit (esim. botulismi, eräät levätoksiinit)Kemialliset riskit (esim. Hg, As, PCB, PCDD/F, organoklooripestisidit)
Sydäninfarktin ehkäisy
Esim. Whelton ym yhteenvetotutkimus 2004• 19 eri tutkimuksen tulokset• Yht. 228 864 henkilöä, ikä 22-87 v.• Kalan käyttäjien keskimääräinen
sairastumisen riski 0,86 (0,81-0,92) verrattuna ei tai niukasti käyttäviin (joiden riski 1,0) eli hyöty 14%
• Keskimääräinen kuoleman riski 0,83 (0,76-0,9) eli hyöty 17%
(Whelton ym Meta-analysis of observational studies… Am. J. Cardiol. 2004:93:1119-1123)
Sydänkuoleman sekundaariehkäisy
Sydäninfarktin uusimisen ehkäisy henkilöillä, joilla jo ollut yksi infarkti
Useita kokeellisia tutkimuksia, mm. ns. DART-tutkimus:
• Ryhmässä, jolle suositeltiin vähintään kaksi kala-ateriaa viikossa, kuolleisuus väheni 2 vuoden seuranta-aikana 30%
Muissa sekundaariehkäisytutkimuksissa samantapaisia tuloksia
Lapsen kehitys ja hyvä raskaus
Positiivinen vaikutus näkökyvyn ja kielen kehittymiseen (mm. Innis ym., 2001)
Ennenaikainen synnytys ja pieni syntymä-paino yleisempiä, jos äiti ei syö kalaa (Allen & Harris 2001, Odent 2002, Olsen & Secher 2002)
Vitamiinit ja hivenaineet
Suomessa etenkin vanhusväestöllä kala tärkein D-vitamiinin lähde– Tärkeä osteoporoosin ehkäisyssä
A-vitamiini
Seleeni– Ilmeisesti osittain vähentää metyylielohopean
haittoja
Silakan tärkein vierasaine: “dioksiinit” (PCDD/F ja PCB)
Lähteet: jätteenpoltto, metalliteollisuus, metsäteollisuus, kemikaalien epäpuhtautena
Päästöt vähentyneet nopeasti (näkyy: liha, maito)
Pysyviä varastoja esim. ItämeressäVäheneminen hitaampaa kalassa, kuten
silakassa ja Itämeren lohessa, mutta pitkällä tähtäimellä vähentynyt
EU-komissioMaksimipitoisuudet 1.7.2002Kala: 4 ng/kg (pg/g) PCDD/F tuorepainossa,
PCB-yhdisteiden kanssa 8 ng/kg“does not necessarily mean that there is an
appreciable risk to the health of individuals, because the tolerable weekly intake includes a safety factor … however … leads to erosion of the protection embedded in the safety factor”
Suomi ja Ruotsi: poikkeus omaan käyttöön, velvoite hankkia lisätietoja ja opastaa väestöä, hoidettu hyvin
PCDD/F Itämeren ja sisävesikalassa
Laji Paikka Rasvaa % WHOPCDD/F-TEq ng/kg
Lohi Meri 5.3-21 2.3-17
Silakka Meri 0.8-15 0.7-34
Lahna Meri 0.4-9.7 0.7-6.0
Hauki MeriSisävesi
0.17-0.70.12-0.65
0.33-1.40.07-1.6
Ahven MeriSisävesi
0.48-3.20.53-1.5
0.53-5.20.08-0.44
Kuha Meri 0.31-1.7 0.25-2.0
Muikku Sisävesi 0.83-4.9 0.36-2.3
Made MeriSisävesi
0.32-0.450.35-0.44
0.13-0.260.06-0.53
Kiviranta et al 2000, 2002, 2004
PCDD/F-pitoisuus iän mukaan
0
20
40
60
80
100
120
140
160
0 20 40 60 80 100
Age, years
WH
O-T
Eq,
ng/
kg
Cases
Controls
Tuomisto JT et al. 2004
Dioksiinipitoisuudet (WHOPCDD/F-TEq) kalastajilla ja keskiväestöllä Suomessa
In Finland at the end of 1990's, fishermen versus average population
0
100
200
300
400
500
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90
age
WH
OPC
DD
/F-T
EQ, f
at
average men
average women
fishermen
Selvät kalan dioksiinien johdosprofiilit kalaa runsaasti syövillä kalastajilla
8 10
1
8
1
71
0
10
20
30
40
50
60
70
pe
rce
nta
ge
Baltic salmon/herring
3
32
1
47
3 3
9
0
10
20
30
40
50
60
70
Bream
32
18
1
8
1 1
18
1
18
10
10
20
30
40
50
60
70
Pike
4
22
1
50
51 1
14
12
0
10
20
30
40
50
60
70
congeners
Bream eating fisherman
26
21 16
8
1
24
211
0
10
20
30
40
50
60
70
congeners
Pike eating fisherman
1116
6
1 1
63
11
0
10
20
30
40
50
60
70
pe
rce
nta
ge
congeners
Baltic salmon and herring eating fisherman
Riskinarviointi: päävaikutukset, joihin arviot perustuvat
Syöpäriski TDI (RfD) 0.007-10 pg/kg/d (U.S.EPA 1985, Nordic 1988, Canada 1989, WHO/EURO 1991, etc)
Kehityshäiriöt 1-4 pg/kg/d (WHO 1998, Food Add. Contam. 2000:17:#4, JECFA 2001)
Dioksiinit ja syöpäTCDD aiheuttaa syöpää koe-eläimillä suurina
annoksinaIARC (1997): TCDD on ihmiselle syöpä-
vaarallinenTyöaltistukset dioksiineja sisältäville
kemikaaleille (esim. kloorifenolit, fenoksihapot): joissakin tutkimuksissa lievästi lisääntynyt kokonaissyövän ja lisääntynyt pehmytkudossarkooman (STS) riski
0
0.2
0.4
0.6
0.8
1
1.2
1.4
1.6
1.8
2
0 20 40 60 80
WHO-TEq, ng/kg
Odd
s ra
tio
Pehmytkudossarkooman riski PCDD/F-pitoisuuden mukaan (95 % CI).
Tuomisto JT et al. 2004
Sarkoomatutkimuksen ja koe-eläintutkimusten vertailu
1 10 100 1000 10000
0
1
5
10
15
20R
isk
ratio
/ re
lativ
e e
ffec
t
TEq concentration in fat, ng/kg
Present study Pitot Kociba A Kociba B Viluksela Long-Evans Viluksela Han/Wistar Steenland
Tuomisto J et al., in press
Mitä halutaan suojella?
BAU
Restrict fish use
30900
23400
-206
-154
Jos riskinhallinta kokee vastuuta kalankäytön kokonaisvaikutuksesta
Jos riskinhallinta on kiinnostunut vain saasteiden aiheuttamasta syövästäTuomisto JT et
al. 2004
30000250000
Dioksiinien ja liikenteen pienhiukkasten riskin vertailua
Best alternative
DecisionImprovement (deaths/year) 90 % CI Name
Fish use (scope: dioxin risk) 0.03 (0-0.09)
Restrict farmed salmon use
Fish use (scope: net health effect) 5.1 (0-27.7)
Business as usual (BAU)
Fish feed purification 2.6 (0.01-12.0) More actions
Bus type selection 10.6 (0.46-26.9) Natural gas bus
Mutta olisiko dioksiineilla muita haittavaikutuksia kuin syöpä?
huonosti kehittynytkiille puuttuvat etuhampaat
epämuotoinen kulmahammas
Sevesossa tavattuja hammasmuutoksia
Alaluusua et al. 2004
Dioksiinien väheneminen äidinmaidossa
Finland, mothers milk 1987-2000, primiparae mothers WHOPCDD/F-TEq
9.4
15.516.2
19.1
27.6
0
5
10
15
20
25
3019
85
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
Year
pg/g
fat
Kehityshäiriöt ja tämänhetkinen dioksiinien riskinarviointi
Turvakertoimet eivät suuret, vaikutuksia kehityshäiriöihin ehkä 1970-luvulla
• Riskien vertailu suosii silti kalan käyttöä sydän-riskien vähentämiseksi
• Pitoisuudet jo vähentyneet
Päästökontrolli olisi järkevämpi tapa hallita riskejä kuin tärkeiden ravintoaineiden käytön rajoittaminen
PalonestoaineetPBDE-pitoisuuksia ng/g rasvassa
tetra penta hexa
Kalifornia 33.3 9.8 16.3
Belgia 1.4 0.8 1.5
Espanja 1.4 0.9 1.8
Suomi 7.3 2.2 2.3
Onko riskiä?Pitoisuudet ihmisissä 10 (Suomi) – 100
(USA) ng/g rasvassa (ng = miljoonasosa milligrammaa)
Rotan pitoisuudet 10 – 30 mg annoksen jälkeen noin 100 mg/kg = 100 000 ng/g
Rotalla ei biokemiallisiakaan vaikutuksia 3 mg/kg/d, josta odotettavissa noin 10 000 ng/g pitoisuus
Turvakerroin siis noin 1000x
Mitä tehdä palonestoaineille?
Tuotanto: EU:n kielto imeytyville palonesto-aineille on järkevä, parempia vaihtoehtoja on, aineet välttämättömiä
Nykypitoisuudet Euroopan ympäristössä eivät huolestuttavia, mutta syytä seurata– pienempiä kuin PCB-pitoisuudet– vähemmän voimakkaita kuin PCBt
Ei syytä rajoittaa kalankäyttöä
MetyylielohopeaRaja-arvo 1 mg/kg on varsin korkeaHarrastuskalastajilla (hauki, kuha) saanti voi
olla suuri, samoin tonnikalan suurkäyttäjilläTodettu yli 0,1 mg/l veripitoisuuksia ja 10
mg/kg pitoisuuksia hiuksissa mm. inuiiteillaMetyylielohopea todennäköisempi riski kuin
organoklooriyhdisteet (kehityshäiriöt, hermovauriot)
Suositeltava viikkoannos 150-400 g
Organotinayhdisteet
Pitoisuudet kalassa laivareiteillä 0,02-0,1 mg/kg
Pitoisuudet pienempiä ja myrkyllisyys vähäisempi kuin metyylielohopealla
Ei kertyvä kuten metyylielohopea
Tutkimisen arvoinen ympäristökysymys, mutta ei todennäköinen riski ihmiselle
PäätelmiäTutkimusta tarvitaan yhä kalan riskeistäValistunut arvio: dioksiineista (ja PCB,
PBDE) huolimatta edut ylittävät selvästi haitat, petokalan elohopea hankalin aine
Pahin on ohi, pitoisuudet suurimmillaan 1970-luvulla
Hippokrates: ennen muuta, älä tee mitään, mistä on vahinkoa. “Varovaisuusperiaate” voi aiheuttaa myös vahinkoa
Lisätietoa
Organotinayhdisteet
Pitoisuudet kalassa laivareiteillä 0,02-0,1 mg/kg
NOAEL 0,025 mg/kg/vrk rotalla
Metyylielohopea LOAEL 0,004 mg/kg/vrk ihmisellä
