13.04.23
Delfoi-menetelmä – Miten tutkimme tulevaisuutta kirjan uudistetussa laitoksessa
Osmo Kuusi
Delfoi-tekniikka pähkinänkuoressa Perustuu asiantuntijoiden kuulemiseen siten,
että kannanoton tarkka esittäjä pysyy salassa toisille asiantuntijoille (anonymiteetti). Argumentin/kannanoton esittäjällä on aito mahdollisuus kiistää esittäminen (vaikkapa oikeudessa).
Kuuleminen monella kierroksella välittäen kommentoitaviksi toisten kannanotot
Suuret muutokset Delfoi-menetelmän teknisessä toteuttamisessa verrattuna vuoteen 1993 (kirjan ensimmäinen painos)
Vielä 1990-luvun alussa asiantuntijoita lähestyttiin postitse kyselylomakkein. Monen kierroksen toteuttaminen oli hidasta ja kallista.
Internetin käyttöä vastaamisessa voi pitää jo Delfoi-tutkimuksen valtavirtana Suomessa (mm. eDelfoi, http://edelfoi.fi) ja yhä enemmän myös muualla maailmassa (Millennium projektissa kehitetty RT-Delphi, Gordon 2006).
Toisaalta haastattelujen käyttö varsinkin tutkimuksen ensimmäisellä kierroksella on yleistynyt
Anonymiteetin edut ( vrt. Turoff 1975, Hiltz ja Turoff 1995):
Hallitseva, korkealle arvostettu henkilö on määräävä, häntä ei uskalleta vastustaa.
Haluttomuus ottaa kantaa ennen kuin varmistettua tosiasiatietoa on hyvin paljon tai ennen kuin enemmistön kanta on selvillä.
Vaikeus hylätä kanta, jonka on julkisesti ottanut. Henkilö ei uskalla esittää ideaa, joka voi osoittautua
idioottimaiseksi ja johtaa kasvojen menetykseen. Asian esittäjä tekee siitä epäuskottavan, edustaa väärää
leiriä Joutuu rangaistavaksi ”luottamuksellisen" tiedon
paljastamisesta tai ”väärän” syytöksen esittämisestä
Anonymiteetin ongelmiaMm. sosiaalisen median anonyymit keskustelupalstat ovat tuoneet esille
seuraavia ongelmia: Ei tiedetä, minkä puolesta näkökohdan esittäjä todella toimii. On
mahdollista esittää vailla kiinni jäämisen pelkoa ristiriitaisia käsityksiä tai tukea ratkaisuja, jotka ovat ristiriidassa henkilön julkisuudessa esittämien näkemysten kanssa.
Koska ei ole kiinnijäämisen pelkoa, voi levittää perättömiä ja/tai tarkoitushakuisia näkemyksiä.
Epäilykset "vääristä" mielipiteistä voivat kohdistua väärään henkilöön, joka joutuu kärsimään.
Näkökohdan esittäjä ei joudu rangaistavaksi luottamuksellisen tiedon paljastamisesta.
Kaksi Delfoi-tutkimusten päälinjaa Survey-tyyppiset, usein Classical Delphi: Pyritään
asiantuntijoiden yksimieliseen usein ”arvovaltaiseen” näkemykseen.
Pieneen paneeliin perustuvat usein Policy Delphi (Argument Delphi): pyritään erilaisiin perusteltuihin näkemyksiin tulevaisuudesta, erityinen huomio poikkeaviin näkemyksiin. Delfoi-menetelmä tulkitaan skenaariomenetelmäksi
Sackmanin (1975) kritiikki: ”Delfoi-tutkimukset huonoa survey-tutkimusta”. Pieniin paneeleihin perustuva rinnastuu komiteatyöskentelyyn. Anonymiteetti keskeisin ero.
Survey-tyyppiset Delfoi –tutkimukset Survey-Delfoi -tutkimuksissa samaan luokkaan (osa-
perusjoukkoon) luetut panelistit tulkitaan toisiaan korvaaviksi. Jos tällainen tulkinta on mielekäs, tutkimukseen pyydettyjen panelistien suurikaan kato ei ole merkittävä ongelma.
Perusjoukkoa edustavat otokset riittävät johtopäätösten tekoon tilastollisesti (mm. ikä, sukupuoli, koulutus ja asuinpaikka). Nyrkkisääntö: 30-60 hengen ryhmä riittävä johtopäätöksiin tietystä osaperusjoukosta (t-jakauma yhtyy normaalijakaumaan)
Panelistijoukko voidaan kerryttää esimerkiksi tarjoamalla kenelle tahansa kyselysivuston löytäneelle mahdollisuus osallistua Delfoi-tutkimukseen antamalla ensin taustatietonsa.
Tai paneeliin osallistumiselle voidaan asettaa vähimmäis-vaatimukset asiantuntemuksen suhteen (lumipallovalinta).
Esimerkkejä Survey-Delfoi -tutkimuksista Teknologian kehitystä ennakoineet Delfoi-tutkimukset 1990-
luvulla. Muiden luovuttua Japani jatkoi suuriin osallistujamääriin perustuvia Delfoi-tutkimuksia (NISTEP 2001 ja 2005). Viimeisimmässä teknologisen kehityksen Delfoi-tutkimuksessa japanilaiset päätyivät kuitenkin käyttämään huomattavasti aikaisempaa pienempiä paneeleita (NISTEP 2010).
Edelleen järjestetään, mutta harvemmin. Mm. 2009 monien saksalaisten yritysten konsortio (mm. Deutsche Telekom ja Siemens) organisoi Delfoi -tutkimuksen Prospects and opportunities of information technology and media (2009), johon kutsuttiin 795 asiantuntijaa ja joihin sen kahdella Delfoi-kierroksella osallistui 551 ja 439 eksperttiä.
Asiantuntijamenetelmiä käytettäessä ratkaisevaa on asiantuntijoiden laatu eikä määrä – ellei tähdätä osallistamiseen
Survey-tyyppisissä teknologisen kehityksen Delfoi-tutkimuksissa käytetyt suuret paneelit heijastelevat tilastollisesti edustavasti teknologian kehittämisyhteisöjen jäsenten keskimääräisiä näkemyksiä.
Näkemysten "demokraattinen" huomioonotto ei ehkä tuo esille parhainta näkemystä ellei osallistamista pidetä itseisarvona
Jos Neuvostoliitossa olisi 1930-luvun alussa tehty arvio tavasta, jolla maa teollistetaan, yhden miehen - Stalinin - paneeli olisi ollut asiantuntevampi kuin tuhannen muun asiantuntijan. Varsinkin kun Johtaja ei kaivannut omastaan poikkeavia näkemyksiä. Toinen asia sitten onkin, kuinka tältä "yhden miehen paneelilta" olisi voitu saada tietoa hänen todellisista ajatuksistaan.
Osallistamiseen tai organisaatioiden sidosryhmien (stakeholders) kuulemiseen tähtäävät Delfoi-tutkimukset
Delfoi-menetelmän kaupallisesti menestynein sovellus Suomessa: Fountain Park –yhtiön signaalityökalu
Yritysten tai järjestöjen johto kuulee työntekijöitään, jäseniään tai muita sidosryhmiään. Signaalityökalun ehkä menestyksellisin sovellus on ollut ”Uusi toimitusjohtaja kuulee työntekijöitä”.
Signaalityökalu valittiin keskeiseksi tavaksi, jolla valtioneuvosto yhdessä Sitran, Tekesin ja Suomen Akatemian kanssa haki kansalaisilta keväällä 2012 ajatuksia valtioneuvoston tulevaisuusselonteon pohjaksi.
Ongelmana kertyneen informaation puutteellinen analysointi. Mahdollisuus heikkojen signaalien tunnistamiseen, heikoimmillaan vain väärää mielikuvaa vaikuttamisesta.
Pieneen paneeliin 15-40 perustuvat Delfoi-tutkimukset
Tilastolliset päätelmät perusjoukoista eivät yleensä perusteltuja. Ensisijainen tavoite kerätä perusteluja erilaisille näkemyksille tai skenaarioille (Argument Delphi)
Pienissä komplekseihin ongelmiin kohdistuvissa tutkimuksissa on hyvin tärkeää ottaa huomioon panelistien yksilölliset näkemykset heidän osaamis- ja intressitaustojensa rinnalla. Yksilöllistä kokonaishahmotelmaa kompleksista systeemistä on lähes mahdoton tavoittaa ilman perusteellista esimerkiksi haastatteluun perustuvaa paneutumista.
Delfoi-panelisti Argument Delphi-tutkimuksessa
Edustaa tärkeää asiantuntemusta Edustaa asiantuntijanäkökulmaa
joka muuten jää puuttumaan ”Katalysoi” muita asiantuntijoita On kiinnostunut ja halukas
argumentoimaan Uskaltaa ottaa kantaa
tulevaisuusorientoituneesti
Asiantuntijoiden ”informaatiopolitiikka” Sackmanin (1975) kritiikki toi esiin myös sen, kuinka
asiantuntijoiden intressit vaikuttavat heidän välittämiinsä arvioihin.
Kullakin asiantuntijalla on hänen intresseihinsä liittyvä tiedon luovuttamisen politiikka (information policy, Kuusi 1999).
Informaatiopolitiikan ottaminen huomioon paneelia valittaessa on erityisen tärkeää, koska näkemyksen esittäjää ei voida tunnistaa. Hänen on houkuttelevaa esittää kantoja, jotka muokkaavat yleistä mielipidettä hänen toivomaansa suuntaan.
Taulukko 1 Asiantuntijoiden valintataulukko
Intressit/ Informaatio- politiikka
Asiantuntemus
Tutkijat Päättäjät ja päätösten valmiste-lijat keskus-hallinto
Päättäjät ja päätösten valmistelijat kuntasektori
Hoitoja järjestävä yksityinen ja järjestö-sektori
Lääkäri-kunnan ja muun hoito-henkilö-kunnan edustajat
Hoidet-tavien edusta-jat
Terveystalous
Paul Lillrank Reino Hjerppe
Juha Teperi Markku Pekurinen
Paula Kokkonen, Pääkkönen
Vesa Ekroos
Jussi Huttunen
Anneli Juuti-nen
Terveydenhoidon henkilökunta
Vehviläinen-Julkunen, Reino Hjerppe
Juha Teperi Markku Pekurinen
Paula Kokkonen Aki Linden, Pääkkönen
Aila Saari Vesa Ekroos
Jussi Huttunen Merja Miettinen, Risto Pelkonen
Anneli Juuti-nen
Palvelujen organisointi ja johtaminen
Martti Kekomäki Paul Lillrank
Markku Lehto Jorma Huuhtanen Markku Pekurinen
Paula Kokkonen Voipio-Pulkki Aki Linden, Pääkkönen
Aila Saari Vesa Ekroos Pekka Roto
Ilkka Kunnamo Jussi Huttunen
Anneli Juuti-nen
Terveysteknologia
Martti Kekomäki Kallio-niemi
Pentti Itkonen
Aki Linden Pekka Roto
Ilkka Kunnamo Jussi Huttunen
Juha Numme-la
Terveydenhuollon priorisoinnin periaatteet ja käytännölliset menettelytavat
Martti Kekomäki Vehviläi-nen-Julkunen,
Juha Teperi Ritva Halila
Paula Kokkonen Voipio-Pulkki
Vesa Ekroos, Perkka Roto, Aila Saari
Risto Pelkonen, Voipio-Pulkki Jussi Huttunen
Juha Numme-la
DELFOI- paneeliPäättäjät ja päätösten valmistelijat, keskushallinto
Mikael Forss, tutkimusjohtaja KELA Ritva Halila, pääsihteeri ETENE
Jorma Huuhtanen, pääjohtaja KELAJouko Isolauri, STM:n lääkintäneuvosMarkku Lehto, STM:n kansliapäällikkö
Timo Leino, apulaisosastopäällikkö Työterveyslaitos Markku Pekurinen, STAKES:n kehittämispäällikkö
Juha Teperi, STAKES:n vt. ylijohtaja
Päättäjät ja päätösten valmistelijat, kuntasektoriJyrki Elo, johtaja Kelan Itä-Suomen aluetoimisto
Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin johtajaRauno Ihalainen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja
Jussi Jokinen, talousjohtaja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Paavo Kaitokari, toimialajohtaja Kuopion kaupunki
Paula Kokkonen, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja, ETENEAki Lindén, Johtaja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Kaija Nojonen, hallintoylijohtaja Tampereen yliopistollinen sairaalaTuomo Pääkkönen, Kainuun maakunnan terveysjohtajaPekka Utriainen, Jyväskylän kaupungin terveysjohtaja
Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Suomen Kuntaliiton hallintoylilääkäri
Hoitoja järjestävä yksityinen - ja järjestösektoriVesa Ekroos, puheenjohtaja SYSY, Mehiläinen Oyj
Pekka Roto, Terveystalo Oy:n ylilääkäri Aila Saari, Folkhälsanin terveydenhuollon Karjaan aluejohtaja
TutkimusMarja Airaksinen, professori HY Hannu Hanhijärvi, ohjelmajohtaja SITRAEino Heikkinen, professori JyY Reino Hjerppe, ylijohtaja VATTOlli-Pekka Kallioniemi, VTT:n tutkimusprofessoriMartti Kekomäki, emeritusprofessori Vesa Lehtomäki, projektipäällikkö SITRAPaul Lillrank, professori TKK Kalevi Luoma, tutkimuspäällikkö VATTSari Rissanen, professori KYErkki Vauramo, emeritusprofessoriKatri Vehviläinen-Julkunen, professori KY
Lääkärikunnan ja muun hoitohenkilökunnan edustajat Jussi Huttunen, Duodecim –lehden päätoimittaja Ilkka Kunnamo, Duodecim Ry:n hoitosuositusasiantuntija Esko Länsimies, emeritusprofessori Merja Miettinen, ylihoitaja, Tampereen yliopistollinen sairaala Leena Niinistö, ylilääkäri, Duodecim Ry:n expuheenjohtajaRisto Pelkonen, arkkiatri
Hoidettavien edustajatAnneli Juutinen, Suomen Potilasliiton toiminnanjohtaja Juha Nummela, MS-potilas, aktiivinen Internetin käyttäjä
Asiantuntijoiden suppeat ja laajat roolit panelisteina Terveydenhuollon tulevaisuudet -tutkimuksessa
• Jussi Huttunen on taulukossa tulkittu ”kaikkien asioiden yleistietäjäksi”.
• Kiireisen päätöksentekijän kanssa kannattaa keskittyä vain olennaisimpaan. Niinpä sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Markku Lehdon kanssa keskusteltiin vain terveydenhuollon alueellisesta järjestämisestä.
• Panelistilla voi olla myös monta intressitaustaa. Esimerkki sellaisesta taulukossa on Liisa-Maria Voipio-Pulkki, joka edusti sekä alueellisia päätöksentekijöitä että lääkärikuntaa.
• Kaikissa ruuduissa ei suinkaan tarvitse olla samaa määrää asiantuntijoita. Tietyn intressiryhmän tai tietynlaisen osaamisen kannalta ruutujen painoarvot voivat suuresti vaihdella.
Delfoi -menetelmän suomalainen kehittäjäyhteisö
1990-luvulta lähtien Suomeen on kehittynyt Delfoi-menetelmän kehittäjien ja soveltajien yhteisö, joka käsitykseni mukaan kuuluu menetelmän kehittäjien kärkeen maailmassa.
Yhteistä tälle ”suomalaiselle Delfoi- koulukunnalle” on ollut, että se on ottanut hyvin vakavasti Sackmanin (1975) Delfoi-menetelmän kritiikin.
Useimmat yhteisön jäsenet ovat tulkinneet Delfoi-menetelmän skenaariomenetelmäksi ja valinneet päänäkökulmakseen Policy Delphi –suuntauksen
Googlaamalla Delphi Method, emme (vielä?) edusta valtavirtaa
Delfoi-menetelmän ”historiallinen perintö” painaa vielä paljon: 100:ssa ensimmäisessä osumassa hakusanalla ”delphi study’ (helmikuu 2012 ) jopa lievä enemmistö piti konsensuksen tavoittelua edelleen Delfoi-menetelmän olennaisena piirteenä. Menetelmän huippusoveltaja kansainvälinen Millennium-projektin löytyi vasta sijalta 27.
Erityisesti menetelmän käytön uudet tulokkaat näyttävät usein tulkitsevan konsensuksen tavoittelun menetelmän olennaiseksi piirteeksi. Suomessa näin menettelevät harvat tulevaisuuksien tutkijat, mutta näin tulkitsevia näyttää olevan paljon informaatiotieteiden edustajissa.
Otavan Opisto Delfoin kehittäjien ”kotipesänä”
Varhain aloitettu Internetin ja sosiaalisen median systemaattinen hyödyntäminen. Jo vuonna 1996 Otavan Opisto otti käyttöön Millennium-projektissa 2000-luvun alkuvuosina kehitetyn RT-Delphi –sovelluksen kaltaisen Professional Delphi Scan –työkalun. Alkuperäistä versiota on sen jälkeen jatkuvasti monipuolistettu nykyiseen eDelfoi –muotoonsa (http://edelfoi.fi).
Kehittäjäyhteisön Otavan Opistossa säännöllisesti kuukausittain järjestämät Delfoi-työpajat ovat ainutlaatuinen instituutio maailmassa. Hannu Linturi Otavan yhteisön ”sieluna”. Otavan opiston kautta Delfoi-menetelmää on hyödynnetty varsinkin koulutuksen tulevaisuuden luotaamiseen (Linturi ja Rubin 2011).
Menetelmän koulutuksessa Tulevaisuuden tutkimuksen VerkostoAkatemialla keskeinen rooli.
Argument Delphi –menetelmän (Kuusi 1999) ohella muita Policy Delphi – menetelmän soveltamismalleja Suomessa
Disaggregative Policy Delphi: Menetelmä korostaa erilaisten näkökulmien avaamista skenaarioiden muodostamiseksi. Erityisesti siinä käytetään esitettyjen arvioiden ja argumenttien klusterointia eri skenaarioiden muodostamiseksi (Tapio 2002, Tapio ym. 2011).
Palaute –Delfoi: Menetelmässä on otettu vaikutteita myös konsensusta hakevasta Delfoista, Palaute -Delfoilla on erityisesti haluttu tukea ja aktivoida alueellista päätöksentekoa, minkä johdosta annettavaan palauteinformaatioon on kiinnitetty erityistä huomiota (Myllylä 2008)
Delfoi-menetelmää soveltavia väitöskirjoja Suomessa
Delfoi-menetelmää on päämenetelmänä seuraavissa väitöskirjoissa: Kuusi 1999, Tapio 2002, Rikkonen 2005, Myllylä 2008, Paakkonen 2008, Pätäri 2009, Paaso 2010, Laakso 2011.
Yhtenä päämenetelmistä: Vinnari 2010, Valtonen 2010, Raasumaa 2010, Korhonen-Yrjänheikki 2011, Anttila 2012
Lisäksi tekeillä on useita Delfoi-menetelmään perustuvia väitöstutkimuksia. Monissa tutkimuksissa on lisäksi sovellettu Delfoi –menetelmän olennaisia piirteitä, vaikkei niitä ei ole kutsuttu Delfoi –tutkimuksiksi.
Yhdenmukaisten peruskäsitteiden haaste - viisi avainkäsitettä:(ISSUE) FIELD TUTKIMUKSEN KOHDEALUE
Kaikilla panelisteilla on kyky ymmärtää alalla käytettyjä peruskäsitteitä (esim. ”geeni”, ”proteiini”) eli heidät voidaan luokitella kohdealueen yleisasiantuntijoiksi
Harvoja jos ketään voidaan luokitella koko kohdealueen erityisasiantuntijoiksi
ISSUE AREAONGELMA-ALUE
Tutkimuksessa on ryhmä panelisteja, jotka ovat tämän alan erikoistuntijoita.
Heidän kompetenssiensa tulisi olla toisiaan täydentäviä Anonyymisyyden turvaamiseksi ryhmän koko vähintään
5 ei koskaan kolmea vähemmän Yli 10:n ryhmässä argumentointi kärsii Ongelma-aluetta kommentoivat erityisasiantuntijoiden
ohella halukkaat muut eli yleisasiantuntijat, usein suunnilleen yhtä moni kuin kommentoivat erikoisasiantuntijat
ISSUEONGELMA
Kysymys, johon ei ole yksiselitteistä oikeaa vastausta ainakaan ennen tutkimusta ja arvovaraisissa kysymyksissä harvoin sen jälkeenkään
Koetaan tärkeäksi Asiantuntijoilla on ennen
argumentointia toisistaan poikkeavia näkemyksiä ja perusteluja
TOPIC (TULEVAISUUS) VÄITE, MIELIPIDE
Omaa periaatteessa totuusarvon (tosi, epätosi), mutta sitä ei voida sitovasti ratkaista tulevaisuusväitteiden tai arvoväitteiden tapauksessa
Voidaan esittää puolesta tai vastaan näkökohtia (argumentteja)
ARGUMENTNÄKÖKOHTA
Topicin tavoin omaa periaatteessa totuusarvon. Näkökohdaksi voidaan kuitenkin toisin kuin topiciksi hyväksyä pelkkä hyväksymistä tai hylkäämistä indikoiva lausahdus (“vaikuttaa uskottavalta”, “täyttä roskaa!”)
Voidaan kehittää topiciksi
Enclosed CD contains over 6,000 pages
…invaluable insights into the future for the UN, States, and civil society.
--- Ban Ki-moon Secretary-General United Nations
Real-Time DelphiReal-Time Delphi
• Developed in 2004 and published in Developed in 2004 and published in Technological Forecasting and Social Change. Technological Forecasting and Social Change.
• Idea was to use modern technology to Idea was to use modern technology to increase the efficiency of the Delphi processincrease the efficiency of the Delphi process
• Rapid collection of expert judgment to aid in Rapid collection of expert judgment to aid in rational decision making.rational decision making.
• With Internet, participants can see feedback With Internet, participants can see feedback instantly, participate where and when is instantly, participate where and when is convenient.convenient.
• Roundless – Participant returns to edit as Roundless – Participant returns to edit as many times as he/she likes until the deadlinemany times as he/she likes until the deadline
