designvuosi maalaa kaupungin iloisin värein · kehittämisen haasteita ja nostaa esille toi-mivia...

Henkilöstön hyvinvointi osaksi innovaatiotoimintaaArjen design nousee VantaallaMartsarin lukiossa matikan opiskelu pantiin uusiksiOikeat ihmiset rekrytoinnin ytimessäNy rektor i Helsinge skola

Designvuosi maalaa kaupungin iloisin värein

Vantaan kaupungin henkilöstölehti | 7 | 2011

Intranetistä sähköinen työpöytä

Teemanainnovatiivisuus ja design

Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti 3

näkökulma

7Vantaan kaupungin henkilöstölehti 7 | 2011

Vautsi ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa.

näkökulmaTyöyhteisön onnistunut design .............................................................................................................. 3

teemana innovatiivisuus ja designHenkilöstön hyvinvointi osaksi innovaatiotoimintaa ................................................................. 4World Design Capital Helsinki 2012 ..................................................................................................... 6Kauneus – 6 näytöstä ..................................................................................................................................10Martsarin lukiossa matikan opiskelu pantiin uusiksi ................................................................12Tuoreutta vanhustyöhön ..........................................................................................................................13Yhteispalvelun gsm-palaute ...................................................................................................................14

tapetillaOperaattorinvaihto etenee: projektisivusto avattu intrassa .................................................11Intranetista tulee sähköinen työpöytä ..............................................................................................11Oikeat ihmiset rekrytoinnin ytimessä ................................................................................................16Seure Blogissa pureudutaan työelämän ilmiöihin ....................................................................17Työolojen arviointi ja kehittäminen parantavat henkilöstön hyvinvointia .................19Paksut vyötäröt ja puristusvoiman puute – Watti-hankkeesta huolestuttavia tuloksia..................................................................................................................................................................20 Pysäköinninvalvonta – kiusantekoa vai järjestyksenvalvontaa? ........................................21UPS! Oli pimeä ja kostea alkutalven ilta............................................................................................23Kaupungin paperinkulutus on kääntynyt laskuun ....................................................................26

henkilökohtaista Projektipäällikkö Pia Tasanko ..................................................................................................................18

uppsnappat i fartenNy rektor i Helsinge skola ..........................................................................................................................15

virkistysTeatteriin ..............................................................................................................................................................22

koulutusKeskustellen kehittämään .........................................................................................................................24

avoimet työpaikat ...................................................................................................................................................................................25

selän takanaInnovatiivisuus ja arjen Pelle Pelottomat ........................................................................................27

Julkaisija Vantaan kaupunki, viestintäOsoite Metsolantie 4, 01450 VantaaSähköposti [email protected]äätoimittaja Jussi Omaheimo puh. 28131Ulkoasu Anitta MäkinenTaitto Markku LappalainenKannen kuva Markku LappalainenKannen kuvassa WDC-suunnittelija Marko Ahola maalauspuuhissa Painopaikka N-painoPaperi Highspeed Matt, 90 g/m2

Toimitusneuvosto Pirre Hartikainen Jorma Häkkinen Hannele Karlin Pirjo Kivistö Anitta Mäkinen Päivi Rainio Vivikka Richt Katja Savopirtti Terhi Unhola Vappu Vienamo Liisa Örri

Designpääkaupunkivuosi tuo pienille muotoilijoille oman aarrearkun

Valmisteilla oleva WDC Helsinki 2012 -tila on osa Vantaan ensi vuotta

Manna Torvinen haluaa edistää työhyvinvointia

Työyhteisön onnistunut design takaa, että aamulla on mukava mennä töihin

sisältö

6

8

24

Työyhteisön onnistunut design

Suomi on maailmalla tunnettu designistaan. Suomalainen muotoilu ja arkki-tehtuuri kiehtoo selväpiirteisyydellään ja johdonmukaisuudellaan. Suomeen vierailulle tulevat ulkomaalaiset tuttuni varmistavat jo etukäteen, että tälläkin kertaa on varmasti aikaa tehdä jo tutuksi käynyt ostoskierros, ja hankkia täy-

dennys kodin tekstiili- ja astiavarastoihin, suomalaista designia, totta kai.Design vaatii syntyäkseen uuden luomista, ympäröivän maailman ymmärtämis-

tä uudella tavalla, innovatiivisuutta. Hyvä design puhuttelee meitä, lähestyy syvintä sisimpäämme, alitajuntaa.

Organisaatioillakin on design. Se on organisaatiorakenteen, työntekijöiden ja toimintojen yhdistelmä, joka on usein erilaisten kompromissien tulos ja perustuu sen hetkiseen tietoon hyvästä ja tarkoituksenmukaisuudesta suhteessa organisaation tavoitteisiin ja perustehtävään. Organisaatio on itse asiassa siis elävä, muodon ja de-signin omaava rakennelma. Ja me kaikki työntekijät olemme osa tätä designia.

Muun muassa oma hyvinvointimme ja toiminnan tuloksellisuus riippuvat siitä, miten hyvin organisaation design onnistutaan tekemään. Julkisen sektorin tuottavuu-desta on viime aikoina puhuttu paljon. Moneen teolliseen alaan verrattuna julkisen sektorin, esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon tai koulutuksen tuottavuuskehitys on ollut heikompaa kuin teollisuudessa tai muussa palvelutuotannossa.

On kysytty miksei julkinen sektori ole pystynyt parantamaan tuottavuuttaan teollisuuden kanssa samaa tahtia. Tuottavuuden kasvu voidaan saavuttaa kahdella ta-valla: korvaamalla ihmistyö koneella tai innovaatioilla. Teollisuudessa on ollut helppoa siirtää esimerkiksi sadan kehrääjän työ yhden koneen tekemäksi. Palveluissa sama ei ole mahdollista, koska kone ei voi korvata asiakaspalvelun työntekijää. Innovaatioita – sen sijaan – on mahdollista luoda.

Olemme hyviä kehittämään rakenteita. Peräjälkeen toteutuvat organisaatiouu-distukset ovat hyvä esimerkki tästä; en kritisoi organisaatiouudistuksia. Olemme hyviä miettimään ja analysoimaan prosesseja, etsimään prosessin pullonkaulat ja sujuvoit-tamaan työnkulkuja. Osaamme tehdä laatujärjestelmiä ja kehittää työtä. Emme ole huonoja johtamisen prosesseissa. Mutta asiakkaamme odottavat meiltä enemmän.

Viime aikoina on paljon puhuttu sosiaalisesta pääomasta. Vaikka sosiaalisen pääoman määritelmä on hauras ja siihen on vaikea tarttua, sosiaalinen pääoma lisää yhteisöjen tuloksellisuutta. Voiko tätä pääomaa lisätä?

Organisaation, työyhteisön design näyttäytyy ratkaisevana. Työyhteisön yhteen hiileen puhaltaminen, sosiaalisen pääoman löytyminen, varmistaa organisaation toiminnan ja tuloksen paremmin kuin uusi organisaatiouudistus tai konsultin hioma prosessien kuvaaminen. Mitä se on käytännössä? Suomalainen design menestyy maa-ilmalla suoruudellaan, johdonmukaisuudellaan, rehellisyydellään ja rohkeudellaan. Myös organisaatioissa tarvitaan näitä ominaisuuksia.

Timo Aronkytö

Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti 54 Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti

teemana | innovatiivisuus ja design teemana | innovatiivisuus ja design

Talouden epävarmuus ja väestön ikääntyminen ovat haasteita julki-selle palvelutuotannolle. Julkisen sektorin menojen on käännyttä-

vä laskuun, sillä muuten julkisen sektorin palvelutuotanto vaarantuu. Tiukka tilanne pakottaa hakemaan uudenlaisia toiminta-tapoja, innovatiisia ratkaisuja, sillä säästä-minen ei yksin riitä. Mutta miten yhdistää kovat taloudelliset realiteetit ja henkilös-tön jaksaminen?

Tähän haasteeseen haetaan ratkai-suja työterveyslaitoksen, Aalto-yliopiston BIT-Tutkimuskeskuksen ja VTT:n yhteises-sä Inno-Vointi-tutkimushankkeessa, jossa selvitetään julkisen sektorin palvelujen uudistamista. Myös Vantaan kaupunki on mukana hankkeessa. Vantaalla tutkimus-kohteina ovat päivähoito ja nuorten kou-lutustakuu.

– Tuottavuuden parantaminen, hen-kilöstön jaksaminen ja motivaation säily-minen ovat kriittisiä haasteita. Palvelujen

uudistamista ja henkilöstön hyvinvointia on kuitenkin tähän saakka johdettu erilli-sinä asioina. Koska palvelukehitys tapah-tuu asiakas- ja käyttäjävuorovaikutukses-sa, palvelutyöntekijät ovat avainasemassa palveluja kehitettäessä. Näin toimien tur-vataan myös henkilöstön hyvinvointia, sanoo erikoistutkija Mervi Hasu työter-veyslaitokselta.

– Tutkimushankkeessa haemme vas-tausta kysymykseen, miten palvelun uu-distaminen eli innovaatiotoiminta ja työn-tekijöiden työhyvinvointi liittyvät toisiinsa. Lisäksi haluamme selvittää, miten ja millai-sen johtamisen avulla molempia syntyy yhtä aikaa.

Tarkemmin sanottuna hankkeen yh-teydessä kuvataan ja analysoidaan inno-vaatiojohtamisen uusia, lupaavia muotoja ja arvioidaan johtamistapojen soveltami-sen vaikutuksia organisaatioille. Lisäksi analysoidaan lupaavien johtamiskäytän-töjen toimintatavat ja -ympäristö.

Vantaalla on päivähoitoon ke-hitetty uudenlaisia avoimen toiminnan ratkaisuja: runsaat määrät kerhoja ja hoitoavun

palvelupisteitä satunnaista lastenhoitoa tarvitseville. Avoimen toiminnan kehittä-minen on tuonut säästöjä. Samalla on to-dettu, että avoimien päivähoitopalvelujen tarjoaminen on ollut myös henkilökun-nan ja asiakkaitten kannalta onnistunut ratkaisu.

Myös Inno-Vointi -hankkeen tutkijat innostuivat kovasti tästä vantaalaisesta palveluinnovaatiosta.

Mutta mikä on sellainen palveluavaus, joka tuokin säästöjä? Kysymys on perheen

Henkilöstön hyvinvointi osaksi innovaatiotoimintaa

Inno-Vointi -hankkeessa Vantaalla on koottu näkemyksiä ja kertomuk-sia palvelujen kehittämisestä, pal-velujen käyttämisestä, henkilöstön

osallistumisesta ja työhyvinvoinnista. Tietoa on koottu kattavasti organisaa-tion eri tasoilta työntekijätasolta ylim-pään johtoon asti – myös kaupungin luottamushenkilöitä ja palvelujen käyt-täjiä on haastateltu. Tähän mennessä on haastateltu 25 henkilöä.

Syksyn 2011 aikana järjestetään työpajat, jossa esitellään tutkimus-ryhmän tekemiä alustavia havaintoja ja keskustellaan niistä. Tavoitteena on

Varhaiskasvatuksen uutena toimintamuotona ovat kerhot ja palvelupisteet, joihin vanhemmat voivat tukeutua satunnaisemman hoitotarpeen ilmetessä, kertoo varhaiskasvatuspäällikkö Leena-Mari Tornivaara.

lakisääteisestä subjektiivisesta oikeudesta päivähoitopaikkaan. Oikeuden myötä päi-vähoitoon on tullut paljon lapsia, joiden vanhemmat ovat kotona, mutta lapsille halutaan pystyvä paikka päivähoidosta. Usein lapset ovat viettäneet suurimman osan viikosta kotona ja olleet päivähoi-toryhmissä vain päivän tai kaksi viikossa.

– Ongelmana tässä on, että näissä tapauksissa kaupungin on varattava ko-kopäiväiset hoitoresurssit, vaikka todelli-suudessa näitä ei käytetä, kertoo varhais-kasvatuspäällikkö Leena-Mari Tornivaara.

– Päivähoitoryhmissä taas satunnai-semmin mukana olevat lapset saattavat sopeutua huonommin, jolloin päivähoi-don arki ei suju aina parhaalla mahdolli-sella tasolla. Silloin tämä ei ole lapsen eikä henkilökunnan kannalta parasta mahdol-lista hoitoa eikä varhaiskasvatusta.

Leena-Mari Tornivaara kertoo, että monet perheet ovat varanneet päivähoi-topaikan kasvatuksellisista syistä, eivät hoidontarpeen vuoksi. – On haluttu, että lapset tutustuvat muihin lapsiin ja oppi-vat toimimaan ryhmässä valmistautuen koulun alkuun.

– Mietimme, että juuri tällaisille per-heille tarjoammekin nyt uudenlaisia vaih-toehtoja. Kerhotoiminnan ottaminen varhaiskasvatuksen vastuulle oli sekin uudenlainen avaus. Vielä isompi juttu on kuitenkin ollut se, että kaikilla alueillamme käynnistettiin hoitoavun palvelupisteet, joihin vanhemmat voivat tukeutua satun-naisemman hoitotarpeen ilmetessä.

Hoitoavun palvelupisteisiin voi tuo-da lapsen neljä kertaa kuukaudessa, joko puoleksi tai kokopäiväksi. – Perheet ovat olleet todella tyytyväisiä tähän mahdolli-suuteen. Vanhemmat voivat tämän avun turvin hoitaa silloin tällöin omia asioitaan kaikessa rauhassa. Monet opiskelijat ovat käyttäneet palvelua, jotta voivat lukea tentteihin. Ja joskus äiti tai isä saattaa tar-vita omaa aikaa vaikkapa omien akkujensa lataamiseen.

Inno-Vointi -hankkeen yhteydessä on haastateltu varhaiskasvatuksen johtoa, esi-miehiä ja työntekijöitä. Haastatteluista teh-ty yhteenveto on valmistumassa ja tuloksia saadaan 10. marraskuuta. – Odotamme kovasti tuloksia, Leena-Mari Tornivaara kertoo. – Hankkeessa haetaan malleja in-novatiiviseen johtajuuden kehittämiseen. Nykypäivän haasteissa näitä tarvitaan.

z Teksti Vappu VienamoKuvat Heidi Hölttä, Vappu Vienamo

Valmiutta ja motivaatiota uuden kokeiluun ja käyttöönottoonyhdessä ymmärtää paremmin palvelujen kehittämisen haasteita ja nostaa esille toi-mivia käytäntöjä. Tämän jälkeen siirrytään vertailemaan aineistoa tutkimuksessa mu-kana olevien eri organisaatioiden välillä.

Vantaan kaupungilla tutkimuksen kohteena ovat päivähoidon kevyempien palvelujen kehittäminen ja nuorten kou-lutustakuu. Molempiin liittyy monimutkai-sen palvelujärjestelmän kehittäminen toi-saalta rakenteellisten muutosten kautta, toisaalta työntekijälähtöisen toiminnan ja yksittäisten palvelujen kehittämisen kaut-ta. Näissä tapauksissa ovat onnistuneesti kohdanneet johdossa tehtävä kehittämi-

– Tavoitteenamme on tuottaa ehdo-tuksia siitä, miten julkisen sektorin inno-vaatioprosesseja ja -johtamista voidaan kehittää. Koska kyseessä on tutkimushan-ke, haemme myös tutkimusnäyttöä inno-vaatiojohtamisen vaikutuksista palvelun uudistumiselle ja henkilöstön työhyvin-voinnille.

Mervi Hasu kertoo, että viime vuosien innovaatiotutkimus on tuottanut monia näkökulmia, joilla nykypäivän palveluke-hityshaasteisiin voidaan tarttua. Näitä ovat esimerkiksi asiakaslähtöinen innovaatio-toiminta, avoimet innovaatioverkostot, nopeasti käytäntöön johtavat innovaa-tioprosessit sekä toimijoiden laaja, mutta samalla päämäärätietoinen osallistaminen innovaatiotoimintaan.

Inno-Vointi -hankkeessa ovat Vantaan kaupungin lisäksi mukana HUS Servis, MTT, Palmia, Verohallinto sekä Hämeen-linnan ja Oulun kaupungit. Hankkeen ra-hoittajana toimii Tekes.

nen, rakenteellisten muutosten suun-nittelu ja toteuttaminen sekä työnte-kijätasolla tehtävä työn kehittäminen.

Esimerkiksi päivähoidossa tehdyt rakenteelliset muutokset ovat avan-neet lukuisia mahdollisuuksia päiväko-deille ja työntekijöiden itse ideoimalle kerhotoiminnalle. Näyttäisi siltä, että merkittävässä roolissa on varhaiskasva-tuspalveluiden organisaatiossa tehtävä järjestelmällinen kehittämistoiminta sekä lisäksi valmius ja motivaatio ottaa käyttöön ja kokeilla uusia palveluideoita.

z Mikko Lehtonen, tutkija, Aalto-yliopisto

Vantaalainen innovaatio

Tutkija Mikko Lehtonen arvioi vantaalaisten innovointikykyjä ja kertoo mitä aiotaan tehdä.



Lokakuun puolivälissä Vantaan kaupungin World Design Capital Helsinki 2012 -tilan katutilaa maa-lataan parhaillaan. Löydämme ka-

tutilan suunnittelusta vastaavan Marko Aholan teltasta. Rakennuksen julkisivu on nimittäin suljettu teltan sisälle maa-laustöiden suojaamiseksi syksyiseltä sa-teelta. Vesisateet ovatkin estäneet tehok-kaasti maalaustöitä ja aikataulusta ollaan hieman myöhässä. – Julkisivu on nyt maalattu. Näitä värisävyjähän on lainailtu tuolta WDC-värimaailmasta, kertoo kun-tatekniikan keskuksen WDC-suunnittelija Marko Ahola vedellessään samalla tilan ovenkarmeihin viimeisiä sinisiä sivelti-menvetoja.

World Design Capital (WDC) on nimitys maailman designpääkaupungiksi. WDC painottaa designin laajempaa merkitystä kaupunkiympäristölle, taloudelle ja asuk-kaille. Nimitys antaa kaupungeille ainut-laatuisen mahdollisuuden esitellä saavu-tuksiaan innovatiivisessa muotoilussa ja nostaa esiin onnistuneesti toteutettuja kaupunkiympäristön elävöittämisstrate-gioita.WDC on teollisen muotoilun maailman-järjestön International Council of Socie-ties of Industrial Designin (Icsid) hanke.

Hakunilan HakuVerkko etsii uu-sia keinoja palveluiden muo-toiluun käyttäjien näkökulmas-ta. Kyseessä on yksi Vantaan

hankkeista osana kaupungin Helsinki World Design Capital (WDC) 2012 -ohjel-maa.

– Perinteisesti palvelun suunnittelus-sa on mietitty, mikä meni väärin ja pyritty korjaamaan asia. Palvelumuotoilu sen si-jaan auttaa löytämään, mikä voisi mennä oikein, kiteyttää aluekoordinaattori Liisa Juustila.

Tietyille palveluille valitaan jo tänä syksynä kärkikäyttäjät Hakunilan suuralu-eelta. He pitävät päiväkirjaa kokemuksis-taan erilaisten osallisuuskanavien parissa. Myös Aalto yliopiston Designing for Servi-ces -kurssin opiskelijat pohtivat joulukuus-sa Taikissa, miten hakunilalaiset pääsisivät tukevammin kaupunkinsa ohjaimiin.

Palvelumuotoilun avulla asukkaat

Yksi erityispiirre WDC-tilan rakentu-misessa ja tulevassa käytössä on tekemi-nen yhdessä. Julkisivun maalaamiseen on osallistunut maalareita Varia Vantaan Ammattiopiston opiskelijoista. Palvelutis-ki tulee olemaan Metropolia AMK:n Lauri Ollin kisällin näyte ja jatkossa Metropolia AMK on aktiivisesti mukana tilan näytte-lytuotannossa. Yhteistyökumppaneita on vielä enemmänkin. Yrityskumppaneina ovat mukana Martela Oy ja Tikkurila Oy.

Marko Ahola on maisema-arkkiteh-tuurin opiskelija ja katutila on

hänen suunnittelutyönsä. – Katuun tulee värikäs

räsymatto, jatkaa Marko ja esittelee

h a v a i n n e k u -vasta tulevaa

katutilaa, jo-hon kuulu-vat myös l i p p u -t a n g o t , p e n k k i ja esteet-tömy ys -l u i s k a t . Asfalti l le

maalatta-van maton

on tarkoitus viitata tulevai-

suudessa paikalle rakennettavan käve-

lykadun pinnoitteisiin. – Tikkurilan keskusta on

kovassa myllerryksessä ja on ollut kiva saada suunnitella tänne tällaista väriläis-kää ja tarjota aavistus uudesta tulevasta Tikkurilan kävelykadusta. Tällä pop-up -katutilalla on tarkoitus houkutella ihmi-siä sisään tilaan. Kyllä tämä on ihan arjen designia, Marko kertoo. Harvinaista kyllä lähes kaikki katutilaksi suunniteltu on voi-tu toteuttaa, joten kannattaa käydä vaikka erikseen katsomassa tätä Tikkurilan katu-kuvaan ilmestyvää väriläiskää.

WDC-tila sijaitsee keskeisellä pai-kalla aivan Tikkurilan aseman lähei-syydessä osoitteessa Asematie 3.

z Teksti Jussi OmaheimoKuva Markku Lappalainen

World Design Capital Helsinki 2012Vantaa mukana WDC-vuodessaVuosi tarjoaa kokemuksia ja kohtaamisia designin kanssa niin kotimaassa kuin kan-sainvälisesti.

Vantaan teemana on arjen design. Palveluista, ympäristöstä ja erilaisista osal-listumismahdollisuuksista halutaan tehdä pysyvästi parempia asukkaiden kannalta. Taide tulee julkisiin ulkotiloihin, nuoret lei-povat ruokakulttuuria itsensä näköiseksi, puistot ja aukiot saavat uusia muotoja, kä-velykokouksissa tuuletetaan ja muokataan alueen palveluita ja tapahtumia. Kaupun-

Arjen design nousee VantaallaPalvelupäiväkirjat tulevat Hakunilaan

profiloituvat toimintansa mukaan: Ei pu-huta ikäryhmistä vaan vaikkapa tapah-tuman tuottajista tai asukastilaisuuteen osallistujista. Palveluntuottaja voi tarjota asiakkaalle useita vaihtoehtoisia tapoja palvelun käyttämiseen. Esimerkiksi kau-pungin luottamuselinten pöytäkirjoihin voi tutustua internetissä tai paperisina versioina, mutta ne saattaisivat avautua paremmin esimerkiksi selkokielisinä vi-deoesittelyinä.

Tietoa ja sitoutumista voidaan lisätä uusilla tavoilla. Hakunilan aluetoimikunta on aiemmin käsitellyt asioita asukkaiden kanssa osallistavan teatterin keinoin. Mar-raskuussa suunnitellaan joulutapahtumaa yhteisessä kävelykokouksessa, johon voi liittyä mukaan vaikka matkan varrelta.

www.vantaa.fi/hakuverkko

z Katja Savopirtti

gin WDC-tila avataan Tikkurilan Asema-tiellä vuoden vaihteessa. Tilassa on tarjolla tietoa ja elämyksiä koko juhlavuoden ajan.

http://wdchelsinki2012.fi/

Vantaan kaupungin WDC-tila

Asematie

Lipputanko

Lipputanko

Penkki

Lipputanko

Vantaan kaupungin WDC-tilan katutilaa maalaamassa



Sandaalit sadesäällä? Pikkuken-gät pakkasessa? Kulkeeko kissa toppatakissa? Tehdäänkö koi-rankarvoista kurahousut? Miksi

haarukkaa ei voisi tehdä vedestä? Voisiko juomalasi olla jäätä? Entä, jos hiekasta ta-lon rakentaisin tai tiilistä repun ompelisin?

Näitä ja monia muita asioita pohdi-taan kun World Design Capital Helsinki 2012 kaupungit tuottavat esikoululaisille Muotoilijan aarrearkun!

World Design Capital Helsinki 2012 kaupungit eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti toteuttavat yhdessä projektin, jossa kaupunkien jokaiseen esiopetusryhmään tuotetaan Muotoilijan aarrearkku.

Muotoilijan aarrearkun sisältö on vielä osin suunnitteilla, mutta arkkuun

Vantaa kaupunkisuunnittelu jär-jestää yhdessä Helsingin ja Es-poon kaupunkien kanssa osana World Design Capital -vuotta

kansainvälisen kolmipäiväisen konfe-renssin, jossa haetaan vastauksia esimer-kiksi näihin kysymyksiin. Jokainen päivä vietetään eri kaupungissa ja se aloitetaan kiertoajelulla, jossa kohteisiin päästään tu-

on tulossa Muotoilijan menetelmäopas sekä esineitä, jotka inspiroivat lasta ko-keilemaan, oivaltamaan, yllättymään ja onnistumaan. Muotoilijan aarrearkun tueksi tehdään myös verkkosivut. Aika-taulu on tiukka, sillä arkut jaetaan esiope-tusryhmiin syksyllä 2012 ja silloin myös järjestetään koulutustilaisuuksia kunkin kaupungin esiopetuksesta vastaaville hen-kilöille. Lähtökohtana Muotoilijan aarre-arkun suunnittelulle on lapsen elämis-maailma sekä kestävä kehitys, kierrätys ja ekologisuus. Toteuttamisessa korostetaan leikkisyyttä, toiminnallisuutta ja sitä, että tehtävät avautuvat helposti ryhmässä.

Muotoilijan menetelmäopas tulee si-sältämään ohjeita ja harjoitteita, joiden avulla muotoilukasvatus konkretisoituu lapselle yllätyksellisellä tavalla. Suunnit-

Tehdään parempi kaupunkiSuburban Design - kansainvälinen seminaari 12.-14.9.2012 Design lähiöissä

tustumaan maastossa. Iltapäivä vietetään keskustelujen, luentojen ja case-esittely-jen parissa. Oppia on tarkoitus hakea myös ulkomailta, joten tiedossa on kansainvä-lisiä luennoitsijoita ja esimerkkejä, joista päätetään yhdessä kaavanlaatijoiden re-kisterin ylläpitäjäorganisaatioiden kanssa.

Seminaari on tarkoitettu kaupunki- ja aluesuunnittelun parissa työskenteleville sekä päätöksentekijöille.

Miksi lähiöt? Yli viidennes suomalaisista asuu lähiöissä, jotka syntyivät nopean kaupungistumisen ja elementtirakentamisen kehittymisen myötä. Niiden rakentaminen alkoi toden teolla 1960-luvulla, mutta arviolta puo-let on rakennettu 1970-luvulla, erityisesti vuosikymmenen alkupuolella. Tällaisia lä-hiöitä löytyy erityisesti Vantaalta, sillä Hel-singin väestönkasvu hidastui 1960-luvulla vapaiden asuntojen loppumisen myötä ja ihmiset joutuivat hakeutumaan kauem-maksi Helsingin keskustasta.

Pääosin 1960-1970-luvuilla raken-nettujen asuinalueiden rakennuskanta vaatii lähitulevaisuudessa mittavia perus-korjaustoimenpiteitä. Lisäksi alun perin nuorille lapsiperheille rakennetut alueet eivät vastaa jatkuvasti kasvavan ikään-tyneen väestön asumisen ja palveluiden tarpeeseen. Ympäristöjen esteettömyy-teen ja toimivuuteen on panostettava, jos halutaan, että ikääntyneet voivat asua kotona mahdollisimman pitkään. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle työperäi-sen maahanmuuton arvioidaan lisäänty-vän entisestään. Jo nyt on nähtävissä, että monien kasvukeskuksien lähiöissä maa-hanmuuttajien määrät ovat kasvaneet. Alueilla tulisikin pyrkiä tukemaan asuin-alueiden sosiaalista toimivuutta ja kykyä kulttuurien kohtaamiseen.

Konferenssin aikana on tarkoitus tar-kastella lähiöiden ja aluekeskusten kehit-tämistä näistä monista eri näkökulmista sekä jakaa tietoa käytännöistä ja onnistu-neista projekteista.

Millaisessa kaupungissa sinä haluat elää?

Millaisen aluekeskuksen sinä tarvitset? Minkälaisessa ympäristössä sinä haluat liikkua päivittäin?

Millaista on onnistunut täydennysrakentaminen?

Kuinka rakentamisen toteutuminen voidaan taata tinkimättä laadusta?

teilla on, että kuvitettu hahmo vie oppaas-sa muotoilukasvatusta eteenpäin liittäen tarinallisuuden ja sadunomaisuuden sekä muotoilun eri osa-alueet kuvitetun hah-mon kautta teemallisesti toisiinsa.

Arkkuun on tulossa esineistä ainakin muotoilijan silmälasit. Laittamalla lasit nenälleen alkaa lapsi leikin kautta nähdä maailmaa muotoilun näkökulmasta. Lisäk-si arkkuun tulee varmasti käpy. Taidetalo Pessiin nimittäin eksyi syksyllä päiväkoti-ryhmänsä kanssa Saareen näyttelyyn tu-tustumassa ollut poika, joka muit-ta mutkitta kommentoi juuri pohtimaani Muotoilijan aarrearkun sisältöä. – No toihan on nyt ihan helppo jut-tu. Laita sinne käpy, se on k u u s e n muotoile-ma.

I t s e a r k u n on myös tarkoitus olla suun-niteltu ja muotoiltu. Yhteistyö-tä tehdään Lahden muo-toiluinstituutin pakkaussuunnitte-lijoiden ja opiskelijoi-den kanssa. Muita yhteis-työkumppaneita tällä hetkellä ovat Aalto-yliopiston Taideteollinen kor-keakoulu, Designmuseo ja Kerhokeskus. WDC2012 kaupunkien yhteishanketta johdetaan Vantaan kulttuuripalveluista käsin.

Muotoilijan aarrearkun työstämisessä kaikkia World Design Capital Helsinki 2012 kaupunkeja ja arkun kanssa toimijoita yh-distää työn ilo ja lumo. Hyvä ja hauska de-sign tekee maailmasta paremman. Meille kaikille.

z Teksti Reeli KarimäkiKuvat Jaana Brinck

Muotoilijan aarrearkku


tapetilla

10 Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti

teemana | innovatiivisuus ja design

Vantaan taidemuseon näyttely Kauneus - 6 näytöstä 10.2.–4.8.2012 esittelee muotoilua jakuvataidetta rinnakkain uudella ja mielenkiintoisella tavalla.

Näyttelyn teemana on kauneus. Kauneus on universaali käsite, jonka jokainen kuitenkin ko-kee subjektiivisesti. Sen minkä

yksi kokee kauniina voi toiselle olla rumaa – kauneuteen ei ole oikeita tai vääriä vas-tauksia. Eri aikakaudet ja kulttuurit ovat tulkinneet kauneutta omalla tavallaan ja taiteilijalla tai muotoilijalla on aina oma suhteensa siihen.

Esinemaailmamme usein perustellaan muilla hyveillä – ekologisuudella, käytän-nöllisyydellä, kantaaottavuudella – mut-ta kauneus on lopulta se joka saa meidät kiintymään esineisiin ja säilyttämään ne.

Näyttely rakentuu kuudesta rinnak-kaisesta ja keskenään erilaisesta dioraa-masta.

Dioraama on osittain kolmiulotteinen maisemamalli tai asetelma, joka esittää

Kauneus – 6 näytöstäSkönhet i 6 scener6 Scenes of Beauty

tapahtumaa tai tilannetta. Kunkin dio-raaman toteuttaa eri taiteilija, muotoilija tai työpari. Dioraamat ovat vahvasti te-

Operaattorinvaihtoprojektin int-rasivustolta löydät tietoa pro-jektin etenemisestä sekä sen vaikutuksista sinulle puhe- ja

mobiilipalvelujen käyttäjänä. Sieltä löydät myös kysytyimmät kysymykset vastauksi-neen. Sivustoa seuraamalla tiedät, mistä projektissa on kyse ja mitä seuraavaksi tapahtuu.

Sivustoa täydennetään aina toimi-paikkakohtaisten aikataulujen ja ohjeis-tusten täsmentyessä. Viikolta 47 alkaen sivustolta löytyvät myös materiaalit infoti-laisuudesta, joka järjestetään marraskuus-sa esimiehille ja puhelinyhdyshenkilöille.

Käy tutustumassa!

z Teksti Emmi Yli-HouhalaKuva Tuukka Mielonen ja Markku Lappalainen

Sähköisen työpöydän käyttöönot-to etenee. Sisällön siirto vanhasta intrasta uuteen järjestelmään on parhaillaan käynnissä. Sisältöjen

siirtoa toteuttavat nykyisen intranetin yllä-pitäjät sisällönsyöttöalustan kautta. Sähköi-nen työpöytä ja sisällönsiirrot tulevat syk-syn aikana saamaan myös toimituskuntansa.

Sähköisen työpöydän ylläpitäjille on tulossa kolmenlaista koulutusta: uusille yl-läpitäjille Prime live edit -peruskoulutusta, Primeä jo käyttäneille demo-koulutusta ja lisäksi on klinikoita joissa työstetään omia ylläpidettäviä osioita. Jo keväällä ennen työpöydän julkaisua on tulossa info-video koko kaupungin henkilöstölle.

Sähköinen työpöytä otetaan käyttöön kesäkuussa 2012. Vantaan kaupungin säh-köisen työpöydän nimestä järjestetään ensi vuoden puolella nimikilpailu, mutta jokai-nen voi jo nyt aloitella mielessään täydelli-sen nimen pohdintaa.

Operaattorinvaihto etenee: projektisivusto avattu intrassa

Intranetistä tulee sähköinen työpöytä

Sähköisestä työpöydästä löytyy lisää tietoa intran etusivun "Intranet/sähköinen työpöytä"-kohdasta.

Lisätiedot:-Sähköinen työpöytä, ylläpitäjien tunnuk-set ja koulutus: Pirre Hartikainen p. 25034

kijöidensä näköisiä, elämyksellisiä ja tari-nallisia kokonaisuuksia. Tekijät tulkitsevat näyttelyn teemaa omista lähtökohdistaan ottaen kantaa taiteen ja muotoilun vuoro-puheluun.

Näyttelyyn liittyy monipuolinen oheisohjelmisto, josta löytyy tapahtumia kaikenikäisille.

Näyttelyyn voi tutustua myös Helsin-ki-Vantaan lentokentän lähtöliikennealu-eella olevassa rinnakkaisnäyttelyssä, jossa näytöille simuloidaan reaaliaikaista kuvaa Vantaan taidemuseosta.

Näyttelyn taiteilijat ovat muotoili-ja Nathalie Lähdenmäki, graafikko Rami Niemi, muotoilija Naoto Niidome, vaate-suunnittelija Tuula Pöyhönen, kuvanveis-täjä Tommi Toija, kuvataiteilija Anna Tuori, graafikko Teemu Väätäinen sekä kuvatai-teilija Maaria Wirkkala.

Näyttelyn kuraattorit: Elina Aalto ja Klaus Aalto (AALTO+AALTO)

www.vantaa.fi/taidemuseohttp://www.facebook.com/ vantaantaidemuseowww.twitter.com/VantaaArtMuseum

-Integraatiot: Jarno Munukka p. 22724-Sisällöllinen päätoimittaja: Jussi Omahei-mo p. 29328

z Teksti Jussi Omaheimo Kuvitus Tuukka Mielonen



hoidossa. Osallistavalla ja kannustavalla johtamisella, työn tarkoituksenmukaisella organisoinnilla sekä turvallisella ilmapiiril-lä voidaan lisätä henkilöstöjaksamista sekä työssä viihtyvyyttä ja lisäksi täysin uuden-laista uskallusta hoitotyöhön.

z Teksti Helena Soikas

Martinlaakson lukiossa on läh-detty tietoisesti rikkomaan rajoja ja etsimään uusia kei-noja matematiikan opetuk-

seen. Lyhyesti kiteytettynä kyse on siitä, että opiskelija voi kurssilla edetä omaa tahtiaan siten, että ne jotka omaksuvat asian nopeammin, voivat suoriutua kurs-sista vaikka parissa viikossa ja toisaalta ne, joilla on haasteita matematiikan opiskelun kanssa, saavat enemmän aikaa tärkeim-pien perusasioiden opiskeluun. Lisäksi kaikentasoiset opiskelijat saavat yksilölli-sempää opetusta pitkin kurssia.

– Kyseessä on pedagogisen ajattelun muutos, joka ei edellytä lisäresursseja, vaan lähinnä nykyisten resurssien uudel-leen kohdentamista. Meillä on itse tehty-jä oppimisenhallintatyökaluja, joita jaan mielelläni muillekin opettajille, kertoo Martinlaakson lukion matematiikan leh-tori Pekka Peura. Opiskelussa hyödynne-tään myös verkkomateriaaleja, mutta tätä oppimisympäristöä tukevia materiaaleja on toistaiseksi vähän saatavilla ja tekniset

Vanhusten palvelut kaipaavat tulevaisuuden hoitotyöltä innovaatioita sekä innovatiivista henkilökuntaa.

Miksi vanhustenhoito on kuin karuselli, jossa mummot pyörivät ja maisemat vaih-tuvat, mutta palvelut ovat

sidottu tiukasti seiniin? Eikö vanhuksen tulisi olla se napa, jonka ympärillä palvelut pyörivät?

Vastuuhoitajuuden kehittäminen toimivammaksi kokonaisuudeksi voisi vastata edellä mainittuun haasteeseen hoitamalla asukkaita kokonaisvaltaisesti moniammatillisen tiimin avulla ja asiakas-lähtöisyysperiaatteen mukaisesti.

Opinnäytetyöni aiheena oli vastuu-hoitajuuden kriteerien kehittäminen Vantaan palvelutaloihin. Aihe oli työelä-mälähtöinen ja haasteellinen, mutta sa-malla mielenkiintoinen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää vastuuhoita-juuden kriteerit palvelutalotoimintaan. Tavoitteena on, että kriteereitä käyttäen voidaan palvelutalotoiminnassa arvioida vastuuhoitajuuden toteutumista hoiva- ja hoitotyön laadun kehittämiseksi. Opinnäy-tetyössä menetelminä käytettiin avointa haastattelua ja työkonferenssia, ja aineisto analysoitiin soveltaen Latvala & Vanhanen-Nuutisen aineistolähtöistä sisällönanalyy-siprosessia.

Teoreettisista lähtökohdista tarkas-teltuna aihe oli ajankohtainen. Valtakun-nallinen suositus iäkkäiden henkilöiden hoidon ja palveluiden sekä niiden laadun kehittämiseksi koskee kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, mutta pai-nottuu erityisesti iäkkäiden kotihoitoon, palveluasumiseen ja laitoshoitoon. Ikä-ih-mistenpalveluihin etsitään vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla pyritään vastaamaan vä-estön ikääntymisen aiheuttamiin tulevai-suuden haasteisiin kuten ikääntyneiden määrän runsaaseen kasvuun ja siten myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden

tarpeen lisääntymiseen. Ikä-ihmisten määrä tulee kasvamaan nopeammin kuin uusia hoitajia saadaan koulutettua. Tästä syystä joudutaan tulevaisuudessa mietti-mään kuinka jokainen ikä-ihminen saisi palveluja hoidon laadun huononematta. Erilaisilla työn organisoinnin muodoilla, kuten vastuun ja työtehtävien uudella to-teuttamistavalla, voidaan kompensoida vajaita hoitajaresursseja.

Opinnäytetyöni tuloksiksi muodostui-vat vastuuhoitajuuden tarkoitus, tavoit-teet ja kriteerit. Vastuuhoitajuuden tarkoi-tuksena nähtiin hyvän elämän ja hoidon turvaaminen asukkaille. Vastuuhoitajuu-den keskeisiä tavoitteita olivat kokonais-valtaisen vastuullisuuden toteutuminen, työn kehittäminen, työn uudelleen orga-nisoiminen sekä perehdytys- ja koulutus-suunnitelmien luominen. Vastuuhoitajuu-den kriteereiksi muodostuivat asukkaan hoitotyönprosessin aikainen tehtävänku-va, osaava henkilöstö, työntekijän työhy-vinvointi, moniammatillinen tiimityö sekä työn johtaminen. Kriteerit määrittelemällä voidaan arvioida vastuuhoitajuuden to-teutumista.

Saamieni tulosten perusteella voi-daan tehdä johtopäätöksiä Vantaan pal-velutalojen vastuuhoitajuuden toteutumi-sesta ja toiminnan kehittämisen tarpeista. Tuloksien mukaan vastuuhoitajilta vaadi-taan erittäin laaja-alaista osaamista, mikä toimii innovoivana tekijänä, mutta asettaa myös paineita ja liiallista vastuuta. Vas-tuuhoitaja on paitsi toteutuksen ammat-tilainen myös toiminnan suunnittelija ja kehittäjä. Riittävillä henkilöstöresursseilla voidaan vaikuttaa myönteisesti vastuu-hoitajien tuottamaan hoidon laatuun sekä työhyvinvointiin. Vastuuhoitajien osaami-sen lisääminen ja vahvistaminen koulutuk-sen ja perehdyttämisen avulla on merkit-tävä kehittämisen tarve tulevaisuudessa.

Innovatiivisuuden näkökulmasta tar-kasteltuna ammattitaitoinen ja oman am-mattitaidon kehittämisestä kiinnostunut sekä työhönsä motivoitunut henkilöstö on tärkein osatekijä iäkkäiden hyvässä

Martsarin lukiossa matikan opiskelu pantiin uusiksi

haasteet, kuten avoimen langattoman ver-kon puute, hidastavat kehitystä.

Peura toteaa, että opettajien subjek-tiivinen tuntemus tästä on, että opiskelijat ovat tällä keinoin huomattavasti motivoi-tuneimpia ja sitoutuneimpia matematii-

Tuoreutta vanhustyöhön

LähteetBackman, K. 2001. Kotona asuvien

ikääntyvien itsestä huolenpito. Akateeminen väitöskirja. Oulun yliopisto. Hoitotieteen ja terveyshal-linnon laitos. Oulu university press. Oulu 2001.

Laakkonen, A. 2004. Hoitohenkilöstön ammatillinen kasvu hoitokulttuuris-sa. Tampereen yliopisto. Akateemi-nen väitöskirja. Kasvatustieteiden laitos. Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print. Tampere 2004.

Sajama, S. ( toim.)2011. Tehy 10/2011. s.5.

Sinervo, T., Noro, A., Tynkkynen, L-K., Sulander, J., Taimio, H., Finne-Soveri, H., Lilja, R., & Syrjä, V. 2010. Yksityi-nen vai kunnallinen palveluasumi-nen. Raportti 34/2010. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Yliopistopaino. Helsinki 2010.

Sosiaali- ja Terveysministeriö & Suo-men kuntaliitto 2001. Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuo-situs. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2001:4 Helsinki 2001.

kan opiskeluun. Vapauden lisääntyessä myös ahkeruus ja iloinen tekemisen mei-ninki on lisääntynyt. Myös viime kevään opiskelijoiden pilottiryhmästä valtaosa piti tätä opiskelusysteemiä miellyttävämpänä tapana opiskella matematiikkaa.

Suunnitteilla ja kehitettävänä on me-netelmä, jolla osaamista voidaan todentaa myös koeviikkojen ulkopuolella nykyisillä tuntimäärillä ja resursseilla. – Vielä on pal-jon kysymyksiä ilman vastauksia, mutta emme pelkää etsiä vastauksia käytännös-sä. Tavoitteena syksyn ja kevään aikana on törmätä kaikkiin mahdollisiin käytännön ongelmiin, jotka pyrimme samalla ratkai-semaan muuttamalla ajattelumallejamme ja toimintatapojamme. Ensi syksynä meillä toivottavasti on yksinkertainen ja toimiva malli, jonka pystyisi helposti monistamaan muihin oppilaitoksiin, toteaa Peura.

Heräsikö kiinnostuksesi? Vantaa-laisten lukioiden ja yläkoulujen opetta-jille järjestetään aiheesta koulutusta ma 14.11 klo 12-16. Paikka ilmoitetaan myö-hemmin. Ilmoittautuminen tapahtuu HR-työpöydän kautta. Koulutuksen sivut: http://www.edu.vantaa.fi/wp/?p=3050

Lue lisää: http://www.luma.fi/artikkelit/797/voiko-matematiikan-opetuksen-tulevaisuus-naeyttaeae-taeltae

z Teksti Terhi UnholaKuvat Heli Groschup

http://www.luma.fi/artikkelit/797/voiko-matematiikan-opetuksen-tulevaisuus-naeyttaeae-taeltae




uppsnappat i farten


teemana | innovatiivisuus ja design

Asiakkaat ovat viimeisen puo-len vuoden ajan voineet an-taa yhteispalvelupisteissä pa-lautetta nappia painamalla.

Työläät kyselylomakkeet osin korvannut HappyOrNot-laite on osoittautunut käte-väksi tavaksi kerätä palautetta niin asia-kaspalvelusta kuin palvelusisällöistäkin. Tamperelaisyrityksen kehittämä laite toi-mii gsm-tekniikalla, ja palaute annetaan erivärisiä hymiöitä painamalla. Pelkästään toukokuussa palautetta saatiin 1099 kap-paletta.

– Laitteen käyttö on helppoa eikä se vie paljon asiakkaan aikaa. Käyttöönotto-kin sujui vaivattomasti, sillä erillistä asen-nusta ei tarvita. Laitteessa ei ole johtoja, joten sitä voi myös siirrellä paikasta toi-seen, kertoo palvelukoordinaattori Tiina Hörkkö.

Vantaalle HappyOrNot keksittiin Jy-väskylästä. Silloinen aluepalvelupäällikkö vs. Manna Torvinen äkkäsi laitteen olles-saan Jyväskylässä työmatkalla, ja lähetti siitä kuvan palveluesimies Arja Klemetti-Enrothille.

– Lähdimme selvittämään miten laite toimii ja mitä se maksaa, Klemetti-Enroth valottaa idean alkuvaiheita.

Laite päätettiin ottaa käyttöön, koska yhteispalvelussa oli jo pitkään ollut tar-vetta jatkuvalle asiakaspalautteelle. Kysy-mykset saa määritellä itse, ja kaupungin yleisilmeeseen sopivat valmiit kysymys-pohjat saa suoraan laitteen valmistajalta. Valmistaja tarjoaa myös apua ja neuvoja kysymysten laatimiseen.

– Koska laite on uusi, on meillä me-neillään vielä harjoitteluvaihe. Kysymysten laatiminen vaatii hieman aikaa ja vaivaa,

mutta ideoimme kysymyksiä yhdessä hen-kilökunnan kanssa, Hörkkö jatkaa.

Työntekijät ovat ottaneet palautejär-jestelmän hyvin vastaan.

– Totta kai on ymmärrettävää, että aluksi monia jännitti palautteen saami-nen omasta työstään. Asiakaspalvelusta saa kuitenkin yleensä niin harvoin mitään palautetta, että uusi järjestelmä toimii ta-vallaan myös kiitoksen paikkana, Hörkkö toteaa.

Laitevalmistajan mukaan HappyOr-Not skarppaa työntekijöitä yrittämään parhaansa, koska palaute on välitöntä. Raportit saadaan viikoittain sekä toimi-paikkakohtaisesti että kootusti. Palautteis-ta tehdään kuukausiraportit, jotka esimie-het käyvät läpi yhdessä alaistensa kanssa.

Yhteispalvelussa HappyOrNot-laittee-seen on oltu erittäin tyytyväisiä. Laite ei tiettävästi ole vielä käytössä muualla Van-taalla, mutta Hörkkö näkee sen soveltuvan esimerkiksi terveysasemille, neuvontapal-veluihin tai mihin tahansa, missä kohda-taan asiakkaita.

Suomalaista innovaatiotaIdea laitteeseen lähti huonosta asiakaspal-velukokemuksesta.

– Mietin, että olisi hyvä jos palautetta voisi antaa nopeasti paikan päällä ilman turhaa paperien täyttelyä, toimitusjohtaja Heikki Väänänen kertoo. Väänänen kehitti laitteen yhdessä Ville Levaniemen kanssa.

– Laitekehittelyn alkuvaiheessa tie-dustelimme eri yrityksiltä onko tällaiselle palautejärjestelmälle tarvetta. Yrityksiltä saatu palaute oli kannustavaa. Esimerkiksi Suomen Lähikauppa innostui ideasta heti alkumetreillä, Väänänen jatkaa. Nykyisin yritys on laajentanut toimintaansa myös ulkomaille.

Asiakkaat arvostavat erityisesti lait-teen helppoutta, sillä langaton HappyOr-Not on valmis käytettäväksi suoraan pa-ketista otettuna. Keksintö on herättänyt myös palkintoraatien huomion: Innosuo-mi 2010 -kilpailussa laite palkittiin kunnia-maininnalla, ja vuoden 2011 Retail Awards -palkintogaalassa se pokkasi parhaan tek-nisen ratkaisun palkinnon.

Lisätietoa: www.happyornot.fi

z Saara Nevala

Jag heter Maria Riska och är ny rek-tor för högstadiet i Helsinge skola. Till min utbildning är jag pedagogie magister samt ämneslärare i hus-

lig ekonomi och hälsokunskap. Jag bor i Esbo har två barn och två hundar. Till mina intressen hör hälsa, motion, matlagning och litteratur, och jag umgås gärna med mina vänner samt rör mig mycket i natu-ren helst nära havet.

Före tiden i VandaFöre jag började jobba i Helsinge skola jobbade jag inom vuxenutbildningen och något år senare inom den grundläggan-

Yhteispalvelun gsm-palaute

de utbildningen som biträdande rektor. Jag trivs bra bland högstadieelever och är inte rädd för att lösa konflikter. Samarbe-tet med hemmen och föräldrarna är viktigt och jag är intresserad av att få leda och utveckla en skola i vårt moderna samhäl-le. Jag har fortbildat och utvecklat min personliga och professionella kompetens samt mitt ledarskap för att kunna leda verksamheten i grundskolan.

Jag upplever som viktigt att stöda olika pedagogiska modeller som skapar trygghet och demokrati. Därmed kan ele-verna och lärarna känna sin "röst " hörd och att de har möjlighet att påverka.

Ny rektor i Helsinge skola

Mål och visionerMål och visioner skall kännas som ge-mensamma och betydelsefulla. Som rek-tor vill jag skapa utrymme för välmående, inlärning, trivsel och respekt såväl som för eleverna, lärarnas och personalens ar-betsglädje, utbildning och fortbildning. Samarbetet med andra skolor, bildnings-väsendet, direktion och framför allt med hemmen anser jag som mycket viktig.

z Text Maria RiskaFoto Mirkka Ukkonen


tapetilla tapetilla

Seure Henkilöstöpalveluiden käyt-tämien sähköisten kanavien per-he kasvoi taas yhdellä jäsenellä, kun Seure Blogi näki päivänvalon

lokakuun alussa. Blogi vahvistaa Seuren aktiivista roolia sosiaalisen median toi-mijana ja lisää Seuren verkkonäkyvyyttä entisestään.

Seure Blogissa pureudutaan kuukau-sittain työelämän ilmiöihin ja havaintoihin uudella kirjoituksella. Blogin tavoitteena on nostaa Seure organisaationa entistä vahvemmin mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Blogi vahvistaa myös enti-sestään Seuren profiloitumista työelämän rautaisena asiantuntijana. Blogin tuoma näkyvyys toimii tietysti Seuren rekrytoin-

Vantaan kaupungin palvelukses-sa työskentelee Seuren kautta satakunta koulunkäyntiavusta-jaa vuosittain koko lukuvuoden

mittaisissa työsuhteissa. Opetustoimen suunnittelija Minna Salmi ja henkilöstö-konsultti Katri Perhonen pitävät tätä isoa pakettia tiiviisti näpeissään. Rekrytoin-tiprosessi on monipolvinen ja haastava, mutta nämä naiset ovat hioneet yhteis-työn huippuunsa.

Katri ja Minna tekevät aktiivisesti työ-tä koulunkäyntiavustaja-asioissa ympäri vuoden, mutta kiireisin uurastus osuu lop-pukevääseen. Minna selvittää ensin yh-teistyössä rehtoreiden ja oppimisen tuen aluekoordinaattoreiden kanssa koulukoh-taiset avustajatarpeet. Tämän jälkeen hän tieteellisen tarkasti ja määrättyjä pelisään-töjä noudattaen jakaa kaupungin käytet-tävissä olevat resurssit kouluittain. Kun on katsottu missä kouluissa noin 200 Vantaan omaa vakituista koulunkäyntiavustajaa työskentelevät, Minna listaa loput tarpeet ja lähettää tilauksen Seureen.

Tämänkin vuoden toukokuussa Min-na tilasi Katrilta kerralla noin sata avus-tajaa erilaisine taitoineen ja ominaisuuk-sineen. Määrä tuntuu kertatilauksena hurjalta, mutta kun se tehdään mahdol-lisimman hyvissä ajoin, pääsee Katri ra-kentamaan palapeliä sen verran rauhassa, että kesälomille lähdettäessä voivat kaikki olla jo levollisin mielin. Itse rekrytointityön Katri tekee yhteistyössä rehtoreiden kans-sa, koska valitut henkilöt tulevat olemaan heidän työyhteisöjensä jäseniä. Rehtorit päättävät, miten oman koulunsa avusta-jaresurssin käyttävät ja ovat myös ensisi-jaisesti vastuussa reagoimisesta muuttu-neisiin tilanteisiin vuoden ympäri.

Joka vuosi löytyy avustajia, jotka jat-

kavat tutussa koulussa tai joiden kanssa koulu on jo alustavasti sopinut työsuh-teesta. Näihin työntekijöihin Katri ottaa yhteyttä ja hoitaa heidän kanssaan työso-pimukseen ja tarvittaessa perehdytykseen liittyvät asiat. Kokonaan uusia työntekijöi-tä etsitään työpaikkailmoituksilla verkossa ja puhelimet ovat Seuressa kovassa käy-tössä. – Me soitamme jokaiselle hakijalle ja suoritamme puhelimessa huolellisen esihaastattelun, jossa kartoitamme ha-kijan taustan, kokemuksen, koulutuksen ja tiedustelemme jo työtuntiaikatoiveita-kin, Katri kertoo. Parhaat hakijat kutsutaan Seureen infotilaisuuteen, jossa käydään läpi työsuhteen keskeisimmät ehdot ja koulunkäyntiavustajan työnkuva sekä perehdytetään Seuren asioihin.

Infotilaisuuden jälkeen kiinnostuneet kutsutaan vielä kahdenkeskiseen työhaas-tatteluun Seuressa. Sitten Katri esittää sopivia ihmisiä rehtoreille haastatelta-viksi. Kun koulut ovat tehneet valintan-sa ja sopivat ihmiset on valittu, palkattu ja perehdytetty, Seure lähettää kouluihin ja työntekijöille oppaat, joihin on koottu kaikki hyödyllinen tieto työsuhteesta ja eri osapuolten – kaupungin, Seuren, koulun ja työntekijän – rooleista tässä yhtälös-sä. Minna tarkistaa oppaat vuosittain ja on osallisena niiden päivitysprosessissa. – Siitä on tosi paljon hyötyä, kun useampi ihminen miettii näitä asioita eri kulmis-ta, arvioi Katri. Minna on samaa mieltä. – Kaikkien Vantaan koulunkäyntiavusta-jien rekrytointi on iso paketti, mutta kun sitä tehdään yhdessä, niin kokonaisuus pysyy hallussa ja prosessia on helpompi linjata, seurata ja kehittää.

Syksyllä rekrytoidaan sijaisia avustajil-le ja lokakuussa kerätään koeajan päätty-essä palaute kaikista työntekijöistä rehto-

reilta. Katri ja Minna pitävät yllä jatkuvaa dialogia rehtoreiden ja toistensa kanssa ympäri vuoden, eivät vain kiireisimpinä aikoina. Työntekoa helpottaa samanlainen ajattelumalli. – Me olemme molemmat mukana tässä jutussa enemmän kuin vain työn puolesta. Me olemme sitoutuneita edesauttamaan siinä, että Seuren työn-tekijät tuntevat olevansa näissä työyhtei-söissä samanarvoisia työntekijöitä kiinte-än henkilöstön kanssa, Katri miettii. – Ja meitä yhdistää sekin, että me molemmat käsitetään puhuvamme resurssien sijasta oikeista ihmisistä, heidän työstään, toi-meentulostaan ja muista merkitykselli-sistä asioista näiden ihmisten elämässä, Minna lisää.

Vantaan ja Seuren yhteistyömalli kou-lunkäyntiavustajien rekrytoinnissa on siis yhteistyössä kehitetty prosessi. Proses-sin poikkeuksellinen sujuvuus on paitsi ammattitaitoisen suunnittelutyön tulosta, myös toimivien henkilösuhteiden ansiota. – Me ollaan Katrin kanssa enemmän kuin yhteistyökumppaneita, me ollaan työ-kavereita. Se, että toinen istuu Vantaan tiloissa ja toinen Seuren toimistolla, on sivuseikka. Meillä on samanlainen tem-peramentti ja samanlainen, ratkaisukes-keinen tapa toimia, Minna pohtii. – Meillä on tosi hyvät, epämuodolliset välit, ja vä-lillä jutellaan muustakin kuin työasioista. Tämä meidän juttu on kumppanuutta par-haimmillaan, Katri täydentää. Molemmat myöntävät, että tiivis yhteistyö helpottaa työntekoa ja tuo elämään iloa. – Mehän täydennetään jo toistemme lauseitakin, kumppanukset nauravat.

z Teksti Assi Häyry

Oikeat ihmiset rekrytoinnin ytimessä

Seure Blogissa pureudutaan työelämän ilmiöihin

timarkkinoinninkin tukena ja auttaa siten osaltaan löytämään uusia työntekijöitä Seuren omistajakaupunkien peruspalve-lujen tueksi.

Blogia kirjoittavat vuorovedoin Seu-ren oma henkilökunta ja ulkopuoliset kir-joittajavieraat. Oman talon ulkopuolelta kirjoittajina nähdään Seuren sidosryhmiin kuuluvia henkilöitä ja työelämän asian-tuntijoita, esimerkiksi tutkijoita. Kohde-ryhmänä blogissa ovat kaikki käsitellyistä aiheista kiinnostuneet, aktiivisesti aikaan-sa seuraavat ja työelämän uusimpia tuulia mielellään haistelevat lukijat. Blogia mark-kinoidaan aktiivisesti mm. Seuren uutiskir-jeissä sekä sosiaalisen median kanavissa.

Kirjoituksissa käsitellään painavia asi-

oita persoonallisella otteella. Ensimmäi-senä puheenvuoro on annettu Seuren toimitusjohtaja Harri Virralle, joka pohtii kirjoituksessaan suhdetoiminnan merki-tystä nykyajan työelämässä ja erityisesti kuntasektorilla. Käy tutustumassa blogiin ja muista, että kommentit kirjoituksiin ovat erittäin tervetulleita – kun kirjoitus päättyy, keskustelu vasta alkaa.

Seure Blogi löytyy osoitteesta www.seureblogi.fi.

z Assi HäyryViestintäkoordinaattoriSeure Henkilöstöpalvelut Oy

http://www.seureblogi.fi


tapetilla


henkilökohtaista

Henkilökohtaista palstalla tutustumme mukaviin ja

mielenkiintoisiin Vantaan kaupungin työntekijöihin. Tällä kertaa henkilömme

on projektipäällikkö Pia Tasanko.

Ikä31 v.

AsuuHyvinkäällä

KoulutusYhteisöpedagogi YAMK.

Työhistoria VantaallaElokuun alussa hyppäsin käynnissä olevan hankkeen ohjaksiin. Olen virka-vapaalla Uudenmaan ELY-keskuksesta.

Parasta työssäMahdollisuus edistää monipuolisesti osallisuutta, arjen tasolta päätöksen-tekoon. - On hienoa saada olla eri ikäisten ihmisten kanssa tekemisissä; hallinnon työssä kaipasin juuri tätä ihmisten kohtaamista!

HarrastuksetSPR:n nuorten kerhon vetäminen, kuorolaulu, lukeminen, käsityöt ja liikunta, etenkin lenkkeily.

MatkatRakastan matkustamista. Erityisesti mieleeni ovat jääneet kansainvälinen nuorisoseminaari Kanadassa, työhar-joittelu Maltalla ja muutaman kuukau-den työskentely Englannissa. Mahtava kokemus oli myös olla leiriohjaajana Australiassa.

Nuorisopalveluissa ahkeroiva Pia Tasanko on Vantaan kau-pungilla lainassa. Hän vetää uutena projektipäällikkönä

Lasten ja nuorten Vantaa -hanketta, joka alkoi viime vuonna ja ulottuu ensi vuoden loppuun. Katse on suunnattu pitemmäl-le; pelissä ovat sentään sekä nykyhetken että tulevaisuuden avainhenkilöt. Tasanko haaveilee, että eri tahot näkisivät, kuinka lasten ja nuorten mielipiteistä on todel-lista hyötyä.

– Aikuisten asenne ratkaisee. Kiinnos-taako ottaa käyttöön nuorten asiantunte-mus vai kuvitellaanko, että ymmärretään miltä vaikkapa ysiluokkalaisen maailma näyttää?

– Kaikilta kaupungin toimialoilta sekä nuorisovaltuustosta on saatu edustajat työryhmään, joka toivottavasti jatkaa tä-män projektin työtä myös tulevaisuudes-sa.

Lasten ja nuorten tulee päästä vai-kuttamaan muun muassa hyvinvointia, turvallisuutta, monikulttuurisuutta, asuin-alueita ja tiloja koskeviin suunnitelmiin. Esimerkiksi Marja-Vantaalla nuoret on otettu hyvin mukaan uuden alueen ide-ointiin.

– Nimenomaan suunnitteluvaihe on tärkeä. Valmiiden esitysten kommentointi ei usein tunnu todelliselta vaikuttamiselta.

Tasanko toimittaa parhaillaan nuo-risopalveluiden osallisuuskoordinaatto-reiden kanssa osallisuusopasta nuoriso-tiloille. Opas kainalossa lähdetään sitten kiertueelle nuorisotaloille keskustele-maan, miten vuorovaikutusta tiloilla voi-daan edelleen lisätä.

Nuorisovaltuusto on Tasangon mukaan keskeinen 13–18-vuotiaiden viestin viejä. – Nuva jätti lausuntonsa kaupungin bud-jettiesityksestä ja toivoo lasten ja nuorten terveysaseman toteutumista ja nuoriso-työttömyyden suitsimista. Kesätyösetelille halutaan jatkoa. Sivistystoimessa ollaan perustamassa myös lapsille omaa asian-tuntijaryhmää.

– Osallisuudessa on edustuksellisuu-den lisäksi tärkeä tukea nuorten omaeh-toista toimintaa. Sosiaalisessa mediassa kannattaa paitsi kertoa kaupungin asioista myös kuunnella. Niin nuorille kuin van-hemmillekin tulee tarjota myös nykyai-kainen vuorovaikutteinen aloitekanava.

Osallisuuden arviointi kuuluu Tasan-gon vakityöhön Uudenmaan ELY-kes-kuksessa. Lukioaikainen oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja on sittemmin työskennellyt nuorten parissa ympäri maailmaa.

z Teksti ja kuva Katja Savopirtti

Lasten ja nuorten aika on nyt

Hoiva-asumisen palveluissa työolojen selvittäminen koetaan keinona parantaa henkilöstön hyvinvointia. Työturvallisuuslain vaatimat kartoitukset työn vaaroista ja haitoista toteutettiin hoiva-asumisen palveluiden kaikissa 12 työyksikössä viime keväänä.

Esimiehet, eli osastonhoitajat, ovat olleet aktiivisia kartoituksen teos-sa, sillä he kokevat sen tärkeänä työhyvinvoinnin edistäjänä, to-

teaa hoiva-asumisen va. palvelupäällikkö Tuula Lahti.

Kartoitukset toteutetaan kaikilla toi-mialoilla kaupungin johtoryhmän lin-jauksen mukaisesti. Selvitys työoloista tehdään viidestä eri osa-alueesta, kuten työympäristöstä, tapaturmavaaroista sekä fyysisistä ja henkisistä kuormitustekijöistä.

Vaikka kartoituksen keskiössä ovatkin vaarat ja haitat, tavoitteena on ennen kaik-kea parantaa työhyvinvointia. Sen kautta voidaan tunnistaa myös hyvin hoidetut asiat. Hoiva-asumisen palveluissa esiin po-sitiivisina asioina nousi esiin muun muassa ergonomia, josta on huolehdittu hyvin.

Henkilökunnalla mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinHoiva-asumisen palveluissa pyritään pa-rantamaan henkilöstön työssä jaksamista monin tavoin. Työhyvinvointiin liittyvät asiat ovat esillä säännöllisesti johtoryhmis-sä ja osastokokouksissa. Lisäksi yhteistyötä tehdään tiiviisti työsuojelun, työterveys-huollon ja luottamusmiesten kanssa.

– Työssä jaksaminen on myös otettu keskustelun aiheeksi tulos- ja kehityskes-kusteluissa. Lisäksi olemme pyrkineet ke-hittämään henkilöstön hyvinvointia työ-aika-autonomian ja työaikaergonomian avulla, eli antamalla henkilökunnalle mah-

dollisuuden vaikuttaa omiin työaikoihinsa, Lahti sanoo.

Kartoituksessa esiin nousseita asioita on käsitelty myös yksiköittäin osastokoko-uksissa. Lisäksi työympäristöön liittyvissä asioissa ylihoitaja ja osastonhoitajat ovat olleet yhteydessä tilakeskuksen isännöitsi-jään asioiden eteenpäin viemiseksi.

– Tärkeimmiksi koettuja asioita suun-nitellaan nostettavaksi myös ensi vuoden tuloskortille, Lahti kertoo.

Uhka- ja vaaratilanteiden käsittelyyn oma toimintamalliTyöoloihin hoiva-asumisen palveluissa vai-kuttaa myös haasteellisesti käyttäytyvien asukkaiden määrän lisääntyminen. Tämä on lisännyt hoitajiin ja toisiin asukkaisiin kohdistuvia uhka- ja vaaratilanteita. Tilan-teiden käsittelyä varten on kehitetty oma toimintamallinsa.

Malli on käytössä myös Simonkylän vanhustenkeskuksen Hoivakoti 3:ssa, joka on profiloitunut psykogeriatriseksi osas-toksi. Osastonhoitaja Piia Sneck kertoo, että osaston asukkaina on vanhuksia, joilla on psykiatrisia ongelmia tai jonkinasteisia käytöshäiriöitä.

– Osastolla on ennakoitavissa aggres-siivista käytöstä ja konfliktitilanteita. Työ-yhteisö onkin hyvin perehdytetty uhka- ja vaaratilanteiden käsittelyyn, Sneck toteaa.

Uhka- ja vaaratilanteista tehdään osastolla ilmoitus mahdollisimman pian tilanteen jälkeen. Asia käsitellään osas-tokokouksessa ja siitä tehdään selvitys työsuojeluun. Osastokokous antaa mah-dollisuuden käsitellä tilannetta yhdessä ja miettiä, miten tilanne voitaisiin seuraa-valla kerralla hoitaa paremmin.

– Työntekijöiden ammattitaito on avainasemassa. On tärkeää osata enna-koida tilanteet ja tietää riskit, Sneck sanoo.

Uudet tilat osaston vahvuutenaHoivakoti 3:n kartoituksessa vahvuudeksi nousi työtilat, kertoo Sneck. Osasto avat-

tiin joulukuussa 2010, ja kaikki tilat ja työ-välineet ovat uusia.

– Ergonomia on huomioitu hyvin ja työtilat ovat turvallisesti toimivat, Sneck toteaa.

Henkilöstön henkiseen hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen panostetaan osas-tolla monin keinoin. Työaika-autonomian avulla henkilökunta voi vaikuttaa omiin työaikoihinsa. Osastolla on myös aloitettu työnohjaus.

– Tärkeää on se, että henkilökunta tiedostaa, ettei ole yksin. Tukea saa omal-ta tiimiltä, ja asioista voidaan keskustella myös viikoittaisessa osastokokouksessa, Sneck kertoo.

– Henkistä jaksamista auttaa, kun saa purettua päivän tilanteet töissä eikä niitä tarvitse miettiä kotona.

Hoiva-asumisen palveluissa henkilös-tön hyvinvointiin panostaminen on tär-keää, sillä ongelmat heijastuvat suoraan asukkaisiin.

– Jos työyhteisö voi hyvin, se heijastuu asukkaiden hyvinvointiin, Sneck sanoo.

z Anne Leinonen

Työolojen arviointi ja kehittäminen parantavat henkilöstön hyvinvointia


tapetilla


virkistys

Päivin selitystä kuvista:

- 12 ja 10 Jari Lärka, Jari Gärdström Esa Karhu (vasemmalta oikealle)- em. juttuun, joka tulee liikuntasiuvn paikalle, kertoo Watti hankkeesta

- 16 Eila Rahko, Ulla Aaltonen ja Hilma Aminoff- Koulutussivulle tulee juttua heidän suustaan

- otan maanantaina kuvan Manna Torvisesta, joka tulee koulutussivun juttuunmyös

- tekstit lähetän tänään, jos ehdin saada valmiiksi, mutten maanantaina

Juttuihin menee siis ytheensä kaksi sivua, käytetään koulutkseen ja liikuntaanv arattuja tiloja.

Parkkipirkko, lappuliisa, kiusan-tekijä. Pysäköinnintarkastajista käytetään useaa nimitystä, mutta harva niistä on mairitteleva. Tar-

kastajan tehtäviin kuuluu muutakin kuin sakkojen kirjoittamista, mutta virhemak-sut ovat monelle se näkyvin osa tarkas-tajan työtä.

Pysäköinninvalvonnan asiakaspal-veluun soittaa päivittäin sakkoihin tyy-tymättömiä autoilijoita. Usein kiukkuiset soittajat tulevat pitkin puhelinlankoja – silloinkin, kun soittaja on kaupungin oma työntekijä.

– Usein saa kuulla ihmettelyä siitä, miten saatamme sakottaa omiamme, palveluesimies Katja Närhi kertoo. – Toi-mintamme nähdään kiusantekona, vaikka sitä se ei ole.

Pysäköinninvalvonnasta toivotaankin, että kaupungin työntekijät etunenässä ot-taisivat kunnia-asiakseen pysäköidä oikein – varsinkin, jos käytössä on kaupungin lo-golla varustettu auto.

– Tieliikennelaki on sama kaikille koko maassa, eikä kaupungin työntekijöille voi-da antaa mitään erivapauksia, Närhi to-teaa.

Närhen mukaan ilmoilla on virheel-lisiä käsityksiä muun muassa siitä, että kaupungin työntekijöille annetut pysä-köintisakot mitätöitäisiin automaattisesti. Samoin huoltoajo-kylttien uskotaan va-pauttavan pysäköintisääntöjen noudat-tamisesta.

– Valitettavan usein huoltoajo-kyltin katsotaan oikeuttavan sääntöjen vastai-seen pysäköintiin. Näin ei kuitenkaan ole. Todelliset hätätilanteet, kuten hajonneet putket ovat tietenkin asia erikseen. Täl-löin on ymmärrettävää, jos parkkipaikan etsimiseen ei ole aikaa, Närhi tarkentaa.

Tarkastajat toivovat kaupungilla työs-kenteleviltä kollegoiltaan ymmärrystä työlleen.

– Me emme tee työtämme ilkeydes-tä, vaan siksi, että liikenne sujuisi hyvin kaikkien kannalta. Meidän tehtävämme on kohdella kaikkia tasapuolisesti ja var-mistaa osaltamme liikenteen turvallisuus.

NollatoleranssiJotta jokaisella kaupungin työntekijällä olisi työrauha, on Vantaalla voimassa Kol-me nollaa -kampanja.

– Kampanjan motto on "nolla työta-paturmaa, nolla epäasiallista käyttäytymis-tä ja nolla väkivalta- tai uhkatilannetta". Nollatoleranssin tarkoituksena on taata jokaiselle mahdollisuus tehdä työtään tur-

Suurin tarve Vantaan Watti-hank-keeseen osallistuvilla on saada muutos omiin ruokailutottu-muksiinsa, liikunnan määrään ja

painonhallintaan. Tulosten perusteella syytä huoleen onkin: vyötäröille on ker-tynyt liikaa ja puristusvoima ei ennusta pitkää ikää.

Lähes tuhannelle tekijälle tarjoutui kesän ja syksyn aikana mahdollisuus osal-listua omaa terveyttään ja kuntoaan kar-toittavaan Watti-hankkeeseen. Noin 750 osallistuikin terveysanalyysiin ja lähes 700 vastasi omaa terveyttään ja työkykyään koskevaan kyselyyn.

Terveysanalyysin yksi osa oli kunto-pyörällä tehty testi. Sen tulokset osoitta-vat, että polkea pitäisi vähän ahkerammin, että pysytään suomalaisten työikäisten keskiarvon tasalla. Osallistujien unen ja vireystilan sekä työssä jaksamisen koke-mukset olisivat voineet olla parempia.

Tarvetta tuelle onHoiva-asumisen henkilöstö osallistui hank-keeseen, osa hieman epäillen, osa kiitolli-sena mahdollisuudesta. – Osa epäili, saako todella tukea tarpeeseen, jos jotain hälyt-tävää ilmenee, kertoo hoiva-asumisen esi-mies Tuula Lahti. Osa epäili työterveyshuol-lon resursseja, kun vastaanottoaikoja on muutenkin vaikea saada. – Pääosin palaute oli hyvää ja mahdollisuudesta kiittävää.

– Tulokset ovat vahvistaneet sen, että työssä jaksamista tulee tukea. Meillä on ollut paljon poissaoloja ja henkilöstö on tuonut esille henkilökohtaisia muu-tostarpeita. Watti-hankkeen edistymises-tä keskustellaan säännöllisesti talokoko-uksissa ja osastokokouksissa. Esimiehet ovat ottaneet työkyvyn esille myös tulos- ja kehityskeskusteluissa. Henkilökuntaa kannustetaan käyttämään vanhainkotien kuntosaleja ja osallistumaan Watti-hank-keen tilaisuuksiin, kuvaa Tuula tilannetta hoiva-asumisen palveluissa.

– Toivon, että työtä työhyvinvoinnin edistämiseksi jatketaan, niin ettei tämä jää yhden vuoden hankkeeksi. Pysyvän toimintamallin luominen olisi toivottavaa. Hoitohenkilökunnan työ on fyysisesti ras-kasta. Koulutuksen ja apuvälineiden han-kinnan lisäksi tarvitaan myös muuta tukea.

Wattihankkeessa on tuotu esille enemmän fyysistä hyvinvointia, mutta myös henkisestä hyvinvoinnista huoleh-timinen on tarpeellista, monella työnteki-jällä on työ- ja yksityiselämän hallinnassa haasteita, jotka heijastuvat työssä jaksami-seen. Työyhteisö- ja vuorovaikutustaidot kaipaavat myös ylläpitämistä.

Esimiehillä kädetön oloLiikunta-, viher- ja katupuolen esimiehet kokoontuivat kuulemaan oman henkilös-tönsä testituloksia.

– Porukka lähti innolla mukaan ja kävi testit. Osa koki, että työssä tulee liikut-tua tarpeeksi, joten se puoli hankkeesta ei kiinnostanut, kertoi katutekniikan esi-mies Jari Gärdström.

– Viherpuolella testit jäivät osin vä-liin terveyssyistä, mutta koko porukka oli mukana tutkimuksissa, sanoi viherpuo-len pomo Esa Karhu. Nyt pitäisi varmis-taa jatko ja seuranta esimerkiksi vuoden kuluttua.

Liikuntapalvelut lähti mukaan hieman jälkijunassa, joten siellä oli ongelmia ta-voittaa oikeat ihmiset. – Meillä mukana oli muutenkin kunnostaan huolta pitäviä, totesi Jari Lärka.

Watti-hankkeen myötä on selkiytynyt paremmin, että aktiivinen välittäminen on esimiehen tehtävä ja sen tarkoitus on tu-kea työntekijää. Hankalissa tilanteissa esi-mies ei myöskään voi viivyttää asioiden hoitamista, sillä järjestelmä muistuttaa merkittävistä poikkeamista.

Tutkimuksissa tuli esiin asioita, joihin haluttaisiin puuttua, mutta miten? Ihmi-sen kuntoon ja terveyteen, varsinkin hen-kiseen, puuttuminen on vaikeaa. Siinä esi-miehillä on hieman kädetön olo. Esimiehet saavatkin jatkossa apua muun muassa työ-terveyshuollosta sekä aktiivisen välittämi-sen valmennuksista.

z Päivi Rainio

Paksut vyötäröt ja puristusvoiman puute – Watti-hankkeesta huolestuttavia tuloksia

vallisesti ja ilman häiriöitä, työsuojeluval-tuutettu Hannele Karlin kertoo.

Oikeus työrauhaan ja -turvallisuuteen koskee myös pysäköinnintarkastajia. Kar-lin kehottaakin muistamaan hyvän käytök-sen mallin myös silloin, kun on sakkojen vastaanottavana osapuolena.

– Ihan alkuun kannattaa miettiä onko noudattanut pysäköintisääntöjä. Hermos-tuminen on turhaa. Miksi unohtaisin hy-vän käytöksen heti kun leimaan itseni ulos työpaikalta? Tarkastajat tekevät kuitenkin vain työtään, Karlin muistuttaa.

z Saara Nevala

Pysäköinninvalvonta – kiusantekoa vai järjestyksenvalvontaa?

Jari Lärka, Jari Gärdström ja Esa Karhu


tapetilla


virkistys

Tällä palstalla tutustutaan yleisiin työtapaturmiin, jotka olisi mahdollisesti voitu välttää.Teatteriin

Vaikka oli pimeä ja kostea alku-talven ilta, päätin lähteä lenkille. Ulkoiluasu päälle ja lenkkitossut jalkaan. Kaapin perukoilta löytyi

heijastinliivi ja nilkkoihin vedettävät ku-minauhaheijastimet. Nyt olisi turvallista ja näkyisin autoilijoille.

Alkumatkalla huomasin, että keli oli-kin muuttunut kuivemmaksi: oli selvästi alkanut pakastaa. Juoksu sujui hyvin ja kaarroin kävelytielle, joka toimi ramppina Vanhalle Lahdentielle. Yht´äkkiä tajusin olevani ilmassa ja mätkähdin kyynärpää edellä maahan. Samassa tunsin, että luita

meni rikki. Käsivarsi tuntui olevan useana kappaleena ja tuska oli valtaisa. En pääs-syt omin voimin edes ylös. Huutelin apua, mutta ketään ei ollut kuuloetäisyydellä. Vasta nyt tajusin, että märkä asvaltti oli jäätynyt ja olin liukastunut.

Kauempana olevalla ajotiellä kulki autoja, mutta he eivät havainneet minua. Ymmärsin ottaa jalastani heijastimen, jota aloin heiluttaa ehjällä kädellä kaaressa pääni päällä. Muutaman pitkältä tuntu-van minuutin päästä eräs autoilija havaitsi minut, pysähtyi ja tuli auttamaan. Hänen avullaan pääsin Peijaksen sairaalan ensi-

apuun. Tapahtumasta seurasi useita leik-kauksia ja sairauslomia ja lopulta todettiin myös invaliditeetti.

Jälkeenpäin ajateltuna tilanne olisi voinut päättyä kannaltani huonomminkin. Edelleen olen myös sitä mieltä, että liikun-taa kannattaa harrastaa. Olosuhteet tulee kuitenkin ottaa huomioon ja toimia niiden mukaisesti mahdollisia riskejä arvioiden.

Tämä sama pätee myös työmatkoihin ja työtehtäviin. Oletko sinä koskaan ajoissa pysähtynyt pohtimaan mitä tapaturman riskejä työssäsi on?

z Kari Kinnunen

HYTIN kulttuurijaos tarjoaa henkilöstölle edullisia lippuja oopperaan ja eri teattereihin. Lippuja voi varata kuhunkin esitykseen ilmoitettuna päivänä klo 8–10, p. 09 8392 2799. Avecille, joka ei kuulu kaupungin henkilöstöön, voi varata lippuja klo 10 jälkeen, jos lippuja on jäljellä. Hinta on ilmoitettu erikseen.

Huom: Teatteriesityksistä on viime aikoina jäänyt lippuja varaamatta. Jos et pysty soittamaan annettuna ajankohtana, niin voit lähettää lip-putilauksen sähköpostilla [email protected]. Myös avec-lippuja on nyt hyvin saatavilla. Huomioit-han, että lippujen varaus on sitova!

Varatessasi lippuja puhelut tule-vat matkapuhelimeen ja kääntyvät vastaajaan puhelimen ollessa varat-tu. Soita uudelleen! Lippujen varaus on sitova. Lunastus ilmoitetuissa paikoissa käteisellä. Ota tasaraha mukaan. Kun lunastat lippuja Myyr-mäen yhteispalvelusta, niin asioi viimeisellä tiskillä. Lisätietoja intrasta Henkilöstö > Hyvinvointi > Kulttuuri ja virkistys. Tiedustelut Hannele Kar-lin, 09 8392 2799.

Metsä 1.12. klo 19, Helsingin Kaupungin-teatterin suuri näyttämö Lippujen hinta 30 € (avec 35 € klo 10 jälkeen jos lippuja jää). Sitova varaus 3.11. klo 8-10 p. 09 8392 2799.

Lippujen lunastus:• ma 21.11. klo 15-17 Tikkurila, Tik-

kuraitti 11 A, 4. krs• ti 22.11. klo 8-10 Myyrmäkitalo,

yhteispalvelu, Kilterinraitti 6. Metsä on venäläisen Aleksander Ost-rovskin tunnetuimpia komedioita, ja sitä on kuvailtu Shakespearen Ke-säyön unelman ja Tsehovin Kirsikka-

puiston yhdistelmäksi. Näytelmä kertoo elävästi inhimillisistä tunteista ja vieteistä. Teoksen huumori on tarkkaa, mutta lämmintä. Maailmalla ylistetty ohjaaja, Juri Solomin johtaa kotimais-ta näyttelijäkaartia, jonka on hetkessä taivuttava niin koomikoiksi kuin syvän tragedian taitajiksi. Rooleissa mm. Lasse Pöysti, Esko Roine ja Asko Sarkola.

Maaninkavaara 7.12. klo 19, Kansallisteatterin OmapohjaLippujen hinta 20 € (avec 23 € klo 10 jäl-keen jos lippuja jää). Sitova varaus 3.11. klo 8-10 p. 8392 2799. Lippujen lunastus:• ma 21.11. klo 15-17 Tikkurila, Tikkurait-

ti 11 A 4. krs• ti 22.11. klo 8-10 Myyrmäkitalo, yhteis-

palvelu, Kilterinraitti 6. Sinivalkoisen urheiluhulluuden äärirajoil-la! Miika Nousiaisen palkittuun romaa-niin pohjautuva näytelmä lähettää isän ja tyttären ratakierrokselle, jossa maito-hapoille menevät sekä ruumis että mieli. Rooleissa Jukka Puotila ja Marja Salo, ohjaus Jukka Rantanen.

Striking 1215.12. klo 19, Teatteristudio Pasilassa

Lippujen hinta 25 € (avec 30 € klo 10 jäl-keen jos lippuja jää). Sitova varaus 3.11. klo 8-10 p. 8392 2799. Lippujen lunastus:• ma 21.11. klo 15-17 Tikkurila, Tikkurait-

ti 11 A 4. krs• ti 22.11. klo 8-10 Myyrmäkitalo, yhteis-

palvelu, Kilterinraitti 6. Striking 12 on livekeikan ja teatterin räjähtävän energinen sekoitus, joka pi-

ristää mieltä ja saa yleisön jammaamaan! Kolmen näyttelijän pienoismusikaali ker-too miehestä, joka on päättänyt viettää uudenvuodenaattonsa yksin. Suunnitel-mat muuttuvat, kun jouluvaloja myy-vä omalaatuinen nainen tuo miehen mieleen H.C. Andersenin sadun Pieni tu-litikkutyttö. Rooleissa Samuel Harjanne, Petrus Kähkönen ja Veera Railio. Ohjaus Neil Hardwick.

Saiturin joulu 31.12. klo 13, Kansallisteatterin suurella näyttämöllä Lippujen hinta 30 € (avec 35 € ), lapset 15 €. Sitova varaus 3.11. klo 8-10 p. 8392 2799. Lippujen lunastus:• ma 21.11. klo 15-17 Tikkurila, Tikkurait-

ti 11 A 4. krs • ti 22.11. klo 8-10 Myyrmäkitalo, yhteis-

palvelu, Kilterinraitti 6. Kurt Nuotion ainutlaatuinen näyttämö-versio mestarikertoja Charles Dickensin rakastetusta Saiturin joulusta on täynnä teatterin ja tarinan taikaa, talvisten leik-kien lumista lumoa ja jouluista musiikkia. Lumoava näytelmä sopii koko perheelle. Ohjaus Kurt Nuotio.

Matka Reimsiin21.1.2012 klo 19, KansallisoopperaLippujen hinta 2. parvelle 50 € (avec 57 €), 3. parvelle 30 € (avec 38 €). Sitova varaus 17.11 klo 8-10 p. 8392 2799.Lippujen lunastus:• - ma 19.12. klo 15-17 Tikkurila, Tikku-

raitti 11 A 4. krs• - ti 20.12. klo 8-10 Myyrmäkitalo, yh-

teispalvelu, Kilterinraitti 6.Matka Reimsiin sijoittuu kylpyläho-

telliin, jonne on kokoontunut silmää-tekeviä eri puolilta Eurooppaa. Ohjaaja Dario Fo on italialaisen teatterin legenda. Hänen käsittelyssään Matka Reimsiin on värikäs satiiri omankin aikamme Euroo-pasta. Fon ohjauksessa lava täyttyy sir-kusmaisesta vilskeestä akrobaatteineen ja jonglööreineen. Teoksen musiikki on pirskahtelevaa, koristeellista ja virtuoo-sista - siis Gioachino Rossinia.

Oli pimeä ja kostea alkutalven ilta

Striking 12

Etsitkö sopivaa lahjaa yhteistyökumppa-nille tai merkkipäiväänsä viettävälle? Tai tarvitsetko jotain erityistä tuliaisiksi ulko-maanmatkalle? Tilaa Vantaan kuvateos - Spirit of Vantaa! Teos esittelee kuudella kielellä asumista, yrittämistä ja vierailu-kohteita Vantaalla. Kuvateoksen voit tilata keskusvarastosta. Tilaukset tehdään SRM-järjestelmällä ja laskutus tapahtuu reaa-liajassa. Hinta on 39,22 e /kpl + alv 9 %.

Kuvateosta saatavilla myös kirjakaupoistaKirjaa voi ostaa myös muun muassa Van-taan Suomalaisesta kirjakaupasta, Jumbon Akateemisesta kirjakaupasta ja Vantaan KIPA-kirjakaupasta. Kirjan ohjehinta on 49 euroa.

Tilaa lahjaksi Vantaan kuvateos – Spirit of Vantaa

Kuvateoksen tiedot168-sivuinen, nelivärinen, kovakantinen kuvateos. Koko: 215 x 275 mm. Kielet:

suomi, ruotsi, englanti, saksa, venäjä ja kiina Kuvat Pekka Turtiainen, tekstit Minna Tolonen

Kustantaja Suomen MaakuntakirjaVantaan kuvateos ilmestyi marras- kuussa 2010.


avoimet työpaikat


koulutus

Avoimet työpaikat on poimittu RETTI-tietojärjestelmästä 18.10.2011. Lisätiedot intrasta tai vantaa.fi-sivuilta kohdasta Avoimet työpaikat.

■ Vattengymnastik InstruktörTyöavain 3-856-11. Määräaikainen tehtävä, Vanda vuxenutbildningsinstitut. Haku päättyy 31.10. klo 16. Lisätietoja Heli-Kaarina Deger-man, 8392 3068.

■ Aikuisopiston tuntiopettaja Työavain 3-116-11. Määräaikainen 1.9.2011-30.4.2012, Vantaan aikuisopisto. Haku päättyy 30.12. klo 16. Lisätietoja Ainealueiden johtavat opettajat, 8392 4342.

■ Asiantuntijasairaanhoitaja, SairaalapalveluihinTyöavain 2-513-11. Vakinainen alkaen 01.11.2011, Sairaalapalvelut, Katriinan sairaala. Haku päättyy 31.10. klo 16. Lisätietoja Helena Rantaharju, 050 3122128.

■ Terveyskeskuslääkäri, 2 paikkaaTyöavain 2-514-11. Vakinainen virka alkaen 01.01.2012, Tikkurilan terveysasema. Haku päättyy 31.10. klo 16. Lisätietoja Jari Mäkelä, 050 3121974.

■ SairaanhoitajaTyöavain 2-551-11. Vakinainen alkaen 14.11.2011, Tikkurilan terveysasema. Haku päättyy 01.11. klo 16. Lisätietoja Päivi Lind-qvist, 040 701 3918.

■ HammashoitajaTyöavain 2-552-11. Määräaikainen 08.11.2011 - 17.10.2012, Tikkurilan terveysaseman ham-mashoitola. Haku päättyy 07.11. klo 16. Lisätie-toja Sirkku Salokannel, 040 5652101.

■ TerveyskeskuslääkäriTyöavain 2-545-11. Vakinainen virka alka-en 1.12.2011, Sosiaali- ja terveydenhuolto, Terveyspalvelut. Haku päättyy 11.11. klo 16. Lisätietoja Toni Vuori, 8393 5217.

■ Apulaisylilääkäri, Tapiolan toimipisteTyöavain 1-64-11. Vakinainen virka alkaen 14.11.2011, Keskushallinto, Vantaan työter-veys. Haku päättyy 11.11. klo 16. Lisätietoja Pirkko Kokkonen, 050 3146387, Pauliina Sorsa, 050 3145422.

■ Työterveyslääkäri, kouluttajalääkäriTyöavain 1-65-11. Vakinainen virka alkaen 14.11.2011, Keskushallinto, Vantaan työter-veys. Haku päättyy 11.11. klo 16. Lisätietoja Pirkko Kokkonen, 050 3146387, Pauliina Sorsa, 050 3145422.

■ Työterveyslääkäri, 2 paikkaaTyöavain 1-66-11. Vakinainen virka alkaen 14.11.2011, Keskushallinto, Vantaan työter-veys. Haku päättyy 11.11. klo 16. Lisätietoja Pirkko Kokkonen, 050 3146387, Pauliina Sorsa, 050 3145422.

■ Työterveyslääkäri, 2 paikkaaTyöavain 1-67-11. Vakinainen tehtävä alkaen 14.11.2011, Keskushallinto, Vantaan työter-veys. Haku päättyy 11.11. klo 16. Lisätietoja Pirkko Kokkonen, 050 3146387, Pauliina Sorsa, 050 3145422.

■ Lähi- tai perushoitaja, keikkatöitäTyöavain 10-29-11. Määräaikainen tehtävä, Seure Henkilöstöpalvelut Oy, Vantaa. Haku päättyy 29.1.2012 klo 21. Lisätietoja Tervey-denhuoltoalan henkilöstökonsultit klo 9-16, 310 88006.

■ Sairaanhoitaja, keikkatöitäTyöavain 10-30-11. Määräaikainen tehtävä, Seure Henkilöstöpalvelut Oy, Vantaa. Haku päättyy 29.1.2012 klo 21. Lisätietoja Tervey-denhuoltoalan henkilöstökonsultit klo 9-16, 310 88006.

■ ErityislastentarhanopettajaTyöavain 3-870-11. Vakinainen tehtävä alkaen 1.12.2011, Husaaritien päiväkoti. Haku päättyy 4.11. klo 16. Lisätietoja Sirpa Laine-Lehti, 8393 4211.

■ LastentarhanopettajaTyöavain 3-845-11. Vakinainen tehtävä alkaen 9.1.2012, Pakkalanrinteen päiväkoti. Haku päättyy 12.12. klo 16. Lisätietoja klo 8-16 Krista Konttinen, 8392 3178, Mervi Tuominen, 050 3146294.

■ MuseomestariTyöavain 9-52-11. Vakinainen tehtävä alkaen 2.1.2012, Vantaan kaupunginmuseo. Haku päättyy 3.11. klo 16. Lisätietoja klo 9-15 Leena Hiltula, 040 8467814.

■ Henkilöstöpalvelusihteeri, Vakinainen sijainenTyöavain 1-77-11. Vakinainen alkaen 14.11.2011, Keskushallinto, Henkilöstökeskus. Haku päättyy 31.10. klo 16. Lisätietoja Sirpa Haatainen, 8392 3869.

■ HenkilöstöpalvelusihteeriTyöavain 1-78-11. Vakinainen alkaen 14.11.2011, Keskushallinto, Henkilöstökeskus. Haku päättyy 01.11. klo 16. Lisätietoja Leila Nieminen, 8392 2614.

■ TalousassistenttiTyöavain 3-872-11. Vakinainen alkaen 16.11.2011, Sivistystoimi, Talous- ja hallinto-palvelut. Haku päättyy 31.10. klo 16. Lisätietoja Irja Leikas-Nummela, 8392 9226, Eila Tanninen, 8392 2913.

Henkilöstökeskus vierailee kaikilla tulosalueilla keskustele-massa johtamisen ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Vierailut liittyvät henkilöstökes-kuksen palvelujen uudistamiseen ja entistä parempaan kohdenta-miseen.

Neuvottelun pohjaksi on kerätty aikaisempien tutkimusten tu-loksia. Työn teki kesän aikana Ulla Aaltonen, joka tällä het-

kellä toimii koulutusassistentin sijaisena. - Hain tulosalueittain taustoja keskuste-lujen pohjaksi Kunta 10 -tutkimuksesta, sairauspoissaoloista ja rekrytointiongel-mista. Selvitimme myös tuloskorttien hen-kilöstönäkökulmaa ja tulosalueiden omia painotuksia henkilöstösuunnitelmista. Kytkemme mukaan lisäksi jo tehdyt työ-olojen arvioinnit sekä uudet SAPista saa-tavat henkilöstön kapasiteettia kuvaavat raportit.

- Pyrimme johdon, esimiesten ja työyhteisöjen kehittämisessä parem-paan vaikuttavuuteen ja keskittymään tulosalueiden tarpeisiin sekä strategis-ten tavoitteiden toteuttamiseen, toteaa kehittämispäällikkö Hilma Aminoff. Tulos-aluevierailut ovat meille tärkeä ja tehokas

Keskustellen kehittämäänEila Rahko, Ulla Aaltonen ja Hilma Aminoff

tapa suunnitella ja kehittää palveluitam-me tukemaan entistä paremmin ja yksi-löllisemmin tulosalueita.

Uutta uusille esimiehilleUusille esimiehille suunnattu valmennus keskittyy esimiesroolin vahvistamiseen sekä tietojen ja taitojen varmistamiseen. - Kytkemme valmennuksen esimiestyötä ja johtamisjärjestelmää tukevaksi, kertoo kehittämiskonsultti Eila Rahko. Teemoina ovat: toiminnan suunnittelu ja tavoittei-den asettaminen, ohjaaminen ja seuranta, henkilöstön aktivointi ja kannustaminen sekä palkitseminen ja kehittäminen. Val-mennukseen liitetään mentorointi, joka tukee esimiesten kehittymistä.

Tietoja ja taitoja syvennetään johta-mistarjottimen luennoilla ja työpajoissa. Nämä ovat kaikkien, myös kokeneempien esimiesten kehittymiseen tarkoitettuja.

Voimia henkilöstölleKoko kaupungin ensi vuoden tuloskortilla on tavoitteena vähentää sairauspoissaolo-ja puolella prosentilla. Henkilöstökeskus tekee työtä tämän tavoitteen eteen ke-hittämällä työhyvinvointia muun muassa ohjaamalla työterveyspalveluja.

- Haluamme uudistaa myös työhy-vinvointiin liittyvää ajattelua ja toimintaa, linjaa henkilöstökeskuksen uusi kehittä-mispäällikkö Manna Torvinen. Käynnis-sä olevassa Watti-hankkeessa tarjoamme

henkilöstölle mahdollisuuden oman hy-vinvoinnin monipuoliseen edistämiseen. Perinteinen työsuojelu on laajentunut, nyt katsotaan ulkoisten olosuhteiden lisäksi ihmistä laajemmin. Henkinen ja fyysinen hyvinvointi ovat työkyvyn edellytyksiä, joita vaalimme.

z Päivi Rainio

Ajankohtaista yMonimuotoisen työyhteisön johtami-nen, 9.11.2011 iltapäivä

y Itsearviointi toiminnan ja laadun kehittämisen välineenä, 30.11.2011 aamupäivä

y Toiminta uhka- ja vaaratilanteissa, 8.11.2011 iltapäivä

y Suomen kielen kurssi, käynnistyy 7.11.Kurssi soveltuu työntekijöille, joiden kielitaito kaipaa vahvistusta etenkin kirjoittamisessa. Koulutuksen aikana keskustellaan runsaasti ja tutustutaan erilaisiin asiakirjoihin. Lisäksi otetaan huomioon kurssilaisten oppimistar-peita mahdollisuuksien mukaan. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla järjestetään tasotesti, jossa osallistuja saa tiedon suullisesta ja kirjallisesta suomen kielen taidostaan. Testiin ei tarvitse valmistautua millään tavoin. Kurssin jälkeen on mahdollisuus saada kielitaitotason arviointi.

Manna Torvinen


selän takana


tapetilla

Muistathan antaa vinkkejä ja palautettaVautsi on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Juttujen ideoimiseen tarvitaan myös lukijoiden apua: kertokaa ideanne ja palautteenne joko toimialanne viestintään, joista on kaikista edustus sisäisen viestinnän toimitusneuvostossa, tai lehden toimitukseen sähköpostiosoitteella [email protected]

Vautsin teemat ja aineistopäivät(suluissa painoon lähettämispäivä / jakelun alkamispäivä):

8/2011 Tilapalvelut to 17.11. (ma 28.11. / to 1.12.)

Ajattelemisiin. . .

Innovatiivisuus ja arjen Pelle Pelottomat

Paperinkulutus kaupungin viras-toissa on saatu taittumaan parin viimeisen vuoden aikana. Vuon-na 2010 paperia kului yhteensä

noin 38,5 miljoonaa arkkia, mikä on 12 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Jokaista kaupungin työntekijää kohti paperia kului 3285 A4-arkkia, mikä tekee noin 6,5 riisiä työntekijää kohden. Pudotusta vuoteen 2009 verrattuna oli lä-hes yhden riisin verran.

Paperin kulutuksen vähentyminen osoittaa, että paperia säästävät tulos-tus-, kopiointi ja kokouskäytännöt ovat hiljalleen yleistymässä kaupungin työyk-siköissä. Laskusuunnasta huolimatta vä-hennettävää riittää kuitenkin edelleen. Kaupungin tietohallinnon palvelukeskus päivittää parhaillaan yhdessä hankinta-keskuksen kanssa kaupungin tulostusstra-tegiaa, jonka yhtenä tavoitteena on saada paperinkulutus kuriin. Strategian myötä kaupungissa on tarkoitus ottaa käyttöön

tulee myös pieni graafi

Meillä kaikilla on jonkinlainen käsitys siitä, mitä sana innovatiivisuus merkitsee. Kun lähdin asiaa miettimään, päässäni pyörivät sanat: jotain uutta, jotain, mitä ei ole ennen ollut tai ei ole ennen tehty. Toisin tekemistä. Toisin ajattelemista. Mutta mistä tuo käsitys on syntynyt? Ym-märränkö sanan oikein? Hmmm?

Siispä suuntimaan tuttujen ystävien, tietokoneen ja googlen äärelle hakemaan sanalle määritelmää. Kokeil-kaapa huviksenne samaa. Oma tuntemukseni oli näes vähän ajan kuluttua, että taidanpa olla pikkusen pihalla. Määritelmät vaihtelivat melkoisen paljon. Ymmärrystäni ei paljon lisännyt se, että sain eteeni tekstin: ”Innovatii-visuutta on yksinkertaisesti kyky luoda innovaatioita ”. Wau? Toisaalta... Voisikohan se olla tuon sanan tarkoitus-kin? Olla ”ihan pihalla” vähän aikaa ja sen jälkeen lähteä miettimään asioita jotenkin uudelta kantilta?

Tutkailuni johti kaikkinensa siihen johtopäätökseen, että alun ajatukseni innovatiivisuudesta liikkui suhteel-lisen oikeilla jäljillä. Aloin pohtimaan millaisia innova-tiivisia ratkaisuja itselleni on tullut vastaan. Mieleen tuli äitini keittämä lihakeitto. Hänelle sattui kerran pienoinen vahinko keiton maustamisessa. Keittoon lipsahti suolan sijasta vaniljasokeria. Tiukkoina aikoina ei ruokaa saanut laittaa hukkaan, joten eikun keitto pöytään. Tosin hän ei uskaltanut tunnustaa vahingossa tapahtunutta "inno-vatiivista" maustamistapaansa isälleni, joka olisi asiasta saattanut jopa ärähtää. Niinpä isäni tiedustellessa keiton outoa makua äitini tuumi, että sipulista se varmaankin johtuu. Isäni oli vanhanajan jurrikka. Silti söi kiltisti ruuan ja suuta pyyhkiessään tuumi: ”Kylläpä teki *****maisen maun keittoon tuo sipuli”.

Innovatiivisuus ja sipuli liittyvät ajatuksissani monessa-kin mielessä yhteen. Olettekos koettaneet saada lapsianne syömään sipulia? Minä olen ja kerran jopa onnistuinkin. Tein jauhelihapihvejä ja "urheasti" päätin laittaa joukkoon sipulia, vaikka etukäteen tiesinkin, että edessä voisi olla "syömälakko". Pihvin tarkkaan tutkittuaan lapsukainen alkoi tehdä tenää, että syö en. Tässä on sipulia. Hetken tuumittuani vastaustani aloin vakavalla naamalla kertomaan:” Äää, se mitään sipulia ole. Se on onionia. Varsin hyvä mauste ja etenkin Ameriikassa sitä käytetään tosi palio ja lapsetkin siellä siitä tykkäävät”. Yllätys, yllätys. Tämän vakuutteluni jälkeen ruoka maistui ja tuli jopa kehuja, että hyvää oli. Konstit on monet...

Niin. Ehkä nuo edelliset tarinat haiskahtavat pieneltä huija-ukseltakin. Toisaalta saatiin kuitenkin se tärkein asia toteutettua eli päivän ravitsemuksesta huolehtiminen. Tosin vaniljasokerin maulla ja uudella sanalla höystettyinä. Taitaa kuitenkin mones-sa perheessä tuo arjen pyörittäminen olla tekoja ja toimintaa, johon myös voisi sanan innovatiivisuus liittää. Arjen Pelle Pelot-tomien tuumailuista monet keksinnötkin ovat juontaneet juu-rensa. Kuten siskoni ärtymyksestä sen suhteen, että pyykkikone syö aina sen toisen sukan. Talo täynnä parittomia sukkia. Mitä tehdä? Muoviputkesta hän kehitteli systeemin, joka pitää sukat yhdessä pesun ja kuivauksen ajan. Jos pesukone syö jatkossa vielä sukkia, niin syökööt molemmat parit. Säästyy ainakin et-simisen vaivalta ja turhalta ärtymiseltä. Innovatiivista tämäkin, eikö vain?

Ajattelemisiin syksyn värien kera Tepentuuri

Kaupungin paperinkulutus on kääntynyt laskuun

esimerkiksi niin sanottu turvatulostus, mikä tarkoittaa, että tulostin toimii vain salasanan turvin.

Jokainen työntekijä voi myös itse vai-kuttaa paperinkulutukseen käyttämällä harkintaa tulostuksissa ja kopioinneissa. Useimpiin uusiin monitoimilaitteisiin on määritelty automaattisena oletusasetuk-sena kaksipuolinen tulostus. Mikäli omalla työpaikallasi ei vielä näin ole, ota yhteys tietohallintoon, jossa asetukset voidaan muuttaa sopiviksi. Työntekijät voivat myös liittää sähköpostiinsa viestin vastaanotta-jalle kehotuksen, jossa pyydetään harkit-semaan postin tulostamisen tarpeellisuut-ta. Malleja on monia, kuten esimerkiksi: Mieti ennen tämän viestin tulostamista, tarvitsetko paperiversiota vai riittääkö pelkkä tiedoston tallentaminen. Itselle tulleet tärkeät sähköpostit voi tulostaa pdf:ksi ja tallentaa omalle koneelle säh-köisessä muodossa.

Vinkkejä paperin säästöön löytyy int-ran ekotukitoiminnan sivuilta Ekotukitoi-minta > Säästä paperia.

z Teksti Hanne SiikströmKuva Markku Lappalainen

Ekotekoja

0

5000000

10000000

15000000

20000000

25000000

30000000

35000000

40000000

45000000

50000000

2008 2009 2010

kpl (

A4)

Vuosi

Paperinkulutus Vantaalla 2008-2010

A4 arkit / keskusvarasto A4 arkit / paino Yhteensä


0

5000000

10000000

15000000

20000000

25000000

30000000

35000000

40000000

45000000

50000000

2008 2009 2010

kpl (

A4)

Vuosi


A4 arkit / keskusvarasto A4 arkit / paino Yhteensä

http://intra.vantaa.fi/dokumentti.asp?path=1;1286;1289;4947;76137;76138

http://intra.vantaa.fi/dokumentti.asp?path=1;1286;1289;4947;76137;76138

Keskiviikko 7.12. kello 14–20Yhteistyö oppimisen ja kasvun tukena

Torstai 8.12. kello 12–18Pedagogiset toimintamallit ja niiden kehittäminen oppimisen ja kasvun tukena

Huippuluennoitsijoita, mahdollisuus verkostoitua sekä kuulla erilaisista toimintamalleista!

Messuilla lähes 100 näytteilleasettajaa esittelee teemoittain pääkaupunkiseudun osaamista ja hyviä käytänteitä oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tueksi.

Opi

kasvaja

Luovaamo

Yhteinen asiantuntijuus oppimisen ja kasvun tukena

-messut 7.-8.12.2011, Wanha Satama, Helsinki

Maksuton

Esillä mm. seuraavat aiheet: Joustavat opetusjärjestelyt • Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi • Palvelumuotoilu käyttäjälähtöisten palvelujen mahdollistajana • Trageton •

ART • Tunnetaitojen tukeminen esiopetuksessa • Luovuus, innovatiivisuus ja teknologiakasvatus • Syömishäiriöt • Ehkäisevä päihdetyö ja koululainen •

Mitä peruskoulun jälkeen?

Messut on tarkoitettu lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja sen tukemisesta kiinnostuneille ammattilaisille, vanhemmille ja poliittisille päättäjille.

Tarkempi ohjelma ilmestyy ja ilmoittautuminen alkaa viikolla 47.

www.opijakasva.fi

designvuosi maalaa kaupungin iloisin värein · kehittämisen haasteita ja nostaa esille toi-mivia...

Documents