avoin puurakennusjÄrjestelmÄ suunnitteluperusteetpekkaki/puurakenteet_1/...sinöörit pekka nurro...

AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄsuunnitteluperusteet

AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ - suunnitteluperusteet

Teksti ja taitto: Mikko ViljakainenKuvitus: Annika Alppi

Anna-Mari ValkamaMikko Viljakainen

Kansi: Mikko Viljakainen

Copyright: Wood Focus Oy, tekijät

Kustantaja: Wood Focus Oy

ALKUSANATPuun käyttö rakentamisessa on lisääntynyt merkittävästi kuluneenvuosikymmenen aikana. Sen myötä puulle on tullut uusia käyttöaluei-ta, mutta suurin käyttökohde puulle on edelleen asuntorakentaminen.Perinteisen pien- ja rivitalorakentamisen lisäksi puusta toteutetaan yhäenemmän kokonaisia asuinalueita, jotka sisältävät asuntoja pienta-loista pienkerrostaloihin.

Puurakentaminen ja asuntosuunnittelu ovat monille suunnittelijoilletuttuja. Kokonaisen pientaloalueen suunnittelu on silti useimmille suun-nittelijoille uudenlainen tehtävä. Suuresta markkinaosuudesta joh-tuen puurakentamiseen on tarjolla paljon erilaisia vaihtoehtoja paikallarakentamisesta pitkälle esivalmistettuihin teollisiin järjestelmiin. Jottasuunnittelija ei kokisi tässä tilanteessa valintoja hankalaksi, tässä oh-jekirjassa on kuvattu yleispäteviä puurakentamisen periaatteita, joitakäyttäen rakennus voidaan suunnitella riippumattomasti eri valmista-jista ja toteutustavoista. Tätä kokonaisuutta kutsutaan avoimeksi puu-rakennusjärjestelmäksi. Järjestelmään on koottu puurakentamisen ke-hityksen viimeisin tieto suunnittelijoiden, rakentajien, rakennuttajien javiranomaisten vapaaseen käyttöön.

Ohje on uudistettu versio aikaisemmasta ohjeesta Avoin puuraken-nejärjestelmä – arkkitehtisuunnittelu. Uudistuksen yhteydessä ohjet-ta on paikoin täydennetty paikoin tiivistetty kentältä saatujen koke-musten ja aktiivisen kehitystyön kautta syntyneen uuden tiedon mu-kaan. Koska kirja on haluttu pitää suunnittelijan kannalta kompaktina,muista valmistuneista ohjeista on tiivistetty vain keskeinen tieto tähänohjeeseen.

Ohje on osa avoimeen puurakennusjärjestelmään liittyvää WoodFocus Oy:n julkaisusarjaa, jonka muita osia ovat- Avoin puurakennusjärjestelmä – paikalla rakentaminen- Avoin puurakennusjärjestelmä – elementtirakenteet- Asuinrakennuksen rakennesuunnitteluohje 2002- Ääneneristys puutalossa – puurakenteisen asuinrakennuksen ää-

neneristävyyden suunnitteluohje- Paloturvallinen puutalo- Puurakentamisen kustannustieto.

Alkuperäisen ohjeen toimittamisessa minua avustivat aikanaan ark-kitehti Annika Alppi ja arkkitehtiylioppilas Anna-Mari Valkama. Työ tehtiinsilloisen Puuinfo Oy:n toimitusjohtajan Pertti Hämäläisen johdolla.Taustaryhmänä olivat diplomi-insinöörit Jorma Eskola ja Mauri Kontti-la, professori Unto Siikanen, projektipäällikkö Pekka Nurro, kouluttajaAntero Wikman ja arkkitehti Jussi Vepsäläinen. Lisäksi ohjetta kom-mentoivat tekovaiheessa erikoistutkija Erkki Kokko, filosofian tohtoriJuhani Parmanen, tekniikan tohtorit Jari Heikkilä, Mika Leivo ja Mark-ku Karjalainen sekä arkkitehti Eija-Riitta Miettinen. Silloin tehdyt rat-kaisut näyttävät osoittautuneen hyvin kestäviksi. Uudistustyössä mi-nua puolestaan ovat auttaneet arkkitehti Riku Patokoski, rakennusin-sinöörit Pekka Nurro ja Tero Lahtela sekä metsänhoitaja Petri Heino.Lämmin kiitos kaikesta avusta.

Elokuussa 2005

Mikko Viljakainen, arkkitehti SAFA, TkLJohtaja, rakentamisen järjestelmätWood Focus Oy

4 AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet

SISÄLLYSALKUSANAT 3LUKIJALLE 7

Ohjeen sisältö 71 JÄRJESTELMÄ 10

Yleispiirteet 10Rakentamisperiaate 11Rakenteellinen periaate 12

Ala- ja välipohjat 12Seinät 12Ulkoseinät 12Väliseinät 12Huoneistojen väliset seinät 13Yläpohja 13

Vaikutus arkkitehtisuunnitteluun 14Rakennuksen massoittelu 14

Rakennuksen leikkausmuoto 14Arkkitehtisuunnittelun kulku 15

2 RUNKORAKENTEET JA SUUNNITTELU 18Rungon materiaalit 19

Runkopuutavara 20Runkotolpat ja sidepuut 20Palkit 20

Rakennuslevyt 20Aluslattialevy 20Katteen aluslevy 20Tuulensuojalevy 21Sisäverhouslevyt 21

Kiinnikkeet 21Runko rakennusosittain 22Ala- ja välipohja 22

Palkiston lisäjäykistys 23Matala palkisto 23Välipohjien aukotus 24Hormit 24Palkiston ulokkeet 25

Seinät 26Runkotyypit 27Poikkeavan korkuiset seinät 27Kaarevat seinät 27

Yläpohja 28Ristikkokannattajat 28Palkkikannattajat 29

Rungon perusliitokset 30Puurungon vaikutus suunnitteluun 32Vaakamitoitus 32

Perusteet 32Kantavat linjat 32

Pientalot 32Kerrostalot 34

Jännemitat 34Pystymitoitus 36Seinien aukotus 38Painumien huomioon ottaminen 42Rungon sovellukset 43

Porrashuone, portaat 43Hissi 43

5AVOIN PUURAKENNUSJÄRJESTELMÄ suunnitteluperusteet

SISÄLLYS

Parvekkeet 44Erkkeri 46Kattolyhdyt 47

3 ERISTYS- JA LEVYTYSRATKAISUJEN VALINTA 50Palotekninen suunnittelu 51Määräykset 51P3-paloluokan asuinrakennusta koskevat keskeiset palo-määräykset 51

Runko 53Lämmön- ja ääneneriste 53Tuulensuoja 53Ulkoverhous 53Sisäverhous 53

P2-paloluokan 3- ja 4-kerroksista asuin- ja työpaikkarakennustakoskevat keskeiset palomääräykset 54

Runko 54Lämmön- ja ääneneriste 54Tuulensuoja 54Ulkoverhous 55Sisäverhous 55

Äänitekninen suunnittelu 59Määräykset 59

Pientalot 59Rivitalot 59Huoneistojen väliset seinät 59Rivitalon välipohja 59Kerrostalot 59Huoneistojen väliset seinät kerrostaloissa 62Puukerrostalon välipohja 62

Lämpö- ja kosteustekninen suunnittelu 63Lämmöneristys 63Höyryn- ja ilmansulku 64

Ulkoseinän höyryn- ja ilmansulku ala-, väli- ja yläpohjankohdalla 65

Märkätilojen katot, seinät ja lattiat 65Ryömintätilaiset alapohjat 66Matalaenergiarakenteet 67

4 TALOTEKNIIKKA (LVIS) 70Lämmönjako 70Vesijohdot 70Ilmanvaihto 70Sähkö 70Automaattinen sammutuslaitteisto 71

5 SUUNNITELMIEN ESITYSTAPA 74Yleistä 74Puurakenteiden esittäminen 74

Runkomitoitus 746 RAKENNETYYPPEJÄ JA LIITOSDETALJEJA 82

P2 -PALOLUOKAN RAKENNETYYPPEJÄ 83

P2 -PALOLUOKAN LIITOSDETALJEJA 88

P2 -JA P3 -PALOLUOKAN LIITOSDETALJEJA 92

P3 -PALOLUOKAN RAKENNETYYPPEJÄ 95

P3 -PALOLUOKAN LIITOSDETALJEJA 102


LUKIJALLE


Kuva 1 (viereisellä sivulla). Rakennuksen run-ko kootaan kerroksittain. Alapohjan päälle ra-kennetaan ensimmäisen kerroksen seinät, joi-den päälle rakennetaan välipohja. Toisen ker-roksen seinät puolestaan rakennetaan välipoh-jan päälle jne.

LUKIJALLEPuurakentaminen ja asuntosuunnittelu ovat monelle suunnittelijallearkipäivää. Sen sijaan kokonaisen pientaloalueen suunnittelu puustavoi olla suunnittelijalle aivan uudenlainen tehtävä. Puurakentamiseenon tarjolla paljon erilaisia vaihtoehtoja paikalla rakentamisesta pitkälleesivalmistettuihin teollisiin järjestelmiin. Suunnittelijaa saattaakin häm-mentää vaihtoehtojen runsaus, millä järjestelmällä kyseinen kohdekannattaisi suunnitella?

Tässä ohjekirjassa on kuvattu yleispäteviä puurakentamisen peri-aatteita, joita käyttäen rakennus voidaan suunnitella riippumattomastieri valmistajista ja toteutustavoista. Nämä valinnat voidaan tehdä myö-hemmin projektin edetessä. Yleispäteviä suunnitteluperiaatteita kut-sutaan avoimeksi puurakennusjärjestelmäksi. Lisäksi kerrotaan puu-rakennuksiin liittyvistä rakennusmääräyksistä ja näytetään kyseisetvaatimukset täyttäviä mallirakenteita.

Ohje on suunnattu arkkitehdeille, rakennesuunnittelijoille ja alan opis-kelijoille, mutta se myös sopii yleisohjeeksi kaikille puurakentamisenparissa työskenteleville.

Ohjeessa käsitellään pääasiassa asuinrakennusten suunnittelua.Soveltuvin osin ohjetta voidaan käyttää apuna myös muissa rakennus-hankkeissa.

Ohjeen sisältöOhje on jaettu kuuteen lukuun. Ensimmäisessä luvussa kuvataan avoinpuurakennusjärjestelmä ja sen keskeiset piirteet. Jaksossa käydäänläpi järjestelmän rakentamis- ja rakenneperiaatteet ja vaikutus arkki-tehtisuunnitteluun.

Toisessa luvussa kuvataan runkojärjestelmä. Jaksossa esitelläänrunkorakenteissa käytettävät materiaalit ja niiden mitat, runkojärjes-telmä rakennusosittain ja rungon perusliitokset sekä käydään läpi ra-kennuksen vaaka- ja pystymitoitukseen vaikuttavat tekijät. Lisäksikerrotaan, miten puurungon painumat otetaan huomioon arkkitehtisuun-nittelussa ja esitellään malliratkaisuja rungon toiminnallisiksi kokonai-suuksiksi.

Luvussa kolme käsitellään puurakennusten palo-, ääni- sekä läm-pö- ja kosteusteknistä suunnittelua. Luvussa kerrotaan rakenteille ase-tetut vaatimukset ja suunnitteluperusteet niiden toteuttamiseksi.

Neljännessä luvussa kerrotaan talotekniikkaan liittyvistä tekijöistäpuutaloissa. Luvussa viisi puolestaan kuvataan miten puurakennustensuunnitelmat esitellään työmaata varten, jotta ne palvelisivat tuotantoamahdollisimman hyvin.

Kuudennessa luvussa on esitetty mallirakenteita ja liitosdetaljejaP2- ja P3-paloluokan rakennuksiin.

Ohje on uudistettu versio aikaisemmasta ohjeesta Avoin puuraken-nejärjestelmä – arkkitehtisuunnittelu. Keskeisiä uudistuksia ovat, että- paikalla rakentamiseen soveltuvaa vakiotuotteistoa on laajennuttu

soveltumaan aikaisempaa paremmin pien- ja rivitalorakentamiseen- mitoituksessa on otettu huomioon uudet kiristyneet lämmöneris-

tysvaatimukset- palomääräyksissä on siirrytty uusiin euroluokkiin- välipohjien mitoituksessa on otettu huomioon uusi tiukempi väräh-

telymitoitus.

Muita avoimeen puurakennusjärjestelmäänliittyviä julkaisuja ovat:- Avoin puurakennusjärjestelmä – paikalla ra-

kentaminen- Avoin puurakennusjärjestelmä – elementti-

rakenteet- Asuinrakennuksen rakennesuunnitteluohje

2002- Ääneneristys puutalossa – puurakenteisen

asuinrakennuksen ääneneristävyyden suun-nitteluohje

- Paloturvallinen puutalo- Puurakentamisen kustannustieto


1 JÄRJESTELMÄ


1 JÄRJESTELMÄ

YleispiirteetAvoin puurakennusjärjestelmä on kantavaseinäinen puurankarakenne,jonka tunnuspiirteitä ovat- kerroksellinen rakentaminen- vakioitujen suunnitteluratkaisujen ja osien käyttäminen- soveltuvuus paikalla- ja elementtirakentamistamiseen.

Järjestelmä on suomalainen sovellus muuallakin Euroopassa ylei-sestä kerrosrakentamisesta. Järjestelmän englanninkielinen nimi plat-form (taso, laituri) kuvaa kerroksellista rakentamisperiaatetta.

Palomääräysten mukaan puuta voidaan käyttää runkomateriaalinakaikissa paloluokissa enintään 2-kerroksisissa rakennuksissa ja P2-paloluokassa myös 3- ja 4- kerroksisissa asuin- ja työpaikkaraken-nuksissa. Järjestelmä soveltuu hyvin asuntorakentamiseen ja soveltu-

Kuva 2. Runkojärjestelmä perustuu vakioitui-hin rakenneratkaisuihin ja paikalla rakennetta-essa myös määrämittaisiin valmisosiin.

Puurakentamisella tarkoitetaan sellaista ra-kentamista, jossa rakennuksen kantavan run-gon pääasiallinen materiaali on puu.

Avoin puurakennusjärjestelmä on puuraken-nusten suunnittelua, tuotantoa ja tuotekehitys-tä palveleva teknisten järjestelmien kokonai-suus. Se koostuu rakennuksen tuote-, tieto-ja tuotantojärjestelmistä sekä säännöistä ja pe-riaatteista näiden yhteensovittamiseksi.

Yhteensopivuus varmistetaan antamalla eri ra-kentamisen osapuolille yhteinen- käsitteistö- rakennusosien liittymäsäännöt ja mitta- ja

toleranssijärjestelmä- teknisten järjestelmien ratkaisuperiaatteet- komponenttien tyyppivalikoima- suunnitteluohjeet- tiedonsiirron kieli.

Rakennusjärjestelmän tarkoituksena on moni-puolisten asiakastarpeiden toteuttaminen tuo-tannollisesti mielekkäällä tavalla.

Järjestelmän avoimuus tarkoittaa, että- Ratkaisut ovat yleispäteviä ja ne ovat kaik-

kien vapaasti käytettävissä. Järjestelmää eivoi patentoida tai tuotesuojata.

- Järjestelmän osat ovat vaihtokelpoisia. Tar-vittaessa jokin järjestelmän osa tai tuotevoidaan korvata toisen valmistajan vastaa-valla tuotteella. Tämä mahdollistaa eri osa-puolien ja tuotteiden vapaan kilpailuttamisen.

Muita avoimuuteen liittyviä piirteitä ovat, että- Vain tuoteosien rajapinnat on vakioitu. Tuo-

teosan sisältö voidaan ratkaista yrityskoh-taisesti.

- Järjestelmään voi tarjota sisällöltään eri laa-juisia toimituskokonaisuuksia

- Järjestelmä on jatkuva kehittämisympäris-tö ja siten avoin tulevaisuuden muutoksille.


Kuvat 3 a ja b. Paikalla rakennettaessa seinätkootaan vaakatasossa työalustan päällä. Vaih-toehtoisesti seinärungot voidaan toimittaa työ-maalle valmiiksi koottuina runko- tai täysele-mentteinä. Runkoelementit sisältävät runkojenkantavat ja jäykistävät rakenteet. Käytettävätrungon osat ja rakenneratkaisut ovat samojakuin paikalla rakennettaessa. Täyselementitovat eristetyjä ja molemmin puolin levytettyjä.

Lisätietoa rakentamistavoista on saatavissaoppaista- Avoin puurakennusjärjestelmä - paikallara-

kentaminen- Avoin puurakennusjärjestelmä - elementtira-

kenteet

Kuva 4. Järjestelmä soveltuu sekä pien-, rivi-että kerrostalorakentamiseen

KÄYTETTÄVÄ JÄRJESTELMÄ

vin osin sitä voidaan käyttää myös muussa rakentamisessa. Järjestel-mä sopii sekä omatoimiseen että ammattimaiseen rakentamiseen.

Tuotantotapa on valittavissa. Rakennukset voidaan koota työmaallavakio-osista paikalla rakentaen tai elementeistä, joiden liittymäpinnaton tehty järjestelmän periaatteiden mukaan.

RakentamisperiaateRunko rakennetaan kerroksittain. Paikalla rakennettaessa ala- ja väli-pohjat toimivat työalustoina koottaessa kerroksen seiniä. Ensimmäi-senä rakennetaan perustusten päälle alapohja. Sen päällä kootaanvaakatasossa ensimmäisen kerroksen seinät valmiiksi seinäelemen-teiksi, jotka nostetaan pystyyn, tuetaan ja kiinnitetään paikalleen.

Pystytettyjen seinärunkojen päälle asennetaan välipohjapalkit, joi-den päälle kiinnitetään aluslattialevy. Näin saadaan uusi työalusta, jonkapäällä toisen kerroksen seinät kootaan. Toistamalla eri vaiheita voi-daan rakentaa monikerroksisia puurunkoisia rakennuksia.

Kattokannattajat kiinnitetään ylimmän kerroksen seinärunkojen pääl-le. Järjestelmä sopii myös yksikerroksisiin rakennuksiin, jolloin katto-kannattajat asennetaan heti kerroksen seinien valmistuttua.

Runkovaiheen jälkeen rakentaminen jatkuu vesikatteen ja ulkover-housten asentamisella. Ikkunat ja ovet asennetaan runkoon. Talotek-niikan putkien ja kanavien asennus aloitetaan sitä mukaa, kun runkoon valmis. Niiden asennusten jälkeen runko eristetään ja levytetään,jonka jälkeen alkavat sisustus- ja viimeistelytyöt.

Esivalmistettuja elementtejä käytettäessä rakentamistapa on vas-taava. Seinäelementit kiinnitetään vaakarakenteiden päälle. Vastaa-vasti välipohjaelementit kiinnitetään seinärakenteiden päälle. Element-tirakenteiden vakioidut liitostavat ja -detaljit on kuvattu julkaisussa Avoinpuurakennusjärjestelmä - elementtirakenteet.



Kuvat 5 a, b ja c. Rakenteellinen periaatea. alapohjab. välipohjac. ristikkoyläpohja

lattian pinta-rakenteet

palkisto ja eriste

alakattoverhous

lattian pinta-rakenteet

palkisto ja eriste

alakattoverhous

katteenalusta ja vesikate

palkisto ja eriste

perustukset

5 a

5 b

5 c

Rakenteellinen periaateRunko on kantavaseinäinen. Rakennuksen ulkoseinät ja tarvittaessaosa sisäseinistä ovat kantavia.

Ala- ja välipohjatAlapohjana voidaan käyttää puurakenteista kantavaa alapohjaa taimaanvaraista betonilaattaa. Välipohjat ovat aina puurunkoisia.

Puurakenteiset ala- ja välipohjien rungot ovat periaatteeltaan sa-manlaiset ja koostuvat palkistosta, sen päälle kiinnitetystä aluslat-tialevystä ja kehäpalkista, joka kiertää palkiston kauttaaltaan. Ala- javälipohjapalkiston rakenteelliset erot johtuvat erilaisista lämmön-,äänen- ja paloneristysvaatimuksista, jotka vaikuttavat rakenteideneristys- ja levytysratkaisuihin.

Lattian pintarakenteet tehdään aluslattialevyn päälle. Ääneneris-tysvaatimuksista riippuen pintarakenteet voidaan asentaa suoraanlevyn päälle tai ns. uivana rakenteena.

Kattoverhous kiinnitetään välipohjapalkiston alle. Verhousmateri-aalivaihtoehdot, kiinnitystapa ja ripustusratkaisut riippuvat vaadituistaääneneristys- ja palonkestovaatimuksista.

Alapohjassa palkiston ontelo eristetään. Eriste tuetaan täytepoh-jan kannatuslevyillä. Välipohjan eristystarpeeseen vaikuttavat vaa-ditut ääneneristys- ja palonkestovaatimukset. Eristetyypin valintaanvaikuttaa myös rakennuksen paloluokka.

SeinätSeinät koostuvat rungosta, tarvittavasta eristyksestä ja verhoukses-ta. Seinän runko koostuu tolpista ja ala- ja yläsidepuista. Seinät ovatvakiokorkuisia ja rajautuvat kantavien vaakarakenteiden väliin.

Kantavat ja ei-kantavat seinät ovat periaatteeltaan samanlaisia.Erot johtuvat pääasiassa erilaisista palonkestovaatimuksista, jotkavaikuttavat eristys- ja levytysratkaisuihin.

UlkoseinätUlkoseinissä käytetään tavallisesti yksirunkojärjestelmää. Rungon ul-kopintaan kiinnitetään tuulensuojalevy ja sisäpintaan höyryn- ja ilman-sulku sekä sisäverhous. Runko eristetään.

Ulkoverhouksena voidaan käyttää kaikissa paloluokissa puuta.Puun käytölle on kuitenkin asetettu palomääräyksissä rakennustyyp-pikohtaisia ehtoja.

Eristys- ja levymateriaalien valinnassa tulee ottaa huomioon pa-lomääräykset.

VäliseinätKantavat ja ei-kantavat väliseinät ovat periaatteeltaan samanlaisia.Kantavien väliseinien runkorakenteissa, eristemateriaaleissa ja ver-houksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon palomääräyksistä aiheu-tuvat vaatimukset.



Kuva 6. Palkkiyläpohja

Kuvat 7 a - d. Seinätyypita. ulkoseinäc kantava ja jäykistävä väliseinä

ulkoverhous

sisäverhous

runko + eriste kaksoisrunko + eriste

verhous

verhous (alla jäykistävärakennuslevy)

runko + eristerunko

verhous

palkisto ja eriste

alakattoverhous

katteenalusta ja vesikate

b. huoneistojen välinen seinäd. väliseinä

7 a 7 b

7 c 7 d

Huoneistojen väliset seinätHuoneistojen väliset seinät tehdään kaksirunkoisina. Rungot erotetaantoisistaan. Rungot eristetään ja seinä verhoillaan. Eristys- ja levyma-teriaalien valinnassa tulee ottaa huomioon palomääräykset, äänene-ristysvaatimukset ja kantavuustekijät kuten levyjäykistyksen vaatimuk-set levyn lujuudelle.

YläpohjaYläpohja voidaan kannattaa ristikko- tai palkkikannattajilla. Katonmuoto voidaan päättää vapaasti. Yläpohjarakenteiden mitoitukses-sa ja eristys- ja levytysratkaisuissa tulee ottaa huomioon yläpohjankuormat ja palomääräykset.


Vaikutus arkkitehtisuunnitteluunKantavaseinäinen runkojärjestelmä soveltuu eri tyylisiin ja kokoisiinrakennuksiin. Se mahdollistaa pienimittakaavaisen ja monimuotoisenarkkitehtuurin. Rakennuksen muoto voidaan valita vapaasti.

Arkkitehtisuunnitteluun keskeisesti vaikuttavia piirteitä ovat- valittuihin vakio-osiin ja -rakenneratkaisuihin perustuva mitoitus pys-

tysuunnassa- vaakarakenteissa saavutettavat jännemitat ja kantavien linjojen

luonteva sijoittaminen- eristys- ja levytysratkaisuihin perustuvat rakenteiden paksuudet.

Pystysuuntainen mitoitus perustuu valittuihin vakio-osiin. Ne vali-taan siten, että haluttu huone- ja kerroskorkeus täyttyvät. Kerroskor-keus määräytyy seinärunkojen ja välipohjan mittojen mukaan.

Vaakasuunnassa mitoitus on periaatteessa vapaata, kun otetaanhuomioon saavutettavat jännemitat ja kantavien linjojen tarkoituk-senmukainen sijoittelu. Runkorakenteiden tolppa- ja palkkijakoa eiyleensä tarvitse ottaa huomioon arkkitehtisuunnittelussa.

Eristys- ja levytysratkaisujen osalta on tärkeää tuntea rakenteilleasetetut vaatimukset ja rakennetyypit, joilla ne voidaan toteuttaa.Rakennetyypit määrittelevät rakenteiden paksuudet, jotka vaikutta-vat pysty- ja vaakamitoitukseen. Seinien paksuudet vaikuttavat myöskohteen pinta-aloihin, mm. huoneistoalaan. Tekijöitä on kuvattu tar-kemmin seuraavissa jaksoissa.

Rakennuksen massoitteluVälipohjien jännemitoista johtuen rakennukset voidaan tarvittaessamassoitella pienimittakaavaisesti ja monimuotoisesti, jopa huoneenkokoisina massoina. Ulkoseinät ovat yksikkökustannuksiltaan ver-rattain edullisia, joten ulkoseinien määrän lisääntyminen ei nostakustannuksia merkittävästi. Puurakenteet eivät muodosta varsinai-sia kylmäsiltoja rakenteisiin. Pienet erkkerit ja parvekkeet voidaantehdä ulokkeellisina, joten monimuotoisuuden vaikutus perustamis-kustannuksiin on vähäinen.

Rakennuksen leikkausmuotoRakennuksen leikkausmuotoa voidaan varioida monin eri tavoin esim.seuraavasti:- tilojen korkeus voi vaihdella- kattomuoto voidaan valita vapaasti- rakennuksen massaan voidaan tehdä ulokkeita tai sisäänvetoja sekä

terassointeja- rakennuksen eri osat voidaan suunnitella kerrosluvultaan erilaisiksi- vierekkäisten lamellien, asuntojen ja jopa asuinhuoneiden lattiapin-

nat voidaan sijoittaa eri tasoihin.


Kuvat 8 a - e. Rakennuksen erilaisia poikki-leikkausvaihtoehtoja

8 a

8 b

8 c

8 d

8 e



Kuva 9. Eri huoneistojen lattiat voidaan sijoit-taa eri tasoihin.

huoneistojenvälinen seinä

välipohja

välipohja

Arkkitehtisuunnittelun kulkuAsuntorakentamisessa suunnittelun kulku on hyvin vakiintunut. Puunkäyttö rakenteissa ei juurikaan vaikuta suunnitteluprosessin kulkuun,kunhan valitun järjestelmän perustekijät otetaan huomioon suunnitte-lussa riittävän varhaisessa vaiheessa.

Suunnittelijan tulee tuntea valitun järjestelmän perusteet ja hallitasen mukaisten ratkaisujen käyttäminen. Kaikkia kohtia rakennukses-ta ei ehkä voida toteuttaa täysin valitun järjestelmän mukaisesti. Sitävarten on annettu ohjeita kappaleessa Rungon sovellukset.

Luonnossuunnitteluvaiheessa on tärkeää selvittää eri rakenteelli-set vaihtoehdot ja päättää yhdessä rakennesuunnittelijan kanssa seu-raavat asiat:- kantavien (ja jäykistävien) linjojen paikat ja tyypit- yläpohjan kannatus- päärakennetyypit (ulkovaippa ja kantavat linjat)- vakiopalkkityypistä poikettaessa välipohjakannattimien tyyppi ja

koko (korkeuden määrittäminen on arkkitehdin kannalta tärkein-tä)

Lopullisia valintoja tehtäessä tulee ottaa huomioon myös- parvekkeiden sijainti ja kannatus- mahdollisten ulokkeiden paikat- pystyhormien paikat (palkkiväleihin)- kanavien sijoittelu.Päätösten perusteella määrittyvät- kantavien linjojen sijainnit ja enimmäisetäisyys toisistaan- palkistojen pääsuunnat- rakennepaksuudet, joiden perusteella lasketaan

- kerros- ja huoneistoalalaskelmat- rakennuksen pystysuuntainen mittamaailma.

Nämä yhdessä muodostavat keskeiset reunaehdot rakennuksen ark-kitehtisuunnittelulle. Kun järjestelmän perustekijät otetaan huomioonjo varhaisessa luonnosvaiheessa, muu suunnittelu voidaan tehdänormaaliin tapaan vaiheittain tarkentuvasti.


2 RUNKORAKENTEET JASUUNNITTELU


2 RUNKORAKENTEET JASUUNNITTELU

Kuvat 10 a ja b. Runkojärjestelmä. Runkoa voi-daan muunnella eri tavoin.a. runko ristikkorakenteisella yläpohjallab. palkkirakenteinen yläpohja ja matalat ylä-

kerroksen seinät

10 a

10 b


1, 2

3, 4

5, 6

7

10

11

9

Rungon materiaalitPaikalla rakentamiseen on saatavissa vakioituja, määrämittaisia run-gon osia, jotka ovat yleispäteviä. Se tarkoittaa, että samanlaisia osiavoidaan käyttää erilaisissa kohteissa. Esitetyt ratkaisut sopivat myösei esikatkotusta, pitkästä puutavarasta rakentamiseen.

Määrämittaiset vakio-osat ovat mitoiltaan yhteensopivia. Perusosiaovat runkotolpat ja sidepuut, palkit ja rakennuslevyt. Lisäksi runkora-kenteissa tarvitaan kattokannattajia, kiinnikkeitä, siderautoja ym.

Määrämittaisia rungon vakio-osia suositellaan käytettäväksi aina,kun se on mahdollista. Niitä ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaistavalmistaa kaikkiin tarkoituksiin, joten eräitä rungon osia kuten ikkuna-ja oviaukkojen kehäpuita työstetään myös työmaalla.

Elementtirakenteita varten on olemassa yleispätevät suositukset ele-menttien liitosperiaatteista ja -mitoista sekä valmistus- ja asennusto-leransseista. Näiden periaatteiden mukaan valmisetut elementit ovatkeskenään yhteensopivia. Itse elementin rakenne voidaan tehdä yri-tys- tai kohdekohtaisesti valitulla tavalla.

Kuva 11. Rungon vakio-osat ja niiden liittymi-nen toisiinsa. Taulukossa on esitetty vakiotuot-teiden mitat (mm).

RUNKORAKENTEET JA SUUNNITTELU

RunkopuutavaraTuote paksuus leveys pituus1. ulkoseinätolppa 48 172 2480/26302. väliseinätolppa 48 97 248026303. ulkoseinäsidepuu 48 172 vapaa4. väliseinäsidepuu 48 97 vapaa5. ala- ja välipohjapalkki 48 220 5000...9000/määrämittainen6. märkätilan palkki 48 172 5000...9000/määrämittainen

Rakennuslevyt7. aluslattialevy 18 2400* 12008. katteen aluslevy 15 2700* 12009. tuulensuojalevy 25 1200 2700/3000/310010. sisäverhousvaneri 9 1200* 2600/275011. sisäverhouslevy 10...15 1200 2600/2750

* vanerissa pintaviilun suunta


RunkopuutavaraRunkotolpat ja sidepuutMäärämittaisia runkotolppia on vakiona saatavissa poikkileikkauksel-taan ja pituudeltaan kahden kokoisina. Ulkoseinässä käytettävän run-kotolpan poikkileikkausmitat ovat 48 mm x 172 mm ja väliseinätolpanpoikkileikkaus on 48 mm x 97 mm. Tolppien vakiopituudet ovat 2480mm ja 2630 mm.

Sidepuiden poikkileikkausmitat ovat samat kuin runkotolpilla. Pi-tuus voidaan valita normaaleista sahapituuksista.

Runkopuu on mitallistettu ja kulmapyöristetty. Runkotolppien ja si-depuiden puu on aina laadultaan vähintään B-luokkaista. Kerros-taloissa tolppien ja sidepuiden lujuusluokan tulee olla vähintään T18.

Näkyvät pilarit voidaan tehdä esimerkiksi liimapuusta tai yhteenliitetyistä runkotolpista, jotka verhotaan. Runkotolpat voidaan tehdämyös liima- tai viilupuusta. Liima- ja viilupuun hyviä ominaisuuksiaovat mm. hyvä rakenteellinen lujuus ja vähäiset muodonmuutokset.

PalkitMassiivipuisten vakiopalkkien poikkileikkausmitat ovat 48 mm x 220mm ja 48 mm x 172 mm. Näistä 220 mm korkea on normaalisti ala-ja välipohjassa käytettävä palkki ja 172 mm korkea palkki on tarkoi-tettu kosteiden tilojen lattioihin. Se mahdollistaa lattian kallistustenja vesieristysten tekemisen aluslattialevyn päälle ilman tasoeroakuivien ja kosteiden tilojen välillä.

Massiivipuiset välipohjapalkit ovat sormijatkettua ja ne ovat mitallis-tettuja, kulmapyöristettyjä ja lujuuslajiteltuja. Lujuusluokka on T 24.

Massiivipuisten palkkien lisäksi järjestelmässä voidaan käyttää myösmuita palkkikokoja ja -tyyppejä kuten liima- ja viilupuupalkkeja sekäuumalevypalkkeja ja ristikkopalkkeja.

Palkit toimitetaan työmaalle määrämittaan katkottuina. Vaihtoeh-toisesti ne voidaan toimittaa työmaalle pitkinä tankoina, jolloin ne kat-kotaan oikeaan mittaan työmaalla. Tämä on käytännöllistä etenkinsilloin, kun palkkien pituudet vaihtelevat paljon.

RakennuslevytRakennuslevyjä käytetään rakennuksen jäykistämisen lisäksi tilojenverhoilemiseen ja rakenteiden palosuojaukseen. Rakennuslevyjenkoot on sovitettu rakennuksen pystysuuntaiseen mittajärjestelmäänja tolppa- ja palkkijakoon.

AluslattialevyAluslattialevynä käytetään kaikilta sivuiltaan reunapontattua, sään-kestävää rakennuslevyä, yleensä 18 mm paksua havuvaneria, jon-ka koko on 2400 mm x 1200 mm. Levy kiinnitetään palkkien päällesiten, että pintaviilun suunta on poikittain suhteessa palkistoon. Levytoimii samalla rakennuksen vaakasuuntaisena jäykistävänä levynäja työalustana seinien kokoamiselle.

Katteen aluslevyKatteen aluslevynä käytetään säänkestävää, pitkiltä sivuiltaan pontat-tua rakennuslevyä, yleensä 15 mm paksua havuvaneria, joka on sovi-tettu kattokannattajien k 900 jakoon ja on kooltaan 2700 mm x 1200mm.


Kuvat 12 a, b ja c. Vakio-osien mittoja (mm)a. runkotolpat ja sidepuutb. palkitc. rakennuslevyt

48

48

48

48

97/172

172

220

1200

1200

97/171

9/13/25

18

12 a

12 b

12 c

2480

/26

30

2400

2600/2750/3000/3100


TuulensuojalevyPientaloissa (P3-paloluokka) tuulensuojalevynä voidaan käyttää esim.huokoista puukuitulevyä. Se asennetaan rungon ulkopintaan, jossase toimii eristeenä ja myös jäykistää rakennuksen. Pientaloon onsaatavissa vakiotuotteena kerroskorkeuteen mitoitettu 1200 mm x 2700/3000/3100 mm tuulensuojalevy, jonka paksuus on 25 mm.

Kerrostaloissa (P2-luokka) palomääräykset edellyttävät, että tuu-lensuojalevy on B-luokan levy. Tällöin tuulensuojalevynä voidaan käyt-tää esim. kipsikartonkilevyä. Sen paksuus on 9 mm ja vakiopituudet2700 ja 3000 mm.

Painumien vuoksi koko kerroksen korkuisen tuulensuojalevynkäyttäminen ei yleensä ole mahdollista kerrostaloissa, vaan seinänja välipohjan kohdalle sijoitetaan erilliset tuulensuojalevyt. Välipohjankohdalla oleva kaistale tehdään vastaavasta levystä, jonka korkeussovitetaan välipohjapalkkien mukaan. Rakennuksen painuminen ote-taan huomioon painumavaroina tuulensuojalevykaistaleen saumoissa

SisäverhouslevytPientaloissa (paloluokka P3) sisäverhousmateriaalien tulee olla luok-kaa D. Sisäverhouslevyksi käyvät siten lähes kaikki markkinoilla ole-vat sisäverhouslevyt, muun muassa lastulevy, vaneri ja kipsikartonkile-vy sekä puupaneelit. P2-paloluokan rakennuksissa sisäverhouslevy-jen on oltava luokkaa A2.

Paksuudeltaan 9 mm:n havuvaneri on tarkoitettu kaksoislevytyksenaluslevyksi sisäpuoliseen verhoukseen. Levyn koko on 1200 mm x2600/2750 mm. Sitä voidaan käyttää kaikissa seinissä tai valikoidenesim.- kalusteiden taustaseinissä, jolloin se toimii kalusteiden kiinnitystu-

kena- laatoitettavissa seinissä kipsikartonkilevyn alla, jolloin levy vah-

vistaa laatoitusalustaa.Levy jäykistää rakenteita ja sitä voidaan käyttää myös kotelopalk-

kien osana esim. aukkojen päällä. Kaksoislevytyksen aluslevyksi so-veltuu myös lastulevy.

13 mm paksu ja 1200 mm x 2600/2750 mm:n kokoinen kipsikarton-kilevy on tarkoitettu seinien sisäpuoliseen verhoukseen. Levy täyttääluokan A2 vaatimukset. Kipsikartonkilevyä käytetään P2-paloluokanrakennuksissa myös kattojen sisäpuoliseen verhoukseen.

KiinnikkeetKiinnikkeinä käytetään pääasiassa nauloja ja ruuveja. Tarvittaessaliitoksissa käytetään terässiteitä ja palkkikenkiä. Kiinnikkeet joudu-taan paloturvallisuussyistä useimmiten suojaamaan.

1

34

5

2

Massiivipuisten vakiopalkkien lisäksi järjestel-mässä voidaan käyttää tarvittaessa myösmuita palkkityyppejä ja -kokoja kuten viilu- (ker-topuu) ja liimapuupalkkeja sekä uumalevy- jaristikkopalkkeja. Yhdessä kohteessa tulisi kui-tenkin käyttää vain yhtä palkkityyppiä ja -ko-koa.

Palkkimateriaalin ja -tyypin valinta vaikuttaasaavutettaviin jännemittoihin ja palkistojen tek-nis-toiminnallisiin ominaisuuksiin. Välipohjara-kenteen kokonaiskustannuksiin vaikuttavatmyös myöhemmin palkistoon tehtävät asen-nukset. Niiden asennettavuuteen vaikuttaapalkkityypin lisäksi palkiston suunta.

Massiivipuun etu on edullinen yksikköhin-ta. Toisaalta massiivipuuta käytettäessä pai-numat ovat välipohjan kohdalla suurimmillaan.Muita palkkimateriaaleja ja -tyyppejä käytet-täessä saavutettavat jännemitat ovat pidem-piä ja painumat vähäisempiä.

Umpinaisten palkkityyppien käyttäminenedellyttää yleensä palkiston alapuolista lisä-koolausta, jos putkia halutaan kuljettaa palk-kien poikittaissuunnassa. Tällöin palkkiensuunta on hyvä valita niin, että putket voidaankuljettaa pääasiassa palkkien suunnassa.

Ristikoita käytettäessä sprinkleri- ja viemä-riputket voidaan kuljettaa palkistossa moneensuuntaan.

Massiivi-, liima- ja viilupuupalkkien kanssakehäpalkkina käytetään yleensä vastaavaapalkkimateriaalia. Uumalevy- ja ristikkopalkki-en kanssa kehäpalkkina voidaan käyttää esim.viilupuuta.


Kuva 13. Yleisimmät palkkityypit1. Massiivipuu2. Naulalevypalkki3. Liimapuu4. Viilupuu5. Naulalevyristikko6. Uumalevypalkki

6


Ala- ja välipohjaAlapohjan rakennetyyppi valitaan perustusolosuhteiden mukaan. Ala-pohja voi olla puurakenteinen alta tuuletettu kantava rossipohja taimaanvarainen betonilaatta. Välipohjat ovat puurunkoisia.

Puurakenteiset ala- ja välipohjarungot ovat periaatteeltaan saman-laisia. Niiden erot johtuvat erilaisista lämmön-, äänen- ja paloneris-tysvaatimuksista, jotka vaikuttavat pääasiassa rakenteen eristys- jalevytysratkaisuihin.

Puurakenteisen ala- ja välipohjan osat ovat palkisto, aluslattialevyja kehäpalkki. Lisäksi palkkiväleissä käytetään poikittaistukia, jotkavähentävät palkiston värähtelyä.

Kantavana rakenteena toimivat palkit. Ne voidaan kannattaa jokoperusmuureihin, suoraan teräspaaluperustuksen päälle, seiniin tai toi-siin palkkeihin. Tavallisesti palkki sijoitetaan kantavan rakenteen pääl-le, mutta tarvittaessa palkki voidaan ripustaa myös kantavan raken-teen kylkeen esim. palkkikenkien avulla.

Palkiston kantokykyä voidaan parantaa tihentämällä palkkijakoa ja/tai käyttämällä rinnakkain useampaa toisiinsa liitettyä palkkia. Palkki-jako mitoitetaan tapauskohtaisesti. Tavallisesti se on k 600 mm tai k400 mm. Tarvittaessa voidaan käyttää tuplapalkkeja. Jakoa määritet-täessä tulee ottaa huomioon aluslattialevyjen vakiokoko.

Arkkitehtisuunnittelussa ei yleensä tarvitse ottaa huomioon palkki-jakoa tai palkkien paikkoja, elleivät palkit jää osittain näkyviin. Tällöinsuunnitelmassa tulee osoittaa palkkien paikat ja merkitä, että palkitjäävät näkyviin.

Kehäpalkki kiertää rakennuksen kauttaaltaan. Se välittää seiniinkohdistuvia kuormia ja estää siihen kiinnitettyjen palkkien kaatumi-sen. Aukon kohdalla kehäpalkkia voidaan käyttää aukkopalkkina, jol-loin välipohjapalkit kiinnitetään siihen palkkikengillä.

Kehäpalkki suositellaan sijoitettavaksi siten, että se voidaan eris-tää ulkopuolelta. Jos rakenteessa on hyvin lämpöäeristävä tuulensuo-jalevy tai -villa, kehäpalkki voidaan sijoittaa seinärungon ulkopintaan.

Aluslattialevy kiinnitetään palkkien päälle ja se ulottuu kehäpalkinulkoreunaan. Aluslattialevy toimii koko rakennuksen vaakasuuntaise-

Runko rakennusosittain


Kuva 14. Palkiston osat

Kuvat 15 a ja b. Ala- ja välipohjapalkisto

15 b. välipohjapalkisto

15 a. alapohjapalkisto

aluslattialevy

kehäpalkki

palkki

perustusten tai seinän sidepuu

perustus

seinärunko

tiiviste

täytepohjankannatuslevyja -lauta

aluslattialevy

palkisto

alempi seinärunko

ylempi seinärunko

aluslattialevy

palkisto

sidepuu

sidepuu

tiiviste

Kehäpalkki suositellaan sijoitettavaksi siten,että se voidaan eristää ulkopuolelta. Jos ra-kenteessa on hyvin lämpöäeristävä tuulensuo-jalevy tai -villa, kehäpalkki voidaan sijoittaa sei-närungon ulkopintaan.


palkki

poikittaistuki ja lauta

palkki

ristikko


Kuvat 16 a ja b. Palkiston lisäjäykistysa. poikittaistuillab. ristikkojäykisteillä

Kuva 17. Matalan ja normaalin palkiston liitty-mä huoneistojen välisen seinän kohdalla

Kuva 18. Korkean ja matalan palkiston liitty-mässä palkkien suuntaiset seinät sijoitetaanmatalan palkiston päälle.

matala palkisto normaali palkisto

ylimääräinenalasidepuu

kallistusvalu

16 a

16 b

na jäykisteenä ja myös työalustana seuraavan kerroksen pystyraken-teita koottaessa.

Palkiston lisäjäykistysPalkiston värähtelyn ja taipumien hallinta tekee puisista vaakaraken-teista miellyttäviä käyttää. Hyvin kiinnitetty pontattu aluslattialevy jäy-kistää palkistoa. Lisäksi palkistoa voidaan jäykistää palkkien väliinsijoitetuilla poikittaistuilla.

Poikittaistuet jakavat pistemäiset kuormat yhden palkin sijasta use-alle palkille ja tasaavat palkistoon kohdistuvaa rasitusta. Poikittaistu-kia voivat olla1 ristikot2 poikittaiset, yleensä palkiston kanssa samasta materiaalista teh-

dyt ja samankorkuiset palkit3 yhdessä sekundääripalkkien kanssa käytettävät palkiston alapin-

taan kiinnitetyt juoksut.Lisäjäykisteet tulee sijoittaa jokaiseen palkkiväliin. Jäykistelinjojen

keskinäisen etäisyyden palkkien suunnassa tulisi olla enintään noin2,1 metriä. Käytännössä jokaisella jännevälillä on siten vähintään yksilisäjäykistelinja. Jäykisteet sijoitetaan vuoronperään limittäin siten, ettäne voidaan kiinnittää päistä naulaamalla.

Matala palkistoMatalaa palkistoa käytetään märkätilojen lattioissa, jolloin kuivan jamärän tilan lattiat saadaan likimain samaan tasoon. Alapohjassa kui-tenkin käytetään lämmöneristyksen vuoksi kauttaaltaan samankorkuisiapalkkeja ja tasoerot tehdään asentamalla palkit märkätilan kohdallaalemmaksi. Riittävä tasoero saadaan käyttämällä kuivassa tilassa pe-rusmuurin päällä kahta alaohjauspuuta päällekkäin ja märkätilan koh-dalla vain yhtä alaohjauspuuta. Kerrostaloissa aluslattian päälle teh-dään lisäkerroksia myös kuivissa tiloissa, joten matalan palkiston käyt-täminen märkätiloissa ei ole välttämätöntä.

Massiivipuisia vakiopalkkeja käytettäessä palkkien korkeusero ta-sataan märkätiloissa ylimääräisen alasidepuun avulla, jolloin voidaankäyttää samanpituisia runkotolppia kuin kuivissa tiloissa.

Matalan palkiston alue tulee suunnitella siten, että se on tuettavis-sa molemmista päistään.

Korkean ja matalan palkiston liittymässä palkkien suuntaiset sei-nät tulee sijoittaa matalan palkiston päälle, jolloin mahdollinen painu-maero palkeissa ei aiheuta vesieristeen repeytymistä.


Välipohjien aukotusPuurakenteisiin välipohjiin voidaan tehdä aukkoja verrattain helpos-ti. Aukko voidaan sijoittaa siten, että se rajautuu kantaviin seiniin taikeskelle palkistoa, jolloin aukko tehdään katkaisemalla palkit aukonreunan kohdalla ja siirtämällä kuormat aukon kohdalta sivupalkeillesiirtopalkkien avulla. Aukkojen pieliin sijoitetaan tarvittavat lisäpalkit.

Aukko voidaan sijoittaa keskelle palkistoa periaatteessa vapaasti.Aukon paikkaa ja kokoa määritettäessä palkkijakoa ei tarvitse ottaahuomioon, ellei aukon palkkeja haluta jättää näkyviin aukon kohdal-la ja niiden paikkaa määrätä. Pitkänomaisia aukkoja (esim. yksivar-tinen porras) ei tulisi sijoittaa palkiston poikittaiseen suuntaan elleikantavien pystyrakenteiden käyttäminen aukon reunoilla ole mah-dollista.

HormitHormit tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan palkkiväleihin, jol-loin vältytään palkkien katkomiselta ja välipohjarakenteesta tulee toi-minnallisesti ehyt. Jos hormi on suuri, sen muoto ja suunta valitaansiten, että palkkeja katkotaan mahdollisimman vähän.

Kerrostaloissa hormit tehdään omiksi palo-osastoikseen. Hormiintehdään palokatkot kerroksittain.

palkki

vahvistettu sivupalkki

vahvistettu siirtopalkki

palkkikenkä


Kuvat 20 a ja b. Hormit sijoitetaan palkkivälei-hin

Kuva 19. Välipohjapalkiston aukko


Palkiston ulokkeetPalkiston ulokkeita tarvitaan mm. erkkereitä ja toisinaan myös par-vekkeita tehtäessä. Ulokkeet tehdään viemällä ala- tai välipohjapal-kit seinä- tai perustuslinjan yli.

Uloke voidaan tehdä sekä palkiston suunnassa että palkiston si-vulle. Palkiston suunnassa palkit viedään suoraan seinälinjan yli jakehäpalkki siirretään palkkien päähän. Palkiston sivulla uloke teh-dään kääntämällä ulokkeen palkisto poikittain suhteessa varsinai-seen palkistoon. Myös tällöin kehäpalkki siirretään palkkien päähän.

Ulokkeen muoto vai vaihdella vapaasti suorakulmaisesta moni-muotoiseen. Ulokkeen enimmäispituuteen vaikuttavat palkkityyppija -jako sekä palomitoitus. Massiivipuisella 220 mm korkealla vakio-palkilla voidaan 600 mm jaolla tehdä enintään 1500 mm:n uloke.Ulokkeen pituuden lisääminen edellyttää palkkijaon tihentämistä taipalkkityypin vaihtamista. Yli kahden metrin uloketta ei yleensä tulisitehdä, sillä ylipitkät ulokkeet aiheuttavat palkistoon haitallisia taipu-mia ja värähtelyä. Ulokkeen rakenteellinen mitoitus on varmistetta-va aina tapauskohtaisesti.

Kuvat 22 a ja b. Ulokkeen muoto voi vaihdel-la

vahvistettu reunapalkki

vahvistettu reunapalkki

poikittaistuki

kehäpalkki

perustusten tai seinän yläpuolinen sidepuu

22 b. kulmikas uloke


Kuva 21. Palkiston ulokkeet palkiston suun-nassa ja poikittaissuunnassa

22 a. kaareva uloke

kehäpalkki


SeinätKantavien ja ei-kantavien seinien rungot ovat periaatteeltaan saman-laisia. Seinät ulottuvat aluslattialevyn pinnasta seuraavan kerroksenpalkiston alapintaan. Seinien korkeus on vakio valitun tolppapituudenmukaan. Poikkeuksen muodostavat ylimmän kerroksen mahdollisestipoikkeavan korkuiset seinät.

Seinän rungon osat ovat runkotolpat, ala- ja yläsidepuut sekä ik-kuna- ja oviaukkojen kehäpuut. Seinärunkoja koottaessa niihin kiin-nitetään samalla myös jäykistävät rakennuslevyt ja tuulensuojale-vyt.

Runkotolpat sijoitetaan k 600 mm:n tai k 400 mm:n jaolla. Tarvit-taessa voidaan käyttää tuplatolppia. Seinän kantokykyä paranne-taan tihentämällä tolppajakoa tai käyttämällä rinnakkain useampaatoisiinsa liitettyä tolppaa. Näin tehdään esimerkiksi palkkien päissäja suurten ikkuna- ja oviaukkojen sivutolpissa.

Tolppajakoa määritettäessä tulee ottaa huomioon rakennuslevy-jen vakiomitat, jolloin normaalin 600 mm:n jaon ohella voidaan käyt-tää 400 mm:n ja 300 mm:n jakoa. Huoneistojen välisissä seinissä onääneneristyksen kannalta parempi käyttää kaksoistolppia 600 mm:nvälein kuin 300 mm:n tolppajakoa. Tolppajakoa voidaan tihentäämyös, jos seinää halutaan muutoin vahvistaa. Esimerkiksi märkäti-lojen seinissä on käytettävä 300 mm:n tai 400 mm:n jakoa.

Arkkitehtisuunnittelussa ei yleensä tarvitse ottaa huomioon run-kotolppajakoa. Sen sijaan tärkeää on ottaa huomioon mahdollistenlisätolppien tarve ikkunoiden ja ovien pielissä ja palkkien päissä, joi-hin tulee varata riittävästi tilaa.

Seinärungossa on tavallisesti yksi alasidepuu ja aina kaksi yläsi-depuuta. Jos osassa palkkikenttää käytetään matalaa palkistoa, voi-daan korkeusero tasoittaa ylimääräisellä alasidepuulla.

Yläsidepuu liittää runkotolpat toisiinsa seinää koottaessa. Ylempisidepuu puolestaan liittää kootut runkoelementit toisiinsa.

a

b

c

Kuvat 24 a, b ja c.Runkotyypita. Yksinkertainen runkob. Limirunkoc. Kaksoisrunko


Kuva 23. Seinärungon osat

runkotolppa

alasidepuu

yläsidepuu

sidepuu reunatolppa

aukon alaside

aukon yläsideja aukkopalkki

sivupieli

alatolppa

ylätolppa


RunkotyypitKäytettäviä seinärunkotyyppejä ovat yksinkertainen runko, limirunkoja kaksoisrunko. Yksinkertainen runko on perustyyppi ja eniten käy-tetty. Sitä käytetään ulko- ja väliseinissä.

Kaksoisrunko koostuu kahdesta yksinkertaisesta rungosta, jotkaon sijoitettu toistensa viereen. Runkojen väliin tulee jäädä ilmarako.Kytkeytymisen estämiseksi tolpat suositellaan sijoitettavaksi eri koh-dille vierekkäisissä rungoissa. Runkotyyppiä käytetään seinissä, joi-den ääneneristävyyden tulee olla hyvä kuten huoneistojen välisissäseinissä.

Limirunko on yksinkertaisen ja kaksoisrungon välimuoto. Seinä-rungossa on yhtenevät sidepuut, jotka ovat tolppaa syvemmät mut-ta seinän eri puolilla tolpat on erotettu toisistaan. Tolpat on sijoitettuvuoronperään sidepuun kumpaakin reunaan. Limirunkoa käytetäänseinissä, joiden ääneneristävyyden tulee olla normaaliseinää parempi.Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi työ- tai makuuhuoneet, joihin halu-taan normaalia parempi ääneneristys.

Poikkeavan korkuiset seinätSeinissä suositellaan käytettäväksi ensisijaisesti valituista vakiorun-kotolpista tehtyjä tasakorkuisia seiniä. Tarvittaessa voidaan tehdä myöstästä poikkeavan korkuisia seiniä, joita tarvitaan mm. puolitoistaker-roksisissa taloissa tai haluttaessa korostaa sisätilan korkeutta. Myöskaton päätyristikko voidaan korvata poikkeavan korkuisella seinällä.

Poikkeavan korkuisten seinien valmistustapa on sama kuin tasa-korkuisilla seinällä. Rungot osat tehdään valitusta runkopuutavarasta.Pitkät runkotolpat katkotaan sidepuista.

Kaarevat seinätSeinistä voidaan tehdä myös kaarevia. Tällöin ala- ja yläsidepuutleikataan paksusta rakennuslevystä halutun muotoisiksi. Muutoinseinä tehdään kuten suorat seinät.


Kuva 26. Poikkeavan korkuinen seinä

Kuva 25 a - f. Seinärunkojen liitokset

Kuva 27. Kaareva seinä


YläpohjaYläpohja voidaan tehdä joko ristikko- tai palkkirakenteisena. Kanna-tintyyppi ja kattomuoto voidaan valita vapaasti. Katon muoto voi ollaesimerkiksi harja-, pulpetti- tms. katto.

Kerrostalon yläpohja joudutaan suojaamaan sekä ylä- että ala-puolista paloa vastaan. Riittävä hiiltymävara mitoitetaan kattoristi-koiden alapaarteeseen tai yläpohjan kantavaan palkistoon.

Suositeltava kannatinjako on 900 mm, jonka mukaan katteen alus-levyt on mitoitettu. Kattokannattajien sijoittelu tulee ottaa huomioonmääritettäessä savu- ym. hormien, mahdollisten kattoikkunoiden ym.kokoja ja paikkoja. Ne tulee määrittää siten, että kannattajat voi-daan sijoittaa pääsääntöisesti normaalijaolla. Puisten kannattajientulee olla vähintään 100 mm etäisyydellä savuhormeista. Kannatta-jien sijoitteluun tulee kiinnittää huomiota myös silloin, kun kannatta-jan pää jää räystäällä näkyviin.

RistikkokannattajatNaulalevyristikoilla kannatetun yläpohjan ja katon osia ovat kattoris-tikko, päätyristikko ja katteen aluslevy. Lisäksi katon osiin voivat kuu-lua harja- ja räystäspuut sekä ns. kainalopalkki.

Räystäs kannatetaan ristikon yläpaarteella. Päätyräystäs tehdäänkatteen aluslevyn ja poikittaistukien muodostamana ulokkeena. Poi-kittaistuet voidaan kiinnittää päätyristikkoon tai matalaa päätyristik-koa käyttämällä myös edelliseen ristikkoon. Pelkän päätyristikon käy-tön etu on, että räystäsrakenne voidaan kiinnittää ristikkoon maassaennen tämän asennusta. Ratkaisu sopii kuitenkin vain lyhyisiin enin-tään 400 mm räystäisiin. Käytettäessä katteen aluslevynä vaneriatulee räystäässä olla otsalauta.

Katteen aluslevy kiinnitetään kattoristikoiden päälle. Sen sijastavoidaan käyttää myös raakaponttilautaa tai harvalaudoitusta ja alus-katetta vesikatemateriaalista riippuen.


Kuva 29. Ristikkoyläpohjan osat

Kuvat 28 a ja b. Ristikkoyläpohjan räystäät.a. alle 400 mm räystäsb. yli 400 mm räystäs

kattoristikko

päätyristikko

28 a

28 b

Kattoristikoiden kannatus tapahtuu nykyäänusein ns. kainalopalkin avulla. Kainalopalkkikiinnitetään ulkoseinän päälle kehäpalkin ta-voin. Se myös toimii rakenteellisesti kehäpal-kin tavoin. Ristikot kiinnitetään kainalopalkkiinja seinärunkoon.


PalkkikannattajatPalkkikannatteista kattorakennetta käytetään vinokatoissa esimer-kiksi, jos korostetaan sisätilan korkeutta ja avaruutta. Kattomuotovoidaan valita vapaasti. Palkkikannattimien käyttö vaatii naulalevyris-tikoihin verrattuna enemmän kantavia seiniä tai pilari-palkkilinjoja jaedellyttää ylimmässä kerroksessa poikkeavan korkuisia seiniä.

Käytettävät palkit mitoitetaan katon kuormien, palomääräysten jalämmöneristyspaksuuden mukaan esim. liima- tai kertopuusta. Kan-nattimina voidaan käyttää myös katon suuntaisia naulalevyristikoita javaarnapalkkeja. Kannatinjako on k 900 mm mutta myös jakoa k 600mm voidaan käyttää.

Räystään kannatus tehdään yläpohjapalkkien ulokkeena tai vesi-katon tuuletuksen korotuspuiden avulla. Ne voidaan kiinnittää jokopalkkien päälle tai kylkeen.

Palkkirakenteisen yläpohjan tuuletuksessa pääperiaate on, ettähyödynnytetään katon korkeusero tuuletuksen aikaansaamiseksi -tulo alemmalla räystäällä ja poisto ylemmällä tai harjalla. On tärkeäähuolehtia aina toimivasta tuuletuksesta. Tarvittaessa harjalle tehdääntasainen kolmiomainen tuuletuskanava ja päätyihin poistoaukot.


Kuva 31. Palkkiyläpohjan osat

Kuvat 32 a ja b. Palkkiyläpohjan räystäät.a. alle 400 mm räystäsb. yli 400 mm räystäs

Kuvat 30 a ja b. Räystäiden tukien sijoituspe-riaatteet.a. Tuulensuojalevyt (25 mm) ovat poikittaises-

sa suunnassa palkkeihin, ja räystään kan-natinpuut ovat palkkien päällä.

b. Räystään kannatinpuut ovat kiinnitettyinäpalkin kylkeen ja tuulensuojalevy on asen-nettu palkkien suuntaisesti. Tarvittaessa käy-tetään välitukia. Ne estävät tuulensuojale-vyn taipumisen eristysvaiheessa.

harjapalkki palkki

poikkeavan korkuinen seinä

sidepuu

pilari

päätyräystään poikittaistuki

päätyräystään poikittaistuki

päätyseinä

kattopalkki

päätyseinä

30 a

30 b

32 a 32 b

välituki


Rungon perusliitoksetSeuraavissa kuvissa on näytetty, miten eri runkorakenteet liitetään toi-siinsa. Liitosperiaatteet voidaan toteuttaa samanlaisina sekä pien-, rivi-että kerrostaloissa. Arkkitehtisuunnittelun kannalta keskeiset liitoksetovat ala-, väli- ja yläpohjarunkojen liittymät seinärunkoihin, koska neyhdessä rungon vakio-osien kanssa määrittävät perusteet rakennuk-sen pystysuuntaiselle mittamaailmalle.


Kuvat 33 a - j. Rungon perusliitokseta. alapohja ja ulkoseinäb. välipohja ja ulkoseinäc. yläpohja ja ulkoseinäd. alapohja ja väliseinäe. välipohja ja väliseinäf. yläpohja ja väliseinäg. alapohja ja huoneistojen välinen seinäh. välipohja ja huoneistojen välinen seinäj. yläpohja ja huoneistojen välinen seinä

a

b

c

d

e

f

g

h

j



Kuvat 34 a - j. Rungon perusliitokseta. alapohja ja ulkoseinäb. välipohja ja ulkoseinäc. yläpohja ja ulkoseinäd. alapohja ja väliseinäe. välipohja ja väliseinäf. yläpohja ja väliseinäg. alapohja ja huoneistojen välinen seinäh. välipohja ja huoneistojen välinen seinäj. yläpohja ja huoneistojen välinen seinä

a

b

c

d

e

f

g

h

j

HUOM!Kehäpalkki suositellaan sijoitettavaksi siten,että se voidaan eristää ulkopuolelta. Jos ra-kenteessa on hyvin lämpöäeristävä tuulensuo-jalevy tai -villa, kehäpalkki voidaan sijoittaa sei-närungon ulkopintaan.


Puurungon vaikutus suunnitte-luunSuunnittelijan on tärkeää ymmärtää valitun järjestelmän rakenteelli-nen periaate ja sen vaikutus rakennuksen tilojen ja muotojen suunnit-teluun, jotta rakenteiden suunnittelu ja valmistus olisi myöhemmin mah-dollisimman luontevaa. Puurungon osalta keskeisiä lähtökohtia suun-nittelulle ovat vaakarakenteilla saavutettavat jännemitat ja edelleenkantavien linjojen sijoittelu.

Rungon esivalmistusasteella ei periaatteessa ole vaikutusta arkki-tehtisuunnitteluun. Sekä monimuotoiset että muodoltaan yksinkertai-set rakennukset voidaan joko rakentaa paikalla tai elementoida. Moni-muotoinen rakennus on kustannuksiltaan yksinkertaista suurempi, teh-dään rakennus sitten elementeistä tai paikalla rakentaen.

VaakamitoitusPerusteetArkkitehtisuunnittelussa vaakasuuntainen mitoitus on periaatteessahyvin vapaata, kunhan kantavien linjojen sijoittelussa otetaan huo-mioon puurakenteilla saavutettavat jännemitat. Runkorakenteidensuunnittelumoduulit eivät sido suunnittelijaa, vaan tilat mitoitetaanniiden omien vaatimusten mukaisesti.

Rakenteellisesti tärkeä tilasuunnittelun lähtökohta on kantavienlinjojen sijoittelu. Niiden keskinäiseen etäisyyteen vaikuttavat pal-kistoilla saavutettavat jännemitat. Kantavien linjojen suunta vaikut-taa puolestaan palkiston suuntaan, joka vaikuttaa edelleen myöhem-min tehtäviin putki- ym. asennuksiin.

Kantavat linjatPuurakenteisessa talossa kantavia linjoja tarvitaan käytännössä 4…6metrin välein palkkiratkaisusta riippuen. Rakennus ja sen tilat suunni-tellaan siten, että kantavat linjat ovat sijoitettavissa tarkoituksenmu-kaisella tavalla.

Rakenteellisesti taloa tarkastellaan ylhäältä alas. Kattoon ja väli-pohjiin kohdistuu kuormia, jotka on välitettävä alapuolisille kantavilleseinille ja palkeille. Näiden kuormat on välitettävä edelleen alapuolisel-le rakenteille jne. Kantavat linjat sijoitetaan siten, että rakennuksenkuormat johdetaan ylhäältä alas suoraan, jolloin kantavat seinät ja/taipilarit ovat eri kerroksissa samalla kohdalla.

PientalotPientalossa ulkoseinät ovat aina kantavia. Kantavien väliseinien tar-peeseen vaikuttavat yläpohjan kannatus ja kerrosluku, joita on ku-vattu seuraavassa.

Yksikerroksisessa pientalossa, jossa on ristikkoyläpohja, välisei-nät voidaan sijoittaa vapaasti.

Kaksikerroksisessa talossa ylemmän kerroksen kantavien linjo-jen sijoitteluun vaikuttavat yläpohjan rakenteet. Ristikkorakenteisen ylä-pohjan alla kantavia ovat tavallisesti vain ulkoseinät, jolloin toisen ker-roksen väliseinät voidaan sijoittaa vapaasti. Palkkirakenteinen yläpoh-



Kuvat 35 a - d Kantavien linjojen tarve ja si-jainti yksi- ja kaksikerroksisissa taloissaa. yksikerroksinen talo, jossa ristikkorakentei-

nen yläpohja. Rakennuksen keskellä ei tar-vita kantavia seiniä. Alapohjapalkiston väli-tuki voidaan sijoittaa palkiston kannalta tar-koituksenmukaisesti.

b. yksikerroksinen talo, jossa palkkirakentei-nen yläpohja. Harjapalkin kohdalla tarvitaankantava linja. Alapohjapalkiston välituki si-joitetaan samalle kohdalle kuin harjapalkkija sen kantavat rakenteet.

c. kaksikerroksinen talo, jossa ristikkoraken-teinen yläpohja. Yläkerrassa rakennuksenkeskellä ei tarvita kantavia seiniä. Alaker-rassa tarvitaan kantava linja välipohjapal-kistolle. Alapohjapalkiston välituki sijoitetaansamalle kohdalle kuin alakerran kantava lin-ja.

d. puolitoista- tai kaksikerroksinen talo, jossapalkkirakenteinen yläpohja. Yläkerrassaharjapalkin kohdalla tarvitaan kantava linja.Alakerrassa tarvitaan kantava linja välipoh-japalkistolle. Se sijoitetaan samaan linjaanyläkerran kantavan rakenteen kanssa. Myösalapohjapalkiston välituki sijoitetaan tähänlinjaan.

Kuva 36. Pientalon tyypillinen palkistoratkai-su. Rakennuksen pitkät ulkoseinät ovat kan-tavia, ja rakennuksen keskellä on palkiston vä-lituki. Palkit jatkuvat kantavan välituen yli yh-denmittaisina.

Jos mitoitus halutaan tehdä täysille levymi-toille, tulee huomata, että mitoitus aloitetaanrungon (kehäpalkin) ulkopinnasta, ja että reu-nimmainen palkkiväli on puoli palkin leveyttäkapeampi kuin muut palkkivälit.


esim. n x 600

esim

. n x

600

esi

m. n

x 6

00

35 a 35 b

35 c 35 d


ja tarvitsee harjapalkin, joka puolestaan kannatetaan joko kantavillaseinillä tai pilareilla. Näiden tarve riippuu palkin pituudesta ja katonmuista kuormista. Tuettaessa harjapalkki päätyseiniin tämä tulee ot-taa huomioon seinien aukotuksen suunnittelussa.

Puolitoista- ja kaksikerroksisissa rakennuksissa alakertaan tuleetavallisesti ainakin yksi kantava linja, koska välipohjapalkisto tarvitseevälituen. Jos talossa on ristikkorakenteinen yläpohja, linjan paikka voi-daan päättää palkiston ja alakerran tilajaon mukaan tarkoituksenmu-kaisella tavalla. Talossa, jossa on palkkirakenteinen yläpohja, alaker-ran kantava linja sijoitetaan samalle kohdalle kuin yläkerrassa.

Alapohjapalkisto tarvitsee tavallisesti välituen. Se sijoitetaan sa-malle kohdalle kuin yläpuoliset kantavat rakenteet. Jos yläpuolellaei ole kantavia linjoja, välituen paikka voidaan päättää palkiston kan-nalta tarkoituksenmukaisesti.

KerrostalotKerrostaloissa kantavia linjoja ovat tavallisesti rakennuksen ulkosei-nät ja osa väliseinistä. Linjojen pääsuunta voi olla rungon suuntaantai poikittain runkoon nähden tai näiden yhdistelmä. Osa kantavistalinjoista voidaan tarvittaessa korvata joko osittain tai kokonaan pila-ri-palkkilinjalla.

Kerrostalon kantavien linjojen sijoitteluun ja tyyppiin tulee paneu-tua huolellisesti, koska valinnat vaikuttavat keskeisesti kerros- ja huo-neistoalalaskelmiin. Elleivät lupaviranomaiset myönnä lisäystä ra-kennusoikeuteen, vähentävät kantavat väliseinät myytävää huoneisto-alaa.

Pystysuunnassa kantavien linjojen sijoittelu noudattaa samaa peri-aatetta kuin pientaloissa. Jos kerrostalon ulkoseinät ovat kantavat jayläpohja on kannatettu niihin tukeutuvilla kattoristikoilla, ylimpään ker-rokseen ei tavallisesti tarvita kantavia väliseiniä. Palkkirakenteinen ylä-pohja tuetaan yleensä kantaviin linjoihin, jotka on sijoitettu samoinkuin alemmissa kerroksissa. Välipohjapalkistot tarvitsevat yleensä vä-litukia, jotka on eri kerroksissa sijoitettava samoille kohdille.

JännemitatSaavutettaviin jänneväleihin voidaan vaikuttaa palkkien koolla, palkis-ton jaolla ja palkkityypillä. Palkiston kantokykyä voidaan parantaa ti-hentämällä palkkijakoa tai käyttämällä useita toisiinsa liitettyjä palk-keja.

Vakiopalkilla (220 mm) saavutetaan palkistossa enintään 3…4 met-rin jännemitta palkkijaosta ja välipohjan painosta riippuen. 300...400mm korkeilla viilupuu- ja ristikkopalkeilla voidaan saavuttaa palkistois-sa noin 7 metrin jännemittoja. Puun ja betonin liittorakenteella saavu-tetaan noin 6 metrin jännemitta.

Ohjeellisia jännemittoja pidempiä jännevälejä ei tule tehdä, kos-ka ne aiheuttavat haitallista palkiston värähtelyä. Tosin värähtelyävoidaan vähentää palkiston poikittaistuilla. Lisäksi pystykuormien kes-kittyminen harvoille seinille voi aiheuttaa näiden mitoituksessa on-gelmia. Jännemittojen kasvattaminen edellyttää usein myös palkki-koon kasvattamista, mikä puolestaan nostaa kerroskorkeutta.

Haluttaessa sisätilaan pitkiä vapaita tiloja, voidaan osa kantavis-ta seinistä korvata pilari-palkkilinjalla. Erilaisilla palkistoilla saavu-tettavia jännemittoja on kuvattu taulukoissa seuraavalla aukeamal-la.


Kuvat 37a, b ja c. Kerrostalon periaatteellisiapalkistovaihtoehtojaa. kantavat ulkoseinät ja väliseinäb. kantavat väliseinätc. kantavat ulkoseinät yhdistettynä pilari-palk-

kilinjaan

a

b

c

Yksiaukkoinen palkistoYksiaukkoisessa palkistossa palkit kannate-taan päistään ilman välitukea.

Kaksiaukkoinen palkistoKaksiaukkoisessa palkistossa palkit kannate-taan päistään ja lisäksi palkeilla on välituenta.Palkit on siis kannatettu kolmesta eri kohdas-ta. Kaksiaukkoisessa palkistossa saavutetta-vat jännemitat ovat jonkin verran yksiaukkois-ta pidemmät. Suunnittelusääntönä kannattaakuitenkin pitää yksiaukkoisen palkiston jän-nemittoja.



OHJEELLINEN VÄLIPOHJAN JÄNNEMITTATAULUKKO

38 yksiaukkoinen palkisto 39 kaksiaukkoinen palkisto

Kuvat 38 ja 39. Puurakenteiden ohjeellisia jännemittoja ala- ja välipohjarakenteissa yksi- ja kaksiaukkoisessa palkis-tossa. Tilat tulee suunnitella siten, että kantavat linjat voidaan sijoittaa rakennukseen tarkoituksenmukaisella tavalla.

k 600 mm k 600 mmtaipumaraja 12 mm taipumaraja 1,5 mmhyötykuormalle pistekuormalle

Sahatavarapalkki48 x 172 T24 3,0 m 2,3 m48 x 220 T24 3,9 m 3,0 m48 x 220 T24 kaksoispalkkina 4,0 m 3,7 m

Liimapuupalkki42 x 225 L40 4,1 m 3,0 m56 x 315 L40 5,7 m 4,6 m90 x 405 L40 8,1 m 7,3 m

Viilupuupalkki45 x 260 5,1 m 4,0 m51 x 300 5,9 m 4,8 m45 x 360 6,6 m 5,5 m51 x 400 7,3 m 6,4 m

NR-vaarnapalkki42 x 294 MT40 4,9 m 3,7 m42 x 346 MT40 5,5 m 4,4 m42 x 394 MT40 6,1 m 5,0 m

Taulukossa on esitetty ala- ja välipohjien ohjeelliset enimmäisjännevälit eri palkkityypeille.- Lähtökohtana on 1-aukkoinen palkki, hyötykuorma 150 kg/m2 tai pistekuorma 100 kg.- Oikean puoleisen sarakkeen vaativamman jäykkyyden mitoituskriteerinä on 1,5 mm taipumaraja ja sitä suositellaan

sovellettavaksi asuntojen pääkannattimien jänneväliä arvioitaessa. Vasemman puoleisen sarakkeen arvoja voidaansoveltaa vapaa-ajan rakennuksissa.

- Jännevälejä voidaan kasvattaa, mikäli kannattajat ovat useampiaukkoisia.- Mitoitukseen vaikuttaa mm. palkkijako, palkiston päälle tulevan aluslattialevyn kiinnitystapa (naulat, ruuvit, liimaus)

sekä mahdolliset poikittaisjäykisteet.- Ilmoitetut jännevälit ja palkkien poikkileikkausmitat ovat ohjaavia, ja ne on tarkistettava tapauskohtaisesti.



PystymitoitusRungon pystysuuntaisen mitoituksen määräävät valitut vakio-osat janiiden liitosperiaatteet. Osat on mitoitettu siten, että samoja osia voi-daan käyttää sekä pien- että kerrostaloissa.

Pystymitoituksen lähtökohtana on seinärungon korkeus, joka onaina vakio valitun tolppapituuden mukaan. Tämä mitta ulottuu aluslat-tian pinnasta seuraavan kerroksen palkiston alapintaan ja on vakio-tuotteita käytettäessä joko 2624 mm tai 2774 mm.

Välipohjarungon korkeus voi vaihdella, ja se määräytyy palkin kor-keuden mukaan. Sen muuttuminen ei vaikuta huonekorkeuteen, vaanvälipohjarungon korkeuden kasvaessa kerroskorkeus kasvaa. Va-kiotuotteita käyttämällä välipohjarungon korkeus on 238 mm ja ker-roskorkeus on 2862 mm tai 3012 mm valitun tolppapituuden mukaan.

Huonekorkeuteen vaikuttavat aluslattian päälle tehtävän lattianpintakerrosten paksuus ja palkiston alapuolisen kattoverhouksen jatämän alusrakenteiden paksuus. Kerrostaloissa välipohjan kokonais-paksuus on ääneneristyssyistä yleensä suurempi kuin pientalossa.


Kuva 40. Rakennuksen pystymitat laskettunavakiotuotteilla.1. Kerroskorkeus 2862mm/3012 mm2. Seinärungon korkeus 2624mm/2774 mm3. Välipohjan paksuus 238 mm4. Huonekorkeus 2500...2700 mm riippuen ka-ton ja lattian rakenteista


Kuvat 41 a, b ja c. Palkin korkeuden kasvaes-sa kerroskorkeus kasvaa. Käytettäessä ma-talaa palkistoa korkeusero tasoitetaan seinä-rungossä ylimääräisen alasidepuun avulla.a. 350 mm korkea ristikkopalkkib. 220 mm korkea massiivipuupalkki (vakio)c. 172 mm korkea massiivipuupalkkiVaihtoehtoisesti vakiopalkkeja korkeampienpalkkien (esimerkiksi ristikoiden) päät voidaanmuotoilla siten, että liittymämitta seinään onsama kuin vakiopalkeilla. Tällöin rakennuksenkerroskorkeus ei kasva.

2862

/301

2 m

m

2624

/277

4 m

m23

8 m

m

2600

...27

00 m

m

41 a 4 1b

41 c

palk

in l

iitty

mäm

itta

sein

ään


6 M 6 M 6 M 6 M

Kuva 43. Aukon kehäpuiden nimet.

aukkopalkki jaaukon yläside

aukon alaside

ylätolppa

alatolppa

sivupielireunatolppa

Seinien aukotusSeinärakenteiden aukotus voidaan suunnitella periaatteessa vapaasti.Tolppajakoa ei tarvitse ottaa huomioon aukkojen paikkoja määritet-täessä. Mahdollisten lisätolppien tarve aukon pielissä tulee ottaahuomioon tilavarauksena aukon pielessä sijoitettaessa useampia auk-koja vierekkäin tai tehtäessä nurkkaikkunaa.

Aukon mahdolliseen kokoon vaikuttavat seinän kuormat ja auk-kopalkin tyyppi. Aukkopalkkina voidaan käyttää ulkoseinällä- yhteen naulattuja yläsidepuita- kehäpalkkia- vahvistettua kehäpalkkia- aukon päälle sijoitettua aukkopalkkia.Väliseinissä voidaan käyttää aukkopalkkinayhteen naulattuja yläsidepuita- palkiston alle sijoitettua pääkannatinta- palkistoon upotettua pääkannatinta- aukon päälle sijoitettua aukkopalkkia.

Eri ratkaisuilla saavutettavia ohjeellisia enimmäisaukkomittoja onkuvattu oheisessa taulukossa. Mahdollinen aukkopalkki tulee ottaahuomioon tilavarauksena aukon päällä.

Kehäpalkkia voidaan käyttää aukkopalkkina ulkoseinissä enintäännoin 2 metrin aukoissa. Tällöin välipohjapalkit liitetään kehäpalkkiinpalkkikengillä. Kehäpalkin etu aukkopalkkina on, että aukko voidaansijoittaa seinään pystysuunnassa vapaasti. Jos kehäpalkin käyttö auk-kopalkkina ei ole mahdollista, sijoitetaan palkki aukon päälle, mikätulee ottaa huomioon pystysuuntaisessa mitoituksessa.

Väliseinissä käytetään aukon päälle seinärunkoon sijoitettua taipalkistoon upotettua aukkopalkkia. Aukon päälle sijoitettuna palkkirajoittaa aukkoa korkeussuunnassa. Palkistoon upotetun pääkannat-timen käyttäminen väliseinän aukkopalkkina mahdollistaa aukon va-paan sijoittamisen korkeussuunnassa.


Kuva 42. Aukon sijoituksessa tolppajakoa eioteta huomioon. Sen sijaan kantavissa seinis-sä aukon pieleen tulee varata riittävästi tilaarunkotolpille etenkin, kun aukkoja sijoitetaanvierekkäin, tai kun tehdään nurkkaikkuna.

Kantavissa seinissä aukon pieliin lisätääntarvittava määrä tolppia kantavuuden säilymi-seksi. Yleissääntö on, että pieliin lisätään yhtämonta tolppaa kuin aukon kohdalta jätetäänpois.

Aukon mitoituksessa tulee ottaa huomioonmyös tilkevara 15 mm puolelleen. 12 M ikkunatarvitsee siten 1220 mm aukon.

reunatolppa

aukon alaside

aukon yläsideja aukkopalkki

sivupieli

alatolppa

ylätolppa


Kuvat 44 a - f. Ulkoseinän ikkuna- ja oviaukkojen enimmäisleveys (vapaa aukkomitta)

Vaihtoehto a *) b **) c d e f1) 0.5 kN/m² 800 mm 2700 mm 2100 mm 2700 mm 1800 mm 1100 mm2) 1.5 kN/m² 700 mm 2400 mm 1600 mm 2400 mm 1600 mm 1000 mm

1) Välipohjarakenne ilman betonilaattaa2) Välipohjarakenne betonilaatalla*) Puutavara T18**)Palkin tuella kaksoisrunkotolppa- puutavara T24, Aikaluokka B, Kosteusluokka 2- hyötykuorma 1.5 kN/m²- kuormitusleveys välipohjalta 2.5 m (= sahatavarapalkkien jännevälit < 5 m)- aukkopalkkia kuormittaa välipohjan lisäksi aukon yläpuolinen seinä ja ikkuna- paloluokka R 60 suojaus 30 min ja R 30 suojaus 15 min1 .

1) Tapauksessa 3 (kehäpalkki on keskellä seinärunkoa) ja tapauksessa 4 on palkkikenkien kestävyys palossaselvitettävä erikseen tai palkkikengät palosuojattava.


Vaihtoehto a: aukkopalkkina yhteennaulatut sidepuut

Vaihtoehto b: aukkopalkkina 2 x 48mm x 220 mm välipohjapalkki

Vaihtoehto d: aukkopalkkina vah-vistettu kehäpalkki

Vaihtoehto e: aukkopalkkina 2 x 48mm x 172 mm välipohjapalkki

Vaihtoehto c: aukkopalkkina kehä-palkki

Vaihtoehto f: aukkopalkkina 2 x 48mm x 97 mm palkki (sidepuu)

2 x 48 mm x 220 mm

48 mm x 220 mm

2 x 48 mm x 97 mm2 x 48 mm x 172 mm

2 x 48 mm x 220 mm


Kuvat 45 a - f. Ulkoseinän ikkuna- ja oviaukkojen enimmäisleveys yläpohjan alla (vapaa aukkomitta)

Kuormitusala Aukkopalkin jänneväliVaihtoehto a *) b **) c d e ***) f ***)3.0 m 900 mm 2500 mm 1700 mm 1100 mm 1400 mm 2500 mm4.0 m 800 mm 2300 mm 1500 mm 1000 mm 1000 mm 2300 mm5.0 m 700 mm 2100 mm 1300 mm 900 mm - 2100 mm6.0 m 600 mm 1700 mm 1100 mm 700 mm - 1700 mm

*) Puutavara T18**) Palkin tuella kaksoisrunkotolppa***) Leimapaine ristikon kohdalla on tarkistettava erikseen- puutavara T24, Aikaluokka B, Kosteusluokka 2- lumikuorma 1.8 kN/m²- g = 1.0 kN/m² (sis. betonitiilivesikatteen, huopa- tai muotolevykatteella voidaan jännevälejä korottaa 10 %)- paloluokka R 60 suojaus 30min ja R 30 suojaus 15 min.


Vaihtoehto a: aukkopalkkinayhteen naulatut sidepuut

Vaihtoehto b: aukkopalkkina 2x 48 mm x 220 mm palkki

Vaihtoehto f: aukkopalkkina vah-vistettu kehäpalkki

Vaihtoehto c: aukkopalkkina 2x 48 mm x 172 mm palkki

Vaihtoehto e: aukkopalkkinakehäpalkki

Vaihtoehto d: aukkopalkkina 2x 48 mm x 97 mm palkki

2 x 48 mm x 220 mm

48 mm x 220 mm

2 x 48 mm x 97 mm

2 x 48 mm x 172 mm

2 x 48 mm x 220 mm


Kuvat 46 a - d. Aukkojen enimmäisleveys (vapaa aukkomitta)

Vaihtoehto a *) b **) c d1) 0.5 kN/m² 800 mm 2400 mm 1500 mm 1000 mm2) 1.5 kN/m² 700 mm 2000 mm 1200 mm 800 mm

1) Välipohjarakenne ilman betonilaattaa2) Välipohjarakenne betonilaatalla*) Kuormitusleveys välipohjalta 2,5 m (= jatkuvat sahatavarapalkit joiden jännevälit < 2 m)**)Puutavara T24, palkin tuella kaksoisrunkotolppa

- puutavara T18, Aikaluokka B, Kosteusluokka 2- hyötykuorma 1.5 kN/m²- kuormitusleveys välipohjalta 5,0 m (= jatkuvat sahatavarapalkit joiden jännevälit < 4 m)- taulukko ei koske yläpohjan alla olevia aukkoja- paloluokka R60 suojaus 30min ja R30 suojaus 15 min.


Kuva 47. Aukkopalkit voidaan sijoittaa myöspalkiston tasoon, jolloin aukko voidaan ulot-taa katon alapintaan asti. Tämä tulee kuiten-kin ottaa huomioon palkiston jännemitoissa,koska palkit eivät tällöin voi jatkua yhdenmit-taisina kantavan linjan yli.

Vaihtoehto a: aukkopalkkina si-depuut yhteen naulattuna

Vaihtoehto b: aukkopalkkina 2 x48 mm x 220 mm palkki

Vaihtoehto d: aukkopalkkina 2 x48 mm x 97 mm palkki

Vaihtoehto c: aukkopalkkina 2 x48 mm x 172 mm palkki

2 x 48 mm x 220 mm

2 x 48 mm x 97 mm2 x 48 mm x 172 mm

2 x 48 mm x 220 mm

lisätolppa


Painumien huomioon ottaminenPuutalolle tyypillinen piirre on painuminen, joka johtuu- puun kuivumisen aiheuttamasta puun kutistumisesta- rakennuksen massan aiheuttamasta puun kokoonpuristumisesta.

Suurin osa painumisesta tapahtuu välipohjan kohdalla, mikä joh-tuu siitä, että puu kutistuu eniten luston ja säteen suunnassa ja ettäpuun solukko puristuu kokoon eniten sidepuissa runkotolppien koh-dalla. Mitatut painumat ovat olleet 5…10 mm / kerros. Painuminenon alemmissa kerroksissa suurempaa kuin yläkerroksissa. Painumi-en yhteisvaikutus kertautuu kuitenkin yläkerroksiin. Tällä on merki-tystä vain silloin, jos puurunko yhdistetään painumattomiin rakentei-siin.

Painumat otetaan huomioon teknisessä suunnittelussa. Arkkiteh-tisuunnittelussa pystymitoitus tehdään rungon osien nimellismitto-jen mukaan eikä painumista oteta huomioon. Arkkitehtisuunnittelus-sa painumiin tulee kuitenkin varautua eri tavoin painuvien rakentei-den liitoksissa ja kohdissa, joissa painuminen voi vaurioittaa pinta-materiaaleja.

Normaalisti painuminen ei aiheuta sisäverhouslevyjen kanssaongelmia. Seinän kohdalla painuminen on vähäistä ja levyjen päis-sä on painumavara. Saumat kattoverhoiluun tehdään elastisin kit-tauksin ja peitetään listoin, jotka sallivat yläpuolisen väli- tai yläpoh-jan painumat.

Tarvittaessa pintamateriaaleihin tulee suunnitella saumat, jotkamahdollistavat painumisen. Erityisesti painuminen tulee ottaa huo-mioon saumoina sellaisten tilojen verhoilussa, joissa sisäverhousle-vy sijoitetaan myös välipohjan kohdalle (esim. porrashuone).

Rungon kanssa eri tavoin painuvia rakenteita ovat mm. kiviainei-set hissitornit ja väestösuojat, erilliskannatetut parvekkeet ja kokorakennuksen korkuiset yhtenäiset ulkoverhoukset. Painuminen ote-taan huomioon varauksina pystysuuntaisessa mitoituksessa siten,että painumisen jälkeen eri osien korkeusasemat vastaavat toivot-tua. Pellitykset suunnitellaan siten, että kaadot ovat riittäviä vieläpainumisen jälkeen.

Kerrostaloissa tuuletusrako joudutaan palomääräysten vuoksiyleensä katkomaan palokatkoilla, jolloin painumavarat voidaan si-joittaa näihin kohtiin. Painuminen ei saa aiheuttaa haittaa ulkoverho-uksen taustan tuulettumiselle, mikä tulee ottaa mitoituksessa huomi-oon.


Kuva 48. Suurin osa painumisesta tapahtuuvälipohjan kohdalla.

Kuvat 49 a, b ja c. Porrashuoneessa sisäver-houslevyt joudutaan usein sijoittamaan väli-pohjan kohdalle. Tällöin verhouslevyihin tuleesuunnitella painumavara välipohjan kohdalle.

porrashuone

porrastasanne

huoneistojenvälinenvälipohja

painumavara

lista kiinnitetään vain toisesta reunasta

49 a 49 b 49 c


Rungon sovelluksetRakennuksiin liittyy kohtia, joita ei voida suunnitella ja toteuttaa vali-tun järjestelmän vakioratkaisujen mukaisesti. Tällöin tarvitaan kohde-kohtaista erikoissuunnittelua.

Suunniteltava osakokonaisuus tulee rajata siten, että se on toteu-tuksen kannalta hyvin hallittavissa ja että sen vaikutus rakenteelli-sesti on paikallinen. Liittymisen vakiorakenteisiin tulee olla selvä.Sovelluksen vaikutuksen järjestelmään tulee olla paikallinen, eikäse saa estää järjestelmän muuta hyväksikäyttöä. Seuraavassa onkuvattu tavallisimpia tällaisia kohtia rakennuksessa.

Porrashuone, portaatPorrashuone voidaan rakentaa runkojärjestelmän mukaisesti puura-kenteisena. Myös porrassyöksyjen rungot ja porrasaskelmat voidaantehdä puusta. Portaita ja porrashuonetta suunniteltaessa tulee ottaahuomioon paloturvallisuus, joka edellyttää P2-paloluokan rakennuk-sissa porrashuoneen seinien ja porrassyöksyjen alapuolista palosuo-jausta. Puurakenteisen porrashuoneen etu on, että sen pystyraken-teet painuvat samalla tavoin kuin muu puurunko.

HissiHissikuilu voidaan tehdä joko puusta, teräksestä tai kiviaineisistamateriaaleista. Hissitornin rakenteet erotetaan muusta rungosta tä-rinän ja painumaerojen vuoksi. Hissitornin ja rakennuksen rungonvälisiin painumaeroihin varaudutaan hissilaitteiston ja ovien säätö-mahdollisuudella.


Kuva 51. Porrashuoneen puurunko

Kuva 50. Betoninen hissitorni (erotettu omak-si rakenteekseen)


Parvekkeet ja luhtikäytävätParveke asuntoon liittyvänä ulkotilana on oleellinen osa suomalaistaasumista. Oikein suunniteltuna parveke toimii puukerrostalossa myösturvallisena hätäpoistumistienä. Parvekkeen suunnittelussa tulee ot-taa huomioon palomääräykset.

Puukerrostalossa parveke voidaan toteuttaa runkoon tukeutuvana,ulokkeellisena tai osittain tai kokonaan erilliskannatettuna. Luhtikäy-tävät tulee aina tehdä erilliskannatuksella.

Runkoon tukeutuvat parvekkeet voivat olla kokonaan tai osittain ra-kennukseen upotettuja sisäänvetoja. Ne voivat myös olla osittainulokkeellisia.

Ulokkeellinen parveke toteutetaan samoin kuin erkkerin lattia (ks.myös kohta Palkiston ulokkeet). Tällöin välipohjapalkiston annetaanjatkua kantavan seinälinjan yli parvekkeen laatan tueksi. Runkoon tu-keutuvat ja ulokkeelliset parvekkeet eivät aiheuta haitallisia painuma-eroja. Ulokkeellisten parvekkeiden haittana on rajattu parvekkeen enim-mäissyvyys. Liian pitkät ulokkeelliset palkit aiheuttavat asuinhuoneis-sa välipohjan värähtelyä ja parvekelaatassa notkumista. Ulokkeellistaparveketta ei tule tehdä, jos riskinä on, että siitä johtuu rungon välityk-sellä askelääniä viereiseen asuntoon.

Osittaista erillistuentaa käytettäessä toinen pää parvekekannatta-jista tukeutuu runkoon. Kokonaan erilliskannatettu parveke irrotetaanrunkorakenteista.

Erillistuentaa tulee käyttää aina luhtikäytävissä ja parvekkeissa eten-kin, jos se on palkiston suunnassa syvä. Erillistuennassa tulee ottaahuomioon painumaerot parvekkeen ja lattiapintojen välillä.

Parvekkeiden kaiteet ja kaiteiden rungot voidaan rakentaa puusta.Parvekkeet tulee suojata katoksilla ym. seinämillä siten, ettei parvek-keille eikä parvekkeiden rakenteisiin ja alapuolisiin verhouksiin pääseylimääräistä vettä ja kosteutta. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että par-vekkeille joutunut vesi pääsee virtaamaan parvekkeelta pois ja ettäparveke kuivuu. Parvekelaatan vedeneristys voidaan tehdä kermillä,pellillä tai tarkoitukseen sopivalla vanerilla.


Kuvat 52 a - e. Eri tavoin kannatettuja parvek-keitaa. osittain ulokkeellinen parvekeb. ulokkeellinen parvekec. osittain erilliskannatettu parveked. erilliskannatettu parvekee. sisäänvedetty parveke

52 a. osittain ulokkeellinen parveke



52 b. ulokkeellinen parveke

52 c. osittain erilliskannatettu parveke

52 d. erilliskannatettu parveke

52 e. sisäänvedetty parveke


ErkkeriPuurakennuksissa ulkoseiniä voidaan muotoilla helposti ja melko vä-häisin lisäkustannuksin. Erkkereillä voidaan parantaa asuttavuutta sekämonipuolistaa asunnon tilallisuutta, asunnosta avautuvia näkymiä jaasunnon valaistusominaisuuksia. Lisäksi erkkereillä voidaan luoda ra-kennuksen ulkoarkkitehtuuriin pienimittakaavaisuutta ja rikastuttaarakennuksen ilmettä. Erkkereitä voidaan käyttää julkisivujen jäsennöin-nin lisäksi myös julkisivujen huomaamattomina palokatkoina eri tavoinverhoiltuina.

Erkkerit kannatetaan palkiston ulokkeina (ks. kohta palkiston ulok-keet). Massiivipuisilla vakiopalkeilla (48 mm x 220 mm) voidaan tehdäk 600 jaolla 1500 mm ulokkeita.

Seinissä käytetään normaaleja seinärakenteita. Pyrittäessä siroi-hin nurkka- ym. detaljeihin seinärakenteissa, erkkeri on suositeltavaatehdä täyden kerroksen korkuiseksi siten, että se rajautuu kahdenulokkeellisen palkiston väliin.


Kuva 53. Erkkerin runko

Kuva 54. Poikkileikkaus erkkerin kohdalta

välipohjapalkkija palkkikengät

kehäpalkki

palkki

poikittaistuki

välipohjapalkki

kehäpalkki

palkki

välipohjapalkki

kehäpalkki

palkki

poikittaistuki

erkkerin kattorakenteet

kantavaseinärunko



Kuvat 56 a ja b. Kattolyhtyjen runkojaa. harjakattoinen lyhtyb. pulpettikattoinen lyhty

Kuvat 55 a ja b. Hormien kattoikkunoiden ym.lävistykset tehdään samalla periaatteella kuinvälipohjapalkiston aukot

poikittaistuet

vahvistetut sivu- ja siirtopalkit

lyhdyn runko

vahvistetut sivu- ja siirtopalkit

56 a

56 b

kattopalkki

kattopalkki

KattolyhdytKattolyhdyt tehdään vesikaton kantavien rakenteiden päälle puurun-koisina. Kattolyhdyn muoto voidaan valita vapaasti. Muoto valitaankuitenkin siten, että veden ohjaaminen turvallisesti pois katolta lyh-dyn kohdalla on mahdollista.

Runkorakenteet vastaavat normaaleja rakenteita, kattolyhdyn sei-nät tehdään kuten ulkoseinät yleensä jne.

Pienet kattolyhdyt sovitetaan kannatinjakoon siten, että kattolyh-dyn kohdalla kannattajia ei tarvitse katkaista. Isot kattolyhdyt edel-lyttävät aukon tekemistä kattopalkistoon. Aukko tehdään samalla pe-riaatteella kuin välipohjapalkiston aukko. Sivu- ja siirtopalkkien si-jainnissa tulee ottaa huomioon haluttu sisäkorkeus ja sisäkaton muoto.

Erityisesti tulee kiinnittää huomiota vesikatteen tiiviyteen katto-lyhdyn saumoissa ja lyhdyn riittävään lämmöneristykseen.


3 ERISTYS- JA LEVYTYSRATKAISUJENVALINTA


3 ERISTYS- JA LEVYTYSRAT-KAISUJEN VALINTAEristys- ja levytysratkaisuilla vaikutetaan rakenteiden palonkestoon,äänen- ja lämmöneristys- ym. ominaisuuksiin. Samanlaisessa run-gossa voidaan käyttää erilaisia ratkaisuja. Periaate on, että runkora-kenteet voidaan toistaa kohteesta toiseen samanlaisina ja että pien-ja kerrostalojen rakenteiden erilaiset vaatimukset täytetään erilaisineristys- ja levytysratkaisuin.

Kuvat 57 a, b ja c. Periaate on, että runkora-kenteet voidaan toistaa kohteesta toiseen sa-manlaisina ja että pien- ja kerrostalojen raken-teiden erilaiset vaatimukset täytetään erilaisineristys- ja levytysratkaisuin.a. välipohjan runkob. pientalon välipohjan rakennekerroksetc. kerrostalon välipohjan rakennekerrokset

lattian pinnoite

runko

alakattokoolaus ja -verhous

lattian pinnoite

uiva lattia

eriste

runko

eriste

koolaus

akustoiva alakattokoolaus ja -verhous

57 a

57 b

57 c


Palotekninen suunnittelu

MääräyksetRakenteille asetetut palonkestovaatimukset on ilmoitettu SuomenRakentamismääräyskokoelman osassa E1 Rakennusten paloturval-lisuus, Määräykset ja ohjeet, jotka tulivat voimaan vuonna 2002. Muitapaloturvallisuuteen liittyviä ohjeita ovat E2 Tuotanto- ja varastoraken-nusten paloturvallisuus (1997), E4 Autosuojien paloturvallisuus (1997)ja E9 Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus (1997).

Uuden E1-osan mukaan Suomessa siirryttiin kohti ns. toiminnalli-sia vaatimuksia entisen palava/palamaton -jaottelun sijaan. Rakennus-osien toiminnallisuutta kuvataan seuraavilla tunnuksilla:R = kantavuusE = tiiviysI = eristyskyky

Yhdistelemällä kirjaimia ilmaistaan eri rakennusosien toiminnalli-set vaatimukset (R, REI, EI). Esitetyille toiminnallisille vaatimuksil-le ilmoitetaan vaadittu toimivuusaika, joka voi olla 15, 30, 45, 60,120, 180 tai 240 minuuttia.

Palotilanteessa kantavien ja/tai jäykistävien rakenteiden tuleekestää palonaikaiset kuormat vaaditun palonkestoajan.

Osastoivien rakennusosien tulee estää palon leviäminen osas-tosta toiseen vaaditun palonkestoajan.

Palomääräyksissä rakennukset on jaettu kolmeen paloluokkaan(P1, P2 ja P3). Puurunkoa on mahdollista käyttää kaikissa paloluokis-sa enintään kaksikerroksisissa rakennuksissa ja lisäksi P2-paloluo-kan 3- ja 4 -kerroksisissa enintään 14 metriä korkeissa asuin- ja työ-paikkarakennuksissa.

P3-paloluokan asuinrakennusta koske-vat keskeiset palomääräyksetSuomen rakennusmääräyskokoelman osa E1 (2002) määrittää puura-kenteisen P3-luokan asuintalon suurimman sallitun kerrosalan, ker-rosluvun ja palo-osastoinnin seuraavasti:- Rakennuksen korkeus voi olla enintään 9 m (enintään 2 kerrosta)- Rakennuksen kerrosala saa olla kaksikerroksisena enintään 1600

k-m2 ja yksikerroksisena enintään 2400 m2

- Osastointi kerroksissa tehdään huoneistoittain EI 30-luokan raken-nusosin

- Kellari osastoidaan enintään 400 m2 osiin EI 30 luokan rakennus-osin

- Huoneistojen kokoa ei ole rajoitettuLisäksi rakennuksen paloluokka asettaa vaatimuksia kantaville ja

osastoiville rakennusosille, kellarin ja ullakon osastoinnille sekä ra-kennuksen pintamateriaaleille. Seuraavassa on tarkasteltu näitä vaa-timuksia P3-paloluokan 1- ja 2-kerroksisessa asuintalossa.

ERISTYS- JA LEVYTYSRATKAISUJEN VALINTA


Kaavio 1. Osastoivien rakennusosien palon-kestovaatimukset P3-paloluokan rakennuk-sessa.

Kaavio 2. Sisäpuolisten pintaverhousten luok-kavaatimukset P3-paloluokan rakennuksessa.


EI 30

EI 30

EI 30

EI 30

EI 30

EI 30 1)

ASUIN-HUONEISTO

ASUIN-HUONEISTO

KELLARITILAT

PORRAS-HUONE

ASUIN-HUONEISTO

B

-

DFL

D

D

DFL

-

2)

D

-

DSAUNA

ASUIN-HUONEISTO

KELLARITILAT

PORRAS-HUONE

P3- paloluokassa kantavien rakenteiden palon-kestolle ei ole vaatimusta. Osastoivissa raken-teissa niiden on kuitenkin käytännössä kes-tettävä osastointivaatimuksen edellyttämäaika.


RunkoRakennuksen kantavissa rakenteissa voidaan käyttää puuta. P3- pa-loluokassa kantavien rakenteiden palonkestolle ei ole vaatimusta. Osas-toivissa rakenteissa niiden on kuitenkin käytännössä kestettävä osas-tointivaatimuksen edellyttämä aika. Jos rakennuksessa on kellari, senseinärakenteet on tarkoituksenmukaista tehdä kiviaineisina.

Lämmön- ja ääneneristeP3-paloluokan rakennuksen eristeinä voidaan käyttää sekä puukui-tu- että mineraalivillaa.

TuulensuojaP3-luokan rakennuksessa ulkoseinässä tuuletusrakoon rajoittuvissapinnoissa ei ole luokkavaatimusta. Tuulensuojana voidaan käyttää si-ten kaikkia yleisimpiä puurakennukseen soveltuvia ja tuulensuojakäyt-töön tarkoitettuja rakennuslevyjä. Tuulensuojalevy toimii tavallisestimyös jäykistävänä levynä, mikä pitää ottaa huomioon levyä valitessa.

UlkoverhousP3-paloluokan rakennuksessa ulkoseinän ulkopinnan luokkavaati-mus on D, joten ulkoverhous voidaan tehdä esimerkiksi höylätystä taisahatusta laudasta tai muotoon höylätystä ulkoverhouslaudasta. Myösulkokäyttöön tarkoitettujen puupohjaisten rakennuslevyjen käyttö onmahdollista.

SisäverhousP3-paloluokan asuinrakennuksen sisäpuolisten seinä- ja kattopinto-jen luokkavaatimus on asuintiloissa D. Lisäksi vähäisiä osia seinäpin-noista voidaan verhota luokkiin kuulumattomilla tarvikkeilla. Sisäverho-uksissa voidaan siten käyttää puuta ja yleisimpiä tarkoitukseen sovel-tuvia rakennuslevyjä.

Teknisen huollon tilojen sekä uloskäytävien sisäpuolisten pinta-kerrosten luokkavaatimus on B ja lattioissa DFL. Puutuotteet on luoki-teltu DFL -luokan materiaaliksi CWFT :ssä (Certification Without Furt-her Testing 061 rev 8 taulukko 4) esitettyjen reunaehtojen mukaan.Tämä tulee aina varmentaa kunkin tuotteen kohdalla. Kattilahuonees-sa tulee käyttää palamatonta lattiamateriaalia.


Materiaalien tyypillisiä luokkiaA1 Kivi, betoni, tiili, lasi, teräs, jne.A2 Kuten A1, mutta voi sisältää vähän

orgaanisia aineita, kipsilevyjäB Pinnoitettuja kipsilevyjä,

palosuojattu puuC Fenolivaahto, palosuojattu puuD Puutuotteita, vastaa entistä

2/- luokitustaE Huokoinen kuitulevy, muovieristeitäF Tuotteet, joita ei ole testattu

Tuote Euroluokka(EN 13823)

Palosuojattu lastulevy BPuolikova puukuitulevy DKäsittelemätön puu, kuusi DMelamiinipintainen lastulevy DPaperitapetti lastulevyllä DTavanomainen koivuvaneri DTavanomainen lastulevy DMelamiinipintainen puukuitulevy DHuokoinen puukuitulevy E

Puulevyjen Euroluokat



P2-paloluokan 1- ja 2-kerroksiset asuinra-kennuksetSuomen rakennusmääräyskokoelman osanE1 (2002) mukaan puurakenteisen P2-paloluo-kan 1 ja 2-kerroksisen puurunkoisen rakennuk-sen kerrosalaa ei ole rajoitettu. Osastoivillle jakantaville rakenteille on 30 minuutin palonkes-tovaatimus. Kellarikerroksessa vaatimus on 30minuuttia.

P2-paloluokan 1- ja 2-kerroksiset rakennuk-set tulevat kyseeseen lähinnä, kun rakennuk-sen pinta-ala ylittää P3-paloluokassa sallitut1-kerroksisen rakennuksen 2400 m2 tai 2- ker-roksisen rakennuksen 1600 m2.

P2-paloluokan 3- ja 4-kerroksista asuin-ja työpaikkarakennusta koskevat keskei-set palomääräyksetSuomen rakennusmääräyskokoelman osa E1 (2002) määrittää puura-kenteisen P2-paloluokan asuintalon suurimman sallitun kerrosalan, ker-rosluvun ja palo-osastoinnin seuraavasti:- Rakennuksen korkeus voi olla enintään 14 m (enintään 4 kerros-

ta)- Rakennuksen kerrosalaa ei ole rajoitettu- Osastointi kerroksissa tehdään huoneistoittain EI 60-luokan ra-

kennusosin- Kellari osastoidaan enintään 800 m2 osiin EI 120 luokan rakennus-

osin- Yläpohja osastoidaan EI 30 luokan rakennusosin enintään 1600

m2 palo-osastoihin, jotka jaetaan enintään 400 m2 osiin EI 15-luo-kan rakennusosin.

- Huoneistojen kokoa ei ole rajoitettuLisäksi rakennuksen paloluokka asettaa vaatimuksia kantaville ja

osastoiville rakennusosille, kellarin ja ullakon osastoinnille sekä ra-kennuksen pintamateriaaleille. Seuraavassa on tarkasteltu näitä vaa-timuksia P2-luokan 3- ja 4-kerroksisessa asuintalossa.

RunkoP2-paloluokan 3- ja 4-kerroksisessa asuin- ja työpaikkarakennuksenkantavissa rakenteissa voidaan tietyin edellytyksin käyttää puuta.Kantavien rakenteiden palonkestovaatimus on R 60.

Jos rakennuksessa on kellari, sen seinärakenteet on tarkoituk-senmukaista tehdä kiviaineisina. Kellarin kantavien rakenteiden pa-lonkestovaatimus on R 120.

Yläpohjan kantaville rakenteille P2-luokan 3- ja 4-kerroksisessarakennuksessa asetettu paloluokkavaatimus on R 60.

Lämmön- ja ääneneristePuurunkoisen P2-paloluokan 3- ja 4-kerroksisen rakennuksen eris-teen tulee olla paloluokkaa A2. Lämmöneristeenä voidaan siten käyt-tää mineraalivillatuotteita, jotka täyttävät ko. vaatimukset. Puukuituvil-lan käyttäminen edellyttää tapauskohtaista viranomaisten hyväksyn-tää.

Eristeitä käytetään ulkovaipan, osastoivien ja kantavien rakentei-den onteloissa.

TuulensuojaP2-paloluokan rakennuksessa ulkoseinässä tuuletusrakoon rajoittu-vien pintojen luokkavaatimus on B. Tuulensuojalevyksi sopivat sitenmm:- tuulensuojaksi tarkoitettu kipsikartonkilevy (9…mm)- tuulensuojaksi tarkoitettu mineraalilevy (4…mm)- tuulensuojapinnoitettu jäykkä mineraalivillalevy (25…60 mm), joka

vaatii erillisen jäykistävän rakennuslevyn tai muun jäykistystavan- havuvaneri (9…mm), joka vaatii ulkopuolelle asennettavaksi esimer-

kiksi 25 mm mineraalivillalevyn, jonka pintakerros täyttää vaatimuk-sen B. Lisäksi rakenteen sisäpuolisen höyryntiiviyden tulee olla riit-tävä suhteessa ulkopuolen vaneriin.



UlkoverhousP2-paloluokan rakennuksessa ulkoseinän ulkopinnan luokkavaati-mus on tavallisesti B. Suomen rakentamismääräyskokoelman osanE1 (1997) kohdan 8.3.5 edellytyksin voidaan käyttää myös luokan Drakennustarvikkeita. Kyseiset edellytykset ovat:- rakennus on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla ja- seinä on suunniteltu siten, että ulkoisen syttymisen aiheuttaman

palon leviäminen seinässä on estetty riittävän tehokkaastiTällöin ulkoverhous voidaan tehdä esimerkiksi höylätystä tai saha-

tusta laudasta tai muotoon höylätystä ulkoverhouslaudasta. Myös ul-kokäyttöön tarkoitettujen puupohjaisten rakennuslevyjen käyttö onmahdollista.

SisäverhousP2-paloluokan 3- ja 4-kerroksisen asuinrakennuksen sisäpuolistenseinä- ja kattopintojen luokkavaatimus on asuintiloissa A2. Lisäksi sei-nä- ja kattopintojen verhoukselle on asetettu vaatimus pidättää paloa10 minuutin ajan. Vaihtoehtoisia sisäverhouksessa käytettäviä levyjäovat siten:- kipsikartonkilevy (13…15 mm)- palonsuojakipsilevy (13...15 mm)- puukipsilevy (10…12 mm)- mineraalilevy (6…mm)

Vähäisiä osia seinistä voidaan verhota myös luokan D rakennustar-vikkeilla, jolloin seinissä voidaan käyttää osittain myös puuta ja puu-pohjaisia rakennuslevyjä.

Jäykistävissä väliseinissä ja joissakin tapauksissa myös ulkosei-nissä sisäverhouslevyjä käytetään samalla myös rungon jäykistäjä-nä.

Sisäverhous voidaan tehdä myös kaksinkertaisella levytyksellä,jolloin runkoa vasten tuleva levy voi olla luokan D levy (esimerkiksivaneri tai lastulevy jäykistävänä levynä) ja pintalevy luokan A2 levy.

Lattiarakenteissa voidaan käyttää puuta tai puupohjaisia materi-aaleja. Kattilahuoneessa tulee käyttää palamatonta lattiamateriaa-lia.

Kellaritilojen yleensä sekä uloskäytävien sisäpuolisten pintaker-rosten luokkavaatimus on seinissä ja katoissa aina A2 ja lattioissaDFL. Lattioissa, joissa luokkavaatimus on DFL, voidaan käyttää puutaCWFT :ssä määritetyin edellytyksin.

Palon leviämisen rajoittaminen ulkoseinänpinnassa ja tuuletusraossaPalon leviäminen ulkoseinän pinnassa ja tuu-letusraossa voidaan estää kaistoittamalla tuu-letusrako pystysuunnassa 120 cm välein ja ra-joittamalla tuuletusrakoa kerroksittain. Julkisi-vuverhouksen katkomista kerroksittain palo-katkoilla ei tällöin edellytetä. Valituista ratkai-suista tulee kuitenkin aina neuvotella paikal-listen viranomaisten kanssa.

Kaistoittaminen tarkoittaa, että tuuletusra-ko jaetaan pystysuuntaisiin kaistoihin katkai-semalla tuuletusrako pystysuunnassa koko-naan esim. riittävän paksulla puulla. Tällöinpalo ei pääse leviämään tuuletusraossa vaa-kasuunnassa.

Tuuletusvälin rajoittaminen kerroksittain tar-koittaa, että tuuletusraon syvyyttä pienenne-tään, mutta ilman virtausta ei estetä kokonaan.Ilmavälin rajoittaminen estää tuuletusraon hor-mivaikutuksen ja estää palon leviämisen ilma-rakoa pitkin pystysuunnassa.


Kaavio 3. Kantavien rakennusosien palonkes-tovaatimukset P2 -paloluokan 3 - ja 4 -kerrok-sisessa rakennuksessa.

R 60

R 60R 30

R 120

R 120

R 60

R 60

R 120

R 60

R 60

R 60

R 60

R 60

R 60


ASUIN-HUONEISTO

ASUIN-HUONEISTO

ASUIN-HUONEISTO

ASUIN-HUONEISTO

KELLARITILAT

ASUIN-HUONEISTO

PORRAS-HUONE

ASUIN-HUONEISTO

PORRAS-HUONE

ASUIN-HUONEISTO

ASUIN-HUONEISTO


ASUIN-HUONEISTO

Kaavio 4. Osastoivien rakennusosien palon-kestovaatimukset P2 -paloluokan 3 - ja 4 -ker-roksisessa rakennuksessa.

EI 60

EI 120

EI 60

EI 60

EI 120

EI 60

EI 60

EI 60

EI 301)


ASUIN-HUONEISTO

ASUIN-HUONEISTO

ASUIN-HUONEISTO

KELLARITILAT

ASUIN-HUONEISTO

PORRAS-HUONE

ASUIN-HUONEISTO

PORRAS-HUONE

ASUIN-HUONEISTO

ASUIN-HUONEISTO


ASUIN-HUONEISTO

-

B

A2 A2

DFL-

DFL

2)

3)

DSAUNA

D

BTAI

Kaavio 5. Sisäpuolisten pintakerrosten luokka-vaatimukset P2-paloluokan 3- ja 4-kerroksisis-sa rakennuksissa

ASUIN-HUONEISTO

KELLARITILAT

ASUIN-HUONEISTO

ASUIN-HUONEISTO

PORRAS-HUONE

Viitteet kaavioihin 1...5.1) Osastoiva rakennusosa EI 30, osiin jakava

EI 15.2) Vähäisiä osia seinäpinnoista voidaan verho-

ta luokkiin kuulumattomilla tarvikkeilla.3) Reunaehdot luokan D tarvikkeiden käyttöön:- rakennus on varustettu automaattisella sam-

mutuslaitteistolla ja- seinä on suunniteltu siten, että ulkoisen syt-

tymisen aiheuttaman palon leviäminen sei-nässä on estetty riittävän tehokkaasti

B



Äänitekninen suunnittelu

MääräyksetRakenteiden ääneneristystä koskevat vaatimukset on esitetty Suo-men Rakentamismääräyskokoelman osassa C1 Ääneneristys jameluntorjunta rakennuksessa, Määräykset ja ohjeet (1998). Määrä-yksissä esitetään vaatimukset rakenteiden ilma- ja askelääneneris-tävyydelle eri tilanteissa.

Pien-, rivi- ja kerrostalojen ääneneristysvaatimukset ja -ratkaisutpoikkeavat oleellisesti toisistaan, minkä vuoksi niitä käsitellään seu-raavassa erikseen.

PientalotPientalon ääneneristykselle ei ole asetettu erityisiä vaatimuksia.Mukavuussyistä pientalon rakenteiden ääneneristystä voidaan kui-tenkin parantaa samoin keinoin kuin kerrostalossa.

Yhteenkytkettyjen pientalojen (paritalot) huoneistojen välisissärakenteissa noudatetaan samoja periaatteita kuin rivitaloissa.

RivitalotRivitaloissa on tärkeää tehdä riittävä ääneneristys vaakasuunnassahuoneistojen välille. Tämä toteutetaan käyttämällä huoneistojen välis-sä kaksoisrunkoista seinää ja katkaisemalla kantavat vaakarakenteetja ulkoseinän ja katon sisäpuolinen levytys ko. seinän kohdalla. Ylä-pohjassa on hyvä käyttää kaksoislevytystä, jos ullakon palokatkoja eitehdä huoneistoittain.

Huoneistojen väliset seinätHuoneistojen väliset seinät tehdään kaksoisrunkoisina. Kaksoisrun-kojen väliin jätetään vähintään 5 mm:n rako (myös ala- ja yläohjaus-puiden väliin) ja tolpat asennetaan runkopuoliskoilla eri kohtiin, jottarunkopuoliskot eivät kytkeydy toisiinsa ja näin muodosta äänisiltaa.

Kaksoisrungon koko ontelo voidaan täyttää eristeellä. Seinä verhot-aan palomääräyksistä, rakennuksen jäykistyksestä ja vaaditusta ää-neneristystasosta riippuen yksin- tai kaksinkertaisella levytyksellä.

Huoneistojen välinen seinä ja sen liittymät osastoiviin seiniin ja ul-koseiniin sekä ala-, väli- ja yläpohjaan tehdään tiiviinä. Huoneistojenvälisten seinien ja ulkoseinien rungot erotetaan aluslattialevystä jous-tavalla tiivistenauhalla, esim. EPDM-kuminauhalla. Se parantaa raken-teet tiiviyttä ja osaltaan vähentää äänen sivutiesiirtymää runkoraken-teita pitkin.

Rivitalon välipohjaRivitalossa välipohjan palkisto katkaistaan huoneistojen välisten seini-en kohdalla äänen sivutiesiirtymän ehkäisemiseksi. Jos lattiapinnoiteasennetaan suoraan aluslattialevyn päälle, myös aluslattialevy tuleekatkaista, mikä tulee ottaa huomioon rakennuksen jäykistysratkaisuasuunniteltaessa.

Muutoin rivitalon huoneiston sisäiselle välipohjalle ei ole asetettuääneneristysvaatimuksia. Mukavuussyistä välipohjan ääneneristystävoidaan kuitenkin parantaa samoin keinoin kuin kerrostalossa.

Kuva 58. Leikkaus huoneistojen välisen sei-nän kohdalta. Runkorakenteet on erotettu toi-sistaan.


Kaavio 6. Rakennusosien pienimmät sallitut il-maääneneristysluvun dB-arvot asuinrakennuk-sessa.1) Vaatimus ei koske mittausta satunnaisestikäytettävistä huolto- ja varastotiloista, autosuo-jista tai vastaavista tiloista.

ASUIN-HUONEISTO

ASUIN-HUO-NE

KELLARITILAT 1)

2) 39 dB

55 dB

55 dB

55 dB

55 dB

55 dB

55 dB

KELLARITILAT KELLARITILAT

KÄYTTÖULLAKKOKÄYTTÖULLAKKO


2) Ääneneristysvaatimus porrashuoneeseen onnormaalista 55 dB. Jos seinässä on ovi, vaa-timus on 39 dB. Oven tai oviyhdistelmän tu-lee olla tällöin vähintään luokkaa 30 dB.

ASUIN-HUONEISTO

ASUIN-HUONEISTO

ASUIN-HUONEISTO

PORRAS-HUONE

ASUIN-HUONEISTO ASUIN-

HUONEISTO

1) 1)

1) 1)

2)



Kaavio 7. Rakennusosien askelääneneristys-vaatimukset kerrostalossa ja rivitalossa taimuussa kytketyssä pientalossa (suurimmatsallitut askeläänitasoluvun dB-arvot).

53 dB

53 dB

ASUIN-HUONE

1)

63 dB

53 dB

KELLARITILAT KELLARITILAT

KÄYTTÖULLAKKOKÄYTTÖULLAKKO

1)

53 dB

ASUIN-HUONEISTO

KELLARITILAT

ASUIN-HUONEISTO

ASUIN-HUONEISTO

ASUIN-HUONEISTO

PORRAS-HUONE

ASUIN-HUONEISTO

ASUIN-HUONEISTO

1) Vaatimus ei koske mittausta satunnaisestikäytettävistä huolto- ja varastotiloista, autosuo-jista tai vastaavista tiloista.3) Askeläänivaatimus 63 dB porrashuoneenlattiasta huoneeeseen sivusuunnassa.

53 dB

1) 1)

1) 1)

3)


KerrostalotKerrostaloissa vaakasuuntainen ääneneristys toteutetaan yleensä sa-moin periaattein kuin rivitalossa. Oleellisin ero on, että kerrostalossavaakarakenteita ei voida täysin katkaista huoneistojen välisten seinienkohdalla. Pystysuuntainen ääneneristys huoneistojen välillä edellyt-tää vaativampia välipohjaratkaisuja kuin rivitalossa. Kerrostaloissa onkiinnitettävä erityistä huomiota myös putkistojen kiinnityksiin, läpime-noihin ja hormirakenteiden tiiviyteen.

Huoneistojen väliset seinät kerrostaloissaHuoneistojen väliset seinät toteutetaan kerrostaloissa samalla peri-aatteella kuin rivitaloissa. Eristemateriaalien ja verhouslevyjen va-linnassa tulee ottaa huomioon puukerrostaloja koskevat palomäärä-ykset.

Puukerrostalon välipohjaPuukerrostalossa välipohjan palkisto katkaistaan huoneistojen vä-listen seinien kohdalla äänen sivutiesiirtymän ehkäisemiseksi. Sensijaan aluslattialevyä ei ole syytä kerrostalossa katkaista huoneistonvälisen seinän kohdalla rakennuksen jäykistyksen vuoksi, mikä edel-lyttää uivien tai riittävän massiivisten lattian pintarakenteiden käyt-töä.

Puukerrostalon välipohjalle asetetut ilma- ja askelääneneristyk-sen vaatimukset edellyttävät, että- välipohja tehdään riittävän massiivisena tai- välipohja tehdään kerrosrakenteisena, jolloin lattian pintakerros

asennetaan uivana aluslattialevyn päälle ja- alapuolinen kattoverhous kiinnitetään joustavasti esimerkiksi ns.

akustorankojen välityksellä välipohjapalkistoon ja- liitossaumat, lävistykset, yms. tiivistetään tarkoitukseen soveltu-

valla saumamassalla ja- välipohjan “onteloihin” sijoitetaan eristekerros.

Eristemateriaalien ja verhouslevyjen valinnassa tulee ottaa huo-mioon puukerrostaloja koskevat palomääräykset.

Uiva lattiarakenne voidaan tehdä levyrakenteisena tai valuna eris-tekerroksen päälle. Eristekerros voidaan myös korvata tarkoitukseensopivalla hiekalla, mistä saadut mittaustulokset ovat olleet erittäin hy-viä. Riittävän massiivisena valu voidaan tehdä myös suoraan aluslat-tialevyn päälle. Myös puun ja valun liittorakenne on mahdollinen.

Valu voidaan tehdä betonista, kuitubetonista tai kipsistä. Näistäbetoni toimii parhaiten massiivisuutensa vuoksi. Uivan lattian eriste-kerros tulee mitoittaa riippuen laatan tyypistä.

Lisäksi asunnon ääneneristystä voidaan parantaa seuraavasti:- ulkoseinään ja yläpohjaan tehdään kaksinkertainen sisäpuolinen

levytys ulkomelua vastaan- sisäseinät eristetään ja niiden liitosten tiiviyteen kiinnitetään eri-

tyistä huomiota


Hyödyllistä lisätietoa puurakenteisen asuinra-kennuksen ääneneristyksestä saa julkaisustaÄäneneristys puutalossa.



Lämpö- ja kosteustekninensuunnitteluRakenteiden lämmön- ja veden- ja kosteudeneristystä koskevat vaa-timukset on esitetty Suomen Rakentamismääräyskokoelman osissaC2 Kosteus, Määräykset ja ohjeet (1998) ja C3 Lämmöneristys, Mää-räykset (2003).

LämmöneristysLämmöneristeinä voidaan käyttää sekä mineraalivilla- että puukui-tueristeitä. Eristemateriaalin valintaan vaikuttavat keskeisesti palo-määräykset. Puukerrostaloissa eristeiden tulee olla luokaa A2, jotenpuukuitueristeitä ei voi käyttää ilman viranomaisen hyväksyntää.

Puukuitueristeitä on sekä levymäisiä että puhallettavia. Ala-, väli- jayläpohjassa puhallettavat eristeet yleensä kuivapuhalletaan rakenteeneristetilaan. Seinät eristetään tavallisesti märkäpuhalluksella. Puhal-lettavien puukuitueristeiden toimitukseen sisältyy usein myös asen-nus.

Mineraalivillaeristeet asennetaan tavallisesti levyinä. Yläpohjaanne voidaan asentaa myös puhaltamalla. Levyt on mitoitettu normaa-lin k 600 mm tolppa- ja palkkijaon mukaan. Siitä poikkeavissa tapa-uksissa levyt leikataan palkki- ja tolppaväleihin sopiviksi.

Kantavassa puurakenteisessa alapohjassa palkiston eristetila täy-tetään eristeellä. Eriste asennetaan täytepohjan kannatuslevyn va-raan. Tarvittaessa lämmöneristystä on myös mahdollista asentaa pal-kiston alapuolelle rakenteen alapintaan (esim. lisäeristys).

Lämpimässä alapohjassa (= ryömintätila on tuuletettu sisäilmanpoistoilmalla) eristeet asennetaan maata ja perusmuureja vasten.

Kaavio 8. Vaatimukset rakennusosakohtaisil-le lämmönläpäisykertoimille. Lämmönläpäisy-kerroin U ei saa ylitää esitettyjä arvoja. U-ar-von yksikkö on W/m2K.* Alapohjan lämmönläpäisykerroin U ei saa ylit-tää arvoa 0,20 W/m2K, kun talossa on ryömin-tätilaan rajoittuva alapohja (tuuletusaukkojenmäärä enintään 8 promillea alapohjan pinta-alas-ta).

KYLMÄ ULLAKKO PUOLILÄMMINTILA

0,25

0,16

0,25*

0,30

PUOLILÄMMINKELLARITILA

LÄMMINKELLARITILA

ASUIN-HUONEISTO ASUIN-

HUONEISTO

Lämmöneristeet asennetaan siten, että eristetäyttää kokonaan sille varatun tilan. Asennuk-sessa noudatetaan eristeen valmistajan oh-jeita ottaen huomioon mahdolliseen tyyppihy-väksyntään liittyvät asentamistapaa koskevatvaatimukset. Puhallettavien eristysten haital-lisen painuman välttäminen edellyttää ammat-titaitoa, joten työ on suositeltavaa teettää eris-tevalmistajan valtuuttamalla ja tehtävään kou-lutetulla henkilöstöllä.

0,45

1,4IKKUNA, OVI

0,45 0,36

0,45


Eristetyyppi valitaan tarkoitukseen sopivasti (esim. kevytsora).Ulkoseinät eristetään tavallisesti sisäkautta, mikä on otettu huomi-

oon rungon liitoksissa. Seinien eristeet sijoitetaan tolppaväleihin. Eri-tyistä huomiota tulee kiinnittää seinien ja rungon osien välisiin sau-moihin, joihin tulee sijoittaa eristenauhakaistaleet.

Välipohjan kohdalla kehäpalkki eristetään sisäpuolelta noin 50 mmpaksulla eritekerroksella, jotta palkki pysyy mahdollisimman lämpi-mänä. Kehäpalkki suositellaan aina eristettäväksi ulkopuolelta. Väli-pohjan muu eristys riippuu palonkesto- ja ääneneristysvaatimuksista.

Yläpohjan eristysratkaisu riippuu kattokannattajien valinnasta. Ris-tikkorakenteisessa suorassa yläpohjassa eristeet sijoitetaan ristikoi-den väliin höyryn- ja ilmasulun ja kattoverhouksen koolauksen varaan.Koolauksen tulee olla riittävän tiheä. Levymäisen lämmöneristyksenkannatus tulee toteuttaa niin, ettei eristys painu kannatusten välissä.Tällöin eriste ei voi olla pelkkien ohuiden ilman- ja höyrynsulkukerros-ten varassa.

Vinossa yläpohjassa eristeet sijoitetaan palkkiväleihin tuulensuo-jalevyä vasten, jonka yläpuolelle järjestetään riittävä tuuletus. Vi-noon yläpohjaan suunnitellaan tarvittaessa harjalle tasainen osuusvesikaton tuuletuksen varmistamiseksi.

Höyryn- ja ilmansulkuErillistä höyryn- ja ilmansulkua käytetään ulkoseinissä ja yläpohjas-sa. Välipohjassa ja huoneistojen välisessä seinässä riittää pelkkäilmansulku. Myös alapohjaan tarvitaan toiminnallinen höyryn- ja il-mansulku, mutta yleensä hyvin kiinnitetty, pontattu aluslattialevy yh-dessä lattiapinnoitteen kanssa toimivat riittävänä höyryn- ja ilman-sulkuna.

Höyrynsulku tarkoittaa yhtä tai useampia ainekerroksia, joidenpääasiallinen tehtävä on estää haitallinen vesihöyryn diffuusio huo-netilasta rakenteeseen. Pääperiaate on, että lämmöneristyksen läm-pimällä puolella olevan rakennekerroksen höyrynvastuksen tulee ollavähintään viisinkertainen verrattuna kylmällä puolella olevaan raken-nekerrokseen. Ellei näin ole, on rakenteeseen lisättävä erillinen höy-rynsulku vaatimuksen täyttämiseksi.

Höyrynsulkuna voivat toimia mm. muovikalvo, muovitiivistyspa-peri, vuorauspahvi tai -paperi, rakennuslevyt, tapetit, maalikerrok-set ym. joko yhdessä tai erikseen. Höyrynsulun tyyppi on määrättyrakennesuunnitelmissa. Se sijoitetaan aina lämmöneristyksen läm-pimälle eli sisäpuolelle. Ennen asennusta tulee varmistaa, että ra-kennuskosteus ei ole haitallisen suuri.

Ilmansulun pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen ilmavirtausja vesihöyryn konvektio rakenteen läpi. Ilmansulun tulee olla täysinilmatiivis. Sen saumakohtien, reunojen, läpivientien yms. tulee olla pi-tävästi ja kestävästi tiivistettyjä. Jos kaksinkertaisella limitetyllä levy-rakenteella ei saada aikaan riittävää rakenteen ilmatiiviyttä, tulee käyt-tää erillistä ilmasulkua, joksi riittää rakennuspaperi.

Ilmansulun tiiviyden merkitys on suuri, koska varsinkin kylminä vuo-denaikoina ilmavirtausten mukana sisätiloista rakenteisiin voi joutuakosteutta moninkertaisesti verrattuna vesihöyryn diffuusioon. Yleensärakenteeseen asennettu erilinen höyrynsulku toimii samalla myös il-mansulkuna. Sulkukerros tulee valita siten, että se saumoineen kes-tää vähintään 50 vuoden ajan.


TärkeääHuone- tai ulkoilman kosteus kulkeutuu raken-teisiin vesihöyryn osapaine-erojen aikaansaa-man diffuusion muodossa tai ilmanpaine-eronaiheuttaman ilmavirtauksen eli konvektion kul-jettamana. Rakenteet suunnitellaan ja toteute-taan siten, että niiden ainekerrosten höyrynvas-tus pienenee sisältä ulospäin, jolloin rakentee-seen joutunut kosteus pääsee tuulettumaanpois rakenteesta. Rakenteessa ei koskaan saaolla kahta tiivistä kalvoa sijoitettuna siten, ettäniiden väliin voi jäädä kosteutta, joka ei pääsetuulettumaan pois.

Käsitteitä

Vesihöyryn diffuusioVesihöyryn osapaineiden tasoittuminen raken-teen eri puolilla tai osissa. Vesihöyry pyrkii liik-kumaan tilasta, jossa sen osapaine on suuri,tilaan, jossa osapaine on pienempi. Yleensäosapaine on suurempi siinä tilassa, jossa ilmasisältää enemmän kosteutta (g/m3).

Vesihöyryn konvektioVesihöyryn siirtyminen ilmavirtausten mukana.Ilmavirtaukset johtuvat ilmanpaine-eroista ra-kenteen eri puolilla.

VesihöyrynvastusAineen kyky estää vesihöyryn diffuusiota.

RakennuskosteusRakenteisiin ja rakennusaineisiin rakennusai-kana tai sitä ennen joutunut kosteus, joka ylit-tää vastaavat käytön aikaiset kosteuspitoisuu-det.

VedeneristeAinekerros, joka saumoineen kestää jatkuvaakastumista ja estää veden (ja myös vesihöy-ryn) haitallisen tunkeutumisen rakenteeseen.



Ulkoseinän höyryn- ja ilmansulku ala-, väli- ja yläpoh-jan kohdallaVälipohjan kohdalla höyryn- ja ilmansulkukaista asennetaan raken-nusvaiheessa. Se limitetään alapuolisen seinän höyryn- ja ilmansulunkanssa sekä kehäpalkin ja aluslattialevyn väliin. Yläpuolisen seinänalareuna tiivistetään aluslattialevyä vasten elastisella kitillä. Seinä tii-vistetään vastaavalla tavalla myös alapohjaa vasten.

Yläpohjan höyryn- ja ilmansulku kiinnitetään kattopalkiston alapin-taan ja tuetaan kovalevyllä. Se asennetaan aina ennen seinien höyryn-ja ilmansulkua ja limitetään tämän alle noin 300 mm.

Märkätilojen katot, seinät ja lattiatMärkätilojen seinissä ja lattioissa käytetään aina vedeneristystä, jokasaumoineen kestää jatkuvaa kastumista ja estää veden (ja myös vesi-höyryn) haitallisen tunkeutumisen rakenteeseen. Se sijoitetaan sei-nässä rakenteen sisäpintaan laatoituksen alle. Tällöin seinässä ei saakäyttää erillistä höyrynsulkua sisäverhouslevyn ja eristeen välissä. Ve-deneristeen tulee kestää alustansa liikkeet.

Lattiassa vedeneristys voidaan sijoittaa joko lattiapinnoitteen alletai käytettäessä kallistusvalua tämän alle. Jos lattiassa ei ole lattia-lämmitystä, kermi sijoitetaan aina kallistusvalun päälle.

Lattian vedeneristys nostetaan seinille 200 mm valmiin lattian ta-sosta ja limitetään seinän vedeneristeen kanssa siten, että sauma onehdottoman tiivis ja että seinää pitkin valuva vesi ei pääse lattian vede-neristyksen taakse. Lattian vedeneristykseen ei saa tehdä muita kuinviemäröinnin tarpeeseen tehtyjä lävistyksiä. Vedeneristyksen ja lattia-kaivon liitoksen tulee olla niin tiivis, että vesi ei pääse vedeneristyksenalapuolisiin rakenteisiin vaikka vedenpinta kaivossa nousisi liitoksenyläpuolelle.

Kuva 59. Pientalon märkätilan lattia voidaantehdä puurakenteisena. Laskut tehdään alus-lattian päälle korotuspuilla. Niiden päälle kiin-nitetään ruuvaamalla kosteuden kestävä raken-nuslevy. Vedeneristys tehdään levyn päälle janostetaan seinille noin 200 mm valmiin lattiantasosta ja limitetään seinän vedeneristeenkanssa.

Kuvat 60 a ja b. Betonivalulla tehdyt kallistuk-set märkätilan lattiassa.a. vedeneriste sijoitettu betonilaatan päälleb. vedeneriste sijoitettu betonilaatan alle

kallistusvalu

vedeneriste

korotuspuut

kosteuden kestävä rakennuslevy

elastinen sauma

vedeneriste

elastinen sauma

kallistusvalu

vedeneriste

elastinen sauma

levyjen saumat vahvistetaan

> 200 mm

60 a

60 b

HUOM! Kun seinän sisäpinnassa on vesieris-te, seinässä ei saa käyttää erillistä höyrynsul-kua sisäverhouslevyn ja eristeen välissä. Sensijaan seinässä voi olla erillinen ilmansulku (ra-kennuspaperi) myös vesieristetyn markätilankohdalla. Tällöin seinän ilmansulku saadaanjatkuvaksi. Jos ulkoseinässä on muovikalvo,se korvataan märkätilan kohdalla paperilla.



Katossa käytetään höyrynvastukseltaan riittävää höyrynsulkua, jokasijoitetaan alakaton tasoon ja limitetään n. 150 mm seinien vedeneris-tyksen kanssa. Alakaton yläpuolinen tila tuuletetaan kuivalla huoneil-malla.

Ryömintätilaiset alapohjatSuomen Rakentamismääräyskokoelman osan C2 (1998) mukaan ryö-mintätilan vähimmäiskorkeus on 80 cm. Ryömintätilan maanpinnan eiedellytetä olevan rakennusta ympäröivää maanpintaa korkeammalla.Ryömintätilaan ei kuitenkaan saa kertyä vettä. Perustukset ja ryömin-tätila voidaan kuivattaa seuraavilla keinoilla:- sade-, sulamis- ja muut pintavedet johdetaan rakennuksesta pois-

päin- kallistamalla maanpinta poispäin rakennuksesta- käyttämällä huonosti vettä läpäisevää maan pintakerrosta

rakennuksen vieressä- käyttämällä sadevesikouruja yms.

- perustukset ja ryömintätila salaojitetaan- perusmaa ryömintätilassa kallistetaan salaojiin päin- ryömintätilan pohja lämmön- ja kosteudeneristetään- ryömintätila tuuletetaan riittävästiKellarillisissa rakennuksissa perusmuuri vesieristään.

Rakennuspohjasta nouseva kosteus poistetaan toisaalta salaojituk-sella ja toisaalta kapillaarisen vedennousun estävällä sora- tai sepeli-kerroksella.

Ryömintätila tulee tuulettaa riittävästi. Tuuletus voidaan tehdä ul-koilmalla perustuksissa olevien tuuletusaukkojen läpi tai puhaltamallasisäilman poistoilma ryömintätilaan ja tuulettamalla tämä edelleen ulos(lämmin alapohja). Näistä ulkoilmalla tuulettaminen on huomattavastiyleisempi tapa. Tuuletusta parantaa oleellisesti poistohormin tekemi-nen alustatilasta katolle.

Ulkoilmalla tuuletetuissa alapohjissa putkivedot tulee lämmöneris-tää. Perustuksiin tulee sijoittaa riittävä määrä tuuletusaukkoja. Aukko-jen määrä ja sijainti on aina suunniteltava paikallisten olojen mukaan.

Lämpimän alapohjan etuja ovat, että- ryömintätilaan ei kondensoidu kosteutta- maaperä pysyy sulana eikä roudi- lattian lämpötilaerot ovat vähäisiä eikä vedon tunnetta synny- alapohjarakennetta ei tarvitse eristää, koska eristeet sijoitetaan

maata ja perusmuureja vasten.Lämpimän alapohjan ryömintätilan tuuletuksessa käytettävä huo-

neilma ei saa joutua kosketuksiin kylmien kohtien kanssa niin, ettähuoneilman kosteus tiivistyy tai aiheuttaa homeen kasvua haitallises-ti. Lämmin alapohja tulee suunnitella ja toteuttaa huolellisesti maini-tun riskin välttämiseksi.

Kaikkiin ryömintätiloihin on suunniteltava sellaiset luukut, joista tilavoidaan tarvittaessa tarkastaa ja huoltaa helposti.



MatalaenergiarakenteetPuurunkoisen talon ulkovaipan lämmöneristävyyden parantaminen onverrattain yksinkertaista. Ulkovaipan kautta johtuva energia voidaanpuolittaa lisäämällä määräysten mukaisten rakenteiden lämmöneris-teiden vähimmäispaksuutta 80…100 mm:llä.

Periaatteessa puutaloon on mahdollista rakentaa lämmöneristä-vyydeltään niin hyvä ulkovaippa, että taloon ei tarvita lainkaan erillistälämmitysjärjestelmää. Asumisesta ja laitteista saatavan energian li-säksi tarvittava lämpö voidaan tuoda lämmön talteenotolla varustetunilmanvaihdon yhteydessä.

Ylenpalttinen eristäminen ei kuitenkaan yleensä kannata. Eriste-paksuuden kasvaessa lisäeristyksen teho pienenee. Lisäksi paksuuneristekerrokseen saattaa syntyä konvektiovirtauksia, jotka voivat joh-taa kosteusvaurioihin. Erityisen tärkeää on aina huolehtia ulkovaipanilmatiiviydestä. Hallitsematon ilmavuoto aiheuttaa suuren energiahu-kan ja johtaa helposti myös kosteusvaurioihin rakenteissa.

Ulkoseinissä lisäeriste voidaan asentaa tekemällä vakiorakentee-seen koolaus lisäeristettä varten joko ulko- tai sisäpuolelle tai käyttä-mällä normaalia syvempiä runkotolppia. Lisäeristäminen voidaan teh-dä myös käyttämällä normaalia paksumpaa tuulensuojamineraalivil-laa. Käytettäessä koko eristekerroksen syvyisiä runkotolppia lämmön-eristävyys tolpan kohdalla ei ole yhtä hyvä kuin eristeen kohdalla. Tämävoidaan välttää käyttämällä runkotolppina uumalevytolppia tai limirun-koa tai sijoittamalla runkotolppien ulkopuolelle lisäeristekerros esim.huokoinen 25 mm paksu puukuitulevy tai tuulensuojamineraalivilla.

Yläpohjassa eristepaksuuden kasvattaminen ei yleensä tuota mai-nittavaa ongelmaa. Palkkirakenteisessa yläpohjassa palkkien korke-us on yleensä niin korkea, että siihen saadaan hyvä lämmöneristä-vyys. Ristikkorakenteisessa yläpohjassa puolestaan on tavallisestirunsaasti tilaa paksujakin eristekerroksia varten. Eristeen tehoa pa-rantaa, jos sen päälle sijoitetaan tuulensuoja.

Kantavassa puurakenteisessa alapohjassa eristepaksuutta voidaankasvattaa palkkien korkeutta kasvattamalla tai ristiinkoolaamalla palk-keihin ylimääräinen eristekerros. Alapohjan lämmöneristävyyden lisää-minen voi kuitenkin vaikuttaa maaperän routimiseen, mikä tulee ottaahuomioon perustusten suunnittelussa.

Ikkunat ja ovet tulee valita lämmöneristystasoltaan vähintään ulko-vaippaa vastaaviksi. Rakenteen lämmöneristävyys on yhtä hyvä kuinsen huonoin lenkki.

Ilmanvaihdon merkitys lämmitysenergian kulutuksessa voi olla huo-mattavan suuri. Hyvin eristettyyn taloon kannattaa sijoittaa tehokkaal-la lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihtojärjestelmä.


4 TALOTEKNIIKKA (LVIS)


4 TALOTEKNIIKKA (LVIS)Puukerrostalossa talotekniset järjestelmät toteutetaan samalla tavoinkuin muussa rakentamisessa. Rakennuksen rungon materiaalilla eiole vaikutusta keskusyksiköihin ja käyttölaitteisiin. Puurakenteises-sa talossa huoneistojen välinen eristys välipohjissa ja -seinissä mah-dollistaa huoneistokohtaisen energian mittauksen. Toteutuksessa tu-lee kiinnittää erityistä huomiota rakenteiden lävistysten tiiviyteen.

LämmönjakoLämmönjakojärjestelmän nousut sijoitetaan joko keskitetysti esim.porrashuoneen yhteyteen tai ulkoseinille, josta tehdään huonejakopattereille. Huoneistokohtainen energian mittaus edellyttää nousu-jen keskittämistä. Lisäksi keskitetyillä pystynousuilla saavutetaanparempi muunneltavuus ja vältytään rakenteiden tarpeettomilta lä-vistyksiltä.

Lämpöputkien huonejako voidaan sijoittaa välipohjien tai -seinienrunkojen sisälle tai uivan lattian eristekerrokseen. Myös pinta-asen-nukset ovat mahdollisia. Huonekohtaiset lämpöjohdot ovat halkaisi-jaltaan 15...20 mm:n teräs-, kupari- tai muoviputkia.

VesijohdotVesijohdot tuodaan huoneistoihin keskitetysti porrashuoneen yhtey-dessä tai hajautetusti kosteiden tilojen yhteyteen sijoitetuissa hor-meissa. Huoneistokohtainen kulutuksen mittaus edellyttää nousujenkeskittämistä, jolloin jako huoneistoihin sijaitsee yhdessä pisteessä.

Viemärit vaativat vesijohtoputkia enemmän tilaa, ja lisäksi niihinsaattaa liittyä ääneneristyksen asettamia vaatimuksia. Pienet tiski-pöydän ja pesualtaiden viemärit kuljetetaan kalusteissa tai välipoh-jan onteloissa. WC-istuimen viemärit kuljetetaan palkiston alapuo-lelle ja verhoillaan alakatolla, joka tulee tarvittaessa osastoida. Vie-märin vaakavetoja huoneistoissa tulee kuitenkin välttää mahdollis-ten ääniongelmien vuoksi.

Viemäreinä voidaan käyttää pvc- tai valurautaputkia. Oikein tehtynäviemäriäänet voidaan hallita hyvin molemmilla.

IlmanvaihtoIlmanvaihtojärjestelmänä käytetään huoneistokohtaisesti tehostet-tavaa poistoilmanvaihtojärjestelmää, rakennuskohtaista tulo-poisto-ilmanvaihtoa tai huoneistokohtaista tulo-poistoilmanvaihtoa. Ilman-vaihdon kannalta huoneistoja rajaavien pintojen tulee olla ehdotto-man tiiviitä, erityisesti jos ilmanvaihto on toteutettu huoneistokohtai-sesti. Huoneistokohtaiset ilmanpaine-erot eivät saa aiheuttaa haju-jen ym. johtumista huoneistosta toiseen. Kerrostalossa IV-putkia eipalosyistä sijoiteta palkkiväleihin vaan palkiston alapuolisen suoja-verhouksen alapuolelle, jossa putket koteloidaan tai verhoillaan ala-katolla.

SähköSähköjärjestelmät eivät poikkea puurakentamisessa muusta raken-tamisesta. Lämpö- ja vesijohtoputkien tapaan sähköjohtojen vaaka-vedot huoneistoissa voidaan sijoittaa aluslattialevyn päälle suoja-putkiin uivan lattian eristekerrokseen tai pintavaluun. Lävistykset tu-lee tiivistää huolellisesti. Huoneistojen välisissä seinissä vierekkäis-ten asuntojen sähkörasiat sijoitetaan eri tolppaväleihin.

Kuvat 61 a ja b. Vaihtoehtoiset runkolinjojensijoitustavat - hajautettu ja keskitetty vaihto-ehto. Esimerkkinä vesikeskuslämmitys.

Kaavio 9. Talotekniikan kanavista ja laitteistakäytettävät hierarkiset nimikkeet

Keskusyksiköt

Jakokanavat(pystynousut)

Huonejako(vaaka- ja pystyvedot huoneistossa

pystynousuista käyttölaitteisiin)

Käyttölaitteet


palkkeihin voidaan porata enin-tään 50 mm reikiä

63 a

Automaattinen sammutuslaitteistoPaloturvallisuuden vuoksi P2-paloluokan puurunkoiset 3- ja 4-kerroksi-set puukerrostalot varustetaan automaattisella sammutuslaitteistollaja palovaroittimilla. Tämä tulee ottaa huomioon tilavarauksena sam-mutuslaitteiston keskusyksikölle ja asennustiloina sprinkleriputkille ja-venttiileille.

Sprinkleriputket kuljetetaan huoneistoissa välipohjapalkiston allakoolauksella tehdyssä tilassa. Ristikkovälipohjissa putket voidaansijoittaa myös palkistoon.

TALOTEKNIIKKA

Kuvat 62 a ja b. Hormin vaaka- ja pystyleikka-us. Roilorakenne voidaan tehdä myös kevytra-kenteisena, jolloin putket eristetään. Esim.muoviviemärit pitää aina eristää ääniteknisis-tä syistä, jolloin paloeristys tulee samalla. Put-ket tulee kiinnittää mahdollisimman jäykkiinrakenteisiin ja käyttää putkikannattimia, jois-sa on kumivaimennin. Putkistossa pitää ottaahuomioon rakennuksen painuma.

Kuvat 63 a, b ja c. Putket kuljetetaan pääasi-assa palkiston alla koolauksella tehdyssä ti-lassa. Sprinkleri- ja viemäriputket voidaan si-joittaa myös palkkiväleihin. Palkkeihin voidaanporata enintään 50 mm reikiä putkia ja johtojavarten.

Lämpö-, vesi- ja sähkövedot voidaan tehdämyös aluslattian päälle uivan lattian eristeker-rokseen tai pintavaluun. Tällöin käytetään eril-lisiä suojaputkia. Asennustavan etuja ovat mm.hyvä asennettavuus ja lyhyet johdotukset.

Kerrostaloissa ilmanvaihtoputkia ei sijoitetapalosyistä palkkiväleihin vaan välipohjan suo-javerhouksen alapuolelle, jossa putket koteloi-daan tai verhotaan alakatolla.

palokatko(lisätolppa)

palokatko(lisätolppa)

betonivalu

aluslattialevy jatkuuyhtenäisenä, putkilleporataan reiät

Roiloseinän rakenne (EI60)- 3 x 13 mm kipsikartonkilevy- puurunko ja mineraalivilla > 70 mm

takaseinässäehjä levytys

EI60

betonivalu 80 mm

aluslattialevy

palkisto + eriste

koolaus (tila putkille)

akustorangat ja kattoverhous

uiva lattia

aluslattialevy

palkisto + eriste

välipohjan suojaverhous

tila putkille, putket paloeristetääntarvittaessa

alakaton runko

akustorangat ja kattoverhous

62 a

62 b

63 b

63 c

lämpö-, vesi- ja sähköputket voi-daan sijoittaa eristekerrokseentai pintavaluun


5 SUUNNITELMIEN ESITYSTAPA


5 SUUNNITELMIEN ESITYSTA-PA

YleistäArkkitehtisuunnitelmien esitystapa on vakiomuotoinen. Suunnittelu-asiakirjat laaditaan niitä koskevien nykyisten normien ja ohjeidenmukaisesti.

Puurakenteiden esittäminenVakioratkaisujen osalta arkkitehtisuunnitelmissa ei yleensä ole tar-koituksenmukaista esittää rakenteita täydellisinä. Ne voidaan esit-tää kaksiviivapiirustuksina, joihin rakennetyypit on litteroitu. Kuvaavoidaan havainnollistaa rasteroimalla eri rakennetyypit eri tavoin.Vakioratkaisuista poikkeavat kohdat esitetään erillisinä detaljipiirus-tuksina, jotka litteroidaan kuviin.

RunkomitoitusTyömaata varten on suositeltavaa laatia runkomitoitettu pohjapiirus-tus. Jos rakennesuunnittelija laatii työmaata varten erillisen runko-piirustuksen, esittää arkkitehti runkomitoituksen rakennesuunnitteli-jaa varten.

Runkomitoitus laaditaan normaaliin arkkitehdin työpohjapiirustuk-seen. Kuvassa esitetään:- seinärunkojen paikat runkomittoina- aukkojen paikat seinärungoissa aukkomittoina. Mittalinjat erote-

taan toisistaan siten, että seinien paikat ilmoitetaan omilla mitta-linjoilla ja aukkomitat omilla seinän viereen merkityillä mittalin-joilla.

- seinien rakennetyypit- kalusteet, jos niitä varten tarvitaan erillisiä kiinnitystukia, joita ei

ole otettu huomioon rakennetyypissä.- palkit, jos niiden halutaan näkyvän sisätilassa

Tarvittaessa kuvasta voidaan jättää pois kaikki muut merkinnät,varsinkin jos erillistä runkopiirustusta ei laadita. Arkkitehti ei merkit-se runkomitoitettuun pohjapiirustukseen- tolppajakoa eikä ylimääräisiä runkotolppia palkkien, aukkojen tms.

pielissä- palkkeja, jotka jäävät rakenteisiin.

Jos erillistä runkopiirustusta ei laadita, runkomitoitettu pohjapiir-ros on hyvä laatia yhteistyössä rakennesuunnittelijan kanssa. Ra-kennesuunnittelija merkitsee kuviin seinärungoissa tarvittavat ylimää-räiset runkotolpat ja palkit. Erillisen runkopiirustuksen laatii aina ra-kennesuunnittelija.

SUUNNITELMIEN ESITYSTAPA



Kuva 64. Runkomitoitettu pohjapiirustus. Sei-närunkojen paikkoja merkitsevät mittalinjat onmerkitty kuvaan. Muut mittalinjat osoittavataukkojen paikkoja seinärungoissa. Lisäksi ku-vaan on merkitty rakennetyypit ja aukkojen ala-ja yläreunan korkeudet. HUOM! Runkomitoi-

seinärunkojen paikat

aukkomitat seinärungossa

YR 2310AR 490

YR 2310AR 50

US1

VS1 HVS1

HVS2

VS4

HVS1

HVS3

VS3

US1

VS4

VS2

HVS1

seinärunkojen paikat

tus ei ole sama kuin runkopiirustus, jonka laa-tii rakennesuunnittelija. Mittojen lähtö- ja lop-pupisteitä on havainnollistettu seuraavalla au-keamalla. Runkomittojen käyttäminen ilmais-taan kuvissa tekstillä: MITAT ILMOITETTURUNKOMITTOINA

MITAT ILMOITETTU RUNKOMITTOINA



Kuvat 65 a ja b. Mittapisteiden paikat runko-mitoituksessa

YR 2310AR 490

A B C

D E F

G HJ

K L

A B

C

D

E

F

GJ K

L

H



Kuva 66. Aukon korkeusmitat- AR = alareunan korkeus aluslattialevystä- YR = yläreunan korkeus aluslattialevystäHuom! Aukkojen korkeusmitat ilmoitetaanaluslattialevyn pinnasta, ei valmiin lattian pin-nasta. Aukkojen mitoituksessa tulee ottaa huo-mioon tilkitsemisvara.

Runkomitoituksen lähtökohta on ulkoseinärungon (tolpan) ulko-pinta.

Kuvassa käytetään seuraavaa mitoitusperiaatetta:- runkomitat- juokseva mitoitus vastapäivään- yksiselitteiset mitat (mitta ilmoitettu vain yhteen kertaan)- aukon korkeusmitat

- AR = alareunan korkeus aluslattialevystä- YR = yläreunan korkeus aluslattialevystäHuom! Aukkojen korkeusmitat ilmoitetaan aluslattialevyn pinnas-

ta, ei valmiin lattian pinnasta. Aukkojen mitoituksessa tulee ottaahuomioon tilkitsemisvara.

Runkomittojen käyttäminen ilmaistaan kuvissa tekstillä: MITAT IL-MOITETTU RUNKOMITTOINA

ATK-pohjaisissa suunnittelusovelluksissa seinät esitetään neljä-viivatekniikalla, jossa sisempi viiva merkitsee rungon pintaa ja ulompirakenteen valmista pintaa. Tällöin myös mitoitus voidaan esittää vaih-toehtoisesti eri pinnoista.

YR 2310

AR 490



Kuva 67 Esimerkki runkopiirustuksesta työ-maata varten.


6 RAKENNETYYPPEJÄ JA LIITOSDETALJEJA


6 RAKENNETYYPPEJÄ JA LII-TOSDETALJEJATässä luvussa on esitetty rakennetyyppejä ja liitosdetaljeja P2- ja P3-paloluokan rakennuksiin. Esitetyt ratkaisut täyttävät Suomen rakenta-mismääräyskokoelman vaatimukset.

Rakennetyypit ja liitosdetaljit on ladattavissa sähköisessä muodos-sa AutoCad ja ArchiCad -yhteensopivassa muodossa internetsivuiltawww.puuinfo.fi kohdan Ammattilaiset ja edelleen kohdan PuuCad alta.Archicad -sovellus sisältää myös valmiin 3D-rakennetyyppikirjaston.

Elementtirakenteiden yleispätevät liitosperiaatteet on esitetty oh-jeessa “Avoin puurakennusjärjestelmä – elementtirakenteet”. Element-tirakenteiden liitosdetaljit ovat vastaavasti ladattavissa sähköisessämuodossa edellä mainitusta osoitteesta kohdasta Elementtirakenteet.

Rakenteiden äänitekniset perusteet on kuvattu ohjeessa “Äänene-ristys puutalossa – puurakenteisen asuinrakennuksen ääneneristävyy-den suunnitteluohje”.

Kuva 68. Rakennetyyppien ja liitosdetaljien esi-tystapa.

Paloluokka

Rakennetyypin/-detaljin tunnus jasisältö

Rakennekerrosten selitteet

Kohteen ja suunnittelijan tiedoillatäydennettävät osat


RAKENNETYYPPEJÄ, P2-paloluokka

P2 -P

ALO

LUO

KA

N R

AK

ENN

ETYY

PPEJ

Ä


LIITOSDETALJIT, P2-paloluokka

P2 -P

ALO

LUO

KA

N L

IITO

SDET

ALJ

EJA


LIITOSDETALJIT, P2- ja P3-paloluokka

P2 -J

A P3

-PA

LOLU

OK

AN

LIIT

OS-

DET

ALJ

EJA


LIITOSDETALJIT, P2-ja P3-paloluokka


LIITOSDETALJIT, P2- ja P3-paloluokka


LIITOSDETALJIT, P2-ja P3-paloluokka

P3 -P

ALO

LUO

KA

N R

AK

ENN

ETYY

PPEJ

Ä



P3 -P

ALO

LUO

KA

N L

IITO

SDET

ALJ

EJA


MUISTIINPANOJA

avoin puurakennusjÄrjestelmÄ suunnitteluperusteetpekkaki/puurakenteet_1/...sinöörit pekka nurro...

Documents