avoimesti puolueellinen savonrannan asukkaiden ja

www.savonranta.fi

Avoimesti puolueellinen Savonrannan asukkaiden jakesäasukkaiden äänenkannattaja jo vuodesta 1995

SAVONRANNAN

SANOMATSAVONRANNAN

SANOMAT Nro 2/2020

2

Hyvää Joulua!

Tervetuloa JOULUKAHVILLE pe 18.12. klo 9-17

SavonrantaKolmitähkäntie 2bpuh. 010 764 0720

PALVELEMME JOULUNA TI 24.12. 8-15

KE 25.12. SULJETTU TO 26.12. 12-18

Puh. 0440 543 [email protected]

Puh. 040 676 [email protected]

ma–pe 8.30–16la 8.30–13

ma–pe 7–16la 8–13

Lounas klo 11.00 - 14.00

Taloustavaroita, pienrautakauppa,rakennustarvikkeiden tilausmyynti,

leluja, karkkia, ym.Matkahuollon palvelut

3

Savonrannan Sanomat 2/2020Julkaisija: Savonrannan kehittämissäätiöPäätoimittaja: Anne Käyhkö, puh. 044 978 1751 savonrannan.kehittamissaatio @gmail.com www.savonranta.fi

Kuvat: sivut 8–9 Esko Gustafsson sivu 22 Kari Jääskeläinen sivu 26 Raija Heikkilä sivut 28–29 Kerttu Kyöttinen Muut kuvat toimitus

Taitto ja painatus: AO-Paino, www.ao-paino.fi

Lehden kestotilaus: 10 euroa / vuosi

Tilaukset sähköpostilla toimitukseen.

SisällysKalaportaiden tilalle luonnonkoski 4

Savonranta-talo on kaikkien olohuone 6

Omenamehuasema muutti Savonranta-taloon 8 kuvat Esko Gustafsson

Jenni Aalto viihtyy apteekissa 10

Apteekin hoitaja vaihtui 11

Uusia hoivapaikkoja paikkakunnalle? 12

Kuvataiteilija muutti Savonrannan Juurikkaan 14

Jumala kanssamme 16 teksti Leena Paintola

Joulutoivotuksia 17

Joulun ajan tapahtumia 18

130 vuotta A.O. Väisäsen syntymästä 20

Palokunnan kuulumisia 22 teksti ja kuva Kari Jääskeläinen

Kääpäsaari on helmi 24

Savonrantalaista leivänjuurta Kanarialle 26 teksti ja kuvat Raija Heikkilä

Suurella sydämellä 28 teksti ja kuvat Kerttu Kyöttinen

Jasmin Suomalainen: Vuoden tikkaurheilija 2020 30

Puol'villasia jälleen saatavilla 32

Maailma kaipaa kipeästi

uusia toivonkipinöitäPerin erikoinen vuosi on kääntymässä lopuilleen, kun marraskuu vaihtuu joulukuuksi. Juuri nyt moni toivoo loppua jollekin – ja jokin muun, toiveikkaamman ajan alkua. Vuosi 2020 jää historiaan koronan ansiosta. Tuskin kukaan osasi ennustaa koronan vaikutuksia yhteiskun-taamme. Näkymämme virustaudin suhteen on yhä rajallinen. Harva pystyy suunnittelemaan tulevaisuuttaan aina-kaan siltä pohjalta, että korona on pian ohi ja kaikki pa-laa ennalleen. Keväällä vapaa-ajan asunnot täyttyivät etäopiskelun ja -työskentelyn innoittamina. Myös kiinteistökauppa osoitti elpymisen merkkejä. Vaikka itärajan takaa tule-va matkailijavirta tyrehtyi, kotimaan matkailun vilkas kesä näkyi Savonrannalla saakka. Virus tuskin väistyy, ja elämämme jatkuu rajoitustoi-mien varjossa melko varmasti talven yli. Joulun ajan ta-pahtumalista supistui koronan toisen aallon rantautu-misen myötä päivä päivältä. Päästäänkö puolen vuoden päästä tärisemään takatalven vappujuhlassa, tai juh-litaanko edes juhannusta vapaammin menoin, se jää nähtäväksi. Pimeän vuodenajan myötä korona rasittaa myös mieltämme yhä pahemmin. Vaikka paha uni ei tunnu päättyvän, ihminen sopeutuu ja kaikki alkaa ennen pit-kää näyttää normaalilta. Maskikasvoinen vastaantulo-ja on uusi normaali, samoin virtuaalinen kohtaaminen.On liian helppoa syyllistää toisia tuntemattoman uh-kan edessä. Me lokeroimme valitettavasti ihmiset hel-posti kapeaan tilaan kuvitellen sen olevan normaali, että kaikki vähänkin erilaiset kokevat ahdistusta ja kiu-saamista erilaisuudestaan. Meillä maaseudulla erilaisuudella on tilaa kasvaa ja kehittyä – täällä kaikki erilaiset saavat pidettyä välimat-kaa tökkijöitään vastaan. Loppujen lopuksi kaikki his-toriassa esillä olevat ihmiset ovat kautta aikojen olleet erilaisia kuin vallitseva yhteiskunta ja sen normit. Eri-laisuus on ihmiskunnan toivo ja eteenpäin vievä voima.

Erilaisuuden siedätystä toivoen

Anne Käyhkö

44

Nykyiset ylisyöksypadot puretaan ja niiden tilalle tulee pohjapato sekä Ylä-sulunsillan että Vuokalan myllyn luo. Samalla myllyn luona oleva koskipuis-ton sillat ja valaistus kunnostetaan ja tarvittaessa päivitetään. Alueen maise-mointityöt ja mahdolliset istutukset to-teutetaan ensi keväänä. Työmaa aloitettiin marraskuun puo-livälissä rakentamalla työpato Yläsu-lun padon kunnostamista varten. Näin tehden kosken pohjalle sijoitettavat be-toniset ja kiviset pohjapadot saadaan asetettua kuivatyönä paikoilleen. Työmaan vuoksi joitakin puita joudu-taan kaatamaan pois, koska kunnostus-kohteen vesipinta-ala tulee kasvamaan. Kaadettavat puut on merkitty maas-toon. Osaltaan puiden kaataminen liit-tyy yleisvesialueen ennallistamiseen lu-paehtojen mukaiseksi. Kalaportaat pu-retaan ja tavoitteena on tulevaisuudes-sa nähdä kalojen ja muiden vesieläinten kulkevan luonnonkoskea pitkin.

Näkyvin kunnostuksen aloituksesta ker-tova tapahtuma on työmaapadon mate-riaalin koskeen kippaamisesta johtuva veden hetkellinen samentuminen. Työ-maapadon yläpuolisen Koskilammen vedenkorkeutta seurataan kunnostuk-sen aikana päivittäin. Mikäli vesi nou-see liiaksi, työmaa keskeytetään, ja vettä juoksutetaan lupaehtojen mukaisesti en-nen kuin työtä taas voidaan jatkaa. Aloituskokouksessa todettiin Koski-lammen veden korkeuden alentamisen onnistuneen, ja työt voitiin aloittaa ai-kataulussa. Työmaapadon valmistuttua kylän keskellä oleva Sahalampi kuivuu ja sen pohja paljastuu väliaikaisesti. Täs-sä yhteydessä urakoitsija Laamavuori

Kalaportaiden tilalle luonnonkoski

Infra Oy kunnostaa Sahalammen poh-jassa lähellä Vuokalan myllyä kulkevan vesihuoltoverkoston Savonlinnan Ve-delle. Myllyn luona veden virtaus myllyn ali suljetaan. Vedelle puhkaistaan uusi kulkuaukko koskipuiston kannakseen kohtaan, josta vesi virtaa alakanavaan kevättulvan aikana jo ennen kunnos-tamistakin. Myös täältä poistetaan ka-laportaat. Näin toimien parannetaan luonnonolosuhteita koskessa ihmiskä-den jälkien vähentyessä kohteessa.

Työpatojen purkamisen jälkeen uusien pohjapatojen virtausolosuhteet tarkis-tetaan ja viimeistellään. Kaikkea ei siis voida tehdä kuivatyönä. Tässä yhtey-dessä tarkistetaan myös patojen niska-osien luonnonmukaisuus ja nivamai-suus sekä niitä täydennetään tarvitta-essa lohkarekiveämistä.

Patojen rakentamisen jälkeen teh-dään niiden alapuolisten uomien kala-talouskunnostukset, joka käytännössä tarkoittaa muun muassa kutusoraikko-jen ja levähdyspaikkojen rakentamista uomaan. Töiden valmistumisen jälkei-sen kevättulvan jälkeen pohjapatojen rakenteet vielä tarkistetaan ja tarvitta-essa korjataan. Jos työpatojen purkamisen jälkeen uoman virtaama pysyy keskivirtaa-man tasolla, jatketaan suoraan kalata-louskunnostuksia. Tarvittaessa työt pi-tää keskeyttää ja ne voivat venyä. Töi-den aikana tulee huomioida niiden vai-kutus kirkonkylän muuhun liikentee-seen ja mahdolliset muuttuvat liiken-nejärjestelyt. Esimerkiksi kulkeminen myllysillan kautta estyy kunnostuksen ajaksi. Hankkeen etenemistä voi seura-ta hyvin erityisesti myllyn luona Vuo-

Koskikunnostuksen työmaasta ilmoitetaan liikennemerkein.

55

Kalaportaiden tilalle luonnonkoski

Kohteen kunnostuksen toteuttaa Laamavuori Infra Oy ja se aloitettiin rakentamal-la työmaapato Koskilampeen.

1990-luvulla tehdyt kalaportaat puretaan luonnonkosken tieltä.

kalan myllystä käsin. Kunnostuskoh-de on taajamassa ja se näkyy ja kuuluu ajoittain lähialueen asukkaille. Sääti-ön tavoitteena on taltioida kunnostus. Kohteen historiasta ja muutoksista to-teutetaan informaatiotaulu koskipuis-toon.

Savonrannan kehittämissäätiö hallin-noi ja rakennuttaa koskikunnostuksen, jonka toteuttaa Laamavuori Infra Oy. Kunnostusta valvoo EcoRiver Oy, joka myös toteutti kunnostussuunnitelman. Yhteiskunta tukee merkittävästi kun-nostusta, ja hallinnoija on saanut ra-hoitukseen mukaan monia muita asi-aan vihkiytyneitä tahoja kun WWF Suomi, Raija Ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Rapala rahasto, Orivirran urheiluka-lastusalue, Vuokalan viehekalastusalue ja Ilvessalon osakaskunta. Marraskuun puolivälissä alkanut kunnostus käytiin läpi sen aloitusko-kouksessa, jossa paikalla olivat raken-nuttajan, urakoitsijan ja valvojan lisäk-si rahoittajan Etelä-Savon ELY-keskuk-sen Juha Maaranen, kaupungin ympä-ristöpäällikkö Matti Rautiainen ja yh-teistyökumppani WWF Suomen virta-vesiasiantuntija Manu Vihtonen. Kokouksen jälkeen jalkauduttiin kat-selmukseen molempien kunnostettavi-en kohteiden luokse. Tässä yhteydessä havaittiin Yläsulun sillan kannen leven-tyminen. Asiasta oltiin välittömästi yh-teydessä Savonlinnan kaupunkiin, joka alensi sillan painorajoituksen 12 ton-niin. Talveksi sillalle tehdään väliaikais-kunnostus ja tavoitteena on korjata sil-lan kansi ensi vuoden aikana. Pidemmällä aikavälillä uomien luonnonmukaistuminen edesauttaa hyvää veden laatua.

66

Savonranta-taloa on kunnostettu ja si-sustettu pikkuhiljaa tänä vuonna. Mar-ras-joulukuun vaihteessa talossa on valmiina kokoustila, jota vuokrataan kaikille kiinnostuneille. – Seuran kannatusjäsenmaksu on 10 euroa henkilöä kohti. Yhteisöjäse-neksi pääsee 50 eurolla tänä vuonna. Maksamalla yhteisöjäsenmaksun pää-see käyttämään rakennuksen kokous-tiloja, kannustaa seuran puheenjohtaja Matti-Pekka Parkkinen ja näyttää sa-malla kunnostettua tilaa, johon mah-tuu sopivasti toistakymmentä henkeä. Parkkinen olettaa, että jäsenmaksu säilyy samana myös ensi vuonna, mut-ta yleinen kokous päättää siitä viime kädessä joulukuussa. Talossa kokoustilaksi on kunnostet-tu entinen kuntoutustila. Monet ome-namehustajat tottuivat käyttämään ra-kennusta tänä syksynä, kun entisen hammaslääkärin puolella mehustettiin omenoita ja pakattiin omenamehua. Myytävän omenamehun tuoksu leijai-lee vielä vaimeasti mehunvalmistuksen jäljiltä marraskuussa.

Savonranta Seura ry hankki entisen Savonrannan terveysaseman omistuk-seensa vajaa vuosi sitten yhdellä eu-rolla, ja rakennuksen alla oleva tontis-ta seura maksaa vuokraa kaupungille. Vuokrasopimus on tehty 25 vuodeksi. – Rakennuksesta tehdään kaikki-en savonrantalaisten oma ja yhteinen olohuone, kertoo Jaana Tyrmi, joka on yksi talon ahkerimmista talkoolaisista. Sähkölämmityksen tueksi rakennuk-seen on asennettu kolme ilmalämpö-

Savonranta-talo on kaikkien olohuone

pumppua. Huoneita on kunnostettu pikkuhiljaa uutta käyttöä varten. – Kaikki ovat tervetulleita talkoi-siin. Aina voi poiketa sisään, kun valot palavat. Voi tulla juttelemaan ja kysele-mään sopivaa puuhastelua. Seura on hakenut Piällysmies ry:ltä hanketukea rakennuksen kunnostami-seen ja sisustamiseen. Suunnitelmissa on sisustaa eri huoneita erilaisia näyt-telyitä varten. Tyrmi muistuttaa, että kaikki kalusteet ja astiastot on kierrätet-ty, ja suurin osa on saatu lahjoituksena. Esimerkiksi Raija Heikkilä lahjoit-ti ison määrän kahviastioita talkoo- ja kokousväelle. Tampereen poliisimuse-osta käytiin hakemassa vitriinit näyt-

telyitä varten. Myös Savonranta raanu pääsee esille eteiseen entiseen odotus-tilaan. – Ostin astiat aikoinaan Suovansa-lon Kaarinalta, käytin niitä itse monta vuotta, ja nyt halusin niille uuden ko-din täältä Savonranta-talosta, kertoo Heikkilä lahjoituksensa taustasta.

Terveysaseman vastaanottotiski ko-kee myös muodonmuutoksen. Sinne suunnitellaan kahviota, jota voisi käyt-tää esimerkiksi siellä järjestettävissä ta-pahtumissa. Jaana Tyrmi kertoo muiden tilojen käyttösuunnitelmia: Odotustilaan tu-lee yleisnäyttely Savonrannasta ja mui-

Savonranta seura on kunnostanut toimivan kokoustilan, jota vuokrataan kaikille halukkaille. Seuran puheenjohtaja Matti-Pekka Parkkinen ja sihteeri Ulla Lindell toteavat tilan toimivuuden kokouksille.

77

Savonranta-talo on kaikkien olohuonehin terveysaseman tiloihin tulee erilai-sia teemanäyttelyjä. Entiseen lääkäri-huoneeseen pääsee Armas Otto Väisä-nen, ja sen vieressä olevaan näytteen-ottotilaan tehdään Tauno Yliruusin bu-doaari. A. O. Väisänen (1890–1969) oli sa-vonrantalaissyntyinen musiikkitieteen professori, joka taltioi tuhansia kansa-musiikkisävelmiä ja runolauluja, osan niistä Savonrannalta. Tyrmin mukaan Väisästä arvostetaan kovasti esimer-kiksi Virossa. Hän on keskustellut paikallisen kan-samusiikin tutkijan kanssa, että Väi-säsen nuotintamista savonrantalaisis-ta naisten runolauluista tehtäisiin talti-oinnit, joita voisi talolla kuunnella. Tauno Yliruusin, jonka kesäasun-tona oli Savonrannan Ruusintorp-pa 1970-1990, näyttely on nyt Savon-rannan kirjastossa ahtaassa paikassa. Kansan sivistysrahasto on hyväksynyt näytteyn siirtämisen Savonranta-ta-loon ja tarjonnut apuaan uuden näyt-telyn rakentamiseksi. Mahdollisesti myös Ruusintorppa päässee esille uudessa näyttelyssä. Tyr-mi haaveilee, että Yliruusin budoaaris-sa on nojatuoli, jossa voi lueskella Yli-ruusin kirjoja ja näytelmiä. – Hän on yksi tunnetuimmista suo-malaisista näytelmäkirjailijoista maail-malla. Toivoisin myös, että paikallinen kesäteatteri ottaisi Yliruusin näytelmiä ohjelmistoonsa, vaikkapa Rikosetsivi-en vapaapäivän. Muihin entisen odotustilasta pääse-viin huoneisiin tulee erilaisia vaihtuvia näyttelyitä ja vanhoja valokuvia.

Omenamehun myynnillä katetaan Savonranta-talon käyttökuluja.

Jouhikko saa myös paikkansa Savon-ranta-talossa. Se on tänä vuonna hy-väksytty aineettoman kulttuuriperin-nön luetteloon ja siitä kootaan näytte-lyä myös. Tyrmi on käyttänyt asiantun-tijoita näyttelyjä suunnitellessaan, ja kertoo vierastavansa museotermiä täs-sä yhteydessä, sillä se sitoo liiaksi. Aineettoman kulttuuriperinnön, ku-ten jouhikon soittamisen ja soittoää-nen taltioiminen on Tyrmin mukaan erittäin tärkeää. Hän kertoo esimer-kin makramee-solminnasta. Aina joku sukupolvi innostuu asiasta, mutta ellei kellään ole taitoa enää hyppysissään, ei kukaan osaa opettaa taitoa eteenpäin.Tyrmin mukaan myös ensi kesän Piip-puhallin näyttelyitä on jo suunniteltu yhdessä kaupungin kanssa

Savonrannan vanha terveysasema pois-tui käytöstä kesällä 2015, koska talossa todettiin tuolloin vakavia kosteusvau-rioita. Seuraavana syksynä kaupunki päätti myydä talon. Kohde oli myyn-nissä usean vuoden ajan tuloksetta. Sa-vonranta Seuran kanssa tehdyssä kau-passa ja vuokrasopimuksessa vuok-ran hinta on 106,20 euroa elinkustan-nusindeksiin sidottuna. Kauppaan si-sältyi myös sähkö- ja vesiliittymä. Kau-punki edellyttää myös, että alueen tu-lee olla yleishyödyllisessä käytössä. Savonranta Seuran tavoitteena on ollut koko ajan, että keskeisellä paikalla olevaa rakennusta ei jätetä kylmilleen, mikä olisi ollut edessä, jos kaupunki ei olisi myynyt kiinteistöä Savonranta seuralle.

8

Omenamehuasema muutti Savonranta- taloon

Toivotamme rauhallista Joulun aikaakaikille Käsityöläisille ja asiakkaillemme!Onnellista tulevaa Vuotta 2021toivottavat Savonrannan Kädentaitajat

Rönkönvaara-Lapinlahti kyläyhdistys toivottaa

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta

Omenatuoremehun valmistaminen alkaa materiaalin tarkastuksella ja punnitsemi-sella. Aila Wägar ja Martti Luostarinen punnitsevat omenoita.

Viimeisiä talviomenoita mehustettiin 14. lokakuuta uudella mehuasemal-la Savonranta-talossa. Viimeisin ome-namehun puristaja Martti Luostari-nen istuu ansaitulla tauolla kahvikupin ääressä. Viimeiset omenat on puristet-tu mehuiksi, jotka on pakattu huoneen lämmössä säilyviin hanapakkauksiin. Luostarinen naurahtaa käyttäneensä aseman palveluja useammankin ker-ran. Mehuaseman hoitaja Aila Wä-gar muistuttaa, että Masa on myös yksi omenoiden lahjoittajista. Niistä on pu-ristettu seuralle mehua, jota myydään 1,5 ja 3 litran hanapakkauksissa. Pak-kauksessa mehun luvataan säilyvän noin vuoden verran.

Oriniemen Maa- ja kotitalousseura luopui mehuaseman pyörittämisestä jäsenistön ikääntymisen ja vähenemi-sen vuoksi. Savonranta Seura kiinnos-tui koneista ja osti ne. Näin mehuase-ma-toiminta saatiin jatkumaan omal-la kylällä. – Vanhan terveysaseman hammas-lääkärin tilat olivat hyvässä kunnossa, ja mehuaseman saatiin hyvin sinne si-joitettua, Savonranta Seuran puheen-johtaja Matti-Pekka Parkkinen ker-too. Monet asiakkaat kehuivatkin uusia tiloja, joissa oli selkeästi eroteltu ome-noiden punnitus, mehun puristami-nen, pastörointi ja pakkaaminen. Ainoaksi haitaksi koettiin, et-tei omenamehuaseman puolelle ollut omaa sisäänkäyntiä, vaan sisään kuljet-tiin koko ajan entisen terveysaseman pääovien kautta. Wägar toivookin, että omenamehuasemalle saadaan oma si-säänkäynti ennen pitkää.

Itse mehustus onnistuu parhaiten puh-taista, mutta ei ylikypsistä omenois-ta. Paras tulos saadaan suoraan puusta poimituista omenoista. Myös maahan pudonneet ja pintavialliset omenat kel-paavat. Pilaantuneet ja homeiset ome-nat eivät kelpaa puristukseen. Punnituksen jälkeen omenat noste-taan ylös raastimeen, joista ne siirty-

vät aseteltavaksi levyjen päälle kankai-den väliin. Raastettua omenaa sisältävä pakka siirretään puristimen alle, jossa hydraulinen puristin puristaa mehun irti. Jäljelle jäävä sakka on hiilihydraat-tipitoista maistuvaa rehua tai kompos-tijätettä. Jos asiakas on ostanut pastöroin-nin, mehu kuumennetaan yli 80 astee-

99

Omenamehuasema muutti Savonranta- taloon

Vielä hetki elämälleystävyysauringonvaloon kietoutuneenasinihämyyn sitoutuneena- kantaa -muutoksen tuulet tulevat

Kiitoksena Merjalle, Veijolle ja Eerikille:

menevätkäsi - käteen tarttuneenahiljaa irrottaa suru otteensa - antaa huomisen tulla-Tuestanne kiittäen: Kerttu ja Timo

Martti Luostarinen kaataa lisää omenoita puristimeen.

seen, jonka jälkeen se pakataan ilmatii-viiseen hanapakkaukseen tai asiakkaan puhtaisiin pulloihin. Omenamehua voi myös pakastaa.

Savonranta-talossa mehua puristettiin reilun kuukauden aikana yli 10.000 kg asiakkaille, joita kävi oman paikkakun-nan lisäksi ainakin Kerimäeltä, Enon-koskelta ja Heinävedeltä. Wägarin mukaan sesonki oli lyhyt, mutta antoisa. Hän on innostunut me-huasemasta ja sen toiminnan kehittä-misestä ja toivookin voivansa opiskel-la alaa lisää sekä laajentaa mehustusta useampiin eri marjoihin ja hedelmiin. Omenatuoremehua on myytävänä Savonranta-talossa, Lamminniemen-tie 3, Päivärinteen vieressä. Ostosta voi sopia soittamalla Aila Wägarille, puh. 045 225 1612. Kaikki myyntituotto me-nee Savonranta Seuran hyväksi Savon-ranta-talon ylläpitoon.

Kuumennettu mehu pakataan suoraan hanapakkauksiin.

1010

Jenni Aalto on viihtynyt töissä Savon-rannan sivuapteekissa. – Kuuden tunnin työaika päiväs-sä sopii minulle hyvin tähän elämän-vaiheeseen, kun elää samalla lapsiper-hearkea kotona asuvien 4- ja 5-vuotiai-den lasten kanssa. Hän tunnustaa, että uudessa työpai-kassa aluksi suurin huoli oli pärjäämi-sestä yksin työpaikalla. Mutta siihen on tottunut muutamassa kuukaudessa. Aalto valmistui farmaseutiksi noin 1,5 vuotta sitten ja työskenteli ensin noin vuoden verran Savonlinnassa isommassa apteekissa. Nyt kun pari kuukautta on takana Savonrannan apteekin hoitoa, Jenni on tyytyväinen työpaikkaansa ja kehuu paikkakunnan asiakkaita mukaviksi. – Olen kokenut, että minun tuloani tänne on toivottu, monet ovat toivotta-neet tervetulleeksi. Joka aamu on mu-kava tulla apteekkiin. Hän kertoo viihtyvänsä ja toivotta-kin kaikki tervetulleiksi asioimaan ap-teekkiin.

Jenni Aalto viihtyy apteekissa

Marjo MoilanenPuh. 044 067 9100

TmiKiti HerranenKlassinen- ja urheilu-

hieronta, kuumakivihieronta,jalkahoito sekä ripsien pidennys

Kiti LaamanenPuh. 044 291 3069

Yläsuluntie 1, 58300 SAVONRANTA

avoinna sopimuksen mukaan

1111

Savonrannan apteekin toiminta on tur-vattu pitkälle tulevaisuuteen, riemuit-see Kerimäen apteekkari Marja Huup-ponen. – Jenni on paras mahdollinen ap-teekin hoitaja Savonrannalla Hilk-ka Pärkisen jälkeen. Jennille käy elä-mäntilanteeseensa hyvin apteekin en-tiset aukioloajat. Hän on ottanut hom-man hyvin haltuun, kehuu Huupponen työntekijäänsä. Savonrannan asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä ja asiakasvirta on käynyt tasaisesti syksyisen apteekin hoitajan vaihtumisen jälkeen. Huupponen arvostaa eläkkeelle jää-neen Pärkisen työhistorian korkealle. – Hilkka työskenteli saman työnan-tajan palveluksessa peräti 46 vuotta. Hänen mukaansa sellainen on tus-kin enää mahdollista. Yhteiskunta ja työpaikat ovat muuttuneet reilussa 40 vuodessa niin paljon, että vastaavaa yhtä pitkäksi aikaa samaan työpaik-kaan sitoutunutta työntekijää ei var-maan enää löydy mistään. Savonrannalla on totuttu henkilökoh-taiseen palveluun, eikä sivuapteekin sähköinen noutoautomaatti kannatta-nut. Paikkakunnan asiakkaat äänesti-vät jaloillaan, ja käyvät edelleen hake-massa henkilökohtaisen palvelun ap-teekin tiskiltä. Apteekin asiakkaista selvä enemmis-tö on iäkkäitä ihmisiä, jotka ovat so-peutuneet apteekin aukiolon pienene-miseen muutama vuosi sitten hyvin. Huupponen on yrittäjänä huoman-nut työelämän muutoksen, että entistä useammalle käy alle kahdeksan tunnin päivätyö. Savonrannalla hän kokeili myös lounastaukoa apteekin aukiolos-sa, mutta puolen tunnin sulku keskel-lä päivää oli liian uutta paikkakunnalla.

Apteekin hoitaja vaihtui

Kerimäen apteekkari Marja Huupponen on vuoden 2019 Savonlinnan seudun toi-seksi eniten tienannut nainen.

– Työskennellessäni Englannis-sa oli tavallista, että apteekki oli kiin-ni yhden tunnin verran keskellä päivää. Joku työntekijä jäi kuitenkin apteekkiin tekemään tilauksia ym. paperihommia ja vastaamaan puhelimeen. Savonrannalla palattiin takaisin yh-tenäiseen aukioloon, sillä puolen tun-nin tauko oli ehkä liian lyhyt, ja hanka-la opittava asiakkaille. Apteekkari muistuttaa hoitamaan ap-teekkiasiat hyvissä ajoin ennen joulua,

sillä joulu ja vuodenvaihde aiheuttavat pitkät pyhät tänä vuonna, jolloin aptee-kit ovat todella rajoitetusti avoinna. Esimerkiksi Savonrannan sivuap-teekki on suljettu jouluaattona, mut-ta Kerimäellä apteekki on aattona-kin avoinna klo 12 asti. Savonrannalla on apteekki avoinna jouluviikolla kol-me päivää, aattona apteekki on suljet-tu. Uudenvuodenaattona apteekki on avoinna tavalliseen tapaan.

1212

Kaupungin kumppanuuspöydät järjestettiin virtuaalisesti

Savonrannalle kannattaisi perustaa uu-sia hoivakoteja, sanoo paikkakunnan vapaa-ajan asukas Minna Laamanen. Hänen mukaansa hoivapaikkoihin on jopa puolen vuoden jonot ja niis-tä tuntuu olevan alueella jatkuva pula. Edes rahalla ei saa hoitopaikkaa kii-reellisesti sellaista tarvitsevalle van-hukselle. Laamanen hämmästelee, että Pun-kaharjulla on useita hoivakoteja, mutta 100 kilometrin säteellä hänelle tarjot-tiin vain yhtä hoivapaikkaa ulkopaik-kakuntalaiselle. Laamasen mukaan hoivakoti työllis-täisi useita ja omaiset varmasti käyttäi-sivät muitakin paikkakunnan palvelu-ja. Hän toivoo, että paikkakunnalla pa-nostettaisiin vanhushuoltoon, joka toi-si työpaikkoja ja rahaa kolisi kassaan. Etelä-Savon maakunnassa esimer-kiksi Pieksämäen seudulla on paljon erilaisia hoiva-alan työpaikkoja, joita tuntuu syntyvän sinne lisää. Siellä alan työpaikat tuovat alueelle nuoria per-heitä lapsineen, joilla on paljon kerran-naisvaikutuksia alueen elinvoimaan.

Minna Laamanen esitteli ajatuksensa Savonlinnan kaupungin asukkailleen tarjoamassa virtuaalisessa kumppa-nuuspöytä -keskustelussa, joka järjes-tettiin savonrantalaisille 30. syyskuuta. Ensimmäistä kertaa keskustelua pystyi seuraamaan mistä päin tahansa vaik-ka omalta kotisohvaltaan, mistä Laa-manen oli itse ei-paikkakunnan vakio-asukkaana hyvin tyytyväinen. Aiemmin kumppanuuspöydät on järjestetty paikkakuntasidonnaisesti

Uusia hoivakoteja paikkakunnalle?

viidessä eri paikassa ympäri kaupun-kia kahdesti vuodessa, mutta koska ko-ronaviruksen leviäminen keväällä py-säytti niiden järjestämisen, loput pää-tettiin järjestää syksyllä. Mutta syksyl-lä koronan toisen aallon rantautumi-nen uusi ongelman ja järjestämistapa muuttui virtuaaliseksi. Virtuaaliseen kumppanuuspöytään osallistuivat kaupungintalolta Savon-rannan kumppanuuspöydän puheen-johtaja Hannu Karvinen ja sihtee-ri Jaana Luostarinen, sekä kaupungin työntekijöistä elinkeinojohtaja Jarmo Häkkinen, kaupunginjohtaja Janne Laine, maaseutupäällikkö Vesa Saira-nen ja hankekoordinaattori Panu Lit-manen, sekä teams:n kautta tekninen johtaja Kari Tikkanen, va. sivistystoi-menjohtaja Tuija Kauppinen, tiedot-

taja Miia Käyhkö ja lakimies Aki Ra-simus. Asukkaita virtuaalisessa kump-panuuspöydässä oli läsnä yksitoista henkilöä.

Muut asiat, joita käsiteltiin kumppa-nuuspöydässä, liittyivät opasteisiin, paikkakunnan infraan ja ympäristön siisteyteen. Tiestön huonoon kuntoon saatiin tekniseltä johtajalta vastaus, että se on tiedostettu ja kuntoarviointi tee-tetty kesällä 2020. Korjausmääräraho-ja esitetään vuosittain kunnallisteknis-ten palvelujen talousarvioon, mutta lo-pullisessa talousarviokäsittelyssä nii-den määrä ei ole riittänyt kaikkiin kor-jaustarpeessa oleviin kohteisiin. Lisäksi keskusteltiin Kari Jääske-läisen esityksen pohjalta kirkonkylän ympäristön siisteydestä. Jääskeläinen

Kuntaliitosrahoilla aikoinaan kunnostettua Piippuhallin rinnettä sekä ns. Sahanie-men aluetta ei tuntunut hoitavan kukaan kaupungin toimesta paikkakuntalaisten haluamalla tavalla.

1313

Uusia hoivakoteja paikkakunnalle?oli kiinnittänyt huomiota, ettei kunta-liitosrahoilla kunnostettua Piippuhal-lin sekä ns. Sahaniemen aluetta ja sen rantoja hoida kukaan. Tekninen johta-ja Tikkasen mukaan aluetta hallinnoi kaupungissa useampi eri taho. Esimer-kiksi näyttelytila Piippuhallin alue on kaavassa teollisuusaluetta, eikä puis-toa, joiden hoitaminen eroaa toisis-taan. Toimitilapalvelut tarkastavat koh-teen, lupasi Tikkanen. Jääskeläisen mukaan alue tulisi pa-remmin hoidettua, jos se olisi paikka-kuntalaisten hyppysissä. Savonrannan kehittämissäätiön ja kaupungin väli-sissä neuvotteluissa alueesta satama-mestari ei huomioinut asiaa. Jääskeläi-nen pelkää, että huonosti hoidettu alue karkottaa alueelta käyttäjiä, ja alue jää käyttämättömäksi ennen pitkää. Lisäksi kiinnitettiin huomiota palo-aseman tornin maalaustarpeeseen ja joidenkin katukylttien huonoon kun-toon. Savonlinnan kylät ry:n hallin-noimassa Kyltiltä kyltille -hankkees-sa on osittain vastattu alueen opaskylt-tien uusimiseen ja sen puitteissa toteu-tetaan uusia opasteita paikkakunnalla Savonranta seuran toimesta. Tikkasen mukaan erilaiset puhelimella käytet-tävät nettisovellukset ovat korvanneet opastaulut kokonaan.

Eläkkeellä oleva kaupungin tarkastus-insinööri Jorma Mattinen oli lähettä-nyt ennakkoon esityksiä, joissa kiinni-tettiin huomioita mm. ns. kakkosasu-misen edistämiseen, paikkakunnan matkailunäkyvyyteen, tiedottamiseen ja kulttuuripääkaupunkihakemukseen. Mahdollisissa kulttuuripääkaupunkiin liittyvissä asioista voi olla yhteydessä suoraan elinkeinojohtaja Jarmo Häkki-seen tai projektin aluekoordinaattorina

Darekonin hallia on markkinoitu kaupungin mukaan aktiivisesti, mutta toistaisek-si laihoin tuloksin.

toimivaan Veera Kolehmaiseen ([email protected]).

Kaupunginjohtaja Laineen esitys oli varovaisen optimistinen. Hänen mu-kaansa kaupungin työllisyystilanne on paranemaan päin. Matkailu- ja palve-luala oli koko kesän hyvällä mallilla ko-timaan matkailun nosteessa. Yleisesti matkailuala kärsii rajojen kiinniolosta ja matkustusrajoituksista. Hänen mukaansa muuttotase on rei-lusti plussalla. Opiskelupaikkojen lisä-ys sekä kehitys- ja investointihankkeet selittävät parantunutta muuttotasetta. Talous selviää hänen mukaansa koro-nasta huolimatta lyhyellä tähtäimellä. Pitkällä tähtäimellä se vaikuttaa sekä kaupungin että valtion talouteen. Niin sanotun Darekonin hallia on markkinoitu aktiivisesti ja siihen on et-sitty muun muassa lääketeollisuuden

yrittäjiä. Venäjällekin kohdetta mark-kinoitiin, mutta korona katkaisi neu-vottelut sinne kaupunginjohtajan mu-kaan. Häkkisen mukaan kohde on ol-lut esillä ja sitä on markkinoitu muun muassa akku- ja kasvumaskiteollisuu-delle, mutta toistaiseksi ilman tuloksia.Hyvänä asiana Laine toi esille valtuus-ton sitoutumisen Leader-rahoitukseen, joka tuo liikkumavaraa näiden ohjel-makausien siirtymävaiheeseen. Teknisellä puolella rakennusvalvon-nassa pienien lupahakemusten määrä on jonkin verran kasvussa ja kahdek-saa uutta omakotitaloa on aloitettu ra-kentamaan tänä vuonna Savonlinnan alueella, kun välillä oli nollavuosiakin. Tikkasen mukaan remontoinnin ja ko-dinrakentamisen puolella on käynnissä mukava pöhinä.

14 14

Säimenentien kulkijat ovat ihmetel-leet Juurikassa keltaisen talon sei-nään ilmestynyttä uutta ikkunaa, jos-ta mummo kurkistaa kissansa kanssa. Hitaasti etenevät ohiajajat ja tarkka-silmäiset katsojat ovat havainneet, et-tei kyseessä ole oikea ikkuna, vaan ra-kennuksen ulkoseinälle toteutettu ku-vateos, jonka karmit muodostavat ik-kunapokat. Loppukesästä talon kohdalle tienris-teykseen ilmestyi selvitys: opaste tai-denäyttelyyn. Siistin pihapiirin ym-päröimässä talossa asuu kuvataiteilija Marja Kardell, joka työskentelee pu-naisessa vanhassa navetassa.

Navetta kätkee gallerian, joka on sisäl-tä yhtä siisti kuin ulkoa. Tilasta löytyy lempeitä räsymattoja, kynttilöitä ja ke-säisesti tuoksuvia tuoreita kukkia. Ra-kennuksen vaaleat kuusipaneeliseinät ja navetan vintiltä alakertaan siirretyt kangaspuut muistuttavat paikan histo-riasta. Seinillä ja pinnoilla on monipuoli-nen kattaus kuvataidetta ja materiaa-lien kirjoa. Gallerian seinillä on unen-omaisia utuisia töitä, joista löytyy va-lon ja varjon leikkiä, mystisiä muotoja, esiin pilkahtavia ihmishahmoja, jopa kasvojakin. Galleriassa on myös taitei-lijan maalaamia muotokuvia, valoku-via ja ikoneja. Ikoneilla on oma tila entisessä na-vetan maitohuoneessa. Sen seinällä on Sandro Botticellin innoittamana renes-sanssi-ajan Kristus, ikoneita ja pyöreitä maalattuja puumunia. Ikonit on maa-lattu perinteisesti kananmunankeltu-ais-temperalla. Pyöreistä koivunlevyistä on synty-nyt puun muotoja seuraten koiranpää, kieloja ja kalloja.

Kuvataiteilija muutti Savonrannan Juurikkaan

– Olin puusavotassa lähikoivikossa ja näin koivukiekoissa ihan selvän koi-ranpään, kertoo Kardell miten hänelle tulee mieleen uusia ideoita.

Kuvataiteilija Marja Kardell on asunut vuoden Savonrannalla ja viihtynyt. Sa-vonlinnassa ja Raumalla lapsuudessa asunut, Lahdesta kotoisin oleva Kar-

dell on aikaisemmalta koulutukseltaan kelloseppä. Tuli, vesi ja jää ovat hänelle tärkeitä elementtejä. Jotkut taulut ovat kuin ve-den pinnan alaisia maisemia. Tuntuma veden alle on syntynyt 20 sukellushar-rastusvuoden aikana. Korona muutti myös taiteilijan suunnitelmia. Aiemmin sovitut näyt-

Kuvataiteilija Marja Kardelilla on oma galleria Juurikassa.

15

Kuvataiteilija muutti Savonrannan Juurikkaan

Galleria on entisessä navetassa, jonka entisestä maitohuoneesta löy-tyi oma tila ikoneille.

telyt peruttiin, samoin Juurikan uu-den gallerian avajaiset. Kardell raken-si miehensä kanssa tämän kesäpaikan navettaan talven ja kevään aikana Tai-denäyttely Marja Kardellin. Peruutukset antoivat tilalle hyvää ai-kaa tehdä uutta taidetta. Näyttelyssä on myös akvarelleja ja öljyväritöitä, mutta hän käyttää myös sekatekniikkaa. – Lappi ja Kuusamo ovat minulle tärkeitä paikkoja. Olen ajanut yksin tu-hansia kilometrejä Lapissa. – Onneksi ennätin viettää taideresi-denssissä yrittäjä Jussi Eiramon vieraa-na Kakslauttasen taiteilijaresidenssis-sä Lapissa neljä viikkoa viime syksynä. Siellä syntyneitä ideoita olen työstänyt korona-aikaan.

Juurikassa sijaitseva vanha navetta koki muodonmuutoksen ja palvelee nyt sekä galleriana että työskentelytilana. – Minä olen nyt onnellinen, kun saan vain maalata, vaikka keskellä yötä tulee inspiraatio, että nyt on pakko maa-lata, voin tulla tänne. Aiheet vain tulevat jostakin. Minulla on hirveästi ideoita. Navettagallerian työhuoneen isot ik-kunat sallivat luonnon valon tulla si-sälle. Taiteilija ei jää kuitenkaan sisäl-le odottamaan inspiraatiota, vaan kul-kee luonnossa kamera kädessä. – Voin vain katsoa ja valokuvata su-lavaa jäätä keväisin. Esimerkiksi pitsi-mäistä jäätä maalaan. Kardell on tehnyt myös taidekirjo-ja. Viimeksi taiteilija yhdisti Juha Tah-volan teksteihin töitään, maalauksia ja valokuvia. Syntyi teos Elämän valo. Kardell maalaa tilauksesta valoku-vasta muotokuvia, myös lemmikki-en muotokuvia. Seinällä on aikuisten lasten muotokuvat ja lemmikkikoiran muotokuva.

Kardellin pihapiirissä on paljon löydettävää ympäristötaidetta. Koi-rankopin asukas ei hauku, vaan tuijottaa kivettyneen pihalla kävi-jöitä.

Seinän ikkuna onkin Kardelllin kehystetty taideteos uloskatsovasta mummosta.

16

Joskus tähtitaivasta katsoessa, tai vä-hän vähemmän juhlallisesti arjen tou-hujen keskellä, tulee ihmeellinen olo. Miten tämä kaikki voi olla mahdollis-ta? Miten maailma on voinut muodos-tua: tähdet taivaalle, kuu, aurinko, tuu-let ja tuiverrukset. Miten ihminen on oppinut rakentamaan taloja ja miten ihmeessä olemme voineet keksiä auton ja internetin ihmeellisen maailman? Mitä on ihminen tämän kaiken kes-kellä? Mistä ajatukseni tulevat, mikä tekee minusta minut? Mistä olen tän-ne tullut, mihin täältä lähden vai läh-denkö mihinkään? Onko elämällä tar-koitusta? Onko kuolema vain pimeyt-tä tai minuuden häviämistä? Kun syty-tän kynttilän läheiseni haudalle, kuu-leeko joku, tietääkö joku ikäväni, kuul-laanko minun rukoukseni? Yhden mi-tättömän ihmislapsen huokaukset suu-ren maailman kaikkeuden keskellä? Näiden ajatusten keskellä tuntee it-sensä pieneksi. Äärimmäisen pieneksi. Joskus myös pelko hiipii mieleen. Vaik-ka ihminen on viisas olento, on osan-nut lentää kuuhun ja parantaa syövän, mutta silti ihminen ei voi määrätä päi-viensä määrää eikä kohtaloaan, puhu-mattakaan suuremmista maailman ta-pahtumista. Olemmeko vain maail-man mielettömyyden armoilla? Jouluna me juhlimme sitä, että Ju-mala, tuo kaiken luoja, ylläpitäjä, kai-ken näkevä ja maailmojen kuningas tuli ihmiseksi. Ja millaiseksi ihmisek-si: pieneksi vauvaksi, tavalliseen, vaa-timattomaan perheeseen. Jumala, joka

Jumala kanssamme

voisi laittaa ihmisen polvilleen, halu-aakin lähestyä meitä maailman hel-poiten lähestyttävänä olentona: piene-nä vauvana, ihmisolentona, joka herät-tää halun suojella ja leperrellä. Olen-tona, joka suorastaan vetää puoleensa rakkautta ja hänen seurastaan haluaa nauttia niin pienet kuin suuret ihmiset. Se, että Jumala tuli pieneksi vauvaksi kertoo meille Jumalan rakkaudesta. Ju-mala haluaa, että hakeudumme hänen yhteyteensä, niin kuin pienen lapsen luokse hakeudutaan. Ehkä aikuisen ih-misen ja vauvan kohtaamisessa on jo-tain samaa kuin Jumalan ja ihmisen

kohtaamisessa. Lapsen katse on täyn-nä luottamusta ja turmeltumatonta rakkautta. Jotenkin ihmeellisesti vau-van katseessa on kaikki viisaus, rak-kaus ja luottamus ja se katse hoitaa ja lohduttaa aikuisen sielua. Sekin on ih-meellistä, että uuden elämän tuoma ilo on sama, syntyypä lapsi pakolaisleiril-le tai yliopistolliseen sairaalaan. Vaik-ka maailma olisi kaaoksessa, vastasyn-tyneen ensiparkausi tuntuu julistavan, että kuolemalla ei ole viimeistä sanaa maan päällä. Hetken aikaa kaikki on hyvin ja maailma pysähtyy ja on vain uuden elämän ilo. Jeesus syntyi tähän maailmaan ta-vallisen ihmisenlapsen lailla. Hänen ensiparkaisunsa toi helpotuksen Ma-ria äidin kipuun ja synnytyksessä avus-tavien huoleen. Silloinkin maailma py-sähtyi ihmettelemään uuden elämän ihmettä. Kaikki oli tavallista, mutta kuitenkin jotain käänteentekevää. Jee-sus muutti elämällään, kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan meidän kohta-lomme. Hänessä meillä on tulevaisuus ja toivo, joka ei murene, vaikka maail-ma ympäriltämme murenisi ja vaikka maallinen majamme hajoaisi. Hän on Immanuel, Jumala kanssam-me, hän tuo tulevaisuuden ja toivon tullessaan. Hyvää joulun aikaa!

Leena Paintola Savonlinnan seurakunnan johtava kappalainen ja Savonrannan vs. kirkkopiiripastori

17

Tunnelmallista joulunaikaa!Toivottavat Raija ja Tarmo Heikkilä

Savonrannan kehittämissäätiö toivottaa lukijoille

Hyvää joulua jaonnellista uutta vuotta

KONEURAKOINTIARTO PESONEN

SÄIMEN

Puh. 050 581 5292

[email protected]

Suuri kiitos kuluneesta vuodesta. Hyvää ja rauhallista Joulua,

onnellista Uutta Vuotta

KULJETUS ESKO MAKKONEN OYPuutikkoniementie 57, 58300 SAVONRANTA

Puh. 040 583 6989

H

yvää joulua

Savonrannan Leijonat ja Kirppis kiittävät yhteistyöstä ja toivottavat

Rauhaisaa Joulunaikaa ja Kaikkea Hyvää Tulevalle Vuodelle 2020!

Hyvää joulumieltä kaikille!

Kiitos yhteistyöstä!

Oikein hyvää uutta vuotta 2020!

Toivottaa Savonrannan Marttayhdistys

Hyvää joulumieltä kaikille!Kiitos yhteistyöstä!

Oikein hyvää uutta vuotta 2020!

Toivottaa Savonrannan Marttayhdistys

Niityllä lunta, hiljaiset kadut. Taakse jo jäänyt syksyn lohduttomuus.

Rauhallista Joulua Anne Käyhkö perheineen

18

Joulun ajan tapahtumia

18

JOULUKUUti 1.12. klo 11–12Arkisoppaa seurakuntakodilla mukaan otettavaksi, Pappilantie 17järj. Savonrannan kirkkopiiri

pe 4.12. klo 8.30Itsenäisyyspäivän lipunnosto koululla kirjaston vieres-sä, Kangastie 3, jonka jälkeen oppilaat vievät kynttilät sankarihaudoillejärj. Savonrannan koulu.

la 5.12. klo 10–14Käsityömyymälä avoinna myös lauantaisin joulukuus-sa Vuokalan myllyssä, Lamminniementie 6järj. Savonrannan kädentaitajat

su 6.12. klo 10Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus kirkossa ja seppeleiden lasku muistomerkeillä, Pappilantie 24järj. Savonrannan kirkkopiiri

ma 7.12. klo 12.30–14.30Lähetyspiirin joulujuhla seurakuntakodilla, Pappilantie 17järj. Savonrannan kirkkopiiri

ti 8.12. klo 11–12Arkisoppaa seurakuntakodilla mukaan otettavaksi, Pappilantie 17järj. Savonrannan kirkkopiiri

to 10.12. klo 18Koko kylän Joulujuhla seurakuntakodin pihapiiris-sä, Pappilantie 17. Kyyditykseen ilmoittautuminen ma 7.12. mennessä num. 015 576800 arkisin klo 9–13järj. Savonrannan kirkkopiiri


Su 13.12. klo 10Jumalalanpalvelus kirkossa, Pappilantie 24järj. Savonrannan kirkkopiiri

Su 13.12. klo 15Kauneimmat joululaulut kirkossa, Pappilantie 24,Kyyditykseen ilmoittautuminen pe 11.12. mennessä num. 015 576800 arkisin klo 9–13järj. Savonrannan kirkkopiiri

ti 15.12. klo 11–12 Arkisoppaa seurakuntakodilla mukaan otettavaksi, Pappilantie 17,järj. Savonrannan kirkkopiiri

pe 18.12. klo 9–17Joulukahvitarjoilu Savonrannan Salessa, Kolmitäh-käntie 2bjärj. Etelä-Savon Osuuskauppa


Su 20.12 klo 13Messu kirkossa, Pappilantie 24järj. Savonrannan kirkkopiiri

to 24.12. klo 15Aattohartaus hautausmaan kappelissa, Rauhantie 24järj. Savonrannan kirkkopiiri

to 24.12. noin klo 15.45Aattohartauden jälkeen lauletaan Elsa Koposen hau-dalla yhteislauluna ’Tuikkikaa oi joulun tähtöset’järj. Lions Club Savonranta

pe 25.12. klo 9Jouluaamun jumalanpalvelus kirkossa, Pappilantie 24järj. Savonrannan kirkkopiiri

to 31.12. klo 23Uudenvuodenyömessu kirkossa, Pappilantie 24järj. Savonrannan kirkkopiiri

Muutati 5.1.2021 klo 10–16 Käsityömyymälä jälleen avoinna päivämäärästä lähti-en tiistaista perjantaihin Vuokalan myllyssä, Lammin-niementie 6järj. Savonrannan kädentaitajat

SAVONLINNAN KAUPUNKI TIEDOTTAA

Yhteispalvelupiste / Savonlinnan kaupungin asioimis-piste / Savonrannan kirjasto

Savonrannan kirjasto Kangastie 3, puh. 044 417 4437Itsepalvelu:ma ja ke klo 9–10ti ja to klo 9–14pe klo 9–15la ja su suljettu

1919

Asiakaspalvelu:ma ja ke klo 10-15ti klo 14-18to klo 14-19pe, la ja su ei asiakaspalvelua

Kirjastossa ei ole asiakaspalvelua ajalla 21.12.2020 – 3.1.2021, kirjasto on avoinna itsepalveluaikana eli klo 9 -15.

Savonrannan yhteispalvelupisteKangastie 3, puh. 044 417 4076Asiointipiste on Savonrannalla auki normaalisti arkisin klo 9–15, ja kaupungin vaihde avoinna klo 8–15.

SAVONRANNAN TERVEYSASEMA TIEDOTTAA

LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN VASTAANOTOTTerveysasemien vastaanotoilla hoidetaan lievempiä, kiireettömiä vaivoja ja pitkäaikaissairauksia. Ota yh-teyttä puhelimitse. Puhelimessa arvioidaan hoidontar-ve ja annetaan kotihoito-ohjeita sekä ohjataan tarvit-taessa ammattilaisen vastaanotolle. Hoitaja-ajan voit varata myös verkossa.

Lääkärin ja hoitajan vastaanototPuhelinneuvonta ja ajanvarausma-pe klo 8–15.30015 527 7112Käytössä takaisinsoittojärjestelmä.

Sähköinen ajanvaraus hoitajalle: hyvis.fi

Ovet avoinnama, ti ja to klo 7.30–15, ke 7–15, pe ja arkipyhäaatot 7.30–14

LABORATORIOkeskiviikkoisin klo 7–10.30 vain ajanvarauksella

INR-potilaiden näytteenotto ajanvarauksella keskiviik-koisin klo 9–10.30

AJANVARAUSSähköinen ajanvaraus omahyvis.fi-asiointipalvelussaAjanvaraus puhelimitse015 527 7112 arkisin klo 8–15.30

RÖNTGENTerveysasemilla ei ole omaa röntgeniä. Sosterin rönt-genpalvelut ovat ainoastaan Savonlinnan keskussai-raalassa.

HAMMASHOITOSavonrantalaiset voivat valita käyttävätkö Kerimäen hammashoitolan vai muiden hammashoitoloiden pal-veluita.

KESKITETTY AJANVARAUSpuh. 015 527 7114arkisin klo 8–14.30Käytössä takaisinsoittojärjestelmä.

Kaikki hammashuollon ajanvaraukset näkyvät myös sähköisesti www.hyvis.fi-palvelusta.Alle 10-vuotiaiden huoltaja voi siirtää lapsen suuhygie-nistille kutsulla tullutta ajanvarausta netissä.

NEUVOLAKESKITETTY AJANVARAUSpuh. 015 527 7187ma–pe klo 8–15Käytössä takaisinsoittojärjestelmä.

Ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolaLastenneuvolaÄitiysneuvola

TERVEYSASEMAN PALVELUTDiabeteshoitajaEhkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolaHoitajan vastaanottoKotihoitoLaboratorioLääkärin vastaanottoLastenneuvolaMielenterveysvastaanottoMuistihoitajaNeuvolaÄitiysneuvola

SijaintiKäynti- ja postiosoiteSavonrannan terveysasemaLamminniementie 758300 Savonranta

Kiireellistä hoitoa vaativat potilaat hoidetaan päivys-tyksessä Savonlinnassa 24/7, p. 015 527 7777, hoi-don tarpeen arviointi.

Myös sähköisiä palveluita, Omakanta ja Hyvis kannat-taa hyödyntää. Valtakunnallisesta Omakanta-palvelusta näkee esi-merkiksi reseptitietonsa.

2020

130 vuotta A.O. Väisäsen syntymästä

Armas Otto Väisänen nuorena koulu-poikana.

Savonrantalaislähtöisen kansanmusii-kin professori Armas Otto Väisäsen syntymästä on tänä vuonna kulunut 130 vuotta ja sitä juhlistettiin 22. mar-raskuuta ilmaiskonsertissa Savonran-nan kirkossa. Konsertin tarjosi Savon-rannan kirkkopiiri.

Julkisuuteen Väisänen nousi Yleisra-dion Puolimusiikkia kansanmusiik-ki -ohjelmasta, jota hän toimitti 1930- ja 40 -luvuilla. Hän on myös kaikki-en tuntemaan Yleisradion vanhan ai-kamerkin, niin sanotun pim-pam-pul-lan, takana.

Aikamerkki syntyi, kun Yleisradios-sa todettiin vuonna 1930, että Suomi tar-vitsee oman väliaikamerkin muiden ra-dioyhtiöiden tapaan. Asiasta julistettiin kilpailu, johon saatiin yli 900 vastaus-ta ja kilpailun voitti kansanmusiikkimies A.O. Väisäsen ehdottama kantelesävelmä 1700-luvulta, jonka hän sovitti radiolle.

Armas Otto Abraham Väisänen syn-tyi Savonrannalla vuonna 1890 jo en-nestään kahdeksan lapsiseen perhee-seen nuorimmaiseksi. Isä Juho Väisä-nen piti sekatavarakauppaa äidin hoi-taessa suurta perhettä. Äiti kuoli Ar-maksen ollessa kolmevuotias. Kerrotaan, että pojan musikaali-suus huomattiin jo varhain, sillä kant-tori Pekka Juho Pulkkinen otti hänet kirkkoon polkemaan urkuihin ilmaa ja johtamaan veisuuta. Urut ovat vieläkin näytillä Savonrannan kirkossa sen ta-kaosassa lähellä ulko-ovea. Kansakoulussa häntä pidettiin lah-jakkaana, ja opettajan toivomuksesta hänet lähetettiin Savonlinnan lyseoon. Väisänen opetteli itse soittamaan viu-lua ja alkoi lähetellä pieniä sävelmäkerä-elmiä Suomalaisen Kirjallisuuden Seu-raan, joita hän nuorena lyseolaisena ke-räili kesäisin Savonrannalta. Sävelmäke-räelmien lisäksi mukana oli erilaisia jut-tuja ja tarinoita, loitsuja ja lauluja. Ylioppilastutkinnon jälkeen hän kir-joittautui Helsingin yliopistoon opiske-lemaan musiikkitiedettä ja kansanru-noutta, sekä sivuaineena venäjää. Hän opiskeli viulunsoittoa Helsingin Fil-harmonisen Seuran orkesterikoulussa ja soitti alttoviulua sen orkesterissa, ny-

kyisessä Helsingin kaupunginorkeste-rissa, vuosina 1912–1914.

Ensimmäisen keruumatkan A. O. Väi-sänen teki Viroon vuonna 1912, ja yh-teensä eri keruumatkoja syntyi pari-kymmentä. Hän teki lukuisia keräys-matkoja suomalais-ugrilaisten kanso-jen keskuuteen aina vuoteen 1946 asti ja ne ulottuivat muun muassa Aunukseen, Viroon, Vepsään, Inkerinmaalle, Mord-vaan, Petsamoon ja Ruotsin Lappiin. Hän julkaisi useita tutkimuksia ja sä-velmäkokoelmia ja väitteli tohtorik-si vuonna 1939 aiheenaan obinugrilai-set kansansävelmät. Hän julkaisi kansa-tieteellisiä artikkeleita, toimi lukuisissa järjestötehtävissä ja hoiti kansanmusii-kin professuuria Helsingin yliopistossa.

Savonrannan Rönkönvaarassa syntynyt Kirsi Ojala soitti puusarvella ’Omasta päästä’.

2121

130 vuotta A.O. Väisäsen syntymästä

Matkoiltaan hän keräsi musiikkia eli soitinsävelmiä, runoja, lauluja ja loit-suja, mutta myös valokuvia ja muu-ta kansantieteellistä aineistoa. Kerää-mänsä materiaalin hän keräsi fonogra-fille. Äänitteitä ja nuotinnoksia on säi-lynyt noin 6000 kappaletta ja ne ovat yksi suomalais-ugrilaisen musiikillisen aineiston kulmakiviä.

Väisänen oli Helsingin yliopistossa musiikkitieteen dosentti 1940–1956 ja

professori 1956–1959. Hän oli myös Kalevala-seuran puheenjohtaja 1942–1962 ja Suomen musiikkitieteellisen seuran puheenjohtaja 1951–1965. Hän menehtyi 1969.

Juhlakonsertissa kerrottiin Väisäsen tarina, jossa lähdettiin liikkeelle köy-hän monilapsisen perheen pojasta Sa-vonlinnan lyseoon ja sieltä pääkaupun-kiin Helsinkiin, jossa hän siirtyi vire-ään kulttuurielämään, matkusti mie-

lenkiintoisille keruumatkoille ja tuli kansainvälisesti tunnustetuksi tiede-mieheksi. Konsertissa kuultiin Väisäsen keruu-matkojen tallentumia ja niistä tehtyjä sovituksia. Mukana oli eri soittimia: ai-nakin 6 ja 11-kieliset kanteleet, jouhik-ko, viulu, alttoviulu, harmonikka, puus-arvi, paimenhuilu, pitkähuilu, klarinetti ja harmoni sekä kansanlaulu. Esiintyjinä olivat kansanmuusikot Sirkka Kosonen, Kirsi Ojala, Pia Rask ja Kirsi Vinkki.

Savonrannan kirkossa pidetyssä etnomusikologi ja musiikkitieteen professori A. O. Väisänen 130 vuotta juhlakonser-tissa esiintyivät Sirkka Kosonen, Kirsi Ojala, Kirsi Vinkki ja Pia Rask.

2222

Palokunnan kuulumisiaKulunut vuosi on ollut poikkeukselli-nen meille kaikille. Alkuvuodesta il-mennyt korona-pandemia on vaikut-tanut meidän jokaisen arkeen. Erilaiset kokoontumis- ja liikkumisrajoitukset ovat olleet jokapäiväistä elämää meille savonrantalaisillekin kuluvana vuonna. Edelleenkin meidän kaikkien pitäisi ottaa huomioon viranomaisten koro-naa koskevat ohjeet ja noudattaa niitä. Käsien pesu, yskiminen oikein, turhien kontaktien välttäminen, turha matkus-telu sekä hengityssuojaimen käyttö tar-vittaessa on ohjeistettu meidän kaikki-en turvallisuuden takaamiseksi. Pystyimme keväällä ja kesällä pitä-mään koronan kurissa täällä Sosterin alueella, joten ei anneta nyt taisteluvä-symyksen pilata tulevaa talvea. Nou-dattamalla annettuja ohjeita, selviäm-me kyllä tästäkin vitsauksesta.

Etelä-Savon pelastuslaitoksen ehdotus palvelutasopäätökseksi vuosille 2021–2023 saatiin neuvoteltua kesän aikana. Uudessa palvelutasopäätöksessä sopi-muspalokuntien varallaolot saadaan jatkumaan entisellään ja pienillä paik-kakunnilla, miehistövarallaoloja saa-tiin jopa vähän lisättyä. Tämä paran-nus koskee myös Savonrantaa. Syksyn aikana kunnat antavat lau-suntonsa asiaan ja joulukuussa Ete-lä-Savon pelastuslautakunta tekee sit-ten asiasta lopullisen päätöksen. Tällä uudella palvelutasopäätösehdotuksel-la pystytään turvaamaan myös pienten

maaseutupitäjien asukkaiden sekä alu-eella lomailevien ihmisten pelastustoi-men- ja ensivasteen palvelut.

Iso huoli on sopimuspalokuntalaisten riittävyys maaseutupitäjien sopimus-palokunnissa. Niin se on meillä Savon-rannallakin. Tarvitsisimme pikaisesti uusia aktiivisia toimijoita mukaan pa-lokunnan toimintaan. Kaikille tulijoille löytyy kyllä mielekästä tekemistä. Pe-lastuslaitos kouluttaa ja varustaa kaik-ki mukaan tulijat. Juuri SINÄ! Mieti olisiko sinulla mahdollisuus osallistua palokunnan toimintaan? Mieti haluatko auttaa ih-misiä hädän hetkellä. Mieti, mitä uut-ta voisit tuoda palokunnan toimintaan. Tarvitsemme JUURI SINUA, ole roh-kea ja tule mukaan auttamaan muita ihmisiä. Kun meitä on riittävästi mukana pa-lokunnan toiminnassa, pystymme au-kottomasti tuottamaan tarvittavat pe-lastustoimen- ja ensivasteen palvelut savonrantalaisille ja täällä lomaileville. Jos asia kosketti sinua, ota yhteyttä Sa-vonrannan VPK:hon.

Korona on vaikuttanut myös moneen muuhunkin asiaan kuin meidän jo-kaisen terveyteen. Nuohous on saatta-nut jäädä hoitamatta kuluvana vuonna kodeissa ja kesämökeillä. Nyt tulisikin kaikkien huolehtia tämä asia pikaisesti kuntoon. Nuohous on paloturvallisuu-den kannalta yksi tärkeä asia.

Nuohous tulee teettää ammattitut-kinnon suorittaneella tekijällä. Tulisi-jojen nuohous tulee suorittaa vakitui-seen asumiseen käytetyissä rakennuk-sissa kerran vuodessa ja vapaa-ajan asumiseen käytetyissä rakennuksissa vähintään kolmen vuoden välein. Tik-kaat, kattokulkutien osat ja katon tur-vavarusteet tulee pitää sellaisessa kun-nossa, että nuohoustyö voidaan suorit-taa turvallisesti. Nuohouksesta huoleh-timinen on aina kiinteistön omistajan velvollisuus.

Syksyn tultua, pimeää aikaa on aina enemmän. Tällöin kannattaa huomi-oida riittävä valaistus, että olisi turval-lista liikkua niin sisällä kuin pihallakin. Kiinteistöjen osoitenumerot ja tienvii-tat kannattaa taas kerran tarkastaa, että ne ovat näkyvällä paikalla ja hyvin si-joitettuna ajoteiden varrelle.

Kynttilöiden poltto myös lisääntyy pi-meän tultua ja joulun lähestyessä. Kynttilöitä tulee polttaa vain vakaalla, palamattomalla alustalla. Kynttilän tu-lee olla riittävän etäällä muista esineis-tä. Jätä myös kynttilöiden väliin riittä-västi tilaa. Älä jätä kynttilää palamaan hetkeksikään ilman valvontaa. Ulkotulien kanssa tulee noudattaa myös varovaisuutta. Ulkotulia ei ole tarkoitettu parvekekäyttöön, terasseil-le eikä katosten alla poltettaviksi. Ul-kotuli tulee sijoittaa riittävän etääl-le palavista rakenteista palamattomal-

2323

le alustalle, omaan telineeseensä siten, ettei tuuli pääse kaatamaan tai liikut-tamaan sitä. Ulkotulet sammutetaan ennen nukkumaan menoa tukahdut-tamalla. Muistetaan myös tarkastaa, että ko-tona on tarvittava määrä toimivia pa-

lovaroittimia eli yksi palovaroitin alka-vaa 60 m2 kohti jokaisessa kerroksessa. Testataan ne kuukausittain, vaihdetaan paristot kerran vuodessa ja uusitaan palovaroitin 5–7 vuoden välein. Savonrannan VPK toivottaa kaikil-le savonrantalaisille, täällä lomaileville

ja lehteä lukeville Turvallista ja Hyvää Joulua, sekä Onnekasta Vuotta 2021.

Kari Jääskeläinenpuheenjohtaja

24

Koivuklapejasauna, takka- ja leivinuuneihinберезовые дрова

PAKARINEN KARI Kortemäentie 51, 58360 SÄIMEN, puh. 040 564 5327

PolttopuutaItse haettuna tai kotiin toimitettuna

[email protected]

Kääpäsaaren korkeimmalle kohdalle on kaavoitettu kauniiseen mäntymet-sään matkailua palvelevien rakennus-ten korttelialue. Tontilla on rakennus-oikeutta 1700 kerrosneliömetriä kah-dessa kerroksessa. Savonrannan kehittämissäätiön omistamalla Käävänsampo-tilalla on Pyyveden rannalla omarantaisia tont-teja ja sekä muuta rakennettavaa aluet-ta, jossa on toinen matkailua palvelevi-en rakennusten korttelialue. Tälle alu-eelle voi sijoittaa lomaosakerakennuk-sia sekä elämys- ja matkailupalveluja ja niiden vaatimia rakennuksia ja oheis-toimintoja. Korttelialueelle ei saa muo-dostaa itsenäisiä kiinteistöjä. Alueiden välille on kaavoitettu vir-kistysalueita sekä myös rakentamaton-ta rantaa, johon on kaavoitettu vene-valkama sekä merkitty muinaismuisto-alue, jota ei saa kaivaa, peittää, muuttaa

Kääpäsaari on helmi

tai kajota. Museovirastoa tai maakun-tamuseota tulee kuulla, mikäli näiden alueella tehdään toimenpiteitä ja suun-nitelmia.

Savonrannan kehittämissäätiö on vi-sioinut Kääpäsaareen suuria tavoittei-ta olemassaolonsa alusta lähtien. Kun-taliitoksessa suunniteltujen kylpylän ja uimahallin investointien peruuntumi-sen jälkeen aluetta on kaavoitettu uu-delleen matkailua silmällä pitäen. Säätiön tavoitteena on edelleen löy-tää investoija, joka kiinnostuisi sijoitta-maan ja toteuttamaan alueelle matkai-lua palvelevia toimintoja. Alkuvuonna 2020 aloitetut aktiiviset uudet alueen markkinointitoimet tyrehtyivät ko-ronaviruksen leviämiseen. Kuitenkin yksityiset vapaa-ajan asuntojen ostajat olivat liikkeellä ja Kääpäsaaren ns. lomakylän Paasveden

puolen kaikilla omarantaisilla tonteil-la vaihtui omistaja ja säätiö luopui lo-makylän pyörittämisestä. Syksyn tul-len rannalta onkin kuulunut remont-tiääniä paikkakunnan urakoitsijoita työllistäen. Alue on ollut markkinoinnissa koko ajan. Esimerkiksi säätiö sopi vuonna 2018 Savonlinnan kaupungin elinkei-nopalvelujen kanssa, että sen projekti-henkilökunta markkinoi ja viestii po-tentiaalisille investoreille Kääpäsaa-resta. Kaupungin kehitysyhtiö esitteli ja markkinoi aluetta Business Finlan-diin lyhyellä mainoskortilla sieltäpäin nousseen kiinnostuksen vuoksi. Aluetta markkinoitiin yhtenä ko-konaisuutena yhdessä kaupungin saa-ressa omistamien kiinteistöjen kanssa. Markkinointi tätä kautta jäi kuitenkin vain kiinnostuksen tasolle ilman mi-tään konkreettista toimenpidettä.

25

Varaa aika kätevästi verkossa www.op.fi tai puhelimitse 0100 0500.

Olemme turvallinen ja luotettava kumppani elämäsi eri vaiheissa. Opiskeluaikana, kodin tai mökin hankinnassa, auton ostossa tai remon-tissa. Katso henkilökuntamme yhteystiedot ja omistaja-asiakkaan mainiot edut osoitteesta: www.op.fi/suur-savo.

Haluamme olla sinulle ja perheellesi

elinikäinen kumppani.

Tervetuloa meille!

Puhelun hinta: pvm/mpm

Kysy tarjous!Puh. 040 568 7178 // 044 576 9725

toivottavat

Savonrannan Toimintakeskus ryOsuuskunta Savonrannan SaVuKoRavintola Vuokala

Hyvää Joulua jaOnnellista Uutta VuottaHyvää Joulua jaOnnellista Uutta Vuotta

2626

Monenlaisia pikkuhommia on löytynyt nyt korona-aikaan. Ihan kiva on erilaisiin toiveisiin vastata, jos vaan suinkin osaa.

Kevättalvella Teppo Koivula viestit-ti Las Palmasista Kanarialta, että mieli tekisi pannumyssyä, kun expressokah-vi tahtoo jäähtyä pannussa nopeasti.

Etsintä tuotti tulosta ja Tepolle ja Catalle löytyi sininen pannumyssy, joka on ihan savonrantalaista alkuperää ja sopii hy-vin heidän keittiön värimaailmaan.

Taannoin Teppo viestitti, että olisi kiva saada savonrantalaista hapanleivän-juurta. Soitin oitis Aira Hirvoselle, kos-ka tiesin, että hänen ruisleipänsä loppuu joulumyyjäisissä alta aikayksikön.

Aira toimitti minulle leivänjuurta, jon-ka levitin leivinpaperin päälle ohueksi levyksi ja kuivasin. Kuivattu leivänjuu-ri meni kirjekuoressa Tepolle.

Teppo kertoi tykkäävänsä kovasti siitä, että leivänjuuri on Savonrannalta. Hän oli aikoinaan saanut juuren Monnin-saaren kartanon emännältä Airi Kan-saselta, mutta ajan saatossa juuri oli päässyt tuhoutumaan.

– Paljon hyviä muistoja on Savonran-nalta. Meillä oli Savonrannalla kesä-paikka. Olin 80-luvulla töissä Ravinto-la Koskikarassa ja Monninsaarella eh-din olla metsänharvennushommissa, muistelee Teppo.

Savonrantalaista leivänjuurta KanarialleSavonrantalaista leivänjuurta Kanarialle

Teppo ja Cata asuvat Las Palmasissa, ja kävivät viime kevään korona-ajan Suo-messa.

Raija Heikkilä

Hoivakoti KoivulaSäimenentie 654, Savonlinna050 432 5326 | www.esperi.fi

Säimenentie 654Savonlinna050 432 5326hoitaja 1: 050 475 4153hoitaja 2: 050 475 4168www.esperi.fi

Hoivakoti Koivula

Hyvää joulua!PÄIVYSTÄVÄ TAKSI 044 558 3000 KELA TAKSI 0800 302 245

Rauhaisaa jouluaSavonrannan taksit

2727

Kiitollisuuden aiheitaKun tuoli särkyi, on hyvä, että edes istuinosa jäi ehjäksi ja uusiokäyttöön. Heiluvat ja huterat jalat saivatkin jo mennä omia menojaan.

Elämän jano näkyy kaikessa syksyn sadonkorjuun tuotteissa. Mustikat olivat isompia kuin miesmuistiin, puolukat punastelivat innois-saan ja herukat heruttivat likimustaa mehuaan ’maijassa’ runsaasti.

Airojen kolahdus kaukaa tyynellä rannalla saa mielen herkistymään ja virkistymään.

Onnen häivähdys hypähtää mieleen – joku on päässyt perille.

Auringon viipyilevät iltaiset pitkät säteet luovat ihania kontrasteja lähellä ruskeaa olevaan maisemaan. Värit terästyvät kauniisti juuri ennen pimeän saa-pumista.

PimeäPimeä lähestyy salakavalasti. Vielä äsken tuo aurinko oli niin korkealla ihoa polttaen,mutta nyt se jo hiipii metsän reunan taakse. On kiirehdittävä nopeasti seuraavan mäen laelle nauttimaan vielä hetken sen kirkkaudesta. Ihmeellinen maisema, taivas hehkuu hetken punaisena. Sitten kaikki pimenee.Alkaa yö. Elämä hidastuu, pimeässä kulku käy hitaaksi kompuroinniksi. On aika levätä odottamaan seuraavaa päivän koittoa ja auringon nousua.

Kerimäen ja Savonrannan välillä 9.9.2020 Anne Käyhkö

Marraskuun iltatarinaSumu sitoo maiseman pikkuruisen pieneksi. Synkkä musta ilta luo rauhan. Elinpiiri käpertyy sisälle tupaan television, iltateen ja luokseen kutsuvan sohvan uumeniin. Tässä on hyvä olla, odottaa päivän lyhenemisen loppumista, sen pesäpäiviä ja kukon askeleen verran pidempää tapania.

18.11.2020

MietteitäYksinäinenkirjoittaasulkeepostittaaei vastaanottajaakirjoitti itselleen jotain kaunista,lämmintä, lohduttavaa-lukiessaankyyneleitä pyyhki-

Onnenmurusettiskipöydällä,kiusankappaleina,arkisissa-miten punainen onkaan omenan poski-

Marraskuu 2020 Kerttu Kyöttinen

2828

Joskus elämä raapaisee syvältä ja on vaikea nähdä iloa ja onnea elämässä. Läheisen sairastuttua vakavasti elämän arvot muuttuvat kokonaan ja hetkes-sä elämisen merkitys korostuu entises-tään. Tuollaisena hetkenä tulee mieleen ajatus; Miten voisin auttaa, tukea, loh-duttaa ja tuottaa pientä iloa. Tuosta ajatuksesta syntyi idea neu-loa villasukkia ALS-lihasrappeutuma sairauteen sairastuneille. Aikani päh-käiltyä ideaa haastoin muutaman neu-lomista rakastavan ystäväni ” hyvän te-kemiseen”. Heti viestin lähetettyäni jo kaksi innokasta neulojaa Tuula Perttu-la ja Taina Kangas vastasivat haastee-seeni lähtevänsä ilomielin mukaan tä-hän projektiin. Lähetettyäni Raija Heikkilälle vies-tin, ajattelin että hän ahkerilla käsillään neuloisi varmaan pari sukkaparia lah-joitettavaksi. Yllätyksekseni Raija eh-dottikin, että Savonrannan Martat voi-sivat osallistua tähän kampanjaan. Niinpä sitten aloitin keräämään lan-koja noihin sukkiin, mm. sisareni Irma ja Kirsti osallistuivat lankojen lahjoi-tustalkoisiin ilomielin ja sain kerättyä suuren määrän neulottavia lankoja va-paaehtoisille neulojille. Niinpä lankalaatikot kulkivat pos-tissa kotiosoitteeseeni, josta jaoin ne eteenpäin. Tuulan ja Tainan lisäksi Savonran-nan Marttojen aktiiviset naiset: Pirk-ko Herranen, Anne Behm, Elvi Silven-noinen ja Raija Heikkilä tekivät valta-

Suurella sydämellä

van työn neuloessaan ja lahjoittaessaan hyvää ALS-potilaille. Tuloksena neuletalkoista oli, raidal-lisia, sydämellisiä ja riemunkirjavia sukkia yli 20 paria. Uskon että jokaisen sukansilmukkaan oli neulottu rakkaut-ta, uskoa ja toivoa antamaan ALS-poti-laille voimaa jaksaa arjen keskellä. Sitten tulikin vastaan kysymys; Mi-ten lahjoittaa sukat eteenpäin? Liityt-tyäni ALS-vertaistukiryhmään julkai-simme siellä sukkarivistön kuvan ide-

alla että jokainen joka haluaa sukat voi laittaa yhteystietonsa meille. Sukka-tilauksia alkoikin heti tulla tasaisella vauhdilla ja joitakin sukkia kuvion pe-rusteella olisi mennyt useampikin pari. Varsinkin sydänsukat olivat todella ky-syttyjä. Kaikkia toiveita ei pystytty to-teuttamaan, mutta jokainen, joka su-kat halusi, sai lämmikettä varpaillensa. Näin saimme sukat toimitettua eteen-päin.

Tämä projekti eli, oli ja miltei unohtui, kunnes Johanna Kainulainen julkai-si ALS- tukiryhmän face sivulla kuvan jossa hänellä oli lahjoitetut sukat jalois-saan. Se herätti tunteen kuinka pieni-kin voi olla suurta, kuinka vähällä vai-valla voi tuottaa hyvää mieltä ja kuin-ka suuria sydämellään voi saada aikai-seksi. Nykyhetken tilanteestaan Johan-na kertoo: Asun Helsingissä, olen 57v. Tauti alkoi raajojen voimien heikenty-misenä keväällä -19, sekä lihasten ny-kimisenä. Nyt liikun iloisesti rollaat-torin ja pyörätuolin mahdollistamana. Yritän olla menoissa mukana, iloita sii-tä mikä vielä on mahdollista. Tyylipis-teitä en enää kerää, paitsi noissa sukis-sa! Lämpimät ja kauniit! Kiitos.

Minkälainen sairaus on Johannan sairastama ALS?

ALS eli amyotrofinen lateraaliskleroo-si tai motoneuronitauti on liikehermo-soluja vaurioittava etenevä sairaus, jo-

Johanna Kainulainen julkaisi ALS-tu-kiryhmän facesivuilla kauniin kiitoksen neulojille kuvan kera. ”Kiitos vielä äi-deille ja äitien kavereille! Ovat lämmit-tämässä varpaita - ja mieltä - joka päi-vä! ¤”

2929

ALS-potilaille lahjoitettavia sukkia neulottiin yli 20 paria.

hon ei ole parantavaa hoitoa. Keski-määräinen elinikä oireiden alkamises-ta on 2–5 vuotta. Taudin epätyypilli-sissä muodoissa elinikää voi olla yli 10 vuotta. Sairaus on yleensä satunnai-nen (90 %) eli sporadinen, mutta siitä tunnetaan myös perinnöllinen muo-to FALS (5–10 %), jolloin ALSia esiin-tyy myös perheen tai suvun muilla jä-senillä.

ALS-sairauden muokatessa perheeni elämää, voin avata kiitollisuuden ha-nan sydämessäni ja kiittää kaikkia tä-hän sukkaprojektiin osallistuneita. Mi-käli ”pikkulintujen lauluihin ” on usko-mista, ALS-potilaille lahjoitetaan lähi-aikoina myös säärystimiä ja kämmek-käitä, joita sukkien neulojat ovat syk-syn aikana neuloneet.

”Kaikista tärkeimmät varpaat varmaan on ystävän armaan.Joka silmuun neuloin rakkautta vähän eikä se jää tähän,sirottelin lankaan enkeleitä ne suojaavat teitä.”

Kerttu Kyöttinen

30

Tikkataulu ja tikat ovat tuttuja monel-le suomalaiselle omakotitalon tai ke-sämökin omistajalle. Lajissa myös kil-paillaan aivan Suomen mestaruuksis-ta asti. Savonrannalla elää ja asuu tikanhei-ton vuoden 2020 naisten A-sarjan Suo-men mestari. Näillä meriiteillä Jasmin Suomalainen, 26, valittiin toistami-seen vuoden tikkaurheilijaksi. Ensimmäisen kerran hän saavutti Suomen mestaruuden nuorten sarjas-sa lajina 50-tikka vuonna 2009. Sama-na vuonna voitto tuli myös lajin mara-tonissa eli 250-tikassa. Vuodesta 2009 alkaen hän voit-ti kaikki nuorten henkilökohtaiset Suomen mestaruudet eli 50-, 125- ja 250-tikkasarjat vuoteen 2012 saakka. Samana vuonna 2012 hänet valittiin ensimmäisen kerran vuoden tikkaur-heilijaksi. Tikkaurheilua järjestää Suomen Tikkaurheiluliitto, joka nimeää joka vuonna vuoden nuoren, nais- ja mies-tikkaurheilijat, joista valitaan vuoden tikkaurheilija. Tikkaurheilua Jasmin kokeili ensim-mäisen kerran vuonna 2003 isänsä innoittamana. Isä Jorma Suomalai-nen oli aloittanut tikanheiton kolme vuotta aiemmin. Ensimmäiset harjoi-tukset tehtiin kolmesta metristä, siirty-en kolmeen ja puoleen metriin ennen kisaheittomatkaa neljää metriä. Tämä auttoi käden koordinaation kohdal-leen.

Jasmin Suomalainen: Vuoden tikkaurheilija 2020

Jasmin Suomalainen on palannut suomalaisen tikkaurheilun hui-pulle.

31

Jasmin Suomalainen: Vuoden tikkaurheilija 2020 Toden teolla lajista ja kilpailemisesta Jasmin innostui uransa toisessa kilpai-lussa vuoden 2004 tammikuussa. Vaik-ka sijoitus ei ollutkaan hyvä, palkin-noksi saatu pokaali sytytti kilpailuvie-tin, joka roihuaa edelleen. Hän sanookin, että nuorten kisojen palkintoihin pitäisi satsata kunnossa jokaisessa kisassa. – Kunnollisten pokaalien lisäksi pienet herkut, kuten suklaa, innostaisi-vat varmasti lisää kilpailijoita. Hän kertoo lähimpien kilpakump-paniensa olevan reilusti itseään van-hempia. – Tässäkin lajissa ikäjakauma van-henee koko ajan. Isä-Jorma jatkaa seuraa edelleen tyt-tärensä harjoittelua ja antaa harjoitus-vinkkejä esimerkiksi heittoasentoon. Perheeseen kuuluvat lähes viisi- ja yksivuotiaat tyttäret rytmittävät nykyi-sin urheilua. Lasten läsnä ollessa ei voi harjoitella ilman hoitajaa, paras har-joittelupaikka onkin lasten mummo-lassa. Kisamatkat ovat omaa aikaa, pois perheen parista. – Suomen mestaruuskisojen alle pi-tää saada vähintään yksi kisa, jos ha-luaa menestyä, toteaa Jasmin monen vuoden kokemuksella. Korona heitti oman haasteena kulu-van vuoden kisaohjelmaan, ja monet kisat peruttiin. Oman tason ja kilpailu-rytmin ylläpito tarkoitti pitkiä kilpailu-matkoja Länsi- ja Keski-Suomeen. Vii-meisin kilpailu oli Heinolassa, jonne

matkaa oli 250 km yhteen suuntaan. Tikkakisat käydään aina sisätiloissa Suomen Tikkaurheiluliiton hyväksy-millä välineillä. Kisatikka saa painaa enintään 25 grammaa ja tikkatauluna on suomalainen Pakkaus Piippo Oy:n valmistama tikkataulu. Jasmin kertoo, että hän on saanut palautetta siitä, miten huonoja tuloksia kisoissa heitetään. – Kotona tulee kuulemma paljon parempia tuloksia. Mutta kilparadalla on toinen tilan-ne kuin kotipihassa. Kilpailutilanteessa muut kilpailijat ja katsojat tuovat oman jännityksensä, joka on osattava sulkea pois suorituksesta, lisäksi eri kisa muo-tojen kesto on erilainen. – Jos heittää 250-sarjaa, eli ns. lajin maratonsarjaa, jossa heitetään 50 ker-taa 5 tikkaa, näiden yhteenlaskettu tu-los on lopullinen tulos, siinä ei voi höl-lätä missään tilanteessa. Kilpailukausi alkaa tammikuussa ja päättyy marraskuussa. Jokaiseen kil-pailuun on keskityttävä erikseen, pi-dettävä yllä kilpailuvire ja palaudutta-va edellisestä kilpailusta. Kansallisissa kilpailuissa heitetään 25 ja 125 tikkasarjoja. 25 tikan kilpai-lussa heitetään viisi viiden tikan sarjaa, ja 50 tikan kilpailussa kahden kierrok-sen tulokset lasketaan yhteen. Lajin 25, 50, 125 ja 250-sarjat heite-tään aina viidellä tikalla. Jasmin ker-too pitävänsä eniten 125 tikasta, jossa heitetään 25 viiden tikan sarjaa, mutta

myös ns. maratontikasta eli 250 tikas-ta hän pitää. Kisoissa on oma rytmi, johon vai-kuttavat myös muut kilpailijat, sillä jo-kainen toimii vuorollaan kilpakump-panin ratatuomarina kirjaten tulokset muistiin. Lehdistökin voi vaikutta ja samoin muut järjestelyt. Kun perheellisenä käy vuorotyössä kaupassa Savonlinnassa, on harjoitte-luaika hyvän suunnittelun tulosta. Toisen lapsen syntymän jälkeen hän nosti määrätietoisesti omaa tasoaan ja tänä vuonna on pystynyt pysymään sii-nä, mistä tuloksena Vuoden tikkaur-heilija titteli. – Lasten takia en ole käynyt paljon kaukana olevissa kisoissa. Kisamatka vaatii aina hyvän valmistautuminen eli edellisen päivänä töissä aamuvuoron tai vapaapäivän, ja pitkät matkat yöpy-misiä. Jasmin edustaa Ilmajoen tikkaker-hoa, ja on harrastanut lajia jo 16 vuot-ta. Tällä hetkellä ohjelmassa on palau-tumista ja taukoa heittämisestä. Ensi vuoden tammikuussa alkavaa kisakautta varten harjoittelu alkaa jou-lukuun puolivälissä. Myös tikanhei-tossa voi mennä ylikuntoon, silloin ei auta kuin pitää väliä, toteaa rutinoitu-nut kilpailija. Jos laji alkaa kiehtoa, hän kehottaa katsomaan tikkaurheilun nettisivuilta löytyviä seuroja, ja niiden yhteystietoa sekä harjoitteluaikoja, joihin voi men-nä mukaan.

32

Puol’villasia huiveja jälleen saatavilla

32

Aila Hytönen kehuu miehensä Ta-pani Hytösen aikoinaan tekemää puol’villasta huivia ja kertoo itse käyt-tävänsä sitä edelleen. – Sifonkisilkkinen huivi menee pie-neen tilaan ja kulkee helposti mukana. Tarvittaessa sen voi levittää hartioilleen, villa lämmittää mukavasti näin, sanoo Hytönen ja heilauttaa kassistaan kau-niin tummansinisen huivin hartioilleen. Hytösen mukaan 2000-luvun alussa tehty huivi toimii talvella lämmikkeenä ja kesällä viilentäen villan tavoin. Hä-nellä huivi kulkee lähes aika mukana.

Puol’villasen huivin syntyhistoria kul-kee savonrantalaisen jouhikon muka-na. Jouhikko-yhtye Puol’villaset soit-ti itse tekemiään jouhikkoja ja tarvitsi yhtenäisen esiintymisasun keikoilleen. Huivi valikoitui kaikille sopivaksi asus-teeksi. Koska jokainen soittaja oli tehnyt itse soittimensa, myös esiintymisasus-te tehtiin itse puoliksi silkistä ja puolik-si villasta, puol’villanen huivi. Jokainen sai tehdä mieleisensä värimaailman huiviin erivärisillä huovutusvilloilla.

Jouhikon valmistus alkoi, kun Hilkka-Liisa Pitkäselle A. O. Väisänen Sympo-siumia suunnitellessaan hänelle syntyi ajatus nostaa jouhikkoperinne esiin Sa-vonrannalla. Koska savonrantalainen jouhikko on saanut alkunsa viulunsoit-taja Juho Villaselta (1846–1927), myös 2000-luvun soittajat rakensivat soitti-mensa itse. Villasen soittimen, nuotteja ja soit-toa tallensi puolestaan arkistoihin mu-siikkitieteilijä professori Armas Otto Väisänen (1890–1969), jonka synty-mästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 130 vuotta.

Juhlavuoden kunniaksi Savonrannan kirkossa järjestettiin konsertti 22.11. Savonrannan kirkossa. Huiveja on ol-

lut myynnissä Vuokalan myllyn käsi-työmyymälässä, mutta ne ovat loppu-neen sieltä. Lions Club Savonrannan nai-set aktivoituivat huovuttamaan lisää puol’villasia huiveja myyntiin. Kaik-ki talkoilla tehtävät uudet huivit mene-vät myyntiin, ja niiden tuotto käytetään hyväntekeväisyyteen. – Näitä on kysytty myymälästä, kun kaikki entiset huivit on myyty pois, osoittaa Helena Parkkinen pöydällä edessään olevaa keskeneräistä huivia.

Materiaalin hankinta talkoisiin kävi helposti, sillä monilla oli tarpeita van-

hastaan omasta takaa. Talkoopaikal-la Savonranta-talolla olikin pitkä pöy-tä täynnä eriväristä huovutusvillaa ja muita tarpeita. Valmistus aloitetaan valitsemalla hui-vi, jonka päälle asetellaan mieluisan vä-riset villakuidut ohuena nauhana. Tar-vittaessa molempia voidaan värjätä. Huopumista varten tarvitaan muovia, vettä ja emäksistä pesuainetta sekä han-kaamista. Villakuidut tarttuvat huovut-taessa kauniisti kiinni ohueen silkkikan-kaaseen. Jokainen valmistuva huivi on uniikki tekijänsä näköinen ja tuntuinen. Savonranta-talo todettiin huovutuk-seen sopivaksi askartelutilaksi, siellä

Aila Hytönen ja Helena Parkkinen nauttivat käsillä tekemisestä ja huivien huovu-tuksesta.


33


33

on tilaa niin kuivatyönätehtävälle vil-lakuitujen asettelulle, kuin märkätyönä tehtävälle huovutukselle. Ensimmäi-sen kerran talkoissa olivat Parkkisen ja Hytösen lisäksi Raija Heikkilä, Mir-

jam Käyhkö, Ulla Lindell, Jaana Tyrmi ja Aila Wägar.

Naisten huovuttaessa huiveja leijo-namiehet järjestivät diabeteskävelyn Sa-halammen ympäri. Pekka Ihalainen toi-mii tällä hetkellä klubin presidenttinä.

Materiaalirunsautta puol’villasia huive-ja varten.

Kaikki LC Savonrannan tekemät hui-vit ovat myynnissä Käsityömyymäläs-sä Vuokalan myllyssä. Jos myymäläs-sä ei ole sopivan väristä huivia, toivei-ta otetaan vastaan. Huiveja tehdään tar-vittaessa uudestaan talkoilla myyntiin menekin mukaan. Naiset lupasivat ko-koontua toistekin saman asian tiimoilta. – Huivi olisi hyvä joululahja, vink-kaa Parkkinen.

Huovutus on menetelmä, jossa vil-lakuidusta valmistetaan huopaa. Huopuminen tapahtuu yleisimmin lämpimän veden, emäksisen ai-neen ja mekaanisen muokkauksen avulla. Villa on ainut tekstiilikuitu, joka huopuu. Huovan ominaisuu-det ovatkin vahvasti sidoksissa vil-lan ominaisuuksiin. Villakuidun erikoisominaisuus vanuminen, eli huopumiskyky, on mahdollista villakuidun rakenteen ansioista. Villakuitu on pinnaltaan suomuista, ja huovutus perustuu villakuitujen suomujen takertumi-seen toisiinsa mekaanisen muok-kauksen aikana. Kun villakuitu-ja hierotaan toisiaan vasten läm-pimässä vedessä, suomut ovat auki ja kuidut takertuvat toisiinsa. Kyl-mällä vedellä huuhdottaessa kui-dun suomut sulkeutuvat ja kiinnit-tyvät toisten kuitujen suomuihin, jolloin muodostuu huopaa. Villa-kuidun vanuvuus liittyy olennai-sesti villakuituvalmisteen kutistu-miseen. Lähde: Wikipedia

Samalla aikaa, kun Savonranta talossa huovutettiin huiveja torilla, tempaistiin diabeteskävelyn merkeissä. Osa LC Sa-vonranta jäsenistä jakoi tietoa sairau-desta, ja innosti ihmisiä liikkumaan Sa-halammen ympäri. Kaikille kävelijöille tarjottiin kahvia ja tuoreita sämpylöitä.Valmis huivi on kevyt, mutta kuohkea, lämmin muttei hiostava.


34

Puhelin: 040 512 9952

Sähköposti: [email protected]

Sakke Väntsi Kangastie 1, 58300 Savonranta

Monialapalvelua

Likakaivojen tyhjennyksetlumien linkous

teiden lanaukset ja puunajot traktorilla

URHO KÄYHKÖHankalahdentie 60, 58300 SAVONRANTA

Puh. 0500 318 842

Mökkien silmälläpidot, siivoukset ja lumityötKotisiivoukset, kauppa-asiointipalveluRantatontteja myynnissä

[email protected]

Mökkitalkkarit Marko ja Marja

Sähköurakointi Aki SairanenSavonranta Puh. 0500 917839

[email protected]

SÄHKÖTYÖT

Mikko KäyhköSavonrantaPuh. 0440 979 [email protected]

SÄHKÖURAKOINTIA

RAKENNUSPELTITYÖT-TIKKAAT JA KATTOTURVATUOTTEET

-KATTOPELLIT JA KATTOREMONTIT-SADEVESIKOURUT JA TARVIKKEET

- LUMENPUDOTUKSET KATOILTA

Teollisuustie 558300 Savonranta0400 192 [email protected]

3535

- Teiden auraukset, lanaukset ym. kunnostukset- Tienreunojen raivaus energiapuukouralla tai ketjumurskaimella- Soraa, multaa, täytemaata- Jätevesijärjestelmät ym. kaivinkonetyöt- Tonttien raivaus ja risujen/puiden ajoa- Mökkitalkkarityöt

Pyydätarjous Pyydä

tarjous

Savon Piippu Oy

www.savonpiippu.com

NUOHOUS-PALVELUAMYÖS ILMANVAIHTO-

KANAVIEN PUHDISTUKSET,

SÄÄTÖ- JA MITTAUSTYÖT

Ajanvaraukset:klo 9-14 numeroon 044 517 3010

spostilla: [email protected]://savonpiippu.com/tilaus

Kuukausivuokra alkaen 3 €/m2.

PAKKASET TULEVAT!LÄMPÖPUMPUTALK 1399 € ASENNETTUNA

avoimesti puolueellinen savonrannan asukkaiden ja

Documents