auli bläuer: suomen karja ennen suomenkarjaa (suomenlehmäpäivä 14.2.2014)
DESCRIPTION
Auli Bläuerin esitys Suomenlehmäpäivässä 14.2.2014 JokioisillaTRANSCRIPT
Suomen karja ennen suomenkarjaa.
Nautojen varhainen historia ja
merkitys arkeologian
näkökulmasta.
Auli Bläuer Turun yliopisto, arkeologian laitos
Pronssikausi
Arkeologinen luumateriaali
Rautakausi Keskiaika Uusi aika
1500 jKr. 1500 eKr. 0 2000 jKr.
DNA-tutkimus ja isotooppitutkimus
Kirjalliset &
kuvalliset
lähteet
NAUTA SUOMESSA
Villi kantamuoto: alkuhärkä (kuollut sukupuuttoon)
Tresset & Vigne 2011: Last hunter-gatherers and first farmers of Europe. C. R. Biologies
334, 182–189
4000
eKr.
2800
eKr.
2300
eKr.
2000
eKr.
NAKKILA,
SELKÄKANGAS:
RÖYKKIÖ JA HAMPAAT
Ei navetoita - laumaelämää
Vasikka läsnä lypsettäessä
Sopeutuminen pohjoisiin
olosuhteisiin
KARJA KESKIAJALTA 1700-LUVULLE
Peltoviljelyn merkityksen
kasvaminen
Voikauppa
Asutuksen tihentyminen
Nälkäruokintaa
NAUTA SUOMESSA
Eläimet jäivät pieniksi
- keski- ja uudella ajalla
lehmän keskimääräinen
säkäkorkeus vain noin
101 -106 cm
Nykyiset suomenkarjan
eläimet ovat
säkäkorkeudeltaan noin
123-130 cm
NAUTA SUOMESSA
Teuraspainojen avulla
keskiaikaiseksi elopainoksi
on arvioitu noin 125-175 kg
Nykyinen lypsyrotuinen
lehmä painaa noin 500-600
kg.
MAIDONTUOTANTO
* = arvio.
Kyntäjä, Juho: Tuotosseurannan tulokset ja lehmien rehunkulutus vuonna 2002. Nauta, 2003, 33.. vsk, nro 2, s. 32. ProAgria Suomen kotieläinjalostusosuuskunta. Veijonen, Pirkko: Karjantarkkailun tuloksia Pohjoismaissa 2002. Nauta, 2003, 33.. vsk, nro 2, s. 35. ProAgria Suomen kotieläinjalostusosuuskunta. Soininen 1974: Vanha maataloutemme. Säihke 1963: Varsinais‐Suomen maanviljelys ja karjanhoito 1500‐luvulla. Varsinais‐Suomen historia V, 5‐6: 7‐69; Brenner, A. 1953. Sjundeå sockens historia. Siuntio, 388.
Lehmä Maidontuotto keskimäärin/vuosi
Nykyinen ayshire 7976 kiloa
Nykyinen holstein-friisiläinen 8442 kiloa
Nykyinen suomenkarja 6350 kiloa
Ayrshire v.1884 1824 litraa
Maatiaisrotu v. 1884 1737 litraa
1700-luku -1800-luvun alku 250-550 litraa *
1500-luku 300-350 litraa *
NAUTOJEN VÄRI KESKIAJALTA 1700-
LUVULLE
(Puna)ruskea
Punakirjava
Musta
Mustankirjava
Harmaa/vaalea
Valkoinen Kirjava
NAUTA SUOMESSA
Niukkuuteen sopeutunut karjakanta
piti puolensa ulkomailta tuotua karjaa
vastaan aina 1800-luvulle saakka.
Kun olosuhteet muokattiin karjalle
sopiviksi, ei vaadittu enää paikallisiin
olosuhteisiin sopeutuneita eläimiä.
Suomenkarja on olennainen osa
maamme asutushistoriaa.
KIITOS! Yhteistyössä:
Suomen Akatemian
FinnARCH- projekti
MTT
Turun yliopisto arkeologian
laitos