ASEMAKAAVAT Jyväskylässätoimintaohje asemakaavoja laadittaessa

2

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI - KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT - ASEMAKAAVOITUS

Asemakaavoitusprosessityöryhmä:Ilona SassiMauri HähkiöniemiPaula JulinJussi Sievänen

3/2014

© Jyväskylän kaupunki - Asemakaavoitus

3

ASEMAKAAVAT Jyväskylässä

toimintaohje asemakaavoja laadittaessa

4

5

SISÄLLYSLUETTELO

JOHDANTO 7

1. KAAVOITUKSEN KÄYNNISTYMINEN 91.1 Kaavoituksen käynnistyminen 91.2 Alkutoimet 10

2. ALOITUSVAIHE 122.1 Lähtötietojen selvitys 122.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatiminen ja sisältö 122.3 Maankäyttösopimus 132.4 Sisäinen aloituskokous (SILLI) 132.5 Kaavan vireilletulosta ilmoittaminen 142.6 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 14

3. LUONNOSVAIHE 163.1 Asemakaavan sisältö 163.2 Kaavaluonnoksen laatiminen 163.3 Vaikutusten arviointi ja selvitykset 173.4 Sisäinen aloituskokous 173.5 Kaavaselostus 183.6 Kaavaluonnos lautakunnassa 193.7 Luonnosvaiheen kuuleminen (nähtävilläolo) 19

4. EHDOTUSVAIHE 224.1 Kaavaluonnoksesta saatu palaute 224.2 Kaavaehdotuksen laatiminen 224.3 Kaavaselostuksen päivittäminen 224.4 Kaavaehdotus lautakunnassa 224.5 Kaavaehdotus julkisesti nähtävillä 234.6 Kaavaehdotuksesta saatu palaute 244.7 Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu 24

5. HYVÄKSYMISVAIHE 255.1 Lautakuntakäsittely 255.2 Maankäyttösopimuksen hyväksyminen 265.3 Kaupunginhallituksen käsittely 265.4 Kaupunginvaltuuston käsittely 265.5 Arkistoitavat kaava-asiakirjat 27

6. KAAVAN VOIMAANTULO 286.1 Valitusaika 286.2 Osittainen voimaantulo 286.3 Jatkovalitukset 296.4 Keski-Suomen ELY -keskuksen oikaisukehotus 29

7. TOIMENPITEET 30

LIITTEET 31

6

ASEMAKAAVOITUSPROSESSIN ETENEMINEN JAOSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET

KAAVANLAADINNAN ERI VAIHEISSA

MERKITTÄVÄTASEMAKAAVAT

(VALTUUSTOKAAVAT)

MERKITYKSELTÄÄN VÄHÄISET

ASEMAKAAVAMUUTOKSET(LAUTAKUNTAKAAVAT)

MILLOIN JA MITENVOIN OSALLISTUA

Palautteen antaminen osallistu-mis- ja arviointisuunnitelmasta

kaavan suunnittelijalle(palautetta voi antaa ennen kaavaehdotuksen nähtäville

asettamista)

Mielipiteen esittäminenkaavaluonnoksesta

kaavan suunnittelijalle(nähtävilläolon aikana)

Muistutuksen jättäminen kaava-ehdotuksesta lautakunnalle

(nähtävilläolon aikana)

Mahdollisuus valittaa hyväksy-mispäätöksestä Hämeenlinnan

hallinto-oikeuteen

ALOITUSVAIHE

- Kaavoituksen käynnistyminen- Osallistumis- ja arviointisuun-

nitelman laatiminen- Vireilletulostailmoittaminen

LUONNOSVAIHE

- Kaavaluonnoksen valmistelu- Luonnosvaiheen

nähtävilläolo

EHDOTUSVAIHE

- Kaavaehdotuksen valmistelu- Lautakuntakäsittely

- Kaavaehdotus julkisestinähtävillä

HYVÄKSYMISVAIHE

- Lautakunta hyväksyy kaavan

ALOITUSVAIHE

- Kaavoituksen käynnistyminen- Osallistumis- ja arviointisuun-

nitelman laatiminen- Vireilletulostailmoittaminen

LUONNOSVAIHE

- Kaavaluonnoksen valmistelu- Lautakuntakäsittely

- Luonnosvaiheennähtävilläolo

EHDOTUSVAIHE

- Kaavaehdotuksen valmistelu- Lautakuntakäsittely

- Kaavaehdotus julkisestinähtävillä

HYVÄKSYMISVAIHE

- Kaupunginhallituksenkäsittely

- Kaupunginvaltuustohyväksyy kaavan

7

JOHDANTOMaankäyttö- ja rakennuslaki on yksi kaavoi-tustyön keskeisistä laeista. Sen tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympä-ristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudel-lisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Tavoitteena on myös turvata jokaisen osal-listumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asi-antuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tie-dottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.

Alueiden käytön suunnittelun tavoittee-na on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää (MRL 5 §):1. turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaa-lisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luo-mista;2. yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta;2 a. riittävän asuntotuotannon edellytyksiä;3. rakennetun ympäristön kauneutta ja kult-tuuriarvojen vaalimista;4. luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä;5. ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä;6. luonnonvarojen säästeliästä käyttöä;7. yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää raken-tamista;8. yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta;9. elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä;10. palvelujen saatavuutta; sekä11. liikenteen tarkoituksenmukaista järjestä-mistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja ke-vyen liikenteen toimintaedellytyksiä.

Tämän oppaan tavoitteena on yhdessä liittei-den, malliasiakirjojen ja työvaiheiden tarkis-tuslistan kanssa toimia asemakaavoituksen työohjeena ja kaavojen laadun varmistajana. Opas toimii myös uusien työntekijöiden pe-rehdyttämisessä työtehtävien hoitamiseen ja kaavoitusprosessin kulkuun Jyväskylässä.

Asemakaavoitusprosessiopas esittelee kaa-voituksen työvaiheet pääpiirteissään. Ase-makaavoitusprosessi on jatkuvasti kehittyvä

ja kehitettävä toimintamalli, joka elää lainsää-dännön, toimintatapojen ja kaupungin orga-nisaation muuttuessa. Yksityiskohtaisempia työskentelyohjeita sisältävät liitteet ja mal-liasiakirjat julkaistaan vain sähköisessä muo-dossa, jotta niiden ajan tasalla pitäminen jat-kuvassa muutoksessa olisi joustavaa. Liitteitä säilytetään Kaavataskun kaavoitusprosessille varatussa kansiossa.

Jyväskyläläistä kaavoitussanastoa:

Aatami/Aatu/AskiKaupungin yhteinen asiakirjojen käyttöarkis-to. Asemakaavoituksessa käyttöarkistoon tal-lennetaan lähinnä kokousmuistioita.

KAASUKAASU eli asemakaavoituksen kaavasuunnit-telu- ja tiimipalaveri pidetään pääsääntöisesti kaksi kertaa kuukaudessa, ja sen vetäjänä toi-mii asemakaavapäällikkö. KAASUssa keskus-tellaan muun muassa kaavoista tai saapuneis-ta kaavamuutoshakemuksista sekä nimetään suunnittelijat haettuihin kaavamuutoksiin. Suunnittelijat voivat tuoda kaavasuunnitte-lupalaveriin keskusteltavaksi ja mietittäväksi suunnitelmia tai ajankohtaisia asioita, joista halutaan kuulla muiden mielipiteitä ja ajatuk-sia.

KaavataskuKaavoituksen oma tietoarkisto(\\puu\kaava$).Kaavataskuun tallennetaan kaikki kaavan valmisteluun liittyvä aineisto. Kaavataskus-ta tulee löytyä aina viimeisin versio kustakin virallisesta asiakirjasta ja kaavakartasta. Kaa-vataskuun on annettu oikeuksia myös joillekin muiden vastuualueiden henkilöille, jotka ovat keskeisesti mukana kaavaprosessin läpiviemi-sessä. Kaavataskun käyttöohje on liitteenä 21.

Maankäytön toteuttamisohjelma (Kymp-piR)KymppiR –ohjelma on Jyväskylän maankäy-tön toteuttamisohjelma seuraavalle kymme-nelle vuodelle. Ohjelman keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden toteuttamisjärjes-tystaulukot ja –kartat perusteluineen. Ohjel-man tarkoituksena on varmistaa asuintonttien riittävyys, edistää kaupunkistrategiassa linjat-tua hallittua kasvua, yhteen sovittaa tonttien luovutusta ja palveluiden toteuttamista sekä jatkuva hallintaprosessi. Ohjelma kulkee ker-

8

ran vuodessa luottamushenkilökäsittelyssä, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmis-telutyön yhtenäinen suunta. Ohjelman sisäl-tö vaihtelee vuosittain, mutta seuraavat yleis-piirteiset tavoitteet säilyvät:

• tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoi-sesti eri puolella kaupunkia ja mahdollistavat asuntotuotannon monipuolistamisen • sosiaalista eheyttä turvataan ja kaupungin

eri osien erityispiirteet huomioidaan • yhdyskuntatekniikan investoinnit ovat en-

nakoituja • uusien alueiden ohjelmoinnissa huomi-

oidaan asumisen lähipalvelujen riittävyys ja saatavuus

KymppiR –ohjelma tuottaa lähtökohtia kaa-voitusohjelmalle, maanhankinnalle, inves-tointiohjelmille, viherpalveluohjelmalle ja palveluverkkojen muutoksien valmisteluun. Ohjelmaa valmistelee erillinen valmisteluryh-mä, johon kuuluu jäseniä strategisesta suun-nittelusta, asemakaavoituksesta sekä tontit ja maanhallinnasta.

SILLISisäisessä aloituskokouksessa eli SILLIssä kä-sitellään alkavia kaavahankkeita ja niiden osal-listumis- ja arviointisuunnitelmia sekä luon-noksia. SILLI pidetään pääsääntöisesti kerran kuukaudessa, ja siihen osallistuvat kaupungin eri toimialojen edustajat.

TiedotuslehtiJyväskylän kaupungin tiedotuslehti ilmestyy 4 - 6 kertaa vuodessa. Jokaisessa numerossa julkaistaan kaavoituskatsaus, jossa ilmoitetaan vireille tulevat kaavat ja kerrotaan tekeillä ole-vien kaavojen käsittelyjen etenemisestä.

Tekla GISKaavojen rekisteri- ja karttatiedon ylläpitojär-jestelmä, jota kutsutaan myös vanhalla nimel-lä Xcity.

WebmapKaupungin sisäisessä käytössä oleva selain-pohjainen paikkatietopalvelu(http://totomap/webmap/).

ALO

ITU

SVAI

HE

9

1. KAAVOITUKSEN KÄYNNISTYMINEN1.1 Kaavoituksen käynnistyminen

Asemakaavoitus käynnistyy joko kaupungin aloitteesta (pääasiassa kaavoitusohjelman kohteita) tai ulkopuolisen tahon hakemukses-ta.

Kaavoituskatsaus / kaavoitusohjelmaKaavoitusohjelma laaditaan kolmen vuoden jaksolle siten, että painopiste on ensimmäi-sessä vuodessa. Ohjelmaan sisältyy tärkeim-mät laatimisvaiheessa tiedossa olevat koh-teet. Kohteiden hyväksymisajankohta on tavoitteellinen, koska projektien aikatauluun vaikuttavat tekijät eivät ole tiedossa kaavoi-tusohjelman laatimisvaiheessa. Kaavoitus-ohjelma tarkistetaan vuosittain. Kaavoitus-ohjelman pohjalta mietitään myös tulevat kaavoitukseen liittyvät selvitystarpeet. Kaa-voitusohjelman ulkopuolella on useita pieniä tai vähemmän merkityksellisiä kaavamuutos-hakemuksia sekä kaupungin omia kaavahank-keita, jotka tulevat vuoden aikana kiireisellä aikataululla.

Kaavoitusohjelma hyväksytään kaupunkira-kennelautakunnassa ja viedään tiedoksi kau-punginvaltuustoon. Kaavoitusohjelma julkais-taan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä ja kaavoituksen internetsivuilla.

MRL 7§ Kaavoituskatsaus Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia kat-saus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsa-us). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toi-met, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen läh-tökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteutukseen.

Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoi-tuksen kannalta sopivalla tavalla.

Asemakaavan muutoshakemusKaavoitusohjelman kohteiden lisäksi laaditaan asemakaavan muutoksia ulkopuolisten taho-jen hakemuksesta. Kaavamuutokset voivat olla kaupunkiorganisaation sisältä haettuja tai ulkopuolisten oikeudenomistajien hakemia. Kaavamuutoshakemukset käsitellään KAA-SUssa, jossa päätetään asemakaavoituksen

kanta kyseiseen kaavamuutokseen ja sovitaan jatkotoimenpiteistä.

Asemakaavan muutoshakemus löytyy sähköi-sesti täytettävänä asemakaavoituksen inter-netsivuilta. Kaavamuutoksen hakijaa ohjeis-tetaan neuvottelemaan asemakaavoituksen edustajan kanssa ennen hakemuksen lähettä-mistä. Hakemus voidaan täyttää ja palauttaa sähköisesti tunnistautumalla järjestelmään esim. verkkopankkitunnuksilla. Hakemus voi-daan myös tulostaa ja toimittaa allekirjoitet-tuna. Sähköisesti ja paperisena vastaanotetut kaavamuutoshakemukset diarioidaan kirjaa-mossa.

Hakemuksesta tehtävistä asemakaavan muu-toksista peritään voimassa olevan hinnaston mukainen korvaus. Suunnittelija merkitsee hakemukseen voimassa olevat taksat, jotka löytyvät kaavoituksen internetsivuilta.

MRL 59 § Asemakaavan laatimisesta perittävä kor-vausJos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yk-sityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai –haltijan aloitteesta, kunnalla on oikeus periä tältä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kus-tannukset.

Kaavoituksen käynnistyminen: • Kaavoitusohjelmaa laadittaessa valitaan

ohjelman kohteisiin suunnittelija. • Muihin vuoden mittaan kaupungin aloit-

teesta tai kaavamuutoshakemuksesta tehtä-viin kaavoihin valitaan suunnittelija erikseen. • Kaavamuutoshakemukset ja aloitetta-

vat kaavoitusohjelman kohteet käydään läpi KAASUssa. • Vapaamuotoisen hakemuksen tehneitä

pyydetään täyttämään virallinen hakemuslo-make.

Asemakaavan muutoshakemuksen perumi-nen ja kielteinen päätösesitys • Mikäli KAASUssa päätetään, ettei ha-

kemuksen mukaista asemakaavan muutosta laadita, tulee hakemuksen peruuttamisesta neuvotella hakijan kanssa. Mikäli hakija ei pe-ruuta hakemustaan, tulee asiasta valmistella kielteinen päätösesitys luottamuselimille vii-pymättä. Kielteisen päätösesityksen valmis-telija päätetään KAASUssa. Vaikutuksiltaan merkittävissä asemakaavoissa päätösesitys valmistellaan kaupunginvaltuustolle ja vaiku-tuksiltaan vähäisissä asemakaavoissa kaupun-

ALO

ITU

SVAI

HE

10

kirakennelautakunnalle. Asemakaavanmuu-toshakemuksesta annettavaan päätökseen voidaan hakea muutosta kunnallisvalituksin. Asiaan liittyvä aineisto tallennetaan kaavatas-kun tietovarastoon ”kielteiset_asemakaavat” –kansioon. • Hakijan peruessa kaavamuutoshakemuk-

sensa toimitetaan kirjallinen peruutus diari-oitavaksi kirjaamoon. Diaariin merkitään asian käsittelyn päättyminen ja päättymisen syy. Alkuperäinen hakemus ja muu kaavamuutok-seen liittyvä aineisto toimitetaan säilytykseen diarioinnin yhteydessä tai suunnittelija säi-lyttää aineistoa itse, jolloin diaariin laitetaan merkintä asiasta. Aineiston säilytysajat löyty-vät vastuualueen arkistonmuodostussuunni-telmasta. Asiaan liittyvä aineisto tallennetaan myös kaavataskun tietovarastoon ”keskeyte-tyt_asemakaavat” –kansioon. • Hakijaa laskutetaan kaavamuutoksen pe-

ruuttamisesta tai kieleisestä päätöksestä voi-massa olevan hinnaston mukaisesti. Suunnit-telija ilmoittaa laskutustiedot laskutuksesta vastaavalle.

1.2 Alkutoimet

Vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavat (kv vai ltk –kaava)Asemakaavan muutokset on jaettu vaikutuk-siltaan merkittäviin ja vähäisiin kaavoihin. Ase-makaavan laajennukset ovat aina merkittäviä asemakaavoja. Vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto ja vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavanmuu-tokset hyväksyy kaupunkirakennelautakunta. Kaupunkirakennepalveluiden johtosääntöön on kirjattu vaikutuksiltaan merkittävinä pi-dettävistä asemakaavoista seuraavasti:

Vaikutuksiltaan merkittävänä pidetään kaa-vaa: a) joka saattaa vaarantaa ympäristön kannalta merkittävien arvojen säilymisen;

b) jolla muutetaan torin, virkistys- tai vesialu-een käyttötarkoitusta eikä kyse ole vähäisestä kaavan toteuttamista helpottavasta tarkis-tuksesta;

c) jolla rakennuskorttelin pääasiallista käyttö-tarkoitusta muutetaan;

d) jolla rakennuksen suurinta sallittua ker-roslukua nostetaan enemmän kuin yhdellä kerroksella tai vastaavasti nostetaan suurinta sallittua rakennuskorkeutta;

e) jolla rakennusoikeutta lisätään siten, että tehokkuusluku nousee pientaloalueella yli 0,5:n tai muilla alueilla rakennusoikeutta lisä-tään yli 1 000 k-m2; tai

f) jolla asemakaavassa annettu suojelumää-räys kumotaan tai muutetaan taikka muutoin poiketaan kaavaan sisältyvästä rakennetun ympäristön suojeluperiaatteesta.

MRL 52 § Asemakaavan hyväksyminenAsemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Valtuuston päätösvaltaa voidaan muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle.

Asemakaavoituksen käynnistämissopimusAsemakaavan käynnistämissopimuksia teh-dään kun pääosa kaava-alueesta on yksityi-sessä maanomistuksessa ja maanomistajia on useita. Käynnistämissopimuksen yhtenä tar-koituksena on sitouttaa maanomistajat pro-sessiin sopimalla kaavoituksen alkuvaiheessa osapuolia velvoittavista asioista.

Rakennuskiellon asettaminenKaupunki voi asettaa alueen rakennuskiel-toon asemakaavan laatimista tai muuttamista varten. Rakennuskiellon tarve pohditaan aina tapauskohtaisesti. Rakennuskiellon asetta-mistarve voi nousta esille jo kaavoitusohjel-maa laadittaessa. Rakennuskiellon voi asettaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan, kuitenkin enin-tään kahdeksaksi vuodeksi (asemakaavan laa-jennukset).

Rakennuskiellon asettamisesta laaditaan lis-tateksti kaupunkirakennelautakunnalle, joka lähettää asian edelleen kaupunginhallituksen päätettäväksi. Voimassa olevista rakennus-kielloista pidetään yllä rekisteri- ja kartta-aineistoa TeklaGIS:ssä.

MRL 53 § Kiellot asemakaavaa laadittaessaAlueelle, jolle asemakaavan laatiminen tai muutta-minen on vireillä, kunta voi määrätä rakennuskiel-lon. Rakennuskieltoalueella maisemaa muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia siten kuin 128 §:ssä säädetään (toimenpiderajoitus).

Rakennuskielto on voimassa enintään kaksi vuotta.

ALO

ITU

SVAI

HE

11

Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pi-dentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan. Kunnan määräämä rakennuskielto kaava-alueen laajentami-seksi voi kuitenkin kestää enintään kahdeksan vuotta.

Rakennuskielto on voimassa myös alueella, jolle on hyväksytty asemakaava tai asemakaavan muutos, kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman.

Alkutoimet kaavoille ja kaavamuutoksille: • Hakemus tallennetaan kaavataskuun. • KAASUssa käydään keskustelu muutok-

sesta ja sovitaan haetuille kaavamuutoksille tekijä ja kaavan kiireellisyys. • Kaavamuutos lisätään anomuksena kaa-

voituksen hallinnointisivuille internetiin: nimi, alue, saapumispäivä, suunnittelija. Hallinnoin-tisivuille voidaan lisätä samalla myös kaavan perustiedot ja tavoitteet sekä sijaintikartta. • Asemakaavakohteelle otetaan kaava-

tunnus (tarkistetaan käytössä olevat kaava-tunnukset TeklaGIS:stä + kaavan numeroin-tiluetteloista) ja kohde lisätään rajauksena TeklaGIS:n tietokantaan, josta se päivittyy paikkatietojen selailuohjelmaan Webmapiin. • Tarvittaessa kaavalle pyydetään verkko-

tunnus johdon tuki ja erityishankkeet -vas-tuualueelta. Verkkotunnusta tarvitaan kun kaavalle kohdistuu erityisiä kustannuksia ku-ten konsulttisuunnittelua yms. Verkkotun-nusta varten tulee ilmoittaa kaavatunnus, suunnittelija sekä kaavan hyväksyvätaho (kv tai ltk). • Kaavalle perustetaan oma kansio kaavoi-

tuksen yhteiskäyttöiseen tietoarkistoon kaa-vataskuun. Kaavataskussa kansio nimetään esim. 17_079_Haukkalanranta_RT (kaava-tunnus_kaavan nimi_suunnittelijan nimikirjai-met).

ALO

ITU

SVAI

HE

12

2.2 Osallistumis- ja arviointisuun-nitelman (OAS) laatiminen ja sisäl-tö

Kaavoittaja laatii kaavoituksen alkuvaiheessa luonnoksen osallistumis- ja arviointisuunni-telmasta, jota käsitellään sisäisessä aloitusko-kouksessa (SILLI) (ks. 2.4).

2. ALOITUSVAIHE2.1 Lähtötietojen selvitys

Kaavan laatimisen alkuvaiheessa selvitetään kaavan laadinnan kannalta oleellisia lähtötie-toja, joita ovat: • Aluetta koskevat voimassa olevat kaavat

(maakunta-, yleis- ja asemakaava) • Alueen ympäristöolosuhteet • Aluetta koskevat muut suunnitelmat, sel-

vitykset, tutkimukset ja päätökset • Osalliset • Muu tapauskohtainen lähtötietoaineisto.

Lisäksi kartoitetaan, miltä osin kaavan läh-tötiedot ovat vaillinaisia, eli tuleeko kaavan laadinnan yhteydessä tehdä lisäselvityksiä. Lisäksi pyritään tunnistamaan, mitä vaikutuk-sia kaavalla on. Vaikutusten arviointitarpeen ennakoinnissa voi hyödyntää vaikutusten ar-viointilomaketta (liite 7.) Mikäli kaava on kaa-voitusohjelmassa oleva kohde, on sen selvi-tystarvetta ennakoitu vuosittaisen selvitysten ohjelmoinnin yhteydessä.

Muita toimenpiteitä: • Maastokäynti kaava-alueella on tehtävä

aina. • Rakennetulta asemakaavamuutosalueelta

tilataan toteutuneen kerrosalan laskenta, ellei laskentaa perustellusti katsota tarpeettomak-si (tilaus sähköpostilla rakennusvalvontaan). • Pohjakartan tarkistus tilataan kartat ja

mittaus -palveluyksiköltä sähköpostitse. Ti-lauspäivä merkitään muistiin työvaiheiden tarkistuslistaan. • Kaavan työvaiheet täytetään tarkistuslis-

taan kaavaprosessin edetessä. Tarkistuslistan tarkoituksena on varmistaa, että kaikki tarvit-tavat työvaiheet on suoritettu. Tarkistuslistat liitteenä 2 ja 3)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadi-taan jokaisen kaavan yhteydessä (MRL 63§). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaa-voitusmenettelyn ja yhteistyön sekä kaa-van vaikutusten arviointimenettelyn kuvaus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman malli-pohja on liitteenä 5.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisäl-tö: • Perustiedot kaavahankkeesta: millaisesta

kaavasta on kyse, mitä aluetta kaava koskee, miksi kaavoitukseen on ryhdytty ja mitkä ovat kaavoituksen tavoitteet ja lähtökohdat. • Vuorovaikutusmenettelyt: ketkä katso-

taan osallisiksi, miten kaavoituksesta tiedote-taan, miten osallistuminen ja tilaisuudet mie-lipiteen esittämiseen järjestetään sekä miten järjestetään viranomaisten yhteistyö. • Osalliset luetellaan yleisellä tasolla eli pää-

sääntöisesti ei mainita nimeltä yrittäjiä, asuk-kaita, urheiluseuroja yms. (yleinen osallisluet-telo on liitteenä 10). • Selvitykset ja vaikutusten arvioinnit: teh-

dyt tai tehtävät selvitykset sekä ne vaikutuk-set, joihin tullaan kiinnittämään erityisesti huomiota arvioinnissa. OAS:ssa tulee maini-ta, että myös osallisilla on mahdollisuus osal-listua vaikutusten arviointiin. • Valmistelun kulku: mitkä ovat suunnitte-

lun vaiheet, missä aikataulussa kaavoitus ete-nee, milloin kaava on nähtävillä ja miten sitä käsitellään kunnan toimielimissä. • Yhteystiedot: keneltä ja mistä saa tietoa

kaavoituksesta. • Miten osallistumis- ja arviointisuunnitel-

masta voi antaa palautetta. • Maankäyttösopimuksen tarve (MRL 91b

§) (Jos tarve tehdä maankäyttösopimus tulee esille vasta OAS:n laatimisen jälkeen, tulee asiasta ilmoittaa kaavan laatimisen yhteydes-sä osallisten tiedonsaannin kannalta sopivalla tavalla, esim. kirjeitse.) • Tonttijaon hyväksyminen asemakaavan

yhteydessä, katso liite 13.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täy-dennetään työn kuluessa tarvittaessa eh-dotusvaiheen julkiseen nähtävilläoloon asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kan-teen merkitään laatimispäivä ja ainakin vii-meinen tarkistuspäivä.

Muutoksista tiedotetaan, jos osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa muutetaan olennaisesti

ALO

ITU

SVAI

HE

13

2.3 Maankäyttösopimus

Maankäyttösopimuksia laaditaan yksityisten maanomistajien aloitteesta tai alueelle laadit-tavissa asemakaavoissa. Maankäyttösopimuk-sella peritään maksuja kaavoituksella synty-västä maanarvon noususta sekä katetaan kaavan toteuttamisesta aiheutuvia kustan-nuksia (kunnallistekniikka). Maankäyttösopi-muksista neuvottelee tontit ja maanhallinta palveluyksikkö. Maankäyttösopimuksen tar-peesta sovitaan aloitusvaiheen SILLIssä.

Maankäyttösopimuksen prosessikaavio on liitteenä 9.

MRL 91 b § MaankäyttösopimuksetKunta voi tehdä kaavoitukseen ja kaavojen toteut-tamiseen liittyviä sopimuksia (maankäyttösopimus). Maankäyttösopimuksissa ei voida kuitenkaan sito-vasti sopia kaavojen sisällöstä.

Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti teh-dä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Tämä ei koske sopimus-ten tekemistä kaavoituksen käynnistämisestä.

Maankäyttösopimuksilla voidaan tämän luvun kehit-tämiskorvausta koskevien säännösten rajoittamatta laajemminkin sopia osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista.

Maankäyttösopimuksesta tiedotetaan kaavan laa-

osallisten kannalta tai maankäyttösopimuk-sen tarve tulee esille vasta käsittelyn kuluessa (asia lisätään OAS:iin). Tavanomaisista muu-toksista ei tarvitse tiedottaa.

Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asetta-mista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitel-man riittävyydestä (MRL 64§). Kaupunki on viime kädessä se taho, joka neuvottelun jälkeen päättää epäselvissä tilanteissa selvi-tysten riittävyydestä. Tarvetta neuvottelun käymiseen on ollut käytännössä hyvin har-voin.

Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitel-lään. (MRL 62 §)

timisen yhteydessä. Tarkoituksesta tehdä maan-käyttösopimus on tiedotettava osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Jos tarkoitus tehdä maan-käyttösopimus tulee esille vasta sen jälkeen, kun osal-listumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu, asiasta tulee kaavan laatimisen yhteydessä tiedottaa osallis-ten tiedonsaannin kannalta sopivalla tavalla.

2.4 Sisäinen aloituskokous (SILLI)

Sisäinen aloituskokous (SILLI) pidetään pää-sääntöisesti kerran kuukaudessa. Aloitus-kokouksessa on edustettuna kaupungin eri toimialoja. Aloituskokouksessa käsitellään al-kavia kaavahankkeita ja niiden osallistumis- ja arviointisuunnitelmia sekä luonnoksia.

Kaava viedään SILLIin, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja alustava kaavaluonnos on tehty. Harkinnan mukaan kaava voidaan viedä SILLIin ilman kaavaluonnosta.

Sisäisen aloituskokouksen sihteeri hoitaa ko-kousjärjestelyt ja lähettää kutsut sekä liite-aineiston kutsutuille. Suunnittelija ilmoittaa kaavansa asialistalle ja toimittaa liiteaineiston sihteerille pdf –muotoisina aatami-linkkeinä (liiteaineistona oas ja kaavaluonnos).

Aloituskokouksessa käsiteltäviä asioita aloi-tusvaiheessa: • Käydään läpi osallistumis- ja arviointi-

suunnitelman sisältö. • Osallistujat kertovat tietoja kaava-aluees-

ta toimialansa kannalta. • Pohditaan ovatko osallistumis- ja arvi-

ointisuunnitelmassa mainitut selvitykset ja vaikutusten arvioinnit osallistujien mielestä riittäviä. Samalla voidaan sopia myös niiden laatimisesta ja kustannuksista. • Sovitaan mahdollisista katu- ja puistoalu-

eiden sekä vesihuollon yleissuunnitelmista sekä niiden käsittelystä kaavan yhteydessä. • Sovitaan maankäyttösopimuksista ja

muista mahdollisista sopimuksista sekä tar-vittavasta yhteistyöstä. Sovitaan tarvittaessa käynnistämissopimuksesta • Tonttijaon hyväksyminen asemakaavan

yhteydessä. • Eri vastuualueiden edustajat kommentoi-

vat etukäteen tutustumaansa kaavaluonnosta ja ehdottavat muutoksia ja korjauksia. • Tarvittavat lausunnot ja muut esille tulevat

asiat.

ALO

ITU

SVAI

HE

14

2.5 Kaavan vireilletulosta ilmoitta-minen (MRL 63§, MRA 32a§)

Kaava ilmoitetaan vireille, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu ja kaavaa on käsitelty SILLI:ssä. Kaavoituksen vireil-letulosta ilmoitetaan pääasiassa Jyväskylän tiedotuslehdessä. Vireilletulosta ilmoitetaan Keskisuomalaisessa, jos se on tarpeen erityi-sestä syystä (esim. aikataulu). Vireilletulosta ilmoitetaan myös aina kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä www-sivuilla uutisvirran kuulutuksissa.

Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä ta-voin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arvi-ointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopival-la tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoi-tuskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. (MRL 63 § 2 mom).

Kaavoituksen vireilletulosta, tilaisuuden varaamises-ta mielipiteen esittämiseen kaavaa valmisteltaessa sekä kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on mahdollisuuksien mukaan tiedotettava myös säh-köisesti. Kaavaehdotus on mahdollisuuksien mukaan julkaistava myös sähköisesti. (MRA 32a §)

Toimenpiteitä kaavan vireille ilmoittamisen yhteydessä: • Lisätään tieto kaavan vireilletulosta ja pdf-

muotoinen OAS internetiin kaavan www-sivuille • Vireilletulokuulutus julkaistaan www-si-

vuille uutisvirran kuulutuksiin (nettipäivittä-jät) • Tiedotuslehdessä vireilletulleista kaavoista

toimitetaan yhteiskuulutus kirjaamoon viral-lista ilmoitustaulua varten (viestintävastaava) • Merkittävistä kaavoista voidaan jo aloi-

tusvaiheessa järjestää yleisötilaisuus. Ylei-sötilaisuuksista tiedotetaan kuulutuksella Keskisuomalaisessa, kaavan internet-sivuilla, kaavoituksen etusivulla, kaupungin tapahtu-makalenterissa (tapahtumaluokka ”osallis-tuminen”), lautakunnalle ilmoitusasioissa ja mahdollisuuksien mukaan tiedotuslehdessä.

Kaavoituksesta tiedottaminen internetissä:Kaavoituksesta tiedotetaan Jyväskylän kau-pungin kaavoituksen internet-sivuilla www.jy-vaskyla.fi/kaavoitus. Vireillä olevat kaavat löy-tyvät sivuilta alueittain jaoteltuina. Kohteista

kerrotaan lyhyesti sisältö, tavoitteet ja käsit-telyvaiheet. Kaavakohtaiselta sivulta löytyy linkkinä kaavan osallistumis- ja arviointisuun-nitelma (OAS), kaavakartat ja kaavaselostus. Lisäksi sivulla voi olla tarpeen mukaan myös muuta kaavaan liittyvää materiaalia kuten ha-vainnekuvia, suunnitelmia ja selvityksiä sekä linkit käsittelyelimien pöytäkirjoihin. Sisältöä päivitetään kaavoituksen edetessä. Kaava-kohtaiselle sivulle pääsee myös Jyväskylän karttapalvelun asemakaavojen linkkipisteiden kautta.

2.6 Aloitusvaiheen viranomaisneu-vottelu (MRL 66§, MRA 18§, MRA 26§)

Viranomaisneuvottelun tarkoituksena on sel-vittää kaavan laadintaan liittyvät valtakunnal-liset ja muut keskeiset tavoitteet.

Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa on sovittu, että viranomaisneuvottelu pidetään säännöllisesti noin kahden kuukauden välein, jolloin käydään läpi MRL 66§ 2 momentin tarkoittamat, aloitusvaiheessa olevat ja eh-dotuksena nähtävillä olleet yleiskaavat (MRA 18§) ja asemakaavat (MRA 26§). (Ks. kappa-le 4.7 ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu.)

Viranomaisneuvottelun sihteeri kokoaa asia-listan ja liiteaineiston (neuvottelussa esillä olevien kaavojen OAS:t ja muu tarpeellinen aineisto), jotka lähetetään viimeistään kak-si viikkoa ennen neuvottelua Keski-Suomen ELY-keskukseen sekä muille viranomaisneu-votteluun kutsuttaville.

Viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ELY-keskuksen ja kaupungin kesken on tarpeen valmisteltaessa asemakaavaa, joka koskee: 1) valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alu-eidenkäyttötavoitteita tai2) joka muutoin on yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luonnonarvojen tai kulttuuriym-päristön kannalta erityisen merkittävä tai val-tion viranomaisen toteuttamisvelvollisuuden kannalta tärkeä, eli kaava koskee esim. poh-javesialueita, saastuneita maa-alueita, mer-kittäviä virkistysalueita, kaupan suuryksikköä, päästöjä ilmaan tai veteen tai melua aiheutta-vaa rakentamista, melualueen maankäyttöä, tärkeitä luonnonarvoja (Natura, luonnonsuo-

ALO

ITU

SVAI

HE

15

jeluohjelmat, uhanalaiset lajit jne.), merkittä-viä maisema- ja kaupunkikuvallisia seikkoja, merkittäviä liikennekysymyksiä sekä raken-nus- ja kulttuuriympäristönsuojelua.

Neuvotteluun kutsutaan ne viranomaiset, joi-den toimialaa asia saattaa koskea. Suunnitte-lija varmistaa, että neuvottelun sihteerillä on tieto osallistujista, jotka eivät kuulu normaa-liin jakelulistaan.

Neuvottelussa on esillä osallistumis- ja ar-viointisuunnitelma. Tarvittaessa voidaan keskustella suunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta (MRL 64 §). Samalla kes-kustellaan, onko ehdotusvaiheen viranomais-neuvottelu ELY-keskuksen kanssa tarpeen.

Muita neuvottelussa käsiteltäviä asioita: • tavoitteet: valtakunnalliset tavoitteet,

muista kaavoista johtuvat tavoitteet, viran-omaisten tavoitteet ja muut kaavan laadinnan kannalta keskeiset tavoitteet • kaava-alueen rajaus ja vaikutusalue sekä

osalliset • osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt

ja niiden riittävyys • viranomaisyhteistyö kaavan laadinnassa • selvitysten riittävyys ja lisäselvitysten tar-

ve • vaikutusselvitysten tarve sekä arviointien

kohdentaminen ja laajuus.

LUO

NN

OSV

AIH

E16

3. LUONNOSVAIHE3.1 Asemakaavan sisältö

Asemakaavoja laaditaan kunnan alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi. Ase-makaavassa osoitetaan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen.

Asemakaavan tarkoitus MRL 50 §:Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, ra-kentamista ja kehittämistä varten laaditaan asema-kaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamis-ta ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä ta-valla.

Asemakaavan sisältövaatimukset MRL 54 §: Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edel-lytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elin-ympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinym-päristön laadun sellaista merkityksellistä heikkene-mistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijal-le sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sel-laista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oike-usvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadit-taessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.

Asemakaava esitetään kartalla, jossa osoite-taan:1. asemakaava-alueen rajat (asemakaava-alue);2. asemakaavaan sisältyvien eri alueiden rajat;3. ne yleiset tai yksityiset tarkoitukset, joihin maa- tai vesialueet on aiottu käytettäviksi;4. rakentamisen määrä; sekä5. rakennusten sijoitusta ja tarvittaessa ra-kentamistapaa koskevat periaatteet.Asemakaavaan kuuluvat myös kaavamerkin-nät ja -määräykset.

3.2 Kaavaluonnoksen laatiminen

Kaavaluonnoksen laatiminen sisältää mm. sel-vityksiä, neuvotteluja, tiedottamista, vaihto-ehtojen tarkastelua, yhteydenpitoa osallisiin, suunnittelua ja siihen liittyvää vaikutusten arviointia, esittely-aineiston ja selostusluon-noksen laatimista yms.

Suunnittelun kuluessa ollaan yhteistyössä eri toimialojen kanssa tarpeen mukaan. Esim. liikenne- ja viheralueet –vastuualueeseen on otettava yhteys aina, jos kaavalla on lii-kenteellisiä vaikutuksia tai jos toteuttaminen edellyttää kunnallistekniikan investointeja. Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoimintaan on otettava yhteyttä vesihuoltoon liittyvissä asioissa ja energiayhtiöihin sähkö- ja kauko-lämpöasioissa. Rakentaminen ja ympäristö -vastuualueen kanssa neuvotellaan, jos kaa-va koskee esimerkiksi merkittäviä luonto-kohteita tai kaupunkikuvallisesti merkittävää aluetta. Kerrosalat toteutettujen rakennus-ten osalta laskee rakennusvalvonta ja kaava-laskennan suorittaa kiinteistönmuodostuksen palveluyksikkö.

Kaavaluonnos lähetetään kommentoitavaksi niille kaupunkirakennepalveluiden ulkopuo-lisille palvelualueille ja vastaaville, joiden toi-mintaa suunnittelu koskee.

Kaavaluonnoksen valmisteluun kuuluu kaavan otsikointi ja nimeäminen. Kaavan otsikoin-nin yhtenäistämiseksi on tehty erillinen ohje, joka on oppaan liitteenä 4. Virallista otsikkoa käytetään kaavakartan nimiössä. Kaavalle annetaan myös työnimi, jota käytetään mm. kaavasta tiedotettaessa. Kaavalle annettu työnimi laitetaan myös kaavakartan nimiöön. Nimi säilyy usein alueen nimenä myös kaavoi-tustyön päätyttyäkin. Kaavakartassa esitetty nimistö hyväksytään kaavan yhteydessä.

Asemakaavoissa esitetyt uudet katunimet sekä muu nimistö viedään nimistöryhmän kä-siteltäväksi. Suunnittelija voi tehdä esityksen uusista nimistä nimistöryhmälle.

LUO

NN

OSV

AIH

E

17

3.3 Vaikutusten arviointi ja selvi-tykset

MRL 9 §:n mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeel-lisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteutta-misen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdys-kuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset.

Kaavaluonnosta laadittaessa vaikutusten arvi-ointi on osa kaavan suunnittelua.

Vaikutusten arviointi tuottaa tietoa kaavan toteutumisen merkittävistä vaikutuksista. Vaikutusten arviointi tukee kaavan laatimista, vuorovaikutusta, päätöksentekoa ja kaavan toteuttamista.

Kaavoituksen yhteydessä voi tulla esille eri-tyisiä arviointitarpeita, jotka vaativat erityisiä menettelyjä, kuten: • Kaupunkikuvallisesti erityisen merkittävät

kaavat voidaan viedä lausunnolle kaupunkiku-vatoimikuntaan • Natura-alueiden läheisyydessä tulee poh-

tia luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisen Na-tura-arvioinnin tarvetta Keski-Suomen ELY -keskuksen kanssa • Kaupan suuryksiköiden suunnittelun yh-

teydessä tulee laatia selvitykset hankkeen kaupallisista vaikutuksista • Laajojen hankkeiden yhteydessä voidaan

laatia YVA -lain mukainen arviointi, jolloin hankkeisiin liittyvissä kaavoissa hyödynnetään hankkeen arviointia.

Asemakaavojen yhteydessä yleiskaavatasoi-nen selvitys toimii vaikutusarvioinnin pohja-na, ja sitä tarkennetaan tarvittavilta osin ase-makaavan laatimisen yhteydessä tehtävissä selvityksissä. Siltä osin kun selvityksiä ei ole tehty yleiskaavatasolla tai selvitykset ovat vanhentuneet, selvitykset tehdään asema-kaavan yhteydessä tarpeen mukaan tavallista laajempana.

Kaavan vaikutusten arviointia helpottamaan on laadittu arviointilomake (liite 7), jonka tavoitteena on auttaa vaikutusten tunnista-misessa, merkittävyyden arvioinnissa sekä arvioinnin rajaamisessa. Kaavan vaikutuksia tarkastellaan koko kaavaprosessin ajan, arvi-oinnin roolia kaavaprosessin eri vaiheissa on kuvattu liitteessä 8.

Kaikkien kaavojen osalta tulee vähintään käy-dä pohdinta esimerkiksi lomaketta hyödyn-täen, millaisia vaikutuksia kaavalla on. Mikäli pohdinnan tuloksena on, että kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia, tulee se kirjata kaa-vaselostukseen. Useimmilla kaavoilla kuiten-kin on vaikutuksia ja vaikutusten arviointi on osa suunnittelua. Vaikutusten arvioiminen ei merkitse vain vaikutusten toteamista vaan myös vaikutusten huomioon ottamista suun-nittelussa. Todetut vaikutukset ja niiden huo-mioiminen suunnittelutyössä avataan kaa-vaselostuksessa.

Vaikutusten arviointi antaa vastauksia ky-symyksiin: mikä muuttuu ja mitä siitä seu-raa, onko muita vaihtoehtoja, mitä saadaan, mitä menetetään, kuka hyötyy, kuka häviää. Osalliset voivat antaa panoksensa arviointiin. Lisäksi tulee pohtia, kuinka mahdollisia haital-lisia vaikutuksia voidaan lieventää.

Kaupunki vastaa pääsääntöisesti kaavojen vaikutusselvitysten tekemisestä tai teettämi-sestä. Vaikutusten arviointi tai osaselvitykset voidaan teettää myös konsultilla. Mikäli kaa-vaa laaditaan yksityisen maanomistajan (tai häneen verrattavan tahon) aloitteesta, on kaavan hakija velvollinen vastaamaan ulko-puolisten konsulttien laatimien selvitysten ja arviointien kustannuksista. Arvioinnit laadi-taan kaupungin ohjauksessa.

3.4 Sisäinen aloituskokous(Luonnosvaiheen käsittely)

Sisäiseen aloitus- ja kaavakokoukseen (SIL-LI) tuodaan luonnosvaiheessa sellaiset kaa-vat, joista ei aloitusvaiheen kokouksessa ollut luonnosta käsiteltävänä, luonnosta on oleel-lisesti muutettu tai kaavaratkaisu edellyttää muutoin keskustelua kaupungin eri yksiköiden kanssa. Luonnosvaiheessa SILLIssä pyritään keskustellen ratkaisemaan kaavan sisällöllisiä asioita muiden kaupunkirakennepalveluiden vastuualueiden ja kaupungin eri palvelualu-eiden edustajien kanssa. Tärkeätä on päästä yksimielisyyteen kaavassa esitetyistä periaat-teista ja ratkaisuista. Luonnosvaiheen SILLIn tarkoituksena on ratkaista ”erimielisyydet” ennen luonnosvaiheen nähtävilläoloa, ettei kaupungin sisäisiä huomautuksia tule turhaan.

LUO

NN

OSV

AIH

E18

Sisäisen aloituskokouksen sihteeri hoitaa ko-kousjärjestelyt ja lähettää kutsut sekä liite-aineiston kutsutuille. Suunnittelija ilmoittaa kaavansa asialistalle ja toimittaa liiteaineiston sihteerille pdf –muotoisina aatami-linkkeinä (liiteaineistona oas ja kaavaluonnos).

Aloitus- ja kaavakokouksessa käsiteltäviä asioita luonnosvaiheessa: • Osallistujat kertovat toimialansa kannalta

tietoja kaava-alueesta. • Sovitaan tarvittaessa maankäyttösopi-

muksista ja tarvittavasta yhteistyöstä, jos ti-lanne niin edellyttää. • Tonttijaon hyväksyminen kaavan yhtey-

dessä, jos tilanne on muuttunut aloitusvai-heesta. • Eri vastuualueiden edustajat kommentoi-

vat etukäteen tutustumaansa kaavaluonnosta ja ehdottavat muutoksia ja korjauksia. • Tarvittavat lausunnot, sopimukset ja muut

esille tulevat asiat.

3.5 Kaavaselostus

Asemakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään tarpeelliset tiedot kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä rat-kaisujen perusteiden arvioimiseksi.

Ympäristöministeriö on tehnyt erillisen op-paan asemakaavan selostuksen laatimisesta. Oppaassa kerrotaan esimerkein mitä asioita selostuksessa on hyvä käsitellä ja annetaan vinkkejä mahdollisista esitystavoista. Oppaan pohjalta on laadittu selostuksen mallipohja, jota tulee käyttää kaavaselostusta laadittaes-sa. Mallipohja on liitteenä 6.

Asemakaavan selostus tulee laatia ennen luonnosvaiheen kuulemista niiltä osin, kuin se voidaan tehdä. Ehdotusvaiheessa ratkaistavat kohdat jätetään täyttämättä. Kaavaselostus tulee asettaa nähtäville muun kaava-aineiston kanssa, jotta osallisilla on edellytykset arvioi-da kaavaratkaisun vaikutuksia ja siten esittää mielipiteensä asiaan.

MRA 25 § KaavaselostusAsemakaavan selostuksessa esitetään:

1) selvitys alueen oloista, rakennuskannasta ja muis-ta ympäristöominaisuuksista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä muut kaavan vaikutusten selvittä-misen ja arvioimisen kannalta keskeiset tiedot kaa-

voitettavasta alueesta ja sen lähiympäristöstä;

2) suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot;

3) yhteenveto kaavan vaikutusten arvioimiseksi suo-ritetuista selvityksistä;

4) kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon, maisemaan, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, talou-teen, terveyteen ja turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaali-siin oloihin ja kulttuuriin sekä muut kaavan merkit-tävät vaikutukset;

5) selvitys kaavan suhteesta yleiskaavaan, voimassa olevaan asemakaavaan ja kunnan muuhun suunnit-teluun;

6) suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaiku-tusmenettelyineen sekä yhteenveto kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä;

7) valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö ja pe-rusteet kaavaratkaisun valinnalle, selvitys siitä, mi-ten vaikutusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon sekä selvitys niistä toimenpiteistä, joilla aiotaan ehkäistä kaavan toteuttamisesta mah-dollisesti aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia; (19.5.2005/348)

8) kaavan toteutuksen ajoitus ja seuranta;

9) tarpeen mukaan kaavan toteutusta ohjaavia tai havainnollistavia suunnitelmia.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut seikat on esitettävä kaavaselostuksessa sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuin kaavan tarkoitus edellyttää ja niin, että luodaan edellytykset vuorovaikutukseen kaavan valmistelus-sa. Kaavaselostukseen on tarpeen mukaan liitettävä yhteenveto kaavaselostuksen keskeisestä sisällöstä. (19.5.2005/348)

Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voi-massa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavan selostuksessa on lisäksi esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoittei-siin ja maakuntakaavaan.

Kaavaselostuksen liitteet: • osallistumis- ja arviointisuunnitelma • ote ajantasa-asemakaavasta • tarvittaessa ote maakunta- ja yleiskaavas-

ta (pääsääntöisesti selostuksen sisällä) • kaavakartta, pienennös • havainnekuvat, mikäli niitä on laadittu • tonttijakokartta, jos hyväksytään asema-

kaavan yhteydessä

LUO

NN

OSV

AIH

E

19

• asemakaavan seurantalomake (TYVI-lo-make)harkinnan mukaan: • yleissuunnitelma (katu-, viher- ja vesi-

huollon yleissuunnitelmat) • rakentamistapaohjeet • oleellisia selvityksiä (pääsääntöisesti kuva-

taan selostuksen sisällä ja ovat saatavilla tar-vittaessa)

3.6 Kaavaluonnos lautakunnassa

Vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavat viedään harkinnan mukaan kaupunkiraken-nelautakunnan käsiteltäväksi ennen luon-nosvaiheen kuulemista. Lautakuntakaavat ja merkitykseltään vähäiset valtuustokaavat on suositeltavaa laittaa suoraan luonnoksena nähtäville ilman lautakuntakäsittelyä.

Listatekstissä on selvitettävä lyhyesti: • listatekstin alkuun poimitaan kuntatoimis-

tossa mahdolliset aikaisemmat vaiheet • ensimmäisessä lauseessa kerrotaan kaavan

tai muutoksen pääsisältö • lähtökohdat • tavoitteet • mahdolliset vaihtoehdot ja niiden vertailu • kaavan sisältö • perustelut • mitoitus, tonttijako, maankäyttösopimus • kerrotaan mikä on asemakaavan suhde

kaupungin ilmasto-ohjelman tavoitteisiin • listan ohella jaettavaksi oheisliitteeksi on

laitettava aina: • osallistumis- ja arviointisuunnitelma • ote ajantasa-asemakaavasta (tarvit-

taessa ote yleiskaavasta) • kaavaluonnos tai vaihtoehtoluonnok-

set harkinnan mukaan:

• havainnekuvia • muu asian käsittelyn kannalta tar-

peellinen aineisto • Listatekstiin laitetaan kaavan internetsi-

vujen osoite. Suunnittelijan tulee huolehtia siitä, että kaava-aineisto on päivitettynä in-ternetissä ennen listojen jakelua. • Mallit listateksteistä on liitteenä 15 ja lau-

takunnan päätösehdotusvaihtoehtoja liittees-sä 14.

Lautakunnan lista valmistellaan lautakunnan kokousta edeltävän viikon keskiviikkona kello

12 mennessä. Ennen listatekstin siirtämistä esityslistalle tulee asia käsitellä asemakaa-voituksen sisäisessä listapalaverissa. Asian käsittely listapalaverissa tulee hoitaa ajoissa kaavaan mahdollisesti tehtävien muutosten vuoksi. Listapalaveria varten tulee toimittaa listateksti ja kaavakartta asemakaavapäälliköl-le. Listapalaverin jälkeen listateksti siirretään kuntatoimiston työpöydältä listalle ja tallen-netaan liiteaineisto pdf –muodossa listanliit-teet –palvelimelle. Tarvittava kaava-aineisto (virallinen nippu) toimitetaan lautakunnan sihteerille ennen listan jakelua. Luonnosvai-heessa nippu koostuu kaavamuutoshakemuk-sesta ja kaavakartasta.

Kaupunkirakennelautakunta asettaa kaava-luonnoksen maankäyttö- ja rakennusase-tuksen määräysten mukaisesti nähtäville. Lautakunta voi myös jättää asian pöydälle ja käsitellä sen myöhemmissä kokouksissaan, palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi tai asettaa kaavan nähtäville tarkistettuna (li-säys päätökseen).

Johdon tuen ja erityishankkeiden -vastuualu-een kaavaprosessikaavio on liitteenä 18. Siinä on kerrottu, miten vastuualueella käsitellään kaavoja kaavaprosessin eri vaiheissa.

3.7 Luonnosvaiheen kuuleminen (nähtävilläolo)

MRL 62 § Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessaMRA 30 § Mielipiteen esittäminen kaavaa valmis-teltaessa

Toimenpiteet kuulemista varten:1. Luonnosvaiheen kuulemisesta laaditaan kuulutus Keskisuomalaiseen, kun on kysees-sä vaikutuksiltaan merkittävä asemakaava tai vaikutuksiltaan vähäinen asemakaava, jonka vireille tulosta on ilmoitettu erikseen tiedotuslehdessä. Vaikutuksiltaan vähäisis-sä asemakaavoissa voidaan luonnosvaiheen nähtävilläolosta ilmoittaa tiedotuslehdessä (kaavoituskatsaus), mikäli samalla ilmoitetaan kaavan vireille tulosta (MRA 30 §).

Keskisuomalaiseen tulevat kuulutukset pyri-tään keskittämään tiistain lehteen. Samaan lehteen tulevat kaavakuulutukset kootaan yhteen ja muokataan samaan formaattiin niin

LUO

NN

OSV

AIH

E20

kirjoitusasun kuin nähtävilläolopäivämäärien osalta. Yhteen koottu kuulutus toimitetaan kirjaamoon julkaisupäivää edeltävän viikon torstaina ennen kello 12. Kirjaamo välittää kuulutuksen Keskisuomalaiseen julkaistavak-si ja viralliselle ilmoitustaululle laitettavaksi. Kuulutus toimitetaan kaavoituksen inter-netpäivittäjille, jotka julkaisevat kuulutuksen kaupungin internetsivujen uutisvirtaan. Malli kuulutustekstistä on liitteenä 11.

Vaikutuksiltaan vähäisten asemakaavojen luonnosvaiheen nähtävilläolo tulee mahdol-lisuuksien mukaan sovittaa yhteen tiedotus-lehden ilmestymisajankohdan kanssa. Tie-dotuslehti ilmestyy neljästä kuuteen kertaa vuodessa. Asemakaavoituksen viestintävas-taava kerää tiedotuslehteen tulevat ilmoituk-set ja kierrättää tekstit tarkastettavana. Tie-dotuslehdessä vireille tulevista ja luonnoksena nähtävillä olevista kaavoista viestintävastaava laatii virallisen mallin mukaisen kuulutuksen, joka toimitetaan kirjaamoon viralliselle ilmoi-tustaululle laitettavaksi ja julkaistaan www-sivuilla uutisvirrassa.

Kaikkien kaavojen osalta kaavaluonnoksen nähtävilläolosta, kuten muistakin kaavan ete-nemisen vaiheista, tiedotetaan myös mah-dollisuuksien mukaan Jyväskylän tiedotus-lehdessä. Tieto nähtävilläolosta lisätään aina kaavan internetsivuille.

2. Luonnosvaiheen kuulemista varten laadi-taan kuulemiskirje, jossa selitetään lyhyesti ta-voitteet ja muutoksen sisältö sekä mahdolliset maankäyttösopimukset, tonttijako ja katu- ja puistoalueiden yleissuunnitelmat. Kirjeessä on mainittava missä ja milloin kaava-aineisto on nähtävillä, miten asiasta on saatavilla li-sätietoa sekä minne asiasta on mahdollista esittää mielipiteensä. Asemakaavojen kuule-miskirjeet lähetetään maanomistajille, naapu-rikiinteistöjen omistajille ja muille nimetyille osallisille sekä kuultaville tahoille, kuten niille palvelualueille ja vastaaville, joiden toimintaa suunnittelu koskee. Kuulemiskirjeen liitteeksi laitetaan OAS (ei ole tarpeen, jos on jo lähe-tetty aiemmin osallisille, eikä ole muutettu), kaavaluonnokset, voimassa oleva kaavatilanne (ote ajantasa-asemakaavasta tai –yleiskaa-vasta) sekä havainnekuvia ym. harkinnan mu-kaan. Kirjeet lähetetään pääsääntöisesti niin, että ne ovat vastaanottajilla lehtikuulutuksen julkaisupäivänä.

Luonnosvaiheen kuulemiskirje ja -aineisto lä-hetetään kuultaville viranomaisille sähköpos-titse. Kuulemisaineisto on kaavan internet-sivuilla, jolloin sähköpostitse lähetetään vain kirje ja linkki aineiston sijaintipaikkaan.

3. Keski-Suomen ELY -keskukselle annetaan tilaisuus kommentoida suunnitelma-aineis-toa merkittävistä asemakaavoista. Tilaisuus mielipiteen esittämiseen kaavaluonnoksesta varataan vain niissä asemakaavahankkeissa, jotka ovat MRL 66 §:ssä tarkoitetulla tavoin merkittäviä kaavahankkeita. Selostus ja muu asiaan perehtymisen kannalta tarpeellinen aineisto on oltava lausuntopyynnön liittee-nä. Lausuntopyyntö lähetetään sähköpostilla Keski-Suomen ELY -keskuksen kirjaamoon.

Keski-Suomen ELY -keskus toivoo, että sil-le toimitetaan tiedoksi myös niiden kaavojen OAS:t, joista sille ei varata tilaisuutta lausua mielipidettä.

4. Maanomistajien ja osallisten tietojen sel-vittäminen tulee suorittaa huolella. Tietojen selvittämisessä avuksi ovat webmap, kiinteis-tötietojärjestelmä (KTJ), väestötietojärjestel-mä (VTJ) sekä yritystietojärjestelmä (YTJ).

5. Kaava-aineisto asetetaan nähtäville harkin-nan mukaan 2-4 viikoksi palvelupiste Hanni-kaiseen. Esille asetettavaa aineistoa ovat esimerkiksi: • kaavaluonnos tai –luonnokset • selostusluonnos • osallistumis- ja arviointisuunnitelma • havainnekuvat • katu- ja puistoalueiden yleissuunnitelmat

yms.Kaikki nähtäville asetettava aineisto päivite-tään kaavan internetsivuille.

Säynätsalon ja Korpilahden alueen kaavat toimitetaan palvelupiste Hannikaisen lisäksi nähtäville asetettavaksi Säynätsalon aluetoi-mistoon ja Korpilahden palvelupisteeseen.

6. Merkittävistä asemakaavoista järjestetään yleisötilaisuus, ja tilaisuudessa esitetyt kom-mentit pyritään kirjaamaan muistiin. Vaih-toehtona yleisötilaisuudelle voidaan järjestää mm. kaavanäyttelyitä, kyläkävelyitä tai muita esittelytilaisuuksia. Yleisötilaisuuksiin pyyde-tään tarvittaessa myös muiden kaupunkira-kennepalveluiden vastuualueiden edustajia ja

LUO

NN

OSV

AIH

E

21

muita tarvittavia asiantuntijoita.

Yleisötilaisuudesta tulee tiedottaa seuraavas-ti: • Keskisuomalaisen kuulutuksessa (samassa

kuulutuksessa nähtävilläolon kanssa) • kaavoituksen internetsivuilla ajankohtaiset

–palstalla • kaavan internetsivuilla kaavan uusin vaihe

–kohdassa • kaupungin tapahtumakalenterissa (tapah-

tumaluokaksi osallistuminen, jolloin tapahtu-ma näkyy myös osallistu ja vaikuta –sivustolla) • lautakunnan tiedotusasioissa, jos ei ole

mainittu jo kaavan listatekstissä.

7. Luonnosvaiheessa nähtävillä ollut kaava-kartta tallennetaan arkistoimista varten kaa-vataskuun asemakaavan kaavakarttakansioon. Nähtävillä ollut kaavakartta toimitetaan pa-perisena arkistoitavaksi lautakuntakaavojen osalta kaupunkirakennepalveluiden kirjaa-moon ja valtuustokaavojen osalta kaupun-ginkansliaan. Karttaan tulee merkitä selkeästi ”arkistoitava”. Kartta toimitetaan virallisen nipun mukana kaavan edetessä ehdotusvai-heen käsittelyihin.

EHD

OTU

SVAI

HE

22

4. EHDOTUSVAIHE4.1 Kaavaluonnoksesta saatu palau-te

Luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä suo-raan suunnittelijalle saapunut palaute (kirje, sähköposti) toimitetaan kirjaamoon diarioi-tavaksi. Myös suullisesti annettu palaute ote-taan huomioon kaavanlaadinnassa. Suullisen palautteen antanutta voidaan pyytää jättä-mään kirjallinen mielipide.

Kaupunkirakennepalveluiden sisällä annettuja palautteita ei pääsääntöisesti kirjata listateks-tiin eikä niihin anneta vastineita. Talon sisäi-set palautteet ovat osa suunnitteluprosessia ja niiden käsittely päätöksenteossa ei palvele tarkoitusta. Sisäisten palautteiden kirjaami-sessa kaava-asiakirjoihin käytetään harkintaa palautteen sisällön ja merkityksen mukaan.

Mikäli kaavaluonnoksesta on saatu runsaasti palautetta ja saatu palaute liittyy moniin asia-sisältöihin, voidaan sen käsittelyä helpottaa laatimalla yhteenveto. Yhteenvetoa varten palaute jäsennetään uudelleen esimerkik-si asiasisällöittäin tai palautteen ydinasioita tiivistämällä. Yhteenveto toimii apuna myös kirjoitettaessa kaavaselostusta, jossa tulee ku-vata, miten luonnosvaiheessa saatu palaute on otettu huomioon kaavan suunnittelussa.

Kaavaluonnoksesta saatu palaute (lausunnot ja huomautukset) tallennetaan kaavataskuun kaavan kansioon.

4.2 Kaavaehdotuksen laatiminen

Nähtävillä olon jälkeen kaavaa tarkistetaan saadun palautteen, harkinnan ja mahdollis-ten lisäneuvottelujen ja selvitysten pohjalta. Jos kaavaa muutetaan merkittävästi osallis-ten kannalta, voidaan kaava asettaa uudelleen luonnoksena nähtäville. Jos on kyse haetusta muutoksesta ja kuulemisen jälkeen kaavarat-kaisu muutetaan hakemuksen vastaiseksi, on hakijaa kuultava tai hakijan kanssa on neu-voteltava. Oleellisista muutoksista tiedote-taan ennen lautakunnan käsittelyä niille, joita muutokset pääosin koskevat.

Tonttituotantoa pyydetään tekemään tar-

vittava kaavan laskenta ja kaavan yhteydessä hyväksyttävä tonttijako. Tontit ja maanhallin-ta palveluyksikölle ilmoitetaan, kun kaava on riittävän valmis maankäyttö- ym. sopimus-neuvottelujen pohjaksi.

Kaavan tilastotiedot lasketaan ja seurantalo-make (TYVI-lomake) täytetään.

4.3 Kaavaselostuksen päivittämi-nen

Ehdotusvaiheessa kaavaselostusta täydenne-tään luonnosvaiheen kuulemisen ja kaavarat-kaisun mukaiseksi.

Kaavaselostukseen päivitettävät kohdat: • valitun kaavaratkaisun keskeinen sisältö ja

perustelut • yhteenveto kaavaratkaisun vaikutuksista

sekä kuvaus, miten vaikutusselvityksen tu-lokset on otettu huomioon sekä selvitys niistä toimenpiteistä, joilla aiotaan ehkäistä kaavan toteuttamisesta mahdollisesti aiheutuvia hai-tallisia vaikutuksia • kirjataan saatu palaute • miten saadut huomautukset ja lausunnot

on otettu huomioon. • päivitetään seurantalomake (TYVI-loma-

ke), havainnekuvat ja muut muuttuneet liit-teet • lisätään liitteiksi kaavakartta, mahdolliset

tonttijakokartat ja harkinnan mukaan muita kaavan käsittelyssä olleita selvityksiä, suunni-telmia ja liiteaineistoa

4.4 Kaavaehdotus lautakunnassa

Ehdotusvaiheen listatekstin alkuun kootaan asian mahdolliset aikaisemmat luottamus-elinkäsittelyt listateksteineen. Listatekstin luettavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Lis-tatekstin otsikossa, tekstissä ja päätösehdo-tuksessa tulee näkyä, jos kaavan yhteydessä hyväksytään tonttijako, rakennustapaohjeet tai yleissuunnitelmia. Asemakaavoissa käy-tettävät päätösehdotukset löytyvät liitteestä 14. Ohje ehdotusvaiheen listatekstin laatimi-seen löytyy liitteestä 15.

Listatekstissä selostetaan lyhyesti seuraavat asiat, ellei niitä ole jo aikaisemmissa käsittely-

EHD

OTU

SVAI

HE

23

vaiheissa kerrottu: • lähtökohdat • tavoitteet • mahdolliset vaihtoehdot • kaavan pääsisältö • perustelut • osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmät

ja palaute vastineineen • mahdolliset palautteen johdosta tehdyt

muutokset, mahdolliset maankäyttösopi-mukset • kerrotaan mikä on asemakaavan suhde

kaupungin ilmasto-ohjelman tavoitteisiin • hyväksyykö kaavan kaupunginvaltuusto

vai kaupunkirakennelautakunta • kaavan internetsivujen osoite

Oheisliitteet listan ohella jaettavaksi: • kaavaselostus • kaavaehdotus (kartta), pienennös • kooste palautteesta + vastineista • ote ajantasa-asemakaavasta, jos ei ole

jaettu aiemminsekä lisäksi mahdollisesti laaditut • rakentamistapaohjeet • yleissuunnitelma (katu- ja puistoalueet ja

vesihuolto) • havainnekuvat • muut asian käsittelyn kannalta tarpeelliset

asiapaperit

Ennen listatekstin siirtämistä esityslistalle tu-lee asia käsitellä asemakaavoituksen sisäisessä listapalaverissa. Asian käsittely listapalaveris-sa tulee hoitaa ajoissa kaavaan mahdollisesti tehtävien muutosten vuoksi. Listapalaveria varten tulee toimittaa listateksti ja kaava-kartta asemakaavapäällikölle. Listapalaverissa hyväksytty listateksti siirretään kuntatoimis-ton työpöydältä listalle ja sähköiset liitteet siirretään palvelimelle. Aineisto on oltava lautakunnan sihteerillä lautakuntaa edeltä-vän viikon keskiviikkoaamuna. Suunnittelija huolehtii, että kaava-aineisto on päivitettynä kaavan internetsivuille ennen listojen jakelua.

Oranssi paperi ja alkuperäiset asiakirjat:Kaavaa koskeva aineisto, kuten alkuperäinen hakemus ja alkuperäiset palautteet, seuraavat nippuna käsittelyissä mukana. Nippua säi-lytetään asiakirjahallinnossa (lautakunnan ja hallituksen listan valmistelijat). Mikäli nippu jostain syystä palautuu kaavoittajalle tai suun-nitteluavustajalle tulee se toimittaa takaisin asiakirjahallintoon.

Nippuun lisätään väriltään näkyvä paperi, “oranssi paperi” (kts. liite 15), jolla tiedote-taan tässä vaiheessa: • kaavan perustiedot • maankäyttösopimukset • keneltä tulee pyytää lausunto nähtävillä

ollessa • kaava-alueen maanomistajat, -vuokralai-

set ja haltijat (esim. sähkölinja) osoitteineen ja kotipaikkoineen • kaavan hyväksyjä ja nähtävillä olon pituus • kuulutuksen otsikko, jossa maininta tont-

tijaosta ja rakentamistapaohjeista, mikäli ne hyväksytään asemakaavan yhteydessä • maininta, mikäli kuulutuksessa mainitaan,

että kaava-aineistoon on mahdollisuus tutus-tua alueellisissa yhteispalvelupisteissä (esim. Korpilahti ja Säynätsalo) • suunnittelija ja suunnitteluavustaja puhe-

linnumeroineen • muut tarvittavat tiedot

Lautakunta käsittelee kaavaehdotuksen ja päättää sen asettamisesta julkisesti nähtävil-le. Lautakunta voi myös jättää asian pöydälle ja käsitellä sen myöhemmissä kokouksissaan, palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi tai asettaa kaavaehdotuksen nähtäville tarkis-tettuna (lisäys päätökseen) (MRA 32 §).

Valtuustokaavojen osalta lautakunta esittää myös ennakoivasti kaavaehdotuksen hyväksy-mistä kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle, mikäli muistutuksia ei jätetä eivätkä kaavaeh-dotukseen tehdyt muutokset edellytä uudel-leen nähtäville asettamista. Tämä lautakunnan päätösesitys mahdollistaa sen, että kyseessä olevassa tilanteessa kaava etenee nähtävillä-olon jälkeen suoraan kaupunginhallitukseen ja -valtuuston hyväksymiskäsittelyyn.

4.5 Kaavaehdotus julkisesti nähtä-villä

Kaupunginkanslia (kv kaavat) ja johdon tuki ja erityishankkeet -vastuualue (ltk kaa-vat) ilmoittaa kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kirjeitse maanomistajille ja kuulutuksella Keskisuomalaisessa sekä pyy-tää tarvittavat lausunnot. Suunnittelija ja suunnitteluavustaja toimittavat tarpeelliset maanomistajatiedot. Maanomistajatiedot il-moitetaan oranssissa paperissa. Viranomais-

EHD

OTU

SVAI

HE

24

lausunnot lähetetään pääsääntöisesti säh-köisesti. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Jos tonttijako, rakentamistapaohjeet tai yleis-suunnitelma hyväksytään kaavan yhteydessä, asiasta mainitaan kuulutustekstissä ja asiakir-jat asetetaan kaavan kanssa nähtäville.

Toimenpiteet: • Kaava-aineisto asetetaan nähtäville palve-

lupiste Hannikaiseen. • Esille asetettavaa aineistoa ovat esimer-

kiksi: • kaavaehdotus • kaavaselostus liitteineen • tonttijakokartta • havainnekuvat • katu- ja puistoalueiden yleissuunni-

telmat, rakentamistapaohjeet ym. • Mikäli kaava-aineistoon on mahdollisuus

tutustua alueellisessa yhteispalvelupisteessä, toimitetaan aineisto sinne • Kaavan internetsivuille päivitetään kaava-

aineisto ja tiedot nähtävilläolosta • Ehdotusvaiheessa nähtävillä ollut kaava-

kartta arkistoidaan kaavataskuun asemakaa-van kaavakarttakansioon.

Kaavaehdotuksesta voi tehdä kirjallisia muis-tutuksia julkisen nähtävillä olon aikana. Muis-tutuksia voivat tehdä kuntalaiset ja osalliset. Muistutukset tulee osoittaa kaupunkiraken-nelautakunnalle ja toimittaa kaupungin kir-jaamoon ennen nähtävillä olon päättymistä.

4.6 Kaavaehdotuksesta saatu pa-laute

Jos kaavasta on muistutettu tai lausunnoissa on huomautettavaa, asemakaavoitus valmis-telee perustellut vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin ja tekee mahdolliset tarkistukset kaavaan. Kaavasta tehdyt muistutukset, niihin laaditut vastineet sekä muistutusten johdosta tehdyt muutokset kuvataan tarpeen mukaan selostukseen ja laaditaan ns. selostuksen lisä-lehti. Selostuksen lisälehti toimii myös sellai-senaan lautakunnan tai hallituksen listateksti-nä. Mikäli kaavasta saatu palaute on runsasta, ei laajojen vastineiden kirjoittaminen selos-tuksen lisälehdelle ja listatekstiin ole järkevää. Tällöin palautteesta voidaan laatia erillinen yhteenveto vastineineen. Yhteenveto lisätään

4.7 Ehdotusvaiheen viranomais-neuvottelu Asemakaavoista järjestetään tarvittaessa Kes-ki-Suomen ELY-keskuksen ja muiden tahojen kanssa toinen viranomaisneuvottelu, kun kaa-vaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä, ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu (MRA 26§). Kokouksessa käydään läpi ase-makaavaehdotuksista saadut muistutukset ja lausunnot sekä vastineet niihin.

Suunnittelijan vastuulla on harkita, onko eh-dotusvaiheen viranomaisneuvottelu syytä järjestää. Harkinta perustuu pääasiallisesti muistutusten ja lausuntojen sisältöön. Jos lausunnoissa ja muistutuksissa on esitetty ristiriitaisia vaatimuksia tai viranomaisten lau-sunnoissa vaatimuksia, joita ei kaavan valmis-telijoiden mielestä voida kaavassa ottaa huo-mioon, neuvottelu on tarpeen. Joskus kaava koskee valtakunnallisesti tai seudullisesti niin tärkeitä asioita tai maankäytön, luonnonar-vojen ja kulttuuriympäristön kannalta niin tärkeitä arvoja, että neuvottelu on tarpeen pelkästään sen varmistamiseksi, että riittävät selvitykset ja vaikutusarvioinnit on tehty ja että kaikki tärkeät edut on otettu huomioon. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun tar-peesta voidaan keskustella jo aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa.

kaavaselostuksen liitteisiin ja jaetaan luot-tamuselinkäsittelyissä asian oheisliitteenä. Yhteenveto lähetään kaavan hyväksymisen jälkeen myös osoitteensa ilmoittaneille muis-tuttajille pöytäkirjaotteen mukana (kunnan perusteltu kannanotto) (MRL 65 § 2 mom).

Mikäli kaavasta saatu palaute tai jatkosuunnit-telu aiheuttaa kaavaan merkittäviä muutoksia, tulee asemakaavaehdotus asettaa uudelleen julkisesti nähtäville (MRA 32 §). Tällöin kaa-vaehdotus valmistellaan lautakuntaan ja lau-takunta asettaa kaavan uudestaan nähtäville. Uudelleen nähtäville asettamisen yhteydessä hallinto toimittaa muistutuksen jättäneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, kunnan perustellun kannanoton (vastine) annettuun muistutukseen (MRL 65 § 2 mom).

Kaavaehdotuksesta saatu palaute (lausunnot ja muistutukset) tallennetaan kaavataskuun kaavan kansioon.

HYV

ÄKSY

MIS

VAIH

E

25

5. HYVÄKSYMISVAIHEJos kaavasta ei ole muistutettu julkisen näh-tävillä olon aikana, lausunnoissa ei ole huo-mautettavaa eikä kaavaa ole merkittävästi tarkistettu, se etenee suoraan nähtävillä olon päätyttyä ja lausuntojen saavuttua hyväk-symiskäsittelyyn ilman erillistä valmistelua. Mahdolliset maankäyttösopimukset tai muut sopimukset on hyväksyttävä kaupunkiraken-nelautakunnassa ennen kuin kaava viedään hyväksyttäväksi.

5.1 Lautakuntakäsittely

Lautakuntakaavojen osalta tämän vaiheen lautakuntakäsittely on hyväksymiskäsittely. Valtuustokaavat käsitellään lautakunnassa, jos kaavaa on tarkistettu julkisen nähtävillä olon jälkeen. Valtuustokaavan lautakuntakäsittely ei ole tarpeen, mikäli kaavaan ei tehdä mer-kittäviä muutoksia eikä palaute anna siihen aihetta.

Suunnittelija valmistelee listatekstin, joka on sisällöltään pääosin sama kuin selostuksen li-sälehti. Kuntatoimiston työpöydällä listateks-tin alkuun kootaan aikaisemmat käsittelyt. Listatekstiin lisätään kaavan internetsivujen osoite, ja suunnittelijan tulee huolehtia, että kaava-aineisto on päivitettynä internetissä ennen listan jakelua.

Valtuustokaavan oheisliitteet: • tarkistettu kaavakartta • lausunnot, joissa on merkittävää sisältöä ja

muistutukset (yksityishenkilöiden osoitetie-dot peitetään) • yhteenveto lausunnoista ja muistutuksista

sekä vastineet niihin, mikäli erillinen listateks-tiä laajempi yhteenveto on laadittu • muuta aineistoa harkinnan mukaan esim.

havainnekuvia

Lautakuntakaavojen päätösliitteet: • selostus liitteineen • kaavakartta, jos tarkistettu • lausunnot, joissa on merkittävää sisältöä ja

muistutukset (yksityishenkilöiden osoitetie-dot peitetään) • yhteenveto lausunnoista ja muistutuksista

sekä vastineet niihin, mikäli erillinen listateks-tiä laajempi yhteenveto on laadittu

Suunnittelija täyttää oranssin paperin, jossa kerrotaan kaavan perustietojen lisäksi: • muistutuksen tehneet, jotka ovat kaavan

nähtävillä ollessa ilmoittaneet yhteystietonsa. • onko muistutuksiin laadituista vastineista

tehty erillinen yhteenveto, joka tulee toimit-taa muistuttajille pöytäkirjaotteen lisäksi ns. kunnan perusteltuna kannanottona (yhteen-veto voi olla selostuksen lisälehdellä tai selos-tuksen liitteenä) • onko aineistoa muutettu nähtävillä olon

jälkeen • vaativatko muutokset uutta nähtävillä oloa • suunnittelija ja suunnitteluavustaja puhe-

linnumeroineen

Ennen listatekstin siirtämistä esityslistalle tu-lee asia käsitellä asemakaavoituksen sisäisessä listapalaverissa. Asian käsittely listapalaveris-sa tulee hoitaa ajoissa kaavaan mahdollisesti tehtävien muutosten vuoksi. Listapalaveria varten tulee toimittaa listateksti ja kaava-kartta asemakaavapäällikölle. Listapalaverissa hyväksytty listateksti siirretään lautakunnan kuntatoimiston työpöydältä listalle ja oranssi paperi sekä mahdolliset alkuperäiset asiakir-jat, kuten alkuperäinen hakemus ja alkupe-räiset palautteet, toimitetaan lautakunnan sihteerille kokousta edeltävänä keskiviikkona klo 12:een mennessä. Alkuperäiset asiakirjat ja oranssi paperi seuraavat lautakunnan sih-teerin hallussa olevana nippuna mukana kä-sittelyissä.

Lautakuntakaavojen osalta lautakunta päättää kaavan hyväksymisestä. Lautakunta voi myös jättää asian pöydälle ja käsitellä sen myö-hemmissä kokouksissaan, palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi tai asettaa kaava-ehdotuksen nähtäville tarkistettuna (lisäys päätökseen) (MRA 32 §). Valtuustokaavojen osalta lautakunta käsittelee kaavaehdotuk-sen ja lähettää sen hallituksen ja valtuuston käsittelyyn. Lautakunta voi myös jättää asian pöydälle ja käsitellä sen myöhemmissä koko-uksissaan, palauttaa kaavan uudelleen valmis-teltavaksi tai asettaa kaavaehdotuksen nähtä-ville tarkistettuna (lisäys päätökseen) (MRA 32 §).

Lautakuntakaavojen osalta johdon tuki ja eri-tyishankkeet –vastuualue lähettää lautakun-nan päätöksen muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Asiakirjoista tulee ilmetä perusteltu kannanotto (vasti-

HYV

ÄKSY

MIS

VAIH

E26

5.3 Kaupunginhallituksen käsittely

Valtuustokaavat etenevät lautakuntakäsitte-lyn jälkeen kaupunginhallituksen käsittelyyn, ja kaupunginhallituksen listan mukana jaet-tava aineisto menee lautakunnasta suoraan kaupunginkansliaan lautakunnan sihteerin toimesta. Kaavan kiireellisestä käsittelyai-kataulusta sovitaan aina kaupunginsihteerin, kaupunginhallituksen listan valmistelijan ja lautakunnan sihteerin kanssa.

Mikäli kaavaehdotukseen on tehty vähäisiä tarkistuksia eikä kaavaa ole käsitelty lautakun-nassa, lista-aineisto toimitetaan sähköpostilla kaupunginhallituksen listan valmistelijoille. Kaavaan tehdyt muutokset selostetaan lista-tekstissä, joka voi olla sisällöltään sama kuin selostuksen lisälehti. Listatekstissä mainitaan lisätietoja varten kaavan internetsivujen osoi-te. Listatekstin voi siirtää suoraan kaupungin-hallituksen listalle kuntatoimiston työpöydän kautta. Suunnittelijan tulee huolehtia, että kaava-aineisto on päivitettynä internetissä ennen listan jakelua.

Kaupunginhallitus tekee hyväksymisesityksen kaupunginvaltuustolle tai palauttaa kaavan uudelleen valmisteltavaksi. Hallitus voi myös jättää asian pöydälle ja käsitellä asian myö-hemmissä kokouksissaan. Mikäli kaava palau-tetaan uudelleen valmisteltavaksi, valmistelun tai mahdollisen uuden nähtävillä olon jälkeen kaava käsitellään uudelleen kaupunkirakenne-lautakunnassa ennen kaupunginhallitusta.

5.2 Maankäyttösopimuksen hy-väksyminen

Lautakuntakaavaan liittyvät maankäyttösopi-mukset hyväksytään lautakunnassa niin, että ne ovat lainvoimaisia ennen kaavan hyväksy-mistä.

Valtuustokaavaan liittyvät maankäyttöso-pimukset tai muut tässä vaiheessa tehtävät sopimukset on hyväksyttävä lautakunnassa, ennen kuin kaavan voi viedä kaupunginhalli-tuksen hyväksymiskäsittelyyn. Sopimukset käsitellään pääsääntöisesti samassa lautakun-nassa tarkistetun kaavaehdotuksen kanssa. Jos kaavaehdotuksesta ei ole muistutettu, eikä sitä muustakaan syystä ole tarkistettu siten, että se olisi käsiteltävä uudelleen lauta-kunnassa, kaava odottaa lopulliseen hyväksy-miskäsittelyyn etenemistä, kunnes siihen liit-tyvät maankäyttösopimukset on hyväksytty ja ne ovat lainvoimaisia.

Tontit ja maanhallinta -palveluyksikkö ilmoit-taa kaavoittajalle ja kaupunginkansliaan osoit-teeseen kirjaamo@jyvaskyla.fi, kun maan-käyttösopimukset ovat lainvoimaisia ja kaava voi edetä lopulliseen hyväksymiskäsittelyyn.

5.4 Kaupunginvaltuuston käsittely

Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen kaava etenee kaupunginvaltuuston käsittelyyn. En-nen kaupunginvaltuuston käsittelyä kaupun-ginkansliaan toimitetaan esityslistan liitteeksi asemankaavan selostus tulostettuna ja lisäksi 8 kpl kaavakarttoja, jotka postitetaan esitys-listan mukana valtuustoryhmien puheenjoh-tajille.

Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan tai pa-lauttaa sen uudelleen valmisteltavaksi. Val-tuusto voi myös jättää asian pöydälle ja kä-sitellä asian myöhemmissä kokouksissaan. Mikäli kaava palautetaan uudelleen valmistel-tavaksi, kaava käsitellään valmistelun jälkeen

ne) annettuun muistutukseen (MRL 65 § 2 mom.). Pääsääntöisesti perusteltu kannanot-to ilmenee muistuttajille lähetettävästä lau-takunnan pöytäkirjaotteesta. Mikäli kaavan ehdotusvaiheen palautteesta on valmisteltu laajan sisällön vuoksi erillinen yhteenveto vas-tineineen, tulee myös se lähettää muistutta-jille ns. perusteltuna kannanottona.

Lautakunnan hyväksymisen jälkeen pöytäkir-jaote (listateksti) tallennetaan kaavan kansi-oon kaavataskuun.

Lautakuntakaavojen osalta johdon tuki ja eri-tyishankkeet –vastuualue laatii kuulutuksen asemakaavan hyväksymisestä julkaistavak-si kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä www-sivuilla. Kuulutuksessa ilmoitetaan hy-väksymispäätöksen lisäksi alueella MRL 53 §:n 3 momentin perusteella voimassa olevas-ta rakennuskiellosta.

HYV

ÄKSY

MIS

VAIH

E

27

5.5 Arkistoitavat kaava-asiakirjat

Kaavan hyväksymisen jälkeen asemakaavoitus toimittaa viralliset kaava-asiakirjat arkistoita-vaksi: lautakuntakaavoista toimitetaan Joh-don tuki ja erityishankkeet –vastuualueelle ja valtuustokaavoista kaupunginkansliaan 3 sarjaa allekirjoitettuja asemakaavakarttoja ja tonttijakokarttoja sekä liiteaineistolla täyden-nettyjä kaavaselostuksia.

uudelleen kaupunkirakennelautakunnassa ja kaupunginhallituksessa ennen valtuustoa.

Kaupunginkanslia lähettää kaupunginvaltuus-ton päätöksen muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Asiakirjoista tulee ilmetä perusteltu kannanotto (vasti-ne) annettuun muistutukseen (MRL 65 § 2 mom.). Pääsääntöisesti perusteltu kannanot-to ilmenee muistuttajille lähetettävästä lau-takunnan pöytäkirjaotteesta. Mikäli kaavan ehdotusvaiheen palautteesta on valmisteltu laajan sisällön vuoksi erillinen yhteenveto vas-tineineen, tulee myös se lähettää muistutta-jille ns. perusteltuna kannanottona.

Valtuuston hyväksymisen jälkeen pöytäkirja-ote (listateksti) tallennetaan kaavan kansioon kaavataskuun.

Valtuustokaavojen osalta kaupunginkanslia laatii kuulutuksen asemakaavan hyväksy-misestä julkaistavaksi kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä www-sivuilla. Kuulutuk-sessa ilmoitetaan hyväksymispäätöksen lisäksi alueella MRL 53 §:n 3 momentin perusteella voimassa olevasta rakennuskiellosta.

HYV

ÄKSY

MIS

VAIH

E28

6. KAAVAN VOIMAAN-TULO6.1 Valitusaika

Kaupunginvaltuuston tai kaupunkirakenne-lautakunnan hyväksymispäätöksen nähtä-vänäolosta alkaa 30 päivän valitusaika. Vali-tusaikana kaavan hyväksymispäätökseen saa hakea muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (lisätietoa liitteessä 19). Kaupunkirakennelautakunnan pöytäkirja tar-kastetaan pääsääntöisesti kokouksen jälkeen perjantaina ja se pidetään nähtävänä maanan-taina. Kaupunginvaltuuston pöytäkirja tarkas-tetaan pääsääntöisesti seuraavan viikon maa-nantaina ja se pidetään nähtävänä tiistaina.

Valituksen saa tehdä (valitusoikeus): • asianosainen eli se, johon päätös on koh-

distettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa • kunnan jäsen • Keski-Suomen ELY-keskus ja muu viran-

omainen toimialaansa kuuluvissa asioissa • maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella

kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaiku-tuksia sekä rekisteröity paikallinen tai alueel-linen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että (valitusperusteet): • päätös on syntynyt virheellisessä järjes-

tyksessä • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittä-

nyt toimivaltansa tai • päätös on muuten lainvastainen.

Jos valitusaika päättyy muuna kuin arkipäivä-nä, voi valituksen jättää seur. arkipäivänä.

Valitusajan päätyttyä kirjaamon henkilökunta tiedustelee hallinto-oikeudesta mahdollisia asemakaavan hyväksymispäätöksestä jätetty-jä valituksia. Kirjaamo ilmoittaa suunnittelijal-le mahdollisista valituksista, mutta valituksista voi myös itse tiedustella kirjaamosta. Tarvit-taessa hallinto-oikeudelta voi pyytää erillisen lainvoimaisuustodistuksen (vain poikkeusta-pauksissa). Jos valituksia ei ole tullut, kaava kuulutetaan voimaan tulleeksi Keskisuoma-laisessa. Kaava tulee voimaan kuulutuksen julkaisemispäivänä eli n. 2-3 päivän kuluttua

6.2 Osittainen voimaantulo

Vaikka kaavasta olisi valitettu, kunta voi va-litusajan kuluttua määrätä asemakaavan tu-lemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman kaava-alueen siltä osalta, johon valitusten ei voida katsoa kohdistuvan (MRL 201§). Kaavan osittaisesta voimaantulosta laaditaan esitys kaupunginhallitukselle, joka päättää asiasta.

Toimenpiteet: • kaupunginhallituksen listatekstin valmis-

teleminenlistatekstissä kerrotaan:

• mitä aluetta hyväksytty kaava koskee • kaavan hyväksymispäätöksestä jäte-

tyn valituksen sisältö ja valituksen koh-distuminen kaava-alueella • lain pykälät, joiden mukaisesti päätös

tehdään • päätösliitteiksi:

• valituskirjelmä liitteineen • ote hyväksytystä kaavakartasta, jo-

hon on merkitty osittain voimaan tuleva kaava-alueen osa

• päätösehdotuksessa kerrotaan: • yksilöidysti (korttelit, tontit, yleiset

alueet) mitkä alueet määrätään tule-maan voimaan ennen kaupunginvaltuus-ton päätöksen lainvoimaisuutta • yksilöidysti (korttelit, tontit, yleiset

alueet) mitkä alueet jäävät tulematta voimaan

• asian käsittely kaupunginhallituksessa • hallinto-oikeuden kannan tiedustelemi-

nen osittaisesta voimaan tulosta • tiedottaminen kirjeitse asianosaisille osit-

taisesta voimaan tulosta • kaavan osittaisesta voimaan tulosta kuu-

luttaminen Keskisuomalaisessa • tieto osittaisesta voimaan tulosta lähete-

tään Keski-Suomen ELY -keskukseen • osittain voimaan tulleen kaavan ti-

puttaminen osaksi ajantasa-asemakaavaa TeklaGIS:ssä (valituksen alaiselle kaava-alu-eelle jää toistaiseksi voimaan vanha kaava) • täydennetään TeklaGIS:ssä kaavarekiste-

riin tiedot osittaisesta voimaan tulosta

valitusajan päättymisestä (MRL 200 §, MRA 93 §). Yhteensä aikaa kaavan hyväksymisestä voimaantuloon ilman valituksia kuluu vähän yli kuusi viikkoa.

HYV

ÄKSY

MIS

VAIH

E

29

6.3 Jatkovalitukset

Mahdolliset jatkovalitukset tehdään korkeim-paan hallinto-oikeuteen (kuntalaki 97§). Jos koko kaava-alueella on voimassa oikeusvai-kutteinen yleiskaava, jatkovalitukseen tarvi-taan korkeimman hallinto-oikeuden myöntä-mä valituslupa.

6.4 Keski-Suomen ELY -keskuk-sen oikaisukehotus

Keski-Suomen ELY -keskuksella on mahdolli-suus oikaisukehotukseen kaava-asiassa (MRL 195§), jos kaava on laadittu ottamatta huomi-oon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tai muutoin vastoin lain säädöksiä ja on yleisen edun mukaista saattaa asia uudelleen kunnas-sa päätettäväksi. Oikaisukehotus tulee tehdä valitusajan kuluessa. Oikaisukehotuksen joh-dosta kaupunginvaltuuston on tehtävä kaavaa koskeva päätös kuuden kuukauden kuluessa tai kaavan hyväksymispäätös raukeaa.

MRL 195 § Viranomaisen oikaisukehotus kaava-asiassaSen estämättä, mitä tässä laissa säädetään muutok-senhausta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi kunnan hyväksyttyä yleiskaavan tai asemakaavan tehdä kunnalle kirjallisen oikaisukehotuksen, jos kaa-va on laadittu ottamatta huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita tai muutoin vastoin lain säännöksiä ja on yleisen edun mukaista saattaa asia uudelleen kunnassa päätettäväksi.

Oikaisukehotus tulee tehdä kaavaa koskevan päätök-sen valitusajan kuluessa. Oikaisukehotuksen antami-seen ei saa valittamalla hakea muutosta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on ilmoi-tettava oikaisukehotuksen tekemisestä hallinto-oi-keudelle. Hallinto-oikeuden on ilmoituksen saatuaan lähetettävä kunnalle tiedot päätöksestä tehdyistä valituksista. Hallinto-oikeuden tulee myös ilmoittaa valittajille tehdystä oikaisukehotuksesta.

Oikaisukehotuksen johdosta kunnanvaltuuston on tehtävä kaavaa koskeva päätös. Jollei valtuusto tee päätöstä kuuden kuukauden kuluessa oikaisukeho-tuksesta, kaavan hyväksymispäätös on katsottava rauenneeksi

HYV

ÄKSY

MIS

VAIH

E30

7. TOIMENPITEETAsemakaavaprosessiin kuuluu useita toimen-piteitä kaavan hyväksymisen ja voimaan tulon jälkeen:

• Kaavan seurantalomake (TYVI-lomake) täydennetään ja tallennetaan kaavataskuun ja siirretään täytettyihin lomakkeisiin Elman internetsivuilla. • Internetin hallinnointisivuille merkitään

tieto kaavan hyväksymisestä ja voimaantu-losta sekä päivämääräsarakkeisiin että kaavan vaiheisiin. • Suunnittelija kokoaa tarvittavat tiedot

kaavamuutoksesta laskutuksesta vastaavalle henkilölle (tehtiinkö tonttijako ja kuinka mo-nelle tontille, onko kaava valtuusto- vai lau-takuntakaava, laskutettava yhteissumma ja laskutettavien osoitetiedot). • Kaavakartasta tehdään värillinen ja musta-

valkoinen pdf kaavataskuun. • Varmistetaan, että kaavasta löytyy kaa-

vataskusta pdf -tiedostoina sekä luonnos-vaiheen että ehdotusvaiheen nähtävillä ollut värillinen kaavakartta. • Kaavasta otetaan mustavalkoinen taitte-

lematon tuloste, joka allekirjoitetaan ja toi-mitetaan mikrofilmattavaksi. Voimaan tulleet kaavat mikrofilmataan kootusti vuosittain. Mikrofilmit toimitetaan kaupunginarkistoon. • Tekla GIS:ssä kaava siirretään suunnitel-

matietokannasta mastertietokantaan osaksi ajantasa-asemakaavaa. Ennen siirtoa master-tietokantaan suunnitelma kopioidaan. • Mikäli kyseessä on asemakaavan laajen-

nus, siirretään asemakaavoitetun alueen rajaa Tekla GIS:ssä. • Tekla GIS:ssä kaavan tiedot täydennetään

kaavarekisteriin kaava- ja kaavayksikkökoh-taisesti.

• Kaavakartta, tonttijakokartta ja -selostus laitetaan osaston käyttöarkistoon. Kaavan tultua voimaan siirtää suunnitteluavustaja kaavakartan hyväksyttyjen kaavojen kansiosta kaupunginosanumeron mukaiseen kansioon. • Kaavan muutos- ja laajennustiedot ilmoi-

tetaan verottajalle kiinteistöittäin yksityisen omistamilta mailta. Tiedot ilmoitetaan verot-tajalle kootusti vuosittain. • Tarkistetaan, onko kyse alueesta, jolle

kaupunki on määrännyt rakennuskiellon ja poistetaan rakennuskielto Tekla GIS:n tieto-kannasta ja rekisteristä. • n. 3kk:n päästä voimaan tulosta kaavan

aineistot ja tiedot siirretään kaavataskussa tietovarastoon vahvistuneet asemakaavat -kansioon. Ennen tietovarastoon siirtämistä kansioista putsataan pois kaikki turha mate-riaali. • Kaavan kaikkien työvaiheiden jälkeen il-

moitetaan Johdon tuki ja erityishankkeet -vastuualueelle mahdollisen verkkotunnuk-sen sulkemisesta ja poistamisesta.

• Internetissä kaavakohtaiset sivut säily-tetään vähintään vuoden ajan lautakunnan, hallituksen ja valtuuston pöytäkirjalinkitysten toimivuuden vuoksi. Kaavat siirretään arkis-toitaviin vasta parin vuoden päästä, kun pöy-täkirjat on poistettu internetistä. • Internetin hallinnointisivuilta poistetaan

turhat kuvat, tiedostot ja linkit. Arkistossa säilyvät siis vain kaavasta internetiin kirjoite-tut tekstit. Muu aineisto löytyy kaavataskun tietovarastosta.

• Nollaan päättyviltä vuosilta tulostetaan mustavalkoisena ajantasa-asemakaavakartta-lehdet sekä hakemistokarttalehdet arkistoin-tia varten. Aineisto toimitetaan taittelemat-tomana kaupunginarkistoon.

31

LIITTEETAsemakaavoitusprosessioppaan liitteet löytyvät kaavataskusta kaavoitusprosessi -kansiosta (kaavatasku/kaavoitusprosessi/oppaan_liitteet). Liitteitä päivitetään sitä mukaa, kuin muutoksia toimintatavoissa tapahtuu.

HUOM! Varmista, että käytössäsi on aina liitteen viimeisin päivitetty versio.

Liite 1. Vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavat (ote johtosäännöstä)

Liite 2. Valtuustokaavojen työvaiheiden tarkistuslista

Liite 3. Lautakuntakaavojen työvaiheiden tarkistuslista

Liite 4. Asemakaavojen otsikointi

Liite 5. Oas –mallipohja

Liite 6. Selostus –mallipohja

Liite 7. Vaikutusten arviointilomake

Liite 8. Selvitykset ja vaikutusten arviointi kaavoitusprosessissa

Liite 9. Maankäyttösopimusprosessikaavio

Liite 10. Yleinen osallisluettelo ja yhteyshenkilöt kaupunkirakennepalveluissa

Liite 11. Keskisuomalaisen kuulutusten mallipohja

Liite 12. Malli kirjeestä osallisille luonnosvaiheessa

Liite 13. Tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Liite 14. Lautakuntakäsittelyjen päätösehdotuksia

Liite 15.(a, b, c, d) Lautakuntakäsittelyjen listatekstimalleja

Liite 16. Oranssi paperi

Liite 17. Kaupunginkanslian kaavaprosessi

Liite 18. Johdon tuki ja erityishankkeet -vastuualueen kaavaprosessi

Liite 19. Valitusosoitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen

Liite 20. Hallintokeskuksen valmisteluohje listateksteille

Liite 21. Kaavataskun kansiorakenne ja tiedostojen nimeäminen

Liite 22. Viestintä asemakaavaprosessin aikana -yleisohje

ASEMAKAAVAT Jyväskylässä ASEMAKAAVAT Jyväskylässä