toimintaympäristön arviointi

Johdatusta tulevaisuusajatteluun: toimintaympäristön muutokset

(environmental scanning)Hämeenlinna 28.11. 2007

Anita Rubin

2

Rene Magritte:

LE BLANC-SEING

1969

3

Murroksen ja globalisoitumisen myötä päätöksenteko vaikeutuu. Tulevaisuuden pohdiskelu on kuitenkin tärkeää, koska

• asioilla ja tapahtumilla on yhä enemmän yllättäviä vaikutuksia toinen toisiinsa ja

• tiedon kulun nopeutuessa, sen määrän lisääntyessä ja välityksen reaaliaikaistuessa käsitys todellisuudesta sirpaloituu ja pyrkimys lyhytjännitteisen hyvän olon tavoitteluun kasvaa.

Millainen on kaikille hyvä tulevaisuus?

Kenen arvot ohjaavat päätöksentekoa?

Tulevaisuuspohdiskelun merkitys

4

Maailman haltuunoton vaikeutta lisää ja moni-mutkaistaa jatkuvan uuden reaaliaikaisen tiedon tuomien rinnakkaisten maailmankuvien, arvojen, arvostusten ja käsitysten sisäänvyöry.

Tieto sinänsä on menettämässä merkitystään samalla, kun tiedon tärkeimmäksi ominaisuudeksi katsotaan yhä useammin se, kuinka sitä voitaisiin taloudellisesti hyödyntää

tiedosta kauppatavaraa.

Murrosajattelu• uutta (trendejä ja megatrendejä)

• vanhaa (trendejä ja megatrendejä)

• väliaikaista (murrosajalle tyypilliset ilmiöt)

• hälyä ja heikkoja signaaleja

5

Mahdolliset ja todennäköiset

tulevaisuudet

NYKYHETKI

Kaikki mitä voimme kuvitella (science fiction, myytit, sadut, tarinat, unet, jne.)

Kaikki mikä on mahdollista(rajoina mm. luonnonlait jne.)

Kaikki mikä on todennäköistä

Toivottavat asiat

Vältettävät asiat

Neut-raalit asiat

Kaikki sellainen, mikä on

olemassa, mutta mitä emme

osaa kuvitella.

6

Tulevaisuus voi olla…

Mutta entäs jos sittenkin sataa? Mikä on vaihtoehtoinen tulevaisuuden-suunnitelmani?

Ihminen tulee kuvaan

mukaan:

Todennäköinen• Todennäköisesti aurinko nousee huomennakin.

Mahdollinen• On mahdollista, että huomenna sataa.

Ehdollinen• “Jos huomenna ei sada, lähdemme retkelle”.

Toivottava• “Toivonpa, ettei huomenna sataisi…”

Pelottava (vältettävä)• “mutta pelkään, että sää on kuitenkin huono.”

7

Olemassaolon perustarpeet ovat jäsentyminen, liittyminen ja tekeminen. Näiden toteutumista vaikeuttavat arvojen tulvassa mm.

• vaikutusmahdollisuuksien puute liian suora toiminta ja erilaiset ääriliikkeet, rasismi, suvaitsemattomuus, uususkonnot, narsismi, kehon /nuoruuden palvonta, elämysaddiktoituminen;

• uskon katoaminen edustuksellisen demokratian vaikutuskanaviin;

• globaalit ongelmat vs. paikallinen/alueellinen tekeminen;

• vastuutietoisuuden uudet ulottuvuudet alueellisesti ja ajassa eteenpäin;

• naisten, vammaisten, vanhusten, nuorten, etnisten vähemmistöjen ym. erityistarpeet

Haasteet perustarpeiden täyttymiselle

8

Ero todellisen ja fiktiivisen välillä menettää toimivuutensa – “mutkat suoraksi” -mentaliteetti:

• uudet keinotekoiset (helpot) todellisuuskuvat muodostuvat reaalitodellisuuden tilalle;

• viihteellisen, epäolennaisen ja elämyksiä painottavan tiedon merkitys kasvaa päätöksenteon perustana

edutainment, infotainment;

• valintoja ja ratkaisuja tehdään ja perustellaan yhä useammin emotionaalisin syin.

Haasteena yksilölliseen vastuuseen kasvattaminen.

”Arvoähkyn” seurauksia

9

Ajallinen tai paikallinen etäisyys ei kuitenkaan poista vastuuta tuleville sukupolville tämän hetken päätöksenteossa:

kykenemme tänään tekemään päätöksiä, joiden seuraamukset ilmenevät vasta satojen vuosien kuluttua tulevien sukupolvien päänvaivaksi (temporaalinen ulottuvuus).

päätöksemme vaikuttavat paikallisesti siten, että täällä tekemämme valinnat voivat aiheuttaa ongelmia toisella puolella maailmaa (spatiaalinen ulottuvuus).

Ajallinen ja paikallinen vastuu

10

Reaktiivisuus

Perinteinen ärsyke-reaktio -teoria olettaa, että ihminen reagoi ärsykkeeseen ennaltamäärätyllä ja ennakoitavalla tavalla (Pavlovin koirat).

11

Proaktiivisuus

SIVISTYS

12

Asenteet tulevaisuuteen

Virran vietävänä

Sopeutumiskykyinen

Ennalta- ehkäisevä

Innovatiivinen

Passiivinen

Reaktiivinen eli sopeutuva

Pre-aktiivinen eli ennakoiva

Proaktiivinen eli luova

Puuttuvat

”Bisnestä kuten ennenkin”

Perustuvat trendeille

Mahdolliset vaihtoehdot

Tulevaisuutta koskevat asenteet

Skenaariot Valituksi tulevat

strategiat

Lähde: Godet 2001

13

Tulevaisuuden lähestymistavat

Kysymykset tulevaisuuden luonteesta

Millainen maailmasta tulee?

Reaktiivisesta ja

sopeutuvasta...

...proaktiiviseen ja luovaan

tulevaisuuteen

Millaisia ovat mahdolliset maailmat?

Kuinka sopeudumme tulevaan? Miten selviämme?

Virran vietävänä kellumisesta…

sopeutumiseen…

Kuinka vaikutamme tulevaisuuteen? Kuinka saavu-tamme tavoit-teemme?

Tulevaisuuden kartoittamisen lähestymistapoja koskevat kysymykset

Suhtautuminen tulevaisuuteen

…ja ongelmien väistämisestä…

innovatiivisuu-teen

14

Kohtalonuskosta päättäväisyyteen

On siis neljänlaisia ihmisiä:– ihmisiä, jotka ihmettelevät, mitä oikeastaan tapahtui:

Passiivinen elämänasenne

– ihmisiä, jotka katsovat, mitä tapahtuu ja päättävät sitten:

Reaktiivinen elämänasenne

– ihmisiä, jotka pyrkivät ennakoimaan tapahtumista osatakseen päättää oikein:

Preaktiivinen elämänasenne

– ja ihmisiä, jotka ottavat asiat omiin käsiinsä ja luovat tulevaisuuden:

Proaktiivinen elämänasenne

15

• tapahtumista, trendeistä ja ilmiöiden välisistä suhteista saatavan tiedon hyödyntämistä ja käyttöä organisaation toimintaympäristön mahdollisten muutosten selvillesaamiseksi;

• tarkastelun kohteena myös sisäiset ja ulkoiset muutosvoimat;

• tavoitteena kehittää tehokkaita tapoja turvata oma tuleva tilanne ja/tai vaikuttaa muutoksen suuntaan.

Toimintaympäristön tarkastelu

16

Toimintaympäristön tarkastelun edut

Toimintaympäristön muutoksen tarkastelun avulla voidaan

• välttää yllätyksiä,• tunnistaa uhkia ja mahdollisuuksia,• parantaa osaamista,• saavuttaa kilpailuetua ja • parantaa sekä pitkän että lyhyen aikavälin

strategiatyöskentelyn laatua ja tuloksia.

17

suuntaus, virtaus, muutoksen kaava;

pitkän ajanjakson kuluessa tapahtuva

tarkasteltavan ilmiön yleinen kehityssuunta.

Trendit ohjaavat päätöksentekoa

vaikuttamalla valintoihin, makuun,

arvostuksiin jne. Trendit voivat myös olla

megatrendien osia.

Trendit

18

Syklit ja muutos

xMUTTA:

Äkillinen muutos toimintaympäristössä

Aika

NYT

Mennyt aika nEnnustettava

aika n/2

Kun tunnetaan kehityskulku n määrätyssä ajassa, voidaan tulevaa kehitystä ennustaa puolet niin pitkä aika eteenpäin (n/2)

> kehitys muuttuu ennustamattomaksi

Syklien pituus on ennustettava (pysyy aina samana): esim. ns. Kondratieffin taloudellinen sykli kestää 55 vuotta.

19

Trendien ennakointi

Trendiekstrapolaatio on tulevaisuuden ennakoimista, joka perustuu oletukseen, että tietyt ilmiöt todennäköisesti jatkuvat tulevaisuudessa.

Ennakoimisessa selvitetään myös ilmiön suunnan dynamiikkaa (suunnan ja vauhdin mahdollisia muutoksia). Trendit voivat olla siis nousevia, laskevia, murtuvia (=päättyviä) tai muuttumattomia.

Esim: Muotivirtaus, mm. minihame

Uutiset joka puolen tunnin välein

Väestön ikääntyminen

20

NOUSEVA

LASKEVA

VAKAA

x

Aika

MURTUVA

MUUTTUVA

Trendien lajit

21

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus

muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys,

joka muuttaa tapahtumien kulkua

ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei

välttämättä voida perustella tilastollisesti

uskottavalla jatkuvuudella kuten

historiallisella aikasarjalla.

Heikot signaalit

22

Heikkojen signaalien jäljittäminen ja erilaisten ilmiöiden ymmärtäminen heikoiksi signaaleiksi muodostaa yhden haastavimmista tulevaisuudentutkimuksen osa-alueista.

Heikon signaalin jäljitys edellyttää useiden erilaisten ilmiöiden tai ilmiöalueiden tuntemusta ja tarkastelua, jossa on erotettava subjektiivisesti ja objektiivisesti uudet ilmiöt.

Synonyymi englanninkieliselle termille ”Emerging issues”

Heikot signaalit ja tulevaisuudentutkimus

23

Yllättävästi ilmaantuvia muutostekijöitä, jotka muuttavat tapahtumisen kehityskulun äkillisesti epävarmaksi.

Villin kortin ominaisuudet:

sen tapahtumisen todennäköisyys on matala, mutta jos/kun se tapahtuu, sen vaikutukset tulevaan kehitykseen ovat huomattavat.

villillä kortilla ei ole historiaa, ts. sen tapahtumista ei voida ennakoida minkäänlaisten historiallisten tai aikasarjoihin liittyvien ilmiöiden tai lainomaisuuksien avulla. Esimerkki: äkillinen geenimuunnos; maanjäristys

11.9. WTC, New York

Villit kortit (wild cards)

24

25

Megatrendejä kutsutaan usein myös kriittisiksi trendeiksi.

Megatrendit muodostuvat useista samaan suuntaan kehittyvistä trendeistä -- ne ovat ikään kuin trendien kimppuja.

Megatrendin määritys tieteellisen täsmällisesti on vaikeaa – pikemminkin ne ovat arkiajattelun työkaluja.

Megatrendit

Megatrendit ovat kehityksen suuria aaltoja tai linjoja ja ilmiöiden tunnistettavia ja havaittavan historian omaavia yhtenäisiä kokonaisuuksia, joilla on selkeä kehityssuunta.

26

Silti niistä muodostuvalla kokonaisuudella voidaan nähdä oma kehityssuunta, jonka uskotaan usein jatkuvan samansuuntaisesti myös tulevaisuudessa.

Megatrendin luonne

Megatrendin suuntaa ei voida määritellä pelkästään tarkastelemalla yksittäisiä toimijoita tai tekijöitä, vaan megatrendi on makrotason ilmiöiden ja tapahtumakuvausten laaja kokonaisuus, joka sisältää useita erilaisia ja jopa toisilleen vastakkaisia alailmiöitä ja tapahtumaketjuja.

27

Perususkomukset

Sellaisia päätöksenteon ja valintojen taustalla vaikuttavia asioita ja ilmiöitä, joita ei kyseenalaista päätöksiä tehtäessä.

Toimivat pääosin tiedostamattomalla tasolla valintojen taustalla.

Ääneen lausumattomia, yhteisesti hyväksyttyjä “itsestäänselvyyksiä”.

Eivät kuitenkaan välttämättä jatku tulevaisuudessa.

Esim: ns. luonnonlait; ajan palautu-mattomuus; kuolema

28

Maannousu

(Apollo 8)

29

Yhteiskunnan tai sitä laajemman tason sosiaalisia tai kulttuurisia ilmiöitä, jotka suuntaavat päätöksentekoa ja valintoja;

toimivat joko tietoisella tai tiedostamat-tomalla tasolla valintojen taustalla;

• puhutaan esimerkiksi “ajan henkeen” liittyvistä toimintamalleista ja -tavoista;

liittyvät usein asenteisiin, arvoihin ja arvostuksiin ja vaikuttavat niiden muutoksiin;

eivät välttämättä jatku tulevaisuudessa.

Esim: Turvallisuushakuisuus; “Poliittinen korrektius”, tieto pukeutumiskoodeista ym.

Sisäiset ja ulkoiset muutosvoimat

30

Muutoksen tunnistaminen

Nykyisen tilanteen analyysi: Syklit, muutosvoimat, uskomukset Trendit, megatrendit Heikot signaalit Villit kortit

Tarkastele ympäristöäsi

Havainnoi mahdollisen muutoksen tarve

Paikallista mahdollisen muutoksen lähde

Määritä ja nimeä mahdollinen muutosilmiö

Arvioi sen tapahtumisen todennäköisyys

Monitoroi sen kasvua

Ennakoi sen leviämistä

31

Heikon signaalin / villin kortin

muuttuminen trendiksi

aika

hallinnon instituutiot

Esiintymien lukumäärä;

ilmiöstä tietämisen määrä

tiedemiehet, taiteilijat, radikaalit,hullut

asiantuntijat, tieteelliset julkaisut ja web-sivut

tieteen populaarilehdet, web-sivut, tv-dokumentit

sanomalehdet, uutiset, aikakauslehdet

globaalisti levinnyt ilmiö, muuttunut trendiksi ja/tai osaksi megatrendiä

useita havaittuja tapauksia, muuttumassa trendiksi

VILLI KORTTI

vain pari paikallista tapausta;

32

Muutoksen arviointi

1. Valitse 5-9 hyvin erilaista informaation lähdettä.

(eritysaloista arkiseen, 360°)

2. Luo muutostarkastelun tietokanta

3. Arvioi määräajoin skannauksesi osumia: Onko tämä todella uutta subjektiivisesti vai

objektiivisesti? Vahvistaako, tasapainottaako vai heikentääkö tämä

heikko signaali, villi kortti tai muu ilmiö jo olemassaolevia rakenteita tai ilmiöitä?

Mihin muihin ilmiöihin tämä liittyy? Mikä on mahdollisen muutoksen toteutumisen

todennäköisyys? Millä todennäköisyydellä ilmiöstä tulee trendi? Millä aikaperspektiivillä muutos voisi tapahtua?