ps3 kertaussetti - peda.net€¦ · jaettu tarkkaavaisuus mahdollistaa monen asian tekemisen yhtä...
Post on 18-Oct-2020
4 Views
Preview:
TRANSCRIPT
PS3 KERTAUSSETTI
Havaitseminen
Maistuisiko?
• Söisitkö yhtä mielelläsi harmaita kuin vihreitä tai punaisia hedelmiä? Tai mustia hampurilaisia? Miksi näin on?
HavaitseminenAistien avulla ihminen havainnoi maailmaa
• Aistitiedon käsittelyssä on kaksi reittiä: rinnakkainen ja hierarkkinen.
– Rinnakkaisuus tarkoittaa, että ärsykkeitä käsitellään eri puolilla aivoja samanaikaisesti. Eri aivoalueiden solut ovat erikoistuneet tietynlaisen tiedon käsittelyyn.
– Hierarkkisuus tarkoittaa, että tietoa käsitellään monella eri tasolla. Osa aivojen alueista käsittelee tietoa karkeammalla tasolla, kun osa puolestaan analysoi pienimpiäkin vivahteita.
• Havaitsemiseen vaikuttavat skeemojen luomat odotukset, motiivit, mieliala ja tarkkaavaisuus.
HavaitseminenKontekstin merkitys
• Konteksti eli havaitsemistilanne vaikuttaa havaintoomme.
• Havaitseminen voi olla skeemojen tai aistitiedon ohjaamaa.
– Muutossokeudella tarkoitetaan ilmiötä, jossa havaitsija ei huomaa suuriakaan muutoksia ympäristössään. Aiemmat skeemat vastaavista tilanteista ohjaavat havaintoja, eikä aistien kautta tulevaan informaatioon keskitytä tarpeeksi.
• Näköharhat eli illuusiot asettavat haasteita havaitsemiskyvyllemme.
HavaitseminenKontekstin merkitys
HavaitseminenKontekstin merkitys
HavaitseminenKonstanssi eli pysyvyys
• Havaintokonstanssilla tarkoitetaan havainnon pysyvyyttä
– Esimerkiksi pitkä ihminen tulkitaan edelleen pitkäksi, vaikka hän seisoisikin kaukana ja siten näyttäisi pienemmältä.
HavaitseminenKonstanssi eli pysyvyys
HavaitseminenKonstanssi eli pysyvyys
• Konstanssi voi liittyä esimerkiksi kokoon, kirkkauteen, väriin, muotoon ja ääneen.
• Konstanssi-ilmiössä huomataan, että havainnot muodostuvat sekä ärsykelähtöisen havainnoinnin perusteella että skeemojen ohjaamana.
• Havaintokonstanssit helpottavat arkipäivän elämää, mutta ne johtavat toisinaan harhaan.
HavaitseminenSensorisen deprivaation kokeet
• Havaitsemista on tutkittu esimerkiksi sensorisen deprivaation kokeilla.
– Niissä koehenkilöt eristettiin lähes kaikista ärsykkeistä useiksi tunneiksi.
– Kokeiden perusteella on ajateltu, että ihmiset tarvitsevat havaitsemisen avulla saatuja ärsykkeitä.
Tarkkaavaisuus voi suuntautua tahattomasti tai tahdonalaisesti
• Havainnon kohteesta voi tulla tietoiseksi vain, jos tarkkaavaisuus suuntautuu siihen.
• Tarkkaavaisuus on kuin portinvartija: säätelee havainto- ja muistitiedon pääsyä tietoisuuteen.
• Cocktailkutsuilmiö = kyky valikoida yksi ärsyke muiden joukosta
Tiedon valikointi tarkkaavaisuuden kohteeksi voi olla
• Tahatonta:• Orientaatio- eli suuntautumisreaktio: tarkkaavaisuuden automaattinen
siirtyminen voimakkaaseen tai merkitykselliseen ärsykkeeseen
• Auttaa selviytymään hengissä.
• Toistuvaan ärsykkeeseen totutaan eli habituoidutaan.
• Omien odotusten ja toiveiden mukainen tarkkaavaisuuden suuntaaminen
• Tahdonalaista:• Valikoiva tarkkaavaisuus: kyky säädellä, mitä tietoa käsittelee tietoisuudessa
• Jaettu tarkkaavaisuus: kyky jakaa tarkkaavaisuus useamman kohteen kesken
Kuulotieto valikoituu eri vaiheissa tehtävän vaikeudesta riippuen
• Valikoivaa tarkkaavaisuutta alettiin tutkia 1950-luvulla dikoottisenkuuntelun kokeilla.
• Kumpaankin korvaan eri tarina → tehtävänä toisen tarinan varjostaminen
• Valikoivan tarkkaavaisuuden suuntaaminen jompaankumpaan korvaan osoittautui helpoksi.
→ Tiedon varhainen valikointi: valikoinnin perustana fysikaaliset piirteet (esim. äänenkorkeus)
• Tehtävä vaikeutui, jos fysikaalisia vihjeitä ei ollut tarjolla (esim. sama ääni kummallakin tarinalla)
→tiedon valikointi merkityksen perusteella → tiedonkäsittelyjärjestelmä kuormittuu
Näköaistissa tarkkaavaisuus toimii valonheittimen tavoin
• Valokeila voidaan suunnata eri kohteisiin ja sen kokoa voidaan muuttaa→ Voidaan luoda laaja, epätarkka yleissilmäys tai keskittyä tarkasti
rajatun alueen yksityiskohtiin.
• Neglect- eli huomioimattomuusoireyhtymä
• Kyvyttömyys suunnata tarkkaavaisuutta näkökentän toiseen, yleensä vasempaan, puoliskoon
• Taustalla tarkkaavaisuutta suuntaavan (oikean) päälaenlohkon alueen vaurio
Jaettu tarkkaavaisuus mahdollistaa monen asian tekemisen yhtä aikaa
• Jaettua tarkkaavaisuutta on selitetty resurssiteorian avulla:
• Tarkkaavaisuus on resurssi, jota
• on rajallinen määrä
• voi jakaa halutussa suhteessa eri tehtävien kesken.
• Vaikeaa tai tärkeää tehtävää varten tarvitaan enemmän resursseja.
• Moniresurssiteoria täydentää resurssiteoriaa ja korostaa, että erilaisia tehtäviä varten on eri tarkkaavaisuusresurssit.
• Erityyppisiä resursseja vaativia tehtäviä on helpompi yhdistää.
Tahdonalainen tiedonkäsittely voi automatisoitua
• Uuden taidon harjoittelu edellyttää tahdonalaista tiedonkäsittelyä.
• Kerrallaan pystyy käsittelemään hyvin rajallista tietomäärää hitaasti.
• Vaatii paljon tarkkaavaisuusresursseja
• Tiedonkäsittely on joustavaa.
• Harjoittelun myötä tehtävän suoritus voi muuttua automaattiseksi.
• Automaattinen tiedonkäsittely ei ole joustavaa.
• Stroop-ilmiö: vaikeus estää automatisoituneita toimintatapoja
• Saavuttaako harjoittelulla kyvyn jakaa tarkkaavaisuutta vai siirtää tarkkaavaisuutta nopeasti tehtävästä toiseen?
• Valppaus on tarkkaavaisuuden ylläpitämistä samassa asiassa.
• Valppautta heikentävät esim.• tehtävien rutiininomaisuus ja yksitoikkoisuus
• motivaation hiipuminen
• väsymys
• ylirasituksesta johtuva vireystilan lasku.
• Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (ADHD) on • yleisin tarkkaavaisuuden ja keskittymisen
ongelmista
• yleisempi pojilla
• neurobiologinen kehityksellinen häiriö
• osin perinnöllinen, mutta myös ympäristötekijät vaikuttavat.
Mistä hoito koostuu?
Yhdestä tai useammasta osasta:• Psykoedukaatio• Perhetyö• Käyttäytymishoito• Toimintaterapia• Psykoterapia• Lääkehoito
(Aiheesta lisää Käypä hoito / ADHD, http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50061)
Muisti tekee elämästä mielekkään
• Muistia tarvitaan kaikessa ihmisen toiminnassa.– oppiminen, sosiaaliset suhteet, identiteetti,
persoonallisuus jne.
• Muistiin painuu vain osa havainnoista.
• Muistin toiminnan tunteminen auttaa kehittämään oppimista ja ehkäisemään unohtamista.
Sensorinen eli aistimuisti
• Sensorisissa muisteissa tieto häviää nopeasti.
• Ikonimuistissa näköhavainnot säilyvät vain pienen hetken.
• Kaikumuistiin äänet jäävät hetkeksi ikään kuin kaikumaan.
Työmuisti
• Fonologinen silmukka käsittelee puhetta ja tekstiä.
• Visuospatiaalisessa lehtiössä käsitellään näkömielikuvia ja asioiden avaruudellisia suhteita.
• Episodisessa puskurissa ylläpidetään hetken ajan kaikkea tapahtumaan liittyvää tietoa.
• Keskusyksikkö ohjaa työmuistin osajärjestelmien toimintaa.
Säilömuisti
• Säilömuisti jaetaan asiamuistiin ja taitomuistiin. – Asiamuisti jakautuu tietomuistiin ja
elämäntapahtumamuistiin.
• Muistissa asiat kytkeytyvät toisiinsa. Tätä voidaan kuvata semanttisella verkolla.
• Ihmisen kyky muistaa on konstruktiivista, eli muistiin tallentuu tietoa aiempien tietojen ja kokemusten pohjalta.
Muistitutkimuksia
• Frederic Bartlett kehitti skeeman käsitteen.– Skeemojen avulla yksittäisiä tietoja jäsennetään
laajemmiksi kokonaisuuksiksi.
• Elizabeth Loftus on tutkinut valemuistojen muodostumista kolarikokeilla.
Oppimista ja muistia voidaan tehostaa
• Asian pysyminen työmuistissa vaatii jatkuvaa kertaamista.
• Ylläpitokertailu voi auttaa asian pysymistä työmuistissa ja helpottaa asian siirtymistä säilömuistiin.
• Työstävä kertaaminen on tehokkain tapa siirtää asioita säilömuistiin.
• Oppimisvaikeudet liittyvät usein työmuistin erilaisiin rajoituksiin.
Tietäminen ja osaaminen voivat olla tiedostamatonta
• Implisiittinen muisti– Opitut taidot ilmenevät epäsuorasti ihmisen toiminnassa: vaikea
selittää muille osaamistaan.– Esim. Oman äidinkielen kielioppia vaikea selittää toiselle, vaikka
puhuu kieltä oikein.
• Eksplisiittinen muisti– Pystyy kertomaan oppimistaan asioista muille.– Esim. asiamuistin tiedot ja elämäntapahtumien muistaminen
• Aivokuorella sijaitsevat asiamuistin tiedot hajautetusti.
• Hippokampus toimii nopeana tiedon väliaikaisena varastona, ohjaa muistijälkien syntymistä ja liittyy avaruudellisen hahmottamisen muistamiseen.
• Mantelitumake on yhteydessä voimakkaiden, tunnepitoisten muistojen syntymiseen.
• Tyvitumakkeet, pikkuaivot ja aivokuoren liiketoimintoja säätelevät alueet vastaavat taitomuistiin liittyvistä asioista.
• Otsalohkon etuosat vastaavat työmuistin toiminnoista, mutta ovat samalla kytkeytyneenä muihin aivoalueisiin.
Muistihäiriöiden syitä ja seurauksia
• Muistihäiriöitä eli amnesioita aiheuttavat aivovauriot ja hermoston sairaudet.
• Anterogradisessa amnesiassa (eteenpäin suuntautuva) potilas ei kykene muistamaan uusia asioita.
• Retrogradisessa amnesiassa (taaksepäin suuntautuva) vanhat asiat katoavat muistista.
• Muistia vaurioittavia sairauksia: Korsakovinoireyhtymä, Alzheimerin tauti, dementia (taustalla jokin muu sairaus)
Ajattelun avulla selvitään arjesta
• Ajattelu on kognitiivista toimintaa, joka on monesti tiedostamatonta ja automatisoitunutta.
• Ajattelua on
– päättely
– päätöksenteko
– ongelmanratkaisu.
• Ajatteluun vaikuttavat havaintotoiminnot sekä tarkkaavaisuuden ja työmuistin rajoitukset.
Deduktiivinen ja induktiivinen päättely
• Deduktiivisessa päättelyssä sovelletaan yleisiä sääntöjä yksittäistapaukseen.
• Induktiivisessa päättelyssä tehdään yleistyksiä yksittäistapauksista.
• Päättely on virheille altista, ja virheellisiä käsityksiä on vaikea muuttaa.
Kieli, ajattelu ja oppimiskyky ovat ihmiselle ominaista
• Käsitteiden avulla luokitellaan asioita ja kommunikoidaan muiden kanssa.
• Käsitteet järjestävät säilömuistin tietoa hierarkkisesti.
• Kielellisiä toimintoja käsitellään aivoissa monilla alueilla.
→ Erityisesti vasen aivopuolisko on keskeinen kielellisille kyvyille.
Miksi kannattaa tehdä opeteltavista asioista käsitekarttoja?Miksi muiden käsitekarttoja ei kannata suoraan kopioida?
Asiantuntijaksi kehittyy harjoittelemalla!
Ekspertit vs. noviisit• Jonkin alan huippuasiantuntijaa nimitetään
ekspertiksi.
• Noviisilla tarkoitetaan vasta-alkajaa.
Asiantuntijaksi kehittyy harjoittelemalla!Ekspertiksi kehittyminen
• Huippuosaaminen perustuu opittuihin tietoihin ja taitoihin ja niiden hyödyntämiseen tehokkaasti uusissa tehtävissä.
• Mieltämisyksiköt auttavat jäsentämään irralliset asiat kokonaisuuksiksi.
→ Mieltämisyksiköt laajenevat harjoittelun myötä.
• Synnynnäiset valmiudet auttavat, mutta ekspertiksi kehittyminen vaatii ahkeraa harjoittelua.
Ongelmanratkaisu
Albert Einsteinin on kerran sanonut:
”Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne.”
Mitä tämä lause kertoo ongelmanratkaisusta?
Miten ongelmanratkaisu etenee?
Ongelmanratkaisu
• Psykologisissa tutkimuksissa ongelmat ovat yleensä tarkasti määriteltyjä. Arkielämässä ongelmat ovat usein epämääräisiä ja laajoja.
• Erilaisiin tilanteisiin sovelletaan erilaisia ongelmanratkaisukeinoja:
→ yrityksen ja erehdyksen menetelmä
→ keinojen ja lopputuloksen analysointi
→ taaksepäin työstämisessä lähdetään liikkeelle päämäärästä
→ analogian hyödyntäminen: ongelma ja sen ratkaisu ovat vastaavat kuin jossakin toisessa ongelmassa
→ uuden näkökulman löytäminen jumiutuneessa tilanteessa
→ oivaltaminen
Päätöksenteko
• Päätöksentekoon vaikuttavat tietojen lisäksi tunteet.
• Nyrkkisäännöt eli heuristiikat altistavat virheille: ne saattavat johtaa päätöksentekoerheisiin.
top related