PS3 KERTAUSSETTI

Havaitseminen

Maistuisiko?

• Söisitkö yhtä mielelläsi harmaita kuin vihreitä tai punaisia hedelmiä? Tai mustia hampurilaisia? Miksi näin on?

HavaitseminenAistien avulla ihminen havainnoi maailmaa

• Aistitiedon käsittelyssä on kaksi reittiä: rinnakkainen ja hierarkkinen.

– Rinnakkaisuus tarkoittaa, että ärsykkeitä käsitellään eri puolilla aivoja samanaikaisesti. Eri aivoalueiden solut ovat erikoistuneet tietynlaisen tiedon käsittelyyn.

– Hierarkkisuus tarkoittaa, että tietoa käsitellään monella eri tasolla. Osa aivojen alueista käsittelee tietoa karkeammalla tasolla, kun osa puolestaan analysoi pienimpiäkin vivahteita.

• Havaitsemiseen vaikuttavat skeemojen luomat odotukset, motiivit, mieliala ja tarkkaavaisuus.

HavaitseminenKontekstin merkitys

• Konteksti eli havaitsemistilanne vaikuttaa havaintoomme.

• Havaitseminen voi olla skeemojen tai aistitiedon ohjaamaa.

– Muutossokeudella tarkoitetaan ilmiötä, jossa havaitsija ei huomaa suuriakaan muutoksia ympäristössään. Aiemmat skeemat vastaavista tilanteista ohjaavat havaintoja, eikä aistien kautta tulevaan informaatioon keskitytä tarpeeksi.

• Näköharhat eli illuusiot asettavat haasteita havaitsemiskyvyllemme.

HavaitseminenKontekstin merkitys

HavaitseminenKontekstin merkitys

HavaitseminenKonstanssi eli pysyvyys

• Havaintokonstanssilla tarkoitetaan havainnon pysyvyyttä

– Esimerkiksi pitkä ihminen tulkitaan edelleen pitkäksi, vaikka hän seisoisikin kaukana ja siten näyttäisi pienemmältä.

HavaitseminenKonstanssi eli pysyvyys

HavaitseminenKonstanssi eli pysyvyys

• Konstanssi voi liittyä esimerkiksi kokoon, kirkkauteen, väriin, muotoon ja ääneen.

• Konstanssi-ilmiössä huomataan, että havainnot muodostuvat sekä ärsykelähtöisen havainnoinnin perusteella että skeemojen ohjaamana.

• Havaintokonstanssit helpottavat arkipäivän elämää, mutta ne johtavat toisinaan harhaan.

HavaitseminenSensorisen deprivaation kokeet

• Havaitsemista on tutkittu esimerkiksi sensorisen deprivaation kokeilla.

– Niissä koehenkilöt eristettiin lähes kaikista ärsykkeistä useiksi tunneiksi.

– Kokeiden perusteella on ajateltu, että ihmiset tarvitsevat havaitsemisen avulla saatuja ärsykkeitä.

Tarkkaavaisuus voi suuntautua tahattomasti tai tahdonalaisesti

• Havainnon kohteesta voi tulla tietoiseksi vain, jos tarkkaavaisuus suuntautuu siihen.

• Tarkkaavaisuus on kuin portinvartija: säätelee havainto- ja muistitiedon pääsyä tietoisuuteen.

• Cocktailkutsuilmiö = kyky valikoida yksi ärsyke muiden joukosta

Tiedon valikointi tarkkaavaisuuden kohteeksi voi olla

• Tahatonta:• Orientaatio- eli suuntautumisreaktio: tarkkaavaisuuden automaattinen

siirtyminen voimakkaaseen tai merkitykselliseen ärsykkeeseen

• Auttaa selviytymään hengissä.

• Toistuvaan ärsykkeeseen totutaan eli habituoidutaan.

• Omien odotusten ja toiveiden mukainen tarkkaavaisuuden suuntaaminen

• Tahdonalaista:• Valikoiva tarkkaavaisuus: kyky säädellä, mitä tietoa käsittelee tietoisuudessa

• Jaettu tarkkaavaisuus: kyky jakaa tarkkaavaisuus useamman kohteen kesken

Kuulotieto valikoituu eri vaiheissa tehtävän vaikeudesta riippuen

• Valikoivaa tarkkaavaisuutta alettiin tutkia 1950-luvulla dikoottisenkuuntelun kokeilla.

• Kumpaankin korvaan eri tarina → tehtävänä toisen tarinan varjostaminen

• Valikoivan tarkkaavaisuuden suuntaaminen jompaankumpaan korvaan osoittautui helpoksi.

→ Tiedon varhainen valikointi: valikoinnin perustana fysikaaliset piirteet (esim. äänenkorkeus)

• Tehtävä vaikeutui, jos fysikaalisia vihjeitä ei ollut tarjolla (esim. sama ääni kummallakin tarinalla)

→tiedon valikointi merkityksen perusteella → tiedonkäsittelyjärjestelmä kuormittuu

Näköaistissa tarkkaavaisuus toimii valonheittimen tavoin

• Valokeila voidaan suunnata eri kohteisiin ja sen kokoa voidaan muuttaa→ Voidaan luoda laaja, epätarkka yleissilmäys tai keskittyä tarkasti

rajatun alueen yksityiskohtiin.

• Neglect- eli huomioimattomuusoireyhtymä

• Kyvyttömyys suunnata tarkkaavaisuutta näkökentän toiseen, yleensä vasempaan, puoliskoon

• Taustalla tarkkaavaisuutta suuntaavan (oikean) päälaenlohkon alueen vaurio

Jaettu tarkkaavaisuus mahdollistaa monen asian tekemisen yhtä aikaa

• Jaettua tarkkaavaisuutta on selitetty resurssiteorian avulla:

• Tarkkaavaisuus on resurssi, jota

• on rajallinen määrä

• voi jakaa halutussa suhteessa eri tehtävien kesken.

• Vaikeaa tai tärkeää tehtävää varten tarvitaan enemmän resursseja.

• Moniresurssiteoria täydentää resurssiteoriaa ja korostaa, että erilaisia tehtäviä varten on eri tarkkaavaisuusresurssit.

• Erityyppisiä resursseja vaativia tehtäviä on helpompi yhdistää.

Tahdonalainen tiedonkäsittely voi automatisoitua

• Uuden taidon harjoittelu edellyttää tahdonalaista tiedonkäsittelyä.

• Kerrallaan pystyy käsittelemään hyvin rajallista tietomäärää hitaasti.

• Vaatii paljon tarkkaavaisuusresursseja

• Tiedonkäsittely on joustavaa.

• Harjoittelun myötä tehtävän suoritus voi muuttua automaattiseksi.

• Automaattinen tiedonkäsittely ei ole joustavaa.

• Stroop-ilmiö: vaikeus estää automatisoituneita toimintatapoja

• Saavuttaako harjoittelulla kyvyn jakaa tarkkaavaisuutta vai siirtää tarkkaavaisuutta nopeasti tehtävästä toiseen?

• Valppaus on tarkkaavaisuuden ylläpitämistä samassa asiassa.

• Valppautta heikentävät esim.• tehtävien rutiininomaisuus ja yksitoikkoisuus

• motivaation hiipuminen

• väsymys

• ylirasituksesta johtuva vireystilan lasku.

• Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (ADHD) on • yleisin tarkkaavaisuuden ja keskittymisen

ongelmista

• yleisempi pojilla

• neurobiologinen kehityksellinen häiriö

• osin perinnöllinen, mutta myös ympäristötekijät vaikuttavat.

Mistä hoito koostuu?

Yhdestä tai useammasta osasta:• Psykoedukaatio• Perhetyö• Käyttäytymishoito• Toimintaterapia• Psykoterapia• Lääkehoito

(Aiheesta lisää Käypä hoito / ADHD, http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50061)

Muisti tekee elämästä mielekkään

• Muistia tarvitaan kaikessa ihmisen toiminnassa.– oppiminen, sosiaaliset suhteet, identiteetti,

persoonallisuus jne.

• Muistiin painuu vain osa havainnoista.

• Muistin toiminnan tunteminen auttaa kehittämään oppimista ja ehkäisemään unohtamista.

Sensorinen eli aistimuisti

• Sensorisissa muisteissa tieto häviää nopeasti.

• Ikonimuistissa näköhavainnot säilyvät vain pienen hetken.

• Kaikumuistiin äänet jäävät hetkeksi ikään kuin kaikumaan.

Työmuisti

• Fonologinen silmukka käsittelee puhetta ja tekstiä.

• Visuospatiaalisessa lehtiössä käsitellään näkömielikuvia ja asioiden avaruudellisia suhteita.

• Episodisessa puskurissa ylläpidetään hetken ajan kaikkea tapahtumaan liittyvää tietoa.

• Keskusyksikkö ohjaa työmuistin osajärjestelmien toimintaa.

Säilömuisti

• Säilömuisti jaetaan asiamuistiin ja taitomuistiin. – Asiamuisti jakautuu tietomuistiin ja

elämäntapahtumamuistiin.

• Muistissa asiat kytkeytyvät toisiinsa. Tätä voidaan kuvata semanttisella verkolla.

• Ihmisen kyky muistaa on konstruktiivista, eli muistiin tallentuu tietoa aiempien tietojen ja kokemusten pohjalta.

Muistitutkimuksia

• Frederic Bartlett kehitti skeeman käsitteen.– Skeemojen avulla yksittäisiä tietoja jäsennetään

laajemmiksi kokonaisuuksiksi.

• Elizabeth Loftus on tutkinut valemuistojen muodostumista kolarikokeilla.

Oppimista ja muistia voidaan tehostaa

• Asian pysyminen työmuistissa vaatii jatkuvaa kertaamista.

• Ylläpitokertailu voi auttaa asian pysymistä työmuistissa ja helpottaa asian siirtymistä säilömuistiin.

• Työstävä kertaaminen on tehokkain tapa siirtää asioita säilömuistiin.

• Oppimisvaikeudet liittyvät usein työmuistin erilaisiin rajoituksiin.

Tietäminen ja osaaminen voivat olla tiedostamatonta

• Implisiittinen muisti– Opitut taidot ilmenevät epäsuorasti ihmisen toiminnassa: vaikea

selittää muille osaamistaan.– Esim. Oman äidinkielen kielioppia vaikea selittää toiselle, vaikka

puhuu kieltä oikein.

• Eksplisiittinen muisti– Pystyy kertomaan oppimistaan asioista muille.– Esim. asiamuistin tiedot ja elämäntapahtumien muistaminen

• Aivokuorella sijaitsevat asiamuistin tiedot hajautetusti.

• Hippokampus toimii nopeana tiedon väliaikaisena varastona, ohjaa muistijälkien syntymistä ja liittyy avaruudellisen hahmottamisen muistamiseen.

• Mantelitumake on yhteydessä voimakkaiden, tunnepitoisten muistojen syntymiseen.

• Tyvitumakkeet, pikkuaivot ja aivokuoren liiketoimintoja säätelevät alueet vastaavat taitomuistiin liittyvistä asioista.

• Otsalohkon etuosat vastaavat työmuistin toiminnoista, mutta ovat samalla kytkeytyneenä muihin aivoalueisiin.

Muistihäiriöiden syitä ja seurauksia

• Muistihäiriöitä eli amnesioita aiheuttavat aivovauriot ja hermoston sairaudet.

• Anterogradisessa amnesiassa (eteenpäin suuntautuva) potilas ei kykene muistamaan uusia asioita.

• Retrogradisessa amnesiassa (taaksepäin suuntautuva) vanhat asiat katoavat muistista.

• Muistia vaurioittavia sairauksia: Korsakovinoireyhtymä, Alzheimerin tauti, dementia (taustalla jokin muu sairaus)

Ajattelun avulla selvitään arjesta

• Ajattelu on kognitiivista toimintaa, joka on monesti tiedostamatonta ja automatisoitunutta.

• Ajattelua on

– päättely

– päätöksenteko

– ongelmanratkaisu.

• Ajatteluun vaikuttavat havaintotoiminnot sekä tarkkaavaisuuden ja työmuistin rajoitukset.

Deduktiivinen ja induktiivinen päättely

• Deduktiivisessa päättelyssä sovelletaan yleisiä sääntöjä yksittäistapaukseen.

• Induktiivisessa päättelyssä tehdään yleistyksiä yksittäistapauksista.

• Päättely on virheille altista, ja virheellisiä käsityksiä on vaikea muuttaa.

Kieli, ajattelu ja oppimiskyky ovat ihmiselle ominaista

• Käsitteiden avulla luokitellaan asioita ja kommunikoidaan muiden kanssa.

• Käsitteet järjestävät säilömuistin tietoa hierarkkisesti.

• Kielellisiä toimintoja käsitellään aivoissa monilla alueilla.

→ Erityisesti vasen aivopuolisko on keskeinen kielellisille kyvyille.

Miksi kannattaa tehdä opeteltavista asioista käsitekarttoja?Miksi muiden käsitekarttoja ei kannata suoraan kopioida?

Asiantuntijaksi kehittyy harjoittelemalla!

Ekspertit vs. noviisit• Jonkin alan huippuasiantuntijaa nimitetään

ekspertiksi.

• Noviisilla tarkoitetaan vasta-alkajaa.

Asiantuntijaksi kehittyy harjoittelemalla!Ekspertiksi kehittyminen

• Huippuosaaminen perustuu opittuihin tietoihin ja taitoihin ja niiden hyödyntämiseen tehokkaasti uusissa tehtävissä.

• Mieltämisyksiköt auttavat jäsentämään irralliset asiat kokonaisuuksiksi.

→ Mieltämisyksiköt laajenevat harjoittelun myötä.

• Synnynnäiset valmiudet auttavat, mutta ekspertiksi kehittyminen vaatii ahkeraa harjoittelua.

Ongelmanratkaisu

Albert Einsteinin on kerran sanonut:

”Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne.”

Mitä tämä lause kertoo ongelmanratkaisusta?

Miten ongelmanratkaisu etenee?

Ongelmanratkaisu

• Psykologisissa tutkimuksissa ongelmat ovat yleensä tarkasti määriteltyjä. Arkielämässä ongelmat ovat usein epämääräisiä ja laajoja.

• Erilaisiin tilanteisiin sovelletaan erilaisia ongelmanratkaisukeinoja:

→ yrityksen ja erehdyksen menetelmä

→ keinojen ja lopputuloksen analysointi

→ taaksepäin työstämisessä lähdetään liikkeelle päämäärästä

→ analogian hyödyntäminen: ongelma ja sen ratkaisu ovat vastaavat kuin jossakin toisessa ongelmassa

→ uuden näkökulman löytäminen jumiutuneessa tilanteessa

→ oivaltaminen

Päätöksenteko

• Päätöksentekoon vaikuttavat tietojen lisäksi tunteet.

• Nyrkkisäännöt eli heuristiikat altistavat virheille: ne saattavat johtaa päätöksentekoerheisiin.