muotoillut ratkaisut 2012 esite
Post on 19-Jun-2015
224 Views
Preview:
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
MUOTOILU MAHDOLLISTAA MUUTOKSEN
Muotoillut ratkaisut 2012
Mutta mitä muotoilu on? Vahva teollisen
muotoilun perinteemme ohjaa meitä
edelleen mieltämään muotoilun erilaisten
käyttöesineiden suunnitteluna. Muotoilua
voidaan kuitenkin käyttää myös palvelujen,
työympäristöjen ja yhteistyön suunnit-
telussa niin fyysisissä, sosiaalisissa kuin
digitaalisissakin ympäristöissä. Muotoillut
ratkaisut -ohjelma on tuonut nämä
mahdollisuudet esiin.
On aika tuoda suomalainen muotoiluosaa-
minen laajasti koko yhteiskunnan hyödyksi.
Toivomme, että Muotoillut ratkaisut
-ohjelma innoittaa muitakin julkisia toimi-
joita muotoilun käyttöön, ja että hank-
keiden opit monistuvat laajasti eri aloille.
Pirjo Ståhle, professori
Suomen Kulttuurirahasto
MITÄMUOTOILUON?Suomen Kulttuurirahasto osallistui design-
pääkaupunkivuoteen Muotoillut ratkaisut
-ohjelmalla. Myönsimme 350 000 euron
apurahan muotoiluohjelmalle, joka suun-
nattiin julkiselle ja kolmannelle sektorille.
Ohjelman tavoite oli ratkoa yhteiskunnal-
lisia kysymyksiä muotoilun keinoin ja
tuoda iloa kansalaisten arkeen.
Kulttuurirahasto haluaa edistää toimintaa,
jossa taiteilijat tuottavat eri alojen asian-
tuntijoiden kanssa uusia, luovia ratkaisuja
käytännön tarpeisiin. Ohjelman viidessä
muotoiluhankkeessa suunnittelukysymyksiä
ovatkin ratkoneet monialaiset tiimit, ja
kehitystyöhön on kutsuttu mukaan laaja
joukko hankkeiden henkilöstöä ja asiakkaita.
3
Kehitystyö on osa isompaa poliisin toiminta-
tapojen uudistusta. Jatkossa poliisin palvelut
halutaan tarjota kentällä ”yhden koske-
tuksen periaatteella”: asiakkaan asia hoituu
maijassa kerralla alusta loppuun, ilman
turhia ajoja. Tämä tekee autosta paitsi työ-
välineen myös asiakaspalvelutilan. Auton
pitää taipua niin tietotyöhön, asiakaskohtaa-
misiin kuin varusteiden kuljetukseenkin.
Suunnittelutyön tekijäksi valittiin kolmen
yrityksen verkosto, jossa on osaamista eri
aloilta: teollista muotoilua, palvelumuotoilua,
asiakaskokemusta ja brändäystä. Näin laaja
monialaisuus on teollisen muotoilun hank-
keessa vielä harvinaista.
Muotoilijat havainnoivat auton toimivuutta
maijan kyydissä eri puolilla Suomea ja kerä-
sivät palautetta myös asiakkailta. Havain-
nointi tuotti kymmeniä kohtia käsittävän
listan auton kehitystarpeista. Kerättyjen
tietojen pohjalta muotoilijat laativat auton
sisätiloista kolme ehdotusta, joihin kerät-
tiin henkilöstöltä palautetta visualisointien
ja työpajatyöskentelyn avulla. Suurimmat
muutokset kohdistuvat auton keskiosan
työskentelytilaan, varusteiden säilytykseen
ja etuistuimiin. Sisätilan ilme ja väritys uudis-
tettiin poliisin imagotavoitteiden mukaiseksi.
Auton etupenkkiä kehitettiin jo hankkeen
aikana, ja poliisit pääsivät testaamaan
muutoksia. Poliisin tekniikkakeskus teettää
konseptin pohjalta varsinaisen testiauton
vuoden 2013 aikana. Tavoitteena on saada
uudet maijat liikenteeseen vuonna 2015.
“Maijaa on uudistettu monta kertaa, mutta koskaan aiemmin ei ole käytetty muotoilijaa”
MAIJASTA TOIMIVATYÖTILA
Poliisihallitukselle hanke oli ainutlaatuinen
mahdollisuus tutustua muotoiluun. Maijan
kehittämiseen myönnetty rahoitus vastaa
yhden varustelemattoman partioauton
rungon hintaa, eikä muotoiluun olisi inves-
toitu ilman Kulttuurirahaston ohjelmaa. Nyt
muotoilun hyödyt ja palvelujen hankintaan
liittyvät kysymykset ovat tulleet tutuiksi, ja
muotoilua saatetaan hyödyntää poliisihallin-
nossa jatkossakin.
Asiakas: Poliisihallitus
Muotoilija: NR Design Oy, kumppanit Desigence Oy ja LINK Design Oy
Rahoitus: 45 000 euroa
Poliisihallituksen muotoiluhankkeessa partioautonsisätiloja tarkasteltiin laajasti toimivuuden, ergonomian
ja henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta.Nykyisin tässä liikkuvassa toimistossa
jalat puutuvat, selkä kipeytyyja varustevyö painaa.
54
KOULURUOKAILUKUTSUVAKSI
“Oppilaat havainnoivat itse ruokailun toimivuutta”
Asiakas: Vantaan Tilapalvelut Oy ja Vantaan kaupunki
Muotoilija: Design Studio Muotohiomo Oy
Rahoitus: 40 000 euroa
Hankkeen alussa muotoilutoimiston väki
jalkautui koululle havainnoimaan ja kehit-
tämään ruokailua yhdessä oppilaiden ja
opettajien kanssa. Muotoiluviikon aikana
lapset ja henkilökunta pääsivät pohtimaan
nykyisen kouluruokailun plussia ja miinuksia
sekä ideoimaan unelmiensa ratkaisuja.
Ideapajojen, havainnointien, sarjakuvien
ja videoiden tavoitteena oli kerätä tietoa
muotoilijoiden työn pohjaksi ja sitouttaa
osallistujia yhteiseen tavoitteeseen. Yhteis-
kehittely käynnisti asennemuutoksen jo
ensimmäisen viikon aikana.
Muotoilijat perehtyivät myös ruokailun
arvoketjuun aina kunnanvaltuuston
asialistalta lautaselle saakka ja kuva-
sivat prosessin visuaaliseen muotoon.
Tämä havainnollistus auttaa esimerkiksi
vanhempia ja kuntapäättäjiä ymmärtä-
mään, mistä kaikesta kouluruokailun laatu
syntyy ja mihin asioihin voidaan vaikuttaa.
Hankkeen lopputuloksena Martinlaakson
koulu sai kokonaisvaltaisen kouluruoka-
konseptin, joka sisältää kymmeniä käytän-
nönläheisiä kehitysideoita. Ehdotukset
kattavat koko ruokailuelämyksen aina tila-
järjestelyistä ja lattiateippauksista kalus-
tukseen, viestintään ja tunnelmaan saakka.
Idealistalla ovat esimerkiksi eri korkuiset
kalusteet eri ikäisille, ”rauhapöytä” pienim-
mille, biojätemittari, taustamusiikki ja taide-
galleria. Monet ideoista on helppo ja nopea
toteuttaa.
Vantaan kaupungin ja Tilapalvelujen
työryhmässä on ollut mukana eri yksi-
köiden edustajia. Tavoitteena on nyt
monistaa konsepti muihinkin vantaalaisiin
kouluihin. Siksi ehdotukset koottiin ohje-
kirjaksi, joka kuvaa konseptin elementit
sekä mallin käyttäjien osallistamiseksi
muissa kouluissa. Monistuessaan konsepti
voi tuoda merkittäviäkin säästöjä sekä
ympäristö- ja terveyshyötyjä.
76
Kouluruoan arvostuksen ja ruokailunhoukuttelevuuden lisääminen on tärkeää
– sekä koululaisten terveyden kannalta että biojätteen vähentämiseksi. Tätä haastetta
ratkottiin Vantaan kaupungin ja VantaanTilapalvelut Oy:n muotoiluhankkeessa,
jonka pilottikohteena toimiMartinlaakson koulu.
Asiakas: Helsingin kaupunki, elinkeinopalvelu
Muotoilija: Diagonal Mental Structure Oy
Rahoitus: 40 000 euroa
“Pienten yrittäjien on vaikea löytää toimitiloja.”
TYHJÄT TILATYRITTÄJILLEHankkeessa lähdettiin kehittämään siirrel-
tävää tilaratkaisua, joka mukautuisi mihin
tahansa kaupungin omistamaan tyhjään
tilaan. Työtilassa aloittavat yrittäjät voisivat
kohdata toisiaan ja verkottua, mikä voisi
synnyttää jopa uutta liiketoimintaa. Tavoit-
teena on täysin uudenlainen palvelu, joka
iskee kaksi kärpästä yhdellä iskulla: hukka-
tila käyttöön ja enemmän tukea yritys-
toimintaan.
Suunnittelutyöhön haettiin käyttäjä-
näkökulmaa luovien alojen osaajilta, jotka
olivat mukana elinkeinopalvelun yrittäjä-
valmennusohjelmassa. Yrittäjien osallista-
minen hankkeeseen osoittautui haasteeksi,
sillä kiinnostusta oli monella, mutta aikaa
paljon harvemmalla. Asiakkaiden motivointi
yhteiskehittelyyn onkin asia, joka kannattaa
huomioida vastaavissa hankkeissa heti
alkumetreillä.
Muotoilijatiimi kartoitti haastattelujen ja
päiväkirjojen avulla yrittäjien tarpeita ja
arjen reittejä kaupungissa ja kuvasi tulokset
erilaisiksi käyttäjäprofiileiksi. Ideoita haettiin
myös sidosryhmiltä erilaisissa työpajoissa.
Lähtötietojen ja ideoiden pohjalta synty-
nyttä konseptiehdotusta jalostettiin kaikille
avoimessa työpajassa pienoismallien ja
osallistavan suunnittelun keinoin.
Hankkeen lopputuloksena syntyi käsikirja,
joka kuvaa yhteisöllisen työtilan erilaiset
elementit. Hankkeessa ideoitiin jäsenyy-
teen perustuvaa työtilojen verkostoa,
josta yrittäjä voisi valita itselleen kulloinkin
parhaiten sopivan tilan. Ehdotus käsittää
myös tilassa tarjottavat palvelut, liike-
toimintamallin sekä ideoita brändiin ja
liikuteltavaan kalustukseen liittyen. Kehi-
tettyä konseptia voitaisiin hyödyntää myös
kaupungin muissa yksiköissä.
Helsingin kaupungin elinkeinopalveluiden hankkeessalähdettiin liikkeelle klassisesta palvelumuotoilun haasteesta:
miten suunnitella käyttäjälähtöinen palvelukokemus,joka tukee myös palvelun tarjoajan tavoitteita?Tässä tapauksessa palvelu on yrittäjien työtila,
joka toteutetaan kaupungin tyhjiin tiloihin.
98
Vanha Rauma, Porin lyhytaaltoasema ja Kankaanpään taidekehä ovat kulttuurisesti ja historiallisesti
kiinnostavia kohteita, mutta monille paikallisille asukkaille vieraita. Kadotetut paikat -hankkeessa
näille unohdetuille kulttuurikohteille etsittiinuudenlaista identiteettiä nuorille
järjestetyissä työpajoissa.
YHDESSÄ TEKEMINENSITOO PAIKKAAN
Asiakas: Satakunnan ammattikorkeakoulu
Muotoilija: Päivi Raivio Tmi
Rahoitus: 25 000 euroa
Satakunnan ammattikorkeakoulun käyn-
nistämää muotoiluhanketta on toteutettu
laajan yhteistyöverkoston voimin. Muotoilu-
tiimin lisäksi mukana on ollut koululaisia ja
Rauman nuorten työpaja, kunnan päät-
täjiä, yhdistyksiä ja käsityöläisyrittäjiä sekä
paikallisten taiteilijoiden valmennusryhmä
Ohjauskulma.
Hankkeen taustalla on ajatus siitä, ettei
taiteen tarvitse olla etäistä tai vaikeaa.
Päinvastoin toiminnallinen, yhteisöllinen ja
paikan luontaisia ominaisuuksia hyödyntävä
taide voi toimia sidoksena paikan ja nuoren
välillä. Kun Väinölän koulun viidesluokka-
laiset kutsuttiin ideoimaan ja rakentamaan
ympäristötaideteosta Porin lyhytaalto-
aseman pihapiiriin, muisto yhteisestä projek-
tista ja kiinnostus paikkaa kohtaan säilyy
vuosia. Taideteokseen yhdistyvä kaupunki-
viljely taas luo jatkuvuutta toiminnalle.
Kankaanpäässä taide tuotiin lähemmäs
nuorten arkea yhdistämällä Taidekehän
veistostaide skeittipuiston suunnitteluun.
Raumalla taas nuorten työpajassa ideoitiin
sitä, miten Vanhan Rauman käsityöläisten
toimintaa ja sijaintia voitaisiin tehdä näky-
väksi. Näissäkin kohteissa sekä visioitiin
että tehtiin itse: Kankaanpäässä luotiin
skeittipuiston malli lumesta, ja Raumalla
muotoiltiin käsityöläiskaupunginosalle
omaa tunnusta.
Hankkeen tavoitteena oli paitsi elävöittää
unohdettuja kulttuurikohteita, myös tuoda
muotoiluosaamista Satakunnan kulttuuri-
toimijoiden ulottuville. Hankkeeseen osal-
listuneet taiteilijat pääsivät kokeilemaan
työpajatyöskentelyä lasten ja nuorten
kanssa. Samalla viriteltiin aivan uusia,
paikallisia yhteistyökuvioita.
Hankkeessa kehitettiin myös toimintamalli,
jolla muitakin uutta elämää kaipaavia kult-
tuurikohteita voitaisiin elävöittää. Muotoilu-
osaaminen, ulkopuolisen tuoma raikas
näkökulma ja yhdessä tekeminen ovat
siinä keskeisessä roolissa.
“Luovien alojen tiloja voidaan käyttää oppimiseen”
1110
Asiakas: Me Itse ry ja Riihimäen Kehitysvammatuki ry
Muotoilija: iam design Oy
Rahoitus: 20 000 euroa
HYVÄN MIELEN PIHA PALVELUTALOONRiihimäkeläisten Inkilänhovin ja Koto-
kartanosäätiön palvelutalojen yhteisen
pihan pilottihanke vei muotoilua uudelle
alueelle. Hankkeen takana on joukko
kolmannen sektorin yhdistyksiä ilman
aiempaa kokemusta muotoilusta, ja
ulkoalueiden suunnittelu käyttäjiä osal-
listaen on ylipäätään verrattain uutta
Suomessa.
Muotoilun käyttäjälähtöisyydellä oli tässä
projektissa erityisen suuri merkitys. Ilman
palvelutalon asukkaiden, henkilökunnan
ja omaisten vahvaa panosta ei toimintaan
liittyviä erityistarpeita olisi voitu ymmärtää.
Lisäksi mahdollisuus vaikuttaa omaan elin-
piiriin oli hankkeessa mukana olleille
vammaisille ja vanhuksille innostava
kokemus.
Asukkaiden ja henkilökunnan arkisia toimia
ja tunnelmia kartoitettiin alkuun luotain-
tutkimuksella. Lisäksi Inkilänhovissa oli
esillä ideaseinä, johon kuka tahansa talossa
asioiva sai jättää toiveitaan. Työpajoissa
asukkaat pääsivät ensin ideoimaan unel-
miensa pihaa ja tämän jälkeen tutkimaan ja
kehittämään muotoilijatiimin suunnitelmia.
Turvallisuuden ja esteettömyyden ohella
tärkeimpiä käyttäjien haaveita olivat
muiden ihmisten tapaaminen, harrasta-
minen ja luonnonläheinen puuhailu. Hank-
keen lopputuloksena syntynyt suunnitelma
on pihapolku, joka koostuu erilaisista toimin-
nallisista pisteistä ja aktivoi liikkumaan ja
harrastamaan. Hankkeessa kehitettiin myös
uudenlaisia, erityisryhmille suunnattuja
säädettäviä ulkokalusteita ja tuotteita.
Muotoilijat tekivät hankkeessa tiivistä
yhteistyötä Invalidiliiton ja Riihimäen
kaupungin virkamiesten kanssa. Vaikka
suunnitelma on lähtöisin riihimäke-
läisten toiveista, voidaan sen elementtejä
monistaa muihinkin palvelutaloihin. Pihan
toteutukseen haetaan nyt rahoitusta, jonka
hankinnasta on tekeillä ammattikorkea-
koulun opinnäytetyö.
“Palvelutalojen kulttuuri on eriytynyttä. Se tulee nytmuuttumaan”
Ulkoilu virkistää palvelutaloasukkaankehoa ja mieltä, mutta miten ulos pääsisi
useammin? Oikealla suunnittelullapalvelutalon pihasta voi kehkeytyä
kutsuva ja toiminnallinen ulkoilualue,jota asukkaat pystyvät käyttämään
itsenäisesti ja ympäri vuoden.
1312
Nopeat kokeilut taas tuovat pöydälle
puolivalmiita ideoita, joista ei ole vielä
päätöksiä. Myös talous pitää huomioida,
jotta lupaukset voidaan pitää. Ja miten
saada kansalaiset mukaan kehittelyyn?
Muotoilijoiden kilpailutus osoitti, ettei
julkishallinnossa vielä tunneta laajasti
muotoilua, eikä palveluja osata ostaa.
Muotoilijat taas eivät tunne julkista
hankintaa. Kaikkea tätä pitää siis kehittää,
jotta muotoilusta voisi tulla luonteva osa
julkisen sektorin kehittämistä.
Muotoilulle olisi julkishallinnossa valtava
tilaus. Miten voisimme asiaa edistää? Tarvi-
taan lisää osto-osaamista, tietoa muotoilun
tuloksista, uudenlaista ajattelua ja yhteis-
työtä. Usein kyse onkin juuri yhteistyön
edistämisestä. Ja siinä piilee muotoilun
muutosvoima.
Päivi Hietanen, hankepäällikkö
WDC Helsinki 2012
MITÄOPITTIIN?Muotoillut ratkaisut 2012 on ollut
Suomen Kulttuurirahastolta merkittävä
kädenojennus suomalaiselle muotoilulle.
Ohjelman ansiosta muotoilua vietiin uusille
alueille, ja uudet toimijat pääsivät tutustu-
maan muotoilun maailmaan. Hankkeissa on
ratkottu pieniä kysymyksiä, joiden vaikutus
voi monistuessaan olla suuri.
Muotoilulle on ominaista, että se tuo
käyttäjän äänen kuuluviin. Haastattelut
ja työpajat tuovat esiin tarpeet ja unelmat,
havainnointi paljastaa puutteet ja on-
gelmat. Osallistava suunnittelu innostaa ja
sitouttaa. Muotoilu katsoo myös kokonai-
suutta: tilaa, toimintaa, ilmettä ja viestintää
– kokonaisia arvoketjuja. Parhaimmillaan
muotoilu tuo julkishallintoon hyvinvointia,
toimivaa arkea ja parempia palveluja.
Näimme ohjelmassa myös muotoilun
haasteet. Käyttäjälähtöisyys on edel-
leen radikaali ajatus: se kyseenalaistaa
käytännöt ja haastaa hallinnon muuttu-
maan. Kun toimintaa katsoo asiakkaan
vinkkelistä, pitää virastorajat ylittää.
14
www.muotoillutratkaisut.fi
www.wdchelsinki2012.fi
www.skr.fi
top related