lyhennelmä kimmo salmela_gradu

THE POWER OF THE PICTURE VERSUS THE WISDOM OF THE WORD

Suomenkielinen lyhennelmä

1 Johdanto: tutkimuksen tavoitteet

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on vertailla kirjoitettujen, still-kuvien keinoin

toteutettujen ja videomuotoisten laitteistoasennusohjeiden käytettävyyttä niiden

loppukäyttäjien näkökulmasta. Se on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston ja

telekommunikaatioverkkolaitteita valmistavan Nokia Solutions and Networksin

laitteistokehitysyksikön kesken.

Helsingin yliopiston puolesta tutkimuksen tarkoituksena on tarjota tietoa

yllämainittujen kolmen ilmaisumuodon vahvuuksista ja heikkouksista, sekä niiden

takana piilevistä syistä. Nokia Solutions and Networksille sen on tarkoitus puolestaan

tarjota suuntaviivoja laitteistodokumentaation kehitystä varten sekä käytettävyyden

että kustannustehokkuuden kannalta. Sen tuottamaa tietoa voidaan mahdollisesti

soveltaa myös yhtiön tuottamien laitteistojen jatkokehityksessä.

2 Taustaa

2.1 Tutkimuksen aihealueesta

Tämä tutkimus on tehty Helsingin ylioopiston Nykykielten laitoksen alaisuudessa,

mutta se sijoittuu teknisen viestinnän piiriin. Sen tärkeimpänä lähdeaineistona on

Tytti Suojasen lisensiaatintyö Technical Communication Research: Dissemination,

Reception and Utilization (Tampereen yliopisto, 2000). Vaikka Suojasen tutkimus

päämääriltään poikkeaa omastani, se käsittelee myös tämän tutkimuksen kannalta

keskeisiä aiheita: teknisen tiedon olemusta ja ominaisuuksia sekä sen välittämisessä

ilmeneviä seikkoja.

Suojasen mukaan (2000:35) sellaiset seikat kuin tiedon löydettävyys ja

ymmärrettävyys ovat jääneet viestinnän tutkimuksessa suhteellisen vähälle

huomiolle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on antaa niistä tietoa vertailevan,

käytännön kokemuksien pohjalta tapahtuvan tarkastelun keinoin.

2.2 Tutkimusmateriaalista

Miksi tämän tutkimuksen kohteeksi on valittu nimenomaan laitteistoasennusohjeet?

Syynä on ennen kaikkea niiden yksinkertaisuus, jonka arvelin helpottavan monin

tavoin abstraktin ja monimutkaisen aihepiirtin jäsentämistä. Ajoittaisesta

terminologisesta vaikeaselkoisuudestaan huolimatta laitteistoasennusohjeet ovat

nimittäin monin tavoin varsin selkeitä ja suoraviivaisia tuotoksia. Niille on

luonteenomaista:

▪ Käsiteltävän aiheen konkreettisuus. Laitteistot ovat käsinkosketeltaviaesineitä ja sellaisina selkeästi nähtävissä ja hahmotettavissa.

▪ Rakenteellinen ja sisällöllinen yksinkertaisuus. Asentaminen toimenpiteenä on suoraviivainen prosessi, ja sen ohjeistuksessa pyritään ainoastaan kuvaamaan, miten tietty sarja käytännön toimenpiteitä tulisi suorittaa.

▪ Kielellinen yksinkertaisuus. Asennusohjeissa käytetään äärimmäisen harvoin esimerkiksi kielikuvia, syntaktisesti monimutkaisia lauseita, sanaleikkejä tai ylipäätään mitään keinoja, joiden tarkoitus on rikastaaitse ilmaisua.

Tutkimuksen pohjana käytetty kirjasto edustaa sellaista varsin harvinaista tilannetta,

jossa sama sisältö – täsmälleen samaan tarkoitukseen tehtynä - on tarjolla

tarkasteltavaksi kolmessa eri muodossa: videona, still-kuvina ja tekstinä. Niinpä se

tarjoaa oivalliset lähtökohdat näiden kolmen eri ilmaisumuodon vertailulle.

2.3 Hyvän manuaalin tunnuspiirteet

Suojasen mukaan (2000: 21) hyvälle tekniselle dokumentille on luonteenomaista

täsmällisyys, helppokäyttöisyys sekä käyttäjien turvallisuuden ja tehokkuuden

edesauttaminen. Ne ovat kaikki käytettävyyttä tukevia ominaisuuksia. Kokemukseeni

perustuen jaottelisin niitä vielä hienovaraisemmin seuraavaan tapaan:

▪ Helppolukuisuus ja ymmärrettävyys: tieto on omaksuttavissa nopeasti

▪ Sisällön samanaikainen tiiviys ja kattavuus: ilmaisu on napakkaa ja taloudellista, mutta kattaa kaiken käyttäjän kannalta oleellisen tiedon

▪ Täsmällisyys ja luotettavuus: informaatio on ilmaistu selkeästi ja se pitää paikkansa

▪ Jäsentyneisyys ja sisäisten viittaussuhteiden selkeys: tieto on löydettävissä helposti ja toisiinsa liittyvät asiat on paikannettavissa nopeasti myös eri puolilta dokumenttia

▪ Esityksen johdonmukaisuus kaikissa ilmaisumuodoissa: olipa esitys kirjallista tai kuvallista ja kanavana internet tai painomedia, esitystavat ovat yhdenmukaisia.

Kuten ylläolevasta luettelosta voidaan havaita, samalle dokumentille löytyy yleensä

monia eri käyttötapoja ja -tilanteita. Schriverin (1997: 213-214) tavallisten

kuluttajien piirissä tekemässä tutkimuksessa vain 4 % käyttäjistä jätti uuden tuotteen

käyttöohjeen kokonaan lukematta. Manuaalin käytettävyydellä on siis huomattava

merkitys sille, millaisena käyttäjät näkevät tuotteen laadun kokonaisuudessaan, kuten

Ågren ja Kantojärvi ovat todenneet (2008: 71-72).

3 Haastattelututkimus

Tutkimuksen pohjana olleet haastattelut tehtiin telekommunikaatioalan

laiteasentajien kanssa joko kasvotusten tai puhelimessa. Lisätietoja kerättiin myös

sähköpostiviestien avulla. Haastattelujen perustana oli etukäteen laadittu lomake

valmiine kysymyksineen, joten metodologiselta kannalta katsoen oli kyse

struktutoiduista haastatteluista (Alastalo, 2005: 72). Aihealueen puolesta

haastatteluissa yhdistyi tehtäväanalyysin (“task analysis”) ja yleisöanalyysin

(“audience analysis”) piirteitä.

3.1 Tutkimusprojektin aikataulu ja haastateltavien valinta

Tutkimuksen suunnittelu aloitettiin lokakuussa 2012. Ensimmäinen haastattelu

tehtiin maaliskuussa 2013, ja tulokset olivat valmiina elokuussa 2013.

Tutkimukseen haastateltavia henkilöitä valittaessa oleellinen kriteeri oli kokemus

tutkimuksen perustaksi määriteltyjen laitteiden ja asennusdokumenttien käytössä.

Sopivien haastateltavien etsintä aloitettiin Nokia Solutions and Networksin

testauslaboratorioista Helsingin seudulta, josta tiedustelujen tekemistä jatkettiin

yrityksen testilaboratorioihin ja asiakasorganisaatioihin eri puolille maailmaa, kunnes

koossa oli riittävä, 15 ammattiasentajan otanta.

3.2 Tutkimuksen perustana olevat tuotteet ja niiden rakenne

Tutkimuksen perustaksi valittiin Nokia Solutions and Networksin portfoliosta

Advanced TCA (ATCA) -perheen tuotteet. Tuoteperhe on vielä verrattaen uusi,

mutta se on jo laajalti käytössä eri puolilla maailmaa, joten sen pohjalta odotettiin

saatavan tietoa sekä jo suoritetuista että haastattelujen aikana meneillään olevista

asennuksista.

Jokainen ATCA-perheen tuote koostuu eri tyyppisistä pistoyksiköistä (“blade”),

joiden tehtävänä telekommunikaatioverkkojen datan prosessointi. Pistoyksiköt on

asennettu erityisiin laitehyllyihin, jotka asennettaessa sijoitetaan niitä varten

suunniteltuihin laitekaappeihin. Pistoyksiköt kytkeytyvät toisiinsa sekä

hyllyjensisäisten johtimien että niin sanottujen sisäisten kaapeleiden avulla.

Laitekaapin ulkopuoliseen ympäristöön ne liitetään johtimin, joista käytetään

yhteisnimeä ulkoiset kaapelit.

3.3 Valitut asennusohjetyypit

ATCA-perheen laiteistoasennusohjeet on julkaistu kolmessa eri muodossa:

The installation quick guide, jossa ensisijaisena ilmaisumuotona ovat still-

kuvat ja jossa tekstiä on käytetty vain silloin, kun se on ollut ehdottoman

tarpellista. Olettamuksemme oli, että asentajat käyttävät tätä manuaalityyppiä

silloin, kun preferoivat still-kuvia tietolähteenä.

The installation manual, joka on kattava, sekä tekstien että still-kuvien avulla

toteutettu ohjekirja. Olettamuksemme oli, että asentajat käyttäisivät tätä

dokumenttityyppiä tarvitessaan tekstien muotoon tehtyjä ohjeita.

The installation multimedia, joka on ääniraidalla varustettu asennusvideo.

Odotimme asentajien käyttävän sitä videosisältöjä kaivatessaan.

Kannattaa kuitenkin huomata, että eri tavoin toteutetuissa ohjekirjoissa eri

ilmaisukeinot yleensä sekoittuvat monin tavoin. Niin on asia myös ATCA-perheen

manuaalien kohdalla, kuten tulemme myöhemmin huomaamaan.

4 Haastattelujen lähestymistapa

Harkinnan jälkeen tulin valinneeksi tutkimuksen lähestymistavaksi manuaalien

tarkastelun materiaalina, jossa ensisijaisena aiheena on liikkeen kuvaaminen.

Liikettähän eri laitteistojen asentaminen on alusta loppuun: esineiden siirtämistä

paikasta toiseen sekä niiden kiinnittämistä toisiinsa, yleensä erilaisten työkalujen

avulla. Kahden esineen kiinnittäminen toisiinsa on samoin itsessään sarja liikkeitä,

alkaen vaikkapa siitä, kun asentaja ottaa käteensä ruuvimeisselin.

Päästäkseni riittävään tarkkuuteen liikkeen kuvaamisen tarkastelussa katsoin

tarpeelliseksi jakaa liikettä pienempiin osatekijöihin. Niiden hahmottamisen pohjana

käytin eräänlaista yksinkertaistettua versiota Newtonilaisesta liikkeen fysikaalisesta

kuvauksesta (Newton, 1999: 416-417). Omaksumassani mallissa liikkeen

osatekijöiksi muodostuivat suunta, nopeus, esineen liikuttamiseen käytetty voima

sekä liikkeen lähtö- ja päätepisteet.

Asennusohjeiden perimmäiseksi tehtäväksi voidaan katsoa näiden neljän osatekijän

kuvaaminen, ja sen ohella asennusprosessiin liittyvien osien ja esineiden selkeä

esittäminen, jotta käyttäjien on helppo tunnistaa ne.

4.1 Tutkimuksen hypoteesit

Muotoilin tutkimuksen pohjaksi neljä hypoteesia, jotka pyrkivät hahmottamaan,

miten hyvin dokumentaation eri ilmaisumuodot soveltuvat liikkeen eri osatekijöiden

ja esineiden kuvaamiseen. Tulevien haastattelujen tehtäväksi muodostui näin

yksinkertaisesti hypoteesien pätevyyden tai pätemättömyyden todentaminen. Tässä

lyhennelmässä hypoteesit on lueteltu alla tutkimustulosten esittelyn yhteydessä.

4.2 Haastatteluissa kartoitetut asennustyön vaiheet

Asennustapahtumasta kokonaisuudessaan valikoitiin neljä vaihetta, joihin

pureuduttiin haastattelun kysymyksissä. Ne olivat:

▪ Laitteiston ulkopuolisten virransyöttökaapelien asennus

▪ Laitehyllyjen asentaminen laitekaappiin

▪ Laitteiston sisäisten kaapeleiden asennus

▪ Väliaikaisen tukihyllyn asentaminen itse laitehyllyjen asennuksen helpottamisesksi.

5 Tutkimustulokset ja hypoteesien paikkansapitävyys

Millaisia tuloksia tutkimus tuotti? Allaolevassa tekstissä arvioidaan sen tärkeimpiä

löydöksiä erityisesti suhteessa tutkimushypoteeseihin, joiden paikkansapitävyyttä

samalla arvioidaan.

5.1 Taustatietoa haastateltavista

Haastateltavat olivat kotosisin seuraavista valtioista: Japani, Kiina, Intia, Kreikka,

Venäjä, Irlanti, Italia ja Suomi. Heidän keskimääräinen ikänsä oli 42 vuotta, ja he

kaikki olivat miehiä. He olivat työskennelleet keskimäärin 15 vuotta

telekommunikaatioalan asennustöissä, joista 3 vuotta ATCA-perheen laitteistojen

parissa. Heidän englannin kielen taitonsa (ATCA-dokumentaation julkaisukieli) oli

heidän oman ilmoituksensa mukaan hyvä (keskimäärin 3.4 asteikolla 1-5).

Haastateltavien palaute itse ATCA-dokumentaation laadusta oli varsin positiivista

sekä sisällön laadun että sen esitystapojen osalta.

5.2 Hypoteesi 1: still-kuvien avulla on helppo hahmottaa esineitä ja

niiden liikkeitä

Tutkimuksen ensimmäisessä hypoteesissä vertailtiin yleisellä tasolla still-kuvien ja

kirjoitetun tekstin tehoa esineiden muodon ja liikkeiden hahmottamisesessa:

“Kirjoitettuun tekstiin verrattuna still-kuvien avulla on paljon helpompi auttaa käyttäjiä tunnistamaan esineitä ja näyttämään niiden liikkeen suuntaa. Pelkkä still-kuvien sarjan pikainen silmäily voi tuottaa käyttäjälle paljon enemmän luotettavaa tietoa kuin monien tekstirivien lukeminen.”

Tutkimuksessa selvisi, että peräti 14 asentajaa kaikista 15:stä (93 %) preferoi still-

kuvia yleisenä tietolähteenä kirjoitettuun tekstiin verrattuna. Heistä 11 (73 %) käytti

kirjoitettua tekstiä täydentävässä roolissa yksityiskohtien tarkistamiseen tai

lisätietojen hankkimiseen. Kolme vastaajista (20 %) ei siis nojannut manuaaleja

käyttäessään kirjoitettuun tekstiin ollenkaan.

Tutkittaessa sisäisten ja ulkoisten kaapeleiden asennusta selvisi, että 14

haastateltavaa (93 %) kertoi haluavansa tiedot laitteiston sisäisten ja ulkoisten

kaapeleiden reitityksestä yksinomaan kuvien muodossa. Vain yksi vastaajista (7 %)

olisi halunnut saman informaation tekstin muodossa, joten kaapeliasennusten

kohdalla asentajat perferoivat vahvasti kuvallista ilmaisua.

Laitehyllyjen asennusta käsittelevään haastattelun osaan saadut vastaukset

paljastivat vielä vain kahdelle asentajalle (13 %) selvinneen manuaalien perusteella,

että hyllyt ovat varsin raskaita nostaa ja että se aiheuttaa asennuksessa omat

vaikeutensa. Vain harva haastateltava oli siis löytänyt tuon tiedon manuaalista, mihin

oli ilmeisesti syynä se, että kyseistä tietoa ei ollut ilmaistu millään tavoin missään

asennusvaihetta käsittelevistä kuvista; se oli mainittu vain tekstimuotoisessa

varoituksessa. Koska kuvat olivat miltei kaikkien asentajien ensisijainen tietolähde,

he eivät olleet kiinnittäneet huomiota tekstiin, ja se oli näin jäänyt huomaamatta

peräti 13:lta asentajalta (87 %). Tulos korostaa vahvasti still-kuvien roolia asentajien

tietolähteenä.

Tutkimuksen tulokset tukevat siis täysin sen ensimmäistä hypoteesia.

5.3 Hypoteesi 2: tekstillä voidaan kuvata yksityiskohtia paremmin kuin

kuvien avulla

Toiseen hypoteesin mukaan ainakin jotkin yksityiskohdat selviävät paremmin

kirjoitetusta tekstistä kuin still-kuvista:

“Kirjoitetun tekstin avulla voidaan ilmaista joitakin seikkoja täsmällisemmin kuin kuvien avulla. Esimerkkinä käy tilanne, jossa käyttäjän pitäisi pystyä tunnistamaan esineen jokin tietty osa monen täysin samanalaisen osan joukosta vaikkapa silloin, kun hän on kytkemässä kaapeleita paneeliin, jossa on monia liittimiä. Jos paneeli on varustettu koordinaatein, kirjoitettu taulukko on todennäköisesti käyttäjälle paljon helppokäyttöisempi kuin kuva liitinpaneelista.”

Kuten aiemmin jo todettiin, 11:llä asentajalla kaikista 15:stä (73 %) oli yleisenä

käytäntönä käyttää kirjoitettua tekstiä still-kuvia täydentävässä roolissa. He

tarvitsivat tekstiä nimenomaan yksityiskohtien tarkistamiseen sekä lisätietojen

hankkimiseen; näin tiedot heidän yleisistä käytännöistään tukevat ylläolevaa

hypoteesia.

Laitekaappien kaapeleiden asennusta koskevien kysymysten vastauksissa selvisi

kuitenkin, että 10 haastateltavaa (67 %) halusi tiedot kaapeleiden kytkennöistä sekä

kuvien että taulukoiden muodossa. Taulukkoja pelkkänä ilmaisumuotona preferoi

kolme haastateltavaa (20 %) ja kuvia kaksi (13 %). Tässä yksittäisessä tapauksessa –

joka oli esiintynyt myös ylläolevassa hypoteesissa esimerkkinä - haastattelut eivät

siis paljastaneet haastateltavilla ilmenevän vahvaa preferenssiä suuntaan jos

toiseenkaan.

Kokonaisuutena katsoen tutkimuksen tulokset tukivat kuitenkin melko vahvasti sen

toista hypoteesia.

5.4 Hypoteesi 3: tekstin avulla voidaan ilmaista selkeästi, miten esinettä

on liikutettava

Kolmannen hypoteesin mukaan teksti tarjoaa still-kuvia paremmat keinot opastaa

käyttäjiä esineiden liikuttamisessa:

“Kirjoitetun tekstin avulla voidaan still-kuvia helpommin kuvata liikkeessä tapahtuvia muutoksia tai liikkeen aikaansaamiseksi tarvittavaa voimaa. Pelkästään yhden tai kahden sanan avulla käyttäjälle voidaan antaa hänen tarvitsemansa tieto liikken laadusta (esimerkiksi pyytämällä häntä liikuttamaan esinettä kevyesti tai voimalla). Saman asian ilmaiseminen kuvan avulla vaatisi helposti ylimääräisten symbolien tai muiden määreiden lisäämistä kuvaan, jolloin sen ymmärrettävyys saattaisi vieläpä hämärtyä informaation määrän ja monitulkintaisuuden mahdollisuuden kasvaessa.”

Haastateltavien vastaukset eivät tämän hypoteesin kohdalla tarjonneet tietoa, joka

olisi mahdollistanut suoran vertailun siinä suhteessa, pitivätkö he tekstiä parempana

ilmaisukeinona kuin still-kuvaa. Syynä oli haastatteluissa saadun tiedon

puutteellisuus, sekä se että hypoteesin kannalta relevanteissa osissa manuaalit

poikkesivat normaalikäytännöistään. Ne eivät tarjonneet tavalliseen tapaansa samaa

informaatiota sekä tekstin että still-kuvien muodossa.

Kolmannen hypoteesin kohdalla manuaalien tekijöiden valinnat tarjosivat kuitenkin

jonkin verran todistusaineistoa hypoteesin tarkastelemisesksi. Jo aiemmin

käsitellyssä laitehyllyjen asennusta kuvaavassa kohdassa manuaalit ohjeistivat

asentajia siten, että ne ilmoittivat hyllyjen olevan painavia ja että niitä nostaman

tarvittiin usempi kuin yksi henkilö. Manuaalien laatijat olivat kuitenkin valinneet

hyllyjen nostamista koskevissa ohjeissa ainoaksi ilmaisukeinoksi tekstin; tietoa

painosta tai vaadittavasta nostajien määrästä ei löytynyt kuvista. Lähempi tarkastelu

osoitti myös, että näiden seikkojen ilmaiseminen osana kuvaa ymmärrettävällä

tavalla oli todennäköisesti hankalaa jo sinällään. Voidaan siis olettaa, että

dokumenttien tekijät olivat luopuneet rinnakkaisesta kuvan ja tekstin käytöstä

pääteltyään jo ennalta, mitä ilmaisukeinoa asentajat preferoivat ja käyttävät.

Dokumentin tekijöiden valinnat siis tukevat tutkimuksen kolmatta hypoteesia jossain

määrin.

5.5 Hypoteesi 4: video on yleisesti ottaen tarkempi ilmaisukeino kuin

teksti tai still-kuva

Neljännessä ja viimeisessä hypoteesissa väitettiin, että ilmaisun tarkkuudessa video

voittaa tekstin ja on ainakin tasavahva still-kuvien kanssa:

“Videokuvan avulla tavoitetaan suurempi ilmaisun tarkkuus kuin kirjoitetun tekstin avulla (paitsi silloin, kun käyttäjän on tunnistettava yksi yksityiskohta monen täysin samanlaisen joukosta). Still-kuvien kanssa videon ilmaisutarkkuus on yhtäläisellä tasolla. Video on kuitenkin ilmaisumuotona aikasidonnainen, joten tietyn kohdan löytäminen siitä voi olla hidasta. Lisäksi kahden eri osissa videota sijaitsevan kohdanvertailu käy helposti työlääksi.”

Tutkimuksen yllättävin löydös oli, että videolle näytti olevan niin vähän käyttöä

asentajien keskuudessa. Sen oli nähnyt vain kolme asentajaa (20 %), eikä edes heistä

kukaan ollut käyttänyt sitä apuna asennuksessa tai sen suunnittelussa. Pääosa

asentajista ei edes tiennyt sen olemassaolosta, vaikka se oli samalla tavoin saatavilla

kuin muutkin manuaalit. Voisi uskoa, että mikäli videosisältöä olisi kaivattu

enemmän, sana sen saatavuudesta olisi kiirinyt asentajien keskuudessa ja tietämys

sen olemassaolosta olisi ollut yleisempää.

Joka tapauksessa vain viisi käyttäjää vastasi kysyttäessä (33 %), että olisi käyttänyt

videota apuna asennuksessa, mikäli olisi tiennyt sen olemassaolosta. Kokonaista 12

asentajaa (60 %) oli sitä mieltä, että video olisi hyödyllinen väline uusien asentajien

koulutuksessa silloin, kun laitteisto on heille vielä outoa.

Tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan tarjonneet suoraa todistusaineistoa sen

neljännen hypoteesin osuvuuden arvioimiseksi; näiltä osin päätelmät jäivät

avoimiksi.

6 Yhteenveto

Still-kuvat siis olivat selkeästi asentajien preferoima ilmaisutapa

asennusmanuaaleissa. Tilanteissa, joissa keskenään erilaisten yksityiskohtien määrä

korostui, still-kuvien merkitys voimistui entisestään. Koska still-kuvat tuntuvat

vievän monien asentajien huomion kokonaisuudessaan heidän käyttäessään

manuaaleja, on tärkeää, että niihin sisältyy ainakin viittaus kaikkeen oleelliseen

tietoon: mikäli kuva ei jollain tavoin herätä käyttäjän tietoisuutta jonkin asian

merkityksellisyydestä, se jää helposti häneltä huomaamatta.

Kirjoitettu teksti ei näytä yleisellä tasolla palvelevan käyttäjiä yhtä hyvin kuin still-

kuva. Sen vahvuudet tulevat kuitenkin esiin yksittäisten yksityiskohtien, kuten

esineen painon ilmaisemisessa. Niinpä useimmat asentajat käyttivät tekstin muotoon

tehtyjä ohjeita johdonmukaisesti taustamateriaalina kuvallisin keinoin toteutetulle

materiaalille.

Videomateriaalin käytettävyydestä tämä tutkimus ei puolestaan tarjonnut selkeää

kuvaa. Se saattaa olla hyvinkin käyttökelpoista asentajille silloin, kun he opettelevat

uusien laitteistojen asennusta.

6.1 Aiheita jatkotutkimuksille

Siinä missä tämä tutkimus tarjosi jonkin verran konkreettista tietoa eri

ilmaisukeinojen tehosta, se herätti myös monia uusia kysymyksiä. Tässä joitakin

niiden aiheista.

Haastattelujen otanta oli suhteellisen suppea jäädessään 15:een henkilöön.

Olisi kiinnostavaa nähdä, tukisivatko vastaavien, laajempien tutkimusten

tulokset sen löydöksiä – ja missä määrin.

Tutkimustulosten tarkastelu rinnan muiden vastaavien tutkimusten kanssa

saattaisi tarjota mahdollisuuden eri dokumenttikirjastojen laadulliseen

vertailuun. Sitä kautta voisi olla mahdollista myös hahmottaa hyvien

manuaalien ominaispiirteitä käytännön tutkimukseen pohjautuen.

Vastaava tutkimus voitaisiin tehdä rajoittamalla kohderyhmä sellaisiin

asentajiin, jotka ovat vasta opiskelelmassa uuden laitteiston asentamista. Juuri

opettelemisvaiheessa he todennäköisesti tarvitsevat dokumentaatiota kaikkein

eniten, minkä vuoksi heidän voisi olettaa pystyvän kommentoimaan sitä

syvällisesti. Lisäksi näin voitaisiin saada lisätietoa videomateriaalin

hyödyllisyydestä tai hyödyttömyydestä.

Videon, still-kuvan ja tekstin käytettävyyden tutkimukselle riittää varmasti

aiheita monilla muillakin aloilla kuin teknisen viestinnän piirissä.

Kuvallisen ja kirjallisen materiaalin käytettävyyden erot todennäköisesti pohjautuvat

niiden erilaiseen luonteeseen. Siinä, missä kuvat pystyvät jäljittelemään todellisuutta

sellaisena kuin se on, teksti perustuu sovittuihin käytäntöihin. Yksittäisen sanan

merkityksen ja tarkoitteen välillä ei ole useimmiten mitään suoraa yhteyttä. Niinpä

sanallisen ilmaisun ymmärtäminen edellyttää ihmisen aivoilta erityistä ponnistusta

merkityksen hahmottamisessa. Kuvien viesti taas hahmottuu katsojalle monesti

suoraan, ilman tarvetta minkäänlaiselle tulkitsemiselle.