lyhennelmä kimmo salmela_gradu
DESCRIPTION
Reilun kymmenen sivun suomenkielinen tiivistelmä Helsinging yliopistolle (englanniksi) tekemästäni Pro Gradu -tutkielmasta. Vertailin siinä tekemäni kenttätutkimuksen pohjalta videon, sarjakuvan ja tekstin keinoin toteutettujen laitteistoasennusohjeiden käytettävyyttä asentamisen ammattilaisten näkökulmasta.TRANSCRIPT
![Page 1: Lyhennelmä kimmo salmela_gradu](https://reader035.vdocuments.mx/reader035/viewer/2022081816/5594653e1a28ab644a8b45aa/html5/thumbnails/1.jpg)
THE POWER OF THE PICTURE VERSUS THE WISDOM OF THE WORD
Suomenkielinen lyhennelmä
1 Johdanto: tutkimuksen tavoitteet
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on vertailla kirjoitettujen, still-kuvien keinoin
toteutettujen ja videomuotoisten laitteistoasennusohjeiden käytettävyyttä niiden
loppukäyttäjien näkökulmasta. Se on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston ja
telekommunikaatioverkkolaitteita valmistavan Nokia Solutions and Networksin
laitteistokehitysyksikön kesken.
Helsingin yliopiston puolesta tutkimuksen tarkoituksena on tarjota tietoa
yllämainittujen kolmen ilmaisumuodon vahvuuksista ja heikkouksista, sekä niiden
takana piilevistä syistä. Nokia Solutions and Networksille sen on tarkoitus puolestaan
tarjota suuntaviivoja laitteistodokumentaation kehitystä varten sekä käytettävyyden
että kustannustehokkuuden kannalta. Sen tuottamaa tietoa voidaan mahdollisesti
soveltaa myös yhtiön tuottamien laitteistojen jatkokehityksessä.
2 Taustaa
2.1 Tutkimuksen aihealueesta
Tämä tutkimus on tehty Helsingin ylioopiston Nykykielten laitoksen alaisuudessa,
mutta se sijoittuu teknisen viestinnän piiriin. Sen tärkeimpänä lähdeaineistona on
Tytti Suojasen lisensiaatintyö Technical Communication Research: Dissemination,
Reception and Utilization (Tampereen yliopisto, 2000). Vaikka Suojasen tutkimus
päämääriltään poikkeaa omastani, se käsittelee myös tämän tutkimuksen kannalta
keskeisiä aiheita: teknisen tiedon olemusta ja ominaisuuksia sekä sen välittämisessä
ilmeneviä seikkoja.
Suojasen mukaan (2000:35) sellaiset seikat kuin tiedon löydettävyys ja
ymmärrettävyys ovat jääneet viestinnän tutkimuksessa suhteellisen vähälle
![Page 2: Lyhennelmä kimmo salmela_gradu](https://reader035.vdocuments.mx/reader035/viewer/2022081816/5594653e1a28ab644a8b45aa/html5/thumbnails/2.jpg)
huomiolle. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on antaa niistä tietoa vertailevan,
käytännön kokemuksien pohjalta tapahtuvan tarkastelun keinoin.
2.2 Tutkimusmateriaalista
Miksi tämän tutkimuksen kohteeksi on valittu nimenomaan laitteistoasennusohjeet?
Syynä on ennen kaikkea niiden yksinkertaisuus, jonka arvelin helpottavan monin
tavoin abstraktin ja monimutkaisen aihepiirtin jäsentämistä. Ajoittaisesta
terminologisesta vaikeaselkoisuudestaan huolimatta laitteistoasennusohjeet ovat
nimittäin monin tavoin varsin selkeitä ja suoraviivaisia tuotoksia. Niille on
luonteenomaista:
▪ Käsiteltävän aiheen konkreettisuus. Laitteistot ovat käsinkosketeltaviaesineitä ja sellaisina selkeästi nähtävissä ja hahmotettavissa.
▪ Rakenteellinen ja sisällöllinen yksinkertaisuus. Asentaminen toimenpiteenä on suoraviivainen prosessi, ja sen ohjeistuksessa pyritään ainoastaan kuvaamaan, miten tietty sarja käytännön toimenpiteitä tulisi suorittaa.
▪ Kielellinen yksinkertaisuus. Asennusohjeissa käytetään äärimmäisen harvoin esimerkiksi kielikuvia, syntaktisesti monimutkaisia lauseita, sanaleikkejä tai ylipäätään mitään keinoja, joiden tarkoitus on rikastaaitse ilmaisua.
Tutkimuksen pohjana käytetty kirjasto edustaa sellaista varsin harvinaista tilannetta,
jossa sama sisältö – täsmälleen samaan tarkoitukseen tehtynä - on tarjolla
tarkasteltavaksi kolmessa eri muodossa: videona, still-kuvina ja tekstinä. Niinpä se
tarjoaa oivalliset lähtökohdat näiden kolmen eri ilmaisumuodon vertailulle.
2.3 Hyvän manuaalin tunnuspiirteet
Suojasen mukaan (2000: 21) hyvälle tekniselle dokumentille on luonteenomaista
täsmällisyys, helppokäyttöisyys sekä käyttäjien turvallisuuden ja tehokkuuden
![Page 3: Lyhennelmä kimmo salmela_gradu](https://reader035.vdocuments.mx/reader035/viewer/2022081816/5594653e1a28ab644a8b45aa/html5/thumbnails/3.jpg)
edesauttaminen. Ne ovat kaikki käytettävyyttä tukevia ominaisuuksia. Kokemukseeni
perustuen jaottelisin niitä vielä hienovaraisemmin seuraavaan tapaan:
▪ Helppolukuisuus ja ymmärrettävyys: tieto on omaksuttavissa nopeasti
▪ Sisällön samanaikainen tiiviys ja kattavuus: ilmaisu on napakkaa ja taloudellista, mutta kattaa kaiken käyttäjän kannalta oleellisen tiedon
▪ Täsmällisyys ja luotettavuus: informaatio on ilmaistu selkeästi ja se pitää paikkansa
▪ Jäsentyneisyys ja sisäisten viittaussuhteiden selkeys: tieto on löydettävissä helposti ja toisiinsa liittyvät asiat on paikannettavissa nopeasti myös eri puolilta dokumenttia
▪ Esityksen johdonmukaisuus kaikissa ilmaisumuodoissa: olipa esitys kirjallista tai kuvallista ja kanavana internet tai painomedia, esitystavat ovat yhdenmukaisia.
Kuten ylläolevasta luettelosta voidaan havaita, samalle dokumentille löytyy yleensä
monia eri käyttötapoja ja -tilanteita. Schriverin (1997: 213-214) tavallisten
kuluttajien piirissä tekemässä tutkimuksessa vain 4 % käyttäjistä jätti uuden tuotteen
käyttöohjeen kokonaan lukematta. Manuaalin käytettävyydellä on siis huomattava
merkitys sille, millaisena käyttäjät näkevät tuotteen laadun kokonaisuudessaan, kuten
Ågren ja Kantojärvi ovat todenneet (2008: 71-72).
3 Haastattelututkimus
Tutkimuksen pohjana olleet haastattelut tehtiin telekommunikaatioalan
laiteasentajien kanssa joko kasvotusten tai puhelimessa. Lisätietoja kerättiin myös
sähköpostiviestien avulla. Haastattelujen perustana oli etukäteen laadittu lomake
valmiine kysymyksineen, joten metodologiselta kannalta katsoen oli kyse
struktutoiduista haastatteluista (Alastalo, 2005: 72). Aihealueen puolesta
haastatteluissa yhdistyi tehtäväanalyysin (“task analysis”) ja yleisöanalyysin
(“audience analysis”) piirteitä.
![Page 4: Lyhennelmä kimmo salmela_gradu](https://reader035.vdocuments.mx/reader035/viewer/2022081816/5594653e1a28ab644a8b45aa/html5/thumbnails/4.jpg)
3.1 Tutkimusprojektin aikataulu ja haastateltavien valinta
Tutkimuksen suunnittelu aloitettiin lokakuussa 2012. Ensimmäinen haastattelu
tehtiin maaliskuussa 2013, ja tulokset olivat valmiina elokuussa 2013.
Tutkimukseen haastateltavia henkilöitä valittaessa oleellinen kriteeri oli kokemus
tutkimuksen perustaksi määriteltyjen laitteiden ja asennusdokumenttien käytössä.
Sopivien haastateltavien etsintä aloitettiin Nokia Solutions and Networksin
testauslaboratorioista Helsingin seudulta, josta tiedustelujen tekemistä jatkettiin
yrityksen testilaboratorioihin ja asiakasorganisaatioihin eri puolille maailmaa, kunnes
koossa oli riittävä, 15 ammattiasentajan otanta.
3.2 Tutkimuksen perustana olevat tuotteet ja niiden rakenne
Tutkimuksen perustaksi valittiin Nokia Solutions and Networksin portfoliosta
Advanced TCA (ATCA) -perheen tuotteet. Tuoteperhe on vielä verrattaen uusi,
mutta se on jo laajalti käytössä eri puolilla maailmaa, joten sen pohjalta odotettiin
saatavan tietoa sekä jo suoritetuista että haastattelujen aikana meneillään olevista
asennuksista.
Jokainen ATCA-perheen tuote koostuu eri tyyppisistä pistoyksiköistä (“blade”),
joiden tehtävänä telekommunikaatioverkkojen datan prosessointi. Pistoyksiköt on
asennettu erityisiin laitehyllyihin, jotka asennettaessa sijoitetaan niitä varten
suunniteltuihin laitekaappeihin. Pistoyksiköt kytkeytyvät toisiinsa sekä
hyllyjensisäisten johtimien että niin sanottujen sisäisten kaapeleiden avulla.
Laitekaapin ulkopuoliseen ympäristöön ne liitetään johtimin, joista käytetään
yhteisnimeä ulkoiset kaapelit.
3.3 Valitut asennusohjetyypit
ATCA-perheen laiteistoasennusohjeet on julkaistu kolmessa eri muodossa:
![Page 5: Lyhennelmä kimmo salmela_gradu](https://reader035.vdocuments.mx/reader035/viewer/2022081816/5594653e1a28ab644a8b45aa/html5/thumbnails/5.jpg)
The installation quick guide, jossa ensisijaisena ilmaisumuotona ovat still-
kuvat ja jossa tekstiä on käytetty vain silloin, kun se on ollut ehdottoman
tarpellista. Olettamuksemme oli, että asentajat käyttävät tätä manuaalityyppiä
silloin, kun preferoivat still-kuvia tietolähteenä.
The installation manual, joka on kattava, sekä tekstien että still-kuvien avulla
toteutettu ohjekirja. Olettamuksemme oli, että asentajat käyttäisivät tätä
dokumenttityyppiä tarvitessaan tekstien muotoon tehtyjä ohjeita.
The installation multimedia, joka on ääniraidalla varustettu asennusvideo.
Odotimme asentajien käyttävän sitä videosisältöjä kaivatessaan.
Kannattaa kuitenkin huomata, että eri tavoin toteutetuissa ohjekirjoissa eri
ilmaisukeinot yleensä sekoittuvat monin tavoin. Niin on asia myös ATCA-perheen
manuaalien kohdalla, kuten tulemme myöhemmin huomaamaan.
4 Haastattelujen lähestymistapa
Harkinnan jälkeen tulin valinneeksi tutkimuksen lähestymistavaksi manuaalien
tarkastelun materiaalina, jossa ensisijaisena aiheena on liikkeen kuvaaminen.
Liikettähän eri laitteistojen asentaminen on alusta loppuun: esineiden siirtämistä
paikasta toiseen sekä niiden kiinnittämistä toisiinsa, yleensä erilaisten työkalujen
avulla. Kahden esineen kiinnittäminen toisiinsa on samoin itsessään sarja liikkeitä,
alkaen vaikkapa siitä, kun asentaja ottaa käteensä ruuvimeisselin.
Päästäkseni riittävään tarkkuuteen liikkeen kuvaamisen tarkastelussa katsoin
tarpeelliseksi jakaa liikettä pienempiin osatekijöihin. Niiden hahmottamisen pohjana
käytin eräänlaista yksinkertaistettua versiota Newtonilaisesta liikkeen fysikaalisesta
kuvauksesta (Newton, 1999: 416-417). Omaksumassani mallissa liikkeen
osatekijöiksi muodostuivat suunta, nopeus, esineen liikuttamiseen käytetty voima
sekä liikkeen lähtö- ja päätepisteet.
![Page 6: Lyhennelmä kimmo salmela_gradu](https://reader035.vdocuments.mx/reader035/viewer/2022081816/5594653e1a28ab644a8b45aa/html5/thumbnails/6.jpg)
Asennusohjeiden perimmäiseksi tehtäväksi voidaan katsoa näiden neljän osatekijän
kuvaaminen, ja sen ohella asennusprosessiin liittyvien osien ja esineiden selkeä
esittäminen, jotta käyttäjien on helppo tunnistaa ne.
4.1 Tutkimuksen hypoteesit
Muotoilin tutkimuksen pohjaksi neljä hypoteesia, jotka pyrkivät hahmottamaan,
miten hyvin dokumentaation eri ilmaisumuodot soveltuvat liikkeen eri osatekijöiden
ja esineiden kuvaamiseen. Tulevien haastattelujen tehtäväksi muodostui näin
yksinkertaisesti hypoteesien pätevyyden tai pätemättömyyden todentaminen. Tässä
lyhennelmässä hypoteesit on lueteltu alla tutkimustulosten esittelyn yhteydessä.
4.2 Haastatteluissa kartoitetut asennustyön vaiheet
Asennustapahtumasta kokonaisuudessaan valikoitiin neljä vaihetta, joihin
pureuduttiin haastattelun kysymyksissä. Ne olivat:
▪ Laitteiston ulkopuolisten virransyöttökaapelien asennus
▪ Laitehyllyjen asentaminen laitekaappiin
▪ Laitteiston sisäisten kaapeleiden asennus
▪ Väliaikaisen tukihyllyn asentaminen itse laitehyllyjen asennuksen helpottamisesksi.
5 Tutkimustulokset ja hypoteesien paikkansapitävyys
Millaisia tuloksia tutkimus tuotti? Allaolevassa tekstissä arvioidaan sen tärkeimpiä
löydöksiä erityisesti suhteessa tutkimushypoteeseihin, joiden paikkansapitävyyttä
samalla arvioidaan.
![Page 7: Lyhennelmä kimmo salmela_gradu](https://reader035.vdocuments.mx/reader035/viewer/2022081816/5594653e1a28ab644a8b45aa/html5/thumbnails/7.jpg)
5.1 Taustatietoa haastateltavista
Haastateltavat olivat kotosisin seuraavista valtioista: Japani, Kiina, Intia, Kreikka,
Venäjä, Irlanti, Italia ja Suomi. Heidän keskimääräinen ikänsä oli 42 vuotta, ja he
kaikki olivat miehiä. He olivat työskennelleet keskimäärin 15 vuotta
telekommunikaatioalan asennustöissä, joista 3 vuotta ATCA-perheen laitteistojen
parissa. Heidän englannin kielen taitonsa (ATCA-dokumentaation julkaisukieli) oli
heidän oman ilmoituksensa mukaan hyvä (keskimäärin 3.4 asteikolla 1-5).
Haastateltavien palaute itse ATCA-dokumentaation laadusta oli varsin positiivista
sekä sisällön laadun että sen esitystapojen osalta.
5.2 Hypoteesi 1: still-kuvien avulla on helppo hahmottaa esineitä ja
niiden liikkeitä
Tutkimuksen ensimmäisessä hypoteesissä vertailtiin yleisellä tasolla still-kuvien ja
kirjoitetun tekstin tehoa esineiden muodon ja liikkeiden hahmottamisesessa:
“Kirjoitettuun tekstiin verrattuna still-kuvien avulla on paljon helpompi auttaa käyttäjiä tunnistamaan esineitä ja näyttämään niiden liikkeen suuntaa. Pelkkä still-kuvien sarjan pikainen silmäily voi tuottaa käyttäjälle paljon enemmän luotettavaa tietoa kuin monien tekstirivien lukeminen.”
Tutkimuksessa selvisi, että peräti 14 asentajaa kaikista 15:stä (93 %) preferoi still-
kuvia yleisenä tietolähteenä kirjoitettuun tekstiin verrattuna. Heistä 11 (73 %) käytti
kirjoitettua tekstiä täydentävässä roolissa yksityiskohtien tarkistamiseen tai
lisätietojen hankkimiseen. Kolme vastaajista (20 %) ei siis nojannut manuaaleja
käyttäessään kirjoitettuun tekstiin ollenkaan.
Tutkittaessa sisäisten ja ulkoisten kaapeleiden asennusta selvisi, että 14
haastateltavaa (93 %) kertoi haluavansa tiedot laitteiston sisäisten ja ulkoisten
kaapeleiden reitityksestä yksinomaan kuvien muodossa. Vain yksi vastaajista (7 %)
olisi halunnut saman informaation tekstin muodossa, joten kaapeliasennusten
kohdalla asentajat perferoivat vahvasti kuvallista ilmaisua.
![Page 8: Lyhennelmä kimmo salmela_gradu](https://reader035.vdocuments.mx/reader035/viewer/2022081816/5594653e1a28ab644a8b45aa/html5/thumbnails/8.jpg)
Laitehyllyjen asennusta käsittelevään haastattelun osaan saadut vastaukset
paljastivat vielä vain kahdelle asentajalle (13 %) selvinneen manuaalien perusteella,
että hyllyt ovat varsin raskaita nostaa ja että se aiheuttaa asennuksessa omat
vaikeutensa. Vain harva haastateltava oli siis löytänyt tuon tiedon manuaalista, mihin
oli ilmeisesti syynä se, että kyseistä tietoa ei ollut ilmaistu millään tavoin missään
asennusvaihetta käsittelevistä kuvista; se oli mainittu vain tekstimuotoisessa
varoituksessa. Koska kuvat olivat miltei kaikkien asentajien ensisijainen tietolähde,
he eivät olleet kiinnittäneet huomiota tekstiin, ja se oli näin jäänyt huomaamatta
peräti 13:lta asentajalta (87 %). Tulos korostaa vahvasti still-kuvien roolia asentajien
tietolähteenä.
Tutkimuksen tulokset tukevat siis täysin sen ensimmäistä hypoteesia.
5.3 Hypoteesi 2: tekstillä voidaan kuvata yksityiskohtia paremmin kuin
kuvien avulla
Toiseen hypoteesin mukaan ainakin jotkin yksityiskohdat selviävät paremmin
kirjoitetusta tekstistä kuin still-kuvista:
“Kirjoitetun tekstin avulla voidaan ilmaista joitakin seikkoja täsmällisemmin kuin kuvien avulla. Esimerkkinä käy tilanne, jossa käyttäjän pitäisi pystyä tunnistamaan esineen jokin tietty osa monen täysin samanalaisen osan joukosta vaikkapa silloin, kun hän on kytkemässä kaapeleita paneeliin, jossa on monia liittimiä. Jos paneeli on varustettu koordinaatein, kirjoitettu taulukko on todennäköisesti käyttäjälle paljon helppokäyttöisempi kuin kuva liitinpaneelista.”
Kuten aiemmin jo todettiin, 11:llä asentajalla kaikista 15:stä (73 %) oli yleisenä
käytäntönä käyttää kirjoitettua tekstiä still-kuvia täydentävässä roolissa. He
tarvitsivat tekstiä nimenomaan yksityiskohtien tarkistamiseen sekä lisätietojen
hankkimiseen; näin tiedot heidän yleisistä käytännöistään tukevat ylläolevaa
hypoteesia.
Laitekaappien kaapeleiden asennusta koskevien kysymysten vastauksissa selvisi
![Page 9: Lyhennelmä kimmo salmela_gradu](https://reader035.vdocuments.mx/reader035/viewer/2022081816/5594653e1a28ab644a8b45aa/html5/thumbnails/9.jpg)
kuitenkin, että 10 haastateltavaa (67 %) halusi tiedot kaapeleiden kytkennöistä sekä
kuvien että taulukoiden muodossa. Taulukkoja pelkkänä ilmaisumuotona preferoi
kolme haastateltavaa (20 %) ja kuvia kaksi (13 %). Tässä yksittäisessä tapauksessa –
joka oli esiintynyt myös ylläolevassa hypoteesissa esimerkkinä - haastattelut eivät
siis paljastaneet haastateltavilla ilmenevän vahvaa preferenssiä suuntaan jos
toiseenkaan.
Kokonaisuutena katsoen tutkimuksen tulokset tukivat kuitenkin melko vahvasti sen
toista hypoteesia.
5.4 Hypoteesi 3: tekstin avulla voidaan ilmaista selkeästi, miten esinettä
on liikutettava
Kolmannen hypoteesin mukaan teksti tarjoaa still-kuvia paremmat keinot opastaa
käyttäjiä esineiden liikuttamisessa:
“Kirjoitetun tekstin avulla voidaan still-kuvia helpommin kuvata liikkeessä tapahtuvia muutoksia tai liikkeen aikaansaamiseksi tarvittavaa voimaa. Pelkästään yhden tai kahden sanan avulla käyttäjälle voidaan antaa hänen tarvitsemansa tieto liikken laadusta (esimerkiksi pyytämällä häntä liikuttamaan esinettä kevyesti tai voimalla). Saman asian ilmaiseminen kuvan avulla vaatisi helposti ylimääräisten symbolien tai muiden määreiden lisäämistä kuvaan, jolloin sen ymmärrettävyys saattaisi vieläpä hämärtyä informaation määrän ja monitulkintaisuuden mahdollisuuden kasvaessa.”
Haastateltavien vastaukset eivät tämän hypoteesin kohdalla tarjonneet tietoa, joka
olisi mahdollistanut suoran vertailun siinä suhteessa, pitivätkö he tekstiä parempana
ilmaisukeinona kuin still-kuvaa. Syynä oli haastatteluissa saadun tiedon
puutteellisuus, sekä se että hypoteesin kannalta relevanteissa osissa manuaalit
poikkesivat normaalikäytännöistään. Ne eivät tarjonneet tavalliseen tapaansa samaa
informaatiota sekä tekstin että still-kuvien muodossa.
Kolmannen hypoteesin kohdalla manuaalien tekijöiden valinnat tarjosivat kuitenkin
jonkin verran todistusaineistoa hypoteesin tarkastelemisesksi. Jo aiemmin
käsitellyssä laitehyllyjen asennusta kuvaavassa kohdassa manuaalit ohjeistivat
![Page 10: Lyhennelmä kimmo salmela_gradu](https://reader035.vdocuments.mx/reader035/viewer/2022081816/5594653e1a28ab644a8b45aa/html5/thumbnails/10.jpg)
asentajia siten, että ne ilmoittivat hyllyjen olevan painavia ja että niitä nostaman
tarvittiin usempi kuin yksi henkilö. Manuaalien laatijat olivat kuitenkin valinneet
hyllyjen nostamista koskevissa ohjeissa ainoaksi ilmaisukeinoksi tekstin; tietoa
painosta tai vaadittavasta nostajien määrästä ei löytynyt kuvista. Lähempi tarkastelu
osoitti myös, että näiden seikkojen ilmaiseminen osana kuvaa ymmärrettävällä
tavalla oli todennäköisesti hankalaa jo sinällään. Voidaan siis olettaa, että
dokumenttien tekijät olivat luopuneet rinnakkaisesta kuvan ja tekstin käytöstä
pääteltyään jo ennalta, mitä ilmaisukeinoa asentajat preferoivat ja käyttävät.
Dokumentin tekijöiden valinnat siis tukevat tutkimuksen kolmatta hypoteesia jossain
määrin.
5.5 Hypoteesi 4: video on yleisesti ottaen tarkempi ilmaisukeino kuin
teksti tai still-kuva
Neljännessä ja viimeisessä hypoteesissa väitettiin, että ilmaisun tarkkuudessa video
voittaa tekstin ja on ainakin tasavahva still-kuvien kanssa:
“Videokuvan avulla tavoitetaan suurempi ilmaisun tarkkuus kuin kirjoitetun tekstin avulla (paitsi silloin, kun käyttäjän on tunnistettava yksi yksityiskohta monen täysin samanlaisen joukosta). Still-kuvien kanssa videon ilmaisutarkkuus on yhtäläisellä tasolla. Video on kuitenkin ilmaisumuotona aikasidonnainen, joten tietyn kohdan löytäminen siitä voi olla hidasta. Lisäksi kahden eri osissa videota sijaitsevan kohdanvertailu käy helposti työlääksi.”
Tutkimuksen yllättävin löydös oli, että videolle näytti olevan niin vähän käyttöä
asentajien keskuudessa. Sen oli nähnyt vain kolme asentajaa (20 %), eikä edes heistä
kukaan ollut käyttänyt sitä apuna asennuksessa tai sen suunnittelussa. Pääosa
asentajista ei edes tiennyt sen olemassaolosta, vaikka se oli samalla tavoin saatavilla
kuin muutkin manuaalit. Voisi uskoa, että mikäli videosisältöä olisi kaivattu
enemmän, sana sen saatavuudesta olisi kiirinyt asentajien keskuudessa ja tietämys
sen olemassaolosta olisi ollut yleisempää.
![Page 11: Lyhennelmä kimmo salmela_gradu](https://reader035.vdocuments.mx/reader035/viewer/2022081816/5594653e1a28ab644a8b45aa/html5/thumbnails/11.jpg)
Joka tapauksessa vain viisi käyttäjää vastasi kysyttäessä (33 %), että olisi käyttänyt
videota apuna asennuksessa, mikäli olisi tiennyt sen olemassaolosta. Kokonaista 12
asentajaa (60 %) oli sitä mieltä, että video olisi hyödyllinen väline uusien asentajien
koulutuksessa silloin, kun laitteisto on heille vielä outoa.
Tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan tarjonneet suoraa todistusaineistoa sen
neljännen hypoteesin osuvuuden arvioimiseksi; näiltä osin päätelmät jäivät
avoimiksi.
6 Yhteenveto
Still-kuvat siis olivat selkeästi asentajien preferoima ilmaisutapa
asennusmanuaaleissa. Tilanteissa, joissa keskenään erilaisten yksityiskohtien määrä
korostui, still-kuvien merkitys voimistui entisestään. Koska still-kuvat tuntuvat
vievän monien asentajien huomion kokonaisuudessaan heidän käyttäessään
manuaaleja, on tärkeää, että niihin sisältyy ainakin viittaus kaikkeen oleelliseen
tietoon: mikäli kuva ei jollain tavoin herätä käyttäjän tietoisuutta jonkin asian
merkityksellisyydestä, se jää helposti häneltä huomaamatta.
Kirjoitettu teksti ei näytä yleisellä tasolla palvelevan käyttäjiä yhtä hyvin kuin still-
kuva. Sen vahvuudet tulevat kuitenkin esiin yksittäisten yksityiskohtien, kuten
esineen painon ilmaisemisessa. Niinpä useimmat asentajat käyttivät tekstin muotoon
tehtyjä ohjeita johdonmukaisesti taustamateriaalina kuvallisin keinoin toteutetulle
materiaalille.
Videomateriaalin käytettävyydestä tämä tutkimus ei puolestaan tarjonnut selkeää
kuvaa. Se saattaa olla hyvinkin käyttökelpoista asentajille silloin, kun he opettelevat
uusien laitteistojen asennusta.
6.1 Aiheita jatkotutkimuksille
Siinä missä tämä tutkimus tarjosi jonkin verran konkreettista tietoa eri
ilmaisukeinojen tehosta, se herätti myös monia uusia kysymyksiä. Tässä joitakin
niiden aiheista.
![Page 12: Lyhennelmä kimmo salmela_gradu](https://reader035.vdocuments.mx/reader035/viewer/2022081816/5594653e1a28ab644a8b45aa/html5/thumbnails/12.jpg)
Haastattelujen otanta oli suhteellisen suppea jäädessään 15:een henkilöön.
Olisi kiinnostavaa nähdä, tukisivatko vastaavien, laajempien tutkimusten
tulokset sen löydöksiä – ja missä määrin.
Tutkimustulosten tarkastelu rinnan muiden vastaavien tutkimusten kanssa
saattaisi tarjota mahdollisuuden eri dokumenttikirjastojen laadulliseen
vertailuun. Sitä kautta voisi olla mahdollista myös hahmottaa hyvien
manuaalien ominaispiirteitä käytännön tutkimukseen pohjautuen.
Vastaava tutkimus voitaisiin tehdä rajoittamalla kohderyhmä sellaisiin
asentajiin, jotka ovat vasta opiskelelmassa uuden laitteiston asentamista. Juuri
opettelemisvaiheessa he todennäköisesti tarvitsevat dokumentaatiota kaikkein
eniten, minkä vuoksi heidän voisi olettaa pystyvän kommentoimaan sitä
syvällisesti. Lisäksi näin voitaisiin saada lisätietoa videomateriaalin
hyödyllisyydestä tai hyödyttömyydestä.
Videon, still-kuvan ja tekstin käytettävyyden tutkimukselle riittää varmasti
aiheita monilla muillakin aloilla kuin teknisen viestinnän piirissä.
Kuvallisen ja kirjallisen materiaalin käytettävyyden erot todennäköisesti pohjautuvat
niiden erilaiseen luonteeseen. Siinä, missä kuvat pystyvät jäljittelemään todellisuutta
sellaisena kuin se on, teksti perustuu sovittuihin käytäntöihin. Yksittäisen sanan
merkityksen ja tarkoitteen välillä ei ole useimmiten mitään suoraa yhteyttä. Niinpä
sanallisen ilmaisun ymmärtäminen edellyttää ihmisen aivoilta erityistä ponnistusta
merkityksen hahmottamisessa. Kuvien viesti taas hahmottuu katsojalle monesti
suoraan, ilman tarvetta minkäänlaiselle tulkitsemiselle.