en, Jo tenddke.

niehiddnban noitaekikin jan hdn o1iarantaja.i salape-naPiir in,jai lemaansia voi-ikin kei-

lautaniienL V d d L I -

hdne115lautamdenL vaatl-inel ld ei:a ises t i .nistd se.si11e on

mui.sto-1ai1ma11eli l loisen

Kaarlo Haapanen

Siirtolaisuus ?

- Tietosanakir ja: t 'Henki l t jn vapaaehtoi-nen muuttaminen pysyvdisesti toiseenmaahan parenman toimeentulon toivossa.- 1880 luvun puolivdl istd ldhtien Euroo-pasta si ir tyi runsaasti naatalousvdesti jdUSA:han, mut ta 1 . maa i lmansodan id lkeena le t t i in ra jo i t taa naahanmuut tou ' 3u

" .suuntautui suuremnassa mddrin Kanadaan,Etela-Ameri ikkaan ja Austraal iaan sekdmyohemrnin (Euroopassa) Sveitsi in, Sak-saan ja Ruotsi in. t l

A M E R I K K A A N M U U T T A J A T J A S I I R T O L A I S E T

Paljonko Suonesta

Aust ra l ia

Kanada

on viiked muuttamrt:

20.000 - 1900 alkaenMatti Kurikka

80 .000 - i 919 a1k .

7.000 - 1860 a1k.

490.000 - 1600 a lk .

Hyvin rnonet pienistd kolonioista o1i-va t koros te tun idea l i s t i s ia . T ie t tdvds t ini i td on ol lut noln 20 alkaen jo 1700-1uvu1ta. Ensinmdisend perustett l in rrUusi

Jerusalemtt - ei en.rpde eikd vdhempddkuin Keski-Afr ikkaan Sierra Leoneensamoihin aikoihin kuin Ranskassa va11an-kumous rnuutti Ranskaa ja rnaailman asen-teita. Tdmii August Nordenskicj ldin 1792perustaina hanke o1i eldnyt vain vuoden- o1i pienin ja mycis lyhytikdisin. Kolo-noiden alkuunpanijoina esi intyi aina jo-ku voimakastahtoinen, aatteel l inen hai-hattel i ja. Mite ideal isr isempi on veti i j i io1lut, si td lyhyempi on ol lut ikd kolo-nial la. Paitsi Malkosaaren Sointula, jo-ta ol i mycis Matt i Kurikka perustarnassa,on koossa viel?ikin. 25 krn pitke ja 4 krnleved rnetsdinen vihanta saari si jai tseeTyynen meren rannalla Vancouerin 16nsi-puole11a. Onneksi tdmd hanke sai ni inlujakourai.sia tyr imiehi i i ja naisia raken-ta j j -kseen, e t te se kes t i sos ia l i s t i senaatteel l isuudenkin paineet - r ist ipai-n e e E .

Ndihin pieni in kolonioihin alkavatyhteydet jo o1la poikki. Kootessaan1980-luvun alussa KOHTI PAREMPAA MAAIL-MAA-teostaan Teuvo Peltoniemi sanoo:tt Huomasin usein kdyntini osuneen vi i-neiseen hetkeen. Useirnmissa si ir toloissaol i jei1e11d eni id muutamia alkuperi i is istdperustaj ista. Heidein mukanaan t iedoto l i s iva t s i i r t yneet suureen u top iaan.Teosta painoon saatettaessa nonet heistds inne jo s l i r t y : i vd tk in . r l

Sanasta 'u top ia '

Tietosanakir ja sanoo sen olevan kreik-kaa ja merkitse.vdn - haaveell inen maail-

USA 340.000 - 1600 a tk .Delaware jne.

Paraguay 3.000 - I92O al-,k.Erele-Afr ikka 1.000 -

Ru i ja

Ruots i

Neuvosto-Kar jalan kommuunlt8 .000 - 1920 a1k .

(Amerikasta ja Kanadasta)

Idealistien yhteisiit:

Chi l lagoa - Vancouver, Finlandese Colo-nia Argenti inaan, Colonia PONNISTUS Kuu-baan 1906, (Penedon l isdksi) VILJAVAKKADorninikaaniseen Tasavaltaan, Georgianosuusfarmi I92I, Kal i fornian osuusfartniI9I2, Jad Hashnonan kibbutsi L971, Para-diso Riviera 1929 ja Amurinmaan yhtici1868 ovat sos ia l i s t i s ia , uskonno l l i s ia ,vegetar is t i s ia ta i na t iona l i s t i s ia .

2I

nanparannus-suun l te lna ; y l t i c ipd inen toa-vp r rnc l ma Snn: on nerA i s i n Mooren' L t

teokses ta t tU top ia t t - 1516 jossa hdn ku-v a a i h a n n e v a l L i o t a , - u t o p i s t i , u t o p i o i -den kannat ta ja ta i es i t t i i j d , haavee l l i -nen maa i - lmanparanta ja . U top is t inen u : -L l eomina inen. mahdoton to teu t taa . r t

0ikeastaan ei o1e ihme. ettd useinmatu top ia yh te is i j i s ta tukehtu iva t rnahdot to -muuteensa. Jos monet n i i s td kaato i mydsalkuvuosien kato tai vi idreit vi l jelysme-nete lmet - kasvate t t i in v i id r id tuo t te i -ta vddr issd pa iko issa jne . Utop iaanl i i t t yy l i sdks i e rds p i i r re : Se ve lvo i t -taa tekernddn enemmdn kuin antaa. Palaanrnycihemmin sanaan ongelmaan ja kibbut-s i in . Jos o1 ls i mydhemmin mahdo l l i s ta ,palaisln laajemmassa yhteydessd erddseentamperelaiseen hankkeeseen - se ei ni in-kdrin l i i t tynyt kaupunki imme kuin si ihen,ettd sen hc;ykri11a erds keskeinen kaupun-ginosa sai nirnen AMURI = Amurinmaan ret-kl 1860-1uvu11a. Se ol isi jo sindnsd yh-den 111an teema . . . ku ten mik i i tahansan i i i s t d ' u t o p i s t i s i k s i ' s a n o t u i s t a h a n k -k e l s t a .

Miksi laajin siirtolaisuus USA:han

Tampereen ja Hdmeen historlan tutki japro fessor i Vd inb Vo ionnaa sano i a i -na ,ettd jokaisel la kansanli ikkeen alkuldh-dci l1d syyt ovat historiassa, yrnpdristcis-sd ja yhteiskunnan sisdisissi i tapahtu-missa . - Tokko erehdyn jos v i i i t t id is inAmer ikan - USA:n s i i r to la isuuden sy idennojaavan rnycis ni ihin.

Noin sata vuotta aikaisemrnin Euroo-passa tapahtul maailmanhistoriaff inenmull istus - Ranskan suuri val lankumous1789. Si ini i erds yhteiskunnan osa l i jht ikaduil le kumoamaan vanhaa, kaiken katta-vaa va l taa . Aate l l s to ja kun inkaa l l i se tisdnntj ivdt kaikkea. Kaupunkeihin o1ikolmen vuosisadan aikana kasvanut uusivdes tc j tasanne - kaupp iaa t , v i rkamiehet ,ta lonomis ta ja t - porvar is to (sana e isuinkaan tarkolta nyky kokoonuslaistaja I ' {att i Koposta) - vaan alkujaan huo-matkaa tdmd:

kaupan tai kdsitydarnrnatin harioit-ta jaa, rnycihernrnin se tarkoit t i kau-punk i la is ta y leensebourReo is - burzuaa - porvar i f l i nenkaupunki lainen

Ja t i imii vdestd nousi kapinaan kuninkaal-l i s ia ja va l lassa o levaa aa te l i s toa vas-taan - hienous tapahtui kaupunki laisten

))

maksamien vero jen kus tannukse l la . - Tu l is i i s va l lankumous, kun inkaa l l i se t h i r -te t t l in , aa te l i s toa tapet t i in ta rpeeks ija vanhat a rvo t muut tu iva t - s idonna i -nen, s taa t t inen s i l lo inen yh te iskuntaa lko i l i i kkua. vdk i le ih t i ta l sen l i i k -kuminen kev l sa l l i tuks i .

Koko maa i lma a lko i teo l l i s tua . tu l ikoneet ja ko jee t ja v ie ld : USA:n s i i r to -kunnat sa iva t l l i kkumisvapautensai tdosa asute t t i in 1783 mennessd, kesk i -ldns i 1803 ia ldns i 1853, maa a lko i nou-sun ja kasvun. 01 i t i l aa maanv i l je l i -j c i i l l e - fa rmare i l le , kaupunge i l le jateo l l i suuden synny11e. Tu l i rau ta jaka ivokset .

Amerikan si ir toasuttamiseen tarvit-t l l n v ie16 yks l uus i as ia . Merenku lkuuud is tu i . Pur je la iva t hdv is ivd t hc iy ry -kone i l le - rau taa a le t t i in tuo t taa -ka ivoks i in ta rv i t t i l n vdkeb ja USA ta r -v i ts i s i td e rd i i s td syys td loput tomast l .

Vi i t taan taasen Voionnaahan: t tPuuvi l-

latuottajamaa Arneri ikka o1i ratkaissutsi ihen saakka tycivoimakysyrnyksensd mus-ta l1a or javde11d. Mut ta s ie11d s ise i l l i s -so ta lopet t i e te fdva l t io iden suos imantycivoimapoli t i ikan ja Euroopan l i ika-vdes td lah t i 1 i i kkee11e. "

Ens i rnmdinen s i i r to la is ten t t tuo t ta ia r r

ta is i o11a I r lan t i - s le lk i o11 uskon ionvuoksi suuret perheet, maanornistus har-vojen kdslssd ja mik: i tdrkeintd lr lantio f i merenku lk i jakansaa. I ta l ia o1 i to i -nen muut tomaa jos ta ldhdet t i in . Vuos isa-dan puo1iv51issd, oikeammin 1860-1uvu11aa]ko i suurmuut to USA:han. Me i l l i i o l t i i nmyiihemmdssd kuin muual1a.

01en aikaisernmlssa esltyksissdni vi i-tannut nd lkdvuos i in 1866-1867 io l lo in300.000 ihmis t i i ldhr i syc i rdvdn hakuun jakun samaan alkaan polstett i in tvcinteki-j c i iden l i i kkumisra3o l tuks ia ede l i y tykse tmuuto l le a lko iva t me i11A vo imis tua 1880a l k a e n ,

trAmeriikan kuumett,

Miste l:ihtijdt olivat?

Suomella on aina o1lut puolel laanerds onn1. Muutokset tulevat aina jdlki-j u n a s s a . T o s i n e r d d n d ' v i i v y t t d j d n i i ' o 1 1rauhan tultua 1944 pula, puute ja sota-korvaus . Auto is tuminen o1 i rne i l ld 25vuot ta muuta Eurooppaa jd l jessd . Kot i ta -loudet koneistuivat 15 vuotta mycthasse.' I V - k a u s i p i t i k i i r e e m p d d - r a d i o l u v a Lylsivi i t 300.000 (rnycis sota-aikojenkin

vuoks i ) 2 l200.000 vi imeil ldkin- on 1ivin1autoa, uim€roksessa je

Slir tolesikyrnmentii1 880-1uvu11suurimrnillei a s i i t f i 1 E

Vilkkairsalais-seudmenossa m[myds USA:hol i vi lkastkoska kairpalkkatuloetoon. Se ndessaan, MrVasta parituonut mei(muut ta ja t ,

Miksi mevat aloit ta

1500-1ullaiset

' i t i

mai11e ja Jpuiksi. Taivat loput 't i1o i1 la pateneets i ja . S ie l t

Toinen .Pohjanmaallmetset ensVaasa haluKun 1700-1utakauttaansaakka tarvvoiksi ja 1

Ja taas€elinkeinope l to ja o1 ipieksiiii tu:r ia , yks i 1t i ldhted.jois-Amerik

Ete1d-Pckaikki ruolset eivdtKeski-SuorneUSA:han hakren ja Vaas

Mutta oEsimerki-ksi1880 - 1911kyl l i i metsi

r1la. - Tul il l i se t h i r -n tarpeeksi- sidonnai-'yhteiskunta

i sen l i ik-

i s tua , tu l iA : n s i i r t o -)autensassi i , keskl-

alkoi nou-aanvi l jel l-ungeil le ja

r a n l A i a

3n tarvit-'Merenku lku

vdt hijyry-tuottaa -

ja USA tar-J t tomast i .

l l ^t : ruuvl_t-ratkaissut

csensd mus-r s lsa t I l s -t suoslman)an l i ika-

l l r , , ^ + + ^ ; ^ l lL u u L L o J o

. i uskonnondstus har-td Ir lanti ,a o1i toi-L . Vuos isa-i60-1uvu11a.1e olt i in

ssiini vii-l7 jo l lo ln

hakuun jatycinteki-

el lytyksetistua 1880

j puolel laanBina j51ki-

EaJana o-11F i a q ^ t a -

neilki 25. Koti ta-myiihassd.

radioluvatikojenkin

vuoksi) 20 vuodessa, mutta Tv-1uvat200.000 v i i s lvuo t isvauhd i l la . Ny t o11aanmeil ldkin jo amerikkalaisessa unelmassa- on l ivingruumaa, kaararuumaa ja kaksiau toa , u ima-a11asta , te lev ls io joka ker -roksessa ja radio joka taskussa.

Siir tolaisuus alkoi meil ld kolme vuo-sikymmenld myd'hemrnin kuin muualla. Noin1880-1uvu11a muuttol i ike alkoi o11ensuurinmil laan vuosisadan vaihteessaj a s i i t d 1 5 v u o t t a e t e e n p d i n .

Vi lkkain kihtcit iheys o1i nei l l i i ruot-salais-seudui11a. Sielta enemmisti i o1imenossa mn. Austral iaan, mutta eri totenrnyds USA:han. Ri ikinruotsissakin lehtcto1i vi lkasta. Heil le se ol ikin helpompaakoska kaivoksissa ja metsdti j issai 01ipalkkatuloa jo1la paasi ' t iket ln'

os-toon. Se ni ikyy nrn. heiddn kir jal l isuu-dessaan, Moberg ja Vlksten ki irkinimind.Vasta pari vuotta sit ten on Antt i Tuurituonut rneiddn si ir tolaiset, amerikkaan-muut ta ja t , k i r jo ih in .

Miksi meidi in ruotsalais-seutumme ol i-va t a lo i t ta j ina?

1500-1uvu11a Kustaa Vaasa toi ruotsa-l a i s e t ' i t d p o h j a a n ' , m e r e n k u r k u n r a n t a -mail le ja hakkutt i hei l ld rnetsat hi i l i -puiksi. Taalainmaan kaivokset tarvitsi-va t lopu t tomast i sys iZ i . Laps ia o l it i1oi11a pal jon, metsdt eivi i t eni i i i r i j t-teneet - l i ikavdelle ol i l i iydyttdvdsi ja. Sieltd lzihdett i in Amerikkaan.

Toinen ldhtcikeskus o1i meidi in Etela-Pohjanmaallamme. Sie115kin poltett i inmetset ensin hi i l i -sysipuiksi. KustaaVaasa halusi si i i istdi i emenaan metsid.Kun 1700-1uvu11a laivanrakennus e1i val-takauttaan ja vield 1800-1uvun 1opu11esaakka tarvit t i in tervaa; isot puut lai-voiksi ja loput sahapuiksi.

Ja taasen Voionmaahan Vii taten - kok<rel inkeino nojautui maanvi l jelykseen -pe l to ja o l i , mets ia e i - kersa tk in p i t ipieksdd turpei l la! Perheet ol ivat suu-r ia , yks i per i jd sa i t i l an , loppu jen p i -t i ldhted. Ja ldhtcikohteeksi tul i Poh-j o i s - A m e r i k k a . L i i h t i j d i t a r i i t r i .

Etel i i -Pohjanmaan kaupungit ol ivatkaikki ruotslnkiel isid. Sinne pohjalai-set ej-v?it halunneet mennd. Sensi jaanKeski-Suornesta ne, jotka eivdt pddsseetUSA:han hakeutuivat Kokkolan, Pi-etarsaa-ren ja Vaasan teh ta js i in .

Mutta o1i lAhti j i j i te Amerikkaankin.Esimerkiksi Karstulasta lahti vuosien1BB0 - 1915 vri l i l lei y1i 200. Sie11d ol ikyl ld metsid, mutta ei peltoja. Uskonnon

var jo ka t to i n t j k i t ja laps ia s ik is i . Jaa i n a o l i I a h t i i e d e s s a .

Meil lei el o1e ldhti i tasanteita sosio-loogisesti tutkit tu. Ja se puute tessa-kin esityksessa monlen inuiden vajeidenl i sdks i on .

Erddn suvun siirtolaiset

Mei1ld alkoi si ir tolaisuus ni in var-hain ettd suomenkiel i ei ehtinyt nukaan.Oskari Tokoi kertoi rautat ien rakentami-sesta Pohjanmaalle 1890-luvu1la, ettematkustaja-sanaa kielessi imme ei o11ut,nutta pasassieraaj ia kyl l i ik in. Sarnoino1i matkal ippu - Se ol i t ikett i . Samolneri yhtici t , passasieraaj ia kuskasivat javaativat reissusta aina t iket in ja t i-kett irahan - eivdt o11eet yhti i j i td, vaaneri Linjoja = 1lnes - lains. Enoni ker-toi Massaqhusetista kiert i iv i i i i kaskua.Karstunen o1i kotipuolen miestd vastassaNjuujookissa tdrndn peir istyd E11is Island-tutkimuksesta (kaiki11a o1i tarkka ldi i-k6rintarkastus) jakun tuttava tavatt i i rr ,jo p i tkddn va l lo issa o1e i l lu t kysy i :- Mita lainssia slnd tul i t?-Mittee pal i jon se tuo on?- Mite l injoa myc5ten se sine tul i t?- N i in tuo l lako la iva l la? . . .E i kuu le

siel l i i At lanti l la l injakeppejd ndky-nynnd. My6 tult i in voan suoroan, ves-varassa. Ihan summassa.

Siita tuli sananparsi ttsumassa vaankuin Karttuset Amerikkaantt !

Ettd karstusten naine amerikkaanmeni-jci ind todistuisi saanen tehdd lyhyene s i t t e l y n .

Enoni Kal1e Henrikinpoika RASIx 12 .05 .1886, muut t i kevdd l ld 1903USA:han, ase t tu i F i tchburg i in tehdensie11d metal l i t i i i ta. Kdvi Suomessa1938. Perhe, 2 LasLa. Po janpo ika e lddFloridassa ja hdn on pyytdnyt suku-tutkimuksen tuloksia.

Tetini tyter - serkkuni Jenny MariaFr iman, *03 .05 .1895 - Mar t i kka la -Mart in. Palasi Suorneen 1933, asettuiLahteen, palasi takaisin USA:han ke-s6115 1940, tyciskentel i mil jondi ir i-perheessd jossa mies toimi puutarhu-rl-autonkul jettajana. Palasi rniehensdkanssa Suomeen 1957. K. 1958 tahdessaMies palasi USA:han 1958 jeir jestdmiiZinas io i ta . Kuo l i s ie1 la i .

Serkkun i (Jennyn ve l i ) Onn i OskarFrimann, * l9O7 Karstulassa, Kanadaan1907, s i i r t y i Vend jZ i l le 1931. Vang i t -t i i n vas tava l lankumoukse l l i ses ta to i -ninnasta, tukinajossa hevonen hukkuijd ih in , jos ta 6 v :n tuomio . Pa las iSuomeen1937, perus t i sodan j i i l keen

asutus t i lan . Perhe. 12 las ta . Kuo l iKars tu lassa 1978.

fsdn suku - isdni serkut

Kaks i va lokuvaa ker to i , e t te Osk .V i h t o r i H a a p a n e n , * 1 1 . 0 1 . 1 8 7 3 K a r s -tu1a, on kdyny t va lokuvassa v . 1905.

"DAVIS" - 129 St . C la i rs S t r , Pa ines-v i11e, Ot t , sanot t i ln kuvan o t ta jas ta .Karstulan yst i ivi i l l inen kh-virastoker to i , e t td Oskar ln ve l i k in on mat -kannut ldnteen: Juho Vihtori HAAPANEN) ' 11 .O2. 1871 , ja e t t i i Juho V on muut -tanut USA:han 1900.

Muuta t ietoa heistd ei o11ut. I{am-masli i i ik i i r i Nikus antoi osoitteen Suo-mi Collegen - Hancock, Michigan o-soit teen ja tr l Marcha Pentin nimen,e t te s ie l td sop i i kysy i i . 10 .1 . k i r -jo i t in ja kysy in Oskar ia ja Juhoa.Tr i Pent i e i t ienny t ve l jeks is td mi -tddn, mut ta he i t t l pa11on ja ker to i :I tMuuten isoisdni Werner Kumpunen o1isamanikdinen kuin Haapasen vel jeksetmutta hi in lahti Massaqhuseti tsi in.Va l i te t tavas t i en o le Kars tu lassakdynyt. Elrkd joskus eldmiissdni ehdin'. '

Sukututkijan 'tarppi'

M inun lso isdn i i i i d inpuo le l ta onJalmari Kumpunen, * Karstula, Vanha-aho l1a 1870.

Arvatkaapas, mlt i i tuntui - Wernerija Jalmari voivat hyvin o11a ainakinserkukset. Haku t ietenkin pdd11e jaka tso taan.

Fmnatdti - ja Aneriikan aalto

Aidin vel jen lapset - ldhinnd tyt-teret o1lvat muuttaj ia. Emmatrj t i* 1 6 . 0 1 . 1 8 7 7 ' M a s s a n ' v a l t i o o n 1 8 9 5 .Hdn on juuri se tdt i , joka l6ksi a-lushousuitta matkaan kesken pyykinpe-s u n .

Hdn tolmitt i sinne seitsemdn si-sartaan, minun enonl Ka11en ja serk-kun i Jennyn. E i s i t ten o1e ihme, jos

Rasin sukua o1i koo11a 1960 70 henkedFlor ldassa.

Hyvdt kuulijat

Minun tarkoituksenani o1i laatia suuri,laajoja kaaria avaava esitys Amerikan jas i l r to la isuudesta y leensd. Jo i tak invi i t tei t€i si i te ehka tuonne alkuun ker-f r r i M , , + + ^ ^ - ; - - i { - - i r t s ^ , , ^ ^ r + iL _ y f , . r r u L L a d J l o u t l l l f r t t l l f L L d v d , c L L d

j oka inen yks i ty iskohta o l i s i suoras taanes i te lmdsar jan a ihe . A lkaen u top is t ienyri tyksistd kaikkien ldhti j i j iden sosiaa-l i taus to jen se lv i tykseen saakka.

Kun numerot ja vuosl luvut ovat vainnumeroita, ni ihin el sisdl ly henked eikdeldmdd. Ehka tdmd lyhyt selostus joiden-kin henki lci iden vaiheista tuo vdrid kui-vaan vuos i lue t te loon. Va iheet ovarse lv inneet vdh i te l len :

Eno Ka11eSerkku-Jenny,Serkku OnniMatt i Mii t tdnenEmma- t i id in pyyk inpesu ja lah tdHilrna-tdt ija 12 v . nuorempi s isarmiehet ka ivoks i in ,na ise t puuv i l la teh ta is i inta i her rasvden p i io iks i -

ka ik i l ta se on kysyny t tyb te ,ahkeruut ta , nuukuut ta !

Sukututki jan i1o - lciytdnisen i lo.Sukutu tk i jo i l le on yh te is te se , e t te ku-kaan e l o1e t i i ys in v i i sas . Kars tu lanys tava l l lnen kans l i s t i sano i , t te t td kuntzinne ei enned muut kir joi ta kun suvun-tu tk i ja t . Hu l lu jako ne ovat ?" Mind vas-t a s i n e t t e h u l 1 u j a . J a t o i v o i n , e t t a. ia tkukoon.

Oiva Ko

- K u n m

vd1 ld -tehtavinaantiei i e n l A '

den jd rJuhanaTutki jaJ

perus tu :malm sursen Tu1vdd115pddldn-lre i t inpdivdnuir i ch i l lehdn luetvdyleiseJmus naalvuoksit tden sekis i - m e^ ^ t - ^ i5 E K 5 a -

€ - * r \ j jL a L L ) J l

dyntdmisde Sjt ia:som kunfordran .td , Ehr tses t i kkoskienv e y d e t ,d c t i a

mitkii veKuljetuskoskienEhrenmalsirnyl lytHdn e.hdorannuksi.koskienteo l l i su

24