2005AkatemiaAk t iAk t i Vuosikertomus Årsredovisning

< Toimistosihteeri Taina Alameri

> Virastomestari Markku Kosonen

Pääjohtajan katsaus: Rakenteellisten muutosten vuosi ........................................................... 4Generaldirektören: Ett år av strukturella förändringar .................................................................. 5Aika muutoksille .......................................................... 6Uusia kansainvälisiä avauksia ................................... 10Akatemia tieteen rahoittajana vuonna 2005 ............ 14Tutkijanuran edistäminen ......................................... 17Henkisten voimavarojen hallinta ............................. 20Toimikunnat Biotieteiden ja ympäristön tutkimus .................. 22 Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus ................. 25 Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus ............ 28 Terveyden tutkimus .............................................. 31Akatemian rahoitus ja muu toiminta: taulukot Tutkimusrahoituspäätökset tieteenaloittain ....... 34 Tutkimusrahoituspäätökset suorituspaikoittain ................................................ 35 Hallintovirasto ...................................................... 35 Hallitus ja tieteelliset toimikunnat ...................... 36 Akatemiaprofessorit ............................................. 37 Tutkimuksen huippuyksiköt ............................... 38 Tutkimusohjelmat ................................................. 39 Akateemikon arvonimet ....................................... 39 Julkaisut .................................................................. 39 ERA-NETit ........................................................... 39Svensk resumé ............................................................ 40

Sisällysluettelo

< Tietopalvelusihteeri Marjatta Paalanen

> Virastomestarit Eila Lamberg ja Eija Liukkonen (oik.)

3

Huolimatta lisääntyneistä voimavaroista suoma-lainen kilpailtu tiederahoitus on ajautumassa yhä vai-keampaan tilanteeseen siksi, että tiedeyhteisön määräl-lisen ja laadullisen kasvun vuoksi kilpailu rahoitukses-ta käy yhä kovemmaksi. Akatemian keskeisten rahoi-tusmuotojen osalta hakemusten lukumääristä lasketut myöntöosuudet vaihtelevat 10–20 prosentin välillä. Liian monta erinomaiseksi arvioitua tutkimushanketta jää rahoittamatta. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että yhä suurempi osa pitkälle koulutetusta tieteelli-sestä työvoimasta jää hyödyntämättä.

Vaatimukset tutkimusrahoituksen tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi ovat kuluneena vuonna käyneet yhä kuuluvammiksi. Akatemia pyrkii vastaa-maan näihin haasteisiin. Olemme teettäneet asiasta ulkopuolisia selvityksiä. Tekeillä olevaa suomalaisen tieteen tilaa ja tasoa arvioivan katsauksen perustaksi tieteelliset toimikunnat ovat selvittäneet omien tie-teenalojensa vaikuttavuutta.

Akatemian hallitus päätti rahoitusmuotojen ja hakuaikojen muutoksista. Hallitus myös päätti, että vuoden 2006 loppuun mennessä Akatemiassa otetaan käyttöön sähköiset asiakirjat tutkimusrahoituksen ha-kemusten, asiantuntijalausuntojen ja raporttien käsit-telyssä. Tavoitteena oli vahvistaa Akatemian toimintaa sen perustehtävässä, tutkimusrahoituksessa.

Akatemia hakee koko ajan yhteiskunnan kannal-ta parasta tasapainoa tutkimuksen laadun ja sen vai-kuttavuuden välillä. Uskomme, että suomalaisen tie-teen korkea kansainvälinen taso on varmin tae sille, että tutkimus vaikuttaa myönteisesti ja monin tavoin yhteiskunnan, talouden ja kulttuurin kehitykseen.

Tieteellinen tutkimus on dynaamista, minkä lisäksi sen kansainvälisessä ja kansallisessa ympäristössä

on meneillään rakenteellisia muutoksia. Kertomus-vuosi 2005 tarjoaa tästä lukuisia esimerkkejä.

Vuosille 2007–2013 ulottuvan Euroopan unionin tutkimuksen 7. puiteohjelman rahoitusratkaisu jättää paljon toivomisen varaa. Oikealla tavalla sovellettuna se kuitenkin antaa mahdollisuuden korostaa perustut-kimuksen merkitystä. Erityisesti Euroopan tutkimus-neuvoston syntyminen avaa uusia mahdollisuuksia laajapohjaiselle, kilpailua ja vertaisarviointia hyödyn-tävän perustutkimuksen tukemiselle.

On syytä panna merkille Euroopan tiedesäätiön syksyllä 2005 julkistama uusi strategia ja tukea sen johdonmukaista toteuttamista.

Eurooppalainen yhteistyö on tärkeää, mutta mahdollisuuksia on syytä etsiä kauempaakin. Vuoden aikana Suomen Akatemia teki uusia tutkimusyhteis-työn avauksia Kiinan, Japanin, Venäjän ja Intian tutki-musta rahoittavien organisaatioiden kanssa.

Suomen hallituksen tiede- ja teknologiapolitiikan yhtenä merkkipaaluna voidaan pitää valtioneuvoston huhtikuussa 2005 tekemää päätöstä julkisen tutkimus-järjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä. Se asettaa yliopistoille uusia velvoitteita hakea omia vahvuus-alueitaan ja kehittää keskinäistä työnjakoaan. Osaksi tämä tapahtuu valtioneuvoston ratkaisun mukaan pa-nostamalla yhä enemmän kilpailtuun tutkimusrahoi-tukseen. Tässä Akatemian osuus on keskeinen.

Suomen hallitus on myös suunnannut lisäresurs-seja tiedeyhteisön kansainvälistämiseen ja korostanut tarvetta luoda uudenlaisia osaamiskeskittymiä.

4

Raimo Väyrynen, Pääjohtaja

”Kilpailu tutkimus-rahoituksesta käy yhä kovemmaksi”

Rakenteellisten muutosten vuosi

att utveckla det fi nländska forskarsamhällets intern a-tionella kontakter. Likaså betonar regeringen vikten av att skapa nya slag av kompetenskoncentrationer.

Trots de utökade resurserna står den fi nländska konkurrensutsatta forskningsfi nansieringen inför växande svårigheter i och med att forskarsamhällets såväl kvantitativa som kvalitativa tillväxt har gjort konkurrensen om fi nansiering allt hårdare. Inom Akademins viktigaste fi nansieringsinstrument ligger andelen bifallna ansökningar mellan tio och tjugo procent, räknat enligt antalet inkomna ansökningar. Alltför många forskningsprojekt som befunnits utomordentliga blir utan fi nansiering. I praktiken innebär det att en växande andel av den högt utbild-ade vetenskapliga arbetskraften inte utnyttjas.

Under det gångna året har kraven på bättre effektivitet och verkningsfullhet inom forsknings-fi nansieringen blivit mer högljudda. Finlands Aka-demi gör sitt för att svara mot dessa utmaningar. Vi har låtit göra utomstående utredningar kring ämn-et. Som ett underlag för den rapport om vetenskap-ens tillstånd och nivå i Finland som nu är under be-redning har de vetenskapliga forskningsråden kart-lagt effektfullheten av sina respektive vetenskapliga discipliner.

Akademin försöker oavbrutet fi nna en ur sam-hällets synvinkel optimal balans mellan forskningens kvalitet och effektfullhet. Vi tror att fi nländsk forsk-ning av hög internationell nivå är den bästa garantin för att forskningen på ett mångsidigt och positivt sätt skall bidra till samhällets, ekonomins och kultur-ens utveckling.

Det är inte bara den vetenskapliga forskningen som är dynamisk; också dess nationella och

internationella omvärld genomgår strukturella för-ändringar. Redovisningsåret 2005 erbjuder talrika ex empel på det.

Beslutet om fi nansieringen av Europeiska union-ens sjunde ramprogram för forskningen åren 2007–2013 lämnar mycket övrigt att önska. Om det till-lämpas på rätt sätt erbjuder det dock en möjlighet att framhäva grundforskningens betydelse. I synner-het grundandet av Europeiska forskningsrådet öppnar nya möjligheter att på bred front och med utnyttjande av såväl sakkunnigbedömningar som konkurrensutsättning stödja grundforskningen.

Europeiska vetenskapsstiftelsen offentliggjorde hösten 2005 en ny strategi som är värd att notera. Ett konsekvent genomförande av den är värt vårt stöd.

Det europeiska samarbetet är viktigt, men det är klokt att söka nya möjligheter också på längre håll. Under året öppnade Finlands Akademi nya sam-arbetsmöjligheter med kinesiska, japanska, ryska och indiska organisationer för forskningsfi nansiering.

I den statliga forsknings- och teknologipoli-tiken bildade regeringens beslut i april 2005 om en strukturell utveckling av det offentliga forsknings-systemet en milstolpe. I beslutet ges universiteten nya förpliktelser att söka sina egna starka områden och utveckla sitt inbördes samarbete. Detta skall delvis ske genom en allt starkare satsning på kon-kurrensutsatt forskningsfi nansiering. Här spelar Finlands Akademi en central roll.

Regeringen har också beviljat tilläggsresurser för

5

Ett år av strukturella förändringarRaimo Väyrynen, Generaldirektör

”Konkurrensen om fi nansiering är allt hårdare”

6

Kohti osaamiskeskittymiä

Vuonna 2005 tiedepoliittista keskustelua käytiin eri-tyisesti suomalaisen tutkimusjärjestelmän kehittämi-sestä sekä tieteen vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudes-ta. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen julkisen tut-kimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä ja näin määritteli suuntaa ja periaatteita, miten tutkimus-ta ohjaavia, rahoittavia ja toteuttavia organisaatioita lähi vuosina kehitetään.

Periaatepäätöksen mukaan huipputason osaamis-keskittymien vahvistamiseksi ja lisäämiseksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä julkisessa, yksityisessä ja ulko-maisessa tutkimusrahoituksessa. Akatemian, Tekesin ja Sitran toivotaan kehittävän yhdessä muiden rahoit-tajien kanssa rahoitus- ja muuta yhteistyötä tutkimus- ja innovaatiorahoituksen vaikuttavuuden parantami-seksi. Tavoitteena ovat nykyistä suuremmat toiminta-kokonaisuudet.

Periaatepäätöksen mukaan ministeriöiden tulisi lisätä tutkimusrahoitustaan ja kehittää yhteistyötään Akatemian ja Tekesin kanssa. Yliopistolaitoksesta tu-lisi kehittää korkeatasoinen, Suomen vahvuusalueilla kansainvälisesti huipulla oleva yliopistojärjestelmä, joka tuottaa uusia tutkimusavauksia ja -aloitteita. Yli-opistojen tulisi parantaa kansainvälistä kilpailukyky-ään profi loitumalla sekä panostamalla tutkimuksen laatuun, monitieteisyyteen ja kansainvälisesti korkea-tasoiseen tutkijakuntaan.

Tiede- ja teknologianeuvosto asetti osaamiskes-kittymä- ja infrastruktuuristrategiaa valmistelevan johtoryhmän, jossa Akatemian pääjohtaja toimi pu-heenjohtajana.

Aika muutoksille

Suomi panostaa tutkimukseen

Valtio rahoitti tutkimus- ja kehittämistoimintaa 1,6 miljardilla eurolla vuonna 2005. Lisäys edelliseen vuo-teen verrattuna oli 56 miljoonaa euroa. Tutkimusra-hoitus kasvoi nimellisesti 3,6 prosenttia ja reaalisesti yhden prosentin. Tutkimusmenojen osuus valtion menoista oli vuoden 2004 tavoin 4,5 prosenttia.

Tutkimusrahoituksen suurin lisäys, 24 miljoonaa euroa, kohdistui opetusministeriön hallinnonalalle, joskin Suomen Akatemian, samoin kuin myös toisen kilpailtua rahaa jakavan organisaation, kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla olevan Tekesin, osuudet pysyivät vuonna 2005 ennallaan. Yliopistojen tutkimusrahoitus oli 417 miljoonaa euroa. Muun ra-hoituksen määrä kasvoi eniten, 27 miljoonaa euroa. Valtion tutkimuslaitosten budjettirahoitus vuonna 2005 lisääntyi vain hieman vuodesta 2004.

Suomessa käytettiin tutkimukseen ja kehittämis-toimintaan vuonna 2004 lähes 5,3 miljardia euroa. Vuoden 2005 t&k-menojen kasvun arvioidaan olleen varsin verkkaista ja bkt-osuus näytti pysyneen edellis-vuoden tasolla 3,5 prosentissa.

Kansainvälisessä vertailussa t&k-menojen bkt-osuus on Suomessa edelleen maailman kärkeä. Suo-men edellä ovat ainoastaan Israel ja Ruotsi.

Suomen Akatemiassa toteutettu laaja J.V. Snellman -hanke saatiin onnistuneesti päätökseen.

7

Tutkimuksen vaikuttavuus ja sen arviointi

Tiede- ja teknologiapolitiikan ja tutkimusrahoituk-sen tuloksellisuus ja vaikuttavuus ovat kaikissa ke-hittyneissä maissa vilkkaan keskustelun kohteina. Osaamisperustaiset kansalliset strategiat ja kasvavat tutkimuspanostukset ovat korostaneet erityisesti vaikuttavuutta. Uuden yliopistolain myötä yhteis-kunnallinen vaikuttavuus on vuodesta 2005 lähtien yksi yliopistojen tehtävistä.

Akatemian 2000-luvulla tekemien selvitysten perusteella voidaan päätellä, että suomalaisen tutki-muksen tieteellinen vaikuttavuus on lisääntynyt ai-nakin 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Suomalaisettutkijat julkaisevat yhä enemmän korkeatasoisissa

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain sekä osuus bruttokansantuotteesta vuosina 1998–2004 sekä arvio vuodelle 2005

Vuosi Yritykset Julkinen sektori2) Korkeakoulusektori3) Yhteensä T&k-menojen bkt-osuus4)

milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa % milj. euroa %

1998 2 252,8 67,2 443,9 13,2 657,8 19,6 3 354,5 2,86

1999 2 643,9 68,2 470,1 12,1 764,8 19,7 3 878,8 3,21

2000 3 135,9 70,9 497,4 11,2 789,3 17,8 4 422,6 3,38

2001 3 284,0 71,1 500,9 10,8 834,1 18,1 4 619,0 3,38

2002 3 375,1 69,9 529,7 11,0 925,6 19,2 4 830,3 3,43

2003 3 527,9 70,5 515,4 10,3 961,7 19,2 5 005,0 3,48

2004 3 683,5 70,1 530,1 10,1 1 039,8 19,8 5 253,4 3,51

20051) 3 770,3 70,0 538,4 10,1 1 079,7 20,0 5 388,4 3,52

1) Arvio kyselyvastausten ja muiden laskelmien perusteella

2) ml. YVT (yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta)

3) ml. ammattikorkeakoulut vuodesta 1999 alkaen

4) Bkt 2003 ja 2004 Tilastokeskuksen ennakkotietoja, bkt 2005 valtiovarainministeriön ennuste

Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2004. Tilastokeskus, 2005

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus 2005

Tekes28,1 %

Suomen Akatemia14,0 %

Yliopistot26,1 %

Muu rahoitus13,1 %

Valtion tutkimus-laitokset 16,3 %

Yliopistosairaalat2,4 %

Lähde: Tilastokeskus, 2005

kansainvälisissä julkaisuissa ja suomalaiset julkaisut vaikuttavat entistä enemmän omien alojensa kehi-tykseen. Yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, joka voi käsittää ekologista, kulttuurista, sosiaalista, ta-loudellista ja teknologista vaikuttavuutta, on kaikis-sa maissa vähän tietoa, ja arvioinnin menetelmät ovat voimakkaassa kehitysvaiheessa.

Tutkimuksen tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan Akatemiassa jatkuvasti ra-hoituspäätösten yhteydessä. Tämän lisäksi Akatemia on aloittanut hankekokonaisuuden (SIGHT 2006), jossa arvioidaan Akatemian tutkimusrahoituksen vaikuttavuutta sekä Suomen tieteen tilaa, tasoa ja tulevaisuutta.

8

Akatemian teettämässä Methods for Evaluating the Impact of Basic Research Funding: An Analysis of Recent International Evaluation Activity -hankkeessa tarkasteltiin 99 kansainvälisen perustutkimuksen ra-hoittajan ja 23 tutkimuslaitoksen käyttämiä arviointi-menetelmiä sekä niiden soveltuvuutta Suomeen. Han-keraportti julkistetaan vuonna 2006.

Tieteelliset toimikunnat arvioivat vuonna 2005 tutkimusrahoituksensa vaikuttavuutta. Selvitykset julkistetaan keväällä 2006. Professori Jussi Huttusen johdolla toimiva, Akatemian ulkopuolisten asiantunti-joiden muodostama paneeli aloitti Akatemian tutki-musrahoituksen vaikuttavuutta koskevan arviointinsa.

Osana SIGHT 2006 -kokonaisuutta Suomen tie-teen tuloksellisuutta ja tieteellistä vaikuttavuutta arvi-oidaan bibliometrisin menetelmin 30 OECD-maahan verrattuna, minkä lisäksi tehdään Suomen tieteen tut-kimusala- ja yksikkökohtainen vertailu.

Tutkimusrahoituksen ja -ohjelmien arviointi

Suhteutettuna käytettävissä oleviin määrärahoihin Akatemian voi katsoa onnistuneen hyvin perustutki-muksen rahoituksessa, vaikka hakupaineen kasvaessa tutkijat ovatkin joutuneet yhä tiukempaan kilpailuun ja kritiikki päätöksiä kohtaan on kasvanut. Rahoitus-muotojen uudistus, josta Akatemian hallitus teki peri-aatepäätöksen vuonna 2005, sekä sähköiseen asiointiin ja uusiin hakuaikoihin siirtyminen edellyttävät hake-musarvioinnin kehittämistä edelleen. Tulevaisuudessa Akatemian on tarkasteltava hakemusarviointiin liitty-viä käytäntöjä myös arvioinnin nopeuttamisen näkö-kulmasta.

Tutkimusohjelmien arvioinnit antavat välineitä tutkimuksen kehittämiseen ja tiedepolitiikkaan. Vuonna 2005 valmistuivat kolmen tutkimusohjelman kansainväliset arviointiraportit. Luonnonvarojen kes-tävän käytön, Terveyden edistämisen ja Kahden puo-len Pohjanlahtea -tutkimusohjelmien arvioinneissa nostettiin esille useita tutkimusohjelmien suunnitte-luun ja toteutukseen liittyviä kehittämiskohteita ja suosituksia. Lisäksi arvioinnit sisälsivät ehdotuksia tutkimusohjelmien edustamien tutkimusalojen kehit-tämiseksi.

Laaja ennakointihanke

Tiede- ja teknologiapolitiikassa yleisesti ja tutkimus-rahoituksen kehittämisessä erityisesti on entistä tär-keämpää ennakoida kansainvälisen ja kotimaisen toi-mintaympäristön ja osaamistarpeiden muutoksia. En-nakointi on olennainen osa muun muassa kaikkien EU-maiden ja Euroopan komission tutkimus- ja in-novaatiotoiminnan strategista johtamista ja suuntaa-mista.

Akatemia käynnisti kertomusvuonna yhteistyös-sä Tekesin kanssa ensimmäisen suomalaisen tiede- ja teknologiapoliittisen ennakoinnin. Ennakointihanke FinnSight 2015 selvittää toimintaympäristön muutok-sia, erittelee tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehit-tämisen haasteita sekä luotaa Suomen tieteen, teknolo-gian ja elinkeinoelämän kehityksen kannalta olennai-sia osaamisalueita.

FinnSight 2015 -hankkeen asiantuntijatyö teh-dään kymmenessä paneelissa, joiden teemat ovat

Suomen Akatemia esitteli erityisesti nuorille tiedettä nel-jällä paikkakunnalla. Tiedeviikkojen näyttely ja esitelmät keskittyivät elintarvikkeisiin ja terveyteen.

9

oppiminen ja oppimalla uudistuva yhteiskunta, pal-velut ja palveluinnovaatiot, hyvinvointi ja terveys, ympäristö ja energia, infrastruktuurit ja turvallisuus, bio-osaaminen ja -yhteiskunta, tieto ja viestintä, ym-märtäminen ja inhimillinen vuorovaikutus, materi-aalit ja globaali talous.

Paneeleissa työskentelee 120 asiantuntijaa pää-asiassa tutkimuksen ja elinkeinoelämän piiristä. FinnSight 2015 -hankkeen tulokset julkistetaan vuonna 2006. Ennakointi voi vaikuttaa tutkimus-rahoittajien strategisiin linjauksiin ja tutkimusjärjes-telmän rakenteelliseen kehittämiseen.

Sähköinen asiointi

Akatemian hallitus teki periaatepäätöksen Akatemi-an siirtymisestä vuoden 2006 loppuun mennessä ko-konaan sähköiseen asiakirjamenettelyyn tutkimus-rahoituksen hakemisessa, asiantuntijalausunnoissa ja hakemusten toimikuntakäsittelyssä sekä tutkimus-hankkeiden raportoinnissa.

Tämän jälkeen sähköinen asiointi on tutkimus-rahoitushakemusten ja raportoinnin ainoa asiointi-väylä. Myös asiantuntijalausunnot pyydetään ja an-netaan sähköisesti.

”Tutkimuksen vaikuttavuuden arviointi entistä tärkeämpää myös perus tutkimuksessa”

Tutkimus- ja kehittämispanostus eräissä OECD-maissa (t&k-menojen osuus bkt:sta)

Ruotsi

Suomi

Japani

Islanti

USA

Tanska

Saksa

OECDkeskiarvo

Ranska

Itävalta

Iso-Britannia

Norja1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

99 00 01 03 05*

%

02 04

* Arvio

Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators, 2005/Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2004, Tilastokeskus, 2005

Suomalaisten tutkijoiden kansainvälisten julkaisujen lukumäärä vuosina 1995–2005

95 96 97 98 99 00 01 03 0502 040

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

Lähde: Institute for Scientific Information, Web of science -tieto-kannat 9.2. & 22.2.2006: SCI (Science Citation Index), SSCI (Social Sciences Citation Index), A&HCI (Arts and Humanities Citation) tieto-kannoissa on luonnontieteiden, lääketieteen ja teknisten alojen lisäksi artikkeleita myös yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden aloilta.

10

Kahdenvälisiä sopimuksia Vuonna 2005 Akatemialla oli sopimuksia 26 maan 42 eri yhteistyöorganisaation kanssa. Sopimuksista neljä on uusien organisaatioiden kanssa. Uusia or-ganisaatioita ovat Intian Tiede- ja teknologiaosasto (Department of Science and Technology, DST) ja Biotekno logian osasto (Department of Biotechnology, DBT), Venäjän humanistinen tiederahasto sekä Kana-dan Neurotieteen, mielenterveyden ja addiktioiden laitos (Institute of Neuro science, Mental Health and Addiction, INMHA).

Akatemia oli aktiivinen erityisesti Intia-, Kiina- ja Venäjä-yhteistyössä. Intian kanssa allekirjoitettiin puitesopimukset ja järjestettiin ensimmäinen yhteis-seminaari. Tämä yhteistoiminta jatkuu vuonna 2006.

Venäjän humanistisen tiederahaston kanssa Aka-temia allekirjoitti puitesopimuksen, jonka jälkeen kol-meen tutkimusohjelmaan liittyvä yhteistyö käynnis-tyi. Lisäksi Akatemia ryhtyi venäläisten kanssa kolmi-kantayhteistyöhön Päihteet ja addiktio -tutkimusoh-jelmassa. Mukana ovat Akatemian lisäksi Venäjän pe-rustutkimusrahasto ja humanistinen tiederahasto. Kolmikantayhteistyö käynnistyi myös neurotieteen tutkimusohjelmassa, johon tulivat mukaan sekä Kii-nan kansallinen luonnontieteiden säätiö (National Natural Science Foundation of China, NSFC) että kanadalainen INMHA. Kahdenväliset sopimukset toimivatkin vahvana kansainvälisen tutkimusohjelma-yhteistyön pohjana.

Akatemia uudisti olemassa olevia sopimuksia viiden organisaation kanssa: Iranissa (Iranin tiedeaka-temia, IR), Japanissa (Tieteen ja teknologiapolitiikan

kansallinen laitos, NISTEP), Slovakiassa (Slovakian tiedeakatemia), Tšekissä (Tšekin tiedeakatemia) ja Venäjällä (Venäjän perustutkimusrahasto).

Yhteistyö Japanin kanssa syventyi

Aktiivinen yhteistyö Akatemian ja Japanin tieteen edistämissäätiön (Japan Society for the Promotion of Science, JSPS) kanssa jatkui. Vuonna 2004 uusittuun kahdenväliseen sopimukseen pohjautuen osapuolet päättivät ensimmäisen ns. core-ohjelman hankkeista ja järjestivät suomalais-japanilaisen nanotieteen semi-naarin Japanissa. Suomalainen regeneratiivisen lääke-tieteen tutkimuksesta kiinnostunut delegaatio vieraili japanilaisissa alan korkeatasoisissa yliopistoissa ja tut-kimuslaitoksissa. Vierailun tavoitteena oli tutkimus-yhteistyön aikaansaaminen.

Akatemian ja JSPS:n yhdessä toteuttamassa core-ohjelmassa päätettiin rahoittaa kahta suomalais-japa-nilaista yhteishanketta kahden vuoden ajan. Core-ohjelman tavoitteena on edistää pitkäjänteistä ja järjes-telmällistä suomalais-japanilaista tutkimusyhteistyötä ja tutkijainliikkuvuutta sekä järjestää siihen liittyviä tieteellisiä kokouksia. Toisen kahdenvälisen core-oh-jelman haku oli syksyllä 2005 ja sen päätökset tehdään vuoden 2006 keväällä.

Akatemian nanotieteen ohjelman valmistelussa tunnusteltiin mahdollisuutta yhteisrahoitettuihin tut-kimusohjelmahankkeisiin JSPS:n kanssa. Toukokuus-sa Tokiossa järjestetyssä seminaarissa puhui viisi suo-malaista ja kaksi japanilaista nanotutkimuksen edusta-jaa. Seminaari herätti laajaa mielenkiintoa sekä Suo-messa että Japanissa.

Uusia kansainvälisiä avauksia

11

Suomalais-kiinalaista rahoittajayhteistyötä

Uudenlainen suomalais-kiinalainen rahoittajayhteis-työ käynnistyi. Akatemia aloitti yhdessä NSFC:n sekä INMHA:n kanssa Neurotieteen tutkimusohjel-man (NEURO), joka kestää vuodet 2005–2009. Oh-jelma tukee korkeatasoista, monitieteistä neurotut-kimusta sekä vahvistaa tutkijoiden liikkuvuutta ja yhteistyötä maiden välillä.

Ohjelmaan valittiin neljä suomalais-kiinalaista ja kolme suomalais-kanadalaista yhteistyöhanketta. Yhteistyöhankkeissa kukin rahoittajaorganisaatio rahoittaa omassa maassaan tehtävää tutkimusta. Suomalaisia hankkeita ohjelmaan valittiin 18.

Akatemian ja Kiinan sosiaalitieteiden akatemian (Chinese Academy of Social Sciences, CASS) väli-nen yhteistyö tiivistyi. Helsingissä järjestettiin suo-malais-kiinalainen seminaari kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta. Seminaariin osallistui nelihen-kinen delegaatio CASSista, johtavia alan tutkijoita suomalaisista yliopistoista sekä Akatemian edustajia. Seminaarin pohjalta aloitettaneen suomalais-kiina-laista tutkimusyhteistyötä.

Vuoden 2005 lopussa päättyi ensimmäinen suomalais-kiinalainen tutkimuksen huippuyksikkö-ohjelma, jota Akatemia on rahoittanut yhdessä NSFC:n kanssa vuosina 2002–2005. Ohjelmassa ra-hoitettiin neljän suomalaisen huippuyksikön tutki-musryhmän yhteistyötä kiinalaisten korkeatasoisten ryhmien kanssa. Kokemukset tutkimus- ja rahoitta-jayhteistyöstä ovat olleet hyvin myönteisiä. Akate-mia ja NSFC jatkavat keskusteluja uuden ohjelman käynnistämisestä.

Intia strateginen yhteistyökohde

Akatemia allekirjoitti yhteistyösopimukset Intian tiede- ja teknologiaministeriön kahden osaston kanssa. Suomalais-intialaisella rahoittajayhteistyöllä luodaan mahdollisuuksia suomalaisille tutkijoille korkeatasoiseen kansainväliseen yhteistyöhön, lisä-tään suomalaisen tutkimuksen näkyvyyttä ja hou-kuttelevuutta sekä edistetään suomalaisten tutkijoi-den osallistumista yhteistyöverkostojen toimintaan. Sopimusosapuolet ovat kartoittaneet kiinnostavia tutkimusyhteistyön alueita.

Yhteistyömuotoihin kuuluvat muun muassa seminaarit, tutkijavaihto, arviointiyhteistyö sekä yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden ja mahdol-lisesti huippuyksikköjen välinen yhteistyö. DBT:n kanssa yhteistyöaloiksi on valittu muun muassa kasvi-, ympäristö- ja elintarvikebiotekniikka sekä lääketieteellinen biotekniikka. Yhteistyö aloitetaan tukemalla tutkijoiden liikkuvuutta Suomen ja Intian välillä.

Tutkijoiden ja tutkimuksen rahoittajien tietoa tutkimuksen vahvuusaloista kummassakin maassa lisätään esimerkiksi seminaarein. Akatemian ja DBT:n ensimmäinen yhteisseminaari järjestettiin New Delhissä, Intiassa. Seminaarin aiheita olivat diagnostiikka, lääkekehitys ja rokotteet. Seminaarin tuloksena Akatemian ja DBT:n yhteinen tutkimus-määrärahahaku lääketieteellisen biotekniikan alalla avataan vuonna 2006.

”Japani, Kiina, Intia ja Venäjä strategisesti tärkeitä yhteistyömaita”

12

Venäjä-yhteistyö painottuu tutkimusohjelmiin

Akatemia laajensi yhteistoimintaa Venäjän perustutki-musrahaston (RFBR) kanssa sekä käynnisti yhteistoi-minnan Venäjän humanistisen tiederahaston (RFH) kanssa. Yhteistyö painottuu tutkimusohjelmiin.

Akatemia ja RFBR allekirjoittivat sopimuksen, joka koskee nuorten venäläisten tutkijoiden osallistu-mista kansainvälisiin seminaareihin Suomessa. Mos-kovassa käytiin neuvotteluja yhteisrahoitteisten tutki-mushankkeiden aloittamisesta. Vuoden lopulla allekir-joitettiin sopimus vuonna 2006 järjestettävästä yhteis-hausta addiktiotutkimuksen sekä optisen materiaali-tutkimuksen alalla. Yhteishakuun voivat osallistua suomalais-venäläiset tutkimusryhmät siten, että Aka-temia rahoittaa suomalaisten tutkijoiden osuuden ja RFBR venäläisten tutkijoiden osuuden.

Venäjän humanistisen tiederahaston kanssa Aka-temia allekirjoitti puitesopimuksen, minkä jälkeen osapuolet järjestivät yhteishaun nyky-Venäjän mediaa tutkiville hankkeille. Hyvien kokemusten rohkaise-mana osapuolet solmivat sopimuksen vuonna 2006 järjestettävistä yhteishauista kahdella alalla. Toinen haku liittyy Akatemian alkavaan Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelmaan ja toinen haku on suunnattu suomalais-venäläisille hankkeille, jotka tutkivat liike-talousosaamista.

ERA-NET verkottaa eurooppalaisia tutkimusohjelmia

ERA-NET-yhteistyöverkostolla lisätään kansallisten tutkimusohjelmien ja -hankkeiden välistä yhteistyötä ja koordinointia verkottamalla Euroopan maiden tut-kimus- ja teknologiaohjelmia. Useimmat ERA-NET-verkostojen osallistujat ovat kansallisia t&k-rahoitta-jia. Tutkijoiden ja rahoittajien laajemmalla yhteistyöllä tavoitellaan tutkimuksellista lisäarvoa, jota nykyinen sirpaleinen tutkimus- ja rahoitusrakenne ei tuota.

EU:n rahoituksella katetaan tutkimusohjelmia rahoittavien kansallisten organisaatioiden ERA-NET-yhteistyön koordinointi- ja hallintokuluja. Yhteistyön tuloksena syntyvä tutkimusyhteistyö ja uudet yhteiset tutkimusohjelmat rahoitetaan osallistuvien rahoittaja-organisaatioiden omista tutkimusbudjeteista.

Akatemia koordinoi ja kehittää ERA-NET-työtä

kansallisella tasolla. Moni Akatemian käynnissä ole-vista tai käynnistyvistä tutkimusohjelmista liittyy suunnitteilla tai käynnissä oleviin ERA-NET-yhteis-työverkostoihin.

Akatemia koordinoi kahta ERA-NETia: Itä-meren maiden tutkimusrahoitusorganisaatioiden BONUSta ja yhteiskuntatieteiden tutkimusta kehit-tävää NORFACEa. Lisäksi Akatemia osallistui kol-meentoista muuhun ERA-NETiin. (ERA-NETit on lueteltu sivulla 39.)

Kansallista valmisteluvastuuta 7. puiteohjelmasta

Akatemia oli kansallisena vastuutahona aktiivisesti mukana valmistelemassa EU:n tutkimuksen 7. puite-ohjelmaa seuraavien ohjelmien osalta: Yhteistyö-eri-tyisohjelman osioissa terveyden tutkimus, ympäristö ja ilmastonmuutos sekä humanistiset ja yhteiskunta-tieteet, Ideat- ja Ihmiset-erityisohjelmissa sekä Val-miudet-erityisohjelman osioissa tutkimusinfrastruk-tuurit, tutkimuspotentiaali, tiede yhteiskunnassa sekä kansainväliset toimet.

Akatemian toiminta Euroopan tiedesäätiössä kes-kittyi ESF:n uuden strategian valmisteluun. Akatemia kommentoi vuosien 2006–2010 strategista toiminta-suunnitelmaa sekä osallistui strategian valmisteluko-kouksiin eri kokoonpanoissa. Strategia hyväksyttiin marraskuun yleiskokouksessa.

Akatemia osallistui pohjoismaisten jäsenorgani-saatioiden ESF-yhteistyöhön sekä otti osaa sen rahoi-tusmuotojen kehittämiseen. Akatemian ESF-asioista vastaavat tahot osallistuivat myös säätiön tieteellisten pysyväiskomiteoiden hallintoon sekä seurasivat COST-sihteeristön ja ESF:n yhteistyön etenemistä.

Pohjoismainen tutkimusyhteistyö on NordForsk in perustamisen jälkeen saanut uutta luonnetta. Akate-mian ylijohtaja (tutkimus) toimii NordForskin halli-tuksen varapuheenjohtajana.

Tutkijoiden liikkuvuuden esteitä poistettiin

Tutkimuksen kansainvälistymisessä yksi olennaisim-pia tekijöitä on tutkijanuran eri vaiheisiin sopivan tut-kijoiden liikkuvuuden lisääminen sekä Suomesta ul-komaille että ulkomailta Suomeen. Kansainvälinen liikkuvuus on luonteva osa tutkijankoulutusta.

13

Ne maat, jotka pystyvät lainsäädäntöteitse tehok-kaasti purkamaan tutkijoiden liikkuvuuden esteitä, pystyvät myös muita helpommin rakentamaan tut-kijoiden maahan tulemisen tai maahan palaamisen kannustimia.

Akatemian vuonna 2005 julkaiseman raportin Mobile minds – Survey of foreign PhD students and researchers in Finland mukaan ulkomaiset tutkijat tulevat Suomeen ensisijaisesti tutkimuksen korkean laadun ja hyvien tutkimusympäristöjen vuoksi. Pää-osa Suomeen tutkimustyötä tekemään tulleista on tutkijankoulutettavia tai tutkijanuran alkuvaiheessa olevia nuoria tutkijoita.

EU:n tuella tehtyyn kyselytutkimukseen osal-listui 859 vastaajaa, jotka edustivat 86 eri kansalli-suutta. Monien vastanneiden mielestä yliopistojen ja tutkimuslaitosten tulisi kehittää erityisesti tutkijoi-den ja tutkijaperheiden asioihin keskittyneitä tieto- ja tukipalveluja.

Tutkijoiden liikkuvuuteen liittyviä palveluja ke-hitetään EU:n tuella kansallisessa liikkuvuusverkos-tohankkeessa osana eurooppalaista liikkuvuuspalve-luverkostoa (ERA-MORE). Hanke on tuottanut kansallisen tutkijan liikkuvuusportaalin yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.

Portaali tarjoaa Suomeen tuleville, Suomesta lähteville ja Suomeen palaaville tutkijoille perustie-toa muun muassa tutkimusrahoituksesta, tutkija-kouluista, tutkimusohjelmista, teknologiaohjelmista, huippuyksiköistä sekä suomalaisista tutkimusympä-ristöistä. Tietoa löytyy myös käytännöllisistä kysy-myksistä, kuten tutkijoiden avoimista työpaikoista, verotuksesta, sosiaaliturvasta ja asumisesta. Portaalin kautta löytyy 29 maan tutkijanliikkuvuuspalvelut kansallisella ja paikallisella tasolla.

Tutkimusinfrastruktuurit

Korkeatasoiset ja ajantasaiset tutkimusinfrastruk-tuurit ovat tutkimustyön menestyksekkään etenemi-sen ja tutkijankoulutuksen kannalta välttämättömiä. Ne vaikuttavat myös merkittävästi tutkimusjärjes-telmän kansainväliseen kilpailukykyyn ja vetovoi-maan. Tutkimusinfrastruktuureilla tarkoitetaan tut-kimuksen kannalta oleellisia fyysisiä ympäristöjä, laitteita, tietoaineistoja ja tietoverkkoja sekä niihin

liittyviä palveluja. Tällaisia ovat esimerkiksi merkit-tävät tutkimuslaitteistot, -asemat, -alukset ja -aineis-tojen kokoelmat, tietokannat, arkistot, kirjastot, las-kentakeskukset ja näiden verkostot sekä teknisiä ja osaamispalveluja tuottavat tutkijayhteisöt.

EU:n jäsenmaiden kesken on komission aloit-teesta perustettu Euroopan yhteisiä tutkimusinfra-struktuurikysymyksiä käsittelevä strategiafoorumi (European Strategy Forum on Research Infrastruc-tures, ESFRI). ESFRI koostuu ministeriöiden ni-meämistä edustajista, jotka yhdessä edistävät eu-rooppalaista tutkimusinfrastruktuuripolitiikkaa. Akatemia edustaa Suomea ESFRIssä.

Tärkeä osa yhteistyöstä keskittyy olemassa olevien infrastruktuurien tehokkaaseen hyödyntä-miseen, kehittämiseen ja uusien infrastruktuurien suunnitteluun ja rakentamiseen. ESFRI on organi-soitunut tutkimusalakohtaisiin ryhmiin, joissa pu-heenjohtajina ja jäseninä toimii useita suomalaisia tutkijoita.

ESFRIn lähiajan haasteena on tuottaa yleis-näkemys Euroopan tutkimusinfrastruktuurien tar-peista. Ryhmät kartoittavat tulevaisuuden tutkimus-infrastruktuurihankkeita, jotka voivat vahvistaa Eurooppalaista tutkimusaluetta (European Research Area, ERA) ja lisätä tutkimuksen kilpailukykyä. Ryhmät tarkastelevat hankkeiden merkitystä muun muassa perus- ja soveltavan tutkimuksen, talouden sekä yleensä yhteiskunnan kannalta.

ESFRIn käsittelemät hankkeet vaativat joko suuria investointeja jo rakentamisvaiheessa tai suuria käyttökuluja. Useimmiten ne edellyttävät pitkäaikais-ta taloudellista sitoutumista.

ESFRIn alakohtaiset työryhmät saavat ensim-mäiset kartoituksensa valmiiksi vuoden 2006 syk-syyn mennessä. Työ kuitenkin jatkuu, sillä kartoi-tuksia tarkistetaan määräajoin.

14

Akatemia tieteen rahoittajana vuonna 2005

Akatemian tutkimusrahoitus

Vuonna 2005 Akatemia rahoitti perustutkimusta 218,7 miljoonalla eurolla, kun vastaava panostus vuonna 2004 oli 208 miljoonaa euroa.

Akatemian rahoituksesta suurin osa (19 prosent-tia) suuntautui yleiseen tutkimusrahoitukseen, yh-teensä 40,8 miljoonaa euroa, sekä tutkijankoulutuk-seen (17 prosenttia), kansainväliseen yhteistyöhön (13 prosenttia) ja tutkimusohjelmiin (8 prosenttia). Huippuyksiköiden sopimuspohjainen rahoitus oli 27,9 miljoonaa euroa (13 prosenttia).

Korkeatasoista suomalaista tutkimusta tuettiin myös akatemiaprofessorin (39 kappaletta) ja akate-miatutkijan viroilla (247 kappaletta).

Rahoituksesta 77 prosenttia suuntautui yliopis-toihin tutkimushankkeiden ja -ohjelmien sekä tutki-muksen huippuyksiköiden rahoitukseen. Vuonna 2005 ulkomaisten organisaatioiden liittymis- ja jäsen-maksuosuuden kasvu johtui pääasiassa Euroopan ete-läisen observatorion (European Southern Observa-tory, ESO) liittymis- ja jäsenmaksuista.

Akatemia vastaanotti 5 964 rahoitushakemusta, yhteensä 1,2 miljardin euron arvosta, kun vuonna 2004 vastaava summa oli 930 miljoonaa euroa. Tutkimus-hankkeiden kilpailu rahoituksesta on entisestään ko-ventunut. Esimerkiksi tutkimusmäärärahahaussa vain 17 prosenttia sai myönteisen päätöksen, ja haetusta rahoituksesta voitiin myöntää noin kymmenesosa.

Vuonna 2005 Akatemian rahoituksella tehtiin noin 2 800 henkilötyövuotta.

Rahoituspäätökset perustuvat hakemusten tie-teelliseen arviointiin, jonka suorittavat kotimaiset ja

ulkomaiset asiantuntijat. Kertomusvuonna Akatemia käytti 1 012 asiantuntijaa. Heistä 77 prosenttia oli ul-komaalaisia.

Tutkimusohjelmat yhteistyön perustana

Akatemian tutkimusohjelmien lähtökohtina ovat vali-tun alan tutkimuksen tieteellisen tason nostaminen, tutkimus- tai tieteenalan kehittäminen, uudenlaisen tieteellisen perinteen ja osaamisen luominen tai ole-massa olevan vahvistaminen. Tutkimusohjelmilla edis-tetään monitieteistä ja tieteidenvälistä tutkimusotetta sekä kehitetään tutkijoiden, rahoittajien ja tutkimus-tulosten hyödyntäjien välistä kansallista ja kansain-välistä yhteistyötä.

Tutkimusohjelmayhteistyön avulla pyritään in-novaatiojärjestelmän eri toimijoiden väliseen tarkoi-tuksenmukaiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Siksi tutkimusohjelmia rahoitetaan ja toteutetaan yh-teistyössä Tekesin ja muiden kansallisten rahoittajien kanssa.

Vuonna 2005 Akatemialla oli käynnissä 14 tut-kimusohjelmaa. Vuonna 2005 valmisteltiin uusia neli-vuotisia Liiketoimintaosaamisen (LIIKE2) ja Neuro-tieteen (NEURO) tutkimusohjelmia. Toimintansa aloitti Tietotekniikan soveltaminen kone-, raken nus- ja automaatiotekniikkaan -tutkimusohjelma (KITARA).

Akatemian hallitus päätti viiden tutkimusohjel-man rahoittamisesta. Ohjelmayhteistyötä suunnitel-laan tehtäväksi kotimaisten rahoittajien lisäksi ainakin Venäjän, Kanadan ja Ranskan rahoittajaorganisaatioi-den kanssa. (Tutkimusohjelmat on lueteltu sivulla 39.)

< Ylijohtaja, tutkimus, Anneli Pauli

15

Kansalliset tutkimuksen huippuyksikköohjelmat

Akatemian hallitus nimesi 23 huippuyksikköä kan-salliseen tutkimuksen huippuyksikköohjelmaan vuosiksi 2006–2011. Näistä yksiköistä seitsemän on kokonaan uusia ja kuusitoista on tutkimussuunnitel-miltaan ja toiminnaltaan monin tavoin uusiutuneita yksiköitä, joita rahoitettiin ensimmäisessä huippu-yksikköohjelmassa vuosina 2000–2005.

Kaikkiaan 143 hakijayksikköä oli mukana vuonna 2004 toteutetussa haun ensimmäisessä vai-heessa. Näistä 53 valittiin kansainvälisten tieteellis-ten asiantuntijalausuntojen sekä Akatemian tiedepo-liittisten ratkaisujen perusteella toiselle hakukierrok-selle. Toisessa vaiheessa kansainväliset asiantuntijat arvioivat hakemukset sekä vierailivat hakevissa yksi-köissä.

Viime vuosien voimakas kansallinen panostami-nen tutkimukseen on kannattanut. Suomalainen tut-kimus on monitieteisempää, kansainvälisesti entistä näkyvämpää, kansallisesti ja kansainvälisesti verkot-tuneempaa sekä tieteellisesti kilpailukykyisempää kuin aiemmin. Korkeatasoisia tutkimusryhmiä on yhä useampia ja niinpä huippuyksiköiden valinta oli vieläkin vaikeampi tehtävä kuin aiemmissa huippu-yksikköohjelmien hauissa.

Vuosina 2006–2008 Akatemia rahoittaa kolmat-ta kansallista tutkimuksen huippuyksikköohjelmaa (2006–2011) 28,6 miljoonalla eurolla, Tekes 2,0 mil-joonalla ja Nokia Oyj 300 000 eurolla.

Toisessa kansallisessa tutkimuksen huippuyk-sikköohjelmassa (2002–2007) rahoitettavat 16 yksik-köä jatkoivat työtään. Ensimmäisessä huippuyksik-

”Kansallinen tutkimukseen panostaminen on kannattanut”

Suomen Akatemian tutkimusrahoituspäätökset suorituspaikoittain vuonna 2005

Muut suorituspaikat2 % 4,4 milj. euroa

Yliopistot ja yliopisto-sairaalat 77,2 %

168,9 milj. euroa

Ulkomaat13 % 28,5 milj. euroa

Tutkimuslaitokset7,8 % 16,9 milj. euroa

Suomen Akatemian tutkimusrahoitus toimikunnittain vuosina 1997–2005 (1 000 €)

97 98 99 00 01 02 03 04 05

Luonnontieteiden ja tekniikantutkimuksen toimikunta

Biotieteiden ja ympäristöntutkimuksen toimikunta

Terveyden tutkimuksentoimikunta

Kulttuurin ja yhteiskunnantutkimuksen toimikunta

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

Suomen Akatemian tutkimusrahoituspäätökset rahoitusmuodoittain vuonna 2005

Tutkimushankkeetja muu tuki 37 %

82,4 milj. euroa

Tutkimusvirat 12 %25,6 milj. euroa

Kansainvälinen yhteistyö*13 % 28,9 milj. euroa

Tutkijankoulutus17 % 36,8 milj. euroa

Tutkimusohjelmat8 % 17,1 milj. euroa

Huippuyksikkö-ohjelmat 13 %27,9 milj. euroa

Yhteensä 218,7 miljoonaa euroa

* ml. kansainvälisten organisaatioiden jäsenmaksut

Suomen Akatemia järjesti vuotuisen Tiedegaalansa Vanhalla Ylioppilastalolla. Näyttelijä Sari Siikander, akatemiatutkija Tomas Roslin ja tanssiteatteri ERIn tanssijat.

16

köohjelmassa rahoitetun 26 yksikön ja tukitoiminta-organisaation rahoituskausi päättyi kertomusvuoden lopussa. Ensimmäisen ohjelman kansainvälistä loppu-arviointia valmisteltiin ja ohjelma arvioidaan saman-aikaisesti huippuyksikköohjelman 2002–2007 kanssa vuonna 2008. (Huippuyksiköt on lueteltu si vulla 38.)

Huippuyksiköt olivat esillä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Maaliskuussa Akatemia järjesti Brysselissä seminaarin, jossa esiteltiin kansallista huip-puyksikköstrategiaa sekä kansallisia ja pohjoismaisia huippuyksikköohjelmia. Erityisesti kerrottiin suoma-laisten huippuyksiköiden kansainvälisestä yhteistyös-tä muun muassa kiinalaisten huippuyksikkötutkijoi-den kanssa. Tilaisuuteen oli kutsuttu Euroopan parla-mentin ja komission edustajia, parlamentin suoma-laisten jäsenten avustajia sekä jäsenmaiden EU-t&k-yhteyshenkilöitä.

Akatemiassa järjestettiin syyskuussa korkean ta-son huippuyksikköseminaari. Tilaisuudessa esiteltiin huippuyksikköohjelmakonseptin mahdollisuuksia ja toimintaa sekä korostettiin ohjelman yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja mahdollisuuksia edistää tutkimustu-losten hyödyntämistä. Seminaariin osallistui ministe-riöiden, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja huippuyksi-köiden sekä elinkeinoelämän edustajia. Käydyssä kes-kustelussa todettiin, että huippuyksikköohjelmat ja kansalliset tutkimuksen huippuyksiköt ovat asemansa ansainneet ja niitä tulee rahoittaa tulevaisuudessakin. Samalla on kuitenkin varmistettava huippuyksikkö-ohjelmien uudistuminen sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön edelleen kehittäminen.

Pohjoismaiset huippuyksikköohjelmat

Vuonna 2005 käynnistyi kolmas pohjoismainen huip-puyksikköohjelma. Kulttuurin ja yhteiskunnan tutki-muksen alalla käynnistettyyn yhteispohjoismaiseen huippuyksikköohjelmaan 2005–2010 valittiin neljä tutkimusverkostoa, jotka muodostuvat vähintään kol-men Pohjoismaan tutkimusryhmistä ja tutkijoista. Kaikissa huippuyksiköissä on mukana myös suoma-laisia tutkijoita. Ohjelmaa rahoittavat pohjoismaiset kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnat (NOS-HS) ja NordForsk.

Globaalimuutostutkimuksen pohjoismaisen huippuyksikköohjelman (2003–2007) väliarviointi to-teutettiin vuonna 2005. Ohjelma on pohjoismaisten luonnontieteiden, ympäristötieteiden ja tekniikan tut-kimuksen toimikuntien (NOS-N) ja NordForskin ra-hoittama. Ohjelmassa rahoitetut neljä huippuyksik-köä ja pohjoismainen huippuyksikköohjelmakonsepti saivat erittäin myönteistä palautetta ohjelman kan-sainväliseltä tieteelliseltä tukiryhmältä. Väliarvioinnin perusteella päätettiin huippuyksiköiden kahden vii-meisen vuoden rahoituksesta. Yhdellä ohjelman huip-puyksiköistä on suomalainen koordinaattori ja kah-dessa muussa yksikössä on osallisena suomalaisia tut-kimusryhmiä.

Pohjoismaisten terveyden tutkimuksen toimi-kuntien (NOS-M) ja NordForskin rahoittamassa mo-lekyylilääketieteen huippuyksikköohjelmassa (2004–2009) rahoitetut yksiköt jatkoivat aktiivista toimin-taansa ja käynnistivät tutkijankoulutusohjelmiaan. Ohjelmassa rahoitetaan kaikkiaan kolmea yksikköä, joista yhtä koordinoi suomalainen ja kahdessa muus-sakin on mukana suomalaisia tutkimusryhmiä.

Toukokuun yleisen haun myöntöjen osuus hakemusten määrästä

Toimi-kunta

2001 2002 2003 2004 2005

Hake-muksista

Haetustarahoituk-

sesta

Hake-muksista

Haetustarahoituk-

sesta

Hake-muksista

Haetustarahoituk-

sesta

Hake-muksista

Haetustarahoituk-

sesta

Hake-muksista

Haetustarahoituk-

sesta

lkm % % lkm % % lkm % % lkm % % lkm % %

BY 46 20 18 40 21 17 40 19 17 37 16 14 29 12 10

KY 42 24 17 46 22 12 60 27 14 46 17 9 47 17 9

LT 105 31 20 104 30 14 116 27 12 88 20 12 82 18 11

TT 62 34 16 52 37 15 64 37 15 48 27 15 38 22 11

Yht. 255 28 18 242 28 15 280 27 14 219 19 12 196 17 10

17

Tutkijanuran edistäminen

Yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten tutkimusyhteistyö

Innovaatioprosessissa perustutkimus, soveltava tut-kimus ja tuotekehitys ovat jatkuvassa vuorovaiku-tuksessa. Osaamisperusteisessa taloudessa yliopisto-jen, tutkimuslaitosten ja yritysten tulee täydentää te-hokkaasti toisiaan. Sektorien välisen tutkimusyhteis-työn määrä vaihtelee huomattavasti toimialoittain ja yrityksittäin. Tarvitaan erityisesti yhteistyön syven-tämistä ja luottamuksen rakentamista.

Akatemian työryhmä valmisteli ehdotuksen toimenpiteiksi elinkeinoelämää palvelevan tutkijan-koulutuksen ja perustutkimuksen edistämiseksi sekä Akatemian ja elinkeinoelämän yhteistyömuotojen kehittämiseksi. Työryhmän raportti valmistui vuo-den 2005 alkupuolella. Päämääränä on synnyttää uu-denlaista yhteistyökulttuuria, jossa tutkimustulosten teollinen merkittävyys ja tieteellinen erinomaisuus vahvistavat toisiaan.

Joustava ja aktiivinen tutkimushenkilöstön siir-tyminen yritysten ja yliopistojen välillä on syvällisen ja pitkäjänteisen tutkimusyhteistyön perusta. Akate-mia perusti uuden rahoitusmuodon, jolla tuetaan väi-telleiden tutkijoiden sektorien välistä liikkuvuutta tutkijanuran eri vaiheissa. Tukimuodossa rahoitetaan muun muassa yrityksen palveluksessa olevan tohto-rinkoulutuksen saaneen henkilön enintään vuoden mittaista työskentelyä yliopistossa tai tutkimuslai-toksessa sekä vastaavasti yliopiston tai tutkimuslai-toksen palveluksessa olevan väitelleen tutkijan työs-kentelyä yrityksessä. Tavoitteena on tiivistää yritys-ten ja yliopistojen välistä yhteistyötä sekä lisätä eri-laisten tutkimusympäristöjen tuntemusta ja tohtorei-

den mahdollisuuksia siirtyä urapolulta toiselle. Akatemialla on jo pidempään ollut työelämässä

olevien henkilöiden jatkokoulutus -rahoitusmuoto, jolla edistetään esimerkiksi elinkeinoelämän palve-luksessa olevien tohtorintutkintoon tähtäävää kou-lutusta. Tutkijankoulutukseen osallistuvan työnan-tajalle maksetaan osa hänen palkkakuluistaan. Tukea on aiemmin myönnetty ainoastaan väitöskirjan lop-puunsaattamiseen. Jatkossa yrityksissä työskentele-vät henkilöt voivat saada rahoitusta jatkokoulutuk-sen aikaisempaan vaiheeseen.

Tutkijanurastrategia

EU nimesi vuoden 2005 Tutkijan vuodeksi, jonka tavoitteena oli parantaa kansalaisten tietoisuutta tut-kijanurasta ja tutkimuksen merkityksestä yhteiskun-nalle. Vuosi näkyi erilaisissa tapahtumissa ympäri Eurooppaa. Akatemia oli mukana Tutkijan vuosi -kampanjassa.

Akatemian tehtävänä ei ole rahoittaa pääosaa yksittäisen henkilön tutkijanurasta, mutta Akatemia tarjoaa monia rahoitusvaihtoehtoja tutkijanuran eri vaiheissa tutkijakoulutettavista ja tutkijatohtoreista itsenäistyviin ja jo asemansa vakiinnuttaneisiin tut-kijoihin asti. Esimerkiksi akatemiatutkijan virka on merkittävä väylä professoriksi.

Akatemian vuonna 2005 toteutetussa rahoitus-muotojen uudistuksessa pyrittiin entistä paremmin ja monipuolisemmin kehittämään ammattitutkijoi-den uramahdollisuuksia.

Akatemia osallistui opetusministeriön asetta-man tutkijanuratyöryhmän toimintaan. Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus strategiaksi siitä, miten

<< Sirpa Jalkanen, immunologian professori ja akatemiaprofessori Turun yliopistossa. Hän sai vuonna 2005 Anders Jahre -palkinnon.

< Tutkijakoulutettava Avadora Dumitrescu Tampereen teknilli-sessä yliopistossa

> Akatemiatutkija Yrjö Heinonen Jyväskylän yliopistossa

18

ammattimaista tutkijanuraa kehitetään ja miten tutki-janurasta tulee entistä houkuttelevampi ottaen huomi-oon kansainvälistymisen ja tasa-arvon tutkijanuralla. Työryhmä sai raporttinsa valmiiksi vuoden 2006 alku-puolella.

Samanaikaisesti kuin muutkin EU-maat Akate-mia ja Tekes järjestivät Tutkijan yö -tilaisuuden, jossa tutkijat kertoivat yleisölle tutkijanurasta. Akatemia uusi tutkijanurasta kertovan esitteensä, jota se jakoi messuilla ja tiedetapahtumissa.

Akatemia oli hyvin aktiivinen myös OECD:n asiantuntijatyöryhmässä Declining interest in science studies among young people.

Akatemia hyväksyi uuden tasa-arvosuunnitel-man, jota sovelletaan Akatemian tutkimusrahoituksel-la työskenteleviin virkatutkijoihin ja Akatemian hal-lintoviraston henkilökuntaan. Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2005–2007 on keskeinen osa Akatemian tie-depoliittista strategiaa.

Tasa-arvosuunnitelman mukaisesti tutkimusvi-roista ja tutkimusrahoituksesta päätettäessä on huoleh-dittava avoimesta ja läpinäkyvästä asiantuntijamenette-lystä, jossa eri sukupuolta olevien hakijoiden ansiot arvioidaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Tasa-arvoa edistetään tasa-arvolain hengen mukaisesti estä-mällä sukupuoleen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn perustuva syrjintä ja parantamalla vähemmis-tösukupuolen asemaa käytännön toimenpiteillä.

Suomeen houkutellaan huippututkijoita

Akatemia ja Tekes loivat puitteet yhteiselle järjestel-mälle, jossa ne rahoittavat määräaikaisia vierailupro-fessuureja ensisijaisesti ulkomaisille huippututkijoille tai ulkomailla työskenteleville suomalaisille huippu-tutkijoille. Finland Distinguished Professor (FiDiPro) -rahoitusohjelmalla luodaan ja vahvistetaan tieteellistä ja teknologista osaamista sekä saadaan kansainvälisiä tutkijoita Suomeen.

FiDiPro-järjestelmä sisältyy Akatemian toimin-ta- ja taloussuunnitelmaan vuosille 2006–2009. Perus-tana on valtioneuvoston 2005 päättämä valtiontalou-den vuosien 2006–2009 kehys, jossa Akatemialle myönnetään lisärahoitusta.

Tutkijoille palkintoja ja kannustusta

Euroopan nuorten tutkijoiden kannusteraha EURYI jaettiin toisen kerran 25 nuorelle Euroopassa työsken-televälle tutkijalle. Palkinnon arvo on runsaat miljoona euroa ja se on tarkoitettu oman tutkimusryhmän pe-rustamiseen ja kehittämiseen. Suomesta kannusterahan saivat professori Yrjö Helariutta Turun yliopistosta ja professori Päivi Törmä Jyväskylän yliopistosta.

EURYI-kannusterahoituksen ovat perustaneet Euroopan tiedesäätiö ja eurooppalaisten tutkimusra-hoitusorganisaatioiden yhteistyöelin EuroHORCs. Suomesta rahoitusohjelmaan osallistuu Akatemia.

Vuoden 2005 Suomen Akatemian kannustus- ja tunnustuspalkinnot jaettiin marraskuussa Akatemian

< Akatemian tunnustuspal-kinnon saanut akatemiatutkija Tomas Roslin

> Kannustus-palkinnon saa-nut akatemia-tutkija Ilpo Vattulainen

> Lukiolaisten tiedekilpailu Viksun vuoden 2004 voittajat, jotka palkittiin keväällä 2005 (takarivi vasemmalta) Satu Simelius, Emmi Mäkinen, Antti Koulumies, Vadim Kulikov, Anna Mäkinen ja Mirjami Kemppainen sekä (eturivi vasemmalta) Heli Kutvonen, Saara Järvinen, Karoliina Nieminen ja Alma Yrjö-Koskinen

19

Tiedegaalassa. Kannustuspalkinto myönnettiin aka-temiatutkija Ilpo Vattulaiselle. Hänen tutkimusalu-eensa on biologinen fysiikka, jossa fysiikan periaat-teiden ja menetelmien avulla pyritään ymmärtämään biologisia luonnonilmiöitä ja yhdistämään tutki-mukseen monitieteisesti kemian, biotieteiden ja lää-ketieteen osaamista. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa lääkeaineiden siirtomene-telmien kehittämisessä.

Akatemian tunnustuspalkinto myönnettiin aka-temiatutkija Tomas Roslinille, joka on aktiivinen tie-teen yleistajuistaja. Tunnustuspalkinnon saa vuosit-tain tutkija, joka on merkittävällä tavalla tehnyt tut-kimusta ja tutkijan työtä tunnetuksi, lisännyt toi-minnallaan kiinnostusta tiedettä kohtaan ja osallis-tunut tutkijana yhteiskunnalliseen keskusteluun.

EU palkitsee merkittäviä tutkimuksen ja tiede-viestinnän saavutuksia Descartes-palkinnoin. Tutki-mussarjassa miljoonan euron palkinto jaettiin vuon-na 2005 viiden tutkimusryhmän kesken. Yksi palki-tuista on European Social Survey -tutkimusohjelma, jossa on mukana Akatemian kulttuurin ja yhteis-kunnan tutkimuksen toimikunnan rahoitusta 486 000 euroa vuosille 2002–2004.

Tiedettä tehtiin tunnetuksi

Nuorten kiinnostusta tutkijan uraan ja tieteeseen he-rätettiin lukiolaisten tiedekilpailu Viksulla. Viksusta kerrottiin kouluvierailuilla, joita tehtiin 35 lukioon 15 eri kaupungissa, ilmoituksin, suorapostituksella

ja lehtikirjoituksin sekä Studia-messuilla. Vuonna 2005 palkittiin vuoden 2004 Viksu-kil-

pailun voittajat. Ensimmäiselle sijalle tuli Saara Jär-vinen kirjallisuuden alaan kuuluvalla työllä. Kym-menen palkittavan työn kesken jaettiin yhteensä 17 000 euroa. Kaksi opettajaa saivat molemmat 500 euron opettajapalkinnon. Lisäksi neljä koulua pal-kittiin aktiivisesta osallistumisesta ja/tai hyvästä menestyksestä kukin 1 750 eurolla.

Vuoden 2005 kilpailuun osallistui 160 työtä 170 osallistujalta. Näistä kahdeksan oli paritöitä ja sään-tömuutoksen mahdollistamana yksi ryhmätyö. Kil-pailussa oli mukana 52 lukiota, mikä oli ennätys.

Akatemian neljäs valtakunnallinen tiedekatsel-mus Tiedeviikot järjestettiin terveyden tutkimuksen alalta. Tiedeviikoilla kerrottiin ravitsemuksesta ja terveydestä suurelle yleisölle ja etenkin nuorille. Tie-deviikot toteutettiin syys-lokakuussa kiertueena, joka vieraili Helsingissä, Oulussa, Vaasassa ja Joen-suussa. Kiertue koostui vuorovaikutteisesta tiede-näyttelystä ja asiantuntijaluennoista. Tieteellisiä näyttelyosastoja oli kuusi, joiden lisäksi esiteltiin Akatemiaa ja lukiolaisten tiedekilpailu Viksua. Kes-kustelutilaisuuksia järjestettiin 37. Kiertueella oli mukana sen eri vaiheissa noin 70 henkilöä.

> Ensimmäiselle sijalle tullut Saara Järvinen. Hänen työnsä käsitteli Siljan tarinaa VolterKilven Kirkolle-romaanissa.

Hallintoviraston henkilöstö

Suomen Akatemian tavoitteena on hyvänä työnantaja-na luoda motivoiva työympäristö, jossa ihmisillä on hyvä olla. Henkilöstön osaaminen, työkyky ja hyvin-vointi ovat Akatemialle tärkeitä asioita.

Vuoden 2005 lopussa Suomen Akatemian hallin-tovirastossa työskenteli 168 henkilöä. Henkilöstön määrä kasvoi (3,7 prosenttia), mutta ei enää niin voi-makkaasti kuin edeltävinä vuosina. Kasvuun viime vuosina on vaikuttanut Akatemian osallistuminen EU:n 6. puiteohjelman ERA-NET-hankkeisiin (9,5 htv) sekä suurimpien tutkimusohjelmien koordinoin-titehtävien hoitaminen hallintovirastossa (8,5 htv).

Keski-ikä nousi hieman ja oli 44,6 vuotta. Henki-löstörakennetta pyrittiin tasapainottamaan ottamalla myös sukupuoli huomioon rekrytoinnissa. Naisten osuus henkilöstöstä oli vuoden lopussa 74 prosenttia ja miesten 26 prosenttia. Korkeakoulututkinnon suo-

rittaneiden osuus oli 63 prosenttia, joista tutkijan-koulutus oli 23 prosentilla.

Henkilöstön osaamisen kehittäminen

Hallintoviraston henkilöstölle on haaste työskennellä yhä nopeammin muuttuvassa ja kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Osaamisen kehittämisessä vuon-na 2005 painotettiin kansainvälistymisen tukemista, tii-mi- ja projektityöskentelytaitojen parantamista sekä laadukasta hallintotyötä. Henkilöstön kouluttautumis-ta tuettiin yhteensä 234 000 eurolla. Koulutukseen käy-tettiin yhteensä noin 6,3 työpäivää/henkilötyövuosi ja 1 410 euroa henkilötyövuotta kohden.

Tulosyksiköissä käynnistettiin tiimimäiseen työs-kentelytavan kehittämiseen liittyvä koulutus sekä toimin-tatapojen laadun ja tehokkuuden parantaminen. Säännöl-listen informointilaisuuksien järjestämistä eri teema-alu-eilta tehostettiin sisäisen tiedon ja osaamisen siirtämiseksi.

20

Henkisten voimavarojen hallinta

<< Koulutussuunnittelija Karoliina Marttinen

< Lakimies Eemeli Katila (vas. ylh.), Karoliina Marttinen, henkilöstö-sihteeri Kirsti Törrönen ja henki-löstösihteeri Seppo Heikkilä sekä (keskellä vas.) henkilöstösihteeri Pirjo Villikka, osasto sihteeri Inkeri Tyynelä, henkilöstöpäällikkö Maarit Saarela ja lakimies Meri Vannas ja (alh. vas.) henkilöstö-sihteeri Riitta Hänninen ja toimis-tosihteeri Eija Petäjäjärvi

< Lakimies Eemeli Katila

> Tiedottaja Terhi Loukiainen (vas.) ja sihteeri-harjoittelija Asta Karjalainen

Henkilöstölle järjestettiin monipuolista kieli- ja kulttuurikoulutusta. Kurssimuotoisen koulutuksen lisäksi henkilöstön osaamista kehitettiin henkilö-vaihtojen avulla. Henkilövaihdot toteutettiin pääasi-assa ulkomaisiin organisaatioihin, kuten NSF ja ESF. Akatemiassa otettiin käyttöön myös uusittu pereh-dytysohjeistus.

Työhyvinvoinnin tukeminen

Työkykyä ja työhyvinvointia edistävän toiminnan painopiste oli ennaltaehkäisevissä ja työkykyä kehit-tävissä toimenpiteissä. Suunnittelussa keskeisenä tie-tolähteenä olivat joka toinen vuosi toteutettavan työhyvinvointibarometrin (THB) tiedot. Kertomus-vuonna toteutetussa työhyvinvointikyselyssä Akate-mia oli keskimäärin vertailuaineiston tasolla.

Erityisen myönteistä oli se, että henkilöstön työtyytyväisyys ja -sitoutuneisuus olivat edelleen

21

parantuneet. Toisaalta henkilöstön työkuormittunei-suuden lisääntyminen koettiin keskeisimmäksi on-gelmaksi. THB-tulokset analysoitiin kaikissa yksi-köissä Mediviren tuella. Esimiehet, Työkyky ja -hy-vinvointi (Tyhy) -ryhmä ja työterveyshuolto aloitti-vat vuosien 2006–2007 kehittämistoimenpiteiden suunnittelun.

Työhyvinvointitoimintaa toteutetaan yhteis-työssä työterveyshuollon kanssa. Toimintaa tuettiin yhteensä 44 000 eurolla eli 265 eurolla henkilötyö-vuotta kohden. Hyvään työympäristöön kuuluvat ergonomisesti asianmukaiset työvälineet sekä viih-tyisät työtilat. Työkyvyn ylläpitämiseksi Akatemias-sa järjestettiin säännöllisesti ohjattuja liikuntaryhmiä sekä yhteisiä virkistys-, kulttuuri- ja liikuntatapah-tumia. Erityisiä toimenpiteitä olivat kaikkien työ-pisteiden ergonometrian tarkistukset sekä sisäilman tehostettu seuranta ja analysointi, jotka jatkuvat vuonna 2006.

<< Toimisto-sihteeri Taina Alameri

< Taloussihteeri Paula Pesola

> Johdon assistentit Irmeli Rautiainen (vas. takana), Päivi Kulo ja Anja Raatikainen (oik. takana)

< Tiedottaja Pasi Ripatti

> Ohjelmapäällikkö, BONUS ERA-NET, Kaisa Kononen (vas.), tiedeasiantuntija Johanna Inkinen ja projektisihteeri Hanna Kunnari

Toimikunta on ollut edelläkävijä arvioinnin kan-sainvälistämisessä. Vuonna 2005 hakemusten arvioin-nissa käytettyjen ulkomaisten asiantuntijoiden osuus oli lähes 100 %. Arvioitsijoita oli 25 maasta.

Toimikunta valmisteli ja toteutti elintarviketutki-muksen ja siihen liittyvän ravitsemuksen ja kulutuk-sen tutkimuksen tieteenala-arvioinnin. Sektori on varsin monialainen, minkä vuoksi laaja rahoittajien ja toimijoiden välinen yhteistyö arvioinnin valmistelussa ja toteutuksessa oli luontevaa. Työ tehtiin yhdessä Akatemian muiden toimikuntien ja Tekesin, Sitran,

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikun-nan tavoite on, että suomalainen biotieteellinen ja

ympäristön tutkimus on korkeatasoista ja näkyvää. Toimikunnan tieteenalojen tutkimukselta odotetaan vaikuttavuutta, innovaatioita ja kansainvälistymistä. Tällainen tutkimus voi kehittää myös kansallista stra-tegiaa ja hyvinvointiyhteiskuntaa. Osaavalla ja uusiu-tumiskykyisellä tutkimuksella on yhteiskunnallinen tilaus, ja monimuotoisuus ja kansainvälisyys vielä vahvistavat sen vaikuttavuutta.

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta 2005:Tavoitteena tutkimuksen oikea laatu ja näkyvyys

22

Toimikunta teki rahoituspäätöksiä yli 42 miljoo-nalla eurolla. Rahoituspäätöksissä heijastui toimikun-nan alojen kirjo ja pyrkimys innovatiivisuuden tunnis-tamiseen. Erityisesti yleinen tutkimusmääräraha oli ää-rimmäisen kilpailtua – vain vajaat 12 % hakijoista sai rahoitusta. Yleisen tutkimusmäärärahan 3–4-vuotisia hankkeita rahoitettiin yhteensä 9,25 miljoonalla eurolla.

Tutkijanuraa toimikunta edisti muun muassa ra-hoittamalla 34 yksittäistä tutkijatohtoria, 12 tutkija-tohtorin palkkaamista tutkimusryhmään, 14 akate-miatutkijaa ja kymmentä varttunutta tutkijaa. Akate-miaprofessoreita toimikunnan aloilta on nyt yhdeksän ja tutkijakouluja 13.

Vuosi vaikuttavuutta ja arviointeja

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen alojen tieteel-linen vaikuttavuus kehittyi suotuisasti 1990-luvulla, mikä on osoitettu toimikunnan tekemissä tieteen tilan ja tason arvioissa. Toimikunnan virka- ja määräraha-hakemusten korkeatasoinen kansainvälinen arviointi turvaa vastaisuudessakin sen, että laadukkaimmat hankkeet saavat rahoitusta.

maa- ja metsätalousministeriön sekä Elintarviketeolli-suusliitto ry:n kanssa. Kansainvälisen arviointiryhmän raportilta odotetaan suosituksia, joilla alan tutkimusta ja käytäntöjä voidaan kehittää.

Toimikunta selvitti omalta osaltaan Akatemian tutkimusrahoituksen vaikuttavuutta. Selvityksen osa-hankkeissa kartoitettiin Akatemian rahoituksen mer-kitystä elintarviketutkimukselle, yleisten tutkimus-määrärahojen vaikuttavuutta ympäristötutkimuksessa, tutkimuksen vaikuttavuutta tutkimusohjelmahank-keissa sekä kansainvälisen ohjelmayhteistyön merki-tystä suomalaisten tutkijoiden uralle Euroopan tiede-säätiön tieteellisissä tutkimusohjelmissa. Selvitykset osoittavat Akatemian erilaisten rahoitusinstrument-tien vaikuttavan monipuolisesti sekä tieteen kehityk-seen että sen yhteiskunnalliseen hyödyntämiseen.

Ohjelmilla aktiivista vuorovaikutusta

Akatemian tutkimusohjelmista toimikunnan päävas-tuulla ovat Itämeri-ohjelma (BIREME 2003–2005), Puun materiaalitieteen ohjelma (2003–2006) ja Muun-togeenisten organismien ympäristö-, yhteiskunta- ja

BIREME-tutkimus-ohjelma:

<< Professori Markku Viitasalo

< Professori Erkki Leppäkoski

> Akatemiaprofessori Kaarina Sivonen

>> Yli-intendentti Risto Väinölä

Luomassa vahvaa Eurooppaa

Toimikunnan aktiivinen rooli eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä näkyi erityisesti ERA-NET-hankkeissa. Toimikunta on mukana seitsemässä ERA-NETissa, joista Itämeren tutkimuksen ERA-NETissa (BONUS) se toimii koordinaattorina.

BONUS valmisteli ja neuvotteli Euroopan ko-mission kanssa tulevan yhteisen Itämeri-tutkimus-ohjelman toteuttamisesta ns. Artikla 169 -ohjelma-na. Ohjelman tieteellistä sisältöä muotoiltiin kartoit-

terveysvaikutukset -ohjelma (ESGEMO 2004–2007). Ohjelmien toiminta oli vilkasta. Seminaarit, työpajat, lehtiartikkelit, tiedeaamiaiset ja vastaavat toivat näkyvyyttä. Perinteisemmän tiedonvälityksen lisäksi porauduttiin yhteiskunnallisen vaikuttavuu-den muotoihin ja aktiiviseen vuorovaikutukseen eri toimijoiden välillä.

BIREME-ohjelmassa järjestettiin kaksi erityises-ti nuorille tutkijoille suunnattua työpajaa: Miten tut-kimustieto tulee osaksi päätöksentekoa ja Tieteellinen tiedonvälitys. ESGEMO-ohjelman puoliväliseminaa-

23

rissa luotiin vahvempaa linkkiä tutkimuksen tulosten ja niiden hyödyntämisen välille ja keskusteltiin me-dianäkyvyydestä. Vuonna 2004 päättyneen Luon-nonvarojen kestävä käyttö -ohjelman (SUNARE) lopputuotteena on syntynyt nettikirja Sustainable Use of Renewable Natural Resources – From Prin-ciples to Practices.

Toimikunta valmisteli kansainvälistä Neuro-tieteen tutkimusohjelmaa (NEURO 2006–2009) yhdessä muiden Akatemian toimikuntien kanssa. NEUROa rahoittavat myös Kiinan kansallinen luonnontieteiden säätiö (National Natural Science Foundation of China) ja Kanadan Neurotieteen, mielenterveyden ja addiktioiden laitos (Institute of Neuroscience, Mental Health and Addiction). Ha-kemusten tieteellisen arvioinnin järjesti Akatemia. Ohjelmaan valittiin 25 tutkimushanketta, joista kolme on suomalais-kanadalaisia ja neljä suomalais-kiinalaisia yhteistyöhankkeita. Akatemia rahoittaa ohjelmaa 7,2 miljoonalla eurolla.

tamalla Itämeren maissa toteutettua Itämeri-tutki-musta ja sen rahoitusta. Hankkeessa laadittiin laaja tausta-aineisto tutkimuksen painopistealueista. Ai-neistoa käsiteltiin tutkijoiden työpajoissa kaikissa Itämeren maissa. Yhteistyössä Suomen Yleisradion ja kahden TV-tuotantotoimiston kanssa tehtiin kol-me televisio-ohjelmaa Itämeri-tutkimuksesta. Myös eurooppalaista merentutkimusta verkottavan ERA-NETin (MarinERA) toimintaan osallistuttiin aktiivisesti.

Kasvigenomiikan alan ERA-NET (ERA-PG) eteni yhteiseurooppalaisen tutkimusohjelman avaa-miseen. Toimikunta on päättänyt osallistua ohjel-maan rahoittamalla eurooppalaisissa konsortioissa olevia suomalaisia korkeatasoisia kasvigenomiikan tutkimushankkeita. Samoin toimikunta on päättänyt osallistua patogeenisten mikrobien genomitutki-muksen (ERA-PathoGenoMics) hakuun rahoitta-malla suomalaisia tutkijaryhmiä yhdessä terveyden tutkimuksen toimikunnan kanssa.

Metsä- ja puualan ERA-NET (WoodWisdom-Net) valmisteli yhteistä tutkimusohjelmahakua, joka avataan vuonna 2007. Tutkimusohjelmaan valittavia

”Toimikunta on edelläkävijä arvioinnin kansainvälistämisessä”

24

teemoja kartoitettiin tietokoneavusteisella menetel-mällä. Menetelmä tuotti yli 300 tutkimusteema-aloi-tetta, joiden jalostaminen jatkuu vuonna 2006. Akate-mia keräsi tietoa eri maiden arvioinneista ja laati yh-teenvedon, jota hyödynnetään yhteisen ohjelman hankkeiden arvioinnissa.

Ilmastonmuutostutkimusta verkottavan ERA-NETin (CIRCLE) pilottivaihe sai nelivuotisen jatko-rahoituksen komissiolta ja samalla hankkeeseen liittyi lisää eurooppalaisia yhteistyötahoja. Genomitutki-muksen eettisiin näkökulmiin keskittyvä ERA-NET-hanke (ERA-Sage) käynnistyi.

Toimikunta osallistui EU:n 7. puiteohjelman val-misteluun ja toi esille suomalaisten tutkijoiden näke-myksiä puiteohjelman ja erillisohjelmien sisällöksi. Puiteohjelman temaattisista prioriteeteista ympäristö, mukaan luettuna ilmastonmuutos, sekä elintarvikkeet, maatalous ja bioteknologia ovat lähellä toimikunnan toimialaa. Puiteohjelmaan liittyvän Technology Plat-form on Plant Genomicsin valmisteluun liittyvä kan-sallinen kuuleminen järjestettiin yhdessä Kasvigeo-miikan hankeohjelman kanssa. Tilaisuuteen osallistui useita tutkimuksen ja elinkeinoelämän edustajia.

Euroopan tiedesäätiön jäsenorganisaatioiden yh-teisesti rahoittamat EUROCORES-tutkimusohjelmat ovat käynnistyneet aktiivisesti. Science of Protein Production (EuroSCOPE) -ohjelmassa toimikunta rahoitti kolmea suomalaista hanketta ja näin turvasi ohjelman toteutumisen Euroopassa. Challenges of Biodiversity Science (EuroDIVERSITY) -ohjelmassa suomalaiset tutkijat olivat mukana arvioinnissa menestyneissä hankkeissa.

Pohjoismaiseen yhteistyöhön osallistuttiin hoita-malla yhteispohjoismaisen luonnontieteellisten toimi-kuntien yhteistyöelimen (Nordiska samarbetsnämnd-en för naturvetenskaplig forskning, NOS-N) sihtee-ristön tehtävät ja suunnittelemalla ja toteuttamalla Nordic Data Grid Facility -pilottiohjelman loppu-arviointia. Lisäksi toimikunta oli mukana valmiste-lemassa ja toteuttamassa uutta yhteispohjoismaista tutkimusohjelmaa (Nordunet3) ja seurasi aktiivisesti NordForskin toimintaa.

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan toimialaan kuuluvat

biokemiamikrobiologiaperinnöllisyystiedeekologia, eliösystematiikka ja -fysiologiametsätieteetmaataloustieteetelintarviketieteetympäristölle haitallisten aineiden tutkimusympäristön tilaan ja luonnonsuojeluun liittyvä tutkimusmaantiede ja aluetutkimusympäristöpolitiikkaan, -talouteen ja -oikeuteen liittyvä tutkimussekä edellä mainittuihin liittyvä biotekniikka, molekyylibiologia, solubiologia, biofysiikka ja bioinformatiikka sekä taloudellinen ja teknologi-nen tutkimus

•••••••••

••

•

95 97 98 99 00 01 02 03 05

1 000 €

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

0496

Toimikunnan rahoituspäätökset 1995–2005

< Akatemia-professori Ilkka Hanski, Metapopulaatio-biologian huippuyksikkö

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta 2005:Tutkimuksen vaikuttavuus noussut avainasemaan

95 97 98 99 00 01 02 03 05

1 000 €

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

0496

25

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimi-kunta tukee edustamiensa tieteenalojen tutki-

musta ja tutkijankoulutusta. Tavoitteena on nostaa tutkimusrahoituksen kautta suomalaisen tutkimuksen laatua sekä lisätä sen kansallista ja kansainvälistä ar-vostusta ja näkyvyyttä. Tutkimuksen vaikuttavuus on noussut tutkimuspolitiikan avainsanaksi myös huma-nistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa.

Toimikunta edistää tieteen kansainvälistymistä sekä tutkimusrahoituksen kautta että monipuolista-malla kansainvälisen yhteistyön muotoja. Viime vuosina hanke-esitysten arvioinnissa on käytetty entistä enemmän ulkomaisia asiantuntijoita. Eräissä rahoitusmuodoissa heidän osuutensa on jo yli 60 %.

Toimikunnan rahoitus on erittäin kilpailtua. Koska humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tutki-muksessa ei yleensä ole Akatemian ohella muita ul-kopuolisia rahoituslähteitä, toimikunta pitää hanke-koon kasvattamista tärkeänä, jotta hanke voitaisiin toteuttaa myönnetyllä rahoituksella. Vapaan hanke-rahoituksen (ns. toukokuun haku) hakemusten mää-rä on kasvanut viime vuosina.

Ammattimaisen tutkijanuran edistämisessä eri-tyisesti akatemiatutkijoiden virat ovat merkittävä keino toimikunnan tieteenaloilla. Kilpailu on edel-leen kovaa, sillä vain joka kymmenennelle on voitu myöntää viisivuotinen virka.

Kansainvälinen yhteistyö tiivistyy

Vuonna 2004 EU:n rahoituksella käynnistyi kansal-listen yhteiskuntatieteellisen alan toimikuntien muo-

dostama ERA-NET-yhteistyöverkosto (NORFACE). Suomessa toimikunta on verkoston jäsen ja vastaa sen toimeenpanosta. Suomi myös koordinoi ver-kostoa.

NORFACEn toiminta siirtyi uuteen vaihee-seen. Verkostoon liittyi viisi uutta maata aikaisempi-en seitsemän maan lisäksi. NORFACE myös avasi yhteisrahoituksena (ns. common pot) toteutetun haun. Rahoitus myönnettiin kahdelle seminaarisar-jalle, joista toisessa aiheena oli turvallisuuskysymyk-set ja toisessa tiedepolitiikka. NORFACE valmisteli yhteisrahoitteisena toteutettavaa tutkimusohjelmaa.

Humanistisen alan vastaava ERA-NET-yhteis-työverkosto (HERA) käynnistyi. Toimikunta osal-listuu jäsenenä Hollannin koordinoimaan hankkee-seen. Hankkeessa on mukana 14 eri maata. Myös Euroopan tiedesäätiö osallistuu siihen. Suomen vas-tuulla oli temaattisten raporttien aihepiirien valmis-telu. Raportit valmistellaan seuraavista aiheista: men-neisyydestä tulevaisuuteen – Euroopan luominen erilaisten kulttuuriperintöjen ja kansallisten identi-teettien pohjalta; arvot, uskomukset ja ideologiat Euroopan muutosvoimina; ymmärtäminen ja väärin-ymmärtäminen: kognitio, mieli ja kulttuuri; huma-nistiset tieteet luovuuden ja innovaation lähteenä; ja inhimillinen tekijä teknologiassa, globalisaatiossa ja ympäristökysymyksissä. Suomen syksyllä 2006 isän-nöimän HERA-konferenssin aiheeksi valittiin hu-manististen tieteiden rooli ennakointihankkeissa.

European Social Survey on EU:n, Euroopan tiedesäätiön ja kansallisten tutkimusrahoittajien yh-teisrahoitteinen hanke. Hankkeessa haastattelututki-

Toimikunnan rahoituspäätökset 1995–2005

Tutkimusjohtaja Tarja Väyrynen, Muutosyhteis-kuntien identi-teettipolitiikka ja konfl iktinratkaisu -hanke

muksella kartoitetaan kansalaisten asenteita ja arvoja Euroopassa ja näin kerätään vertailukelpoista tutki-musaineistoa eri maista. Toimikunta on vuodesta 2001 rahoittanut aineiston keräämistä Suomen osalta. Vuonna 2005 toimikunta päätti osallistua ohjelman kolmanteen vaiheeseen.

Toimikunta rahoitti Euroopan tiedesäätiön viittä à la carte -ohjelmaa sekä useita EUROCORES-ohjelmia. Niistä uusina käynnistyivät Histories from the North – environments, movements, narratives (BOREAS) ja Consciousness in a Natural and Cul-tural Context (CNCC).

Yhteistyö Kiinan tiedeorganisaatioiden kanssa vauhdittui. Yhteistyössä Kiinan sosiaalitieteiden aka-temian (Chinese Academy of Social Sciences, CASS) kanssa järjestettiin Helsingissä ensimmäinen yhteinen seminaari. Seminaarin aiheena oli kulttuurien välinen vuorovaikutus. Yhdeksi konkreettiseksi yhteistyö-teemaksi jatkossa nousi esille yritysviestintä.

Pohjoismaisten humanistis-yhteiskuntatieteellis-ten toimikuntien NOS-HS:n yhteisesti rahoittaman huippuyksikköohjelman hankkeet valittiin kertomus-vuonna ja ohjelma käynnistyi. Ohjelmassa rahoitetaan neljää huippuyksikköä, joissa kaikissa on mukana myös suomalaisia tutkimusryhmiä.

Toimikunta on osallistunut yhteispohjoismaisen julkaisulautakunnan toimintaan (NOP-HS) ja rahoit-tanut sen kautta pohjoismaisia julkaisuja. NOP-HS on jo muutaman vuoden ajan tukenut sähköistä jul-kaisutoimintaa. Jatkossa keskeinen kehityshanke on parempien edellytysten luominen elektroniselle jul-kaisemiselle pohjoismaisella tasolla.

26

Tutkimusohjelmat kansainvälistyvät

Tutkimusohjelmat soveltuvat kansainvälisen yhteis-työn edistämiseen erittäin hyvin. Kansainvälinen yh-teistyö varmistaa monitieteisen lähestymistavan ja mahdollistaa myös suuremmat tutkimusryhmät. Tut-kimusympäristön kansainvälistyminen kuuluu tutki-musohjelmien tavoitteisiin jo lähtökohtaisesti.

Toimikunta käynnisti Liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelman. Sen tavoitteena on tutkia suoma-laisen talouden kannalta keskeisenä pidetyn liiketoi-mintaosaamisen eri ulottuvuuksia: millä tavalla ja mi-ten suomalaiset ja Suomessa toimivat yritykset paran-tavat kilpailukykyä omalla toiminnallaan? Ohjelman puitteissa rahoitetaan kymmentä yksittäistä hanketta ja kahta konsortiota. Ohjelmaan on suunnitteilla kan-sainvälistä yhteistyötä muun muassa Venäjän kanssa.

Vuonna 2004 käynnistyneen Muuttuva Venäjä -tutkimusohjelman kansainvälinen rahoitusyhteistyö vauhdittui Venäjän humanistisen tiederahaston kanssa toteutetun yhteishaun kautta. Haun aiheena oli Venä-jän media.

Toimikunta valmisteli monitieteistä Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelmaa. Kansallisella tasolla päih-teiden käytön on arvioitu olevan yksi tämän hetken keskeisimmistä suomalaisten terveyttä ja turvallisuutta vaarantavista tekijöistä. Ohjelman keskeisiä teemoja ovat muun muassa alkoholiolojen makromuutos, väestöryhmittäiset juomatapaerot ja haitat, huumei-den käyttö, haitat ja huumepolitiikka sekä addiktio-käyttäytymisen ja -mekanismien tutkimus.

”Kulttuurin ja yhteis-kunnan tutkimuksen vaikuttavuutta ei voi tarkastella ja arvioida samoin perustein”

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen alalla vaikuttavuus on monisyinen ilmiö, jota ei voida hel-posti sovittaa yksinkertaisiin malleihin ja mittarei-hin. Vaikuttavuuden käsite itsessään on vaikea ja epämääräinen, eikä kulttuurin ja yhteiskunnan tutki-muksen sisällä vaikuttavuutta voi tarkastella ja arvi-oida samoin perustein. Toimikunta lähteekin siitä, että tarvitaan laajaa keskustelua, jotta vaikuttavuu-den käsitteelle saadaan syvällisempi sisältö ja pääs-tään käsiksi lyhyen aikavälin usein marginaalisten vaikutusten sijasta pitkän aikavälin todellisiin vaiku-tuspolkuihin.

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan toimialaan kuuluvat

fi losofi ateologiahistoriatieteet ja arkeologiakulttuurien tutkimustaiteiden tutkimuskielitieteetoikeustiedepsykologialogopediakasvatustiedesosiaalitieteettaloustieteetvaltio-oppitiedotusoppi ja kirjastotiede

••••••••••••••

Päihteet ja addiktio -tutkimusohjelman valmis-teluvaiheessa pyrittiin kartoittamaan eurooppalaista ja globaalia yhteistyötä mahdollisimman laajasti. Toimikunta järjesti Brysselissä tiedotusseminaarin, jossa osallistujia oli 14 eri maasta. Monien neuvotte-lujen tuloksena on, että ohjelma toteutetaan yhteis-työssä Kanadan Neurotieteen, mielenterveyden ja addiktioiden laitoksen (Institute of Neuroscience, Mental Health and Addiction, INMHA) ja Venäjän perustutkimusrahaston (RFBR) sekä Venäjän huma-nistisen tiederahaston (RFH) kanssa. Myös muu ra-hoitusyhteistyö ohjelman myöhemmässä vaiheessa on mahdollista.

Valta Suomessa -tutkimusohjelman valmistele-miseksi ja aihealueiden tunnistamiseksi toimikunta järjesti tutkivan työpajan, johon osallistui lähes 200 tutkijaa ja vaikuttajaa. Tutkimusohjelman haku käynnistyy vuonna 2006. Haussa rohkaistaan erilai-sia lähestymistapoja vallan tutkimiseen viiden tee-man kautta. Niitä ovat esimerkiksi media ja valta, sukupuoli ja valta sekä talous ja valta. Valmisteluvai-heessa yhteistyöstä on keskustelu muiden pohjois-maiden kanssa.

Vaikuttavuuden mittaamisen haasteet

Toimikunta järjesti useita keskustelutilaisuuksia tut-kimuksen vaikuttavuuden mittaamisesta ja määrittä-misestä tavoitteenaan ottaa siten osaa tiedepoliitti-seen keskusteluun ja samalla valmistella Akatemian omaa laajaa vaikuttavuutta käsittelevää hanketta.

27

Teollinen muotoilu -tutkimusohjelma:

<<< Projektipäällikkö Pertti Aula

<< Tutkija Petra Falin

< Professori Minna Uotila

28

Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimi-kunta panosti vuonna 2005 erityisesti arviointi-

menettelyn kehittämiseen, uusien, innovatiivisten tut-kimusavausten tunnistamiseen ja tukemiseen sekä kansainvälisen toiminnan tehostamiseen. Tutkimusoh-jelmien suunnittelussa ja valmistelussa tehtiin laaja-mittaista yhteistyötä tutkijakunnan, tutkimuksen ra-hoitusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän kanssa.

Toimikunta kohdisti merkittävän osan tutkimus-rahoituksestaan tutkimusmäärärahojen yleiseen ha-kuun, yhteensä 14,2 miljoonaa euroa 82 hankkeelle. Edistääkseen tutkimuksen uusiutumiskykyä toimi-kunta kiinnitti päätöksiä tehdessään erityisesti huo-miota hankkeen innovatiivisuudesta ja tieteellisestä uutuusarvosta annettuun asiantuntija-arvioon. Tie-teellisesti kunnianhimoisten hankkeiden rahoituksen jatkuvuus pyrittiin varmistamaan pitkäjänteisellä ra-hoituksella. Rahoitetuista hankkeista 90 % oli kolmi- tai nelivuotisia. Rahoitusta voitiin osoittaa noin joka kuudennelle hakijalle, mikä kokonaisuudessaan vasta-si noin 11 % haetusta rahamäärästä. Rahoituspäätös-ten keskimääräinen koko oli 173 000 euroa.

Toimikunta edisti tieteellisen kehityksen myötä syntyviä uusia ja kasvavia alueita ja tieteenaloja erityi-sesti tutkimusmääräraha- ja rahoituksen suuntaamis-tukimuodoilla. Mallinnuksen ja simuloinnin perustut-kimuksen vahvistamiseen suunnattiin lisärahoitusta noin 1,5 miljoonaa euroa. Lisäksi päätettiin rahoituk-sen suuntaamisesta kaukokartoituksen ja geoinforma-tiikan (mukaan lukien navigointi ja paikannus) tutki-mukseen yhteistyössä biotieteiden ja ympäristön tut-kimuksen toimikunnan ja Tekesin kanssa vuonna 2006.

Akatemian rahoittama tutkimus tieteellisesti tuloksellista

Akatemian rahoittamien hankkeiden tieteellistä vai-kuttavuutta kartoitettiin muun muassa hankkeissa syntyneiden referoitujen julkaisujen ja opinnäytetöi-den sekä tutkimusraporteista saadun tiedon avulla. Toimikunnan alojen tutkimushankkeet tuottivat sel-västi tehokkaammin tieteellisiä julkaisuja rahoitukseen suhteutettuna kuin yliopistoissa tehtävä tutkimus kes-kimäärin. Referoituja kansainvälisiä aikakauslehtiar-tikkeleita syntyi miljoonalla eurolla keskimäärin 30, kun KOTA-tietokannan mukaan vuonna 2004 kan-sainvälisiä referoituja tieteellisiä julkaisuja tuotettiin luonnontieteellisellä koulutusalalla miljoonalla eurolla 9,9 kappaletta ja teknistieteellisellä alalla 3,7.

Miljoonalla eurolla Akatemia-rahoitusta syntyi keskimäärin noin neljä tohtorintutkintoa, kaksi lisensi-aatintutkintoa sekä viisi diplomi-insinöörin tai maisterin tutkintoa. Vastaavasti yliopistoissa syntyi luonnontie-teellisellä koulutusalalla keskimäärin 1,2 tohtorintutkin-toa ja teknistieteellisellä koulutusalalla 0,6 tohtorintut-kintoa miljoonaa euroa kohden (lähde: KOTA-tieto-kanta). Tarkastelun kohteena olivat luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan yleisen tutkimus-määrärahahaun rahoituspäätökset vuosilta 1995–2000.

Tieteen tuloksia hyödynnetään yhä nopeammin

Toimikunnan rahoittama tutkimus on tyypillisesti poikkitieteellistä perustutkimusta, joka samalla on usein lähellä käytännön sovelluksia. Hankkeiden tut-kimustuloksia oli kaupallistettu tai teollisesti hyödyn-netty yli puolessa tarkasteltuja hankkeita, kun rahoi-tuksen päättymisestä oli kulunut 1,5–5,5 vuotta. Hank-

Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta 2005:Kohteena uudet ja innovatiiviset tutkimusavaukset

95 97 98 99 00 01 02 03 05

1 000 €

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

0496

Toimikunnan rahoituspäätökset 1995–2005

29

keiden johtajista peräti 80 % arvioi tutkimuksen tu-loksia hyödynnettävän elinkeinoelämässä lähimmän 10 vuoden aikana. Hankkeiden johtajista 45 % piti hankkeen tuloksia erittäin tärkeinä tai tärkeinä alan teollisten sovellusten kannalta.

Muun yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta esiin nostettiin ekologiset ja luonnonsuojelulliset nä-kökohdat. Toteutetussa kyselytutkimuksessa olivat mukana vuosina 1997 ja 1998 vapaata tutkimusmää-rärahaa saaneet elektroniikan ja sähkötekniikan, kone- ja valmistustekniikan, prosessi- ja materiaali-tekniikan, rakennus- ja yhdyskuntatekniikan ja tie-tojenkäsittelytieteiden hankkeet sekä tutkimusohjel-mien Elektroniikan materiaalit ja mikrosysteemit (EMMA, 1999–2002) ja Tulevaisuuden kone- ja val-mistustekniikka (TUKEVA, 2000–2003) hankkeet.

Tutkimusohjelmilla lisäpanostusta strategisille alueille

Toimikunta painottaa tutkimusohjelmasuunnittelus-sa tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä tutkimustulosten hyödyntämistä. Ohjelmia valmis-tellaan usein myös kansainvälisenä yhteistyönä.

Tietotekniikan soveltaminen kone-, rakennus- ja automaatiotekniikkaan (KITARA, 2005–2009) -tutki-musohjelma käynnistyi yhteistyössä ympäristöministe-riön ja Tekesin kanssa. Ohjelman tavoitteena on vahvis-taa tieto- ja viestintäteknologian avulla kone- ja raken-nusalojen perustutkimusosaamista. Sillä tuetaan uusien monitieteisten tutkimusryhmien ja tutkimuksen kan-sallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen synty-mistä. Ohjelman 8 miljoonan euron kokonaisrahoituk-sesta Akatemian osuus on 5,6 miljoonaa euroa, Tekesin 2 miljoonaa euroa ja ympäristöministeriön 0,4 miljoo-

naa euroa. KITARA-ohjelmaan kuuluu 15 konsor tiota.Akatemian hallitus myönsi neuvotteluvaltuuden

Nanotieteen tutkimusohjelman (FinNano) ja Kestävä tuotanto ja tuotteet -tutkimusohjelman (KETJU) val-mistelujen jatkamiseksi ja ohjelmien käynnistämiseksi vuonna 2006 sekä energia-alan tutkimusohjelman val-misteluun ohjelman käynnistämiseksi vuonna 2007.

Arvioinnit tiedepoliittisen työn tukena

Toimikunta päätti kolmen tekniikan alan tieteenala-arvioinnin toteuttamisesta strategisen työnsä tueksi. Energiatekniikan tieteenala-arviointi käynnistettiin vuoden 2005 loppupuolella. Siinä arvioidaan ener-giatekniikan ja siihen läheisesti liittyvien alueiden tut-kimuksen tieteellinen laatu sekä alan koulutus ja ope-tusrakenne. Arviointia ohjaavassa johtoryhmässä on edustajia kauppa- ja teollisuusministeriöstä, Tekesistä, energia-alan keskusjärjestöstä sekä alan yrityksistä. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä toteuttaa varsinai-sen arvioinnin vuonna 2006. Arvioinnin tuloksia hyö-dynnetään energia-alan tutkimusohjelman valmiste-lussa. Tietotekniikan sekä kone- ja automaatioteknii-kan aloilla arviointi on tarkoitus toteuttaa 2007–2008.

Toimikunta käynnisti vuosina 1998–2005 Aka-temian rahoituksella aloitettujen Etelämanner-tutki-mushankkeiden arvioinnin yhteistyössä biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunnan sekä Etelä-manner-tutkimuksen koordinaatioryhmän kanssa.Arvioinnin kohteena ovat myös Geologian tutki-muskeskuksen ja Geodeettisen laitoksen Eteläman-ner-tutkimushankkeet, jotka ovat saaneet Eteläman-ner-logistiikan tukea kyseisenä aikana. Lisäksi arvi-oidaan Merentutkimuslaitoksen yhteydessä toimivan logistiikkasihteeristön toiminta.

”Tutkimuksen tuloksia hyödyn-netään elinkeino-elämässä lähimmän 10 vuoden aikana”

<< Akatemia-professori Mikko Sams, PROACT-tutkimus-ohjelma

< Tutkija Laura Kauhanen, PROACT

> Professori Juha Äystö, Ydin- ja materiaali-fysiikan tutkimus-ohjelma

30

Kansainvälinen yhteistyö kiinteä osa toimintaa

Toimikunta edistää suomalaisten tutkijoiden kansain-välistä yhteistyötä muun muassa osallistumalla kan-sainvälisten ohjelmien ja hankkeiden rahoittamiseen. Pohjoismaissa sijaitsevan Eurooppalaisen ionosfääri-tutkalaitteiston (EISCAT) nykyinen sopimus päättyy vuoden 2006 lopussa. Toimikunnan puheenjohtaja alle-kirjoitti sopimuksen Suomen jäsenyyden jatkamisesta.

Toimikunta keskusteli Pohjoismaista kaukoput-kea (NOT) hallinnoivan Pohjoismaiden optisen te -leskoopin tieteellisen järjestön (Nordic Optical Tele-scope Scientifi c Association) ja Euroopan synkrotro-nisäteilylaboratorion (ESRF) yhteispohjoismaisen NORDSYNC-konsortion sopimuksista, mutta pää-töksenteko mahdollisista Suomen jäsenosuuksien muutoksista siirtyi tuleville vuosille.

Toimikunta osallistui aktiivisesti pohjoismaiseen yhteistyöhön. Toimikunnan puheenjohtaja toimi yhteis-pohjoismaisen luonnontieteellisten toimikuntien yhteis-työelimen (Nordiska samarbetsnämnden för naturve-tenskaplig forskning, NOS-N) puheenjohtajana. Toimi-kunta on mukana NOS-N:n aloitteesta vuonna 2006 käynnistyvässä yhteispohjoismaisessa internetin tutki-mus- ja kehitystyöhön liittyvässä Nordunet3-ohjelmas-sa, jonka haku toteutettiin loppuvuodesta 2005. Ruot-sin, Norjan ja Tanskan kanssa vuosina 2003–2005 yh-teistyössä rahoitetun Data Grid -projektin työn pohjal-ta toimikunta päätyi suosittamaan pohjoismaisen Data Grid -keskuksen perustamista vuosille 2006–2011.

Toimikunta osallistui Euroopan tiedesäätiön luon-nontieteiden ja tekniikan pysyväiskomitean (PESC) käynnistämään EUROCORES-ohjelmaan Smart Struc-tural Systems Technologies (S3T) sekä viiteen uuteen

tutkijoiden ja tutkimusryhmien verkostoitumista edistä-vään tieteelliseen ohjelmaan (ns. à la carte -ohjelmat). Toi-mikunta osallistui myös kemian alan ERA-NETin (ERA-Chemistry) valmistelemaan monikansalliseen tutkimus-ohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on edistää erityisesti nuorten tutkijoiden tieteidenvälistä yhteistyötä materiaa-litieteen alalla Euroopassa.

Toimikunta päätti osallistua amerikkalaisen Kansalli-sen tiedesäätiön (National Science Foundation) ja euroop-palaisten rahoitusorganisaatioiden väliseen yhteistyöhön, jolla edistetään amerikkalais-eurooppalaista tutkimusyh-teistyötä materiaalialan perustutkimuksessa ja materiaali-tekniikassa. Toimikunta varautuu rahoittamaan US-Eur-ope Materials Liaison Group -yhteistyöhön liittyviä suo-malaisia hankkeita 0,5 miljoonalla eurolla vuonna 2006.

Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan toimialaan kuuluvat

geotieteetavaruustutkimus ja tähtitiedematematiikkatietojenkäsittelytieteettietoliikenne- ja automaatiotekniikkaelektroniikka ja sähkötekniikkalääketieteellinen tekniikkafysiikka ja teknillinen fysiikkakemia ja kemian tekniikkamateriaali- ja prosessitekniikkakone- ja valmistustekniikkaarkkitehtuuri sekä rakennus- ja yhdyskuntatekniikkatilastotiede edellä mainittuihin liittyvä biotekniikka, biofysiikka ja bioinformatiikka

••••••••••••••

< Professori Samuel Kaski, PROACT-tutkimus-ohjelman tutkimus-hanke Prima

>> Professori Petri Myllymäki, Prima

31

Terveyden tutkimuksen toimikunta 2005:Tutkimuksen monimuotoisuuden ylläpitäminen tärkeää

Kliininen tutkimus on eräs terveyden tutkimuk-sen toimikunnan rahoittamia tutkimusaloja;

noin joka neljäs hakemus liittyy kliiniseen tutki-mukseen. Rahoituksen hakijoina kliinisten tutkijoi-den määrä on kuitenkin vähentynyt viime vuosina etenkin nuorten tutkijoiden keskuudessa. Kliinisen tutkijan uralle asettavat erityisiä haasteita aikaa vievä erikoistumiskoulutus ja potilastyö.

Toimikunta on aktiivisesti etsinyt uusia ratkaisu-malleja kliinisen tutkimuksen ja kliinisen tutkijanuran ongelmiin yhteistyössä yliopistosairaaloiden ja Suo-malainen Lääkäriseura Duodecimin kanssa. Tulokse-na on luotu osa-aikaisen työskentelyn mahdollistava rahoitus kliinisen tutkijanuran edistämiseksi.

Toimikunta suuntaa tukea sekä nuorille kliini-sessä erikoistumiskoulutuksessa oleville tohtoreille että varttuneemmille, tutkimustyössään pidemmälle edenneille kliinisille tutkijoille. Tämä uusi tapa tukea kliinistä tutkijanuraa esiteltiin syyskuussa tutkijoille toimikunnan ja Duodecimin yhteisseminaarissa, jos-sa pohdittiin kliinisen tutkijanuran haasteita.

Tutkimusohjelmayhteistyö toisten toimikuntien kanssa mahdollistaa terveyden tutkimuksen alan monipuolisen tukemisen. Toimikuntien yhteistyönä käynnistettiin toimintavuoden aikana neurotieteiden tutkimusohjelma (NEURO, 2005–2009), jossa ra-hoitetaan hermojärjestelmän rakenteeseen ja toimin-taan liittyvää tutkimusta monipuolisesti molekyyli-biologiasta kliinisiin neurotieteisiin sekä neurotek-nologiaa ja -fi losofi aa. NEURO-ohjelmassa on mu-kana myös kaksi kansainvälistä rahoittajaa: Kiinan kansallinen luonnontieteiden säätiö (National Natural Science Foundation of China) sekä Kanadan Neurotieteen, mielenterveyden ja addiktioiden laitos

(Institute of Neuroscience, Mental Health and Addic-tion).

Toimikunta valmisteli myös uusia tutkimusohjel-mia. Nämä olivat Päihteet ja addiktio, Kemiallinen, fysikaalinen ja biologinen nanotiede, Työ, hyvinvointi ja 2000-luvun haasteet sekä Ravitsemus, elintarvik-keet ja terveys. Lisäksi se suunnitteli monitieteistä ja laajaa tutkimusohjelmaa Suomen kansantaudeista to-teutettavaksi muiden toimikuntien sekä mahdollisesti koti- ja ulkomaisten rahoittajien yhteistyönä.

Arvioinnit tuovat tietoa heikkouksista ja vahvuuksista

Tieteenala-arvioinnit tuottavat tärkeää tietoa alan heik-kouksista, vahvuuksista ja mahdollisista kehittämiskoh-teista. Toimikunta otti huomioon vuonna 2003 toteute-tussa hoitotieteen tieteenala-arvioinnissa saatuja suosi-tuksia suunnatessaan rahoitusta hoitotieteelliseen tutki-mukseen. Hoitotiede on yksi toimikunnan toimialan pienistä tieteenaloista, joiden tieteellisen tason seuraa-minen ja kohottaminen on tärkeää tutkimuksen moni-muotoisuuden ylläpitämiseksi.

Rahoitusta suuntaamalla vahvistettiin suomalais-ta hoitotieteen tutkimusta ja edistettiin hoitotieteelli-sen tutkimuksen yhteiskunnallista merkittävyyttä, alan tutkijankoulutusta sekä kansallista ja kansainvä-listä verkottumista. Toimikunta myönsi rahoitusta neljälle hoitotieteen hankkeelle yhteensä noin 0,6 mil-joonaa euroa. Arviointipaneeli kiitti tieteenala-arvi-oinnin suositusten huomioimista tutkimushankkei-den suunnittelussa. Paneelin mukaan hakemuksissa esitetyt tutkimusmenetelmät olivat monipuolistuneet ja yhteistyö oli lisääntynyt.

”Suomalainen biolääke tieteellinen tutkimus on kansain- välisesti korkeatasoista”> MICMAN – Mikrobit ja Ihminen -tutkimusohjelma:tutkija Yaofeng Zhao (vas.), sihteeri Naradja Wissmar ja tutkija Alexej Schmidt

Arviointiryhmä olisi kuitenkin toivonut pidempiai-kaista ja suurempaa rahoitusta ohjelmalle.

Toimikunta osallistui Akatemian rahoittaman tutkimuksen vaikuttavuutta selvittelevään hankkee-seen tarkastelemalla oman rahoitustoimintansa vaikut-tavuutta kolmesta eri näkökulmasta: psykiatrian tut-kijankoulutuksen kehittämiseksi tehtyjen toimenpitei-den arviointi sekä Väestöryhmien väliset terveys- ja muut hyvinvointierot (TERO 1998–2000) -tutkimus-ohjelman yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi ja tutkijankoulutus ulkomailla -rahoitusmuodon vaikut-tavuusarviointi.

Psykiatrian tutkijankoulutuksen arvioinnin mu-kaan psykiatrian tutkimus on viime vuosina kehittynyt myönteiseen suuntaan eikä kaipaa enää erityistukea. Tutkijankoulutusta toivottiin vielä selkeytettäväksi eri-tyisesti tohtorin tutkinnon jälkeen. Vaikuttavuusarvi-oinnin mukaan TERO-ohjelma tuotti arvokasta tietoa laman vaikutuksista ja osa hankkeista on suoranaisesti

mikä näkyy esimerkiksi suomalaistutkijoiden menes-tymisessä EU:n 6. puiteohjelman hauissa. Suomalaisia tutkijoita on mukana lähes joka neljännessä puiteoh-jelman terveysalan bioteknologiat-painopistealueen hankkeista. Suomalaistutkijoiden puiteohjelmasta saama rahoitus näihin hankkeisiin on yhteensä noin 47 miljoonaa euroa.

Puiteohjelmasta rahoitusta saaneet suomalaiset tutkijat ovat menestyneet erinomaisesti myös Akate-mian rahoituksesta kilpailtaessa: neljä viidestä EU-rahoitusta saaneesta tutkijasta on hakenut ja saanut rahoitusta Akatemiasta 2000-luvulla.

Toimikunta edisti tutkijoiden kansainvälistä yh-teistyötä muun muassa hyödyntämällä Akatemian kahdenvälisiä kansainvälisiä sopimuksia sekä osallis-tumalla eurooppalaisten tutkimusrahoittajien ERA-NET-hankkeisiin. Toimikunnan mielestä rahoittajien välisen yhteistyön tulee lähteä liikkeelle aidoista tutki-joiden välisistä kontakteista.

vaikuttanut sosiaali- ja terveyspolitiikkaan. Ohjelma ei kuitenkaan tuottanut sellaista tietoa, joka olisi auttanut supistamaan väestöryhmien välisiä terveys- ja muita hyvinvointieroja. Tutkijankoulutus ulkomailla -rahoi-tusta saaneet tutkijat pitivät post doc -kautta ulkomail-la merkittävänä uransa kannalta. Saadun palautteen mukaan rahoitusmuotoa olisi hyvä kehittää kattamaan myös tutkimustyön alkuvaiheet kotimaahan paluun jälkeen.

Pysyttävä alan kansainvälisessä kärjessä

Kansainvälinen yhteistyö on edellytys alan tutkimuk-sen kärjessä pysymiselle. Suomalainen biolääketieteel-linen tutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista,

32

Toimikunta suuntasi rahoitusta myös integratiivi-seen fysiologiaan neljälle hankkeelle, yhteensä 0,6 mil-joonaa euroa. Suuntaamalla rahoitusta tälle alalle toi-mikunnan tavoitteena on paitsi lisätä tutkijakunnan ymmärrystä koko elimistön fysiologiasta, niin myös kehittää uusia lähestymistapoja ihmisen sairauksien patofysiologian selvittämiseksi.

Toimikunta toteutti Terveyden edistämisen tutki-musohjelman (TERVE 2001–2004) loppuarvioinnin. TERVE-ohjelman tavoitteena oli etsiä keinoja ja ke-hittää menetelmiä suomalaisten terveyden ja hyvin-voinnin edistämiseksi sekä edistää alan tutkimuksellis-ta vuorovaikutusta. Ohjelmaa arvioineiden asiantunti-joiden mukaan ohjelma oli merkityksellinen ja hank-keiden tieteellinen laatu ja määrä olivat erinomaisia.

Pohjoismaiset molekyyli-lääketieteen huippuyksi-köt, Wired. Professori Anita Aperia ja hänen tutkimusryhmänsä.

33

95 97 98 99 00 01 02 03 05

1 000 €

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

0496

Toimikunta osallistui tutkijavierailuihin Kii-naan, Intiaan ja Japaniin selvittääkseen mahdolli-suuksia rahoittajayhteistyöhön sekä kartoittaakseen suomalaisten tutkijoiden yhteistyömahdollisuuksia näiden maiden tutkijoiden kanssa.

Kiinan vierailu johti NEURO-ohjelman moni-kansalliseen toteuttamiseen. Intian vierailun tulokse-na terveyden tutkimuksen toimikunta ja Intian Bio-teknologian osasto (Department of Biotechnology, DBT) sopivat rahoitusyhteistyöstä rokotekehityk-sen, diagnostiikan ja lääkekehityksen laskennallisten menetelmien aloilla. Japanin tutkijavierailu vakuutti sekä japanilaiset että suomalaiset tutkijat yhteistyön mahdollisuuksista kantasoluihin liittyvässä tutki-muksessa ja regeneratiivisen lääketieteen alalla.

kijoihin. Toimikunta vieraili kertomassa Akatemian rahoitusmuotouudistuksesta sekä omista aloitteis-taan kuudessa eri yliopistossa, joissa on toimikun-nan alaan liittyvää tutkimusta ja opetusta. Keskuste-lua herättivät erityisesti toimikunnan aloitteet: klii-nisen tutkijan määrärahat, yhteistyö Intian DBT:n kanssa sekä hoidon ja diagnostiikan vaikuttavuuden tutkimukseen suunnattu rahoitus ja Akatemian uusi vierailevien professoreiden ohjelma, Finland Distinguished Professor Programme (FiDiPro).

Toimikunta oli mukana valmistelemassa Aka-temian tiedeviikkoja, jotka keskittyivät elintarvik-keisiin ja terveyteen. Se osallistui Duodecimin ja Akatemian yhteisen konsensuskokouksen järjestä-miseen.

Toimikunta pyrkii rahoitusyhteistyöhön regenera-tiivisen lääketieteen alalla toimivan rahoittajatahon, Japanin tieteen edistämissäätiön (Japan Society for the Promotion of Science) kanssa.

EU-maiden välistä rahoitusyhteistyötä kokeil-laan kolmessa eri aloja edustavassa ERA-NET-hank-keessa. Ensimmäisenä tutkimusrahoitusta tullaan tar-joamaan kymmenen Euroopan maan yhteisessä mik-robiologian alan ERA-PathoGenoMics-hankkeessa, jossa kertomusvuonna sovittiin tutkijoille suunnatun yhteishaun yksityiskohdista. Yhteistyötä valmistel-laan myös ikääntymisen tutkimusta käsittelevässä ERA-Age-hankkeessa sekä systeemibiologian alaa käsittelevässä ERASysBio-hankkeessa.

Toimikunta jalkautui yliopistoihin

Yliopistovierailut ovat olleet toimikunnalle tärkeä kanava yhteydenpidossa yliopistoihin ja niiden tut-

Terveyden tutkimuksen toimikunnan toimialaan kuuluvat

biolääketiedeeläinlääketiedefarmasiahammaslääketiedehoitotiedekansanterveystiedekliiniset lääketieteetliikuntatiederavitsemustiedetyö- ja ympäristölääketiedeedellä mainittuihin liittyvä biokemia, perinnöl-lisyystiede, mikrobiologia, biotekniikka, mole-kyylibiologia, solubiologia, biofysiikka ja bio-informatiikka

•••••••••••

Toimikunnan rahoituspäätökset 1995–2005

Suomen Akatemian tutkimusrahoituspäätökset tieteenaloittain vuosina 2003–2005*

Tieteenala 2005 % 2004 % 2003 %

Luonnontieteet 103 032 060 47 91 136 890 44 78 637 267 44Avaruustieteet ja tähtitiede** 15 956 960 3 161 010 2 493 090Biologia, ympäristötieteet 32 553 120 32 863 330 31 698 010Fysiikka*** 24 145 320 22 464 420 22 867 477Geotieteet, meteorologia 2 458 430 5 279 330 1 899 490Kemia 8 762 350 9 953 800 5 493 540Maantiede 961 540 1 410 620 1 455 540Matematiikka 5 931 520 6 282 360 5 077 990Tietojenkäsittelyoppi 12 262 820 9 722 020 7 652 130

Tekniset tieteet 16 635 620 8 22 786 910 11 15 444 120 8Arkkitehtuuri 207 610 413 220 107 440Biotekniikka, elintarviketekniikka 1 507 280 2 295 360 682 980Energiatekniikka 31 280 101 590 26 430Kone- ja valmistustekniikka 3 086 830 1 837 820 1 247 790Metallurgia ja kaivannaistekniikka 394 750 121 810Muu tekniikka 288 450 184 720 636 850Prosessi- ja materiaalitekniikka 3 410 500 3 942 270 2 055 470Puunjalostustekniikka 371 250 21 220Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka 1 896 920 1 347 030 549 580Sähkötekniikka 6 206 750 9 547 960 8 290 000Teknillinen kemia, kemian prosessit 2 350 940 1 704 550

Lääke- ja terveystieteet 42 214 876 19 43 999 580 21 32 158 470 17Lääketieteet ja hoitotiede 1 590 -Biolääketieteet 20 311 836 26 675 480 14 849 300Eläinlääketiede 712 260 719 060 176 720Farmasia 2 262 670 2 625 400 693 920Hammaslääketieteet 550 110 816 760 1 017 320Hoitotiede 615 700 195 190 299 760Kansanterveystiede 3 569 710 4 142 420 7 950 750Kliiniset lääketieteet 13 294 170 7 692 450 6 541 650Liikuntatiede 128 000 574 220 169 410Ravitsemustiede 770 420 557 010 459 640

Maatalous- ja metsätieteet 5 156 960 2 2 720 070 1 7 823 540 4Maatalous- ja elintarviketieteet 2 339 590 438 850 3 822 990Metsätieteet 2 817 370 2 281 220 4 000 550

Yhteiskuntatieteet 31 627 221 15 28 696 120 14 29 637 516 16Kansantaloustiede 2 018 640 1 562 600 2 526 610Kasvatustiede 3 087 771 1 691 830 2 709 050Liiketaloustiede, talousmaantiede 5 675 880 3 005 690 3 336 190Oikeustiede 1 862 730 3 262 860 3 170 860Psykologia 6 228 190 5 655 360 3 205 610Sosiaalitieteet 6 975 430 8 299 070 9 667 392Tilastotiede 404 400 54 780 147 934Valtio-oppi, hallintotiede 3 178 850 2 351 430 3 750 580Viestintä- ja informaatiotieteet 2 195 330 2 812 500 1 123 290

Humanistiset tieteet 19 836 223 9 18 574 877 9 20 736 480 11Filosofia 3 950 800 2 489 197 3 103 920Historia ja arkeologia 4 316 550 3 755 370 4 331 460Kielitieteet 5 210 913 3 646 150 4 463 200Kulttuurien tutkimus 2 874 650 1 863 140 2 200 440Taiteiden tutkimus, kirjallisuus 1 880 620 3 976 230 4 608 990Teologia 1 602 690 2 844 790 2 028 470

Muut 200 000 0 50 000 0

Yhteensä 218 702 960 100 207 964 447 100 184 437 393 100

* Luvuissa on mukana myös tutkimusvirkojen aiheuttamat kustannukset laskennallisina arvoina.** Lukuun sisältyy ESO:n liittymis- ja jäsenmaksu.*** Lukuun sisältyy Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen (CERN) jäsenmaksu.

34

JohtoVäyrynen Raimo, pääjohtaja Laine Jarmo, tiedeasiainneuvos (pääjohtajan erityisavustaja)Rautiainen Irmeli, johdon assistentti

Pauli Anneli, ylijohtaja, tutkimusHeinänen Anne, tiedeasiainneuvos (ylijohtajan erityisavustaja)Raatikainen Anja, johdon assistentti

Sarkio Juha, ylijohtaja, hallintoKulo Päivi, johdon assistentti

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen yksikköKallio Arja, yksikön johtajaJärvinen Riitta, yksikön sihteeri

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikköSavunen Liisa, yksikön johtaja Ryhänen Maija, yksikön sihteeri

Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen yksikköLinko Susan, yksikön johtaja Hagelin Aila, yksikön sihteeri

Terveyden tutkimuksen yksikköMustonen Riitta, yksikön johtaja Rajala Anneli, yksikön sihteeri

HallintoyksikköSaarela Maarit, henkilöstöpäällikköTyynelä Inkeri, osastosihteeri

Kansainvälisten suhteiden yksikköHattula Raija, yksikön johtajaBqain Arja, yksikön sihteeri

Palveluyksikkö Hongisto Seppo, kehittämispäällikköMoisander Pirjo, ylivirastomestari

TalousyksikköVirtanen Pirkko, yksikön johtajaHyttinen Merja, taloussihteeri

TietohallintoyksikköRaejärvi Seppo, yksikön johtajaKauranen Anneli, IT-tukihenkilö

ViestintäyksikköTanner Maj-Lis, viestintäjohtajaAaltomaa Marjo, viestintäassistentti

Suomen Akatemian hallintoviraston johto, yksiköiden päälliköt ja sihteerit vuonna 2005

Suomen Akatemian tutkimusrahoituspäätökset suorituspaikoittain vuosina 2003–2005

35

Suorituspaikka 2005 % 2004 % 2003 %

Yliopistot 166 634 384 76,2 173 476 787 83,4 150 526 083 81,6Helsingin kauppakorkeakoulu 1 118 050 0,5 2 020 890 1,0 911 780 0,5Helsingin yliopisto 61 102 313 27,9 63 698 407 30,6 51 102 989 27,7Joensuun yliopisto 5 935 260 2,7 5 097 470 2,5 6 911 030 3,7Jyväskylän yliopisto 16 620 921 7,6 14 143 830 6,8 13 618 520 7,4Kuopion yliopisto 8 140 730 3,7 8 070 070 3,9 5 926 040 3,2Lapin yliopisto 1 221 010 0,6 989 810 0,5 1 692 210 0,9Lappeenrannan teknillinen yliopisto 919 930 0,4 1 583 210 0,8 1 623 720 0,9Maanpuolustuskorkeakoulu 113 380 0,1 750 0,0Oulun yliopisto 10 498 130 4,8 13 441 280 6,5 9 567 920 5,2Sibelius-Akatemia 21 000 0,0 719 010 0,3 267 920 0,1Svenska handelshögskolan 647 600 0,3 42 400 0,0 1 013 990 0,5Taideteollinen korkeakoulu 277 250 0,1 789 990 0,4 1 124 300 0,6Tampereen teknillinen yliopisto 4 845 440 2,2 6 161 360 3,0 5 914 040 3,2Tampereen yliopisto 9 135 650 4,2 9 531 450 4,6 10 853 924 5,9Teatterikorkeakoulu 0,0 150 870 0,1 0,0Teknillinen korkeakoulu 25 220 330 11,5 20 718 100 10,0 14 645 940 7,9Turun kauppakorkeakoulu 779 330 0,4 724 280 0,3 832 260 0,5Turun yliopisto 14 214 730 6,5 17 533 830 8,4 19 133 260 10,4Vaasan yliopisto 446 460 0,2 278 050 0,1 192 990 0,1Åbo Akademi 5 376 870 2,5 7 782 480 3,7 5 192 500 2,8Yliopistosairaalat 2 295 740 1,0 1 066 600 0,5 1 088 310 0,6Tutkimuslaitokset 16 847 596 7,7 11 729 200 5,6 13 910 530 7,5Ulkomaiset organisaatiot* 28 503 920 13,0 16 530 090 7,9 16 068 940 8,7Tieteelliset seurat 1 241 430 0,6 1 371 080 0,7 1 374 970 0,7Ammattikorkeakoulut 88 220 0,0 77 740 0,0 10 900 0,0Yritykset 248 530 0,1 308 310 0,1 346 730 0,2Muut organisaatiot 2 814 810 1,3 3 363 280 1,6 994 020 0,5Yksittäinen tutkija 28 330 0,0 41 360 0,0 116 910 0,1

Yhteensä 218 702 960 100,0 207 964 447 100 184 437 393 100

* Lukuun sisältyy ESO:n liittymis- ja jäsenmaksu sekä CERNin vuotuinen jäsenosuus.

Akatemian hallitus 2004–2006

PuheenjohtajaPääjohtaja Raimo Väyrynen

VarapuheenjohtajaTeknologiajohtaja Markku Karlsson UPM Kymmene Oyj

Professori Riitta Keiski Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikuntaOulun yliopisto

Tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Tiina Mattila-Sandholm Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta Valio T&K

Professori Arto Mustajoki Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikuntaHelsingin yliopisto

Johtaja Pirkko NuolijärviKotimaisten kielten tutkimuskeskus

Professori Kalervo VäänänenTerveyden tutkimuksen toimikunta Turun yliopisto

Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta

PuheenjohtajaTutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Tiina Mattila-Sandholmteollinen mikrobiologiaValio T&K

Professori Juha Kämäriympäristönmuutosten tutkimusSuomen ympäristökeskus

Dosentti Jyrki Luukkanen ilmasto-, biodiversiteetti- ja kehitysyhteistyöpolitiikkaTurun kauppakorkeakoulu

Professori Markku Löytönen kulttuurimaantiedeHelsingin yliopisto

Professori Raili Myllylä biokemiaOulun yliopisto

Professori Pasi Puttonen metsätieteetHelsingin yliopisto

Professori Eevi Rintamäki kasvibiologiaTurun yliopisto

Professori Liselotte Sundström evoluutiobiologia, ekologiaHelsingin yliopisto

Maatalousneuvos Leena Vestalageeni- ja bioteknologiaMaa- ja metsätalousministeriö

Professori Matti Vornanen eläinfysiologiaJoensuun yliopisto

Professori Karl Åkerman solubiologiaKuopion yliopisto

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta

PuheenjohtajaProfessori Arto Mustajoki venäjän kieli ja kirjallisuusHelsingin yliopisto

Ylijohtaja Matti Heikkilä sosiaalipolitiikkaStakes

Professori Eila Helander kirkkososiologiaHelsingin yliopisto

Dosentti Päivi Hovi-Wasastjerna graafinen viestintäTaideteollinen korkeakoulu

Professori Anne Kovalainen taloussosiologia, liiketoimintaosaaminenTurun kauppakorkeakoulu

Professori Urpo Nikanne suomen kieli ja kirjallisuusÅbo Akademi

Professori Anna Raija Nummenmaa kasvatustiedeTampereen yliopisto

Professori Kyösti Pekonen yleinen valtio-oppiHelsingin yliopisto

Professori Raija-Leena Punamäki psykologiaTampereen yliopisto

Professori Juha Sihvola historiatieteet, filosofian historiaHelsingin yliopisto

Professori Marja Tuominen kulttuurihistoriaLapin yliopisto

Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta

PuheenjohtajaProfessori Riitta Keiski kemiallinen prosessitekniikkaOulun yliopisto

Professori Iiro Hartimo elektroniikka, tietoliikennetekniikkaTeknillinen korkeakoulu

Professori Hannu Hänninen koneenrakennustekniikkaTeknillinen korkeakoulu

Professori Timo Jääskeläinen fysiikkaJoensuun yliopisto

Professori Mikko Kara energiatekniikkaValtion teknillinen tutkimuskeskus

Professori Kirsti Loukola-Ruskeeniemi tekninen geologia, geokemia, ympäristögeologiaTeknillinen korkeakoulu

Professori Pertti Mattila matematiikkaHelsingin yliopisto

Professori Pirkko Oittinen viestintätekniikkaTeknillinen korkeakoulu

Professori Kari Rissanen orgaaninen kemiaJyväskylän yliopisto

Suomen Akatemian hallituksen ja tieteellisten toimikuntien jäsenet vuonna 2005

Dosentti Ulla Ruotsalainen (1.1.2006 professori)lääketieteellinen tekniikkaTampereen teknillinen yliopisto

Professori Kaisa Sere tietojenkäsittelytiedeÅbo Akademi

Terveyden tutkimuksen toimikunta

PuheenjohtajaProfessori Kalervo Väänänen biolääketiedeTurun yliopisto

Professori Anssi Auvinen epidemiologiaTampereen yliopisto

Professori Marja-Liisa Hänninen elintarvike- ja ympäristöhygieniaHelsingin yliopisto

Professori Jorma Keski-Oja syöpäbiologiaHelsingin yliopisto

Professori Anna-Elina Lehesjoki lääketieteellinen genetiikkaHelsingin yliopisto

Professori Helena Leino-Kilpi hoitotiedeTurun yliopisto

Tutkimusprofessori Pirjo Pietinen ravitsemusepidemiologiaKansanterveyslaitos

Professori Tuula Salo suupatologiaOulun yliopisto

Professori Hilkka Soininen kliiniset tieteetKuopion yliopisto

Professori Arto Urtti biofarmasiaHelsingin yliopisto

Professori Timo Vesikari virologiaTampereen yliopisto

36

Lauri Aaltonen1.8.2002–31.7.2007Periytyvän kasvainalttiuden molekyylitaustaHelsingin yliopisto

Helena Aksela 1.8.2001–31.7.2006Synkrotronisäteilyherätteinen atomien ja molekyylien elektronispektroskopiaOulun yliopisto

Risto Alapuro1.8.2005–31.7.2009Demokratian tilaa Suomessa globalisaation olosuhteissaHelsingin yliopisto

Rauno Alatalo1.8.2004–31.7.2009Seksuaalinen valinta – periytyvyys ja maternaaliefektit yksilön kunnon määrittäjinä Jyväskylän yliopisto

Kari Alitalo1.8.1993 lähtien toistaiseksiSyövän molekyylibiologiaHelsingin yliopisto

Eva-Mari Aro1.8.1998–31.7.2008Kloroplastit kasvien stressin-sietokyvyn mittareinaTurun yliopisto

Jaakko Astola1.8.2001–31.7.2006Signaalikäsittelyn menetelmiä Tampereen teknillinen yliopisto

Ralph-Johan Back1.8.2002–31.7.2007Ohjelmistokehityksen formaalit menetelmät Åbo Akademi

Dennis Bamford 1.8.2002–31.7.2007Makromolekyylikompleksien rakenne ja molekyylimoottoreiden toimintaHelsingin yliopisto

Ilkka Hanski 1.8.1996–31.7.2011MetapopulaatiobiologiaHelsingin yliopisto

Erkki Haukioja 1.8.2000–31.7.2005Koivujen hyönteisresistenssin karakterisointi ja raskasmetalli-päästöjen ekologiset vaikutukset Turun yliopisto

Marjatta Hietala1.8.2002–31.7.2007Yliopistot, tiede ja tutkijat kaupunkien menestystekijänäTampereen yliopisto

Seppo Honkapohja1.8.2000–31.7.2005Oppimiskäyttäytyminen ja muita makroteorian teemojaHelsingin yliopisto

Olli Ikkala1.8.2005–31.7.2010MateriaalitieteetTeknillinen korkeakoulu

Sirpa Jalkanen 1.8.1996–31.7.2006Solureseptorit syövissä ja tulehduksissaTurun yliopisto

Kalervo Järvelin1.8.2004–31.7.2009Monikielinen dokumenttien haku ja hallinta sekä tehtäväkeskeinen tiedonkulkuTampereen yliopisto

Kai Kaila 1.8.1996–31.7.2006GABA-välitteisen hermosoluviestinnän merkitys aivojen kehityksessä, plasti-suudessa ja hermostovaurioissaHelsingin yliopisto

Olli-Pekka Kallioniemi1.8.2004–31.7.2009Soveltava syöpäbiologian tutkimusohjelmaValtion teknillinen tutkimuskeskus

Kimmo Kaski 1.8.1996–31.7.2006Laskennallinen tiede ja tekniikkaTeknillinen korkeakoulu

Seppo Kellomäki1.8.2001–31.7.2006Ilmastonmuutosten ja ilmakehän kohonneen hiilidioksidi-pitoisuuden vaikutuksia metsäekosysteemin toimintaan ja metsäpuiden fysiologiaanJoensuun yliopisto

Simo Knuuttila 1.8.1994–31.7.2009Mielen filosofian historiaHelsingin yliopisto

Martti Koskenniemi1.8.2005–31.7.2010Kansainvälisen oikeuden rajatHelsingin yliopisto

Jussi Kukkonen1.8.2005–31.7.2010Luonnon orgaanisen aineksen ekotoksikologia vesistöissäJoensuun yliopisto

Markku Kulmala1.8.2004–31.7.2009Ilmakehän aerosolihiukkasten muodostuminen ja kasvuHelsingin yliopisto

Antti Kupiainen1.8.1999–31.7.2009Matemaattinen fysiikkaHelsingin yliopisto

Markku Laakso1.8.2005–31.7.2010Tyypin 2 diabetesta aiheuttavien uusien geenien identifioiminenKuopion yliopisto

Markku Leskelä1.8.2004–31.7.2009Epäorgaaninen kemia, erityisaloina ohutkalvot, polymerointikatalyytit ja nanomateriaalitHelsingin yliopisto

Heikki Mannila 1.8.2004–31.7.2009 Algoritminen hahmonetsintä ja tiedon louhinnan teoriaTeknillinen korkeakoulu

Risto Nieminen 1.8.1997–31.7.2002, 1.8.2003–31.7.2008Laskennallinen materiaalitiedeTeknillinen korkeakoulu

Kevät Nousiainen1.8.2004–31.7.2009Minna Canth -akatemiaprofessuuri (nais- ja tasa-arvotutkimus)Sukupuolten tasa-arvon ja sukupuolisyrjinnän kysymyksiä käsittelevä tutkimusHelsingin yliopisto

Hannu Nurmi 1.8.2003–31.7.2008Poliittisten instituutioiden mallitTurun yliopisto

Risto Näätänen 1.9.1983 lähtien toistaiseksiKognitio ja sen hermostollinen perusta Helsingin yliopisto

Erkki Oja 1.8.2000–31.7.2005Uudet informaation käsittelyn periaatteetTeknillinen korkeakoulu

Jukka Pekola1.8.2000–31.7.2005Mesoskooppinen fysiikka ja nanorakenteiden anturisovelluksetTeknillinen korkeakoulu

Leena Peltonen-Palotie 1.8.2003–31.7.2008Perimänlaajuinen tutkimus yleisten tautien geenitaustastaKansanterveyslaitos ja Helsingin yliopisto

Heikki Räisänen1.8.2001–31.7.2006Varhaisen kristillisen ajattelun muotoutumista kahden ensimmäisen vuosisadan aikana Helsingin yliopisto

Mikko Sams1.8.2002–31.7.2007Multisensorinen havaitseminen, keinohenkilön kehittäminenTeknillinen korkeakoulu

Yrjö Sepänmaa1.8.2000–31.7.2005Soveltavan ympäristöestetiikan teoria ja käytäntöJoensuun yliopisto

Ari Sihvola 1.8.2005–31.7.2010 Teoreettinen sähkömagnetiikka Teknillinen korkeakoulu

Lea Sistonen1.8.2004–31.7.2009Solun puolustusmekanismit eri stressitilanteissaÅbo Akademi

Kaarina Sivonen1.8.2000–31.7.2010Syanobakteerit ja niiden bioaktiiviset aineet Helsingin yliopisto

Jari Turunen1.8.2005–31.7.2010Aalto-optiikka ja sen tekniset sovelluksetJoensuun yliopisto

Jaakko Tuomilehto1.8.2000–31.7.2005Diabeteksen ja nivelreuman epidemiologia ja genetiikka SuomessaKansanterveyslaitos

Pertti Törmälä 1.8.1995–31.1.2005Biohajoavien polymeeri-materiaalien ja -komposiittien tutkimuksiaTampereen teknillinen yliopisto

Mårten Wikström 1.8.1996–31.7.2006Soluhengityksen katalysaattorit, molekyylidynamiikka, rakenne ja patofysiologiaHelsingin yliopisto

Hannele Yki-Järvinen1.8.1995–31.7.2005Glukoositoksisiteetin mekanismitHelsingin yliopisto

Seppo Ylä-Herttuala1.8.2005–31.7.2010Terapeuttisen angiogeneesin biologia ja kliiniset sovellutusmahdollisuudetKuopion yliopisto

Akatemiaprofessorit vuonna 2005

37

38

Suomen Akatemian vuosille 2000–2005 nimeämät tutkimuksen huippuyksiköt

EvoluutioekologiaJyväskylän yliopistoAkatemiaprofessori Rauno Alatalo

Syövän biologian tutkimusohjelmaHelsingin yliopistoAkatemiaprofessori Kari Alitalo

Signaalinkäsittelyn tutkimusryhmäTampereen teknillinen yliopistoAkatemiaprofessori Jaakko Astola

Rakennevirologian tutkimusohjelmaHelsingin yliopistoAkatemiaprofessori Dennis Bamford

Toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen yksikköHelsingin yliopistoProfessori Yrjö Engeström

Antiikin ja keskiajan kreikankieliset asiakirjat, arkistot ja kirjastotHelsingin yliopistoProfessori Jaakko Frösén

Metapopulaatiobiologian tutkimusryhmäHelsingin yliopistoAkatemiaprofessori Ilkka Hanski

Prosessikemian keskusÅbo AkademiProfessori Mikko Hupa

SoluliikenneTurun yliopistoAkatemiaprofessori Sirpa Jalkanen

Laskennallisen tieteen ja tekniikan tutkimuskeskusTeknillinen korkeakoulu Akatemiaprofessori Kimmo Kaski

Metsäekologian ja metsänhoidon tutkimusyksikköJoensuun yliopistoAkatemiaprofessori Seppo Kellomäki

Englannin kielen vaihtelun ja muutoksen tutkimusyksikköHelsingin yliopistoProfessori Terttu Nevalainen

Laskennallisen materiaalifysiikan tutkimusryhmäTeknillinen korkeakouluAkatemiaprofessori Risto Nieminen

Neuroverkkojen tutkimusyksikköTeknillinen korkeakouluProfessori Erkki Oja

Kylmälaboratorio: Fysiikan ja aivotutkimuksen yksikötTeknillinen korkeakouluProfessori Mikko Paalanen

Kasvimolekyylibiologian ja metsä-puiden biotekniikan tutkimusyksikköHelsingin yliopistoProfessori Tapio Palva

Tautigeenien tutkimusyksikköHelsingin yliopistoKansanterveyslaitos ja FolkhälsanAkatemiaprofessori Leena Peltonen-Palotie

Kollageenitutkimusyksikkö Oulun yliopistoProfessori Taina Pihlajaniemi

Ihmisen kehitys ja sen riskitekijätJyväskylän yliopistoProfessori Lea Pulkkinen

Molekulaarisen neurobiologian ohjelmaHelsingin yliopistoProfessori Heikki Rauvala

Varhaisen juutalaisen ja kristillisen ideologian muotoutumisen tutkimusyksikköHelsingin yliopisto ja Åbo AkademiAkatemiaprofessori Heikki Räisänen

VTT Teollinen biotekniikkaValtion teknillinen tutkimuskeskusTutkimusprofessori Hans Söderlund

Ohjatun kudosten uusiutumisen sekä lääke-, hammaslääke- ja eläinlääketieteellisten biomateriaalien tutkimusryhmäTampereen teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Oulun yliopisto ja Teknillinen korkeakouluProfessori Yrjö Konttinen

Helsingin bioenergetiikan tutkimusryhmäHelsingin yliopistoAkatemiaprofessori Mårten Wikström

Hydrauliikan ja automatiikan laitosTampereen teknillinen yliopistoProfessori Matti Vilenius

JYFL:n ydin- ja materiaali-fysiikan tutkimuslaitosJyväskylän yliopistoProfessori Juha Äystö

Suomen Akatemian vuosille 2002–2007 nimeämät tutkimuksen huippuyksiköt

Formaalit menetelmät ohjelmointitekniikassaÅbo AkademiAkatemiaprofessori Ralph-Johan Back

Miehen lisääntymisterveysTurun yliopistoProfessori Ilpo Huhtaniemi

Mitokondrioiden biogeneesin ja mitokondriotautien tutkimusyksikkö (FinMIT)Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopistoProfessori Howard Jacobs

Mielen historian tutkimusyksikköHelsingin yliopisto ja Jyväskylän yliopistoAkatemiaprofessori Simo Knuuttila

Talouden rakenteet ja kasvu (RAKA)Helsingin yliopistoProfessori Erkki Koskela

Ilmakehän koostumuksen ja ilmaston muutoksen fysiikka, kemia ja biologiaHelsingin yliopisto, Kuopion yliopisto ja Ilmatieteen laitosAkatemiaprofessori Markku Kulmala

Geometrinen analyysi ja matemaattinen fysiikkaHelsingin yliopisto ja Jyväskylän yliopistoProfessori Pertti Mattila

Helsingin aivotutkimuskeskus (HBRC)Helsingin yliopisto, Teknillinen korkeakoulu, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Akatemiaprofessori Risto Näätänen

Populaatiogeneettisten analyysien yksikköOulun yliopisto ja Helsingin yliopistoProfessori Pekka Pamilo

Ympäristöterveyden riskianalyysin huippuyksikköKansanterveyslaitos ja Helsingin yliopistoTutkimusprofessori Juha Pekkanen

Älykkäiden ja uusien radioiden tutkimusyksikkö (SMARAD) Teknillinen korkeakouluProfessori Antti Räisänen

Bio- ja nanopolymeerien tutkimusryhmäTeknillinen korkeakoulu, Helsingin yliopisto ja Turun yliopistoProfessori Jukka Seppälä

Mikrobivarantojen tutkimusyksikköHelsingin yliopistoAkatemiaprofessori Kaarina Sivonen

Kehitysbiologian tutkimusohjelmaHelsingin yliopistoProfessori Irma Thesleff

Datasta tietoon -tutkimusyksikköHelsingin yliopisto ja Teknillinen korkeakouluProfessori Esko Ukkonen

Verisuonitautien ja tyyppi 2 diabeteksen tutkimusyksikköKuopion yliopistoProfessori Seppo Ylä-Herttuala

Pohjoismaiset globaalimuutos-tutkimuksen huippuyksiköt 2003–2007

Ilmastonvaihteluiden vaikutukset ekologisten systeemien dynamiikkaanOslon yliopistoProfessori Nils Chr. Stenseth

Biosfäärin, aerosolien, pilvien ja ilmaston välisen vuorovaikutuksen tutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopistoAkatemiaprofessori Markku Kulmala

Ekosysteemien hiilenkierto ja sen vuorovaikutukset ilmastosysteemin kanssaLundin yliopistoProfessori Anders Lindroth

Luminesenssitutkimuksen huippuyksikköAarhusin yliopistoApulaisprofessori Andrew Murray

Pohjoismaiset molekyylilääke-tieteen huippuyksiköt 2004–2009

Pohjoismainen nestetasapainon häiriöiden tutkimuksen huippuyksikköOslon yliopistoProfessori Ole Petter Ottersen

Pohjoismainen neuro-degeneratiivisten tautien tutkimuksen huippuyksikköLundin yliopistoProfessori Patrik Brundin

Pohjoismainen tautigenetiikan tutkimuksen huippuyksikköHelsingin yliopistoAkatemiaprofessori Leena Peltonen-Palotie

Pohjoismaiset humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutki-muksen huippuyksiköt 2005–2010

Cognitive Control: Behavioural and Brain Studies of Cognitive Control in Attention, Perception, Language, Memory, and EmotionUumajan yliopistoKoordinaattori, professori Lars Nyberg

Empirical Labor EconomicsUppsalan yliopistoKoordinaattori, professori Per-Anders Edin

The Nordic Countries and Medieval Expansion of Europe. New Interpretations of a Common PastBergenin yliopistoKoordinaattori, professori Sverre Bagge

NORMS – Nordic Centre of Excellence in Microcomparative SyntaxTromsön yliopistoKoordinaattori, professori Peter Svenonius

Tutkimuksen huippuyksiköt vuonna 2005

39

1/05 Mobile minds. Survey of foreign PhD students and researchers in Finland. Kaisa Puustinen-Hopper

2/05 Research in Business Disciplines in Finland. Evaluation Report

3/05 Kestävä ja dynaaminen kumppanuus. Yliopistojen,

tutkimuslaitosten ja yritysten välinen tutkimusyhteistyö ja tutkijankoulutus

4/05 Tutkimusrahoitus-instrumenttien kehittäminen

5/05 Interaction across the Gulf of Bothnia. Evaluation Report. Kahden puolen Pohjanlahtea. Svenskt i Finland – finskt i Sverige. Evaluaringsrapport

Suomen Akatemian tiedepoliittisen julkaisusarjanjulkaisut vuonna 2005

6/05 Research Programme – Sustainable Use of Natural Resources (SUNARE) 2001–2004. Evaluation Report

7/05 Sustainable and dynamic partnership. Research cooperation and researcher training between universities, research institutes and business and industry

8/05 Promoting Interdisciplinary Research: The Case of the Academy of Finland

9/05 Health Promotion Research Programme 2001–2004. Evaluation report

Koordinointi

BONUS, BONUS for the Baltic Sea Science – Network Funding Agencies (2004–2007)

NORFACE, New Opportunities for Research Funding Co-operation in Europe – A Strategy for Social Sciences (2004–2008)

Partneri

CIRCLE, Climate Impact Research Coordination within a Larger Europe (2005–2009)

CO-REACH, Co-operation of Research between Europe and China (2005–2009)

ERA-AGE, European Research Area in Ageing Research (2004–2006)

ERA-Chemistry, Implementation of joint bottom-up European programmes in chemistry (2004–2006)

ERA-PG, European Research Area Plant Genomics (2004–2007)

ERA-Sage, European Research Area on Societal Aspects of Genomics (2005–2010)

HERA, Humanities in the European Research Area (2005–2009)

MarinERA, National and regional marine RTD activities in Europe (2004–2008)

Matera, Material Science and Engineering in Europe (2005–2009)

NanoSci-ERA, NanoScience in the European Research Area (2005–2008)

PathoGenoMics, Trans-European cooperation and coordination of genome sequencing functional genomics of human-pathogenic microorganisms (2004–2009)

ERASysBio, Towards a European Research Area for Systems Biology (2006–2009)

WoodWisdom-Net, Networking and Integration of National Programmes in the Area of Wood Material Science (2004–2007)

ERA-NETit

Tieteenharjoittajan korkein tunnustus

Tasavallan presidentti myöntää Suomen Akatemian esityksestä akateemikon arvonimen erittäin ansioituneelle kotimaiselle ja ulkomaiselle tieteenharjoittajalle. Akateemikon arvonimi voi olla samanaikaisesti enintään kahdella-toista kotimaisella tieteenharjoit-tajalla. Ulkomaisten akateemikon arvonimen haltijoiden määrää ei ole rajoitettu.

Akateemikon arvonimetSuomalaiset tieteen akateemikon arvonimen haltijat

Erik AllardtAlbert de la Chapelle Nils Erik EnkvistOlavi GranöPekka JauhoEino JutikkalaTeuvo KohonenOlli LehtoJorma K. MiettinenPirjo Mäkelä

Arto SalomaaPäiviö Tommila

Ulkomaiset tieteen akateemikon arvonimen haltijat

Sir Arnold Burgen, Iso-BritanniaAlfred W. Crosby, USAJared M. Diamond, USAL. D. Faddejev, Venäjä Hans Fromm, SaksaBengt Hultqvist, RuotsiLeon Lederman, USA

G.I. Martshuk, VenäjäSanjit K. Mitra, USAMartha Nussbaum, USABirgitta Odén, RuotsiRichard Peto, Iso-BritanniaLennart Philipson, USADarwin J. Prockop, USAStig Strömholm, RuotsiRichard Villems, Viro

Muuttuva Venäjä (2004–2007)

Proaktiivinen tietotekniikka PROACT (2002–2005)

Puun materiaalitieteen tutkimusohjelma (2003–2006)*

Sosiaalinen pääoma ja luottamusverkostot SOCA (2004–2007)

Tutkimusohjelmat vuonna 2005Systeemibiologia ja bioinformatiikka SYSBIO (2004–2007)

Teollinen muotoilu -tutkimusohjelma (2004–2007)*

Terveydenhuoltotutkimus TERTTU (2004–2007)

Tietotekniikan soveltaminen kone-, rakennus- ja automaatio-tekniikkaan KITARA (2005–2008)

Tulevaisuuden elektroniikka TULE (2004–2007)

Ympäristö ja oikeus (2005–2008)

* Akatemia osallistui tutkimus oh jel-miin suunnattujen hakujen kautta.

Itämeri BIREME (2003–2005)

Life as Learning LEARN (2002–2006)

Mikrobit ja ihminen MICMAN (2002–2006)

Muuntogeenisten organismien ympäristö-, yhteiskunta- ja terveysvaikutukset ESGEMO (2004–2007)

40

Akademins forskningsfinansiering

År 2005 fi nansierade Finlands Akademi fi nländsk grundforskning med 218,7 miljoner euro. Året innan var beloppet 208 miljoner euro.

Största delen (40,8 milj. euro eller 19 procent) av fi nansieringen bestod av allmän forskningsfi nansier-ing. Forskarutbildningens andel var 17 procent, det internationella samarbetets 13 procent och forsk-ningsprogrammens 8 procent. Spetsforskningsenhet-erna fi nansierades med 27,9 miljoner euro (13 pro-cent). Också tjänsterna som akademiprofessor och akademiforskare är sätt att stödja högklassig fi nländsk forskning. År 2005 fi nansierade Akademin 286 dylika tjänster.

77 procent av fi nansieringen gick som bidrag till forskningsprojekt, forskningsprogram och spetsforsk-ningsenheter vid universitet. Anslutnings- och med-lemsavgifterna till internationella organisationer växte år 2005. Detta berodde huvudsakligen på att Akade-min anslöt sig till Europas södra observatorium (European Southern Observatory, ESO).

År 2005 fi ck Akademin 5 964 ansökningar om fi nansiering. Summan av de ansökta beloppen uppgick till 1,2 miljarder euro, mot 930 miljoner året innan. Konkurrensen om projektfi nansieringen har blivit allt hårdare. I fråga om t.ex. forskningsbidragen kunde bara 17 procent av ansökningarna bifallas, och summ-an av de beviljade beloppen var bara omkring en tion-dedel av de ansökta beloppen.

Finansieringsbesluten bygger på en bedömning av ansökningshandlingarnas vetenskapliga förtjänster. Bedömningen görs av inhemska och utländska expert-er. Under redovisningsåret anlitade Akademin 1 012 experter. 77 procent av dem var utländska.

Svensk resuméFinlands akademi som forskningsfi nansiär 2005

Finland satsar på forskning

År 2005 fi nansierade staten forsknings- och utveck-lingsverksamhet med 1,6 miljarder euro. Det var en ökning med 56 miljoner från året innan. Nominellt steg forskningsfi nansieringen med 3,6 procent, reellt med en procent. Forskningsutgifternas andel av stat-ens sammanlagda utgifter var densamma som året innan, 4,5 procent.

Den största ökningen, 24 miljoner euro, skedde inom undervisningsministeriets förvaltningsområde. De andelar som tillföll Finlands Akademi och Teknologi ska utvecklingscentralen Tekes, som är un-derställd handels- och industriministeriet och som också delar ut konkurrensutsatt forskningsfi nansier-ing, förblev dock oförändrade år 2005.

Sammanlagt satsades närmare 5,3 miljarder euro på forskning och utveckling i Finland 2004. Ökningen år 2005 beräknas ha varit blygsam, och FoU-utgifter-nas andel av bruttonationalprodukten tycktes ligga på föregående års nivå, 3,5 procent.

I internationell jämförelse ligger FoU-utgifternas BNP-andel i Finland alltjämt på toppnivå. Bara Israel och Sverige ligger före Finland.

Nya internationella öppningar

År 2005 hade Akademin samarbetsavtal med 42 olika samarbetsorganisationer i 26 länder. Av dessa avtal har fyra ingåtts med nya samarbetspartners. Dessa är: Department of Science and Technology (DST) och Department of Biotechnology (DBT) i Indien, huma-nistiska vetenskapsfonden i Ryssland (RFH) samt In-stitute of Neuroscience, Mental Health and Addiction (INMHA) i Kanada.

Satsningen på forskning och utveckling i vissa OECD-länder (FoU-utgifternas andel av BNP)

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

99 00 01 03 05*

%

02 04

Källa: OECD och Statistikcentralen

Finlands Akademis finansieringsbeslut enligt finansieringsform 2005

Forskningsprojektoch annat stöd

37 % 82,4 milj. euro

Forskartjänster12 % 25,6 milj. euro

Internationellt samarbete*13 % 28,9 milj. euro

Forskarutbildning17 % 36,8 milj. euro

Forskningsprogram8 % 17,1 milj. euro

Program för spets-forskningsenheter

13 % 27,9 milj. euro

Sammanlagt 218,7 miljoner euro

* inkl. internationella organisationers medlemsavgifter

* Uppskattning

41

Särskilt aktivt var samarbetet med de indiska, kin esiska och ryska organisationerna. Med de ind-iska fi nansierinsorganisationerna undertecknades ramavtal, och också ett första gemensamt seminari-um ordnades. Samarbetet fortsätter 2006.

Också med ryska RFH undertecknade Akade-min ett ramavtal, varefter ett samarbete inom tre forskningsprogram kom i gång. Dessutom inledde Akademin ett trepartssamarbete med ryssarna inom forskningsprogrammet för beroendefrågor. I sam-arbetet deltar förutom Finlands Akademi och RFH Rysslands grundforskningsfond. Trepartssamarbete inleddes också inom forskningsprogrammet NEURO, där både kinesiska National Natural Science Foun-dation of China (NSFC) och kanadensiska INMHA deltar. Just de bilaterala av talen har visat sig bilda en stabil grund för internationellt samarbete inom forskningsprogram.

Akademin förnyade sina samarbetsavtal med fem organisationer: Iranska islamiska republikens vetenskapsakademi, japanska National Institute of Science and Technology Policy (NISTEP), Ryss-lands grundforskningsfond, Slovakiens vetenskaps-akademi samt Tjeckiens vetenskapsakademi.

Det aktiva samarbete som Finlands Akademi haft med japanska Society for the Promotion of Science (JSPS) fortsatte under redovisningsåret. Ut-gående från det år 2004 förnyade bilaterala avtalet beslöt avtalsparterna om de första projekten inom det s.k. core-programmet. Dessutom ordnade man ett fi nsk-japanskt nanovetenskapligt seminarium i Japan. En fi nländsk delegation inom regenerativ med icin besökte högklassiga japanska universitet och forskningsinstitut på detta område.

Inom Akademins och JSPS:s gemensamma core-program beslöt man att fi nansiera två fi nsk-japanska samprojekt under två års tid. Core-prog-rammet tar sikte på att främja långsiktigt och system-atiskt fi nsk-japanskt forskningssamarbete och forsk-armobilitet samt att i detta syfte ordna vetenskap-liga konferenser. Inom det andra bilaterala core-programmet ordnades en utlysning på hösten 2005. Beslut om fi nansiering fattas på våren 2006.

I samband med beredningen av Akademins na-novetenskapliga program sonderades möjligheterna till samfi nansierade forskningsprojekt med JSPS.

Också Akademins samarbete med Chinese Academy of Social Sciences (CASS) intensifi erades under redovisningsåret.

Forskningsprogram som grund för samarbete

År 2005 hade Akademin fjorton pågående forsk-ningsprogram. Två nya program var under bered-ning: Affärskunnande (LIIKE2) och Neuroveten-skapliga forskningsprogrammet (NEURO). Forsk-ningsprogrammet Datatekniska lösningar inom ma-skin-, byggnads- och automationsteknik (KITARA) påbörjades.

Akademins styrelse fattade beslut om fi nansier-ing av fem forskningsprogram.

Akademins styrelse utsåg 23 enheter inom det nationella programmet för spetsforskningsenheter 2006–2011. Av dem är sju helt nya, medan sexton är enheter som fi nansierades redan inom det första programmet för spetsforskningsenheter 2000–2005 och som nu väsenligt har förnyat sina forsknings-planer och sitt arbete.

Finlands Akademis finansieringsbeslut enligt institution 2005

Andra institutioner2 % 4,4 milj. euro

Universitet ochuniversitets-

sjukhus 77,2 %168,9 milj. euro

Andra länder13 %28,5 milj. euro

Forsknings-institut 7,8 %16,9 milj. euro

97 98 99 00 01 02 03 04 05

Forskningsrådet förnaturvetenskap och teknik

Forskningsrådet förbiovetenskap och miljö

Forskningsrådet för hälsa

Forskningsrådet förkultur och samhälle

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

Finlands Akademis forskningsfinansiering enligt forskningsråd 1997–2005 (1 000 euro)

42

Sammanlagt deltog 143 enheter i utlysningens första steg 2004. Av dem gick 53 vidare till andra steg-et på basis av internationella vetenskapliga expertut-låtanden och Akademins forskningspolitiska val. I det andra steget gjorde de internationella experterna be-dömningar av ansökningarna och besökte de olika en-heterna.

Under perioden 2006–2008 fi nansierar Akademin det tredje nationella programmet för spetsforsknings-enheter (2006–2011) med 28,6 miljoner euro. Tekes deltar i fi nansieringen med 2,0 miljoner och Nokia Abp med 300 000 euro.

De sexton enheter som ingår i det andra nation-ella programmet (2002–2007) fortsatte under redovis-ningsåret sitt arbete. Finansieringsperioden för de 26 enheter med stödorganisationer som ingick i det för-sta programmet avslutades under redovisningsåret. Beredningen av utvärderingen av det första pro-grammet kom i gång, och utvärderingen sker 2008 i samband med utvärderingen av spetsforsknings-programmet 2002–2007.

År 2005 påbörjades det tredje nordiska program-met för spetsforskningsenheter för åren 2005–2010. Till programmet, som genomförs inom kultur- och samhällsforskning, godkändes fyra forskarnätverk med forskargrupper och forskare från minst tre nord-iska länder. Samtliga nordiska spetsforskningsenheter hade också fi nländska medlemmar. Programmet fi n-ansieras av de nordiska forskningsråden (NOS-HS) och NordForsk.

I det nordiska spetsenhetsprogrammet för glob-ala förändringar (2003–2007) gjordes en mellanutvärd-ering 2005. Programmet fi nansieras av de nordiska forskningsråden för naturvetenskap, miljövetenskap och teknik (NOS-N) och NordForsk. Både de fyra spetsforskningsenheter som fi nansieras inom pro-grammet och själva konceptet för det nordiska spets-enhetsprogrammet fi ck mycket positiv respons från programmets internationella vetenskapliga stödgrupp. Efter mellanutvärderingen fattades beslut om fi nansi-eringen av spetsforskningsenheterna under de två sista åren. En av enheterna har en fi nländsk koordinator och i två andra medverkar fi nländska forskargrupper.

Inom det nordiska molekylärmedicinska spets-forskningsprogrammet (2004–2009), som fi nansieras av de nordiska forskningsråden för hälsa (NOS-M) och NordForsk, fortsatte forskningsenheterna under redovisningsåret sitt arbete och inledde sina forskar-utbildningsprogram. Inom programmet fi nansieras tre enheter, varav en koordineras av en fi nländare. Också i de två andra ingår fi nländska forskargrupper.

Forskningens effektfullhet

Av de utredningar som Akademin gjort kan man sluta sig till att den fi nländska forskningen har blivit veten-skapligt effektfullare. Finländska forskare publiceras allt oftare i högklassiga internationella publikationer, och de fi nländska publikationerna spelar en allt vikt-igare roll för utvecklingen inom sina respektive forsk-ningsområden.

I samband med att Akademin fattar sina fi nansi-eringsbeslut gör den också ständiga bedömningar av forskningens vetenskapliga och samhälleliga effekt-fullhet. Dessutom har Akademin inlett en särskild projekthelhet, SIGHT 2006, där man kommer att be-döma dels effekterna av Akademins forskningsfi nan-siering, dels vetenskapens tillstånd, nivå och framtid i Finland.

Akademin beställde också ett projekt, Methods for Evaluating the Impact of Basic Research Funding: An Analysis of Recent International Evaluation Activ-ity, där man granskade utvärderingsmetoderna inom 99 internationella organisationer för fi nansiering av grundforskning och 23 forskningsinstitut samt gjorde en bedömning av hur dessa metoder kan användas i Finland. Också de vetenskapliga forskningsråden gjorde utvärderingar av vilken effekt deras forsknings-fi nansiering har haft. Projektrapporten och utvärder-ingarna publiceras 2006.

Som ett led i SIGHT 2006 skall man med biblio-metriska metoder jämföra den fi nländska vetenskap-ens framgång och vetenskapliga effektfullhet med 30 OECD-länders. Dessutom jämförs enskilda forsk-ningsgrenar och forskningsinstitut.

Finlands Akademis fi nansieringssystem omfattar både utvärdering och beslutsfattande. Utvärderingar-na av forskningsprogrammen ger viktiga kunskaper och instrument som kan användas i den fortsatta ut-vecklingen av forskningen och forskningspolitiken. År 2005 slutfördes de internationella utvärderingarna av tre forskningsprogram.

Under redovisningsåret påbörjade Finlands Aka-demi i samarbete med Tekes arbetet på den första fi n-ländska forsknings- och teknologipolitiska prognos-en. Projektet, som går under namnet FinnSight 2015, skall kartlägga förändringarna i omvärlden, analysera vilka utmaningar forsknings- och innovationsverk-samheten står inför samt utröna vilka de viktigaste kompetensområdena är med tanke på vetenskapens, teknologins och näringslivets utveckling i Finland. Expertarbetet inom FinnSight 2015 sker i tio paneler. Resultaten publiceras 2006.

ISBN 951-715-577-8Julkaisija: Suomen Akatemian viestintä, 2006Taitto: GREY PROPaino: Libris, Helsinki 2006Valokuvat: Nina Dodd, Sami Helenius, Asta Karjalainen, Johnny Korkman, Arto Liiti, Kari Likonen, Jukka Muukkonen, Anders Norderman, Bo Strandén, Tapio Vanhatalo, Suomen Akatemian arkistoÖversättning: Markus SandbergLisätietoa: www.aka.fi

Vilhonvuorenkatu 6 • PL 99, 00501 HelsinkiPuhelin (09) 774 881 • Faksi (09) 7748 8299

www.aka.fi • keskus@aka.fi