7. keskiviikkona 13. helmikuuta 20082008.pdfptk 7/2008 vp 7. keskiviikkona 13. helmikuuta 2008 kello...

PTK 7/2008 vp

7. KESKIVIIKKONA 13. HELMIKUUTA 2008 kello 15

Päiväjärjestys

Ilmoituksia

Lähetekeskustelu

1) Hallituksen esitys valmiuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 2

Hallituksen esitys HE 3/2008 vp

Vaaleja

2) Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamentaarisenyleiskokouksen Suomen valtuuskunnan täydennysvaali ................ 2

Ulkopuolella päiväjärjestyksen

3) Stora Enso Oyj:n tehtaiden lopettaminen ja valtion omistajapoli-tiikka ............................................................................................... 3

Välikysymys VK 1/2008 vp

Vastaus ja keskustelu

Puhetta johti puhemies Sauli Niinistö.

Nimenhuuto

Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissaoleviksi seuraavat 26 edustajaa:

Claes Andersson /vasPekka Haavisto /vihrLeena Harkimo /kokHannakaisa Heikkinen /keskSusanna Huovinen /sdIlkka Kanerva /kok

Ulla Karvo /kokTimo Kaunisto /keskMatti Kauppila /vasLauri Kähkönen /sdPaula Lehtomäki /keskSuvi Lindén /kokVille Niinistö /vihrMats Nylund /rPentti Oinonen /psKirsi Ojansuu /vihrSirpa Paatero /sdMarkku Pakkanen /keskAntti Rantakangas /keskEero Reijonen /kesk

Keskiviikkona 13.2.20082 7/1

Tanja Saarela /keskArto Satonen /kokSatu Taiveaho /sdMirja Vehkaperä /keskPekka Vilkuna /keskTuula Väätäinen /sd

Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat9 edustajaa:

Ulla Karvo /kokSirpa Paatero /sdSatu Taiveaho /sdMarkku Pakkanen /keskMats Nylund /rTimo Kaunisto /keskArto Satonen /kokMirja Vehkaperä /keskPekka Vilkuna /kesk

Eduskuntatyöhön liittyvissä tehtävissä ole-vat edustajat

Merkittiin seuraavat ilmoitukset poissaolostatäysistunnosta eduskuntatyöhön liittyvän tehtä-vän vuoksi:

4.—13.2. edustajaTimo Kaunisto /kesk

5.—13.2. edustajaSirpa Paatero /sd

Sairauspoissaolot

Merkittiin seuraavat ilmoitukset poissaolostatäysistunnosta sairauden vuoksi:

13.2. edustajatLeena Harkimo /kokTanja Saarela /kesk

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuus-kunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohta-ja

Puhemies: Pohjoismaiden neuvoston Suomenvaltuuskunta on valinnut kokouksessaan12.2.2008 puheenjohtajakseen ed. Paavo Arhin-

mäen ja varapuheenjohtajakseen ed. Lyly Raja-lan.

PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT:

1) Hallituksen esitys valmiuslaiksi ja eräik-si siihen liittyviksi laeiksi

LähetekeskusteluHallituksen esitys HE 3/2008 vp

Puhemies: Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asialähetetään puolustusvaliokuntaan, jolle perustus-lakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto.

Asian käsittely keskeytettiin eilen pidetyssäistunnossa.

Keskustelussa on ed. Jacob Söderman ed. KariRajamäen kannattamana ehdottanut, että asiapannaan pöydälle tiistaina 19.2.2008 pidettä-vään täysistuntoon.

Lisäksi on ed. Tuulikki Ukkola ed. SannaLauslahden kannattamana ehdottanut, että asiapannaan pöydälle torstaina 14.2.2008 pidettä-vään täysistuntoon.

Selonteko hyväksyttiin.

Äänestyksessä pöydällepanosta eduskunta hy-väksyi ed. Tuulikki Ukkolan ehdotuksen äänin

jaa 98, ei 66; poissa 35. (Ään. 1)

Asia pantiin pöydälle torstaina 14.2. pidettävääntäysistuntoon.

2) Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjär-jestön parlamentaarisen yleiskokouksenSuomen valtuuskunnan täydennysvaali

Vaaleja

Puhemies: Totean, että vaali on yksimielinen jaettä eduskunta valitsee ehdokaslistan mukaisestiEuroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön par-lamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuus-kunnan varajäseneksi ed. Heidi Hautalan.

PTK 7/2008 vp7/3 3

Asia on loppuun käsitelty.

ULKOPUOLELLA PÄIVÄJÄRJESTYK-SEN ESITELTÄVÄT ASIAT:

3) Stora Enso Oyj:n tehtaiden lopettaminenja valtion omistajapolitiikka

Välikysymys VK 1/2008 vp

Puhemies: Ulkopuolella päiväjärjestyksen anne-taan nyt vastaus ed. Martti Korhosen ym. väliky-symykseen Stora Enso Oyj:n tehtaiden lopetta-misesta ja valtion omistajapolitiikasta.

Valtioneuvoston vastauksen jälkeen käydäänkeskustelu välikysymyksen johdosta. Keskuste-lun ensimmäisen puheenvuoron käyttää väliky-symyksen ensimmäinen allekirjoittaja ed. Kor-honen. Keskustelun nopeatahtisessa osuudessaryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään 10 mi-nuuttia ja sen jälkeen käytettävien puheenvuoro-jen enintään 5 minuuttia.

Kun keskustelu on päättynyt, esitän työjärjes-tyksen mukaisesti eduskunnan hyväksyttäväksiseuraavan päiväjärjestykseen siirtymisen sana-muodon: "Kuultuaan vastauksen eduskunta siir-tyy päiväjärjestykseen." Niiden, jotka eivät hy-väksy tällaista yksinkertaista päiväjärjestykseensiirtymistä, tulee jo keskustelun aikana tehdä eh-dotus perustellun päiväjärjestykseen siirtymisensanamuodoksi tai asian lähettämisestä valiokun-taan.

Valtioneuvoston vastaus välikysymykseen

1 Puolustusministeri Jyri Häkämies: Arvoi-sa puhemies! Oppositio on tehnyt välikysymyk-sen valtionyhtiöiden omistajapolitiikasta valtionosakkuusyhtiön Stora Enso Oyj:n tekemien tuo-tannon supistamispäätösten vuoksi.

Maailmantaloudessa palaset toisensa jälkeenmenevät uusiksi. Globalisaatiossa entisiä kehi-tysmaita muuttuu uusiksi taloudellisiksi ja poliit-tisiksi mahdeiksi. Moni kehittynyt maa sen si-jaan yrittää ymmärtää, miksi perinteikkäät teh-

taat häviävät entisen rautaesiripun taakse ja kau-kaisemmille markkinoille.

Globalisaatio ei pysähdy Suomen rajalle. Suo-messa ei laadita globalisaation pelisääntöjä. Sensijaan Suomi voi sopeutua. Itse asiassa se on ai-noa vaihtoehto. Hallituksen ja eduskunnan vel-vollisuus on kyetä selvittämään, mitä rakenne-muutos tarkoittaa, löytää keinovalikoima sopeu-tumiseen ja vaikuttaa kansainvälisiin pelisääntöi-hin. Yksittäisistä takaiskuista huolimatta maa-hamme on luotu tuhansittain uusia työpaikkoja jatyöttömien työnhakijoiden määrä on vähentynytnoin 28 000 hengellä viimeisen vuoden aikana.

Metsäteollisuus Euroopassa on kuitenkin ra-kennemuutoksessa. Suuret toimijat Pohjoismais-sa, kuten Norske Skog, UPM Kymmene, SCA,M-real ja Stora Enso, ovat vuorollaan ilmoitta-neet saneerauksista. Nämä toimet ovat supista-neet paperiteollisuuden suoria työpaikkoja noin8 000:lla parin viime vuoden kuluessa. Syy tä-hän saneeraustarpeeseen on valitettavan ilmei-nen: Suomessakin metsäteollisuuden yhteenlas-kettu kannattavuus 2000-luvulla on ollut hyvinvaatimaton, samaan aikaan kun monet muut pe-rinteiset teollisuudenalat ovat nauttineet hyvästäkasvusta. Heikon kannattavuuden ja kiristyneenkilpailun seurauksena erityisesti sellu- ja paperi-teollisuus on joutunut parantamaan tuotannon te-hokkuutta. Tämä on näkynyt työntekijämääränvähenemisenä 8 000:lla viimeisen kymmenenvuoden aikana.

Kolme suomalaista metsäyritystä kuuluu maa-ilman kymmenen suurimman joukkoon. Se onhämmästyttävä saavutus pieneltä kansakunnalta.Meidän tulee tehdä parhaamme pitääksemmemetsäyritystemme toimintaympäristön jatkossa-kin iskukykyisenä. Pankkikriisistä muistamme,miten yhden toimialan kriisi johti suomalaisenpankkitoiminnan laajamittaiseen ulosliputuk-seen. Sama ei saa tapahtua metsäteollisuudelle.

Ihmisten mieliä on hämmennetty tietoisestiosin populistisella ja sekavalla keskustelulla.Siksi on hyvä käydä perusteellisesti, reilusti jasuoraan eduskunnassa läpi niin periaate- kuinkäytännönkin tasolla, miten valtion omistajuustoimii ja miksi se on tärkeää koko kansakunnal-le. Vastaava keskustelu käytiin perusteellisestivaltionyhtiölain käsittelyn yhteydessä viime syk-synä, kahteen kertaan täällä täysistunnossa ja pe-rusteellisen valiokuntakäsittelyn kautta. Väite,ettei asioita ole käsitelty eduskunnassa, on siisvailla pohjaa. (Välihuutoja)

Keskiviikkona 13.2.20084 7/3/1

Arvoisa puhemies! Suomen valtio on ylivoi-maisesti suurin Helsingin pörssiin listattujen yh-tiöiden omistaja. Tämän salkun yhteenlaskettuarvo on nyt noin 25 miljardia euroa. Koko pörs-sin yhteenlasketusta arvosta valtion omistus-osuus on suunnilleen kymmenyksen luokkaa jayhtiöiden kotimaisesta omistuksesta arvioidenmukaan suunnilleen viidenneksen luokkaa. Val-tio on saanut kasvavassa määrin osinkotuloja yh-tiöistään, viime vuonna ennätykselliset 1,6 mil-jardia euroa.

Valtion osakeomistukset ovat osa kansallisva-rallisuuttamme. Omistajapolitiikan huomioarvoon siksi suuri. Se ei saa kuitenkaan tarkoittaa si-tä, että yhtiöiden omistajana valtion tulisi pouk-koilla päivänpoliittisten suhdanteiden mukaan.Päinvastoin valtion on omistajana huolehdittavasiitä, että omistajien toimenpiteillä luodaan poh-ja yhtiöiden pitkäjänteiselle kehittämiselle.

Valtiolla on strategisia omistuksia, kutenenemmistöomistukset energiayhtiöissä Fortu-missa ja Neste Oilissa, sekä finanssisijoituksiamonessa muussa suuryhtiössä, kuten Sammossa,Outokummussa, Rautaruukissa, TeliaSonerassaja Stora Ensossa. Yhteistä näille kaikille pörs-siyhtiöille on se, että yhtiöt toimivat avoimessakilpailutaloudessa. Niiden omistajakuntaan kuu-luu paitsi koti- ja ulkomaisia instituutiosijoittajiamyös runsas joukko kotimaisia yksityishenkilöi-tä osakesäästäjinä. Kaikissa finanssisijoitusyhti-öissä valtio on vähemmistöomistaja.

Yhtiöt on aikoinaan viety pörssiin niiden pää-omahuollon turvaamiseksi, mikä on ollut niilleelinehto muun muassa pääomien puuttuessa. Lis-tautuneet yritykset ovat järjestään pystyneet ke-hittymään huolimatta kovasta kansainvälisestäkilpailusta ja ovat kasvun kautta luoneet työtä jahyvinvointia. Taloudellisesti valtionyhtiöidenpörssiinmeno on koitunut valtion ja veronmaksa-jien hyväksi. Valtion osinkotulot ovat vuosiensaatossa kasvaneet roimasti, 70 miljoonasta eu-rosta vuonna 1994 nykytasolleen, eli kaksikym-menkertaistuneet, ja osakkeiden myynneistä onkertynyt myyntituloja. Tuloilla on voitu rahoit-taa ja pitää yllä kasvava osuus hyvinvointiyhteis-kunnastamme tukien siten koulu- ja terveyspal-veluita, vanhustenhuoltoa ja muita peruspalve-luita.

Yhtiöiden listautuminen on tarkoittanut sitä,että valtio on hyväksynyt oman roolinsa muuttu-neen. Yhtiökokouksia ei enää listautumisten jäl-keen pidetä vastuuministerin työhuoneessa, vaan

valtio on yksi osakkeenomistaja muiden joukos-sa. Listautumisten ja yritysjärjestelyjen yhtey-dessä valtio on sitoutunut toimimaan ennustetta-valla tavalla muita osakkeenomistajia kohtaan.

Eri hallitukset ovat linjanneet omistajapoli-tiikkaa neljästi, vuosina 1994, 1999, 2004 ja2007, saman sisältöisin periaattein. Kaikki mer-kittävät poliittiset puolueet — myös SDP ja va-semmistoliitto — ovat olleet eri hallituksissa näi-tä periaatteita laatimassa ja siunaamassa. (Edus-kunnasta: Ei pidä paikkaansa! — Hälinää) Tämäpitkäjänteinen lähes viisitoista vuotta kestänytlinja on merkinnyt sitä, että valtion osakkuusyh-tiöiden sidosryhmät — niin työntekijät, johto,hallitus, asiakkaat, tavarantoimittajat kuin koti-maiset ja ulkomaiset osakesäästäjät — ovat voi-neet luottaa Suomen valtioon lakeja ja pelisään-töjä kunnioittavana ja uskottavana omistajana.Yksikin poikkeama aikaisemmasta perimästä ro-muttaisi siksi viidentoista vuoden johdonmukai-sen työn, jolla valtionyhtiöitä on kehitetty.

Stora Enson muodostumisen aikana vuonna1998 Lipposen ensimmäinen hallitus linjasi sil-loisen kauppa- ja teollisuusministerin Antti Kal-liomäen sanoin: "Valtion osakeomistuksia jaomistajapolitiikkaa arvioidaan entistä koroste-tummin sijoittajanäkökulmasta. Sijoittajanäkö-kulmassa keskeinen tavoite on osakesijoituksenhyvä tuotto ja osakeomistuksen arvon nousu. Tä-hän tavoitteeseen pyritään myös Stora Enson yh-distymisellä." Näin siis vastuuministeri vuonna1998.

Nykyhallitus on omissa omistajapoliittisissaperiaatelinjauksissaan sitoutunut noudattamaanedellisten hallitusten perintöä ja vahvistanut sa-man sisältöiset omistajalinjaukset kesäkuussa2007. Kansallisvarallisuuden hoidossa jatkuusiis siten muuttumattomana pitkäjänteinen ja tu-loksia tuottava linja. (Ed. Gustafssonin välihuu-to)

Arvoisa puhemies! Monen nykyisen valtion-yhtiön tausta on elinkeinopoliittinen. Uusia yhti-öitä on vuosikymmeniä sitten perustettu valtiontoimesta, kun yksityistä ja ulkomaista pääomaaei ollut tarjolla toteuttamaan jotain yhteistä hy-vää tarkoittavaa päämäärää tai paikkaamaan il-meistä puutetta tuotantorakenteessamme.

Vuosikymmeniä sitten myös aluepoliittinentavoite saattoi olla merkittävä osasyy esimerkik-si yksittäisen tehtaan sijoittamiseen valtionyhtiö-joukossa. Stora Enson nyt omistama Kemijärventehdaskin pohjautui pitkälle tähän näkökulmaan.

PTK 7/2008 vp7/3/1 5

Tätä taustaa vasten on aivan ymmärrettävää, mi-ten katkerasti Itä-Lapissa nyt koetaan selluteh-taan lakkautus. (Ed. Tennilä: Mikä se teidän kan-ta oli siihen tehtaan lakkauttamiseen?) Tänä päi-vänä pörssiin listattu yhtiö toimii avoimessa kil-pailutaloudessa. Sille ei voi asettaa ylimääräisiäyhteiskunnallisia velvoitteita, jollei sille makse-ta siitä eri korvausta. Siksi pörssilistatulla yhtiöl-lä ei voi olla aluepoliittisia velvoitteita, ei varsin-kaan, jos yhtiökokonaisuuden syntymisen aikai-nen maan hallitus vuonna 1998 ei ole sitä muillekertonut.

Stora Enson aluepoliittinen rooli on olluteduskunnassa perinpohjaisesti esillä yhtiökoko-naisuuden muodostuessa vuonna 1998. Ed. Vä-hänäkki kantoi huolta siitä, ettei vanhanaikainenkehitysaluepolitiikka saisi vaikuttaa uuteen suur-yhtiöön, vaan sen tulisi antaa toimia selkeillä lii-ketaloudellisilla periaatteilla. VastauksessaanLipposen ensimmäinen hallitus vakuutti ministe-ri Kalliomäen sanoin: "Edellä esitetyn perusteel-la voidaan todeta, että valtionyhtiöiden rooli esi-merkiksi aluepolitiikan välineenä on muuttanutmuotoaan yhtiöiden muututtua normaalissa kil-pailuympäristössä toimiviksi yrityksiksi. Tämäkoskee myös Stora Enson yhdistymistä." Nyky-hallitus noudattaa tätä samaa linjaa. Mikään muuei olisi mahdollistakaan, koska Suomen valtionsaman sisältöiset omistajaperiaatelinjaukset vii-meiseltä viideltätoista vuodelta on eri yhtiöidenlistautumisissa ja myyntitilanteissa vahvistettuniin suomalaisille kuin ulkomaalaisille samallatavalla myös muiden yhtiöiden kohdalla.

Sen sijaan rakennemuutostilanteessa hallitustoimii elinkeino- ja rakennepoliittisin keinoin.Tätä tavoitetta tukee myös työ- ja elinkeinomi-nisteriön perustaminen, joka mahdollistaa palve-lujen saamisen yhden luukun alta.

Valitettavasti valtion osakkuusyhtiöt ovat jou-tuneet vähentämään henkilöstöään aikaisemmin-kin eikä Stora Enson lokakuinen päätös ole ainut-kertainen. Fortum, Metso, Rautaruukki, TeliaSo-nera, Outokumpu ja Stora Ensokin ovat tällävuosituhannella järjestelleet toimintojaan henki-löstövaikutuksin, siis vähentäen henkilöstöään,ilman vaatimusta valtion puuttumisesta. Se, mikätekee tämän kerran erilaiseksi, on oppositionpääpuolueiden irtautuminen — ilmeisen poliitti-sista syistä — yhdessä muodostetusta kansalli-sesta omistajuuslinjasta. (Välihuutoja)

Sen sijaan yksittäisissä osakejärjestelyissähallitus aikoo jatkossakin huomioida alue- ja

työllisyyspoliittisia vaikutuksia pelkkien talou-dellisten asioiden lisäksi, aivan kuten valtionyh-tiölain käsittelyn yhteydessä eduskunnassa kulu-neena syksynä todettiin. Viime vuonna toteutet-tu Kemira GrowHow’n myynti perustui osaltaanjuuri tähän, koska yhtiön myynnin norjalaiselleYaralle odotetaan antavan paremman mahdolli-suuden jo pitkään vireillä olleen Soklin kaivok-sen avautumiseen Itä-Lappiin.

Arvoisa puhemies! Kaikki edelliset hallituk-set ovat pörssilistautumisten jälkeen noudatta-neet selkeätä pelisääntöä, jonka mukaan pörssi-listatun yhtiön hallitus vastaa yhtiön liiketoimin-nallisista päätöksistä. Vuonna 2005 silloisen oi-keusministeri Johannes Koskisen johdolla val-misteltu ja eduskunnan sittemmin hyväksymäosakeyhtiölaki velvoittaa yksiselitteisesti sa-maan. Arvopaperimarkkinakäytäntö ei muutamahdollistaisikaan. Oikeuskansleri on vuonna2002 niin sanotussa Sonera-jutussa päätynyt joh-topäätökseen, jossa valtion puhevaltaa osakkeen-omistajana tulee käyttää yhtiökokouksessa. Val-tion omistajaohjauksen edustajat eivät siksi olesiunanneet Stora Enson tekemiä päätöksiä tuo-tannon supistamisesta lokakuussa etu- tai jälki-käteen, koska päätös ei kuulu yksittäisen osak-keenomistajan toimivaltaan. (Ed. Tennilä: Mitäte sanoitte Stora Enson johdolle kesällä?)

Tiettävästi maan edelliset hallitukset eivätmyöskään pelisääntöjä kunnioittaen ole yrittä-neet puuttua Stora Enson vuosien takaisiin mer-kittäviin päätöksiin, kuten menoon Pohjois-Amerikan markkinoille vuonna 2000, metsäva-rantojen siirtämiseen Tornator Oy:lle, jossa yh-tiö jatkaa vähemmistöomistajana, tai oman ener-giatuotantonsa myyntiin.

Suomen valtio on vähemmistöomistaja StoraEnsossa noin 12,3 prosentin omistusosuudella.Yhtiön omistuksesta noin kolme neljäsosaa onulkomaista, mutta yhtiön pääkonttori on edel-leen Suomessa ja se on jatkossakin merkittäväyhtiö Suomelle ja suomalaisille. Siksi sen menes-tyminen kansainvälisessä kilpailussa on tärkeääpaitsi valtiolle myös muille osakkeenomistajille.

Stora Enson lokakuun päätöksen jälkeen halli-tus on korostanut eri yhteyksissä jälkitoimien tär-keyttä yhtiölle. Sitoutunut ja aktiivinen osallistu-minen jälkitoimiin on irtisanomistilanteissa osoi-tus yhteiskuntavastuun kantamisesta.

Avointa ja ennakoivaa tiedottamista on yli-päätään syytä korostaa rakennemuutostilanteis-sa. Pelkkä sijoittajaviestintä ei riitä, vaan yhtiöi-


den tulisi kyetä oman etunsa nimissä kertomaanavoimesti omalle henkilökunnalleen ja myösmuulle yhteiskunnalle syistä, miksi rakennemuu-tostoimet ovat välttämättömiä, sekä myös osoit-tamaan suunnitelmat jälkitoimista. Pitkällä juok-sulla avoimuus ja ennakoitavuus toimivat kaikki-en eduksi, varsinkin kun näköpiirissä on uhkaosaavan työvoiman riittävyydestä.

Arvoisa puhemies! Jo hallituskauden alussahallitus toteutti edellisen hallituksen päättämänuudistuksen, jossa markkinaehtoisten yhtiöidentoimintaympäristön säätely ja omistajaohjauserotettiin toisistaan ja omistajaohjaus keskitet-tiin valtioneuvoston kanslian hallintaan. Tällätoimenpiteellä edistettiin hyvää hallintotapaaeriyttämällä omistajuus linjaministeriöiden sää-telystä. Viime syksynä hyväksyttiin eduskunnas-sa laajan keskustelun jälkeen uusi valtionyhtiöla-ki, joka oli myös hallitusohjelman tavoitteena.Hallitus on valmis kehittämään omistajaohjaustajatkossakin. Toimia, joilla tulevien sukupolvienperintöä voidaan vahvistaa, pitää totta kai harki-ta avoimesti.

Hallitus jakaa täysin Stora Enson lakkautus-päätöksen kohteeksi joutuneiden huolen tulevai-suudestaan ja on aktiivinen elinkeinopoliittisintoimin. Hallituksen selkeänä tavoitteena on siksilöytää mahdollisimman paljon uutta, korvaavaatyötä Itä-Lapin ja Kymenlaakson alueilla. Jo sa-mana päivänä, kun yhtiö ilmoitti aikeestaan su-pistaa tuotantoaan, hallitus teki suuruudeltaan 15miljoonan euron päätöksen rakennemuutosrahanohjaamisesta näille alueille. Kaikkiaan käytettä-vissä on yli 50 miljoonaa euroa rakennemuutos-paikkakunnille.

Yhteistoimintamenettelyjen päätyttyä ja lo-pullisten työpaikkojen vähentymismäärien to-dennuttua on työssä korvaavien työpaikkojenlöytämiseksi edistytty ripeästi. Kemijärvellä onsolmittu aiesopimus, joka turvaisi huomattavanosan menetetyistä työpaikoista eli noin sata työ-paikkaa. Kymenlaaksossa Haminan seudulla onpää saatu auki toisen noin sadan työpaikan tur-vaamiseksi. Tämä kaikki on saatu aikaan hyvinnopeasti.

Kemijärven tapauksessa valtioneuvosto ontehnyt periaatepäätöksen tukien myöntämisestäuudelle yritykselle, joka ryhtyy hyödyntämäänStora Ensolta vapautuvia tehdastiloja. Tämä yri-tys myös jatkaa Itä-Lapin puuvarojen hyödyntä-mistä. Kymenlaaksossa valtiolla on samanlainenvalmius nopeisiin ratkaisuihin elinkeinopoliittis-

ten hankkeiden osalta. Rakennemuutosryhmäseuraa aktiivisesti eri hankkeiden edistymistäniin alueellisten te-keskusten, Stora Enson kuinuusien yrittäjäkandidaattien kanssa.

Voikkaan tapauksen jälkihoito uusine työ-paikkoineen antaa aiheen optimismiin. Siitämyös opittiin se, että nopeus valtion toiminnassaon tärkeä onnistumisen edellytys. Kuluneet vii-kot positiivisine uutisineen ovat jo merkittävästiparantaneet onnistumisen mahdollisuuksia niinItä-Lapissa kuin Kymenlaaksossakin. Myös Per-loksen tapauksessa Joensuun seudulla on onnis-tuttu luomaan uusia, korvaavia työpaikkoja me-netettyjen tilalle. Uusien, korvaavien lisätyö-paikkojen luonti on jatkossakin hallituksen yk-köstavoite sekä Itä-Lapissa että Kymenlaaksos-sa. Alku näyttää jo lupaavalta, mutta työrauhaa jamyönteisyyttä uutta yritystoimintaa kohtaan tar-vitaan.

Arvoisa puhemies! Suomi on toistaiseksi ollutglobalisaatiossa voittaja. Suomalaiset yrityksetovat laajalla rintamalla kansainvälistyneet ja luo-neet siten työtä ja toimeentuloa. Globaalisen ra-kennemuutoksen kääntöpuolella on tehtaidensulkemisia ja jopa uhkia kokonaisten toimialo-jen siirtymisestä maastamme muualle. Suuri osaperinteisestä teollisuudestamme on hyötynyt glo-balisaatiosta, mutta metsäteollisuudessa uhatovat merkittäviä. Tätä uhkaa ei mitenkään lie-vennä kysymys Venäjän puutulleista ja sitä kaut-ta raaka-aineen saatavuus- ja hintataso-ongelma.Rakennejärjestelyjä voi siten olla edessä jatkos-sakin. Valitettavasti viime päivien uutiset vah-vistavat tämän näkemyksen.

Olemme kuitenkin selvinneet vaikeuksista en-nenkin. Kaikkien metsäalan toimijoiden edunmukaista on löytää ratkaisuja, joilla metsäteolli-suuden toimintaympäristöä parannetaan. Met-säklusterin tavoitteet lisätä innovaatioita teolli-suudessa ja nostaa puun jalostusarvoa ovat hyviäja kannatettavia. Olemme edelleen markkinajoh-tajia metsäteknologiassa, mikä antaa hyvän poh-jan tälle. Hallituksen asettama Ahon laajapohjai-nen työryhmä pohtii keinoja parantaa metsäteol-lisuuden toimintaympäristöä. Vain käärimällähihat yhdessä voimme voittaa uhat.

Omistajana valtio aikoo noudattaa jatkossa-kin edellisten hallitusten perintöä ja jatkaa pitkä-jänteistä omistajapolitiikkaa. Voidaan vain kuvi-tella, miten haitallinen vaikutus omistajapolitii-kan totaalisella linjanmuutoksella olisi valtionomistamille yhtiöille, pidemmän päälle myös nii-

PTK 7/2008 vp7/3/1 7

den työntekijöille, valtiolle itselleen ja tavallisil-le osakesäästäjille, jos valtion nähtäisiin muutta-van viimeisen viidentoista vuoden aikana hyväk-si havaittua toimintatapaa.

Arvoisa puhemies! On siten aivan väärin väit-tää, että hallitus olisi ollut toimettomana markki-navoimien armoilla. Hallitus tekee sen, mikä hal-lituksen vastuulle kuuluu, mutta on samalla ym-märtänyt oman toimintansa rajat. Toiminnanpohjana tulee yksittäisen toimialan rakennemuu-toksessakin olla tervejärkinen kuva siitä, mitenglobalisaatio muuttaa maailmaa ja miten yhdes-sä käännämme uhkat uusiksi työpaikoiksi. Halli-tus on valmis kaikkeen rakentavaan yhteistyö-hön tämän tavoitteen puolesta.

Puolustusministeri Häkämiehen esittämä valtio-neuvoston vastaus on ruotsinkielisenä näin kuu-luva:

Oppositionen har framfört en interpellationom ägarpolitiken i fråga om statsbolagen pågrund av att statens intressebolag Stora Enso Oyjhar beslutat att skära ner sin produktion.

Den ena biten efter den andra måste läggas omi världsekonomin. Inom globaliseringen för-vandlas tidigare utvecklingsländer till nya eko-nomiska och politiska makter. Många utveckla-de länder däremot försöker förstå varför fabrikermed långa traditioner försvinner bakom den tidi-gare järnridån och till marknaderna längst bort.

Globaliseringen stannar inte vid den finskagränsen. Det är inte vi i Finland som gör uppspelreglerna för globaliseringen. Däremot kan vianpassa oss — i själva verket har vi inget val. Detär regeringens och riksdagens skyldighet att kun-na ta reda på vad en omstrukturering innebär, atthitta på lämpliga sätt att anpassa sig och att på-verka de internationella spelreglerna. Trots en-staka bakslag har det skapats tusentals nya ar-betstillfällen i vårt land, och antalet arbetslösa ar-betssökande minskade med ungefär 28 000 i fjol.

Men det pågår en omstrukturering inom deneuropeiska skogsindustrin. Stora nordiska aktö-rer såsom Norske Skog, UPM Kymmene, SCA,M-Real och Stora Enso har i tur och ordningmeddelat om saneringar. Genom dessa åtgärderhar de direkta arbetstillfällena inom pappersindu-strin minskat med ungefär 8 000 under de två se-naste åren.

Orsaken till saneringsbehovet är beklagligtuppenbar: Även i Finland har skogsindustrins to-

tala lönsamhet varit mycket blygsam under2000-talet, samtidigt som tillväxten har varit godinom många andra traditionella industrigrenar.Till följd av den dåliga lönsamheten och den hår-dare konkurrensen har i synnerhet cellulosa- ochpappersindustrin varit tvungen att effektiviseraproduktionen. Detta har vi kunnat se som enminskning av antalet anställda med åttatusen un-der de tio senaste åren.

Tre finländska skogsföretag hör till de tiostörsta i världen. Det är en förbluffande presta-tion av en liten nation. Vi måste göra vårt bästaför att verksamhetsbetingelserna för våra skogs-företag ska vara gynnsamma också i fortsättning-en. Vi minns från bankkrisen hur en kris inom ensektor ledde till en omfattande utflaggning avden finländska bankverksamheten. Det får integå på samma sätt för skogsindustrin.

Genom en delvis populistisk och rörig debatthar man medvetet skapat förvirring. Därför är detbra att riksdagen grundligt, uppriktigt och rätt-framt, både på ett principiellt och på ett praktisktplan, går igenom hur statens ägande fungerar ochvarför det är så viktigt för hela folket. En liknan-de ingående debatt fördes i höstas i samband medbehandlingen av statsbolagslagen, två gånger iplenum och dessutom i en grundlig utskottsbe-handling. Påståendet att frågorna inte har be-handlats i riksdagen saknar således grund.

Finska staten är överlägset största ägare i debolag som är listade på Helsingforsbörsen. Detsammanlagda värdet på denna portfölj är just nuungefär 25 miljarder euro. Av det sammanlagdavärdet på hela börsen har statens ägarandel ståttför omkring en tiondel och av det inhemska ägan-det i bolagen för uppskattningsvis runt en femte-del. Staten har i allt högre grad fått vinstutdel-ning från sina bolag, i fjol så mycket som 1,6 mil-jarder euro.

Statens aktieinnehav är en del av vår national-förmögenhet, och därför väcker ägarpolitikenstor uppmärksamhet. Det får ändå inte betyda attstaten i egenskap av ägare i bolagen ska studsahit och dit i takt med de dagspolitiska konjunktu-rerna. Tvärtom, som ägare ska staten se till attmed de åtgärder som ägarna vidtar lägga grun-den för en långsiktig utveckling av bolagen.

Staten har strategiskt ägande, såsom majori-tetsägande i energibolagen Fortum och NesteOil, och finansiella investeringar i många andrastorbolag såsom Sampo, Outokumpu, Rau-taruukki, TeliaSonera och Stora Enso. Gemen-


samt för alla dessa börsbolag är att de verkar i enöppen konkurrensekonomi. Bland ägarna finnsinte bara institutionella placerare från Finlandoch från utlandet, utan också en stor skara fin-ländska privatpersoner som aktiesparar. I alla in-vesteringsbolag är staten minoritetsägare.

Man har en gång i tiden introducerat bolagenpå börsen för att trygga deras kapitalförsörjning.Detta har varit ett livsvillkor för dem i brist på an-nan kapitalisering. De börslistade företagen hargenomgående klarat av att utvecklas trots hårdinternationell konkurrens, och via tillväxt har deskapat arbete och välfärd.

Ur ett ekonomiskt perspektiv har statsbola-gens börsintroduktion gagnat staten och skatte-betalarna. Vinstutdelningen till staten har ökatrejält med åren, från 70 miljoner euro 1994 tillnuvarande nivå. Den har således tjugofaldigats,och försäljningen av aktier har gett inkomster.Med försäljningsinkomsterna har man kunnat fi-nansiera och upprätthålla en allt större del av vårtvälfärdssamhälle och på så sätt stödja skol- ochhälsovårdstjänster, äldreomsorg och annan bas-service.

I och med att företagen har introducerats påbörsen har staten accepterat att dess egen roll harförändrats. Efter börsintroduktionen hålls bo-lagsstämmorna inte längre på den ansvarige mi-nisterns arbetsrum, utan staten är en aktieägarebland andra. I samband med börsintroduktioner-na och omstruktureringarna i företagen har sta-ten förbundit sig att agera förutsägbart gentemotde övriga aktieägarna.

Regeringarna har fyra gånger dragit upp rikt-linjer för sin ägarpolitik, 1994, 1999, 2004 och2007. Principerna har i sak varit desamma. Allabetydande politiska partier — också Sdp ochVänsterförbundet — har suttit med i någon av re-geringarna och utformat och välsignat dessaprinciper.

Denna långsiktiga linje, som man har följt inärmare 15 år, har också inneburit att intresse-grupper med anknytning till statens intressebo-lag — anställda, ledning, styrelse, kunder, varu-leverantörer och finländska och utländska aktie-sparare — har kunnat lita på att finska staten ären trovärdig ägare som respekterar lagar ochspelregler. Ett enda avsteg från den tidigare kuty-men skulle därför rasera 15 år av konsekvent ar-bete för att utveckla statsbolagen.

När Stora Enso bildades 1998 drog Lipponensförsta regering upp följande riktlinjer, med dåva-

rande handels- och industriministern Antti Kal-liomäkis ord: "Placeraraspekten framhävs allt-mer när man bedömer statens aktieinnehav ochden ägarpolitik staten bedriver. Ett ur placerar-synvinkel viktigt mål är att aktieinnehavet gerbra avkastning och att aktieinnehavets värde sti-ger. Detta mål eftersträvas även genom samman-slagningen av Stora och Enso." Det här sade an-svarige ministern 1998.

Den sittande regeringen har i sina egna riktlin-jer för de ägarpolitiska principerna förbundit sigatt fortsätta på den förra regeringens väg, och ijuni 2007 slog den fast i sak likadana riktlinjerför ägarpolitiken. Den långsiktiga linjen fortsät-ter således oförändrad och effektiv när det gälleratt ta hand om vår nationalegendom.

Många av de nuvarande statsbolagen har ennäringspolitisk bakgrund. För flera årtionden se-dan, när inget privat eller utländskt kapital fannsatt tillgå, bildade staten nya bolag som skulle ar-beta för ett allmännyttigt mål eller fylla en up-penbar lucka i vår produktionsstruktur.

För flera årtionden sedan kunde också ett regi-onalpolitiskt mål vara en viktig bidragande orsakexempelvis till placeringen av en viss fabrik igruppen av statsbolag. Den fabrik i Kemijärvisom nu ägs av Stora Enso var i hög grad ett resul-tat av sådant tänkande. Mot denna bakgrund ärdet helt förståeligt att man i östra Lappland är bit-ter över att cellulosafabriken läggs ner.

I dag verkar börsnoterade bolag i en öppenkonkurrensekonomi. Det går inte att ställa någrasamhälleliga tilläggskrav på dem, om de inte fåren särskild ersättning för det. Därför kan ett börs-noterat bolag inte ha några regionalpolitiska för-pliktelser, i synnerhet inte om den regering somsatt vid makten när bolaget bildades genom fusi-on 1998 inte har underrättat någon annan omdessa förpliktelser.

Stora Ensos regionalpolitiska roll behandla-des grundligt i riksdagen när bolaget bildades1998. Riksdagsledamoten Vähänäkki ville för-säkra sig om att den föråldrade utvecklingsområ-despolitiken inte skulle få påverka det nya stor-bolaget, utan att bolaget skulle få verka enligtrent företagsekonomiska principer. I sitt svar påspörsmålet försäkrade Lipponens första reger-ing, med minister Kalliomäkis ord: "Med stöd avvad som anförts ovan kan man konstatera attstatsbolagens roll t.ex. som ett regionalpolitisktinstrument har förändrats i och med att bolagenomvandlats till företag som opererar i en normal

PTK 7/2008 vp7/3/1 9

konkurrenssituation. Detta gäller även samman-slagningen av Stora och Enso."

Den sittande regeringen följer samma linje.Inget annat vore ens möjligt, eftersom finska sta-tens riktlinjer för de ägarpolitiska principerna un-der de senaste 15 åren vid börsintroduktion ochförsäljning av olika bolag har bekräftats med det-ta samma innehåll för såväl finländare som utlän-ningar på samma sätt också i fråga om andra bo-lag. Däremot tar regeringen till närings- ochstrukturpolitiska åtgärder vid omstruktureringar.Detta mål stöds också genom inrättandet av ar-bets- och näringsministeriet, vilket gör det möj-ligt att få olika slag av tjänster på ett och sammaställe.

Statens intressebolag har tyvärr varit tvungnaatt minska sin personal också tidigare och StoraEnsos beslut i oktober var ingen unik företeelse.Fortum, Metso, Rautaruukki, Telia Sonera, Out-okumpu och även Stora Enso har under 2000-ta-let omstrukturerat sin verksamhet med konse-kvenser för de anställda utan att någon har krävtatt staten ska ingripa. Det som gör situationen an-norlunda den här gången är att huvudpartierna ioppositionen — av uppenbart politiska orsaker— tar avstånd från den linje som man gemen-samt har gått in för när det gäller det nationellaägandet.

När det gäller enskilda aktiearrangemang harregeringen också i framtiden för avsikt att förut-om rent ekonomiska aspekter också beakta de re-gionala och sysselsättningspolitiska verkningar-na. Detta konstaterades ju på hösten i sambandmed behandlingen av statsbolagslagen. Försälj-ningen av Kemira GrowHow i fjol baserade sigdelvis på just detta, eftersom man förväntar sigatt försäljningen av företaget till norska Yarakommer att öka chanserna att realisera ett pro-jekt som redan länge varit under arbete, nämli-gen att öppna den planerade gruvan i Sokli i öst-ra Lappland.

Alla tidigare regeringar har efter det att ett bo-lag introducerats på börsen följt klara spelreglersom säger att styrelsen för ett börsnoterat bolagansvarar för bolagets affärsmässiga beslut. Denaktiebolagslag som bereddes 2005 under ledningav dåvarande justitieministern Koskinen och somriksdagen sedermera godkände omfattar sammaentydiga förpliktelse. Något annat skulle inte ensvara möjligt enligt praxis på värdepappersmark-naden. Justitiekanslerns slutsats år 2002 i den s.k.

Sonera-affären var att statens yttranderätt somdelägare ska utnyttjas vid bolagsstämman.

Sålunda har företrädarna för statens ägarstyr-ning inte vare sig i för- eller efterhand sanktione-rat Stora Ensos beslut i oktober om nedskärningav produktionen, eftersom enskilda aktieägareinte har befogenheter att ingripa i ett sådant be-slut.

Veterligen har inte heller landets tidigare re-geringar, eftersom de respekterat spelreglerna,försökt ingripa i Stora Ensos mer omfattande be-slut under tidigare år, exempelvis när bolagetgick in på den nordamerikanska marknaden år2000, eller när det flyttade över sina skogsreser-ver på Tornator Oy där bolaget fortsätter att varaminoritetsägare eller vid bolagets försäljning avsin egen energiproduktion.

Finska staten är med ett innehav på cirka 12,3procent minoritetsägare i Stora Enso. Cirka trefjärdedelar av bolagets aktier är i utländsk ägo,men bolagets huvudkontor finns fortfarande iFinland och Stora Enso kommer fortsättningsvisatt vara ett viktigt bolag för Finland. Att bolagethar framgång i den internationella konkurrensenär därför viktigt för både staten och de övriga ak-tieägarna, men också ur nationalekonomisk syn-vinkel.

Efter Stora Ensos beslut i oktober har reger-ingen i olika sammanhang betonat vikten av attbolaget satsar på eftervård. Ett engagerat och ak-tivt deltagande i eftervården i en uppsägningssi-tuation visar att man bär sitt samhälleliga ansvar.

Det är överhuvudtaget skäl att betona viktenav öppen och framförhållande information i sam-band med omstruktureringar. Det räcker inte medatt investerarna underrättas. Det är i bolagenseget intresse att öppet informera sin egen perso-nal och också det övriga samhället om orsakernatill att en omstrukturering är nödvändig, och ock-så att visa att det finns planer beträffande efter-vården. I det långa loppet gagnar öppenhet ochframförhållning alla parter, i synnerhet som vi iframtiden hotas av brist på kompetent arbets-kraft.

Redan i början av regeringsperioden genom-förde regeringen en reform som den föregåenderegeringen beslutat om där regleringen av verk-samhetsmiljön i fråga om de bolag som bedriververksamhet på marknadsvillkor avskildes frånägarstyrningen, vars förvaltning koncentreradestill statsrådets kansli. Åtgärden främjade god för-valtningssed genom att ägandet på så sätt avskil-


des från sektorministeriernas lagstiftningsupp-gifter.

Riksdagen godkände förra hösten efter en breddebatt en ny statsbolagslag som också ingick imålen enligt regeringsprogrammet.

Regeringen är beredd att också i fortsättning-en utveckla ägarstyrningen. Åtgärder som kan bi-dra till att stärka kommande generationers arvmåste givetvis tas till öppet övervägande.

Regeringen har fullständig förståelse för denoro inför framtiden som de som drabbades avStora Ensos nedskärningsbeslut känner och kom-mer att vidta näringspolitiska åtgärder. Regering-en har därför uppställt ett klart mål om att få framså många nya ersättande arbetstillfällen sommöjligt i östra Lappland och områdena runtKymmenedalen. Redan samma dag som bolagetmeddelade att det hade för avsikt att skära ned sinproduktion beslutade regeringen att anvisa peng-ar för omstrukturering till ett belopp av 15 miljo-ner euro till just dessa områden. Totalt står merän 50 miljoner euro till förfogande för de ortersom drabbas av omstrukturering.

När nu samarbetsförfarandena avslutats ochdet slutliga antalet förlorade arbetstillfällen stårklart framskrider arbetet med att ta fram ersättan-de arbetstillfällen i rask takt. I Kemijärvi har manundertecknat en avsiktsförklaring genom vilkenen stor andel av de förlorade arbetstillfällena,d.v.s. cirka 100 arbetstillfällen, kan ersättas. IKymmenedalen har man öppnat möjligheter attsäkerställa ytterligare cirka 100 arbetstillfällen.Allt detta har man utverkat på mycket kort tid.

När det gäller Kemijärvi har statsrådet fattatett principbeslut om beviljande av stöd till ettnytt företag som börjar utnyttja de fabriksutrym-men som blir lediga efter Stora Enso. Samma fö-retag fortsätter också att utnyttja östra Lapplandsvirkesreserver. I Kymmenedalen har staten lik-nande beredskap att nå snabba lösningar i frågaom livskraftiga projekt. En arbetsgrupp för om-strukturering följer tillsammans med de regiona-la TE-centralerna, Stora Enso och de nya poten-tiella företagarna aktivt med hur de olika projek-ten framskrider.

Eftervården i fallet Voikkaa, som lett till nyaarbetstillfällen, ger anledning till optimism. AvVoikkaa lärde vi oss också att snabba åtgärderfrån statens sida är en viktig förutsättning för ettlyckat resultat. De gångna veckorna har bjudit påmånga goda nyheter och har redan i betydande

grad ökat chanserna för goda resultat både i östraLappland och i Kymmenedalen.

Också när det gäller Perlos har man i Joensu-utrakten lyckats skapa nya arbetstillfällen somersätter dem som gick förlorade.

Regeringens prioritetsmål i såväl östra Lapp-land som Kymmenedalen är också framöver attskapa nya, ersättande arbetstillfällen. Början serredan lovande ut, men det krävs arbetsro och enpositiv inställning till ny företagsverksamhet.

Finland har hittills hört till dem som har vun-nit på globaliseringen. Finländska företag har in-ternationaliserats på bred front och därmed ska-pat arbete och utkomst.

Den globala strukturförändringens avigsida äratt fabriker läggs ned och att det rentav finns faraför att hela branscher flyttas ut bortom landetsgränser.

En stor del av vår traditionella industri har haftnytta av globaliseringen, men skogsindustrin stårinför betydande hot. Detta hot mildras knappastav frågan om ryska virkestullar och det därmedsammanhängande problemet med tillgången påråvaror och deras prisnivå. Vi kan alltså förväntaoss strukturarrangemang också i framtiden. Ty-värr stärker de senaste dagarnas nyheter dennauppfattning.

Vi har klarat av svåra tider också tidigare. Allaskogsbranschens aktörer vinner på att vi finnerlösningar som bidrar till en bättre verksamhets-miljö för skogsindustrin. Skogsklustrets mål attöka innovationerna inom industrin och höja vir-kets förädlingsvärde är bra. Vi är fortfarandemarknadsledare inom skogsteknologi, vilket geren god grund för fortsatt utveckling. Den arbets-grupp på bred bas under Ahos ledning som reger-ingen har tillsatt kommer att dryfta metoder förhur skogsindustrins omvärld ska kunna förbätt-ras. Bara genom att gemensamt kavla upp ärmar-na kan vi övervinna hoten.

Som ägare kommer staten också framöver attförvalta tidigare regeringars arv och fortsätta sinlångsiktiga ägarpolitik. Man kan bara föreställasig de negativa effekterna av en total helomvänd-ning i fråga om riktlinjerna på de statsägda bola-gen, och på sikt också på de anställda, staten självoch på vanliga aktiesparare, om staten skulle gåoch ändra på ett förfaringssätt som under de se-naste 15 åren visat sig fungera bra.

Därmed är det helt fel att påstå att regeringenskulle ha varit passiv och låtit marknadskrafter-na styra. Regeringen gör det som regeringen an-

PTK 7/2008 vp7/3/2 11

svarar för, men har samtidigt insett var gränsernaför dess verksamhet går. Regeringens verksam-het ska, också när en enskild bransch genomgåromstruktureringar, basera sig på en verklighets-förankrad bild av hur globaliseringen förändrarvärlden och hur vi tillsammans kan omvandla ho-ten till nya arbetstillfällen. Regeringen är redoför alla slag av konstruktivt samarbete för att nådetta mål.

Keskustelu välikysymyksen johdosta

2 Martti Korhonen /vas: Arvoisa herra puhe-mies! Stora Enson ilmoitus lähes 1 000 henkilönjoukkoirtisanomisista on sen kohteeksi joutuneil-le ihmisille raju muutos heidän elämäänsä. Työnloppuminen merkitsee monelle rankkaa muutos-ta: jääminen omalle paikkakunnalle voi alentaatuloja paljonkin, ja muutto muualle taas ei olehelppoa, sillä se merkitsee ystävien ja elämänpii-rin jättämistä.

Suurten teollisuuslaitosten sulkeminen on ras-kas isku myös ympäröivälle yhteisölle ja kokoseutukunnalle. Liikeyritysten asiakkaat vähene-vät, kuntien tulopohjat romahtavat, ja kiinteistö-jen hinnat alenevat. Muutoksen tekee monin ver-roin vaikeammaksi se, että Stora Enso aikoo to-teuttaa tehtaiden sulkemiset ja joukkoirtisanomi-set todella nopealla aikataululla.

Pyynnöistä ja vetoomuksista huolimatta yhti-ön päätös on ollut järkkymätön. EsimerkiksiSumman henkilöstö on vedonnut niin yhtiöönkuin valtiovaltaankin päätöksen muuttamiseksitai edes jatkoajan saamiseksi, mutta turhaan.Summasta merkittäviä verotuloja saanut Hami-nan kaupunki on nyt todella kovien päätöstenedessä: kaupunki tavoittelee 900 henkilön lo-mautuksin ja lomarahaan kohdistuvin säästöintänä vuonna noin 1,2 miljoonan euron budjet-tisäästöjä, ja tämä on aivan suoraa seurausta Sto-ra Enson päätöksestä.

Kemijärvellä irtisanomisuhan alla oleva teh-taan väki, tehtaan toiminnasta riippuvat alihank-kijat ja puuntoimittajat ja seudun koko väestöovat päättäneet taistella tehtaansa puolesta. Ke-mijärven massaliike on viime aikojen ja viimeviikkojen aikana ollut toistuvasti otsikoissa mil-loin tehtaan valtauksen ja muiden Kemijärvelläpidettyjen tempausten, milloin eduskunnan edes-sä pidettyjen mielenosoitusten tai karvalakkilä-hetystöjen vierailujen merkeissä. Ihmiset, kansa-laiset, ne suomalaiset, jotka ovat valtionyhtiöi-

den omistajia, ovat laajamittaisesti tukeneet Ke-mijärven massaliikettä. Kansalaiset eivät hyväk-sy Kemijärven ja Summan tehtaiden sulkemista.Erityisen väärältä lopettamispäätös tuntuu siksi,että lopettavat yksiköt eivät toimineet tuottamat-tomasti. Niihin on investoitu, niiden väki onomalla toiminnallaan parantanut tuottavuutta, jatoiminnan jatkamiselle olisi täydet edellytyksetkummallakin paikkakunnalla.

Arvoisa puhemies! Tuottavien yksiköiden lo-pettaminen ei ole sattumaa, se ei ole huonoa tuu-ria, eikä kyseessä ole väistämätön markkinavoi-mien vaatimus, niin kuin annetaan ymmärtää.Kyse on ihmisten tekemistä päätöksistä, StoraEnson toimivan johdon sekä yhtiön hallituksenpäätöksistä ja niiden taustalla olevista linjoituk-sista. Siksi on todella hyvä syy kysyä, millaisiinyritysvastuun linjauksiin Stora Enson toimet ovatperustuneet.

Stora Enson omassa Yritysvastuu 2006 -ra-portissa todetaan: "Stora Enson tehtaat ovat mo-nilla paikkakunnilla suurin yksittäinen työnanta-ja, ja useilla yhtiön konsernin yksiköillä on pit-kät perinteet läheisestä yhteistyöstä paikallisyh-teisöjen kanssa." Samassa yhteydessä yhtiö ko-rostaa vastuutaan toteamalla: "Stora Enson ta-voitteena on olla luotettava liikekumppani javastuullinen yhteisön jäsen kaikkialla, missäkonserni toimii." Kysymys kuuluu: Onko StoraEnso ollut luotettava kumppani tai vastuullinenyhteisön jäsen Kemijärvellä ja Summassa? Otti-ko yhtiön hallitus harkitessaan kannattavien teh-taiden lopettamispäätöksiä huomioon yhtiön vas-tuun ympäröivästä yhteiskunnasta näillä paikka-kunnilla, joilla Stora Enso on ollut tärkeä työllis-täjä ja merkittävä osa paikallista yhteisöä? Vas-taus on mielestäni yksiselitteinen: ei.

Toimivien tuotantolaitosten lahtaukseen pää-dyttiin, koska Stora Enson toimiva johto ja yhti-ön hallitus katsoivat asioita vain kapeasta, todel-la kapeasta, bisnesnäkökulmasta. Osakkeen-omistajien edusta ja samalla johdon omastakinedusta pyritään pitämään huolta, mutta laajem-mat yhteiskunta- ja aluetaloudelliset sekä henki-löstön näkökulmat sivuutetaan. Tästä näkökul-masta yhtiön johto ja hallitus päätyivät esittä-mään alun perin 1 400 henkilön joukkoirtisano-mista.

Jälleen on syytä kysyä: onko joukkoirtisano-mispäätös ja siihen liittyvä yhtiön toiminta vas-tannut Stora Enson henkilöstöpoliittisia linjauk-sia?


Stora Enson Yritysvastuu 2006 -raportti sisäl-tää erityisen luvun, jonka otsikko on "Henkilös-tön vähentäminen". Tuon otsikon alla yhtiö tote-aa seuraavaa: "Yksi Stora Enson sosiaalisen vas-tuun periaatteista koskee työvoiman vastuullistavähentämistä. Tämä perustuu yksilön kunnioitta-miseen ja henkilöstön tarpeiden huomioimiseen.- - Taustat, syyt ja perustelut työvoiman vähentä-miseen on selkeästi viestitettävä kaikille työnte-kijöille. Työvoiman vähentämiseen liittyvienpäätösten on oltava tasapuolisia ja perustuttavaavoimesti viestitettyihin kriteereihin."

Onko Stora Enson johto toiminut joukkoirtisa-nomisten yhteydessä niin kuin yhtiön yritysvas-tuuraportissa sanotaan? Onko yksilöä, yksittäis-tä työntekijää, kunnioitettu ja onko henkilöstöntarpeet otettu huomioon irtisanomisten yhteydes-sä? Onko irtisanomisten syyt ja perustelut viesti-tetty selkeästi kaikille työntekijöille, ja onko nii-tä koskevat kriteerit esitetty avoimesti?

Stora Enson irtisanomisia koskeva tiedottami-nen ja irtisanomisiin liittyvä toiminta yt-neuvot-teluineen on ollut, ikävä kyllä, kaikkea muutakuin avointa ja reilua. Erilaisia syitä esimerkiksiKemijärven tehtaiden lopettamiseen on yhtiöntaholta toki kyllä kerrottu, syyt vain ovat vaihdel-leet sitä mukaa kuin henkilöstö ja KemijärvenMassaliike ovat kyenneet todistamaan perustelutpaikkansapitämättömiksi. Vastuullisuus, työnte-kijän kunnioittaminen, henkilöstön tarpeidenhuomioiminen ja irtisanomisia koskevan tiedot-tamisen avoimuus ovat unohtuneet Stora Ensoltajoukkoirtisanomisten yhteydessä. Henkilöstölleirtisanomiset tulivat täytenä yllätyksenä. Irtisa-nomispäätökset tehtiin ensin ja nopeasti ja perus-teluita on sitten kehitelty jälkikäteen tilanteenniin vaatiessa. Joukkoirtisanomisten todellisiasyitä yhtiö ei ole halunnut kertoa julkisuuteen.Näin kai se on ymmärrettävä.

Jokaiselle Stora Ensoa seuranneelle on kuiten-kin kai päivänselvää, että yhtiö pyrkii joukkoirti-sanomisten avulla helpottamaan konsernissa ole-via, muun muassa virheellisistä yrityskaupoistaaiheutuneita tappioita ja ongelmia. Myöskäänpuupula ei olisi vaatinut toimivien tehtaiden lak-kauttamista. Puumateriaalin kohdalla yhtiön to-dellinen pyrkimys kai on puusta käytävän kilpai-lun rajoittaminen ja puukustannusten alentami-nen. Tämä kävi hyvin selväksi siinä yhteydessä,kun Stora Enso kieltäytyi myymästä Kemijärvensellutehdasta sellaisille ostajille, jotka olisivatjatkaneet sellunkeittoa jossain muodossa. Sama

kuvio on toistunut myös Ruotsissa, jossa StoraEnso ei ole halunnut myydä Norrsundetin teh-dasta ruotsalaiselle teollisuusmiehelle ja ranska-laiselle investointiyhtiölle.

Yhtiön johdon henkilöstöstä piittaamaton toi-minta, todellisten syiden peittely ja pyrkimys es-tää tuotannon jatkuminen suljettavilla tehtaillamelkeinpä, voisi sanoa, hinnalla millä hyvänsäon vastoin kaikkea sitä, mitä yhtiövastuuraporttijulistaa. Tällä tavoin toimiessaan Stora Ensontoimiva johto ja hallitus eivät ole lainkaan otta-neet huomioon niitä reaktioita ja vaikutuksia, joi-ta tällainen, voisi jopa sanoa, kaksinaamaisuussynnyttää henkilöstössä ja laajemminkin yhteis-kunnassa.

Ehkä Stora Enson johdossa kuviteltiin, ettäjoukkoirtisanomisten aiheuttama pelko saa työ-paikkansa säilyttäneet työntekijät työskentele-mään entistä tehokkaammin. Voiko suuryhtiönjohto olla tietämätön siitä perusasiasta, että teho-kas ja tuottava toiminta sekä yhtiön kehittämi-nen voi tapahtua vain henkilöstön kanssa tehtä-vällä yhteistyöllä? Ja tämän yhteistyön avainsa-na on mielestäni luottamus. Runnomalla loka-kuussa päätettyjä joukkoirtisanomisia ja tehtai-den sulkemisia läpi seurauksista piittaamattayhtiön johto on menettänyt henkilöstön ja kansa-laisten luottamuksen. Sen takaisin voittaminen eiole helppoa, sillä luottamusta ei voi ostaa. Se pi-tää ansaita.

Arvoisa puhemies! Stora Ensossa Suomenvaltion omistusosuus on merkittävä. Itse asiassaSuomen valtio on yhtiön suurin yksittäinen osak-keen omistaja ja sillä on yhdessä Kansaneläkelai-toksen kanssa noin kolmanneksen äänivalta yhti-ön sisällä.

Valtiolle on tärkeätä, että yhtiöt, joissa se onmerkittävä omistaja, menestyvät ja ovat tuotta-via sekä maksettujen osinkojen että osakkeidenarvonnousun kautta. Valtion omistusta yhtiöissätulee kuitenkin tarkastella muustakin kuin val-tion kassaan suoraan tulevien tulojen näkökul-masta. Valtionyhtiöt ja valtio-omisteiset pörs-siyhtiöt ovat tärkeitä muun muassa työllisyydenja verotulojen kannalta. Stora Enson nyt lopetet-tavista tehtaista varsinkin Kemijärven tehtaallaon ollut sen perustamisesta lähtien tärkeä aluepo-liittinen merkitys sekä omalle paikkakunnalleettä koko Itä-Lapin alueelle.

Stora Enson edeltäjälle Enso Gutzeit Oy:llevaltion työllisyys- ja aluepoliittiset tavoitteet oli-vat itsestäänselviä. Tieto näiden tavoitteiden

PTK 7/2008 vp7/3/2 13

merkityksestä Suomen valtiolle ei ole kadonnutmihinkään, silloinkaan, kun suomalainen ja ruot-salainen metsäalan osaaminen ja omistus yhdis-tyivät Stora Ensoksi. Myös Stora Enson nykyjoh-to on perillä työllisyys- ja aluepoliittisten kysy-mysten merkityksestä, siksi painavasti näitä asi-oita on kirjattu Stora Enson yritysvastuuraport-tiin.

Taas kuuluu kysymys: miten sitten on mah-dollista, että Stora Enson johto tästä tietoisuudes-ta ja omista kirjauksistaan huolimatta päätyijoukkoirtisanomisiin ja toimivien tehtaiden lak-kauttamiseen? Yksi merkittävä selitys löytyypääministeri Matti Vanhasen hallituksen periaa-tepäätöksestä, jossa todetaan: "Markkinaehtoi-sesti toimivien yhtiöiden omistajaohjauksessalähtökohtana on omistajien keskinäinen yhden-vertaisuus: valtio ei edellytä eikä ota itselleen eri-vapauksia eikä puutu yhtiön hallituksen ja toimi-van johdon päätöksentekoon."

Porvarihallituksen ohjelman linjanveto poik-keaa pääministeri Vanhasen ykköshallituksenperiaatepäätöksen vastaavasta kohdasta, jossa to-dettiin seuraavasti: "Markkinaehtoisesti toimivi-en yhtiöiden omistajaohjauksessa lähtökohtanaon omistajien yhdenvertaisuus. Omistajaohjausperustuu omistajastrategiseen seurantaan ja val-misteluun, jonka perusteella valtio ottaa tarvitta-essa kantaa yrityksen strategisiin ja taloudelli-siin kysymyksiin." Vanhasen porvarihallitus onolennaisella tavalla linjannut uudelleen valtionomistajapolitiikkaa. (Ed. Gustafsson: Heti kunkokoomus tuli hallitukseen!) Hallitus on tietoi-sesti latistanut valtion omistajapolitiikan passii-viseen sivustaseuraajan rooliin ja antanut yhtiöi-den toimivalle johdolle ja hallitukselle vapaatvaltuudet joukkoirtisanomisten toteuttamiseenseurauksista piittaamatta.

Itse asiassa hallitus on tehnyt irtisanomisetyrityksille todella helpoiksi, kun se suurten irtisa-nomisten yhteydessä automaattisesti ottaa kan-taakseen pääosan irtisanomisten rahallisista kus-tannuksista. Yritysten osuus irtisanomisten viu-lujen maksamisesta rajoittuu pääsääntöisesti va-paaehtoiseen pakkoon tai korkeintaan yrityksenpyrkimykseen parantaa mainettaan joitakin kus-tannuksia korvaamalla.

Ensimmäisenä valtio-omisteisista pörssiyhti-öistä tilannetta nyt on käyttänyt sitten hyväkseenStora Enso kertomalla viime lokakuussa irtisano-misista ja tehtaiden lakkauttamisesta. Hallituk-sen omistajaohjauksesta vastaava ministeri Jyri

Häkämies on tämän jälkeen reagoinut irtisano-mispäätöksiin toistamalla kaikissa lausunnois-saan hallitusohjelman kirjausta. Samoin on teh-nyt pääministeri Matti Vanhanen, joka muun mu-assa viime vuoden joulukuussa totesi seuraavas-ti: "Me noudatamme täsmälleen pörssimaailmanpelisääntöjä. Omistajia kohdellaan samalla taval-la, ja valtio on yksi omistaja muiden joukossa.Yritämme ylläpitää luottamusta siihen, ettei val-tiolla ole omia sääntöjä."

Ministeri Häkämiehen vastauspuheenvuorovälikysymykseen jatkaa edelleen tämän samanlinjauksen kertaamista. Ministeri Häkämiehenpuheenvuoro vastaa käsittääkseni koko hallituk-sen kantaa. Siksi on aihetta kysyä, onko päämi-nisteri Vanhasen hallituksella valtuuksia vetäy-tyä arvopaperipörssin laatimiin pelisääntöihinvedoten valtion omistamia yrityksiä koskevastayhteiskuntavastuusta. Tähän kysymykseen halli-tuspuolueiden kansanedustajat ottavat kantaa.

Arvoisa puhemies! Tasavallan presidentti Tar-ja Halonen nosti esille Stora Enson yhteiskunta-vastuun ja eduskunnan roolin vuoden 2008 val-tiopäivien avajaispuheessaan. Tässä samassa is-tuntosalissa presidentti totesi tuolloin seuraavaa:"Luulen, että monella on mielessä kysymys:’Onko tämä sitä normaalia vastuullista yritystoi-mintaa?’ - - Helppoja vastauksia ei ole tässä eikämuissa vastaavanlaisissa tilanteissa nyt tai tule-vaisuudessa, mutta eduskunnalla" — siis edus-kunnalla — "on viime kädessä valta päättää val-tion toiminnasta ja myös valtion omistajapolitii-kasta."

Tasavallan presidentti sanoi, että eduskunnal-la on viime kädessä valta päättää valtion omista-japolitiikasta. Meillä, hyvät edustajatoverit, onnyt se tilaisuus käsissämme, jossa me voimmelinjata eduskunnan tahdon tässä asiassa. Samallame kannamme päätöksestämme vastuun, jotamyös presidentti Halonen korosti toteamalla:"Valtaa seuraa vastuu."

Eduskunta linjasi jo kantaansa käsitellessäänjoulun alla lakia valtion yhtiöomistuksesta.Tuossa yhteydessä eduskunta hyväksyi seuraa-van lausuman: "Eduskunta edellyttää, että valtioottaa omistajapolitiikassaan huomioon suurtenteollisuusyritysten työllisyys- ja aluetaloudelli-set vaikutukset." Eikö tämä ole kohtuullisen sel-västi sanottu? Ja hallitus väittää nyt aivan jotakinmuuta.

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit!Meistä jokaisella tulisi nyt olla rohkeutta itsenäi-


sesti arvioida, onko hallitus linjannut oikein, kunse on päättänyt olla käyttämättä omistajapoliittis-ta valtaansa Stora Enson päättäessä Kemijärvenja Summan tehtaiden lopettamisesta, onko halli-tus toiminut oikein ja eduskunnan tahdon mukai-sesti, kun se Kemijärven ja Summan tehtaidenlakkauttamispäätöksen yhteydessä ei ole nosta-nut esille päätösten työllisyys- ja aluetaloudelli-sia vaikutuksia.

Tätä kysymystä voidaan lähestyä myös tieten-kin toisesta suunnasta ja kysyä, tuleeko pörssiyh-tiön toiminnan ainoana tavoitteena olla taloudel-lisen tuloksen maksimointi ja yhtiön osakkeenarvon nostaminen. Vastaukseksi ei loppujen lo-puksi riitä pelkkä "kyllä" tai "ei". Yhtiön talou-dellinen menestys ja sen osakkeiden arvo ei seli-ty yksinomaan sillä, miten kustannustehokkaastise tuotteitaan tuottaa tai miten nopeasti se pystyyirtisanomaan suuren määrän henkilöstöä kustan-nussäästöihin pyrkiessään. Tämän päivän pörs-siyhtiölle on yhä tärkeämpää myös se, mitä suuriyleisö ja mitä asiakkaat yhtiöstä ajattelevat jamillainen kuva yhtiöstä julkisuuteen välittyy.

Stora Enson yrityskuvalle ja maineelle ei oleollut eduksi, että yhtiö on viikosta toiseen esiin-tynyt otsikoissa yhtiönä, joka lopettaa kannatta-vaa tuotantoaan ja irtisanoo väkeä pienimmilläpaikkakunnilla seurauksista välittämättä. Yhtiönmainetta on vaarantanut myös se, että sen perus-telut irtisanomisille ovat vaihdelleet ajan kulues-sa.

Kansalaiset, niin kuin sanoin, eivät näitä jouk-koirtisanomisia hyväksy. Stora Enson toimia lak-kauttaa kannattavia yrityksiä ei tee yhtään hy-väksyttävämmiksi edes se, että yhtiön tänään ju-listaman vuoden 2007 osavuosikatsauksen mu-kaan yhtiön tulos etenkään loppuvuonna ei olluttyydyttävä. Heikkoon tulokseen on syynsä, mut-ta sitä rasittavat myös kahden viimeisen neljän-neksen kohdalla tietyt kertaluonteiset erät.

Ei ole oikein eikä ole kohtuullista, että heiken-neestä tuloksesta vastuuseen pannaan vain yri-tyksen henkilöstö ja vain tietyillä paikkakunnil-la. Erityisen väärin on maksattaa laskuja Sum-man ja Kemijärven kannattavien tehtaiden henki-löstöllä. Tämän päivän osavuosikatsauksessa yh-tiön hallitus kuitenkin esittää, että osakkeen-omistajille jaetaan osinkoa edellisvuosientapaan. Kun yhtiön tilinpäätös 2007 liitetietoi-neen julkaistaan, saamme siinä vaiheessa tietää,jatkaako hallitus myös yhtiön johdon avokätistäpalkitsemista entiseen tapaansa.

Arvoisa puhemies! Puhuessaan valtion omis-tajapolitiikasta Finlandia-talolla 13. marraskuu-ta viime vuonna ministeri Häkämies sanoi: "Val-tio jatkaa määrätietoista, aktiivista ja pitkäjän-teistä omistajapolitiikkaa yhtiöissään." Mitenministeri Häkämies sitten käytännössä on toteut-tanut tätä tavoitetta olla määrätietoinen, aktiivi-nen ja pitkäjänteinen? Oliko ministerin puheessajälleen kyse pelkästään retoriikasta?

Valtion omistaja-ohjausta on perinteisesti to-teutettu niin, että ministeriö on asettanut omanedustajan valtion kokonaan tai osittain omistami-en suuryhtiöiden hallituksiin. Valtiota on noinsuurin piirtein tähän saakka edustanut korkea vir-kamies, joka asemansa johdosta on ollut perillämyös yhtiön yhteiskunnallisesta merkityksestä jayhteiskunnallisista vaikutuksista. Silloin kun yh-tiön hallitus on käsitellyt sellaista hanketta, jostaon selvästi haittaa talous- tai yhteiskuntakehityk-selle, on kyseinen virkamies viestittänyt yhtiönjohdolle, että päätöksestä on syytä keskustellamyös valtiovallan kanssa. Näin, uskoisin, osintiedänkin, on moni yhteiskunnan näkökulmastaväärä päätös jäänyt tekemättä ja ne on kyetty kor-vaamaan toisenlaisilla ratkaisuilla, jotka ovatpalvelleet sekä Suomen että pitemmän päällemyös yhtiön etua.

Huolimatta siitä, että Suomen valtio ja toineneduskunnan vastuulla oleva instituutio, Kansan-eläkelaitos, omistavat Stora Ensosta kuudennek-sen ja käyttävät yhtiökokouksessa kolmannek-sen äänivaltaa, ei yhtiön hallituksessa ole valtio-vallan edustajaa. Tämä on merkinnyt sitä, ettäStora Enson päätös lakkauttaa Kemijärven jaSumman tehtaat ja ryhtyä muihin irtisanomisiintuli maan hallitukselle ainakin sen ilmoituksenmukaan täytenä yllätyksenä. (Ed. Tennilä: Kylläse Häkämies antoi luvan siihen!) Hallituksenkantaa sen mukaan ei siis ole kysytty, eikä omis-tajaohjausyksiköllä tai omistajaohjauksen asian-tuntijaryhmällä ole ollut tilaisuutta esittää näkö-kantojaan päätöksenteon yhteydessä. (Ed. Gus-tafsson: Miten se on mahdollista?) — MinisteriHäkämieheltä on syytä kysyä, miten se on mah-dollista. Mutta toisaalta ministeri Häkämieheltäon aivan turha kysyä, onko hallitus harjoittanutsitten määrätietoista, aktiivista ja pitkäjänteistäomistajapolitiikkaa Kemijärven ja Summan teh-taiden lakkauttamispäätösten yhteydessä. Vas-taus on "ei", mutta eihän sitä ministeri Häkämiestietenkään suostu tunnustamaan. — Muiden val-tio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa tehtävät

PTK 7/2008 vp7/3/3 15

henkilövaihdokset eivät pelasta Kemijärven jaSumman työpaikkoja. Aktiivista omistajapoli-tiikkaa on viime kädessä vain sellainen politiik-ka, jolla turvataan tuotannon ja työllisyyden jat-kuminen lahdattaviksi tuomituilla Kemijärven jaSumman tehtailla.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Häkämie-heltä kysyttiin välikysymyksessä: "- - aikookohallitus ryhtyä toimiin näiden" — Kemijärven jaSumman — "tehtaiden jatkon turvaamiseksikäyttämällä tarvittaessa äänivaltaansa Stora En-son yhtiökokouksessa - -." Ministeri Häkämies eiole välikysymykseen antamassaan vastauksessaesittänyt mitään sellaista uutta tai aktiivista toi-menpidettä, joka johtaisi tehtaiden jatkon turvaa-miseen.

Omistajaohjauksen ohella hallituksen vastuul-la on myös edellytysten luominen Stora Enson jamuidenkin metsäteollisuusyhtiöiden toiminnalleSuomessa. Venäjän puutullien kohoaminen onuhka, jonka torjumiseksi hallituksen olisi pitänyttehdä kaikki voitavansa. On valitettavaa, etteipääministeri Vanhasen hallitus ole tässäkään ky-symyksessä saanut mitään, ainakaan näkyviä, tu-loksia aikaiseksi.

Metsäteollisuuden haasteista huolimatta edel-lytyksiä toiminnan jatkamiselle Kemijärvellä jaSummassa on. Lakkautettavien yritysten henki-löstö on osoittanut, että heiltä löytyy valmiuttakehittää tuotantolaitoksia tuloksellisella ja työ-paikat turvaavalla toiminnalla. Uudet toiminnot,kuten Kemijärvellä mahdollisesti alkava konepa-ja- ja liimapuupalkkituotanto, voivat synnyttää jatoivottavasti synnyttävät uusia työpaikkoja. Voi-daan kuitenkin perustellusti epäillä, voiko val-tion tai Stora Enson yritystukien avulla syntyäpysyviä työpaikkoja vai menevätkö tuet yritys-heinäsirkoille, jotka kohta pian jo hyppäävät seu-raavien tukien perään. Ikävä kyllä tämäkin kysy-mys on syytä herättää keskusteluun.

Nyt tiedossa olevat uudet yrittäjät Kemijärvel-lä ja Summassa eivät missään tapauksessa ratkai-se perusongelmaa, joka syntyy tuottavien tehtai-den lakkauttamisesta ja tehtaiden työntekijöidenjoukkoirtisanomisista. Myöskään Itä-Lapin puunteolliselle käytölle ei ole osoitettu kestävää vaih-toehtoa, jos Kemijärven tehtaan toiminta lakkaa.

Hätiköity päätös lopettaa kannattavat tuotan-tolaitokset ei ole kestävää eikä vastuullista poli-tiikkaa. Yhtiön tulisikin ottaa aikalisä ja pohtiayhdessä henkilöstön kanssa uusia vaihtoehtoja,joilla tuotantoa voitaisiin jatkaa ja kehittää.

Yhtiön suurimman osakkeenomistajan omi-naisuudessa hallituksen tulisi antaa tälle toimin-nalle kaikki tuki, parantaa metsäteollisuuden toi-mintaedellytyksiä puun saannin tehostamiseksija sen hintakehityksen vakiinnuttamiseksi. En-nen muuta valtion on omistajana osoitettava, ettäsiltä tarvittaessa löytyy särmää vaikuttaa omista-miinsa yhtiöihin silloin, kun muiden aikeet ovatselvästi ristiriidassa kansantalouden, työllisyy-den tai aluekehittämisen kanssa. Tästä ei seuraa,kuten pääministeri Vanhanen väittää, yhtiölle lii-ketaloudellisia ongelmia, vaan päinvastoin oike-at päätökset tukevat yhtiön kehittämistä tavalla,jota markkinatkin arvostavat.

Arvoisa puhemies! Hallituksen vastaus tar-koittaa siunauksen antamista Summan ja Kemi-järven tuotantolaitosten sulkemiselle. Ollakseenjohdonmukainen tulee eduskunnan vastata tähänsamalla tavalla kuin se suhtautui näihin kysy-myksiin hyväksyessään lain valtion yhtiöomis-tuksesta. Tuolloin antamassaan lausumassaeduskunta edellytti, että valtion tulee omistajapo-litiikassaan ottaa huomioon suurten yritystentyöllisyys- ja aluetaloudelliset vaikutukset.

Edellä olevan perusteella esitän, että hyväksy-tään seuraava perustellun päiväjärjestykseen siir-tymisen sanamuoto:

"Kuultuaan hallituksen vastauksen eduskuntaedellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin Kemijär-ven ja Summan kannattavien tuotantolaitostenjatkon turvaamiseksi sekä vastedes huolehtii yh-teiskuntavastuun toteutumisesta valtion omista-japolitiikassa,

ja siirtyy päiväjärjestykseen."

Edustajat Ulla Karvo, Sirpa Paatero, Satu Taive-aho, Markku Pakkanen, Mats Nylud, Arto Sato-nen ja Timo Kaunisto merkittiin läsnä oleviksi.

3 Timo Kalli /kesk (ryhmäpuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Odotin välikysymyksen ensim-mäisen allekirjoittajan, ed. Korhosen, esittävänjotain konkreettista Kemijärven ja Summantyöntekijöiden toimeentulon helpottamiseksisekä uusien työpaikkojen syntymiseksi ja odotinmyöskin, että ed. Korhonen olisi konkreettisestiesittänyt edes yhden toimen, jolla metsäteolli-suuden tulevaisuuteen olisi voitu vaikuttaa niin,


että metsäteollisuus jatkossakin voisi toimia eliniillä ihmisillä, jotka tällä hetkellä työskentele-vät, tulevaisuudessa työmahdollisuuksia olisi.Toivottavasti myöhemmin tässä keskustelussakuullaan näitä ajatuksia.

Arvoisa puhemies! Valtio on ilmoittanut ole-vansa aktiivinen omistaja erityistehtäviä hoita-vissa ja strategisesti tärkeissä yhtiöissä. Tällaisiastrategisesti tärkeitä yhtiöitä ovat muun muassaFortum, Finnair, Vapo, VR ja monet muut. Sa-moin valtio on ilmoittanut ei-strategisten yhtiöi-den osalta omistajaohjauksen perustuvan omista-jien keskinäiseen yhdenvertaisuuteen. Näidenyhtiöiden osalta, joita ovat Metso, Outokumpu,Sampo, Stora Enso, TeliaSonera ja monet muut,valtio on johdonmukaisesti ilmoittanut, että se eiomistajana edellytä eikä ota itselleen minkäänlai-sia erityisvapauksia.

Omistajaohjaustaan valtio käyttää yhtiökoko-uksissa osakeyhtiölaissa säädetyllä tavalla. Yh-tiökokous valitsee yhtiön hallituksen, joka vas-taa yhtiön johtamisesta. Julkisuudessa on vaadit-tu valtion suoraa puuttumista Stora Enson halli-tuksen päätökseen lakkauttaa tehtaat Kemijärvel-lä ja Summassa. Lakkautuspäätös on aiheuttanuthankalan tilanteen Itä-Lapissa ja Kymenlaaksos-sa. Erityisen vaikea päätös on ollut niille perheil-le ja ihmisille, jotka ovat menettäneet työpaik-kansa. (Ed. Gustafsson: Pelkästään hankalako?)

Arvoisa puhemies! Työpaikkansa menettänei-den on vaikea ymmärtää seurauksia, joihin en-nalta sovitusta valtion omistajalinjasta poikkea-minen johtaisi. Sovitusta linjasta poikkeaminenvaikuttaisi ei ainoastaan Stora Enson vaan myösmonen muun yhtiön arvoon. Erivapauksien otta-minen vaikuttaisi koko kansallisomaisuutemmearvoon ennalta arvaamattomasti. Pelkästään val-tion omistuksen osalta tämä merkitsisi pahimmil-laan miljardiluokan arvonlaskua, puhumatta-kaan siitä, mitä tapahtuisi yksittäisten ihmistenosakesäästöille. Kuka siitä ottaisi vastuun? (Vä-lihuutoja) Hyvä kuulla myöhemmin. Varmaanmyöhemmin kuullaan, olisitteko te ottaneet vas-tuun siitä.

Arvoisa puhemies! Sitaatti valtioneuvostonomistajapolitiikkaa koskevasta periaatepäätök-sestä: "Osa yhtiöistä toteuttaa valtionhallinnontehtäviin kiinteästi liittyviä erityistehtäviä, muttavaltaosa yhtiöistä harjoittaa täysin markkinaeh-toista liiketoimintaa." Päiväys 19.2.2004, pää-töksentekijöinä tuolloin muun muassa esimer-kiksi Erkki Tuomioja, Tarja Filatov.

Jotta epäselvyyksille ei jäisi tilaa, vielä toinensitaatti, jonka jo kuulimme: "- - valtionyhtiöidenrooli esimerkiksi aluepolitiikan välineenä onmuuttanut muotoaan yhtiöiden muututtua nor-maalissa kilpailuympäristössä toimiviksi yrityk-siksi. Tämä koskee myös Stora Enson yhdisty-mistä." Näin sanoi kauppa- ja teollisuusministeriAntti Kalliomäki 29.6.1998 vastatessaan Storanja Enson fuusiota koskeneeseen kysymykseen.Siinä hallituksessa myös välikysymyksen ensim-mäisen allekirjoittajan puolue oli mukana.

Huomautan vielä, että ennen Lipposen ykkös-hallituksen ajamaa fuusiota Suomen valtiolla olimuutamaa prosenttia vaille enemmistö EnsoOyj:n yhtiökokouksen äänistä. Silloin Suomenkeskusta vastusti fuusiota määrätietoisesti, mut-ta turhaan: Lipposen hallitus halusi pudottaa val-tion omistuksen yhtiössä noin neljännekseen,mitä myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmäsilloin kannatti.

Edellä mainituista päätöksistä, jotka kuiten-kin on tässä yhteydessä hyvä muistaa, on jo ai-kaa. Kaksi kuukautta sitten eduskunnassa hyväk-syttiin laki valtion omistajaohjauksesta. SDP jät-ti laista tehtyyn mietintöön eriävän mielipiteen-sä. Siinä SDP linjasi Stora Enson nimenomaises-ti markkinaehtoiseksi, ei-strategiseksi omistuk-seksi.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryh-mä pitää SDP:n ja vasemmistoliiton mukanaoloavälikysymyksessä jo historiallisista syistä epäus-kottavana. Mikäli hallitus olisi Stora Enson syk-syisen päätöksen yhteydessä toiminut toisin, ku-katies se olisi nyt vastaamassa täällä vasemmis-ton välikysymykseen liiallisesta puuttumisestayhtiön toimintaan.

Välikysymykseen liittyvästä ilmiselvästä poli-tikoinnista huolimatta itse kysymyksen aihe onmerkitykseltään mitä painavin. Tehtaiden sulke-miset asettavat itälappilaiset ja kymenlaaksolai-set äärimmäisen vaikeaan tilanteeseen. Heidäntyöpaikkansa ovat osa niistä tuhansista työpai-koista, joita olemme metsäteollisuuden rakenne-muutoksen myötä menettäneet.

Arvoisa puhemies! Mahdollisten Venäjänpuutullien takia joudumme jatkossa etsimään uu-sia ratkaisuja säilyttääksemme tuhannet uhan-alaiset metsäteollisuuden työpaikat. Suomalai-sen metsäteollisuuden toimintaedellytykset onkuitenkin turvattava nykyistä paremmin. Tie- jarautatieverkko on laitettava välittömästi parem-paan kuntoon. Monin paikoin rapautunut tieverk-

PTK 7/2008 vp7/3/4 17

ko ei mahdollista ympärivuotista puukuljetusta.Perusparannusten määrärahoja lisättiin tämänvuoden budjettiin, mikä on hyvä alku. Tarvitaanmyös uusia verotuksellisia keinoja, jotta puu saa-taisiin jatkossakin liikkeelle. Yritysten sukupol-venvaihdosten verotusta kevennetään ja huojen-nus laajennetaan koskemaan myös metsätiloja.Lisäksi on harkittava muita puunsaantiin nopeas-ti vaikuttavia verotuksellisia keinoja.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä,että huolehdimme ammattitaitoisen työvoimansaatavuudesta, metsätilojen suunnittelusta ainapuun korjuuseen ja tehtaalle toimittamiseen asti.Yhä useampi metsänomistaja on kaupunkilai-nen. Heitä pitää rohkaista neuvonnan keinoinhuolehtimaan metsistään ja hyödyntämään niitämonipuolisemmin ja entistä enemmän.

Arvoisa puhemies! Nämä tärkeät toimenpi-teet eivät ennätä helpottamaan itälappilaisten jakymenlaaksolaisten tilannetta. Metsäteollisuu-den rakenteellisiin ongelmiin ei kuitenkaan voi-da vastata omistajaohjauksella. Tämä ei tarkoitasitä, että hallitus olisi ollut tai voisi olla toimetonKemijärvellä tai Summassa. Päinvastoin halli-tukselta edellytetään aktiivisia toimia, joilla alu-eille luodaan korvaavia työpaikkoja mahdolli-simman nopeasti. Muun muassa Kemijärvellä onmatkailuun, metsäteollisuuteen ja kaivostoimin-taan liittyviä hankkeita, joiden avulla työpaikko-jen menetykset on mahdollista korvata. Keskus-tan eduskuntaryhmä antaa kaiken tukensa halli-tukselle näiden hankkeiden toteuttamiseksi. Ke-mijärven sellutehtaan lakkauttamisen jälkeenkinon tärkeätä turvata Itä-Lapin puuntuotanto.

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryh-mä painottaa, että kansallisomaisuuden hoitami-sen tulee perustua ennalta sovittuihin linjoihin.Toivon, että nyt käytävä keskustelu ei vähennäkiinnostusta kotimaisten yhtiöiden omistukseenjatkossa. Edelleen keskustan eduskuntaryhmäantaa hallitukselle täyden tukensa korvaavientyöpaikkojen luomiseksi menetettyjen tilalle.Ryhmä pitää tärkeänä, että jatkossa valtion omis-tajapolitiikkaa hoidetaan tämän vuoden tammi-kuussa voimaan tulleen, valtion yhtiöomistustaja omistajaohjausta koskevan lain mukaan.

Arvoisa puhemies! Palaan siihen, mistä aloi-tin: Toivon, että te välikysymyksen allekirjoitta-jat nyt esitätte joitakin toimia, joilla teidän mie-lestänne metsäteollisuuden asema ja erityisestiniiden ihmisten, jotka työskentelevät metsäteol-lisuudessa, asema voitaisiin turvata.

4 Marjo Matikainen-Kallström /kok (ryhmä-puheenvuoro): Arvoisa puhemies! Stora Ensontehtaiden lakkautukset ovat kova isku kyseessäoleville paikkakunnille. Työpaikkojen menettä-minen Kemijärvellä ja Kymenlaaksossa raviste-lee rakenteita ja aiheuttaa turvattomuutta. Työn-tekijöillä on huoli sekä omasta että perheidensäselviytymisestä. Kysymys kuuluukin, miten luo-daan uskoa ja toivoa tilanteessa, jossa tulevai-suus näyttää epävarmalta ja vaihtoehtoja tuntuuolevan niukasti.

Ajan pyörä pyörii vain eteenpäin. 2000-luvunSuomi on mukana kansainvälisessä kilpailussaavoimilla markkinoilla. Kilpailussa menestymi-nen merkitsee sitä, että yritystemme on koko ajanpysyteltävä askelen edellä muita ja pyrittävä ala-ti huolehtimaan kilpailukyvystään ja kannatta-vuudestaan. Usein tämä merkitsee uusia inves-tointeja, työpaikkoja ja mielenkiintoisempia työ-mahdollisuuksia, mutta välillä tämä valitettavas-ti tarkoittaa joidenkin toimintojen alasajoa tule-vaisuuden menestyksen turvaamiseksi. Suomenselviytymiskeinot näissä tilanteissa ovat avoi-muus, työnteko ja osaaminen, jotka kanavoitu-vat uusiksi menestystarinoiksi.

Arvoisa puhemies! Miksi metsäyhtiöt sanee-raavat? Vastaus on yksinkertainen: metsäteolli-suudessa on käynnissä globaali rakennemurros.Joidenkin tuotteiden kysyntä ei enää kasva kehit-tyneillä markkinoilla. Kasvunäkymät voivat kui-tenkin olla suotuisia kehittyvissä talouksissa, ku-ten Aasiassa. Sellun tuotantoa siirtyy pois Euroo-pasta alhaisempien kustannusten ja markkinoi-den perässä.

Suomi on metsäteollisuuden suurvalta, jossarakennemuutos tuntuu väistämättä rajuna. Sa-maan aikaan metsäteollisuuden kilpailukykyäheikentävät raaka-aineen saatavuus ja hinta sekäerityisesti Venäjän puutulliuhka. Metsäklusterinuutena tavoitteena onkin lisätä puun jalostusar-voa Suomessa. Siihen on vain herätty liian myö-hään.

Tässä tilanteessa tarvitaan niin yritysten kuinvaltionkin toimia, jotta metsäteollisuuden toi-mintaympäristö pidetään mahdollisimman hyvä-nä ja innovatiivisena. Yritysten ja valtion tutki-mus- ja kehityspanostukset ovat avainasemassa.Metsäteollisuus on ja tulee olemaan Suomellestrategisesti tärkeä ala. Nyt on viimeiset hetketuudistua.

Haastavina aikoina on hyvä pitää mielessä,että olemme ennenkin selvinneet rakennemuu-


toksista. Muutoksessa on mahdollisuus toiminto-jen tehostamiseen ja tuotannon kehittymiseen.Pelottomasti uusia uria etsimällä luodaan entistäparempia työpaikkoja. Tällöin lopputuloksenaon vahvempi kilpailukyky ja vakaa hyvinvointi.

Uusien työpaikkojen luominen on alkanut ri-peästi sekä Kemijärvellä että Kymenlaaksossa.Tiedossa on jo nyt yrittäjiä, jotka tarjoaisivat töi-tä yhteensä 200 henkilölle. Kaikille irtisanotuilletarjotaan koulutusta ja muita tukitoimia. Esimer-kiksi uusien yrityksien perustamista tuetaan niinsanotulla starttirahalla.

Hallitus on ottanut erittäin vakavasti Itä-La-pin ja Kotka—Hamina-seudun tilanteen. Sama-na päivänä, kun Stora Enso ilmoitti päätökses-tään, hallitus varasi 15 miljoonaa euroa ylimää-räistä rakennemuutosrahaa investointeja ja työ-paikkoja varten. Rakennemuutosalueille varatutvarat ovat yhteensä 57 miljoonaa, missä ovat mu-kana EU:n rakennerahastot. Näillä varoilla lie-vennetään irtisanomisten vaikutuksia ja luodaanuusia, korvaavia työpaikkoja. (Ed. Jaakonsaari:Kaikki niitä temppuja!)

Valtion, yritysten, kansalaisliikkeiden ja yk-sittäisten ihmisten on käännettävä katseet tule-vaisuuteen ja tehtävä yhteistyötä, jotta rakenne-muutosalueilla voidaan luoda uusia työllistymis-mahdollisuuksia. Osapuolet tutkivat hankkeitakiihtyvällä vauhdilla ja katsovat, mitkä niistäovat elinkelpoisia ja kannatettavia. Näillä oikeinkohdennetuilla toimenpiteillä, yrittämisellä ja tu-levaisuudenuskolla vastataan rakennemuutok-sen haasteeseen.

Arvoisa puhemies! Moni suomalainen kysyy,miksi valtio ja hallitus eivät estä Stora Ensoa jamuitakin yhtiöitä lopettamasta tehtaita ja työ-paikkoja Suomessa. Vastaus on, että valtion tu-lee ennen kaikkea huolehtia siitä, että yrityksilläon mahdollisimman hyvä toimintaympäristömaassamme. Suomalaisessa yhteiskunnassa onvoitava yrittää, investoida ja tarjota työpaikkojatulevaisuuteen luottaen.

Suomi ei voi olla maa, jossa valtio ohjaileeyrityksiä, joilla on vastuu omasta pärjäämises-tään kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Yri-tykset toteuttavat yhteiskuntavastuutaan parhai-ten siten, että ne pysyvät kannattavina ja tarjoa-vat töitä sadoilletuhansille suomalaisille. Kokoo-muksen mielestä menestyvät yritykset ovat työ-paikkojen paras tae.

Stora Enso on valtiolle finanssisijoitus, jolle eiaseteta muita tehtäviä hyvän taloudellisen tulok-

sen lisäksi. Valtio-omistaja ei voi vaatia yrityk-siä pyörtämään päätöksiään yhden omistajan tar-peiden vuoksi. Valtaa käytetään yhtiökokouksis-sa, kuten muutkin omistajat tekevät.

Valtionyhtiöt eivät pörssissä ollessaan muo-dosta mitään erityistä saareketta, jota osakeyhtiö-laki tai normaalit yritystoiminnan ja kilpailun laiteivät koskisi. Osakeyhtiölaissa todetaan yksise-litteisesti, että kaikkia omistajia on kohdeltavatasa-arvoisesti. Suomella ei ole varaa saada sel-laista kansainvälistä mainetta, että poikkeammeyleisesti hyväksytyistä pelisäännöistä. Tämä vai-kuttaisi myös muiden pörssissä olevien valtion-yhtiöiden kiinnostavuuteen ja arvoon sijoitus-kohteina. (Ed. Gustafsson: Sen takia pitää vai-kuttaa etukäteen!)

Omistajaohjauksen pyrkimyksenä on ollutomistaja- ja elinkeinopolitiikan erillään pitämi-nen. Kaikkien osakkeenomistajien on voitavaluottaa siihen, että heitä kohdellaan samalla ta-valla. Näitä hyviksi havaittuja periaatteita onnoudatettu jo pitkään, useamman hallituksen ai-kana. Esimerkiksi vuosina 95—99 SDP:läinenkauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäkilinjasi useaankin otteeseen omistajapolitiikkaa.Kansanedustajan kirjalliseen kysymykseen hänvastasi ministerinä ollessaan näin: "Normaaleis-sa kilpailuolosuhteissa ja kansainvälisessä kil-pailuympäristössä toimivalle ja etenkin pörssis-sä noteeratulle valtionyhtiölle erityistehtävien ja-velvoitteiden asettaminen valtio-omistajan ta-holta ei - - ole perusteltua - -." Lukuisista muista-kin edellisten hallitusten aikaisista dokumenteis-ta huomaamme, että hallituksen omistajapolitii-kassa on toimittu jo useita vuosia samalla tavoinhallituksen väristä riippumatta. (Ed. Gustafsson:Ei pidä paikkaansa!)

Arvoisa puhemies! Muutos koetaan usein ne-gatiiviseksi ja pelottavaksi asiaksi. Saattaa jopatuntua turvallisemmalta yrittää torjua muutoskuin sopeutua siihen tai nähdä siinä jotain hyvää.Muutos on kuitenkin aina myös mahdollisuus,josta voi syntyä jotain entistä parempaa ja kestä-vämpää.

Poliittiset päättäjät ovat samanlaisia tunteviaja ajattelevia suomalaisia kuin kaikki muutkin.Siksi irtisanottujen työntekijöiden kokema hätäja huoli on ollut syvästi ymmärrettävissä niinpuolueissa kuin eduskunnassakin. Ei kemijärve-läisiä, kymenlaaksolaisia tai muitakaan muutok-sen kourissa olevia jätetä yksin selviämään.

PTK 7/2008 vp7/3/5 19

Kun vaikeat rakennejärjestelyt ovat käynnis-sä, valtion ja yhteiskunnan tehtävänä on pehmen-tää niiden vaikutuksia. Tärkein toimenpide onhuolehtia siitä, että menetettyjen työpaikkojen ti-lalle syntyy uusia nopeasti. Niin viiltävää kuintehtaiden alasajo kyseessä oleville seuduille on-kin, katseet on suunnattava tulevaisuuteen. Tär-keintä on toivon antaminen toivottomaltakin tun-tuvassa tilanteessa. Ihmisten mielissä on oltavavarmuus siitä, että me suomalaiset kyllä pärjääm-me ja työnteko ja yrittäminen kannattavat edel-leen. Tämän hallitus on pyrkinyt kaikin keinointekemään. Kokoomuksen eduskuntaryhmä antaakaiken tukensa hallitukselle.

5 Jouko Skinnari /sd (ryhmäpuheenvuoro):Herra puhemies! Stora Enson kannattavien teh-taitten lopettaminen äkkirysäyksellä Kemijärvel-lä ja Summassa on järkyttänyt koko Suomea.Porvarihallitukselta valtionyhtiöitten omistaja-ohjaus on epäonnistunut. Ympäri Suomea on le-vinnyt hätä ja pelko siitä, mitä on jo tapahtunut jamitä porvarihallituksen laiminlyöntien seurauk-sena vielä tuleman pitää, (Ed. Zyskowiczin väli-huuto) viimeisimpänä esimerkkinä, ed. Zysko-wicz, TeliaSonera, jonka kehittämisestä porvari-hallituksella ei ole mitään näkemystä eikä min-käänlaista vastuuta yhtiön henkilöstöstä. (Ed.Zyskowicz: Ilman demareita Sonera olisi myytykovalla voitolla!)

Porvarihallitus ei ole tahtonut käyttää StoraEnsossa yhdessä Kansaneläkelaitoksen kanssa35 prosentin äänivaltaa kannattavien tehtaittentyöpaikkojen turvaamiseksi. Yleensä kannattavatoiminta myydään, ei sitä lopeteta. Tämä on bis-neselämän sääntö. Ei Stora Enso eikä maan halli-tus ole pystynyt uskottavasti selvittämään tehtait-ten lopettamisen perusteita. Syyt ovat vaihdel-leet koko ajan. Vuosikausia tehtaitten työntekijäteduistaan tinkien ovat auttaneet tuotantolaitok-sia parempiin tuloksiin. Nyt tälle ei anneta mi-tään arvoa.

Joulukuussa Vanhasen—Kataisen hallitus hy-väksytti eduskunnassa valtionyhtiölain. Laillaperusteineen annetaan valtuudet myydä kaikkimuut valtion pörssissä olevat osakkuusyrityksetpaitsi Finnair, Fortum ja Neste Oil. Noteeraamat-tomista yhtiöistä myyntivaltuudet ovat saaneetenergiassa tärkeät Fingrid, Gasum ja Ekokem jalukuisat muut. Samalla eduskunta kuitenkin hy-väksyi lausumat, joissa edellytetään valtion

omistajaohjauksessa työllisyyden ja aluetalou-den näkökohtien huomioon ottamista.

Porvarihallitus poikkeaa edellisen hallituksenomistajapoliittisista linjauksista ja myös aikai-sempien hallitusten. Porvarihallitus keskittyyvain myymiseen ja vähät välittää valtionyhtiöi-den toimien taloudellisista ja yhteiskunnallisistavaikutuksista. Yhteiskuntavastuuta ei ole. Omis-tajapolitiikassa on tapahtunut selvä suunnan-muutos. Nykyisen hallituksen omistajapolitiikkaon passiivista.

Vanhasen ensimmäisen hallituksen omistaja-politiikka oli tiivistetysti ennustettavaa, aktiivis-ta ja markkinaehtoista. Tällä pyrittiin mahdolli-simman hyvään yhteiskunnalliseen ja taloudelli-seen kokonaistulokseen. Tavoitteena oli yhtiöi-den kehittäminen, hyvä henkilöstöpolitiikka javaltion omistuksen arvon nostaminen. Toisin onnyt. Porvarihallituksen ohjelmassa aktiivinen-sana tarkoittanee pelkästään myymistä. SDP:nmielestä valtion eli kansan omaisuutta ei tuleenää myydä muuta kuin erityisillä perusteilla.Syvästä lamasta noustiin muun muassa myymäl-lä valtionyhtiöitten osia, jotta saatiin yhtiöidenarvot nousemaan ja rahaa valtion velkojen mak-samiseen, mutta nyt myynnistä ei ole enää mi-tään vastaavaa hyötyä.

Mutta nyt tulen siihen tärkeään kohtaan: Van-hasen ensimmäisen hallituksen ja Vanhasen ny-kyisen hallituksen periaatepäätöksissä on ratkai-seva ero. Porvarihallitus lähtee siitä, että "valtioei edellytä eikä ota itselleen erivapauksia eikäpuutu yhtiön hallituksen ja toimivan johdon pää-töksentekoon". Se on tässä 7.6.2007 päivätyssäperiaatepäätöksessä. Tämä virke on se lisäys,mikä siihen on tullut. En tiedä, kuka sen on sinnesaanut ujutettua, mutta joka tapauksessa tässä nä-kyy se, että puuttumattomuus, tahdottomuus janäköalattomuus ovat nykyisen hallituksen omis-tajapoliittinen linjaus, ja nyt tämä kyllä näkyy.

Arvoisa puhemies! Hallitus on tosiasiassa hy-väksynyt kannattavien tuotantolaitosten sulke-misen. Sosialidemokraatit ovat vastustaneet val-tionyhtiöitten myyntivaltuuksien laajentamista.Viime vaalikaudella SDP esti tällaisen esityksenantamisen eduskuntaan. Viime vuoden joulu-kuussa jätimme esitykseen vastalauseen, jonkamukaan valtion omaisuutta ei enää saa myydä il-man erityisiä perusteita. Haluamme säilyttää val-tion nykyisen omistuksen tärkeimmissä yhtiöis-sä pääsääntöisesti sellaisenaan.


Valtiolla omistajana on valta etukäteen vai-kuttaa yhtiöitten hallitusten päätöksiin osakeyh-tiölain mukaisesti. Corporate governance merkit-see hyvää hallintoa sisäpiirisäännöksineen, mut-ta sekään ei estä valtiota käyttämästä omistaja-valtaansa. Stora Enson hallitus ja toimitusjohtajaeivät näytä noudattavan pääomistajaan, Suomenvaltioon, päin corporate governancea. He yrittä-vät vedota pörssiyhtiöitten sellaiseen erityisase-maan, jota tosiasiallisesti ei ole osakeyhtiölaissa.Osakeyhtiölain käytäntöä ovat islantilaiset opet-taneet Elisassa vähän yli 10 prosentin omistuk-sellaan. Suomessa on viime vuosina alkanut yhäenenevässä määrin esiintyä valtionomistajuuttaväheksyvä linja, johon porvarihallitus näyttäätäysin alistuvan.

Arvoisa puhemies! On epäselvää, millä perus-teilla Stora Enso on tehnyt tehtaitten lakkautta-mispäätökset ja miten ne on kerrottu maan halli-tukselle. Epäselvää on myös, mikä on maan hal-lituksen tahto ottaa etukäteen Stora Enson asiois-ta selvää. Joka tapauksessa Stora Enson ilmoitta-mat perusteet tehtaitten lakkauttamiseksi ovatosoittautuneet virheellisiksi puun saatavuuden,yksiköiden kannattavuuden ja energian osalta.Asiantuntijoiden mukaan Kemijärven selluteh-dasta ei tarvitse sulkea puupulan takia.

Kemijärven tehtaan tekninen kunto, tuotta-vuus ja kannattavuus ovat osoittautuneet varsinhyviksi. Kemijärven sellutehdas on ylittänyt yh-tiön vaatiman 13 prosentin tuottotason joka vuo-si. Nyt ollaan sulkemassa bioenergiaa tuottavatehdas, josta tältäkin osin aiheutuu valtiolle mit-tavat kustannukset tilalle hankittaviin muihin uu-siutuviin energiamuotoihin nähden.

Stora Enson ilmoitus oli šokki Kymessä lähes1 000 työntekijälle perheineen. Summan tehtaanlopettaminen, Kotkan tehtaan myynti, Anjalan-kosken tehtaan koneen sulkeminen, taloushallin-non siirrot ja kunnossapidon vähentäminen ovatporvarihallituksen hyväksymää surusanomaa.Kemijärven tehtaan tavoin voidaan kyseenalais-taa kaikki väitteet lopettamissyistä energian,kannattavuuden, puun saatavuuden ja tuotevali-koiman osalta. Missä on pehmopaperin ja mui-den tuotteiden kehittäminen Suomessa, vai anne-taanko tämäkin sektori ruotsalaisten tehtaitten jaomistajien käsiin?

Sosialidemokraatit vaativat hallitusta anta-maan välittömästi eduskunnalle selonteon val-tion omistajapolitiikan periaatteista ja toiminta-linjasta. Selonteko olisi ollut hyvä keino kirkas-

taa hallituksen linjaa. Hallituksen eri ministereit-ten päivittäin vaihtuvat kannat esimerkiksi StoraEnson tapauksessa lisäävät epävarmuutta kansa-laisten keskuudessa ja antavat huonon kuvan hal-lituksen kyvystä valtion omistajapolitiikassa.

Porvarihallituksen johdolla valtiosta on kehit-tymässä pelkkä myyntiliike ilman selvää teolli-suus- ja elinkeinopoliittista strategiaa. Sosialide-mokraattien mielestä omistajapolitiikasta tarvi-taan selkeät pelisäännöt muun muassa kannatta-van liiketoiminnan osalta. On pohdittava, mitenvoimme kehittää suomalaista kansallisesti tärke-ää perusteollisuutta ja elinkeinotoimintaa niin,että ne tarjoavat myös jatkossa työtä omassamaassamme ja tuottavat osinkotuloja. Valtionyh-tiölakiin liittyvän asetuksen valmistelussa nämäja myös eduskunnan hyväksymät edellä mainitutperiaatteet tulee ottaa huomioon.

Valtion on SDP:n mielestä kehitettävä uutta.Itsenäisen kansan ja valtion elinehtoihin kuulu-vat energian saanti ja huoltovarmuus, elintarvi-ketuotannon omavaraisuus, hyvinvointipalvelu-jen turvaaminen, puhelin- ja muun verkkotoi-minnan toimivuus koko maassa, terästeollisuus,lento- ja muu liikenne. Myös monilla muilla sek-toreilla tarvitaan valtion yritystoimintaa. Teolli-suussijoitus Oy:n ja muun riskirahoituksen tur-vin valtion on mentävä vahvemmin uusiin haas-teisiin muun muassa uusiutuvan energian, jät-teen, ympäristöteknologian, koulutuksen vien-nin ja osaamisen osalta.

Suomalaisen metsäteollisuuden alasajo uhkaarapauttaa teollisuutemme tärkeää kivijalkaa. So-sialidemokraattinen eduskuntaryhmä ei hyväksykannattavien tehtaitten lopettamista. Kemijär-ven tehdas on tärkeä osa Itä-Lapin olemassa-oloa. Lappi on nähtävä osana kehittyviä Barent-sin alueen ja Murmanskin elinkeinotoimintoja.Stora Enson toimet Summan, Anjalankosken jaKotkan osalta heikentävät myös Suomen kansan-taloutta ja vaarantavat tuhansien ihmisten toi-meentulon, samaten tämä Stora Enson aiesopi-mus Anaika Groupin kanssa: Yritys alkaa val-mistaa liimapuupalkkeja. Stora Enso on myöntä-nyt investointiin lainan, ja valtiokin on luvannuttukea taloudellisesti hanketta, mutta nämä inves-toinnit tulevat vaikeuttamaan huolestuttavastialan kilpailukykyä muualla Suomessa.

Arvoisa puhemies! Perustuslain mukaan "jul-kisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittä-vä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön". Porva-rihallitus ei yritäkään täyttää perustuslain tavoi-

PTK 7/2008 vp7/3/6 21

tetta. Stora Enson hallitus, taustalla piileskeleväruotsalainen puheenjohtaja Claes Dahlbäck jatoimitusjohtaja Jouko Karvinen ovat asettuneetVanhasen hallituksen yläpuolelle yhtiökokous-ten väliseksi ajaksi ja ryhtyneet toimimaan jopavaltion omistajaedun vastaisesti. Lapin Kansanmukaan eduskunnan puhemies Sauli Niinistö onsanonut: "- - valtiolla olisi ollut suurimpanaomistajana mahdollisuus käyttää omistajan ään-tä Stora Enson Kemijärven ja Summan tehtaidenkohtaloissa."

Kansalaiset ovat vihaisia ja pettyneitä, koskamaan hallitus ei määrätietoisesti käytä valtaansaosakeyhtiölain puitteissa, vaan sallii lopettaa Ke-mijärven ja Summan kannattavat tehtaat. Saman-lainen täydellinen välinpitämättömyys porvari-hallituksella on TeliaSoneran mittavia irtisano-misia kohtaan. Tämä on Vanhasen ja Kataisenhallituksen väärää politiikkaa, joka johtaa valti-onyhtiöitten toiminnan kriisistä toiseen.

Kannatan ed. Korhosen ehdotusta perustellunpäiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi.

6 Markus Mustajärvi /vas (ryhmäpuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhanenon aiemmin luonnehtinut itseään toimitusjohta-jaksi. Stora Enson tapauksessa kahden toimitus-johtajan roolit näyttävät menneen pahasti sekai-sin: toimitusjohtaja Karvinen käskyttää maanhallitusta, ja toimitusjohtaja Vanhanen toistaayhtiön virallista totuutta silloinkin, kun julkituo-dut tiedot eivät pidä paikkaansa.

Pääministeri luottaa kritiikittä sellaiseen yhti-ön johtoon, joka ostaa Pohjois-Amerikasta kal-liilla kannattamattomia tehtaita, myy ne halvallaja paikkaa virheensä lopettamalla kannattaviayksiköitä Suomessa. Näinkö toteutuu hallituk-sen periaatepäätös, jonka mukaan valtion omista-japolitiikan ja omistajaohjauksen ensisijainen ta-voite on yhtiöiden kehittäminen ja omistaja-ar-von pitkäjänteisen kasvun tukeminen?

Kannattavien yksiköiden lakkauttamiseksiesitetyt perusteet on kerta toisensa jälkeen ku-mottu. Kannattavuudesta, puuhuollosta ja ener-giankulutuksesta annetut luvut eivät ole pitäneetpaikkaansa. Näyttää siltä, että ensin on tehty pää-tös lakkauttamisesta ja sen jälkeen on annettukäsky etsiä järjettömälle päätökselle perusteet.

Ei Vanhasen hallitus kuitenkaan linjaton ole,päinvastoin, pääministeripuolueesta löytyy run-saasti erilaisia linjoja valtion omistajapolitiikas-ta ja omistajaohjauksesta. En olisi ihmetellyt,

vaikka tämän välikysymyksen ensimmäinen al-lekirjoittaja olisi ollut vasemmistoliiton puheen-johtaja Korhosen sijaan keskustan puoluesihtee-ri Korhonen. Niin kaksilla korteilla keskusta pe-laa.

Pääministeri on kerta toisensa jälkeen kieltäy-tynyt ajamasta ylimääräistä yhtiökokousta kool-le hallituksen tai toimitusjohtajan vaihtamiseksi.Hän on kieltäytynyt antamasta pääministerin il-moitusta tai selontekoa omistajapolitiikasta. Sik-si ainoaksi mahdollisuudeksi tuoda Stora Ensonratkaisut ja omistajaohjaus eduskuntaan jää väli-kysymys. Sen asian ratkaisi hallitus, joka on lin-jassaan johdonmukainen: se ei sekaannu omiinasioihinsa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainensuhtautui viime lauantaina ylimielisesti ja vähek-syen tähän välikysymykseen. Pääministeri seura-si esimerkkiä eilen. Nöyrä ja viisas valtiomiesvaroo tällaista käyttäytymistä. Kokoomus osal-listui neljän vuoden oppositiokautensa aikana 15välikysymykseen, keskusta omalla oppositiokau-dellaan 23:een. Olivatko ne kaikki tärkeämpiäkuin kansallisomaisuudesta huolehtiminen jatyöntekijöiden tulevaisuuden turvaaminen Ke-mijärvellä, Summassa ja lukuisilla muilla paik-kakunnilla?

Arvoisa puhemies! Vieläkään ei ole selvin-nyt, koska vastuuministerit saivat ensimmäisenkerran tiedon Stora Enson päätöksistä, millaisiakeskusteluja käytiin toimivan johdon ja omistaja-ohjauksesta vastaavien henkilöiden välillä, ja en-nen kaikkea, mikä oli ministereiden kanta asi-aan, siunasivatko he hiljaisesti kaiken, mitä heil-le esitettiin. Etenkin ministeri Häkämies on seli-tyksen velkaa, vielä vastauksensa jälkeenkin.Ministerit itse ratkaisevat, ovatko he luotetta-vampia kuin Stora Enson pörssitiedote. Joka ta-pauksessa yhtiön johto on luottanut koko ajan sii-hen, ettei valtio tule väliin ja estä näiden onnetto-mien päätösten toteuttamista. Yhtiön johto onlyönyt raa’at päätökset pöytään, mutta hiljaisellaministereitten tuella.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä puolustaavaltion vahvaa roolia yhtiöissä ja sitä, että omis-tajan eli kansalaisten äänen tulee kuulua niidenpäätöksissä. Ei valtion omistus ole yhtään sen ar-vottomampaa kuin yksityisenkään.

Arvoisa puhemies! Omistajapolitiikkaa kos-keva valtioneuvoston periaatepäätös on luonteel-taan poliittinen, ei juridinen. Ministerit ovat va-kuuttaneet, että valtion omistajapolitiikka ei ole


muuttunut kymmeneen vuoteen, mutta se ei pidäpaikkaansa. Löysimme 16 ristiriitaista kohtaakyseisen päätöksen ja Stora Enson tapauksen vä-lillä. Se osoittaa, että hallituksen toiminta ei oleollut linjassa edes sen itsensä kanssa. Me eritte-lemme nämä ristiriidat myöhemmässä keskuste-lussa, mutta tässä yksi esimerkki:

Valtioneuvoston päätöksessä todetaan omista-japoliittisista tavoitteista: "Erityisen tärkeitäasiaryhmiä ovat henkilöstön aseman ja oikeuksi-en kunnioittaminen sekä ympäristön kannaltavastuullinen toiminta." Kuinka kävi? Ensin teh-tiin päätös tehtaitten lopettamisesta ja vasta sit-ten käynnistettiin yhteistoimintaneuvottelut,minkä jälkeen Toimihenkilöunioni nosti perus-tellusti kanteen työnantajaa vastaan.

Kemijärvellä työntekijäjärjestöt yhdessä pro-fessoritasoisten asiantuntijoiden kanssa työstivätmallin sellutehtaan toiminnan muuttamiseksi liu-kosellua, sähköä, energiaa ja kemikaaleja tuotta-vaksi yksiköksi, mutta ensimmäisenä esityksenampui alas elinkeinoministeri Mauri Pekkari-nen. Suomeen rakennetaan tällaisia laitoksia jolähivuosina — miksi ei sitten alueelle, joka kär-sii pahimmasta rakennemuutoksesta Suomessa jajolla sijaitsee jo ennestään kannattava tehdas kes-kellä kasvavia raaka-ainevaroja? Niinkö te aiottekasvonne pelastaa, että ensin kuristatte ja sittenelvytätte?

Arvoisa puhemies! Valtionyhtiöiden omista-japolitiikasta täytyy puhua juuri nyt, koska joulu-kuussa eduskunnan enemmistö antoi hullulle li-sää köyttä myöntäessään uusia myyntivaltuuksiavaltioneuvostolle, joka on Stora Enson tapauk-sessa työnäytteensä antanut.

Ministerit ovat paenneet olemattomien osake-yhtiölain pykälien taakse. Toimettomuuden to-dellinen syy on kuitenkin äärimmilleen vietymarkkinaliberalismi, jota toteutetaan hinnallamillä hyvänsä. Siksi hallitus varoo antamastaväärää viestiä niille sijoittajille, jotka kärkkyvätmuiden kannattavien valtionyhtiöitten myymis-tä. Sen linjan maksumiehiksi joutuvat työnteki-jät Stora Ensossa ja jatkossa monessa muussakinyrityksessä.

Hallituksen sisäinen liima tässä asiassa onkäänteinen puolueiden julkituomille periaatteil-le: kokoomus lopettaa kannattavaa yritystoimin-taa, vihreät ajavat alas bioenergiatuotantoa, jakeskusta hautaa Kekkosen perinnön. Pääministe-ri Vanhasen toisen hallituksen iskulause "Vas-tuullinen, välittävä ja kannustava Suomi" on

muuttunut irvikuvakseen. Vasemmistoliitto vaa-tii, että valtio käyttää omistajavaltaansa henkilö-valinnoissa ja tulevassa Stora Enson yhtiökoko-uksessa. Valitettavasti näyttää siltä, että päämi-nisteri Vanhanen on tehnyt tahdottomuudesta tai-teen ja muut ministerit ovat jyrkästi samaa miel-tä.

Hallitus katsoo taaksepäin ja yrittää pelastau-tua sillä, niin kuin olemme jo kuulleet. Se ei autayhtään niitä, joilla tänä päivänä on hätä. Muttahistoriasta voi kyllä oppia. Talvisodassa viholli-nen pysäytettiin Kemijärven Mäntyvaaraan,muutaman kilometrin päähän siitä, missä nyky-ään sijaitsee sellutehdas. Tammikuussa tehtaanvaltauksessa, jonka organisoi massaliike, oli mu-kana kolmen sodan veteraani, joka sanoi, että nytpiti lähteä reissuun neljännen kerran. Jos te ette,arvon ministerit, ketään muuta kuuntele, niinkuunnelkaa ainakin tätä veteraanin viestiä!

Kannatan ed. Martti Korhosen esitystä päivä-järjestykseen siirtymisen sanamuodoksi.

7 Erkki Pulliainen /vihr (ryhmäpuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Aloitetaanpa Sonerasta. So-nera osaa polttaa rahaa. Umts-seikkailussa hävi-si aikanaan 20 miljardia markkaa. TuoreeltaanTeliaSonera kokeili toista konstia muka tulosten-sa parantamiseksi. Parituhatta työntekijää joutuiirtisanomisuhan kohteeksi. Nyt vastasi pörssi.Kurssi putosi oitis kymmenkunta prosenttia.Suunniteltu toimenpide oli liikaa sijoittajillekin:jakaa nyt ylimääräisiä osinkoja ja irtisanoa sa-maan aikaan sen tuloksen tekijät. TeliaSonerantuoreen operaation ajoitus sattui sikäli sopivaansaumaan, että eduskunta voi tutkiskella yhtiöi-den yhteiskuntavastuun kantoa laajemmalla ai-neistolla.

Tämänkertaisen välikysymyksen fokuksessaon, kuten olemme havainneet, erikoisesti StoraEnso, yhtiö, jonka lähihistoriaan kuuluneista niinikään epäonnistuneista ulkomaiden seikkailuistaon koitunut miljardien eurojen tappiot ja niidenmukaiset alaskirjaukset taseissa. Yhteistä maini-tuille yhtiöille on pohjoismainen fuusioitumi-nen, joka tarkoituksestaan poiketen ei ole tuonutlisäarvoa yhteiskuntavastuun kantoon, pikem-minkin päinvastoin. Rajussa riskinotossa taito eiole ollut tahdon edellyttämällä tasolla. Ylipää-tään suomalaisten yhtiöiden ulkomaanoperaati-oiden kokonaistuottavuus on jäänyt tutkimustenmukaan kotimaahan tehtyjen investointien tuot-

PTK 7/2008 vp7/3/7 23

tavuudesta jälkeen, vaikka kehnolla henkilöstö-politiikalla on yritettykin tuloksia paikata.

Tapahtunut on virittänyt laajaa keskusteluayhteiskuntavastuusta. Yhteiskuntavastuu ei oleyksinkertainen asia. Sillä on poliittinen, ekono-minen, sosiaalinen, teknologinen ja ekologinenulottuvuutensa. Näiden käsitteiden ensimmäisetkirjaimet noteeraten puhutaankin alan slangissalyhyesti peste-analyysistä. Tarkemmin arvioitu-na opposition jättämän välikysymyksen peruste-luissa on kysymys kaikista näistä. Parlamentaari-seen vaikuttamiseen kuuluu, että hallitus puolus-taa kompensoivia toimiaan. Markkinataloudenpiiriin kuuluvissa asioissa tämä säilyttää toimen-piteet markkinoiden sisäisinä ja politiikan ulko-puolisina.

Peste-analyysin tieteellinen synty juontuu ter-veen järjen vaatimuksiin. Suunnitelmatalous tu-hosi itsensä kykenemättä analysoimaan tekemi-siään tämän analyysitekniikan hengessä ja kirjai-messa. Ratkaisua etsitään nyt markkinataloudes-sa tilanteessa, jossa pelivälineistä alkaa tulla uu-pelo. Kriittiset luonnonvaratekijät, uusiutuvanenergian, hedelmällisen maaperän ja makean ve-den riittävyydet, luonnon monimuotoisuudensäilyttäminen, aavikoitumisen ja elinympäristö-jen myrkyttymisen pysäyttäminen ja ihmisentuottaman ilmastonmuutoksen torjuminen, rat-kaisevat taloudellisen toimeliaisuuden todellisetrajat. Samalla tulee yhteiskuntavastuu haastetuk-si peliin mukaan. Markkinatalous itsessään on jooireillut kykenemättömyydestä ohjautua kestä-välle tulevaisuuden uralle. Ihmisten sietokyky onjo liian monissa tapauksissa ylitetty, mikä on il-mentynyt tihentyvissä siviili- ja sotilaallista krii-sinhallintaa vaativissa konflikteissa. (Ed. Gus-tafsson: Missä valtion ohjaus on?) Tarvitaan il-miselvästi sekä kansallista että kansainvälistä en-nalta ehkäisevää ja ohjaavaa säätelyä. Sillä on ta-vaton kiire. Vapaamatkustajiksi aikovat saatta-vat kompastua ensimmäisinä. Ensimmäinentilanteen vakavuuden oivaltamisen mittaus ta-pahtuu parin seuraavan vuoden aikana, kun Ba-lin ilmastokokouksen tuloksia kudotaan toimin-taohjeeksi.

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta sai rei-lut kaksi kuukautta sitten valmiiksi valtion omis-tajapolitiikkaa ohjaavan mietintönsä. Iso sali hy-väksyi sittemmin muun muassa kolme lausumaatulevan politiikan ohjenuoriksi. Ensimmäisenmukaan valtion tulee ottaa omistajapolitiikas-saan huomioon suurten teollisuusyritysten työlli-

syys- ja aluetaloudelliset vaikutukset. Toisenmukaan valtion osakemyynneistä saamia tulojakohdennetaan myös uuden yritystoiminnan ai-kaansaamiseen ja kasvuyritysten rahoitukseen.Kuluneet pari kuukautta ovat osoittaneet, että jot-ta hallituksella olisi kolmannen eduskunnan hy-väksymän lausuman velvoituksella jotain myön-teistä kerrottavaa eduskunnalle, tarvitaan uutta,määrätietoisempaa otetta harjoitettavaan omista-jaohjaukseen. Se, mitä mieltä eduskunta oli parikuukautta sitten, ei näytä kerta kaikkiaan riittä-vän.

Hallintoneuvostojen roolia voitaisiin muuttaaaktiivisemman vaikuttamisen ja paremman vai-kuttavuuden suuntaan. Hallintoneuvostot ja/taikansalaisfoorumit, niin kuin olen oppinut niitäuusia instituutioita ymmärtämään, voisivat laatiavähintään kerran vuodessa arvioinnin siitä, kuin-ka yhtiön operatiivinen johto on ottanut yhdiste-tysti huomioon taloudelliset, sosiaaliset, teknolo-giset ja ekologiset näkökohdat toiminnassaanprojisoituina eduskunnan ja sen linjausten mu-kaan maan hallituksen omistajaohjaukseen. (Ed.Tennilä: Näin se massaliike on tehnyt!) Tästämenettelystä voisi muodostua laajempikin käy-täntö, kun varmasti nuo julkistetut arviointira-portit tulisivat luetuiksi kaikissa mahdollisissataloudellisissa toimintayksiköissä. Joka tapauk-sessa tällainen menettely vähentäisi paniikkire-aktioiden ja -vasteiden tarvetta valtioneuvostontasolla ja taholta. Jos se vaikuttaisi pörssissä ole-vien yhtiöiden kurssikehitykseen kielteisesti,niin koko markkinatalous voisi ryhtyä mietti-mään lähtölaskentansa aloittamisajankohtaa.

Arvoisa puhemies! Välikysymyksen erityise-nä yksityiskohtana on Stora Enson päätös lak-kauttaa Kemijärven sellutehdas. Tämä tehdas onaivan poikkeavassa asemassa Suomen teollistentoimintayksiköiden joukossa. Suomen jäätyä toi-seksi viime sodissa sen osaksi jäi maksaa sota-korvaukset voittajavaltiolle. Metsä- ja osaamis-pääoman hyödyntäminen olivat avainasemassatästä urakasta selviytymisessä. Oman veronsakantoivat Metsähallituksen hallinnassa olleet Itä-Lapin valtion metsät. Saannon maksimoimiseksihakattiin paljaaksi jopa 2 000 hehtaarin aukkoja,joiden metsittämisessä oli omat luonnolliset vai-keutensa. Nyt nämä — korostetusti todeten — ta-lousmetsät ovat nuoren metsän hoitovaiheessa.Nämä metsät on jo metsälakien mukaan hoidetta-va asiallisesti.


Tuoreiden inventointitulosten perusteella La-pin metsien hakkuukertymäsuunnite kohoaa lä-hivuosina 5,5 miljoonaan kuutiometriin. Harven-nushakkuiden osuus tulee kasvamaan tästä ylipuoleen 10 vuoden kuluessa. Itä-Lapin yksityis-metsien hakkuukertymä on ollut jo kuitupuuvoit-toinen. Noiden metsien hakkuumahdollisuudetnousevat puolella lähimmän 20 vuoden kulues-sa. Kemijärven sellutehdas on käyttänyt enim-millään 1,4 miljoonaa kuutiota kuitupuuta vuo-dessa. Tarjolla olevan kuitupuun laatu on olluterityisen soveliasta käytettyyn sellun eräkeit-toon. Tässä on siis erikoistarjous kansainvälisillesijoittajille. Pitkämieliselle, hyvään tuottoon pe-rustuvalle puunjalostusteollisuudelle on sijansajuuri Kemijärvellä. Sen pitää perustua kuitupuunkäyttöön, sahapuusta sen sijaan on jo nyt niuk-kuutta. Alueellisen kuitupuujalostuksen suhteel-linen kannattavuus nousee, kun dieselpolttoai-neen reaalihinta kohoaa. Sen odotetaan olevanrajua lähivuosina.

Valtiovallalla on edelleen pääosin hoitamattasen Salcompin lakkauttamisen jälkeen antamatlupaukset yhtä ministeriön call centerin vertaalukuun ottamatta. Talousmetsien tuotannollisetmahdollisuudet pitää käyttää hyväksi. Niiden ul-kopuolelle jäävät ne puuvarat, jotka ovat pääte-tyillä luonnonsuojelualueilla. Vihreä eduskunta-ryhmä ei missään asetelmassa hyväksy noidensuojelupäätösten purkamista. Ryhmä varoittaarakentelemasta ketjua, joka viime kädessä siihenikään kuin pakottaisi. Toimet pitää rajoittaa ta-lousmetsiin, missä kasvavia mahdollisuuksia siison, kuten olen osoittanut. Tästähän ja vain tästäon Kemijärvellä juuri nyt kysymys.

Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa puhemie-hen ehdotusta yksinkertaiseen päiväjärjestyk-seen siirtymisestä.

8 Anna-Maja Henriksson /r (ryhmäpuheen-vuoro): Herr talman! Att en fabriksnedläggningslår hårt mot den ort och region där den är verk-sam vet och förstår vi alla. Vi vet också vilkenpress beslutet sätter på arbetstagarna, deras fa-miljer samt de lokala och regionala beslutsfattar-na. Hoten om arbetslöshet och försämrade eko-nomiska utsikter är tunga att bära för alla inblan-dade. Det här har vi kunnat erfara på flera hålloch i flera sektorer under de senaste åren i Fin-land.

Den globala ekonomin för med sig nya utma-ningar också för oss. Bolag verksamma i Finland

spelar på samma globala marknad och med sam-ma regler som bolag verksamma på helt andrahåll. Finland är inte en åtskild del av Europa ochvärlden — på gott och ont.

Vi inser också alla att det kan vara svårt att ac-ceptera att en fabrik som gått på vinst läggs ner.Nedläggningsbeslutet av en sådan fabrik kanman därför förundra sig över, men marknads-krafterna fungerar inte alltid logiskt. Det här ärbara ett exempel på det som jag just var inne på,att vår skogsindustri lever under stor press närstrukturerna förändras på den globala markna-den. Omstruktureringar inom den inhemska in-dustrin är ju i sig ingen nyhet utan ett fenomensom vi alltid fått leva med.

Jag vill gärna ta ett exempel från min egenhemstad. I Jakobstad verkade i tiden Strengbergstobaksfabrik med som bäst cirka 1 600 arbetsta-gare. På 1980-talet sysselsatte också Wärtsiläsfabriker hundratals personer i staden. Idag finnsingenting kvar förutom byggnaderna, vilka nusjuder av ny aktivitet.

Puhemies! Valtioneuvosto teki viime kesänäperiaatepäätöksen valtion omistajaohjauksesta,jonka mukaan yhtiöt jaetaan kahteen ryhmään:yhtiöihin, jotka toimivat markkinaehtoisesti, jayhtiöihin, jotka hoitavat valtion erityistehtäviä.Valtion erityistehtäviä hoitavissa yhtiöissä val-tiolla on omistajana ensisijaisesti yhteiskunnalli-set tavoitteet, vaikka kannattava toiminta samal-la on yleinen tavoite. Erityistehtävää hoitavassayhtiössä valtio on aktiivinen omistaja, joka mää-rittelee erityistehtävän sisällön ja sen merkityk-sen yhtiölle asetettujen tavoitteiden suhteen.

Nyt käytävässä keskustelussa on hyvä muis-taa, että valtaosa valtion yli 50 yhtiöstä toimiimarkkinaehtoisesti. Toimintaperiaatteiden, ta-loudellisen rakenteen ja tuottotavoitteiden osaltanäitä yhtiöitä tulee voida verrata muihin yrityk-siin samalla toimialalla. Valtiolla voi omistajanaolla strategisia intressejä markkinaehtoisesti toi-mivissa yhtiöissä, mutta nämä yhtiöt toimivatmyös silloin selkeiden liiketoiminnallisten peri-aatteiden mukaisesti. Periaatepäätöksen mukaanvaltion omistajaohjauksen tavoitteena on mark-kinaehtoisesti toimivien yhtiöiden osalta saavut-taa jokaisessa yksittäisessä tapauksessa paras ta-loudellinen kokonaistulos.

Valtioneuvosto totesi myös, että omistajatovat yhdenvertaisessa asemassa omistajaohjauk-sen osalta markkinaehtoisesti toimivissa yhtiöis-

PTK 7/2008 vp7/3/8 25

sä. Valtio ei edellytä erityiskohtelua eikä ota it-selleen vapauksia eikä myöskään puutu hallituk-sen ja operatiivisen johdon päätöksentekoon.Omistajaohjaus perustuu omistajastrategiseenvalvontaan ja valmisteluun, jonka perusteellavaltio tarvittaessa, samalla tavalla kuin muutmerkittävät omistajat, ottaa kantaa yritystä kos-keviin strategisiin ja taloudellisiin kysymyksiin.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä tukee valtio-neuvoston suuntaviivoja omistajaohjauksestamarkkinaehtoisesti toimivissa yhtiöissä. Valtionosallistuminen omistajuutensa perusteella pörs-sissä noteerattujen yhtiöiden jokapäiväiseen ope-ratiiviseen toimintaan horjuttaisi voimakkaastivaltion uskottavuutta omistajana muiden omista-jien ja sijoittajien silmissä. Pahimmassa tapauk-sessa koko yhtiön uskottavuus saattaisi kärsiä jayhtiön toimintaedellytykset voimakkaasti hei-kentyä.

Herr talman! Oppositionen vill att riksdagentar sig en roll som svenska riksdagsgruppen an-ser att den lagstiftande makten i Finland inte skata. Oppositionen vill att vi här ska blanda oss ioch bestämma hur ett enskilt aktiebolag, där denstörsta enskilda ägaren dessutom kommer frånutlandet, ska styras. Det här anser vi, herr tal-man, att inte är förenligt med den uppfattning ommarknadsekonomi som är gällande i Finland utanpåminner mera om något slags planekonomi.Staten ska inte och kan inte styra en global mark-nad, men nog i viss mån begränsa de negativakonsekvenser som kan uppstå av fattade beslut.

Oppositionen frågar i sin interpellation om hurstaten genom sin ägarstyrning ska verka för attbolagens samhällsansvar förverkligas. Jag frågarmig vilket samhällsansvar man här efterlyser?Vill oppositionen att staten uttalar ett misstroen-de mot bolagens operativa ledning i ett försök atttrygga verksamheten på enskilda orter och i en-skilda regioner med risk för att bolagets helaverksamhet i vårt land hotas, med allt som detkan föra med sig. Vem bestämmer vilket sam-hällsansvar som är det rätta? Kan man säga vil-ken linje som folket stöder och vilken linje somär den bästa för folket och landet som helhet?

Det är klart att riksdagen både kan — och ock-så vid behov ska — diskutera statens ägarpolitik.Men då borde utgångspunkten vara ägandet somhelhet: Vad ska staten äga? Företag som upprätt-håller för landet strategiskt centrala funktioner ärförstås primärt sådana där staten behöver ha ett

starkt ägande. Till den skaran hör bland annat bo-lag som YLE och Finnair. Att diskutera utifrånett enskilt bolags beslut och verksamhet ger enskev bild av ägandet och statens möjligheter attagera.

Oppositionen vill nu fälla regeringen på grundav ägarstyrningen utan att presentera ett enda al-ternativ till hur ägarstyrningen ska skötas. Det äri sig förståeligt att man inte säger så mycket i in-terpellationen, eftersom grunderna för statensägarstyrning drogs upp under en tid när socialde-mokraterna satt i regeringen, såväl i statsrådetskansli som i handels- och industriministeriet, detvill säga på centrala poster när det gäller ägar-styrningen. Också vänsterförbundet satt med i re-geringen under dessa tider.

Svenska riksdagsgruppen anser att bolagensoperativa ledning är den aktör som bäst kan be-döma vilka verksamhetsförutsättningar somfinns i den egna sektorn. Det är ju faktist den ope-rativa ledningen som är experter på just sitt om-råde. Svenska riksdagsgruppen anser även attsamhällsansvaret uppfylls om den operativa led-ningen fattar sådana beslut som tryggar bolagetsverksamhetsförutsättningar i Finland.

Arvoisa puhemies! Omistajapolitiikka on osaarkipolitiikkaa. Sen sijaan aluepolitiikkaa on vai-kea yhdistää omistajapolitiikan kanssa, kun onkyse markkinaehtoisesti toimivista yhtiöistä. Onselvää, että julkishallinnon, valtion, alueiden jakuntien, tulee suunnitella ja toteuttaa aluepoli-tiikka maassamme. Sekä hallituksella että edus-kunnalla on suuri vastuu aluepolitiikasta. Raken-nemuutosten kohdatessa maamme alueita, kun-tia ja kaupunkeja julkisen sektorin on autettava jatuettava. Hallitus on jo luvannut tukea niitä paik-kakuntia, joita Stora Enson päätökset tehtaidenlakkauttamisesta koskevat. Hallitus siis täyttäätehtävänsä aluepoliittisena toimijana sille asetet-tujen odotusten mukaisesti.

Aluepolitiikkaa on kuitenkin, kuten sanottu,harjoitettava muilla välineillä kuin pörssissä no-teeratun yhtiön kautta. Ja hallituksella on muitavälineitä, kuten esimerkiksi valtion toimintojenalueellistaminen, erilaiset taloudelliset tukimuo-dot muun muassa te-keskusten ja Finnverankautta, veropoliittiset välineet jne. On myös tun-nustettava, että korvaavien työpaikkojen löytä-minen ei ole helppoa lyhyellä aikavälillä. Raken-nemuutokset ovat aina vaikeita ja vaativat sekäaikaa että hyvää harkintakykyä. Korvaavien työ-


paikkojen tulee tietysti olla pysyväisluonteisia,jotta paikallisväestö voi suhtautua luottavaisestituleviin muutoksiin.

Herr talman! Interpellanterna frågar om reger-ingen anser det vara rätt och riktigt att fabrikernai Kemijärvi och Summa läggs ner, eller om mankommer att vidta åtgärder genom sitt ägande föratt trygga fabrikernas existens. Svenska riks-dagsgruppen anser att det är bolagets operativaledning som fattar beslut om formerna för bola-gets operativa verksamhet i Finland, inte riksdageller regering. Svenska riksdagsgruppen uppre-par att effekterna av nedläggningsbeslutet är be-klagliga och svåra för regionen, kommunen ocharbetstagarna, men anser inte att statsrådet behö-ver ändra principerna för sin ägarstyrning.

Därför, herr talman, föreslår svenska riksdags-gruppen enkel övergång till dagordningen.

9 Bjarne Kallis /kd (ryhmäpuheenvuoro): Ar-voisa herra puhemies! Kristillisdemokraatit ei-vät olisi allekirjoittaneet tätä välikysymystä, josne perustelut Kemijärven tehtaan lakkauttamisel-le olisivat meitä vakuuttaneet.

Mutta haluan ensin vastata ed. Timo Kallinkysymykseen, mitä oppositio on tehnyt metsäta-louden edistämiseksi. Ihmettelen, miten kehtaat-te tuollaista kysyä. Pari kuukautta sitten käsitte-limme budjettia. Kristillisdemokraatit esittivätmonta lisämäärärahaa ainoana tarkoituksenaedistää metsätaloutta tässä maassa, monta koh-taa, ja ihmettelen suuresti, että keskusta äänestinäitä kaikkia vastaan. En halua uhrata tätä tärke-ää aikaa menemällä niihin yksityiskohtiin, muttate voitte tutustua äänestyksiin ja pöytäkirjoihin jahuomaatte, että paljon olemme tehneet.

Herra puhemies! Kun Stora Enson johto25.10. viime vuonna ilmoitti Kemijärven tehtaanja Summan tehtaan lakkauttamisesta, niin perus-telu oli: liian kallis raaka-aine ja halpa dollari.Meni muutama viikko, ja ruvettiin puhumaan yli-kapasiteetista ja siitä, ettei kotimainen puu riitäkaikille. Näihin kaikkiin perusteluihin asiantun-tijat ovat puuttuneet ja myöskin yksityiskohtai-sesti käsitelleet niitä ja katsoneet, pitävätkö nämäperustelut paikkansa.

Tänään toimitusjohtaja Karvinen pörssitiedot-teessa toteaa lopettamisesta muun muassa näin:"Valtavista kotimaisista ponnisteluista huolimat-ta jouduimme tuomaan Suomeen yli neljä mil-joonaa kuutiometriä huomattavan kallista puuta

vuoden 2007 leudon talven takia ja Venäjän tul-limaksujen uhan alaisena. Suunnitelmamme sul-kea Kemijärven ja Norrsundetin sellutehtaat pe-rustuivat ja perustuvat edelleenkin selvään ta-voitteeseen: vähentää tarvetta ostaa erittäin kal-lista tuontipuuta - -." Tähän Stora Enson johtovetoaa ja viittaa, kun Kemijärven tehdas aiotaanlopettaa. Kannattavuudella ei ole mitään merki-tystä, vaan ainoa tavoite on vähentää tarvetta os-taa erittäin kallista tuontipuuta.

Kun tämä tieto Kemijärven tehtaan ja Sum-man tehtaan lopettamisesta tuli julkisuuteen, niinse otettiin tyrmistyneenä vastaan. Asiantuntijatrupesivat kumoamaan näitä väitteitä puupulastaja osoittivat myöskin, miten kannattava yksikköKemijärven tehdas on, viittasivat siihen tuottota-voitteeseen, 13 prosenttiin, joka lähes joka vuosion ylitetty. Samanaikaisesti kun Enson tuottota-voite on jäänyt alle 5 prosenttiin, niin Kemijär-ven tehtaan tuottotavoite on ollut yli 13 prosent-tia.

Jokainen tietää, mikä on Kemijärven tehtaanmerkitys koko Itä-Lapille. Reaktiot kentältä ovatolleet voimakkaita. Nuoret ja opiskelijat ovat ky-syneet, missä on moraali. Kun kristillisdemo-kraatit vierailivat Porvoossa muutama viikko sit-ten eräässä lukiossa, niin koulun rehtori kertoi, il-man että me olisimme sanallakaan maininneetKemijärveä, että oppilaat ihmettelevät, miten onmahdollista, että valtiojohtoinen yritys sulkeeKemijärven tehtaan. He olivat hankkineet senverran tietoa, että ihmettelivät sitä.

Myöskin presidentti otti kantaa siihen, niinkuin jokainen meistä tietää. Eri alojen asiantunti-jat ovat ottaneet kantaa. Metsähallituksen enti-nen pääjohtaja Jaakko Piironen totesi, että mitenilkesivätkin, ja viittasi siihen väitteeseen, että La-pista puuttuisi puuta. Siis Metsähallituksen enti-nen pääjohtaja toteaa näin. Puolueet ja kansan-edustajat ovat ottaneet kantaa. Eräässä lehdessäoli otsikko "Keskustan kenttä käy kuumana".Minä olen aina olettanut, että kyllä kenttä paneu-tuu asioihin. Ja jos kenttä kävi kuumana, minkätakia kenttä kävi kuumana? Koska kenttä ei ym-märtänyt eikä ymmärrä vieläkään tätä päätöstä.Eräs keskustan kansanedustaja totesi, että kaikkiovat ihmetelleet sitä, mitä järkeä on ajaa kannat-tava tehdas alas. Ei hän sanonut, että minä ihmet-telen, vaan hän sanoi, että kaikki ovat ihmetel-leet sitä, mitä järkeä on ajaa kannattava tehdasalas.

PTK 7/2008 vp7/3/10 27

Olin muutama päivä sitten eräässä yliopistos-sa. Kävin keskustelua sen rehtorin kanssa, jokaon metsäalan asiantuntijoita ja alan professori.Kysyin häneltä kantaa tähän väitteeseen puupu-lasta. Hän vastasi näin: "No, jos Saharassa onpula hiekasta, niin Suomessa on pula puusta."Minä kysyin, saanko minä siteerata häntä. Meitäoli viisi henkilöä läsnä. Hän sanoi, että kyllä sinävoit siteerata, mutta ei välttämättä tarvitse maini-ta nimeä. Mutta näin hän sanoi, ja hän on profes-sori ja alan asiantuntija.

No, mitä hallitus sanoo? Hallitus sanoo, ettäpörssisääntö kieltää. Minä olen kymmeniä kerto-ja kysynyt, miltä kuulostaa se pörssisääntö, jo-hon viitataan. En ole koskaan saanut mitään vas-tausta. Tarkoitetaan tietenkin osakeyhtiölakia,joka kieltää suosimasta tiettyä osakasryhmää,mutta ei kiellä puuttumasta asioihin silloin, kunne ovat menossa pieleen. Voi, kun hallitus olisipuuttunut Soneran seikkailuihin. Voi, kun halli-tus olisi puuttunut Fortumin optio-ohjelmiin.Voi, kun hallitus olisi puuttunut Stora EnsonAmerikka-seikkailuihin tai siihen, mihin minis-teri Häkämies viittasi: siihen, että vesivoimalai-tokset ja metsävarat myytiin päivänä, jolloin nii-den hinta oli alhainen, ja kyseessä oli vielä yhtiö,joka tarvitsee energiaa ja puuta ja sitten vielä vä-hän pääomaa, siis tärkeimmät tuotannon tekijätmyytiin. Ei kukaan puuttunut. No, te sanotte, ettäpitäisi yhtiökokouksessa käyttää sitä äänivaltaa.Miksi sitä ei ole käytetty, vaikka on mennyt pie-leen?

Onneksi on joskus etukäteen puututtu. Kun olipankkikriisi 90-luvun alkupuolella, niin Yhdys-pankki ilmoitti optio-ohjelmasta johdolle. Mitäteki ministeri Viinanen? Hän puuttui siihen. Mitäteki Yhdyspankin hallitus? Se perui sen optio-ohjelman. Aivan oikein, mutta jos ei siihen olisipuututtu, niin se olisi toteutunut. Ministeri Pek-karinen kertoo meille aina silloin tällöin ilouuti-sia. Hän on kertonut, miten hän on pannut sulunoptio-ohjelmille valtiojohtoisissa yrityksissä.Hän on siis puuttunut asiaan, ja on ihan oikein,että hän on puuttunut. Vanhoille hän ei ole mah-tanut mitään, mutta uusia ei ole syntynyt.

Kun ihmiset sijoittavat rahaa pörssiin, niinkyllä he katsovat myöskin, mitä yhtiö omassastrategiassaan sanoo toiminnastaan. Ed. MarttiKorhonen hyvin ansiokkaasti kertoi, mitä StoraEnson strategioissa sanotaan. Sen takia ihmisetovat myöskin sijoittaneet rahaa. He odottavat,

että yhtiö ottaa vastuuta niistä asioista, joiden yh-tiö sanoo olevan tärkeitä.

Ministeri Häkämies, te tiedätte, mitä tapah-tuu, tai luulette tietävänne, mitä tapahtuu, jos val-tio nyt tähän puuttuisi. Te sanotte, että Suomenvaltion arvopaperisalkun arvo laskisi, ja te tiedät-te jopa, kuinka paljon se laskisi. Minä en ymmär-rä, miten te voitte tietää, että se laskisi 2 miljar-dilla. Mistä se tieto on tullut? Ed. Kalli sanoi, ettäse saattaa laskea miljardilla. Minä en tiedä, mi-ten te voitte tietää. Tiesittekö te eilen, että StoraEnson kurssi nousee aamupäivällä ja laskee ilta-päivällä? (Naurua) Tiedättekö te, miten se kehit-tyy huomenna? Ette tiedä, ei kukaan tiedä. Muttajokainen tietää, harjoitetaanko yhtiössä sellaistatoimintaa, jota se julkisesti sanoo haluavansaharjoittaa. Minä olen täysin vakuuttunut siitä,että jos kannattava yritys pidetään pystyssä, niinkuin Kemijärven tapauksessa, niin voi olla — entiedä, mutta voi olla — että kurssi hetkellisestilaskee, mutta ei kestä kauan, ennen kuin se taasnousee.

Kristillisdemokraatit eivät esitä hallitukselleepäluottamuslausetta, emme esitä. Mutta me esi-tämme toivomuksen, että te yhtiökokouksessapyrkisitte siihen, että Kemijärven tehdas jatkaatoimintaansa, ja jos ei Stora Enso halua sitä teh-dä, niin se myytäisiin sille taholle, joka on halu-kas jatkamaan sitä kannattavaa toimintaa Itä-La-pissa. Sen takia, herra puhemies, esitän peruste-lulausumaksi:

"Hallituksen vastauksen kuultuaan eduskuntaedellyttää, että hallitus pyrkii vaikuttamaan Sto-ra Enson tulevassa yhtiökokouksessa niin, etteikannattavia sellutehtaita lopeteta, vaan että toi-minta jatkuu entisenä tai tehtaat myydään haluk-kaalle sellutuotantoa harjoittavalle yhtiölle,

ja siirtyy päiväjärjestykseen."

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen va-rapuhemies Seppo Kääriäinen.

10 Timo Soini /ps (ryhmäpuheenvuoro): (Väli-huutoja) Arvoisa puhemies! On kiva aloittaa pu-he, kun edustajakollegatkin odottavat malttamat-tomana.

Perussuomalaisten mielestä työnteon on ainakannatettava joutenoloa paremmin. Perussuoma-


laisten mielestä koko Suomi tulee pitää asuttuna.Perussuomalaisten mielestä yhteiskunnallisenpäätöksenteon tulee olla oikeudenmukaista.Onko oikeudenmukaista, että kannattava yritys-toiminta, jolla on merkittävä aluepoliittinen vai-kutus, lopetetaan? Onko se Lapin etu? Onko seKymen etu? Onko se Suomen etu? Ei ole, herrapuhemies. Se on vain ja ainoastaan pörssipelurinkuviteltu etu. Haluammeko me, että kaikista suo-malaisista pitää tulla pörssipelureita ja optiosaa-listajia? Emme halua.

Mikä silloin työntekijänä riittää, jos se, että te-kee parhaansa ja tuottaa voittoa, ei riitä? Mikäsilloin riittää? Tätä kysyin Massaliikkeen edusta-jilta sekä eduskunnan portailla että sisätiloissa.He eivät osanneet vastata. En osaa itsekään vas-tata. Sen on riitettävä. Muuten maailmasta me-nee mieli ja merkitys.

Esimerkiksi Kemijärven sellutehdas tuottaanoin 20 miljoonaa euroa voittoa vuodessa, jokapäivä 65 000 euroa. Ajatelkaa, 65 000 euroavoittoa päivässä, ja se ei riitä! Kemijärven tehtaa-seen sijoitetun pääoman tuotto on ollut vuosina1999—2005 huomattava. Puhutaan jopa 17 pro-sentin vuosittaisesta tuotosta, kun taas konser-niin sijoitetun pääoman tuotto on ollut vain noin3,5 prosenttia. Kemijärven sellutehdas on siiserittäin kannattava tuotantolaitos ja myös hyväsijoitus.

Hyvät edustajat, kysyn vaan, millä laskutoimi-tuksella saadaan aikaan sellainen lopputulos, ettäjuuri tämä selvästi keskivertoa kannattavampi in-vestointikohde Stora Ensossa on se, joka tuleelakkauttaa ja jonka ylläpitäminen vaikuttaisimuka negatiivisesti, kielteisesti, yhtiön pörssiar-voon, jos ei kannattavaa, hyvää tehdasta lakkau-teta. Miten se on mahdollista? Hallitus tietää itse-kin, miten asia on, mutta tästä on tullut arvoval-takysymys — arvovalta järjen edellä. Ensin onhutkittu ja sitten vasta tutkittu, mutta on päätettyviedä prosessi loppuun, meni syteen tai saveen.Hölmöläisten hommaa, sanon minä.

Hallitus ja sen myötäjuoksijat ovat kuin kuo-rossa laulaneet, ettei ole realistista puuttua StoraEnson päätökseen lakkauttaa Kemijärven jaSumman tehtaat. Hyvät edustajat, miten te, jotkalaulatte tässä kuorossa, kehtaatte käydä kerta toi-sensa jälkeen puhumassa kotiseutunne tilaisuuk-sissa siitä, miten taas kerran tarvitaan ehdokkaitaja kannatusta kunnallisvaaleissa, jotta saadaanhoidettua näitä meidän yhteisiä asioitamme, mi-ten? Kuinka sitä kehtaa tehdä? Vai liikutteko te

kenties vain sellaisten ihmisten keskuudessa, ettäkuulette aina sen, mitä haluattekin kuulla, ettähyvin menee? (Ed. Pulliainen: Se on valikoivaakuuloa) — Joo, mutta ei se ole kansanvaltaa, ed.Pulliainen.

Arvoisa puhemies! Itse liikun sellaisten ihmis-ten joukoissa, joilla kaikilla on yksi ääni. Kan-sanvallassa jokaisella ihmisellä on yksi ääni javain tämä ihminen voi antaa äänensä henkilö-kohtaisesti ja vain hän. Me täällä eduskunnassaolemme jokainen ihmisten äänillä — kellä niitäon enemmän, kellä vähemmän, mutta kaikillatarpeeksi, kun olemme tänne päässeet. Meidäntehtävämme on käyttää näitä saamiamme ääniä.Me kuulemme ääniä, suomalaisia, ja niin meidänpitääkin tehdä. On epätervettä, suorastaan maso-kistista, nauttia siitä, että halutaan tehdä päätök-siä, joista kansalaiset kärsivät. Tähän on kuiten-kin nyt tultu. Kun rahalle on annettu maassa val-ta ja voima, voi kunniaa niittää ainoastaan rahanehdoilla. (Ed. Kankaanniemi: Entäs EU:lla?) Eihyvä. On häpeällistä, että kerta toisensa jälkeentullaan väittämään kansalle kirkkain silmin ja va-kavalla naamalla, että valtio käytännössä 35 pro-sentin äänivallalla ei voi edes yrittää puuttuapörssiyhtiön toimintaan, koska se on muka vas-toin periaatteita. Mistä tämmöinen tulkinta onkotoisin, Brysselistäkö, ed. Kankaanniemi, Brys-selistäkö? En usko, että sieltäkään. (Ed. Zysko-wiczin välihuuto) — Puhe vaikuttaa, kun ed.Zyskowiczkin heräsi. (Naurua)

Täällä Kepu on pontevaa poikaa vajaan 25prosentin kannatuksella eduskuntavaaleissa jakehuu pitkin selkosia takki auki, että me olemmesuurin ja kaunein puolue. Lapin kepukin pukkaajulkilausumaa — viimeksi Suomenmaassa eilen— ja vaatii Kemijärven tehtaan pelastamista,mutta eduskuntakepu istuu harjasniska takinkau-luksessa istuntosalissa tekemättä mitään. Kyllätämä ristiriita on hämmästyttävä. Jommassakum-massa edes pitäisi tapahtua muutos, jotta oltai-siin rehellisiä.

Arvoisa puhemies! Perustuslakimme mukaanvaltiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edus-taa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Jos pe-rustuslakimme keskeisin sanoma on käytännös-sä kuollut kirjain, on viesti perustuslain uudistus-ta valmistelevalle työryhmällekin harvinaisenselvä: Valta ei enää kuulukaan kansalle, vaansuurpääomapiireille ja pörssipelureille. Presiden-tin virkakin on tällä logiikalla lakkautettava, sil-lä onhan se kiusallista, kun kansan suoraan valit-

PTK 7/2008 vp7/3/11 29

sema presidentti voi olla hallituksen kanssa asi-oista eri mieltä, niin kuin näytti olevan, kun tääl-lä piti avajaispuhetta. Ja sitten jos tästä sanoomielipiteensä, niin hallitusherrat ja hallitusrou-vat sanovat, että populismia ja politiikantekoa.Politiikkaahan me täällä olemme tekemässäkin,ainakin minun ymmärtääkseni.

Arvoisa puhemies! Minkä takia hallitus on an-tanut ymmärtää, että Stora Enson osakekurssilaskisi, jos me täällä puuttuisimme kansan tahtoanoudattaen ja matemaattisiin tosiseikkoihin tu-keutuen tähän epäkohtaan? Aivan kuten ed. Bjar-ne Kallis täällä totesi, ei siitä mitään takeita ole,nouseeko vai laskeeko, mutta ei myöskään siitä,että laskee. Ja mitä merkitystä väliaikaisella teo-reettisella osakkeen arvon alenemisella edes oli-si, jos ei ole aikeissa luopua? Eihän se riski reali-soidu ennen kuin myynnissä — aivan itsestään-selvää, pörssialkeita, keskikoulutavaraa, arvoi-sat kokoomuslaiset.

Tästä on kysymys, hyvät edustajat: joko memyymme valtionyhtiöt pois kokonaan tai käy-tämme sitä valtaa, jonka kansa on meille uskonutja antanut, joko—tai. Emme me kerta kaikkiaantäällä salissa voi esittää kansalle, että perustusla-kimme arvo on pienempi kuin niiden Stora En-son osakkeiden yhteisarvo, jotka ovat muillakuin valtiovallalla. Emme me voi sellaista esit-tää.

On väärin sanoa, että valtiovallasta on tullutrenki omassa kodissaan. Totuus näyttää olevanse, ettei valtiovalta ole kotoisin mistään, koska seei näytä tottelevan isäntäänsä eli kansaa, vaantottelee rahaa, jolla ei tunnetusti nykyaikana olesen paremmin isäntää kuin emäntääkään. Siinäprosessissa se kansanvalta, jonka turvin rahaauudelleen jaetaan ja hyvin pitkälle myös synny-tetään, lopulta murtuu ja pääomat siis keskitty-vät. Raha tulee rahan luo. Vai väittääkö joku, ettäkansanvalta itsessään on arvoton eikä mahdollis-ta hyvinvointia?

Arvoisa puhemies! Stora Enson perustelutovat muuttuneet matkan aikana kuin Auervaarankosintapuheet, aina tarpeen mukaan. Valhetta onmätetty toisen päälle. Omat metsänsä myynyt yh-tiö on käyttäytynyt ikään kuin se omistaisi Lapinmetsät. Kaiken kukkuraksi se kieltäytyy edesneuvottelemasta tehtaansa myynnistä, vaikka os-tajia olisi. Mitä tähän se EU:n kilpailulainsäädän-tö sanoo, että he voivat estää, ettei kukaan muuvoi ostaa? Onko se vapaata kilpailua? Ei ole. (Ed.

Zyskowiczin välihuuto) Röyhkeys on, ed. Zys-kowicz, täysin estotonta.

Olisi oikein ja kohtuus, että asioiden perin-pohjaisen selvittämisen takaamiseksi Kemijär-ven tehtaalle myönnettäisiin jatkoaikaa vuoden2009 loppuun, kuten on painavin perustein voitutodeta, jolloin totuus paljastuisi ja tehdas voisivaikka jatkaa biojalostamona tai jonain muuna,jos ei nykyisellään jatka, koska tarvetta on, työ-voimaa on, raaka-ainetta on. Tämä toteutuisi var-masti, jos Suomen hallitus ja eduskunta näin yh-dessä edellyttäisivät. Arvoisat kollegat, tehdäänoikein, kun se on mahdollista.

11 Pääministeri Matti Vanhanen: Arvoisa pu-hemies! Tämän keskustelun aikana on väkisin-kin tullut se tunne, että yhtiö on tehnyt päätöksiäirtisanoa ihmisiä jotenkin huvikseen ja ilolla jatehdäkseen kiusaa (Ed. Skinnari: Tyhmiä päätök-siä!) ja tämä hallitus kaiken lisäksi ilolla tukisi si-tä, että ihmiset joutuvat kärsimään, menettä-mään työpaikkansa, teollista toimintaa ajetaanSuomessa alas. En minä usko, että aivan tällaistapahaa tahtoa sentään löytyy sen enempää politii-kan vastuullisten kuin talouselämänkään vastuul-listen puolesta.

Tässä hallituksen vastauksessa kuvattiin lyhy-esti metsäteollisuuden yleistä tilaa, kerrottiin se,että pohjoismaisissa metsäyhtiöissä on viimeis-ten kahden vuoden aikana vähennetty väkeä8 000 ihmisellä. Stora Enso ei tee heikosti kan-nattavana poikkeusta tässä. Vaikka siellä on val-tiolla 12 prosentin omistusosuus, se valtion omis-tusosuus ei ole tehnyt Stora Ensosta vahvempaakuin ovat nämä muut metsäsektorin suuret yri-tykset. Osa näistä yrityksistä tekee koko ajan tap-piota. Stora Enso tämän päivän tiedotteen mu-kaan viime vuodelta on lähes nollatuloksessa.Parhaimmillaankin nämä yhtiöt pääsevät joiden-kin prosenttien sijoitetun pääoman tuottoon.

Mistä tämä johtuu? Keskeisten metsäteolli-suuden tuotteiden hinnat ovat menneet vuosikau-sia trendinomaisesti alaspäin maailmanmarkki-noilla, ja samaan aikaan kaikki keskeiset teolli-suuden kustannukset ovat olleet selvässä trendin-omaisessa nousussa. Tämä on tapahtunut vai-heessa ja aikana, jolloin maailmantalous on olluthistoriallisessa korkeasuhdanteessa. Yleensämaailmantalouden korkeasuhdanteessa myössuomalainen metsäteollisuus on parantanut tu-loksia, tehnyt kunnon tuloksia, sillä päässytmyös seuraavan laskusuhdanteen ylitse. Mutta


siis tosiasia on se, että tämä maailmanhistorianehkä suurin korkeasuhdanne on mennyt ainakinpohjoismaisten metsäyhtiöiden ohitse. Ne rype-vät syvällä, vaikka maailmantalous käy kuuma-na, hehkuvana oikein. Tämä vain kuvaa niitä sy-viä vaikeuksia, joissa ollaan. Metsäteollisuudentuotteiden kysyntä ei ole enää sama kuin aikai-semmin. Sen keskeisissä tuotteissa on todellisiamenekkivaikeuksia, erityisesti läntisessä Euroo-passa ja Pohjois-Amerikan markkinoilla, joistanäidenkin tehtaiden kohdalla puhutaan. Eli eikannata yrittää puhua mustaa valkoiseksi senosalta, että tämä teollisuus olisi sellaisessa kun-nossa, että voisi noin vaan tehdä päätöksiä jaunohtaa kokonaan kannattavuuden parantami-sen.

SDP:n ryhmäpuheenvuorossa perättiin, riit-tääkö tavoitteeksi taloudellisen tuloksen maksi-mointi. Kun olisikin edes kyse taloudellisen tu-loksen maksimoinnista! Kyse on siitä, että nämäyhtiöt pääsisivät jollain tapaa jaloilleen. Tekevät-kö nämä yhtiöt tahallaan päätöksiä, joilla tuhan-sia ja tuhansia työpaikkoja Pohjolasta vähenne-tään? Eivät varmasti tee. (Ed. Tennilä: Kemijär-vi on voitollinen, pääministeri!)

Kun yhtiö teki tämän päätöksen, niin me me-nettelimme niin kuin muissakin vastaavissa tapa-uksissa. Me olemme eriyttäneet omistajaohjauk-sen ja sitten elinkeinopoliittisen toiminnan. Nelinjaukset, jotka on omistajapolitiikasta kerrottu,ovat ja pitävät, mutta se ei ole estänyt sitä, ettäelinkeinopolitiikan, työllisyyspolitiikan ja alue-politiikan vastuusta käsin hallitus on tehnyt pal-jon. Me kävimme yt-neuvottelujen aikana yhtiönkanssa erittäin paljon keskustelua siitä, mitkä oli-sivat sellaisia elinkeinopoliittisia toimia, jotkavoisivat yt-neuvottelujen aikana johtaa yhtiössäuuteen arvioon ja uuteen johtopäätökseen, muttasellaisia keinoja ei valitettavasti löydetty. Senrinnalla me olemme kantaneet erittäin aktiivisenvastuun siitä, että ihmisille, jotka menettävät työ-paikkansa, mahdollisimman nopeasti laajalla yh-teistyöllä löydetään uusia työpaikkoja, kannatta-vaa teollista toimintaa, joka on korvaamassa nii-tä menetyksiä, jotka tässä muutoin syntyvät.

Sekä vasemmistoliiton että SDP:n puheenvuo-roissa tuntuu erittäin voimakkaana kärkenä ole-van se — lainaan tässä SDP:n puheenvuoronkäyttäneen Jouko Skinnarin tiedotetta, jossatämä todetaan — että näissä Vanhasen ykköshal-lituksen ja nykyisen hallituksen periaatepäätök-sissä on ratkaiseva ero. Sanotaan, että porvarihal-

litus lähtee siitä, että valtio ei edellytä eikä ota it-selleen erivapauksia eikä puutu yhtiön hallituk-sen ja toimivan johdon päätöksentekoon, ja ettäensimmäisen hallituksen periaatepäätöksestätämä maininta olisi puuttunut.

Minä luulen, että tässä keskustelussa olisi ai-neksia erimielisyyteen aivan riittävästi ilman,että ei kerrota aivan kaikkea sitä, mitä edellisen-kin hallituksen periaatelinjauksissa oli. Jos olisit-te lukeneet kaikki ne sivut, jotka periaatepäätök-seen vuodelta 2004 kuuluvat, olisitte huoman-neet, että heti ekalla sivulla sanotaan: "Toinenomistajapoliittinen yleisperiaate on, että valtiotoimii omistajana osakeyhtiölain ja arvopaperi-markkinalain mukaisesti, käyttää omistajaval-taansa yhtiökokouksissa eikä edellytä tai vaadierivapauksia tai muista omistajista poikkeaviaoikeuksia." Sitten olisitte kääntäneet sivun ja lu-keneet neljännen kohdan: "Neljäs omistajapoliit-tinen yleisperiaate on selkeä työnjako omistajienja johdon välillä: omistajapoliittinen päätöksen-teko kuuluu valtiolle ja liiketoiminnallinen pää-töksenteko yhtiöiden toimielimille."

Ei niin skitsofreenisia olla, että ykkös- ja kak-koshallituksen välillä olisi tällaisissa asioissa lin-jaeroa. Meillä on omistajapoliittinen linja olluthyvin yhdenmukainen. Toistakymmentä vuottaovat oikeastaan tainneet kaikki puolueet olla sitäluomassa ja linjaamassa ja sen mukaan toimi-massa.

Arvoisa puhemies! Stora Enson tämänpäiväi-nen pörssitiedote kannattaa lukea. (Ed. Tennilä:Katsokaa se Kemijärven kohta tarkasti, paljonkotuli voittoa!) Ensinnäkin he kertovat siitä, millätavalla viime vuoden aikana kotimaasta lisättiin3 miljoonalla kuutiolla puunhankintaa johtuensiitä, että tuontipuu on kerta kaikkiaan käynytkalliiksi, ja he pyrkivät jatkamaan tätä, mutta heperustelevat myös tätä syksyn päätöstä. "Valta-vista kotimaisista ponnisteluista huolimatta jou-duimme tuomaan Suomeen yli neljä miljoonaakuutiometriä huomattavan kallista puuta vuoden2007 leudon talven takia ja Venäjän tullimaksu-jen uhan alaisena. Suunnitelmamme sulkea Ke-mijärven ja Norrsundetin sellutehtaat perustui-vat ja perustuvat edelleenkin selvään tavoittee-seen vähentää tarvetta ostaa erittäin kallista tuon-tipuuta ja samalla turvata suurten tehdasyksiköi-den ja koko Stora Enson tulevaisuus. Se, ettäSuomessa suljetaan Summan tehdas ja yksi koneAnjalan tehtaalla, johtuu pitkän aikavälin kan-nattavuuteen liittyvistä ongelmista, joita emme

PTK 7/2008 vp7/3/11 31

ole pystyneet ratkaisemaan huolimatta työnteki-jöidemme suurista ponnisteluista ja aikaisem-mista investoinneista." Hallitus ei ole täällä min-kään yhtiön puolestapuhujana, (Välihuutoja)mutta minusta tässä keskustelussa on hyvä, ettäjoku lukee myös sen, mitä yhtiö itse kertoo niistäperusteluista, ja minä toivon, että nämä peruste-lut puhuisivat omasta puolestaan.

Mutta se, mikä on nyt huolestuttavaa tässä, onse, että tämä pörssitiedote jatkuu: "Valmistau-dumme parhaillaan useisiin vaihtoehtoisiin rat-kaisuihin, joihin sisältyy kapasiteetin vähennyk-siä mutta myös joitakin investointeja - -." Tämäon se tiedote, jonka he ovat tänään antaneet. Mitäjos sieltä tulee seuraava kapasiteetin purkami-nen, mitkä silloin ovat sen silloin tehtävän väli-kysymyksen perusteet? Mitkä ovat silloin ne vä-likysymyksen perusteet? (Välihuutoja) Väite sii-tä, että yhtiö olisi niin voitollinen, että se ihan ta-hallaan (Ed. Tennilä: Mutta Kemijärvi on voitol-linen!) irtisanoo ihmisiä, on kyllä pöyristyttävä.Ei mikään yhtiö tee tällaista tahallaan. Heillä onvahvat perusteet. Minä toivon, että eduskunta-ryhmät käyvät myös yhtiön edustajien kanssanäitä taustoja lävitse. Emme me hallituksessaolevat ole mitään pörssiyhtiön edustajia tässä sa-lissa. On parempi, että yhtiö käy näitä taustoja lä-vitse myös teidän kanssanne. (Välihuutoja)

Arvoisa puhemies! Vain pari huomiota, ensin-näkin se, että tässä taustalla on myös tämä puu-tullien uhka. Niin paljon kuin hallitus onkin kah-den vuoden ajan, edellinen hallitus ja tämä halli-tus, tehnyt yhteistyötä, neuvotellut Venäjänkanssa, tehnyt yhteistyötä komission kanssa, pyr-kinyt ratkaisemaan tätä, niin viikko viikolta uhkaja riski siitä, että Venäjä pitää päätöksensä voi-massa, kasvaa. Ja vähitellen kasvaa myös sen to-dennäköisyys, että Venäjältä todella jää saamat-ta sekä ne tullikorotuksista tulevat tullimaksutettä myös puunmyyntitulot, joita se on saanut. Sekasvaa koko ajan. Siitä aiheutuu hirvittävä vahin-ko Suomen teollisuudelle ja Suomen taloudelle,mutta kyllä siitä aiheutuu vahinkoa myös Venä-jälle. Tämä on Venäjän politiikkaa, Venäjän yk-sipuolinen päätös, johon kaikin tavoin pyritäänvaikuttamaan. Tähän mennessä ei ole Suomeneikä komission voimin löytynyt sellaista keinoa,jolla se päätös olisi muutettu. Niin kuin sanoin,viikko viikolta näyttää pahemmalta. Seuraava ai-karaja, huhtikuun alku, lähestyy koko ajan, ja joensi vuoden alussa tullit nousevat sellaiselle ta-

solle, että ne nostavat jo nyt liian kalliin puunhinnan täysin kestämättömälle tasolle.

Tämä on asia, jonka nämä yhtiöt jo nyt ottavatsuunnitelmissaan huomioon. Siinä ne katsovatsilloin kaikkien puuvirtojen tulevaa ohjaamista,ja niin kuin Stora Enso syksylläkin sanoi, he pyr-kivät pelastamaan ymmärtääkseni Kemin ja Ou-lun alueen tehtaat. Tämä on samalla vastaus sii-hen, että kyllä varmastikin, jos Kemijärveä kat-sotaan yksittäisenä yksikkönä, siellä puu riittäälaajalta alueelta sille, mutta yhtiö on tehnyt tällai-sen linjauksen, jossa se varautuu tähän kokonai-suuteen ja pyrkii pelastamaan suuret yksikkönsä.Tämä on aika rankkaa. Tämä on aika rankkaa po-litiikkaa, aika rankkaa toimintaa, mutta yhtiöpyrkii tällä omaa tulevaisuuttaan turvaamaan.

Eli suosittelen, lukekaa tuo yhtiön tämän päi-vän pörssitiedote. Se ei anna kauhean valoisaakuvaa siitä, missä mennään, mutta ehkä auttaaymmärtämään jonkin verran paremmin niitä vai-keuksia, joissa nämä yhtiöt tällä hetkellä ovat.

Hallitus on valmistelemassa toimia, sekä lyhy-en tähtäimen että pidemmän tähtäimen toimia,metsäteollisuuden edellytysten parantamiseksi.Tulemme saamaan korkean tason työryhmältäehdotuksia näistä lyhyen tähtäimen toimista, joil-la puunsaannin edellytyksiä parannetaan aika pi-an, ja toivomme, että hallitus pystyy niistä nope-asti tämän kevään aikana myös tekemään sittenmyönteiset ratkaisut ja saadaan homma liikkeel-le niin, että puuta saataisiin mahdollisimmanmonta miljoonaa kuutiota Suomesta lisää.

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis käytti paljon ai-kaa verratakseen sitä, miten hallitukset ovat ai-kaisemmin optio-ohjelmiin liittyen käyttäneetpäätösvaltaa tähän, ikään kuin osoittaakseen,miksei nyt sitten toimittu. Mutta tässä on se yk-sinkertainen ero, että optio-ohjelmat ja optiotovat juuri omistajien ja yhtiökokousten asioitaleimallisimmin. Ne ovat niitä asioita, joista ni-menomaan yhtiökokoukset tekevät päätökset.(Ed. Kallis: Ei!) Niissä käsitellään omistajien ra-hoja, ja yhtiökokouksessa tehdään optio-ohjel-mia koskevat päätökset. (Ed. Kallis: Minkä takiaPekkarinen on niihin puuttunut?)

Lopuksi siihen vaikeaan kysymykseen, mitentätä yhteiskunnallista rahaa näissä yhtiöissä pitäi-si käyttää. Tähän keskusteluun on paljolti sekoi-tettu myös eläkerahojen käyttäminen. Kelan ra-hoja pitäisi käyttää tässä vaikuttamiseen. En tie-dä, miten Kelan valtuutetuissa — siellä on oppo-sitio mukana — on asiaa mahdettu käsitellä. Kol-


me kuukautta on ollut aikaa. Minkälaisia vaati-muksia Kelassa on asiassa esitetty? En tiedä,onko, mutta yhtä lailla tietysti, jos yksiä eläkeva-roja käytetään, voisi kysyä, pitäisikö myös suo-malaisten työeläkerahastojen varoja käyttää täs-sä suhteessa omistajapolitiikassa, kun meillä onkuitenkin eläkevarojen suhteen ollut hyvin pitkä,laaja konsensus siitä, että ne sijoitetaan tuotta-vasti ja turvatusti. Se on ohjannut näitten eläke-rahastojen sijoituspolitiikkaa, ja sen sotkemistatähän en pidä kovin kaukoviisaana.

Ed. Mirja Vehkaperä merkittiin läsnä olevaksi.

12 Puolustusministeri Jyri Häkämies: Arvoi-sa puhemies! Muutama huomio käytettyjen ryh-mäpuheenvuorojen johdosta. Tuntuu siltä, ettäoppositio on erityisesti kaivellut omistajapolitii-kan periaateohjelmia löytääkseen sieltä eroja erihallitusten ohjelmista. Näin varmaan siksi, että— sen, mitä puheessani sanoin aiemmin, sanonuudelleen — hallitusten toiminta omistajapolitii-kassa hallituksen väristä riippumatta — oli sittenpunamulta, sinipuna tai sinivihreä — on perus-linjoiltaan ollut vuodesta toiseen samanlaista, sil-loin kun se liittyy yhtiöiden pörssiinvientiin sil-loin kun se liittyy siihen, mikä elin näissä yhtiöis-sä päätökset tekee, ja se on yhtiön hallitus. Sa-maa puuttumattomuuden politiikkaa, toimintata-paa ovat kaikki hallitukset noudattaneet.

Nyt vielä ilmeni, aivan kuten pääministerituossa huomioi, että ed. Martti Korhonen pu-heenvuorossaan oli löytävinään edellisen ja ny-kyisen hallituksen väliltä periaateohjelmastakineroja, mutta näinhän ei ollut. Siinä ed. Korhonenon oikeassa, että viime kädessä, totta kai, edus-kunta nämä asiat linjaa, kuten muun muassa sil-loin, kun se päätti osakeyhtiölaista tai arvopape-rimarkkinalaista. Näiden lakien vastaisesti val-tio-omistaja ei toimi nyt eikä toimi jatkossakaan.

Sitten SDP:n ryhmäpuheenvuoroon. Ensinnä-kin, ed. Skinnari, siihen väitteeseen ja näkemyk-seen liittyen, että tämä hallitus omistajapolitii-kassaan vain möisi ja että tässä olisi tapahtunutjoku suunnanmuutos, haluan nyt muistuttaa ihannumeroitten valossa, että viime vuonna, joka lue-taan tämän istuvan hallituksen toimintavuodek-si, valtionyhtiöiden osakkeita myytiin 850 mil-

joonalla eurolla. Edellinen hallitus, se hallitus,jossa te olitte mukana, möi 5 miljardilla. Yksin-kertainen laskutoimitus osoittaa, että tasaisenvauhdin taulukon mukaan tämä hallitus on kar-keasti jäljessä, ja otan kyllä siitä moitteet vas-taan. Mutta me toteutimme viime vuonna kaksimyyntiä: Kemira GrowHow´n ja toisen Kemiranpalan myynnin. Senkin te olisitte halunneet ta-lousvaliokunnassa estää. Se esto olisi maksanut300 miljoonaa euroa. Me nimittäin möimme sil-loin 16,30 eurolla; sen osakkeen kurssi on tänäpäivänä 8. Että se siitä kaupasta. (Ed. Skinnari:Katsotaan 10 vuotta!)

Mutta sitten vielä edelleen esimerkkejä. Onselvää, että tänään me käsittelemme vaikeaa asi-aa meille kaikille, erityisesti näille alueille janäitten ihmisten kannalta, jotka ovat menettä-mässä työpaikkojaan. Mutta käsitys siitä, ettäomistajapolitiikassa olisi joku suunnanmuutossilloin, kun kysymyksessä on ikävä tilanne ja ir-tisanomistilanne, on väärä: ei ole, ed. Skinnari.Vuonna 2003 esimerkiksi Rautaruukki irtisanoi700 työntekijää. Te olitte silloin Rautaruukin hal-lintoneuvoston varapuheenjohtaja. Miten silloinvaltio-omistaja ... (Ed. Skinnari: Mutta ei myytykannattavaa toimintaa, vastatkaa siihen!) Miten700 irtisanottiin? Tai Outokumpu vuosina 2005ja 2006 irtisanoi ensin lähes 200 ja toisena vuon-na reilu 300. Ikäviä ja vaikeita päätöksiä varmas-ti silloin, mutta nyt kun Outokumpu on selvinnytsiitä kuuristaan, se kertoi muutama viikko sitteninvestoivansa lisää Tornion terästehtaalle ja li-säävänsä 100 hengelle uusia työpaikkoja. Vaik-ka on vaikeita päätöksiä, joihin tekin olette, ed.Skinnari, osallistuneet, niin myöhemmin sittenkehitys on kääntynyt.

Edelleen hieman ihmettelin sitä kriittistä sä-vyä, jota teidän puheessanne oli tämän liimapalk-kitehtaan osalta. Onko se sosialidemokraattienyrittäjäpoliittinen linja pk-yrityksille? Kyllä, seyritys on pieni, mutta kaikki yritykset pääsään-töisesti ovat jossain vaiheessa olleet pieniä. Josse on teidän käsityksenne sitten tavasta kannus-taa pk-yrityksiä Suomessa, niin kovin heikoltatuntuu. (Välihuutoja)

Ed. Kallis, te kysyitte, mihin perustuu tämä ar-vio siitä, että valtion osakesalkun arvo tippuisi.17 kertaa, kun näitä yhtiöitä on pörssiin vietykaikkina näinä eri vaalikausina, valtio-omistajaon noissa myyntiesitteissään antanut saman va-kuutuksen, saman lupauksen siitä, että se ei tulepuuttumaan näiden yhtiöiden päätöksentekoon

PTK 7/2008 vp7/3/13 33

ihan osakeyhtiölain 1 luvun 7 §:n mukaisesti.Nyt tässä tilanteessa on pyydetty arvio siitä, mitätuo puuttuminen vähän pidemmällä tähtäimellämaksaisi. Sehän on aina arvio, mutta arviot ovatlähteneet siitä, että minimissään 10 prosenttia, jatämän päivän kurssin mukaan kysymyksessä oli-si 2,5 miljardia.

Aivan kuten pääministeri tuossa totesi tämän-hetkisestä tilanteesta, me tiedämme, että StoraEnson ongelmat eivät alkaneet vuonna 2000,koko 2000-luku on ollut haastavaa, mutta tänäpäivänä kukaan ei voi väittää, etteikö tiedä Suo-men metsäteollisuuden haasteista ja erityisestisiitä, mikä liittyy Venäjän puutullikysymykseen.Mutta sen puutulliasian lisäksi meidän on löydet-tävä työnantajien, työntekijöitten ja hallituksenkesken keinoja, joilla metsäteollisuuden työpai-kat voidaan säilyttää. Tässä tarvitaan laajaa yh-teistyötä, ja sitä peräänkuulutan myöskin edus-kunnalta.

Ensimmäinen varapuhemies: Nyt mennäänjonkin mittaiseen debattivaiheeseen. Puheenvuo-rojahan pyydetään seisomaan nousten ja paina-malla V-painiketta, ja puheenvuoro on siis mi-nuutin mittainen.

13 Martti Korhonen /vas (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa herra puhemies! Tässähän on mon-takin kysymystä, joita voisi käsitellä.

Mutta minä kysyn pääministeriltä: Ovatkopääministerin mielestä nämä menettelytavat ol-leet yhtiön kannalta korrekteja, oikeita, työnteki-jöitä kohtaan, sitä aluetta kohtaan tai yhteiskun-taa omistajana kohtaan? Minä siinä omassa pu-heessani kiinnitin erityistä huomiota siihen, ettäne ovat täysin vastoin sitä, mitä he itse kirjaavatja ovat kirjoittaneet.

Sitten toinen merkillepantava piirrehän on se,kun te täällä opetatte eduskuntaa. Opettakaa nytoma ministeriryhmänne ensin ymmärtämäännämä asiat, opettakaa oma puoluehallituksenneymmärtämään, ja ehkä voisitte opettaa omia pai-kallisjärjestöjäkin siinä sivussa. Jos ministereitätarkastelee, niin ymmärtääkseni ministeri Pekka-rinenkin antoi lausunnon, jossa hän viittasi sii-hen, että jos toimitusjohtajana olisi Härmälä, niinKemijärvi jatkaisi. (Välihuuto) — No, jos se näinon, niin sopiihan tässä ihmetellä, minkälaisia lau-suntoja teiltä tulee. — Teidän puolueenne vara-puheenjohtaja on koko ajan korostanut sitä, ettäkeskustan pitää muuttaa linjaa. (Puhemies: Mi-

nuutti on mennyt!) Kyllä tässä nyt kummallinenlinja, herra pääministeri, teillä ja teidän puolueel-lanne on.

14 Jouko Skinnari /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Pääministeri ja erityisestiomistajaohjauksesta vastaava ministeri Häkä-mies antavat tässä nyt kyllä ihan väärän kuvan.

Ensinnäkin osakeyhtiölaista: Silloin kun selaki tehtiin, todettiin, että on se toisaalta vähänväärin, että Nokiaa ja nakkikioskia osakeyhtiöi-nä kohdellaan ihan samalla tavoin. Tässä on ihanturha tuoda esille osakeyhtiölain periaatteita, ettäne estäisivät valtiota omistajana käyttämästä val-taansa. On totta, että sitten loppupelissä hallitussitä käyttää, mutta sitä ennen on monia mahdol-lisuuksia käyttää sitä.

Ihmettelen tätä virkettä, joka täällä on. Siihenei ole tullut selvyyttä, kuka ja mikä taho on vaa-tinut lisättäväksi siihen aikaisemmin olevaankappaleeseen tämän, jossa sanotaan, että "valtioei edellytä eikä ota itselleen erivapauksia eikäpuutu yhtiön hallituksen ja toimivan johdon pää-töksentekoon". Kuka ja mikä taho on tämän tuo-nut tänne valtioneuvoston periaatepäätökseen,joka on päivätty 7.6. viime kesänä? Tätä te nytsitten joudutte tässä pyörittämään. Ei tämä olevarmaan ainoa tapaus, (Puhemies: Minuutti!) Te-liaSonera on seuraava ja sen jälkeen ehkä kym-menen muuta yhtiötä.

15 Timo Kalli /kesk (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Täällä moneen otteeseen on ko-rostettu Kemijärven sellutehtaan kannattavuutta,johon itsekin yhdyn, mutta samalla annetaan ym-märtää, että Suomessa kaikki muut sellutehtaatolisivat kannattavuudeltaan heikompia. Kysyn-kin elinkeinoministeri Pekkariselta, onko hänel-lä parempaa tietoa vai olenko itse väärässä.

Edelleen, kun minun tietoni perustuvat siihen,että Lapin puu kuidultaan ja solultaan on sellais-ta, että sitä tarvitaan noin 20 prosenttia enemmänsellutonniin, niin eikö silloin olisi järkevämpäätätä Lapin puuta käyttää enemmän muuhun kuinkemialliseen käyttöön, ja näin voitaisiin Lapinpuuta käyttää nykyistä paremmin? Mutta kun enitse tiedä, niin kysyn elinkeinoministeri Pekkari-selta.

16 Markus Mustajärvi /vas (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Kukaan ei varmaanväitä sitä, että hallitus tarkoituksella tekee pahaa


ihmisille, että tämmöinen tahto olisi. Ongelmaon se, että teillä ei näytä olevan minkäänlaistatahtoa. Minulla on tässä 16 kohdan eritelty koh-ta, joka kertoo ne ristiriidat valtioneuvoston peri-aatepäätöksen ja Stora Enson tapauksen välillä,ja tämä tullaan käymään jatkopuheenvuorossa lä-pi, niin että on aivan turha sanoa siitä, kuinkajohdonmukainen linja valtionyhtiöitten omistaja-politiikassa ja omistajaohjauksessa on ollut yli10 vuotta, kun teidän linjanne ei ole pitänyt edeskesäkuusta lähtien.

17 Bjarne Kallis /kd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Jos nyt unohdetaankaikki puheet ja katsotaan tulevaisuuteen, katso-taan, mitä esityksiä tulee Stora Enson yhtiökoko-uksessa 26.3. Siellä tulee sellainen esitys, ettämyydään tämä Kemijärven tehdas halukkaalle.Minä en ymmärrä, minä en osakkeenomistajana,tavallisena kansalaisena, kansanedustajana ym-märrä, minkä takia sitä ei myytäisi, kun itse ei ha-luta sitä käyttää ja vielä saisi rahaa siitä. Eikö seole yhtiön edun mukaista myydä? Ja olla myy-mättä, se on taas yhtiön etua vastaan. Minä pyy-dän, että te vastaisitte siihen kysymykseen, onkose yhtiön edun mukaista vai onko se yhtiön etuavastaan. Tietenkin mielelläni kuulisin myöskin,miten te aiotte äänestää siellä yhtiökokouksessa,kun tällainen esitys tulee. Paneutukaa kunnolla jaäänestäkää oikein.

18 Marjo Matikainen-Kallström /kok (vas-tauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Olen to-della pettynyt tähän välikysymyskeskusteluun.Oppositio ei pystynyt tarjoamaan mitään uutta taimitään vaihtoehtoja, mitään rakentavaa toimin-taa. (Välihuutoja) Oppositio sen sijaan politikoihäikäilemättömästi työttömäksi jääneiden ihmis-ten hädällä ja perheen ja paikkakuntien tuskalla,(Välihuutoja) ilman että te todella haluatte auttaaheitä luomaan uutta sinne: uusia työpaikkoja, uu-sia toimintoja, uutta toivoa. Hallituksen tehtäväon luoda sellaiset olosuhteet yrityksille, että nevoivat toimia ja työllistää, mutta näin nyt ei ta-pahdu ollenkaan. Meillä ei ole mahdollisuuttasiihen, kun te ette anna siihen edes mahdollisuut-ta. Kumpi teille on tärkeämpää: se, että ihmisilläon töitä, vai se, että huudetaan yhden yrityksennimeen?

19 Erkki Pulliainen /vihr (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Herra pääministeri äs-ken totesi, että Stora Enson politiikka on ollutrankkaa politiikkaa. Siihen todella voi yhtyä, kunotetaan huomioon se luku, jonka arvoisa päämi-nisteri jätti sanomatta, että vajaa 80 miljoonaafirma näyttää tulosta, siitä 20 miljoonaa on tullutKemijärveltä. Elikkä neljäsosa häviää pois, ja sii-hen joudutaan menemään. Se on rankkaa.

Mutta se, mikä minusta on periaatteessa vielähuikeasti suurempaa ja merkittävämpää, on se,että muutama firma jakaa Suomen puuvarat kes-kenään. Pitäisi näin kapitalistisen maan puuttua,kun yksityisomistajan puut jaetaan, firmat jaka-vat keskenään. Minusta se on kartellin merkki.

20 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa herra puhemies! Kokoomus on kylmä kuinjääkuutio ja istuu kelkassa tumput suorana. Kyl-lä se tuli Suomen kansalle selväksi. Ja keskusta,jos te olisitte oppositiossa, niin kitalaki punaise-na — se näkyisi Kemijärvelle asti — puhuttai-siin aluepolitiikkaa, että antakaa aluepolitiikkaa.Nyt kun teillä on valta ja vastuu, ei tapahdu mi-tään. Se, mitä tässä on pyydetty, Massaliike jakoko Suomen kansa ovat pyytäneet, on se, ettäannetaan aikaa vuoden 2009 loppuun asti selvit-tää, voiko tämä tuotanto jatkua, voiko biopoltto-ainetuotanto jatkua. Tästä on kysymys. Ja se val-ta on eduskunnalla, jos halutaan tehdä. Kokoo-mus ja kepu eivät tahdo. Ja vihreät istuvat kyy-dissä, kunhan kelkka liikkuu.

21 Eero Heinäluoma /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! On kyllä vähän vaikea pysyävaltion niin sanotun omistajaohjauksen jäljillänäiden lausuntojen jälkeen. Aikaisemmin sanot-tiin, että tilanne on se, että valtio ei puutu, nou-dattaa puuttumattomuuspolitiikkaa. Tänään meolemme kuulleet, että itse asiassa hallitus aktiivi-sesti hyväksyy nämä toimet sekä Kemijärven,Summan että muiden tehtaiden osalta. Sitähän onkoko pääministerin linja ollut.

Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö sanoijoku aika sitten, että valtion omistajapolitiikka onvarovaista, paikoin jopa yliherkkää. Niinistönmukaan valtiolla olisi ollut suurimpana omistaja-na mahdollisuus käyttää omistajan ääntä StoraEnson Kemijärven ja Summan tehtaiden kohdal-la. Eduskunnan puhemies Niinistö sanoo, ettävaltiolla olisi ollut mahdollisuus käyttää omista-jan ääntä. Hän on juristi. Onko todellakin, päämi-

PTK 7/2008 vp7/3/22 35

nisteri, niin, että eduskunnan puhemies Niinistöharrastaa tässä politikointia?

22 Johannes Koskinen /sd (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Uusienkin valtionyhtiönomistajapolitiikkaa koskevien periaatepäätöstenmukaan valtion edustajien tulisi keskustella yhti-ön hallituksen, hallituksen puheenjohtajan, kans-sa merkittävistä strategisista päätöksistä etukä-teen. Kertaakaan ei ole tullut ilmi, laiminlöivät-kö tässä konsulit valvontansa vai käytiinkö näitäkeskusteluja, ja tämä idea koko tässä periaate-päätöksessä on se, että se mahdollistaa sittenmyös toiminnan, kun tulee etukäteen tietoa tällai-sista merkittävistä päätöksistä.

Irrottaudutaan tästä omistamisesta. Vaikkavaltiolla ei olisi ainuttakaan osaketta, niin sen pi-täisi neuvotella tämmöisessä isossa tuotantolai-tosten lakkauttamistilanteessa yrityksen kanssaja pyrkiä hakemaan vaihtoehtoisia muita ratkai-suja, niin kuin Saksan tapauksessa Nokian kans-sa käydään neuvotteluja. Miksi näin ei ole tehty?Mitä niissä neuvotteluissa olisi hallitus tehnyt,jos olisi niihin lähtenyt?

23 Esko-Juhani Tennilä /vas (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Minä ymmärrän hy-vin, että pörssikapitalismi on raaka systeemi,mutta suuri satuhan se on, että pääomistaja mukaohitettaisiin, kun suuria ratkaisuja tehdään. KunStora Enso lähti Amerikkaan, silloista hallitustainformoitiin ja lupa saatiin, ja nyt on saatu lupatästä seuraavasta, varmasti väärästä päätöksestä,Kemijärven voitollisen sellutehtaan lopettami-sesta. Te, ministeri Häkämies, ensin kerroitte,että puoli tuntia ennen kuulitte päätöksestä, mut-ta parisen viikkoa sitten kerroitte tuolla seminaa-rissa, että kävittekin jo viime kesänä keskustelu-ja Stora Enson johdon kanssa. Silloin teillä oli sevaikuttamisen paikka, mutta ilmeisesti te hiljai-suudella hyväksyitte sen, mitä Stora Enson johtoteille sanoi. Tästä tulee Suomen valtiolle kym-menien miljoonien eurojen tappio, ensinnäkinsiksi, että voitollisen toiminnan lopettaminenalentaa Storan arvoa, ja toisekseen sitä kautta,että valtio joutuu kymmeniä miljoonia euroja pa-nemaan näihin jälkiseurauksiin.

24 Inkeri Kerola /kesk (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Täällä salissa on kes-kusteltu paljon puuvaroista. Muun muassa ed.Mustajärvi totesi, että Kemijärven tehdas sijait-

see keskellä kasvavia raaka-ainevaroja. Yksi vai-ettu aihe on kuitenkin tämän keskustelun taustal-la se, että Itä-Lapissa suojelun taso on kohtuulli-sen kova. Suojeluaste on 40—80 prosenttia. Nytkysyisin ministeri Häkämieheltä: Mikä on arvi-onne tästä asiakokonaisuudesta tämän päätöksentaustalla ja myöskin tulevaisuutta silmälläpitäen?

25 Ulla Karvo /kok (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Lappilaisena kansanedustajanaolen seurannut läheltä tätä arkipäivän epävar-muutta ja huolta, mitä tämä Stora Enson päätöson aiheuttanut Kemijärvellä, ja Kemijärven jakoko Itä-Lapin kannalta tilanne on ollut äärim-mäisen raskas. Sitäkin raaempana pidän tätä op-position tekemää välikysymystä ja tätä käsitte-lyä. (Välihuutoja) Kysymyksessä on täydellinenpoliittinen teatteri, jossa ovat pelissä nämä ihmi-set, jotka ovat jääneet työttömiksi siellä, ja hei-dän uskonsa tulevaisuuteen.

Vastuullista olisi nyt keskittyä siihen, mitävaltio todella voi tehdä nykytilanteessa, ja tun-nustaa se, että nykytilanne on rakentunut vuosi-en saatossa ja kaikenväristen hallitusten tekemil-le linjauksille. Hallitus on ollut aktiivinen kaikenaikaa ja pyrkinyt saamaan uusia, korvaavia työ-paikkoja aikaiseksi, ja nyt on aika katsoa tulevai-suuteen.

26 Päivi Räsänen /kd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Keskustan varapuheen-johtaja Antti Rantakangas vaati Maaseudun Tu-levaisuuden haastattelussa 1. helmikuuta halli-tukselta uutta periaateratkaisua, jonka tulisi ollanykyistä määrätietoisempi, ja sitä, että kannatta-van liiketoiminnan alasajoa ei saisi sallia, siis tä-hän omistajaohjaukseen liittyen. Kun tämä vaati-mus ei tullut esiin keskustan ryhmäpuheenvuo-rossa, niin kysyn: Onko keskustan eduskuntaryh-mä tämän Rantakankaan vaatimuksen takana?

Ministerit ovat toistaneet täällä Kemijärventehtaan sulkemisen perustelua eli puupulaa, ja se-hän on ollut perusteena myös sille, miksi StoraEnso ei ole suostunut myymään tätä tehdasta ha-lukkaalle ostajalle. Jos hallitus tyytyy tähän seli-tykseen, niin eikö se samalla moiti omaa saamat-tomuuttaan? Asiantuntijoiden mukaan tätä puun-saantia pystyttäisiin helpostikin lisäämään jopasaman verran (Puhemies: Minuutti!) tuolta alu-eelta kuin mitä Kemijärven tehdas käyttää. Mik-si hallitus on laiminlyönyt tämän puunsaannin?


27 Tarja Filatov /sd (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Sosialidemokraattien mielestäyritysten pitää harjoittaa vastuullista yhteiskun-tapolitiikkaa, olivatpa ne sitten markkinaehtoisiatai strategisia yrityksiä, ja erityisesti kun on kysevaltionyhtiöstä ja kannattavasta toiminnasta Ke-mijärvellä. Olisin kysynyt: Onko ministeri Pek-karinen edelleen sitä mieltä, että Stora Ensolla onmoraalinen velvollisuus jatkaa Kemijärvellä?

28 Matti Kangas /vas (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Eikö olisi parempi ajaa Ke-mijärven tehtailta sellua kuin valtavia puumääriänyt ajaa sitten jonnekin päin Suomea ja sielläkeittää selluksi? Tämähän on jo ympäristöpoliit-tinen näkökulmakin. Siellä on melkoinen rekka-ralli, kun voitaisiin kuljettaa junalla sellua.

Sitten täällä ministeri Häkämies kertoi, ettävähätellään liimapalkkitehtaan perustamista Ke-mijärvelle. Ministerin kotiseudulla seisoo — tai-taa olla Suomen suurin — palkkitehdas sen ta-kia, että ei ole markkinoita, ja Stora Enson palk-kitehtailta on pakkolomilla ihmisiä, kun ei olemenekkiä. Heinolassa firmalla, joka nyt on me-nossa Kemijärvelle, on tehdas, ja siellä ihmisetpelkäävät, että he joutuvat työttömiksi. Tässä nytverorahoilla tehdään työpaikkoja Kemijärvelle,ja kauanko siellä selluhalleissa sitten tällainenfirma on? Mitä ministeri vastaa tällaiseen?

29 Antti Kalliomäki /sd (vastauspuheenvuoro):Puhemies! Kuultuani, mitä ministeri Häkämiesja myöskin ed. Kalli täällä ovat kertoneet kym-menen vuoden takaisesta ajasta, totean, että to-dellakin taidan olla vain kivenheiton päässä teis-tä, mutta kovasti ovat kivet rapautuneet pyöritty-ään taskuissanne viimeiset kymmenen vuotta.Minäpä kerron, mitä tämä valtion sijoittajaintres-si tarkoitti 90-luvulla. Se tarkoitti toimialajärjes-telyjä, yritysten yhdistämisiä, pörssilistauksia, li-sää työllisyyttä, alueille voimaa ja vahvistusta.Sitä se tarkoitti, ja omistaja oli vahvasti mukanasiinä. Valtionyhtiöitten johtokin kerättiin vuosit-tain yhteispalaveriin, jossa omistaja kertoi tah-tonsa näille. — Ministeri Pekkarinen puisteleepäätänsä. Hän ei ollut silloin samaan aikaan mi-nisterinä. Ehkä hänen aikanaan on ollut toisin. —Omistaja oli vahvasti mukana, vaikutti yritystenkehittämiseen. Nyt linja on muuttunut ja perus-teellisesti.

30 Pääministeri Matti Vanhanen (vastauspu-heenvuoro): Arvoisa puhemies! Juuri esimerkik-si tämmöiset yhtiöjärjestelyt ja muut, joita ontehty kaiken aikaa, ovat omistajien asioita, ja niintehdään nytkin. Ministeri Häkämies viittasimuun muassa tähän GrowHow-kauppaan. Se olityypillinen sellainen, ja tiedettiin, että sillä hae-taan muun muassa Soklin valtaukseen paljonvahvempaa omistajaa — sillä on kaksi vuotta ai-kaa tehdä päätökset, ja toivottavasti sieltä löytyyresursseja, kannattavuutta, että se kaivos aloite-taan. Keskeiset omistajat tekevät juuri sen tyyp-pisiä ratkaisuja, joihin ministeri Kalliomäki viit-tasi, ja näin toimitaan koko ajan. Samoin omista-japolitiikkaan kuuluu se, että Finnairin osakepää-omaa lisätään yli 100 miljoonaa euroa. Siitäeduskunta teki lisäbudjetissaan jo päätöksen. Seon aktiivista omistajapolitiikkaa, ja se on juurisitä politiikkaa, johon omistajat ottavat kantaa.

Ed. Martti Korhonen kysyi, ovatko yhtiön me-nettelytavat olleet kaikkiaan korrekteja. En pys-ty arvioimaan sitä, mutta sen kyllä pystyn hyvinarvioimaan, että näin vaikeassa kysymyksessäyhtiökään ei ole kyennyt viestimään näitä perus-teita niin, että tämän vaikean kysymyksen kaikkitaustat ymmärrettäisiin. Se on käynyt selväksitässä kolmen kuukauden aikana, että vaikka yh-tiö rypee niin syvällä kuin rypee, niin siitä huoli-matta tuntuu siltä, ettei tervehdyttämistoimienperusteita ymmärretä. Eikä meilläkään näytä ole-van edellytyksiä tätä selitystoimintaa tehdä. Mut-ta sen voin vaan vakuuttaa, että kyllä ne yhtiönjohdossa ja yhtiössä on varmasti harkittu. Ei näinvaikeisiin ratkaisuihin mennä huvikseen.

Edelleen ed. Skinnarille tämän vuoden 2004periaatepäätöksen osalta. Lukekaa se periaate-päätöksen neljäs kohta. Se määrittää omistajan jayhtiön toimivan johdon välisen suhteen, ja se onsiirretty täsmälleen tuohon toiseen kohtaan hie-man eri sanoilla.

Arvoisa puhemies! Ed. Johannes Koskisen ky-symys oli, miten on neuvoteltu yhtiön kanssa.Omistajapolitiikka ja hallituksen elinkeinopoliit-tinen vastuu ovat kaksi eri asiaa. Yt-neuvottelu-jen aikana ne hallituksen vastuulliset, jotka vas-taavat elinkeinopolitiikasta, ovat käyneet syvätneuvottelut yhtiön kanssa, ja vaikka se olisi ollutsemmoinen yhtiö, mitä valtio ei omistakaan, sa-mat neuvottelut olisi käyty. Niissä yritettiin etsiäniitä elinkeinopoliittisia edellytyksiä, joiden pe-rusteella yt-neuvottelujen kuluessa yhtiö olisivoinut päätyä toisenlaiseen arvioon ja toisenlai-

PTK 7/2008 vp7/3/31 37

seen johtopäätökseen. Niiden joukossa oli myösed. Soinin peräänkuuluttama jatkoajan hakemi-nen. Sitäkin selvitettiin. Ei näistä neuvotteluistahallituksen tapana ole huutaa toreilla valtavasti,mutta hallitus on tehnyt tässä sen työnsä, joka sil-lä elinkeinopolitiikasta, työllisyydestä, aluekehi-tyksestä huolta kantavana on velvollisuutena.

31 Eero Heinäluoma /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Ilmeisesti pääministeriltäloppui aika, koska hän ei ehtinyt vastata kysy-mykseeni, joten pyydän saada toistaa sen, jottahän saa uuden mahdollisuuden vastata. Eli kuneduskunnan puhemies todellakin sanoi, että val-tion omistajapolitiikka on ollut ylivarovaista, yli-herkkää, ja hän sanoi aivan selvällä suomen kie-lellä, että valtiolla olisi ollut omistajana mahdol-lisuus estää nämä tehtaiden lakkautuspäätökset,niin kysyn nyt uudelleen teiltä, arvoisa pääminis-teri: Onko eduskunnan puhemies myös pitkäai-kaisena ministerinä puhunut aivan humpuukia?Onko hän politikoinut, vai sanoiko hän totuuden?

32 Pääministeri Matti Vanhanen (vastauspu-heenvuoro): Arvoisa puhemies! Tästä on käytyhyvin paljon julkista keskustelua. En tiedä enkäole rekisteröinyt, onko puhemies sanonut, ettävaltio olisi voinut estää tämän tehdyn päätöksen.Kaikki tiedämme sen, mikä valtion omistaja-osuus on. Sitten jo edellisessä puheenvuorossapohdiskelin ääneen sitä vakavaa kysymystä, se-koittaisimmeko me myös valtion eläkerahasto-jen äänivallan tähän. Vaikka puhemies Niinistöolisi näin sanonutkin, mitä nyt en ihan usko, ettätässä muodossa on sanottu, en siitä huolimattaota hänen puheisiinsa kantaa; en ota tasavallanpresidentin puheeseen kantaa enkä moniin mui-hinkaan tässä yhteiskunnassa pidettyihin puhei-siin kantaa. Hallitus ottaa nyt kantaa siihen, ettänyt pitää siirtyä vaiheeseen, jossa Haminassa,Anjalankoskella ja Kemijärvellä saadaan ihmi-sille uutta työtä.

33 Jouko Skinnari /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Tässä ei nyt puhuta oikeistaasioista sen takia, että tämä ruotsalainen osuus eiole Ruotsin valtion vaan se on Wallenbergin su-kusäätiön, joka on edustettuna tässä hallitukses-sa. Suomen valtio ei ole vaatinut missään vai-heessa hallituksen puheenjohtajaa Claes Dahl-bäckiä tulemaan tänne ja kertomaan, mikä onhallituksen linja näissä asioissa ollut, vaan pel-

kästään toimitusjohtajaa. Kun te siitä osakeyhtiö-laista paljon puhutte ja siellä nimenomaan koros-tetaan hallituksen aseman tärkeyttä, niin on senyt ihme, ettei sieltä Ruotsista saada tätä halli-tuksen puheenjohtajaa selvittämään sitä, mikätämä tilanne todellisuudessa on. Voi olla, ettäWallenbergin näkökulmasta tämä on erittäin hy-vä, kun näin tehdään. Tuntuu vähän siltä, että2000-luvun alussakin oli näin: aina sijoitetaanAmerikkaan. Tiedän, että näistä serkuksista mo-lemmat ovat olleet vuosikausia Amerikassa, jasiellä on varmasti paljon sellaisia yhtiöitä ja ka-vereita, joita pitää välillä auttaa.

34 Martti Korhonen /vas (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan sii-tä, ketä kuunnellaan ja ketä ei kuunnella, ja kunpuhutaan siitä, mikä hallituksen uskottavuus on,niin tässä tulee nyt niin paljon ristiriitaista tietoa,herra pääministeri, teidän omien ministereiden-ne puolelta, teidän oman puolueenne vaikuttaji-en puolelta. Minä luin omistajaohjausyksikönpäällikön — osastopäällikön nimikkeelläköhänhän siellä on — sanoneen, että viime kesänäomistajaohjausyksikössä oli jo tietoa Stora En-son tilanteesta mutta ministereillä ei ollut tietoa.Ketä tässä nyt sitten uskotaan? Ei tämä nyt olehanskassa, tämä homma. Ennen kaikkeahan kyseon siitä, mihin me palaamme koko ajan, että onkyse tuottavista yksiköistä. Me olemme vaati-neet, että tuottaville yksiköille annetaan lisää ai-kaa vuoden 2009 loppuun asti, mihin valtioomistajana voi vaikuttaa, ja sillä aikaa haetaantähän yhteinen, vahva näkemys. Mutta te ette ha-lua siihenkään suostua. On teillä nyt joku kum-ma ylimaallinen tieto, jonka perusteella te halu-atte nämä yksiköt ajaa alas.

35 Markku Laukkanen /kesk (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa herra puhemies! Pääministeriosui oikeaan sanoessaan, että nyt pitää keskittyäsiihen, millä luodaan uutta työtä Haminaan, An-jalankoskelle ja Kemijärvelle. Tämä on se ydin-asia nyt tästä eteenpäin. Meillä on Kymenlaak-sossa — sitä paitsi työpaikkamenetykset olivatkolminkertaiset verrattuna Kemijärveen, jostatäällä paljon puhutaan — esimerkki Voikkaasta,jonka jälkihoito hoidettiin erittäin hyvin. Minis-teri Pekkarinen, ennen kuin poistutte sieltä, olisinyt syytä kertoa, mitkä ovat ne välineet, joillatämä jälkihoito todellakin sitten luodaan, jottasaadaan uusia työpaikkoja, uusia yrityksiä ja hoi-


detaan niitä myöskin Kymenlaaksoon, joka ontällä hetkellä erittäin suurien haasteiden ääressätämän Venäjän puutullihaasteen osalta.

Nyt olisi hallituksen hyvä vastata myöskin tä-hän kysymykseen, millä tavoin hallitus nyt ai-koo toimia tässä Venäjän puutullikysymyksessäsuoraan Venäjän kanssa tai Euroopan unioninkautta tapahtuvien neuvottelujen kanssa. Tämäon erittäin olennainen kysymys Kaakkois-Suo-men teollisuuden tulevaisuuden kannalta, pysty-täänkö rajaamaan esimerkiksi koivu näiden tulli-en ulkopuolelle tai (Puhemies: Minuutti!) pysty-täänkö merkittävällä tavalla alentamaan tullienmäärää.

36 Tuulikki Ukkola /kok (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! On surullista kyllä nähdätämä opposition keskustelun taso. Työnsä ja toi-meentulonsa menettävien ihmisten hädällä teh-dään näin järkyttävää politiikkaa. (Välihuutoja)Sitä ajatellen, minkä vuoksi tämä keskustelu käy-dään, minä olisin toivonut, että olisi oppositiotuonut jonkinlaisia eväitä siihen, miten Kemijär-vellä selvitään eteenpäin. Lapissa on Sokli, sinnetulee Soklin kaivos, siellä olisi Vuotoksen allas,mutta sitä ei saa rakentaa, sinne on tulossa teh-das, mutta se ei kelpaa, kun se ei ole teidän mie-leenne. Te lietsotte toivottomuutta niitten ihmis-ten päälle, jotka menettävät työnsä. Minustatämä on järkyttävää politiikkaa.

Toinen asia on, onko todella niin, että Ouluntehdas täytyisi lopettaa, jotta Kemijärvi säilyy,jompikumpi menee, tai sitten menee kaikki tällämenolla. Yrittäkää nyt ymmärtää, (Puhemies:Minuutti!) että kysymys on ihmisistä, ei politii-kasta.

37 Toimi Kankaanniemi /kd (vastauspuheen-vuoro): Herra puhemies! Kemijärvellä on ole-massa oleva sellutehdas ja työvoima, mutta, mi-nisteri Häkämies, onko teidän käsityksenne se,että siellä ei ole raaka-ainetta sellutehdasta var-ten? Jos siellä ei ole, niin miten vastaatte niilleasiantuntijoille, jotka väittävät, että sitä on? Jossiellä on, niin eikö silloin hallituksen pitäisi eh-dottomasti edessä olevassa yhtiökokouksessamäärätietoisesti toimia siten suurta valtaansakäyttäen, että tehdas myydään sellaiselle toimi-jalle, joka jatkaa sellutehtaan toimintaa? Sielläon kaikki valmiina, jos vain tätä raaka-ainetta on.Mutta ovatko teidän tietonne selkeät ja yksiselit-

teiset siitä, onko raaka-ainetta, niin kuin asian-tuntijat väittävät?

38 Pertti Virtanen /ps (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Tässähän toteutuu karman la-ki. Kaikki muistavat varmaan eräänkin neuvotte-lijan, joka Elämä pelissä -ohjelmassa kävi laih-duttamassa. SAK:sta aina puumiehet ja nämä sa-noutuivat irti ja pettivät koko muun ammattiyh-distysliikkeen ja ajoivat kuin käärmettä pyssyyntätä, mitä nyt on tapahtunut. Toisaalta puun kan-tohinta on noussut älyttömästi, koska kaupunki-laiset porvarit omistavat metsää nykyään niinpaljon ja venäläiset ovat ruvenneet matkimaantätä juttua. Tässä on tämmöinen karman laki,kaikki vanhat eduskunnat saavat nyt niskaansasitä omaa ei-niin-lannoittavaa ainettaan tällä ker-taa.

Toisaalta taas tämä valtion politiikkahan onsäälittävää yrittäjyyttä. Summa summarum, an-netaan toisten hoitaa jutut, ja me tässä sitten niinkuin osakkeenomistajina nautimme emmekäsyyllisty minkäänlaiseen poliittiseen häirintään,koska pörssi saattaisi reagoida siihen, jos me nytrupeaisimme poliittisesti häiritsemään ja näyt-täisimme, että meillä on valtaa, eduskunnalla jamuulla, ja sitten joku vähän notkauttaisi kursse-ja. Mutta uskokaa vaan, että niin ahneita ne ovat,että pörssi nousisi taas.

39 Työministeri Tarja Cronberg (vastauspu-heenvuoro): Arvoisa puhemies! Vastaisin ed.Matikainen-Kallströmin kysymykseen: Tärkein-tä on, että ihmisillä on työtä. Suomessa vuoden2000 jälkeen 480 000 ihmistä on irtisanottu. Val-tionyhtiöissä samaan aikaan on irtisanottu 3 155,se on 25 toimipaikkaa, useissa monta sataa hen-kilöä, ja työllisyysperustein valtio olisi voinutpuuttua näihin kaikkiin. Mitä olisi tapahtunut, josvaltio olisi puuttunut näihin tilanteisiin? 480 000ihmistä on irtisanottu. Valtion on perustuslainmukaan taattava työtä ihmisille. Olisiko valtionpitänyt säilyttää nämä 480 000 työpaikkaa? Täs-sä ollaan tilanteessa, jossa tuska on sama, ihmis-ten epävarmuus on sama, ja mielestäni ainoa jär-kevä näkökulma on se, että lähdetään siitä, ettäsyntyy uusia työpaikkoja ja että kaikki ihmisetsaavat työtä. (Puhemies koputtaa) Hallitus hy-väksyy huomenna tämän 50 miljoonan pohjaltapaketin, jossa nimenomaan Kaakkois-Suomeen,Lappiin ja muille rakennemuutosalueille tulee ra-haa.

PTK 7/2008 vp7/3/40 39

40 Puolustusministeri Jyri Häkämies (vastaus-puheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vastaan kol-meen kohtaan.

Ensinnäkin ed. Kankaanniemi kysyi arviotaLapin metsistä, Pohjois-Suomen metsistä. Kyllä-hän kaikki arviot ovat päätyneet samaan johto-päätökseen kuin kysyjäkin. Yhtiö on ilmoittanut,että heidän päätöksensä taustana on tarve vähen-tää tuontipuun määrää, ja tämä oli se näkökulma.

Sitten, ed. Skinnari, te teitte tästä Ruotsi—Suomi-maaottelua. Totta on, että pääomistajat,voisiko näin sanoa, edustavat Suomea ja Ruot-sia, mutta kun katsotaan vaikkapa työntekijä-määriä tämän yhteiselon aikana, niin kyllä neovat Ruotsissa vähentyneet enemmän kuin Suo-messa, jos tämä nyt on joku mittari. Ja mitä sittentulee niihin vuoden 2000 päätöksiin, Amerikanostoksiin, niin minä luulen, että sitten teidän kan-nattaa käydä keskustelua ihan omassa eduskunta-ryhmässä.

Mutta sitten, edustajat Filatov ja Heinäluoma,te peräänkuulutitte valtiolta aktiivisempaa osal-listumista ikävissä, valitettavissa irtisanomisti-lanteissa, jollainen meillä nytkin on käsillä, mut-ta palauttaisin puolestani teidän mieliinne minis-teri Mönkäreen vastauksen Outokummun tilan-teessa. Outokummusta jouduttiin irtisanomaan— valitettava tilanne — ja silloin ministeri Mön-käre vastasi: "Kun markkinoilla toimitaan, niinvaltio-omistaja ei voi vaatia muilta omistajilta ol-lessaan suuri omistaja, että muut omistajat hy-väksyisivät myöskin tappioita, jos valtiolla olisijoitakin erityisiä tarkoitusperiä, eli joudummekoko ajan katsomaan, että toiminta on kannatta-vaa. Vain se turvaa tulevaisuuden työpaikat."(Puhemies koputtaa) Näin siis Sinikka MönkäreOutokummun tapauksessa. Tätä yritin vakuut-taa, että puuttumattomuus tämän tyyppisissä ti-lanteissa on ollut samaa, vaikka hallitukset ovatvaihtuneet.

41 Eero Heinäluoma /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Ymmärrän kyllä, että minis-teri Häkämies mielellään siirtää keskustelunomista toimistaan historian kirjoitukseen. Sehänon ollut teidän pyrkimyksenne jo pitkän aikaa,että otetaan yksittäisiä virkkeitä yksittäisistä vas-tauksista eduskuntakyselyihin. Kerroitte kuiten-kin vastauksenne itse asiasta aika hyvin, eli tie-tenkään, jos on kannattamatonta toimintaa, ei sitävoida pitkän päälle jatkaa. Mutta nyt me puhum-me kannattavista tehtaista molemmissa tapauk-

sissa, kokonaisten tehtaiden sulkemisesta, jotakoskaan ennen ei ole tehty.

Mutta kun olette vielä paikalla, niin käytän ti-laisuutta hyväkseni ja kysyn teiltä: Mitä mieltä teolette tästä puhemies Niinistön periaatteesta, il-moituksesta, että hallitus olisi voinut halutessaanestää näiden tehtaiden lakkautukset? Oliko tämäNiinistön arvio oikea teidänkin mielestänne, jajos oli, niin miksi ette näin tehneet?

42 Sinikka Hurskainen /sd (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhanenehti jo lähteä pois, mutta hän yksikantaan perus-teli ratkaisua sillä, että puunjalostusteollisuudentuotteiden menekki on vähentynyt. Totta, se onvähentynyt Euroopan alueella, mutta samanai-kaisesti se on kasvanut Venäjän alueella, Kauko-idän alueella, eli siis todella menekkiä olisi ja tar-vetta tähän. Samanaikaisesti, kun täällä Suomes-sa lopetetaan näitä yrityksiä, muualla niitä raken-netaan lisää.

43 Johanna Ojala-Niemelä /sd (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa herra puhemies! Valtion talou-dellisen tutkimuskeskuksen vuonna 2005 teke-män tutkimuksen mukaan Kemijärven selluteh-taan lopettamisen vaikutukset Itä-Lappiin ovatdramaattiset: työpaikkoja 1 866 nykyistä vähem-män, kotitalouksien tulot 39 prosenttia pienem-mät, kokonaistuotanto eli bruttokansantuote 31prosenttia pienempi, rahankierrosta pois 100 mil-joonaa euroa ja elintaso nykyistä huomattavastialhaisempi, työttömyysaste 22 prosenttiyksik-köä nykyistä korkeampi. Tässä tehtaan alasajos-sa on kyse koko Itä-Lapin seutukunnan alasajos-ta, ei yksin tämän tehtaan kohdalta.

Uusi työ on Lappiin aina tervetullutta, muttasenkin on oltava kyllä terveellä pohjalla. Yksi lii-mapalkkitehdas, jolla olette nyt henkseleitä pau-kuttaneet, ei varmasti lämmitä lappilaisten mie-liä, etenkään kun yhtiöllä ei ole pääomia, mark-kinoita tai raaka-ainetta. (Puhemies: Minuutti!)Mikäli irtisanotut eivät saa uutta työtä, työttö-myysaste nousee välittömästi 25 prosenttiin.

44 Pentti Tiusanen /vas (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! En voi millään uskoa,etteivätkö hallituksen vastuulliset ministerit oleolleet jo viime kesänä tietoisia tästä Stora Ensonkysymyksestä, etenkin kun se koskee muun mu-assa Haminaa, Haminan Summaa, ja ministeriHäkämiehen kotipesä on Haminassa — Hami-


nassa toki pelataan pesäpalloa, ja tiedän hänetharrastajaksi. Tässä mielessä tämä on aivan sel-vä asia.

Toinen yhteys tähän Stora Ensoon on kylläniinkin päin, että aika sopivasti se tiedote tuleetänä päivänä, kun eduskunta keskustelee valtionomistajuudesta ja Stora Ensosta, siis se tiedote,miten huonosti Stora Ensolla nyt menee. Eli kyl-lä ehkä tämä yhteys pelaa, ainakin näin solidaari-suuspuolella, nyt takaisinpäin.

Mutta puutullit ovat tietysti vakava asia kokoKaakkois-Suomelle ja Suomen metsäteollisuu-delle, koska nyt sitten kotimaassa hakataan, kyl-läkin hyvinkin kyseenalaisissa paikoissa, ja teh-dään todella pitkää tiliä, saadaan isoja Mersujapihoille.

45 Bjarne Kallis /kd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Oletteko te, ministeriHäkämies, aivan vakuuttunut siitä, kun väite-tään, että puuta ei riitä? Jos te pystyisitte meidätvakuuttamaan, niin me emme varmastikaan siitäpuhuisi, mutta kun esimerkiksi Metsähallituksenentinen pääjohtaja Jaakko Piironen sanoo näin —minä luulen, että hän on asiantuntija, eikö olekinasiantuntija? — että jos kaikki voimat pannaanyhteen, yksityisistä ja muiden metsistä kyllä saa-daan irti Venäjän puutullien taakse jäävät puut,niin minä luulen, että hän on oikeassa, ja niinmoni muu sanoo — minulla on täällä kolmenneljän suuren asiantuntijan lausunnot siitä — ettäpuuta riittää kyllä, jos vain tahtoa on. Se edellyt-tää tietenkin eräitä panostuksia, mihin me budjet-tikeskustelussa esitimme lisää rahaa.

46 Anne Kalmari /kesk (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin, että täällämietitään, mitä merkitystä on politiikalla, jos eise voi globaalissa markkinataloudessa vaikuttaapörssissä oleviin yhtiöihin, ja ymmärrän hyvinsen tuskan, mitä tunnemme niiden ihmisten puo-lesta, jotka jäävät työttömäksi. Mutta sen sijaanen ymmärrä sitä, että tällaisia perusasioita ei tun-nu ymmärrettävän, että tuotannolla on elinkaa-rensa, johon voi vaikuttaa, kun tuotantoa rationa-lisoidaan.

Kuten ed. Marjo Matikainen-Kallström ker-toi, kypsät markkinat Euroopassa ovat, muttahalvemmissa maissa kyllä olisi sijaa tuotannolle.Kun tuotanto vähenee, sellun hinta nousee. Kun

puun kysyntä laskee, hinnan toivotaan laskevan.Eikö tämä ole itsestäänselvää?

Mutta se, mihin me voimme vaikuttaa, onelinkeinopolitiikka, ja tiedän, että työ- ja elinkei-noministeri ja omistajaohjauksesta vastaava mi-nisteri Häkämies (Puhemies: Minuutti!) eivät olejättäneet kiveäkään kääntämättä, että he voisivattälle asialle tehdä jotakin. Ja haluaisin, että te-kään ette jää tuleen makaamaan (Puhemies: Mi-nuutti!) vaan annatte ehdotuksia.

47 Arto Satonen /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Me kaikki tiedämme täällä,että metsäteollisuuden toimintaympäristössä ontapahtunut monia muutoksia ja se on suuri syysiihen, että tässä tilanteessa nyt ollaan.

Mutta tärkeintä on nyt auttaa niitä ihmisiäeteenpäin, antaa toivoa niille, jotka ovat työttö-mäksi jäämässä, ja se toivo ei nyt lähde siitä re-toriikasta, mitä oppositio täällä sanoo, vaan selähtee realiteeteista. Se lähtee siitä, että keskity-tään siihen, että joka ikiselle tehdään omat työl-listämissuunnitelmat, ajetaan yksilökohtaisia rat-kaisuja, tuodaan sinne korvaavia työpaikkoja.Aloitetaan se työ tosissaan, otetaan myöskin seSokli, otetaan se Vuotos. Tehdään niitä toimen-piteitä, jotka luovat niitä työpaikkoja aidosti.Vain näin voidaan mennä eteenpäin. Tämä jänk-kääminen (Välihuutoja) ei työmiehen asiaa autatäällä yhtään.

48 Markus Mustajärvi /vas (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Kun me puhummepuun riittävyydestä, niin pitää muistaa, että tällähetkellä Stora Enso, UPM ja Metsäliitto, kolmesuurta metsäkonsernia, ovat puukartelliepäilyssämarkkinaoikeudessa. Koko ajan on tutkinta pääl-lä. Silloin kannattaa arvioida myöskin Stora En-son lausuntoja sitä varten. Me varmaan olemmesitä mieltä, että esimerkiksi Kemijärven selluteh-das myy koko ajan verkkoon sähköä, ja olettevarmaan, arvoisa ministeri, huomannut sen, ettäStora Enso on rikkonut arvopaperimarkkinalakiaantamalla valheellisen pörssitiedotteen, ja mevarmaan olemme jo siitäkin asiasta samaa miel-tä, että Kemijärven yksikkö on kannattava. Jos tepuhutte hyvästä hallinnosta, hyvästä hallinto-käytännöstä, miksi ette puutu siihen, että yhtiöharhauttaa, yhtiö suorastaan valehtelee ja rikkooarvopaperimarkkinalakia?

PTK 7/2008 vp7/3/49 41

Ed. Pekka Vilkuna merkittiin läsnä olevaksi.

49 Jouko Skinnari /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Itsekin olisin kiinnittänythuomiota juuri tähän näin, että tämän saman yh-tiön johto tiedottaa nyt, joka näitä kannattaviatehtaita on lopettamassa. Eräitten asiantuntijoit-ten arvioiden mukaan tämä tilinpäätös osoittaisiilman näitä alaskirjauksia 300 miljoonaa euroavoittoa, ja se olisi 100 miljoonaa euroa enemmänkuin aikaisemmin. Tässä suhteessa täytyy todel-la ihmetellä, minkä takia näin tehdään. Viimeelokuussa Päijät-Hämeen kansanedustajat vierai-livat Koskisen Oy:ssä. Tehtaan johto sanoi, ettäkyllä Suomesta puuta löytyy, löytyy koivua jalöytyy kaikkea muutakin, jos saataisiin säännök-set ja toimenpiteet muuttumaan niin, että sitäpuuta yksityisistä metsistä ja valtion metsistä to-della saataisiin. Venäjä ei pysty tätä estämään,etteikö sitä puuta olisi riittävästi, ihan niin kuinhiekkaa Saharassa, kuten täällä professori Pulli-ainen oikein totesi.

50 Erkki Pulliainen /vihr (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Minä olen pikkuisenmonttu auki nyt ed. Kalmarin äskeisen puheen-vuoron johdosta. Oletteko te nyt siis sitä mieltä,että kun siellä Koillis-Lapissa tai Itä-Lapissa, mi-tenkä vaan halutaan, on todella se 5,5 miljoonaakuutiota nyt vuodessa otettavissa — uusimmantiedon mukaan se on jo peräti 6,5 miljoonaa, kunse oikein tarkkaan katsotaan, ja kaikki talousmet-sissä — niin siellä ei saisi sitä jalostaa? Onkotämä kepun uusi linja, ed. Kalmari?

51 Marja Tiura /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Nämä Stora Enson tehtaidenlakkautukset ovat todella kova isku näille paik-kakunnille ja työttömäksi jäävälle henkilökohtai-nen tragedia. Nyt on kuitenkin tämän totuudenedessä luotava katse tulevaisuuteen ja mietittä-vä, miten tästä päästään eteenpäin. Ainoa realis-tinen linja on luoda uusia työpaikkoja. Sittentäällä on väitetty, että hallitus on seissyt tumputsuorana. Näin todellakaan ei ole. Sinä samanapäivänä, kun tieto tuli näistä irtisanomisista, hal-litus varasi 15 miljoonaa euroa uusien työpaikko-jen luomista varten ja Stora Enso lähti mukaan

10 miljoonalla eurolla. Lisäksi pääministeri Van-hanen asetti laajapohjaisen työryhmän pohti-maan näitä metsäteollisuuden ongelmia, ja niitätoki tulevaisuudessa riittää, kuten täällä salissaon keskusteltu. Yksi on energian hinta, miksi setulee muodostumaan — tämä on erittäin ener-giaintensiivistä teollisuutta. (Välihuutoja) Toi-nen on puutullit. Viime syksynä eduskunnan tu-levaisuusvaliokunta asetti myöskin ennakointi-hankkeen, jossa mietitään tämän metsäsektorintulevaisuutta.

52 Sirpa Paatero /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Jotenkin kummalliselta tämäkeskustelu tuntuu, ihan oikeasti me haluammetäällä olla niitten työntekijöiden ja ihmisten puo-lella, kun täällä jotenkin sitä epäiltiin. Sen takiameidät on kaiketi tänne äänestetty. Se on ensim-mäinen kysymys.

Sitten näistä taloudellisista ja yhteiskunnalli-sista vaikutuksista. Jos meillä on 910 henkilöäKymenlaaksosta yt-neuvottelujen piirissä, joissaon myöskin iso kysymysmerkki perässä sen suh-teen, miten ne on toteutettu, kun sieltä on jo ti-laukset katkaistu ennen yt-neuvottelujen aloitta-mista. Kesken yt-neuvottelujen tuli lisää väkeäyt-neuvotteluihin, elikkä Anjalan kartonkiteh-taalta pistettiin lisää porukkaa tähän. Sinänsämielenkiintoinen käytäntö sekin. Haluaisin ky-syä, kun näistä on vielä osa kesken, mitä tapah-tuu Kotkan tehtaalle, mitä tapahtuu taloushallin-non palvelukeskukselle, jotka ollaan siis siirtä-mässä — ei ole vielä siirretty, mutta ollaan siirtä-mässä — johonkin halvempaan maahan. Pilko-taanko se Kotkan tehdas, hajotetaanko se pala-siksi, vai eikö sitä myydäkään? Siihenkin onvielä mahdollisuus vaikuttaa.

53 Mikko Kuoppa /vas (vastauspuheenvuoro):Herra puhemies! Ensinnäkin ed. Tiuralle haluantodeta, että sellutehdas tuottaa enempi energiaakuin mitä se käyttää. Elikkä kun on korkeampienergian hinta, niin sellutehdashan voittaa vaansiinä. Ja haluan vielä lisäksi huomauttaa, kuntäällä tästä puhutaan, että havusellun kysyntä onhyvä, tuotanto ja kysyntä on tasapainossa, hintaon noussut 15 euroa juuri tonnilta ja siellä ei olemenekkivaikeuksia. Sitä suuremmalla syyllä ih-mettelen, miten voidaan perustella Kemijärvensellutehtaan lopettaminen: ei menekkivaikeuk-silla, ei raaka-ainepulalla eikä hinnalla, ja —edelleenkin — yritys tuottaa voittoa. Ei voi tulla


mihinkään muuhun johtopäätökseen kuin siihen,että kepun, kokoomuksen ja muitten hallituspuo-lueitten edustajat ovat siunanneet Stora Ensonjohdon päätöksen lopettaa sekä Kemijärven teh-das että Summan paperitehdas. Te olette sen hy-väksyneet ja täällä nyt sitten vaan pyörittelettesormianne. Halvin ratkaisu olisi työllisyydenkannalta pyörittää näitä tehtaita.

54 Kari Rajamäki /sd (vastauspuheenvuoro):Puhemies! Pääministerin suuntaan palautetta.Välittömästi Kansaneläkelaitoksen valtuutetuis-sa otin esille, miten hallitus on käyttänyt Kelanomistusta. Ilmeni: ei yhtään millään tavalla. Pää-johtaja ei tiennyt, että hallitus olisi sen suhteenottanut mitään kantaa. Kyllä hallituksella olisi ol-lut todella mahdollisuus tehdä muutakin kuinkatsella käsi lipassa alueellisen kehityksen jakansallisen osaamisemme kannalta keskeisenmetsäteollisuuden alasajoa. Ja kuten viime kesä-kuussa sosialidemokraatit pelkäsivät, te olettepassiivisuudella Venäjän puutulliasiassa ja ih-mettelemisellä Brysselin eteisessä vaarantamas-sa myös muun toimivan metsäteollisuuden pe-rustaa. Ja se, mikä on tietysti hyvin vakavaa, onse, että vaalien alla pelkäämämme kovat arvotnäkyvät myös teidän asenteessanne, piittaamat-tomuudessanne työntekijöiden asemaa ja kohte-lua kohtaan. Vihreät ovat hyvin kotiutuneet uu-teen kotiinsa. Sen huomasi kyllä työministerinpuheenvuorosta. Ei tämä myöskään arjen turval-lisuutta vahvista, kuten pelkäsin.

55 Puolustusministeri Jyri Häkämies (vastaus-puheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäkisyytti hallitusta piittaamattomuudesta työnteki-jöitä kohtaan. Me olemme todenneet, että tämäpäätös oli vaikea ja valitettava, mutta olemmelähteneet kyllä kaikki osapuolet nopeasti liik-keelle näiden uusien, korvaavien työpaikkojenluomiseksi ja tällä saralla edenneet varmasti suo-menennätysvauhtia, ja vielä tarvitaan lisää posi-tiivisia uutisia, jotta päästään eteenpäin.

Edustajat Tiusanen, Tennilä, Kuoppa, tätä yh-tiön hallituksen tekemää päätöstä ei hyväksytet-ty maan hallituksella tai allekirjoittaneella etu-tai jälkikäteen. Mutta vain erittäin huonosti infor-moitu henkilö, vain erittäin huonosti informoituhenkilö, ei tiennyt yhtiön tilanteesta eikä sensuunnitelmista. Siteeraan nyt aivan julkisia läh-teitä yhtiön toimitusjohtajan osalta. 4.5. tode-taan: "Karvinen valmis myymään osia Stora En-

sosta. Metsäjätti myy tai ajaa alas tulevaisuu-dessa joitakin toimintojaan." Tai Kauppalehti26.4.: "Stora Enso supistaa sellutuotantoa Suo-messa - -." (Ed. Tennilä: Miksette puuttuneet?)— Palaan siihen myöhemmin.

Mutta sitten ed. Ojala-Niemelän huomioon.On totta, että Vatt on tutkinut, että Kemijärvellä,Itä-Lapissa, tämän koko aluetaloudellinen vaiku-tus on 1 800 työpaikkaa. Mutta nythän on niin,varsinkin jos tämä liimapuupalkkitehdas lähteeliikkeelle — ehkä jotain muutakin, mutta se jokatapauksessa — että kun siellähän nyt on 200 työ-paikkaa siellä sellutehtaalla, 1 600 on muuta sii-tä metsäketjusta, niin se muu ei ole poistumassa,vaan pikemminkin päinvastoin. Kyllä meidäntehtävämme täällä on myöskin luoda toivoa eikäepätoivoa. Ei ole kysymys siitä, että 1 800 työ-paikkaa on poistumassa. Vatt varmasti tuottaauuden tutkimuksen näitten uusien päätösten va-lossa.

Ed. Heinäluoma kysyi, millä tavalla päätöksetsyntyvät ja miten niitä on kommentoitu. On ihanselvää, että niin edelliset hallitukset, vaikkapavuonna 2000, kuin tämä hallitus nyt ovat noudat-taneet niitä oy-lakien sisäpiirisäännösten peli-sääntöjä. Yhtiöiden hallitukset tekevät ne pää-tökset, ja omistajat käyttävät sitten valtaansa yh-tiökokouksissa, niin että sitä, mikä liittyi puhe-mies Niinistön arviointiin, (Puhemies koputtaa)teidän täytyy tietysti kysyä häneltä, mutta välillätuntuu siltä, että on aika paljon jälkiviisautta il-massa.

Ensimmäinen varapuhemies: Jatkamme debat-tia vielä parikymmentä minuuttia. Sitten siirrym-me varsinaiseen puhujalistaan.

56 Eero Heinäluoma /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Aletaan tulla aika olennaisiinkysymyksiin, jotka liittyvät siihen, mitä loppu-jen lopuksi hallitus tässä on tehnyt. Ministeri Hä-kämies, te olette jo monta kertaa kertonut ja si-teerannut, mitä Stora Enson johto on kertonutjulkisuuteen, ja olette antanut ymmärtää muunmuassa näiden tehtaiden työntekijöille Kemijär-vellä ja Summassa, että teillä oli ennakkotietoasiitä, että jotain tulee tapahtumaan. Kieltäydyttekuitenkin työntekijöille kertomasta, mitä te vas-tasitte Stora Enson johdolle silloin, kun teilletämä tieto tuli. Kysyn nyt tämän eduskunnanedessä: Mitä te vastasitte Stora Enson johdolle,

PTK 7/2008 vp7/3/57 43

kun saitte käsityksen, että on tulossa tehtaidenalasajo?

57 Jouko Skinnari /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Osakeyhtiölaki ei estä mil-lään tavoin puuttumasta hallituksen toimintaan jasiihen, että valtio voisi käyttää tätä 35:tä prosent-tia Kansaneläkelaitoksen kanssa. Nämä corpora-te governance -säännökset kuuluvat näihin sisä-piiriasioihin, niin että sinä et voi kilauttaa kave-rille, että osta ihmeessä lisää tai myy kaikki.Muutoinhan tämä on samanlaista vaikuttamista,kuten sanoin, kuin islantilaiset ovat tehneet tä-män osakeyhtiölain puitteissa. Jopa 10 prosentil-la voi vaikuttaa. Te olisitte voineet koska tahan-sa kutsua ylimääräisen yhtiökokouksen koolle janäyttää hallitukselle kaapin paikan, ja olisi nähtytämä Claes Dahlbäck kunnon töissä.

58 Paavo Arhinmäki /vas (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Oli mielenkiintoistakuulla pääministerin puhe. Pääministeri ei puhu-nut nimittäin hallituksen suulla, vaan Stora En-son suulla. Eikä hän puhunut valtio-omistajansuulla, vaan pikemminkin Wallenbergien suulla.Jos yritykset eivät kanna yhteiskuntavastuuta, onhallituksen tehtävä näyttää vastuuta, erityisestitietysti, kun on kysymys valtion omistamasta yh-tiöstä. On ollut puhtaasti ideologinen valinta, ettähallitus on katsonut sivusta, kun yritys on laitta-nut pörssikurssit ihmisten edelle.

Vasemmistoliitto ei hyväksy tällaista yhtiö-valtaa. Me vaadimme kansanvaltaa. Vasemmis-to on vastavoima sokkikapitalismille, jota selväs-ti kokoomus ja muut hallituspuolueet ajavateteenpäin.

59 Jutta Urpilainen /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Kun olen seurannut tätä halli-tuksen toimintaa, niin minulle tulee kyllä mie-leen, että hallitus hoitaa valtion omaisuutta kuinhuoleton tuhlaripoika isänsä perintöä. Puuttu-mattomuus ei itse asiassa ole omistajapolitiikkaaollenkaan, ministeri Häkämies. Se on yhteisestäomaisuudesta piittaamattomuutta. Tästä kyllämielestäni kertoo myös tuo tyhjä ministeriaitiotäällä. Missä ovat nyt hallituksen ministerit vas-taamassa opposition välikysymykseen?

Sitten, arvoisa puhemies, täällä ed. Heinä-luoma ansiokkaasti viittasi jo puhemiehen, enti-sen valtiovarainministerin Sauli Niinistön lausu-

maan Lapin Kansassa 23. tammikuuta. Hän tote-aa, että valtion omistajapolitiikka on varovaista,paikoin jopa yliherkkää. Niinistön mukaan val-tiolla olisi ollut suurimpana omistajana mahdol-lisuus käyttää omistajan ääntä Stora Enson Ke-mijärven ja Summan tehtaiden kohtaloissa. Jasuora sitaatti: "Kyllä omistajat, varsinkin suuro-mistajat, käyttävät valtaansa pörssiyhtiöissä.Tästä syystähän osin johtuu pörssimaailman hei-lahtelut." Nyt kysyn teiltä, ministeri Häkämies:(Puhemies koputtaa) Onko entinen valtiovarain-ministeri täysin väärässä? Olisitteko te voinutkäyttää valtaanne?

60 Sari Palm /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoi-sa puhemies! Kymijoen mutkien sanomalehdis-sä oli tänään uutinen, jossa pääministeri muunmuassa syyttää oppositiota helpoista ratkaisuis-ta. Tässä prosessissa ei ole helppoja ratkaisuja, eiKymessä eikä Kemijärvellä. Tällaisten raskai-den tilanteiden ehkäisemiseksi haluan kysyä ai-noalta läsnä olevalta vastuulliselta ministeriltä:Aikooko hallitus pian uudelleen kohdentaa omis-tajaohjaustaan suuntaan, jossa valtio reippaastikäyttää omistajuuttaan silloin, kun liiketoimintaon kannattavaa? Ja toisaalta tässä keskusteluakuunnellessa on herännyt myös huoli ja kysy-mys siitä, miten valtio hallituksen johdolla va-rautuu jatkossa vastaaviin omistajuusyllätyksiinja tilanteiden hoitoon.

61 Henna Virkkunen /kok (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Oppositio täällä hyvinepämääräisesti kritisoi hallituksen omistajaoh-jauspolitiikkaa. Kuten tiedämme, jo viime vaali-kaudella valtionyhtiöt on jaettu kolmeen luok-kaan, ja tämän perusteella Stora Enso on valtiol-le finanssisijoitus, jolle ei aseteta hyvän taloudel-lisen tuloksen lisäksi muita tehtäviä.

Vaikka ed. Heinäluoma täällä viittasi, kuinkakannattavaa toimintaa tämä on, niin tämän päi-vän tuloksen perusteella, kun viime vuoden tulosoli laskenut edellisvuodesta 90 prosenttia StoraEnson osalta, voi todeta, että taloudellinen tulosei ollut kovin hyvä.

Oppositio ei kuitenkaan ole nyt esittänyt, ha-luttaisiinko muuttaa sillä tavalla nyt tätä katego-riaa, että näille pörssiyhtiöille ja finanssisijoituk-sille ryhdyttäisiin asettamaan uudenlaisia yhteis-kunnallisia ja aluepoliittisia tarkoituksia. Onkotästä nyt kysymys?


62 Janne Seurujärvi /kesk (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Ed. Ojala-Niemelälle jaministeri Häkämiehelle sekä muille edustajilletiedoksi Vattin juuri lähettämä tiedote, jossa il-moitetaan, että uusilla tiedoilla sellutehtaan sul-keminen vie Kemijärveltä 90 työpaikkaa. Tässäon otettu huomioon ne toimenpiteet, jotka on jojulkaistu tämän sellutehtaan sulkemisen jälkihoi-dosta. Olen sitä mieltä, että ei pidä vähätellä ti-lannetta alueella, joka on vahvan rakennemuu-toksen aluetta, mutta ei pidä myöskään puhuatätä asiaa huonommaksi eikä pidä maalata tule-vaisuutta mustemmaksi kuin se onkaan. Tarvi-taan toivoa ja tarvitaan näkymää tulevaisuudestamyös noilla alueilla. Sitä tarvitaan myös tässä sa-lissa ja hallituksen toiminnan kautta.

63 Pia Viitanen /sd (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa herra puhemies! Kyllä tässä se toivo kertakaikkiaan menee, kun kuuntelee tätä hallituksenvälinpitämätöntä linjaa. Ei haluta puuttua tähänja melkein ikään kuin halutaan hyväksyä tämä,että näin tässä on tapahtumassa.

Arvoisa ministeri Häkämies ja arvoisa minis-teri Katainen, vastuullinen markkinatalous ontyöväen paras ystävä. Miksemme voisi yhdessärakentaa Suomeen maailman parasta ja inhimil-listä markkinataloutta, sellaista, jossa ihmisetjaksavat työssään ja massairtisanomiset eivät tulejatkuvasti yllätyksenä puun takaa? Tämäkö nytoli teidän valintanne sitten tämän vastuullisenmarkkinatalouden suhteen? Nimittäin nythän meolemme siirtymässä suoraan erittäin kylmään jaerittäin julmaan kapitalismiin, siihen kapitalis-miin, jossa ihan oikeasti pelkkä talous määrittäälyhytnäköisen voitontavoittelun nimissä sen, ettäperheenäidit ja perheenisät saneerataan pihalle.

Tämä on kerta kaikkiaan kestämätön linja, jaminä olen myös hyvin pettynyt (Puhemies: Mi-nuutti!) paitsi kokoomuksen linjaan myös kes-kustan ryhmäpuheenvuoroon, jossa on aivan erisävy kuin oli vaikka keskustan kenttäväellä Hä-meenlinnan kokouksessa. Vaadittiin, että tämä eivetele, jotain on tehtävä.

64 Maarit Feldt-Ranta /sd (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Ministeri Häkämiestähaastateltiin Omistaja & Sijoittaja -lehdessä jo-kunen aika sitten: "Hallituksen periaatelinjauk-sen mukaan valtio omistajana arvostaa pitkäjän-teistä henkilöstöpolitiikkaa, jossa myös kustan-nuspaineiden vaiheessa otetaan huomioon työ-

suhteiden jatkuvuus ja työntekijöiden osaamis-pääoma. Mitä se käytännössä tarkoittaa? ’Yhteis-kunnallinen omistaja lähtee tietysti siitä, että senyhtiöiden tulisi olla esimerkillisiä myös työnan-tajina. Kun valtio on pitkäjänteinen omistaja, seodottaa, että myös yrityksissä toimitaan kestäväl-lä tavalla’, Häkämies tulkitsee." Ministeri Häkä-mies, eikö teidän olisi pitänyt antaa Stora Ensol-le viesti siitä, että valtio voisi tällaisessa tilan-teessa tyytyä myös vähän pienempiin osinkoi-hin, ja turvata näin tämän yhtiön jatko Kemijär-vellä?

Ensimmäinen varapuhemies: Ministeri Häkä-mies, 2 minuuttia.

65 Puolustusministeri Jyri Häkämies (vastaus-puheenvuoro): Arvoisa puhemies! Jatkoksi javastauksena tuohon äskeiseen. Niin kuin totesin,ei SDP:läistenkään vastuuministereitten aikanavältytty irtisanomisilta näissä yhtiöissä. Luette-lin useita esimerkkejä. Ne ovat aina valitettavia.En syyllistä, mutta vertaan vaan, että on hyväkatsoa vähän historiaan, miten te olette sillointoimineet. Tyhjiä sanoja nuo tuntuvat olevan.(Välihuutoja)

Ed. Heinäluoma, mitä tuli tähän tiedonkul-kuun, niin olen sanonut ja sanon uudelleen, ettätätä päätöstä, tätä valitettavaa päätöstä, ei hyväk-sytetty, ei etu- eikä jälkikäteen. Tapasin yhtiönhallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajanmuistaakseni noin syyskuussa. Siinä neuvotte-lussa käsiteltiin ensisijaisesti Venäjän puutulli-kysymystä. Tehdaslakkauttamiset, työpaikkavä-hennykset eivät olleet esillä, eli en syyllistynytosakeyhtiölain rikkomiseen tai sisäpiirimarkki-narikkomukseen. Ja kun te viittasitte Summantehtaan ay-ihmisiin, olen tavannut heitä tämänprosessin aikana useita kertoja ja olemme kes-kustelleet niistä toimista, joita on käynnissä.Mutta kyllä valitettavasti myös summalaisilla olikaikilla tiedossa vuodesta toiseen se, että Sum-ma oli niin sanotusti tarkkailuluokalla, niin sano-tusti liipaisimella. Siellä tehtiin paljon hyvää työ-tä, mutta se ei valitettavasti riittänyt.

66 Eero Heinäluoma /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Voisitteko vielä vähän tar-kentaa tätä, jotta tämä asia tulee selväksi. Mitä tevastasitte silloin Stora Enson johdolle, kun nämävaikeudet olivat esillä? Mikä oli silloin valtionomistajaohjauksen ohje, näkemys suurena omis-

PTK 7/2008 vp7/3/67 45

tajana Stora Ensolle siitä, millaista politiikkaa pi-tää tehdä, kun te siteerasitte muun muassa lehti-tietoja, että on tulossa tällaisia alasajoja? Mitä tesanoitte?

67 Esko-Juhani Tennilä /vas (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Niin kuin ministeriitse totesi, tämä väärä Amerikka-päätös käytet-tiin silloisessa kauppa- ja teollisuusministeriössäministerin siunattavana. Se tilaisuus silloin syys-kuussa on ollut se teidän tilaisuutenne sanoa,mikä teidän kantanne on Kemijärven tehtaan lo-pettamiseen ja Summan kysymykseen. Nyt ontullut toinen väärä päätös Amerikka-päätöksenjatkoksi, kun voitollinen tehdas lopetetaan tilan-teessa, jossa puun kasvu Itä-Lapissa kiihtyy.Siellä on kuitupuuta tulossa vaikka kuinka pal-jon.

Ed. Kallille toteaisin, kun hän kyseli, miksisitä pitää selluksi tehdä, että jos ei tehdä sellua,niin ei tule sitä tukkiakaan. Sehän on metsänkas-vatuksen ja metsänhoidon peruskysymys. Nyttehdään suuren suuri virhe, ja te olette ilmeisestivaan vaikenemalla sitten siunanneet tämän vir-heen.

68 Antti Kalliomäki /sd (vastauspuheenvuoro):Puhemies! Pääministerin täällä aiemmin esittä-mä kahtia jakava näkemys siitä, että valtionomistajaohjauksessa olisi ikään kuin kaksi kate-goriaa, on kyllä kestämätön. Samalla tavalla kes-tämätön käytännössä on se näkemys, että valtiofinanssisijoittajana tavoittelisi vain ja ainoastaanarvon kehitystä, vahvaa sellaista, maksimoisi senja sitten tavoittelisi osinkojen maksimointia. Ai-nakin valtiovarainministerin uskoisin hätkähtä-vän tuota näkemystä, koska tämän tyyppisissäoperaatioissa kuin nyt tehdään, myös valtion-talouden, finanssitalouden, näkökulmasta on pal-jon muita hankalia seurauksia. Ne ovat kovia me-notalouden puolella koituvia seurauksia. Kyllävaltion omistajana pitää tämäkin puoli katsoa,vaikka se muuten on muiden omistajien kaltai-nen yrityksissä.

69 Matti Saarinen /sd (vastauspuheenvuoro):Herra puhemies! Pääministeri peräänkuuluttipuunsaannin tärkeyttä. Kysyisin ministereiltä,jos täällä kerran vanhoja saa muistella: Ahon hal-lituksessa aikanaan metsäverotuksen perusteetmuutettiin, luovuttiin pinta-alaverotuksesta,mikä vaikutti siihen, että puuta saadaan nyt sil-

loin tällöin. Se on hyvin suhdanneherkkää. Onkohallitus valmis korjaamaan asiaa veropoliittisinkeinoin ja turvaamaan puunsaannin paremminkuin mikä varmuus siinä nyt on?

Hallitus syyttää oppositiota, vaikka me emmeole sulkeneet yhtään kannattavaa tehdasta sil-loin, kun olimme vastuussa. Me olemme myösvastanneet näistä päätöksistämme vaaleissa. Nytarvioidaan, hyvät ministerit, teidän ja teidän hal-lituksenne toimenpiteitä ja päätöksiä. Ei peruu-tuspeileistä löydy ratkaisuja, vaan teillä on nytvalta käsillä. Teillä on valtakirja. Toimikaa!

Pääkaupunkiseudulle sovellettuna tämä kos-kee noin 50 000—70 000:ta ihmistä. Tämä onsellaista mittaluokkaa.

70 Saara Karhu /sd (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Hallituksen toimista tulee mie-leen sana tempputyöllistäminen: ajetaan alaskannattava tehdas ja tilalle koetetaan luoda sittenjotain muuta toimintaa. Toivonkin, että ed. Seu-rujärven numerot tulevat myös tulevaisuudessaolemaan totta, etteivät ne ole vain spekulatiivisiatässä vaiheessa esitettyjä numeroita, vielä kunmuistetaan, että kun oltiin antamassa lupauksiaSuomen kansalle vaaleissa, niin kokoomus pu-hui vastuullisesta markkinataloudesta, joka onlasten paras ystävä, työväen paras ystävä siinä,että luodaan inhimillistä markkinataloutta, etteitule yllätyksellisiä irtisanomisia, missä isiltä jaäideiltä menee työt ja lapsilta tulevaisuus. Nyt teteette juuri näin hallituksessa. Te luotte todellasuurta epätoivoa pohjoiseen ja syyllistätte meitäsiitä, että me kysymme sen asian perään. Meemme halua, että niitä tehtaita lakkautetaan. Mehaluamme, että ihmisillä on aitoa työtä, ei mi-tään keinotekoisesti luotua, jolla mahdollisestisitten ihmiset pystyvät jollain lailla tulemaan toi-meen. Se on korkean työttömyyden aluetta.Tämä on vakava kysymys myös meidän mieles-tämme. Jos katsotte tätä salia, niin onko opposi-tio paikalla? On. (Puhemies: Minuutti!) Hallitus-puolueiden edustajat eivät ole.

71 Bjarne Kallis /kd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa herra puhemies! Kyllä me tietenkin jon-kin verran kierrämme nyt kehää, kun samat asiattulevat uudelleen esille.

Mutta, ministeri Häkämies, te sanoitte, ettäomistaja käyttää valtaa yhtiökokouksessa. Niinkuin minä olen todennut, se yhtiökokous on 26.3.


Minkälaista valtaa aiotte silloin käyttää? Kerto-kaa se.

72 Erkki Pulliainen /vihr (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Täällä on ministereittentaholta viitattu muutaman kerran yliasiamiesAholta ja hänen työryhmältään odotettavissa ole-vaan eräänlaiseen puun metsästä ulossaanti -asia-kirjaan, suunnitelmaan, ja toisaalta on siteerattuStora Enson tiedotteita, joissa viitataan siihen,että näitä yksiköitä ajetaan jatkossakin alas.

Arvoisa omistajaohjauksen ministeri, miltä semeillä hallituksessa tuntuisi, jos me kaappaisim-me tuon Stora Enson enemmistön valtaamme,50,1 prosenttia hankittaisiin näitä osakkeita, jaolisi edes yksi putiikki, jota voisi reilusti ohjata?

73 Jari Leppä /kesk (vastauspuheenvuoro):Herra puhemies! Täällä oppositio väitti, että hal-litus vaarantaa toiminnallaan koko metsäteolli-suuden ja koko metsätalouden tulevaisuuden. Ontainnut jäädä kyllä lukematta ne erittäin myöntei-set metsäteollisuutta ja koko klusteria koskevathallitusohjelman lukuisat kirjaukset, joita tämähallitus ohjelmassaan esittää: 10—15 miljoonaalisäkuutiometriä puuta markkinoille, lukuisatjoukot erilaista tutkimustietoa lisää, taloudellisiapanostuksia myös verotukseen jne. jne. ja juuriäsken täällä peräänkuulutettu asia, että se metsä-talous olisi kannattavaa myöskin pienmetsän-omistajalle, se ettei metsiä liikaa pirstaloitaisijne. Ministeri Katainen, milloin nämä konkre-tisoituvat lopullisesti? Näitähän on jo tehty, näi-tä toimenpiteitä. Onko odotettavissa nyt ripeäm-mällä aikataululla näitä ratkaisuja, jotka edesaut-tavat tätä alaa? Tämä on strateginen ala Suomel-le, niin kuin hallitus on todennut.

74 Marjo Matikainen-Kallström /kok (vas-tauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Metsäte-ollisuus on todellisessa rakennemurroksessa, janämä tosiasiat oppositionkin on vihdoin tunnus-tettava.

Ed. Mustajärvi, sain teidän ryhmäpuheestan-ne sen käsityksen, että hallitus nyt olisi kiusal-laan tehtaita lopettamassa. Ei kukaan kiusallaantehtaita lopeta, vaan rakennemurros sen aiheut-taa.

Metsäteollisuus tarvitsee nyt aivan uusia inno-vatiivisia ja jalostusarvoltaan korkeita tuotteita.Tässä hallitus on nyt ripeästi toiminut ja ryhty-nyt toimimaan elinkeinopoliittisin keinoin. Tämä

uusin Vattin tutkimus, mistä ed. Seurujärvi täälläjo mainitsikin, tarkoittaa sitä, että Itä-Lapin työt-tömien määrä jäisi pienemmäksi kuin on otaksut-tu — kiitos hallituksen ripeiden elinkeinopoliit-tisten toimien. 90:ssä on tietysti jokainen liikaa.Sen eteen meidän täytyy tehdä töitä, että nämä-kin työllistyvät.

Mutta sitten, opposition ed. Paatero, mainitsit-te, että Kymenlaakso on todellisten rakennemuu-tosten aluetta. Se on aivan totta. Suurimmat vai-kutukset kuuluvat sinne. Mutta minkä takia, op-positio, te vain yhdellä lauseella mainitsette Ky-menlaakson? (Puhemies: Minuutti!)

75 Erkki Virtanen /vas (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Stora Enso lopettaa kannatta-via tehtaita ja vie työt tuhannelta paperiammatti-laiselta. Suomen valtio käyttää Stora Ensossasuurinta äänivaltaa. Pääministeri Vanhaselta jaministeri Häkämieheltä on viimeisen neljän kuu-kauden aikana tullut vain yksi viesti: Emme voimitään, me olemme vain Stora Enson suuri omis-taja. Me emme voi mitään, me olemme vain itse-näisen Suomen hallitus.

Stora Enso irtisanoo joustavia ja sitoutuneitaja osaavia työntekijöitä. Kuka sitä oikeasti vaa-tii? Jos suuri omistaja ei voi ohjata yhtiön halli-tusta säilyttämään kannattavia tehtaita, niin kukayhtiön päätöksentekoa sitten ohjaa? Kenen man-daatilla nämä kasvottomat karviset oikein niitäpäätöksiä tekevät, jos suuri omistaja ei anna min-käänlaisia ohjeita, vai onko tämä Stora Ensonpäätös sittenkin nimenomaan hallituksen tahdonmukainen paras mahdollinen päätös tässä? Entäjos Stora Enso päättää lopettaa kaikki Suomentehtaansa, eikö hallitus sittenkään sano mitään?

76 Jukka Gustafsson /sd (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Mielestäni käyty keskus-telu on osoittanut, että valtionyhtiöpolitiikka onradikaalisti muuttunut porvarihallituksen aika-na. Tämä tuskin oli yllätys, mutta minulle oli yl-lätys se, että te voitte lopettaa kannattavan teh-dastoiminnan.

Olisin kysynyt pääministeriltä, jos hän olisiollut paikalla, tuliko tehtyä virhe, kun valittiinkokoomuslainen omistajaohjausministeri. Ni-mittäin tämä on kokoomukselta minusta anteek-siantamaton arvovalinta toimia tällä tavalla: eivaikuteta. Kun te, ministeri Häkämies, täällä hy-vin elvistellen puhutte valtionyhtiöpolitiikasta,niin minä muistutan teille: Se on lyhyin kirja,

PTK 7/2008 vp7/3/77 47

mitä Suomen politiikassa on, missä on kokoo-muksen aloitteet ja aikaansaannokset valtionyh-tiöitten synnyttämisessä ja perustamisessa. Kyl-lä maalaisliitto, keskustapuolue, sosialidemo-kraatit, SKDL, vasemmistoliitto ovat synnyttä-neet ne, (Puhemies: Minuutti!) ja siinä mielessäon ollut virhe valita kokoomuslainen ministerivaltionohjauksesta vastaamaan — ehkä jossainmuussa tehtävässä varmaan ihan hyväkin.

77 Minna Sirnö /vas (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Pääministeri kertoi juuri, ettähän ei kommentoi, ja todennäköisesti hän eimyöskään kuuntele kansalaisia, ei eduskunnanedustajia eikä tasavallan presidenttiä.

Kysyisin kuitenkin korvapuolueen edustajaltaHäkämieheltä, kuunteleeko hän kollegaansa, kunkollega Pekkarinen sieltä aitiosta välihuudonmuodossa aivan selkeästi ilmoitti, että hallitus olitietoinen jo kesällä tästä asiasta ja ainakin hän onsaanut sen kuvan, että hallituksessa on keskustel-tu siitä, minkälaisia ohjeita Stora Enson johdolleon viime kesänä annettu.

Samassa hengessä kysyisin myös Häkämie-heltä, onko tänään annettava viesti koko hallituk-sen viesti vai ministeri Häkämiehen viesti yritys-maailmalle omistajapoliittisesta näkökulmasta,että lisää vaan ihmisiä kilometritehtaalle vaikkakannattavista teollisuuslaitoksista, valtion piikkion auki.

78 Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (vas-tauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies!Täällä kysyttiin — ed. Leppä on paikalla — aio-taanko nopeuttaa näitä toimenpiteitä puun saata-vuuden lisäämiseksi. Ahon työryhmä toimittaatuloksensa nyt ihan lähipäivinä, ja kehysten yh-teydessä on tarkoitus tehdä ratkaisu, ja katso-taan, kuuluuko siihen veroratkaisuja ja ehkäinfraratkaisuja, ehkä muita ratkaisuja, joilla pys-tyttäisiin sitä saatavuutta vauhdittamaan. Pitäävaan yrittää löytää myös semmoisia keinoja, jot-ka vaikuttaisivat nopeasti. Mieletön huoli on, eipelkästään puutullien mutta myös niiden takia,koko metsäteollisuuden tulevaisuudesta. Vaikealöytää semmoisia keinoja, joilla nopeasti saatai-siin aikaan — kun aiemmin ei ole riittävästi teh-ty, nyt kerralla polkaistaisiin — jotain semmois-ta, jolla saataisiin valtavat puuvirrat liikkumaan.Kun kerran aiemmin ei ole tehty ja nyt pitäisimuutamassa kuukaudessa keksiä tämä ihme, niin

kyllä siinä kovasti työtä on, mutta me yritämmetehdä parhaamme.

Valtionyhtiöiden omistajapolitiikan kirjauk-sista ministeri Häkämies kertoo kohta lisää. Mut-ta minusta olisi ihan rehellistä se, että kun kertakaikki olemme olleet samalla linjalla ja kun vie-lä edellisen hallituksen kirjaukset ovat yksi yh-teen tämän hallituksen kanssa ... (Ed. Skinnari:Ei ole!) — Kannattaa lukea ihan jokainen sivu.Tiedän, että ehkä hävettää se, mitä on aiemminpuhuttu, mutta kannattaa lukea jokainen sivu,niin huomataan, että mitään muutoksia ei ole ta-pahtunut. — Minä toivoisin semmoista rehelli-syyttä, että kun tässä on tullut hyvin useitakin pu-heenvuoroja, joissa sanotaan, että hallitus ajaatehtaan alas, hallitus haluaa lakkauttaa, niin ker-tokaa yksikin hyvä syy, minkä takia tämä halli-tus haluaisi lopettaa yhdenkin työpaikan. Jos teajattelette, että meidän ensisijainen tavoitteem-me on lopettaa Suomesta työpaikat, niin eihäntuohon usko kukaan. Hallitus rakentaa tulevai-suutensa työteliään, entistä kannustavammanSuomen varaan. Me teemme kaiken sen eteen,että tässä maassa on työtä, on vielä enemmäntyötä. Ei missään nimessä kukaan järkevä ihmi-nen voi väittää niin, että tämä hallitus haluaa lak-kauttaa työpaikkoja. Minusta sellaiset väitteetovat kyllä jo kuulijoittenkin aliarvostamista.

79 Puolustusministeri Jyri Häkämies (vastaus-puheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Sirnö,tämä hallitus, totta kai, tukee toimia, joilla syn-tyy uusia työpaikkoja. Kysyitte valtionyhtiöistä.Outokumpu juuri kertoi investoinnista Torni-oon, uusista työpaikoista. Se oli vaikeuksissamuutama vuosi sitten. Suunta on kääntynyt, jatästä eteenkinpäin näkymät ovat hyvät. Tämäntyyppistä kehitystä me haluamme tukea.

Ed. Virtanen, varmasti me olemme siitä sa-maa mieltä, että Stora Enson nykytilanne ja vii-me vuodet ovat huonoja, mutta en kuullut yhtäänainutta ehdotusta, mitä sitten pitäisi tehdä. Sevaan lähtee, osakeyhtiölaki, siitä, että yhtiöllä onhallitus ja toimiva johto ja heidän tehtävänsä onmiettiä, mikä on sen yhtiön kokonaisedun jakaikkien osakkeenomistajien kannalta se parasratkaisu. Ne ovat aina välillä viiltäviä, niin kuinnyt. Sen vuoksi hallitus on toiminut nopeasti näi-den korvaavien työpaikkojen osalta.

Ed. Kalliomäki, te peräänkuulutitte muitakinarvoja. Totta kai on muitakin arvoja valtionyhti-öillä, mutta kun minä katselen todellakin — hän


on jo poistunut — niin kyllä te kauppa- ja teolli-suusministerinä puhuitte, että hyvä tuotto ja osa-keomistuksen arvonnousu ovat niitä keskeisim-piä. Tässä on nyt semmoinen ongelma, arvoisatsosialidemokraatit, että teidän puheenne nyt jateot silloin, kun te olette olleet hallituksessa, vas-tanneet näistä, ovat keskenään ristiriidassa, kunon kysymyksessä esimerkiksi vuoden 2000 Sto-ra Enson Amerikan-ostos ja nyt ne puheet ja jäl-kiselittelyt. Minä olen pyrkinyt osoittamaan, ettäomistajapolitiikan pitkä linja on ollut sama halli-tuksen väristä riippumatta, eikä mikään tässäkeskustelussa ole sitä toiseksi osoittanut.

80 Eero Heinäluoma /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Pahoittelen kyllä sitä, että mi-nisteri Katainen tulee hetkeksi aikaa paikan pääl-le ja käyttää provokatiivisen puheenvuoron japoistuu välittömästi kuuntelematta vastauksia.En ole ennen tällaista toimintaa ministeriaitiostanähnyt.

Mutta vastauksena siltä varalta, että hän saisipöytäkirjan haltuunsa, totean, että täällä on sel-västi todettu, että tämä hallitus, porvarihallitus,on ottanut tämän puuttumattomuusperiaatteentäydellisesti omakseen, niin kuin sitä on tänäänmoneen kertaan tässä valistettu, ja laittanut muu-toksena aikaisempaan valtioneuvoston periaate-päätökseen kirjauksen, jonka mukaan valtio eipuutu yhtiön hallituksen ja toimivan johdon pää-töksentekoon — ei puutu hallituksen ja toimivanjohdon päätöksentekoon. Olisi ollut kohtuullistaja rehellistä sekä Kataiselta että ministeri Häkä-mieheltä kertoa, että tämä on se muutos ja tätä eiollut aikaisemmassa valtioneuvoston periaate-päätöksessä. (Puhemies koputtaa)

Nyt huomaan, että ministeri Häkämies nyök-käilee. Mutta teiltä jäi vastaamatta vieläkin sii-hen kysymykseen, edelleenkin jäi vastaamattatähän olennaiseen kysymykseen. Mitä te sanoitteStora Ensolle valtion omistajaohjauksesta vas-taavana ministerinä, kun puhuttiin näistä StoraEnson vastauksista? (Puhemies: Minuutti meni!)Kerroitteko, mikä on linja suhteessa Suomessasuljettaviin tehtaisiin?

81 Tarja Filatov /sd (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Kun Katainen kysyi, uskookojoku täällä siihen, että hallitus pyrkii ehdoin tah-doin lopettamaan työpaikkoja, niin ei usko. Niinpahaa minä en tästä hallituksesta usko. Mutta seei ole toiminut aktiivisesti työpaikkojen säilyttä-

miseksi, vaan se on omalla vaikenemisellaan japuuttumattomuusperiaatteellansa saanut aikaansen, että Kemijärveltä, jossa on muutoinkin vai-kea työllisyystilanne, lakkaa kannattava tehdas— huom., ministeri Häkämies, kannattava teh-das. Kun te siteerasitte ministeri Mönkäreen lin-jaa, niin hän puhui kannattamattomista, tappiolli-sista työpaikoista. Te itse tulkitsitte väärin minis-teri Mönkäreen linjauksia siitä. Tässä on selvästitapahtunut muutos.

Jos vielä koetamme suhteuttaa tätä Kemijär-ven tilannetta Pääkaupunkiseudun tilanteeseen,niin se tarkoittaisi Pääkaupunkiseudulla suorinavaikutuksina noin 50 000:ta työpaikkaa, kerran-naisvaikutuksina puhutaan jopa 100 000 työpai-kasta. Eikö voi sanoa, että silloin valtion omista-juuspolitiikka toimii vastoin omistajan etua, (Pu-hemies: Minuutti!) kun se antaa tällaisten tapah-tumien tapahtua?

82 Esa Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Aikanaan Kemijärvi tehtiinaluepoliittista syistä, ja se on hyvä ratkaisu. Nyton todistettu, jotta se on kannattava tehdas. Setehtiin puuvarojen keskelle. Nyt vaan ihmette-len, miten vihreät voivat olla tässä vielä mukana— ed. Pulliainen käytti hyvän puheenvuoron,mutta johtopäätös oli aika puolitiehen jäävä —koska kyse on siitä, jotta nyt tässä tarvitaan val-tavia puunkuljetusmääriä johonkin muualle ja-lostettavaksi, ja nythän pitäisi tehdä kaikki, jottase tehdas säilyisi. Nyt tarvittaisiin aluepolitiik-kaa ihan oikeasti. Ainakin vihreät voisivat tässälähteä ja ministeri Cronbergin pitäisi lähteä toi-miin. Ei tämmöistä voi hyväksyä, kyllähän täm-möinen tehdas pitäisi säilyttää siellä. Älytöntä seei ainakaan ole, vaan ympäristöteko, sanotaannäinpäin.

Sitten toinen asia. Eikö pitäisi valtion myöspyytää se ylimääräinen yhtiökokous ja alentaasitä 13 prosentin tavoitetta sijoitetulle pääomallevuosittain ja tehdä niin kuin ed. Pulliainen totesi:jos kurssi laskee, niin ostetaan valtiolle niitäosakkeita ja saadaan halvalla (Puhemies: Mi-nuutti!) yhtiö enemmistöomistukseen?

83 Krista Kiuru /sd (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Tavallisesta ihmisestä on tullutglobaalin talouden myllerryksessä kiusallinenylijäämä. Kun Stora Enso päättää potkia satojaihmisiä pellolle, hallituksen taholta vedotaan nytsiihen, että valtiolla ei ole eväitä puuttua. Muut-

PTK 7/2008 vp7/3/84 49

tuvassa markkinatilanteessa ei ole vaihtoehtoja,ja kannattavienkaan tehtaiden lopettamiseen eivoi vaikuttaa.

Arvoisat ministerit, onko tämä nyt sitä vas-tuullista markkinataloutta? Sen esimerkiksi mi-nisteri Katainen määrittelee seuraavasti: "Vas-tuullisessa markkinataloudessa ei tuijoteta vaintulosta. - - Markkinatalous - - on hyvä renki,mutta huono isäntä. Taitamattomasti ohjattuna sejohtaa ongelmiin: vääränlaiseen tehokkuusajatte-luun ja tilanteeseen, jossa heikoimmat jäävät jal-koihin." Tämä ristiriita sanojen ja tekojen välillänäkyy juuri tänään. Siksi me sosialidemokraatittäällä kysymmekin, miksi te olette lopettamassakannattavia tuotantolaitoksia, mitä me emme olekoskaan tehneet.

84 Katja Taimela /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Valtion sijoi-tusten ja omistusten kohdalla on aina kysymysveronmaksajien rahoista. Ei ole yhdentekevää,miten hallitus näiden varojen käyttämistä ohjaa.Demokraattisessa yhteiskunnassamme eduskun-nalla tulee olla keskeinen rooli kansalaisten ker-ryttämän veropotin hallinnassa pelkän hallituk-sen sijasta. Nyt eduskunnan on annettava selkeäsignaali hallitukselle siitä, että laman retoriikkaei mene enää läpi. Samoin globalisaatiolla pelot-telu ei kelpaa perusteluksi aivan mihin tahansaasiaan. Voi vain kysyä, onko tässä hallituksenpysyvä linjaus: kannattavat ja tuottavat tehtaatsaa sulkea myös tulevaisuudessa, ja tilalle halli-tus järjestää valtion tukemana muun muassa lii-mapalkkituotantoa, jossa on jo valmiiksi Suo-messa ylikapasiteettia. Onko tämä sitä porvari-hallituksen paljon puhuttua välittämistä?

85 Kimmo Kiljunen /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Hallituksen edustajat täällätoteavat, että he eivät halua kommentoida tasa-vallan presidentin sen kummemmin kuin edus-kunnan puhemiehenkään puheenvuoroja. Päämi-nisteri Vanhanen kuitenkin kommentoi välikysy-myksen esittäjien taustoja eilisessä puheenvuo-rossa, jossa hän totesi näiden äänien olevan men-neiltä vuosikymmeniltä. Haluaisin, ministeri Hä-kämies, kysyä teiltä: Miltä vuosikymmeneltäpuoluetoverinne liittokansleri Merkel puhuu,kun hän moittii Nokiaa tehtaan lakkauttamisestaBochumissa?

Vaaliohjelmassa kokoomus puhui vastuulli-sesta markkinataloudesta, johon on myöskin

kuulunut se, että keskeiset yritykset harrastavatyhteiskuntavastuullista politiikkaa ja kaikki joh-tavat suomalaiset pörssiyritykset tekevät näitäyhteiskuntavastuuraportteja. Onko valtio ainoaomistajataho, jonka pörssiyhtiöltä ei edellytetäyhteiskuntavastuuta?

86 Matti Kangas /vas (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Puupulasta puhutaan, muttaItä-Lapissa ei ole puupulaa. Kemijärvi saa puutasieltä, ja nyt sitä ollaan sitten viemässä Itä-Lapis-ta muualle, Itä-Lapin luonnonvaraa. VarmaanWallenbergit ryöstävät sitä, mutta kun maan hal-lituskin on ryöstämässä nyt Itä-Lapin luonnonva-roja! Teidän pitäisi pyytää nyt anteeksi Itä-Lapinihmisiltä, että näin teette. Se voitaisiin keittääselluksi Itä-Lapissa ja viedä sieltä sitten paperi-tehtaille.

Te kerroitte, että perustetaan liimapalkkiteh-das. No, muun muassa Pölkky Oy:n toimitusjoh-taja, joka on iso tekijä niillä alueilla, kertoo, ettäheillä on sahoja ja puunjalostustehtaita. Palkittehdään tukista ja tukista sahataan lauta ja lank-ku. Nyt he pelkäävät, että sinne tullaan sotke-maan heidän markkinoitaan ja he joutuvat mah-dollisesti jopa sulkemaan tuotantolaitoksiaan.Teillä pitää olla nyt kokonaisvastuu, (Puhemies:Minuutti!) eikä pidä vaan mennä sinne vähänniin kuin norsu lasitaloon.

87 Anne Kalmari /kesk (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Vastaan ed. Pulliaisen kysy-mykseen, olenko sitä mieltä, että puu pitää viedämuualle jalostettavaksi. En totisesti ole. Puuva-rantoa ei voi jakaa yhtiöitten kesken. Vihreä pää-oma kuuluu aina omistajille. Jos itse olisin lappi-lainen metsänomistaja, niin totta vie mieluum-min vaikka polttaisin, ennen kuin ilman edestäsen myisin muualle. Siksi onkin tärkeää, ettämeille tulee muuta käyttöä puulle. Liimapalkki-tehdas toki käyttää pikkutukkia myöskin eikäpelkästään suurta, niin kuin ed. Kangas tuossa to-tesi, ja on tärkeää, että satsataan bioenergiaan jatoisen sukupolven polttoainelaitoksiin. Jos ei ra-haa muuten ole, niin myytäköön vaikka nämäStora Enson osakkeet, sieltähän löytyy.

88 Pentti Tiusanen /vas (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! On aivan oikein sanottu, täs-sä ed. Matikainen-Kallströmille positiivinen tun-nustus, että Kymenlaakso on jäänyt ihan selvästikaikessa keskustelussa taka-alalle. Mielestäni se


ei ole vain mikään heimokysymys, niin kuin tääl-lä on aikaisemmin pääministeri sanonut, että ky-menlaaksolaiset olisivat jotenkin hiljaa, vaan sii-nä on näitä poliittisia juttuja, jotka vaikuttavattässä. Se linja, mikä siellä on valittu, että ollaanenemmän hissukseen, mielestäni ei ole ihan oi-kea. Täällä on nyt puhuttu kyllä Kymenlaaksostaaikaisemminkin, siitä ei sen enempää. Toteanvielä sen, että kyllä Kotkan tehtaan tulevaisuuson todella kova asia, niin kuin ed. Paaterokinviittasi.

Mutta kun ed. Tiura, joka ei ole nyt paikalla,viittasi tuohon tulevaisuusvaliokunnan työhön,niin siellä oleva asiantuntija toteaa, että Suomes-sa metsää riittää, Euroopan markkinat ovat lähel-lä ja sellutonnin tuonti Brasiliasta Suomeen mak-saa 50 euroa.

89 Inkeri Kerola /kesk (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Toistan ministeri Häkämie-helle esittämäni kysymyksen tästä suojelusta jaerityisesti Greenpeacen toiminnasta, joka on he-rättänyt keskustelua sekä kotimaassa että ulko-mailla johtuen siitä, että se on ollut vastahan-kaan Suomessa keitetyn puun suhteen, jota onkäytetty paperin valmistukseen. Miten ministerinäkee tämän asian roolin tässä kokonaisuudes-sa?

90 Markus Mustajärvi /vas (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Matikainen-Kall-ström ja ed. Seurujärvi, joka näkyy poistuneenpaikalta, vaikka on kyseessä Lapille äärimmäi-sen tärkeä asia, kumpikin viittasivat tähän Vattinselvitykseen, joka ei ole tutkimus vaan muistio,joka on tehty tilauksesta valtiovarainministeriöl-le, ja jossa sanottiin, että tämän sellutehtaan lak-kauttaminen tarkoittaa vain 90 työpaikan vähen-nystä. Se ei pidä paikkaansa. Tuossa muistiossaon oletettu, että kaikki puu käytetään siitä huoli-matta, että Kemijärven sellutehdas loppuu, ja jo-kainen tietää, että näin ei tule tapahtumaan. Ja joshaluatte tarkempaa tietoa, niin soittakaa Massa-liikkeen johtajalle Nivalalle, joka on metsä-talousneuvoja ammatiltaan, joka päivä käsitteleenäitä asioita, tai toiselle nokkamiehelle Juha Pik-karaiselle, joka on massatehtaalla voimalanhoita-ja, tietää, minkälaisia kalikoita sinne tehtaalle tu-lee. Ja se, minkä takia nyt on Massaliike lähtenytliikkeelle, liittyy siihen, että lappilaiset ovat ai-koinaan saaneet kansanliikkeillä tuloksia, heovat saaneet kalakorvausasioissa karvalakkilähe-

tystön aikaan (Puhemies koputtaa) ja saivat tässäItä-Lapin junakapinassa.

91 Puolustusministeri Jyri Häkämies (vastaus-puheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Kerolakyseli, olivatko nämä suojelu- ja Greenpeace-ky-symykset esillä ikään kuin tämän ikävän päätök-sen taustalla. Itse en ole törmännyt siihen, ettäsitä perustetta olisi käytetty. Sen sijaan täälläeduskunnassa käydyssä keskustelussa näin onehkä joku saattanut sanoa, mutta en ole havain-nut, että yhtiö olisi niin todennut. Vielä kerran:Kemijärven osalta se muotoilu kuului niin, ettäon tarve vähentää tuontipuun määrää.

Ed. Kiljunen, totta kai yrityksillä pitää olla yh-teiskuntavastuuta ja vastuuta työntekijöistään,mutta nyt tehdään vaikeita päätöksiä ja he ovatkertoneet, että tällä päätöksellä pystytään sittensäilyttämään nämä jäljelle jäävät työpaikat, joitaon Oulussa ja Imatralla jne., koska yhtiön tilanneon niin tavattoman huono tässä kilpailutilantees-sa. Aika vähän täällä on tullut esille vaihtoehtoi-sia malleja. Sitten tietysti hallituksen tehtävä onedellyttää yritykseltä toimia, joilla näitä uusiatyöpaikkoja luodaan, ja laittaa omat rahat peliin.Ja niin kuin sanottu, varmaan ex-työministeriTarja Filatov (Puhemies koputtaa) sen verran voimyöntää, että kyllä näissä toimissa on ripeästiedetty, jos ajatellaan vaikka Kemijärveä, ja nämäpäätökset tällä erää toteutuvat.

Ed. Heinäluoma, vielä kerran: Minulle ei esi-telty suunnitelmaa lakkauttaa tehtaita. En sitä ky-synyt. Siinä neuvottelussa käytiin lävitse Venä-jän puutullikysymystä, ja vein ne terveiset varsinsuoraviivaisesti eteenpäin hallituksen tahoille.

92 Työministeri Tarja Cronberg (vastauspu-heenvuoro): Arvoisa puhemies! Ministerinä työ-ja elinkeinoministeriössä ajattelin kommentoidatätä liimapalkkikysymystä. Siitähän on käyty pit-kä keskustelu, onko markkinoita vai eikö olemarkkinoita. Tilanne on se, että Japanissa on teh-ty uudelleen rakennusmääräykset. Sen takia siel-lä koko rakennusteollisuus on ollut jonkun aikaapysähdyksissä, ja se on nyt käynnistymässä uu-delleen. Toisin sanoen liimapalkkien markkinatavautuvat lähiaikoina.

Liikenteestä sen verran, että tässä ollaan teke-mässä arvioita siitä, lisääntyykö liikenne tässäItä-Lapin puunkuljetuksessa. Rautateitä käyte-tään maksimaalisesti, ja arvio on tällä hetkellä,että autokuljetukset eivät tästä lisääntyisi.

PTK 7/2008 vp7/3/93 51

Mutta yleisempi asia. Tästä globalisaatiostatäällä todettiin, että globaalissa maailmassa yri-tykset maksimoidessaan tulostaan ja minimoi-dessaan riskejään jättävät vastuun valtiolle, kun-nille ja työntekijöille. Näin tietysti tapahtuu. Kuned. Korhonen alussa puhui siitä, miten yrityksetpuhuvat omasta yhteiskuntavastuustaan, niin onaivan totta, että siinä on paljon tyhjää retoriik-kaa. Ehkä tämä tilanne ja tämä keskustelu nyttässä nimenomaan pitäisi käyttää tulevaisuuteensuuntautuen siten, että saadaan (Puhemies koput-taa) uusia pelisääntöjä globalisaatioon ja ylei-seen yritysten yhteiskuntavastuuseen, ei ainoas-taan valtio-omistajan kysymyksiin.

93 Inkeri Kerola /kesk: Arvoisa herra puhe-mies! Hallitusohjelman kirjauksen mukaisestivaltion omistajapolitiikkaa harjoitetaan aktiivi-sesti ja markkinaehtoisesti. Hallittu omistus-osuuksien järjestely on niin ikään hallitusohjel-man yksi tärkeistä kirjauksista. Voinpa kuvitel-la, mitä eroa olisi opposition nyt välikysymyk-sen rustanneiden edustajien kynästä tullut teks-tiksi hallitusohjelmaan. Eroa periaatelinjauksiinei takuulla olisi tänä päivänä. Miksikö tämämuistutus? Siksi, että tutkittuani valtionyhtiöi-den historiaa olen huomannut sen, mikä monissapuheenvuoroissa on todettu, että kaikki puolueetovat hallitusaikanaan olleet samanlaisen sellun-keiton hämmentäjiä kuin mekin, nyt hallitukses-sa olevat, sikäli kuin tapaus Stora Enso nyt mei-dänkään hämmennettävissämme on. Tästä syys-tä kenelläkään meistä ei ole kiven heittämistä ke-nenkään suuntaan.

Kemijärveläiset ja kymenlaaksolaiset eivätodota kaunopuheita innovaatioista eivätkä oppo-sition hölläkätisiä lupauksia valtion puuttumises-ta pörssiyhtiön ratkaisuihin. Tärkeintä on, ettäannamme viestin, jonka sisältö tuo edes hitusenlohtua Summan työntekijöille, Kemijärvelle sekäsen alueen asukkaille. Tässä viestin antamisessameillä eduskuntaryhmillä on kyllä eroa. Opposi-tiolla ei ole ollut ensimmäistäkään vinkkiä siitä,kuinka he tämän sopan selvittävät. Tehtaan toi-minnan jatkumista on vaadittu, mutta ei ole ker-rottu, miten homma hoidetaan. Vallatako tehdasvaltiolle vai pistääkö kokonaan uusi tehdas pys-tyyn?

Molempien lakkautettavien tehtaiden työnte-kijät odottavat konkreettisia tukitoimia työnteonja elämän turvaamiseksi omalla alueellaan. Halu-an muistuttaa hallitusohjelman kirjauksesta har-

vaanasutun ja syrjäisen maaseudun kehittämises-tä. Hallitus on luvannut parantaa elinkeinojentoimintamahdollisuuksia siellä, tukea palveluja,työllisyyttä, yrittäjyyttä sekä toimivaa infraa har-vaanasutuilla seuduilla. Toivon, että aluekehittä-misen seurantaryhmän työhön, kun se ajankoh-taistuu hallituksen puolivälitarkastelun yhtey-dessä, sisällytetään myös arvio Kemijärven jatarvittaessa Summan alueen tilanteesta. Sen jäl-keen vielä tarvittavat toimenpiteet on pistettäväripeästi alulle.

Mitä tulee sellunkeiton jatkumiseen Kemijär-vellä, sen mahdollisuuksiin en usko. Eri mittaritmetsäteollisuusalalla kertovat rajusta rakenne-muutoksesta, kuten useaan kertaan on mainittu.Alan kannattavuus ja kilpailukyky ovat heikenty-neet merkittävästi. Tuotanto siirtyy muille man-tereille. Siksi meidän on katsottava eteenpäin jaetsittävä Kemijärven alueelle ominaisia työn jaelinkeinotoiminnan mahdollisuuksia, samoinkuin Kymen alueelle. Tässä työssä hallitus onmukana.

Metsäteollisuusalan teknologisesta johtajuu-desta täällä Suomessa ja Euroopassa on tehtäväkilpailuvaltti. Sopeutumiskykyiselle ja tehok-kaalle metsäteollisuudelle globaalit markkinatantavat myös ja etenkin mahdollisuuksia. Se,missä valtion on oltava etunenässä mukana, onmetsävarojen järkevä käyttö. Rajojemme ulko-puolelta tulevat suojelijat eivät ole suomalaisenmetsäteollisuuden asiantuntijoita, eivät metsäva-rantomme säätelijöitä eivätkä teollisuutemmesäännöstelijöitä.

Lappi kuuluu Suomelle ja elinkeinotoimintasiellä suomalaisille, jotka ovat historian saatossaelinympäristönsä rakentaneet. Valtion on luota-va edellytykset erilaiselle yrittäjyydelle ja työn-teolle niin Summassa kuin Lapissakin, Kemijär-vellä ja niitä ympäröivillä alueilla. Kun valtanäissäkin asioissa kuuluu eduskunnalle, käytettä-köön sitä. On aika puhua aidasta eikä aidan sei-päistä. Välikysymys ei tuo lisäarvoa kemijärve-läiselle eikä kartuta lappilaisen kukkaroa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean vielä sen,että kun pohjoisen painoarvo kasvaa osittain naa-purimaittemme toimien, mutta myös omien luon-nonrikkauksiemme myötä, Suomi ei saa tyytyätässä sivustakatsojaksi. Logistiikkayhteydet jamuut elinkeinoelämän edellytykset on pidettäväkunnossa niin, että tilaisuuden tullen Pohjois-Suomi on toimintavalmiudessa. Salcompin jäl-


keiset silloisen hallituksen toimet eivät saa kii-tosta keneltäkään.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhe-mies Johannes Koskinen.

94 Henna Virkkunen /kok: Arvoisa puhemies!Aika heikot eväät, ja puhti on poissa oppositioltatämän välikysymyksen kanssa aivan selkeästi, jakyllä se on ymmärrettävää. Tietysti, kun siitä onnyt jo kaksi kuukautta, kun Stora Enso ilmoittinäistä tehtaiden sulkemisista, siinä mielessä aikajälkijättöisesti tässä ollaan nyt keskustelua käy-mässä. Sinänsä tietysti on ihan perusteltua käydäläpi tätä omistajaohjausta, mutta sitäkin suurem-pi yllätys on ehkä ollut, että oppositiolla ei kui-tenkaan ole ollut tähänkään sinänsä tarjota mi-tään uutta vaihtoehtoa. Täällä ei käsittääkseni olekuitenkaan esitetty, että esimerkiksi Stora Ensonsuhteen muutettaisiin tätä omistajapolitiikkaa,jonka mukaisesti Stora Enso on finanssisijoitus,jolle ei aseteta hyvän taloudellisen tuloksen li-säksi muita tehtäviä, kuten yhteiskunnallisia,aluepoliittisia tai työllisyyspolitiikkaan liittyviätehtäviä.

Stora Enso on lakkauttanut Summassa sijait-sevan paperitehtaan ja aikoo lakkauttaa Kemijär-vellä sijaitsevan sellutehtaan nyt huhtikuussa, jalisäksi vielä Anjalan paperitehtaalla paperikonesuljetaan ensi syksynä. Näin irtisanottujen määrälähentelee tuhatta, ja se on todella suuri ihmis-määrä. Eniten huomiota on saanut juuri Kemijär-vi, jossa irtisanottujen määrä on noin 200 henki-löä, mutta on ymmärrettävää, että keskustelu onhyvin paljon liikkunut Kemijärven ympäristössäsiinä mielessä, että sillä alueella tällä on erittäinsuuri työllistävä vaikutus ja on hyvin haasteellis-ta löytää uusia työpaikkoja.

Tärkeää on kuitenkin se, että nyt nimenomaanvaltion puolelta satsataan tähän elinkeinopoli-tiikkaan, uusiin työpaikkoihin tuolla alueella.Näitä toimia on tehty. Samana päivänä, kun Sto-ra Enso ilmoitti näistä tehtaiden lakkauttamisis-ta, valtio varasi 15 miljoonaa erityisesti näihinkohteisiin. Kaikkiaan, kun lasketaan alueraken-nemuutokseen käytettävissä olevat varat, sum-ma nousee 57 miljoonaan euroon. On aivan oi-kein, että myös Stora Enso on voimakkaasti mu-

kana tässä jälkihoidossa omalla 10 miljoonan eu-ron panoksellaan. Olennaista on, että perheet jaihmiset eivät näillä alueilla jää tyhjän päälle,vaan koulutuksen ja työllisyyspolitiikan avullapyritään löytämään kaikille pysyviä tulevaisuu-den työpaikkoja, koska tästähän Suomen metsä-teollisuudessa on ennen kaikkea kyse. Metsäteol-lisuus läpikäy voimakasta globaalia rakenne-muutosta, ja Suomi tulee kyllä tästä saamaan voi-makkaan osansa, koska me olemme metsäteolli-suuden suurvalta.

Lisäksi tässä on noussut esiin näitä erityisky-symyksiä, jotka meillä ovat ajankohtaisia. Erityi-sesti näitä ovat puuraaka-aineen saatavuus ja hin-ta. Se on erittäin tärkeä kysymys koko metsäteol-lisuuden tulevaisuuden kannalta Suomessa. Kuntuolla yritysten parissa liikkuu, siellä nostetaanesiin myös energian hinta yhtenä kilpailutekijä-nä Suomessa. Vaikka täällä ed. Kuoppa totesi-kin, että sitä paremmin selluteollisuus kannattaa,mitä korkeampi sähkön hinta on, niin kyllä tästäolen eri mieltä. Kyllä Suomessa on erittäin tärke-ää, että myös jatkossa pystymme takaamaan riit-tävän edullisen perusenergian metsäteollisuudentarpeisiin. Samaan aikaan valtion tehtävänä onennen kaikkea huolehtia tästä toimintaympäris-töstä, siitä, että puuraaka-ainetta on saatavissatarpeeksi edullisesti teollisuuden tarpeisiin.

Mutta ennen kaikkea tässä täytyy nyt suunna-ta tulevaisuuteen, siihen, että Suomessa metsä-sektorilla nostetaan jalostusarvoa. Emme voituudittautua siihen, että meillä jatkossakin sepääasiallinen toiminta olisi sellunkeitto. Kylläsuomalainen tietotaito ja osaaminen riittää myöskorkeampaan jalostusarvoon. Tähän meidän tu-lee tulevaisuudessa suunnata, siinä on meidänoma kilpailuvalttimme.

95 Sinikka Hurskainen /sd: Arvoisa puhe-mies! Metsäteollisuus on yksi maamme taloudenperuskiviä, joten sen toimintamahdollisuuksia ontuettava kaikin mahdollisin keinoin. Näin ei olenyt tapahtunut, vaan rahan valta on ohjaillut mei-dän metsäteollisuuttamme ja sen tulevaisuutta.Lähimenneisyydessä tehdyt päätökset niin Voik-kaalla, Kemijärvellä kuin Summassakin ovatpöyristyttäviä, kun otetaan huomioon tehtaidentuottavuus ja niiden merkitys näille alueille janiiden kehitykselle. Tuottavuuden lisäksi työnte-kijöiden halu jatkaa ja edelleen kehittää toimin-taa olisivat olleet vankka pohja yritystoiminnanjatkamiselle.

PTK 7/2008 vp7/3/96 53

Sosialidemokraatit ovat vaatineet, että halli-tus antaisi eduskunnalle selonteon valtion omis-tajapolitiikasta. Vaatimus on kaikunut kuuroillekorville. Selkeitä toimintaohjeita tai linjaa ei ole,vaan valtionyhtiöt toimivat vailla vastuuta työn-tekijöistä. Yleensä yhtiöiden hallinnassa ja pää-töksenteossa on tavoitteena hyvien hallintokäy-täntöjen ylläpitäminen ja kehittäminen. Valtiotukee omistajana korkeatasoista ja mahdollisim-man avointa raportointia yhtiön taloudesta ja toi-minnasta.

Vanhasen toisen hallituksen periaatepäätök-sen mukaan omistajaohjaus tulee järjestää siten,että valtio-omistaja ei osallistu liiketoiminnalli-seen päätöksentekoon muutoin kuin yhtiökoko-uksissa. Lisäksi valtio ei edellytä tai ota itselleenerivapauksia eikä puutu yhtiön hallituksen ja toi-mivan johdon päätöksentekoon. Näin siis siitähuolimatta, että yhtiö toimii yhteiskunnallisenvastuun näkökulmasta täysin kestämättömällä ta-valla. Tämä kertoo paljon asenteen muuttumises-ta, mistä täällä on jo puhuttu paljon tämän illanaikana, sillä vielä Vanhasen ensimmäisen halli-tuksen ohjelmassa oli vastuu myös työntekijöis-tä ja se vastuu otettiin vakavasti tuolloin. Tuol-loin omistajapolitiikan yhdeksi tärkeimmistä ta-voitteista oli nostettu hyvä henkilöstöpolitiikka.

Valtionyhtiöiden hallintokulttuurin muutos-ten lisäksi nykyinen hallitus ohjaa myös valtionomaisuuden myynnistä saadut tulot valtionvelanlyhentämiseen eikä teollisuus- ja elinkeinopoli-tiikkaan, kuten edellinen hallitus teki turvatak-seen työpaikkojen saannin. Sinänsä näiden tulo-jen käyttäminen valtion 56 miljardin euron velanlyhentämiseen ei mielestäni ole viisasta, koskavaltiolla on varoja 70 miljardin euron edestä jakorko- ja osinkotuloja valtiolle tulee enemmäntästä omaisuudesta kuin mitä olisi velkojen noin2 miljardin korkomenot.

Pitäisi muistaa, että valtionyhtiöillä on myöslaajempi merkitys ja tehtävä kuin pelkästään lii-ketaloudelliset lähtökohdat. Valtion äänen olisipitänyt kuulua, ja edelleen sen kuulumista odo-tan, vahvasti Stora Ensonkin ratkaisuissa, sillänoin 34 prosenttia äänivallasta on valtion omis-tuksessa suoraan valtion, Kelan ja eläkerahasto-jen kautta. Valtion olisi pitänyt käyttää tätä mer-kittävää osuuttaan ja vaatia kannattavien tehtai-den jatkamista ja työllisyyden turvaamista näilläalueilla.

Tehtaiden lopetus, irtisanomiset tuntuvat kä-sittämättömiltä, kun työntekijät ovat eduistaan

tinkien ja muilla joustoilla tukeneet työnantajiasaavuttamaan paremman tuloksen. Tästä on mi-nusta vahvin esimerkki Voikkaan tehtaan lopet-taminen, ja sama kohtalo toteutuu nyt Summankohdalla työntekijöiden ollessa kärsivänä osa-puolena. Toisaalta nämä eivät aina ole tietystiihan verrattavia, Summan ja Voikkaan tehtaat,mutta esimerkkinä kyllä.

Arvoisa puhemies! Hallitus on saatava vastuu-seen näistä toimista. Puunjalostusteollisuudenkehto, Kymi, kuihtuu paperiteollisuuden myötäkasaan, ellei hallitus herää ja ole valmis tuke-maan ja luomaan edellytyksiä puunjalostusteolli-suuden säilymiselle kaikin keinoin. Venäjänpuutullien verotus on nostettava vahvemmin esil-le. Sen eteen ei ole tehty kaikkea. Suomalaistenmetsänomistajien ahneutta on hieman hillittävä,ja kotimainen puu on saatava liikkeelle. Tuotta-via teollisuusyrityksiä ei pidä lopettaa vaan päin-vastoin käyttää niitä turvaamaan työn ja elinta-son säilyminen maassamme.

96 Erkki Virtanen /vas: Arvoisa puhemies!Stora Enso lopettaa Suomessa sellu- ja paperiteh-taita ja vie työt tuhannelta paperiammattilaiseltaja välillisesti paljon useammaltakin. Suomen val-tion ja Kelan yhteinen äänivalta Stora Ensossa on35 prosenttia. Siitä huolimatta pääministeri Van-hasella ja omistajaohjausministeri Häkämiehelläon neljän viime kuukauden ajan ollut vain yksiainoa viesti: Me emme voi mitään, me olemmevain Stora Enson suurin omistaja. Me emme voimitään, me olemme vain Suomen hallitus. Tämäkuulostaa käsittämättömältä.

Stora Enso lopettaa kannattavia tehtaitaan, ir-tisanoo joustavia, sitoutuneita ja osaavia työnte-kijöitään. Kuka sitä oikeasti vaatii? Jos suurinomistaja ei voi ohjata yhtiön hallitusta säilyttä-mään kannattavia tehtaita ja kantamaan edes hiu-kan vastuuta työntekijöistään, niin kuka sitä yhti-ön päätöksentekoa sitten ohjaa? Muut osakkeen-omistajatko? Mutta miten he voivat sitä ohjata,hehän ovat pienempiä omistajia kuin Suomenvaltio? Ovatko he jotenkin laadullisesti parem-pia? Oliko Stora Enson hallituksen tahto sitten-kin myös porvarihallituksen tahto? Yhtiön pörs-sikurssi ainakin pomppasi silpomisuutisten jul-kistuttua merkittävästi ja niin myös valtio-omis-taja-arvo. Jos vain tähän pyrittiin, niin kuin väi-tetään, niin siinä tapauksessahan tavoiteltu tulossaavutettiin. Voi tosin olla, että Kemijärvellä ja


Kymenlaaksossa ollaan asiasta hieman eri miel-tä. Ollaanko maan hallituksessa?

Arvoisa puhemies! Valtion puuttumattomuut-ta on perusteltu pörssietiikan vaatimuksilla.Mikä se on se semmoinen etiikka, joka estää in-himillisyyden ja yhteisvastuun? Miksi sitoutua,lainausmerkeissä, etiikkaan, joka antaa kaikenvallan tuhansien ihmisten elämään kaikenmaailman kasvottomille karvisille? Olen itse saa-nut 20 ensimmäistä vuotta leipäni sellu- ja pape-ritehtaasta. Sitä yritystä johti ja omisti JuusoWalden -niminen mies. Jos nyt pitää arvioida,vaikka en menneeseen maailmaan haikailekaan,niin Juuso Walden oli vähintään kymmenen ker-taa kaikkien karvisten veroinen omistaja, yrityk-sen johtaja. Missä nyt on keskustelu pörssietii-kan näkökulmasta merkittävistä shareholder jastakeholder valuesta? Ei ole paljon kuulunut.Miksi hallitus on Stora Enson tapauksessa otta-nut ainoaksi lähtökohdakseen vain shareholdervaluen, jonka minä nimeäisin imukärsäkapitalis-miksi, ja korostaa vain voiton maksimointiapörssieettisenä lähtökohtanaan. Minne unohtuistakeholder value eli sidosryhmälähtökohta?Eikö työntekijöillä ja muilla kemijärveläisillä olemitään merkitystä? Eikö sillä ympäristöllä todel-lakaan ole mitään merkitystä, kun täällä kokoajan on puhuttu toimintaympäristöstä? Onkomeillä todellakin vain yksi vaihtoehto? Pitääkömeidän koko ajan miettiä, miten käyttäytyä, ett-emme vain ärsyttäisi markkinavoimaa, tuota ka-pitalismin mustaa kirvesmiestä? Mitä olemmevalmiit uhraamaan sen alttarille — inhimillisyy-den, solidaarisuuden, kestävän kehityksen? Zyg-munt Bauman ihmetteli jo kymmenen vuotta sit-ten, että jos markkinoiden vapaus on lopultakinvoittanut, niin miksi me silti tunnemme itsemmeyhä voimattomammiksi. Tässä yhteydessä se ky-symys aktualisoituu.

Arvoisa puhemies! Suomalaisen politiikanvaltavirta on näköjään valinnut alistumisen tien.On päätetty uskoa, että vain se, mikä on hyväämarkkinoille, on hyvää koko yhteiskunnalle.Mutta ketkä määräävät markkinoiden hyvän, kunmarkkinat vaativat, että ihmisiä on irtisanottava,veroja on alennettava, julkiset hyvinvointipalve-lut ajettava alas, ja kun hallituspuolueiden polii-tikot toistavat perässä samaa, niin kenen äänellähe oikein puhuvat? Kansako sitä tahtoo? Ei aina-kaan tässä Kemijärven tapauksessa, vaan mekansan valitsemat edustajatko oikeasti haluam-me, että omistaja-arvoa on ajettava kaikin mah-

dollisin keinoin ihmisistä ja inhimillisyydestä vä-littämättä?

Arvoisa puhemies! Minä en sitä halua, ja us-kon, että yhä useampi suomalainen ei suostu hy-väksymään imukärsäkapitalismia Suomen val-tion pörssieettiseksi arvoperustaksi, kuten Van-hasen hallitus nyt tekee. Arvoisa puhemies! Vie-lä tulee toinenkin aika.

97 Heli Järvinen /vihr: Arvoisa puhemies!Mielenkiintoista on katsoa tänne saliin. Tuntuusiltä, että välikysymyksen aihe kiinnostaa enem-män hallituksen edustajia kuin opposition edus-tajia.

Niin saman kaltainen kuin suru ja tuska on jo-kaisen työntekijän sydämessä Summassa, Anja-lassa ja Norrsundetissa, opposition välikysymyk-sen esiin nostamat ongelmat voi kiteyttää yhteenpaikkakuntaan, Kemijärveen. Kemijärvestä ontullut surullinen malli siitä, mihin globalisaatio japuhtaaseen taloudelliseen voittoon perustuvaajattelu meitä vie. Ihmisten sietokyky on koetuk-sella, ja se on ymmärrettävää.

Stora Enson toiminnan lopettaminen ei suin-kaan ole ensimmäinen kerta, kun aluetta kurmuu-tetaan. Jo 60—70-lukujen vaihteessa Kemijär-veltä lähti 3 000 asukasta, kun maitotiloja pistet-tiin pakettiin ja omistajat muuttivat Ruotsiin.Toinen romahdus tapahtui 90-luvun alun lamanjälkeen. Paikkakunnalta hävisi taas 3 000 asukas-ta, kun valtio vähensi työpaikkojaan 600:lla jateollisuus samalla määrällä. Tämän vuosituhan-nen alussa laturitehdas Salcomp irtisanoi lähes500 työntekijää. Kaikkiaan tähän mennessä vä-keä on muuttanut alueelta pois sellainen joukko,joka Helsingissä vastaisi reilusti yli puolta mil-joonaa ihmistä. Paikkakuntalaisilla on täysi oike-us olla vihaisia.

Vihan keskellä on kuitenkin pakko muistaamuutamia pelisääntöjä. Kuten tässä äskeisessäpuheenvuorossa hyvin tuli esiin, aikanaan van-hat patruunat huolehtivat työväkensä hyvinvoin-nista. Nykyään voi hieman kärjistäen sanoa, ettäomistajat välittävät ensisijaisesti osakkeenomis-tajien kurssinousuista. Siinä ei edes kannattavatoiminta paljon paina, jos jollakin muulla tavallatoiminnasta saadaan vielä kannattavampaa.

Valtio on vähemmistöosakkaana kurjassa vä-likädessä: Toisaalta kansainvälisen pörssiyhtiöntoimintaa ei voi sorkkia yhteisiä pelisääntöjä rik-komatta. Toisaalta lasku tulee joka tapauksessavaltion maksettavaksi. Kun ennen valtio oli

PTK 7/2008 vp7/3/98 55

enemmistöosakkaana monessa yrityksessä, vali-tettiin, ettei toiminnasta tule mitään, kun valtioisäntänä ronkkii liikaa. Nyt kun omistusta on vä-hennetty, toivotaankin juuri lisää sitä ronkintaa.Kansainvälisillä pörssikentillä se ei vaan nykyi-sillä säännöillä onnistu. Se nostaa esiin kysy-myksen valtion omistajapolitiikan mielekkyy-destä.

Omistajaohjauksen kannalta erityisen merki-tyksellisiä ovat valtion yksinomistus ja valtionenemmistöomistus. Näin sanoo jo laki valtionyhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta. Yk-sinomistajana valtio voi asettaa yhtiölle vapaastimuita kuin taloudellisia tavoitteita, niin kuin tääl-läkin tänään on vaadittu, ilman että se vaarantaamuiden omistajien asemaa tai heidän oikeuksi-aan. Näin voidaan toimia esimerkiksi Altiassa,Finnverassa tai Alkossa, toki kansainvälisiä peli-sääntöjä noudattaen. Enemmistöomistajana val-tio voi tarvittaessa käyttää määräysvaltaa yhtiönliiketoiminnan ja johtamisjärjestelmän kannaltakeskeisissä kysymyksissä. Näin voidaan toimiaja välillä on myös toimittu esimerkiksi Fortumis-sa, Finnairissa ja Patriassa.

Aiheestakin eduskunta hyväksyi ennen jouluaohjenuoria tulevalle omistajuuspolitiikalleen.Niiden mukaan valtion tulee ottaa omistajapoli-tiikassaan huomioon suurten teollisuusyritystentyöllisyys- ja aluetaloudelliset vaikutukset, ja sekohdentaa osakemyynneistä saamiaan tuloja uu-teen, korvaavaan yritystoimintaan.

Stora Enson tapauksessa ei valitettavasti olekyse kummastakaan, ei enemmistö- eikä yksin-omistajuudesta, sillä valtion osuus Stora Ensonosakepääomasta on vajaat 13 prosenttia ja ääni-valta suoraan 25 ja Kelan kautta 10 prosenttia, jasiksi vaikutusmahdollisuudet muiden omistajienasemaa vaarantamatta ovat heikot.

Kaikesta huolimatta Kemijärvestä on tulossamyös valtion alueellistamispolitiikan näyteikku-na, konkreettinen kuva siitä, miten alueellistami-sessa onnistutaan tai epäonnistutaan. Kun alueel-listamisen onnistumista arvioi, täytyy tuoda esiinjoitain lukuja. Tähän asti alueellistettujen toimin-tojen henkilötyövuosista suurin osa on valunutEtelä-Suomeen. Yhteensä sinne on siirretty yli1 200 työpaikkaa eli noin 40 prosenttia kaikista.Suurimpia voittajia ovat olleet Hämeenlinna jaLahti. Kun suuri osa työssäkäynnistä sujuu paik-kakunnille pendelöinnillä Pääkaupunkiseudulta,voi hyvällä syyllä kysyä, onko se todella ollutalueellistamisen tarkoitus. Alueellistamisluvut

näyttävät sitä surkeammilta, mitä idemmäksi taipohjoisemmaksi mennään. Pohjois-Suomenosuus uusista työpaikoista on vain vaivaiset run-saat 10 prosenttia, vaikka juuri se alue kaipaisipaikkoja kaikkein kipeimmin.

Jatkossa hallituksen yksi suurimpia kysymyk-siä onkin, miten toimia jatkossa, miten onnistu-taan alueellistamaan tasapuolisemmin ja myösmuualle kuin maakuntien keskuksiin.

98 Toimi Kankaanniemi /kd: Herra puhemies!Kannatan ed. Kalliksen tekemää lausumaehdo-tusta. Tuossa lausumaehdotuksessa ei esitetä hal-litukselle epäluottamuslausetta. Me emme katsositä välttämättömäksi tässä vaiheessa sen takia,että Stora Enson yhtiökokous on maaliskuun lo-pulla ja hallituksella on mahdollisuus tuossa yh-tiökokouksessa käyttää valtaansa, niin laajaakuin se hallituksella ja valtiolla on, ja tuohon mehaluamme antaa mahdollisuuden. Hallitus voisiis käytännössä tuossa yhtiökokouksessa toteut-taa eduskunnan yksimielisesti joulukuun lopul-la, joulun edellä, hyväksymän lausumaehdotuk-sen, valtionyhtiölain yhteydessä tehdyn lausu-man, jossa eduskunta edellytti, että valtio ottaaomistajapolitiikassaan huomioon suurten teolli-suusyritysten työllisyys- ja aluetaloudelliset vai-kutukset. Tämä lausuma edellyttää sitä, että hal-litus toimii niin, että selluloosan tuotanto Kemi-järvellä jatkuu ja myös Summan osalta voidaanharkita niitä toimenpiteitä, joihin on mahdolli-suuksia.

Tämän lausuman, niin kuin muutkin lausumattuohon talousvaliokunnan 7. joulukuuta 2007 hy-väksymään mietintöön, esitti talousvaliokunnanvarapuheenjohtaja, keskustan varapuheenjohtajaed. Antti Rantakangas. Rantakangas hyväksyi tä-män tavattoman huonosti perustellun valtionyh-tiölain vain sillä edellytyksellä, että nämä kolmelausumaa tulivat mietintöön, ja hän myös sanelinämä sanamuodot, ja tällä ratkaisulla sitten kes-kusta myi itsensä tämän politiikan tueksi. Ja nyt,kun olemme tässä tilanteessa, on kyllä perään-kuulutettava keskustan ryhmän ed. Rantakan-kaan saneleman ja meidän kaikkien yksimielises-ti lopulta hyväksymän lausuman täytäntöönpa-noa. Nyt on sen paikka. Me haluamme antaamahdollisuuden, että hallitus voi toimia näintuolla yhtiökokouksessa maaliskuun lopulla.

Tämän lausuman todella hyväksyi eduskuntayksimielisesti eli myös pääministeri Vanhanen,ministeri Häkämies ja me kaikki muut, jotka pai-


kalla olimme. Tässä lausumassa on kaksi koh-taa: se koskee siis suuria teollisuusyrityksiä —varmasti Stora Enso on sellainen — ja nämä työl-lisyys- ja aluepoliittiset näkökulmat pitää edus-kunnan mielestä ottaa valtion omistajapolitiikas-sa huomioon.

Työllisyystilanne Itä-Lapissa, niin kuin edel-läkin kuultiin, on pitkään ollut vaikea, ja sinneuusien työpaikkojen saaminen on tavattomanvaikeaa. On paljon viisaampaa turvata olemassaolevat työpaikat, turvata sen tehtaan toiminta,joka sinne on rakennettu selluloosan tuotantoavarten. Työpaikat, infra ovat valmiina juuri tätätoimintaa varten, ja raaka-aine asiantuntijoidenmukaan siellä riittää. Ei ole mitään syytä ajaatuotantoa alas.

Hallituksella on kaksi vaihtoehtoa. Olemmekuulleet, että se ei halua puuttua Stora Enson toi-mintaan. Mutta hallituksella on toinen vaihtoeh-to: toimia siten, että tämä tehdas myydään sellai-selle uudelle yrittäjälle, joka pyörittää siellä tätätuotantoa, johon on ammattitaitoinen työvoima,raaka-aine ja tehdas valmiiksi käytettynä.

Aluepolitiikan kannalta tämä on tavattomantärkeä ratkaisu, ja suuresti hämmästelen, ettäkeskustan edustajia ei aluepolitiikka enää kiin-nosta yhtään. Valtava keskittämisen vimma onkäynnissä. Kekkosen perintöä ollaan romutta-massa täydellä voimalla ympäri maata ja erityi-sesti näillä vaikeimmilla alueilla. Missä on seisänmaallisuus, joka on aikaisemmin johtanuttätä meidän politiikkaamme näissä asioissa?

Herra puhemies! Tämän valtionyhtiölakiakoskevan hallituksen esityksen perusteluissa pu-huttiin hyvin tästä omistajaohjauksen toteuttami-sesta, ja viittaan siihen. Se on todettu myös tässävälikysymyksessä, ja hallituksella on siis mah-dollisuus epävirallisestikin puuttua valtion omis-tajayhtiöiden päätöksentekoon, mutta hallitus onlaiminlyönyt tämänkin, ja siksi tässä on nyt väli-kysymyksen paikka. (Puhemies: Viisi minuuttiaon kulunut!) Hallituksen on syytä ottaa tästä nytvaarin ja tehdä toisenlaiset ratkaisut kuin se onnyt tähän mennessä ilmoittanut.

99 Pirkko Ruohonen-Lerner /ps: Arvoisa pu-hemies! Stora Enson päätös sulkea Kemijärvenkannattava sellutehdas on tyrmistyttävä. On kä-sittämätöntä, ettei hallitus katso voivansa puut-tua yhtiön johdon tekemään lakkautuspäätök-seen, vaikka useat sadat suomalaiset ihmiset ovatvaarassa menettää vakituiset ja turvallisina pitä-

mänsä työpaikat, joiden varaan he ovat rakenta-neet koko elämänsä. Voi vain kuvitella, miltä yk-sittäisestä työntekijästä mahtaa tuntua, kun työlähtee alta eikä hallitus laita tikkua ristiin sen es-tämiseksi.

Maan hallitukselta tuntuu unohtuneen kansa-laisten perusoikeuksia turvaava perustuslaki. Sii-nä sanotaan seuraavaa: "Jokaisella on lain mu-kaan oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemal-laan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisenvallan on huolehdittava työvoiman suojelusta.Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja py-rittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön."

Arvoisa puhemies! Valtio on yksi Stora En-son omistajista, ja sillä yhdessä Kansaneläkelai-toksen kanssa on yhtiössä 35 prosentin äänival-ta. Tämä tarkoittaa, että halutessaan se pystyymyös asioihin vaikuttamaan. Hallituksen passii-vinen kädet pystyssä -asenne tuntuu tämän tie-don valossa todella kummalliselta. On pötypu-hetta väittää, että vaihtoehtoja tehtaiden sulkemi-selle ei ole. Miksei niiden myyminen olisi vaih-toehto? Toimivien ja taloudellista voittoa tuotta-vien yksiköiden lakkauttaminen on järjetöntähaaskausta. Jos tehtaat myytäisiin, työpaikat voi-taisiin säilyttää ja näin turvata työntekijöiden toi-meentulon jatkuvuus. Julkisuudessa on ollut tie-toa mahdollisista ostajista, mutta Stora Enso onkieltänyt aikovansa myydä tehtaan. Kenen etuatässä nyt oikein ajetaan? Onko työntekijöidenhyvinvoinnilla minkäänlaista arvoa?

Arvoisa puhemies! Lappi kärsii jo nyt hyvinvaikeasta rakennemuutoksesta. Syrjäytyminenon siellä merkittävä ongelma, ja tilanne paheneeentisestään, kun yksi alueen suurimmista työnan-tajista panee laput luukulle. Korvaavia työpaik-koja on vaikea saada, ja julkisuudessa esitetytvaihtoehtoiset mallit tuntuvat epärealistisen kal-liilta. Kansalaisen näkökulmasta hallituksen pas-siivisuus näyttää huolestuttavalta välinpitämättö-myydeltä. Työn menettäminen on yksilölle ja hä-nen lähipiirilleen valtava murhenäytelmä, jossakoko elämä suistuu raiteiltaan. Monet ovat otta-neet lainaa ja rakentaneet talousalueelle, jolla heovat uskoneet voivansa elää ja kasvattaa lapsen-sa. Millä he hoitavat asuntolainojensa lyhennyk-set ja korot, jos heiltä nyt viedään työ? Millä heruokkivat perheensä?

Arvoisa puhemies! Valtiovallan tulisi tunteayhteiskunnallinen vastuunsa ja kaikin voiminpyrkiä suojelemaan kansalaisiaan, mutta näin eimeillä Suomessa valitettavasti tapahdu. Toisin

PTK 7/2008 vp7/3/100 57

on muualla maailmassa. Nokian tapaus Saksassaon hyvä esimerkki siitä, kuinka valtio voi halu-tessaan tukea kansalaistensa työpaikkojen säilyt-tämistä. Liittokansleri Merkel on ottanut aktiivi-sen roolin ja suorastaan vaatinut Nokiaa peru-maan tehtaansa lopettamispäätöksen, vaikka No-kia on yksityinen yritys eikä suinkaan Saksanvaltion omistuksessa. Meillä Suomessa sen si-jaan valtiolla olisi kaikki edellytykset puuttua kä-sillä olevaan tilanteeseen ja puolustaa kansalais-tensa etuja, ja kuitenkaan se ei sitä tee. Tätä onvaikea ymmärtää, saati sitten hyväksyä.

100 Markku Pakkanen /kesk: Arvoisa puhe-mies! Hyvät kollegat! Tänään on käyty laajaakeskustelua Stora Enson tehtaiden lopettamises-ta ja valtion omistajapolitiikasta. Ed. Soini kai-paili keskustalaista harjasniskaista näkemystämyös tänne keskusteluun, ja tunnistin itseni siitämelko lailla.

Kun kannattavaa tuotantoa ajetaan alas, on ai-heellista kysyä, miksi. Jos jatkotoimenpiteenä onsellaisen tuotannon aloittaminen, jonka kannatta-vuus ja kysyntä on tällä hetkellä kyseenalaista,on mielestäni jälleen syytä kysyä, miksi. TämäStora Enson synnyttämä kuvio aiheuttaa meilläKymenlaaksossa suuria ongelmia. Tehtaan lopet-taminen Summassa, yhden paperikoneen tuotan-nosta luopuminen Anjalankoskella, taloushallin-tokeskuksen ulkoistaminen Kotkassa, kokonai-sen tehtaan myyminen Kotkassa, kunnossapidonja tehdaspalveluiden ulkoistaminen ovat toimen-piteitä, joiden välittömät vaikutukset ovat jo täl-lä hetkellä noin 900 työpaikkaa ja välilliset reiluttoistatuhatta. Vain kaksi vuotta sitten maakun-nastamme hävisi noin 1 700 metsäteollisuudentyöpaikkaa.

Ei myöskään ole oikein, että lakkauttamispää-töksistä aiheutuvat yhteiskunnalliset kustannuk-set kaatuvat lähes kokonaan valtion harteille. Po-liittista ohjausta voisi mielestäni tehostaa, eten-kin kun mietitään, mikä on yritysten yhteiskunta-vastuu. Tähän mennessä käydyt ja vielä meneil-lään olevat yt-neuvottelut eivät mielestäni annaaihetta korkeisiin tyylipisteisiin Stora Enson suh-teen. Pohtisinkin, onko omistajaohjaus vain hel-sinkiläislähtöistä ohjelmaa. Pääkonttorithan si-jaitsevat täällä, mutta lopettamispäätökset koske-vat maakuntia. Ongelmat ja niiden ratkaisut jää-vät maakuntien poliitikkojen ja yritysten vastuul-le.

Myös minun mielestäni yhteiskunnan tulee tu-kea uusien työpaikkojen synnyttämistä rakenne-muutospaikkakunnille ympäri Suomea, muttakuitenkin niin, ettei se tuki saa aiheuttaa lisäänty-vää ongelmaa jossain muuallapäin maata. Jos ve-rovaroin tuettua korvaavaa yritystoimintaa pe-rustetaan Kemijärvelle liimapalkkitehtaan muo-dossa, aiheuttaa se meille kymenlaaksolaisille,vastaavan alan teollisuudelle, lisää vaikeuksia.Ongelmia saattaa syntyä myös Pohjois-Suomenomaa teollisuutta silmälläpitäen, kun kuitupuunkysyntä tyrehtyy ja tukkipuusta kilpailemaansaapuu uusi, tuettu yritys.

Esitetty malli onkin mielestäni hiukan kyseen-alainen tapa hoitaa tätä ongelmaa eikä välttämät-tä tulevaisuutta ajatellen hyväksi edes kemijärve-läisille. Meidän tulee kaikkien olla huolissammesuomalaisen metsän ja metsäteollisuuden tule-vaisuudesta. Erityisesti tulevaisuuden turvaami-sen vuoksi uusia avauksia tulisi löytää sellaisiltaalueilta, joilla ei ole jo valmiiksi liikaa tuotanto-kapasiteettia Suomessa.

Kokonaisuutena ajatellen koen hiukan kiusal-lisena tämän tilanteen, jossa keskustalaisena hal-lituspuolueen jäsenenä tuen omistajapolitiikka-ohjelmaa, jonka ovat kirjoittaneet aikanaanmuun muassa demarit. (Ed. Gustafssonin väli-huuto) — Nimenomaan tämä omistajapolitiikka,ed. Gustafsson, on sellaista, joka nyt aiheuttaasuuria vaikeuksia Kemijärvelle ja meille Kymen-laaksoon. — On hyvä, että keskustelua käydään,ja jos nyt todetaan, että ohjelma ei toimi, on mie-lestäni siihen syytä tehdä korjauksia.

101 Harri Jaskari /kok: Arvoisa puhemies! Ar-voisat kollegat! Voitte olla ihan varmoja, että ku-kaan meistä kansanedustajista ei kyseenalaistanäiden ihmisten hätää näillä paikkakunnilla. Ky-symys on kuitenkin keinoista, millä tavalla näil-lä paikkakunnilla myöskin on tulevaisuutta. Voi-sin väittää, että nyt koventuneet puheet ja ennenkaikkea tämä välikysymys eivät ollenkaan hyö-dytä näiden paikkakuntien ihmisiä eivätkä näi-den paikkakuntien työllisyyttä. Lähinnä se ai-heuttaa sen, että sitten uusia työpaikkoja aidostikarkottuu näiltä paikkakunnilta, kun jo kentiespäätöksiä tekevät yritykset ovat alkaneet miettiä,kannattaako sinne mennä. Eli voi olla, että teteette, arvoisa oppositio, itse asiassa hallaa niilletuleville työpaikoille näillä alueilla. Ruotsissa onhyvä esimerkki. Ruotsissa merkittävä lääkefir-ma joutui samanlaiseen tilanteeseen. Heillä oli

Keskiviikkona 13.2.200858 7/3/102

esimerkiksi noin 18 000 työpaikkaa Uppsalassajossain vaiheessa. Nyt on 300, ja pääkonttori onsiirretty toiseen maahan — myöskin yksi syy sii-hen, että alettiin syyllistää yrityksiä niiden strate-gisista päätöksistä.

Tosiasia kuitenkin on, että ajan pyörä pyöriieteenpäin, ja tällä hetkellä Stora Enson päätöstenpyörtäminen ei onnistu vähemmistöosakkaantoimesta. Mutta voi sanoa kuitenkin, että vanhanajan loppu voi olla erittäin hyvän uuden ajan al-ku. Se näkyy jo niissä investointipäätöksissä janiissä ehdotuksissa, mitä uusia työpaikkoja Ke-mijärvelle ja myöskin Summan puolelle on tulos-sa.

Tietysti voi kysyä kriittisesti, mitenkä kannat-tava firma lakkautetaan. Se on kysymys firmo-jen, yritysten, strategioista. Tämän hetken kan-nattavuus ei ole sama kuin tulevaisuuden kannat-tavuus. Ei kukaan tee sellaisia päätöksiä, jos eiole strategisesti nähnyt, että nyt kannattaa tehdäuutta tuotantoa ja kenties toista tuotantoa siirtääpois ja kenties uusia firmoja tuoda tilalle. Aivanoleellinen seikka on se, että valtio on ollut aktii-vinen toimija. Niin kuin ministeri Häkämies onsanonut, jo yli 50 miljoonaa euroa ollaan satsaa-massa siihen, että saadaan näitä uusia työpaikko-ja. Jo noin 200 uutta työpaikkaa on pystytty luo-maan ja ollaan luomassa sinne paikkakunnalle,arvoisat opposition edustajat. Ne ovat tulevia,pysyviä työpaikkoja sen sijaan, että yritetään py-syä siinä menneessä, jossa strategisesti on tehtytällaisia päätöksiä. Ja jos sanotaan jotain hyvää,niin se hyvä puoli on, että onneksi eletään tällähetkellä korkeasuhdanteen aikaa. On mahdollis-ta löytää näitä uusia työpaikkoja sitten näille alu-eille. Sitä me kaikki todellakin toivomme.

Sinänsä on hyvä, että metsäteollisuuden ra-kennemuutoksesta Suomessa nyt lähtee keskus-telu liikkeelle, nyt lähtee tutkimusta liikkeellesiitä, mitkä ovat ne metsäteollisuuden tulevatkasvualat. Onneksi ollaan tekemässä nyt jo Sit-ran toimesta, tämän ryhmän toimesta, ensimmäi-siä ratkaisuja. Tulevaisuusvaliokunnan puolellaollaan tekemässä pitkäaikaisia ehdotuksia, kyse-lemässä keskustelussa alan huippuasiantuntijoi-den kanssa, mitkä olisivat ne ratkaisumallit Suo-men metsäteollisuuden tulevaisuutta ajatellen.Nyt täytyy löytää sitä uutta kasvualaa tästä perin-teisestä sektorista joka puolelle Suomea. Oleel-lista kuitenkin on se, että me pidämme huolta,että valtio huolehtii siitä, että täällä olevilla yri-tyksillä, täällä olevilla työpaikoilla on mahdolli-

simman hyvä toimintaympäristö meidän maas-samme. Ja yritykset toteuttavat yhteiskuntavas-tuunsa parhaiten siten, että ne pysyvät kannatta-vina, ne pärjäävät ja ne tarjoavat mahdollisim-man paljon työpaikkoja suomalaisille.

102 Pauliina Viitamies /sd: Arvoisa puhemies!Oli mielenkiintoista kuunnella ed. Jaskarin sil-mänkääntötemppua siitä, kuinka nyt tähän tilan-teeseen ovatkin syyllisiä opposition edustajat jakuinka me nyt sitten saamme kärsiä ja ne paikka-kunnat saavat kärsiä siitä, että oppositio perään-kyselee hallituksen toimimattomuutta.

Mitä pidemmälle tätä keskustelua käydään,sitä selvempää on, että Stora Enson tehtaiden sul-kemispäätös oli väärä. Ne päätökset tehtiin vää-rillä perusteilla. Virheiden tekeminen on kuiten-kin inhimillistä. Mutta kun virheitä sattuu, ne onviisasta korjata eikä ajaa asiaa härkäpäisestieteenpäin. Tämä koskee niin Stora Ensoa kuinmaan hallitustakin. Kemijärven sellutehtaan sul-kemista perusteltiin alkuun puuvarantojen rajal-lisuudella ja tehtaan tuottavuudella. KuitenkinMetsäntutkimuslaitoksen mukaan Lapin metsienkasvu on yli kaksinkertaistunut viimeisten vuosi-kymmenten aikana ja Lapin metsät kasvavat no-peammin kuin niitä keretään hakkaamaan. EikäKemijärven sellutehdas ollut pelkästään kannat-tava, se tuotti voittoa niin paljon, että sillä oli va-raa maksaa vuosina 2001—2005 konsernitukeamuille yhtiön osille kymmeniä miljoonia euroja.

Arvoisa puhemies! 90-luvun yritysskandaali-en jälkeen on oivallettu, että omistuksia pitäähoitaa. Vahvempaa omistajaohjauksen toteutu-mista yhtiökokousten välillä korostettiin myösvaltionyhtiölain perusteluissa. Uusi valtionyhtiö-laki tuli voimaan vuoden alussa. Hallitus ei oleottanut riittävästi huomioon eduskunnan päätök-siä. Lain yhteydessä eduskunta hyväksyi pon-nen, jonka mukaan valtion on otettava omistaja-politiikassaan huomioon suurten teollisuusyri-tysten työllisyys- ja aluetaloudelliset vaikutuk-set. Hallitus ei noudata myöskään perustuslainkirjausta, jonka mukaan julkisen vallan on edis-tettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokai-selle oikeus työhön.

Valtion omistajaohjaus on hakoteillä, jos val-tio vetäytyy vastuusta vedoten osakeyhtiölakiinja siihen, että maan hallitus ei tiennyt sulkemis-päätöksistä. Valtio on suurin yksittäinen osak-keenomistaja Stora Ensossa. Valtiolla on omatedusmiehensä yhtiön hallituksessa. Kuka on

PTK 7/2008 vp7/3/103 59

syyllinen siihen, että tietoa ei saatu, ja minkälai-seen vastuuseen hänet pannaan? Ja kun tietoa vii-mein saatiin, miksi hallitus ei välittömästi suu-rimpana osakkeenomistajana vaatinut yhtiöko-kousta koolle ja käyttänyt siellä äänivaltaansa oi-keudenmukaisen ratkaisun saamiseksi?

Arvoisa puhemies! Valtion omistajapolitiik-kaa muutettiin hallituskauden alussa. Edellisellähallituskaudella valtion omistajaohjaus perustuiomistajastrategiseen seurantaan ja valmisteluun,jonka perusteella valtio otti tarvittaessa kantaayrityksen strategisiin ja taloudellisiin kysymyk-siin. Nykyhallitus ei hallitusohjelman mukaanedellytä tai ota itselleen erivapauksia eikä puutuyhtiön hallituksen ja toimivan johdon päätöksen-tekoon. Oikeistohallitus tekee oikeistolaista poli-tiikkaa.

Valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöi-den palveluksessa oli vuonna 2006 yhteensä215 000 henkilöä. Stora Enson ratkaisun myötäSuomesta häviää 1 100 työpaikkaa, ja jatkossaon tarkoitus vähentää vielä 300 työntekijää kon-sernin hallinnosta ja keskitetyistä palveluista. Josvaltio ei muuta omistajapolitiikkaansa, kuinkamonen työpaikka jatkossa edelleen vaarantuu?Stora Enson jälkeen ovat jo odottamassa Te-liaSoneran ilmoittamat tuhannen työpaikan vä-hennykset Suomessa. Aikooko hallitus katsellatätäkin toimettomana, vaikka valtion omistus Te-liaSonerassa on 13,7 prosenttia?

Hyvät kansanedustajat, vastuullinen yrityspyrkii toimimaan vastuullisesti. Vaikka pääoma-piirit kohahtivat presidentin arvostellessa valtionomistajapolitiikkaa, presidentti osoitti valtiopäi-viä avatessaan todellista arvojohtajuutta ihmette-lemällä, onko valtion omistajapolitiikka StoraEnsossa normaalia vastuullista yritystoimintaa.Hallitus antaa toimettomuudellaan viestin, ettäglobalisaatio on väistämätön ja välttämätön jasuuryritykset saavat tehdä mitä haluavat. Niihinei voi eikä pidä puuttua. Tämän karavaanikapita-lismin hyväksyminen on vaarallinen viesti demo-kratian kannalta. Hallitus on itse keksinyt rajatomistajapolitiikalleen. Ei niitä mikään laki mää-rää.

103 Paavo Arhinmäki /vas: Arvoisa puhemies!Kysymys Stora Ensosta, kysymys valtionyhtiöi-den omistajapolitiikasta ei ole kysymys vain Ke-mijärvestä, ei ole kysymys vain Summasta, Ha-minasta, Kymenlaaksosta. Kysymys on paljonsuuremmasta asiasta. Mutta on kysymys myös

aluepolitiikasta. Itse olen viidennen polven stadi-lainen, ja siksi minusta on tuntunut omituiseltakuunnella sitä, miten keskustapuolue on Lapissapessyt kätensä, jättänyt oman onnensa nojaankoko Itä-Lapin.

Kävin tutustumassa viime kesänä ed. Musta-järven kanssa Itä-Lapin tilanteeseen Kemijärvel-lä, Pelkosenniemellä, Savukoskella. Silloin oliluottavaiset tunnelmat sellutehtaan suhteen, nä-kymät olivat hyvät. Samaan aikaan ilmeisesti mi-nisteri Häkämies kävi Stora Enson kanssa kes-kusteluja, ainakin näin on sanottu, on käyty kes-kusteluja tilanteesta. Myöhemmin ministeri Hä-kämies on ilmoittanut eduskunnassa saaneensatiedon tehtaiden sulkemisesta puoli tuntia ennensen julkistamista. Tietysti voi kysyä, kumpi onlähempänä totuutta, seminaarissa tuotu ilmoitussiitä, että on käyty keskusteluja kesällä, vai se il-moitus, jonka hän antoi eduskunnalle ministeri-pöntöstä siitä, että tieto tuli puoli tuntia ennenpäätöstä. Tämä on mielenkiintoista tietää.

Arvoisa puhemies! Erityisesti tämä on mielen-kiintoista tietää, kun mietitään, mitä Björn Wahl-roos on sanonut. Hänhän sanoi, että tieto Kemi-järven sulkemisesta oli olemassa jo vuonna 1995.Jos silloin oli jo olemassa tieto Kemijärven sul-kemisesta, niin kysyn, ministeri Häkämies: Mis-tä kaikesta nyt on tietoa, jota te ette kerro täälläeduskunnassa? Tämä on oleellinen kysymys senvuoksi, että kansa kokee todella epäoikeudenmu-kaisena, kansa kokee todella julmana sen tavan,miten hallitus jättää reagoimatta siihen, mitenvaltionyhtiö toimii.

Tietysti silloin, kun kokoomus on hallitukses-sa ja vastaa valtionyhtiöiden omistajuudesta, eitämä ole mikään yllätys. Kokoomus on ollut uus-liberalistisen politiikan airut jo pitkään ja pää-omien juoksupoika. Mutta se, mikä hämmästyt-tää, on se, että myös keskusta ja vihreät ovat läh-teneet tähän politiikkaan mukaan. Tekisi mielikysyä pääministeriltä, joka valitettavasti ei olevastaamassa, tai kysyä lappilaiselta ministeriltäPaavo Väyryseltä, onko hänen mielestään StoraEnson Kemijärven sellutehtaan sulkeminen edel-leen väärä päätös, kuten hän on julkisuudessa to-dennut. Tai tekisi mieli kysyä työministeri TarjaCronbergilta, onko vihreää työllisyyspolitiikkaahyväksyä pulinoitta ja vastalauseitta tuhannen ih-misen irtisanominen ja onko vihreää ympäristö-politiikkaa sulkea puhdas, bioenergiaa tuottavalaitos.

Keskiviikkona 13.2.200860 7/3/104

Siinä mielessä olisi mukavaa asettaa nämä ky-symykset pääministerille, joka täällä kävi puhu-massa Stora Enson ja Wallenbergien suvun suul-la. Olisi mielenkiintoista esittää nämä kysymyk-set valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle, lappi-laiselle ministerille Paavo Väyryselle, vihreidentyöministerille Tarja Cronbergille. Valitettavas-ti, vaikka välikysymys on osoitettu hallitukselle,hallitusta edustaa ainoastaan ministeri Häkä-mies. Kunnia ministeri Häkämiehelle sentään sii-tä, että on paikalla, mutta kun kysymys on siitä,että hallitus on itse valinnut ajankohdan, jolloinvastaa opposition tekemään välikysymykseen,niin silloin voisi olettaa, että ainakin pääministe-ri olisi hallituksesta vastaavana ministerinä pai-kalla vastaamassa näihin kysymyksiin.

Kysymykset ovat suuria. Kysymys on siitä,miten reagoidaan yritysten ylilyönteihin, hyväk-sytäänkö yritysten ylilyönnit vai toimitaanko yh-teiskuntavastuun mukaisesti: puututaan siihen,että yritykset eivät voi toimia miten tahansa. Ver-tailukohtana on Saksa. Saksassa liittokansleriAngela Merkel puuttui tiukasti täysin yksityises-sä omistuksessa olevan Nokian toimintaan, kunBochumissa suljettiin tehdas. Mitä teki Suomenhallitus siinä vaiheessa, kun suljettiin valtionosittain omistama yhtiö? Ei yhtään mitään.

Tämä kertoo siitä, mikä on hallituksen poli-tiikka, mikä on hallituksen viesti kemijärveläisil-le. Se viesti on se, minkä vastuullista markkina-taloutta, toivoa ja korvia kampanjassaan esiintuonut kokoomus nosti esille, että muutos onmahdollisuus, ja (Puhemies: Aika!) se viesti onse, että nyt me ymmärrämme teidän tilannettan-ne, ottakaa muutos mahdollisuutena. Se var-maan lämmittää kovasti (Puhemies: 5 minuuttiaon kulunut!) niitä työttömiksi jääviä ihmisiä.

104 Tuulikki Ukkola /kok (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Ed. Arhinmäki ei var-masti ehkä tiedä, että aluepolitiikka siinä vanhas-sa merkityksessä kuului suljettuun aikaan. Sil-loin kyettiin sijoittamaan Pohjois-Suomeen yri-tyksiä, jotka ovat kehittyneet sitten aikaa myötensellaisiksi yrityksiksi, että ne pärjäävät markki-nataloudessa ja globalisaatiossa. Kysymys onglobalisaatiosta ja sen tuomista vaikeuksista. Jaminä toivon, että kun ed. Arhinmäki on käynytsiellä Itä-Lapissa, niin hän näki, minkälaista kor-pea se Vuotoksen altaan alue on. Jos sinne nytolisi voitu rakentaa allas, niin se olisi tuonut 500työpaikkaa ja toinen, minkä se olisi aiheuttanut,

on se, että se olisi Kemijärvelle, Pelkosenniemel-le, Sallalle tuonut lisää verotuloja, kiinteistövero-tuloja. Ne eivät olisi niin kamalassa taloudelli-sessa ahdingossa kuin ne tällä hetkellä ovat.Minä sanon, että teidän syynne, vasemmistolii-ton ja vihreiden ja demareiden syy.

105 Paavo Arhinmäki /vas (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Ed. Ukkolan puheenvuo-ro oli paljastava. Globalisaatio tulee ja vie, menostamme kädet ylös ja vikisemme emmekä ha-lua tehdä mitään. Aluepolitiikan puolustaminenei ole suljettua vanhan ajan politiikkaa. Aluepo-litiikan puolustaminen on sitä, että puolustetaansitä, että kannattavia tehtaita ei suljeta. Kokoo-muksen linja nyt on selvä — alueet kuolkoot,uusliberalistien globalisaatiolle hurraa — muttaonko tämä myös keskustan linja, sitä minä pe-räänkuulutan.

106 Markus Mustajärvi /vas (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Ukkolalle onpakko sanoa se, että viidennen polven helsinki-läinen vasemmistoliittolainen kansanedustajaArhinmäki tuntee varmaan Vuotos-alueenkin pa-remmin kuin oululainen ed. Ukkola, se on ihanvarma asia. Ja kun hän sanoi, että Vuotosta ei olehyödynnetty, niin emme me ole korkeimmassahallinto-oikeudessa tehneet sitä päätöstä, joka es-tää Vuotoksen altaan rakentamisen, emmekä meole päättäneet niistä EU-direktiiveistä, jotka liit-tyvät sen alueen suojelemiseen, ja niitä te ette ky-kene murtamaan. Kun te nostatte Vuotoksen esil-le, niin te yritätte sillä haudata tämän kiusallisenkysymyksen, joka varmaan kalahtaa myöskinkokoomuksen nilkkaan. Kun te katsotte toimet-tomana vierestä, kun kannattava sellutehdas, bio-energiaa tuottava sellutehdas, suljetaan, te yrität-te sen arvostelun vaimentaa sillä, että rupeattetappeluttamaan paikallisia ihmisiä keskenään.

107 Unto Valpas /vas (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Nyt on hallitus lähtenyt aikavaaralliselle tielle, eli se hyväksyy tällaisen kan-nattavan tehtaan lopettamisen. Tämä on suurimuutos valtion omistajapolitiikkaan. Kysynkinnyt, kun ministeri on vielä täällä paikalla ja var-maan on koko illan: Onko tarkoitus tätä Kemijär-ven mallia soveltaa muihinkin yhtiöihin, missävaltio on suurena omistajana? Siellä tulee Outo-kumpu — huom., ed. Ukkola — Kemira, Rauta-ruukki. Onko tämä Kemijärven malli nyt se, mil-

PTK 7/2008 vp7/3/108 61

lä tiellä edetään? Tämä on todella huolestuttavaakehitystä, ja ihmettelen, että tähän jälleen kokoo-musministeri on viemässä meidän omistajapoli-tiikkaamme. Meillä on muistissa, mitä Soneranaikaan tapahtui, kun Olli-Pekka Heinonen husee-rasi näissä Sonera-asioissa.

108 Tuulikki Ukkola /kok (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Minä voin sanoa ed. Ar-hinmäelle ja ed. Mustajärvelle, että minä olensyntynyt rämeitten keskellä ja minä tiedän, minäolen käynyt siellä, minkälaista rämeikköä Vuo-toksen allas on. Sitä on Lappi täynnä. Linnut voi-sivat muuttaa muualle, jos siellä nyt on niin tär-keitä lintuja; niitä on Lapissa joka paikassa. Mut-ta jos Vuotoksen allas olisi rakennettu 20 vuottasitten — minä tiedän, koska minä olen tähän asi-aan perehtynyt ihan oikeasti — niin se olisi tuot-tanut hyvinvointia monelle, monelle Itä-Lapinkunnalle. Vuotoksen allasalueella ei ole enää ta-lon taloa eikä tönön tönöä, ja tätä täytyy suojella.Jos hallitus haluaa, niin altaan voisi tehdä ja seolisi tärkeää tehdä myös energiapoliittisista syis-tä, mutta kun me nyt olemme sitoutuneet tähänpäätökseen, niin me olemme eikä sille mitäänmahda.

109 Esa Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Ed. Ukkolan puhe innoitti tuos-sa pyytämään vastauspuheenvuoron. Kyse onminusta siitä nimenomaan, millä tavalla valtiokäyttää tätä omistajuuttaan. Meidän pitäisi suh-tautua tähän valtion omistajuuteen niin kuin mehoitaisimme omaa omaisuuttamme, vähän pa-remmin vielä, koska se on yhteistä. Tässä tapauk-sessa kyllä minä ihmettelen sitä, niin kuin monettäällä, miksi laittaa semmoista tuotantoa kiinni,kun tiedetään, että se on aluepoliittisesti tärkeää— ed. Ukkola, kyllä aluepolitiikkaa pitää harras-taa nytkin — eikä pidä syytellä siitä, mitä on tä-hän mennessä tehty, mitä ovat edelliset hallituk-set tai jotkut tehneet. Nyt pitäisi ottaa se pyörä ni-mittäin käsiin ja katsoa ihan yhdessä, mitä meteemme tulevaisuudessa, että ei tehdä sitä, mistätässä just tuli sähköpostia, jotta siellä Karvinentoteaa, että tulee vielä uusia sulkemisia tässä.Tämä on niin kova juttu, jotta silloin pitää miet-tiä, kaikkiko me sulatamme eli sulattaako halli-tus sen, mitä se Karvinen sanoi, jotta pannaan uu-sia sahoja, pannaan uusia tehtaita kiinni. Nyt pi-täisi katsoa kokonaisuutta, koska (Puhemies: Mi-nuutti!) se on työllisyyspolitiikkaa, se on aluepo-

litiikkaa, se on meidän yhteistä kansantalouttam-me, mitä me teemme.

110 Puolustusministeri Jyri Häkämies (vas-tauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kolmeenkohtaan vastaisin.

Ensinnäkin ed. Valpas kyseli, onko tässä jokumalli. Ei varmasti ole. Pitää muistaa, että StoraEnso on tässä yhtiöjoukossa, valtio-omisteisten,enemmistö- tai vähemmistöomisteisten, yhtiöit-ten joukossa, pahnanpohjimmainen kannattavuu-deltaan ja se on tässä se syy. Sen sijaan samaanjoukkoon kuuluvat vaikkapa Outokumpu, jokainvestoi lisää työpaikkoja, ed. Valppaan hyvintuntema Rautaruukki, jolla myöskin oli isoja irti-sanomisia muutama vuosi taaksepäin. Me olem-me sen asian todenneet, että meillä ei ole myyn-tilistoja. Valtion omistajuus näissä yhtiöissä onperusteltua, ja tämä asia keskusteltiin silloin val-tionyhtiölain yhteydessä.

Toinen kohta: Kun ed. Arhinmäki kysyi tästä,mitä tietoa on ollut, nyt ainakin kaikilla tässä sa-lissa korvat auki olleilla on tieto siitä, että tämäVenäjän puutullikysymys on äärimmäisen vaka-va. Se koskettaa kaikkia suomalaisia metsäteolli-suusyrityksiä, ja väitän, että niin edellinen kuinnykyinen hallitus sekä tasavallan presidentti ovattehneet kaikkensa niiden puutullien poistamisek-si suoraan kahdenvälisesti ja EU:n kautta. Enjaksa uskoa, että kukaan olisi ollut osaamaton tailaiska sen asian osalta.

Sitten ed. Viitamiehelle vain, että hän var-maan nyt ei ole lukenut tätä edellisen hallituksenomistajapolitiikkaa koskevaa periaatekannanot-toa, jossa on ihan nämä samat linjaukset, että val-tio toimii osakeyhtiölain mukaisesti eikä edelly-tä tai vaadi erivapauksia. Kyllä se nyt vain näinon, että niin edeltävän kuin tämän nykyisen hal-lituksen periaatekannat ovat ihan saman sisältöi-siä.

111 Paavo Arhinmäki /vas (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Minusta olisi nyt tärke-ää, että ymmärtäisimme, mikä tuska on Summas-sa, mikä tuska on Kemijärvellä. Minusta on ai-dosti vastenmielistä se, että tällä verukkeella ale-taan nostaa aluetta jakavaa Vuotos-kysymystäesille. Nyt on kysymys siitä, että meidän pitääpuolustaa olemassa olevia työpaikkoja, sitä hy-vinvointia, joka sinne on nyt tullut, eikä luodauusia taisteluja ja luoda kuvitelmia joistakinmahdollisesti joskus tulevista työpaikoista, joi-

Keskiviikkona 13.2.200862 7/3/112

den takana on vain oikeuden päätös ja EU-direk-tiivit.

112 Sari Palm /kd: Arvoisa puhemies! Olen ed.Arhinmäen kanssa siinä ihan samaa mieltä, ettätällaisissa isoissa asioissa on aina aika rakentaa,ei rikkoa ja repiä ja riidellä.

Haluankin haastaa hallituksen tekemään omi-en tavoitteittensa mukaista aktiivista aluepoli-tiikkaa avoimesti. Nykyinen hallituksen passiivi-suus vaivaa monia kansalaisia. Hallituksen alue-poliittisina tavoitteinahan hallitusohjelmassa onedistää alueiden kansainvälistä kilpailukykyä —tämä sopii erittäin hyvin Kymeen — pienentääalueiden välisiä kehityseroja, turvata kansalais-ten peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa —hyvin tärkeitä tähänkin asiaan liittyviä asioita.Hallituksen tavoitteena on tehostaa aluepolitiik-kaa erityisesti heikommilla alueilla. Kymenlaak-soa roimitaan metsäteollisuuden rakennemuu-toksella oikein olan takaa. Hallitus lupaa ohjel-massaan myös kohdentaa erityistoimenpiteitäPohjois-Suomeen. Erityisesti Kemijärveä ajatel-len tässä on nyt juuri se erityistoimien paikka jaaika.

Aluepolitiikan painopistealueiksi valitut elin-keinoja yritystoiminta sekä osaaminen ja työ-voima ovat nyt tähän keskusteluun myös ajan-kohtaisia. Miten hallitus nyt mielestään toteuttaanäitä painopistealueita? Kymenlaaksossa on nytaika panostaa kotimaisen, rajan pinnassa tapah-tuvan liike-elämän monipuolistamiseen ja kan-sainväliseen osaamiseen perustuvan toiminnanaktiiviseen tukemiseen. Kymenlaakso paperite-ollisuuden ydinalueena on koko metsäteollisuu-den silmässä, ottaen huomioon myös Lappeen-rannan, josta juuri äsken kävin uutisista lukemas-sa ikäviä lomautusuutisia. Tämä kaikki on nytselkeästi nähtävä, ja toiminnan on oltava todellasen mukaista.

Meillä — täällä viitattiin vähän keskustaan —eletään jollakin tavalla nyt semmoista häpeäkek-koslaista aikaa, jossa ei rohjeta käyttää ja tukeasitä Venäjä-osaamista, jota tässä maassa on pal-jon hiljaisena tietona ja aktiivisestikin, ja erityi-sesti Kymessä tämän osaamisen tukeminen, ra-kentaminen ja kehittäminen on jatkossakin jopelkästään sijainnin takia tärkeää.

Arvoisa puhemies! Olen lukenut myös osake-yhtiölakini. Tulossa oleva yhtiökokous on sepaikka, missä vielä yhtiön asioihin voidaan vai-kuttaa. Valtion ja valtiojohtoisten yhtiöiden yli

30 prosentin omistus antaa sanoille varmasti vah-vaa painoarvoa. Kannustan hallitusta käyttä-mään puheenvuoronsa ja myös äänioikeutensa.Olemalla passiivinen hallitus itse asiassa osoit-taa pelkkää hyväksyntää yhtiön johdon toimin-nalle. Ministeri Häkämies, tätäkö te haluatte?

Valtionyhtiölain käsittelyn yhteydessä talous-valiokunnalle tehtiin selväksi omistajapolitiikanyksikön taholta, että pääomistajan kanta selvite-tään aina etukäteen strategiaratkaisuissa. Onkonyt käsittelyssä olevassa asiassa toimittu näin?

Puunsaannin riittämättömyys tehtaiden lopet-tamisen syynä on erittäin ontuva peruste. Jo pel-kän Lapin alueella puun kasvun ennustetaankiihtyvän lähitulevaisuudessa. Hakkuita on myösmahdollisuus lisätä Suomessa merkittävästi.Valtio voisi luoda hyviä kannustimia puun tar-jonnan vahvistamiseksi käyttämällä esimerkiksiverotuksellisia keinoja apuna. Ennen puoluee-tonta, riittävän kattavaa selvitystä on kyseen-alaista käyttää puunsaannin vaikeuksia perustee-na tälle alasajolle.

Missä asiassa hinnat muuttuvat reippaassatahdissa 4 eurosta 10:een, alle vuoden jälkeen15:een ja vielä seuraavan vuoden sisällä 50 eu-roon? Kysymys on kuutiohinnasta Venäjän tul-lissa. Epäonnistuminen puutullien kohdallaosoittaa, ettei meillä ole osattu neuvotella eikäkäyttää hyväksi sitä vuosikymmeninä kertynyttäkokemusta, ihmissuhteita, joilla asioita on pys-tytty hoitamaan Suomelle edullisella tavalla ra-jan pinnassa. Neuvottelut puutullien purkami-seksi tai toimivan kahdenvälisen ratkaisun saa-vuttamiseksi on mitä pikimmin käynnistettäväuudelleen.

113 Pertti Virtanen /ps: Arvoisa puhemies!Viittasin jo aiemmin vastauspuheenvuorossakarman lakiin. Yleensä olen hämmästynyt tästäpitkäaikaisesta komennuksesta, joka monella onollut eduskunnassa, kun olen testannut, katselee-ko kukaan televisiosta muuta kuin aamutelevisi-ota jotenkin siinä aamutunnelmassa. Mutta pit-kän aikaa on tullut mahtava filmi nimeltään "Ko-van onnen kundi" Sub-tv:ltä, jos sen verran voimainostaa, jossa karman laki on aina ollut täm-möinen ... Sen idea on siis se, että sen edestäänlöytää, minkä taakseen jättää, tai kuinka se me-nee, hyvin kristilliseenkin ideaan kuuluva ajatus.

Tämä on loppujen lopuksi pitkä ja yksinkertai-nen tulos siis siitä, minkä kaikki tietävät, jos nytkäyttäisi oikeita sanoja, paperiteollisuuden ja

PTK 7/2008 vp7/3/114 63

puuteollisuuden SAK:ta ja huonommin palkattu-jen naisvaltaisten alojen yleensä tupoa halveksi-vasta linjasta, joka toistakymmentä vuotta on jy-rännyt tässä maassa, ehkä kauemminkin. Eivät-kä sille nämä hallituspuolueet silloin mitääntehneet, että siitä vaan, ja nyt se sitten on tullutvetävän käteen tämä, kun toiset puolueet ovathallituksessa poliiseina hoitamassa karmaa to-teutumaan.

Joskus toistakymmentä vuotta sitten, taisi ollakaksitoista vuotta sitten, oltiin aikoinaan Malesi-assa, työasiainvaliokunta. Siellä meille kyllänäytettiin kaikkia niitä, mitä ne olivat, Enso-Gut-zeiteja — missä se Enso-Svetogorskikin on, siel-lä jossain Karjalassa, josta aikoinaan Väinö Lin-na sanoi, että ei pitäisi herrojen enää toista kertaalyödä päätään Karjalan mäntyyn, ja ehkä se näinsitten tapahtuu tämä: uuden kerran työläisen kal-loa hakataan taas kallistuneeseen Karjalan män-tyyn. Niin, oltiin siellä Malesiassa. Siellä jo sil-loin tehtiin kaikennäköistä akaasia- ja eukalyp-tusjuttua, ja siellä oli UPM:ää ja Enso-Gutzeitiasanomassa, että kohta tämä tapahtuu. No, sitä onpitkitetty nyt kaksitoista vuotta sitten. Tai en tie-dä, onko sitä nyt tähän asti pitkitetty, mutta kokoajan minä näen, että aina paperiliittolaiset ja met-sätyöläiset, tai mitä nämä ovat, tehdaslaiset, me-nivät lakkoihin ja halveksivat naisvaltaisia alojaja SAK ja demarit ja vasemmistoliitto aina kan-nattivat näitä lakkoja. Eräänlaisesta yksinkertai-suudesta, eräänlaisesta sokeudesta siinä oli kysy-mys. Ymmärrän myös tätä suurpääomaa ja met-sien omistajia ja muita vastaavia sitten tässä kar-man laki -mielessä, että tähän on ajauduttu.

Toisaalta tuli mieleen vanhana Tapio Rauta-vaaran ihailijana, kun aina tukkijätkistä tehtiinpaljon lauluja, vähemmän tunnettu kappale (Ed.Gustafsson: Harmi, ettei ole Rautavaara paikal-la!) "Virta toi, virta vei". Siinä "jäät kun lähtivät,talven lumi suli", ja kohta tapahtuu tämä ihme.Moni luulee, että se on romanttinen laulu, kunsiinä "tyttäret töllien sekä talojen salaa silmäilipoikia suurten salojen", mutta sitten siinä tuleekertosäe "Virta toi, virta vei". Se tarkoittaa taastätä meidän politiikkaa ja kaiken muuttuvuutta,niin kuin Herakleitos aikoinaan sanoi. Samaanvirtaan ei voi edes tukkijätkä astua uudestaan.

Eli meillä on nyt tämä politiikka. Nähdään,mihin on johtanut globalisaatio ja muu vastaava.Tämä on jotenkin hyvinkin loogista, ei ainoas-taan karmaattisesti summa summarum, tämmöi-nen ohjakset löysillä -meno. Ei mitään führeriä,

vaikka on oikeistolainen hallitus, vaan päinvas-toin valjaat sotkeutuvat jonnekin laukkaavan val-jakon koipiin, ja hevoset melkein kuin kiimaisi-na ryntäävät rahan tuoksun perässä sitten sinnejonnekin auringonlaskuun, kunnes Suomesta tu-lee sitten tämmöinen Luomulandia ja Ekolandia,mitä monet ovat kaivanneetkin, niin että täälläkasvavat ja rehottavat suot ja pellot ja muut vas-taavat. Toki joet on voitu kahlita, jos jatketaanPekkarisen linjalla pitempään tässä. Mutta kylläminulla oli tänne jotain kirjoitettukin, hetkinenvaan. Ja vielä on aikaakin 30 sekuntia, kun pää-see ... (Eduskunnasta: Se on käytettävä ehdotto-masti!) — No, tämä on käytettävä.

Minä uskon, että tämä riski, joka nyt tässä rea-lisoituu ja on otettu, realisoituu tulevissa vaaleis-sa. Jossain kohtaahan aina tyhmempikin herää, jakun tulevaisuusvaliokunnassa on, niin sinne onpantu aika paljon toivoa sen varaan, että jonainkauniina päivänä tämä suomen kieli osoittaamyös mielelliset valmiutensa siihen, että on jon-kunlainen sivistys ja snellmanilainen ja topeliaa-ninen idea siitä, että kansalle tosiaan tämä kielimahdollistaa kehittyneemmänkin olemassaolon,niin että pääsee tämän politiikan mustamaagisis-ta kahleista ja ihmiset tosiaan näkevät tämänhömpsötyksen läpi.

Minun mielestäni tämä on oikein terveellinentilanne nyt myös, että oikeisto heti näyttää ne oi-keat kyntensä. (Ed. Tennilä: Mikä se teidän kan-tanne Kemijärven sellutehtaaseen on? — Puhe-mies: Aika, 5 minuuttia kulunut!) — Tehän senmeille kerrotte kuitenkin niin, että teitä siellä sit-ten Lapissa uskotaan perinteisenä totuudenpuhu-jana.

114 Janne Seurujärvi /kesk: Arvoisa puhe-mies! Metsäjätti Stora Enson ilmoitus sulkea teh-taita ja supistaa hallintoa on aiheuttanut alueellahuolta työpaikoista ja epävarmuutta tulevaisuu-desta. Meillä Lapissa Stora Enson Kemijärvensellutehtaan lakkauttaminen on herättänyt laajaatyrmistystä.

Kemijärven sellutehtaan juuret ulottuvat yli40 vuoden taakse, kun paikallisten joukkovoi-malla ja valtion teollistamispolitiikan tuloksenaKemijärvi Oy aloitti sellunkeiton vuonna 1965.Kolme vuotta myöhemmin sellutehtaasta tuli osavaltionyhtiö Veitsiluoto Oy:tä.

Kemijärvi tuli 30 vuoden jälkeen osaksi mer-kittävää fuusioitumisaaltoa, jossa vuonna 1996Veitsiluoto Oy ja Enso Gutzeit Oy yhdistyivät

Keskiviikkona 13.2.200864 7/3/115

Enso Oy:ksi. Yhdistymisessä uusi Enso sai Veit-siluodon kautta merkittävät resurssit PohjolanVoiman ja Teollisuuden Voiman energiantuotan-nosta sekä metsävarallisuutta. Valtion omistusuudessa yhtiössä oli yhä 60 prosenttia, mutta las-keva. Kaksi vuotta myöhemmin suomalainenEnso Oy ja ruotsalainen Stora Ab yhdistyivätStora Enso Oyj:ksi. Lipposen ykköshallituksenaikana toteutetussa yrityskaupassa valtio siirtyiosakeomistuksen merkittävän vähentymisenmyötä Stora Ensossa strategisesta omistajastamarkkinaehtoiseksi sijoittajaksi. Yhdistymisenkeskeisenä perusteena pidettiin Enson osakkeen-omistajien osakkeiden arvonnousua sekä yhtiönparempaa riskinottokykyä toiminnan laajentami-sessa Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan. Tätäpäätöstä oli tuolloin hallituksessa SDP:n lisäksitekemässä vasemmistoliitto.

Kemijärven tehtaan lakkauttamista Stora Ensoon perustellut kannattavuudella ja puun saata-vuudella. Kemijärvi on kuitenkin ollut julkisuu-dessa olleiden tietojen mukaan yhtiön kannatta-vimpia yksiköitä. Lapin kasvavat metsät tuotta-vat puolestaan lähivuosina ennätysmäärän sellu-tehtaan kaipaamaa kuitupuuta. Sellutehtaan toi-minnan jatkumiselle olisi siten alueella hyvätedellytykset.

Arvoisa puhemies! Kannatan opposition väli-kysymyksessä peräämää keskustelua valtionomistajapolitiikasta. Keskustelussa on kuitenkinsyytä kiinnittää huomiota siihen, kuinka yhtiöi-den tekemiin päätöksiin voidaan vaikuttaa etukä-teen. Muu on jälkiviisautta. Valtion omistajapo-litiikan nykylinjat luotiin 1990-luvun lamavuosi-na ja sen jälkeen, kun valtio alkoi myydä omis-tuksiaan yhtiöissä. Velkainen valtio tarvitsi itse-kin lainarahaa, eikä se kyennyt vastaamaan yri-tysten tarpeeseen pääomittamisesta. Omistuksenmyötä meni myös suora päätösvalta yhtiöihin.

Valtio on saanut tuloja yhtiöiden osakemyyn-neistä 18 miljardia euroa. Valtion sijoitukset yh-tiöihin ovat olleet tähän verrattuna minimaalisia.Olisiko valtion syytä arvioida tilanne uudelleenja siirtyä osakkeiden myyjästä osin myös niidenostajaksi ja omistajavallan käyttäjäksi tiettyjenkeskeisten yhtiöiden osalta?

Arvoisa puhemies! Välikysymys ei ole pelk-kää keskustelua valtion omistajapolitiikasta,vaan siihen liittyy olennaisena osana äänestämi-nen hallituksen luottamuksesta, toisin sanoen op-position pyrkimys hallituksen kaatamiseen.Olennainen kysymys tässä välikysymyksessä ja

siihen liittyvässä luottamusäänestyksessä on se,kuinka uskottavia toimijoita ovat välikysymyk-sen jättäneet puolueet arvioidessaan hallituksennykyistä omistajapolitiikkaa tarjoten hallituksel-le epäluottamusta. Vastaus on yksinkertainen:Kädenjälki siitä on jätetty historiankirjoihin. Esi-merkiksi SDP on ollut reilun kymmenen vuodenaikana toteuttamassa yli 50:tä valtionyhtiönmyyntipäätöstä. Vasemmistoliitto on ollut puo-lestaan osallisena yli 30 myyntipäätöksessä. (So-sialidemokraattien ryhmästä: Kemijärvestähänon kysymys!) Kyseiset puolueet ovat siis itse ol-leet valtionyhtiöiden myynneillä pudottamassavaltion omistuksen ja puhevallan yhtiöissä sekäsamassa yhteydessä tehdyillä linjauksilla määrit-telemässä nykyisen omistajapolitiikan linjan.Välikysymyksen jättäneet tahot ovat siten asias-saan täysin epäuskottavia.

Osaton syntyneeseen tilanteeseen ei ole ny-kyinenkään hallitus, jolle voi myös osoittaa ai-heellisesti kritiikkiä omistajapolitiikasta ja tä-män tilanteen hoidosta. Pidän kuitenkin opposi-tion jättämää välikysymystä irtopisteiden kerää-misenä, jossa on haluttu käyttää vaikeaa tilannet-ta poliittisesti hyväksi. Tässä välikysymyksessäei äänestetä Kemijärven sellutehtaan tulevaisuu-desta. Sillä ei pidetä tehdasta pyörimässä, vaikkaopposition äänitorvet ovat yrittäneet toisenlaistaalueella esittää. Tällä poliittisella juupastelulla eimyöskään auteta tehtaiden työntekijöitä, tulevai-suudestaan huolestuneita alueiden asukkaita taimetsänomistajia, päinvastoin. Asioiden vääriste-lyllä ja väärien odotusten luomisella ainoastaanpahennetaan tilannetta. Katseet on nyt käännettä-vä tulevaisuuteen.

Arvoisa puhemies! Keskustan yksiselitteinenkanta on, että puunjalostuksen on jatkuttava Ke-mijärvellä. Keskusta edellyttää hallitukseltapäättäväisiä toimia uusien työpaikkojen luomi-seksi, alueen puuvarojen käytön turvaamiseksisekä alue- ja elinkeinopolitiikan tehostamiseksi.(Ed. Gustafsson: Eduskunnalla on aika laaja vas-tuu tässä, puhujan on pakko tietää se!) Jokaiselleirtisanotulle on löydyttävä uusi työpaikka. (Pu-hemies: Aika!) Näillä toimenpiteillä työn ja toi-meentulon kautta turvataan ihmisten tulevaisuusItä-Lapissa.

115 Markus Mustajärvi /vas (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Pakko muistuttaa ed.Seurujärveä monestakin asiasta.

PTK 7/2008 vp7/3/116 65

Ensinnäkin, kun Veitsiluoto-kauppa tehtiin, setehtiin edellisen porvarihallituksen aikana, ja sil-loin annettiin pirulle pikkusormi. Siitä ed. Seuru-järvi ei maininnut yhtään mitään. Samaten neVeitsiluoto-kompensaatiot valuivat aivan huk-kaan. Minä olen valtionhallinnon virkamiehenävirkamääräyksestä johtuen ollut jälkikäteen työ-hallinnossa merkitsemässä niitä Veitsiluoto-kompensaatiomäärärahoja, jälkikäteen normaa-leja määrärahoja niin sanotuiksi kompensaatio-määrärahoiksi, ja ne valuivat aivan hukkaan.

Ed. Seurujärvi sanoo, että on irtopisteitten ke-ruuta välikysymyksen tekeminen. Me esitimmekaikkia muita vaihtoehtoja, mutta ne eivät pää-ministerille käyneet. Mitä sitten on se, kun kes-kustan puoluesihteeri puhuu Lapissa aivan mitäsattuu, samoin muut keskustan edustajat? Eikösse ole irtopisteitten keruuta, kun ei kerran pysty-tä tässä salissa kantamaan vastuuta?

116 Esa Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro): Ar-voisa puhemies! Ed. Seurujärvelle voisi todetasen, kun totesitte, jotta kaikille järjestetään työ-paikat, että se on hieno periaate.

Mutta niin kuin tuossa huusin välihuudossa,kantovesi ei kaivossa kestä, ja niin on ainakin tä-män liimapuupalkkitehtaan suhteen. Tuossa sa-tuin lentokoneeseen viikko sitten henkilön kans-sa, joka on tämmöinen puunjalostusammattilai-nen, sijoittaa näihin yrityksiin. Hän totesi, ettämissään tapauksessa ei tämmöistä tehdasta pitäi-si sinne rakentaa, koska tällä hetkellä jo seisoomonta tehdasta, siis on lomautuksia, vajaatuotan-toa ja tavara ei mene kaupaksi. Hän kysyi, miksiStora Enso on rahoittamassa sitä, antamassa lai-naa siihen tehtaaseen, kun sillä omia tehtaita sei-soo tällä hetkellä. Ja se on minusta kyllä hyvä ky-symys. Hän sanoi, että hän ainakaan sijoittajanaei laita siihen putiikkiin yhtään rahaa, vaikka oli-si myynnissä niitä osakkeita, koska hän näkee,jotta tässä on vain kasvojen pesu Stora Ensolla.Elikkä sillä tavalla saadaan se keskustelu vietyänätisti ohi, (Puhemies: Aika!) ja jonkun ajanpäästä se tehdas mahdollisesti on kiinni. Toivonmukaan näin ei käy, mutta tämmöinen oli hänennäkemyksensä.

117 Unto Valpas /vas (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Eduskunta päättää valtionomistajapolitiikasta. Tämä on täysin selvä asia.Tämän on viimeksi tainnut todeta muun muassatasavallan presidentti tässä salissa.

Mitä tulee valtion toimiin, hallituksen toi-miin, niin verrataanpa Suomea vaikka Saksaan.Siellähän on hallituksen ja myöskin parlamentintaholta kiinnitetty hyvin vakavaa huomiota tä-hän Nokian tapaukseen. Jopa ministerit ovatosallistuneet siellä mielenosoituksiin. Mutta mitätekee meillä hallitus? Seuraa tilannetta tumputsuorina.

Ed. Seurujärvi, kyllä Lapin mieheltä oli aikaoutoa puhetta tämä, että olette hyväksymässä tä-män hallituksen linjan ja toimenpiteet, kun tässäsalissa voisitte osoittaa, että ette hyväksy näitä.Ei voi kaksilla korteilla pelata, ed. Seurujärvi.

118 Janne Seurujärvi /kesk (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Huomaan kyllä, ettätotuus ottaa kipeää ja omien käsien peseminenvasemmistoliiton osalta sekä SDP:n osalta tekeesitä erityisen paljon. Voidaan tietysti muistellamenneitä ja käydä historiaa läpi, kuinka missä-kin tilanteessa valtion omistajapolitiikassa on tä-hän pisteeseen päädytty, mutta älkää toki kiistä-kö omaa osuuttanne tässä.

Saksan ja Nokian osalta, ed. Valpas: Kyllä tie-tysti niiden yhtiöiden kohdalla, joissa ei ollaomistajana, Saksassa myös hallitus on reagoinutvoimakkaasti. Mutta saksalaisista yhtiöistä, jotkaovat siirtäneet toimintojaan Itä-Eurooppaan, eiole kuulunut kyllä mitään perästä kuuluu -kom-mentteja. Tämä on tietysti mahdollista silloin,kun ei itse olla omistajapolitiikan kautta vastuus-sa näistä yhtiöistä.

119 Kari Rajamäki /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! On ed. Seurujärvelle kylläpakko nyt todeta, että nyt on vastuu suuri erityi-sesti keskeisellä hallituspuolueella keskustalla jaPohjois-Suomen ja myös aluepoliittisen näkö-kulman kannalta teillä ja teidän ryhmällänne. Ha-luan muistuttaa, että 2001 syksyllä sosialidemo-kraattien ollessa hallituksessa esitettiin Kemiranomistuksesta, 56 prosentista, kokonaan luopu-mista. Johdollani maa- ja metsätalousvaliokunta,sosialidemokraattien johdolla, antoi kielteisenlausunnon, ja sos.dem. eduskuntaryhmä vaikuttikeskeisesti siihen, että se esitys vedettiin takai-sin. Noin 500—600 miljoonaa euroa valtion va-rallisuutta olisi hävitetty ja muun muassa koti-maisen elintarviketeollisuuden ja -turvallisuu-den näkökulmasta olisi tehty suuri vahinko. Nytteidän hallituksenne on tehnyt Kemiran uudel-leenjärjestelyjä. Tiedätte varmaan sen, miten lan-

Keskiviikkona 13.2.200866 7/3/120

noitteiden hinnannousun sivutuotteena muunmuassa viljelijän etua on nyt valvottu.

120 Sanna Perkiö /kok: Arvoisa herra puhe-mies! Suomi on ollut metsäteollisuuden suurval-ta. Stora Enson tehtaiden lopettamiset ovat rank-koja iskuja niin tehtaiden työntekijöille kuin seu-duille, joilta työpaikat lähtevät. Uutiset ovat su-rullista kuultavaa kaikille suomalaisille. Uusientyöpaikkojen luomiseksi hallituksen tulee toimiakriisipaikkakunnilla. Ministeri Häkämies ansait-see kiitokset ryhdikkäästä toiminnastaan valtionomistajapolitiikasta vastaavana ministerinä, jahaluan kiittää myös pääministeri Vanhasta joh-donmukaisuudesta vaikeassa tilanteessa.

Välikysymyksessä kysytään yhteiskuntavas-tuun toteutumisesta valtion omistajapolitiikassa.Yhteiskuntavastuuseen kuuluvat myös ilmasto-ja ympäristöasiat. On erittäin ajankohtaista ky-syä, miten huolehditaan ilmastovastuun toteutu-misesta valtion omistajapolitiikan kautta. Suomion valtiona sitoutunut EU:n ilmasto- ja energia-tavoitteisiin. Haasteenamme on, kuinka valtiosaa omistamansa energiayhtiöt toteuttamaanEU:n tavoitteet, etenkin uusiutuvan energian tuo-tannossa. Omistajana valtion edun mukaista olisiedellyttää energiayhtiöiltä investointisuunnitel-mia tavoitteiden saavuttamiseksi. Toisaalta For-tum esimerkiksi on pörssiyhtiö, jolloin valtio eivoi käyttää omistajaohjaustaan vapain käsin.

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassalinjataan, että valtion omistusosuuksia markkina-ehtoisesti toimivissa yhtiöissä voidaan hallitustialentaa valtion strategisia intressejä vaarantamat-ta. Mitkä sitten ovat valtion strategiset intressit?EU:n ilmastotavoitteisiin vastaaminen on strate-ginen intressimme, koska se sitoo Suomea valtio-na. Tällä hetkellä valtion toimet uusiutuvan ener-gian lisäämiseksi ovat kuitenkin narulla työntä-mistä, sillä valtio ei kykene ohjaamaan tällä het-kellä omistamiaan yhtiöitä tilanteen edellyttä-mällä tavalla. Mielestäni tulisi selvittää valtio-omisteisen uuden energiayhtiön perustamista uu-siutuvien sekä päästöttömien energiatuotanto-muotojen lisäämiseksi Suomessa. 10—20 vuo-dessa bisneksestä varmasti kehittyisi tuottoisa.Silloin ainakaan mahdolliset investointituet ei-vät menisi valtiolta hukkaan.

Arvoisa puhemies! Valtion tulisi myös inves-toida uuteen liiketoimintaan eikä vain myydäpois.

121 Esko-Juhani Tennilä /vas: Arvoisa puhe-mies! Kemijärven sellutehtaan lopettaminen onpäättämässä, ainakin toistaiseksi, lopullisesti yh-den aikakauden Suomen politiikassa. Kemijär-ven sellutehdas perustettiin 1960-luvun alkupuo-lella metsänomistajien kansanliikkeen aloittees-ta jalostamaan Itä-Lapin puuta. Hanke toteutui,kun se sai tuekseen silloisen maalaisliiton jaSKDL:n sekä presidentti Urho Kekkosen. Näitäpoliittisia toimijoita yhdisti tuohon aikaan näke-mys siitä, että tasapainoisempaan aluekehityk-seen pääseminen edellyttää valtion vahvaa vä-liintuloa. Valtion päätöksellä Lappiin saatiin1970-luvun alussa vielä myös Outokummun ja-loterästehdas.

Valtion satsauksia ja vastuuta korostava ajat-telu alkoi kuitenkin menettää merkitystään jaasemiaan 1980-luvulla. Sitten 1990-luvun tait-teessa maahamme rantautui amerikkalaisperäi-nen uusliberalismi, jonka tietoisena tavoitteenaon supistaa valtion roolia ja palauttaa näin kovamarkkinatalous. Uusliberalismin opinkappalei-den mukaisesti Suomessa aloitettiin 1990-luvunalussa valtionyhtiöiden yksityistäminen. Tähänoffensiiviin liittyi myös valtion liikelaitostenmuuttaminen yhtiöiksi, ja samaa ajattelua vietiinmyös kuntiin, joissa myös siirryttiin laajasti yhti-öittämiseen politiikan vaikutusvallan vähentämi-seksi. Se oli tämän operaation tietoinen tavoite,ja se on jatkunut edelleen.

Nyt on tultu jo siihen, että vaikka valtiolla jaKelalla on pörssiyhtiö Stora Ensossa yhä 35 pro-senttia äänivallasta, valtion omistuksesta vastaa-va ministeri Jyri Häkämies vain levittelee käsi-ään, vaikka kyse on kahden voittoa tuottavan teh-taan lopettamisesta. Totta kai pörssikapitalismion kova systeemi, mutta se on satua, että pää-omistaja pörssiyhtiössä voitaisiin sivuuttaa ko-konaan kovia päätöksiä suunniteltaessa.

Tavalla tai toisella asiat saatetaan aina pää-omistajan tietoon tämän kannan kuulemiseksi.Niin saatettiin Stora Enson puolelta tietoon halli-tuksen suuntaan aikoinaan 2000-luvun alussaväärä, miljardeja niellyt Amerikka-päätös, jokasai silloisen kauppa- ja teollisuusministerin tuen,ilmeisesti vastentahtoisen, mutta tuen kuitenkin.Varmaa on, että pääomistajan tietoon on saatettuetukäteen myöskin näkymät Kemijärven ja Sum-man tehtaiden osalta. Ei siitä ole epäilystä mis-sään vaiheessa ollutkaan, ainakaan meillä. Ensin-hän ministeri Häkämies kyllä muisti saaneensatiedon tulevista lakkauttamisista vasta puoli tun-

PTK 7/2008 vp7/3/122 67

tia ennen kuin päätökset saatettiin julkisuuteenpörssiyhtiötiedotteella. Nyt Häkämies muistaa,että on syyskuussa käynyt keskustelun Stora En-son hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohta-jan kanssa. Siis keskusteltu on. Juuri siinä tilai-suudessa valtio-omistajan kanta olisi tullut saat-taa yhtiön johdon tietoon, mutta se kanta jäi sa-nomatta. Ja sen takia hän, siis Häkämies, ja Hä-kämiestä säestävä Vanhanen ovat ottaneet isonvastuun tästä väärästä, takuulla väärästä, päätök-sestä, väärästä päätöksestä siksi, että Kemijär-ven sellutehdas on voittoa tuottava tehdas ja seon uusimpien investointiensa jälkeen kaikin puo-lin hyvässä kunnossa ympäristökysymyksiämyöten. Ei sellaisen tehtaan lakkauttaminen voiolla järkevää, etenkään kun puun kasvu kiihtyyItä-Lapissa ja koko Lapissa.

Lapin kansanedustajat olivat ed. Seurujärvenjohdolla Metsähallituksen vieraana Rovaniemel-lä maanantaina. Sielläkin Metsähallituksen puo-lelta huokailtiin tilannetta. Kun esitin kysymyk-sen, mitähän tässä puunkasvun kiihtymisen tilan-teessa Lapissa pitäisi tehdä, jos Kemijärven sel-lutehdas loppuu, niin paikallisen johtajan huoka-us oli se, että pitäisi perustaa sellutehdas. Kuitu-puuta tulee paljon. Jos sitä ei hakata, tukkejakaanei jatkossa saada.

Häkämiehen taipuisuus pörssiyhtiön suuntaanselittynee hänen poliittisella kannallaan. Toisen-laista otetta voisi kuitenkin odottaa keskustan ny-kyiseltä johtajalta, pääministeri Matti Vanhasel-ta, mutta ei vaan sitä toisenlaista kantaa ole tullutnäkyviin. Lapissa sanotaankin nyt, että sen mitäKekkonen loi, sen Vanhanen vei. Taipumallapelkiksi pörssiyhtiöiden juoksupojiksi hallitus-puolueet saattavat politiikan huonoon valoon.(Puhemies: Aika!) On aika vaikea uskoa, että täl-lä sivullisuudella ihmisiä jatkossa äänestämäänlaajemmin saataisiin.

122 Leena Rauhala /kd: Arvoisa puhemies!Stora Enson tehtaiden lopettamiseen ja valtionomistajaohjauspolitiikkaan liittyvän välikysy-myksen allekirjoittajat kysyivät hallitukselta, pi-tääkö hallitus oikeana ja perusteltuna Kemijär-ven ja Summan tehtaiden lopettamista. Vastuul-lista vastausta on ollut vaikea löytää, vaikka kes-kustelu on jo pitkälle kulunut. Hallituksen vas-tuuministerit ovat kerta toisensa jälkeen tämänprosessin aikana karttaneet vastuunottoa, ja jopahallituspuolueiden edustajat ovat antaneet hyvin-kin ristiriitaisia lausuntoja.

Toinen kysymys on, aikooko hallitus ryhtyätoimiin näiden tehtaiden jatkon turvaamiseksikäyttämällä tarvittaessa äänivaltaansa Stora En-son yhtiökokouksessa. Mielestäni tämä on tär-keä kysymys, koska yhtiökokous on edessä, eliolemme oikeassa ajassa kysymässä tätä emmekäjälkijättöisesti, niin kuin täällä hallituspuolueenedustaja Virkkunen muun muassa on sanonut.Nyt on kysyttävä sitä, mitä hallitus aikoo yhtiö-kokouksessa tehdä. Mielestäni vastuullista vasta-usta tähänkään emme ole saaneet. Kristillisde-mokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtajaKallis esitti lausumaehdotuksen, jota kannatan,ja näkisimme erittäin tärkeänä, että hallitus ottai-si vastuuta toimimalla yhtiökokouksessa niittenpuitteitten rajoissa, mitkä ovat mahdollisia. Tie-tenkin, jos ei tämä toteudu, todella kysymys onhallituksen luottamuksen nujertumisesta.

Arvoisa puhemies! Tämän välikysymyksenydinhän on se, miten hallitus näkee yhteiskunta-vastuun valtion omistajapolitiikassa, ohittaakoosakeyhtiölaki perustuslain hallituksen arvoas-teikossa. Suomen perustuslain 18 §:ssä sano-taan: "Julkisen vallan on huolehdittava työvoi-man suojelusta. Julkisen vallan on edistettävätyöllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oi-keus työhön." Tässä tapauksessa mielestäni hal-litus ei ole toiminut aktiivisesti, jotta tämä perus-tuslain kohta toteutuisi. Valtion omistajapolitii-kassa ei ole otettu huomioon suurten yritystenratkaisujen työllisyys- ja aluepoliittisia vaikutuk-sia. Hallitus ei ole halunnut puuttua yhtiön toimi-van johdon ratkaisuihin. Oikein tietysti on, ettäpääsääntönä omistaja vaikuttaa yhtiön johtoonyhtiökokouksen kautta, mutta hallituksen passii-visuus asiassa, jonka vaikutukset nyt nimen-omaan Itä-Lapille ovat huomattavat, on hämmäs-tyttänyt. Miten suuren omistajan ääni kuuluu nyttehdyissä ratkaisuissa? Itse asiassa passiivisuu-dellaan hallitus on linjannut, että valtion omis-tukseen Stora Ensossa ei liity normaalin vastuul-lisen yritystoiminnan ylittäviä työllisyys- taialuepoliittisia velvollisuuksia. Ei, vaikka suuriosa vaikutuksista osuu alueille, joilla on jo val-miiksi Suomen korkeimpia työttömyyslukuja.Tämä on nimenomaan hämmästyttävää.

Todellisuus on siis karua. Todellisuutta on,että irtisanottujen työntekijöiden ja tehtaasta riip-puvaisten paikkakuntien tilanne on kohtuuton.Yritykseen sitoutuneet työntekijät hylätään ta-loudellisesti ja henkisesti, heitetään julkisen val-lan avustusten ja toimenpiteiden varaan. Maan

Keskiviikkona 13.2.200868 7/3/123

hallituksen ei pidä jättäytyä vastuustaan StoraEnson tehtaiden lakkautuspäätöksistä.

Arvoisa puhemies! Mielestäni sen kysymyk-sen osalta, miten työntekijöille käy, tulee toimiaennakkoon. Tulisi todella jo meidän oppia, mitäviime vuosikymmenen lamasta seurasi. Kerranlakkautetut työpaikat syntyvät uudelleen hyvinhitaasti ja kalliilla hinnalla sekä taloudellisestiettä inhimillisesti. Siis vaikea on luoda uusia työ-paikkoja nopeasti. Hallituksen nyt varaamat mil-joonat ovat mitätön raha niiden kerrannaisvaiku-tusten korjaamiseksi, jotka miltei 1 000 työpai-kan menettäminen aiheuttaa. Kerrannaisvaiku-tukset huomioiden työpaikkoja menee vielä pal-jon enemmän. Tässä yhteydessä todella oikeutet-tu on välikysymyksen kolmas kysymys, mitenhallitus aikoo vastedes huolehtia yhteiskuntavas-tuun toteutumisesta (Puhemies: Aika!) valtionomistajapolitiikassa.

123 Timo Kaunisto /kesk: Arvoisa puhemies!Aluksi haluaisin puuttua siihen, mitä ed. Rajamä-ki tässä hiljattain sanoi tuosta Kemira Grow-How’n myynnistä. Ensinnäkin oli ihan oikeapäätös silloin torjua se kauppa, joka tämän Dyne-an kanssa oli tarkoitus tehdä 2000-luvun alussa.Se ostajakandidaatti oli varsin huono, sopimatonostaja Kemiralle, ja oli oikein, että eduskunta tä-män kaupan torjui. Siitä tietysti ed. Rajamäki ottisosialidemokraattiselle eduskuntaryhmälle pis-teet. Näin ei kuitenkaan ollut, varmaan täältäeduskunnasta löytyi tahtoa laajemminkin tätäkauppaa torjua.

Sen sijaan ed. Rajamäki on mielestäni vääräs-sä siinä, että hän arvostelee tätä Yara-kauppaa.Yaran edustaja kävi Uudessakaupungissa vuo-denvaihteen tienoilla ja kertoi heidän suunnitel-mistaan kehittää muun muassa Uudenkaupunginlannoitetehtaasta Itämeren altaan merkittävä lan-noitehuoltokeskus. Heillä on myöskin tarkoitusvuoden 2009 alussa kertoa siitä, kuinka Soklinkaivos mahdollisesti avataan fosfaattituotan-toon. Tämä Soklin kaivos kyllä on merkittävätyöllistäjä nimenomaan siellä Itä-Lapin alueella,josta juuri nyt keskustelemme tämän Kemijär-ven yhteydessä. Toivottavasti vasemmisto-oppo-sitio ei Soklin kaivoksen avauduttua järjestä tääl-lä välikysymyskeskustelua Lapin luonnonvaro-jen riistämisestä ja työväen riistämisestä tällai-sen globaalin pörssiyhtiön toimesta.

Mutta valtion roolista ja sen omistajaohjauk-sesta puhuttaessa on hyvä muistuttaa talouden

erilaisista lähtökohdista aikanaan valtionyhtiöitäperustettaessa ja nyt niitä eri omistajapohjaltahoidettaessa. Sotien jälkeen yhtiöiden perusta-mista ohjasi pula. Oli pula pääomista ja tavaras-ta. Takaus ja varmuus pääomasta olivat keskei-simpiä valtion mukanaolon syitä. Kannattavuu-den ja talouden perspektiivin laki on kuitenkinedelleen, oli silloin ja on tänä päivänäkin, vääjää-mätön omistajapohjasta huolimatta, on sitten val-tio tai muut omistajatahot mukana tai ei. Opposi-tion välikysymyksen henki onkin täällä ollut se,että kun tehdas on perustettu, niin sellua pitääkeittää, vaikka maailma ympärillä muuttuu, jasellua pitää keittää juuri siellä, missä sitä on ainatehty.

On silti erinomainen asia, että näillä rakenne-muutoksen rajusti kouraisemilla paikkakunnillaei jäädä katselemaan kengänkärkiä, vaan puolus-tetaan oman kulmakunnan asiaa. Eduksi on mie-lestäni kuitenkin pohtia myös sitä vaihtoehtoa,että nyt metsäteollisuus sittenkin on omistaja-pohjaan katsomatta niin suuren murroksen edes-sä, että muutoksen torjumisen sijasta on järke-vämpää siirtyä suoraan korvaavan tulevaisuudentekemiseen ja kehittämiseen. Tässä valtion jamuun yhteiskunnan on oltava vahvasti mukananiillä mittavilla keinoilla, joita sillä tämän päi-vän globalisoituneessakin maailmassa on näillemuutospaikkakunnille tarjota.

Sanotaan, että puolet uudesta teollisesta toi-minnasta syntyy vanhan raunioille. Metsäkluste-rin osalta tämä on helppo uskoa. Tästä murrok-sesta, joka voi toki viedä vuosia, huolimatta met-sät tulevat säilymään taloutemme yhtenä tukijal-kana. Valtion ensisijainen rooli onkin huolehtiapuun tuottamisen ja puun logistiikan edellytyk-sistä. Metsämme ovat vuosisataisen työn johdos-ta hyvässä kasvukunnossa, eikä tätä perintöä pidähukata edes ohimenevän murroksen vastuksissa.Metsistämme on mahdollista saada 10—20 vuo-den tähtäimellä jopa kolmannes nykyistä enem-män raaka-ainetta monipuolisen jalostuksenkäyttöön. Tämä kuitenkin edellyttää hoitorästienviipymätöntä hoitoa, metsäammattilaisten mää-rästä huolehtimista ja selvästi nykyistä runsaam-paa satsausta perustieverkon kuntoon. Kaikillenäille sektoreille hallitus onkin jo toimillaan pa-nostanut.

Tähän akuuttiin Venäjän puutulleista johtu-vaan tiettyjen puutavaralajien pulaan on kuiten-kin etsittävä myös täsmäkeinoja. Puu liikkuu nythyvin, kauppa käy, mutta uskoisin, että vero-

PTK 7/2008 vp7/3/124 69

porkkanoilla tätä kaupankäyntiä voitaisiin edel-leen lisätä. Asiantuntijat ovat varsin yksimielisiäsiitä, että puu ei nykyteollisuudelta Suomessa lo-pu. Ahneudesta suomalaisia metsänomistajiasyyllistäviä kehotan myöskin tutkailemaan Itä-meren altaan kansainvälistä puun hintatasoa.Täällä ollaan kyllä siellä alhaisemmassa päässä.

Mutta metsäteollisuuden rakennemuutostavoitaisiin auttaa myös valtion nopein täsmätoi-min. Teollisuus maksaa muita kuluttajia lievem-pää sähköveroa, mutta kustannuksena sekin onmerkittävä. Teollisuus maksaa tämän veronmyös omista raaka-aineistaan tekemästään säh-köstä. Sähköveron alentaminen voisikin auttaanopeana täsmäkeinona suoraan metsäteollisuut-ta tässä murroksen hetkellä.

124 Ulla Karvo /kok: Arvoisa puhemies! Suomion nykyaikainen länsimainen yhteiskunta, jonkatoiminta perustuu pitkälti erilaisiin vapauksiin jaomistuksen suojaan. Tämän järjestelmän etuja onniin kansalaisten kuin muiden pääomien haltijoi-den kohtalaisen vapaat mahdollisuudet päättääomista tavoitteistaan ja sitoumuksistaan ja toi-saalta siitä, millä perusteilla sijoittaa varansa jamihin. Seuraukset näkyvät Suomessakin ennenkaikkea positiivisesti työnteon, yrittämisen ja si-joittamisen houkuttelevuutena ja kannustavuute-na. Toisaalta tämän järjestelmän kääntöpuoli onse, että myös vastuu päätöksien teosta hajautuu javaltion ja muiden julkisten tahojen mahdollisuu-det vaikuttaa asioihin rajautuvat.

Stora Enson Kemijärveä koskevan päätöksenhetkellä jokainen meistä sai varmasti muistuttaaitseään, että talouden globalisaatio ja yhteiskun-tamme avautuminen ovat tuoneet meille ennen-näkemättömät mahdollisuudet hyödyntää omiaresurssejamme ja omaa osaamistamme. Koskahyvinvoinnin lisääminen on asia, josta kaikkimaailman ihmiset ovat kiinnostuneita, on kuiten-kin ollut väistämätöntä, että myös kilpailu on li-sääntynyt. Kun sijoitusvaihtoehtoja ja yritystenvälistä kilpailuakin on aikaisempaa enemmän, onmyös sopeuduttava uuteen asetelmaan.

Stora Enson ja sen edeltäjien omistajat, mui-den muassa valtio, ovat myös halunneet turvataomaisuutensa tuottomahdollisuuksiin perustu-van arvon tässä uudessa maailmassa. Sen tuke-miseksi toteutettiin aikanaan myös Storan ja En-son fuusio. Isommalla yhtiöllä katsottiin olevanparemmat mahdollisuudet menestyä kilpailussa.Toisaalta omistusosuuksien pieneneminen on

edellyttänyt yksittäisten omistajien vallan vähen-tymistä ja myös sitä, että on sitouduttu yhteisiinpelisääntöihin.

Nyt olemassa oleva Stora Enso on pörssiyh-tiö, jossa valtio on omistaja muiden joukossa.Lain mukaan yhtiön strategisten linjausten teke-minen kuuluu kaikkien omistajien yhdessä valit-semalle hallitukselle ja muukin johtaminen yhti-ön toimivalle johdolle. Valtion oma velvollisuuson tehdä myös työllisyys- ja aluepolitiikkaa,mutta pääasiassa muilla keinoin.

Arvoisa puhemies! Vastuullista olisi nyt kes-kittyä siihen, mitä valtio todella voi tehdä nyky-tilanteessa. Valtion omistajapolitiikasta on pu-huttu niin paljon, että en siihen tässä yhteydessäenää mene. Totean vaan, että se on useiden halli-tusten jatkumo. Maamme hallituksen on tehtäväosansa edesauttamalla uusien, korvaavien työ-paikkojen syntymistä Itä-Lappiin ja Kemijärvel-le. Näin on jo tehtykin, mutta työ jatkuu. Nyt onaika katsoa tulevaisuuteen.

125 Markus Mustajärvi /vas (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Karvo aiemmindebatissa arvosteli aika räikeään tyyliin välikysy-myksen tekijöitä ja moitti monellakin tapaa. Sa-malla hän kyllä täysin sivuutti sen, mitä aikai-semmin Lapin Kansan haastattelussa puhemiesNiinistö sanoi. Hän kertoi aivan yksiselitteisestisen, että Stora Enson päätöksiin olisi voitu puut-tua.

Siihen liittyen vielä, että kokoomuslaiset tart-tuivat tähän Vattin selvitykseen, toistan sen, min-kä jo aikaisemmin sanoin, että se Vattin lasken-taperuste on täysin kestämätön. Siinä oletetaan,että nyt Kemijärvellä jalostettu puu siitä huoli-matta, että tehdas loppuu, täysimääräisesti käyte-tään muualla, ja siihen ei ole kertakaikkisesti mi-tään perusteita.

126 Esko-Juhani Tennilä /vas (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Karvolla on mi-nusta jollakin lailla oppikirjamainen käsityspörssiyhtiöistä, että siellä on hallitus ja siellä onjohtajat ja ne päättävät ja muut seurailevat sivus-ta. Onhan se selvä, että eihän nyt pörssiyhtiönosalta kukaan, pääomistajakaan, sinne hallituk-seen voi mennä sanomaan, että näin tehdään,mutta totta kai se on vuorovaikutusta myös niis-sä yhtiöissä. Mitä järkeä olisi omistaa mitäänosuuksia, jos olisi kokonaan saman tien sivuutet-tu päätännästä? Sehän on hirvittävän naiivi käsi-

Keskiviikkona 13.2.200870 7/3/127

tys. Totta kai sitä vaikuttamista tapahtuu ja sitäpitää olla. Ei kukaan omistaja suostu siihen, ettäantaa rahansa ja sanoo, että tehkää niin kuin par-haaksi näette, tai jos se menee päin mäntyä, niinsitten ottaa vaan surun puseroonsa. Totta kai sitävaikutetaan, ja tässäkin tapauksessa tilaisuus vai-kuttaa on ollut ministeri Häkämiehellä, syys-kuussa, niin kuin hän nyt sanoo. Keskustelu käy-tiin, mutta se valtion sana jäi sanomatta.

127 Mikko Kuoppa /vas (vastauspuheenvuoro):Herra puhemies! Täällä arvosteltiin sitä, ed. Kar-vo arvosteli, että vaaditaan sellutehtaan käynninjatkamista. Minun mielestäni, jos halutaan työ-paikat turvata, kaikista edullisin tapa on StoraEnsolle ja valtiolle se, että käynnissä olevaa sel-lutehdasta ja sen toimintaa jatketaan. Sille onolemassa raaka-aine, sille on olemassa markki-nat, ja kaiken lisäksi se on tuottanut vielä voit-toa. On täysin järjetöntä, että sellainen selluteh-das lopetetaan ja sitten ruvetaan miettimään val-tion rahalla uusia, korvaavia työpaikkoja, ja niitäuusia, korvaavia työpaikkojakaan ei ole tulossaläheskään sitä määrää, mitä menetetään jo nytkäynnissä olevan sellutehtaan osalta.

Edelleenkin korostan sitä, että tällä havusel-lulla on ollut markkinat tasapainossa ja hinta onvielä viime aikoina ollut nousussa. On täysin kä-sittämätöntä, että annetaan tämmöinen tuottavatuotantolaitos ajaa alas.

128 Ulla Karvo /kok (vastauspuheenvuoro): Pu-hemies! Tähän ensimmäiseen ed. Mustajärvenkommenttiin liittyen sanoisin, että puhemies Nii-nistö vastatkoon ihan omista puheistaan. En läh-de kommentoimaan hänen näkemyksiänsä.

Sitten ed. Tennilän osalta voisi sanoa, että kyl-lä pörssiyhtiöön sijoittaminen on rahapanos jasiinä ei sitten omistajapolitiikkaan sen enempääpuututa.

Tämän viimeisen osalta ihan lyhyesti sanoi-sin, että valtio kantaa yhteiskuntavastuutaan sil-lä, että se yrittää saada näitä korvaavia työpaik-koja aikaan.

129 Jyrki Yrttiaho /vas: Arvoisa herra puhe-mies! Tässä keskustelussa on jo useaan kertaanvertailtu keskenään Suomen hallituksen puuttu-mattomuutta Stora Enson Summan ja Kemijär-ven tehtaiden lakkautuspäätöksiin ja Saksan liit-tokanslerin ja monien johtavien hallituspoliitik-kojen tiukkoja lausuntoja Nokiaa vastaan. No-

kiahan ilmoitti, niin kuin tiedämme, Bochumintehtaan alasajosta ja tuotannon siirtämisestä hal-van työvoiman ja tukien houkuttamana Romani-aan. Täällä on kyselty, millaisen viestin hallitusantaisi puuttuessaan pörssiyrityksen päätöksen-tekoon. Millaisen viestin liittokansleri Merkelantaa, kun hän arvostelee Nokiaa, globaaleillamarkkinoilla toimivaa yritystä, suurkonsernia?Millaisen viestin Saksan valtiovarainministeriSteinbrück antaa syyttäessään Nokiaa karavaani-kapitalismista ja valtioiden tukien häikäilemättö-mästä hyödyntämisestä? Entä millaisen viestinjohtavat saksalaispoliitikot antavat kehottaes-saan kansalaisia yhtymään kansalliseen protesti-aaltoon ja boikotoimaan Nokian tuotteita? Eivät-kö olekin inhottavia pörssiyrityksen päätöksiinpuuttuvia saksalaispoliitikkoja, jotka vaativatyritykseltä vastuuta 2 300 nokialaisen ja 2 000alihankkijan työpaikoista? Näin inhottavia mer-keleitä ei sentään Suomesta löydy.

Kuuntelin tässä aivan korvat pystyssä ed. Seu-rujärveä, kun hän totesi, että hyvähän sitä Sak-sassa on puuttua ikään kuin toisen yrityksen asi-oihin, mutta täällä on mahdoton puuttua valtionoman yrityksen asioihin. Tätä logiikkaa minä enlaisinkaan käsitä. Meillä johtavat poliitikot eivätpuutu Stora Enson päätöksiin, vaikka valtio onyhtiön merkittävin omistaja ja yli kolmanneksenäänivallan haltija. Meillä pääministeri ja valtionomistajaohjauksesta vastaava ministeri jankutta-vat: "Tänä päivänä pörssiin listattu yhtiö toimiiavoimessa kilpailutaloudessa. Sille ei voi asettaaylimääräisiä yhteiskunnallisia velvoitteita, jolleisille makseta siitä eri korvausta." Aivan näin sa-natarkasti täällä ministeri Häkämies keskustelunalussa totesi.

Oletteko todella, herrat ministerit, miettineet,miten alastonta riistoliberaalia kapitalismia nä-kemyksenne edustavat? Saksan oikeisto sentäänperää suuryritykseltä yhteiskuntavastuuta ja vaa-tii yritystukien palauttamista. Saksassa hallitusymmärtää, että valtiolla on laaja yhteiskuntavas-tuu kansalaisistaan, että sen on ojennettava glo-baalia mahtiyritystä ja jopa horjutettava senmarkkina-asemaa, jos viesti yhteiskuntavastuus-ta ei muuten mene perille. Myös Suomen valtiovoisi halutessaan omistajana vaihtaa tulevassayhtiökokouksessa yhtiön johdon ja pyörtää kan-nattavien tehtaiden alasajopäätökset. Valtion kä-sissä on valta päättää myös toimivan kannatta-van tehtaan myynnistä, mahdollisen uuden valti-onyhtiön perustamisesta ja toiminnan turvaami-

PTK 7/2008 vp7/3/130 71

sesta vaikean työllisyyden alueella. Valtion kä-sissä on punnita tarkkaan niitä vaihtoehtoja, joitamuun muassa Massaliike asiantuntijoiden tuke-mana on laatinut.

Täällä oikeisto peräänkuuluttaa vaihtoehtoja,mutta yhteenkään järkevään vaihtoehtoon, jonkaavulla tehtaat voisivat jatkaa, ei yhdytä eikä niis-tä haluta puhua. Massaliike ja oppositio ovat esit-täneet vaihtoehtoja, muun muassa bioenergiantuottamisesta ja biopolttoainetekniikan kehittä-misestä metsäteollisuuden laitosten yhteydessä,mutta hallitus hokee täällä vain puuttumattomuu-den politiikkaa.

Arvoisa herra puhemies! "Eduskunnalla onviime kädessä valta päättää valtion toiminnastaja myös valtion omistajapolitiikasta." Näin ki-teytti presidentti Halonen perustuslakiin kirjatunmarssijärjestyksen täällä valtiopäivien avajais-puheessa. Yhteys Stora Enson tehtaiden lakkau-tuspäätöksiin tuli selväksi. Presidentin perustus-laillinen kanta oli tervetullut tähän sekavaksihämmennettyyn keskusteluun. PääministeriVanhanen ja ministeri Häkämies ovat jo useidenkuukausien ajan yrittäneet tehdä selvästä asiastaepäselvän. Asia olisi haluttu pitää eduskunnanpäätöksenteon ulkopuolella. Siksi tämä välikysy-mys on ollut aivan pakko tehdä ja alleviivata hal-lituspuolueiden poliittista vastuuta näissä peruut-tamattomissa, tuhoisissa päätöksissä. (Puhemieskoputtaa)

Arvoisa herra puhemies! Ihmettelen, mihinkeskusta ja kokoomus, nuo omistuksen ja pää-oman valtaa puolustaneet puolueet, ovat kadotta-neet kapitalismin laintaulun eli sen, että omistajakäyttää omistukseensa perustuvaa valtaa. Niinpitää myös Suomen valtion ja eduskunnan tehdä.Jokainen edustaja ja puolue vastaa omasta kan-nanotostaan äänestäjilleen. Löytyykö eduskun-nasta todella enemmistö, joka haluaa muun mu-assa raunioittaa Itä-Lapin aluetalouden lakkaut-tamalla kannattavan Kemijärven tehtaan? Yhtyy-kö eduskunnan enemmistö Stora Enson johdonvastuuttomiin päätöksiin? Toteuttaako eduskun-nan enemmistö Wallenbergien ja muiden suursi-joittajien toiveet? Menkää ja selittäkää kaikkitämä äänestäjillenne!

130 Janne Seurujärvi /kesk (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Yrttiaho peräsilogiikkaa. Samalla tavalla minä voisin perätä lo-giikkaa, kun Saksan oma autoteollisuus ja tieto-

liikenneteollisuus on vähentänyt tuhansia työ-paikkoja siirtämällä työtä Itä-Eurooppaan eikäsiellä ole näihin asioihin puututtu. Siinä tilantees-sa, kun joku muunmaalainen yritys tekee sanee-raustoimenpiteitä, tämä keskustelu on näin vil-kasta kuin se on ollut. Tietysti yhteneväisyys tä-hän meidänkin keskusteluumme on se, että vaa-lit ovat lähellä, ja siellä Saksassa nämä vaalit oli-vat todella lähellä. Meillä tämä keskustelu näyt-tää vähän saman suuntaiselta.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen va-rapuhemies Seppo Kääriäinen.

131 Tuulikki Ukkola /kok (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Ed. Seurujärvi vei aja-tuksen minun päästäni. Minä olin justiin puuttu-massa siihen, että täällä on koko ajan ihannoitusitä, millä tavalla Merkel ja Saksa on puuttunutNokian asioihin. Kuitenkin juuri, kuten ed. Seu-rujärvi sanoi, Saksan oma autoteollisuus, omateollisuus on siirtänyt toimintoja rajojen ulko-puolelle. Miksi? Koska Saksassa työvoimakus-tannukset ja muut kustannukset ovat niin paljonkorkeammat kuin muualla. Miksi Suomi on niinrajussa muutoksessa? Koska meillä kustannuk-set ovat niin paljon korkeammat kuin muualla.Minä vaan kysyn, tekeekö Jouko Ahonen samantempun kuin Wälläri teki meriteollisuudelle,Suomen laivanvarustamoille: lopettaa koko teol-lisuudenalan. Siltä vähän kyllä näyttää.

132 Marjo Matikainen-Kallström /kok (vas-tauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Nyt on to-della kyse maailmanlaajuisesta metsäteollisuu-den rakennemuutoksesta, vähän vastaavanlaises-ta kuin metalliteollisuudella oli aikanaan. Nyt onmetsäteollisuus tässä tilanteessa, ja metsäteolli-suuden on pakko ottaa vastaan ne haasteet, mitäsille on annettu. Valitettavasti nyt nämä paikka-kunnat, mitkä nyt ovat kyseessä, ovat kohtalona,mutta hallitus toimii vilkkaasti ja tekee rakenta-via muutoksia, niin että saadaan uusia työpaikko-ja luotua.

Mutta, ed. Yrttiaho, välikysymys on yrityskaataa hallitus, ei keino puuttua yhden yrityksenasioihin.

Keskiviikkona 13.2.200872 7/3/133

133 Esko-Juhani Tennilä /vas (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Ed. Seurujärvi tietää,että Kemijärvestä tuli erikoistapaus siitä syystä,että se on voittoa tuottava tehdas. Toinen iso ky-symys on se, että silloiset aukkohakkausten jäl-jet ovat nyt ohi ja siellä on juuri sellupuun kasvuerittäin voimakasta ja kiihtymässä. Joskus, 60-lu-vulla, Kemijärven tehtaan perustaminen on olluthyvin rohkea päätös. Nyt kaikki on kunnossa, janyt se lopetetaan. Voittoa tuottavan tehtaan lo-pettaminen ei, ed. Ukkola, voi olla mitään talous-toimintaa. Jos olisi huono tehdas, ei täällä täm-möistä keskustelua missään tapauksessa käytäi-si, mutta nyt on kaikki kunnossa. Puunkasvukiihtyy. Tehtaaseen on investoitu. Viime vuonnaviimeksi tehtiin isoja ympäristöinvestointeja,isoja investointeja. Kaiken piti olla kunnossa.Kyllä se nyt on niin, että siellä tehtaallakin läh-dettiin siitä, että jatketaan. Niin kauan kuin Här-mälä oli hommissa johtajana, tämä päätös oli ole-massa, (Puhemies koputtaa) ja siitä tiedän taus-tankin, Lapin kansanedustajille kun silloin 90-lu-vulla luvattiin, että se jatkuu, vaikka tämä fuusiotulee. Pääjohtajan vaihto muutti kaiken.

134 Mikko Kuoppa /vas (vastauspuheenvuoro):Herra puhemies! Ed. Ukkolalle haluan selvyy-den vuoksi todeta, että Stora Enson johto halli-tuksen tuella lakkauttaa tehtaan, ei Paperiliittoeikä Ahonen. Elikkä tämän nyt pitäisi olla päi-vänselvää. Siis Paperiliitto ei ole lakkauttanutyhtään tehdasta, mutta nyt Stora Enson johto onpäättänyt hallituksen, jota ministeri Häkämiestäällä edustaa, tuella lakkauttaa kannattavan sel-lutehtaan. Tämä on kyllä aivan käsittämätöntä.Tämä ei liity millään tavalla globalisaatioon.Minä edelleenkin korostan, että havusellunmarkkinat, joille Kemijärven tehdas tekee, ovattasapainossa ja hinnat ovat vielä kaiken lisäksinousussa.

135 Arto Satonen /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Kun ed. Kuoppaa kuuntelee,niin vähän ihmettelee, onko ed. Kuoppa ihan oi-keassa paikassa. Hänen olisi ehkä ollut parempiolla tämän metsäteollisuuden johdossa, kun onnäin varmat käsitykset siitä, miten asiat hoituvat.

Mutta lähinnä pyysin puheenvuoron sen ta-kia, kun tässä viitattiin Nokian toimiin Saksassaja Merkelin toimintaan sen suhteen. Minä toivoi-sin, vaikka tämä on vakava paikka, mistä me nytkeskustelemme tässä tilanteessa, että olisi sen-

tään hiukan malttia sen suhteen, että me emmelähtisi sentään Nokian toimintaa kovin paljon ar-vostelemaan. Nimittäin sillä rahamäärällä, jokasieltä tulee Suomen kansantalouteen, rahoitetaanpaljon sitä hyvinvointia, mitä minä luulen, ettätäällä vasemmistokin haluaa kansalle jaettavan.

136 Sampsa Kataja /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Toistuvasti on annettu ym-märtää, että tasavallan hallitus olisi lopettamassakannattavia tehtaita. Näin ei ole. Tehtaita perus-tavat ja lopettavat pörssiyhtiöt ja niissä yhtiöissäyhtiöiden hallitukset. Tasavallan hallitus pyrkiiluomaan edellytyksiä kannattavalle yritystoimin-nalle kilpailluilla markkinoilla ja toisaalta toimiiuskottavana sijoittajana ja osaomistajana.

Sitten mitä tulee yhtiöiden päätöksentekoon,niin siitä minulla sen paremmin kuin ed. Tenni-lällä tai ed. Kuopallakaan ei varmasti ole yksi-tyiskohtaisia tietoja, mutta yhden tehtaan kannat-tavuuden osalta on katsottava myös pidemmälletulevaisuuteen. On toki niin, että jos sellun hintaon tupla siihen nähden, mitä se oli jokin aika sit-ten, niin saattaa näyttää siltä, että tehdas on kan-nattava, mutta yhtiöidenkin hallituksissa täytyynähdä pidemmälle aikavälille ja ottaa huomioon,että sellunkin hinta saattaa joskus palata normaa-limmalle tasolle.

137 Tuulikki Ukkola /kok (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Ed. Kuopalle voisi sa-noa, että ei se Wällärikään tietenkään lopettanutniitä Suomen lipun alla purjehtivia laivoja, vaantyöehdot tulivat niin tiukoiksi, että ei Suomen li-pun alla kannattanut pitää laivoja. Mutta sama ti-lanne on tässä paperiteollisuudessakin kohta.

Toinen asia ed. Tennilälle. Hän sanoi, että näi-tä entisiä, vuosikymmenien takaisia aukkohak-kuita voitaisiin käyttää ja hakata. Millä ihmeelläniitä hakataan, kun koko Lappi on kohta suojel-tu? Greenpeace siellä on määrännyt, mitä haka-taan ja mitä ei, ja edelleenkin se esimerkiksi Puo-langalla määrää, että tätä ei hakata, vaikka se eiole Greenpeacelle kuuluva asia.

138 Matti Kangas /vas (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Ed. Ukkolalle kertoisin, ettäLapin metsänhoitoyhdistys ja lappilaiset metsän-omistajat kertovat, että voidaan huomattavasti li-sätä hakkuita siltä alueelta, jos tehdas tarvitseepuuta. Sillä voisivat nyt Oulun ja Lapin lääninkansanedustajat sivistää itseänsä, mitä siellä met-

PTK 7/2008 vp7/3/139 73

sänomistajat kertovat. Kemijärvellähän ei olepuusta pulaa, vaan se Stora Enso ilmoittaa, ettäse vie sen puun jonnekin muualle ja keittää senselluksi jossain muualla. Nyt Itä-Lapista viedäänniiden luonnonvarat muualle ja tehdään näin.Tästä on kyse.

Sen verran kumminkin täytyy myös tätä taloamoittia jo tuolta 10-15 vuoden ajalta ja tältä vii-koltakin, että kun metsäteollisuus on esimerkiksienergian suhteen kertonut haluistaan ja (Puhe-mies: Minuutti!) tulevaisuudestaan, niin täälläovat muun muassa ministerit Vanhanen ja Pek-karinen tyrmänneet niitä toiveita, mitä metsäteol-lisuuden edustajat ovat esittäneet. Kyllä tästäkintalosta voidaan edistää niitä olosuhteita.

139 Esko-Juhani Tennilä /vas (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Minä en tätä NokianSaksan-tapausta tunne sillä tarkkuudella kuin tie-dän Kemijärven asiat, ne tiedän varmasti, muttaeihän se oikein ole missään, että siirrellään teh-taita sitä mukaa kuin jossakin palkat ammattiliit-tojen toimesta saadaan nousuun, siirretään halpa-maahan, seuraavaksi Romaniasta jonnekin. Ei-hän se oikeata peliä ole, semmoinen. Eihän sitäkukaan voi pitää hyvänä.

Kemijärven tapauksen tunnen hyvin, ja pidänsitä kyllä aivan skandaalimaisena, että lopete-taan hyvässä kunnossa oleva voittoa tuottava teh-das. Tulee samanlainen väärä päätös Stora Ensol-ta, joita siltä on tullut ennenkin monta: Amerik-ka-päätös, vesivoiman myynti, metsien myynti.Tässä tulee sarja vääriä päätöksiä, ja niille pitäisipanna piste, ja se on Suomen valtion tehtävä.

140 Janne Seurujärvi /kesk (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Minullekin sopiimainiosti, että Saksan Merkel ja Nokia jätetääntästä keskustelusta ulkopuolelle. Meillä varmastiriittää aihetta keskittyä globaalin metsätaloudenongelmiin ja tulevaisuuden haasteisiin täällä ko-timaassa. Kuten ed. Tennilä sanoi, niin Kemijär-vi on poikkeus. Se on todella poikkeustapaus, jasiinä mielessä monet siihen viitatut asiat näissäpuheenvuoroissa pitävät paikkansa. Kuitenkin il-man maalailua täytyy todeta, että pelko Suomenmetsäteollisuuden tulevaisuudesta on todella il-meinen ja nämä lähiajan ja pitkän ajan toimenpi-teet, joihin hallitus varautuu, tulevat todella vii-me tingassa ja ovat ehdottomasti tarpeen.

141 Päivi Räsänen /kd: Arvoisa herra puhe-mies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmäkävi Kemijärvellä vierailulla. Kävimme sekäsiellä tehtaassa että sitten Massaliikkeen edusta-jia ja myös kaupungin johtoa tapaamassa, ja täy-tyy sanoa, että minuun teki kyllä syvän vaikutuk-sen tuo vierailu ja ennen muuta se into ja tahto jaosaaminen, mikä siellä Kemijärvellä ihmisilläoli. Jäin ihmettelemään sitä, että ne tehtaan työn-tekijät, sellunkeittäjät ja muut työntekijät, joillaoli jo irtisanomislappu taskussaan, eivät jääneettumput suorana seuraamaan tehtaan kuolemaa.Vaikka peräti pääministeri Vanhanenkin oli käy-nyt paikkakunnalla vakuuttamassa, että tämä nytihan varmasti loppuu, tämä toiminta, silti sielläuskotaan ja luotetaan siihen, että sellunkeitto jat-kuu tavalla tai toisella. Meille vakuutettiin, ettäKemijärvellä ei anneta periksi. Itä-Lappi tarvit-see tehtaansa, eikä sitä pystytä pienillä nyrkkipa-joilla korvaamaan tai jollakin poronsarviuutteenmyynnillä kompensoimaan.

Ed. Seurujärvi puheenvuorossaan viittasi sii-hen, että tässä on nyt kysymys kunnallisvaalikes-kustelusta, mutta mielestäni se on kyllä aika kau-kaa haettu ajatus. En itse ainakaan tunnista kun-nallisvaalitunnelmia enkä tunnistanut niitä kylläsiellä Kemijärvellä käydessänikään. Kyllä sielläon ihan aito hätä siitä tilanteesta, missä ihmisetovat, ihan puoluekannasta ja työpaikkataustastariippumatta. Kyllähän tämä kunnallispolitiikastaaika kaukana, tämä poliittinen kysymys, on.

Haluan vielä korostaa sitä, että kristillisdemo-kraattinen eduskuntaryhmä edustajamme BjarneKalliksen johdolla teki ponsiesityksen, jossa ni-menomaisesti ei esitetä epäluottamusta hallituk-selle, eli ensisijainen tavoitteemme ei ole tälläasialla hallitusta olla kaatamassa, vaan haluam-me käydä hyvin asiallista keskustelua tästä ai-heesta. Itse olisin toivonut sitä, että hallitus olisiitse antanut sekä näiden tehtaiden tilanteesta ettävaltionyhtiöiden omistajapolitiikasta selonteon,mutta kun näin ei käynyt, niin pidimme aiheelli-sena tämän välikysymyskeskustelun järjestämis-tä. Jos oikein ymmärsin ministereiden puheen-vuoroja, niin sieltäkin kiiteltiin, että on aiheellis-ta, että tätä keskustelua käydään, ja vastuunkan-toahan eduskunnalta peräänkuulutti myös tasa-vallan presidentti tästä tilanteesta.

Pahoittelen sitä, että en ihan koko ajan ole täs-sä salissa pystynyt olemaan enkä tiedä, mitäkaikkea ministeri Häkämies on täällä kommen-toinut, mutta itseäni on jäänyt vaivaamaan se,

Keskiviikkona 13.2.200874 7/3/142

kun tästä Maaseudun Tulevaisuudesta 1. helmi-kuuta luin keskustan varapuheenjohtaja AnttiRantakankaan haastattelun, ja hän siinä arvosteliymmärtääkseni nimenomaan teidän, ministeriHäkämies, erilaista aatteellista näkemystä ja näi-tä erilaisia aatteellisia näkemyksiä hallituksen si-sällä ja vaati, että jatkossa on seurattava nykyistätarkemmin tätä omistajaohjauksen toteutumista.Hän myös nosti esiin keskustelua siitä, että mi-nisteri Häkämiehen on täytynyt tietää etukäteenStora Enson suunnitelmista. Luen nyt ihan tar-kan lainauksen: "Itse uskon, että strategiaa onkäyty läpi valtion omistajaohjausyksikössä ja seon kuitattu. Tässä on tapahtunut enemmän taus-talla kuin on ollut julkisuudessa." Hän viittasitässä siihen, että ministeri on kertonut, että hänsai tiedon Stora Enson päätöksestä puoli tuntiaennen sen julkistamista. No, arvaan kyllä, ettäkaikkea sitä, mistä on julkisuuden takana käytykeskusteluja, ei varmasti tuoda esiin, mutta kylläeduskunnan kannalta on mielestäni aika häm-mentävää, että hallituksen sisältä tulee näin eri-laisia ja sisäisesti myös kriittisiä kommentteja.Silloin herää se kysymys, onko jotain sellaista,mikä eduskunnankin olisi hyvä tietää.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä kiinnittäähuomion tähän kysymykseen ja perusteluunpuunsaannin riittämättömyydestä. Täällä ed. Uk-kola useaan kertaan on tuonut esiin tämän pelonsiitä, että tässä sopan takana olisi Greenpeace jametsiensuojelu. Se tieto, minkä itse olen saanutniin metsäkeskuksen kautta kuin sitten näiltämuiltakin tahoilta, on se, että nimenomaan ta-lousmetsistä kyettäisiin tätä puunsaantia lisää-mään huomattavasti eli 1,4 miljoonalla kuutiollakoskematta yhteenkään suojeltuun puuhun.

Jos ministeri Häkämies pystyy tätä kommen-toimaan, uskotteko te näihin tietoihin, että puutatodellakin olisi näin paljon siellä saatavissa il-man näihin suojeltuihin kohteisiin puuttumista,ja jos uskotte, niin miksi ihmeessä perustelunasitten käytetään tätä puunsaannin riittämättö-myyttä? Eikö silloin ole kysymys nimenomaansiitä, että hallitus ei ole tosiasiassa luonut niitäedellytyksiä metsäteollisuudelle ja yritystoimin-nalle, mitä ed. Katajakin täällä peräänkuulutti?Hänhän totesi, että hallitus ei lopeta eikä perustatehtaita, vaan hallituksen tehtävänä on luodaedellytyksiä yritystoiminnalle. Onko hallitus ol-lut tässä nyt riittävän aktiivinen, että olisi luonutedellytyksiä nimenomaan (Puhemies koputtaa)tälle Itä-Lapin sellutehtaan toiminnalle?

142 Timo V. Korhonen /kesk: Arvostettu pu-hemies! Välikysymyksen aiheen pohjalta onhyvä arvioida valtion omistajaohjauksen kritee-reitä, ovatko ne oikeita, onko niitä sovellettu oi-kein, mutta aihe on tärkeä myös siksi, että glo-baalin maailman myötä näyttävät yleistyvän no-peasti tapahtuvat suuret taloudelliset sokit, jotkatuottavat pienille aluetalouksille vaikeasti hoi-dettavia ongelmia. Onkin siis syytä arvioida, voi-daanko yritysten globaali kilpailukyky turvata japyrkiä samanaikaisesti esimerkiksi korkeaantyöllistämisasteeseen. Aihepiiriin kuuluu myöskeskeisesti se, millä tavalla näitä Kemijärvenkaltaisia sokkiuutisia voitaisiin ehkäistä. Nykyti-lanteessa olisikin tärkeää, että myös oppositio to-della esittäisi keinoja muun muassa metsäteolli-suuden toimintaedellytysten parantamiseksi.

Itse valtionyhtiöitten omistajaohjauksen osal-ta viimeisten neljän hallituksen toimintalinjauk-sissa ei näytä olevan tosiasiallisesti merkittäviäeroja, ja tämä antaisi ymmärtää niin, että StoraEnson toimenpiteet ja hallituksen toimenpiteetniitten johdosta olisivat olleet samat, vaikkamaassa olisi ollut SDP-pohjainen hallitus vahvis-tettuna vasemmistoliitolla. Siihen, pyrkikö val-tion omistajaohjauksesta vastaava ministeri teke-mään kaikkensa tehtaitten säilyttämiseksi StoraEnson kaavailut tietäessään, on ainakin minunvaikea ottaa kantaa. Mutta joka tapauksessa hal-litus lähti etsimään merkittävästi voimakkaam-min ja päättäväisemmin tehtaitten lakkauttamis-ta korvaavia tukitoimenpiteitä kuin SDP-vetoi-nen hallitus silloin, kun vuosia taaksepäin Sal-comp sulki tehtaansa Kemijärvellä.

Yritystoiminnassa yhtiöt hakevat, aivan oi-kein, parasta mahdollista tuottoa ja yhtiölle mah-dollisimman korkeaa arvoa. Valtio-omisteistenyhtiöitten omistajaohjauksen periaatteita on syy-tä arvioida tulevaisuuden riskitekijöitten valos-sa. On välttämätöntä, että kaikki omistajat tietä-vät etukäteen valtion intressit, joita yhtiössä ontarkoitus noudattaa. Jälkikäteen niitä on vaikearatkaista. Tämä on jouduttu toteamaan muun mu-assa SDP-vetoisten hallitusten aikana tehdyistäFortumin johdon optio-ohjelmista.

On hyvä kysymys, missä määrin yhtiöitten yh-teiskuntavastuussa erityyppisiä eettisiä periaat-teita tulisi, mukaan lukien valtio-omisteiset yh-tiöt, noudattaa. Vaikka toisinkin täällä on tänäänhaluttu esittää, minä mieluusti näkisin, että myösyhtiöitten aluepoliittisen vastuun olisi kuulutta-va eettisten periaatteitten joukkoon. Tätä pohdit-

PTK 7/2008 vp7/3/143 75

taessa on tietysti mietittävä myös sitä, koetaankomarkkinoilla aluepoliittinen vastuu sellaiseksi te-kijäksi, joka vahvistaa yhtiön hyvää imagoa, jol-loin myös osakkeen arvo kehittyy hyvin. Tässävaltio-omistajan tulisi olla aloitteellinen keskus-telija. Toki tänään olemme myös kuulleet, ettätätä keskustelua on käyty.

On myös välttämätöntä, että rakennetaan toi-menpideohjelma, jonka mukaisesti valtio edes-auttaa syrjäisimpien alueitten yritystoimintaaniin, etteivät nämä alueet jää vain raaka-aineit-ten ja energian toimittajiksi. Näihin äkillisiin ra-kennemuutoksiinhan nykyinen ja edellinen halli-tus ovat vahvasti reagoineet. Mutta tässä yhtey-dessä mielestäni on arvioitava muun muassa ve-ropolitiikkamme uudelleen. Suomessa tulisi ollavalmius pienentää verorasitusta syrjäisten alueit-ten jalostustoiminnalle. Verotuksen keinoillakyetään tehokkaasti helpottamaan näitten alueit-ten tuotantoedellytyksiä. Tätä ei kannata tyrmätäkevein perustein, esimerkiksi vetoamalla kan-sainvälisiin sopimuksiin vapaan kilpailun peri-aatteesta. Vahvasti olisi myös pohdittava sitä,millä tavalla valtio-omistajan eri yhtiöistä saa-mia osinkoja voitaisiin kohdentaa niille yritystentoiminta-alueille, joiden haavoittuvuusriski ko-vissa rakennemuutoksissa on kaikkein suurin.

Stora Enso on perustellut päätöksiä myös sil-lä, ettei puuta ole riittävästi — vakava kysymys.Meidän onkin kaikin keinoin vahvistettava koti-maisen puuntuotannon edellytyksiä. Tässä suo-malainen metsäteollisuus tosin myös saa mennäitseensä. Teollisuushan pyrkii aktiivisesti luo-maan toimialastaan auringonlaskun toimialankuvaa näkemällä kaiken vain kielteisenä ja nega-tiivisena. Puuta Suomessa on, ongelma on saadase tehtaille, (Puhemies koputtaa) koska korjuure-sursseja ei ole riittävästi, ja tämä taas johtuu sii-tä, että teollisuus on panostanut liikaa tuonti-puun varaan.

143 Arto Satonen /kok: Arvoisa puhemies!Metsäsektoria koskevat haasteet ovat täällä käy-neet jo varsin hyvin selviksi, ja avainkysymysnyt onkin lähinnä se, miten voidaan auttaa eteen-päin niitä ihmisiä, jotka ovat työttömiksi jäämäs-sä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta vieraili lä-hes välittömästi tämän Stora Enson päätöksenjälkeen Summan tehtailla, ja jos hakee tästä epi-sodista jotain positiivista, niin positiivista oli se,että varsin moni työntekijä oli jo miettinyt omal-ta osaltaan sitä, mitä vaihtoehtoja voisi olla oman

työllistymisen kannalta. Tämä on se avainkysy-mys, että yksilöllisesti räätälöidään työllistymis-suunnitelmat, ensisijaisesti tietysti niin, että nekorvaavat työpaikat löytyvät sieltä omalta paik-kakunnalta ja omalta työssäkäyntialueelta ja tois-sijaisesti sitten koko maasta.

Kemijärven osalta ilmeisesti on niin, että tästätilanteesta yli pääseminen on huomattavan vaike-aa, ja sitä tämä keskustelu, mitä täällä tänään onkäyty, ei ole varmaan yhtään edistänyt. Eli jos-sain vaiheessa pitäisi sitten jo tunnustaa se tosi-seikka, että nyt pitää lähteä uudelta pohjaltaeteenpäin ja löytää niitä ratkaisuja, jotka aidostiauttavat niitä ihmisiä siellä eteenpäin. Mahdolli-suuksia myöskin Itä-Lapissa on. Täällä on puhut-tu Soklista, on puhuttu Vuotoksesta, ja varmastion myöskin vielä jo tehtyjen päätösten lisäksimahdollista löytää ikään kuin Stora Enson poh-jalle vielä lisääkin toimintamahdollisuuksia. Sil-loin tietysti paikallisen työvoimatoimiston ja työ-voimahallinnon tehtävänä on räätälöiden koulut-taa väkeä niihin tehtäviin.

Jos kysytään, mitä sitten valtio ylipäätään voitehdä työllisyyden eteen, niin kyllä kyse lähinnäon siitä, että on hyvä toimintaympäristö yrityksil-le, jotta ne investoivat, jotta ne työllistävät, elimeillä on kilpailukykyinen kustannustaso, ja sekoskee toisaalta verotusta, toisaalta energian hin-taa. Myöskin tärkeää on se, että näissä suojelu-päätöksissä ei ammuta ylitse — sellainenkin vaa-ra niihin aina liittyy. Sitten tietysti kyse on osaa-misesta, ja tässä tulee myöskin panostaminenammatilliseen koulutukseen, mitä kiitettävästitämän hallituksen aikana onkin jo tehty. Eli ikäänkuin näiden puitteiden luominen on se, mitä hal-litus tässä tilanteessa voi tehdä ja mitä ylipäätäänhallituksen pitää tehdä. Sen jälkeen liike-elämätoimii omien pelisääntöjensä mukaan.

Arvoisa puhemies! Täällä on aika paljon pu-huttu siitä, miten valtio toimii omistajana. Ym-märtääkseni valtiolla on kolme erityyppistäomistustehtävää: sillä on tietynlaista erityistehtä-vää suorittavia yhtiöitä, esimerkkinä Alko jaVeikkaus, strategisia yrityksiä, kuten Finnair jaFortum, ja sitten näitä finanssisijoituksia, mihinmuun muassa Stora Enso kuuluu. Ja nyt täytyytietysti ottaa se asia huomioon, että tässä puhu-taan varsin huomattavista euromääräisistä sum-mista. Niissä yhtiöissä, joissa valtiolla on vähem-mistöomistus, valtion omistusten arvo on noin 9miljardia euroa. Jos me joudumme yksittäisessäyrityksessä hankalaan tilanteeseen, jossa valtio

Keskiviikkona 13.2.200876 7/3/144

johdonmukaisesti toimii, kuten on toiminut ai-emminkin omistajapolitiikassa, ja jos nyt sittentämä poliittinen paine ikään kuin kävisi niin ko-vaksi, niin ei kai vastaus voi olla se, että me läh-demme myymään nämä kaikki markkinoilla javielä tässä tilanteessa, jossa me emme tiedä,mikä on pörssin kestokyky ikään kuin ostaa näi-tä yrityksiä pois. Eli kyllähän tässä pitää edetähyvin maltillisesti myöskin näitten realisoimises-sa. Täytyy vain myöntää se, että valtiolla onmyöskin sellaisia yrityksiä, joissa valtiolla onvain sijoittajaintressi ja valtio toimii siitä lähtö-kohdasta käsin. Niihin nyt Stora Enso kiistattakuuluu.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluaisinvielä sen verran tuoda valoa auringon alle, ettätässä on jo muutamia kokemuksia tilanteista,joissa isoja irtisanomisia on tapahtunut. Muunmuassa Pohjois-Karjalassa Perloksen osalta1 700 henkeä irtisanottiin. Tällä hetkellä työttö-minä on 270, lisäksi noin 250 on koulutuksessatai tukityöllistettyinä, ja työllisyystilanne Poh-jois-Karjalassa on parempi kuin kertaakaan vuo-den 91 jälkeen. Eli niitä korvaavia työpaikkojaon todellakin mahdollista luoda, kun se otetaannyt ykkösasiaksi.

144 Jukka Gustafsson /sd (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Ed. Satonen on eduskun-nan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheen-johtaja eikä ole siinä tehtävässä ollenkaan huo-no, päinvastoin, ja juuri sen takia olen pettynyt,että ed. Satonen puheenvuorossaan täysin ohittisen — ette, ed. Satonen, maininnut ollenkaan sitä— että nyt on kysymys kannattavien tehtaidenlopettamisesta. Te puhuitte vaan, että valtioval-lan pitää luoda edellytyksiä yritystoiminnalle.Totta kai, sehän on itsestäänselvä asia. Muttaeräs asia tekee tästä asiasta niin suurimerkityk-sellisen periaatteellisesti, tulen omassa puheen-vuorossani käsittelemään tätä siitä näkökulmas-ta, että tämä on historiallinen tilanne. Tämä onhistoriallinen kysymys, (Puhemies: Minuutti!)jota me nyt eduskunnassa käsittelemme, ja teohititte tämän asian kokonaan.

145 Jouko Laxell /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Monta asiaa varmasti onmuistettava, mutta tässä tilanteessa, kun ed. Sato-nen mainitsi tämän puitteitten luomisen, kylläminäkin nyt katson, että se on yksi ensimmäisiäseikkoja, mitä pitää ottaa huomioon.

146 Arto Satonen /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Kiitoksia kommenteista, ed.Gustafsson, mutta minä en nyt kuitenkaan usko,että tämä on se areena, jossa nämä liiketoiminta-päätökset tehdään, vaikka on opposition puoleltakovasti ikään kuin näin annettu ymmärtää, vaankyllä meidän täytyy siihen luottaa, että ne teh-dään yhtiöiden johdossa. Meillä ei ole täälläikään kuin riittävää tietoa siitä, mikä on se koko-naisuus, mistä tämä lähtee, mutta me kyllä tie-dämme kaikki täällä sen, että metsäteollisuuselää tällä hetkellä aikamoista muutosvaihetta, jatoivoa sopii, että tämä jää ikään kuin vain tähän,koska nimittäin pelkoja on, että tässä saattaa ollavieläkin isompia negatiivisia ratkaisuja edessä, jasen takia meidän ei kannata hirveästi täältä läh-teä neuvomaan sinne.

147 Tuomo Hänninen /kesk: Arvoisa herra pu-hemies! Tässä keskustelussa on jo käyty StoraEnsoa ja valtion omistajapolitiikkaa moniulottei-sesti läpi. Stora Enson Kemijärven tehdasta onkäsitelty Itä-Lapin kysymyksenä. Koillismaalletällä sellutehtaalla on myös sekä suoria että välil-lisiä aluetaloudellisia vaikutuksia. Pahimmassatapauksessa tehtaan sulkeutuessa nyt esillä ole-via korvaavia työpaikkoja luova yritys nähdäänuhkana hyvin kehittyneille ja toimiville sahayri-tyksille. Näitä tuntoja haluan puheessani tuodajulki.

Keskustelussa oleva Kemijärven tehdas on lä-hin kuitupuuta jalostava tehdas myös Koillis-maalle ja on siten kuitupuun hinnoittelupiste.Tehtaalle toimitetaan kuitupuun lisäksi sahaus-työstä sivutuotteena tulevaa haketta noin200 000 kuutiota. Jos kuitupuulle ei ole ostajaakäypään hintaan, on vaarana, ettei puukauppaasynny lainkaan. Tukkipuuta jalostaville sahoilletämä on suuri uhka.

Toinen kritiikkiä aiheuttava seikka liittyysuunnitteilla oleviin korvaaviin työpaikkoihin.Liimapalkkia valmistava tehdas hankkii raaka-aineen tukkipulaa potevalta alueelta, samoiltamarkkinoilta kuin Taivalkoskella oleva Uleå Oysekä Pölkky Oy ja Lappipaneeli Kuusamossa.Sahojen arvioidaan jo nyt toimivan vajaalla, noin60 prosentin käyttöasteella. Onko järkevää luodakilpailevaa toimintaa yhteiskunnan tuella? Pik-kutukit ovat suurten suojelualueiden seuduilla jonyt merkittävä raaka-aine sahoille. Hyvin toimi-vat sahat kokevat tämän luonnollisesti uhkaava-na toiminnalleen.

PTK 7/2008 vp7/3/148 77

Arvoisa puhemies! Valtion omistajaohjauk-sen periaatteet on käyty monella tavalla tässä sa-lissa läpi. Viileä ja välittämätön linja tuntuu vai-kutusalueella olevasta väestöstä ja myös kansan-edustajasta tylyltä. Harmillista oli, että saimmetehtaan sulkupäätöksessä virheellistä tietoa teh-taan toiminnan kannattavuudesta. Kannattavantoiminnan jatkoajalle tai tehtaan myymiselle jat-kajalle riittäisi alueellamme kannatusta ja tukea.Tällöin jäisi paremmin aikaa luoda alueelle pa-remmin soveltuvia korvaavia työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Itä-Lappi alueena ja työ-paikan menettävät henkilöt tarvitsevat kaiken tu-en, niin henkisen kuin fyysisenkin, ja syntyvätvakinaiset työpaikat ovat kullanarvoisia. Uusienyritysten suhteen voin itsekin antaa yhteystiedotyrittäjästä, jolla on liikeidea puun jalostamisestaenergiaksi. Hallitusta kaatamalla uusia yrityksiäja korvaavia työpaikkoja ei kuitenkaan synny.Yritystoiminnalle pitää tämän hallituksen edel-leen, tämän keskustelun jälkeenkin, luoda lisääedellytyksiä.

148 Jouko Skinnari /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Ainakin tässä puheenvuoros-sa tuli nyt hyvin esille se, mitä ryhmäpuheenvuo-rossakin pääsin lyhyesti sivuamaan, eli tämä lii-mapuupalkkitehtaan perustaminen Kemijärvel-le. Sehän, ei ole, se huoli, ainoastaan täällä Koil-lismaalla vaan myös sitten Lieksassa ja Päijät-Hämeessä, jossa toimii Versowood, ja sittensama tehdas toimii myös Kotkan alueella. Aivansama huoli on näillä yrittäjillä. Kun täällä minis-teri puhui, että pitää sosialidemokraattien ym-märtää keskisuurta ja pientä yritystoimintaa, niintässä on juuri kysymys siitä, että nyt osittain val-tion tuella ollaan perustamassa väkisin sinne lii-mapuupalkkitehdasta ja samaan aikaan nämä to-delliset pienyrittäjät, jotka ovat laittaneet velka-rahalla tätä yritystoimintaa pystyyn, joutuvat nytsitten kilpailemaan samoilla markkinoilla.

149 Sirpa Paatero /sd: Arvoisa puhemies! Illanpimetessä alkavat jututkin lentää ihan selvästi.

Arvoisat kollegat, ihan totuuden nimessä, me-hän emme olisi tässä välikysymystilanteessa, joshallitus olisi tuonut selonteon, niin kuin me pyy-simme. Samalla tavalla myöskin oli ajatus ja ta-lousvaliokunnassa esitettiin, että vuosittain tuo-taisiin selvitys koko valtionyhtiöohjauksestakaikkien yhtiöiden osalta tähän saliin käsiteltä-väksi. No, tämäkään ei mennyt läpi, siihen eivät

hallituspuolueet yhtyneet. Mutta sitä vastoin val-tionyhtiölain käsittelyssä kirjattiin ponsi, jossavaltion omistajaohjauksessa otetaan huomioontyöllisyys- ja aluetalousnäkökohdat. Nyt kyllämielestäni on aivan perusteltua kysyä, onko tätänoudatettu tässä kohden, kun on puhe Stora En-sosta.

Valtion yritysvarallisuuden hoidossa on tie-tenkin pyrittävä mahdollisimman hyvään yhteis-kunnalliseen ja taloudelliseen kokonaistulok-seen. Jos ajattelen tilannetta meidän kulmakun-nallamme, jossa siis on päätetty lopettaa Hami-nasta tehdas, myydä Kotkan tehdas, siirtää ta-loushallinnosta 70 naisen työpaikat jonnekin hal-vempaan eurooppalaiseen maahan, sulkeapaperikone Anjalankoskelta, lakkauttaa suuri osaAnjalankosken kartonkitehtaasta, näitten osaltaei ole mitenkään epäselvää, etteivätkö ne vaikutaSuomen kansantalouteen ja vaikuta näihin yh-teiskunnallisiin näkökulmiin. Suomen perustus-lainkin mukaan julkisen vallan on edistettävätyöllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oi-keus työhön. Tässä kohtaa noin 2 000 ihmisenjääminen välittömästi työttömäksi pelkästäänEtelä-Kymenlaakson alueelta kuulostaa aika ris-tiriitaiselta tähän perustuslain näkökulmaan näh-den.

Henkilöstön puolelta ikävää on myöskin tässätilanteessa ollut se, että kun Summan tehdas, jos-ta tässä on puhuttu, on todellakin ollut, niin kuinministeri mainitsi, myös niin sanotulla tarkkailu-luokalla, niin vuoden 2006 kohdalla tämä on kui-tenkin lopetettu: on päätetty ja yhtiön johdolta ontullut viesti, että nyt tämä tarkkailuluokka-aikaon päättynyt. Summan tehtaalla työntekijät ovatjoustaneet omissa työehdoissaan, siellä tehtaallaon tehty lukuisa määrä rationalisointeja, joidenaikana lähes 200 työpaikkaa on vähentynyt, janiin kuin yhtiön johto on halunnut, siellä on ke-hitetty uusia tuotteita, joita ei tällä hetkellä tehdäSuomessa missään. Kun kaikki tämä oli saatutehtyä ja tehdas ja koneet olivat toiminnassa, niinkiitoksena yhtiön johdolta tulee irtisanomislap-pu. Minä en yhtään ihmettele nykypäivän työnte-kijöitä, jos motivaatio alkaa hiipua yhtiöiden tu-loksen tekemiseen.

Toinen huoli alueella on aiheellisesti myös sii-nä, mistä me löydämme tulevaisuuden metsäte-ollisuuden työntekijät ja osaajat. Jo tällä hetkelläalueella olevat nuoret katsovat varsin kriittisestine koulutuspaikat, jotka suuntautuvat koko met-säsektorille, erityisesti kun meillä on jo nyt, muu-

Keskiviikkona 13.2.200878 7/3/150

tama viikko sitten myöskin Taloussanomissa ol-lut, aavistus, että tästä seuraavat kaksi tehdastaovat mahdollisesti Myllykoski ja Sunila, ihan sa-malta alueelta. Jos meiltä on viimeisten muuta-man kymmenen vuoden aikana lähtenyt alueelta15 000 teollista työpaikkaa ja siihen nyt lisäänämä 2 000 ja jo seuraavaa pariatuhatta odotel-laan, niin kyllä tässä kohtaa valtiollakin toivoisiolevan jotakin sanomista, etenkin sellaisten yri-tysten osalta kuin Stora Enso, jossa omistusta onvarsin paljon.

Sitten näihin toimenpiteisiin, joilla tätä laasta-rointitoimenpidettä on tehty: Se on erittäin hyvä— toistan sen uudelleen, minkä sanoin aikaisem-minkin — että toimittiin nopeasti. Nyt siellä kui-tenkin käytännössä siinä, miten niitä rahoja siel-lä alueella jaetaan, on pientä hämminkiä vieläsen suhteen, miten mahdollisimman monet yri-tykset voisivat niistä hyötyä. (Puhemies koput-taa)

Esitän tässä lopuksi, että kun näitä alueellisiatoimia on varsin vähän Kymenlaaksoon tullut,niin toivon, että perustettavan väylävirastonpaikkana on Etelä-Kymenlaakso.

150 Jouko Skinnari /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Tässä erittäin hyvässä pu-heenvuorossa jäi nyt mainitsematta kuitenkin se,ehkä kohteliaisuussyistä, että nyt tässä ministeriHäkämies laittaa valtion tähän hölmön rooliin te-kemään tilaa sille, että muitakin tehtaita voidaannyt sitten lakkauttaa, kun valtio ensimmäisenä onlakkauttamassa jopa kannattavia tehtaita. Tämänjälkeen voidaan esittää sitten yksityisellä puolel-la, että kannattamattomiakin voidaan lakkauttaa.

Aikoihin sitä on eletty. Raja 1918 -elokuvaosoittaa hyvin, kuinka rajaa tehtiin ja kuinka seoli tarpeellinen. Saatiin Venäjälle ja Suomelle ra-ja, ja saatiin nyt nämä tulliongelmatkin. Jos eiolisi rajaa, ei olisi tulleja.

Mutta tarvittiin näköjään kokoomuslainen mi-nisteri Kymestä, joka pystyi Summan tehtaan lo-pettamaan.

151 Reijo Paajanen /kok: Arvoisa herra puhe-mies! Täytyy hämmästellä, miten vaikeaa on ym-märtää, että teollinen yhteiskunta vain muuttuupalveluyhteiskunnaksi ja sille me emme valitet-tavasti voi mitään.

Ymmärrän hyvin niiden ihmisten ahdingon jatuskan, jotka ovat jääneet työttömiksi esimerkik-si tuolla Kemijärvellä. Kun tuttu ja turvallinen

työpaikka menee alta, koskettaa se asianosaistenlisäksi lukuisia perheenjäseniä, ystäviä ja muitaläheisiä. Niin ikävä kuin asia onkin, ei tilannettahelpota yhtään niin sanotusti syyllisten etsimi-nen tai esimerkiksi hallituksen syyttely. Tarvitta-viin toimenpiteisiin ahdingon helpottamiseksi onhallituksen osalta puututtu nytkin ripeästi. Kai-ken kaikkiaan rakennemuutosalueille osoitetutpanostukset ovat mittavia, joissa on mukanamuun muassa EU:n rakennerahasto. Tarvittaviintoimenpiteisiin ahdingon helpottamiseksi todel-lakin hallitus puuttui nopeasti ja terävästi.

Arvoisa puhemies! Suomi on perinteisesti elä-nyt metsästä, mutta metsäteollisuuttamme sa-moin kuin laajaa osaa koko yhteiskuntaamme onkohdannut rakennemuutos, jonka kanssa meidänon pakko elää. Meidän kaltaisellemme pienellemaalle nuo muutokset eivät ole helppoja, muttakaikista niistä on tähän mennessä selvitty yhteenhiileen puhaltamalla ja selvitään edelleenkin. Tä-män päivän kilpailutilanne kyseisellä alalla onvain maailmanlaajuisestikin erittäin vaikea. Tar-jontaa on enemmän kuin kysyntää. Metsäteolli-suus ympäri maailman on muutoksen kourissa.Tietyntyyppisten paperituotteiden kysyntä eienää kasva kehittyneillä markkinoilla. Sen sijaankehittyvissä talouksissa kasvunäkymät saattavatolla hyvinkin suotuisia. Suomessa kustannukset,kuten raaka-aine, energia ja työvoima, ovat me-noja, jotka ovat kasvaneet kilpailijoitamme sel-keästi nopeammin. Toimintaa on pakko tehostaaja rakenteita on kevennettävä, jotta meillä olisivuosikymmentenkin päästä menestyvä metsäala-toimi.

On muistettava, että toimintojen supistaminenja saneeraaminen eivät ole olleet itse tarkoitus ei-vätkä koskaan tule sitä olemaankaan, vaikka näintäällä kovasti jollakin tavalla uskotellaan. Glo-baalin markkinatalouden lainalaisuudet pätevättässäkin asiassa, vaikka se kuulostaa hyvin kyl-mäkiskoiselta. Maailmalla pärjääminen ja kan-sainvälisessä kilpailussa menestyminen edellyt-tävät joskus kipeitäkin ratkaisuja, joilla tähdä-tään siihen, että tilanne olisi tulevaisuudessa pa-rempi.

Arvoisa puhemies! Nyt on puhuttu siitä, ettävaltio-omistajan olisi pitänyt irtisanomisistakuultuaan lyödä nyrkkiä pöytään ja sanoa, ettätehtaiden lopettaminen ei käy laatuun. Mikäli täl-le tielle olisi lähdetty, olisi sillä ollut erittäin laa-ja ja laajoja negatiivisia heijastusvaikutuksiakaikkien valtion omistamien yritysten arvoon.

PTK 7/2008 vp7/3/152 79

Vastuuton toiminta valtion taholta olisi valitetta-vasti omiaan myös karkottamaan ulkomaisia si-joittajia Suomen markkinoilta. Maamme uskot-tavuus sijoituskohteena heikkenee entisestään,mikäli täällä alamme toteuttaa todellakin tällais-ta poukkoilevaa ja vastuuntunnotonta omistaja-ohjauspolitiikkaa.

Kuten todettu, suomalaiset yritykset joutuvattoimimaan ympäristössä, jossa yhä koveneva kil-pailu on enemmän sääntö kuin poikkeus. Yrityk-sen tehtävä on toimia kannattavasti, jotta se ky-kenee tarjoamaan jatkossakin ihmisille töitä,mahdollisuuksien mukaan kehittämään myösuutta liiketoimintaa. Haluan muistuttaa, ettäpankkikriisi oli surullisenkuuluisa esimerkki sii-tä, miten kriisi yhdellä toimialalla johti koko suo-malaisen pankkitoiminnan laajamittaiseen ulos-liputukseen. Tätä ei saa tapahtua metsäteollisuu-den piirissä, vaan toimintaympäristö tulee pitääiskukykyisenä.

Metsätoimialalla pätee sama periaate kuin tek-nologiateollisuudessakin: Meidän pitää osata eri-koistua ja löytää menestyksen avaimet (Puhe-mies koputtaa) esimerkiksi tehokkaan tutkimuk-sen ja tuotekehittelyn kautta. Tätä kautta syntyyaina myös uutta työtä.

152 Jouko Skinnari /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Ed. Paajasen puheenvuoro olilopussa hyvä, kun hän sanoi, että meidän on löy-dettävä näitä uusia erikoistumisia, ja tässähän on-kin metsäteollisuuden yksi aika valitettava asia,että ei ole etsitty näitä silloin, kun on ollut mah-dollisuus etsiä, oli varaa. Se on laiminlyöty täy-sin. Esimerkiksi pehmopaperin osalta, joka sel-lusta tehdään, annetaan markkinat ruotsalaisilleja kohta myös venäläisille. Ei tämä metsän hyö-dyntäminen tähän lopu.

Sitten tämä Häkämiehen osuus tässä: Ensiksiolisi pitänyt pyytää laskelmat siitä ja sen jälkeentehdä esitys, koska nämä osoittavat, että tehtaatovat kannattavia, ne jatkavat toimintaansa. Eikannattavaa toimintaa lopeteta. Se myydään.

153 Jukka Gustafsson /sd: Arvoisa puhemies!Helsingin Sanomien poliittinen toimittaja, arvos-tettu toimittaja, muutama viikko sitten päätti ko-lumninsa siihen toteamukseen, että jos demaritolisivat olleet hallituksessa, niin tuskin hallitusolisi rohjennut tehdä tämänlaista päätöstä Stora

Ensoa koskien. Siis se on tasokkaan, itsenäisenHesarin toimittajan arvio, ja se kertoo asiasta senpuolen, joka tässä pitkässä keskustelussa, jonkaolen melkein kokonaan kyennyt seuraamaan, onjäänyt aivan liian vähälle, ohuelle huomiolle.Tässä on kuulkaa, hyvät kansanedustajat, kysy-mys poikkeuksellisen historiallisesta ja periaat-teellisesta asiasta ja päätöksestä. Me tulemmelöytämään itse kukin tämän päätöksen, mikä täs-sä asiassa sitten välikysymyksen muodossa jou-dutaan tekemään, edestämme.

Tämän 5 minuutin puheenvuoron puitteissatämmöinen syvä analyysi ei ole mahdollista,mutta haluan kuitenkin todeta sen, että tässä onkysymys ainakin neljästä erittäin isosta periaat-teellisesta asiasta. Ensinnäkin hallitus on viitan-nut kintaalla eduskunnan joulukuussa tekemiinpäätöksiin siltä osin, että valtion omistajapolitii-kassa on otettava kuitenkin nämä työllisyys- jaaluenäkökohdat huomioon. Toinen asia, joka nyton ollut vahvasti keskustelussa mukana, on tie-tysti tämä ydinkysymys, että hallitus on tässälakkauttamassa kannattavaa yritystoimintaa,mikä on erittäin vakava ennakkopäätös. Sittentässä on kysymys myöskin erittäin syvällisestä,tällaisesta kansanvallan, demokratian, ulottuvuu-desta. Mihin kansalaiset sitten voivat itse asiassauskoa, jos ei kannattavastakaan yritystoiminnas-ta valtio huolehdi ja pidä kiinni. Ja silloin tullaantähän neljänteen, ikään kuin periaatteelliseen ta-soon: tässä loukataan syvällisesti kansalaisten oi-keustajua ja yhteiskuntamoraalia, ja sen tekeesiis hallitus, eduskunnan enemmistö, jos käyniin, että välikysymys ei kaada hallitusta, niinkuin valitettavasti ilmeisesti käy. Miten me ihmi-sille kykenemme perustelemaan sen, kun me tie-dämme, että tämä rima jatkuvasti kuitenkin hei-luu, kun ihmisiä irtisanotaan ja tehtaita lopete-taan jne.?

Minusta nyt on vähän hurskastelua ed. Paaja-sen puhe siitä, että tässä jotenkin vasemmisto oli-si vastustamassa siirtymistä teollisesta yhteis-kunnasta tietoyhteiskuntaan. Se on ihan täm-möistä niin kuin äänihuulien helyttelyä. Raken-nemuutosta on tapahtunut 25 vuotta. Kai minäsen Tampereelta käsin tiedän, kun on mennyt nu-rin Tampellat, Lokomot jne., ettei siinä tarvitsekokoomuksen minua opettaa yhtään.

Sitten johtopäätös on se, mistä minä olen ihanoikeasti kuulkaa surullinen: Tässä hallituksessaon kuitenkin mukana keskustapuolue. Se onedustettuna nyt tässä salissa hyvän varapuhemie-

Keskiviikkona 13.2.200880 7/3/154

hen muodossa, mutta muut keskustalaisedustajatpotevat huonoa omaatuntoa ja loistavat paikal-taan poissa ollen, eivät kehtaa olla täällä paikallapuolustamassa politiikkaa, jonka jo täällä pu-heenvuoroissa monet ovat todenneet vääräksi,mutta eivät uskaltaneet osallistua debattiin erisyistä. Minusta oli todella murheellista kuunnel-la ed. Seurujärven jeesustelua. Olisi reilusti to-dennut sen, että hän äänesti tästä asiasta omassaeduskuntaryhmässään mutta jäi vähemmistöön japelisääntöjen mukaan hän sitten tyytyy ryhmänenemmistön päätökseen, mutta ei mitään tällais-ta vaan hirveätä verbaalista pyörittelyä ja tällais-ta itse asiassa minusta — en nyt halua kollegaa,joka on uusi täällä, ruveta arvostelemaan senenempää — vähintäänkin kyseenalaista toimin-taa (Puhemies koputtaa).

Olennaista on se, että tämä on nyt porvaripoli-tiikkaa, johon keskusta on antanut siunauksensaja myöskin poliittisesti vihreät täällä. Siis minäymmärrän sen, että tämä on kokoomuslaista val-tionyhtiöpolitiikkaa. Te ette ole synnyttäneet ai-nuttakaan merkittävää valtionyhtiötä Suomeen,ette ainuttakaan, tai jos olen väärässä, niin kerto-kaa minulle ja tuokaa se pitkä luettelo tänne. Eisemmoista ole.

154 Tuulikki Ukkola /kok (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Tietenkin tässä ilta pai-naa ja edustajan sananvalintakin on sitten senmukainen, niin että jos edustajatoveri jeesuste-lee, niin mitähän sitten ed. Gustafsson omassapuheenvuorossaan teki? En sitten sano sen enem-pää.

Mutta minä vaan totean sen, että tosiasia ontässä globalisoituvassa maailmassa, että olisi hal-litus ollut mikä tahansa, vaikka siellä demarit oli-sivat olleet vasemmistoliiton kanssa kaksistaan,niin ihan samat päätökset olisi jouduttu teke-mään. (Ed. Gustafssonin välihuuto) — Totta kai.— Miten te olisitte voineet puuttua semmoisenyhtiön asioihin, joka tekee itse päätökset, koskaei ole enemmistöä? Se ei ole Finnair, se ei oleFortum, mitä valtio hallitsee. Minä sanon sen,että toivottavasti päästään eroon näistä yhtiöistä,kun tämä on tämmöistä ikuista kiistaa ja riitaakoko ajan. Ei mitään muuta kuin Fortum ja Fin-nair — muut muille.

155 Sampsa Kataja /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Ed. Gustafsson esitteli neljäniin sanottua pointtia, joista ensimmäinen kuu-

lui, että valtio menettelee omien päätöksiensävastaisesti. Valtio päätti valtionyhtiölain käsitte-lyssä tietystä sijoitusstrategiasta, ja sitä tässänoudatetaan. Valtion täytyy toimia uskottavanasijoittajana jatkossakin.

Toisaalta hallitus ei lakkauta mitään kannatta-vaa toimintaa. Yhtiöt tekevät omat päätöksensä.

Kolmanneksi ed. Gustafsson peräänkuuluttidemokratiaa. Minä peräänkuuluttaisin työpaik-kademokratiaa ja kehottaisin oppositiota ja ed.Gustafssonia ottamaan mallia muun muassa ay-liikkeestä, joka hyvin maltillisesti on tätä kysy-mystä käsitellyt ymmärtäen sen, että markkinata-loudessa yritysten pitää ottaa kokonaisuuksiahuomioon ja katsoa pitkälle tulevaisuuteen.

Toisaalta ed. Gustafsson kyseli oikeustajunperään, jos hallitus ei kaadu. Minä kyselisin senperään, että (Puhemies: Minuutti!) vaaleilla va-littu eduskunta noudattaa sitä strategiaa, joka hal-litusohjelmassa on määritelty, ja siinä katsotaanpitkälle tulevaisuuteen.

156 Jouko Skinnari /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Nämä TeliaSoneran irtisano-misethan eivät ole millään tavoin perusteltavissanekään, mutta siinä nyt ei ainakaan ilmoitetakannattavan toiminnan lopettamisesta. Tämäruotsalainen tapa puuttua ihmisten elämään jatehdä näitä irtisanomisia osoittaa sen eron, kunTeliaSonera ilmoitti tästä ja ilmoitti samalla, ettäketään ei irtisanota ja että tämä on tällainen vuo-den prosessi. Suomessa tehdään niin kuin mus-tassa Afrikassa, jossa olen aika paljon ollut, jos-sa ei ihmisellä ole paljon arvoa: ilmoitetaan, ettätämä on muutaman kuukauden päästä loppu jateillä on lopputili ja mitään muuta ei ole. Ja tämä-hän ei edes pidä paikkaansa. Aina on vaihtoehto-ja, ja näitä vaihtoehtoja hallitus ei ole pyytänytyhtiön johdolta ja puuttunut niihin, vaikka silläon 35 prosentin kannatus. Mutta täällä Suomessaeduskunnassa näyttää olevan mahdollista hallita,vaikka kannatus olisi vain 25 prosenttia, ja pys-tyy jopa olemaan pääministeri.

157 Marjo Matikainen-Kallström /kok (vas-tauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täällä ontämän illan aikana moneen otteeseen syytetty ko-koomusta siitä, että kokoomus ei ole ollut luo-massa yhtään valtionyhtiötä. Kokoomus ei oleluonutkaan yhtiöitä. Kokoomuslaiset ovat olleet

PTK 7/2008 vp7/3/158 81

synnyttämässä montaa yritystä Suomeen monienvuosien aikana. Nämä yritykset ovat työllistä-neet monia suomalaisia, ja nämä taas ovat luo-neet hyvinvointia Suomeen. Ei nyt saa olla vas-takkainasettelua, mikä yrityskin mitäkin. Pää-asia, että suomalaisilla on työtä ja Suomessa onsemmoiset olosuhteet, että voidaan yrityksiä syn-nyttää ja niitä muodostuu ja suomalaiset saavattyötä.

158 Unto Valpas /vas (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! On ihmeellistä, että täällä onvielä henkilöitä salissa, jotka väittävät, että Ke-mijärven tehdas ei olisi ollut kannattava. Ei kaisiitä ole kyse. Se on täysin kannattava tehdas. Seon todettu varmaan jo monelta taholta.

Sitten ed. Ukkolalle: Miten te voitte puhuaSDP:n ja vasemmistoliiton nimissä, että me oli-simme tehneet yhtä typerästi kuin tämä hallitus?Mistä te semmoiset valtuudet ja tiedon olette saa-nut? Saksassakin oikeistolainen pääministeriMerkel puuttui Nokian törkeyksiin siellä, muttanyt te sanotte, että Suomessa hallitus ei voi puut-tua omiin asioihinsa elikkä omistajapolitiikkaan,joka on nimenomaan hallituksen asia ja jostaeduskunta on päättänyt vielä, miten sitä pitäähoitaa, joulukuussa viimeksi. Nyt te puhutte ai-van outoja puheita.

159 Jukka Gustafsson /sd (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Koko sosialidemokraat-tinen liike on syntynyt itsenäisten suutarien, rää-tälien, sivistyneistön ja työntekijöitten yhteistah-don pohjalta. Meillä on itse asiassa hyvinkinkunniakas tausta, mitä tulee yritteliäisyyteen.

Mutta, ed. Kataja, te olisitte voinut osoittaanämä sanat maltillisesta ay-liikkeestä ed. Ukko-lalle, joka on aina ammattiyhdistysliikkeen kim-pussa. Kun olen tavannut näitä KemijärvenMassaliikkeen, kansanliikkeen, ihmisiä, niinsiellä ovat hyvin aktiivisella, vahvalla otteellamyöskin paikalliset ay-aktiivit, luottamusmiehetja -naiset olleet mukana esittämässä erilaisiavaihtoehtolaskelmia, ovat käyttäneet suurenmäärän Lapin huippuasiantuntijoita koko Suo-men taholta ja osoittaneet erittäin perustellusti,kuinka järkevää ja koko kansantalouden kannal-ta (Puhemies: Minuutti!) myönteistä olisi ollutKemijärven tehtaan toiminnan jatkaminen, siiskannattavan tehtaan toiminnan jatkaminen.

160 Tuulikki Ukkola /kok (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Ed. Valpas, jos haluatte,niin minä voin kerätä kaikki ne typeryydet, joitasateenkaarihallitus aikanaan teki 90-luvulla. Nii-tä on aika paljon. Minä voin kerätä kaikki ne ty-peryydet, joita kansandemokraatit aikanaan oli-vat tekemässä. Minulla on sen verran pitkä koke-mus tästä politiikan teosta, että minä uskallannäin sanoa, että olipa hallituksessa mikä puoluetahansa, niin tämä sama päätös olisi jouduttu hy-väksymään, aivan ehdottomasti. Ette te olisi voi-nut mennä yrityksen hallitukseen ja sanoa, ettänyt me teemme näin, ette varmasti.

161 Timo Heinonen /kok (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Tässä ed. Gustafsson sa-noi, että on tapahtunut jotain suurta muutostaomistajapolitiikassa. Minun ymmärtääkseni joviime vaalikaudella nämä valtionyhtiöt jaettiinnäihin kolmeen eri luokkaan eli erityistehtävääsuorittaviin, kuten Alko ja Veikkaus, strategi-siin, joihin kuuluvat Finnair ja Fortum, ja sittennäihin puhtaasti finanssisijoituksiin, joita ovatsiis Sampo ja tänään keskustelussa oleva StoraEnso, ja tätä päätöstä ovat olleet tekemässä sosia-lidemokraatit hallituksessa. En tiedä, miten tämäon sitten muuttunut nyt tässä tämän nykyisen hal-lituksen aikana.

Onko sitten Stora Enson lopetettava tehdasollut kannattava, se on tietysti kysymys, johon ontuotu erilaisia näkökantoja. Itse en sellaista StoraEnson tekemää selvitystä mistään löytänyt, jossaolisi julkistettu (Puhemies koputtaa: Minuutti!)tehdaskohtaisesti nämä tulokset. Jos sellainenlöytyy, niin sen tietysti mielelläni näen.

162 Jouko Laxell /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Minun mielestäni ei oleoleellista, minkä puolueen edustajat ovat olleetperustamassa menestyksekästä yritystä, vaan seyleensä, että on perustettu niitä.

163 Sirpa Paatero /sd (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Ihan oli pakko sen verrankommentoida, että todellakin tässä on varmaantämmöinen kulttuurin muutos. Ay-liike tällä het-kellä neuvottelee ja luottaa sopimusyhteiskun-taan, jolla on menty hyvin eteenpäin, ja niin täs-säkin tapauksessa neuvotteluihin, muun muassa

Keskiviikkona 13.2.200882 7/3/164

yt-neuvotteluihin, lähdettiin hyvillä mielin jatyöntekijäpuolelta niin Summasta kuin Kemijär-veltäkin käytiin monenlaisia erilaisia versioitaläpi ja todettiin, että ne perusteet, joita yhtiönpuolelta oli esitetty, voidaan myöskin nähdä toi-sin ja haluttiin niistä keskustelua. Mutta vastausyhtiön puolelta oli se, että tilaukset oli päätetty jolopettaa ennen yt-neuvottelujen alkamista, mistävarmaankin käydään nyt prosessi myöskin jäl-keenpäin, jotenka luottamus tähän yhteistyöhönsopimusyhteiskunnan kohdalta alkaa pikkuhil-jaa tässä yhdellä sun toisella horjua, jos nämä tu-levat vaan ylhäältä annettuna.

164 Sampsa Kataja /kok (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Paatero tote-si, ay-liike on toiminut maltillisesti, etsinyt eri-laisia ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi, niin ettävoitaisiin myös tulevaisuudessa työllistää muunmuassa Kemijärvellä ja muilla teollisuuspaikka-kunnilla. Sen sijaan, ikävä kyllä, oppositiosta sel-laista tulevaisuusnäkemystä ei ole tämänkäänkeskustelun aikana löytynyt, vaan on katsottu pe-ruutuspeiliin, menneeseen maailmaan, siihenmaailmaan, jota ei enää ole. Toivoisin, että tässäkohdassa oppositio voisi palata sille linjalle, mitämuun muassa oppositiopuolue SDP on noudatta-nut silloin, kun se on ollut hallituksessa.

165 Henna Virkkunen /kok (vastauspuheen-vuoro): Arvoisa puhemies! Täällä on viitattu sii-hen, että Kemijärven tehdas on ollut kannattava,ja näin se varmaan on ollutkin. Ainakaan StoraEnso ei ole perustellut tämän tehtaan lakkautta-mista sillä, että tehdas ei olisi kannattava. Ni-menomaan Summan tehtaaseen kohdistui pit-kään tämä tarkkailu, ja yhtiö totesi perusteluis-saan, että sen tulos on viime vuosina ollut keski-määräisesti tappiollinen. Sen sijaan Kemijärventehtaan lakkautuspäätös perustui yhtiön ilmoi-tuksen mukaan siihen, että voidaan turvata näinVeitsiluodon ja Oulun tehtaiden kotimaisen sel-lupuun saanti. Ja näinhän Stora Enso on tämänjulki tuonut. Ymmärrämme sen, että metsäteolli-suus on todella kovan rakennemuutoksen kouris-sa ja on välttämätöntä kokonaiskannattavuudenvuoksi tehdä näitä rakenteellisia uudistuksia. Nytvaltion täytyy vain huolehtia näistä ihmisistä, jot-ka tuolla alueella ovat, jotta heillä on työtä tästäpäätöksestä huolimatta myös tulevaisuudessa.

166 Pentti Tiusanen /vas (vastauspuheenvuoro):Arvoisa puhemies! Täällä ed. Virkkunen viittasiSumman tehtaaseen. Tosiasiassa Summan teh-das on ollut hyvin tuottava, kunnes — ihan takti-sista syistä mielestäni — siltä vietiin jo aikaisem-min pois tietyt tuotteet sen tuotannon piiristä, ni-menomaan kaikkein tuottavimmat tuotteet, nii-den tuotanto pysähdytettiin erääksi ajaksi. Senjälkeen se taas käynnistettiin. Ainakin ne työnte-kijät, jotka siellä työskentelevät, ovat sitä mieltä,että tarkoituksella on luotu tällaista kuvaa Sum-masta, että se olisi taloudellisesti huonosti kan-nattava, ja tosiasiassa siellä on sitten kuitenkinluotu uusia tuotantomuotoja, tuotteita, jotka ovatolleet jälleen hyvin (Puhemies: Minuutti!) myy-viä ja kannattavia — spekulointia varmasti StoraEnson johdon kannalta.

Ensimmäinen varapuhemies: Tämä debatoin-tikierros alkoi ed. Gustafssonin puheenvuorosta.Myönnän hänelle vielä vastauspuheenvuoron.

167 Jukka Gustafsson /sd (vastauspuheenvuo-ro): Arvoisa puhemies! Tuossa meidän ryhmäpu-heenvuorossamme ed. Skinnarihan totesi sen,että Vanhasen ykkös- ja kakkoshallituksen valti-onyhtiöpolitiikan periaatepäätöksissä on aivanratkaiseva ero. Eli porvarihallituksen linjauksis-sa todetaan, että hallitus ei puutu yhtiön hallituk-sen ja toimivan johdon päätöksentekoon, ja ta-vallaan se näköalattomuus ja tahdottomuus, jokakävi pitkän keskustelun aikana esille ministeriHäkämiehen puheesta, vaan vahvisti sen, ettätässä on ollut se olennainen ero. Minulla ei olemitään tarvetta kosiskella esimerkiksi keskusta-puolueen tiettyjä tahoja tai henkilöitä, mutta josnyt vaikkapa ajattelen, että heidän puoluesihtee-rinsä Korhonen tai keskustapuolueen varapu-heenjohtaja olisi ollut omistajaohjauksesta vas-taava ministeri, niin sen kaltaista päätöstä tuskinolisi syntynyt, mikä (Puhemies koputtaa) nytsyntyi kokoomuslaisen ministerin tuella ja joh-dolla.

Ensimmäinen varapuhemies: Asian käsittelykeskeytetään.

PTK 7/2008 vp7 83

Ensimmäinen varapuhemies: Eduskunnanseuraava täysistunto on huomenna torstaina kel-lo 16.

Täysistunto lopetettiin kello 22.14.

Pöytäkirjan vakuudeksi:

Seppo Tiitinen

7. keskiviikkona 13. helmikuuta 20082008.pdfptk 7/2008 vp 7. keskiviikkona 13. helmikuuta 2008 kello...

Documents