ohjelma

Muistiinpanoja

Sadonkorjuuseminaari

4. -5.11.2010

OHJELMA Torstai 4.11.2010 klo 09.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi klo 10.00 Sadonkorjuu Studion avaus

Studioisäntänä Jani Toivola Avajaissanat Reykjavikista

Politiikkaohjelman johtaja Georg Henrik Wrede Ajatusten herättely

Olli Alanen, Demos Helsinki Olli Hietanen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

1. Teema: Tulevaisuuden työelämä

klo 12.30 Lounas lämpiössä klo 13.30 Sadonkorjuu Studio jatkuu Europaea-salissa

2. Teema: Sukupuolten tasa-arvo Teemapuintia pöydittäin

klo 15.00 Kahvitauko klo 15.25 Sadonkorjuu Studio jatkuu Europaea-salissa

3. Teema: Onnellisten ihmisten yhteiskunta Teemapuintia pöydittäin

klo 17.00 Sadonkorjuu Studio hiljenee klo 17.00- Kohtaamisia ideapuiden alla -cocktailtilaisuus

Sadonkorjuubuffet, baari, hankkeiden idea- ja touhupisteet, musiikkia ja muita tai-donnäytteitä. Cocktailtilaisuus päättyy klo 21.00.

Perjantai 5.11.2010 klo 08.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi klo 09.00 Sadonkorjuu Studio aukeaa, studioisäntänä Jani Toivola

4. Teema: Suomi tarvitsee kaikki kädet Teemapuintia pöydittäin

klo 11.15 Lounas lämpiössä klo 12.15 Sadonkorjuu Studio jatkuu Europaea-salissa

5. Teema: Monialainen yhteistyö ja verkostojen rakentaminen, Case Keski-Suomi Teemapuintia pöydittäin

klo 13.35 Kahvitauko klo 14.05 Sadonkorjuu Studio jatkuu Europaea-salissa

6. Teema: Yhteisöllisyys Teemapuintia pöydittäin

Tilaisuuden päätössanat ja korjatun sadon luovuttaminen eteenpäin Georg Henrik Wrede ja järjestävä taho, opetus- ja kulttuuriministeriö Studioisäntä Jani Toivola

klo 15.30 Sadonkorjuu Studio päättää lähetyksen

TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄ HOPE – opettajien yrittäjyyskasvatushanke 1.4.2008–31.12.2011 www.hope.fi Hallinnoija Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä Rahoittaja Opetushallitus/Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallinen osio, kehittämisohjelma: Yrittä-

jyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa (OKM) Projektipäälliköt Maria Käkelä ja Minna Erkko Maria Käkelä, 040 718 7333, maria.kakela@lpkky.fi Minna Erkko, 040 566 7854, minna.erkko@lpkky.fi Kumppanit Tampereen ammattikorkeakoulu, ProAkatemia Pirkanmaan koulutuskonserni, Kulttuuriala, Lempäälä Sastamalan koulutuskuntayhtymä: Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Salon seudun koulutuskuntayhtymä, Salon seudun ammattiopisto / Rakentamisen ja kulttuurin yksikkö Loimaan koulutuskuntayhtymä, Loimaan ammatti- ja aikuisopisto / Kulttuuriala Satakunnan koulutuskuntayhtymä, Satakunnan ammattiopisto, Nakkila, Kokemäki Omnia, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Missio HOPE synnyttää yrittäjyyden oppimisen vallankumousta HOPE on valtakunnallinen yrittäjyyskasvatushanke, joka on suunnattu toisen asteen ammatillisen koulutuksen opettajille. Sen perusta ovat puolitoista vuotta kestävät valmennukset, joiden aikana opettajat itse hakevat sopivat toimintatavat ja rakentavat itselleen yrittäjyyskasvatuksen identiteetin. HOPE toimii yksilöiden kautta, jotka vievät asiat käytännöiksi. Tämä takaa sen, että asiat oppilaitoksissa oikeasti muuttuvat. HOPE-opettajien vahvuus on verkosto, jonka voimaan he luottavat. Verkoston turvin he uskaltavat valtaannuttaa itsensä kehittämään ja uudistamaan yrittäjyyttä oppilaitoksissa, joissa he työskentelevät. HOPE-opettajia on valmennettu jo noin 60, ja lisää opettajia lähtee koko ajan valmennuksiin. Näin HOPE vai-kuttaa jo kymmenissä ammatillisissa oppilaitoksissa eri puolella maata ja innostaa yrittäjyyteen valtavaa opiskeli-joiden joukkoa. Opettajat uskaltavat antaa oppilaille vallan ja vastuun tekemisestä. He rohkenevat oikeasti olla puuttumatta asioi-hin, lisäävät luottamusta ja hölläävät kontrollia positiivisella tavalla. He antavat opiskelijoiden itse rakentaa uu-denlaisia oppimisympäristöjä, kuten osuuskuntia, joita on jo syntynyt lukuisia. Pitkien valmennusten myötä opet-tajilla on osaamista ja menetelmiä johtaa yrittäjyyden oppimisen vallankumousta oppilaitoksissaan. Opettajista tulee valmentajia, ja kaikilla on mukavampaa. Oppilaat oppivat ajattelemaan ja tekemään yhdessä ja oppimaan kokemuksen kautta. Näin syntyy tiimioppimisen kulttuuri ja yhä lisää tiimiyrityksiä. Tiimeissä jokaisen osaaminen eriytyy. Vahvuudet vahvistuvat ja heikkoudet kompensoituvat sillä, että kaikkien ei tarvitse osata kaikkea vaan aina löytyy joku, joka osaa. HOPEn kautta lukuisat ammatilliset oppilaitokset ovat verkostoituneet myös työssäoppimisen kehittämiseen. Niissä on innostuttu Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa luodusta TOY eli työssäoppiminen yrittäjä-nä -mallista, joka antaa mahdollisuuden oppia yrittäjyyttä käytännön kautta.

Kasvu yrittäjyyteen Hanke-aika 1.4.2008 - 31.12.2011 http://193.208.197.11/kasvuyrittajyyteen/ Vastuuhenkilöt: Koko hanketta hallinnoi Valkeakosken Seudun Kehitys Oy, projektipäällikkö Katriina Huvi, projektiassistentti Tiina Paukkonen ja projektikoordinaattori Arja Rantamäki. Hanketta rahoittaa Opetushallitus Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallinen osion kehittämisohjelmasta Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa (OKM). Hankkeessa mukana: Oppilaitokset Etelä-Pirkanmaalla: Akaan kaupunki: Hirvialhon koulu, Toijalan yhteiskoulu ja Akaan lukio Urjalan kunta: Huhdin koulu ja Väinö Linnan lukio Valkeakosken kaupunki: Naakan koulu, Tyryn koulu, Tietotien lukio Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto Hämeen ammattikorkeakoulu: teollisuuden palveluliiketoiminnan koulutus ja tutkimuskeskus Oppilaitokset Ylä-Pirkanmaalla: Mäntän seudun koulutuskeskus, Mäntän lukio ja yläkoulu, Vilppulan yläkoulu, Keuruun yläkoulu ja lukio Seinäjoella: Seinäjoen ammattikorkeakoulu Jyväskylässä: Jyväskylän ammattiopisto Yhteistyökumppanit ja projektivastaavat: Etelä-Pirkanmaan yläkoulut ja lukiot, projektikoordinaattori Arja Rantamäki Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto, osastonjohtaja Pirjo Hauvala Hämeen ammattikorkeakoulun teollisuuden palveluliiketoiminnan KT-keskus, lehtori Taina Matis Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän ammattiopisto, yrittäjyyskoordinaattori Satu Mursula Mäntän seudun koulutuskeskus, Mäntän, Vilppulan ja Keuruun yläkoulut ja lukiot, hankekoordinaattori Marjut Ruissalo Seinäjoen ammattikorkeakoulu, yrityspalvelupäällikkö Helena Hannu Yrittäjyyskasvatusvastaavat: Lukioissa ja yläkouluissa 1-2 yrittäjyyskasvatusvastaavaa / koulu Ammattiopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 1-2 vastaavaa / opetusala tai yksikkö Yhteensä n. 100 henkeä, jotka tekevät aktiivisesti työtä (oman työnsä ohella) yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen eteen.  Kasvu yrittäjyyteen -hankkeessa opettajat kehittävät koulujen yrittäjyyskasvatusta ja rakentavat opinpolkua yrittä-jyyteen yläkoulusta aina ammattikorkeakouluun asti. Hankkeessa kehitetään ja testataan erilaisia yrittäjyyskasva-tuksen opetusmenetelmiä. Tavoitteena on tuottaa opetushenkilöstön avuksi konkreettista materiaalia ja malleja, joiden avulla voidaan vaivattomasti toteuttaa yrittäjyyskasvatusta eri oppiaineissa ja eri oppiasteilla. Seutukuntien alueella pyritään solmimaan tiivis yhteistyö alueen yritysten, elinkeinoelämän ja koulujen välille, jolloin toiminta on mahdollisimman hedelmällistä. Missio Koulu, jossa opiskelija on yritteliäs ja opettaja on hänen rinnallaan ja tukee häntä. Koulu, jossa saa tehdä virheitä, oppia niistä ja yrittää uudelleen. Koulu, jossa saa kokeilla, jättää kesken ja innostua taas. Koulu, jossa opettaja on auttamassa opiskelijaa, oppimiseen, tiedon hankintaan, ammatissa kehittymiseen, yhteis-työhön muiden kanssa, ihmisenä kasvamiseen. Koulu, joka tosissaan kannustaa yritteliäisyyteen ja jopa palkitsee siitä. Kouluaika, joka kannustaa yritteliäisyyteen alakoulusta korkeakouluun. Koulu, jossa opettajia voidaan arvioida ja heidän kyvykkyydestään kannustaa yritteliäisyyteen voidaan palkita. Lannistamista ei sallita.

TAIVEX – Taiteen tiedotuskeskusten vientivalmennusohjelma Kesto: 1.4.2009–31.12.2011 Rahoitus: kokonaisbudjetti 687.700 €. Hankkeen päärahoittaja on Hämeen ELY-keskus. TAIVEX on osa ope-tus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista, Euroopan sosiaalirahaston tuella toteutettavaa Luovien alojen yritys-toiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmaa sekä Luova Suomi -hankekokonaisuutta. Toteuttajat TAIVEX on Taiteen tiedotuskeskusten (Teatterin tiedotuskeskus, Tanssin Tiedotuskeskus, Sirkuksen Tiedotus-keskus, Näyttelynvaihtokeskus FRAME ja FILI – Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus) sekä Helsingin, Turun ja Tampereen kaupunkien yhteistyöhanke. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Teatterin tiedotuskeskus ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus. Missio TAIVEX on vientivalmennusohjelma, joka lisää taiteen tuottajien valmiuksia toimia kansainvälisellä kentällä. TAIVEX-vientivalmennusohjelma kouluttaa vuosien 2009–2011 aikana lähes 100 taiteen ja luovien toimialojen tuottajaa, galleristia, manageria, agenttia, kuraattoria ja muuta välittäjäportaan toimijaa. TAIVEX syventää taide-kentän toimijoiden keskinäistä verkottumista ja yhteistyötä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. TAIVEX edis-tää suomalaisen taiteen vientiä ja vaihtoa sekä kansainvälistymistä. Yhteystiedot TAIVEX Projektipäällikkö Nea Leo Projektikoordinaattori Meritullinkatu 33, 00170 Helsinki Nea.Leo@taivex.fi Anna Välimaa www.taivex.fi puhelin: 041-502 0279 anna.valimaa@taivex.fi info@taivex.fi

Ylös-hanke kurkottaa kohti tulevaisuuden teatteria Suomessa toimii suuri joukko soveltavan teatterin ammattilaisia. Monet heistä työskentelevät freelancereina, ammatinharjoittajina ja yrittäjinä. Ylös-hankkeen aikana Tampereen yliopistossa toimivasta Tutkivan teatterityön keskuksesta on muodostunut soveltavan teatterin ammattilaisten kohtaamispaikka. Hankkeen aikana on tuet-tu yrittäjyyttä, järjestetty valmennusta ja testattu villeimpiä ideoita kolmessa hankkeen pilottiteatteris-sa. Ylös on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista, Euroopan sosiaalirahaston tuella toteutettavaa Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelmaa sekä Luova Suomi -hankekokonaisuutta. Tampereen Työväen Teatterissa on tehty teatteria yhdessä eri yritysten henkilökunnan kanssa. Lahden kaupun-ginteatterissa on jalkauduttu kyläyhteisöihin ja lähiöihin. Rauman kaupunginteatterissa on tutkittu nuorten kanssa hyvinvoinnin avaimia teatterilähtöisin menetelmin. Taiteilijat ovat kautta aikojen ammentaneet materiaalia ympäröivästä yhteiskunnasta. Yleisötyön avulla teatteri voi saavuttaa uudenlaisen kosketuksen ympäröivään yhteisöön ja avata uuden keskustelukanavan taiteen tekijöi-den ja kokijoiden välille. Soveltava teatteri on erinomainen väline ongelmanratkaisuun. Alan ammattilaisilla on runsaasti annettavaa ympä-röivälle yhteiskunnalle. Soveltava teatteri voi tuoda ihmisten elämään uusia mielekkäitä kokemuksia taiteen paris-sa. Sen avulla osallistujat rakentavat omakohtaista suhdetta teatteriin ja saavat iloa, itsetuntoa ja rohkeutta. Ylös-hankkeen tekijät toivottavat Sadonkorjuuseminaarin kävijät tervetulleiksi tutkimaan Tulevaisuu-den työelämää soveltavan teatterin keinoin! Niina Torkko, projektipäällikkö niina.torkko@uta.fi Tutkivan teatterityön keskus www.yleisotyo.fi 33014 Tampereen yliopisto http://t7.uta.fi p. 040 568 4241

Forte- Promoting women's entrepreneurship in social and health care sector Kesto: 2010–2013 Rahoitus: Central Baltic Interreg IV A Programme Hallinnoija: Östergötland County Administrative Board Partnerit: Lahden ammattikorkeakoulu (LAMK), Linköping University, Sweden; Östergötland County Council, Sweden; Vårdförbundet, Sweden Projektipäällikkö LAMK:n osuudessa: Annamaija id-Korhonen, annamaija.id-korhonen@lamk.fi, p. 044-708 0540 Missio Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyteen suhtaudutaan positiivisesti partnereiden alueilla ja opiskelijat omaksuvat yrit-täjämäisen toimintatavan opintojensa aikana. Opiskelijoiden ja työntekijöiden yrittäjyysosaaminen lisääntyy. Sosi-aali- ja terveysalan yrittäjyyden oppimisympäristöt ovat monipuolisia ja oppiminen voi toteutua myös kansainvä-lisessä toimintaympäristössä. Yrityskylä-oppimisympäristö Yrityskylä on 5.-6.-luokkalaisten talous- ja työelämätaitojen kasvatukseen rakennettu oppimisympäristö. Yritysky-län tavoitteena on havainnollistaa nuorille yhteiskuntamme ja talouden toimintaa ja tätä kautta auttaa heitä teke-mään entistä tiedostetumpia koulutus- ja uravalintoja. Yrityskylä pilotoitiin keväällä 2010 Helsingin tekniikan museossa 800 oppilaan voimin. Keväällä 2011 Yrityskylän toiminta saa jatkoa sekä Kuopiossa että Helsingissä ja tavoittaa n. 3 000 oppilasta. Tulevaisuudessa projektista toivotaan muodostuvan pysyvä osa valtakunnallista perusopetuksen talous- ja työelämätaitojen kasvatusta. Toimintaa rahoittavat pääosin säätiöt ja yritykset, kuten Yksityisyrittäjäin säätiö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Metsäsäätiö sekä UPM. Projektia koordinoi ja hallinnoi Taloudellinen tiedotustoimisto (Eteläinen Makasiinikatu 4, 00130 HKI). Kon-septi on rakennettu yhteistyössä Nuori Yrittäjyys ry:n kanssa. Yhteystiedot: Nuorisopalvelun päällikkö Tomi Alakoski (tomi.alakoski@tat.fi, 040 501 5307). Projektikoor-dinaattori Satu Olkinuora (satu.olkinuora@tat.fi, 040 455 7490) Tutustu Yrityskylä-oppimisympäristöön lämpiön puolella.

YVI-hanke 1.8.2010 – 31.7.2013 Rahoitus Projekti on pääasiallisesti ESR-rahoitteinen (rahoittajaviranomaisena on Opetushallitus). Muita rahoittajia ovat Työ- ja elinkeinoministeriö (Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma), Kerhokeskus – koulutyön tuki ry ja Turun seudun kehittämiskeskus. Koordinoiva taho Turun yliopisto, normaalikoulu Kumppanit Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Lapin yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia, Hämeen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Oulun ammatillinen korkeakoulu, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Suomen Yrittäjät, Taloudellinen tiedotustoimisto, Pellervo-seura, Osuustoiminnan neuvottelukunta, Työ- ja elin-keinoministeriö, Varsinais-Suomen Yrittäjät, Turun seudun kehittämiskeskus, Kerhokeskus - koulutyön tuki ry, Yes-keskus, Nuori Yrittäjyys ry, Suomen 4h-liitto Yhteystiedot: Jaana Seikkula-Leino projektijohtaja / yrittäjyyskasvatuksen professori Turun yliopisto / Lappeenrannan teknillinen yliopisto jaana.seikkula-leino@utu.fi, puhelin: 050/5305902 Hanketta tekee yhteensä noin 45 henkilöä ja sen toimintaa ohjaa johtoryhmä. Johtoryhmän jäsenet ja heidän vastuualueensa: koordinoivasta organisaatiosta, Turun yliopiston normaalikoulusta: Jaana Seikkula-Leino, projektijohtaja Anne Tiikkala, sisällöntuottaja, YS-opettajankoulutuksen kehittäminen Jari Sjölund, virtuaalipedagoginen asiantuntija Anne Rinne, projektisihteeri ja talousvastaava Turun ammattikorkeakoulusta: Keijo Leinonen, sisällöntuottaja, tekninen tuottaminen Helsingin yliopistosta: Eliisa Troberg, sisällöntuottaja, liiketaloudellinen asiantuntija Lappeenrannan teknillisen yliopistosta: Elena Ruskovaara, sisällöntuottaja, hankkeen varajohtaja Turun yliopiston opettajankoulutuksen Rauman yksiköstä johtaja: Jaana Lepistö, sisällöntuottaja, (johdon sitout-tamis-työryhmän jäsen) Hämeen ammattikorkeakoulusta: Heikki Hannula, sisällöntuottaja, ammatillisen opettajankoulutuksen kehittä-minen Kerhokeskus – koulutyön tuki ry:stä (rahoittaja) Tiina Rytkölä, sisällöntuottaja, materiaalit ja järjestötoiminta Missio YVI-hankkeen aikana luodaan yleissivistävään ja ammatillisen opettajankoulutuksen käyttöön heidän tarpeitaan vastaava virtuaalinen oppimisympäristö YVI. Oppimisympäristö tukee yrittäjyyskasvatuksen suunnittelua, toteu-tusta ja arviointia. Lisäksi hankkeen keskeisenä päämääränä on kehittää opettajienkouluttajien pedagogisia val-miuksia yrittäjyyskasvatusverkostoissa, joihin liittyvät yrityselämä ja yrittäjyyttä tukevat sidosryhmät. Projektin merkittävä päämäärä on myös, että yrittäjyyskasvatus saadaan yleissivistävässä ja ammatillisessa opettajankoulu-tuksessa strategioihin ja opetussuunnitelmiin. Projekti liittyy myös hankkeeseen ”YVI:stä energiaa yrittäjyyskasvatukseen” 2009 – 2012, jossa kehitettään virtu-aalinen yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristö Varsinais-Suomen alueelle sekä vahvistetaan tämän alueen yrittä-jyyskasvattajien pedagogisia valmiuksia toteuttaa yrittäjyyskasvatusta.

SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Lapin Letka – sukupuolten tasa-arvon edistäminen koulutuksessa ja työelämässä -hanke Lapin Letkassa puretaan segregaatiota ja edistetään tasa-arvoa järjestämällä tasa-arvokoulutuksia ja konsultointia yhteistyökumppaneille esimerkiksi seuraavista aiheista: sukupuolten tasa-arvo koulutuksessa ja työelämässä, su-kupuolisensitiivinen ohjaus, oppilaitoksen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma ja työpaikan henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma. Oppilaitoksissa kehitetään sukupuolinäkökulman huomioivaa markkinointia erilaisilla kampanjoilla ja olemassa olevan markkinointimateriaalin arvioinnilla ja päivittämisellä. Lisäksi sukupuolinäkökulma kirjataan esimerkiksi opetussuunnitelmiin ja perehdytysoppaisiin, jotta tasa-arvosta tulee osa jokapäiväisiä käytäntöjä. Hankkeessa toteutetaan myös ohjaavia ja valmentavia koulutuksia (Lapin ELY-keskus vastaa), joilla rohkaistaan työttömiä ja työttömyysuhanalaisia henkilöitä hakeutumaan omalle sukupuolelleen ei-perinteisille aloille, kuten miehiä hoiva-aloille ja naisia tekniikan aloille. Lisäksi hankkeessa tuotetaan tietoa tutkimusten ja selvitysten avulla esimerkiksi lappilaisesta segregaatiosta, talo-uskäsitteestä segregaation näkökulmasta, vallasta ja sukupuolesta sekä kuntien luottamuselinten puheenjohta-juuksista ja tasa-arvosuunnittelun tilanteesta. Hankkeen nettisivuilla, markkinoinnilla ja mainoskampanjoilla väli-tetään tietoa, herätetään tasa-arvokeskustelua ja vaikutetaan ihmisten asenteisiin ja stereotyyppisiin käsityksiin. Pyrimme siis putsaamaan lappilaisten pinttyneitä käsityksiä tasa-arvosta. Hankkeen tuloksena toisen sukupuolen valloittamille koulutusaloille hakeudutaan tasaisemmin, oppilaitosten markkinointi huomioi paremmin sukupuolinäkökulman, peruskoulut saavat käyttöönsä hankkeessa tuotetun tasa-arvon koulutusmateriaalin, oppilaitokset ja kunnat laativat ja päivittävät tasa-arvosuunnitelmansa, tasa-arvon edistämisen tueksi saadaan erilaisia pelejä ja materiaaleja, joita voidaan hyödyntää niin oppilaitoksissa kuin työyh-teisöissäkin. Hankkeen vaikutuksesta oppilaitosten ja kuntien sekä muiden lappilaisten toimijoiden tasa-arvotietoisuus ja tasa-arvo-osaaminen lisääntyvät. Hankkeen toteuttajia ovat Lapin ammattiopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Lapin kesäyliopisto, Lapin yliopisto, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, ammattiopisto Lappia, HUMAK (Tornion kampus), Peräpohjo-lan opisto, Lapin liitto ja Sallan kunta. Lisäksi hanke toimii yhteistyössä vuosittain mukaan tulevien muiden La-pin kuntien, Kuntaliiton, Lapin ELY-keskuksen, Lapin TE -toimistojen, Rovaniemen Kehityksen sekä muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeen toiminta-aika: 1.3.2008–31.12.2013 Hankkeen rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto/Valtava-kehittämisohjelma (TEM)/Lapin ELY-keskus Hankkeen kokonaisrahoitus: 3 919 988 euroa Lisätietoja: Projektipäällikkö Tatja Karvonen Lapin ammattiopisto p. 020 798 5468 tatja.karvonen@lao.fi www.lapinletka.fi www.aivansamamulle.fi

Segregaation purkamisen portaat – täydennyskoulutushanke

Hankkeen tavoitteena on monipuolistaa ja syventää lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten toiminnallista tasa-arvosuunnittelua ja varmistaa, että oppilaitoksessa on toiminnan kehittämiseen tarkoitettu lakisääteinen tasa-arvosuunnitelma. Hankkeen yhteydessä kootaan tasa-arvoyhdyshenkilöverkosto ja tuotetaan toiminnal-lista tasa-arvotyötä tukevia aineistoja oppilaitosten käyttöön. Aineisto tulee olemaan Opetushallituksen si-vuilla. Hankkeessa ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, opetushallitus ja tasa-arvovaltuutetun toimisto ja sitä on tukenut opetusministeri Henna Virkkunen.

Hanke järjesti viisi koulutuspäivää vuoden 2010 aikana: Oulussa, Joensuussa, Turussa ja kaksi Helsingissä. Tilaisuuksissa annettiin lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tasa-arvotyötä tekeville valmiuksia oppilai-toksen tasa-arvotilanteen arviointiin sekä toiminnallisten tasa-arvosuunnitelmien laatimiseen ja toteuttami-seen Hankkeen toiminta-aika: 2009–2010 Hankkeen rahoittaja: sosiaali- ja terveysministeriö Lisätietoja: Riina Johansson Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia p. 050 547 6505 riina.johansson@helsinki.fi Sukupuolitietoinen opetus ja ohjaus avaimena tasa-arvoiseen työelämään -hanke Valtakunnallisen koulutushankkeen tavoitteena on kehittää lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten henkilöstön tietotaitotasoa sekä valmiuksia vastaamaan sukupuolten väliseen tasa-arvoiseen opetukseen ja ohjaukseen sekä opetuksen työelämävastaavuuteen. Koulutushankkeessa painotetaan myös opetushenkilöstön ja vanhempien välistä verkostoitumista tasa-arvon edistäjinä. Koulutuksella edistetään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa, jolloin vaikutetaan oppilaitoksen toimintakulttuuriin, sen rakentamiseen sekä työelämälähtöisten oppimisympäristöjen kehittämiseen. Hankkeessa on järjestetty kaksi koulutustilaisuutta, joita on voinut seurata myös internetin kautta tilaisuuden aikana ja nauhoitettuna jälkeenpäin. Hankkeelle tehtiin blogi, jossa osallistujat voivat keskustella asiantuntijoiden kanssa ja johon on tallennettu aiheeseen liittyvää materiaalia. Hankkeen toiminta-aika: 2009–2010 Hankkeen rahoittaja: Opetushallitus Lisätietoja: Tiina Savola Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia p. 050 339 2370 tiina.savola@helsinki.fi

Tasa-arvoa erovanhemmuuteen – isät pois paitsiosta -hanke Hankkeessa tuotetaan sosiaalialan ammattilaisille kolme täydennyskoulutusta, jotka lisäävät heidän kykyään arvi-oida isien ja äitien valmiuksia vanhemmuuteen erotilanteessa. Hankkeessa tuotetaan kolme yleisölle avointa ke-hittämisfoorumia ja hankkeen lopussa verkostoseminaari, joka kokoaa valtakunnallisesti koulutuksiin osallistu-neet ammattilaiset, jotta nämä voivat jatkossakin jakaa hyviä käytänteitä työyksiköissään ympäri Suomea. Verkos-tolle luodaan myös verkkosivut, joissa on oma osio ja kaikille avoin tiedotussivusto. Koulutusten pohjalta tuote-taan opas erovanhemmuudesta ja tasa-arvosta. Hankkeen vaikutuksena sosiaalialan ammattilaiset tulevat tietoisiksi erovanhemmuuden tasa-arvoisuuden merki-tyksestä. Eroperheiden huoltajuusasioiden ja perheenjäsenten kohtaaminen tasa-arvoisesti paranee, kun ammat-tilaiset saavat lisäkoulutusta aiheesta. Hankkeen tuottamaa täydennyskoulutuskokonaisuutta materiaaleineen ja erillistä opasta voidaan hyödyntää uusien koulutusohjelmien opetussuunnittelutyössä. Eroperheiden kanssa työs-kentelevistä kootaan verkosto, joka voi jakaa kokemuksiaan ja tietoa työskentelystä ja tasa-arvoisuuden toteutu-misesta erovanhemmuudessa. Eroperheitä kohtaavat tahot saavat tietoa eron vaikutuksista perheeseen, yksilöön ja terveyteen. Hankkeen yhteistyötahoja ovat muun muassa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymä, Lahden kaupungin hyvinvointipalvelut, Miessakit ry., Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan laitos sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan ja peruspalvelukeskus OIVA:n sosiaalihuollon asiantuntijoita. Hankkeen toiminta-aika: 1.1.2010–31.12.2011 Hankkeen rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto/Tasa-arvoa työelämään - yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan -kehittämisohjelma (STM) Hankkeen kokonaisrahoitus: 279 900 euroa Lisätietoja: Projektipäällikkö Mika Vänskä www.lamk.fi/erovanhemmuus Lahden ammattikorkeakoulu p. 044 708 0898 mika.vanska@lamk.fi TASSU – tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta uran alkuun -hanke Hankkeessa toteutetaan sukupuolisensitiivistä ammatinvalintaa ja ohjausta, johon sisältyy tukea ja informaatiota perus- ja toisen asteen opettajille, oppilaanohjaajille ja opintojen ohjaajille. Hankkeessa luodaan malli uraohjauksesta: naisopiskelijoita sparrataan mm. hyvien työelämäyhteyksien luomiseen ja oikeanlaisten harjoittelupaikkojen hakemiseen, itsensä esittelemiseen ja osaamisensa markkinoimiseen sekä omaa koulutusta vastaaviin töihin hakeutumiseen. Hankkeessa kehitetään myös malli esimiesvalmennuksesta: erityisesti naisia tuetaan siirtymässä asiantuntijatehtävistä esimiestehtäviin ja yleisesti pohditaan esimiehen roolia tasa-arvoisen työyhteisön luojana. Hankkeessa järjestetään myös tasa-arvoseminaareja eli laajalle kohdeyleisölle suunnattuja teemoitettuja ja ajan-kohtaisia tapahtumia, joissa ydinteemana on tasa-arvo. Hankkeessa luodaan malli peruskoulujen ja lukioiden oppilaille suunnatusta opinto- ja uraohjauksesta. Esimerkkinä "Tarinoita sun tulevaisuudesta" -tapahtumat, joissa nuoret aikuiset kertovat omista opinnoistaan ja ammatinvalinnastaan sekä nykyisestä työstään. TASSU-hankkeen toiminta jakautuu kolmeen pääosioon kohderyhmän mukaan: 1) Työelämässä mukana oleville ja työyhteisöille tarjotaan esimiesvalmennusta, tasa-arvovalmennusta ja tasa-arvokonsultaatiota sekä seminaareja. 2) Opiskelijoille järjestetään uravalmennusta ja koululaisille tehdään eri ammatteja tutuksi uratarinoiden avulla. Tehdään tasa-arvoaihetta tutuksi eri yhteydessä ja tapahtumissa mm. DuuniExpo ja Tutkijoiden yö. 3) Opettajia ja oppilaanohjaajia tuetaan sukupuolisensitiivisessä oppilaanohjauksessa tarjoamalla heille tietoa ny-kypäivän työelämästä ja tasa-arvonäkökulmasta eri työpajoissa, valmennuksissa ja seminaareissa.

Hankepartnerina on Hämeen ammattikorkeakoulu. Muita aktiivisia yhteistyötahoja ovat muun muassa Päijät-Hämeen opinto-ohjaajat ry, Uusi Insinööriliitto sekä Oppilaanohjauksen kehittämistoiminta. Hankkeen toiminta-aika: 1.8.2008–29.2.2012 Hankkeen rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto/Valtava-kehittämisohjelma (TEM)/Hämeen ELY-keskus Hankkeen kokonaisrahoitus: 558 094 euroa Lisätietoja: Projektipäällikkö Marjut Villanen Projektisuunnittelija Ari Hautaniemi Lahden ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu p. 050 538 2306 p. 044 708 0882 marjut.villanen@lamk.fi ari.hautaniemi@lamk.fi www.lamk.fi/tassu Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) -kehittämisohjelma Valtava-kehittämisohjelmassa puretaan sukupuolenmukaista työ- ja koulutusurien kahtiajakoa, kehitetään suku-puolinäkökulman valtavirtaistamista ja sen arviointia sekä tuetaan naisyrittäjyyttä ja naisten yrittäjyyspotentiaalia. Lisäksi ohjelmassa tuetaan ja kehitetään hanketoimijoiden ja -rahoittajien asiantuntemusta sekä lisätään yleistä tietoutta sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta. Ohjelmaan kuuluu tällä hetkellä 11 hanketta. Ohjelmassa tuotetaan muun muassa käsikirja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta, koosteita aiemmin toi-mineiden ja Valtava-kehittämisohjelmaan kuuluvien tasa-arvohankkeiden hyvistä käytännöistä, rakennerahasto-päätösten sukupuolivaikutusten arviointi ja koulutuspaketti sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta työ- ja elinkeino- sekä opetushallinnon (aikuiskoulutus) käyttöön. Ohjelmaan kuuluvat hankkeet järjestävät muun muassa kouluissa ja työ- ja elinkeinotoimistoissa tietoiskuja, jois-sa naiset ja miehet kertovat työskentelystään sukupuolelleen epätyypillisessä ammatissa. Lisäksi opettajia ja oppi-laanohjaajia valmennetaan huomioimaan sukupuolinäkökulma oppilaanohjauksessa. Hankkeissa kannustetaan ja valmennetaan mies- ja naisvaltaisia yrityksiä työllistämään sekä naisia että miehiä. Työorganisaatioita ja esimiehiä valmennetaan myös tukemaan naisten urakehitystä. Lisäksi hankkeissa annetaan tukea työorganisaatioiden, oppi-laitosten ja kuntien tasa-arvosuunnitelmien laatimiseen. Ohjelma tukee naisten osaamista ja innovaatioita muun muassa edistämällä naisyrittäjyyttä. Huomiota kiinnite-tään myös yrittäjien sijaispalvelujärjestelmän kehittämiseen. Hankkeissa kohderyhminä ovat myös maahanmuut-tajat, koska etenkin naiset voivat kokea moniperusteista syrjintää sukupuolensa ja etnisen taustansa vuoksi. Kehittämisohjelmassa tehdään yhteistyötä muun muassa ohjelmaan kuuluvien hankkeiden, hankerahoittajien (ELY-keskukset), oppilaitosten, kolmannen sektorin organisaatioiden, konsultti- ja koulutusorganisaatioiden sekä yritysten ja tasa-arvoa edistävien organisaatioiden henkilöstöjen kanssa. Yhteistyötä tehdään myös muiden minis-teriöiden (mm. STM ja OKM) sekä työmarkkinajärjestöjen ja ammattiliittojen kanssa. Ohjelman toiminta-aika: 1.9.2008–31.12.2013 Ohjelman rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto/TEM Ohjelman kokonaisrahoitus: 18,7 milj. euroa Lisätietoja: Neuvotteleva virkamies Hillevi Lönn Hankeasiantuntija Mia Teräsaho Työ- ja elinkeinoministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö p. 010 604 8028 p. 010 604 7003 hillevi.lonn@tem.fi mia.terasaho@tem.fi www.tem.fi/valtava

Tasa-arvoa työelämään - yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan -kehittämisohjelma Kehittämisohjelma Tasa-arvoa työelämään – yhdenvertaisuutta yhteiskuntaan pyrkii edistämään naisten ja mies-ten samapalkkaisuutta, tukemaan naisten urakehitystä, kehittämään työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista sekä vahvistamaan tasa-arvosuunnittelua. Ohjelmaan kuuluu tällä hetkellä 5 hanketta. Kehittämisohjelman hankkeet edistävät sukupuolten tasa-arvoa eri näkökulmista. Joissakin hankkeissa kehitetään ja tutkitaan palkkausjärjestelmiä niin, että ne nykyistä tehokkaammin pienentäisivät sukupuolten palkkaeroa. Hankkeet tuottavat uutta tutkimustietoa, julkaisuja ja kehittämistyön malleja tasa-arvotyön pohjaksi. Ne kytkey-tyvät hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen vuonna 2006 käynnistämään samapalkkaisuusohjelmaan. Toisissa hankkeissa edistetään tasa-arvon valtavirtaistamista kunnissa ja valtion alue- ja paikallishallinnossa. Kei-noja ovat mm. koulutus, ohjaus ja toimintatutkimus. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista edistävissä hankkeissa pyritään esimerkiksi jakamaan hoivavastuuta nykyistä tasaisemmin. Lisäksi ohjelmassa on mahdollista toteuttaa mm. hankkeita, joissa edistetään naisten urakehitystä, haetaan keino-ja segregaation eli sukupuolen mukaisen eriytymisen lieventämiseksi kasvatuksessa, koulutuksessa ja työelämässä, tai lisätään tasa-arvolainsäädännön vaikuttavuutta esimerkiksi luo-malla seurantamenetelmiä ja kehittämällä oppilaitoksille ja työpaikoille koulutus- ja tukitoimintaa. Ohjelman toiminta-aika: 2007–2013 Ohjelman rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto/STM Ohjelman kokonaisrahoitus: 3,2 milj. euroa Lisätietoja: Ohjelmakoordinaattori Irmeli Järvenpää Sosiaali- ja terveysministeriö p. 09 1607 4341 irmeli.jarvenpaa@stm.fi http://www.stm.fi/vireilla/rahoitus_ja_avustukset/eun_rakennerahastot

ONNELLISTEN IHMISTEN YHTEISKUNTA Hyvinvointi-innovaatioita kehittämässä Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiverkosto Manner-suomen ESR-ohjelma / Valtakunnallinen osio Kehittämisohjelma: Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin (OKM) Toteutusaika 1.4.2009 – 31.12.2011 Kokonaisrahoitus: 245 620 euroa Hallinnoija: SAKU ry Hankkeessa kehitetään kaksiulotteista kumppanuusverkostoa. Ensimmäisellä tasolla yhteistyötä tehdään amma-tillisen koulutuksen järjestäjien kanssa, joista vahvimmin pilottioppilaitoksina profiloituvat Etelä-Karjalan am-mattiopisto, Kainuun ammattiopisto, Satakunnan ammattiopisto ja Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto. Toi-sella tasolla verkostossa ovat opetus- ja hyvinvointialan asiantuntijaorganisaatiot ja kolmannen sektorin järjestöt. Hankkeen puolivälissä mukaan ovat lähteneet Liito ry, Nuorten Akatemia, OKKA-säätiö, Opetushallitus, Suo-men Kuntourheiluliitto, Syöpäjärjestöt, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Terveys ry, Työterveyslaitos, ja Väestö-liitto. Kumppanuushankkeita ovat ammattiopisto Luovin Mun reitti-hanke, Nuorten Akatemian Amikset asunto-loiden kehittäjinä ja Turvallista ryhmää rakentamaan -hankkeet ja Sastamalan koulutuskuntayhtymän Parempaan alkuun -hanke. Hankkeessa syntyy toisen asteen ammatilliseen koulutukseen hyvinvoivan oppimisympäristön määritelmä sekä oppimisympäristön suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen menetelmä ja sitä tukeva työkirja. Hanke tuottaa moniammatillisen hyvinvointityötä edistävän verkoston, jossa on mukana koulutuksen järjestäjien henkilöstö, asiantuntijaorganisaatioita ja kolmannen sektorin järjestöjä. Lisäksi hankkeen kautta järjestetään ammattilaisten kohtaamisfoorumeita verkossa ja seminaareissa. Yhteystiedot: Projektipäällikkö Ville Virtanen www.alpo.fi/henkilosto p. 020 755 1016 ville.virtanen@sakury.net

Dynamo: lisää virtaa järjestöjen ja kuntien yhteistyöhön

Manner-suomen ESR-ohjelma / Valtakunnallinen osio Kehittämisohjelma: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana (OKM) Toteutusaika: 1.9.2009 - 31.8.2012 Kokonaisrahoitus: 675 260 e Hallinnoija: Nuorten Akatemia

Hankkeessa on kaksi ulottuvuutta kumppanuusverkostossa. Nuorten yhteiskunta- ja työelämävalmiuksia kehittä-vät osatoimijoista Hämeenlinnan 4H-yhdistys ry (Hämeenlinnan kaupunki), Kokkolan 4H-yhdistys ry (Kokkolan kaupunki), Loimaan 4H-yhdistys ry (Loimaan kaupunki) ja Satakunnan 4H-piiri ry (Karvian ja Luvian kunnat). Nuorten omaa toimintaa kehittävät osatoimijoista Alavuden Nuorisoseura (Alavuden kaupunki), Muuramen Innola ry (Muuramen kunta), Nuorten Keski-Suomi ry (Jyväskylän kaupunki) ja Otsolan kannatusyhdistys ry (Porin kaupunki). Dynamo-hankkeen tuloksena kahdeksan paikalliskumppania oppii tuottamaan kunnille lapsia ja nuoria kiinnos-tavia ja heidän omaehtoista toimintaansa tukevia hyvinvointipalveluja. Hankkeessa syntyy kaksi teemakohtaista hyvinvointipalvelumallia, yhdistysten ja kuntien välinen yhteistyömalli ja lasten ja nuorten näkökulman huomi-oimiseen liittyvä toimintamalli. Hankkeen aikana järjestetään neljä seminaaria ja luodaan hankehallintoa tukeva intranet. Yhteystiedot: projektipäällikkö Kirsi Airaksinen, www.nuortenakatemia.fi p. 050 3269 783, kirsi.airaksinen@nuortenakatemia.fi

Hymykuopat Manner-suomen ESR-ohjelma / Valtakunnallinen osio Kehittämisohjelma: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana (OKM) Toteutusaika: 1.10.2009 – 30.6.2012 Kokonaisrahoitus: 922 364 euroa Hallinnoija: Salon kaupunki / kulttuuripalvelut Hankkeen osatoteuttajat ovat kulttuuri- ja taidealan yhdistyksiä Framil ry, Keski-Suomen elokuvakeskus ry, Kes-ki-Suomen tanssin keskus ry, Kisko-seura ry, Läntinen Tanssin aluekeskus ry, Salon 4H, Salon taiteilijaseura ry, Suomusjärvi-seura ry; Turun sanataideyhdistys ry sekä Valoaurinko – Lasten ja nuorten kulttuurin tuki ry. Kumppanuusverkostoon kuuluvat lisäksi Forssan kaupunki, Hankasalmen kunta, Kouvolan ja Turun kaupungit sekä erityisesti niiden sivistyspalveluiden osastot sekä vanhuspalvelut. Hanke tekee yhteistyötä Turun vanhuspal-veluiden KUVA -hankkeen sekä Salon kaupungin vanhuspolku-hankkeen kanssa. Hymykuopat -hankkeessa kehitetään neljää kulttuurin ja taiteen keinoin hyvinvointia tukevaa tuotetta, joissa. lähtökohtina on ihmisläheisyys, taiteen työkaluin tuettavat inhimilliset perustarpeet vuorovaikutukseen, koske-tukseen, merkittävyyteen ja näkyvyyteen. Yhdistykset kehittävät LUOTO, Hyvinvoinnin ketjureaktio sekä Elä-mysmatkalaukku -menetelmiä, jotka kohdistetaan kotona asuvien seniorien sekä laitosasukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseen sekä oppimisvaikeuksien kautta reagoivien lasten tukemiseen. Kotiseutuyhdistykset kehittävät lähi-kulttuuripalvelut -konseptia, joissa yhdistyksillä on aktiivinen rooli paikallisen kansalaistoiminnan koordinaatto-reina ja asumisviihtyisyyden lisääjinä. Hanke toimii viiden kunnan alueella, jokaiseen kuntaa kehitetään oma linki-tys kuntapalveluihin, missä tavoitteena on saada aikaan jatkuvuus hankkeen jälkeen. Yhteystiedot: projektipäällikkö Anu Suosalo, hymykuopat.ning.com p. 044 778 4903, anu.suosalo@salo.fi, www.salo.fi/hymykuopat Kolmas lähde Manner-suomen ESR-ohjelma / Valtakunnallinen osio Kehittämisohjelma: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana (OKM) Toteutusaika: 4.2.2008–31.12.2010 Kokonaisrahoitus: 1 216 800 euroa Hanketta hallinnoi Teatterikorkeakoulu kumppaneinaan Suomen Liikunta ja Urheilu ry sekä Suomen Nuorisoyh-teistyö - Allianssi ry, tutkimustoiminnan kumppani Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore. Kolmas lähde tukee yhdistysten ja seurojen toimintaa, jotta niillä olisi paremmat mahdollisuudet toteuttaa entis-tä enemmän väestön hyvinvointipalveluja yhdessä kuntien kanssa. Hanke kehittää kolmannen sektorin palve-luosaamista ja palvelujen tuottamista ja tuotteistamista sekä työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä ja toiminta-malleja, joilla tuetaan työssäjaksamista, viihtymistä ja pysymistä. Kolmas lähde vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja synnyttää yhteistyöverkostoja. Hankkeen aikana on koulutettu pilottihankkeiden toimijoita PD-koulutuksilla (2 koulutusta, 12 lähijaksoa, 9 sparrausta). Se on järjestänyt tilaisuuksia keskeisistä aiheista hyvinvointipalveluiden tuottamisessa kuten teema-seminaareja 4 aiheesta ja10 seminaaria, muita koulutuksia 3 kpl ja päätöskonferenssin. Kolmas lähde on tuottanut 4 konsultointia pilottihankkeiden erityiskysymyksistä. Se on tuottanut 6 selvitystä ja päätösjulkaisun, www-sivuston sekä uutiskirjeet. Hanke on verkostoitunut, etsinyt hyviä käytäntöjä sekä osaamis-ta laajasti yli alojen, tehnyt 2 ulkomaan vierailua sekä useita kymmeniä seminaarikäyntejä ja alustuksia eri tilai-suuksissa. Yhteystiedot: projektipäällikkö Kai Lehikoinen www.kolmaslahde.fi p. 050 439 0517, kai.lehikoinen@teak.fi

Sosiaalinen Sirkus Manner-suomen ESR-ohjelma / Valtakunnallinen osio Kehittämisohjelma: Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana (OKM) Toteutusaika: 1.8.2009 - 31.10.2011 Kokonaiskustannukset: 680 400 e Hallinnoija: Tampereen yliopiston Tutkivan teatterityön keskus Hankkeen kotimainen kumppanuusverkosto koostuu sosiaalisesta sirkuksesta kiinnostuneista sirkusorganisaati-oista. Osatoteuttajina on mukana Helsingistä ja Vantaalta Cirko - Uuden Sirkuksen Keskus, Espoosta Espoon esittävän taiteen koulu, Tampereelta Sorin sirkus ja Tulikollektiivi Flamma ry, Oulusta Oulun Tähtisirkus, Lem-päälästä Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo ja Orivedeltä Sirkus Supiainen. Osatoteuttajien omat kunnat osallistuvat hankkeen kehittämiseen ja rahoittamiseen. Jokainen osatoteuttaja osal-listuu myös hankkeen rahoitukseen. Hanke käy tiivistä keskustelua Suomen Nuorisosirkusliiton ja Sirkuksen tie-dotuskeskuksen kanssa. Tärkeimpänä ulkomaisena yhteistyökumppanina on eurooppalaisten nuorisosirkusten Caravan-järjestön ylläpitämä Leonardo-projekti, jossa etsitään hyvän sosiaalisen sirkuksen ohjaajan kriteerejä. Hankkeen tavoitteena on juurruttaa sosiaalinen sirkus Suomeen. Hankkeen osatoteuttajina on erilaisia sirkusor-ganisaatioita ympäri Suomea. Kaikilla osatoteuttajilla on tavoitteena kehittää sosiaalista sirkusta omalla alueellaan ja valtakunnallisesti. Hankkeesta opittuja hyviä käytäntöjä pyritään levittämään mahdollisimman laajasti sosiaali-sen sirkuksen hyvien käytäntöjen oppaan myötä, joka julkaistaan hankkeen loppuessa syksyllä 2011. Hankkeessa on mukana 7 osatoteuttajaa, joissa toimii tämänhetkisten suunnitelmien mukaisesti kahden lukuvuo-den aikana yhteensä 37 erikokoista ja eripituista sosiaalisen sirkuksen ryhmää, joissa toimii yhteensä noin 470 lasta ja nuorta. Jotkut ryhmät kokoontuvat viikonlopun ajaksi, toisissa toiminta jatkuu samalla ryhmällä koko 2 vuoden ajan. Hanke järjestää sirkusohjaajilleen 2 isoa sosiaalisen sirkuksen seminaaria, sekä 3 kuntarahoittajille suunnattua paikallista esittelevää seminaaria, joissa esitellään hankkeen toimintaa ja tuloksia. Lisäksi hanke järjestää pienem-piä koulutuksia osatoteuttajilleen tarpeen mukaan. Yhteystiedot: projektipäällikkö Sofia-Charlotta Kakko www.sosiaalinensirkus.fi p. 050 420 1533, sofia.kakko@uta.fi

Virkeänä ratissa - ruoasta terveyttä tien päälle 2009 – 2011 Manner-suomen ESR-ohjelma / Valtakunnallinen osio Kehittämisohjelma: Terveenä ja osaavana työssä (STM) Toteutusaika: 1.9.2008 - 31.12.2011 Kokonaiskustannukset: 1 236 540 € Hallinnoija: Työterveyslaitos Työterveyslaitos, Suomen Sydänliitto ry, Condia Oy, huoltamoalan ruoka-ammattilaiset sekä kuljetusalan järjestöt yhdessä edistävät kuljettajien terveyttä ja hyviä elämäntapoja. Suomen Sydänliitto ja Condia ovat hankkeen osato-teuttajia. Huoltamoalan yhteistyökumppaneita ovat Oy Teboil Ab, Kesko/Pikoil Oy, ABC-huoltamoketju, Res-tel/Helmisimpukka, Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen Liitto SBL ry sekä Matkailu- ja Ra-vintolapalvelut MaRa ry. Kuljetusalan yhteistyökumppaneita ovat Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Linja-autoliitto, Suomen Taksiliitto ry, Rahtarit ry ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry. Lisäksi hanke toimii yhteistyössä lukuisten kuljetusalan yritysten kanssa. Päivittäin reilu 100 000 ammattikuljettajaa kuljettaa ihmisiä ja tavaroita tien päällä. Tutkimusten mukaan liian monet kuljettajista ovat ylipainoisia ja siten alttiita sairastumaan esimerkiksi diabetekseen tai uniapneaan. Ammattikuljettajien työaikaista ruokailua kehitetään Virkeänä ratissa -hankkeessa vaikuttamalla ammattikuljetta-jiin, heidän etujärjestöihinsä ja työnantajajärjestöön sekä huoltamoalan ruokapalvelujen tuottajiin. Työterveys-huollon kanssa työstetään toimintamalli ammattikuljettajien työkyvyn edistämiseen ravitsemuksen keinoin ja ravitsemusterapeutin hyödyntämisestä työterveyshuollon moniammatillisessa tiimissä. Ammattikuljettajien ja sidosryhmien tietotasoa parannetaan ja vaikutetaan asenteisiin sekä motivoidaan elintapa-muutoksiin. Lisäksi hankkeessa pyritään luomaan mahdollisuuksia terveellisempien ruokavalintojen tekemiseen ja kehittämään erilaisia toimintamalleja. Näin ammattikuljettajien työaikaisen ruokailun, työkyvyn ja työvireyden parantamiseen pyritään monilla yhtäaikaisilla toimenpiteillä. Yhteystiedot: erityisasiantuntija, projektipäällikkö Anne Salmi anne.salmi@ttl.fi, p. 043 824 1342 www.ttl.fi/virkeanaratissa

SUOMI TARVITSEE KAIKKI KÄDET Hankkeen elämä on aina lyhyt ja kestävien vaikutusten luominen hankkeissa vaatii paljon suunnittelua; on var-mistettava hankkeessa kehitettävien uusien prosessien jatkuvuus, keksittävä miten hyvät käytännöt saadaan siir-rettyä osaksi perustoimintaa, varmistettava miten hankkeessa hankittu osaaminen kiinnitetään johonkin pysy-vämpään ja pohdittava miten hanke olisi osa laajempaa strategista (hanke)kokonaisuutta. Kuluvan ohjelmakauden aikana on pohdittu mm. miten hanketoiminta integroidaan osaksi strategioita ja laatujär-jestelmiä, millainen olisi oman alueen erilaisten osaajien työ- ja koulutuspolkujen labyrintti, hanketoiminta osana teoreettista viitekehystä ja luonnosteltu erilaisia teemakarttoja. Muutaman niistä haluamme jakaa kanssanne. TOIMIJALÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN ESR-HANKKEISSA Miksi toimijalähtöisyyttä korostetaan? Sosiaaliset ongelmat näkyvät kaduilla, kauppakeskuksissa, kortteleissa ja kodeissa. Sosiaalipoliitikot puhuvat niin sanotuista uusista sosiaalisista riskeistä, jotka näkyvät ennen kaikkea arjen tasolla. Ongelmiin tarttuminen edellyt-tää ihmisten kohtaamista arjen tasolla. Monet palvelut ovat tuotteistettuja, mutta rajatuilla kolmion tai neliön muotoisilla tuotteilla on vaikea vastata amebamaisiin sosiaalisiin ongelmiin. Rajautuvien palveluiden rinnalla tarvitaan prosesseja, joissa palveluita tarkas-tellaan kokonaisuutena. Modernit sosiaaliset ongelmat ovat paikallisesti muovautuneita. Niillä on vahva yksilöllis-tynyt komponentti, mutta myös yhteisöllinen ja verkostollinen komponenttinsa. Paikalliset kysymykset tarvitse-vat yhteistoiminnallisia ratkaisuja, joissa eri sektorit, palvelut ja toimijat tuodaan yhteen. Palvelunkäyttäjä on kai-ken keskiössä, ei palvelu tai sektori, puhumattakaan organisaatiosta. Julkishallinnon näkökulmasta toimijalähtöisessä kehittämisessä on kysymys osallistavasta toimintata-vasta. Osallistava hallinto osaa kysyä muiden toimijoiden mielipiteitä, jolloin se osaa myös kutsua toimijoita mukaan yhteistoimintaan. Tässä mielessä toimijoita ovat kaikki ne viralliset ja epäviralliset tahot, joita palvelun suunnitte-lu, toteuttaminen ja kehittäminen koskettavat. Vain harvoin julkiset palvelut toteutuvat yksittäisten toimijoiden avulla. Kysymys on uudenlaisesta julkisten palveluiden yhteistoiminnallisesta hahmottamisesta. Yritykset ja järjes-töt ovat keskeisiä toimijalähtöisen kehittämisen kumppaneita. Kansalaisten ja julkisen hallinnon suhde rakentuu verkostojen kautta. Kansalaiset nähdään pätevinä kumppaneina ammattilaisten, asiantuntijoiden ja virkamiesten rinnalla. Palveluita voidaan siis lähestyä verkostollisena kysymyksenä. Toimijalähtöisessä palveluverkostossa palvelunkäyttäjät sijoittuvat verkoston eturintamaan. Itse verkosto koostuu useasta eri toimijasta, jotka kukin voivat osaltaan vastata palvelunkäyttäjien tarpeisiin tai niillä on muuten laajempi merkitys palvelunkäyttäjän elämän kannalta (ks. kuvio 1).

TE-toimisto

Sosiaalitoimisto

SPR

Työttömienyhdistys

Työpaja

Palveluidenkäyttäjät

Oppilaitos

Terveyskeskus

Yritys

Kuvio 1: Toimijalähtöinen palveluverkoston hahmotus.

Toimijalähtöinen palveluverkosto edellyttää kumppanuutta. Paikallinen yhteisö voi luoda yhteistoiminnallisen rakenteen kansalaisista, ammattilaisista, julkisesta sektorista ja yrityksistä. Olennaista on aukaista palvelukenttä avoimelle keskustelulle. Ihanteellisena tavoitteena on nähdä erilaiset toimijat mahdollisimman tasa-arvoisina. Eri toimijoilla on näin ollen oikeus osallistua omaa itseään (organisaatiota) koskevaan keskusteluun. Kukaan ei voi tietää tai päättää asioita täysivaltaisen toimijan puolesta. Toisaalta voidaan sanoa, että vain harva asia voidaan päättää täysin oman mielen mukaisesti. Käytännöt ja toimintatavat on suhteutettava olemassa olevaan ympäris-töön. Toiminta rakentuu ja täsmentyy yhteisesti jaetun prosessin kautta. Intressien erilaisuutta opitaan ja sovitel-laan neuvottelumekanismien kautta. Loivemmillaan toimijalähtöisyys tarkoittaa sitä, että erilaiset toimijat voivat kokea kuinka palveluissa otetaan huomioon heidän aloitteet ja näkemykset. Palvelurakenteet eivät tällöin olennaisesti muutu, mutta yhteistoiminta kuitenkin lisääntyy. Samalla voidaan var-mistaa, että palvelut kohdentuvat oikealla tavalla. Toisella tasolla eri tahoja pyydetään tietoisesti osallistumaan palveluihin. He tuovat oman panoksensa ja vastuunsa palveluiden järjestämiseen. Kysymys on siis työnjaosta, jonka avulla pyritään varmistamaan, että kaikki palvelukentän alueet tulee katettua. Yhteinen kehittäminen kos-kettaa virallisen ja epävirallisen sektorin toimijoita, kuten myös ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita. Kolmannella tasolla palveluita tarkastellaan uudesta yhteisestä näkökulmasta. Palveluita arvioidaan, suunnitellaan ja toteutetaan monen eri toimijan avulla. Tämä edellyttää herkkyyttä ja valmiutta palveluiden rakenteelliseen muutokseen. Kysymys on kehittämisen prosessista, jonka suunta määräytyy yhteisten kokemusten myötä.

Kuva 1. Toimijalähtöinen kehittäminen ESR hankkeissa Valtaväylä, Mieluisa ja Työmieli

Kuntouttavaa ja ammatillista koulutusta aikuisille mielenterveyskuntoutujille Mieluisa-mallilla pyritään edistämään aikuisten kuntoutujien työelämään paluuta pidentämällä ammattitaidon hankkimisen aikaa ja luomalla poluttavia yhteistyörakenteita kuntoutus- koulutus-, ja työelämäsektorien kesken siten, että ammatillinen tutkintoon valmistava koulutus koostuu oppilaitoksen, kuntoutussektorin työtoiminnan ja yksityisen sosiaalisen yrityksen yhteistyössä. Koulutusmallissa koulutusalan pienyritykset ja työpaikat toimivat kiinteänä yhteistyökumppanina. Malli integroi kuntouttavan sektorin työtoiminnan aikaisempaa selkeämmin ja tavoitteellisemmin tut-kintoihin valmistavaksi Varsinainen tutkintoon johtava koulutusaika tukee vahvasti työelämässä oppimista hyödyntäen eriasteisesti työ-elämävalmiuksia edellyttäviä työpaikkoja (avoimet työmarkkinat, sosiaalinen yritys, työpajat, tuettu työtoiminta, yhdistykset), joista pyritään luomaan myös ammatillisen koulutuksen jatkoksi kunkin työkykyyn soveltuva ja yh-teiskuntaan integroitumista vahvistava työpaikka. Kuntouttavan koulutuksen alaksi on valittu pihan- puutarhan- ja viheralueiden hoito, koska tiedossamme on laajaa tutkimusnäyttöä viherympäristöjen hyvinvointivaikutuksista. Pihan- puutarhan- ja viheralueiden hoidon puoli vuotta kestävä koulutus on suunniteltu siten, että se valmistaa sekä puistopuutarhurin ammattitutkintoon että kotityöpalvelujen ammattitutkintoon. Soveltuva ammattitutkinto valitaan puolen vuoden koulutuksen jälkeen hankitun kokemuksen, palautteiden ja koulutukseen sisältyvän ar-vioivan työvalmennuksen perusteella. Mieluisa koulutusmalli on tarkoitettu koulutus-, työ-, harrastus ym. kautta koulutusalan kokemusta ja osaamista omaaville aikuisille kuntoutujille. Hankkeen toteuttajat: PIRKO/Pirkanmaan aikuisopisto ja Verte Oy. Hankkeen kokonaisrahoitus 0,4 M €. Yhteyshenkilöt: Minna Arvonen www.paiko.fi/mieluisa projektipäällikkö, Mieluisa-hanke Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä, Pirkanmaan aikuisopisto minna.arvonen@pirko.fi +35850 576 1408 Mirva Kallio (kv-yhteydet) työelämäasiantuntija/yrittäjä com_ +35840 530 8012 Uutta työvoimaa kuntoutujista toimijalähtöisellä kehittämisellä Erityisryhmissä on paljon hyviä työnhakijoita. Työt ja tekijät eivät kuitenkaan kohtaa ilman erityispanostusta. Työnantajien näkökulmasta erityisryhmien palveluverkoston pitää olla yhteistoiminnallinen ja palveleva, jotta työllistäminen on työnantajille helppoa. Tästä hyötyisivät kaikki osapuolet, myös talous. Hankkeen kokonaisrahoitus 0, 2 M €. Yhteyshenkilö: Kaarina Latostenmaa www.tyomieli.fi Projektipäällikkö, Työmieli-hanke Satakunnan ammattikorkeakoulu kaarina.latostenmaa@samk.fi +358 44 710 3662

Aktiivinen työvoima- ja sosiaalipolitiikka hankkeen perustana Hankekokonaisuus kehittää toimijalähtöisesti uusia menetelmiä ja työkäytäntöjä välityömarkkinoille sen asiakkail-le ja eri toimijoille. Hankekokonaisuudella vaikutetaan toimintoihin liittyviin rakenteellisiin seikkoihin, kuten poikkihallinnollisuuteen ja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen eri hallintojen välillä sekä selkiinnytetään kuntien roolia ja tehtäviä työllisyydenhoidossa. Valtaväylän tavoitteena on työhallinnon aktiivitoimien ja kuntouttavan sosiaalityön menetelmien kehittäminen ja vaikuttavuuden lisääminen tukemalla asiakkaiden yksilöllisten polkujen päättymistä välityömarkkinoiden kautta avoimille työmarkkinoille. Tavoitteiseen pyritään kehittämällä entisestään ammatillista kuntoutusta sekä työval-mennusta kohti työssäkäyntiavustusta ja -ohjausta. Palkkatuetun työsuhteen ajaksi asiakkaille kehitetään ”spar-rausjakso”, jolla pyritään varmistamaan asiakkaan työllistyminen tukijakson jälkeenkin. Järjestösektorin toimijois-ta tehdään eri tahojen käyttöön järjestökartta. Kuntouttavalla orientaatiolla pyritään edistämään asiakkaiden toi-mintakykyä, terveyttä, osallisuutta ja työllistymistä sekä vaikuttamaan köyhyyden ja syrjäytymisen vähenemiseen. Käytännön asiakastyön työmenetelmiä ovat palveluohjaus, työvalmennus ja uraohjaus. Näillä työmenetelmillä tuetaan pitkään työttömänä olleita välityömarkkinoiden asiakkaita kohti osallisuutta ja työelämää. Asiakaskohde-ryhmään kuuluvat voivat olla työmarkkinoiden ulkopuolella olevia, työttömiä tai työssä olevia asiakkaita. Valtaväylä-hankekokonaisuuden yksi tavoite on välityömarkkinoiden asiakkaiden osallisuuden lisää-minen. Käytännön asiakastyössä osallisuuden lisäämiseen pyritään palveluohjauksella. Tämän lisäksi palveluiden käyttäjät ovat myös kokemusasiantuntijoita ja välityömarkkinoiden kehittäjiä yhdessä esim. TE-toimistojen ja sosiaalivirastojen kanssa. Valtaväylä-hankekokonaisuuden kokemusten pohjalta voidaan todeta, että palveluiden käyttäjillä on ideoita ja ajatuksia välityömarkkinoiden palveluiden kehittämiseen. Samalla kokemusasiantuntijuus on asiakkaita voimaannuttava ja aktivoiva. Hankkeen kokonaisrahoitus 1,5 M €

Alueellisia ja valtakunnallisia toimijoita kehittämässä uusia rakenteita Alueen kunnat Seudulliset työvoimatoimistot Järjestösektori Oppilaitokset Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Yrittäjät SONet BOTNIA kumppanuushankkeet THL Yhteystiedot Päivi Krook www.seamk.fi/valtavayla projektikoordinaattori, Valtaväylä-hanke Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö paivi.krook@seamk.fi +35840-830 2330 YHTEINEN VISIO Yhteisöllisyyttä perinteisiin keinoihin turvautuen Luvialla on ollut 1800 -luvun lopussa ja 1900-luvun alussa merkittävä koko yhteisön ylläpitämä laivanrakennus-kulttuuri ja samanlainen tunne ja tarve olla taas mukana jossain merkittävässä on haluttu ja onnistuttu herättä-mään eloon ja voimaan Perinnelaivayhdistys Ihana ry:n hankekokonaisuudella. Mukana olemisen ja yhteenkuu-lumisen tarve on laajentunut Luvialta naapurikuntiin ja koko Satakuntaan. Yhteistyöllä Luviakin kansainvälistyy Toiminnalla on saavutettu ensin tarve olla mukana yhdessä rakentamassa jotain poikkeuksellista ja sen jälkeen löydetty yhteinen onnistumisen tunne. Parin ihmisen ajatuksesta tehdä unelmasta totta ja rakentaa purjelaiva on kehittynyt maakunnallisen yhteisöllisyyden voimannäyte. Kaiken tuloksellisuuden takana on mittava talkootyö. Perinnelaivan rakentaminen on synnyttänyt kehittämiskokonaisuuden, joka on saanut maakunnan lehdistössä hyvin laajan näkyvyyden. Valtakunnallisesti kehittämiskokonaisuutta on esitelty kaikilla televisiokanavilla ja useis-sa aikakausilehdissä. Laivan rakentamispaikalla käy vuosittain lähes 20.000 vierailijaa tutustumassa laivan raken-tamiseen ja siihen liittyvään näyttelyyn. Vieraita on kirjattu vieraskirjaan n. 60 maailman eri valtiosta. Laivanrakennusperinne herätettiin eloon Konkreettisina toimenpiteitä ovat purjelaivan rakentamisperinteen elvyttäminen ja dokumentointi, perinnesata-man rakentaminen, purjelaivaperinteen herättäminen Satakunnassa vierailevien purjelaivojen avulla, uuden har-rastuksen tarjoaminen nuorisolle (nuorison kouluttaminen purjelaivojen kansimiehiksi), meriperinteestä kertovan materiaalin valmistaminen koululaisille, luvialaisten matkailuyrittäjien voimien kokoaminen, kuntien välisen yh-teistyön voimistaminen Selkämeren matkailun kehittämisessä ja kansainvälinen yhteistyö Itämeren alueella (kan-sainväliset yhteistyöhankkeet meriperinteen elvyttämiseksi ja yhteiset nuorisopurjehdukset Hiidenmaalle, Tans-kan Bornholmiin ja Luoteis-Sällantiin sekä Ruotsin Västervikiin ja Gävleen). Selkämeren rannikon kunnat tekemässä unelmista totta Perinnelaivayhdistyksen hankkeissa ovat kuntarahoittajina mukana kaikki Selkämeren rannikon kunnat: Pori, Rauma, Merikarvia, Luvia ja Eurajoki. Käynnissä olevien hankkeiden avulla elvytetään ja dokumentoidaan perin-nelaivan rakentaminen, kunnostetaan ja laajennetaan vanha perinnesatama, johon kootaan eläväksi näyttelyksi reilut kaksikymmentä perinnelaivaa ja -venettä, toteutetaan perinneveneiden telakka, kerätään suurelle yleisölle ja koululaisille materiaalia meriperinteestä, ollaan mukana kehittämässä luvialaista ja satakuntalaista merellistä mat-kailua ja rakennetaan merellinen yhteistyöverkosto Itämerelle. Kokonaisrahoitus 1,2 M €: Purjelaiva kulttuurikohteena (EAKR, 1.7.2008- 30.6.2011) 381.438 euroa, Perinnesatama kulttuurikohteena (EAKR, 1.12.2009-31.12.2011) 403.500 euroa, Purjelaiva matkailukohteena ja Selkämeriyhteistyö (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 1.5.2008-30.4.2011) 292.700 euroa, Meriperinteestä kertovan materiaalin kerääminen ja esillepano (Leader, 1.11.2008-31.12.2010) 32.200 euroa ja Kansainvälinen meriperinneyhteistyö (Leader, 1.6.2010-31.5.2012) 60.000 euroa. Yhteystiedot Tapio Santala, projektipäällikkö, Perinnelaivayhdistys Ihana ry. Laitakarintie 345, 29100 Luvia. +358400-591695, tapio.santala@kolumbus.fi

YKSITTÄISISTÄ PIENISTÄ HANKKEISTA KOHTI LAAJEMPAA KOKONAISUUTTA Etelä-Pohjanmaalle oma pajamalli Etelä-Pohjanmaan pajoilta urille -projekti on eteläpohjalaisten työpajojen kehittämishanke. Tavoitteena on luoda eteläpohjalainen pajamalli, jossa kukin paja voisi erikoistua oman ydin osaamisensa puitteissa ja koordinoida tätä osaamistaan muille. Etelä-Pohjanmaan pajamalli syntyy askel kerrallaan Projektin henkilöt ovat aloittaneet helmikuussa 2010. Kesätoiminnan kokeilu tietyillä aloilla kesällä 2010 oppilai-toksen tiloja hyödyntämällä toteutui ja kokemukset ovat hyviä. Samoin toteutui pienimuotoisena toimintana ura-paja (tehostettua työnhakuvalmennusta). Uudet tuotteet ja tulokset/ vaikuttavuus: Pajojen palveluiden tuotteis-taminen, pajojen liiketoimintaosaamisen lisääminen --> hankerahoituksesta riippuvuus vähenee, pajojen tunnet-tuuden lisääntyminen myös kohderyhmän ulkopuolella, paja-oppilaitosyhteistyön lisääntyminen ja kehittyminen, paja-yritysyhteistyön lisääminen ja kehittäminen, erilaisista oppimisympäristöistä osuuskunnan tarjoamien mah-dollisuuksien kartoitus ja osuuskunnan perustaminen (ml. yrittäjyyskasvatus), Urapaja oppilaitosten ja pajojen nuorille työnhakuvalmiuksien tehostamiseksi ja työelämätietouden lisäämiseksi. Se alkaa ydinosaamisen tunnistamisesta... Pajatoiminnan mallin kehittäminen yhteistyössä eteläpohjalaisten pajojen kanssa (laatukäsikirja), erilaisten oppi-misympäristöjen kehittäminen pajojen ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyönä, yrittäjyyskasvatus opetusmene-telmänä pajojen ja oppilaitosten käyttöön (osuuskunnan perustaminen ja osuuskunta oppimisympäristönä), am-matillista koulutusta järjestävien oppilaitosten tilojen kesäkäyttö ja lukuvuoden aikaista iltakäyttöä pilotoidaan, perustetaan Urapaja työnhakuvalmennuksen kohdentamiseksi. Yhdessä Etelä-Pohjanmaan pajoilta urille -projekti on eteläpohjalaisten työpajojen kehittämishanke. Tavoitteena on luoda eteläpohjalainen pajamalli, jossa kukin paja voisi erikoistua oman ydin osaamisensa puitteissa ja koordinoida tätä osaamistaan muille. Projektissa ovat jo suunnitteluvaiheessa olleet mukana kaikki EP:n pajat sekä hallinnollisena organisaationa Koulutuskeskus Sedu. Mukana myös SAI (Suupohjan ammatti-instituutti) ja JAMI (Järviseudun ammatti-instituutti). Alkuvaiheen suunnittelussa ovat olleet mukana myös EP:n alueen seutukuntien TE-toimistot ja Koulutuskeskus Sedun muut hallinnoimat hankkeet. Kehittämisvaiheen kokonaisrahoitus on 0.9 M €. Työpajatoiminnan on rahoitettu edellisen EU ohjelmakaudella ja perustoimintaa rahoitetaan kansallisesti. Osa työpajoista tuottaa osan rahoituksesta omalla toiminnallaan. Yhteystiedot Etelä-Pohjanmaan pajoilta urille, Törnäväntie 26, 60200 Seinäjoki PITKÄJÄNTEINEN KEHITTÄMINEN JA SITOUTUMINEN YHTEISEEN PÄÄMÄÄRÄÄN Kolmannen sektorin rooli välityömarkkinoilla/kuntouttavassa toiminnassa on kaiken aikaa kasvamas-sa. Halu auttaa ihmisiä eri elämäntilanteissa on missio, joka VALMENNUKSELLA VAHVAKSI hankkeessa on polkujen avaamista avoimille työmarkkinoille, ja uusien koulutusmahdollisuuksien kehittämistä oppimisvaike-uksia omaaville. Toimialueena on koko Pirkanmaa, ja kohderyhmänä kehitysvammaiset sekä muista syistä erityis-tä tukea työllistymiseen tarvitsevat nuoret. Tampereen Kaupunkilähetyksessä kehitysvammaisten työllistämispal-velut on aloitettu jo 1960-luvulla. Työ jatkuu ja palveluita kehitetään. RAY:n rahoituksella mm. nivelletään nuoria toisen asteen opinnoista työelämään, tuetaan kehitysvammaisia itsenäiseen asumiseen ja järjestetään mielekästä tekemistä nuorten vapaa-aikaan. EU:n perusoikeuskirjassa (Artikla 26) tunnustetaan vammaisten oikeus päästä osalliseksi toimenpiteistä, joilla edistetään heidän itsenäistä elämäänsä, yhteiskunnallista ja ammatillista sopeutumistaan sekä osallistumistaan yhteiskuntaelämään. Hankkeessa tavoitteena on kehittää toimintamalli, jossa työllistettävät kohdataan tasa-arvoisina yhteiskunnan jäseninä, heidän palveluita koordinoidaan keskitetysti ja heitä tuetaan työmarkkinoille pääsemisessä. Työllistymisen esteitä poistetaan kehittämällä uusia koulutuspolkuja kaikille niille, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia ja heidän perusopetuksen oppimäärä on ollut osaksi tai kokonaan yksilöllistetty.

Oppimisvaikeudet voivat vaikeuttaa työssä ja opinnoissa selviytymistä, mutta niiden tunnistaminen ja diagnosointi sekä kuntoutus auttavat opiskelu- ja työelämässä sekä arjessa selviytymisessä. Alkukartoi-tuksessa kartoitetaan työnhakijan tavoitteet, vahvuudet, mahdollinen tuen tarve ja tunnistetaan mahdolliset op-pimisvaikeudet. Sen jälkeen asetetaan yhdessä tavoitteet, ja lähdetään kulkemaan kohti päämäärää osatavoitteiden kautta. "Valmentaja" on mukana koko työnhakuprosessin, perehdytyksen ja tekee tarvittaessa senkin jälkeen tukikäyntejä työpaikalle. Koulutusjaksolla kartoittavan vaiheen jälkeen orientoivalla jaksolla lisätään työnhakijan työelämätietoutta, haetaan kokemuksia työpaikoilta ja edetään kohti ammatillista koulututusta, joka on opiskeli-jan ja yhteistyöyrityksen tarpeiden mukaista lisäkoulutusta tai tutkintotavoitteista koulutusta. Yhdessä Kehittämiskokonaisuutta koordinoivat yhdessä Tampereen Kaupunkilähetys ry ja Pirkanmaan koulutuskuntayh-tymän Pirkanmaan Aikuisopisto. Kehittämiskumppaneina ovat mm. Tampereen TE-toimisto, Tampereen TYP, Tampereen Kaupungin vammaispalvelutoimisto, Tampereen Komediateatteri, Fazer Food Services, Nokia ren-kaat, Dunlop Hiflex ja muut yritysyhteistyökumppanit. Hankkeen kokonaisrahoitus on 0,3 M €. Yhteystiedot Maija Kerkola projektipäällikkö, Valmennuksella vahvaksi -hanke Tampereen Kaupunkilähetys ry, Pellavatehtaankatu 8 D 34, 33100 Tampere +35840 825 5950, maija.kerkola@tamperecitymission.fi YKSITTÄISISTÄ TARINOISTA KOKONAISUUS Tarinoita etsivästä nuorisotyöstä Keväällä 2010 syntyi etsivien nuorisotyöntekijöiden aloitteesta ja heidän lähettämistään teksteistä ”Oman kokoi-nen elämä” - julkaisu. Etsivät kohtaavat vuosittain yli 8000 nuorta, joista noin 3000 kanssa tehdään töitä pidem-pään. Julkaisun tavoitteena on tehdä etsivää nuorisotyötä tunnetuksi, toimia alan ammatillisena julkaisuna esi-merkkinä nuorisotyön käytännöistä. Lisäksi julkaisu profiloi etsivää nuorisotyötä ja vahvistaa etsivien nuoriso-työntekijöiden ammatillista identiteettiä. Etsivän työ on opastamista ja ohjaamista, rohkaisemista ja rinnalla kul-kemista. Tärkeintä kuitenkin on läsnäolo nuorten elämässä ja keskustelu – elämästä! Julkaisu toimitettiin alkukesästä 2010 sekä painettuna julkaisuna että verkkojulkaisuna. Painetun julkaisun pai-nosmäärä oli 2000 kpl, jonka lisäksi julkaisusta painettiin myös ruotsinkielinen versio. Julkaisu syntyi yhteistyöllä Päävastuu julkaisusta oli Sosiaalikehitys Oy:llä. Yhteistyössä olivat mukana opetus- ja kulttuuriministeriö, Varsi-nais-Suomen ELY-keskus ja etsivät nuorisotyöntekijät. Julkaisun rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö. www.sosiaalikehitys.com > Julkaisut Oman kokoinen elämä. Tarinoita etsivästä nuorisotyöstä. Sosiaalikehitys Oy, Wetterhoffinkatu 4, 13100 Hämeenlinna. ASIAKKAIDEN OSALLISTUMINEN PALVELUIDEN SUUNNITTELUUN, TOTEUTUKSEEN JA KEHITTÄMISEEN Asiakkaiden osallistumisella (participation) on keskeinen asema tulevaisuuden palveluissa. Asiakkaiden osallistu-misella tavoitellaan kokemusasiantuntijan (expert by experience) asemaa ja roolia. Asiakkaat tuottavat tietoa ja osallistuvat palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen. Tällöin kysytään: konsultoidaanko palve-luiden käyttäjiä (service users) toiminnan kehittämiseksi? Osallistuvatko he hallinnolliseen suunnitteluun ja pää-töksentekoon?

Asiakaslähtöisyys, kokemusasiantuntijuus ja vertaistoiminta Palvelunkäyttäjien roolin korostaminen edellyttää asiakaslähtöistä toimintatapaa, mutta itse asiassa kysymys on jostakin enemmästä. Palvelunkäyttäjät nähdään asiantuntijoina, joiden tietoa ja taitoa käytetään palvelujärjestel-män toimintatapojen kehittämiseen. Kysymys ei ole vain asiakkuudesta, vaan myös asiantuntijuudesta. Palvelun-käyttäjien osallistumisella tarkoitetaan ennen kaikkea asiakkaiden kokemusasiantuntijuuden tunnustamista. Ko-kemusasiantuntijat toimivat yhdessä ammattilaisten kanssa. Kokemustiedon muodostaminen edellyttää ensinnäkin asiakkaiden keskinäistä toimintaa eli vertaistoimintaa. Yksittäisen asiakkaan kokemukset saavat vahvistuksen kollektiivisen toiminnan myötä. Palvelunkäyttäjien koke-musten jakamisen ja niiden yhteisen jalostamisen kautta henkilökohtaisesta tiedosta muodostuu sosiaalista tietoa. (Ks. kuvio 1.) Toiseksi kokemusasiantuntijuuden kehittyminen edellyttää palvelujärjestelmältä asiakaslähtöistä toimintatapaa. Sen kautta voidaan saavuttaa kokemusasiantuntijan ja ammatillisen asiantuntijan välinen vuorovaikutus. Tavoit-teena on palvelun käyttäjien konkreettinen osallistuminen palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämi-seen.

KOKEMUS-ASIANTUNTIJUUS

ASIAKASLÄHTÖISYYS VERTAISTOIMINTA

Kuvio 1: Asiakaslähtöisyys ja vertaistoiminta kokemusasiantuntijuuden perustana (Toikko 2009).

Kokemusasiantuntijuus perustuu siis vertaistoimintaan ja asiakaslähtöiseen toimintatapaan. Kokemusasiantunti-juuden tavoitteena on tasavertainen vuorovaikutus ammattilaisten kanssa. Kokemusasiantuntijat ovat palveluiden kehittäjiä ja tutkijoita. Osallistumisen tasot Palvelunkäyttäjien osallistumisessa voidaan nähdä neljä eri tasoa (vrt. Toikko & Rantanen 2009a; Toikko & Ran-tanen 2009b). Palvelunkäyttäjien ymmärtäminen. Ammattilaiset pyrkivät itse tunnistamaan asiakkaiden tarpeet ja toiveet. Tällöin tavoitteena on pyrkiä ulkoapäin ymmärtämään palvelunkäyttäjien maailmaa. Asiakkaiden näkemyksiä voidaan selvittää esimerkiksi haastattelujen, keskustelutilaisuuksien ja erilaiset foorumien avulla. Oletuksena on, että asi-akkaiden näkemysten ymmärtäminen ohjaa palveluiden kehittämistä. Palvelunkäyttäjien rajoitettu osallistuminen. Palvelunkäyttäjät voivat saada aktiivisen, mutta rajoitetun osallistumisoi-keuden. Tällöin he voivat esittää mielipiteitä ja näkemyksiä palveluista, mutta he voivat osallistua myös palvelui-den kehittämiseen. Keskustelu ei kuitenkaan etene avoimen konseptin mukaisesti, vaan kehittämisen tavoite ja muoto on asetettu etukäteen ja osin myös ulkoapäin. Palvelunkäyttäjien tasavertainen osallistuminen. Palvelunkäyttäjät voidaan nähdä kokemusasiantuntijoina muiden asian-tuntijoiden rinnalla. Tästä näkökulmasta katsoen heidän osallistumisensa on yhtä tärkeää kuin muidenkin toimi-joiden. Kehittäminen on tällöin avoin prosessi, jossa tavoitteita ja tuloksia ei voida asettaa etukäteen, vaan ne määritellään yhteisessä keskustelussa.

Palvelunkäyttäjien kontrolloima toiminta. Palvelunkäyttäjien osallistuminen ei tarkoita vain heidän osallistumistaan esimerkiksi tutkimukseen (involved in research), vaan myös palvelunkäyttäjien kontrolloimaa tutkimusta (user control-led research). Olennaista on se, kuka kontrolloi toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Tarvittaessa palve-lunkäyttäjät voivat konsultoida ulkopuolisia asiantuntijoita esimerkiksi kokonaisprosessin hallintaan liittyvissä asioissa. Osallistumisen käytännöt Seuraavaksi kuvataan joitakin käytännön esimerkkejä palvelun käyttäjien osallistumisesta. Vastaavia käytäntöjä on kokeiltu myös Valtaväylä-hankkeen kehittämistyössä. Osallistuminen tiedottamiseen. Asiakkaat voivat toimia palvelun tiedottajina, mutta myös tiedon lähteenä palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Asiakkaiden tieto perustuu kokemukseen. Asiakkaat voivat tehdä esimerkiksi organisaation toimintaa kuvaavien esitteitä ja tiedotteita. Asiakkaiden kerrontatapa ja sen painotukset poikkeavat usein ammattilaisten näkemyksistä. Usein juuri asiakaskokemusten myötä palvelujärjestelmän kuvaukses-ta syntyy konkreettinen ja ymmärrettävä. Tämä nostaa virallisen organisaatiokertomuksen rinnalle myös epävirallisen kertomuk-sen. Tilan luominen asiakkaiden äänelle ja asiakkaiden kokemusten kuulemiselle on keskeinen lähtökohta asiakkaiden osallistumiselle. Tiedottajana ja tiedon lähteenä toiminen antaa tilaa asiakaskokemuksille. Osallistuminen konsultaatioon. Asiakkaiden näkemyksiä voidaan käyttää avuksi palveluiden suunnittelussa, toteutuk-sessa ja kehittämisessä. Oman tarinansa kertojasta tulee tällöin asiantuntija-konsultti, kokemusasiantuntija. Kon-sultti esittää jäsentyneen mielipiteen palvelujärjestelmästä ja sen toimintatavoista. Asiakkaat voidaan kutsua asiakasfoorumiin. Foorumissa asiakkaat osallistuvat keskusteluun palveluista, niiden toteuttamisesta ja kehittämisestä. Usein foorumin tarkoitus on toimia eräänlaisena motivoivana tilaisuutena, jossa kiinnostuneita asiakkaita pyri-tään rekrytoimiaan mukaan kehittämistoimintaan. Asiakkaiden konsultti-roolin yhteydessä joudutaan ottamaan kantaa asiantuntijakorvauksiin. Asiantuntijoina asi-akkaat käyttävät omaa aikaansa kehittämistoimintaan, joten on varsin perusteltua, että asiantuntemuksesta myös maksetaan. Osallistuminen toimintaan. Asiakkaiden osallistuminen palveluiden toteutukseen perustuu heidän kokemukseensa asiakkaina. Asiakkaiden kehittyminen kokemusasiantuntijaksi edellyttää kokemuksen karttumista ja kokemustie-don laajentumista kohti yleisempää näkemystä asiakkaiden kokemuksista. Kokemusasiantuntijuuden kehittymistä voidaan tukea koulutuksen avulla. Kokemusasiantuntija voi toimia tutorina. Asiakkaita voidaan ohjata keskustelemaan kokemusasiantuntijan kanssa. Kokemus-asiantuntija tukee asiakasta ja voi tarvittaessa toimia myös järjestelmän ja yksilön välisenä tulkkina. Toiminta on vapaaehtoista, mutta kokemusasiantuntijalle kuitenkin maksetaan osallistumisesta. Kokemusasiantuntija osallistuu myös työyhteisön suunnittelu- ja arviointikokouksiin. Vastaavasti voidaan puhua myös asiakas-työntekijöistä ja asiakas-kehittäjistä. Asiakkaiden kokemusasiantuntijuuden tunnustaminen johtaa lähes väistämättä uudenlaisiin toiminnan muotoi-hin. Kokemusasiantuntijoiden osallistuminen organisaation toimintaan ei välttämättä ole yksinkertainen ja on-gelmaton asia. Uusien toimintatapojen kehittäminen ja juurruttaminen on pitkä prosessi kaikille osapuolille. Osallistuminen päätöksentekoon. Asiakkaiden osallistuminen voi edetä aina organisaation päätöksentekoon asti. Ky-symys on tällöin osallistumisesta hallinnollisiin linjauksiin, joilla avataan ja rajataan käytännön toiminnan toteut-tamista. Organisaation toimintaa ohjataan hallinnon kautta. Kokemusasiantuntijat voivat osallistua muiden asiantuntijoiden rinnalla nii-hin prosesseihin, joiden kautta toiminnan resurssit määrittyvät. Esimerkiksi talousarviolla ohjataan toiminnan resursseja. Koke-musasiantuntijat voivat osallistua organisaation johtoryhmän jäsenenä budjetin laadintaan ja sen edellyttämiin allokointiprosessei-hin. Vastaavasti myös budjetin seuranta ja lopulta tilinpäätös ovat keskeisiä resurssien määrittelyn toimenpiteitä.

Asiakkaiden osallistuminen päätöksentekoon edellyttää kokemustiedon lisäksi myös näkemystä organisaation hallinnosta ja sen toimintatavoista. Organisaatiotiedon muodostuminen on oma erityinen prosessinsa, jota voi-daan tukea esimerkiksi koulutuksen avulla. Valtaväylä-hankekokonaisuuden yksi tavoite on välityömarkkinoiden asiakkaiden osallisuuden lisää-minen. Käytännön asiakastyössä osallisuuden lisäämiseen pyritään palveluohjauksella. Tämän lisäksi palveluiden käyttäjät ovat myös kokemusasiantuntijoita ja välityömarkkinoiden kehittäjiä yhdessä esim. TE-toimistojen ja sosiaaliviras-tojen kanssa. Valtaväylä-hankekokonaisuuden kokemusten pohjalta voidaan todeta, että palveluiden käyttäjillä on ideoita ja ajatuksia välityömarkkinoiden palveluiden kehittämiseen. Samalla kokemusasiantuntijuus on asiakkaita voimaan-nuttava ja aktivoiva. Miten käytännössä? Valtaväylän asiakkaat ovat osallistuneet mm. kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseen. Käytännössä asiakkaille järjestettiin mahdollisuus antaa palautetta ja kehittämisideoita aina aktivointisuunnitelman tekemiseen kutsumi-sesta, kuntouttavan työtoiminnan toteutuksesta ja paikkojen sopivuudesta alkaen. Mukana tilaisuudessa oli TE-toimiston ja sosiaalitoimen virkailijoita. Tilaisuuden jälkeen viranomaiset kävivät läpi saatuja kehittämisideoita ja miettivät ideoiden toteuttamista sekä siirtämistä käytännön viranomaistyöhön. Tästä on lähtenyt käyntiin alueilla muutosprosesseja. Palveluiden käyttäjät ovat tuoneet äänensä esille useissa ei viranomaistahoille suunnatuissa koulutustilaisuuksissa. Asiakkaiden kanssa on tehty yhdessä tiedotteita medialle. Järjestetty yhteinen seminaari palveluiden käyttäjille ja viranomaistahoille. Välityömarkkinoiden asiakkaat ovat antaneet palautetta kirjastolle sen roolista ja palveluista työttömille asiakkail-le. Asiakkaille on maksettu, kuten muillekin asiantuntijoille korvauksia asiantuntijuudesta sekä matkoista. Asiakkai-den osallisuutta ja kokemusasiantuntijuuden mahdollisuuksien lisäämistä on tuettu lisäksi järjestämällä viran-omaistahoille koulutus fokus-ryhmän vetämisestä. Alueen kunnat Seudulliset työvoimatoimistot Järjestösektori Oppilaitokset Yrittäjät Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry SONet BOTNIA kumppanuushankkeet Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos Hankkeen kokonaisrahoitus 1,5 M €. Yhteystiedot Päivi Krook projektikoordinaattori, Valtaväylä-hanke Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö paivi.krook@seamk.fi +35840-830 2330 www.seamk.fi/valtavayla

KUVATAITEESTA LIIKETOIMINTAA Art360 kehittää valtakunnallisesti kuvataidetoimijoiden managerointi- ja liiketoimintaosaamista. Tavoitteena on rakentaa kuvataidealalle yhteistyöverkosto, joka luo kuvataiteen roolia edistäviä liiketoimintamalleja. Uusia malle-ja kokeillaan alueellisesti. Osaaminen, käytännön kokemukset ja konkreettiset mallit siirretään alan toimijoiden käyttöön mm. kuvataiteen sähköistä liiketoimintaa tukevan verkkopalvelun www.art360.fi kautta. Kehittämisyhteistyötä tekevät Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tampereen Taiteilijaseura, Oulun Taiteilijaseura -63 ja PROTO, Helsingin Taiteilijaseura, Suomen Taiteilijaseura, Kuvasto, Taidemaalariliitto ja AV-arkki. Tee-moja ovat mm. yritysyhteistyö, kuvataiteen palvelujen tuotteistaminen ja kansainvälistäminen, sähköinen liike-toiminta, verkkomatrikkelin kehittäminen ja sopimuskäytänteet, kuvan digitaalinen käyttö ja tekijänoikeudet, taiteen hankintamalli ja taide rakennetussa ympäristössä sekä taiteilijoiden ja kuraattorien kansainvälistymistaidot. Kuvataide voi olla väline henkilökunnan hyvinvoinnin, luovan ajattelun, markkinoinnin, myynnin ja yrityskuvan kehittämiseen esimerkkinä palapeliteos Työpajan osallistujat maalaavat akryyliväreillä palasen kokonaiskuvasta. Kun palaset kootaan yhteen, niistä paljas-tuu kuvayllätys kuten merkkihenkilö, tunnettu maalaus tai jokin muu. Jokainen palanen tehdään mallikuvan avul-la. Osallistujat oppivat maalaamisesta, värien sekoittumisesta, silmän ja käden yhteistyöstä sekä ryhmätyöstä. Kurssilla kerrotaan myös lyhyesti taidehistoriasta, estetiikasta tai nykytaiteesta. Teoksen tekemisessä ei voi epä-onnistua, koska tärkeintä on yritys ja yhteistyö, ei tekninen lopputulos. Palapeli on todella hauska tapa oppia ja ymmärtää mitä maalaaminen on käytännössä. Se näyttää myös miten erilainen kädenjälki jokaisella on. Osallistu-jat saavat valmiin kokonaisuuden mukaansa. Työpaja sopii 10-20 hengelle. Kesto: 4 h taukoineen. Yhteystiedot Tomi Kuusimäki Projektipäällikkö, ART360-hanke Satakunnan ammattikorkeakoulu +35844 710 6113, tomi.kuusimaki@samk.fi www.art360.fi

MONIALAINEN YHTEISTYÖ JA VERKOSTOJEN RAKENTAMINEN CASE: KESKI-SUOMI Ketään ei jätetä – nuorten yrittäjyystalot ja verkostot nuorten aktivoijina -verkostohanke Projektin tavoitteena on nuorten työllistyvyyden ja koulutukseen sijoittumisen edistäminen ja syrjäytymisen eh-käisy. Samalla kehitetään uudenlaisia palveluja, yhteistyömalleja ja työllisyyskumppanuuksia. Keskeisenä tuloksena on verkostojen ja toimintamallin syntyminen, jolla ketään ei jätetä; eli kaikille nuorille löy-tyy helpommin kanava, miten päästä elämässä eteenpäin. Eri tahot tuntevat toisensa ja pystyvät ohjaamaan nuo-ria kullekin sopivalle reitille. Hankkeen myötä luodaan mm. kuva nuorten tukijoista ja taustatoimijoista paikka-kuntakohtaisesti hyvin kattavasti. Tiedot kootaan nettiin paikkakunnittain aikuisten käyttöön. Lisäksi luodaan lomakkeet, jolla voidaan pyytää nuorta kuvaamaan omaa verkostoaan ja aikuisia hahmottamaan omaa työverkos-toaan. Pilottikuntien myötä kehittyy yhteinen malli, jota voidaan soveltaa muille paikkakunnille. Aikuiset ovat osallistuneet aktiivisesti koulutuksiin ja toimintamallin kehittämiseen sekä tarjoavat nuorille lisää mahdollisuuksia omaehtoiseen toimintaan. Konkreettinen tulos on myös se, että nuoret osallistuvat aktiivisesti toimintoihin. Nuoret toteuttavat projekteja, joista osa synnyttää toimintaa myös muille paikkakuntalaisille, he työllistyvät erimittaisiin työsuhteisiin, ja he osallistuvat koulutuksiin. Nämä kaikki lisäävät heidän valmiuksiaan toimia eri tahoilla ja sijoittua työelämään ja koulutuksiin. Toiminnassa on kaksi ulottuvuutta: a) Nuorten Yrittäjyys Talojen (NYT) tilatoiminta suoraan nuorille valmentajien johdolla tai organisoimana, jossa yksilöllistä ohjausta, projekti- ja tiimitoimintaa, duunirinkitoimintaa, missä nuoret oppivat yrittäjämäiseen työnte-koon: heitä tuetaan ja ohjataan etsimään itselleen töitä ja oppimaan tekemistään töistä myös yhdessä kokoontuen ja työkokemuksia analysoiden sekä koulutustoimintaa. b) Verkostojen rakentaminen, jossa synnytetään uudenlaisia yhteistyömalleja ja kumppanuuksia, jolla kynnys työelämään madaltuu, nuorten työllistävyys paranee ja kiinnittyminen muuhun yhteisöön vahvistuu. Yhteistyötä tehdään myös oppilaitosten kanssa, jolla voidaan vahvistaa tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi c) Keskeistä on varmistaa ja etsiä keinoja ja toimintaresursseja, jolla toiminta voidaan vakinaistaa eri paik-kakunnille myös hankekauden jälkeen. Kumppanit Hankkeen päätoteuttaja on Nuorten Keski-Suomi ry ja osatoteuttajina ovat Muuramen Innola ry, Uuraisten kun-ta ja Äänekosken kaupunki. Projektissa mukana on kymmeniä eri tahoja. Jokaisella paikkakunnalla on omat ke-hittämisryhmänsä, joissa mukana on laajasti toimijoita eri tahoilta: kunnista, kouluilta, järjestöistä, oppilaitoksista, yrittäjäyhdistyksistä, seurakunnasta jne. vähän paikkakunnasta riippuen. Hankkeista mukana ovat Jyväskylän ke-hittämisryhmässä OSKO, Jyväskylän taidetyöpaja, YES-keskus ja Kasvu yrittäjyyteen. Kokonaisrahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti on 354 000 €, jolla katetaan toiminta neljällä paikkakunnalla. Pääosa kuluista menee hankkeen palkkakuluihin (5 osa-aikaista työtekijää yhteensä 3-3,5 v.), millä varmistetaan toiminnot kullakin paik-kakunnalla ja hankkeen hallinnointi. Yhteystiedot (2 ensimmäistä mukana seminaarissa) • Projektipäällikkö Eeva-Liisa Tilkanen, Nuorten Keski-Suomi ry, Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä

eeva-liisa.tilkanen@nuortenkeskisuomi.fi, p. 040 5528070, www.nuortenkeskisuomi.fi • Valmentaja Tiina Mäenpää, Muuramen Innola ry, Mikkolantie 2, 40950 Muurame, tiina@innola.fi, p. 044

3640709, www.innola.fi • Valmentaja Merja Arffman, Äänekosken kaupunki, Virastokatu 4, 44200 Suolahti, mer-

ja.arffman@aanekoski.fi, p. 040 7549705, http://intra.aanekoski.fi/voimavirta • Valmentaja Anne Jokiranta, Uuraisten kunta, Mansikkamäentie 2, 41230 Uurainen, an-

ne.jokiranta@uurainen.fi, p. 040 7096753, www.uurainen.fi/ideapaja • Valmentaja Tarja Sovijärvi, Nuorten Keski-Suomi ry, Matarankatu 4, 40100 Jyväskylä,

tarja.sovijärvi@nuortenkeskisuomi.fi, p. 0440124609, www.nuortenkeskisuomi.fi

Koppari- koko ikäluokan parhaaksi hanke Keski-Suomessa jää noin 300 nuorta vuosittain ilman opiskelupaikkaa ja toiselta asteelta keskeyttää opintonsa n. 10 % ikäluokasta. Keskeyttäneiden määrä on ollut nousussa. Nuoria putoaa kaikista opiskelijoille suunnatuista palveluista. Nuorten ohjauksen toimijat ovat irrallaan, eikä tieto nuoresta välttämättä siirry. Kokonaisvaltainen, ajantasainen tieto puuttuu ja näin ollen tehdään ehkä päällekkäisiä toimenpiteitä eikä hyö-dynnetä olemassa olevia verkostoja eikä pystytä seuraamaan ja tukemaan tai kehittämään nuoren osaamista niin että hän työllistyisi. Koppari -projektilla haetaan uudenlaista yhteistyötä moniammatillisessa verkostossa ja keräämällä ajankohtaista tietoa nuorista, jotka eivät ole sijoittautuneet yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin. Tavoitteena on luoda verkos-to, jolla on yhteistoimintamalli ja joka kerää ajankohtaista sekä tarvittavaa tietoa toimintansa tueksi. Kumppanit Hankkeen hallinnoijana toimii Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja osatoteuttajana Jyväskylän kaupunki. Yhteis-työssä on mukana myös muita nuorten ohjaukseen liittyviä hankkeita. Kokonaisrahoitus ESR, ELY, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän kaupunki Toimenpiteet: 1) Kesäohjaus yhdessä muiden toimijoiden kanssa, hyödyntäen verkko-ohjausta ja/ tai sosiaalista mediaa 2) Kokeillaan nuorten ohjausta kohtaamalla heitä nuorten tapahtumissa 3) Sovitaan mitä tietoa kerätään yhteiseksi tiedoksi, tiedonkeruun mallintaminen ja pilotointi, sen kehittäminen 4) Tunnistetaan ja kuvataan verkostossa mukana olevat poikkihallinnolliset organisaatiot 5) Verkostossa toimivien ohjaustyötä tekevien henkilöiden kouluttamista 6) Levitetään hyviä käytäntöjä vuoropuheluna muiden nuorten ohjauksessa toimivien tahojen kanssa 7) Arvioidaan toimintaa jatkuvasti yhdessä verkosto-organisaatioiden kanssa Yhteystiedot Projektipäällikkö Minna Ahokas, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Sepänkatu 3, PL 472, 40101 Jyväskylä p. 040 341 5851 email: minna.ahokas@jao.fi Projektisuunnittelija Anna-Kaarina Autere, Jyväskylän kaupunki opetustoimi, Matarakatu 4, 1.krs, 40100 Jyväskylä p. 014 266 0799 email: anna-kaarina.autere@jkl.fi

Voimalaitos - Nuorten Taitopajat - Jyväskylä Toimintakausi: 1.8.2010 -31.7.2013 ESR-rahoitteinen (Manner-Suomen ESR-ohjelma/Valtakunnallinen osio), Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja ter-veyspalvelut/Työllisyyspalvelujen hallinnoima hanke Voimalaitos - Nuorten Taitopajat -hanke kehittää uudenlaista käytännön työhön painottuvaa, nuorille kohdistu-vaa toimintaa ja työharjoittelumahdollisuuksia. Erityisesti toiminnan tavoitteena on tukea ja innostaa nuorta am-matillisiin opintoihin ja lisätä hänen työelämävalmiuksiaan ja kartuttaa työkokemusta. Hanke tuottaa neljän kuu-kauden mittaisia Taitopajoja kahdeksan jaksoa vuodessa, kuukauden mittaisia Erikoispajoja kymmenen jaksoa vuodessa, kaksi teatterituotantoa sekä kahvilatoimintaa. Voimalaitos Taitopajat ovat: uusien taitojen löytämistä, onnistumisen kokemuksia, oivalluksia omasta osaamisesta, jatkomahdollisuuksien selkiytymistä, yhteisöllisyyttä, avoimuutta, välittämistä, ammattitaitoista ohjausta, ekologisuutta ja kierrättämistä Taitopajat: VASAROIDEN VALMIIKSI, jossa suunnitellaan, valmistetaan ja markkinoidaan pienrakennuksia. KÄDENTAIDOISTA AMMATIKSI, jossa valmistetaan tuotteita erilaisista luonnonmateriaalista hyvin erilaisin menetelmin. KUVASTA VIESTIKSI, mediapaja jossa tuotetaan valokuvia ja videoita. Vastaa myös pajan osallisuudesta sosi-aaliseen mediaan, mainos- ja markkinointimateriaaleista sekä netti-myymälästä. TUUNATEN TUOTTEEKSI, jossa uudistetaan vanhoja esineitä sekä valmistetaan vanhasta uutta Erikoispajat: STARTTI, kartoitetaan nuoren elämäntilannetta ja jatkomahdollisuuksia monenlaisen tekemisen kautta. VOLA, bänditoimintaa ja musiikinmaailmaan tutustumista. ENSI-ILTA, valmistetaan tiiminä ammattiohjaajien kanssa teatteriproduktio. Kolmen vuoden aikana hanke tavoittaa yhteensä 627 nuorta ja tarjoaa heille 27 840 työharjoittelu-, työelämäval-mennus- ja palkkatukipäivää. Yhteystiedot: Voimalaitos - Nuorten Taitopajat Jyväskylä, Matarankatu 6, 40100 Jyväskylä Ohjauslaturi Tavoitteet ja tulokset

• Kaikki peruskoulun jälkeisen nivelvaiheen nuoret Jyväskylässä saavat ajoissa itselle sopivaa ohjausta ja tukea.

• Nuorten kokonaisvaltaista lähiohjausta pilotoidaan yhden alueen yläkoululla ja nuorisotyössä. Nuoria saatetaan jatko-opintoihin ja sopiviin nivelvaiheen palveluihin.

• Jyväskylään perustetaan monialaisesti toimiva ohjauskeskus nuoria, vanhempia ja työntekijöitä varten. Kesäpäivystyksellä tuetaan täydennyshaussa ja vaihtoehtoisissa tulevaisuuden suunnitelmissa.

• Mahdollistetaan nuorille yksilöllisiä koulutusväyliä hyödyntäen joustavia oppimisympäristöjä. Kumppanit HUMAK hallinnoi ”Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli - OhjausLaturi” -hanketta 2009–2011. Sillä mallin-netaan Jyväskylän kaupungille ja verkostolle peruskoulun jälkeisen nivelvaiheen pudokkuutta ehkäisevää monia-laista ohjausta. Osatoteuttajina ovat Jyväskylän kaupunki, SOVATEK-säätiö ja Jyvälän Setlementti ry. Yhteystiedot Projektipäällikkö Iina Peltomaa Projektityöntekijä Jana Toivanen iina.peltomaa@humak.fi jana.toivanen@humak.fi 020 7621 334 020 7621 378

www.humak.fi

KEVÄT -kehittämisohjelma KEVÄT * Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelman (jatkossa KEVÄT-ohjelma) muodostaa 14 Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittamaa hanketta. Mukana välityömarkkinoiden kehittämisessä on val-taosa Keski-Suomen kunnista ja tätä hankekokonaisuutta koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK). Välityömarkkinoilla tarkoitetaan työttömyyden ja palkkatyön välisiä toimintoja, joista maksetaan työttömälle kor-vaus ja jotka käsittävät erilaisia työllistymistä edistäviä palveluita. Välityömarkkinoiden työnantajina toimivat sa-mat työnantajat kuin muulloinkin sekä etenkin ns. 3.sektori. KEVÄT-ohjelman tavoitteena on kumppanihankkeen kautta, sekä tiiviissä yhteistyössä Keski-Suomen kuntien kanssa, parantaa keskisuomalaisten työttömien työllistymistä. Tarkoituksena on selvittää uusien toimintamallien suhde muihin välityömarkkinoiden toimenpiteisiin ja selkeyttää toimijoiden roolit, turvata osaavan työvoiman saanti Keski-Suomessa sekä toimia yhtenäisenä hankekokonaisuutena, joka etenee koordinoidusti kohti yhteistä tavoitetta. Ohjelman puitteissa kuntien kanssa käydään vuosittaiset tavoitepalaverit. Palaverien kautta saadaan ajantasaista palautetta KEVÄT-ohjelman toiminnasta ja toimeksiantoja kumppanihankkeille. Lisäksi KEVÄT -ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan määrällisesti neljännesvuosittain ja laadullisesti kerran vuodessa. Hyöty Laaja KEVÄT-ohjelma on uskottava kehittämiskumppani nykyaikaisessa hankeviidakossa.

KEVÄT kokonaisuuden VÄLITTÄJÄ- alahanke, jossa osahankkeina Välitän ja Työllistävä hevonen Tavoitteet ja tulokset Välittäjä -hanke: osahankkeiden toiminta on tehostunut, on kehitetty ja otettu käyttöön uusia toimintatapoja ja -malleja työllistämisen tueksi ja toiminnan tehostamiseksi. Osahanketoimijoiden toiminta on selkiytynyt ja jäsen-tynyt pitkäjänteisemmäksi toiminnaksi. Yhteistyöverkostot ovat laajentuneet alueellisesti ja maakunnallisesti.

Välitän -osahanke: Tuetaan ja kehitetään väliinputoajanuorten (17–25 v.) itsetuntoa ja vuorovaikutus-taitoja kou-lutukseen ja työhön hakeutumisessa. Tuloksena Työkirja, jossa kuvataan ohjaus-/toimintamalli nuorten kanssa työskenteleville. Hankkeessa on saavutettu laaja ja toimiva yhteistyöverkosto kunnan alueella ja eri koulutusorga-nisaatioiden kanssa. Työllistävä Hevonen -osahanke: Talliyrittäjien tietoisuus eri työllistämisen mahdollisuuksista on lisääntynyt. Tie-toa, ohjeita ja neuvontaa saa tähän tarkoitukseen perustetuilta www-sivuilla, johon on myös koottu ne tal-lit, jotka haluavat työllistää, ottaa harjoittelijoita tai/ja ohjata oppisopimuskoulutuksella ammattiin halua-via. Työllistämisen uusi toimintamalli on seuraava. Perusteilla on mm. työosuuskunta, jonka kautta hevosalasta kiinnostuneet henkilöt työllistyvät talliyrittäjien verkostoihin. Kumppanit Jyväskylän ammattikorkeakoulu, KEVÄT-(hankekokonaisuus) -koordinaatiohanke, jossa seuraavat 5 kehittämis-hanketta:

• Witas Oy, Teho 2-hanke • Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä ja Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus (POKE), Työnhakijan

ammatilliset polut -hanke • Saarikka Oy, Yhteistyöllä tuloksiin -hanke • Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Duunari-hanke • Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Välittäjä-hanke

 Välittäjän osahankkeet (8 kpl): Hankasalmen 4H-yhdistys, Välitän -hanke(1.12.2008–31.12.2010) Keski-Suomen Hevosjalostusliitto ry, Työllistävä Hevonen-hanke (1.3.2009–31.12.2010) Viitaseudun kumppanuus ry, Välittämällä Voimaa -kumppanuushanke (1.1.2009–31.12.2010) Jyvälän Setlementti ry, Taitajasta Ohjaajaksi - Työvalmentajien ohjauskoulutushanke (TOT) (1.1.2009–31.12.2010) Äänekosken katulähetys ry, Nitoja-hanke (1.8.2009–31.12.2010) Joutsan Päiväkeskusyhdistys ry, Toivon Askel -hanke (1.6.2009–31.12.2010) Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry, Saattaen Vaihtaen - uudet polut työelämään sosiaali- ja terveysalalle (1.1.2009–31.3.2010) Äijälän Vammaisten tuki ry, Tuumasta Toimeen -hanke (1.1.2009–30.6.2010) Kokonaisrahoitus Välittäjän budjetti 954 000 euroa, josta välittäjärahaa osahankkeille 600 000 euroa Yhteystiedot Välittäjä: Eija Siekkinen Välittäjä-hanke, 0400 151 258, eija.siekkinen@kyt.fi, Käyntiosoite: Ailakinkatu 5 E, huoneisto 11 B, 40100 Jyväskylä Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Matarankatu 4, 3. krs., 40100 Jyväskylä Välitän-hanke: Sirkka Suomäki, 040-534 6361, sirkka.suomaki@hankasalmi.fi Hankasalmen 4H-yhdistys, Keskustie 41, 41520 Hankasalmi Työllistävä Hevonen: Jaana Strömberg, 0400-933 434, tyollistavahevonen@killeri.fi Keski-Suomen Hevosjalostusliitto, Vesangantie 24, 40630 JYVÄSKYLÄ

Monet polut ammattiin Toteutusaika: 6/2008 – 3/2011 Hakija/päätoteuttaja: Bovallius-ammattiopisto Rahoitus: ESR (Länsi-Suomen alueosio) ja valtio 318 000 €/ muu 38 000 €/ kokonaiskustannukset 356 000 € Monet polut ammattiin -hanke pyrkii luomaan järjestelmän, jolla erilaisissa oppimisympäristössä omaksutut tie-dot ja osaaminen olisivat keskenään vertailukelpoisia ja hyväksyttävissä vaikkapa osiksi ammatillisia opintoja. Erityisesti toiminta tähtää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten koulutus- ja työurien rakentamiseen toiminnallisen oppimisen kautta moniammatillisen palveluverkoston tukemana. Hanke on kehittänyt edeltäneen Opequal -hankkeen tulosten pohjalta opetussuunnitelmapohjaisia sovelluksia, joiden avulla mm. nuorten työpajat voivat analysoida omaa toimintaansa ja asettaa osaamisen kehittymisen ver-tailtavaksi opetussuunnitelmassa kuvatun osaamisen kanssa. Työkalun avulla pajaohjaajat voivat laatia nuorelle ”opinto-ohjelman”, jonka avulla pajatyöskentelyn aikana voidaan kattaa mahdollisimman laajalti haluttuja amma-tillisia opintoja. Taulukosta nuoren itsensäkin on helppo seurata omaa ammatillista etenemistään, mikä varmasti lisää motivaatiota. Sovellus on myös varsin hyödyllinen ammatin valinnan yhteydessä, koska sen avulla on help-po tutkia ehdolla olevan opintoalan koulutussisältöjä, jolloin epäonnistuneet valinnat vähenevät. Toimenpiteet 1. Kehitetään opetussuunnitelmista helppolukuisia taulukoituja versioita, joiden avulla analysoidaan erilaisia op-pimisympäristöjä ja luodaan yhteinen kieli toimijoiden välille 2. Kartoitetaan työpajatyyppisiä oppimisympäristöjä selvittämällä, millaisia ammatillisia opetussuunnitelmien mukaisia valmiuksia niissä voi kertyä. 3. Pyritään luomaan työpajojen ja ammatillisten oppilaitosten välille pysyviä yhteistyösuhteita, jotka mahdollista-vat opiskelijoiden ammatillisten valmiuksien kertymisen parhaiten soveltuvan oppimistyylin mukaisesti. Kumppanit Bovallius-ammattiopisto Laukaa, Nivelkytkin (ja Tampere) Oulun nuorisoasiankeskus, nuorten työpajat Oulun seudun ammattiopisto Jupiter-säätiö, Vaasa Silta Valmennusyhdistys ry, Tampere Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Opetusalan koulutuskeskus Educode, Tampere Yhteystiedot: Eino Hietalahti, Bovallius-ammattiopisto, Itsenäisyydenkatu 2, Tampere puhelin 050 410 9317, eino.hietalahti@bovallius.fi http://www.bovallius.fi/web/ammattiopisto/monet-polut-ammattiin OSKO - työpajatoiminnan koordinointi ja osaaminen OSKO -projektin tärkeimpänä toiminnallisena haasteena on työpajatoiminnan tekeminen näkyväksi. Erilaisten pajojen toimintaedellytykset ja palvelut vaihtelevat. Pajaohjaajien osaaminen ja käytettävissä olevat resurssit vai-kuttavat siihen, miten eri yhteistyötahot arvioivat pajojen toimintaa. Tämän vuoksi on tärkeää luoda yhtenäisiä kriteerejä toiminnan laadun arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Myös osaamisen kehittäminen ja yhteistyötahojen pajatietämyksen lisääminen on olennainen osa kehittämistyötä. Toimenpiteet 1. koordinoidaan pajaohjaajien osaamista 2. tiivistetään pajojen välistä yhteistyöverkostoa 3. lisätään pajojen merkitystä oppimisympäristöinä 4. rakennetaan eri organisaatioiden välistä yhteistoimintaverkostoa 5. arvioidaan ja kehitetään pajatoiminnan laatua

Kumppanit Keski-Suomen työpajat, Keski-Suomen etsivä nuorisotyö, Työpajayhdistys (keski-suomen ja valtakunnallinen), ELY-keskus, ALU-verkosto, Yhteistyö työpajasektoria, työllistämis- ja nuorisopalveluja kehittävien hankkeiden kanssa. Kokonaisrahoitus OSKO -projektia rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja Keski-Suomen alueen kunnat ja sitä hallinnoi KYT ry. Hanke toteutetaan vuosina 2009–2011 ja kokonaisrahoitus ajalle on 396 650 euroa. Yhteystiedot OSKO Työpajojen OSaamisen KOordinointi -projekti www.kyt.fi/osko Matarankatu 4, 3. kerros, 40100 JYVÄSKYLÄ Projektipäällikkö Projektityöntekijä Projektityöntekijä Susanna Uusitalo Heidi Lokkila Marju Helenius-Kalavainen p. 0400-304108 p. 0400-304109 p. 040 1919 363 susanna.uusitalo@kyt.fi heidi.lokkila@kyt.fi marju.helenius-kalavainen@kyt.fi Yhteinen Reitti Yhteinen Reitti -projekti toteutetaan Laukaan ja Konneveden kuntien alueella 1.9.2008 -31.12.2010 välisenä ai-kana. Projektin toteuttajana toimii Laukaan kunnan vapaa-aikatoimi Vatti. Yhteinen Reitti -projektin tavoitteet: – kohderyhmien pitkän tai pitkittyvän työttömyyden katkaisu, työllistämällä ja tarjoamalla ohjattu harjoittelu-

paikka vaikeimmin työllistyville henkilöille – elämänhallinnan parantaminen – henkilöön kohdistuvan ohjauksen, tekemisen ja kokemisen avulla työ- ja toimintakyvyn kehittäminen siirryt-

täessä tai palattaessa työmarkkinoille, koulutukseen tai muun myönteisen toiminnan piiriin Projekti tarjoaa työharjoittelua ja palkkatuettua työtä Vattipajojen eri osastoilla Laukaassa ja Konnevedellä, kun-tien organisaatioissa ja yrityksissä sekä ryhmä- ja yksilövalmennusta, koulutusta, retkiä ja tutustumiskäyntejä, lii-kuntaa, kokemuksia ja elämyksiä. Projekti tarjoaa harjoittelupaikan ja/ tai työsuhteen 146:lle Laukaassa tai Kon-nevedellä asuvalle työttömälle vuosina 2008–2010. Kohderyhmät: Nuoret 17-24 -vuotiaat Ryhmään valitaan 12 henkilöä. Nuoret aloittavat kolmen kuukauden harjoittelulla, jonka jälkeen heillä on mah-dollisuus jatkaa kolmen kuukauden lisäjaksolla, aloittavia ryhmiä on ollut neljä. Keski-ikäiset 25-49 -vuotiaat Ryhmään valitaan 16 henkilöä. Projekti alkaa kahden kuukauden työelämävalmennuksella, kaksitoista henkilöä voi jatkaa palkkatuetussa työsuhteessa. Aloittavia ryhmiä on ollut kolme. Seniorit 50 vuotta täyttäneet Ryhmään valitaan 16 henkilöä. projekti alkaa kahden kuukauden harjoittelulla, jonka jälkeen kaikkien on mahdol-lista jatkaa kuusi kuukautta palkkatuetussa työsuhteessa. Aloittavia ryhmiä on ollut kolme Yhteistyössä Laukaan ja Konneveden kunnat, Laukaan kunnan vapaa-aikatoimi Vatti, Laukaan ja Äänekosken TE-toimistot, Keski-Suomen ELY-keskus. Yhteystiedot Projektivastaava Ari Pihlainen www.laukaa.fi/palvelut/vapaa-aika/vattipaja 014 2675741, ari.pihlainen@laukaa.fi

YHTEISÖLLISYYS AKTIIVI - Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi -koordinointihanke www.aktiivi.info Yhteyshenkilö: Leena Vainio (leena.vainio@hamk.fi) Koordinaatiohankkeella varmistetaan Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi –kehittämisohjelmasta (OKM) rahoitettujen hankkeiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Verkostoitumisella ja kumppanuuksilla tuetaan avointa ja poikkihallinnollista yhteisöllistä työskentelyä, projektien tuloksien lä-pinäkyvyyttä ja luodaan hankkeiden välisiä synergiaetuja. Koordinaatiohankkeen tuottamaa ennakointi-, arviointi- ja tutkimustietoa hyödynnetään projekteissa. Ennakointi-, arviointi ja tutkimustietoon perustuen kootaan parhaita käytänteitä, kehitetään niitä edelleen ja ra-kennetaan yhteisöllisiä avoimia työskentelymalleja. Hankkeen avulla projektien tuloksista tiedotetaan eri kanavilla sekä medioilla. kansallisesti ja kansainvälisesti. Tulokset 1. Poikkihallinnollisia verkostoja ja kumppanuuksia 2. Asiantuntijaverkostoja, jotka jatkavat yhteistyötä vielä projektien jälkeenkin 3. Ymmärrystä siitä, miten avoimet verkkoyhteisöt toimivat kehittämisprojekteissa 4. Relevanttia ennakointitietoa, jota on hyödynnetty projekteissa tavoitteiden saavuttamiseksi 5. Kohderyhmittäin skenaarioita tulevaisuuden suuntauksista ja työkaluja tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseen 6. Tutkimustietoja eri kohderyhmien toimintatavoista avoimissa ympäristöissä 7. Itsearviointimenetelmiä pilottiprojekteille 8. Hyvä käytäntöjä ja toimintatapoja 9. Yhteenkoottua ja jäsenneltyä tietoa ohjelman eri projekteista 10. Seurantatietoa projektien kattavuudesta verrattuna kehittämisohjelman tavoitteisiin 11. Runsaasti eri medioiden kautta jaettavaa ja osittain edelleen kehittyvää materiaalia hankkeiden tuloksista ja

hyvistä käytänteistä 12. Toimintamalleja, joissa avoimia osallistavia menetelmiä hyödynnetään kehittämisprojekteissa 13. Testattuja toimintatapoja laadukkaan avoimen sisällön tuottamiseen 14. Osaamista, joka lisää aktiivista kansalaisuutta Koordinointia toteutetaan neljällä toimenpiteellä: 1. Verkostoituminen ja kumppanuuksien rakentaminen 2. Ennakointi ja osallistava tutkimus ja arviointi 3. Projektien tuloksien levittäminen ja hyvien käytänteiden soveltaminen käytäntöön 4. Koulutus ja ohjaus - painottuen toimintakulttuurien kehittämiseen AKTIIVI tekee koordinaatiohankkeena läheistä yhteistyötä samasta rahoitusohjelmasta rahoitettujen hankkeiden sekä muiden ohjelmien koordinaatiohankkeiden kanssa. Projektissa mukana Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Tampereen yliopis-ton informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitos Kokonaisbudjetti ja rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti on 748066, jonka rahoituksesta ESR ja valtion rahoitus: 677926 € (90,6 %) Kemi-Tornion AMK: 35466 € (4,7 %) Hämeen AMK: 34673 € (4,7 %)

Verkko haltuun! Nätet i besittning! Yhteyshenkilö Leena Elenius Yhteystiedot leena.elenius@seamk.fi; gsm 040-8304182 http://verkkohaltuun.wordpress.com Tulokset ja tuotokset, vaikuttavuus Projektissa rakennetaan kaksikielinen verkkosivusto sosiaalisen kirjastotyön tueksi. Sivusto on tarkoitettu kirjas-tojen lisäksi esim. muiden julkisten toimijoiden ja järjestöjen käyttöön, kun he ohjaavat ja opastavat asiakkaitaan verkkopalvelun käyttöön, verkossa toimimiseen ja sen muuhun hyödyntämiseen. Projektissa järjestetään erilaisia koulutuskokonaisuuksia sisällöistä, jotka antavat kirjastoille sekä heidän yhteis-työkumppaneilleen tiedollisia ja taidollisia valmiuksia suunnitella ja kehittää sosiaalista kirjastotyötä suunnitelmal-lisesti, luovasti ja vaikuttavasti. esim. verkkopedagogiikasta, verkostotyöskentelystä, erilaisista verkkotyövälineis-tä, monikulttuurisuudesta, ohjaamista ja vuorovaikutustaidoista Toimenpiteet Projektissa rakennetaan paikallisesti uusia yhteistyöverkostoja kirjastojen ja alueen muiden toimijoiden välille. Tavoitteena on saada tarkkaa ja hyödynnettävää tietoa erilaisten asiakkaiden tarpeista. Koska kohderyhmänä ovat erityisesti kirjastojen ei-asiakkaat ja henkilöt, jotka käyttävät verkkoa vähän ja yksipuolisesti, on heidän toiveiden ja tarpeiden tunnistamisessa sekä kuulemisessa hyödynnettävä muiden ammattilaisten ja asiantuntijoiden verkos-toa. LivingLab -tyyppisten toteutusten kautta kirjastot kokeilevat uusia toimintatapoja sekä kehittävät palvelujaan ja toimintaansa asiakkaiden tavoittamiseen, aktivoimiseen ja osallistamiseen. Saadut kokemukset ovat arvokasta tietoa, joka jaetaan muille kiinnostuneille verkkopalvelun kautta. Toteuttajat Seinäjoen ammattikorkeakoulun Kulttuurialan yksikkö hallinnoi projektia. Osatoteuttajina mukana ovat Turun ja Vaasan sekä Pietarsaaren, Porvoon ja Ylöjärven kaupunginkirjastot. Kehittämiskumppanuus ja hankkeet Ajatusten ja kokemusten vaihtoa sekä yhteisiä teemafoorumeita on järjestetty ja järjestetään mm. OpenZone ja Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt -hankkeiden kanssa. Paikallisesti Verkko haltuun! -projekti tekee yhteistyötä Valtaväylä-hankekokonaisuuden kanssa Seinäjoella. Valtaväylä on hankekokonaisuus, jossa tavoitteena on pitkä-aikaistyöttömien aktivoiminen. Rahoitus Kokonaisbudjetti 612900, ESR 80 % tästä (ESR 487 400 euroa), SEAMK omaraha 14 000, Muu kuntaraha (kou-lutukset 22 500), virtuaalirahajyvitys (Turku+Vaasa) 89 000. Hanke on osa valtakunnallista Avoimissa oppi-misympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi -kehittämisohjelmaa (OKM), jota rahoittaa Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt Yhteyshenkilö: Koulutuspäällikkö Teemu Rauhala, p. 050 323 2083, teemu.rauhala@uta.fi Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus TYT, 33014 Tampereen yliopisto http://ttstyt.wordpress.com/ Tietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt on kolmen maakuntakirjaston ja kahden yliopiston yhteinen kehittämishanke, jossa haetaan uusia palveluita ja yhteistyömuotoja niin kirjastojen sisällä kuin eri hallinnonalojen välillä. Hank-keessa luodaan ja vakiinnutetaan työkäytäntöjä ja yhteistyömalleja alueilla, jotka ovat kirjastoille vielä uusia, mutta selkeästi haastavat ne kehittämään toimintaansa. Perinteisten palvelujen rinnalle kirjastoissa kehitetään palveluja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yhteisöllisyys ja sosiaalinen media laajentavat kirjastojen tarjontaa ja tuovat kirjastoja lähemmäksi käyttäjiä. Hankkeen tavoitteena on luoda kirjastoihin fyysisiä ja virtuaalisia tiloja kohtaamiselle. Kohtaamisten kautta kir-jastot tulevat lähemmäksi käyttäjiä. Kohtaamisten kautta kirjastot näyttäytyvät uudenlaisina palveluntarjoajina kansalaisille. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kirjastot voivat tarjota tilan, fyysisen ja virtuaalisen, yhteisöllisel-le toiminnalle. Esimerkkejä tällaisesta ovat Kouvolan kirjaston Mediamajan toiminta nuorten ja maahanmuuttaji-en kanssa, Tampereen kaupunginkirjaston yhteistyö kaupungin kuntademokratiayksikön kanssa ja Hämeenlinnan kirjaston kehittämä ja ylläpitämä alueellinen wiki, HämeWiki. Tämän hankkeen kautta kirjastoilla on myös mah-dollisuus kehittää ja vakiinnuttaa uudenlaisia työkäytäntöjä ja yhteistyömalleja medialukutaidon kehittämiseksi. Kansalaiset saavat lisää sosiaalista pääomaa, mediataitoja ja muita sisällöllisiä tietoyhteiskuntataitoja. Kirjastojen, opetustoimen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyölle syntyy uusia toimintamalleja, jolloin karttuu sosiaa-lista pääomaa ja kasvaa uusia verkostoja. Täydennyskoulutuksen avulla kirjastoammattilaisten ja opettajien virtu-aalinen vuorovaikutusosaaminen ja mediataidot vahvistuvat. Hanke toteutetaan yhdessä Hämeenlinnan, Kouvolan ja Tampereen kaupunginkirjastojen sekä Tampereen yli-opiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitoksen ja Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen kanssa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2 756 653€, josta ESR-rahoituksen osuus on 2 397 091€ Hanke on osa valtakunnallista Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi -kehittämisohjelmaa (OKM), jota rahoittaa Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Open Zone – Avoimen oppimisen ja aktiivisen kansalaisuuden lähikirjastovyöhyke 2008–2011 Yhteyshenkilö: Leena Aaltonen, projektipäällikkö Yhteystiedot: leena.aaltonen@turkuamk.fi 044-9072892

Turun ammattikorkeakoulu Kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma

www.turkuamk.fi/openzone Tavoitteet, tulokset ja vaikutukset Toteutetaan Suomessa ensimmäistä kertaa maahanmuuttajataustaisille korkeakoulututkinnon suorittaneille hen-kilöille suunnattu kirjastoalan ammatillisiin tehtäviin pätevöittävä koulutus. Tuloksena on kertaalleen pilotoitu monikulttuurisen opiskelijaryhmän kirjastoalan täydennyskoulutuksen opetussuunnitelma.

Valmennetaan lisäksi kirjastoissa jo työskenteleviä ammattilaisia ja kirjastoalalle valmistuvia opiskelijoita moni-kulttuuriseen kirjastotyöhön. Tuloksena monikulttuurisen kirjastotyön opetus integroidaan osaksi Turun ammat-tikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan perustutkinnon opetussuunnitelmaa.

Hankkeen tuloksena luodaan yleisille kirjastoille vertaisopastoiminnan malli. Eri kieli- ja kulttuuritaustoja edus-tavat vertaisoppaat työskentelevät kirjastoissa linkkeinä oman yhteisönsä ja kirjaston välillä.

Hankkeella vaikutetaan lisäksi aikuisten kotouttamiskoulutuksen opetussuunnitelmaan. Osana kotoutta-miskoulutusta toteutetaan mediakasvatuksen osio, josta laaditaan myös oppimateriaali kirjastoissa ja op-pilaitoksissa toteutettavan maahanmuuttajien mediakasvatuksen ohjauksen tueksi. Toimenpiteet Hankkeen toimenpiteenä täydennyskoulutetaan 15 eri kieli- ja kulttuuritaustoja edustavaa korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä päteviksi toimimaan kirjastoammatillisissa tehtävissä suomalaisissa yleisissä kirjastoissa. Koulutuksen laajuus on 60 op ja kesto 1,5 vuotta.

Hankkeessa täydennyskoulutetaan 14 kirjastoammattilaista ja 40 kirjastoalan amk-opiskelijaa monikulttuuriseen kirjastotyöhön. Opintojakson laajuus on 5 op. Hankkeessa koulutetaan yleiseen kirjastoon 10 vertaisopasta.

Mediakasvatuksen perus- ja jatkokurssi toteutetaan hankkeen aikana kahteen kertaan osana kotouttamiskoulutus-ta. Koulutus tavoittaa yhteensä arviolta noin 80 opiskelijaa. Toteuttaja on Turun ammattikorkeakoulu, osatoteuttajina mukana ovat Diakonia-ammattikorkeakoulu sekä Tu-run kaupunginkirjasto. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Verkko haltuun -hankkeen sekä Tampereen yliopiston sosiaalitutkimuksen laitoksen Tietokirjojen Afrikka Suomessa -hankkeen kanssa.

Kokonaisbudjetti on 462 310 euroa, josta Euroopan sosiaalirahaston rahoitusosuus on 184 386 euroa ja valtion rahoitusta 207 924 euroa. Hanke on osa valtakunnallista Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalai-seksi -kehittämisohjelmaa (OKM), jota rahoittaa Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Tietotaitotalkoot Projektipäällikkö Liisa Kirves liisa.kirves@gmail.com 0400 400 082 Eerikinkatu 28, 5. Krs, 00180 Helsinki www.tietotaitotalkoot.fi Hankkeessa on kahdenlaisia tuloksia: joko yhteisöille pidettäviä tietotaitotalkoita, joissa tehdään yhdessä yhteisön tarvitsema tuote, julkaisu, nettisivut, video- tai äänitallenne tai luotsikoulutusta, jolloin tietotekniikan ohjaajat oppivat neuvomaan käyttäjää kuunnellen. Talkoissa yhteisö oppii yhdessä tekemisen toimintamallin ja saa val-miuksia tuottaa osallistumisen ja itseilmaisun tuotoksia, joilla yhteisö voimaantuu, jäsenet oppivat tuntemaan toisensa paremmin ja voivat jakaa tekemisen vastuuta useammalle. Järjestöille ja muille ryhmille pidettävät luotsi-koulutukset valmentavat yhteisöllisen tekemisen toimintamallin ohjaajia, jotka varmistavat talkoomallin jatkon hankkeen jälkeen. Talkoot ja luotsikoulutukset vahvistavat yhteisöllisyyttä ja pitävät yhteisöt toimintakykyisinä. Hankkeen aikana järjestetään 150 talkootapahtumaa eri puolilla Suomea. Talkoissa keskimäärin 10 osallistujaa. Lokakuun 2010 loppuun mennessä pidetty 65 talkootapahtumaa ja kolme luotsikoulutusjaksoa, parhaillaan on menossa Keravan Laurean luotsikoulutusjakso. Tietotaitotalkoiden kumppaneita ovat: Otavan Opisto, Vapaan Sivistystyön Yhteisjärjestö VSY, eCredo, Tulevai-suuden tutkimuskeskus, Hyvinkään-Riihimäen seudun alueohjelma, Viestintäkasvatuksen seura, Tulevaisuuden tutkimuksen seura, eOppimiskeskus, TeliaSonera, Laurea. Otavan Opiston ja Laurean kanssa on yhteistyötä luotsikoulutuksessa, Aktiivi-hankkeen kanssa verkostoitumi-sessa ja Sitran kanssa lähiruoan ja ruoan merkityksen osalta. Hankkeen rahoitus 866500 €, josta ESR-rahoitus 749500 €. Hanke on osa valtakunnallista Avoimissa oppi-misympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi -kehittämisohjelmaa (OKM), jota rahoittaa Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Avoimet verkostot oppimiseen (AVO) Yhteyshenkilö: Tiina Front-Tammivirta Yhteystiedot: tiina.front-tammivirta@eoppimiskeskus.fi, 040-5606345, skype tiinaftammi, twitter tiinafront www sivut yms.: www.eoppimiskeskus.fi/avo; www.avoinvirta.fi; www.sometu.fi/ Tulokset ja tuotokset, vaikuttavuus AVO-ajatusmallissa käyttäjät itse osallistuvat merkittävässä määrässä sisällöntuottamiseen vuorovaikutuksessa erilaisia synkronisia ja asynkronisia menetelmiä hyödyntäen. Tuotokset ja tulokset (mm. alla olevia) Avoimesti jaettavat materiaalit • Viisautta wikin tekoon – Wikimateriaali wikeistä ja blogeista • LeMill-ohjeistus: LeMill-opas tarjoaa ohjeet LeMill-oppimisresurssialustan käyttöön • Verkkokokous- ja konferenssijärjestelmien selvitys • Second Life -oppaat • Opasteita SoMe-työvälineisiin • Mobiilimateriaalit Koulutukset, webinaarit, verkkokurssit sekä tapahtumat • Virtuaalinen AVO-koulutuskiertue • Mobiilikesäkoulu, AVO-mobiilit tietoiskut • Wikiopiston kurssit, Harppaus avoimeen oppimiseen -opintopiiri • Sometu-verkoston tapahtumat • Sosiaalisen median lukiokurssit • Second Life -kouluttajakoulutukset ja konferenssi • Vertaistuotannon tukihenkilö -koulutukset • LTSP-seminaari, VALO-koulujen tapaamiset • Vinkki-podcast-sarja, Vinkki-online -klinikka • Nettiajan kansalaisyhteiskunta -leiripäivä • Viisautta blogien käyttöön -wikimateriaali Toimenpiteet Opetus-, ohjaus- ja henkilötyöpäivät, tavoite yhteensä 2190 (toteuma tällä hetkellä noin 50 %) Osallistuneet yritykset 10, organisaatiot 200 ja henkilöt 850 (tavoitteet osin jo ylitetty osallistuneiden osalta) 6 Osahanketta: Opetus 2.0.; Mobiilit, wikit ja blogit oppimisessa ja vuorovaikutuksessa; Virtuaalimaailmat ja on-line-konferenssit; Web-yhteisöt opettajan oppimisresursseina; EduCOSS; Vertaistuotannon laatu Toteuttajat Hämeen Ammattikorkeakoulu, Outi Vahtila • Tampereen Yliopisto INFIM, Jarmo Viteli • Hämeen kesäyliopis-to, Helena Pulkkinen • Otavan Opisto, Ville Venäläinen • Teknologiakeskus Innopark Oy, Elias Aarnio • HCI Productions Oy, Ari-Matti Auvinen • Aalto-yliopisto, TAIK, Medialab, Tarmo Toikkanen • Hämeenlinnan kau-punki, Heli Pirkkalainen • Kotkan kaupunki, Vinkkiverkko, Anne Rongas • Åbo Akademi, Kim Holmberg • Kansalaisfoorumi SKAF ry, Irma Syren • Suomen eOppimiskeskus ry, Titi Tamminen ja Tiina Front-Tammivirta, Inkeri Ahonen Yhteistyötä on tehty myös seuraavien tahojen kanssa: AVO-yhteistyökumppaniverkosto, EduFinland- verkosto, Sometu-verkosto, Aktiivi-hankkeet, Digibusiness- klusteriohjelma Kokonaisbudjetti ja rahoitus Kustannukset yhteensä 2 731 840 €, Valtion ja ESR-rahoitus 2 322 064 €, Kuntien rahoitus 160 000 €, Yksityinen rahoitus 45 792 €. Hanke on osa valtakunnallista Avoimissa oppimisympäristöissä aktiiviseksi kansalaiseksi -kehittämisohjelmaa (OKM), jota rahoittaa Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Koulutusorganisaatiot innovaatiojärjestelmän toimijoina (KIT) -projekti Yhteystiedot: Päijät-Hämeen koulutuskonserni, KIT -projekti, Teinintie 4, 15200 Lahti Projektipäällikkö Soili Saikkonen, puh. 03 828 2039/ 044 708 0156, soili.saikkonen@phkk.fi KIT -projekti on valtakunnallinen projekti, jonka kohde-ryhmänä ovat ammatilliset oppilaitokset ja ammatti- korkeakoulut sekä niiden henkilöstö. Projektin tulokset vahvistavat ammatillisen koulutuksen roolia alueellisissa innovaatiojärjestelmissä. Päätulokset Rakennetaan alueellisesti ja valtakunnallisesti vahvoja innovaatioiden kehittämiseen liittyviä mekanismeja, jotka osallistavat koulutuksen järjestäjiä innovaatiojärjestelmän kehittämiseen. Luodaan uusia työelämälähtöisiä toimintamalleja koulutuksen järjestäjien oman henkilöstön osaamisen johtami-seen ja henkilöstön osaamistarpeiden ennakointiin. Toimenpiteet Tavoitteita toteutetaan tutkimusten ja selvitysten avulla, verkostoitumalla kansallisesti ja kansainvälisesti sekä levittämällä tietoa ja hyviä käytänteitä www-sivuilla, julkaisuissa, seminaareissa sekä järjestämällä konferenssi: International Conference for Educational Organizations and Working Life. Innovations for Competence Mana-gement 19.–20.5.2011. Hankekumppanit Koulutuksen järjestäjien alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 2009–2011, Osaamistarpeiden klusterienna-kointi viljaketjussa, Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) -projekti Projektin toimijat Verkostohankkeessa ovat mukana: Hämeen ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu (osatoteuttaja) Koulutuksen järjestäjien yhdistys KJY ry Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Päijät-Hämeen koulutuskonserni (päätoteuttaja) Toteuttamisaika ja rahoitus 1.8.2008–31.12.2011 625 000 euroa, joka koostuu ESR- rahoituksesta (80 %) sekä kunnallisesta rahoituksesta (20 %) Hanke on osa valtakunnallista kehittämisohjelmaa Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen (OKM), jota rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

massidea.org - smashing ideas (palvelun nimi), avoin kansallinen ideapankki Open Innovation Banking System (OIBS) Yhteyshenkilö: Teemu Santonen (teemu.santonen@laurea.fi) Massidea.org on uudenlainen sosiaalisen median toimintaperiaatetta hyödyntävä avoin innovaatioyhteisö, jossa käyttäjät voivat jakaa muiden käyttäjien kanssa ideoitaan, havaitsemiaan ongelmia ja tulevaisuuden visioita. Mas-sidea.org pyrkii parantamaan käyttäjiensä luovuutta yhdistelemällä älykkäästi erilaisia sisältöjä ja sisältöjä tuotta-neet käyttäjät. Sisällöntuotanto massidea.org palveluun integroidaan kiinteäksi osaksi korkeakoulujen opetustoi-mintaa. Massidea.org palvelun teknologia perustuu avoimeen lähdekoodiin ja sen kehittämiseen voivat osallistua kaikki halukkaat. Tavoitteet ja tulokset Tarkoituksena on nostaa nyt vajaakäytössä oleva satojentuhansien korkeakouluopiskelijoiden ja eläkeläisten luo-vuus ja yhteisöllisyys todelliseksi kansalliseksi kilpailutekijäksi, jota kaikki yritykset ja julkiset toimijat voivat ko-koon katsomatta kustannustehokkaasti hyödyntää. Tähän liittyen tavoitteena on synnyttää pysyvä rakenne sosiaa-lisen median toimintaperiaatetta noudattavalle innovointi yhteisölle joka integroituu kansalliseen innovaatio ja koulutusjärjestelmään. Uudenlaisena opetusformaattina massidean uskotaan herättävän myös kansainvälistä kiin-nostusta. Hankkeen toteuttavat: Laurea-ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Aalto yli-opisto/Teknillinen korkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Ky-menlaakson ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Sata-kunnan ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Rahoitus ESR 850000 € kunnat 210000 € yhteensä 1,1M€ Hanke on osa valtakunnallista kehittämisohjelmaa Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen (OKM), jota rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Savon nuorisotiedotushanke Yhteyshenkilö: Jari Hyvönen (jari.sakari.hyvonen@kuopio.fi ) www.po1nt.fi Projektin pääasiallisena tavoitteena on luoda Savon alueelle yhtenäinen ja kattava, hyvin nuoria tavoittava nuori-sotiedotusverkosto. Palvelun myötä alueen nuorille tarjotaan tasa-arvoiset nuorten tieto- ja neuvontapalvelut asuinpaikasta riippumatta. Lisäksi eräs hankkeen tärkeimmistä tavoitteista on kouluttaa Savon nuorisotyönteki-jöille perustiedot nykyaikaisista nuorten tieto- ja neuvontapalveluista. Alueelle rakennetaan yhtenäinen internetportaali, jonka pohjana käytetään Etelä-Savossa vuodesta 2006 toimi-nutta www.po1nt.fi verkkoympäristöä. Hankkeen myötä portaali muokataan suurempia käyttäjäryhmiä sekä use-amman kunnan tarpeita palvelevaksi kokonaisuudeksi. Projektissa selvitetään yhteistyömahdollisuuksia alueella olevien eri alojen toimijoiden kesken. Esim. nettinuorisotalotoiminnasta on saatu runsaasti hyviä kokemuksia pääkaupunkiseudulla ja kysyntää tämänkaltaiselle toiminnalle on myös muualla Suomessa. Portaaliin tullaan liittämään myös nuorten kuulemisen osio. Aloitekanava.fi–palvelu on Itä-Suomen alueella vielä uusi verkkodemokratiaväline, jonka avulla nuoret pystyvät viemään ideoitaan eteenpäin ja oppimaan samalla erilaisia päätöksentekomalleja. Käytännössä nuoret voivat kirjoittaa ideansa julki omalla kielellään, nuorten ideoi-ta voi kommentoida, äänestää ja eniten kannatusta saaneet ideat viedään moderoituina aloitteina suoraan niistä päättäville henkilöille. Savon nuorisotiedotushankkeessa kokeillaan uudenlaista fyysisen tiedotuksen mallia. Projektityöntekijät tulevat jalkautumaan kuntiin ahkerasti, jonka avulla nuoria pyritään tavoittamaan kouluympäristön sekä erilaisten tapah-tumien kautta. Hankkeen kautta voidaan näin myös tiivistää kunnallisen nuorisotyön ja koulujen välistä yhteis-työtä. Tarkoituksena on osallistaa nuoria sisällön tuottamiseen esimerkiksi rakentamalla toiminnallisia workshop-paketteja, joita voidaan tarjota vaikkapa koulujen tai vapaa-aikasektorin käyttöön. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa (onko syntynyt yhteistyötä muiden kuin tässä verkostossa suoraan toimivi-en kanssa).

• Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallinen koordinaatio- ja kehittämiskeskus, tammikuun 2010 koulutuspäivät, NuTi-peruskurssi, yhteistyö- ja neuvonanto

• Oppilaanohjauksen kehittämishanke (Kuopio, kesälle 2010 kehitetty ”kesäopo kiertää” – liikkuvan op-pilaanohjauksen mallin pilotointi Kuopiossa)

• Netari (Helsinki) – netarikoulutukset, toimiminen IRC-Galleriassa (4 kuntaa) • Aloitekanava.fi & Ponsi oy Interactive, Aloitekanava moderaattorikoulutukset, Aloitekanava.fi -palvelun

käyttöönotto hankekunnissa • Bharosa Finland, nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden syventävän koulutuksen järjestäminen • Pienempiä yhteistyökuvioita, hanke-esittelyjä useita

Projektissa mukana Kuopion kaupunki koordinaattorina sekä seuraavat kunnat: Hirvensalmi, Iisalmi, Joroinen, Juankoski, Juva, Kaavi, Kangasniemi, Kuopio, Leppävirta, Maaninka, Mikkeli, Mäntyharju, Nilsiä, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Rautavaara, Ristiina, Siilinjärvi, Tuusniemi, Varkaus, Vieremä Kokonaisbudjetti ja rahoitus Hankkeen kokonaisbudjetti on 634 720,00 €, jonka rahoituksesta ESR ja valtion rahoitus: Itä-Suomen lääninhal-litus, sivistysosasto varautuu rahoittamaan projektia projektisuunnitelman mukaisesti yhteensä enintään 555 380,00 euroa, josta 366 552,00 euroa on Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta ja 188 828,00 euroa valtion rahoitusta (87,5 %). Muut rahoittajat: kuntien rahoitusta loput 12,5 %.