36. Itsenäisen Suomen ongelmia

Taustaa: itsenäistyminen ja sisällissota

Suomi oli itsenäistynyt epävakaissa ja riitaisissa merkeissä (oikeisto vs. vasemmisto)

Heti itsenäistymisen jälkeen Suomi ”ajautui” veriseen sisällissotaan

Vihkotyö: kopioi miellekarttapohja vihkoosi ja etsi kirjasta tietoa siihen (s.18 ->). Min. 3 tietoa per pampula.

36. Itsenäisen Suomen ongelmia

Vankileirit

Kuningas vai presidentti?

Kansakunnan eheytys

Suhteet itään

Ahvenanmaan-kysymys

Vankileirit:• 40000 punaista vankileireillä -> huonot olot (taudit, ruuan

puute)• Suomen Kommunistinen Puolue perustetaan Moskovassa

1918• SDP uuteen nousuun Tannerin johdolla

Suomesta tulee kuningaskunta: • Itsenäisyysjulistuksen (1917) mukaan Suomi tasavalta• Kuninkuushankesyyt: 1) Vahvan johtajan kaipuu 2) Monarkiaperinne

(Ruotsi / Venäjä)• Kuningas Saksasta -> Hessenin prinssi Friedrich Karl (10/1918)• Saksa hävisi IMS -> Karl luopui kruunusta (12/1918)• Eduskunta valitsi K.J Ståhlberg 1. presidentiksi (25.7.1919)

Hessenin prinssi Friedrich Karl (Väinö I) – Suomen

kuningas 67 päivää

K.J. Ståhlbergin (1919-1925)

Kruunu Suomen ja Karjalan kuninkaalle, Ahvenanmaan

herttualla, Lapinmaan suuriruhtinaalle, Kalevan ja

Pohjolan isännälle

Kansakunnan eheytys:• Punavankeja armahdettiin• torpparivapautuslaki ja Lex Kallio (1922) ->

torppareille omaa maata viljeltäväksi• Oppivelvollisuus (1921) -> koulutus kaikille lapsille

Mm. omien tilojen saaminen ja koulunkäynti rauhoittivat yhteiskuntaa.

Suomen suhteet itään: • Suomalaisia vapaaehtoisia osallistui rajakahakoihin Itä-

Karjalassa (heimosodat)• Tarton rauha Suomen ja Neuvosto-Venäjän vuonna 1920

AKS ajoi ”suomensukuisten heimojen yhteenliittämistä” -> Suur-Suomi -aate

Suomi sai rauhanneuvotteluissa Petsamon maa-alueen, mutta joutui luopumaan Repolan ja Porajärven pitäjistä.

Taustaa: Mannerheimin miekkavala

Taustaa: retkiä mm. Viroon, Aunukseen, Inkeriin. Viron vapaussota ainoita merkityksellisiä taisteluita

Ahvenanmaan-kysymys:

= Ruotsin ja Suomen välillä käyty kiista Ahvenanmaan omistuksesta (1918-1921)

• Kansainliitto ratkaisi asian Suomen hyväksi• Alue demilitarisoitiin (aseista vapaa vyöhyke)

Ahvenanmaalla hyvä sijainti (kauppa / sota)

Nettipätkät

• http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=90&t=&a=6154 (Tarton rauha)

TiivistelmäSuomen itsenäisyyden alku oli kivikkoinen. Itsenäisyysjulistus syntyi riitaisissa,

jonka jälkeen syttyi veriseen sisällissota. Lisäksi IMS loi epävakautta etenkin talouteen.

Sisällissodan hävinneen osapuolen eli punaisten (torpparit, työväenliike) asema oli pitkään tukala. Päätekijät olivat teloitettu, loikanneet Neuvostoliittoon tai suljettu vankileireille (40000). Kuitenkin jo seuraavissa vaaleissa SDP saa merkittävän äänimäärän. Kansaa myös eheytetään lakiuudistuksilla (Lex Kallio ja torpparivapautuslaki), jotka mahdollistavat torppareille oman pientilan perustamisen.

Sisällissodan sodan luoma kaaos ja monarkiaperinne sai oikeiston ajamaan Suomeen vahvaa kuningasta. Saksalainen Hessenin prinssi Friedrich Karl valittiin tehtävään, mutta hanke kariutui Saksan tappioon IMS:ssa. Tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi valittiin K. J. Ståhlberg (1919-1925).

Suhteet naapurivaltioihin olivat myös kireät. Neuvosto-Venäjän kanssa kitkaa aiheuttivat suomalaisten heimosotaretket. Tilanne rauhoittui Tarton rauhan (1920) myötä, jolloin rajat vahvistettiin. Ruotsin kanssa kiistaa oli Ahvenanmaan omistuksesta (Ahvenanmaan-kysymys). Lopulta Kansainliitto päätti sen kuuluvan Suomelle. Ahvenanmaa julistettiin aseista vapaaksi vyöhykkeeksi.

Taustaa: Viron-retken komentajat Ekström ja Kalm

Vihkotyö: kirjoita seuraavat kysymykset vihkoon

• 1) Mikä oli vasemmiston asema sisällissodan jälkeen?

• 2) Miksi Suomeen tuli hetkellisesti kuningas?

• 3) Miten kansakuntaa eheytettiin sodan jälkeen?

• 4) Ahvenanmaan-kysymys?

vastustivat

Monarkiaa

• suurin osa maanviljelijöistä ja työväestöstä

• puolueista Maalaisliitto ja osa nuorsuomalaisista

• sosiaalidemokraatit, joita tynkäeduskunnassa oli vain yksi.

kannattivat

• pääosa yläluokasta, virkamiehistä, sivistyneistöstä ja ruotsinkielisistä

• puolueista vanhasuomalaiset, Ruotsalainen kansanpuolue ja osa nuorsuomalaisista.