30. VUOSIKERTA LOKAKUU 1987 N:o

TIP TO P sisärengas-korjaus- ja ventiiiliohjelma Tl P TO P sisärengaspaikolssa on jännitystä tasaava kaksois-hammastetiu reuna ja ne vul-kanöituvat pysyvästi sisären-kaaseen, Venttiiliohjelma käsittää kaik-kien kaupallisten venttiilien (myös EM) lisäksi myös tarvit-tavat työkalut ja tarvikkeet.

Sealastic on 'teknisesti tay tiellinen ja järkiperäinen pika korjausmenetelmä sisären-kaattomien •(tubeless) renkai-den pistoreikiin.' Henkilö- ja kuorma-autorenkaat 10 mm asti ja EM renkaat 2 0 mm asti.

Combi-korjausmenetelmä aikaasäastävä yhdistetty sisä-ja ulkovauriokorjausmentel-mä. Henkilöautorenkaat 10 mm asti, kuorma-autorenkaat 50 mm ja EM renkaat 65 mm asti. Vaurio leikataan puhtaaksi sy-Hnterimäisollä helppokäyttöi*

leikkauslaitteella.

Thermo-press pikavulka-nointilaite tällä laitteella korjataan nopeasti henkilö-, kuorma-auto ja EM renkaiden naulartreiät, läpivauriot ja kumivauri ot. Lyhyen paistoajan ja pienen virrankulutuksen an-siosta saavutetaan nopeita ja tehokkaita korjauksia. Laite on kätevä ja helposti siirreltä-vissä, Keskitetyn ja alhaisen paistolämpötilan ansiosta väl-tytään täysin epämuodostu-milta.

v t "' "s'-'' * Ot m

' V i 5

A + B Vulka-nointisekoite kylmävulka-

. noituvalla A + B massal-

la korjataan ilman muottia ku-mi- ja kudosalueiden ulkopuo-liset vauriot myös traktori ja EM renkaissa.

PN ja RX ulkorengaspaikat tasapainotettu ja käytössä luotettavuutensa osoittanut valikoima ristikudos- ja vyö-renkaiden paikkoja ammatti-korjauksiin, Erilliset valikoimat — henkilö- ja kuorma-auto-, traktori- ja EM renkaiden ku-ten myös teollisuusajoneuvo-jen renkaiden korjausta var-ten — takaavat ko rengas-tyyppeihin koordinoituina tek-nillisesti täydellisiä korjauksia. Maahantuoja

VULK-TARVIKKEET OY Takkatie 20 Hki 37 vaihde 554 406

RANNIKON PUOLUSTAJA

N : o 3 — 1987

30. vuosikerta

Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen, Rannikon Puolustajain Killan ja Rannikkotykistökoulun tiedotuslehti.

Toimitusneuvosto Ev J Karvinen Ev T Lahti Ev M Lappalainen Ev Y Pohjanvirta Rva E Walden Prof P Vähäkallio Päätoim R Telaranta

Päätoimittaja Evl T Sario

Taloudenhoito Ylil V Markkanen puh. 309 501

Osoiteasiat Rannikkotykistökoulu puh. 686 01

Ilmoitukset PS-Mainos Mannerheimintie 88 00250 Helsinki puh. 446 961

Kirjapaino TA Sahalan Kirjapaino Oy Helsinki 1987

Säästä

O t s i k k o ei v i i t taa o r a v a a n , v a a n o r a v a n p y ö r ä ä n . S ä ä o n i lme i se s t i i h m i s i ä e t e n k i n t ä n ä v u o n n a

e n i t e n p u h u t t a n u t j a a i n a t y k i s t ö l l e s u u r i m m a n v i r h e t e k i j ä n a i h e u t t a n u t i l m i ö . K u n s ä ä n sää te ly ei a i n a k a a n v i e lä o l e o n n i s t u n u t , o n s e n e n n u s t a -m i s t a j a m i t t a a m i s t a pyr i t ty t u t k i m a a n j a k e h i t t ä -m ä ä n . N y t k i n o n m e n e i l l ä ä n m i t t a v a t h a n k k e e t m m t y k i s t ö n s ä ä p a l v e l u n p a r a n t a m i s e k s i . S u o -m a l a i n e n s ä ä t i e d e j a s ä ä n m i t t a u s m e n e t e l m ä t o v a t a i n a o l l e e t m a a i l m a n p a r h a i m m i s t o a — s u o -m a l a i n e n s ä ä e i .

S u o m e s s a o n p i t k ä t l o m a t p a l k k a v a a t i m u s t e n t u l t u a u s e i n k o r v a t u i k s i v a p a a - a j a n l i s ä ä m i s e l l ä . T y ö s s ä o l i j o i d e n k a t s o t a a n l u o n t e v a s t i v o i v a n li-s ä k u s t a n n u k s i t t a k y n t ä ä u s e a m p a a k i n t y ö s a r k a a . L o m i l l e k y l l ä m a s o k i s t i s e s s a m a a s s a m m e tarv i -t a a n k i n ky l l iks i p i t u u t t a t a l v i a j a n s a t u n n a i s t e n i l o n j a o n n e n h e t k i e n t e h o k k a a k s i s o v i t t a m i s e k s i j o k o k u r j i s t a m a l l a e l ä m ä ä r i i t täväst i k i t k i e n m ö k k e i l e m ä l l ä e l ä m ä n l i iat i lo t j a m u k a v u u d e t tah i y h d i s t ä e n v e n e i l e m ä l l ä o p t i m a a l i s e l l a t e h o l l a m ä r k y y s , k y l m y y s , a h t a u s j a n ä l k ä .

J ä ä k a u d e n he l l i t täes sä k e s ä l l ä m u u t a m i k s i o h i -k i i täv iks i h e t k i k s i h a l u a v a t k a i k k i p i t ä ä l o m a a m i e l u i m m i n s a m a a n a i k a a n . L o m a k a u d e n al-k a e s s a a l k a a k u i t e n k i n m y ö s m a t k a i l u a l a l l a j a m u i s s a p a l v e l u a m m a t e i s s a k i i h k e ä akt iv i t ee t t i e t e n k i n r a n n i k o i l l a m m e . K a i k k i t ä r k e i m m ä t ta-p a h t u m a t l o m i t t u v a t j a l i m i t t y v ä t tä l le k a u d e l l e . M i n i m i h e n k i l ö s t ö l l ä t e h d ä ä n m a k s i m i s u o r i t u k -s ia .

H y v ä o n . P a r t i o j ä r j e s t ö , p u o l u s t u s v o i m a t j a m o n e t m u u t o v a t a i n a v a l m i i n a . T u l e e v a i n j o s -k u s a j a t e l l e e k s i , j o s k o j o t k u t m ä ä r ä a j a t tai yl i -m ä ä r ä i s h a p p e n i n g i t v o i s i s ä ä s t ä ä l o m a k a u d e n u l k o p u o l e l l e . E i sää l i s tä , v a a n sää l l i s e s tä s ä ä d y l -l i s y y d e s t ä .

T i m o S a r i o

3

"Kahden kankean byrokratian salamasota"

Näin kuvasivat päivälehdet Helsingin kaupungin ja puo-lustusministeriön yhteistä hanketta, jonka tuloksena Isosaaren linnakkeelle syntyi uusi peruskoulun ala-asteen koulurakennus ja lähes 30-paikkainen pienvenesatama.

Kyseiset tarpeet esitettiin elokuussa 1986 järjestetyssä ainutlaatuisessa ylipormesteri Raimo Ilaskiven asukasillassa Isosaaren linnakkeella. By-rokratia alkoi jauhaa ja jau-hoikin ällistyttävän nopealla tempolla. Kesäkuun alussa 1987 alkoivat rakennustyöt ja elokuun 14 päivänä 1987 klo

14.00 pidettiin näyttävät vih-kiäiset.

Vihkiäistilaisuus oli läm-minhenkinen ja juhlava. Mo-lemmat kohteet vihki käyt-töön ylipormestari Raimo Ilaskivi. Yli 60 henkeä käsit-tävän juhlayleisön joukossa olivat ESSl:n komentaja kenrl K Tuominen, aselajim-me tarkastaja ev J Karvinen, SlRtR:n komentaja ev J Nis-ka sekä kaupungin ja puolus-tusministeriön korkeita virka-miehiä. Kymmenkunta julki-sen sanan edustajaa tallensi tapahtumien kulun ja valta-kunnan päälehdet kirjoittivat

näyttävät artikkelit seuraavan päivän lehdissä.

Olkoon tämä tapahtuma muistutus kaikille linnakkeille ja rannikkotykistöjoukko-osastoille siitä, että me olem-me osa kuntaa tai kaupunkia. Me olemme kuntalaisina oi-keutettuja ja velvollisia pitä-mään huolta omasta "asuma-lähiöstämme". Hyvä yhteis-työ kunnan virkamiesten kanssa, asioiden esille tuomi-nen ja sitkeys tuottavat aina myönteisiä tuloksia.

Eräs hankkeiden puuhamiehistä

Majuri Seppo Kaipia

Ylipormestari Raimo Ilaskivi avaa pienvenesataman käyttöön. Avustajina SlRtR:n komentaja eversti J A Niska ja satamajohtaja Muurinen.

12

Helsingin eteläisimmän kaupunginosan uusi koulu.

Ylipormestarin avauspuhe.

5

Kokemuksia Saaristolain ensi vuosikymmeneltä Saaristolaki — laki saariston kehittämisen edistämisestä L 494/1981 — astui voimaan 1. marraskuuta 1981. VM Mår-ten Johansson on koonnut lain vaikutuksista eräitä ko-kemuksia ja Svenska Finlands folkting julkaisi ne raportis-saan no 9 "Samhället och skärgården". Kansankäräjien mielenkiinto ja huolenpito saaristopolitiikasta on luon-nollista, koska noin puolet Saaristolain määrittämän alu-een reilusta 10000 asukkaasta on ruotsinkielisiä ja Ahve-nanmaalla heitä on noin 23000.

Saaristolaki on luonteel-taan puitelaki eikä sellaise-naan anna saaristolaisille uu-sia etuuksia. Laki korostaa valtion velvollisuutta ottaa huomioon saariston erityis-olosuhteet käytännön toimen-piteissä. Lain 7 § määrää, että valtion tulee työnantajana pyrkiä säilyttämään saaris-toon sijoitetut työpaikkansa. Jos niitä aiotaan vähentää, on asiasta ennen päätöksentekoa hankittava Saaristoasiain neuvottelukunnan (SNK) lau-sunto.

SNK perusteli vuosikym-menen alussa lakiesitystään seuraavasti: "Saariston kiin-teän asutuksen säilyttäminen on katsottava tärkeäksi yh-teiskuntapoliittiseksi tavoit-teeksi ei pelkästään maisemal-lisista, luonnonsuojelullisista ja virkistyskäyttöön liittyvistä syistä vaan myöskin sen ta-kia, että vesistöissä olevien luonnonvarojen hyväksikäyt-tö sekä mm merivalvonnan,

Gyltön varuskunnan portti.

pelastuspalvelun ja huoltotoi-mintojen vaatimat järjestelyt sitä puol tavat ."

Hästö — Busö on saari, Russarö ei?

Lain 3 § määrittää saaristoon kuuluviksi sellaiset meri-alueen ja sisävesistöjen saa-ret, joihin ei ole tieyhteyttä. Valtioneuvoston päätöksellä voidaan saaristoon kuuluviksi katsoa myös sellaisia saaria, joihin on kiinteä tieyhteys, se-kä sellaisia mantereen alueita, joihin on tarkoituksenmukai-sin kulkuyhteys vesitse ja jot-ka ovat muutoin olosuhteil-taan saaristoon verrattavissa.

Valtioneuvoston päätöksil-lä määritettiin 13 saaristokun-taa ja 28 kuntaa, joihin kuu-luu saaristo-osa. Näiden lain saaristoksi määrittämien alu-eiden ulkopuolelle jää viiti-senkymmentä asuttua saarta.

Esimerkkeinä Johansson mai-nitsee Suomenlinnan ja Ma-namansalon. Rannikkotykki-mies lisää mm Isosaaren, Mä-kiluodon, Russarön ja Kuus-kaj askarin.

Saaristokuntiin lukeutuvat meidän toiminta-alueeltamme vain Houtskär, Korppoo ja Kustavi. Muut ovat Iniö, Nauvo, Velkua, Maalahti, Hailuoto, Hirvensalmi, Puu-mala, Sulkava, Vehmersalmi ja Rääkkylä. Saaristo-osan omaaviin kuntiin kuuluvat kiinteän rannikkotykistön pii-ristä Kotka, Porvoon mlk, Si-poo, Inkoo, Tammisaari ja Dragsfjärd.

Otsikon kysymys on siis oi-keutettu, niin myös vastaus, ainakin Saaristolain mukaan. Tammisaareen kuuluva Häs-tö-Busö on saari, Hangon Russarö ei ole.

Aluepoliittista tukea koske-vassa laissa 451/1975 saaristo

12

on määritelty "vakinaisesti asuttuna saarena tai saariryh-mänä, jolta puuttuu kiinteä tieyhteys". Määritelmää voi-daan pitää Saaristolain ver-siota tarkempana, eikä siihen liity mitään lievennyksiä.

Valtio työnantajana saaristossa

Raportissa todetaan valtion työpaikkoja löytyvän sisäsaa-ristosta noin 4 % ja muualta runsaat 10% kaikista työpai-koista. Vaihtelu saaristokun-tien sekä saaristo-osan omaa-vien kuntien välillä on mel-koinen. Korppoossa on val-tion työpaikkojen määrä suu-rin, kolmannes kaikista. Houtskärissä on vastaava määrä viidennes.

Tutkimus pitää saaristo-kuntien kannalta suurimpana epäkohtana sitä, että melkoi-nen osa saaristoon sijoitetuis-ta valtion viran- ja toimenhal-tijoista asuu kuitenkin mante-reella. Suurimmat valtiotyön-antajat ovat puolustuslaitos, MKL, rajavartiolaitos, TVL sekä posti- ja telelaitos.

Turunmaan saaristossa val-tion 600 työpaikkaa jakautu-vat: TurRtR 23%, luotsipiiri 22%, posti- ja telepiiri 19%, tiemestaripiirit 18 % ja SmMv 18%. MKL:n työpaikoista puolet on luotsiasemilla ja toinen puolisko yhteysaluk-silla, merivartioston toimista 3/i taasen aluksilla. Tutkimus osoittaa, että vain kolmannes MKL:n henkilöstöstä on saa-ristolaisia, merivartijoista

vain muutama. Rannikkoty-kistöä pidetään tavoiteltava-na ja luotettavana työn-antajana. Yli 90% TurRtR:n kanta- ja siviilihenkilöstöstä sekä asuu palveluspaikkakun-nallaan että maksaa myös ve-ronsa saaristokunnalleen.

Jälkimmäinen seikka on saaristokuntien taloudenpi-dolle eräs elinehdoista. Puo-lustusvoimain komentaja kenraali Jaakko Valtanen on julkisuudessa maininnut saa-ristosta saatujen myönteisten kokemusten puoltavan osal-taan pohjoisessa Suomessa esitettyä ruotusotamies-me-nettelyä.

SNK on saatuihin palaut-teisiin nojautuen ja Saaristo-lakiin vedoten esittänytkin uusien työpaikkojen perusta-

Elämää rintamavastuullisessa asumalähiössä.

7

mistä sekä puolustushallin-non että luonnonsuojelun pii-rissä. Vain täten menetellen voidaan työllistää nimen-omaan saariston vakinaista asujaimistoa. Aselaji yhtyy tähän.

Rannikkotykistön rekry-tointia paikallisesta väestöstä ovat luonnollisesti vaikeutta-neet uiko- ja välisaariston au-tioituminen, sisäsaariston työikäisen väestön vähyys se-kä myös koulutuspohjan riit-tämättömyys. Rekrytointia vaikeuttavia ennakkoasentei-ta ei sensijaan ole esiintynyt, on opittu puolin jos toisinkin. Aselaji pitää kaksikielisyyttä ja perinpohjaista paikallis-tuntemusta verrattomina etui-na esimerkiksi merivalvon-taan sekä suoja-alueiden val-vontaan liittyen.

Saaristokunnat ja pienet yläasteen koulut

Koulunkäynti on aina ollut eräs saariston ongelmista. Linnakkeiden supistettujen ala-asteiden toiminta on ollut useaankin otteeseen vaaka-laudalla, mutta toistaiseksi on opintien ensi askeleet voitu turvallisesti ottaa kotisaarella niin Kirkonmaalla, Isosaares-sa kuin Utössäkin. Toiveita on myös Örön linnakkeen koulun uudestisynnylle. Saa-ristolaki on peruste, joka suo elinmahdollisuuden supiste-tuille ala-asteille. Yläasteelle siirtyminen on oppilaille mer-kinnyt pitkiä ja hankalia mat-koja sekä koulukortteereja oudoissa oloissa. Varsinaises-sa Suomessa sekä Houtskärin että Korppoon yläasteen op-pilaat asuivat kouluviikkoina Paraisilla, jossa yläasteet toi-mivat.

Korppoo anoi 1979 yhdessä Houtskärin kanssa Valtioneu-vostolta lupaa perustaa yhtei-

sen ruotsinkielisen yläastepii-rin. Samalla kunta anoi lupaa myös suomenkieliselle yläas-teelleen. Oppilaspohja ruot-sinkieliselle yläasteelle vaihte-li vuosina 1982—1992 kym-menen-kahdenkymmenen vä-lillä, suomenkielisen ensim-mäisen luokan oppilaita oli kolmesta yhdeksään. Läänin-hallitus puolsi suomenkielis-tä, mutta vastusti ruotsinkie-listä yläastetta. Kouluhallitus asettui puoltamaan kumpaa-kin.

Opetusministeriön esittelijä Jukka Sarjala katsoi, etteivät koulupoliittiset syyt puolla hakemusta mutta oman yläas-teen yleinen saaristopoliitti-nen merkitys mahdollistaa ruotsinkielisen yläasteen puoltamisen, suomenkielistä ei. Oppilaiden määrä oli val-takunnallisten vaatimusten mukaan liian vähäinen.

Opetusministeri Pär Sten-bäck ei yhtynyt esittelijänsä kannanottoon vaan puolsi molempien perustamista. Valtioneuvosto hyväksyi ruotsinkielisen yläastepiirin perustamisen 1.8.1980 alkaen ja hylkäsi suomenkielistä ylä-

astetta koskeneen hakemuk-sen.

Valtioneuvoston kielteinen päätös koettiin Turun ryk-mentin Saaristomeren patte-ristossa aikamoisena takais-kuna. Yhdessä Korppoon kunnan kanssa nähtiin, että asia on saatava uudelleen Val-tioneuvoston käsittelyyn. Rykmentin komentaja otti tarpeellisiksi katsomansa yh-teydet asian käsittelijöihin se-kä päättäjiin. Uusi perusteltu esitys tehtiin kunnalle 1979/1980 vuodenvaihteessa. Tässä pyrittiin osoittamaan yläasteikäisten lasten luku-määrän lisääntyminen niin Gyltön kuin Utönkin linnak-keilla ja vedottiin kunnanra-jan länsipuolella — Ahvenan-maalla — toimivien yläastei-den vielä pienempiin oppilas-määriin.

Korppoo lähetti tammi-kuun lopulla uuden hake-muksen, jota sekä läänin- että kouluhallitus puolsivat. Kah-deksan varsinaissuomalaista kansanedustajaa (sdp, smp, kok ja skdl) teki rykmentin aloitetta puoltavan kirjallisen eduskuntakyselyn. Ministeri

Gyltöläisiä yläasteen oppilaita opinahjonsa edessä.

12

Tässä toimii nyt Korppoon suomenkielinen yläaste.

Stenbäck vastasi huhtikuussa 1980, että anomus tulee uu-delleen käsiteltäväksi.

Turunmaan saariston "sydvästilähetystö" lähti matkalle pari vuotta myö-hemmin. Korppoon kunnan-johtaja , sotilasmestari Martti Latvasalon johtamat toi-miupseerit sekä rykmentin komentaja saivat osakseen muutakin kuin myötätuntoa, kun opetusministeri Kalevi Kivistö ilmoitti yhtyvänsä esittelijänsä lailla uuden ylä-asteen perustamiseen. Valtio-neuvosto hyväksyi Korppoon suomenkielisen yläastepiirin muodostamiseen 1.8.1982 al-kaen. Pöytäkirjaan merkittiin perusteiksi vaikeat saaristo-olosuhteet. Saaristolaki oli osoittautunut odotuksia vas-taavaksi.

Turun Rannikkotykistö-rykmentin Saaristomerellä palvelevan sotilas- ja siviili-henkilöstön suurin sosiaali-nen epäkohta jäi historiaan.

Liikenteestä ja yhteyksistä

Lain 5 § edellyttää, että valtio huolehtii saariston vakinaisen

väestön kuljetustarpeista niin joustavasti kuin mahdollista.

Yhteiskunnan suurimmat saaristoinvestoinnit ovatkin 1960-luvulta alkaen kohdistu-neet tie- ja väylätöihin, maan-tielauttoihin, yhteysaluksiin, kelirikkolentoihin sekä laitu-reihin ja kalastustukikohtiin.

Myös rannikkotykistön yh-teysliikenteellä on oma merki-tyksensä saaristolaisille. Ra-portti mainitsee TurRtR:n ja Paraisen kuljettaneen kevään 1986 hankalissa jääolosuh-teissa Utön — Turun välisellä reitillään 211 siviiliä ja 17,5 tonnia heidän lastiaan etu-päässä kalaa. Kansankäräjien raportti tähdentää hydrokop-terin merkitystä kelirikkoajo-neuvona mainiten TurRtR:n koptereiden tukeneen merkit-tävästi Houtskärin — Korp-poon alueen koululais- ja sai-raskuljetuksia.

Saatteeksi

Tässä yhteydessä ei ole tar-peen pohdiskella aselajimme johdonmukaisen ja suotuisan kehityksen nykyvaihetta tai sen taustoja. Riittää, kun

myönnämme avoimesti, että Saaristolaki on eräs todiste yhteiskuntamme meitä koh-taan kohtaan osoittamasta ymmärtämyksestä.

On monessa suhteessa roh-kaisevaa, että Svenska folk-tinget julkaisee raportin, joka yksiselitteisesti todistaa kiin-teän rannikkotykistön palve-levan saaristossa ja palvele-van saaristoa. Eikä käyvän siellä töissä.

Kokemuksemme kanssaih-misistä saaristossa — saaris-tolaisista — ovat rohkaisevia. Kokemuksemme Saaristolais-ta ovat myönteiset.

Jukka Karvinen rannikkotykkimies

•

(Apulaisosastopäällikkö Jukka Sarjala sai 4.6.87 Puolustusvoi-main komentajan myöntämän sotilasansiomitalin rannikkoty-kistön kouluolojen kehittämiseen liittyvistä ansioistaan).

9

Sisu NA-140 uusi TELA

- max nopeus 65 km/h - uintikykyinen kuormattuna - kantavuus 2000 kg - nelitelaveto kumiteloilla - kotimaisuusaste yli 85 %

-AJONEUVO SISULTA

SISU Defence

LAPUA - PERINTEIKÄS KASIASEPATRUUNOIDEN MENESTYVÄ MESTARI

Lapuan valmistama patruuna .32 S&W Long VVadcutter on selvästi menestyksekkäin isopistooli-patruuna maailman arvokilpailuissa.

Parhaimmillaan 9 0 % osallistuneista maajouk-kueista MM-tasolla on käyttänyt Lapuan taidolla ja tarkkuudella valmistettua isopistoolipatruunaa.

Lapuan voimakas tulevaisuuteen tähtäävä tuo-tekehitystyö on suunnattu myös uusiin kilpalajeihin. Lapuan tuotteet takaavat menestyk-sen myös siluetti- ja combat-kisoissa.

Varmista sinäkin osumasi ja valitse Lapua - merkki maailman huipulta.

10

POHJOLA G) YHTIÖT POHJOLA SUOMI-SALAMA EUROOPPALAINEN

ILMARINEN

S U O M E N L I N N A N R A N N I K K O -T Y K I S T Ö R Y K M E N T T I

Yhteisleiri Porkkalassa

WHMKKRKaSHKKKKm * ^HRHHMHHUMBII V Leirin päällikkö eversti Juhani Niska seurassaan evl Juhani Haapala ja majuri Risto Hurme tarkastaa VaaRPston muodostaman RtPsto 30:n joukot.

Suomenlinnan Rannikkoty-kistörykmentin komentajan, eversti Juhani Niskan, johta-malle rannikkotykistön yh-teisleirille Porkkalan — In-koon alueelle kokoontui pää-osa rauhan ajan rannikkojou-koista harjoittelemaan ampu-matoimintaa ja muuta taiste-lutoimintaa saaristo-olosuh-teissa. Mukana oli miehiä, paitsi isännyysvuorossa ol-

leesta SIRtRrstä, TurRtR:stä, KotRPstorsta, VaaRPsto:sta, RannJP:sta, RtK:sta, RLaiv: sta, HelLAs:sta ja myös jalkaväkeä UudJP:sta ja PorPns ta , kaikkiaan noin 1000 miestä.

Mistään ennalta harjoitel-lusta näytösharjoituksesta ei siis ollut kysymys, sillä kaikis-sa harjoitukseen osallistuneis-sa esikunnissa ja useimmissa

yksiköissä oli väkeä monesta ra-joukko-osastosta. Monet kantahenkilökuntaankin kuu-luvat tapasivat toisensa en-simmäistä kertaa. Monille harjoitus oli tällä alueella en-simmäinen. Harjoitusta edel-täneet maastontiedustelutkin oli jouduttu hoitamaan lähin-nä puhelimitse viime talven vaikeista kulkuolosuhteista ja muista vaikeuksista johtuen.

RT on terästä, merta ja tekniikkaa 12

Leirikalusto on lastattu Kuusisessa ya Vahakariin.

Harjoituksen ensimmäise-nä päivänä alueelle ryhmittyi-vät rannikkorykmenttien lin-nakkeiden johto- ja huolto-osat, rannikkotykistöpatterit, niitä suojaavat ilmatorjunta-osat, rykmentin esikunta ja Vaasasta rautateitse siirtynyt RtPsto. Tykistöllisen valmiu-den kohottaminen, linnak-keilla sijaitsevien puolustus-asemien taisteluvalmiuden ke-hittäminen, valvonta ja tie-dustelu, esikuntien ja johto-portaiden laatimien suunni-telmien tarkistaminen ja nii-den käskeminen olivat ensim-mäisten vuorokausien sisältö-nä. Tykistöammunnat aloitet-tiin harjoituskalustolla patte-reittain päälliköiden johdolla tulenjohtokomentajan val-voessa ja tarkkaillessa tilan-netta komentopaikaltaan Upinniemestä. Moottoroidun rannikkotykistön miehet tun-tuivat ensimmäisenä päivänä

ampuvan kuin kotiradallaan. RtPston tulitoiminta oli no-peaa ja tarkkaa linnakkeiden pattereiden vielä hapuillessa.

Ammuntojen tarkkuus ja nopeus on edelleenkin riippu-vaista toimintaketjun hei-koimmista, yleensä inhimilli-sistä lenkeistä vaikka ampu-matoimintaa onkin automati-soitu ja teknistetty lasermitta-reilla ja tietokoneilla. Ensin turkulaisten Rönnskärin pat-teri, pian sen jälkeen kotka-laisten Bägaskärin patteri ja viime hetkillä ennen harjoi-tusammuntojen taukopäivää SlRtR:n Mäkiluodon patteri-kin saivat toimintansa luista-maan ja rykmentin johto saattoi todeta tuliyksiköiden pystyvän ampumaan niin yk-sittäisinä kuin yhdessä mui-den kanssa.

Lauantaina 23.5. pidettiin rykmentin rannikkotykistö-yksiköiden välinen tykkikoh-

tainen suora-ammuntakilpai-lu. Kunkin tuliyksikön "edus-tustykkiryhmän" ja leirin kantahenkilökunnan muo-dostaman tykkiryhmän oli P3-menetelmällä tulitettava noin 1,5 km:n etäisyydellä kulkenutta maalilauttaa. Käytettävissä kullakin tykki-ryhmällä oli 10 laukausta, osumat ja tulitukseen käytet-ty aika ratkaisivat kisan. Jäl-leen kerran osoittautui, että ohjesäännön mukainen toi-minta oikeine korjauksineen ja komentoineen johti parhai-siin tuloksiin. Kaksi jouk-kuetta erottautui selvästi mui-ta paremmiksi. SlRtR:n tyk-kiryhmä johtajanaan alik Es-tola oli niukasti kantahenki-lökunnan tykkiryhmää sekä tarkempi että nopeampi voit-taen kilpailun. Ennakkosuo-sikin paineista kärsinyt Vaa-RPston tykkiryhmä jäi vii-meiseksi.

13

Viikonlopuksi alueelle saa-puivat jalkaväkijoukko-osas-tojen perustamat linnake-komppaniat, jotka RR alisti välittömästi Mäkiluodon ja Bägaskärin linnakkeille. Lin-nakkeiden puolustusasemat saivat nyt suunnitelmien mu-kaiset muotonsa ja tulivat tu-kikohdittain linnoittamisen ja suluttamisen myötä taistelu-vahvuisiksi.

Harjoituksessa olleet ilma-torjuntamiehet ampuivat omat ammuntansa kevyen kranaatinheittimen valai-suammuksista saatuihin maa-leihin. Valoammukset todet-tiin kohtalaisen hyviksi maa-leiksi, ainakin ilmapalloja pa-remmiksi, ilmamaalihinaus-ten peruunnuttua.

Viikonlopun jälkeen maa-nantaista keskiviikkoon oli harjoituksen sovellettu vaihe. Keltainen vihollinen (Laivas-

ton Koulu) tiedusteli rannik-korykmentin alueella ajoit-tain kiivaasti mutta ei pysty-nyt yllättämään mitään jouk-koa. Kaikkialla vihollisen tie-dustelijat tuhottiin tai lyötiin.

Harjoituksen viimeisinä vaiheina vihollisen suoritta-mat puolustajan ryhmityk-seen pysähtyneet "maahan-laskut" Upinniemen eteläkär-keen ja Mäkiluodon linnak-keelle lyötiin rykmentin reser-vinä olleen rannikkojääkäri-komppanian vastahyökkäyk-sin ja tykistön tulella.

Taistelukalustolla, 130 TK: oin ja 100 TK:oin, ammutut taisteluammunnat osoittivat onnistumisellaan ampumatai-don kehittyneen kaikkialla odotetulla tavalla.

Harjoitusta seurasi ja tar-kasti arvovaltainen joukko koulutuksesta vastaavia soti-laita, mm koulutuspäällikkö

kenraaliluutnantti Raimo Vii-ta, jalkaväen tarkastaja ken-raalimajuri Tuomo Tuomi-nen, rannikkotykistön tarkas-ta ja eversti Jukka Karvinen ja kaikkien rannikkojoukkojen komentajat .

Harjoituksen alussa esiin-tyneet ongelmat ja vaikeudet kyettiin ratkaisemaan koh-tuuajassa ja yhteistoimin, ta-voitteet saavuttaen. Eversti Karvisen muutamat viimeiset sanat lämmittivät kaikkia, mutta erityisesti yhteisleirin järjestäjiä kotivaruskuntiin lähdettäessä.

"Paras rannikkotykistön YHTEISLEIRI 1980-luvul-l a " . Ensi vuoden leirille vielä parempaa menestystä!

Kapteeni Mikko Taavitsainen

Kotkan pojat lähdössä leirille.

12

R A N N I K K O P A T T E R I S T O

Bägaskär Maanantai-iltana 18.6. koitti odotettu lähtöhetki Kotkan Rannikkopatteriston lähtiessä rannikkotykistön yhteisleiril-le. Kaikki valmistelut oli tehty hyvin, joten kadettien johta-mana kaikki 100 miestä sul-loutuivat yllättävän nopeasti alukseemme Vahakariin, en-nalta lastatun sotamateriaalin väliin. Rankista otimme maa-lilauttamme vanaveteemme uimaan ja sitten keula kohti Inkoon satamaa. Sotilas le-pää, kun on tilaisuus ja näin kävi nytkin — koko yö vietet-tiin tiiviissä tunnelmassa. Kahta samanlaista nukkuma-asentoa ja -paikkaa ei näky-nyt.

Yöllisen risteilyn jälkeen saavuimme Inkooseen. Oli jo aamupäivä, aamiainen syöty ja odotettiin, mitä tuleman piti. Kaunis sää kohotti mieli-alan korkealle, vaikka kylmä tuuli yritti jäähdyttää tunnel-mia. Pussit ja nyssäkät vaih-dettiin toiseen paattiin ja mat-ka jatkui kohti määränpäätä. Uteliaat silmäparit vilkuilivat saarta toisensa jälkeen ja punnitsivat toiveikkaasti — onko tuo Bägaskär.

Odotus päättyi puolelta päivin, kun edessä näkyi saa-ri, jota hallitsi parhaalta pai-kalta vanha tulenjohtotorni. Saari oli pieni, mutta sitäkin kauniimpi. Hämmästyksek-semme se pysyi vielä pinnalla, vaikka olimme kantaneet kaikki tavarammekin maihin.

Täältä tullaan Bägaskär!

Ensimmäiseksi söimme ja sit-ten alkoi kova tohina patterin saamiseksi ampumakuntoon. Iltaan mennessä olikin tär-keimmät saatu kuntoon ja valmistelut jatkuivat osittain myöhään yöhön. Seuraavana päivänä ammuttiin ensimmäi-set laukaukset vähäisen su-mun ja sateen sekaan. Aamu-päivän raukeutta lievensi saa-reen tuotu sotilaskoti ja sen mukana kuuma kahvi ja tie-tysti sen nätit tytöt.

Loppuajan leiristä sää suo-si meitä, joten pääsimme am-pumaan kaikki kranaatit koh-ti maalejaan. Se oli todellista tykkimiehen juhlaa.

Vihollinenkin tunsi mielen-kiintoa meitä kohtaan, kos-kapa se yritti mukamas eri-koisjoukoin tunkeutua alueel-lemme. Kaipa se yritti tuhota tykkimme, mutta verissäpäin ajoimme vihollisen mereen.

Päivät kuluivat mukavasti harjoitusammunnoissa, välil-lä "vedettiin pokaa" , suojau-duttiin tst-aineilta ja lähipuo-lustettiin.

Viikonloppuna 1. ja 2. tyk-kiryhmä kävi Mäkiluodossa kilpa-ammunnoissa — ja tie-tysti olimme mitaleilla — toi-sia.

Sillävälin muut viettivät hiljaiseloa Bägaskärissä. Ran-

15

taan rakensimme myös teltta-saunan, jossa kävimme sau-nomassa. Löylyt olivat yllät-tävän makoisat ja kävipä jo-ku huimapää uimassakin.

Sunnuntaina oli lyhyt, mut-ta sitäkin antoisampi hartaus-hetki.

Samana iltapäivänä tulivat Uudenmaan jääkärit linnake-komppaniaksi linnakkeellem-me.

Seuraavalla viikolla jat-koimme ammuntoja 100 TK:lla. Vieraatkaan eivät puuttuneet seurastamme, mutta onneksi nämä korkeat sotilashenkilöt näyttivät tyy-tyväisiltä aikaansaannoksem-me.

Keskiviikkona 27. päivä saimme aloittaa purkutoimet. Yllättäen leiriväsyneet miehet heräsivät viimeiseen voiman-ponnistukseen.

Takaisin Kotkassa olimme 28. päivä puolen päivän jäl-keen ja tunsimme jälleennä-kemisen riemua Kirkonmaan nähdessämme.

Alikersantti Mikko Töyrylä

Bägaskärin linnakkeen taiste-luja tuki kesäleirin ajan Uu-denmaan Jääkäripataljoonan perustama linnakekomppa-nia. Normaalisti tässä tehtä-vässä toimii reserviläisistä muodostettu yksikkö. Tämä selitti sen, miksi harjoitus al-koi osaltamme hieman myö-hemmin kuin muilla joukoil-la.

Miehet ja kalusto kuormat-tiin ajoneuvoihin sunnuntai-na aamulla 24.5.1987 Santa-haminassa, josta suoritimme moottorimarssin Upinnie-meen. Tilanneselvityksen ja lounaan jälkeen siirryimme kalustolautalla Bägaskäriin. Kuljetusta suojasi merivoi-mien vartiovene.

Linnakkeella oli valmistau-duttu tuloomme. Joukkojen asemat oli tiedusteltu etukä-teen ja opastus odotti heti lai-turilla. Päällikkö kiidätettiin tilanneselvitykseen ja käskyn-jakoon. Ryhmittymisen jäl-keen suoritettiin maaston tie-dustelu koko saaren alueelle joukkueittain. Illan hämär-tyessä linnake oli taisteluval-mis myös meidän osaltamme.

Maanantaina alkoivat am-munnat jalkaväen asein. En-simmäiseksi suoritimme kra-

naatinheitinammunnan koor-dinaattimenetelmällä. Maali-na käytimme kahta merelle ankkuroitua lauttaa. Saaren koko ei mahdollistanut maa-maaleja ja lähiluotojen lin-nuilla oli pesintäaika. Ampu-ma- ja tähystysetäisyydet oli-vat pitkiä. Kuitenkin saimme tulen osumaan maalien alu-eelle ja totesimme maa-am-muntamenetelmien soveltu-van myös saaristoon.

Maanantai-iltana alkoi vas-tahyökkäyksen harjoittelu. Linnakekomppaniasta muo-dostettiin reservi, jota linnak-keen päällikkö saattoi käyttää vihollisen lyömiseen saaren alueella. Harjoittelu suoritet-tiin nousujohteisesti; ensin ryhmittymistasalle, sitten ta-voitteeseen. Joukon hiomi-seksi harjoittelua suoritettiin eri vuorokauden aikoina.

Tiistaina aamupäivällä jat-koimme ammuntoja jalka-väen asein. Vuorossa oli ras-kaskonekivääri-, kevytkone-kivääri- ja rynnäkkökivääri-ammunnat . Koulutuspäälli-kön seuratessa jääkärit kou-lutettiin käsittelemään Maxi-mia, jonka jälkeen ammuttiin merellä oleviin lauttoihin. Harvoin jalkaväen miehet

12

Linnakkeen päällikkö Lauri Sipari.

pääsevät ampumaan raskaal-la konekiväärillä. Miesten motivaatio oli kiitettävä. Kun ensimmäinen kierros oli am-muttu, innokkaimmat pääsi-vät ampumaan uudestaan. Usko puolustuskykyymme rantautuvaa vihollista vas-taan parani huomattavasti. Tiistai-iltapäivänä huolsimme käyttämämme aseet ja illalla linnakekomppanian reservi harjoitteli vastahyökkäystä.

Keskiviikkona aamupäiväl-lä oli vielä vuorossa kranaa-

tinheitinammuntoja. Tulta johdettiin linnakkeen tulen-johtotornista. Rannikkoty-kistön miehet olivat ystävälli-sesti antaneet luvan laseretäi-syysmittarin käyttöön. Kun tulenjohtopaikan koordinaa-tit olivat tarkat, samoin kuin

, suunta ja etäisyys maaliin, maalin paikantamisessa ei ol-lut ongelmia. Maaleina olleet lautat saatiin taas mukavasti kranaattien sirpaleiden vaiku-tuspiiriin.

Ammunnan jälkeen, kun

huoltotoimenpiteet olivat käynnissä, vihollinen suoritti maihinnousun linnakkeen pohjoisosaan. Tämä noin komppanian vahvuinen mai-hinnousuosasto pakotti ase-missa olleen kranaatinheitin-joukkueen tulenjohtoryhmän vetäytymään. Vihollisen hyökkäys pysäytettiin kiivaal-la käsiaseiden tulella ja kra-naatinheittimistön torjunta-ammunnoin. Mäkiluodon lin-nakkeen ja oman linnakkeen tulivalmistelu aloitti raivok-kaan vastahyökkäyksen, jolla vihollinen lyötiin pois saarel-ta. Linnakekomppanian vas-tahyökkäys oli onnistunut.

Huoltotoimenpiteet ja eversti Niskan suorittama katselmus päättivät perjantai-iltapäivän. Illalla nautimme iltapalan ja kuormauduimme Kotkan Rannikkopatteriston kanssa kalustolauttaan. Meri-marssin jälkeen Upinniemes-sä kotkalaiset siirtyivät omaan Valas-luokan aluk-seensa ja jatkoivat matkaa Kirkonmaan linnakkeelle. Me jääkärit suoritimme oman merimarssimme Santahami-naan. Yö oli ikimuistoinen ja selvitti havainnollisesti meren kylmyyden huhtikuisena yö-nä.

UudJP:n varusmiehet oli-vat kaikki vanhempia jääkä-reitä, joille tämä ampumaleiri oli viimeinen sotaharjoitus. Samalla se antoi heille kuvan taistelusta linnakkeella. Eri-tyisesti mieleen jäi isäntinäm-me toimineiden Kotkan Ran-nikkopatteriston joukkojen yhteistoimintahalukkuus, jo-ka oli edellytyksenä harjoitus-ten onnistumiselle. Tästä heil-le kiitokset.

Luutnantti P Immonen

17

T U R U N R A N N I K K O -T Y K I S T Ö R Y K M E N T T I

Rönnskär Turun Rannikkotykistöryk-mentin joukot lähtivät ran-nikkotykistön yhteisleirille 19.5.1987 klo 6.00 Gyltöstä. Joukot lastattiin vanhaan lai-vapalvelijaan ka Pyhäran-taan, alukseen, jonka van-hemmat rannikkotykkimiehet tuntevat ainakin yhtä hyvin "Pyh t ää" - nimellä. Etuko-mennuskunta oli jo aiemmin lähtenyt Kampelalla sekä osa joukosta linja-autolla kohti Porkkalan aluetta. Matkalla otettiin merellä mukaan Öröstä tulevat leirijoukot. Vähän matkalla katsottiin kelloa ja laskeskeltiin tuloai-kaa Mäkiluotoon. Mäkiluo-toon saavuttiin 17.45, josta aikaa alueelle tuloon jäi vielä runsaat viisitoista minuuttia. Mäkiluodossa olivat siirto-kuljetuksiin valmiina sekä Kampela että meriuisko. Näillä aluksilla siirryttiin Rönnskäriin. Rönnskär oli muuttunut 1970-luvun alku-puolesta. Kalusto oli uutta, rakennustyöt olivat käynnis-sä. Toki oli vanhaakin, kor-kea tulenjohtotorni sekä hie-vahtamatta kiikareillaan lin-tuja tähystävät ornitologit.

Ryhmittymisen jälkeen al-koi tuliyksikön ampumakun-toon saattaminen. Siinä oli omat vaikeutensa. Luonteen-omaiset kylmän linnakkeen vaikeudet. Suurimman taa-kan tässä vaiheessa kantaa ai-

na viestihenkilöstö. Yhteyksiä kokeiltiin, rakennettiin, risti-kytkettiin jne. Oman aikansa tämä vaihe vie aina. Saatiinpa ne lopulta kuntoon ja aloitet-tiin harjoittelu. Linnakekoh-taiset ammunnat menivät ru-tiinilla. Harjoitusta oli näet edeltänyt oma patteriharjoi-tus Gyltössä sekä kilpailuam-muntaleiri Utössä. Seurasi tu-lenjohtokomentajan johta-mat kehysharjoitukset sekä harjoitusammunnat. Tämä harjoitusvaihe on yhteisleirin todellinen suola. Usean tu-liyksikön harjoittelua ja am-muntaa ei voida toteuttaa joukko-osaston puitteissa. Tätä varten tarvitaan yhteis-leiri. Alkuhankaluuksien jäl-keen toiminta alkoi sujua hy-vin. Opetustavoitteet saavu-tettiin. Tämä vaihe on ope-tuksellisesti selvästi antoisam-pi kantahenkilöstölle kuin va-rusmiehille. Tuleekin aina muistaa selvittää varusmiehil-le eri koulutusvaiheiden ta-voitteet, jot ta jokainen ym-märtää asian merkityksen. Muuten korkeassa valmiusas-teessa odotteleminen esimer-kiksi tykeillä ja keskiössä voi tuntua turhauttavalta. Sun-

nuntaina 24.5. otettiin sitten vähän löysemmin. Järjestetty joukko-osastojen välinen ty-kistötaitokilpailu oli hyvä ajatus. Toivottavasti jo perin-teeksi muodostunutta tapaa jatketaan tulevilla leireillä.

Taisteluammuntojen jäl-keen ruvettiin purkamaan harjoitusta. Kalusto huollet-tiin, luovutettiin ja tarkastet-tiin. Tarkastus oli erittäin tiukka, mutta asiallinen. Tuli mieleen vanhat Kytön tarkas-tukset. Näin asioiden pitääkin olla. Kotimatka suoritettiin linja-autoilla. Jostain kum-man syystä ratkaisuun oltiin hyvin tyytyväisiä. Linja-auto-matka oli hyvin hiljainen. Suurin osa noudatti palvelus-ohjesäännön määräyksiä; le-päsi. Kokemuksia rikkaampi-na palattiin normaaliin päivä-järjestykseen. Kiitokset jär-jestelyvastuussa olleelle Suo-menlinnan rannikkotykistö-rykmentille. (H. K.)

76 K 36 tuliasemassa Porkkalan luotsiaseman vieressä.

12 18

VAASAN R A N N I K K O P A T T E R I S T O

Porkkala keskiövaunusta nähtynä Vihdoin se koitti, maanantai 18.5. ja edessä oli kymmenen päivän ajan keskiövaunua, pakkiruokailua, kamiinan-lämmitystä, makuualustaa, jonka alla oli sen hehtaarin ainoat k ä v y t . . . ja tietysti ty-kistöammuntaa.

Leirille lähteminen on aina se kaikista epämieluisin ajan-jakso, jolloin ilmapiiri on

odottava ja jännittynyt, tava-roita ja omia varustuksiaan saa koota väsyksiin asti. Mo-net leirit kokeneena "vanha-na teki jänä" on kuitenkin huomannut sen, että leirit ovatkin aivan mukavia (?!) ja hyödyllisiäkin sikäli, että

asiat oppii parhaiten aina käytännössä itse tekemällä.

Porkkalaan mentiin juna-kuljetuksella ns karjavaunus-sa. Ennakkoluulot matkus-tustapaa kohtaan olivat suu-ret, mutta loppujen lopuksi se osoittautui moottorimarssia

Alkusuunta määritetään hyrräsuuntakehällä ja tuliportaan mittaukset voivat alkaa.

RtPsto 30:n komentaja, patteristoupseeri, laskinupseeri ja tulipatte-reiden päälliköt matkalla Mäkiluotoon.

miellyttävämmäksi. Normaa-listi tavallisella pikajunalla pääsee Etelä-Suomeen noin viidessä tunnissa. Meillä mat-ka kesti 18 tuntia. Jo puoli tuntia Kirkkonummen ase-malle tulon jälkeen olimme jatkamassa matkaa mootto-roituna marssirivistönä kohti Suomenlahden rannikkoa valmiina aloittamaan RT:n yhteisleiriä. Vaasan Rannik-kopatteristo oli mukana kah-della kahden tykin tulipatte-rilla. Leiri alkoi hyvien säiden suosimana, tunnelma oli ren-to, kiire ei leirin alkuvaihees-sa häirinnyt. Asemiin saavut-taessa ainoaksi ongelmaksi muodostui kivikkoinen ja erittäin vaikeakulkuinen maasto.

Asemia koko leirin aikana tiedettiin olevan viidet, eli jo-ka paikassa oltiin noin parin päivän ajan. Ensimmäinen tuliasema oli luotsiaseman maastossa. Seuraavaksi siir-ryimme Upinniemen kärkeen sotilasalueelle, jossa ammut-

tiin paljaalta rantakalliolta ai-van kiinteiden tornikanuuno-jen vierestä. Viestiyhteydet kangertelivat, mutta toiminta saatiin kuin saatiinkin aloitet-tua ajallaan. Ampuminen oli lähinnä tulevan kilpa-am-muntaleirin harjoittelua ja tu-len nopeaa ja tarkkaa aloitta-mista suoraan vaikutusam-muntana. Tulitoiminta alkoi olla jo hieman yksitoikkoista, mutta kertaushan oli opinto-jen ä i t i . . . !

Kopparnäsissä, Inkoon tuulivoimalan maastossa vie-tettiin viikonloppua melko rauhallisissa merkeissä, am-muntoja oli vähän ja lisäksi lauantai oli varattu linnake-vierailua varten. Aamulla siir-ryimme sota-aluksella Mäki-luotoon, joka on yksi Suo-menlinnan Rannikkotykistö-rykmentin huomattavimmista koulutuspaikoista. Linnak-keella oli miehiä kaikista RT-joukko-osastoista seuraamas-sa nuorempien tykkimiesten kilpa-ammuntoja. Vaasan

joukkueella oli huonoa on-nea, sillä iskemät olivat hie-nosti suunnassa, mutta osuma-alueen ulkopuolella takana ja niinpä vaasalaisten kovista ponnisteluista huoli-matta voittajaksi selviytyikin Lippurykmentin joukkue.

Kilpailuammuntojen jäl-keen oli yleisöllä tilaisuus tu-tustua kiinteän 130 m:n torni-kanuunan toimintaan. Oli hy-vin muistiinpainuvaa nähdä kuinka noin kolmentoista ki-lometrin päässä nousi kaksi lähes 100 metriä korkeaa vesi-patsasta aivan maalilautan tuntumassa. Kun näytös oli ohi, saimme seurata "slörtti-läisten" kepeämmän ohjel-man, joka täydensi mukavasti viikonlopun ohjelmaa.

Sunnuntain ohjelmaan kuului odotettavissa olevan maihinnousun torjuminen. Il-tapäivällä alueellemme hyö-kättiin ja lopulta, neljättä tuntia kestäneiden taistelujen jälkeen saimme yhdessä vas-tahyökkäyksen suorittanei-den rannikkojääkäreiden kanssa hyökkääjästä voiton. Huumori tuntui kukkivan taistelutilanteessakin, sillä yh-den alfakeittimen sytyttämä tulipalon alku saatiin sammu-tettua vasta kun "kuolleet miehet tulta sammuttamaan" -komennoilla tuli tarpeeksi miehiä paikalle.

Leirit jäävät mieleen, se on varmaa. Jos sää on hyvä ( = ei sada) ei oloissa ole kovinkaan paljoa moittimista. On ihan mukava ajatella mennyttä yh-teisleiriäkin sitten joskus re-serviläisenä.

Alikersantti Nissinen

20

RtUY:n vuosikokous Hangossa 12.11.1987

Sääntömääräinen vuosikokous pidetään Hangossa 12. marraskuuta 1987. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 13 §:n mukaiset asiat sekä jäsenten vähintään 3 vrk ennen vuosikokousta hallitukselle kirjallisesti esittämät asiat.

Tilaisuuden ohjelma: klo 12.00 lähtö Helsingistä (yhteiskuljetus Marskin patsaalta) klo 14.15 tulo Hangon Forcit-tehtaalle, esittely j a kahvi klo 15.45 siirtyminen Upseerikerholle klo 16.15 vuosikokous klo 17.15 virkistystauko Toimiupseerikerholla klo 18.00 vuosikokousillallinen Upseerikerholla (n 60,—) klo 21.30 paluukuljetukset

Ilmoittautuminen yhteyshenkilöille 9.11. mennessä Turku: kapt Kauko Peltonen 921-695 111 Hanko : maj Tapani Virkki 911-83411 Kotka: ylil Risto Kosonen 952-213 33 Vaasa: Koulutustoimisto 961-114361 Helsinki: ylil Kimmo Lähdevirta 90-6860429

HANKI NYT! RT-KALVOSINNAPIT

Rannikkotykkimiehelle IN ja MUST. Oiva ratkaisu myös merkkipäivä- ja joululahjapulmiin.

Hopeoidut ja musta emali vain 135,— pari. Hopeiset 185,—. Design ja valmistus J.A. Tarkiaisen laatutyötä.

Näitä saa vielä yhteysupseereilta rt-joukko-osastoista.

Sinunkin tuotteesi voisi olla paljon halutumpi, jos se olisi kuuma-sinkitty. Aurajoki hallitsee kuumasinkityksen.

Parempaa korroosionestoa ei ole.

AURMJOK! ÖY (tttmmmai Pääkonttori, 21380 Aura, puh. (921) 860400.

V A M M A S tiehöylät ja kaivurikuormaimet

Suomea rakentamaan

VAMMASKOSKEN TEHDAS PL 18, 38210 VAMMALA, puh. (932) 43 411, telex 22 283

12

'ELEKTRONIIKKAA JA JÄRJESTELMÄVARUSTELUA PUOLUSTUSVOIMILLE NUMMI-PUSULASTA"

J J A N T R O N I C O y

03870 Hyönölä Puh. (913) 66562 telex 122680 Jan SF

AUTO-TARVIKKEIDEN EDULLINEN OSTOPAIKKA

T:mi Ossi Holopainen Isoympyräkatu 6,

49400 Hamina 952-40505

Tunnet tua E - laatua: puu ta rha työ -kalut, ha rava t , kuokat ja lapiot .

OyRAHXOLAAb PL 30 65101 Vaasa 10 Puh. (61) 119 600

'lELEMENTTI' VIIKOSSA VALMIS VÄESTÖNSUOJA

Seinälevy Oy puh. 921-512850 Temet Oy puh. 90-780655

T U R U N yksilöllinen

PARK HOTEL Rauhankatu 1 20100 Turku

° F > ) - P

puh. (921) 519 666

30 VUOTTA RAKENTAVAA SUUNNITTELUA

• JULKISET-, TEOLLISUUS- JA LIIKERAKENNUKSET

• ERIKOISRAKENTEET • RAKENNUSFYSIKAALISET ONGELMAT

SKOL Ry:n jäsen

» i i » • • mmm k MECHELININKATU 10 A 12 00100 HKI S 90-440 341

23

K Y M I N L I N N A N RANNIKKOTYKISTÖKILTA

Kiltaveljet Aarre Helanne, Eino Pekkola ja Viljo Markkanen lehdistön haastateltavina.

Rannikonpuolustaj ain päivä Kotkassa

Kotkan Kuusisen saaressa olevaan puolustusvoimien sa-tamaan oli 15.08-87 kokoon-tunut eri Rannikkotykistökil-loista jäseniä perheineen lähes kolmesataa henkeä. Erittäin merkillepantavaa oli, että Ky-men JP:n killasta oli saapu-nut arvovaltainen edustus tä-hän merelliseen tilaisuuteen. Satamassa jaettiin mukaan-lähtijöille ruoka- ja kahvili-pukkeet. Samalla jaettiin myöskin Kyminlinnan RT-killan sihteerin A. Helanteen laatima kooste Kotkan kau-pungista, Kotkan Rannikko-

patteristosta ja niiden edeltä-jistä. Siinä esiteltiin myöskin Haapasaari ja tärkeimmät ta-pahtumat näiltä alueilta.

Kellon tullessa kymmenen, irroittautui aivan täydessä lastissa ollut ya Vahakari lai-turista. Ensimmäinen etapin väli, matka kohti Rankin lin-naketta alkoi.

Hyvin monia vierailijoita kiinnosti tieto, että jo viiden-kuuden minuutin kuluttua lähdöstä olimme keskellä his-toriallisesti kuuluisaa Ruot-sinsalmen meritaistelupaik-kaa. Niinpä saimmekin useita

kertoja osoittaa kohdan, mis-sä em taistelussa uponnut ja myöhemmin kuuluisaksi tul-lut tsaarin laivaston fregatti Nikolai lepää meren pohjas-sa.

Matka Rankkiin meni saa-riston suojassa erittäin lep-poisasti. Puolisen tuntia mer-ta kynnettyään kiinnittyi lai-vamme Rankin linnakkeen laituriin.

Poistuttuamme laivasta, kokoonnuimme laiturin välit-tömässä läheisyydessä olevan kasarmin kentälle. Täällä Kotkan Rannikkopatteriston

12

komentaja everstiluutnantti Jukka Vaaja toivotti meidät tervetulleiksi luoden samalla katsauksen patteristonsa toi-mintaan ja sen toimintaedel-lytyksiin sekä rauhan- että kriisinkin aikana.

Vaajan tervehdyspuheen jälkeen puhui Rannikonpuo-lustajain killan puheenjohtaja Yrjö Pohjanvirta. Hän toi Rannikonpuolustajain killan tervehdyksen tälle päivälle. Hän onnitteli Kyminlinnan Rannikkotykistökiltaa itse-

näistymisestä. Puheensa jäl-keen Pohjanvirta yhdessä Suomenlinnan Rannikkoty-kistökillan puheenjohtajan Reijo Telarannan kanssa luo-vutti puolustusministerin myöntämän kilta-ansiomita-lin Torsti Lahdelle. Tämän jälkeen Pohjanvirta yhdessä Kyminlinnan Rannikkotykis-tökillan puheenjohtajan Eero Pekkolan kanssa luovutti ho-peisen Rannikonpuolustaj ale-vykkeen Jukka Vaajalle.

Pohjanvirran jälkeen esitti

Maanpuolustuskiltojen liiton tervehdyksen Ilmari Ojala.

Ojalan tuoman tervehdyk-sen jälkeen esitti Kymen JP:n killan puheenjohtaja Matti Kauppila kiltansa tervehdyk-sen Rannikonpuolustaj ille. Hän toivotti vielä Kyminlin-nan Rannikkotykistökillalle hyvää menestystä ja luo-vutti Kyminlinnan RT-killalle maanpuolustajaplaketin. Sen otti vastaan puh.joht. Pekko-la.

Näitten puheitten myötä oli aikakin vierähtänyt niin pit-källe, että vuorossa oli eräs ihmiselämän tärkeimpiä toi-mintoja, ruokailu. Ruokailua varten oli patteristo varannut sekä linnakkeen ruokasalin että sotilaskodin. Hernekeitto maistui oivallisesti ja ruokailu tapahtui sotilaallisen reip-paasti.

Ruokailun jälkeen jäi vielä hieman aikaa tutustua itse saareen ja sen voi jokainen tehdä vapaasti oman mielensä mukaisesti. Siinäpä olivatkin Rankin tiet ja polut ahkerassa käytössä. Raskaat rannikko-tykit kiinnostivat varsinkin kiltalaisten perheenjäseniä. Vaikkei niistä nykyisin näy-kään maan päälle kuin pieni osa putkea, saivat senkin mi-tat monta ihmettelevää sil-mäystä osakseen.

Pian kului Rankissa käytet-tävissä oleva aika lopuilleen. Laivan päällikkö töräytti tor-veaan merkiksi Matti Myö-häisille. Kaikki olivat jo kui-tenkin jouduttaneet itsensä laiturille ja niin pääsi matka jatkumaan täysin aikataulun mukaisesti. Matka Rankista eteenpäin jatkui nyt kahdella aluksella. Ruokailun aikana oli Rankkiin saapunut mv Vi-re ja näin ollen matkan teko muuttui huomattavasti miel-lyttävämmäksi, nimenomaan istumapaikkojen suhteen. Tungosta ya Vahakarin peräkannella.

25

T d $>:•-Eversti Yrjö Pohjanvirta luovuttaa hopealevykkeen everstiluutnantti Jukka Vaajalle Rankin kasarmin pihalla.

Tuulesta huolimatta mat-kaajia, varsinkin vierailijoita kiinnosti se, pystytäänkö täs-sä huonohkossa näkyvyydes-sä lainkaan tavoittamaan Suursaarta näkökenttään. Kun puolen tuntia oli mennä kiikuteltu, alkoivat kolme huippua häämöttää hämäräs-ti. Sen verran ne kuitenkin il-mestyivät näkyviin, että saa-toimme vieraillemme osoittaa sekä Pohjoiskorkian, Hauk-kavuoren että Lounatkor-kian. Kohta alkoi myöskin hieman sataa tihuttelemaan, mutta sillä ei enää ollut Suur-saaren näkyvyyden kannalta merkitystä. Se hävisi näkyvis-tä Haapasaariston taakse.

Kymmenisen minuutin ku-luttua olimmekin sitten jo Haapasaaressa. Kun kaikki olivat ehtineet aluksista mai-hin, suuntautui matkamme sodan jälkeisessä miinanrai-vauksessa kaatuneitten muis-tomerkille. Helsingin ja Tu-run kiltojen muodostettua lippuvartion, laskivat Pekko-la, Pohjanvirta, Telaranta ja Väyrynen seppeleen tämän muistomerkin juurelle. Hil-jennyimme kaikki samalla hetkeksi osoittamaan kunni-oitustamme näille sodan jäl-keen isänmaallemme kaik-kensa uhranneille.

Hyvässä VIREessä kohti Haapasaarta.

se kuitenkin aivan rannatto-malta suunnalta puhaltaes-saan nostatteli laineita, että laivan keulasta pärskeet löi-vät välillä yli koko laivan. Matkanteko Vahakarilla oli kuitenkin erinomaisen vakaa-ta. Toista se oli huomattavas-ti pienemmällä mv Virellä. Se tanssahteli ajoittain hyvinkin vallattoman näköisesti. Hä-tää ei kuitenkaan ollut sillä-kään. Olisi se varmaan kärsi-nyt vielä kymmenisen metriä lisätuultakin.

Matkanteko kohti Haapa-saaristoa oli alkanut. Edes-sämme oleva matka oli nyt täsmälleen kaksi kertaa niin pitkä kuin minkä olimme jo Rankkiin tullessa tehneet. Nyt oli lisäksi edessä avomeri. Lähin saari oli tuo edessäm-me n 16 kilometrin päässä oleva Haapasaari, lukuunot-tamatta joitakin aivan pieniä kalliokareja hieman lännen-pänä. Jostakin kaakon suun-nalta puhalteli tuuli tuollaista 14 sekuntimetriä. Sen verran

12

Turun ja Suomenlinnan rannikkotykistökiltojen lippuvartiot Haapasaaren muistomerkillä.

Haapasaareen tutustumi-seen jäi aikaa vielä reilu puoli tuntia. Tällä ajalla ainakin suurin osa vierailijoista kävi tutustumassa Haapasaaren pieneen, mutta kauniiseen kirkkoon. Erikoisesti kiinnit-tyi kirkossa huomio seinällä olevaan muistotauluun, missä olivat lueteltuina tämän, vielä sotien aikana maamme pie-nimmän itsenäisen kunnan kaatuneet.

Kun määräaika täyttyi, oli-vat kaikki jälleen aluksilla ja varttitunnin matkan jälkeen jo Vanhankylänmaan linnak-keen laiturilla. Siellä toivotti everstiluutnantti Vaaja mei-dät tervetulleiksi tälle ulkolin-nakkeelle. Hän antoi samalla pienen kuvauksen tästä saa-resta, mainiten erikoisesti sen, että täällä on tuon äskei-sen Haapasaaren hautaus-maa.

Sodan aikana alasammutun venäläisen lentäjän hauta Vanhankylän-maassa sekä sen ensimmäisen ristin pystyttäjä.

27

Sotilaskotisisarten järjestämä kahvitus Vanhankylänmaassa.

Tähänkin saareen voimme tutustua omin päin. Suurin osa suuntasi matkansa hau-tausmaan suuntaan. Siinä matkalla voi tutustua myös-kin ulkopuolisesti raskaan rannikkotykin pesäkkeeseen ja siitä näkyvään putken-osaan. Kuitenkin ne, jotka olivat jo sodan aikana olleet tänne sijoitettuina, suuntasi-vat askeleensa vanhoille ase-mapaikoilleen.

Laiturin lähistölle olivat Sotilaskotisisaret pystyttäneet oikean kenttäkahvilan. Sieltä sai jokainen maittavan kah-vin ja erinomaisen pullan. Sii-nä kahvimukien ääressä oli erinomainen tilaisuus keskus-telulle. Vierailijoista useat oli-vat hyvin kiinnostuneita so-danaikaisesta toiminnasta täl-lä ulkolinnakkeella. Täällä sodan aikana palvelleet yritti-vätkin parhaansa mukaan kertoa heille niistä asioista.

Aika riensi jälleen nopeas-ti. Taaskin Vahakarin pääl-likkö töräytti torveaan. Oli aika siirtyä aluksiin. Paluu-matka lähes myötätuulessa ei tuottanut vaikeuksia kenelle-kään. Oli erinomainen tilai-suus mitä moninaisimpiin keskusteluihin. Jotkut yritti-vät vieläkin kiikaroida Suur-saaren suuntaan. Näkyvyys sillä suunnalla oli kuitenkin entisestäänkin heikentynyt, joten sen huiput häämöttivät ainoastaan aavistuksen omai-sesti. Vähitellen tulimmekin jo saaristoon ja hieman va-jaan puolentoista tunnin lai-vamatkan jälkeen olimme jäl-leen Kuusisen satamassa. Toi-vottavasti tämä matka antoi niille, jotka eivät joudu nor-maalisti tekemisiin meren ja sen saariston kanssa, edes aa-vistuksen siitä, mitä palvelu esim. 25 km päässä mante-reelta olevalla ulkolinnak-

keella voi merkitä erilaisissa olosuhteissa.

Kuusisesta siirryimme au-toilla Kyminlinnaan. Päivä merellä sai aikaan sen, että Kyminlinnan ruokalassa tar-jottu kanavihanneskeitto ei kauaakaan vanhentunut lau-tasilla.

Välittömästi ruokailun jäl-keen olikin aika siirtyä illan-viettoon Kyminlinnan varus-kuntakerholle. Siellä luettiin Suomenlinnan Rannikkoty-kistörykmentin komentajan eversti J .A. Niskan lähettämä tervehdys. Merenkurkun Kil-talaiset luovuttivat viirit sekä Kotkan Rannikkopatteristolle että Kyminlinnan Rannikko-tykistökillalle.

Loppuilta kului henkilö-kohtaisten tutustumisten ja rattoisan seurustelun merkeis-sä. Illan vanhetessa lähtivät toiset koteihinsa, mutta vaa-salaiset viettivät yönsä Ky-minlinnassa. Aamun tullen he lähtivät sieltä kaukaiselle, toi-sella puolella Suomea olevalle rannikolleen valmistelemaan siellä ensi kesänä tapahtuvaa vastaavaa tapahtumaa.

Teksti I. Pusa Kuvat T. Pekkola

•

KOTKAN R A N N I K K O P A T T E R I S T O 0

On Kotkan suunnalla ollut muutakin kuin Kotkan Meri-päivät, jolloin Saksan liittota-savallan merivoimien fregatti Lübeck teki epävirallisen lai-vastovierailun niille 30.7.— 3.8.

Patteristo näet toimi isän-tänä Saksan demokraattisen

12 28

tasavallan alusten Hallen ja Otto von Guericken laivasto-vierailussa Kotkassa 20.— 24.7. sekä suoritti itse ya Va-hakarilla rtlaivastovierailun Nyköpingiin 7.—11.8.

Patteriston vuosipäivää vietettiin Kyminlinnassa 9.7. kenraaliluutnantti Sakari An-nalan kunnioittaessa sitä läs-näolollaan.

15.8. autettiin Kymenlaak-son Rannikkotykistökiltaa mittavan Rannikon Puolusta-jain Päivän järjestelyissä.

Patteriston tykit taas ovat paukkuneet keväällä Inkoon Bägaskärissä ja syksyn alussa kilpailuammunnoissa koti-saarilla. •

XTrTj

4 RANNIKKOTYKISTÖ

ON TERÄSTÄ

HANGON R A N N I K K O P A T T E R I S T O

Ryhmä-Hanko iski jälleen HanRPston reserviläisineen muodostama Ryhmä-Hanko

osallistui jälleen Helsinki-City maratoniin 4013 yleisen sarjan osanottajan joukossa. Liekö viimevuotinen tämän lehden artikkeli vedonnut so-tilaisiin, sillä tänä vuonna Hanko ei ollut enää yksin. Aselajimme muista osanotta-jista voidaan mainita PErt-tston päällikön, evl J Vuohe-laisen suoritus; hän juoksi to-della kovan ajan 3.42 (1049 sija).

Ryhmän tulokset olivat seu-raavat: sotmest P Hietamies 2.40

(52. sija) kaptl res K Tarkiainen 4.08 ylil H Kinnunen 4.25 kapt res E Riikonen 4.42

66. vuosipäivä Hangossa HanRPsto vietti 66. vuosipäi-väänsä 1.8.1987 Hangossa pe-rinteisin menoin.

Tilaisuudet alkoivat lipun-nostoilla ja seppeleenlaskulla Hangon Sankarihaudoilla.

Paraatikatselmus ja ohi-marssi tapahtuivat Esikunta-patterin edustalla runsaan kutsuvieras- ja yleisöjoukon läsnäollessa. Erityisen ilah-duttavaa oli nähdä vieraiden joukossa lukuisia patteriston evp-henkilöitä ja komentajia kuten ev A Kurki, ev T Lahti, evl A Merilä, evl T Sario ja evl A Kilpinen. Lämminhen-kinen päiväjuhla pidettiin Kaupungintalolla eikä iltati-laisuudessakaan kylmyys yl-lättänyt.

Rannikko-rykmentti harjoitteli HanRPsto toimeenpani ran-nikkorykmentin kertaushar-joituksen Hangon edustan saaristossa 19,—28.8.1987. Joukko muodostui n 1000 re-serviläisestä ja patteriston henkilöstöstä.

Mittavaa harjoitusta sävyt-ti varsin vaihteleva sää, mikä mahdollisti sekä ammunnat ja oheiskoulutuksen toteutta-misen. Viisi maalilauttaa tu-honnut joukko osoitti taiton-sa perustan löytyvän oivasta välineistöstä, hyvästä henges-tä ja yritteliäisyydestä.

Rannikkotykistön teräksi-syys siirtyi jälleen valtavan joukon mukana pöytäpuhei-den aiheeksi. •

KABMJ

Ryhmä Hanko lähtövalmiina. Vasemmalta Riikonen, Tarkiainen ja Kinnunen.

RT:n JOUKKO-OSASTOT • KERHOT • KILLAT

Taukoamattomien leiri-, sota- ja kertausharjoitusten ylikuormittaman kesäkauden aloitti Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlaparaati Senaa-tintorilla.

Paraati aloitti 185 reservi-upseerikurssin, joka päättyi 26.8. suuren kertausharjoi-tuksen lopuksi. Kurssin prii-mus oli Seppo Tapio Kyrö saaden Reserviupseeriliiton kunniamiekan ja Rannikko-tykistösäätiön stipendin. Pa-ras tulenjohtaja oli Jari Heikkilä, tykkilinjan paras Kari Nisula j a laskinlinjan Marko Turpeinen. Kiitettäviä oli neljä.

186. reserviupseerikurssi al-koi 1.10. ja päättyy 17.12.

Rannikkotykistö sai kah-deksan uutta luutnanttia

18.8. kun Tasavallan Presi-dentti ylensi maavoimien 71. kadettikurssin kadetit luut-nanteiksi.

Rannikkotykistön Upsee-riyhdistys järjesti heille perin-teisen miekkajuhlan meripuo-lustuksen perinnekerholla Suomenlinnassa 25.8. Tilai-suudessa kenraali Väinö Kar-vinen luovutti kunniamiekan kadetti-alikersantti Auvo Vii-ta-aholle. Rannikon Sisarten Säätiön stipendit saivat kade-tit Ismo Korhonen j a Jaakko Vesanen.

Rannikkotykistökouluun jäi opiskelemaan 72. kadetti-kurssi jolla on kymmenen ka-dettia: Petri Hietasalo, Timo Ikonen, Olavi Jantunen, Juha Kokkonen, Tarmo Korho-nen, Jarmo Partanen, Petri Parviainen, Jari Pullinen, Jyrki Vikström ja Jussi Vou-tilainen. He ovat jo ehtineet suorittaa merenkulkukurssin Merisotakoulussa ja käydä Merikadettipäivillä Ruotsissa Härnösandissa, opiskella me-rivalvontaa käytännössä sekä osallistua kolmeen sotahar-joitukseen.

73. kadettikurssi on vie-lä Kadettikoulun huomassa. Syyskuussa alkaneille kadetti-kursseille hyväksyttiin 154 opiskelijaa. Hakijoita oli 352. Uusista kadeteista aloitti maavoima- ja ilmavoimalin-joilla 118 ja 14 merikadetti-kurssilla. Hakijoiden lukioto-distuksen keskiarvo oli noin 8 ja reserviupseeritodistuksen pistemäärä noin 200. Lauda-tur-ylioppilaita oli pyrkijöistä joka kymmenes ja lähes 50 oli sotilaitten poikia.

Päällystöopisto I 46 E jak-son rt-linjalla 3.8.—29.1. on ennätysmäiset 19 toimiupsee-rioppilasta.

R a n n i k k o t y k i s t ö k o u l u u n saapuivat 1.9. kapteenit Timo Kaukoranta j a Matti Kauto-nen Sotakorkeakoulun teknil-lisen linjan suorittaneina sekä kapteeni Jukka Tilli Vaa-RPstosta ja yliluutnantit Ta-pio Maijala j a Sakari Marti-mo HanRPstosta.

Sotakorkeakouluun lähti-vät opettajista oppilaiksi kap-teenit Jarmo Jaakkola, Esko Kaunisto ja Henrik Nysten.

•

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto ylensi kadetit luutnanteiksi Presidentin linnassa.

30

RANNIKKOTYKISTÖN UUDET LUUTNANTIT

Palmunen Tapio VaaRPsto

Uusitalo Jarmo HanRPsto

Granholm Johan TurRtR

Staff Pasi TurRtR

Korhonen Ismo SIRtR

Suomalainen Jussi KotRPsto

Viita-aho Auvo S/RtR

31

T RÖNKKÖNEN

Rannikkotykistörykmentti 2:n perinnehistoriaa

Keisarinvallan perintöä v 1918: Itäisen Suomenlahden rannikko-tykistöpatterit v 1918. Osa patte-reista oli rakennettu I Maailman-sodan aattona ja aikana ja olivat osittain keskeneräisiä. Uuraan-saaren, Suonionsaaren ja Koivis-ton patterit olivat vanhanaikaisia (9" linnoitustykkejä sekä 6" 190 puudan tykkejä) ja purettiin 1920—21. Tarton rauhansopi-muksen perusteella purettiin v 1921 Lavansaaren, Inon ja Puu-malan patterit. Samaan aikaan aloitettiin Seivästän, Saaren-pään, Ravansaaren ja Pukkion pattereiden rakentaminen sekä 0 Tytärsaari Tuppuran patterin täydentämi-nen.

Pietarsaaressa 26.3.1918 perustettu 2. Raskas patteri muutettiin 8.5. Viipurin linnoitustykistöksi, josta RT 2 sai alkunsa. Rykmentin perustaja ja ensimmäinen komentaja kapteeni Lennart Pohjanheimo patte-rinsa (3 kpl 107 K/77) tykin tuliasemassa oikealla. Hänen vieressään on rouva Signe Pohjanheimo, joka seurasi miestään patterin sairaanhoitajana.

H a m i n a

• = rannikkotykistö-patteri v 1918

O = rakenteilla v 1918

12

Jtik • • UMPI ninEUtin

TARKIAINEN KULTA- JA KELLOSEPÄNLIIKE

Kellot Kultakorut Tinaesineet

Antiikkihopeaa Liikelahjat Arviointeja

Kaiverrukset, kellonkoijaukset kultasepäntyöt, helmien punontaa

Valmistaa ja myy myös RT-kalvosinnappej a

ESPOO: Länsituulenkuja 3, 02100 ESPOO, TAPIOLA E 461644

HELSINKI: Mikonkatu 1, 00100 HELSINKI E 661916

Kysy kauppiaaltasi

Liha ja Säilyke Oy 30100 Forssa puh. 916-22 300

voimakkaasti kasvava elintarvikealan teollisuuslaitos, valmistaa: lihajalosteita ja eineksiä, toimittaa tuoretta lihaa, kaikki kuluttajan eduksi.

33

millainen paino, sellainen saalis!

senioffseb Puh. • (921) 693 311, PL 95, 20101 Turku

-ettei pakkanen pure! Vitalis on ihanteellinen suojavoide

kylmää ja paleltumista vastaan.

Valmistaja Valkoinen Risti

12 34

-0L/S/T S/A/ÄK/A/ TILANAJUT TERÄSBETOAJfSTA f

Rakennus- ja insinööritoimisto

TERÄSBETONI OY Opastinsilta 8 S, 00520 Helsinki, Puh. 90-140 144

Me marssimme kehityksen tahdissa.

E R K K I J U V A OY R A K E N T A M I S E N S U U N N I T T E L U A

Juva I T Ä T U U L E N T I E 1

02100 E S P O O P U H . ( 9 0 ) 4 6 901

T E L E X 122878 ejuva sf T E L E F A X ( 9 0 ) 4 6 4 454

SAAB-SCANIA PIIRIEDUSTAJA

PORIN TALOUSALUEELLA

r v o>Avaltonen oy

Isolinnank. 15, 28100 Pori 10 Puh. 939-325366, 27900

LAADUN MERKKI

45200 KOUVOLA 20 23500 UUSIKAUPUNKI

PUH. 951-123001

R A N N I K K O M M E P U O L U S T A J I A T E R V E H T I E N

OY EHO AB

ELÄKETIEDOITUSTOIMISTO

ENSTO-INVEST OY

FORSSEN & SALOMAA OY

HANGON KAUPUNKI

HANGON RADIO JA TV-HUOLTO

HANGON SÄÄSTÖPANKKI

HAUTAUSTOIMISTO SAARINEN Turku

KESKO OY Turku

KONE-TUKKU OY

KORPIVAARA OY ITÄKESKUKSEN AUTOTALO

OY KOTKA STEVEDORING

OY LOHJA AB

OY A.E.MARTIN AB

MATTI KOIVURINTA OY

MEIJERIOSUUSKUNTA MILKA

OY MERIKIITO AB

MÄNTSÄLÄN KUNTA

36

NESTE OY

NAANTALIN JALOSTAMO

OSUUSLIIKE ELANTO

OVAKO STEEL OY/AB

RAKENNUSTOIMISTO A. PUOLIMATKA OY

SATAHÄMEEN OSUUSTEURASTAMO

STARCKJOHANN-TELKO OY

OY SUOMALAINEN PÅGENS AB

SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO RY

SUOMEN MATKATOIMISTO

TAMMISAAREN KAUPUNKI — EKENÄS STAD

TUOTTAJAIN KONE OY

TURUN SATO OY

TUUSULAN KTK OY

WALLAS MARIN OY Turku

VAKUUTUSYHTIÖIDEN KESKUSLIITTO RY

OY VEHO AB Raisio

SÄÄSTÖPANKIT g] skop

i

Sähkö-, tele-, turva-, av-, energia- ja automaatiosuunnittelua

INSINÖÖRITOIMISTO TAUNO NISSINEN OY

Sentnerik. 3,00440 Helsinki, puh. (90)562 5255, tltx 125887 tnltd sf Itkoniemenk. 13, 70500 Kuopio, puh. (971)126311

METALLITUOMINEN OY MERIMIEHEN«. 11

26100 RAUMA PUH. 938-220 281

Myllykoski Oy MYLLYKOSKI

LIIKEOIKEUDELLISET ONGELMANNE

P O J I T T A O V VARATUOMARI TIMO PUTTA

K A U P P I A S K A T U 11 E 45 2 0 1 0 0 T U R K U P U H . 921-13 153

Karjalankatu 2 B, 00520 HELSINKI Puh. (90)717566

\ V \ V I A T E K O Y SUUNNITTELUA - KONSULTOINTIA POHJANTIE 3. O 21OO TAPIOLA PUHELIN 9D-46D 511

Puolustusvoimaa kylmyyttä ja kosteutta vastaan Termo-lämpökerrasto pitää Sinut kuivana liikkeessä ja lämpimänä levossa. Kylmällä ilmalla liikuttaessa tavanomaisen vaatetuksen suurin pulma on hikoilusta aiheutuva paleleminen levon ja taukojen aikana. Termo-lämpökerrastossa olo on aivan toista, Termon hengittävä kanavakudottu Polycolon-kerros siirtää kosteuden iholta asun ulkopinnan puuvillakerrokseen. Siten ihoa vasten oleva neulos pysyy miellyttävän lämpimänä ja kuivana, niin liikkeessä kuin levossakin. Termo on erikoisvahvistettu polvista ja takamuksesta. Hiertäviä saumoja ei ole eivätkä vetokeljut pääse koskettamaan paljasta

ihoa. Ja mikä tärkeää, Termo-asussa liikut joustavasti ja kevyesti, sillä yksi vaatekerta riittää,

Tutustu Termoon hyvin varustetussa urheiluliikkeessä!

i s p m ö MAAHANTUOJA

1HJORTH • ÖRHEILUTUKKU puh. (931)443133

m VERTA

ei saa apteekista eikä sitä voi tehtaassa valmistaa

auta siis Sinäkin omalta osaltasi, ettei Veripalvelun kaapit tyhjene milloinkaan.

SUOMEN PUNAISEN RISTIN

V E R I P A L V E L U

38

JAL0STR3R

<5,0^ 1

' | I 1 4 • • • • 1 J • • Tehoaan hyvää yhdessä SK-markkinointi, puh. 921-623111

SUOMEN SUOSITUIN MOOTTORIKELKKA

LYNX

Markkinaosuus Suomessa yli 40 %. Kotimaisuusaste nettohinnasta yli 80 %. Lynx on tyyppikatsastettu Suomessa.

Suomen suosituin moottorikelkka täyttää parhaiten suomalaisen ostajan vaatimukset myös näille lumille.

K-MAATALOUS K