2016...pirkanmaan sote- ja aluehallintouudistuksen ohjausryhmä päätti helmikuussa 2016, että...

2016Strategiakortit Tampereen toiminnan ja talouden katsaus

12/2016

2

Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2016 - Strategiakortit

StrategiakortitYhteinen Tampere – näköalojen kaupunki -kaupunkistrategiaa toteutetaan talousar-vion toiminnan tavoitteilla. Kaupunginval-tuusto asetti vuoden 2016 talousarviossa konsernihallinnolle ja tilaajan ydinproses-seille 27 sitovaa tavoitetta. Lisäksi asetettiin sitovia toiminnan tavoitteita hyvinvointipal-velujen tuotantoalueille, Pirkanmaan pe-lastuslaitokselle ja liikelaitoksille. Tytäryh-teisöille asetettiin tavoitteita, jotka tuovat esiin pääomistajan tahdon ja ohjaavat omis-tajan edustajien toimintaa muun muassa hallituksessa ja yhtiökokouksessa.

Toiminnan tavoitteista raportoidaan kolme kertaa vuodessa toiminnan ja talouden kat-sauksissa. Poikkeuksina ovat hyvinvointipal-velujen tuotantoalueiden, liikelaitosten ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen työhyvinvoin-tia ja tuottavuutta koskevat tavoitteet, jois-ta raportoidaan vuoden lopun tilanteesta. Myös tytäryhteisöjen tavoitteista raportoi-daan vain kerran vuodessa vuoden lopussa.

Strategiakorteilla raportoidaan konsernihal-linnon ja tilaajan ydinprosessien toiminnan tavoitteisiin kytkettyjen toimenpiteiden

toteutumisesta vuoden 2016 aikana. Varsi-naisten toiminnan tavoitteiden toteutumis-ta arvioidaan toiminnan ja talouden katsa-uksen kappaleessa ”Kaupunkistrategia ja toiminnan tavoitteet”.

Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden, lii-kelaitosten ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen tavoitteista kerrotaan tavoitteiden toteutu-misesta vuoden 2016 aikana sekä varsinai-sessa katsauksessa että tarkemmin lisätieto-liitteen strategiakorteilla.

Konsernihallinto ja tilaajan ydinprosessit ..................................................................................................................................................... sivu

Yhdessä tekeminen Tavoitteet 1–2 .............................................................................................................................................................. 3Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Tavoitteet 3–8 ........................................................................................................ 5Elinvoima ja kilpailukyky Tavoitteet 9–14 .................................................................................................................................................. 11Kestävä yhdyskunta Tavoitteet 15–19 ......................................................................................................................................................... 19Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio Tavoitteet 20–27 ........................................................................................................26

Tuotanto

Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet Tavoitteet 1–24 ........................................................................................................................... 33

Pirkanmaan pelastuslaitos Tavoitteet 25–27 ............................................................................................................................................ 48

Liikelaitokset Tavoitteet 28–53 ................................................................................................................................................................... 49

Strategiakortit

Tampereen toiminnan ja talouden katsaus 12/2016 - Strategiakortit 3

Yhdessä tekeminen Tavoitteet 1–2

Toiminnallinen tavoite 2016 Kaikki uudet palvelujen kehittämiskohteet toteutetaan yhdessä käyttäjien ja asukkaiden kanssa

Toimenpide Asiakasraatitoimintaa laajennetaan.

Vastuuhenkilö Aaltonen Mikko

Toteutuminen

Hyvinvointiteknologialainaamo Laitetorin asiakasraati kokoontui kaksi kertaa syksyn 2016 aikana. Keinupuiston toriraati aloitti toimintansa syksyllä 2016. Tammelan lähitorin asiakasraati ei ehtinyt aloittaa vuoden 2016 loppuun mennessä. Jo ai-kaisemmin perustettujen Peurankallion ja Kuuselan toriraatien toiminta on vakiintunut. Uusia toriraateja perustetaan uusien lähitorien avauduttua.

+ (Toteutuu)

Konsernihallinto ja tilaajan ydinprosessit



Toimenpide Palvelumuotoilua hyödynnetään palvelujen hankinnassa.

Vastuuhenkilö Linnamaa Reija

Toteutuminen Palvelumuotoilua on hyödynnetty palveluhankintojen suunnittelussa. Huumehoidon palvelukokonaisuus on kilpailutet-tu keväällä 2016. Hankinnan valmistelussa toteutettiin palvelumuotoilu asiakkaiden ja potentiaalisten palveluntuottajien kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan palveluja on muotoiltu yhdessä asiakkaiden, palveluntuottajien ja työntekijöiden kanssa. Tesoman elinkaarikorttelin tontinluovutuskilpailun valmistelun yhteydessä tehtiin palvelumuotoilua asukas- ja toimijatyöpa-joissa. Palvelumuotoilun toteuttaminen hankinnan valmistelussa on mallinnettu ja arvioitu toimivaksi. Sen käyttöä laajenne-taan uusiin kohteisiin.

+ (Toteutuu)

1.2

1.1

4




Toimenpide Käynnistetään osallistumisen muotojen uudistaminen uuden toimintamallin näkökulmasta


ToteutuminenTampereen kaupungin uusi osallistumismalli sisältää osallistumismuotoja niin kuntalaisten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kuin yritystenkin näkökulmista. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous hyväksyi osallistumismallin ja antoi luvan mallin toimeenpanoon 30.5.2016. Osallistumismallissa painotetaan alueellista osallistumista uusien alueverkostojen muodossa. Alueverkostot ovat kaikille avoimia alueellisia osallistumis- ja kehittämisalustoja. Ne korvaavat nykyiset alueelliset Alvari-työ-ryhmät. Alueverkostomallia on luotu yhteistyössä nykyisten ja entisten aluetoimijoiden kanssa. Pilottina toimii koillinen alue ja sen uusi hyvinvointikeskus. Osallistumisen mahdollistava digitaalinen alusta, alueportaali, on julkaistu sekä koilliselle että läntiselle alueelle. Järjestökumppanuutta toteutetaan ja kehitetään järjestöjen organisoiman joulukuussa 2016 perustetun "Järjestöedustamo"-ryhmän kanssa. 6Aika-hankkeissa on edistetty yrityskumppanuutta mm. toteuttamalla pitchaustilaisuus startup-yrityksille, palvelumuotoilemalla kaupungin ja yritysten välistä yhteistyötä julkisten palvelujen kehittämisessä sekä luomalla yhteiskehittämisen toimintamalli Koklaamo, jolla tuetaan uusien, käyttäjälähtöisten liikeideoiden syntyä sekä niiden nopeaa kokeilua.

+ (Toteutuu)

1.3

Toiminnallinen tavoite 2016 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ja itsehallintoalueiden perustamiseen on vaikutettu siten, että suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen rooli talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistäjinä on varmistettu myös tulevaisuudessa

Toimenpide Käynnistetään valmistautuminen sote-uudistukseen itsehallintoalueella ja kaupunkiorganisaatiossa


Toteutuminen Pirkanmaan sote- ja aluehallintouudistuksen ohjausryhmä päätti helmikuussa 2016, että Pirkanmaalla laaditaan kevään aika-na nykytilaselvitys tulevalle toimijalle siirtyväksi esitetyistä tehtävistä. Selvitys valmistui touko-kesäkuun vaihteessa. Kesän ja alkusyksyn 2016 aikana Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelu on käynnistynyt (Pirkanmaa2019).Tampereen kaupunki on edunvalvonnassaan vaikuttanut siihen, että maan hallitus ottaisi sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa paremmin huomioon suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen roolin alueidensa talouskasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistäjinä. Myös Tampereen kaupunkiorganisaation oma valmistautuminen sote- ja maakuntauudistukseen on käynnistynyt muutoksesta vastaavan projektin perustamisella.

+ (Toteutuu)

2.1


Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Tavoitteet 3–8

Toiminnallinen tavoite 2016 Liikuntamahdollisuuksia monipuolistamalla on kasvatettu hyvinvointinsa kannalta riittävästi liikkuvien osuutta

Toimenpide Kootaan olemassa olevaa hyvinvointia edistävää kulttuuri- ja liikuntatarjontaa yhteen kaupunginosittain ja kehitetään niihin liittyvää viestintää ottaen huomioon myös yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat.

Vastuuhenkilö Heinämäki Anna-Kaisa

ToteutuminenToukokuussa on otettu käyttöön Liikkuva Tampere -sivusto, johon toimijat voivat lisätä omat alueelliset liikkumismahdolli-suutensa ja tapahtumansa. Vuoden loppuun mennessä sivustolla oli 100 tapahtumaa kirjattuna. Lisäksi syksyllä järjestettiin 8 alueellista liikuntatapahtumaa, joissa alueen asukkaat pääsivät tutustumaan alueen eri toimijoiden tarjoamiin liikkumis-mahdollisuuksiin. Liikuntamahdollisuuksien viestinnän koordinoinnista on sovittu liikuntapalveluiden kanssa. Yhteistyö käynnistetään vuoden 2017 aikana. Kaksi mobiilisovellusta on otettu käyttöön, joiden avulla voidaan esimerkiksi alueellisia kulttuuriraitteja käyttää mobiilisti (Action Track). Toinen sovellus yhdistää liikuntapaikat ja niissä käyvät harrastajat (Spor-tyWe). Aikuisväestön liikkumisaktiivisuudesta saadaan vuoden 2016 osalta tietoa huhtikuussa 2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) avulla. Kouluterveyskyselyn epäonnistuessa valtakunnallisesti v. 2015, saadaan seuraavat lapsia ja nuoria koskevat liikkumiseen liittyvät aktiivisuustiedot keväällä 2017. Pyöräilyn lukumää-riä tarkastellaan aina keväisin (huhti/toukokuussa). Vuoden 2015 tuloksista näkyy, että pyöräilymäärät ovat nousseet vuodes-ta 2011 lähtien. Vuonna 2015 pyöräilyindeksi oli 117, kun vuonna 2014 se oli 113. Erityisesti talvipyöräily on lisääntynyt viime vuosina.

+ (Toteutuu)

3.1

Toiminnallinen tavoite 2016 Liikuntamahdollisuuksia monipuolistamalla on kasvatettu hyvinvointinsa kannalta riittävästi liikkuvien osuutta

Toimenpide Laajennetaan kuntalaisten liikkumista edistäviä vapaaehtoistoiminnan muotoja Luotsi-mallin mukaisesti (esim. luonnossa liikkuminen)


Toteutuminen Ympäristöluotsitoiminta käynnistyi keväällä. Uusille luotseille (yhteensä 17) järjestettiin helmi-toukokuun aikana perehdytys-tä. Osa ympäristöluotseista lähtee kaveriksi liikkumaan luontoon, osa puolestaan osallistuu Tesoman alueella viheralueiden hoitoon. Myös kulttuuri- ja liikuntaluotsitoiminta jatkuu edelleen ja kaiken kaikkiaan luotsit luotsasivat vuoden 2016 aikana yhteensä 2979 henkilöä ympäristökohteisiin sekä kulttuurin ja liikunnan pariin (kasvua 31% vuoteen 2015). Osa luotseista antaa edelleen maksutta neuvontaa kulttuurin, liikunnan ja luonnossa liikkumisen mahdollisuuksista kahdella Lähitorilla. Keväästä alkaen aikoja vertaisneuvontaan on voinut varata myös Pegasos-ajanvarausjärjestelmän kautta. Lisäksi huhtikuussa perehdytettiin uusia pyöräluotseja yhteistyössä Tampereen polkupyöräilijöiden kanssa kolmeen palve-lukeskukseen, joihin kaupunki hankki omat riksapyörät (vapaaehtoisia pyöräluotseja yht. nyt 27). Vuoden lopulla rekrytoitiin uudet vapaaehtoiset myös lastenkulttuurikeskus Rullaan toimimaan lasten ja perheiden parissa ns. rullamummoina ja -pap-poina (yhteensä 11) sekä käynnisteltiin kerhohuone- ja tanssiluotsitoimintaa.Vapaaehtoistoiminta jatkuu edelleen myös museoiden kokoelmien parissa Kalevan muistitiedonkeruu-projektissa, ja kaiken kaikkiaan kulttuurikasvatusyksikön koordinoimassa vapaaehtoistoiminnassa on mukana jo 96 vapaaehtoista.

+ (Toteutuu)

3.2


6



Toiminnallinen tavoite 2016 Perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista on noussut 1 % yks.

Toimenpide Kehitetään PSHP:n ja oman tuotannon välistä työnjakoa ja hoidonporrastusta. Urologiset toimenpiteet keskitetään TAYS:iin ja rintasyöpäleikkaukset HASA:an. HASA:n ja PSHP:n kuvantamistoiminnot sekä sukupuolitautien poliklinikkatoiminnot yhdistetään.


Toteutuminen Tampereen kaupungin ja PSHP:n sukupuolitautien poliklinikoiden toiminnat yhdistettiin samaan, Tampereen kaupungin alaisuudessa toimivaan vastaanottoon. Uudella sukupuolitautivastaanotolla toimii Tampereen kaupungin henkilöstöä sekä PSHP:sta osa-aikaiset lääkäri- ja hoitajaresurssit. Vastaanotto palvelee koko Pirkanmaan alueen väestöä. Yhdistynyt polik-linikka aloitti toimintansa kesäkuussa Kanta-Sarviksen remontoiduissa tiloissa. Urologian toiminnot siirtyivät Hatanpään sairaalasta TAYS:iin 1.9.2016. Samaan aikaan rintasyöpäleikkaukset on keskitetty Hatanpään sairaalaan. Hatanpään sairaalan kuvantamisyksikkö liitettiin osaksi PSHP:n kuvantamis- ja apteekkiliikelaitosta 1.1.2016 alkaen.

+ (Toteutuu)

4.1


Toimenpide Laajennetaan lääkäri-hoitaja-työparimalli Hervannan terveysasemalle, aloitetaan tuki- ja liikuntaelinoireisten fysioterapeutin suoravastaanottotoiminta, keskitetään diabeteksen hoidon koordinointi ja lisätään sähköisiä palveluja.


ToteutuminenLääkäri-hoitaja-työparimalli laajennettiin Hervannan terveysasemalle elokuussa remontin valmistuttua kesäsulun jälkeen.Fysioterapeuttien suoravastaanottopalvelu käynnistyi maaliskuun lopussa. Fysioterapeutin suoravastaanotolle ohjautui terveyspalvelujen neuvonnan kautta sovittujen kriteerien mukaisesti 460 asiakasta. Fysioterapeutit ovat kyenneet tekemään erotusdiagnostiikkaa, ja osa potilaista on tarvittaessa saatu lääkärin vastaanotolle nopeasti.Sähköisiä palveluita on lisätty terveyspalveluissa ajanvarauksen lisäksi lomakkeisiin, mittauksiin (verensokeri, verenpaine, pu-hallusseuranta) ja elämäntapavalmennukseen. Hervannan terveysasemalla on jatkettu ihotautien etäkonsultaatiopilottia.Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon osaamiskeskus on aloittanut laadunarviointityön Tampereella. Tavoitteena on luoda mene-telmä, jolla arvioidaan säännöllisesti diabeteksen ehkäisyn ja hoidon laatua kaupungin omana toimintana. Terveysasemilla pidettyjä diabeteskoulutuksia on jatkettu, ja diabeteskoulutusta laajennettiin myös Orivedelle. Diabeteksen hoitotasapainon seurannan sähköisten palvelujen pilotointia on jatkettu. Uutena kokonaisuutena otettiin käyttöön asiakkailla Flash-sensori-tekniikalla toimivia verensokeriseurantalaitteita noin 100 kpl.

+ (Toteutuu)

4.2




Toimenpide Kotihoidon ja palveluasumisen geriatripilottia laajennetaan länteen ja keskustaan.


Toteutuminen Kotihoidon lääkäritoiminta on alkanut lännen alueella alkuvuodesta 2016. Toiminta laajentui keskustan alueelle syksyllä 2016. Lääkäreitä on saatu rekrytoitua lisää, vaikka lääkäritoiminnassa onkin vielä vajetta rekrytointihaasteiden takia.

+ (Toteutuu)

4.3


Toimenpide Opiskeluterveydenhuollossa parannetaan hoidon saatavuutta

Vastuuhenkilö Kostiainen Leena

ToteutuminenOpiskeluterveydenhuollossa on parannettu hoidon saatavuutta lisäresursseilla ja toimintatapojen muutoksilla vuoden alusta alkaen. Opiskelijoille kyettiin vuonna 2016 järjestämään tarpeelliset lääkärikäynnit keskitetyssä toimipisteessä keskimäärin alle 6 päivän kuluessa kiireellisyydestä riippumatta (vuonna 2015 keväällä noin 35 päivässä ja syksyllä toimintatapojen muu-toksen jälkeen reilussa 4 päivässä). Ilman vastaanottoaikaa vuonna 2016 oli jäänyt 186 opiskelijaa (kaikki toimipisteet

+ (Toteutuu)

4.4

8



Toiminnallinen tavoite 2016 Ikäihmisistä vähintään 91,3 % asuu kotona (2015: 91,3 %), vähintään 6,5 % tehostetussa palveluasumisessa (2015: 6,1 %) ja enintään 2,2 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2015: 2,6 %).

Toimenpide Tehostetun palveluasumisen paikkoja lisätään ja Kotitorin yhteyteen avataan hyvinvointiteknologialainaamo. Palvelutalon kotihoitoa lisätään ja mallia kehitetään.


ToteutuminenPohjolankadulle valmistui toukokuussa 90 paikkaa tehostettuun palveluasumiseen. Uudet asukkaat tulevat pääosin sairaa-lassa jonottajista.Kotitorin yhteyteen avattiin syyskuussa 2015 hyvinvointiteknologialainaamo, Laitetori, jonka toimintaa, valikoimaa ja viestin-tää on kehitetty tiiviissä yhteistyössä Kotitorin ja kaupungin kesken.Pappilanpuiston palvelutalon kotihoidossa on käynnistynyt n. 80 asiakasta kattava toiminta omana tuotantona 1.1.2016. Palvelutalon kotihoitoa kehitettiin tuotannon sisäisessä projektissa ajalla 1.3.-31.12.2016. Lisäksi Pappilanpuiston palvelutalon kotihoito on kehittämis- ja pilotointikohteena ’Ratkaisuja kotona tuettuun asumiseen teknologialla’ -projektissa 1.1.2016-31.5.2017. Myös Taatalan, Keinupuiston ja Petsamokodin palvelutaloihin kilpailutettiin palvelutalon kotihoidon palvelua/paik-koja 1.5.2016 alkaen.Tuetun asumisen, palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen paikat muuntuvat ryhmäkodin paikkoja lukuun ottamat-ta asiakasvaihdosten myötä palvelutalon kotihoidoksi. Palvelutalon kotihoidon palvelusetelistä päätettiin ja se tuli käyt-töön 1.10.2017 alkaen. Uusia tehostetun paikkoja on tullut puitekilpailutuksen myötä ja niitä otettu käyttöön loppuvuonna 2016 noin 20 paikkaa. Kaupungin omassa tuotannossa palvelutalon kotihoitoa on Pispassa ja Takahuhdissa sekä Orivedellä. Kilpailutuksella sitä on hankittu Taatalasta, Keinupuistosta, Kuuselasta, Petsamokodista sekä Peurankalliokeskuksesta.

+ (Toteutuu)

5.1

Toiminnallinen tavoite 2016 Oman palvelutuotannon avoimen varhaiskasvatuspalvelun osuus on lisääntynyt 12 %:iin (2015: 9 %). Palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten osuus päivähoidossa olevista on 5 % (2015: 3,7 %)

Toimenpide Parannetaan avoimen varhaiskasvatuksen kattavuutta lisäämällä kerhotoimintaa kaupungin eri alueilla.


Toteutuminen

Avoimien varhaiskasvatuspalvelujen kerhotoimintaa ei ole lisätty vuoden 2016 aikana. Avoimen varhaiskasvatuspal-velujen käyttömäärä vaihtelee kuukausittain. Oman palvelutuotannon avoimen varhaiskasvatuksen osuus on 10,8 % (N=707/6532). Avoimessa varhaiskasvatuksessa oli 640 lasta ja lisäksi avoimessa perhekerhossa oli 67 lasta. Alueittain tiedot ovat tarkemmin taulukossa. Prosenttiosuus vaihtelee kuukausittain sen mukaan, kuinka paljon lapsia on varhaiskasvatukses-sa. Avointa varhaiskasvatusta on lisätty perhekerhotoimintana Vehmaisten päiväkodilla (30 lasta), Perheiden talolla (12 lasta) ja Vastaanottokeskuksessa (25 lasta).

- (Ei toteudu)

6.1



Toiminnallinen tavoite 2016 Oman palvelutuotannon avoimen varhaiskasvatuspalvelun osuus on lisääntynyt 12 %:iin (2015: 9 %). Palvelusetelipäivähoidossa olevien lasten osuus päivähoidossa olevista on 5 % (2015: 3,7 %)

Toimenpide Lisätään palvelusetelipäivähoitoa 100 hoitopaikalla.


ToteutuminenElokuussa 2016 aloitti toimintansa 4 uutta palvelusetelipäiväkotia (Ipanala Hervanta, Pikku Tutkijan Päiväkoti Tammela, Pilke Hokaus ja Touhula Kaleva). Uusia paikkoja on aloittavissa yksiköissä yhteensä 264. Palvelusetelipäivähoidossa oli lap-sia 31.12.2016 yhteensä 566 (7,2 % päivähoidossa olevista lapsista yhteensä, N=7791, oma tuotanto: 6275, yksityinen päivähoi-to: 1232, ostopalvelu: 284).

+ (Toteutuu)

6.2

Alue

31.8.2015 18.12.2015 31.8.2016 31.12.2016

Itäinen 138 148 165 148

Keskinen 171 214 196 210

Läntinen 272 292 260 282

Yhteensä 581 655 619 640

TAULUKKO 1. OMAN PALVELUTUOTANNON AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN KERHOPAIKAT ALUEITTAIN

10



Toiminnallinen tavoite 2016 Työllistymistä edistävien palvelujen sujuvuutta ja vaikuttavuutta on parannettu toimintamallia uudistamalla

Toimenpide Päätökset toimintamallin uudistamisesta on tehty ja niiden toteutus on aloitettu.


ToteutuminenTyöllistymistä edistävien palveluiden (työllisyyspalvelut ja sosiaalipalvelut) uudelleenorganisointia ja tehostamista on toteu-tettu kaupunginhallituksen 14.9.2015 hyväksymien linjausten pohjalta. Työllisyydenhoidon palveluyksikön (TYPA) uudistettu organisaatio otettiin käyttöön vuoden 2016 alussa ja lakisääteinen työl-listymistä edistävä monialainen yhteispalvelu aloitti toimintansa kaupunkiseudun laajuisena. Vuonna 2017 kaupungin työllisyydenhoidon toimintamalli uudistuu työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen kokeilun to-teutuessa. Arvion mukaan kokeilu käynnistyy 1.6.2017. Kokeiluissa kunnat vastaavat julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden tarjoamisesta kohderyhmänsä työttömille työnhakijoille. Työllisyys- ja sosiaalipalvelut valmistelivat vuonna 2016 kaupunginhallituksen aiempien linjausten mukaisesti yhteisen palve-lutarvearviopisteen perustamista. Tarkoituksena oli kanavoida työttömien henkilöiden palveluihin ohjautuminen keskitetyn pisteen kautta. Suunnitelmasta luovuttiin osana työllisyyskokeiluun varautumista, jotta keskitetystä toimipisteestä ei muo-dostuisi pullonkaulaa moninkertaistuvan asiakasmäärän vastaanottamiseen. Suunnitteilla on kuitenkin sosiaali- ja työllisyys-palveluiden yhteinen palvelutarpeenarviointi pisimpään työttömänä olleille eli yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneille osana työllisyyskokeilun toteutusta. Aikuissosiaalityön uudelleenorganisoinnilla on vastattu uudistuneeseen sosiaalihuoltolakiin. Palvelut jakautuvat jatkossa al-kuvaiheen ja kevyen tuen sekä omatyöntekijäpalveluihin. Sosiaalipalveluiden uusi palvelutarpeenarvio- ja asiakasohjauspiste on aloittanut toiminnan vuoden 2017 alussa.

+ (Toteutuu)

8.1

Toiminnallinen tavoite 2016 Perheiden psykososiaalisen tuen tarpeeseen on vastattu lasten ja nuorten kotona asumisen turvaamiseksi ja perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 63 % (2015: 62,5 %)

Toimenpide Perhepalveluissa lisätään tukihenkilö- ja vertaisryhmätoimintaa, laajennetaan Icehearts-toimintaa, kehitetään monialaista yhteistyötä osana hyvinvointineuvolatoimintaa sekä otetaan käyttöön palveluseteli lapsiperheiden tilapäiseen kotipalveluun.


ToteutuminenVertaisryhmätoimintaa on tarjottu perhepalveluissa mm. osana Perheiden talon toimintaa. Uusia ryhmiä on käynnistetty vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Neljäs Icehearts -joukkue aloitti toimintansa Annala-Kaukajärvi -alueella. Hyvinvointi-neuvolatoiminnan kehittämistä jatkettiin osana Valtiovarainministeriön kuntakokeilua vuoden 2016 loppuun. Kotipalvelussa palvelusetelin käyttöönotto onnistui: maaliskuusta vuoden loppuun tehtiin 210 palvelusetelipäätöstä 120 perheelle. Tukihen-kilöpalvelua saaneiden lasten ja nuorten määrä kasvoi aikaisemmasta, erityisesti panostettiin rekrytointiin.

+ (Toteutuu)

7.1


Elinvoima ja kilpailukyky Tavoitteet 9–14

Toiminnallinen tavoite 2016 Kaupunki on yhdessä yritysten kanssa kehittänyt innovaatioympäristöjä, edistänyt älykkään liikenteen kehittymistä ja avoimen datan hyödyntämistä sekä luonut uusia, digitaalisuutta hyödyntäviä palveluratkaisuja

Toimenpide Toteutetaan 6Aika hankkeessa avoimen datan käyttöönottoa Tampere vetoisesti

Vastuuhenkilö Rantanen Teppo T

Toteutuminen6Aika -ohjelmassa toteutettava Avoin data ja rajapinnat -hanke avaa kuutoskaupunkien digitaalisia tietovarantoja vapaaseen käyttöön ja edesauttaa yritysten mahdollisuuksia luoda innovatiivista liiketoimintaa. Hanke on kouluttanut kaupungin henki-löstöä ja yrityksiä avoimen tiedon hyödyistä ja datapohjaisen liiketoiminnan perusteista. Tähän sisältyi kansallisen databusi-ness.fi -sivuston toteutus ja markkinointi yrityksille. Avoin data on viety osaksi Tampereen korkeakoulujen kursseja, joilla on hyödynnetty mm. liikenne- ja tapahtumatietoa.Dataportaalin toteutus aloitettiin ja verkkopalvelu on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2017 keväällä. Myös tapahtumatietoon ja tautikarttaan liittyvien uusien avausten toteutus alkoi. Nämä valmistuvat vuoden 2017 alussa. Merkittävin datan avaus oli Tampereen kaikkien rakennusten perustiedot sisältävä paikkatietorajapinta. Tietoaineistoja on julkaistu yhteensä 155 kappa-letta.Käsillä oleva tieto ei itsessään riitä vaan arvo syntyy sen aidosta hyödyntämisestä. Tulevaisuuden älykaupungin pohjana toimivat laadukkaat jakeluratkaisut sekä datan laatu ja helppokäyttöisyys. Datatarpeiden kartoitus, avaaminen, harmoni-sointi sekä kaupallisten sovellusten syntyminen on vienyt odotettua enemmän aikaa. Kaupallisia sovelluksia ei ole syntynyt odotetussa määrin. Todennäköisimmin niitä syntyy vasta hankkeen loppupuolella tai sen jälkeen, kun harmonisoidut datan avaukset saadaan julki.Tampere toimii perustajajäsenenä 89 kaupungin kansainvälisessä Open & Agile Smart Cities kaupunkiverkostossa, jonka kautta se levittää projektissa todennettuja parhaita käytäntöjä maailmalle ja osaltaan kehittää älykkäisiin ratkaisuihin perus-tuvia markkinoita.

+ (Toteutuu)

9.1


12




Toimenpide Rakennetaan luovien alojen toiminta-alustaa Mediapolis-kampuksella osana Tampere3 kehitystä.


Toteutuminen Pormestari on myöntänyt Tampereen kaupungin Elinkeinorahastosta kampuksen Mediapolisosuuskunnalle ja kiihdyttämön rahoittamiseen 500 000 euroa. Mediapolisosuuskunnan työ on käynnissä ja se etenee suunnitellusti. Kiihdyttämötoimija on valittu, sopimus allekirjoitetaan helmikuussa 2017 ja kiihdyttämö toiminta alkaa helmi-maaliskuussa 2017. Vuoden 2016 mar-ras-joulukuussa kiihdyttämötoimintaa varten tehtiin valmisteleva kohdeyrityskartoitus.

+ (Toteutuu)

9.2


Toimenpide Rakennetaan Tampereen yliopiston ja sairaanhoitopiirin kanssa hyvinvointialojen toiminta-alustaa Kaupin kampuksella


ToteutuminenTampereen kaupungin elinkeinorahasto on rahoittanut Tulevaisuuden terveyskylä -projektia, jolla kehitetään Kaupin kampu-saluetta. Terveys- ja hyvinvointialan kehittäminen on osa Smart Tampere -ohjelmaa ja se on kaupungin ja valtion tekemän Kasvusopimuksen keskeisiä teemoja. Finnmedin yhteydessä on aloittanut kasvuyritysten yhteistyöympäristö HealthHub, jonka toiminnassa on ollut mukana yli 100 yritystä ja strategisina kumppaneina myös kansainvälisiä suuryrityksiä.Kaupin hyvinvointikeskuksen tilaohjelma on valmisteltu ja osapuolten välistä toteutussopimusta valmistellaan yhteistyös-sä Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n, TaY:n ja TAMK:n kanssa tavoitteena luoda Kaupin alueelle yliopistollinen oppimishy-vinvointikeskus, joka toimii sote-alan opetuksen keskittymänä, yritysten tuotekehitysympäristönä ja soten toiminnallisten kehitystavoitteiden pilottiympäristönä mm. perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistämisessä.

+ (Toteutuu)

9.3




Toimenpide Uudistetaan valtion ja kaupunkiseudun välinen kasvusopimus ja käynnistetään sen toteuttaminen


Toteutuminen Valtion ja kaupunkiseudun välinen kasvusopimus on allekirjoitettu 2016. Kaupunki valmisteli yhteistyössä Tredean ja Finnme-di Oy:n kanssa kolme hakemusta liittyen TEM:n hyväksymiin teemoihin, jotka ovat "Valmistavan teollisuuden uusiutuminen ja digitalisaatio", "Hyvinvointipalveluiden digitalisaatio" sekä "Maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen". Projektiryhmät jättivät marras-joulukuussa 2016 hakemuksensa Pirkanmaan liittoon. Nämä kokonaisuudet kestävät vähintään vuoden 2018 loppuun.

+ (Toteutuu)

9.4

Toiminnallinen tavoite 2016 Yritystoiminnan edellytyksiä on vahvistettu kehittämällä alkuvaiheen yritysten rahoitusmahdollisuuksia, yritysten viennin edellytyksiä ja edistämällä kansainvälisiä sijoituksia alueelle

Toimenpide Tuetaan vientitoiminnan kehittämistä Team Tampere Camp -toiminnan kautta sekä Tredean teollisuuden uudistumiseen ja kansainvälistymiseen kohdistuvien toimenpiteiden kautta


ToteutuminenVuoden 2015 lopussa päättynyt, yritysten kansainvälistymisen edellytyksiä parantava Team Tampere Camp -projekti juurrutet-tiin osaksi Kauppakamarin pysyvää toimintaa ja on käynnissä ilman ulkopuolisen rahoituksen tarvetta.Tredean Kasvu Open -yrityssparrausohjelmaan vakiinnutettiin uusi elementti, joka kanavoi kansainvälistymistä tukevaa osaa-mista kasvuyrityksille.Talent Tampere -verkosto, joka edistää yritysten ja kv-osaajien kohtaamista vientitoiminnan vauhdittamiseksi, järjesti Lati-nalaista Amerikkaa, Irania ja Lähi-itää koskevat kansainvälistymisseminaarit seudun yrityksille ja kohdemarkkinoilta kotoi-sin oleville osaajille. Kansainvälisten osaajien käynnistämä ja verkostoitumismahdollisuuksia tarjoava TWINKLE järjestäytyi keväällä yhdistykseksi.Älykkään kaupungin ja teollisuuden uudistumiseksi valmisteltiin Tekesin ryhmähankkeita ja tehtiin hankeaktivointia. Aktivoi-duissa hankkeissa on mukana 150 yritystä (2015–2016).

+ (Toteutuu)

10.1

14




Toimenpide Tehostetaan kansainvälisten investointien hankintaa kohdennetulla markkinoinnilla ja aktiivisella yhteydenotolla


ToteutuminenKansainvälisille yrityksille suunnatulla Tampere4ICT-kampanjalla, kansainvälisillä messuosallistumisilla sekä kohdennetulla asi-akastapaamiskiertueella Saksassa saavutettiin positiivista kansainvälistä näkyvyyttä. Kansainvälisille riskirahoittajille esiteltiin seudun aktiivisia startup -yrityksiä Slush 2016 tapahtumassa. Vuoden 2016 aikana otettiin yhteyttä yhteensä 56 kansainväli-seen yritykseen. Yhteydenotot johtivat 32 yritystapaamiseen, joiden seurauksena neljä kv-yritystä sijoittui seudulle. Kaupunkiseudun tunnettuutta on kasvatettu käynnistämällä yhteistyö kansainvälisten välitoimijoiden kanssa, joita ovat mm. suurlähetystöt Suomessa, Suomen suurlähetystöt ulkomailla, ulkomaiset kauppakamarit sekä kansainväliset sijoittumiskonsul-tit. Toimijoita on yhteensä kuudesta maasta.Seudullisen Ambassador-verkoston tarkoituksena on tavoittaa ja yhdistää kansainvälisesti orientoituneet ihmiset erityisesti bisnes-näkökulmasta. Tällä hetkellä 90 ambassadoria on onnistunut luomaan yhteistyötä 32 eri maahan. Vuoden 2016 aikana verkoston kautta on saatu ulkomaisia investorikontakteja, yrityskontakteja sekä tiedusteluja korkeakoulujen T&K toiminnasta.

+ (Toteutuu)

10.2


Toimenpide Pilotoidaan pk-yrityksille suunnattu innovaatioseteli sekä kehitetään avointen innovaatioalustojen yrityspalveluja


ToteutuminenKaupunkiseudun innovaatiosetelin pilotointihanke käynnistyi keväällä ja yrityshaku marraskuussa. Setelillä aktivoidaan yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintoja. Tarjottavat palvelut eivät ole päällekkäisiä muiden julkisten yrityspalve-lujen kanssa. Seteliä markkinoitiin aktiivisesti infotilaisuuksissa jawww.yritystampere.fi-sivustolla. Vuoden lopussa oli haettavana n. 200 palvelutuotekorttia. Seteleihin osoitetut v.2016 määrärahat (0,1 M€) myönnettiin 23:lle kriteerit täyttäneelle hakemukselle. Yritykset ovat ilmoittaneet palautejärjestelmän kautta saaneensa merkittävää innovaatio-toiminnan aktivoitumista ja liikevaihdon lisäystä ja 15 yritystä on arvioinut aloittavansa viennin tai toiminnan laajentamisen setelillä toteutetun palvelun avulla. Tredea Oy on kuuden suurimman kaupungin 6Aika-projektin kehitystyön puitteissa suorittanut neljälle seudun innovaa-tioalustalle yrityspalvelujen nykytilakuvauksen ja kuvannut alustojen tarjonnan yrityksille. Innovaatioalustojen välistä yhteistyötä on kehitetty ja kuutoskaupunkien yhteistyönä on määritelty toimintamallia innovaa-tioalustojen kytkemiseksi alueelliseen yrityspalvelujärjestelmään. Uusia toimintamalleja on kehitetty yrittäjien verkostoihin ja start up -toiminnan tukemiseen (mm. media-alan rahasto, Mediapolis -kiihdyttämö ja yritysklinikka). Demola siirtyi Tampere3:n yhteyteen ja rahoitettavaksi. Konsepti jatkoi kansainvälistymistään ja toimii nyt 11 maassa.

+ (Toteutuu)

10.3



Toiminnallinen tavoite 2016 Yritystonttitarjonta on kasvanut 5 % vuodesta 2015

Toimenpide Kasvatetaan yrtitystonttitarjontaa


Toteutuminen Yritystonttitarjonta on kasvanut ja vastaa kysyntää. Vuonna 2016 lainvoiman saaneita kaavoja on Myllypurossa, Linnainmaal-la, Tarasteella ja Ratapihankadulla. Myllypuroon on kaavoitettu toimitilatontteja, Linnainmaalle ja Tarasteelle teollisuustont-teja ja Ratapihankadulle toimistotontteja. Kaavaprosessissa on yritystonttikaavoja Lahdesjärvelle ja Myllypuroon. Toimistotar-jontaa syntyy asemanseudulle lisää alueen kehittymisen myötä.

+ (Toteutuu)

11.1

Toiminnallinen tavoite 2016 Lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut 10 prosenttia vuodesta 2015

Toimenpide Tehostetaan matkailun markkinointia, myyntiä ja lentoyhteyksien hankintaa


ToteutuminenKaupunki valmisteli vuoden 2016 aikana rahoittamiensa matkailu-, tapahtumien sekä konferenssien hankinta-, neuvonta- ja markkinointipalveluiden kokoamista Tredean omistamaan Visit Tampere Oy:hyn. Toiminta alkoi 1.1.2017.Matkailumarkkinointia on tehty yhdessä yritysten kanssa kotimaassa ja ulkomailla vuosittain koottavan yhteistyökäsikirjan mukaisesti. Digitaalista markkinointia on kehitetty ja kansainvälistä lehdistö- ja blogistinäkyvyyttä on kasvatettu.Kaupunginvaltuusto myönsi lisätalousarviossa matkailun markkinointiin 90 000 euroa, joka kohdennettiin mm. Muumi-museon markkinointiin. Muumimuseon, Tampere-talon ja Tampere Filharmonian digitaaliset palvelut kilpailutettiin tehdyn markkinointikonseptin mukaisesti ja markkinointisuunnitelman toimenpiteet toteutettiin. Lentoyhteyksien kasvattamisen lukumäärällinen tavoite ei ole toteutunut. Toimenpiteistä huolimatta Tampereelta operoitujen kohteiden kokonaismäärä, joka sisältää ympärivuotisten reittilentojen lisäksi charter- ja kausittain lennettävät kohteet, on laskenut 10 % vuoden 2015 kokonaismäärästä.Ryanair on lopettanut useita yhteyksiä, mikä on heijastunut myös matkustaja- ja operoitujen lentojen määriin. Muiden operoimat charter- ja kausikohteet ovat vuoden 2016 aikana kuitenkin monipuolistuneet ja talvikaudeksi yhteyksiä on tulossa lisää (Teneriffa ja Kittilä). Muiden lentoyhtiöiden yhteenlaskettu matkustajamäärä on kasvanut vuoden takaisesta määrästä n. 30 %.Lentoliikenteen kehitystyön puitteissa matkustajamäärän lasku saatiin katkaistua, ja sen odotetaan kääntyvän nousuun vuo-den 2017 aikana. Ryanair jatkaa Tampereen operaatioita maaliskuussa 2017 ja Air Baltic avaa kuudesti viikossa operoitavan reittilentoyhteyden Riikaan maaliskuussa 2017.

± (Toteutuu osittain)

12.1

16



Toiminnallinen tavoite 2016 Kaupungin osaamisjärjestelmää on vahvistettu edistämällä Tampere 3 -hankkeen toteutumista.

Toimenpide Edistetään Tampere 3-hanketta edunvalvonnassa ja valmistellaan hanketta yhdessä korkeakoulujen ja OKM:n kanssa


ToteutuminenKaupunki osallistui aktiivisesti Tampere3 -hankkeen yhteistyöhön ja valmisteli kaupungin mukaanmenoa. Valmistelutyön pohjalta valtuusto teki marraskuussa päätöksen lähteä Uusi yliopisto -säätiön perustajajäseneksi. Kaupunki päätti sijoittaa perustettavan säätiön peruspääomaan 50.000 euroa sekä sijoittaa Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeet säätiön pääomaan.

+ (Toteutuu)

13.1

Toiminnallinen tavoite 2016 Keskustan elinvoimaa on vahvistettu kehittämisohjelman toimenpiteillä

Toimenpide Tampereen taidemuseoiden tilaratkaisuista tehdään periaatepäätökset.


Toteutuminen Tampereen taidemuseon ja sen lähiympäristön kehittämiseen on asetettu ohjausryhmä, jonka tehtävänä on käynnistää hank-keen suunnittelu ideakilpailulla, arvioida kehittämisen edellytykset, ohjata tulevaa suunnittelua sekä mahdollistaa hankkeen toteuttaminen. Ohjausryhmän toimikausi on asetettu vuoden 2018 loppuun. Tampereen taidemuseon laajentamisen suun-nittelusta sekä Pyynikintorin ja museota ympäröivän alueen kehittämisestä ja täydentämisestä on käynnissä kansainvälinen kilpailu, joka päättyy maaliskuussa 2017. Sara Hildénin taidemuseon tilaratkaisuja selvitetään ja arvioidaan erikseen sekä vireillä olevissa että tulevissa kaavoissa ja maankäytön suunnitelmissa.


14.1




Toimenpide Tarjotaan edellytykset Tampereen stadionilla järjestettävien suurtapahtumien määrän kasvattamiseen


Toteutuminen Tampereen stadionin olosuhteita on kunnostettu sellaiseksi, että siellä pystytään järjestämään sekä jalkapallon että yleisur-heilun kansainvälisiä huipputapahtumia. Jalkapallokenttä on uudistettu siten, että se täyttää kansainväliset mitat ja siinä on lämmitys ja nykyaikaiset kastelujärjestelmät. Yleisurheilun osalta peruskorjaus valmistui kesällä 2016. Yleisurheilualueen pohja- ja kaapelointityöt on tehty ja uusi pinnoite on asennettu. Myös nykyaikaiset videotaulu- ja tulospalvelujärjestelmät on hankittu.

+ (Toteutuu)

14.2


Toimenpide Edistetään Ranta-Tampellan ja Eteläpuiston uusien asuinalueiden kehittämistä ohjelman tavoitteiden mukaisesti


ToteutuminenRanta-Tampellan rakentaminen etenee suunnitellusti. Ensimmäisen korttelin tontit on myyty ja toisen korttelin varausso-pimus käsitellään Kansi- ja areenahankkeen optiona valtuuston hyväksymän käyttöoikeusurakkasopimuksen mukaisesti. Seuraavien tontinluovutuskilpailujen valmistelu on käynnissä. Yleisten alueiden suunittelu ja toteutus on käynnissä. Alueen ensimmäisten talojen rakentaminen käynnistyi välittömästi marraskuussa kun tunneli avattiin liikenteelle. Eteläpuiston asemakaavaehdotus hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa joulukuussa. Asemakaavaehdotus on tavoitteena valmistella valtuustolle hyväksyttäväksi 2017 kesään mennessä. Ehdotus täyttää sille asetetut keskustan kehittämisohjelman tavoitteet.

+ (Toteutuu)

14.3

18




Toimenpide Edistetään Asemanseudun kehittämistä MAL-sopimuksen mukaisesti ja tehdään päätökset Kansi- ja areenahankkeen toteuttamisesta


ToteutuminenAiesopimus Tampereen asemakeskuksen kehittämisestä allekirjoitettiin 3.5.2016. Sopimuksen mukaisesti asemakeskuk-sen alueelle laaditaan yleissuunnitelma ja alueen asemakaavoitus käynnistetään. Aiesopimuksen mukaisesti vuoden 2016 aikana käynnistettiin yleissuunnittelun vaihtoehtotarkastelu, jonka pohjalta valitun vaihtehdon mukainen yleissuunnitelma käynnistetään kevään 2017 aikana. Asemakaavaprosessi käynnistettiin osallistumis ja arviointisuunnitelmalla. Kansi- ja areenahankkeen toteutussopimus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 16.5.2016. Hankkeen valmistelu on edennyt toteuttajakumppanin kanssa määrätietoisesti. Toteutussopimuksen mukaisen investointipäätöksen valmistelusta annettiin kaupunginhallitukselle tilannekatsaus 12/2016. Tavoitteena on, että investointipäätös tehdään 2017 ensimmäisellä vuosi-neljänneksellä ja valtionosuuden ehdoksi asetettu notifiointiin saadaan päätös ennen kesää 2017, jolloin rakentaminen voi käynnistyä tavoitteiden mukaan vuoden 2017 aikana ja ensimmäinen vaihe olisi valmiina vuonna 2020.

+ (Toteutuu)

14.4


Toimenpide Edistetään keskustan länsipuolen vetovoimaa vahvistavia hankkeita


Toteutuminen Särkänniemen yleissuunnitelma valmistui ja hyväksyttiin kaupunginhallituksessa keväällä 2016. Särkänniemi Oy on tehnyt yleissuunnitelmaan pohjautuvan asemakaavamuutoshakemuksen kaupungille. Asemakaavaprosessi ja jatkosuunnittelu käyn-nistetään keväällä 2017. Alueen asemakaavoitus on kaavoitusohjelmassa vuodella 2019.Eteläpuiston yhdyskuntalautakunnassa hyväksytty asemakaavaehdotus toteuttaa keskustan kehittämisohjelman sille asetetut kasvua ja vetovoimaa koskevia tavoitteita. Kehittämisohjelman tavoitteena oli ratkaisu, jossa alueelle toteutuu 2700 asuk-kaan asuinalue ja ehdotuksen mukainen ratkaisu mahdollistaa 2800 asukkaan alueen. Kunkun parkin asemakaavoitus on käynnistynyt, ja operaattori- ja toteuttajakilpailutuksen laajuus ja periaatteet hyväksyt-tiin kaupunginhallituksessa syksyllä. Hankintamenettely käynnistyy alkuvuonna kun linjaukset Näsinkallion eritasoliittymän sisällyttämisestä kilpailutukseen on tehty. Keskustorin visiotyötä valmisteltiin vuoden 2016 aikana. Visiotyön kannalta keskeinen päätös katuraitiotiestä tehtiin loppu-vuonna, mitä ennen visiotyön käynnistäminen ei ollut tarkoituksenmukaista. Visiotyö käynnistetään 2017 kevään aikana.

+ (Toteutuu)

14.5


Kestävä yhdyskunta Tavoitteet 15–19

Toiminnallinen tavoite 2016 Tampereen tulevaisuuden palvelumallin toteuttaminen on käynnistynyt

Toimenpide Käynnistetään koillisen palvelualueen hyväksyttyjen toimenpide-esitysten toteuttaminen

Vastuuhenkilö Kuosmanen Taru

ToteutuminenKoillisen palvelualueen hyvinvointikeskuksen, Koilliskeskuksen, ensimmäinen vaihe (Liikekatu 3, Prisman kiinteistö) - kirjas-to-, neuvola-, perhe- ja nuorisopalvelut - on otettu käyttöön syyskuussa 2016. Koilliskeskuksen toisen vaiheen (Kirviälänkatu 2, Linnainmaan terveysaseman kiinteistö) suunnittelu on käynnistetty syksyllä 2016. Nykyisten toimintojen lisäksi tiloihin keskitetään mm. alueen perusterveydenhoidon vastaanottotoiminta ja suun terveydenhoito vaiheittain vuoden 2017 aikana.Koilliskeskuksessa on kehitetty ja toteutettu yhdessä tekemisen toimintamallia, uutta alueellista osallistumismallia eri toimi-joiden kesken sekä alueportaalia. Syksyllä 2016 on aloitettu mm. neuvolan iltavastaanotto. Samanaikaisesti Kämmenniemen lähitorin toimintaa on aloitettu ITE-pisteen perustamisella. Jalkautuvien työntekijöiden toimintamalli on otettu käyttöön Koilliskeskuksessa syksyllä 2016. Alueen yhteistyötä ja alueverkostoa koordinoiva sekä palveluneuvontaa tarjoava aluekoordi-naattori aloittaa työnsä Koilliskeskuksessa 1.1.2017.

+ (Toteutuu)

15.1


Toimenpide Lähitoritoimintaa laajennetaan eri ikäryhmiä koskevaksi ja uuteen toimipisteeseen. Sähköistä asiointia Kotitorilla lisätään.


ToteutuminenHervannan Keinupuistossa aloitti toukokuussa 2016 uusi kaikenikäisten Lähitori. Lisäksi Tammelan lähitori aloitti toimintansa 1.8.2016 Tammelan palvelukeskuksen siirtyessä Pohjolankadulle. Toiminnan perustana on ikäihmisten ja lapsiperheiden palve-lut, mutta Lähitori on tarkoitettu kaikille alueen asukkaille.Kotitorin uudet web-sivut ja uusi eKotitori julkaistiin 12.12.2016 käyttäjille. Kotitorin uusilla web-sivuilla on modernimpi ilme, yhteneväisempi ulkoasu Tampereen kaupungin muiden sivujen kanssa ja ne toimivat hyvin myös mobiililaitteilla. Tavoitteena on saada myös aktiiviset ikäihmiset kiinnostumaan Kotitorista.Uuteen eKotitoriin on rekisteröitynyt yli 110 palveluntuottajaa. Jumppaneiden hyväksyntä on käynnissä. Mainospaikat on jaettu loppuvuodeksi. Viidelle palveluntuottajalle on arvottu alennuskuponkeja (5x20 eur per tuottaja), joita on jaettu poten-tiaalisille asiakkaille.Myös chat-toiminto on olemassa Kotitorin sivuilla, mutta sen käyttäjämääristä ei vielä ole tietoa.

+ (Toteutuu)

15.2


20




Toimenpide Valmistellaan kehittämissuunnitelmat kaikkien palvelualueiden osalta

Vastuuhenkilö Kuosmanen Taru

ToteutuminenPalvelumallin alueelliset kehittämissuunnitelmat toimenpide-esityksineen ovat valmistuneet. Koillisen kehittämissuunnitelma käsiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa 05/2015, keskustan alueen kehittämissuunnitelma 02/2016, kaakon ja lännen alueiden kehittämissuunnitelmat 06/2016 sekä etelän alueen kehittämissuunnitelma 10/2016.Alueellisten kehittämissuunnitelmien rinnalla valmistuivat lasten ja nuorten palvelujen alueelliset suunnitelmat. Ne käsitel-tiin lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa: koillinen 06/2015, keskusta 01/2016, länsi 04/2016, kaakko 06/2016 ja etelä 10/2016.

+ (Toteutuu)

15.3

Toiminnallinen tavoite 2016 Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 1 prosenttia vuodesta 2015

Toimenpide Laaditaan raitiotien allianssin hankesuunnitelma

Vastuuhenkilö Salmi Pekka

ToteutuminenRaitiontiehankkeen allianssin hankesuunnitelma (=toteutussuunnitelma) on laadittu. Rakentamisesta päätettiin kaupungin-valtuuston kokouksessa 7.11.2016.

+ (Toteutuu)

16.1




Toimenpide Kaupunkiseudun lippu- ja vyöhyketariffijärjestelmä otetaan käyttöön ja runkolinjojen vuorotarjontaa lisätään


Toteutuminen Kaupunkiseudun lippu- ja tariffijärjestelmä otettiin käyttöön 6.6.2016 alkaen. Runkolinjojen vuorotarjontaa lisättiin vähän talviliikennekaudelle 8.8.2016 alkaen.

+ (Toteutuu)

16.2


Toimenpide Edistetään lähijunaliikenteen käyttöönottoa Tesomalla


Toteutuminen Tesoman aseman suunnittelu on käynnissä Rautatiekorttelin asemakaavoituksen yhteydessä parhaillaan. Suunnitelma val-mistuu vuoden 2018 aikana ja alustavan aikataulun mukaisesti laituri on rakennettavissa vuonna 2019. Liikennetarjonnasta ei ole sitovia päätöksiä vielä. Hanke on MAL-hanke.

+ (Toteutuu)

16.3

22



Toiminnallinen tavoite 2016 Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on kasvanut 2 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna

Toimenpide Toteutetaan keskustan kehittämisohjelman mukaisia toimenpiteitä


Toteutuminen Keskustan kehittämisohjelman (keskustan strategisessa osayleiskaavassa esitetty pyöräilyn tavoiteverkko) mukaisesti on jatkettu pyöräilyn keskustakehän toteuttamista Koulukadulla, Eteläpuistossa ja Tampereen valtatiellä. Entisen sote-talon remontin takia Koulukadulta toteutuu vain osuus Hallituskatu-Satamakatu. Väli Satamakatu-Eteläpuisto rakennetaan vuosina 2017-2018. Rongankadulle laadittiin ideasuunnitelma esimerkillisestä pyörätiestä.


17.1


Toimenpide Kehitetään Tampere-Kangasala laatukäytävää ja täydennetään keskustan pyöräilyverkkoa.


Toteutuminen Tampere-Kangasala pyöräilyn laatukäytävän kehittämistä jatkettiin toteuttamalla Sammon valtatielle korkeatasoinen eroteltu jalkakäytävä ja pyörätie välille Uudenkylänkatu-Hintsankatu. Tampere-Pirkkala pyöräilyn laatukäytävän kehittämistä jatket-tiin korkeatasoisen erotellun pyörätien ja jalkakäytävän toteuttamisella Hatanpään valtatielle välillä Hatanpäänkatu-Nuolia-lantie. Hatanpään valtatien kohteen kehittäminen jatkuu vielä vuonna 2017.

+ (Toteutuu)

17.2




Toimenpide Suunnitellaan kantakaupungin alueelle esimerkillisen laadukas pyöräilyväylä


ToteutuminenRongankadun pyörätiesuunnitelman ideasuunnitelma valmistui syksyllä 2016. Suunnitelmassa on esitetty Rongankadun ke-hittämistoimenpiteet huomioiden laadukkaan pyörätien toteuttaminen Koskipuiston ja Rongankadun rautatiealikulun välille. Esimerkillisen laadukkaalla pyörätiellä tarkoitetaan tässä korkeatasoisesti jalankulusta ja autoilusta eroteltua väylää, jonka mitoituksessa on huomioitu pyöräilymäärien kasvu aina vuoteen 2040 saakka. Liittymäratkaisut, materiaalit ja viherympäris-tön laatu ovat korkealaatuisia. Suunnitelman toteuttamisen edistäminen jatkuu vuonna 2017.

+ (Toteutuu)

17.3

Toiminnallinen tavoite 2016 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville

Toimenpide Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 esitetään em. vyöhykkeiden maankäytön tehostamismahdollisuudet


ToteutuminenKantakaupungin yleiskaavan luonnos oli nähtävillä syyskuussa 2017. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta valmis-tellaan yleiskaavaehdotus, joka asetetaan nähtäville helmikuussa 2017. Työn aikana laaditun laskennallisen arvion mukaan kaavan tavoitevuoteen 2040 mennessä ennustettu asukasmäärän kasvu on sijoitettavissa keskustaan, aluekeskuksiin ja jouk-koliikenteen laatukäytävien varteen. Hiedanranta-Lielahti osoitetaan yleiskaavassa merkittävänä kehitettävä aluekeskuksena, Lakalaiva on osoitettu monipuolisena uutena aluekeskuksena. Liikennejärjestelmän kehittäminen pohjautuu raitiotien ja siihen kytkeytyvän bussiliiketeen kehittämiseen. Yleiskaavaehdotus ohjaa täydentävää rakentamista ja liikennejärjestelmän kehittämistä aluevaraus-, kohde- ja kehittämisperiaatemerkinnöin.

+ (Toteutuu)

18.1

24




Toimenpide Järjestetään Hiedanrannan kehittämiseksi suunnittelukilpailu ja luodaan edellytyksiä rakentamiselle suunnittelemalla 0-kuidun käyttö ja aloittamalla vesialueen kunnostus.


Toteutuminen Hiedanrannan suunnittelukilpailu käynnistyi huhtikuussa ja kilpailutyö toimitettiin kaupungille arvioitavaksi syyskuussa. Kilpailun tulos päätettiin joulukuussa ja julkaistiin tammikuussa 2017.0-kuidun massastabilointikoe ja sen tutkimusraportti on valmistunut. Kokeen tuloksia hyödynnetään vesialueen kunnostuk-sen lupahakemuksen valmistelussa. 0-kuidun hyödyntämistä energiatuotannossa ja muuna raaka-aineen ollaan selvittämäs-sä. Vesialueen kunnostuksen pilotoinnin lupavalmistelu on käynnissä ja pilotointi alkanee vuonna 2017.

+ (Toteutuu)

18.2


Toimenpide Toteutetaan asemakaavoitusohjelmaan priorisoitu strategiassa asetettua tavoitetta vastaava kokonaisuus. Raitiotien linjauksen eteläosan asemakaavat valmistuvat ja seuraavan vaiheen asemakaavat käynnistyvät.


Toteutuminen Asemakaavoitusohjelman mukaisten asemakaavojen valmistelu on edennyt tavoitteen mukaisesti. Asumiseen on kaavoitet-tu vuoden 2016 aikana 304 723 k-m2 ja muuhun käyttötarkoitukseen 177 651 k-m2. Kaavoitetusta asuinkerrosalasta yli 70 % sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien varikon asemakaavan 13.6.2016. Asemakaavaan liittyvä poikkeaminen luonnonsuo-jelulaista on myönnetty, ELY-keskuksen päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Hervantajärven asemakaavaehdotus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Hallilan asemakaavaan liittyvä päätös poikkeamisesta luonnonsuojelulaista on myönnetty ja asemakaavaehdotus on hyväksytty yhdyskuntalautakunnassa yleisesti nähtäville.


18.3




Toimenpide EHYT-yleissuunnitelmien pohjalta käynnistetään asemakaavoja 30 000 kem2/vuosi (4 v. liukuva keskiarvo)


Toteutuminen EHYT-yleissuunnitelmien pohjalta on laadittu asemakaavoja Haukiluomaan, Ikuriin ja Tesomalle yhteensä yli 75 000 kem2. Käynnissä olevien yleissuunnitelmien mukaisille alueille Hakametsään ja Multisiltaan on ohjelmoitu asemakaavoja 30 000 kem2.

+ (Toteutuu)

18.4

Toiminnallinen tavoite 2016 Maankäyttöprosessiin kuluva aika on lyhentynyt

Toimenpide Uudistettu maankäytön hallinnan prosessi otetaan käyttöön.


Toteutuminen Käynnistyneissä asemakaavoissa käytetään uudistettua asemakaavaprosessia. Soveltuvissa kohteissa aloitus- ja valmistelu-vaiheen kuuleminen on yhdistetty, sisäisistä lausunnoista on luovuttu. Mahdollisuuksien mukaan kaavoihin liittyvä kunnal-listekninen suunnittelu tehdään asemakaavoituksen rinnalla ja maankäyttösopimusneuvotteluja käydään jo luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen.Maankäytön hallinnan uuden prosessin mukaisia uudistuksia on toteutettu myös viranomaispalveluissa.

+ (Toteutuu)

19.1

26


Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio Tavoitteet 20–27

Toiminnallinen tavoite 2016 Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on enintään 16,1 milj. euroa alijäämäinen

Toimenpide Tilikauden tulos ilman satunnaiseriä on enintään 16,1 milj. euroa alijäämäinen

Vastuuhenkilö Männikkö Jukka

Toteutuminen

Tavoite ei toteutunut. Tilikauden tulos ilman satunnaisia eriä on 18,5milj. euroa alijäämäinen.

- (Ei toteudu)

20.1

Toiminnallinen tavoite 2016 Investointien tulorahoitusprosentti on 33

Toimenpide Investointien tulorahoitusprosentti on 33

Vastuuhenkilö Männikkö Jukka

Toteutuminen

Tavoite toteutui. Investointien tulorahoitusprosentti on 33,7.

+ (Toteutuu)

21.1




Toiminnallinen tavoite 2016 Johdolla on käytössään tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mittaavaa tietoa

Toimenpide Rakennetaan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseen pohjautuva johtamismalli osana toimintamallin uudistamista


ToteutuminenSisäisen tilaaja-tuottajamallin tilalle luodun johtamismallin ydin on tuloksellisuusohjaus. Avainasioita ovat mahdollistava johtaminen, jatkuvan parantamisen kulttuuri, kumppanuudet sekä tuloksellisuudesta palkitseminen. Tampereen tapa johtaa on tuloksellisuustavoitteiden asettaminen, johtamisperiaatteiden ja -järjestelmän mukainen toiminta arjessa sekä selkeä linjaorganisaation johtaminen. Tuloksellisuuden tavoitteet asetetaan kaupunkistrategiassa ja uusi johtamismalli korostaa strategian merkitystä selkeän suunnan antajana. Linjaorganisaatio mahdollistaa strategian tavoitteiden suoraviivaisen viemi-sen kaupunkiorganisaation työskentelyyn talousarvion ja palveluja vuosisuunnitelmien kautta. Lisäksi on luotu uusi työkalu, tavoiteasiakirja, palvelualuejohtajien johtamisen tueksi.Tuloksellisuusohjaus on huomioitu myös konsernihallinnon ja -ohjauksen uudistamistyössä. 1.6.2016 käynnistettiin konser-niohjauksen ja palvelualueiden yhteistyömalli, jossa konserniohjausyksiköt tukivat ja avustivat palvelualueiden uusia johtajia toiminnan suunnittelussa ja organisoinnissa. Yhteistyömallin avulla tuetaan jatkossa palvelualueiden johtoa konserniohjauk-sen sekä uuden toiminta- ja johtamismallin toimeenpanossa. Yhteistyömallin avulla palvelualueiden esikunnat on voitu pitää suhteellisen pieninä. Toiminta ja roolit palvelualueiden suuntaan ovat uudistuvan konserniohjauksen mukaiset eli ohjaus, kehittäjäkumppani ja sparraaja, millä haetaan konserniohjaukselle uutta konsultatiivista roolia ohjausroolin rinnalle. Kon-serniohjauksen prosessien uudistamisessa tunnistettiin asiakkuuden hallinta yhteiseksi kehittämiskohteeksi. Toiminnan ja talouden ohjaus uudistetaan uuden toimintamallin mukaiseksi. Uudistumiskykyä vahvistetaan tiedolla johtamisen, kehittämi-sen sekä osaamisen johtamisen ja kehittämisen osa-alueilla. Viestinnän ja markkinoinnin ohjausta kehitetään elinvoiman ja kilpailukyvyn ja viestintäyksikön yhteistyönä. Johtamisjärjestelmän kuvaus on valmistunut, se julkaistaan helmikuussa 2017. Kuvaus avaa uuden johtamismallin sisällöt ja toiminnan. Uusi johtamismalli, Tampereen tapa johtaa, on käsitelty konsernihal-linnon johtoryhmässä 13.12.2016.

+ (Toteutuu)

22.1

Toiminnallinen tavoite 2016 Johdolla on käytössään tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mittaavaa tietoa

Toimenpide Varmistetaan johtamisen kannalta keskeisten kärkitietojen jatkuva saatavuus ja ajantasaisuus


Toteutuminen Johdolla on käytössään Tietonäköalassa julkaistut ajantasaiset analyysit toimintaympäristötiedosta. Muiden keskeisten kärki-tietojen tunnistaminen ja tiedolla johtamisen yhteistyömallin kehittäminen on edelleen käynnissä.

+ (Toteutuu)

22.2

28



Toiminnallinen tavoite 2016 Digitalisoinnin johtaminen on organisoitu osana toimintamallin uudistamista

Toimenpide Sovitaan konsernihallinnon ja palvelualueiden väliset roolit ja vastuut digitalisoinnin johtamisessa. Digitalisointia johdetaan tavoitteellisesti.


Toteutuminen Tietohallinnon ja palvelualueiden yhteistyötä on rakennettu osana yhteistyömallia. Palvelualueille on nimetty vastuuullisesti tietohallinnon puolelta.Tietohallinnon ohjausmalli on käsitelty ja hyväksytty konsernihallinnon johtoryhmässä ja tietohallinnon ohjausryhmä käyn-nistyy vuonna 2017. Tietohallinnon ohjausryhmään tulee jäsenet jokaisen palvelualueen johdosta ja konsernihallinnosta. Digitalisaation hyödyntäminen on sovittu toteutettavaksi Tampereen digiohjelma kautta. Ohjelmaa on valmisteltu vuoden 2016 syksyllä ja se käynnistyy vuoden 2017 alkupuolella. Digiohjelman toteuttamiseksi palvelualueilta ja konsernihallinnosta rekrytoidaan tarvittavat muutosagentit, jotka työskentelevät tiiviisti osana palvelualueiden toimintaa. Digiohjelman tavoitteet on määritelty palvelualueiden toimesta ja digiohjelman ohjaus on sovittu tietohallinnon ohjausryh-män tehtäväksi. Palvelualueiden ja konsernihallinnon rooleja ohjelman toteuttamisessa on selkiytetty.

+ (Toteutuu)

23.1

Toiminnallinen tavoite 2016 Innovatiiviset digitaaliset kokeilut, sähköinen asiointi ja itsepalvelut lisääntyvät

Toimenpide Toteutetaan vähintään 10 innovatiivista digitaalista kokeilua


ToteutuminenVuoden aikana on toteutettu monia kokeiluja, joista esimerkkinä voidaan mainita seuraavat:Työllisyyspalveluiden kokeilussa (WorksPilot) on kokeiltu keikkatöiden löytämistä työttömille mobiilisovelluksellaPysäköinninvalvonnassa tehty onnistunut digikokeilu on edennyt hankintaanRatikka 3-D cave Mindtrekissä (vastaava tulee Galleria Nottbeckiin)Joukkoliikenteen reaaliaikainen mobiili-informaatiojärjestelmä (kännykkäpohjainen, kokeilu vielä kesken)MaaS kokeilu (tutkittiin MaaS alustan käyttöönottoa Tampereella)Elisa etämittaus: Vastaanottotoiminnan terveysasemilla koekäytetään Elisan etämittaus- ja etäseurantajärjestelmää.Vivago Domi aktiivisuuden seuranta: ratkaisu tarjoaa uusia mahdollisuuksia tukea itsenäistä kotona asumista ja kehittää kotihoidon palveluita.Movendos etävalmennus: Movendos mCoach on selainpohjainen etävalmennustyökalu, jonka avulla valmentaja pitää yhteyt-tä valmennettavaan ja luo tehtäviä tapaamisten välilleUoma: Lyhytaikaisten potilaiden toiminnanohjaus Insta Caren kanssaTunnetaitojen nettineuvola: tavoitteena on kehittää tunnetaitoja harjoittava verkko-ohjelma äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakkailleLisäksi Kipinä-konseptin toinen vaihe on aikataulutettu 15.2.2017, joillon on tarkoitus hakea ratkaisuja mm. Tampereen digioh-jelman tavoitekokonaisuuksiin.

+ (Toteutuu)

24.1



Toiminnallinen tavoite 2016 Innovatiiviset digitaaliset kokeilut, sähköinen asiointi ja itsepalvelut lisääntyvät

Toimenpide Selvitetään sähköisen asioinnin ja itsepalvelun nykyinen käyttöaste. Sovitaan käyttöasteen kasvattamista koskevat tavoitteet ja toimenpiteet konsernihallinnon ja palvelualueiden kesken.


ToteutuminenSähköisen asioinnin ja itsepalvelun käyttöasteita on selvitetty valituilla aluella, mutta kokonaisnäkemyksen saamista on rajoittanut resurssit. Valituilta osin tämä työ jatkuu Tampereen digiohjelman piirissä.Puheluiden määrä terveydenhuollon neuvontaan (10023) on selvitetty. Vuonna 2017 tullaan tuomaan uusia yhteydenottokanavia käyttöön, CHAT, Video tms. (monikanavaisuus). Ajanvarauksen avaamista täydellisesti kokeillaan jollakin terveysasemalla.Sähköisessä kanavassa tehtyjen toimeentulohakemuksien määrissä näkyy selvä kasvu. Tehtävä siirtyi kuitenkin Kelalle. Nyt haetaan uutta käyttöä toiminnalli-suudelle.Terveydenhuollon itseilmoittautumisen määriä selvitettiin. Automaattien osalta päädyttiin kohdennettuihin laajenta-misiin.Nella-nettilatauksen määriä selvitettiin ja tutkittiin alustavasti, onko sähköisen kanavan tapahtumamäärien kasvatta-misella taloudellista vaikutusta.


24.2

Toiminnallinen tavoite 2016 Tuottavuutta on parannettu tehostamalla hankintoja ja sujuvoittamalla hallintoa

Toimenpide Siirrytään hankintojen hallinnassa kohti ennakoivaa toimintamallia lisäämällä hankintojen suunnitelmallisuutta erityisesti pidemmällä aikavälillä


Toteutuminen Syksyn aikana kehitettiin mallipohja palveluja vuosisuunnitelmiin liitettävälle taulukkomuotoiselle hankintasuunnitelmal-le ja vuoden 2017 palveluja vuosisuunnitelman laadintaa koskevaa konsernimääräystä täydennettiin hankintasuunnitelman laatimista koskevalla osiolla. Hankintasuunnitelmaan tulee sisällyttää vuosien 2017 ja 2018 aikana toteutettavat hankinnat, joiden ennakoitu arvo ylittää tuolloin voimassa olleen hankintalain kansallisen kynnysarvon. Palvelu- ja vuosisuunnitelmaan sisältyvän hankintasuunnitelman laatimisen arvioidaan parantavan hankintojen suunnitelmallista toteuttamista merkittäväs-ti.Kaupungille on laadittu innovatiivisten hankintojen tiekarttaa vuoteen 2025. Tiekartta ja sille luotu päivittämismalli tulevat edistämään hankintojen suunnitelmallisuutta ja kehittämistä pitkällä tähtäimellä.

+ (Toteutuu)

25.1

30




Toimenpide Pilotoidaan hallinnon prosessien automatisointia

Vastuuhenkilö Hirvelä Heli

ToteutuminenHallinnon prosessien toimintojen automatisointia ja sitä kautta hallinnon sujuvoittamista on toteutettu organisaatiossa pienimuotoisesti eri tavoin. Konsernihallinnossa on mm. lisätty merkittävästi Sap-järjestelmän ostotilauksen käyttöä, jolla on vähennetty erillisliitteitä ja niiden käsittelyaikaa. Taloushallinnon ohjelmistorobotiikan käyttöönoton esiselvitys on tehty.


25.2


Toimenpide Hyödynnetään uuden päätöksentekojärjestelmän mahdollisuudet hallinnon prosessien tehostamisessa

Vastuuhenkilö Hirvelä Heli

ToteutuminenKaupungin uuden Selma-päätöksentekojärjestelmän käyttöönotto alkoi syyskuussa 2016 ja järjestelmä saatiin käyttöön kaikille käyttäjäryhmille vuoden loppuun mennessä. Päätöksenteon menettelytapoja on tämän myötä yhdenmukaistettu ja mahdollistettu ajasta ja paikasta riippumaton järjestelmän käyttö. Vuoden lopulla tilattiin sähköinen allekirjoitus lisäominai-suutena, joka otetaan käyttöön alkuvuodesta 2017.


25.3



Toiminnallinen tavoite 2016 Työvoimakustannukset vähenevät 0,7 % talousarvioesityksen mukaisesti ja vähentämisessä hyödynnetään eläköitymistä ja henkilöstön vaihtuvuutta

Toimenpide Työvoimakustannusten vähentämisessä hyödynnetään eläköitymistä ja henkilöstön vaihtuvuutta

Vastuuhenkilö Pietikäinen Niina

ToteutuminenTyövoimakustannukset saadaan laskemalla yhteen kaupungin oman henkilöstön henkilöstökulut sekä vuokratyövoiman käytöstä koituneet kustannukset. Valtuuston hyväksymässä vuoden 2016 talousarviossa työvoimakustannukset olivat 671,7 milj. euroa. Työvoimakustannusten vuosisuunnitelma vuodelle 2016 on 680,1 milj. euroa eli vuosisuunnitelma on 8,4 milj. euroa talousarviota suurempi. Vaikka kaikki yksiköt olisivat pysyneet budjetissaan, työvoimakustannusten tavoitetta ei olisi saavutettu.Vuonna 2015 toteutuneet työvoimakustannukset olivat 685,6 milj. euroa. Vuoden 2015 ja 2016 työvoimakustannuksia ver-tailtaessa otetaan huomioon Tullinkulman Työterveyden ja Tampereen Logistiikan yhtiöittämiset sekä kuvantamispalvelujen yhdistäminen osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä. Myös turvapaikanhakijoihin liittyvät työvoimakustannukset eliminoidaan laskelmista, koska maahanmuuttovirasto korvaa kustannukset.Toteutuneet työvoimakustannukset vuonna 2016 olivat 680,8 milj. euroa. Eläköitymisen ja muun vaihtuvuuden hyödyntämi-sestä huolimatta vertailukelpoiset työvoimakustannukset ovat kasvaneet 7,3 milj. euroa (+1,1 %) vuoteen 2015 nähden.Sosiaali- ja terveyspalveluissa vertailukelpoiset työvoimakustannukset ovat kasvaneet 5,8 milj. euroa (2,5 %). Taustalla on pal-velukysynnän kasvu sekä vastaaminen palvelusopimusten ja lainsäädännön vaatimuksiin. Liikelaitoksissa vertailukelpoisten työvoimakustannusten kasvu on ollut 1,0 milj. euroa (1,2 %). Kustannukset ovat kasvaneet mm. kasvaneen suoritevolyymin ja palveluverkon laajenemisen vuoksi. Kaupunkitasolla kasvuun vaikuttavia yleisiä tekijöitä ovat kunta-alan yleinen palkkarat-kaisu, jonka vaikutus vuonna 2016 on keskimäärin 0,79 prosenttia sekä henkilösivukuluprosenttien nousu 0,64 prosenttiyksi-köllä.* Vuokratyöntekijä työskentelee kaupungin tuotannossa, tiloissa tai työkohteissa, mutta ei ole kaupungin henkilöstöä. Kau-punki ostaa vuokratyöntekijän työpanoksen henkilöstövuokraussopimuksen mukaisesti.

- (Ei toteudu)

26.1

32



Toiminnallinen tavoite 2016 Toimintamallin uudistusta koskevat päätökset on tehty siten, että uusi toimintamalli voidaan ottaa kokonaisuudessaan käyttöön 1.6.2017

Toimenpide Toteutetaan Tampere 2017 -projektin toimenpiteitä


Toteutuminen Kaupunginhallituksen suunnittelukokous hyväksyi Tampere 2017 -projektin vuoden 2016 etenemissuunnitelman 22.2.2016. Kolmen palvelualueen johtajat aloittivat työnsä 1.6.2016, ja palvelualueiden organisointi valmisteltiin syksyn 2016 aikana. Uusi organisaatio aloitti vuoden 2017 alussa. Uusi hallintosääntö valmisteltiin aikataulussa, mutta asia on kaupunginhalli-tuksen käsittelyn jälkeen kaupunginvaltuustossa 23.1.2017. Vuoden 2016 aikana on myös uudistettu uuden toimintamallin edellyttämiä ohjaus- ja johtamisprosesseja, joiden kehitystyö jatkuu vuonna 2017. Toimintamallin uudistuksen keskeisten toimintatapojen - mahdollistava johtaminen, henkilöstö kehittäjänä ja vahva yhteisöllisyys - jalkauttaminen on käynnissä ja myös tältä osin työ jatkuu 2017.

+ (Toteutuu)

27.1


Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet Tavoitteet 1–24

Tuotanto


AvopalvelutToiminnallinen tavoite Tuottavuus on parantunut

Mittari Tuottavuusmuutos-%

Vastuuhenkilö Torppa-Saarinen Eeva (Lätti Heikki)

ToteutuminenTavoitteen toteutumista ei voida vielä arvioida. Tuottavuusmuutoksesta raportoidaan tilinpäätöksessä.Tuottavuutta pyrittiin vuonna 2016 parantamaan uudistamalla palvelurakenteita, kehittämällä toimintatapoja ja edistämällä digitalisaatiota.Lastensuojelussa jatkettiin ennaltaehkäisyä edistävää rakenneuudistusta. Perustoimeentulotuen Kelaan siirtymisestä johtuen aikuissosiaalityöhön kehitettiin uutta vaikuttavampaa toimintamallia. Lasten ja nuorten terveyspalveluissa avattiin kioskipal-velu, jossa tarjottiin ilman ajanvarausta neuvontaa, tietoiskuja ja influenssarokotuksia. Puolesta-asiointia koskevan tiedon käsittelyprosessia tehostettiin ohjelmistorobotiikkaa hyödyntäen. Lisäksi neuvolapalveluissa valmisteltiin eri yhteistyötahojen kanssa Tunnetaitojen nettineuvola -nimisen ennaltaehkäisevän verkkointervention pilottikäyttöä sekä sähköisen äitiyskortin käyttöönottoa.Vastaanottotoiminnassa pidettiin hukka- ja Lego-pajoja, joissa hyödynnettiin lean-ajattelua asiakasprosessien kuvaamisessa ja kehittämisessä. Hoitopaikan valintaa ja yksiköiden vertaiskehittämistä varten kehitettiin terveysasemien kilpailukykyindek-si.Digitalisaatiota edistävän ODA-hankekokonaisuuden pilottikohteet valittiin, nykyprosessit kuvattiin ja niitä on ryhdytty pa-rantamaan. Valmiita ODA-tuotteita ei ole vielä käytössä. Uusia sähköisiä palveluja otetaan käyttöön hoitotyön tueksi. Sähköis-tä ajanvarausta arvioidaan ja laajennetaan järjestelmällisesti. Asiakasvastaava- ja valmisteleva vastaanotto -toimintamalleilla tehostetaan toimintaa ja parannetaan tuottavuutta. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa luotiin konkreettisia toimintamalleja asiakasprosessien integraatioon lean-ajattelua hyödyntäen. Suun terveydenhuollossa jatkettiin lasten ja nuorten monihuone-mallin jalkauttamista sekä pilotoitiin aikuisten suun terveystarkastuksia monihuonemallilla.

? (Ei voida arvioida)

1

34



AvopalvelutToiminnallinen tavoite Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen

toiminnan ja palvelujen kehittämisessä on parannettu

Mittari Kunta10-tutkimuksen tulokset koskien henkilöstön osallistumista ja työyhteisöjen kehittämistä


ToteutuminenTavoite toteutui.Kunta10-tutkimuksen tulokset koskien henkilöstön osallistumista ja työyhteisöjen kehittämistä ovat parantuneet.Henkilöstön osallistamisen mahdollistaminen ja edelleen kehittäminen olivat tärkeässä roolissa linjattaessa johtajuuden ja esimiestyön painopistealueita. Johdon ja työntekijöiden välistä vuoropuhelua lisättiin. Henkilöstöä kannustettiin johtamisen ja esimiestyön keinoin aktiiviseen kehittämistyöhön ja toiminnan suunnitteluun. Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus vaikut-taa koulutuskalenterin sisältöön. Henkilöstöä on osallistettu moniammatillisissa tiimeissä uudenlaisten palveluprosessien ja toimintakäytäntöjen suunnitteluun ja kehittämiseen. Lisäksi henkilöstö on voinut osallistua hyvinvointikeskusten toiminnan ja sähköisten palvelujen suunnitteluun. Vuoden aikana otettiin käyttöön uusia osallistamisen menetelmiä, kuten erilaisia sähköisiä palaute- ja ideakanavia, lean-menetelmiä, työpajoja sekä erilaisia kehittämispäiviä ja kehittämistyöryhmiä. Lisäksi luotiin uusia kanavia esimiesten ja työntekijöiden väliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön.Kunta10-tutkimuksen 2014–2016 mukaan vastaajat kokivat johtamisen edelliskyselyn kaltaisesti, mutta aiempaa selvästi har-vempi koki olevansa ilman vaikutusmahdollisuuksia työn muutoksille. Parannusta tässä oli 10 prosenttiyksikköä.

+ (Toteutuu)

3

AvopalvelutToiminnallinen tavoite Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria

parantamalla

Mittari Työhyvinvointimatriisin tulokset


ToteutuminenTavoite ei toteutunut.Työhyvinvointimatriisin tulos on laskenut. Lasku johtuu tapaturmatiheyden ja varhemaksujen kasvusta. Sen sijaan matriisin Kunta10-mittarit ovat parantuneet tai pysyneet samalla tasolla. Myös johtamiskulttuurin parantamiseksi tehdyt toimenpiteet ovat toteutuneet suunnitellusti.Yksiköissä otettiin käyttöön uusia johtamiskulttuuria parantavia toimintamalleja, kuten lähiesimiesten säännölliset esimiesti-laisuudet, joissa oli esillä keskeisiä ja ajankohtaisia esimiestyön ja johtamisen teemoja. Lisäksi joissakin yksiköissä kehitettiin moniammatillisia tiimityömalleja. Työhyvinvointiin tukea tarvitseville ammattiryhmille järjestettiin tilaisuuksia työhyvin-voinnin teemojen käsittelylle. Tunnistettuihin johtamisen ongelmakohtiin etsittiin ratkaisuvaihtoehtoja, joissa hyödynnettiin muun muassa työnohjausta, mentorointia ja työterveyshuollon palveluja. Lisäksi muutosvalmennusta järjestettiin henkilös-tölle käynnissä olevien muutosten kohtaamiseen. Digitalisaation tuomat haasteet ja kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttävät henkilökunnan kouluttautumista ja tukemista.Avopalveluissa tehdyn kiusaamiskyselyn tulokset käsiteltiin yksiköiden johtoryhmissä sekä tiimi- ja työpaikkakokouksissa, joissa laadittiin yksikkökohtaisesti konkreettiset suunnitelmat toimenpiteistä koetun kiusaamisen ehkäisemiseksi. Tehdyillä toimilla vuoden 2016 Kunta10-selvityksessä tulokset ja sijoittuminen paranivat kyselyn kaikilla osakokonaisuuksilla verrattuna edelliseen selvitykseen vuonna 2014. Erityisen hyvää kehitys oli johtamisen alueella, jonka mittareilla sijalukupisteet nousivat 36:sta 44:ään.

- (Ei toteudu)

2



AvopalvelutToiminnallinen tavoite Palvelukohtaiset tavoitteet sähköisen ajanvarauksen

laajenemisesta ovat toteutuneet

Mittari Sähköisesti tehtyjen ajanvarausten määrä


ToteutuminenSeurattavien palvelujen toteuma/tavoite (%):Äitiysneuvolan terveydenhoitajan vastaanottoajat: 7/50 (lukua verrataan kaikkiin käynteihin, mutta kaikkia tarkastusaikoja ei ole varattavissa sähköisesti)Lastenneuvolan terveydenhoitajan vastaanottoajat (ei alle 1-v) 12/50Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten vastaanottoajat 29/75 Koululaisten fysioterapian ajanvaraukset 2/75Nuorisoneuvolan terveydenhoitajan ehkäisynaloitusajat 56/75 (osin asiakkailla myös muu syy ajanvaraukseen kuin ehkäisyn aloitus)Ehkäisyneuvolan terveydenhoitajan vastaanottoajat 18/30Sukupuoli- ja tartuntatautien vastaanoton hoitajien sukupuolitautien testausajat 49/75Hoitotarvikejakelussa kaikista hoitotarvikkeiden noutoajoista 0/40Opiskeluterveydenhuollon hoitajan vastaanottoajat 3/50Opiskeluterveydenhuollon web-viestien korvaamat lääkäreiden tekstiviestit -/20 (kokeiluvaiheessa, muutamia lähetetty)Opiskeluterveydenhuollon web-viestien vähentämät muut puhelinkontaktit -/10 (kokeiluvaiheessa, muutamia lähetetty)Terveysaseman hoitajien vastaanotto- ja puhelinajat 6/50 Terveysaseman lääkäreiden sovitut kontrolliajat 1/30 (ei voida mitata, mitataan sähköisesti varattujen aikojen määrän osuut-ta kiireettömistä ajoista)Terveysaseman lääkäreiden puhelinajoista korvataan viestipalvelulla 4/80 (ei voida mitata, mitataan kuinka monta prosenttia yhteydenotoista (puh+sähköiset) on viestejä)Vastaanottotoiminnan viestipalveluiden määrä vähintään kaksinkertaistuu 67/100Mielenterveys- ja päihdepalveluissa kahdensuuntainen luotettava viestintä -/100 (kokeiluun kesällä) Mielenterveys- ja päihdepalveluissa uusien lomakkeiden käyttöönotto -/- (kokeiluun kesällä) Sähköisen asioinnin osuus lisääntyi vuoden aikana suurimmassa osassa mukana olleista palveluista, vaikka asetetut tavoit-teet jäivät saavuttamatta. Vastaanottotoiminnassa merkittävin parannus oli viestipalvelujen määrän kasvussa ja sukupuo-litautien testausajoissa. Parannettavaa oli etenkin terveysasemien hoitajille ja lääkäreille sähköisesti varattavien aikojen kohdalla.Jatkossa palvelujen tarjontaa pyritään lisäämään ja sähköisten palvelujen markkinointia kehitetään. Sähköisen asioinnin työryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa ideoimaan keinoja ja uusia palveluja. Palveluportaalin käytettävyyteen esitettiin ja tehtiin parannuksia. Lasten ja nuorten terveyspalveluissa joissakin tapauksissa tekniset esteet haittasivat tavoit-teen toteutumista. Kouluterveydenhuollossa ja lastenneuvolassa sähköisiä ajanvarauksia vähensi puolesta-asioinnin raskas suostumusmenettely. Opiskeluterveydenhuollossa vain osalla asiakkaista oli asioinnin edellyttämät pankkitunnukset tai mo-biilivarmenne, vaikka teknisiä asiakkaaksi kirjautumisen muotoja lisättiin. Lisäksi asiakkaat kokivat, että sähköisen asioinnin palvelua oli hankala löytää kaupungin verkkosivuilta. Ehkäisyneuvolassa terveydenhoitajan vastaanottoaikoja varattiin säh-köisesti lähes niin paljon kuin mahdollista. Silti varausten osuus jäi 18 prosenttiin. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen nuorten aikuisten yksikössä kokeilut aloitetaan kesällä.

- (Ei toteudu)

4

36



AvopalvelutToiminnallinen tavoite Avopalvelujen toimintaa ja organisaation uudistamista koskeva

kehittäminen on toteutettu projektisuunnitelman mukaisesti

Mittari Toteutustilanne


ToteutuminenTavoite toteutui.Avopalvelujen toimintaa ja organisaatiota koskeva selvitys johti useisiin kehittämishankkeisiin:1) Prosessin kehittäminen lapsiperheiden sosiaalipalveluissa2) Terveysasemien kilpailukykyindeksi3) Tre kallis? Palvelujen kustannusten selvitys4) Koetun kiusaamisen selvitys5) Sähköiset palvelut1) Lean-ajatteluun pohjautuva asiakasprosessien kuvaaminen ja kehittäminen toteutettiin lapsiperheiden sosiaalipalveluis-sa. Muissakin tuotantoyksiköissä prosessien kehittämisessä hyödynnettiin lean-ajattelua, ja lean-koulutusohjelmissa oli 25 työntekijää. 2) Terveysasemien ja Omapihlajan yhteishankkeella kehitettiin terveysasemille kilpailukykyindeksi, joka tarjoaa tuottajille ohjaustietoa ja asiakkaille vertailutietoa aseman valintaan. Indeksin indikaattoreiksi valittiin odotusaika palveluun, asiakastyytyväisyys asiakaspalautteessa, vaikuttavuus diabeteksen hoitotasapainolla mitaten sekä terveysaseman vaihtosuh-de. Indeksi otetaan käytön vuoden 2017 aikana. 3) Palvelujen kustannusten selvitykseen kerättiin tausta-aineistoa syksyllä 2015. Julkisen ja yksityisen tuotannon kustannusten luvut eivät olleet vertailukelpoisia keskenään. Asia jätettiin odottamaan seuraavaa suurten kaupunkien raporttia. 4) Koko henkilöstölle tehtiin kiusaamiskysely. Sen tuloksia käsiteltiin kaikissa tuo-tantoyksiköissä. Käsittelyn pohjalta laadittiin ja luotiin toimintamalli, jossa työstettiin työntekijöistä, esimiehistä ja työter-veyden edustajasta koostuvissa työryhmissä toimenpiteitä koetun kiusaamisen vähentämiseksi Pois kiusanhenki -materiaalia hyödyntäen. 5) Sähköisiä palveluja pilotoitiin ja otettiin käyttöön. Niiden osalta vuositavoitetta ei saavutettu. Tiedotusta lisätään ja muita edistämisen keinoja toteutetaan muun muassa ODA-hankkeen yhteydessä.

+ (Toteutuu)

5

Kotihoito- ja asumispalvelutToiminnallinen tavoite Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota

hyödyntämällä

Mittari Tuottavuusmuutos-%, toimenpiteet digitalisaation edistämisessä,kotihoidossa välittömän asiakasajan kasvu

Vastuuhenkilö Suojalehto Ella

ToteutuminenTavoitteen toteutumista ei voida vielä kaikilta osin arvioida. Tuottavuusmuutoksesta raportoidaan tilinpäätöksessä.Kotihoidon työnjärjestelyä on kehitetty henkilöstöltä tulleita idoita hyödyntäen. Välittömän asiakasajan kasvun lisäksi vuonna 2016 työnjärjestelyyn käytettyä aikaa on pystytty vähentämään 15 %.Välittömän asiakastyön osuus vuonna 2016 oli 58,8 % (v. 2015 58,6 %). Kasvua edellisestä vuodesta oli 0,2 prosenttiyksikköä.Digitalisaation mahdollisuuksia tullaan käyttämään kotihoidon asiakkaiden kuvayhteyden avulla tehtävissä kotikäynneissä. Kotihoidon yhdellä alueella aloitettiin kuvapuhelinpalvelujen pilotointi syksyllä 2016, jolloin enimmillään 11 asiakasta sai tällaisen palvelun kokeiluna osaksi omaa hoito- ja palvelusuunnitelmaansa.


6



Kotihoito- ja asumispalvelutToiminnallinen tavoite Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria

parantamalla

Mittari Työhyvinvointimatriisin tulos , johtamisjärjestelmän itsearvioinnin tulokset (johtokunnan, johtoryhmän ja henkilöstön tekemänä)


ToteutuminenTavoite toteutui.Työhyvinvointimatriisin tulos on parantunut. Tulokseen vaikuttaa lasku tapaturmatiheydessä ja varhe-maksuissa.Henkilöstön tekemän itsearvionnin mukaan 70 % työntekijöistä kokee saavansa riittävästi tietoa; 55 % vastaajista kokeee tu-levans kuulluksi työyhteisössä useimmiten ja 46 % toisinaan; 50 % vastaajista kokee kehittävänsä työtään kaiken aikaa ja 42 % haluaisi kehittää enemmän työtään. Johtoryhmän tekemän itsearvioinnin mukaan johtaminen on pääosin hyvällä tasolla.

+ (Toteutuu)

7

Kotihoito- ja asumispalvelutToiminnallinen tavoite Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen


Mittari Kunta-10 -tutkimuksen mittarit koskien henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja työyhteisöjen kehittämistä


ToteutuminenTavoite toteutui osittain.Kunta10- tutkimuksen tulokset koskien henkilöstön osallistumista ja työyhteisöjen kehittämistä ovat parantuneet tai pysy-neet samalla tasolla, kun tarkastellaan vertailukelpoisia tuloksia eli huomioidaan organisaatiomuutos, joka on tehty edellisen Kunta10-kyselyn jälkeen.Tuotantoalueella on useita käytäntöjä, joita noudattamalla henkilöstö voi osallistua kehittämiseen. Vuoden 2016 aikana on kehitetty omaa työtä ja palvelun laatua Osake-työpaja -menetelmällä (osallistava asiakastyö).Syksyllä tuotantoalueella pidettiin kehittämisiltapäivä, jossa henkilöstö esitteli kehittämistuloksia. Kehittämisiltapäivän tavoitteena on levittää hyviä toimintamalleja laajemmin tuotantoalueella.Johto ja päälliköt osallistuvat aktiivisesti keskustelutilaisuuksiin kuullakseen henkilöstön ajatuksia. Esimiehille on järjestetty koulutusta, jossa yhtenä aiheena on ollut myös valmentava johtaminen.


8

38



Kotihoito- ja asumispalvelutToiminnallinen tavoite Ikäihmisten palvelurakennemuutos etenee: Kotihoidon ja

asumispalvelujen asiakkaat saavat sairaanhoidollisia palveluja muualla kuin sairaalaympäristössä ja perinteisiä kotihoidon käyntejä korvataan asiakkaan yhteisöllisyyttä tukevilla palveluilla.

Mittari Tavoite jatkuu: Ikäihmisten palveluketjua ja -prosessia kehitetään kokonaisuutena asiakkaan näkökulmasta yhdessä muiden tuotantoalueiden ja toimijoiden kanssa.MittaritSairaalajaksojen ja Acuta käyntien määrä, kotihoidon asiakkaiden ryhmäkäyntien määrä, HealthHub verkostomaisessa kehitysympäristössä saavutetut tulokset sairaalasta kotiutumisen nopeuttamiseksi ja kotona pysymiseksi


ToteutuminenTavoite toteutui.Sairaalasta kotiutumisen prosessia on kehitetty yhdessä sairaalaosastojen kanssa. Kotihoidon sairaanhoitaja soittaa aktiivi-sesti sairaalaosastolle oman alueen asiakkaan jouduttua sairaalaosastolle ja ryhtyy suunnittelemaan asiakkaan kotiutusta yh-dessä sairaalaosaston kanssa.Kotihoidon lääkäritoimintaa on kehitetty yhdessä geripolin kanssa.Kotihoidon asiakkaille järjestettiin syksyllä kaksi teatterikäyntiä. Näihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä parikymmentä asia-kasta.Palvelutalon kotihoidossa opiskelijat käyvät kotihoidon asiakkaiden luona kotona ja käyvät pitkiä keskusteluja asiakkaan toiveista. Nämä tiedot huomioidaan asiakkaan elämänpuun täyttämisessä.Akuuttitarpeen yöpymismahdollisuus kotihoidon asiakkaille tehostetussa palveluasumisessa on vähentänyt kotihoidon asiak-kaiden Acuta-käyntejä.Tehostetussa palveluasumisessa Acuta-käyntejä oli vuonna 2016 67 (v. 2015: 60) ja sairaalajaksoja 103 (v. 2015: 81). Vuoden 2016 ja 2015 tiedot eivät ole vertailukelpoisia, koska toiminta on laajentunut vuonna 2016 (toukokuussa aloitti 90-paikkainen Pohjolankadun yksikkö). Pohjolankadun tehostetun palveluasumisen asiakkailla oli touko-joulukuussa Acuta-käyntejä 21 ja sairaalajaksoja 39. Acuta-käynnit ja sairaalajaksot ovat vähentyneet yli 20 %, kun huomioidaan toiminnan laajuuden kasvu.Vanhainkodin osalta vertailua vuosien 2016 ja 2015 välillä ei voida tehdä vanhainkodin toimintamallin muutoksen takia. Vuonna 2016 luovuttiin vanhainkodin omasta lääkäritoiminnasta ja -päivystyksestä ja virka-ajan ulkopuolella vanhainkodin asukkaat käyttävät Acutaa.Uusia ryhmäkäyntejä kotihoidon asiakkaille on aloitettu taloyhtiöiden kerhohuoneistoissa. Osallistujia vuoden 2016 aikana oli yhteensä 205. Lisäksi Peltolammin korttelikerhon työntekijät käyvät kotihoidon asiakkaitten luona tarjoutuen ulkoiluseu-raksi samalla työntekijät hakevat kotona asuvia asiakkaita korttelikerhoon. Korttelikerhon asiakasmäärä on noussut selvästi, parhaimmillaan jopa useita kymmeniä prosentteja. Myös Nekalan palvelukeskukseen on perustettu uusia ryhmiä lähitaloissa asuville kotihoidon asiakkaille.Päihdetaustaisille kotihoidon asiakkaille on perustettu Sumppi-ryhmiä, jotka kokoontuvat säännöllisesti palvelutalossa. Nämä ryhmäkokoontumiset korvaavat kotikäynnin, ja edesauttavat asiakkaan elämänhallintaa paremmin (ryhmäkokoontumi-nen toimii vahvana motiivina asiakkaalle olla juomatta näinä päivinä).

+ (Toteutuu)

9



Sairaala- ja kuntoutuspalvelutToiminnallinen tavoite Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota

hyödyntämällä

Mittari Tuottavuusmuutos-%, toimenpiteet digitalisaation edistämisessä

Vastuuhenkilö Ranta Arto (Lehtomäki Erkki)

ToteutuminenTavoitteen toteutumista ei voida vielä arvioida. Tuottavuusmuutoksesta raportoidaan tilinpäätöksessä. Suorite/htv -tarkastelun perusteella tuottavuus on parantunut yleislääketieteen ja geriatrian palvelulinjan hoitojaksojen sekä poliklinikkakäyntien ja kotiutustiimin toiminnan osalta. Lisäksi tuottavuus on parantunut osasto- ja päiväkirurgisessa leikka-ustoiminnassa meneillään olleesta peruskorjausremontista huolimatta. Tehdyt muutokset poliklinikkatoiminnassa (urologian siirtyminen PSHP:lle ja vatsakeskustoiminnan aloittaminen) näkyvät tarkastelussa tuottavuutta huonontavina niin sisätautien kuin leikkaustoiminnan palvelulinjoilla.Sähköinen ajanvaraus on edennyt mutta vaatii vielä työtä. Kontrolliaikoja vapautettiin ns. webajoiksi runsaasti. Esitietolo-makkeet ovat sähköisinä mutta niiden käyttö on vielä vähäistä asiakkaiden puolelta. Läheteaikojen kohdalla webaikoihin ei pystytty kuin ortopediassa, koska se ei mahdollista hoitotakuun seuraamista. Samoin muita Pegasoksesta johtuvia ongelmia kuten resurssikohtaiset asiakkuudet eivät toimi toivotulla tavalla, jolloin webasiointi on rajattua. Resurssoitu yksi terveyskes-kusavustaja 40 % työajalla kahdeksi kuukaudeksi asian edistämiseen Hatanpäällä. Asiakkaiden ohjaamiseen ja tiedottami-seen vielä panostettava lisää. Asiakkaiden varaamia e-aikoja ei täysin pystytä enää seuraamaan webaikojen vapauttamisen myötä. E-Kanta ja tekstiviestipalveluiden käyttöä lisätty, jolloin potilaille lähteviä kirjeitä on voitu vähentää.Potilaslogistiikkaohjelman pilotointi on aloitettu koulutuksilla syksyllä 2016. Ohjelman avulla Taysin Acutasta voidaan nähdä vapaana olevat jatkohoitopaikat, jolloin työntekijöiden aikaa ei enää kulu toistuviin puheluihin ja potilaat pääsevät nopeam-min jatkohoitoon.Yhdessä Taysin onkologian klinikan kanssa on aloitettu Noona- ohjelman pilotointiin valmistautuminen järjestämällä koulu-tuksia. Noona-ohjelman avulla potilaat voivat ottaa webviestin kautta yhteyttä poliklinikan hoitajiin.Aulan Lähde-pisteessä on asiakkailla järjestetty koulutusta Kanta-Arkiston käyttöön tavoitteena parantaa tiedonkulkua ja vähentää asiakkaiden pyytämiä paperisia potilaskertomuskopioita ja puheluja mahdollisesta jatkohoidosta.Terveydenhuollon laiterekisteri EQU on otettu kattavasti käyttöön vuoden 2016 aikana.


10

40



Sairaala- ja kuntoutuspalvelutToiminnallinen tavoite Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria

parantamalla



ToteutuminenTavoite toteutui. Työhyvinvointimatriisin tulos on parantunut. Tulokseen vaikuttaa lasku tapaturmatiheydessä ja kaikkien matriisin Kunta10-tu-losten paraneminen. Lisäksi keväällä 2016 toteutetun Työfiilis -kyselyn tulosten mukaan työhyvinvoinnin keskiarvo on sama tai hieman parempi kuin vuonna 2015.Työfiiliskyselyn perusteella nousseisiin työhyvinvointia koskeviin epäkohtiin on puututtu työsuojelutoimijoiden toimesta. Johtamiskulttuurin parantumiseen on vaikuttanut yhteisten pelisääntöjen tarkastelu ja luominen johtoryhmän tasolla.Lisäksi hyvää johtamiskulttuuria ovat tukeneet vähäiset henkilöstövaihdokset johtoryhmätasolla sekä vuorovaikutuksen lisääntyminen eri esimiestasoilla.Vuoden kestävä esimiesvalmennuskoulutus osastonlääkäreille ja osastonhoitajille käynnistyi syyskuussa 2016. Koulutus vah-vistaa johtamisosaamista ja siihen osallistuu yhteensä 14 esimiestä.Suurin osa laajennetun johtoryhmän jäsenistä on suorittanut tai on suorittamassa PD-koulutuksen. Koulutus on vahvistanut johtamisosaamista johtoryhmän tasolla.

+ (Toteutuu)

11

Sairaala- ja kuntoutuspalvelutToiminnallinen tavoite Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen


Mittari Kunta10-tutkimuksen mittarit koskien henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja työyhteisön kehittämistä


Toteutuminen Tavoite toteutui.Kunta10- tutkimuksen tulokset koskien henkilöstön osallistumista ja työyhteisöjen kehittämistä ovat parantuneet.Henkilöstö on ollut laajasti mukana sairaala- ja kuntoutuspalveluiden kehittämisessä ja työnjaon suunnittelussa. Osallistumis-mahdollisuuksia on myös laajennettu yli tuotantoaluerajojen. Vuoden aikana on toteutettu seuraavia toimenpiteitä:14 yksikköä osallistui kehittämistyöpajoihin, esimiesvalmennus toteutuu suunnitellusti syksyllä 2016 ja siihen osallistuu yhteensä kahdeksan osastonhoitaja - osastonlääkäri työparia, leikkaustoiminnassa oli kolme eri kehittämisryhmää toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen, ja POP-passikoulutukseen osallistui 18 henkilöä. Lisäksi useat ryhmät ovat tehneet tiimival-mennusta sairaalahuoltajien osalta yhteistyössä Tamkin kanssa, sosiaalityöntekijä ja palveluohjaaja -työparimallia on kehitet-ty ja henkilöstö on osallistunut kaupungin omaan Lean-koulutukseen.Kunta 10-tutkimuksen osalta verrattaessa vuoden 2014 ja 2016 tuloksia voidaan todeta, että kehityskeskustelujen yhteydessä on aiempaa paremmin tehty kehittymissuunnitelma tavoitteiden asettamisen osalta.Vaikutusmahdollisuuksien työssä tapahtuviin muutoksiin koettiin lisääntyneen jonkin verran vuoteen 2014 verrattuna.Työyhteisötaidoissa kehittäminen pysyi vuoteen 2014 verrattaessa lähes samalla tasolla ja oli verrattaessa Tampereen kau-pungin tasoon lähes samalla tasolla.

+ (Toteutuu)

12



Sairaala- ja kuntoutuspalvelutToiminnallinen tavoite Työnjakoa on kehitetty tuotantoalueen ja sairaanhoitopiirin,

avopalvelujen toimenpide- ja konsultaatioyksikön sekä kotihoito- ja asumispalvelujen välillä

Mittari Tehdyt toimenpiteet, HealtHUB-toiminnan tulokset


Toteutuminen Tavoite toteutui.Työnjakoa ja yhteistyötä on kehitetty PSHP:n ja Avopalvelujen sekä toimenpide- ja konsultaatioyksikön kanssa. Remontti hankaloitti yhteisten tila-asioiden käsittelyä. Poliklinikan remontin valmistuminen joulukuussa mahdollistaa toimenpideyksi-kön tähystystoiminnan siirron erikoispoliklinikalle: tilojen ja välineistön kartoitus on käynnissä, lisäksi työnjakoa on selkiytet-ty erikoispoliklinikan ja toimenpideyksikön välillä.Päivystysajan ohjeita on päivitetty: Ensiapu Acutasta siirtyvien potilaiden sijoitusta eri palvelulinjojen välillä on tarkennet-tu. Acutan jatkohoitotiimiä on vahvistettu. Urologian siirto Tays:iin sekä rintasyöpäleikkausten ja muiden korvaavien toimenpiteiden siirto Hatanpään sairaalaan on toteutettu 1.9.2016 alkaen. Kotihoidon ja asumispalvelujen sekä avopalvelujen kanssa yhteistyössä on kehitetty akuuttihoitoketjua, jotta sairaalakuntou-tuksessa ja sujuvissa kotiutuksissa onnistutaan ja jotta ennaltaehkäistään sairaalaan ja Acutaan joutumista.Kotiutusprosessia on kehitetty yhteistyössä kotihoidon ja asumispalveluiden kanssa.HealtHUB yhteistyön lähtökohtina olivat vanhusten sairaanhoidollisten palveluiden monimuotoisuus ja hajanaisuus, mak-superusteiden monimuotoisuus. Lisäksi tavoitteena on vaikuttaa Acutan ja sairaalan käyttöön siten, että tarvittava palve-lu osattaisiin hakea suoraan oikeasta paikasta. Tavoitteena on kehittää palvelut asiakaslähtöisiksi ja sujuviksi. Geriatrian poliklinikan palvelumuotoilu aloitettiin syksyllä 2016 sisäisten asiakkaiden haastatteluilla. Alustavana tuloksena todettiin, että geriatrian poliklinikan toiminta on erittäin monimuotoista ja siksi asiakkaiden voi olla vaikeaa hahmottaa palvelutarjontaa. Palvelumuotoilu jatkuu ja samalla toimintaa kehitetään siten, että asiakkaat, sisäiset ja ulkoiset, löytävät oikea-aikaisesti oikeiden palvelujen piiriin. HealthHUB -raportti on valmistumassa alkuvuodesta 2017.

+ (Toteutuu)

13

42



Varhaiskasvatus ja perusopetusToiminnallinen tavoite Tuottavuus on parantunut digitalisaatiota hyödyntämällä

Mittari Tuottavuusmuutos-% ,toimenpiteet digitalisaation edistämisessä

Vastuuhenkilö Järvelä Kristiina

ToteutuminenTavoitteen toteutumista ei voida vielä arvioida. Tuottavuusmuutoksesta raportoidaan tilinpäätöksessä.Perusopetuksessa on otettu käyttöön Helmi-järjestelmän oppilaan tarvitseman tuen sekä koulukuljetusten lomakkeisto 8/2016. Tuen järjestämisen prosessi on nopeutunut sekä asiakkaan että hallinnon kannalta. Tällä toimenpiteellä on vähennet-ty 1,5 henkilötyövuotta.Sähköisten oppimateriaalien lisenssien määrä on kolmikertaistunut edelliseen vuoteen verrattuna.Perusopetuksessa on tehty seutukunnallisesti yhteistyötä vieraiden kielten sekä uskonnon etäopetuksessa. Seutukunnallinen yhteistyö on mahdollistanut useamman kieli- ja uskonnon ryhmän perustamisen. Etäopetuksessa on myös pilotoitu keski-määrin 1krt viikossa matematiikan opetusta 50 oppilaalla. Tämä on mahdollistanut oppilaalle monimuotoisemmat oppimis-ympäristöt. Pilotointi toteutui syyslukukaudella 2016.


14

Varhaiskasvatus ja perusopetusToiminnallinen tavoite Työhyvinvointi on parantunut tai säilynyt ennallaan



ToteutuminenTavoite ei toteutunut. Työhyvinvointimatriisin tulos on laskenut. Muutos johtuu tapaturmatiheyden kasvusta sekä varhe-maksujen ja sairauspoissa-olojen hienoisesta lisääntymisestä. Matriisin K10-mittariessa henkilöstön kokemus työaikojen hallinnasta ja vaikutusmahdol-lisuuksista on parantunut.

- (Ei toteudu)

15



Varhaiskasvatus ja perusopetusToiminnallinen tavoite Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen


Mittari Kunta10-tutkimuksen tulokset koskien henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja työyhteisöjen kehittämistä


Toteutuminen Tavoite ei toteutunut. Kunta10-tutkimuksen tulokset pysyivät ennallaan edelliseen mittauskertaan verrattuna.Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen Kunta10-tutkimuksen mukaan henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työn, sisäisen toiminnan ja palvelujen kehittämiseen (3,27) on pysynyt ennallaan edelliseen vuonna 2014 tehtyyn Kunta10 -tutki-mukseen verrattuna (3,27).Eppu-kerhotoiminnan (aamu-ja iltapäivätoiminnan ja esiopetuksen jälkeinen kerhotoiminta) kehittäminen on käynnistetty ja toimintaa on suunniteltu yhdessä lasten ja henkilöstön kanssa. Eppu-kerhotoimintaa pilotoitiin kevään 2016 aikana neljässä varhaiskasvatuksen yksikössä. Elokussa Eppu-kerhotoiminta laajeni kaikkiin kouluilla sijaitseviin esiopetusryhmiin. Koulujen esiopetusryhmissä on yhteensä 1282 esioppilasta, joista 1051 on valinnut Eppu-kerhotoiminnan vuoden 2016 loppuun men-nessä. Hoitoaikaperustainen varhaiskasvatuksen pilotti käynnistyi 1.8.2016 ja pilotin ensimmäiseen vaiheeseen on osallistunut Pellervon, Vuoreksen ja Vellamon päiväkodit. Pilottia on valmisteltu yhteistyössä henkilöstön ja päiväkotien johtajien kans-sa. Hoitoaikaperustaisen pilotin tavoitteena on tarjota asiakkaille enemmän vaihtoehtoja vaikuttaa omaan asiakasmaksuun.Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheeseen liittyvä tiedonsiirtoprosessi on valmistunut. Prosessi toteutettiin yhteistyös-sä opinto-ohjaajien, erityisluokanopettajien sekä Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskuksen (PAEK) kanssa.

- (Ei toteudu)

16

Toisen asteen koulutusToiminnallinen tavoite Tuottavuus on parantunut

Mittari Tuottavuusmuutos-%, toimenpiteet toimintasuunnitelman tuottavuustavoitteiden ja digitalisaation edistämisessä

Vastuuhenkilö Suonio Jorma

ToteutuminenTavoitteen toteutumista ei voida vielä arvioida. Tuottavuusmuutoksesta raportoidaan tilinpäätöksessä.Toimintasuunnitelman tuottavuustavoitteissa on onnistuttu mm. pienentämällä kustannuksia, henkilöstökulut per opiskelija, kasvattamalla ryhmäkokoja ja tarkentamalla resursseja. Lisäksi tilakustannuksia on pienennetty tehostamalla tilojen käyttöä nostamalla käyttöastetta ja luopumalla ylimääräisestä tiloista. Toisen asteen koulutuksessa arvioitiin koko henkilöstön digiosaaminen. Saatujen tulosten perusteella Treduun tehtiin digivi-sio ja digisuunnitelma (#digiskooppi), joka on osa kilpailukykysuunnitelmaa sekä palveluja vuosisuunnitelmaa. Digisuunni-telma sisältää yhdessä tekemistä, innovatiivisia kokeiluja ja kehittämistä seuraavissa osa-alueissa: digipedagogiikka, digisisäl-töjen tekeminen, valinta ja käyttö, digikansalaisuuden edistäminen ja yhteistyö digivälineillä. Vuoden 2016 aikana aloitettiin tietovaraston kehittäminen ja analytiikkapalvelun käyttöönotto johtamisen tueksi. Tredun analytiikkaprojekti julkaistiin Microsoftin maailmanlaajuisen White-paperin osana.


17

44



Toisen asteen koulutusToiminnallinen tavoite Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria

parantamalla



ToteutuminenTyöhyvintimatriisin tulos on parantunut. Muutos johtuu varhe-maksujen vähentymisestä, sekä kaikkien matriisin K10-tulos-ten paranemisesta. Johtamiskulttuuriin on systemaattisesti vaikutettu hyödyntämällä 70-20-10 -mallia. Tredussa on toteutettu esimiesfoorumeja säännöllisesti ja omassa työssä oppimisen ja vertaisoppimisen tapoja on vahvistettu, esim. omaan työhön liittyvien oppi-mistehtävien avulla. Esimiehet ovat arvioineet osaamistaan kaupungin uusien johtamisperiaatteiden ja osaamisvaatimusten mukaisesti ja harjoitelleet antamaan palautetta alaisilleen. Esimiehiä on sparrattu toiminnallisten ryhmäkehityskeskustelujen toteuttamisessa.

+ (Toteutuu)

18

Toisen asteen koulutusToiminnallinen tavoite Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen


Mittari Kunta10-tutkimuksen tulokset henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja työyhteisöjen kehittämistä koskien


ToteutuminenKunta10-tutkimuksen tulos henkilöstön vaikutusmahdollisuuksista on laskenut, mutta on silti korkeampi kuin kaupunkitasol-la. Tulos työyhteisöjen kehittämisestä on myös laskenut, mutta muutos ei ole tilastollisesti merkitsevä.Vuoden vaihteessa 2015-2016 toteutetun henkilöstökyselyn perusteella kehittämiskohteiksi valittiin palautteen antaminen, osaamis- ja kehityskeskustelujen käyminen ryhmäkeskusteluna tiimeissä, tiimityöskentelyn tehostaminen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen 70-20-10-mallin mukaisesti.2016 vuoden alusta alkaen esimiehet ovat harjoitelleet palautteen antamista systemaattisesti, tiimivastaaville on käynnistetty lähiesimiestyön ammattitutkintoon valmistava koulutus, henkilöstön osaamisen arvioinnin ennakointimallin luominen on käynnistetty, kaikki koulutuspäälliköt on haastateltu henkilöstönsä osaamisesta ja jatkotoimenpiteet on määritelty ja aikatau-lutettu.Lean-ajattelumallin toiminnallistaminen on käynnistetty järjestämällä esimiesten Lean-kahvilat ja Lean-tapahtumat koko henkilöstölle. Lean-tietoutta on syvennetty henkilöstön Lean-verkkokurssilla ja tiimeille on annettu Lean-kehittämistehtä-vät. Henkilöstö suoritti Lean-verkkokurssin syksyn aikana. Lisäksi on aloitettu toimintaprosessien päivittäminen Lean-ajatte-lumallin mukaisesti, ja henkilöstön osaamisen kehittämisessä on jatkettu 70-20 -mallin käyttöä.Syksyllä 2016 tehty Kunta 10 -tutkimus käsitellään yksityiskohtaisesti henkilöstön kanssa maaliskuun 2017 loppuun mennes-sä. Tällöin määritellään uudet kehittämiskohteet osana Tredun kilpailukykysuunnitelman mukaista kehittämistä.


19



Toisen asteen koulutusToiminnallinen tavoite Prosessien sujuvuus on parantunut, päätöksenteko nopeutunut

ja organisaatiokulttuuri vahvistunut toimintaa ja organisaatiota uudistamalla.

Mittari Toisen asteen selvitystyön kehittämisehdotusten toimeenpano


Toteutuminen Toisen asteen koulutuksen selvitystyön kehittämisehdotukset sisältyvät kilpailukykysuunnitelmaan, joka käsittää suunnitel-man talouden sopeuttamisesta sekä selvityksen yhtiön perustamisesta, jos toimitaan kilpailluilla markkinoilla.Kilpailukykysuunnitelma ja sopeutusohjelma vuosille 2016-2020 hyväksyttiin toukokuussa 2016 . Kilpailukyvyn osa-alueiksi suunnitelmassa on määritelty taloudellisen tehokkuuden lisääminen, pedagogisen toiminnan uudistaminen, johtamisen ja päätöksenteon tehostaminen sekä hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö. Osa-alueet jakautuvat edelleen alakohtiin ja konkreettisiin toimenpiteisiin. Toimenpiteillä tavoitellaan 10,9 milj.€ säästöjä sekä 0,5 milj.€ tulonlisäystä.Tarvetta perustaa osakeyhtiö kilpailuilla markkinoilla tehtävää koulutus- ja kehittämistoimintaa varten on tarkasteltu laati-malla alustava liiketoimintasuunnitelma. Asiaa tarkastellaan uudestaan, kun tulevat lainsäädäntömuutokset ovat selvillä.Toimipisteiden profiloitumista ympäristökunnissa on jatkettu ja kuntienkanssa on valmisteltu kumppanuussopimuksia. Kumppanuussopimukset ovat voimassa Ylöjärven, Virtain ja Oriveden kanssa. Kangasalan ja Nokian uudet sopimukset käynnistyvät 2017 alussa. Lempäälän ja Pirkkalan kumppanuussopimusten valmistelu on käynnistetty. Sopimusten käytännön toteuttajina kunnissa toimivat yhteisesti kuntien kanssa palkatut yrityskoordinaattorit (3 kpl vuonna 2016). Kumppanuusso-pimuksilla tiivistetään kunnan alueella toimivien yritysten, Tredun toimipisteen, yrittäjäjärjestöjen, työllisyyden hoidon ja muiden keskeisten toimijatahojen yhteistyötä. Toiminnan kautta etsitään työssäoppimispaikkoja ja muita oppimismahdolli-suuksia yrityksissä sekä tarjotaan yrityksille Tredun palveluita.Toisen asteen koulutuksen päätöksentekoa on sujuvoitettu mm. siirtämällä päätösvaltaa erityisesti opiskelijoihin kohdistuvis-sa asioissa koulutusalajohtajilta koulutuspäälliköille lähemmäksi asiakasrajapintaa.


20

46



Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelutToiminnallinen tavoite Tuottavuus on parantunut erityisesti digitalisaatiota edistämällä

Mittari Tuottavuusmuutos-%, toimenpiteet digitalisaation edistämiseksi

Vastuuhenkilö Jaatinen Toimi

ToteutuminenTavoitteen toteutumista ei voida vielä arvioida. Tuottavuusmuutoksesta raportoidaan tilinpäätöksessä.Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen viestinnässä lisättiin digitaalisia menetelmiä ja tavoitettiin siten uusia kuntalaisryhmiä. Kirjastossa ja kulttuuripalveluissa aloitettiin asiakaschat. Kirjastossa laajennettiin myös itsepalvelulainausta ja -palautus-ta ja lisättiin omatoimikirjastoja. Museopalvelujen kokoelmien digitointityötä jatkettiin. Nuorisopalveluissa kehitettiin pilvipohjainen nuorisotyön tietopankki Seutumakasiini ja sille mobiilisovellus. Nuortentampere.fi -verkkosivut uudistettiin. Nuorisopalvelujen digitalisaatiota on kehitetty myös Kunnallisen nuorisotyön verkostossa ja kaupunkiseudulla. Liikunnan ohjausryhmien digitaalisia ilmoittautumiskäytäntöjä muutettiin ja samalla lisättiin verkkomaksamista. Työväenopistossa alkoi Opetushallituksen rahoittama digitaalinen toimintaympäristöhanke. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin kehitettiin myös säh-köinen avustustenhallintajärjestelmä ja toiminta-avustusten haussa otettiin käyttöön chat-palvelu.


21

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelutToiminnallinen tavoite Työhyvinvointi on parantunut erityisesti johtamiskulttuuria

parantamalla



ToteutuminenTavoite ei toteutunut. Työhyvinvointimatriisin tulos on heikentynyt. Tulokseen vaikuttavat tapaturmatiheyden ja varhe-maksujen kasvu. Kunta10-mittareiden osalta henkilöstön kokemukset vaikutusmahdollisuuksistaan, innovatiivisuudesta ja päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta ovat parantuneet.

- (Ei toteudu)

22



Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelutToiminnallinen tavoite Henkilöstön mahdollisuuksia osallistua oman työn, sisäisen


Mittari Kunta10-tutkimuksen tulokset koskien henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja työyhteisöjen kehittämistä


ToteutuminenTavoite toteutui.Kunta10- tutkimuksen tulokset koskien henkilöstön osallistumista ja työyhteisöjen kehittämistä ovat parantuneet.Tuotantoalueen henkilöstökokouksissa on käsitelty edellisen Kunta10 -tutkimuksen perusteella sovittuja kehittämistoimia ja niiden tuloksia. Kokoonpanoltaan monipuolisten tiimien merkitys toiminnan suunnittelussa on kasvanut. Poikkeuksellisen vaativien tehtävien ja hankkeiden toteutuksen valmistelussa henkilöstön rooli on ollut erittäin merkittävä. Tuotantoalueen palkitsemisperusteissa painotetaan työntekijöiden ja työyksiköiden panosta oman työnsä kehittämisessä.

+ (Toteutuu)

23

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelutToiminnallinen tavoite Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintaa on uudistettu

lisäämällä tuotantoaluetasoisia ja kumppanuuteen perustuvia toimintoja ja palveluita



ToteutuminenTavoite toteutui.Tuotantoalueelle on luotu yhteinen toimintamalli turvapaikanhakijoiden palveluille.Museopalveluilla on useita yhteistyöhankkeita kaupunkiseudun kuntien ja yhteisöjen kanssa. Museopalvelujen ja kuntalais-ten yhteistyö kulttuuriympäristöjen vaalimisessa palkittiin Europa Nostra -säätiön Grand Prix -tunnustuksella.Ympäristöluotsien koulutus on päättynyt ja toimintaa käynnistetään.Vapriikki perustettiin asiakasraati.Vanhan Kirjastotalon avautumisesta kuntalaisten kulttuuritalona 2018 käynnistettiin suunnittelu ja ideointi vuorovaikuttei-sessa yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Lastenkulttuurikeskus Rullan tulevissa tiloissa järjestettiin perheille suunnittelukier-ros, jonka tulokset otettiin huomioon hankesuunnitelmassa.Taidekaaren ohjelmassa 4.-luokkalaiset suunnittelivat sirkuskokonaisuuden.Kirjaston, nuorisopalvelujen ja neuvolan yhteinen toimitila Koilliskeskuksessa avautui 12.9.2016.Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen yhteismarkkinoinnin ja -tiedotuksen määrä on lisääntynyt. Tiedottajien yhteistyönä to-teutettu Vapaalla-lehti, joka esittelee kuvapan palveluja, jaettiin Aamulehden liitteenä kaikkiin kotitalouksiin kaksi kertaa vuonna 2016. Kuvapan yhteistyönä on kehitelty myös Afterwork-tapahtuma.

+ (Toteutuu)

24

48


Pirkanmaan pelastuslaitos Tavoitteet 25–27

Pirkanmaan pelastuslaitosToiminnallinen tavoite Palotarkastukset on suoritettu valvontasuunnitelman

mukaisesti

Mittari Suoritetut määräaikaiset palotarkastukset

Vastuuhenkilö Ojanen Olli-Pekka

ToteutuminenValvontasuunnitelmassa asetettiin vuodelle 2016 tavoitteeksi 2450 määräaikaista valvontasuoritetta yritys- ja laitoskohteissa sekä 17500 valvontasuoritetta asuinrakennuksissa. Yritys- ja laitoskohteisiin suoritettiin 2478 määräaikaista valvontatoimen-pidettä ja asuinrakennuksiin 17965 määräaikaista valvontasuoritetta. Määrälliset tavoitteet saavutettiin.

+ (Toteutuu)

25

Pirkanmaan pelastuslaitosToiminnallinen tavoite Pelastuslaitoksen toimintavalmiusaikavaatimus on saavutettu

palvelutasopäätöksen mukaisesti

Mittari 1. yksikön ja pelastustoiminnan toimintavalmiusajan saavuttaminen riskiluokittain


Toteutuminen Palvelutasopäätöksen toimintavalmiusaikatavoitteet täyttyvät kaikissa riskiluokissa.

+ (Toteutuu)

26

Pirkanmaan pelastuslaitos Tavoitteet 25–27

Riskiluokka 1. yksikön toimintavalmiuusaika Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika

Tavoite % Toteutuma % Tavoite % Toteutuma %

I 60 69 55 73

II 80 89 75 85

III 95 98 95 96

IV ei tavoitetta 95 99

TAULUKKO 2. 1. YKSIKÖN JA PELASTUSTOIMINNAN TOIMINTAVALMIUSAJAN SAAVUTTAMINEN RISKILUOKITTAIN


Liikelaitokset Tavoitteet 28-53

Pirkanmaan pelastuslaitosToiminnallinen tavoite Työhyvinvointi on parantunut työyhteisötaitoja kehittämällä



ToteutuminenTyöhyvinvointimatriisin tulos on laskenut. Tulokseen vaikuttaa erityisesti tapaturmatiheyden ja varhemaksujen kasvu. Huomi-oitavaa on, että henkilöstön kokemus vaikutusmahdollisuuksista, innovatiivisuudesta, sosiaalisesta pääomasta ja päätöksen-teon oikeudenmukaisuudesta ovat parantuneet.

- (Ei toteudu)

27

Tampereen VesiToiminnallinen tavoite Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden

Mittari Liikevaihto/henkilötyövuodet

Vastuuhenkilö Pesonen Pekka

ToteutuminenLiikevaihto/htv kasvoi 2,2% vuoteen 2015 verrattuna.

+ (Toteutuu)

28


50



Tampereen VesiToiminnallinen tavoite Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna



ToteutuminenTyöhyvinvointimatriisin tulos on parantunut. Muutosta selittää varhe-maksujen tasausjärjestelmä, jonka johdosta Vedelle ei kohdistu varhe-maksuja vuodelle 2016. Myös henkilöstön kokemus vaikutusmahdollisuuksista, sosiaalisesta pääomasta, innovatiivisuudesta ja päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta on parantunut.

+ (Toteutuu)

29

Tampereen VesiToiminnallinen tavoite Hinnat ovat suurten kaupunkien keskitason alapuolella

Mittari Hintataso


ToteutuminenVVY:n maksukyselyn 1.2.2016 mukaan Tampereen Veden vuoden 2016 kerrostalojen vertailuhinta on 3,93 €/m3 ja 15 suurim-man laitoksen keskihinta 4,30 €/m3. Tampereen Veden vertailuhinta on neljänneksi halvin. Ero keskihintaan on pienentynyt edellisvuodesta 0,16 €/m3.

+ (Toteutuu)

30



Tampereen VesiToiminnallinen tavoite Vesijohtoveden laatu ja toimitusvarmuus säilyvät korkealla

tasolla

Mittari Asiakastyytyväisyys


ToteutuminenTaloustutkimuksen WACSI-asiakastyytyväisyyskyselyssä Tampereen Veden kokonaiskeskiarvo parani 0,04 yksikköä v. 2014 tehtyyn edelliseen kyselyyn nähden. Arvosana asteikolla 4 - 10 oli v. 2016 8,61 ja v. 2014 8,57.

+ (Toteutuu)

31

Tampereen VesiToiminnallinen tavoite Vesijohtoverkoston toimintavarmuudesta huolehditaan

Mittari Verkoston keskimääräinen uusiutumisaika < 100 v.


ToteutuminenSaneeraus kohdistui pääosin suuriin putkiosuuksiin, jolloin juoksumetrien mukaan laskettava uusiutumisaika jäi oleellisesti tavanomaista suuremmaksi (307 vuotta). Tavoitteena oli uusia vähintään 1 % verkostopituudesta, mutta sitä uusittiin vain 0,3 %. Kuitenkin rahaa saneerauksiin käy-tettiin tavanomainen määrä. Tämä johtui siitä, että vuonna 2016 uusittiin tavanomaista suurempia putkia, mikä on kalliimpaa kuin pienempien putkien uusiminen.

- (Ei toteudu)

32

52



Tampereen VesiToiminnallinen tavoite Liikelaitos on edesauttanut päätöksentekoa liittyen

seudullisen vesihuollon tulevaisuuden ratkaisuihin yhdessä omistajaohjauksen kanssa

Mittari Tehdyt toimenpiteet, toteutustilanne


ToteutuminenLiiketoimintajaosto on linjannut, että asiaan palataan myöhemmin. Tavoite toteutui liikelaitoksen toimenpiteiden osalta.

+ (Toteutuu)

33

Tampereen KaupunkiliikenneToiminnallinen tavoite Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden


Vastuuhenkilö Pirhonen Pekka

ToteutuminenLiikevaihto/htv pieneni 7,3 % vuoteen 2015 verrattuna.

- (Ei toteudu)

34



Tampereen KaupunkiliikenneToiminnallinen tavoite Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna



ToteutuminenTyöhyvinvointimatriisin tulos on laskenut. Muutosta selittää sairauspoissaolojen lisääntyminen edelliseen vuoteen verrattuna.

- (Ei toteudu)

35

Tampereen KaupunkiliikenneToiminnallinen tavoite Kapasiteetti on mukautettu tilaajan

kilpailuttamissuunnitelmaan

Mittari Tehdyt toimenpiteet


Toteutuminen Toiminnan volyymin muutoksiin on reagoitu nopealla aikataululla niin kaluston kuin henkilöstötarpeen osalta ja tilaajan edellyttämät suoritteet on haastavissakin olosuhteissa pystytty hoitamaan. Liikennöinti täyssähköbusseilla on käynnistetty tilaajan kanssa laaditun suunnitelman mukaisesti joulukuussa 2016.

+ (Toteutuu)

36

54



Tampereen KaupunkiliikenneToiminnallinen tavoite Toiminta on kilpailukykyistä yksityisiin palveluntuottajiin

verrattuna

Mittari Hintataso taloudellinen tulos huomioiden (omistajaohjausyksikön arvio)


Toteutuminen Tilaajalle on annettu vuoden 2016 alusta lukien yli 7,1 % suuruinen alennus tuotantosopimuksen mukaisesta hinnasta ja kil-pailukyky yksityiseen sektoriin nähden on näin kohentunut. Lisäksi vuoden 2016 taloudellinen tulos ylittää korotetunkin tulostavoitteen 1,5 miljoonalla eurolla.

+ (Toteutuu)

37

Tampereen KaupunkiliikenneToiminnallinen tavoite Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen

vuoteen verrattuna

Mittari Asiakastyytyväisyysmittauksen tulokset


Toteutuminen Tilaajan suorittamien laatumittausten vuoden 2016 keskiarvo 4,01 ylittää edellisvuoden 2015 keskiarvon 3,98.

+ (Toteutuu)

38



Tampereen InfraToiminnallinen tavoite Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden


Vastuuhenkilö Tietäväinen Milko

ToteutuminenLiikevaihto/htv kasvoi 4,9% vuoteen 2015 verrattuna.

+ (Toteutuu)

39

Tampereen InfraToiminnallinen tavoite Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna



ToteutuminenTyöhyvinvointimatriisin tulos on parantunut. Muutosta selittää sairauspoissaolojen ja tapaturmatiheyden ja varhe-maksu-jen lasku. Myös osassa matriisin K10-mittareissa tulokset ovat parantuneet.

+ (Toteutuu)

40

56



Tampereen InfraToiminnallinen tavoite Tampereen Infra Liikelaitoksen organisointitavan

selvittämisestä seuraavia päätöksiä on toteutettu yhdessä omistajaohjauksen kanssa



ToteutuminenTampereen Infran viisivuotinen kehittämisohjelma päättyi vuoden 2015 lopussa. Kehittämisohjelman toimenpiteistä vuodelle 2016 jäi kasvihuonetoiminnan lakkauttaminen. Yhteistoimintaneuvottelut käytiin keväällä ja toiminta lopetettiin lokakuus-sa. Henkilöstön työtehtävien muutoksista on sovittu. Kehittämisohjelman loppuraportti on käsitelty liiketoimintajaostossa 31.5.2016 § 76. Korjaamotoimintaan uuden haasteen toi entiseltä Tampereen Logistiikka Liikelaitokselta vuoden vaihteessa siirtyneet raken-nuskonevuokraamo ja rakennustarvikevarasto. Päätökset toiminnan sopeuttamisesta ja vuokratilojen vähentämisestä on tehty. Henkilöstön uusista työtehtävistä on sovittu ja tehty päätökset.

+ (Toteutuu)

41

Tampereen InfraToiminnallinen tavoite Tuotettujen palveluiden hinta- ja laatutaso vastaa yksityisten

kilpailijoiden tasoa v. 2016-

Mittari Toteutunut hinta- ja laatutaso, toteutustilanne (omistajaohjausyksikön arvio,huomioiden sisäinen kate ja eläkemenoperusteiset maksut)


ToteutuminenKaupunginhallituksen liiketoimintajaosto käsitteli Tampereen Infra Liikelaitoksen kehittämisohjelman loppuraportin 31.5.2016 § 76. Raportissa käytiin läpi Infran toimintojen (rakentamispalvelut, kunnossapitopalvelut, kalustopalvelut, paikkatietopalve-lut ja suunnittelupalvelut) hintaa ja hinnoittelua. Kehittämisohjelman aikana vuosina 2011–2015 Infran tuottavuus parantui arviolta 20–30 %. Tämän seurauksena Infran ero markkinoilla toimiviin yrityksiin nähden on merkittävästi kaventunut. Ylei-sen taloustilanteen johdosta markkinoilla tapahtuva hinnoittelu on ollut kireää ja mm. tämän seurauksena markkinahinnan saavuttaminen on vaikeaa. Kun huomioidaan Infran tilikauden 2016 toteutunut liikeylijäämätaso 3,3 milj. euroa, kaventuu kaupungin oman tuotannon ero jonkin verran suhteessa yksityisiin toimijoihin. Palvelujen laadun osalta Infran on perintei-sesti katsottu olevan vähintään vertailukelpoisella tasolla yksityisten toimijoiden kanssa. Oman tuotannon etuna, mitä on vaikea arvostaa euromääräisesti, on esim. rakentamiskohteissa mahdollinen toiminnan nopeus. Yhteenvetona voidaan sanoa, että tuotettujen palvelujen laatutason osalta vastaa yksityisten kilpailijoiden tasoa, hintatason osalta tavoitetta ei ole saavu-tettu.


42



Tampereen InfraToiminnallinen tavoite Tampereen Logistiikka Liikelaitoksesta siirtynyt

vuokraamotoiminta on otettu vastaan ja toiminta järjestetty Infran strategian mukaisella tavalla

Mittari Tehdyt toimenpiteet


ToteutuminenTuomi Logistiikka Oy:n järjestelyjen yhteydessä Tampereen Infraan siirtyi entisen Logistiikka Liikelaitoksen ylläpitämät kone-vuokraamo ja rakennustarvikevarasto. Siirto koski 6 työntekijää. Infran strategian 2016-2020 mukaisesti toiminnat järjestet-tiin Tampereen Infran liiketoiminnan lähtökohdista.Yhteistoimintaneuvottelut toiminnan ja tehtävien uudelleenjärjestelyistä käytiin keväällä. Vuokraamotoiminta on lakkautettu ja koneet ja laitteet on siirretty Infran, Tampereen Veden, Tilakeskuksen ja Sarka Oy:n käyttöön. Henkilöstön uusista tehtävis-tä on sovittu ja tehty päätökset. Vuokraamon ja rakennustarvikevaraston tilat Viinikankadulla on irtisanottu.

+ (Toteutuu)

43

Tampereen VoimiaToiminnallinen tavoite Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden


Vastuuhenkilö Alatalo Tarja S

ToteutuminenTyön tuottavuus parani Tampereen Voimia liikelaitoksessa ja se oli 7prosenttiatavoitetta parempaa. Liikevaihto henkilötyö-vuotta kohti oli 71 100 euroa tavoitteen ollessa 66 700 euroa. Työn tuottavuusluku ei ole vertailukelpoinen edelliseen vuo-teen. Työn tuottavuus on parantunut toiminnan organisointia kehittämällä, monipalvelutyötä laajentamalla ja kilpailutusten avulla.

+ (Toteutuu)

44

58



Tampereen VoimiaToiminnallinen tavoite Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna



ToteutuminenTyöhyvinvointimatriisin tulos on parantunut. Vaikka sairauspoissaolot ovat lisääntyneet, on tapaturmatiheys ja varhe-maksut laskeneet. Myös henkilöstön kokemus työaikojen hallinnasta, vaikutusmahdollisuuksista, innovatiivisuudesta ja päätöksente-on oikeudenmukaisuudesta on parantunut.

+ (Toteutuu)

45

Tampereen VoimiaToiminnallinen tavoite Asiakastyytyväisyys on kehittynyt positiivisesti edelliseen

vuoteen verrattuna

Mittari Asiakastyytyväisyysmittauksen tulokset


ToteutuminenTamperen Voimia liikelaitoksen asiakkaiden tyytyväisyys ateriapalveluihin parani edelliseen vuoteen verrattuna.Tyytyväisten osuus ateriapalveluihin oli 73 prosenttia, edellisenä vuonna se oli 74 prosenttia. Tyytymättömien osuus oli 9 pro-senttia, kun se edellisenä vuonna oli 14 prosenttia. Vaikka tyytyväisten osuus laski yhden prosenttiyksikön, tyytymättömien osuus väheni saman aikaisesti 5 prosenttiyksikköä, jolloin kokonaistyytyväisyys parani. Asiakastyytyväisyyden paraneminen on seurausta systemaattisesta asiakasyhteistyöstä ja yhteiskehittämisestä sopimusasiakkaiden kanssa sekä ruokailijoiden osallisuudesta palveluiden kehittämiseen.Asiakastyytyväisyyttä puhtauspalveluihin kysyttiin ensimmäistä kertaa, joten siitä ei ole vertailutietoa. Tyytyväisten osuus oli 59 prosenttia ja tyytymättömien osuus 15 prosenttia.Asiakastyytyväisyyskyselyn toteutti TNS-Gallup Oy ja siihen vastasi 4663 ruokailija-asiakasta ja puhtauspalvelujen osalta 82 kohteiden yhteyshenkilöä.

+ (Toteutuu)

46



Tampereen VoimiaToiminnallinen tavoite Tilakeskukselta siirtynyt puhtaanpitopalvelu on integroitu

Voimiaan ja monipalvelutyön laajentaminen lisää tehokkuutta



ToteutuminenTampereen Voimian toiminta ja Tampereen Tilakeskuksen siivoustoiminta yhdistettiin 1.8.2015 alkaen onnistuneesti.Työn tuottavuus oli Tampereen Voimia liikelaitoksessa 7prosenttiatavoitetta parempaa vuonna 2016. Liikevaihto henkilötyö-vuotta kohti oli 71 100 euroa tavoitteen ollessa 66 700 euroa. Työn tuottavuusluku ei ole vertailukelpoinen edelliseen vuo-teen. Työn tuottavuus on parantunut toiminnan organisointia kehittämällä, monipalvelutyötä laajentamalla ja kilpailutusten avulla. Vuodelle 2017 puhtauspalvelujen hintoja on pystytty alentamaan 1,2 milj. eurolla.

+ (Toteutuu)

47

Tampereen VoimiaToiminnallinen tavoite Tampereen Voimian organisointitavan selvittämisestä seuraavia

päätöksiä on toteutettu yhdessä omistajaohjauksen kanssa



Toteutuminen Kehitysohjelma (Kh 9.1.2012 § 50) on toteutettu vuosien 2012-2016 aikana systemaattisesti lukuun ottamatta liiketoimin-tamallin uudistamiseen tähtäävää investointia keskitettyyn tuotantoon. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto päätti 24.11.2015 § 145 siirtää ateriakeskuksen investointisuunnitelman hyväksymistä, kunnes sote-uudistuksen vaikutuksista on tarkempaa tietoa. Päätöksen siirtämisellä on merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia liikelaitokselle. Tampereen Voimia liikelaitoksen johtokunta on hyväksynyt omalta osaltaan ateriakeskuksen hankesuunnitelman.Kehitysohjelman aikana Tampereen Voimia liikelaitos on tuloksellisesti ottanut haltuun kaupungin ateria-ja puhtauspalvelui-den järjestämisvastuun monituottajamallilla sekä toteuttanut henkilöstöravintolatoiminnan liikkeenluovutuksen. Lisäksi ver-tailun vuoksi ostopalveluna toteutettu koulu-, päiväkoti- ja opiskelijaruokailu Hatanpään ja Härmälän alueella osoittaa, että ateriapalveluissa ei ole oman tuotannon ja ostopalvelujen välillä olennaista eroa taloudellisesti eikä asiakastyytyväisyydessä lasten ja nuorten palveluissa.Kehitysohjelman arviointiryhmä kokoontui kehitysohjelman aikana 10 kertaa. Erillinen arviointiryhmä päättää työskentelynsä ja toiminnan kehittämisen seuranta ja arviointi jatkuu normaalina omistajaohjauksena.


48

60



Tampereen TilakeskusToiminnallinen tavoite Liikevaihto on kasvanut henkilötyövuotta kohden


Vastuuhenkilö Ekholm Virpi Johanna

ToteutuminenTavoite toteutui. Liikevaihto/htv kasvoi vuoden 2016 talousarvioon verrattuna 9,8 prosenttia.

+ (Toteutuu)

49

Tampereen TilakeskusToiminnallinen tavoite Työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2015 verrattuna



ToteutuminenTyöhyvinvointimatriisin tulos on parantunut. Muutosta selittää sairauspoissaolojen ja tapaturmatiheyden lasku. Lisäksi henki-löstön kokemus vaikutusmahdollisuuksista, innovatiivisuudesta ja päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta on parantunut.

+ (Toteutuu)

50

Tampereen TilakeskusToiminnallinen tavoite Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen organisointitapa on

selvitetty yhdessä omistajaohjauksen kanssa



ToteutuminenSelvitys on toteutettu omistajaohjauksen johdolla. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto on käsitellyt asiaa helmikuun ja kesäkuun kokouksessaan. Kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto on linjannut 22.6.2016, että valmistelua jatketaan vaihtoehdolla, jossa tilaomaisuus jää kaupungin taseeseen ja palvelutuotanto yhtiöitetään. Syksyn aikana asian valmistelua on jatkettu osana palvelualueiden organisointia. Tilaomaisuus on päätetty siirtää Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle perustettuun Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmään. Tilaomaisuuden siirtoon liittyvät, henkilöstöön kohdentu-vat muutokset on käsitelty kaupungin ja Tilakeskuksen YT-ryhmissä ja siirtyminen tapahtuu 1.1.2017 alkaen. Tilaomaisuuden siirron suunnittelu on käynnistetty omistajaohjauksen johdolla ja se tapahtuu vuoden 2017 aikana. Liikelaitoksen yhtiöittä-misselvitystä jatketaan omistajaohjauksen johdolla.

+ (Toteutuu)

51



Tampereen TilakeskusToiminnallinen tavoite Rakennuskannan arvo säilyy ja korjausvelka pienenee

Mittari Korjausvelan määrä


ToteutuminenKorjausvelan määrää hallitaan isommilla kunnossapitotöillä, pienillä investoinneilla ja perusparannusinvestoinneilla. Kor-jausvelan hallinnan keinona on myös palveluverkossa tarpeettomien, usein huonokuntoisten rakennusten purkaminen tai realisointi.Trellum korjausvelka-arvion mukaan Tilakeskuksen korjausvelkaa sisältävien kiinteistöjen kunto laskee noin 1,55 % vuodessa. Korjausvelan määrässä tämä tarkoittaa noin 23 milj. euron korjausvelan kasvua vuodessa.Korjausvelka väheni kiinteistöjen myyntien ja purkujen kautta vuoden 2016 aikana noin 2,15 milj. euron edestä.Perusparannukset ja -korjaukset pienentävät korjausvelkaa olemassa olevassa kiinteistökannassa. Isojen investointien kautta korjausvelka väheni noin 9 milj. euroa. Pienten investointien rahalla tehtiin vuonna 2016 yhteensä noin 15 milj. euron edestä hankkeita. Pienet investoinnit jakaantuvat rakennusta parantaviin hankkeisiin, sisäilmahankkeisiin sekä käyttäjälähtöisiin hankkeisiin. Kaikkien hanketyyppien toteutus vaikuttaa korjausvelkaan, mutta niiden suoraan korjausvelkaa laskevaa vaiku-tusta on mahdotonta arvioida tarkkaan. Jos oletetaan, että pienet investoinnit vähentävät korjausvelkaa noin 30 % osuudelta, niin niiden korjausvelkaa laskeva kokonaisvaikutus vuonna 2016 oli noin 4,5 milj. euroa.Rakennusten kunnossapitoon käytettiin vuonna 2016 noin 12,3 milj. euroa. Suurin osa tästä rahasta kului lukemattomien pienten vikakorjausten tekemiseen, joilla ei ole vaikutusta korjausvelkaan. Voidaan karkeasti arvioida, että noin 20 % kun-nossapitorahalla tehtävistä töistä olisi sen mittakaavan teknisten järjestelmien uusimisia ynnä muita toimenpiteitä, joilla voidaan katsoa olevan vaikutusta korjausvelan määrään. Näin arvioituna kunnossapitotöiden korjausvelkaa laskeva vaikutus oli noin 2,5 milj. euroa.Kokonaisuudessa voidaan siis todeta, että korjausvelan määrä Tilakeskuksen omistamissa kiinteistöissä kasvoi vuoden 2016 aikana. Alkuvuodesta 2016 Tilakeskuksen omistamien rakennusten korjausvelka oli noin 297 milj. euroa.

Rakennuskannan arvo koostuu olemassa olevien rakennusten arvon kehittymisestä, uusista käyttöön otettavista rakennuk-sista ja rakennusten realisoinneista sekä rakennusten purkamisesta ja kiinteistökannasta poistumisesta. Rakennusten arvon vuotuinen kulumisprosentti on korjausvelkaselvityksissä arvioitu tasoon 1,55 %. Koko kiinteistökannan osalta tämä tarkoittaa noin 28 milj. euron arvon alenemaa. Myyntien ja purkujen kautta rakennuskannan arvo on laskenut lisäksi vielä noin 1,6 milj. euroa.Talonrakennusinvestointien suuruus vuonna 2016 oli noin 91,3 milj. euroa. Iso osa tästä rahasta käytettiin perusparannuksiin ja uudisrakentamiseen. Vaikka kaikki käytetty raha ei suoraan kasvatakaan rakennuskannan arvoa, voidaan arvioida, että koko rakennuskannan arvo kasvoi selvästi vuoden 2016 aikana.


52

62



Tampereen TilakeskusToiminnallinen tavoite Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus on pienentynyt 1,5 %

vuodesta 2015 ja uusiutuvan energian osuus sähköstä on 100 %

Mittari Toteutunut energiankulutus ja uusiutuvan energian kulutus sähköstä


ToteutuminenVuonna 2016 absoluuttinen (eli ei oteta huomioon rakennustilavuuden muutosta eikä sääolosuhteita) lämmönkulutus nousi noin 7,4 % ja sähkönkulutus noin 1,6 % verrattuna vuoteen 2015, joten säästötavoitetta ei energioiden kokonaiskulutuksina näin laskettuna saavutettu.Vertailtaessa toteutuneita energiankulutuksia on perusparannuksessa olevat ja uudet valmistuneet kohteet poistettava vuo-den 2016 laskelmista, jotta luvut ovat vertailukelpoisia vuoteen 2015. Myös vertailuvuosien erilaiset sääolosuhteet (normee-raus) on otettava laskelmissa huomioon.Energiankulutusvertailussa oleva rakennustilavuus kasvoi vuonna 2016 noin 2,6 % verrattuna vuoteen 2015 ja vuosi 2016 oli noin 15 % kylmempi kuin vuosi 2015. Kun otetaan rakennustilavuuden muutos ja sääkorjaus huomioon, niin lämmön kulutus laski lähes 6 % ja sähkön kulutus noin 1 %. Energiankulutus, eli lämpö ja sähkö yhteensä, laski noin 4,5 % verrattuna vuoteen 2015.Uusiutuvan energian osuus sähköstä on 100 %.

+ (Toteutuu)

53

2016...pirkanmaan sote- ja aluehallintouudistuksen ohjausryhmä päätti helmikuussa 2016, että...

Documents