1.2009 • katamaraanin mittasuhteet • allt för sjön...

ISSN 0784 - 2503

1.2009

6,-

•KATAMArAAninMiTTAsuhTeeT•AllTförsjön2009•osTAjAnopAs: KesKiKoKoiseT MATKAKATAMArAAniT

Monirunkovenelehti 3-4/2008 Monirunkovenelehti 1.2009 3

PUHEENJOHTAJAN PAlSTA

2

SISÄllYSlUETTElO

Julkaisija: SUOMEN CATAMARAN JA TRIMARAN LIITTO ry www.sctl.fiLiiton sihteeri: SCTL, Meri Miettinen, 050 597 57 50, [email protected]äätoimittaja: Roger Lohman Toimituskunta: Roger Lohman, Martin Hildebrand ja Anneli RajalaLiiton tili ja jäsenmaksut: Sampo 800013-1509254

Jokaiselle jäsenmaksunsa maksaneelle Suomen Catamaran ja Trimaran Liiton jäsenelle postitetaan Monirunkovene-lehden neljä vuosittaista numeroa jäsenmaksuun kuuluvana etuna.

29.vuosikertaMONIRUNKOVENE

PÄÄkIrJOITUS 2

MONIrUNkOvENE-lEHTI UUdISTUU 4

kESÄllÄ 2009 TAPAHTUU 5

kOkOUSkUTSU 6

AllT för SJöN 2009 7 – 9

kATAMArAANIN MITTASUHTEET 10 – 15

PrANglI – ETElÄN ElÄMÄÄ 16 – 17

blUE MOON ETElÄISEllÄ OrJAkAUPPArEITIllÄ 18 – 21

Martin Hildebrand

kErTOMUS MATkASTA 12 – 29

MONIrUNkOvENEIlIJÄT kYSYvÄT, ErIk lErOUgE vASTAA 30 – 32

IMM 09 kööPENHAMINASSA 33

wHISPEr 29 TArINA 34 – 36

kESkIkOkOISET MATkAkATAMArAANIT MAAIlMAN ErI kOlkIlTA 37 – 48

MUlTIJUTUT 49

MYYdÄÄN 50 – 51

Monirunkovenevuosi 2009 näyttää lupaavalta. Tarjolla on entistä enemmän ja entistä monipuolisempia tapahtumia; cruising-tapaamisia ja sekä perinteisiä ettäuusia kilpailuja.

Myös venekantamme on uudistumassa. Syksyn ja talven aikana on tuotu maahan useita uusia monirunkoveneitä, joiden vesillelaskua odotamme innolla.

Monirunkovenelehden viime numerosta alkanut muodonmuutos jatkuu yhä. Vain yhdessä voimme tehdä näyttävän, informatiivisen ja entistä laajemminkiinnostavan lehden. Osallistu sinäkin kirjoittamalla juttuja, lähettämälläkuvia tai antamalla ideoita lehtemme kehittämiseen!

Tervetuloa liiton kevätkokoukseen!

Monirunkovenelehti 1.20094 Monirunkovenelehti 1.2009 5

PÄÄTOIMITTAJAN PAlSTA

Hyvä lukija,

Monirunkovene-lehti on jäsenkun-tamme tärkein yhdysside ja infor-maation lähde. Lehti luetaan kannes-ta kanteen, ja uutta seuraavaa nume-roa odotetaan hartaasti. Siksi on tar-peen tehdä se sellaiseksi kun Te ha-luatte. Meilläkin on korvat, kertokaa meille mitä toivotte lehdeltä. Lehden toimituskunta muuttaa sitten lehteä mahdollisuuksien mukaan kohti oi-keata suuntaa.

Monirunkovene-lehdessä on jo ta-pahtunut muutoksia. Viime nume-rossa siirryimme neliväriin, lisäsim-me sivuja ja saimme julkaistuksi mo-nia uusia, lukijoidemme meille lähet-tämiä hienoja juttuja.

Tässä numerossa muutim-me kannen ulkonäköä ja jatkamme värien käyttöä ja julkaisemme lisää mie-lenkiintoisia uusia, meitä kaikkia monirunkoveneis-tä kiinnostavia tarinoita. Toivomme jatkossakin lu-kijoiltamme runsaasti omia kokemuksia julkaistavaksi: matkakertomuksia, kilpai-lukokemuksia, rakentelu-kokemuksia, parannuseh-dotuksia, vihjeitä, juoruja uusista veneistä, myynti-ilmoituksia kuvineen jne. Oikeinkirjoitus- tai kieli-oppiasiat eivät ole esteenä!

Uusista jutuista mainit-sen erikseen Erik Lerougen omat sivut lehdessämme. Olemme onnistuneet saa-maan ainoana lehtenä maa-

ilmassa tämän monirunkovenemaail-man yhden huippusuunnittelijan kir-joittamaan meille ajankohtaisista asi-oista, mitkä liittyvät monirunkove-neiden suunnitteluun, mallistoon, rakenteeseen ym. Tähän tarvitsemme nyt myös Teidän aktiivista apuanne; lähettäkää toimitukseen em. aiheisiin liittyvät kysymyksenne, me käännäm-me ne ja Erik vastaa niihin lehtemme seuraavissa numeroissa. Aktivoitukaa ja kysykää Erikiltä! Sähköpostiosoite on [email protected]

Tässä kohtaa on myös kiitoksen paik-ka. Ilman lehteämme ei olisi sellais-ta SCTL:a, mikä meillä nyt on. Leh-ti on ollut jäsenkuntamme kokoon nähden tähänkin asti hieno. Lehden on käytännössä taittanut, eli tehnyt

ja muotoillut, jo monina vuosina An-neli Rajala. Hän on tehnyt kaikki nä-mä vuodet erittäin arvokasta ja hyvää työtä, ja huomatkaa, kaikki tämä tal-koohengessä, ilman korvausta. Suur-kiitos Antskulle tästä! Onneksemme hän jatkaa lehden tekoa, kuten en-nenkin.

Sitten palaamme taloudellisiin reali-teetteihin. Lehteämme ei voi tehdä nykyisellä tasolla ilman ulkopuolisia sponsoreita. Siihen ei jäsenmaksum-me yksikertaisesti riitä. Jäsenmaksun korotus on sellainen asia, jota kukaan ei halua. Olisitko valmis maksamaan esim. 15 euron lehtilisää per vuosi, jotta värit eivät taas muuttuisi musta-valkoisiksi? Vuosikokouksessa voi asi-aan ottaa kantaa, puolesta ja vastaan.

Tarvitsemme siis ilmoittajia ja mui-ta mesenaatteja. Tässä numerossa ole-vat ilmoittajat ovat ymmärtäneet leh-temme lukijakunnan mahdollisuu-det. Vaikka olemme pieni ryhmä, niin olemme kuitenkin hyvä kohde-ryhmä. Suosikaa ilmoittajiamme! He mahdollistavat lukuhetkemme tällai-sessa muodossa, kuin missä lehtem-me nyt on.

Voikaa hyvin, haaveilkaa uusista tai käytetyistä Monirunkoveneistä!

Roxi LohmanMonirunkovenelehden päätoimittaja

.

MONIRUNKOVENE-lEhtI UUdIstUU!

ÅlaNd RUNt 2009Åland Runt -järjestelyt ovat hiukan erilaisia kuin vuosi sitten. ÅSS oli muista kiireistä johtuen peruuttanut koko tapahtuman, mutta saimme onneksi uuden järjestäjän (Ravintola Glada Laxen). Varsinaiseen kilpailuun liittyvät järjestelyt hoitaa edelleen ÅSS. Ohjelma on seuraavanlainen:Kaikki veneet saapuvat 25. kesäkuuta ÅSS:n vierasvenesatamaan.

PäIVä 1:Lähtö 26.6 klo 09.00 Länsisatamasta. Maalin tullaan Käringsundetiin iltapäivällä. Kaikki veneet mahtuvat sinne. Mahdollisuus saunaan ja ruokaan omalla kustannuksella.

PäIVä 2:Lähtö 27.6. kello 09.00 Käringsundetista. Maaliin tullaan iltapäivällä Hamnsundetiin. Venepaikat varattu.

PäIVä 3:Lähtö 28.6. kello 09.00 Hamnsundetista. Maaliintulo iltapäivällä Bärö ja Glada Laxen.Sauna, palkintojenjako ja illallinen Glada Laxen.Startti- ja osallistumismaksu 200 euro per vene.Lisäksi: 35 euroa per henki saunasta ja illallisesta Glada Laxenissa (lämmin ruoka ja jälkiruoka).

Lisätietoja ja ilmoittautuminen SCTL:n nettisivujen kautta: http://sctl.fi/alandrunt2009.html

KEsällä 2009 taPahtUU

Monirunkovenetapahtumia Päijänteellä23.5 Kevätmatkapurjehdus JVS matkakisa Juurikka - Kumina11.-12.7. Keitele-regatta AKPS matkakisa Äänekoski –Viitasaari17.7. Pre-Päitsi JVS/LPS ratakisa Padasjoella17.7.-19.7. XXXVII Päijännepurjehdus JVS/LPS matkakisa Padasjoki - Jyväskylä5.8. Yksinpurjehdus JVS matkakisa Juurikan lähialueella22.08. Kuminan Gala JVS matkakisa Kuminan lähialueilla29.-30.08. Syysregatta JVS ratakisa Juurikassa + matkakisa Juurikan lähialueella12.09. John Nurminen Syysmatkapurjehdus JVS matkakisa Juurikka - Kumina

SCTL Tapahtumakalenteri23-24.5. Emäsalon lenkki HTPS

14.6. Pentala Race ESF Ranking

26.-28.6. Åland Runt Glada Laxen Ranking

27.-29.6. Cruising-tapaaminen Ahvenanmaa, Glada Laxen

17.-19.7. Päijännepurjehdus Padasjoki-Jyväskylä JVS/LPS Ranking

1.8. Sulkaniemen Rapuseiluu M Ranking

15.8. Emsalö Runt BSS

5.-6.9. Porkkala Race KVP Ranking

5.-6.9. Cruising-tapaaminen Porkkala

Glada Laxen Åland Runt 2009 -kilpailun yhteydessä järjestämme tapaamisen matkamonirunkoveneille.Åland Runt kilpailijat tulevat maaliin sunnuntaina 28.6.Matkaveneilijät ovat tervetulleita satamaan jo lauantaista 27.6. lähtien. Ohjelma: on epävirallinen ja omatoiminen.Saapuminen lauantaina tai sunnuntaina Bärön/Glada Laxen ravintolan satamaan.Lauantaina vapaata ohjelmaa, tutustumme toisten veneisiin ja saunomme?Sunnuntaina osallistumme Åland Runt -kilpailijoiden päätösillalliseen Glada Laxenissa. Illallinen ja sauna hintaan 35 €.

Suomen Catamaran ja Trimaranliiton CRUIsING-taPahtUMa27–29 kesäkuuta

Satamamaksun suuruus on vielä avoin, mutta saamme alennusta. Maanantaina voivat halukkaat muodostaa eskaaderin ja purjehtia joko länteen tai itään. Olkaa yhteydessä toisiin matkaveneilijöihin ennen tilaisuutta, jotta voitte suunnitella mahdollisen reitinennakkoon.

Koordinaatit: Restaurang Glada LaxenN60º 18, 18´ E20º 44, 70´

Nettiin tulee ilmoittautumislista. Tervetuloa mukaan!

Monirunkovenelehti 1.20096

Maaliskuun seitsemäntenä päivänä matkasin Tukholmaan osallistuakseni Sprint-liiton kokoukseen. Samalla reissulla jäi viitisen tuntia aikaa käydä tutustumassa perinteiseen kevään venenäyttelyyn.

Allt för Sjön lienee sen verran tuttu juttu meikäläisille asianharrastajille että yleistä esittelyä se ei kaivanne. Kuvat puhukoon puolestaan mutta muutama havainto on syytä laittaa tähän artikkeliin.

Lama ei ainakaan vaikuttanut tämän näyttelyn kävijämää-riin oleellisesti. Ainakin lauantaina väkeä oli paljon, jopa liikaa, koska välillä tuntui että käytävällä ei päässyt millään konstilla eteenpäin.

Venekauppojen määristä ei ole tietoa mutta varustehallis-sa näytti kauppa käyvän erittäin hyvin huolimatta siitä et-tä kruunulla on ennätysalhainen kurssi.

Moottoriveneet olivat esillä murskaavalla enemmistöllä ja syksyn näyttelyssä olleista purjevenemalleista monet loisti-vat poissaolollaan. Purjeveneiden vähäiseen määrään näh-den olivat multit hyvin edustettuina. Corsairmarine oli tuonut paikalle Sprint 750 ja Weta trimaraanit. Wetoja myytiin viime vuonna 16 ja messuilla laivasto kasvoi aina-kin kahdella yksilöllä. Sprint herätti erityisen paljon mie-lenkiintoa sellaisten purjehtijoiden keskuudessa jotka ovat tottuneet seilaamaan pienillä sisätiloilla varustetuissa saa-ristoristeilijä tyyppisissä köliveneissä. Koepurjehduslista oli aivan täynnä ja veikkaan että ainakin esittelyvene myydään ennen kauden alkamista.

Kuvat ja teksti: Kari Karpio

AllTförsjön2009

Weta ja Corsair Sprint

Monirunkovenelehti 1.2009 7

Suomen Catamaran ja Trimaran Liitto ry:n sääntömääräinen

KEVätKOKOUspidetään Ravintola MerimakasiinissaHietalahdenranta 14pe 17.4.2009 alkaen klo 19.00

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat

Virallisen osuuden jälkeen epävirallinen osuus, joka sisältää yleistä ilonpitoa ja pulinaa, herkullista ruokaa ja juomaa, arvauskilpailun, arpajaiset ym.

Kokouksessa on mahdollisuus ostaa SCTL:n lippiksiä ja tilata SCTL:n ensi kesän t-paitoja (naisten ja miesten mallit).

tervetuloa!

Lagoon 38 -matkakatti puolestaan veti suurimmat kävijämäärät kuin mikään toi-nen vene koko näyttelyssä. Jono oli pitkä kuin nälkävuosi ja oli kuulemma ollut sa-manlainen myöskin viikolla.

Pienemmistä kateista oli esillä hauskan tuntuinen ilmatäytteinen kumikatamaraa-ni. Vauhdikkaampaa purjehdusta edustivat populaarin F18 luokan Nacra ja Hobie ka-tit. Hobista oli näyttelyyn tuotu vain yksi runko, mutta se oli sitäkin ärhäkkäämmän näköinen. Odotan mielenkiinnolla miten Hobie pärjää muita vastaavia katteja vas-taan ensi kesän kisoissa, rungon muotoilua ei ainakaan voi syyttää vanhanaikaiseksi !.

Ruotsin multiliitolla oli myös oma pieni osasto. Esillä oli liiton lehtiä ja diaesitys vii-me kauden kisoista pyöri taustalla. Venet-tä ei ollut mutta sen korvasi radio-ohjatta-va F18 katamaraani. Kuutisen kappaletta oli jo myyty ja ensi kesäksi oli suunnitteilla kilpailutoimintaa asian tiimoilta.

SCTS:n jäsenvärväyksen menestys mes-sujen osalta jäi hämäräksi, mutta todetta-koon, että jäsenmäärä on ollut useamman vuoden selvässä kasvussa. Tukholman alu-eella voidaan jopa puhua pienestä multi-buumista! Olisipa meilläkin sellainen.

Vasemmalla: Nacra F18

Alla: RC F18

Junnukatin rakennusprojekti

Vasemmalla: Fountain-Pajot -osasto

Alla: latvialainen kumikatamaraani

Yllä: Lagoon 38

Oikealla: Hobie Cat F18 runko

Monirunkovenelehti 1.2009Monirunkovenelehti 1.2009 98


Rehellisesti sanoen, useimmat tällä hetkellä tuotannossa olevista katama-raaneista ovat enemmän ja enemmän mukavia ja suuremmissa määrin ylel-lisiä, ja näistä seikoista johtuen paina-via ja kalliita. On sanomattakin sel-vää, että johtavilla katamaraanival-mistajilla ei ole ensimmäisenä mie-lessä veneen purjehdusominaisuudet, koska he täyttävät veneensä pakasti-milla, generaattoreilla, makuupaikoil-la, aurinkosuojilla (Bimini) tai yläoh-jaamoilla. Silti he kutsuvat ja mai-nostavat näitä veneitään häpeämättä nopeiksi matkaveneiksi, englanniksi ”Cruisers”.

Aluksi on selvitettävä kuinka nopea on nopea! On totta, että kaikki nämä uivat hotellit ylittävät oikealla tuulen voimakkuudella ja sopivan suuntai-sella sivutuulella kymmenen solmun maagisen rajan. Tämä on nopeata me-noa verrattuna esimerkiksi tarunhoh-toiseen Colin Archeriin ja jopa vii-me aikojen arkipäiväisiin yksirunkoi-siin tuotantoveneisiin. Tämä vertailu koskee siis ikääntyneitä konstruktioi-ta. Tällä hetkellä yksirunkoveneiden uutena trendinä ovat erittäin nopeat veneet, jotka liikkuvat hyvin kevyis-sä tuulissa, ja liukuvat, eli plaanaavat reippaassa tuulessa. Tunnen tässä asi-assa syyllisyyttä, koska olen suunni-tellut muutaman tällaisen uudenlai-sen yksirunkoveneen.

Edellä mainitut ”Tilamaraanit” ovat niin painavia ja alirikattuja, että ne liikkuvat vain moottoreilla alle 7m/s tuulissa. Tämä on aika kurjaa, kun

useimmat mukavat purjehdusretket tehdään miellyttävässä säässä! Oma-kotitalon muotoisella veneellä tuuleen nouseminen ei ole helppoa, koska näissä on liian vähän purjepinta-alaa suhteessa massaan, ja kun liian suuri veneen tuulipinta-ala aiheuttaa 130º nousukulmia, jolloin ei käytännös-sä päästä etenemään. Tämä sahaami-nen on myös sangen turhauttavaa, jo-ten luoviminen muuttuu käytännös-sä epämukavaksi ja siksi sitä vältetään. Vakavampi asia on se, että on nähtä-västi unohdettu, että veneellä tulisi ol-la mahdollista luovia ulos rannikolta myrskyssä. Murphyn laki sanoo, että kun jokin menee pieleen, niin se kos-kee etenkin veneen moottoreita, sil-loin kun niitä eniten tarvittaisiin.

Edellä oleva teksti saattaa aiheut-taa muutamilla venemyyjillä ja ve-nevuokraajilla verenpaineen nousua, mutta en tällä kritisoi katamaraaneja, joita käytetään charterveneinä, koska ne ovat erittäin sopivia siinä tarkoi-tuksessa mihin niitä käytetään. Näitä veneitä ei vaan tulisi kutsua nopeiksi, koska tämä aiheuttaa sekaannusta.

Nyt menen takaisin määritelmään, mikä on nopea. Mielestäni nopean monirunkoveneen tulisi olla useim-missa olosuhteissa nopeampi kuin suunnilleen samanhintaisen yksirun-kovenheen, joka on suunniteltu vas-taavaan tarkoitukseen.

Matkapurjehdukseen emme tarvit-se kilpaveneen suorituskykyä, mut-ta on pystyttävä ylläpitämään korkei-

oli, että katamaraani oli melkein kai-kissa ominaisuuksissa parempi. Yksi-runkoveneen omistaja sanoi vertailun jälkeen harkitsevansa seuraavalle pur-jehdukselleen katamaraania!

Rannikkopurjehduksessa nopeal-la veneellä voi lisätä matkakohteita, virroista selviää helpommin, perhe-purjehduksilla epämiellyttävistä olo-suhteista pääsee nopeammin suojaan,

vaikkapa kahden säärintaman välistä.

Inhoaisin tilannetta, kun yksirun-koinen MUMM 30 menisi ohitse-ni, kun itse purjehtisin miljoonan eu-ron arvoisella, niin sanotulla nopeal-la katamaraanilla, mutta oikeasti tar-vitaan sairaan hyvä katamaraani saa-vuttaman kevyessä tuulessa ja luovilla MUMM 30-vene.

ON MONta MUUta syytä halUta NOPEa MatKaKataMaRaaNI.Hauskuus! Miksi matkaveneilyn täy-tyisi olla tylsää? Pasaatituulissa aalto-ja alas surfatessa on ilo ylimmillään. Suhteellisen korkeita keskinopeuksia on helppo saavuttaa mukavasti auto-pilotin ohjatessa. Muitten veneitten

Erik Lerouge

KATAMArAAninMiTTAsuhTeeT

osA1

Kilpailuissa käytettyjen monirunkoveneiden huomattava suorituskyky on saanut eri medioissa suuren huomion. Tämän perusteella henkilöt, jotka kiinnostuvat monirunkoveneistä olettavat, että kaikki monirunkoveneet ovat nopeita. Asian laita ei ole näin!

ta keskinopeuksia pienellä miehistöl-lä ja myös autopilotilla yksin purjeh-dittaessa. Veneen ylläpidon on oltava helppoa, rakenteiden on oltava lujia, kestäviä ja veneen on oltava merikel-poinen. Ranskalainen purjehduslehti Voiles teki mielenkiintoisen vertailun suunnittelemani katamaraanin, Frey-dis 43:n ja tyypillisen, vastaavan ko-koisen, ranskalaisen alumiinisen nos-toköliveneen välillä. Lopputuloksena

12 Monirunkovenelehti 1.2009 13

saavuttaminen tekee lapset ylpeiksi iskän veneestä.

Toiseksi on taas hauskuus! Osallistu-kaa silloin tällöin kilpailuihin, sillä niissä oppii purjehtimaan, ja kilpai-luissa saa itsetuntonsa kohennetuk-si seuraavaa kertaa varten, kun krui-sailee perheen kanssa reippaimmissa olosuhteissa. Opit tietämään veneesi rajat ja tiedät miten toimia hätätapa-uksissa.

Taloudellisuus! Mikä on veneelle pa-rasta? Lipua tuulen nopeudella kevyen tuulen purjeilla, vai käynnistää koneet kun tuuli yltyy kovaksi?

Mukavuus! Mikä on kevyessä tuules-sa parasta? Onko se nauttiminen hil-jaisesta purjehduksesta, vai koneiden pauhusta?

Huonot purjehdusolosuhteet? Purjeh-di nopeammin!

Turvallisuus! Vältä huonoja ilmoja kuuntelemalla säätietoja ja noudatta-malla niistä saatuja tietoja.

Turvallisuus uudestaan! Pyri eroon vaarallisesta rannikosta myrskyn ai-kana.

Minua kiehtoo suorituskykyinen mat-kapurjehdus! On suhteellisen helppoa suunnitella puhdas kilpavene, mutta huomattavasti haastavampaa on saa-vuttaa hyvä suorituskyky yhdistettynä siedettävillä mukavuuksilla ja realisti-seen hintaan, lisättynä pienellä syvä-yksellä ja helpolla käsiteltävyydellä!

Tämän jutun aiheena olivat Katama-raanin mittasuhteet, joten esitän tässä muutaman esimerkin aiheesta. Tämän jälkeen jokainen voi määritel-lä oman tarpeensa mukaan missä raja menee nopeuden ja mukavuuden vä-lissä. Hyvä suorituskyky ei löydy jol-lain käänteentekevällä suunnittelulla, vaan se muodostuu loputtomien yksi-tyiskohtien summasta. Suoritus-kykyinen matkakatamaraani voi myös olla mukava ja turval-linen. Usein suunnittelun

yksityiskohdat voivat kuitenkin pa-rantaa kaikkia osatekijöitä, joten py-rin nyt esittämään miten voimme saa-vuttaa hyviä nopeuksia matkakatama-raaneilla ja miten tämä mahdollisesti vaikuttaa heikentävästi muihin omi-naisuuksiin.

NURINMENOtJotkut yksirunkoveneilijät ovat huo-lissaan katamaraanien nurinmenosta. Suosittu ranskalainen tuotantokata-maraani meni nurin Välimerellä. Ta-pahtuma-alue on tunnetusti vaaralli-nen, koska siellä esiintyy teräviä lyhyi-tä aaltoja ja voimakkaita tuulenpuus-kia, jotka tulevat alas vuorten rinteitä kovaa kyytiä. Tämä on tyypillinen esi-merkki liian suuresta purjepinta-alas-ta olosuhteisiin nähden ja ehkä myös liiasta itsevarmuudesta. On mielen-kiintoista tietää, että tämä katama-raani ei ollut ylirikattua mallia, vaan valtamerikäyttöön sopiva vene nyky-aikaisilla mittasuhteilla.

Nurinmenot ovat olleet jatkuva pu-heenaihe monirunkoveneiden alku-taipaleelta lähtien, ja näin tulee var-

masti olemaan vielä kauan. Minus-ta katamaraanilla purjehtiminen on kuin autolla ajaminen.

Jos ostat ison BMW:n, saat auton, jolla pääsee 240 kilometriä tunnis-sa. Tässä autossa on tehokkaat jarrut, loistavat ajo-ominaisuudet, kiihtyvyys on suorastaan rakettimaista. Ajami-nen auton huippunopeuksilla ja ääri-rajoilla vaatii kilpa-autoilijan taitoja ja on sulaa hulluutta yleisillä teillä. Silti sama auto on tavallisen autoilijan kä-sissä turvallisempi moottoritienope-uksilla kuin keskivertoauto.

Suorituskykyisellä katamaraanilla, jol-la saavutetaan yli 25 solmun nopeuk-sia, on kantavat voimakkaat rungot ja se on leveä, jotta se pystyy kanta-maan paljon purjeita. Siinä on vahva riki, tarkoituksenmukainen kansijär-jestely, ja veneen korkea keskinopeus mahdollistaa purjehtimisen pois huo-noista keleistä, ja tekee myös mahdol-liseksi lyhentää aikaa vaarallisissa olo-suhteissa liikkumiseen. Veneellä pur-jehtiminen sen äärirajoilla vaatii tai-toa, joten se ei ole idioottivarmasti turvallinen. Suhteellisen kovassa ke-

lissä ja osaavalla miehistöllä veneellä saavutetaan turvallisesti hyviä matka-nopeuksia, vaikka sillä hetkellä käy-tössä olevat ominaisuudet ovat paljon alle veneelle suunnitellun maksimita-son. Vene on helppo hallita, niin ri-kinsä kuin rakenteensa puolesta näissä nopeuksissa, kun taas tavallinen ”Ti-lamaraani” on vastaavissa olosuhteissa lähellä ominaisuuksiensa ääriraajoja.

Tällaisessa tilanteessa muodostuvaa vakausongelma tutkitaan parhaillaan ISO WG22-normissa, jolla uudiste-taan monirunkoveneiden vakausvaa-timukset. Poislukien kilpaveneet, jo-ka on sitten ihan eri juttu, ei ole ha-vaittu, että pitkämastoiset ”cruiser-ra-cers” (matkavene/kilpaveneet), mene-vät nurin useimmin kuin raskaat mat-kaveneet.

Loogisesti huomataan, että on suo-ra yhteys sillä minkä kokoisen ve-neen miellämme turvalliseksi ja min-kälaisiin olosuhteisiin sillä mennään. Monta hienoa matkaa on tehty pie-nillä monirunkoveneillä, mutta kuin-ka moni onnistuminen johtuu hyväs-tä onnesta? En halua leikkiä Venäläis-tä rulettia, ja siten velvollisuuteni on suositella asiakkaalleni järkevän ko-koista monirunkovenettä hänen tar-peisiinsa. Olen ollut valtamerellä yli 30 m/s tuulissa, ja mielipiteeni on, et-

tä vähintään 11 metriä pitkä ja 6 met-riä leveä vene on järkevä avomerimat-kailuun, kun yritetään välttää huono-ja kelejä. Jos tarkoituksena on purjeh-tia vaativimmissa olosuhteissa, on 14 m x 8 m vähimmäismitta.

Tilanne pahenee jos katamaraani on ylikuormattu, etenkin mitä tulee pie-nempiin veneisiin, mutta lisää siitä myöhemmin.

Katamaraanilla purjehdus on vähem-män miehistöä rasittavaa, koska siinä on pieni syväys, hyvä kantavuus, ei kallistusta juuri ilmene, joten se on turvallinen valinta järkevälle purjeh-tijalle.

tUUlEENNOUsUKyKyOlin aika järkyttynyt kun kuulin, et-tä eräs erittäin mukava ranskalainen katamaraani ajautui kovassa tuules-sa rannalle Marokossa, koska veneel-lä ei pystytty luovimaan pois ranni-kolta. Tunnen tämän paikan hyvin. Se on läntisten matalapaineitten rei-tin varrella. Atlantilta tulevat mai-ningit lyhenevät ja muodostuvat kor-keimmiksi, koska merenpohja nousee ylös tällä alueella, jolloin aallot muo-dostuvat erittäin ikäviksi. Kuitenkin kunnollisen matkaveneen pitäisi pys-tyä luovimaan pois rannikolta. Eläm-

me nyt 2000-luvulla, joten käytössä ei ole enää Latinalaispurjeita. Älkää luottako moottoreihin, jolla pääsette hädän tulessa turvaan; ainoa asia mi-hin voi luottaa on hyvin suunnitel-tuun veneeseen, sekä hyvään rikiin, jolla pääsee nousemaan tuuleen.

Olen ollut tarpeeksi typerä, jotta 28 m/s voimalla puhaltanut myrsky pääsi yllättämään minut samalla rannikol-la. Olin tyytyväinen, kun huomasin FREYDIS-veneeni silti purjehtivan 100 merimailia vuorokaudessa näis-sä olosuhteissa.

Tiukka luovi on epäilemättä purjeh-duksen epämiellyttävimpiä puolia. Älä usko, että pystyt kokonaan vält-tämään tätä. Onneksi luovilla teho-kas vene lyhentää näitä hetkiä. Tuu-leen ei tarvitse nousta yhtä korkeal-le kuin Americas Cup-veneillä, kos-ka se on liian epämukavaa avomerellä purjehdittaessa, mutta on saavutetta-va järkevä VMG, sillä tuulenkulmal-la, millä saavutetaan mukavin etene-minen. Taas kerran, suorituskykyinen matkavene on tähän sopivin.

ylIPaINOMatkakatamaraanissa on niin paljon tilaa sisäpuolella, ja yleensä on suuri tarve täyttää tämä tila! Ylipaino on ai-na ollut matkakatamaraanien suurin ongelma. Tämän seikan kanssa on ol-tava erittäin varovainen, etenkin pie-nimmissä veneissä. Ylipaino muodos-tuu myös viimeistelyn tasosta ja val-mistuksen aikana asennettujen varus-teiden määrästä. Jotkut asiakkaat va-litsevat kaikki mahdolliset lisävarus-teet, ja veneveistämöt täyttävät mie-lellään asiakkaan toivomukset…Ei ole epätavallista, että kahdessa identtisessä tuotantoveneessä on yli 10 % painoerot.

Rakenteissa olevilla eroilla on myös suuret vaikutukset painoon. Muis-tan eräänkin veistämön, joka talvi-sin käytti yhden tynnyrillisen hart-sia lisää per vene, toinen lisäsi hartsi-pitoisuuden 50 %:lla, kun siirtyi kä-silaminoinnista ruiskulaminointiin. Useimmiten kun jokin aine puuttuu, se korvataan millä tahansa, mikä kä-



siin sattuu. Kilot kilojen päälle, siitä tulee tonni!

Liioista kiloista seuraa se, että vene on hieman hitaampi, jolla ei tosin ole niin suurta merkitystä matkapurjeh-duksessa. Valinta on Sinun. Ylimää-räinen painohan on sijoitettava jon-nekin. Useimmiten se lisätään veneen päihin. Tämä aiheuttaa nyökkimistä (pitching), jolloin ei pelkästään tuu-leen nousukyky huonone, vaan myös rikiin kohdistuvat rasitukset kasva-vat, sekä myös vatsasi ja pääsi voi huo-nommin.

Seuraavaa mieleen tuleva asia on aja-tus siitä, että pieni painonlisäys ei ole haitaksi kun tuulee. On totta, että la-teraalinen vakaus lisääntyy, mutta tä-mä on käyttökelpoista vain jos rikisi kestää tämän. Painonlisäys aikaansaa vähemmän varalaitaa, mikä taas joh-taa pienempään kantavuuteen keulas-sa, ja siten vähemmän pitkittäissuun-taista vakautta. Tämä on turvallisuu-den kannalta huono asia. Monirun-koveneelle paras tapa toimia kovas-sa myrskyssä on usein myötätuuleen purjehtiminen. Kovissa olosuhteissa sinulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin luottaa konstruktioon ja rakenteelli-seen kestävyyteen, ja tarvitset kaiken mahdollisen kantavuuden keuloissa. Tässä on yksi syy, miksi suosin kom-posiitista valmistettuja etupalkkeja.

Kehnoin ajatus on se, että lisäpaino antaa mukavamman ja tasaisemman menon. Asia ei ole näin. Sen lisäksi, että nyökkiminen lisääntyy, keskisil-lan alle lyövät aallot lisääntyvät, mi-kä on suuri ongelma. Ylipaino vähen-tää keskisillan korkeutta, joten aalto-jen hakkaaminen siltaan tulee sään-nöllisemmäksi. Tätä seikkaa pahen-taa myös raskaamman katamaraanin hitaus, jolloin se ei nouse niin hyvin aaltojen mukana. Suuri osa aalloista hakkaa keskisillan etuosaan.

ISO WG 18-normi pyrkii määrittele-mään monirunkoveneiden mittasuh-teet CE-sertifiointia varten. On ha-vaittu hakkaavien voimien lisäänty-vän, kun keskisilta on lähempänä ve-

den pintaa, ja vakavin tilanne on se, jos hakkaaminen tapahtuu maston etupuolella.

Monirunkovene suunnitellaan niin kuin lentokone:tilavuus suunnitellaan sen mukaan, mikä paino on kannettava, samalla tavalla kuin siipi suunnitellaan min-kä painon siiven on kannettava, jotta sillä voidaan lentää sakkaamatta.rakenne lasketaan tulevan käytön mu-kaan, huomioon otetaan sopiva tur-vallisuuslisä. Lentokoneen suunnitte-lussa määritellään suurin mahdollinen lentoonlähtöpaino, ja veneessä laske-taan surin mahdollinen kantavuus.

Monirunkovene harvoin uppoaa yli-painon takia, mutta se muuttuu vai-keasti hallittavaksi, se voi myös johtaa rakennevaurioihin ja turvallisuusrajat pienenevät.

Edellä mainitut seikat ovat suhtees-sa veneen kokoon. Viime viikolla yh-deksän metriä pitkä vanerista tehty katamaraani rikkoutui avomerellä. Mukaan oli nelihenkinen perhe. Ve-ne oli ylipainoinen, ennen matkaa oli mm. keskisillalla olevien oleskelutilo-jen kattoa korotettu täyteen seisoma-korkeuteen.

PaINON jaKaMINENMainitsin jo painon optimaalisen ja-kamisen, ei vaan nousukyvyn, vaan myös veneen liikkeiden saamiseksi miellyttäviksi. Liian monet matkaka-tamaraanit uivat perä syvällä. Myös tällä on haitallista merkitystä nyök-kimiseen ja vedenvastukseen/vanave-den muodostumiseen. Hidasliikkei-syyden vähentäminen on tärkeä asia. matkakatamaraaneissa näkee liian usein nyökkivää liikettä, mikä johtuu epätasapainoisesta painonjakaumas-ta. Maailman ympäri purjehtiminen nyökkimällä on turhauttavaa…

On vain yksi ratkaisu; poistetaan kaikki raskaat esineet veneen etu- ja takapäistä. Tämä on helpommin sa-nottu, kuin tehty, etenkin pienimmis-sä veneissä.

Moottorit ovat veneen raskaimmat esineet. Perämoottorit ovat nykyään vähentyneet, joten sisämoottoreista tuleva lisäpaino on sijoitettava jon-nekin. Tästä muistuu mieleeni kilpailu, jos-sa purjehdin Azulilla, jossa oli yk-si perämoottori ja vakioriki (Multi 2000-luku 1,03). Vastassa oli toinen raskaampi Azuli, jossa oli kaksi pai-navampaa sisädieseliä, ja lisänä vielä mastonhuippu-Drifteri ja Spinnaak-keri (Multi 2000-luku 1,0). Kuten odottaa saattaa, voitimme purjehdi-tussa ajassa. Olimme nopeampia luo-villa, etenkin silloin kuin aallonpituus lyheni ja aallonkorkeus nousi, osoitta-en veneen ylös-alasmenevien liikkei-den nopeuden tärkeyden. Ystäväm-me voitti seuraavana päivänä laske-tussa ajassa, kun hänen suuri myö-tätuulipurjeensa kompensoi osittain heidän suuremman vedenvastuksen-sa/vanavetensä.

Ensimmäisenä tulee mieleen asen-taa vetolaitteet peräpäihin. Tämä on asennuksen ja huollon kannalta ihan-teellisinta. Tämä on kuitenkin kauim-pana veneen keskipisteestä.

Seuraavaksi tulevat mieleen asennuk-set perävuoteiden alle. Tämä on pa-rempi vaihtoehto, niin nyökkimisen, kun tilankäytön kannalta.

Ihanteellisinta on kuitenkin asentaa moottorit keskelle venettä. Vetoakse-li menee silloin kölin kautta ulos, vä-hentäen vastusta ja suojaten potkuria. Pienissä katamaraaneissa sijoitetaan tässä tapauksessa hytit keskelle venet-tä. Näin saadaan runkojen leveimmät kohdat hyötykäyttöön, ja sivutuottee-na merellä nukkuminen on miellyt-tävää. Olen nähnyt muutaman Frey-diksen jossa on tehty tällä tavalla. On-gelmana on se, että tämä ei sovi kaik-kiin sisustusvaihtoehtoihin, koska nä-mä tilat ovat joskus täytetty säiliöillä ja säilytystilalla. Joissain suurissa mat-kakatamaraaneissa moottorit on sijoi-tettu lattian alle piiloon.

Onneksi lähitulevaisuudessa tulemme näkemään enemmän sähkömoottorei-

keskisillan sohvan alle, lähelle masto-jalkaa.

Kun säiliöiden ja akkujen sijoitusta mietitään, on ajateltava niitten paik-kaa lähellä niihin liitettäviin varustei-siin. Vesiletkut ja sähköjohdot lisää-vät merkittävästi painoa (ja ongel-mia!) veneeseen, mitä lyhyemmät nä-mä ovat, sen parempi.

Hyvä jolla/RIB on tärkeä matkave-neessä. Paras paikka on takana taa-veteissa. Valitettavasti pienimmis-sä matkaveneissä tämä ratkaisu tekee veneestäsi keinutuolin. Olen myös si-tä mieltä, että se on liikaa esillä myrs-kyolosuhteissa. Parempi ratkaisu oli-si yksinkertainen takaverkko kevyel-le kumiveneelle. Suojaisilla vesillä lii-

kuttaessa sen voisi tyhjentää ja säi-lyttää sisätiloissa. Pelastuslautta pai-naa paljon. Sen sijaan, että sen paik-ka on takapalkin kohdalla, olisi pa-rempi vaihtoehto keskisillan lähetty-villä. Suurempiin veneisiin suunnit-telen usein hyllyä takapalkkiin, jotta se on vähemmän esillä, ja painopiste siirtyy eteenpäin.

Painon sijainnin maksimoinnissa ei kannata havitella vain pientä hyötyä, vaan kaikki toimenpiteet yhteensä täs-sä asiassa saavat aikaan merkittäviä pa-rannuksia.

Jatkuu seuraavassa numerossa.

ta. Niihin tarvittavat akut on helppo sijoittaa oikeisiin paikkoihin.

Ankkuriketjut ovat myös erittäin ras-kaat. Toistaiseksi vain ketjua voi käyt-tää turvallisesti, lisäksi vara-ankkurit painavat. Tässä ei ole vaihtoehtoja. Ai-noa paikka on maston jalan ympäril-lä.

Akut ovat painavat, mutta pienet. Käynnistysakun on oltava lähellä moottoreita, muut akut on helppo si-joittaa keskelle runkoja.

Polttoainesäiliöt, septisäiliöt ja har-maavesitankit voidaan sijoittaa ma-kuupaikkojen alle, tai lattioiden alle suuremmissa veneissä. Jos säiliöt ovat osa rakennetta, on ne paras sijoittaa

I 380 I 400 I 420 I 440 I 500 I 620 I

LAGOON 380Maailman suosituin –yli 550 venettä toimitettu

Uusi bimini • Design by VPLP • helppo hallittavuus: kaikki köydet tulevat ohjauspisteeseen • isot runkoikkunat • 3 tai 4 kajuuttaa • tilava salonki ja toimiva pentteri, josta 360º näkymä • seisomakorkeus kaikkialla • laadukas sisutus • LAGOON on kotisi merellä

Lagoon maahantuonti ja myynti: CCN Cruising Catamarans Oy • info@lagoonfi • www.lagoon.fi • puh. 020 144 1740

UUSI UUSI


prAngli–eTeläneläMää

Minulla oli ollut jo pidempään haaveena jonain päivänä päästä tutustumaan lähellä oleviin Eestin saariin. Ensimmäinen kesä ilman rajamuodollisuuksia antoi tähän runsaasti mahdollisuuksia. Loppukesän ohjelmassa syyskuussa oli Prangli.

Lähdimme Prangliin perjantai-ilta-na, ja Eestin puolelle päästessämme oli jo pimeää. Keli oli mukava, me-rellä oli hyvin tilaa ja matkaamme sii-vittivät Helsingin ilotulituskilpailut. Mietimme muutaman tovin, tohti-simmeko rantautua vieraaseen Pran-glin itäpuolella sijaitsevaan Kelnasen satamaan pimeällä. Meillä oli kuiten-kin paikallisen purjehtijan tarjoama kartta ja tarkat ohjeet. Sisääntuloväy-lä oli aika kapea, mutta erittäin kir-kaalla linjavalolla valaistu, ja satamaan oli erittäin helppoa tulla. Laituripai-

kaksi löytyi kalastusalustenkin käyttä-mä kylkikiinnityspaikka suoraan ran-taan. Satama oli juuri viimeisen pääl-le remontoitu. Oli rakennettu myös hieno vierasvenelaituri, mutta jostain syystä ainoastaan melko lyhyillä ja ka-peilla aisapaikoilla, jotka soveltuvat lä-hinnä pienten veneiden kiinnityspai-koiksi sellaisenaan. Hieman mieliku-vitusta käyttämällä toki monirunko-veneelläkin todennäköisesti voisi sii-hen rantautua.

Pranglin satama Kelnase on alun perin ja osittain edelleenkin puhtaasti ka-lastussatama. Tosin satama on muihin näkemiini Eestin satamiin verrattuna hyvinkin viehättävä, koska satama on melko pieni ja siitä alkaa välittömästi kylänraitti vanhoine taloineen.

Heikki Jürilo Eestistä purjehti aa-mulla trimaraanillaan Prangliin mu-kanaan saaren hyvin tunteva kaveri. Heikin ystävä oli itse alun perin ko-

toisin Pranglista ja viettää edelleen-kin suuren osan elämästään saaressa. Paikallisen oppaan johdolla lähdim-me tutustumaan saareen.

Pranglin alkuperäiset asukkaat olivat saaristoruotsalaisia, myöhemmin suo-malaisia ja eestiläisiä. Prangli on ainoa Eestin saari, jossa oli asutusta myös Neuvostoaikaan. Pranglissa asuu täl-läkin hetkellä noin sata ihmistä ympä-ri vuoden. Saarella on koulu, kauppa ja ensiapu. Kapakka ”Must luuk” on myös, mutta nyt se oli kiinni. Kau-passa voi aistia parin kymmenen vuo-den takaista tunnelmaa. Mukana kan-nattaa olla käteistä, sillä saarella ei ole pankkiautomaatteja eikä korttia voi missään höylätä. Kiertelimme katso-massa Pranglin sisäosia, jossa on lu-kuisia kesäasuntoja pysyvien asunto-jen lisäksi. Saarella on kolme kylää, viehättäviä kiviaidoin reunustettuja kyläteitä ja tämän lisäksi runsaasti ul-koilumaastoa. Saari on hyvin vihreä,

Minna Ryynänen, kuvat: Minna RyynänenKäännökset suomesta eestin kielelle: Heikki Jürilo

prAngli–eTeläneläMää

jalopuumetsää. Länsipuolella rannat ovat matalia ja kivikkoisia, itäpuolel-la on hiekkarantoja. Saaren erikoisuu-teen kuuluvat omat maakaasuvaran-not. Oppaamme etsi meille keskeltä metsää kaasulähteen, jossa voi halu-tessaan vaikka makkaraa paistella.

Pranglista jatkoimme iltapäivällä matkaa mantereelle Kelvingiin Ae-gnan niemen itäpuolelle, jossa yö-vyimme seuraavan yön. Aamulla sit-ten mukavassa ja rauhallisessa kelis-sä kohti Merihakaa, ilman tullimuo-dollisuuksia.

Pranglin reissu jäi sen verran lyhyek-si, että ainakin minä olisin valmis läh-temään saarelle vielä uudestaan. Vaik-ka kesällä, tutkimaan hiekkarantoja. Matkaa Helsingistä tulee vähäiset 32 mailia. Siis sopiva saari viikonloppu-reissuille.

Lopuksi vielä pieni eestin kielen sanasto.

NäIllä PäRjäät sataMaaN tUllEssa:Keskinopeutemme oli 20 solmua = keskmine kiirus oli 20 sõlme

Ei, tämä on trimaraani = ei, see on trimaraan

Missä on satamavahti? = kus on sadamavaht?

Missä on kauppa? = kus on pood (kus on kauplus)

Onko kapakka kaukana? = kas kõrts on kaugel?

Ajattelimme yöpyä tässä, eihän se haittaa? = mõtlesime ööbida siin, kas see sobib?

Kiitos! = Aitähh!


Kap Verde kuulostaa romanttiselta ja vihreältä muttei ole kumpaakaan.

Pääsaaren rantaa koristavat puoliksi ruostuneet hylyt, saari on karu ja kuiva, ihmiset köyhiä. Charles Dar-vin, maailmanympärimatkallaan “Beaglella”, ällisteli jo 1830-luvulla sitä miten puut oli onnistuttu parturoi-maan saarelta niin, että se oli muuttunut kuivaksi erä-maaksi.

Sitä se on vieläkin ja ehkä entistäkin kuivempi: malli-esimerkki ekokatastrofista. Kuva on suurimman saaren suurimman kaupungin rannasta, Praiasta, minne las-kimme Blue Moonin ankkurin syksyllä 07.

Ällistelimme nälkiintyneiden näköisiä lehmiä, jotka söivät aamupalaa roskik-sesta ja sikoja, jotka juoksentelivat va-paana kaupungin liepeillä ja pikku ky-lissä. Niitä oli rantaravintolassakin. Vikkelämpiä olivat kuin Jussi.

Kap Verde on selvästi Afrikkaa ja ih-miset orjien jäkeläisiä sekä sotaa pa-enneita länsiafrikkalaisia. Tänne por-tugalilaiset ja muutkin orjakauppiaat toivat saaliinsa ja täältä elävä lasti läh-ti karibian alueelle mutta varsin mo-ni myös Brasiliaan. Kauppa alkoi jo muutama vuosikymmen sen jälkeen kun Kolumbus oli “löytänyt” Ame-rikan. Joitakin portugalilaisperäisiä-kin on jäljellä ja viime aikoina kiina-laiset ovat nousseet maihin ja ottaneet osansa saaren kaupankäynnistä. Muu-tama vuosikymmen sitten Kap Verde kokeili sosialismia kuten moni muu-kin maa ja luopui siitä sitten, kuten useimmat muutkin. Ilmeisesti silloin syntyi ja ristittiin “Vladimiro”, mus-ta sutki mies, joka ilmoittautui meille asiainhoitajaksi. Hän oli ymmärtänyt sosialismin niin, että valkonaamaisel-ta kapitalistilta pitää nyhtää irti fyrk-

BlueMooneTeläiselläorjAKAuppAreiTillä

kaa kunnes se loppuu. Minun kärsivällisyyteni loppui on-neksi ennen rahovaroja. V ei muista minua hyvällä enkä minä häntä. Onpa vahinko ettei ole hänestä kuvaa! Saisin

hyvän tikkataulun. V oli poikkeus säännöstä: oikein ki-vaa väkeä olivat vaikka vähän pidättyväisiä. Saimme lyhy-essä ajassa paljon elämyksiä ja muisteltavaa. Täällä venees-tä poistuivat Kaitsun Pirkko ja Jukka Henttu ja tilalle tuli Jussi Aspiala. Tapani Helve jatkoi Kanarialta perille. Kol-misin mentiin, ukot.

Purjehdimme viitisen päivää etelään koillispasaatissa kun-nes edessä alkoi muodostua pilviä ja salamoida levotto-muutta herättävästi. Tämä oli Doldrum, kuuluisa “tyyni vuöhyke”, joka ei ole tyyni ollenkaan: täällä tuulee joka suunnasta yhtä aikaa. Löytöretkeilijät oli-vat kuulleet huhuja merestä, joka kiehui. Totta se oli ei-kä tarua. Doldramissa aallokkoa tuli joka suunnasta, vesi näytti to-della kiehuvan ja tuuli oli usein niin omituinen, ettei meistä kukaan osannut panna purjeita mihinkään järkevään asen-toon. Niinpä matkustimme pääasiassa konevoimalla. Kol-misen päivää tätä jatkui: välillä satoi kaatamalla ja pilvet viistivät vettä, sitten taas saattoi aurinkokin näkyä raskai-den pilvien lomasta. Öisin salamoi jatkuvasti.

Kun saavutimme kaakkoispasaatin, maailma muuttui. Teimme mutkan oikealle, tuuli tuli suoraan sivusta 8-12m/s ja paatti kulki tasaista 10 s vauhtia II reivillä ja kryssifokalla isossa aallokossa öin ja päivin. Katolla oli kiva istuskella ja nauttia kauniista säästä. Ei lintuja, ei kaloja ei laivoja täällä enempää kuin doldrumissakaan.Noudatimme suunniteltua reitinvalintaa. Suuntaan 200(koillispasaatissa) kunnes päiväntasaaja on ylitetty ja sitten kaakkoispasaatissa suuntaan n 250 Brasilian koillisnurk-kaan, Paraibajoen suulle. Navigaatiokursseilla meille opete-taan (vieläkin), että pitää käyttää kompassia ja lokia, jotka molemmat ovat varsin epätarkkoja mittareita. Ensin mää-ritetään eranto ja eksymä. Sitten arvioidaan virta ja sorto, tehdään kenkkumainen viiden luvun yhteen- ja vähennys-laskutoimitus jne jne. Lopuksi ohjaillaan aallokossa heit-teleehtivää venettä edestakaisin heiluvan kompassineulan mukaan.

Kai E. Linko


No way. Parempi on lukea GPS:ltä koordinaatit ja sijoit-taa ne kartalle 2-4 kertaa vuorokaudessa. Kartalta katso-taan missä ollaan ja astelevyllä minne ollaan menossa. Au-tomaattiohjaus asetetaan niin, että Gps:n COG (suun-ta maan suhteen) on se mihin halutaan mennä. Käyte-tään siis vain tosisuuntia!!! Avomerellä ei kannata tähtäil-lä suoraan byyriin. Mennään suurin piirtein sinne minne pitää mutta ennen kaikkeea niin, että paatti kulkee vai-vattomasti. Perille tullaan kyllä ihan hienosti kun lopus-sa tihennetään mittauksia ja koko ajan ollaan tietoisia sii-tä mihin pitää kulkea. Pisteet kartalle tulevat kuin helmet nauhaan vaikka ollaan tehty lukuisia suunnanmuutoksia ja jopa luovittu. Kuvan kartassa Afrikka ja Eteläamerikka, harppi, kynä ja astelevy, vai mikä sen nimi nyt olikaan. Va-semmalla Navtex, jolla kokemuksen mukaan saa säätieto-ja vain Euroopassa, keskellä karttaplotteri, jossa on pelkkä demokartta (mutta muita tärkeeitä toimintoja kuten tut-ka) ja oikealla Clas Ohlsonilta ostettu yhdistetty kello ja barografi - toimii.

Brasiliassa logistiikka toimi aikanaan niin, et-tä orjat kuljetettiin Olindan torille (ensim-mäinen pääkaupunki). Täällä heidät sitten myytiin työvoimaksi sokeriruokopelloille. Kaunis pieni tori on nähnyt monta tragedi-aa. Ihmisiä kuoli kuin kärpäsiä, perheet ha-josivat, väkivaltaa, tauteja...

Kun ranta lähestyy niin ensin näkyviin ilmestyy kalastusa-luksia, jotka yleensä tahkovat pitkin mannerlaatan reunaa. Siellä on kaloja, muualla ei juuri mitään. Tällä kaverilla on hummerimiertoja häkissä kannella. Sitten näkyvät kaupun-gin pilvenpiirtäjät kauas merelle.

Osuimme suoraan jokisuiston ensimmäiselle poijulle. Sii-tä koneella toiseen maailmaan: mangrovemetsää, mutaista vettä, kanootteja ja slummeja.

Brasiliassa on nyt monenvärisiä ihmisiä ja rodut ovat onnellisesti sekoittuneet toisiinsa. Näennäi-nen tasa-arvo vallitsee mutta kaupungista jokivar-teen siirtyessä ihmiset tulevat yhä tummemmiksi ihonväriltään. Jopa sydäntäsärkevän köyhätkin ih-miset ovat yleensä oikein leppoisia ja ystävällisiä. Ei pahaa sanaa heistä. Tyhmempi turisti ei paljon pu-huttua väkivaltaa juuri huomaakaan mutta valtavat varallisuuserot kyllä. Kaikki uskovat kovasti Jeesuk-seen ja Joulupukkiin, kuten taksikuskimme Ansel-mo, joka tässä halaa Tapania.

Fonzien taXI0400 400424 tai

050 3920200Kuljetukset Pikkujouluista,

Juhlista ja Haminoista ympäri vuoden!


Viime syksynä Elorannan Esa toteutti monivuotisen haaveensa hankkimalla matkakatamaraanin. Sopiva vene löytyi lopulta Välimereltä Palma de Mallorcalta.

Vene on ranskalaisvalmisteinen Pri-vilege 48, vm 1992. Se on aikoinaan kastettu Meridian nimiseksi ja koska veneen nimen muuttamisen sanotaan tuovan sille huonoa onnea päätti Esa pitää entisen nimen.

Veneen strategiset mitat ovat: pituus 14,70 leveys 8,10 ja syväys n. 1,50 m, masto kohoaa noin 22 m:n korkeu-teen. Purjeita on rullagenua ja isopur-je. Spinaakkerikin oli matkalle lähties-sä, mutta se repesi halki ensimmäisel-lä ”koenostolla”. Sisältä vene on erit-täin tilava; siinä on viisi kahden hen-gen hyttiä ja neljä wc:tä suihkuineen. Salongissa on kaksi sohvaryhmää pöy-tineen ja avotila on varsin suuri. Ve-ne onkin mitoitettu n.10 henkilöl-le. Pentterissä on jääkaappi ja pakas-tin ja kaikki muut tarvittavat välineet ja tilat gourmet-aterian valmistuk-seen, mikrouunia ehkä jäimme kai-paamaan. Vene on varustettu kahdel-la dieselmoottorilla, jotka uusittiin jo Mallorcalla, samoin muuta tekniik-kaa on uusittu ja korjattu viimeisen

puolen vuoden aikana runsaasti, kos-ka vene oli ”seissyt paikallaan” viimei-set neljä-viisi vuotta entisen omistajan häivyttyä teille tietymättömille. Sata-massa olon aikana siitä oli varastettu mm. toinen moottoreista, generaatto-ri ym, joten kunnostamista on ollut enemmän kuin riittämiin.

Lähtöpäiväksi oli suunniteltu jo ai-koja sitten huhtikuun alku, koska tiesimme kokemuksesta, että matka kestää noin viisi-kuusi viikkoa tuu-lista riippuen, lisäksi Itämerellä tou-kokuun alussa pitäisi olla jo siedettä-

vät olosuhteet. Alustavaksi matkarei-tiksi ajateltiin seuraavaa Välimerel-tä Espanjasta alkaen: Torrevieja-Gib-ralttar-Lissabon-La Coruna, Biscajal-ta joko Ranskaan tai Englantiin, Eng-lannin kanaali-Helgoland -Kielin ka-nava-Bornholm-Gotlanti-Turku.

Miehistössä Esan (Kippari) 56 v ja allekirjoittaneen (Rapi) 60 v, lisäksi olivat Pääkkösen Jarmo (Jape) 51 v, Laulaisen Jyrki (Jykä) 45 v, Heinon Otto 22 v ja Lehtovirran Juha Jus-si) 33 v, Jussilla oli vain kahden vii-kon loma joten hän poistui miehis-

töstä Lissabonissa, lentäen takaisin Suomeen. Muu porukka oli luvannut olla mukana koko matkan ajan Suo-meen asti.

Lähtöpäivä koitti torstaina 3.4. klo 12.00. Haikeat jäähyväiset vietettiin kuohuviinin kera Real Club Nauticon De Torreviejan satamassa, missä mukana oli paljon tuttuja halaamassa ja vilkutta-massa, taisi siinä jonkun silmänurkkakin kostua. Lähtiessä tankattiin polttoainet-ta n. 400 l, proviantit eli sapuskat muu-tamaksi päiväksi olimme jo hankkineet valmiiksi edellisenä päivänä.

Etenimme hiljaisissa tuulissa välil-lä purjehtien ja koneella ajaen kohti Gibralttaria.Seuraavana päivänä saim-me kohtalaista tuulta n. 10-11m/s ja matka eteteni vauhdikkaasti. Ensim-mäinen takaisku kohdattiin kun pur-jeen lattavaunu mastolla hajosi ja laa-kerointikuulat vierivät pitkin kantta.

Lauantaina 5.4. klo 8.00 aamulla kuulimme vhf-radiosta pan pan -kut-sun, punainen raketti oli nähty Ner-jan lähellä, olimme jo kuitenkin pai-kan ohittaneet, joten meillä se ei aihe-uttanut mitään toimenpiteitä.

Klo 11.30 Kippari esittelee miehistöl-le generaattorihuonetta, joka oli ve-neen keulassa oleva erillinen tila . Esa näytti, kuinka generaatorin oma lö-pötankki täytetään sähköisellä pum-pulla päätankista, toiminta näytti var-sin hienolta ja tekniseltä. Hetken ku-luttua huomataan, että siirtopumppu olikin jäänyt päälle ja generaattoriti-la tulvii polttoainetta. Kippari riisui kaikki vaatteensa ja hyppäsi lokeroon pelastamaan tilannetta ja tunnin ar-mottoman työskentelyn jälkeen val-koinen ”Moro” sai tilanteen hallin-taan ja arvovaltatappion lisäksi me-netykseksi kirjataan 65 l polttoainet-ta lokeron pohjalta.

KEllO 18.00 GIbRaltaRIN sataMassa

Menimme tulliin vanhasta muistis-ta ja tullityttö ihmetteli mitä me siel-lä teemme, sillä nykyään käytäntö oli muuttunut ja kaikki muodollisuudet hoidetaan Marinassa sisäänkirjoittau-tumisen yhteydessä. Satamamaksu oli 17 puntaa. Gibralttarilla on käytössä punnat mutta eurotkin hyvin kelpasi-vat, käydessämme porukalla syömäs-sä keskusaukion lähistöllä olevassa ra-vintolassa. Yöelämä näytti varsin hil-jaiselta, ja päätimmekin mennä ajoissa nukkumaan aamuista lähtöä varten.

KerToMusMATKAsTAkataramaanillaprivilege48välillä torrevieja (Espanja) – turku

Raimo Lehtovirta

Yllä: lähtö Gibraltarista

Vasemmalla: Previllige 48 Meridian kotimaan maisemissa


Aamulla odottelimme kaupan aukea-mista, Jykän ollessa ruoanhaku rei-sussa. Katselimme venesataman taka-na n. 200m päässä olevaa lentokonei-den kiitorataa, poikittain osittain me-ren päälle rakennettua. Siinä pikku-jetti harjoitteli laskeutumista ja nou-sua. Kiitoradan päässä on myös valot joiden palaessa veneliikenne on kiel-letty nousujen ja laskujen aikana.

mään juomia mukeihin vaan joimme rommiannokset vuorotellen suoraan pullonsuusta.Yöllä oli kovaa tuulta 30-40s huiput 47s (24m/s) ja aallot rupesivat olemaan kohtalaisen korkei-ta, murtuvia ja vaahtoharjaisia. Muu-tamia aaltoja vyöryi aina välillä sivu-aallokossa avotilaan asti. Jussi kastui keran oikein kunolla kun ruorimies ei ehtinyt varoittaa ja hän sai ylivyöry-vän aallon selkäänsä ja paiskautui avo-tilan pöydän alle. Avotilan tyhjennys toimi kuitenkin hyvin ja kuutio vet-tä tyhjeni parissa minuutissa. Erään toisen ylivyöryvän ison aallon aikana Jykä puolestaan sai samanlaisen aal-lon niskaansa ja hänen paukkuliivinsä laukesivat suhisten, mutta kertoman-sa mukaan piippu suussa ei kuiten-kaan sammunut. Tästä tapahtumas-ta Jyrki sai lisänimen ”itsestäänlau-keava”. Sinä yönä kastuimme kaikki oikein kunnolla ja Esan flunssa alkoi pahentua.

Kaiki hauska loppuu kuitenkin aika-naan ja ti.8.4.klo 5.30 saavuimme Te-jo-joen sillan takana olevan marinan portille, missä odottelimme pari tun-

tia portin avautumista. Paikka löytyi veneelle helposti ja pääsimme kyljit-täin ponttoonilaituriin. Lissabonissa nousuvesi näytti olevan vain 3-4 met-riä. Lissabonissa saimme myös netti-yhteyden ja sieltä uudet säätiedot. Ny-kyään melko luotettavat säätiedot saa netistä viideksi päiväksi eteenpäin ja siitä näkee tuulitiedot, suunnan ja no-peuden, 6 tunnin välein eri merialu-eilla.

Jape saatteli Jusin lentoasemalle tors-taiaamuna kuuden aikaan.

Tiedossa parempien tuulien odottelua seuraavat neljä vuorokautta. Saimme myös pyykit pestyä ja Lissabon alkoi tulla melko tutuksi. Ratikalla pääs-tiin kulkemaan “ilmaiseksi” paitsi Ot-to joutui kerran tarkastajan kynsiin ja joutui maksamaan lipun. Eräänä päi-vänä Otto löysi keskustasta hyvin eng-lantia puhuvan nuorehkon taksikus-kin, jonka kanssa sovimme kahden tunnin opastetusta kiertoajelusta ja näimme tärkeimmät turistikohteet, hintaan 60 euroa.

lOKIKIRjaMERKINtöjä lIssabONIsta:- Veneen huoltoa pyykkipäivä, tuulis-ta, aurinkoa,sadekuuroja.- Tutustu myös Lissabonin arkkiteh-tuuriin, kulttuuriin ja paikallisiin, helvetisti patsaita!!

- Koti-ilta; jäätelöä omenoita ja man-sikoita.- Jussin lähtö, Dallasissa juhlimassa. - Satamamaksu lähes 70 euroa/vuo-rokausi!!!- Viimeinen ilta Lissabonissa, jopa Kippari nähty keskustassa.- JR ei juo viinaa, mutta Smiru mais-tui!

la.14 KlO 8.30 lähtö lIssabONIstaMarinan nostosilta aukeaa aamuisin klo 7.00 alkaen, puolen tunnin välein. Satamassa ei ollut polttoainehuoltoa, joten siirryimme 5 mailia alavirtaan Tejo-jokea pitkin Belemiin. Siellä tan-kattiin dieseliä n.300l. Laskettu keski-kulutus noin 2,6 l tunnissa / mootto-ri yhteensä siis 5,2 ltr tunnissa. Tan-kin mittarin anturitiiviste alkoi vuota-maan täydellä tankilla ja dieselpoltto-aineen käryä tuli Jyrkin hyttiin. Suuntana La Coruna joka sijaitsee Es-panjan Luoteisosassa Finisterren nien-men takana. Matkalla ei mainittavia tapahtumia tultiin puoliksi purjehtien puoliksi koneella ajaen. Esan tauti tarttui allekirjoittaneeseen ja olin seu-raavat kolme vuorokautta täysin vetä-mättömissä. Kahden tunnin ruorihu-kit hoidin silti vuorollani.

14.4 Saavuttiin La Corunaan klo 15.00. Lokikirjasta: ”Raimo edelleen kipeänä Esa esittelee kaupunkia in-

nokkaimmille. Espanjan kieli alkaa jo sujua useimmilta. Ostettu 84 tölkkiä olutta. 3 l rommia, 2 l Bacardia 1,5 l Vodkaa ja vähän ruokaa.”

Lähtö Biscajalle 16.4. klo 07.00 täy-sin aikataulussa. Koneella ajoa pitkälle iltapäivään. Raimo sairastaa edelleen, Esa ja Otto pyydystävät miekkakalo-ja, mutta sade sotkee kalastuksen... Keulan keskikajuutta vuotaa edelleen Oton punkalle ja Otto siirtyy salon-gin sohvalle pysyvästi, myös Jykän ik-kuna alkanut vuotaa..

Mystinen kulkutauti vaivaa edelleen miehistöä Raimon osoittaessa elon-merkkejä sairastuvalle ilmoittautuu peräkammarin itsestäänlaukeava Jykä ja myös Jape pitää vuorokauden sai-raslomaa ruorihukeista. Otto on ai-noa kun on säästynyt taudilta. Vahti-vuorot uusiksi. Olutta jäljellä kiitettä-västi 55 tölkkiä.

Sitten se tapahtui 18.4. klo 00.00 vah-din vaihdon aikaan bb:n kone sam-mui yllättäen. Potkuriin oli tarttu-nut puolen Biscajan kokoinen pres-su. Suurin osa saadaan perästä leikat-tua puukolla pois vain 3-4 m pitkä pa-la jää potkuriin. Matkaa pystytään jat-kamaan nyt yhdellä moottorilla toisen akselin ollessa jumissa.

Lauantaina 19.4 yöllä klo 02.00 saa-vuttiin Camarettiin Ranskaan, ja on-nistuttiin kiinnittymään ainoastaan toisella koneella ajaen uloimpaan ponttoonilaituriin kyljittäin. Aamula Raimon ja Japen mennessä suihkuun selviää että kalasatamassa on sukellus-koulu ja kurssi saattaa olla lähdössä sukeltamaan nyt aamusella. koska oli lauantaipäivä. Ystävällinen Marinero (venesataman hoitaja) kuljettaa Rai-mon ja Japen omalla kumiveneellään kalasatamaan ja siellä saatiin sovittua sukellusporukan kanssa että he tulevat

Sunnuntaina 6.4. klo 9.30 lähtö sata-masta pari tuntia myöhässä virtauk-siin nähden, jotain oli navigointi las-kelmissamme pielessä, ja matka ete-ni takkuisasti vastavirtauksissa. Maa-nantaina klo 10.00 lähestytään Capo San Vicenteä Portugalin lounaiskär-keä, suunta 290° nopeus 8,4s huip-pu 10,7s. Capo Vicentestä on vielä n.100 mpk Lissaboniin. Vuorokau-simatkaksi tuli 150mpk, mikä myö-hemmin osoittautuikin melko tavan-omaiseksi vuorokausimatkaksi.

Kovassa tuulessa ja aallokossa vietim-me happy hourin auringon laskiessa. Kelistä johtuen emme pystyneet teke-

Avotilassa riittää hyvin tilaa isommallekin porukalle


hoitamaan potkurin puhtaaksi, pala-tessaan mereltä.

Raimo ja Otto käyvät lääkärin vas-taanotolla. Herra Tohtori ei suostu-nut puhumaan muuta englantia kuin twentytwoeuros, mutta ranskallakin selvittiin, Rapi sai antibioottia ja kah-ta muuta lajia lääkettä ja Otto sai tu-lehtuneeseen silmäänsä voidetta. Far-masiasta (apteekista) Rapi pyysi yli-määräisen antibiottipakkauksen min-kä olikin tarpeen myöhemmin taudin iskiessä Esaan uudelleen.

Ihmiset olivat Camaretissa ihmeteltä-vän ystävällisiä, mm Raimon ja Oton kysyessä lääkärin sijaintia eräs tyylikäs ranskatar koiransa kanssa opasti hei-dät kävellen perille asti noin kahden kilometrin matkan.

Illalla klo 18.00 saapuukin ve-neellemme sukelluskoulun omis-taja kivannäköinen ranskatar ”kumipuvussaan”apurinsa kera. Puo-len tunnin työskentelyn jälkeen hom-ma on hoidettu,hinta 100 euroa. Pyy-dämme tytön ja kaverin drinkille ve-neeseemme, ja suoritamme kulttuuri-en vaihtoa oppimalla mm. että jämät jämät = kippis kippis.

Kantabaarissamme rantakadulla kä-vimme pari kolme kertaa mm. Biljar-dia pelaamassa. Suomi Ranska maaot-

telun Jape hävisi niukasti humalaiselle ranskalaiselle.Satamamaksu 31,50 / vrk

Maanataina 21.4 Kippari pakottaa klo 04.30 väsyneen miehistön ylös kannelle. Siirrymme Brestiin n. 1,5 tunnin matkan päähän tankkaamaan koska Camaretissä oli polttoainemit-tarit rikki. Brestissä tankattiin n. 370 l kulutus nyt n. 2,7 l /h./kone. Oi-kean etulampun korjausta uudestaan, reivin korjaus, vasemman ponttoonin suojalistan kiinnitys, maasähkökaape-lin korjaus. Miehistö ahkeroi, tosin

Esa ja Jape nukkuivat.

Ti. 22.4 klo 06.00 lähtö Brestistä. Taas kerran arvioitiin virrat väärin lähdettiin huonoon aikaan virta Cha-nel de four:ssa jo 4 solmua vastaan, no vastaisen jälkeen, kuuden tunnin ku-luttua tulee tietysti myötäinen ja kaik-kea saatiin. Pisin yhtäjaksoinen pur-jehdusväli 3 yötä mukavissa tuulissa. Olimme sopineet seuraavaksi sata-maksi Imuidenin Hollannissa, koska miehistö halusi päästä tutustumaan Amsterdamiin.

Englannin kanaalissa sen kapeimmal-la kohdalla Calaisin edustalla meitä kohti ajoi tullin alus ja näytti kylttiä missä luki ”ch10” arvelimme sen tar-koittavan kanavaa kymmenen ja Jape selviltti vhf:llä mistä oli kysymys. Vi-ranomaiset halusivat tulla alukseem-me ja suoritaa tarkastuksen. Hetken päästä emäaluksesta irtaantui kumi-vene, josta viisi tullimiestä nousi Me-ridianiin pistoolit vyöllään, takeissa luki selkäpuolella ADUAN. He tar-kistivat aluksen asiakirjat ja miehis-tön passit ottivat yhteyttä ilmeisesti myös Lissaboniin, kun tiesivät kysyä missä on yksi miehistön jäsen, kos-ka Jussi puuttui. Tarkastus oli mel-ko täydellinen lokerot, punkan alus-tat ja henk.koht. tavarat tarkastettiin, kaikki sujui kuitenkin hyvässä yhteis-ymmärryksessä ja huumoriakin viljel-tiin, kokaiinia kyselivät ja siitä olivat kiinostuneita. Heille selvisi myös että

Veneen sisätilat olivat varsin siistit ja hyväkuntoiset

Pentterissä kelpasi kokata


meillä miehistössä oleva Jyrki on eläk-keellä oleva koirapoliisi, joka on toi-minut Suomessa vähän samalla alal-la. Jyrki kertoi kokemuksistaan Suo-messa, huumekoiransa Laten kans-sa. Huomattakoon, että koko tarkas-tuksen ajan lähes pari tuntia kuljim-me purjein n.viiden solmun vauhtia eteenpäin.

Englannin kanaali oli taas muuten maineensa mukainen välillä satoi, ko-via virtoja, laivoja joka puolella. Tut-kan ja navigaattorin avulla matka su-jui yölläkin ongelmitta, muutaman kerran jouduttiin väistämään laivaa.

Perjantaina 25.4. klo 10.40 savuimme Imuidenin tyylikkääseen ja tuttuun marinaan, siellä olimme aikaisem-minkin vierailleet Esan kanssa muu-taman kerran. Illalla lähdettiin tutus-tumaan Amsterdamiin ensin bussil-la ja sitten junalla yhteensä noin tun-nin matka. Otto jäi veneelle. Amster-damin yöelämä ei olekaan nuorelle miehelle sopivaa katsottavaa. Katsel-tiin ”lihatiskejä”, syötiin erittäin hy-vin mm. ribsejä. Yhden jälkeen yöllä palasimme veneelle ja taksilla oli vai-keuksia löytää satamaan, taksimatkan hinta 80 euroa.

Seuraavana päivänä jatkettiin matkaa tuulitiedot olivat otolliset jopa Itäme-relle asti joten päätettiin jättää Hel-

goland, (Saksalle kuuluva verovapaa saari Pohjanmerellä) väliin ja purjeh-tia suoraan Brunsbutteliin Kielin ka-navaan, Elbenpuoleisen sulun taak-se. Taidettiin tehdä vuorokausiennä-tys virrat oli suotuisat ja mukava si-vutuuli koko matkan. Elbelläkin saa-tiin myötövirtaa ja gps näytti jo välil-lä yli 11 solmun nopeuksia. Suluissa on merkkivalot sisäänajoa varten Val-koinen vilkkuva tarkoittaa valmistau-tumista ja kiinteä valkoinen että saa ajaa sisään. Isot laivat menevät ensin ja huvialukset sen keulanpuolelle tai toiseen reunaan ja pienemmät aluk-set poistuvat ensin sulusta. Pääsimme melkein heti sulkuun venäläisen lai-van ja viiden muun huviveneen kans-sa. Yksi veneistä oli Suomessa valmis-tettu Fingulf 46, jota oltiin tuomas-sa Englannista Suomeen ”huoltoon”. Sen englantilaiseen ”miehistöön” tu-tustuimme myöhemmin Kippari Esa alkaa jo käsittelemään ja kääntele-mään katamaraania tosi kätevästi kah-della moottorilla, eikä keulapotkuria juuri enää tarvitakaan. Brunsbuttelin satamaan kiinnityimme ahtaaseen vä-liin tyylikkäästi klo 18.00.

Ostimme lähtöaamuna maanantaina 28.4 proviantit market Aldista 108 euroa.Lähtö kanavaan tapahtui klo 9.00. Satamaksun jätimme ”vahin-gossa” maksamatta.

Kanavassa ajoa ja happy hour:ia vie-tettiin useasti ruoaksi syötiin mak-karasoppaa kipparin toivomuksesta. Ihailimme kanavassa saksalaista kau-nista arkkitehtuuria ja arvioimme par-haiden talojen kanavan varrella olevan meille liian kalliita ja maksavan aina-kin 2-3 miljoona euroa.

Holtenau:n Kielin kanavan Itämeren puoleiseen päähän saavuttiin sama-na päivänä illansuussa klo 18.00. Sa-maan satamaan saaapuivat em. Fin-gulfin miehistö ja ruotsalainen moot-torivene Fairlane Phanton 42.

Illalla ravintolakierroksella löysimme yhden avoimen pubin missä meidän lisäksi oli vain viisi muuta asiakasta ja tyylikäs saksalainen blondi emäntä-nä, asiakkaat olivat em. veneistä. Fin-gulfin miehistössä oli kahden kaverin lisäksi tyttö jonka he olivat ristineet Bitch:si (suom. narttu). Fairlanenes-sa oli kaksihenkinen miehistö ruotsa-lainen vanhempi herrasmies kippari-na ja hauska jutunkertoja Stefan gas-tina. Hän kertoi mm. vitsin kuinka ruotsalaiset harrastavat ”turvaseksiä”.Ilta kuluikin varsin rattoisasti. Lähti-essä Rapi ja Jarmo söivät puolen met-rin makkarat salaatteineen, Esa ei ras-kinnut tilata vaan yritti näykkiä hei-dän lautasiltaan ja söikin Japen salaa-tit. Otto saatteli Bichin miehistöineen turvallisesti veneilleen.

Tiistaina 29.4. klo 9.00 aamulla lähti-essä Zoll eli tulli saapui veneelle ja he halusivat ottaa näytteen polttoainees-tamme joka todettiin testillä saman-tien lailliseksi, josta verot oli mak-settu. Sen jälkeen he pyysivät saada suorittaa vielä yhden lisä testin mi-kä osoittautukin huumetestiksi. Lai-te asetettiin salonkin pöydälle mis-sä se hetken aikaa mittasi mahdolli-sia kokaiinijäämiä. Sekin testi läpäis-tiin 100% puhtaasti. Lopuksi he kiit-

telivät yhteistyöstä ja toivottivat hy-vää matkaa.

Kuuluisaa laivamuonittajaa Herman Tiesseniä ei enää ollut Holtenaussa, paikka oli muutettu baariksi. Polt-tonainetta piti taas noutaa n. viiden mailin päästä Strandesta, missä tan-kattiin n. 260 l, hinta n. 1,60/l, tosi kallista saksanmaalla...

Otimme nyt suunnaksi Tanskalle kuuluvan Bornholmin saaren ja sieltä Rönne nimisen kaupungin. Matka su-jui koneella ajaen ja purjehtien kevy-essä kelissä, ilman ongelmia. Rönnes-sä suunnittelimme ottavamme Vapun vastaan juhlallisesti ”ilmapallojen” ja espanjalaisen Cavan merkeissä. Illal-la koko miehistö pukeutui parhain-piinsa, tanssikenkiä myöden. Rönnes-sä kaikki ravintolat olivat illalla sul-jettu eikä siellä tiedetty vapusta mi-tään. Söimme illallisen Mormor:in snackarilla ja Jyrki sai ilmeisesti ”pi-laantuneen” annoksen koska oksente-li pitkin matkaa takaisin veneelle tul-lessaan.Nukkumaan mentiin heti klo 10 jälkeen illalla, vapunaattona!!.

Rönnessä oli hyvä marketti, mistä saa-tiin kaikki tarvittavat tavarat loppu-matkaa varten. Kaupassa kävivät eu-rot, mutta kassoilla ei riittäny ammat-titaito kurssin laskemiseksi; lasku oli

ensin 300 eur, ja kun emme sitä hy-väksyneet niin hinta putosi tarkistus-laskennan jälkeen 210 euroon. Mak-soimme euroilla ja jostain syystä saim-me kuitenkin kolmestasadasta eurosta takaisin vaikka annoimme vain tasan 210 euroa, outo laskutapa, mutta se ei meitä häirinnyt.

Kippari herätti miehistön, mieles-tämme merimieslain vastaisesti, vap-pu aamuna klo 6.30 ja lähtö tapah-tui 1.5. klo 07.15, kohti Latviassa ole-vaa Ventspilsin satamaa siellä emme kukaan olleet aikaisemmin käyneet. Matkalla huomasimme että pallofen-darit olivat lisääntyneet yhdellä.

Koneella ajoa heikossa tuulessa mel-kein koko matkan vajaa kaksi vuoro-kautta yhteensä 256 mpk.

Ventspilsin satama oli pahan hajui-nen ja ruma oljy- ja kalasatama. Yacht Club:n rannassa oli pari Azimunttia 50 ja 60 jalkaiset, ja aamuyöllä la. 3.4. kello neljän maissa kiinnityimme troolareille varattuun laituriin. Pää-timme ottaa muutaman tunnin unet ennen kaupunkiin tutustumista.

Esa ja Jyrki kävivät tutustumassa vie-ressä olevaan laivaan ja joivat siellä aa-mukahvit ja saivat myös myöhemmin saunakutsun alukseen.

Ventspils osoittatutui hiljaiseksi pik-kukaupungiksi missä on joskus ollut 65000 asukasta mutta enää n. 42000. Samanlainen trendi on vallalla kuu-lemma koko Latviassa .

Illalla olimme syömässä, useimmat ra-vintolat olivat täälläkin kiinni pyhä-päivän johdosta, mutta löysimme pai-kallisten neuvoilla hienon Club Lyon ravintolan missä oli tanssia ja juhlat parhaimmillaan, televisiosta tuli Suo-mi-Saksa jääkiekkomatsi. Ruoka tilat-tiin kahteen kertaan, koska huomasi-vat, että pihvit oli loppu ja nyt tila-simme kanaa. Useimmat meistä sai-vat kuitenkin lihaa ja ranskalaisia ka-nan ja riisin sijasta. Ruoan kesti tul-la lähes pari tuntia, olutta saatiin kui-tenkin heti ja kynttiläkin tuotiin pöy-tään ja kippari meinasi siitä hermos-tua. Teimme pienen baari- ja disco-kierroksen ruokailun päälle ja veneelle saavuimme aamutunneilla. Onneksi Jyrki oli jäänyt venevahdiksi, sillä alu-eella oli liikkunut paljon epämääräis-tä porukkaa.

Aamulla herätys kello 8.00. Kotimat-kaa jäjellä enään vajaat 200 mpk, lu-vassa olemattomia tuulia ja koneajoa Utöseen. Heti alkumatkalla näim-me oudosti käyttäytyvän matkustaja-laivan Latvian rannikolla. Myöhem-min selvisi, että alus oli Mona Lisa -niminen saksalainen matkustajalai-va joka oli ajanut karille. Utö:n koh-dalla olimme aamulla klo 7.00. Tul-liin olimme yhteydessä puhelimit-se ja he sanoivat että Esa voi hoitaa muodollisuudet myöhemmin Turus-sa. Näin pääsimme oikaisemaan en-sin Nötön ohi 10 m:n väylää ja sitten venereittejä myöden Airistolle, missä saimme vielä reipasta tuulta reilut 10 m/s. Aurajokeen Turun vierasvene-satamaan kiinnittymen maanantaina 5.5.klo 15.30.

Koko matka kesti 34 vuorokautta, jos-ta noin puolet satamassa oloa. Maileja kertyi lokiin 2750 mpk ja polttoainet-ta kului n. 1400 l. Katamaraani Meri-dian ja sen miehistö kestivät matkan rasitukset hyvin.

Camarque


Monirunkovenemaailman yksi tunnetuimmista venesuunnittelijoista on ranskalainen Erik Lerouge.

Erik Lerouge on ystävällisesti luvan-nut aloittaa säännöllisen oman pals-tan lehdessämme. Hän tulee vas-taamaan lukijoidemme kysymyk-siin, mitkä liittyvät monirunkovene-suunnitteluun, rakenteisiin ja MUL-TI2000-sääntöön.

Hänellä on laaja tausta matematiikas-ta, tekniikasta ja venesuunnittelusta, joten hän vastaa itse suunnitteleman-sa monirunkoveneiden kokonaiskon-septista. Hän on suunnitellut lukuisia erilaista yksi- kaksi- ja kolmirunkoisia veneitä viimeisen 30-vuoden aikana. Näistä on ollut tai on moni malli yhä tuotannossa. Muutamana esimerkki-nä mainittakoon mm. seuraavat tun-netut merkit: Ambercat, Azuli, Braza-pi, Freydis, Ksenia, Lady Hawke, Pet-ter ja VIK.

Täällä Suomessa meillä on muutama esimerkki Erikin suunnittelemista monirunkoveneistä; Kai Lingon Blue Moon, Fonzie Jousjärven Trou Nour, ja Markus Rantasalmen Pulsar 26.

Erikin veneillä on hyvin suunnitellun maine, ne ovat suhteellisen keveitä, ne purjehtivat hyvin, riippumatta siitä, ovatko ne perheveneitä vai perhe/kil-paveneitä.MULTI2000-sääntö on myös Erikin kehittämä tasoitusjärjestelmä moni-runkoveneille. Tämä on käytössä niin suomessa, kuin monessa muussakin maassa.Ranskassa hänet tunnetaan suunnit-telutaitonsa lisäksi innokkaana kilpa-purjehtijana ja kokeneena avomeri-purjehtijana.Nyt kun meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus saada vastauksia kysy-myksiimme, niin toivomme Teiltä,

hyvät lukijamme, aktiivista toimin-taa, eli paljon kysymyksiä!Lähettäkää kaikki kysymyksenne osoitteella [email protected] Käännämme kysymyksenne ja toimi-tamme ne Erikille. Kysymykset ja Eri-kin vastaukset julkaistaan sitten Mo-nirunkovenelehden seuraavissa nu-meroissa.Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että saimme Erikin Monirunkove-neen ”miehistön” jäseneksi.Tervetuloa Erik!

Tässä on ensimmäinen lukijaltamme saatu kysymys:

”Erik, olet suunnitellut lukuisia ka-tamaraaneja ja trimaraneja vuosien saatossa. Näitten vuosien aikana on tapahtunut uskomaton kehitys niin veneiden määrässä kuin laadussa-kin. Mikä mielestäsi on tulevaisuu-den trendi, kun puhumme veneit-ten muotoilusta ja konstruktioista? Onko tulossa uusia rakennusmene-telmiä, uusia muottiratkaisuja tai erityisiä asiakkaitten toivomuksia, mitkä tulevat muuttamaan veneitä? Mihin olemme menossa, tapahtuu-ko muutoksia vai ovatko monirun-koveneet samanlaisia kymmenen vuoden kuluttua?”

Erik Lerouge vastaa:Tuotan varmasti pettymyksen kysy-jälle, mutta en näe suuria muutok-sia, mitä tulee muotoiluun seuraavi-en kymmenen vuoden aikana. Moni-runkoveneiden muotoilu ja rakenne on melko kypsässä vaiheessa. Raken-namme nyt keveitä ja vahvoja runko-ja, meillä on erittäin tehokkaita ja ke-veitä rikejä kääntyvillä hiilikuitumas-toilla, vaijerit ja köydet on korvattu komposiittimateriaaleilla, tiedämme miten suunnitella tehokkaimmat run-komuodot halutulle tiedossa olevalle pituudelle ja uppoamalle.

Voimme tarpeen mukaan suunnitel-la erittäin nopean kilpaveneen tai to-della mukavan matkaveneen, tai sit-ten näitten kompromissin.

Yksityiskohtien hienosäädössä tulee tapahtumaan parannuksia.

Esimerkiksi; yksi suuremmista on-gelmista tulee olemaan miellyttävien olosuhteiden saavuttaminen kovassa merenkäynnissä luoviessa. Parhaim-matkaan monirunkoveneet eivät pur-jehdi mukavasti, mentäessä nopeasti eteenpäin luovilla. Ratkaisuvaihtoeh-dot eivät ole aivan helppoja, tai edes aina mahdollisia: kaikki painolasti on pidettävä veneen keskiosassa, painoa on säästettävä vedenpinnan yläpuo-lella, rungot on suunniteltava niin, että ne pehmentävät nyökkimistä, il-man että heikennetään muita ominai-suuksia.

Pidän toimivista, yksinkertaisista asi-oista. Tästä esimerkkinä kölit, jot-ka pitävät hyvin luovittaessa, ja jotka ovat hyvä kompromissi, sekä matka-purjehduksessa, että kilpapurjehduk-sessa. Kölien on oltava huolettomat, halvat rakentaa, luotettavat, niillä on saavutettava pieni syväys, eivätkä ne saa viedä tilaa rungoissa. On vielä teh-tävä runsaasti kokeita, jotta niitä voi-daan parantaa. Nämä on tehtävä tie-teellisesti, jotta ideat saadaan käytän-nössä toimimaan, ja tässä työssä kuluu aikaa ja rahaa!

Varmaan hämmästyt, kun kuulet, et-tä matka-monirunkoveneiden matka-purjeista ei ole tehty mitään tieteel-listä tutkimusta. Kaikki aika ja raha menevät kilpapurjeisiin. Markkinoilla olevat ”suoraan hyllystä” olevat VPP-ohjelmat ovat suunniteltu pääasias-sa hitaille yksirunkoveneille. Ne ovat heikkoja kun arvioidaan plaanaavia yksirunkoisia veneitä tai toimivat vie-lä vähemmän kun puhutaan moni-runkoveneistä. Yksilöllisiä koodeja on tehty korkean profiilin kilpaohjelmia

varten, mutta ne ovat erittäin kallii-ta käyttää ja aikaa vieviä, joten niitä ei käytetä matkaveneiden suunnitte-lussa. Tällä hetkellä ainoa täsmällinen tapa saada luotettavia monirunkove-neiden polaarikaavioita (Polar Diag-ram), on lähteä veneillä vesille! Tämä vaatii oikein kalibroitua elektroniik-kaa, oikeaa ”softaa”, jonka jälkeen on purjehdittava kaikilla tuulensuunnil-la, kaikilla purjevaihtoehdoilla, oikein trimmattuna ja puhtaalla pohjalla.

Toivon pystyväni lähitulevaisuudessa tekemään tähän tarkoitukseen sopi-vaan ohjelman. Ajatuksena on saattaa voimaan oma kehittämäni VPP, missä olisi kaikki kertoimet kaikille monille nykyään tarjolla oleville purjeversioil-le; fokka, itsejalustava fokka, ge-nua, drifteri, gennaakkeri, Code 0, 1, 2, spinnaakkerit tai mitä nii-tä nyt onkaan olemassa. Tämä oli-si loistava työkalu optimoida riki ja antaa asiakkaalle neuvoja ison-purjeen valinnassa.

Tällä hetkellä kaikki suuret haas-

teet ovat muualla: ympäristöön ja teolliseen valmistukseen liittyvät ovat ne vaikeimmat.

Tuntuu hölmöltä, että nykyaikana tavallisessa matkakatamaraanissa on kaksi dieseliä, ja lisäksi usein gene-raattori, joka tarvitaan käymään, jotta voidaan käyttää veneen kaikkia loista-via ylellisyyslaitteita. Kalliin hinnan, painon, melun, hajun ja huollon (pit-kän matkan aikana tosi hankalaa) ta-kia nämä ovat erittäin epätaloudellisia ja ne saavat aikaan tällä hetkellä pal-jon päästöjä ja jätettä, mikä on juuri nyt vaikeata perustella.

Teknologia on menossa veneissä täl-lä hetkellä kohti omavaraisuutta. Mi-

MONIRUNKOVENE-lehden lukijat kysyvät, ERIK lEROUGE vastaa UUSI VAKITUINEN PALSTA JOKA ON TÄSTÄ

LÄHTIEN JOKAISESSA MONIRUNKOVENE-LEHDEN

NUMEROSSA!

Erik Lerouge testaa omaa designiaan

Trou Noir SCTL Racessa


nulla on siihen liittyen monta projek-tia valmistumassa. Suurin ongelma on energian varastointi. Vihreän liikku-misen tarve tuo toivottavasti muka-naan jotain muuta tehokkuutta kuin vanhat, hyvät lyijyakkumme. Jo täl-lä hetkellä jotkut asiakkaat asentavat Li-Polymer-akkuja veneisiinsä. Koska sähkö ei varastoidu hyvin, on ongel-mana veneilyn pitkät välimatkat. Ei ole mitään käytännön mieltä pyrkiä omavaraisuuteen sähkömoottorien avulla, jos vene on niin painava, että se tarvitsee alle 8 m/s tuulessa mootto-reita liikkuakseen eteenpäin. Ei myös-kään jos siinä on niin paljon tuulipin-taa, että sillä ei pääse nousemaan kun-nolla tuuleen. Veneen on oltava hyvin purjehtiva, jotta moottorit ovat tar-peellisia vain satamissa, tai liikuttaessa joilla tai kanavilla. Tehokkain energia-laite on kevyen tuulen purjeet!

Energiaa on säästettävä: Sandwich-ra-kenteinen runko antaa hyvän eristyk-sen. LED säästää sähköä, jääkaapeissa on oltava ovi ylhäällä, jne.

Katamaraani on hyvä alusta. Siihen voi kiinnittää ja kantaa mukana kai-kenlaisia, erilaisia energiaa tuotta-

via laitteita. kuten aurinkopaneelei-ta, tuuligeneraattoreita, vesigeneraat-toreita ym. Nämä voidaan kaikki yh-distää toisiinsa, jotta selvitään joka ti-lanteessa.

Infuusiotekniikalla ja esivalmistetuilla elementeillä pystymme rakentamaan parempia veneitä, voimme vähentää raaka-aineiden hukkakäyttöä, ja vaa-rannamme näin myös vähemmän työntekijöiden terveyden veneveis-tämöillä. Veneet ovat entistä enem-män kestohyödykkeitä. Tällä hetkel-lä haasteena on käyttää entistä enem-män luonnon omia kuituja, ydinma-teriaaleja ja hartseja, kuin lasikuitua, hiilikuitua, PVC:tä tai epoksia. Tämä on kemistien käsissä, mutta on olta-va huolellinen siinä, että niin sanotut luonnonmateriaalit eivät vaadi laajo-jen maa-alueiden hyväksikäyttöä, tai hillittömästi energiaa, jotta niitä voi-taisiin tuottaa. Mielenkiintoisia tuot-teita on tulossa.

Minulle todella suuri haaste on teolli-nen valmistus. Monirunkoveneet ovat erittäin kalliita valmistaa. Ne tarvitse-vat runsaasti erilaisia muotteja, enem-män runkoja ja enemmän pintoja val-

mistettavaksi. Ne täytyy tehdä kevyik-si ja vahvoiksi. Rasitukset ovat suu-remmat kuin yksirunkoveneissä. Riki on myös tehokkaampi.

Tuotanto on pääasiassa yhä pirstoutu-nut erilaisiin, suhteellisen epätehok-kaisiin, pieniin veistämöihin. Useim-mat näistä valmistajista kilpailevat sa-moilla markkinoilla. Yritän kovasti tarjota täyden sarjan monirunkove-neitä markkinahintaan. Minulle mo-nirunkoveneiden läpilyönti tapah-tuu, kun hyllyltä voi heti ostaa pienen matkakatamaraanin, kuten nykyisin yksirunkoisen Beneteaun, ja kun nii-tä tehdään samoja määriä. Tällaisten katamaraanien suunnittelu on tehtävä massatuotantoa varten. Kiehtovaa!

Terveisiä Teille kaikille Monirunkoveneen lukijoille! Erik Erik LEROUGE Yacht Designs La Touche, 85240 FOUSSAIS-PAYRE FRANCE Tel: +33 (0)2 51 51 46 45 Email: [email protected] Website: http://www.lerouge-yachts.com

Dear Fellow Multihuller´s!

We really have the feeling that this IMM will something extra. It could be the attraction of the Very nice IMM Crew or that the plans for the event is getting better by the day – But – It is most likely the thrill of our beautiful Copenhagen filled with wild Multihuller´s!

We are speaking about a meeting placed in the centre of Copenhagen, the largest city in Scandinavia. Our closest neighbours are The Cruise ships, The Little Mermaid and The Danish Royal Family!

We have everything at close range – walk, use your cute little bikes or the Zodiac.

Put on a pair of good walking shoes, get out of the boat and head into town. After a couple of minutes you will pass the Little Mermaid on her stone in the water. A bit later if you are lucky you will see the Danish Royal Ship Dannebrog and we will ask the Royalties to stand by for a chat, but only if you want – we will tell them to be discreet. Go on and in a moment you will be in Nyhavn, some years ago this was the dark dangerous center of the harbour. Now it is perfect for some refreshments – take a chair in the sun for a while and drink what Denmark is famous for.

Then you cross Kongens Nytorv and go straight to Ströget, the famous pedestrian street where you can find everything from B&O to the Royal Danish Porcelain. Continue as quickly as you are aloud by the rest of the family and soon you will arrive at Tivoli, Copenhagen’s amusement park in the absolute centre of the city.

As a special feature, we will show you the brave people that have put on themselves to widen the use of our beautiful Multihull´s. They are not presented in any special order and we will bring you more in each Newsletter. They will be present at the IMM 2009 waiting to be visited by you. This time we are proud to present DanKat, the importer of Fountaine Pajot. Please visit the Website at: www.dankat.dk

Please direct all interested in our [email protected]

Start to fill in the application form on our website, Povl is concerned for the space.

The IMM 2009 Crew

iMM2009KööpenhAMinAssA

Viime numerossa näytimme Gemini 105MC -katamaraanin sisäkuvana Telstar-trimaraanin salongin.

Toimittaja hankki uudet silmälasit ja nyt löytyi oikea kuva: siis Gemini 105 sisätilat ovat tilavat ja valoisat!

KorjAus


Maahantuoja VerkkoSuomi Oy on perheyritys. Olemme vaimoni kans-sa olleet aina ”tuulella käypiä”. Olem-me yrittäneet aloittaa purjelentohar-rastusta pitkään. Vuonna 1999 suo-ritimme purjelennon teoriaosuuden Espoon kansalaisopistossa. Tuolloin työskentelin Philipsin palveluksessa ja vaimoni pyöritti mainostoimistoa Lohjalla, jonne hartiapankilla työn/yrittämisen ohessa rakensimme omaa, ensimmäistä taloamme.

Keskisuomalaisina vietimme kaik-ki lomat ja viikonloput Korpilahdel-la kesämökillä veden äärellä. Reissu-työ, sekä talonrakennus pitivät poissa muiden harrastusten parista, joten ir-tiottona raksalta ajelimme usein per-jantai-iltaisin kolmesataa kilometriä mökille Kärkisiin. Sunnuntai-iltaisin myöhään palasimme takaisin ja sitten maanantaisin ”virkistyneenä” töihin.Kuten toimitapamme paljastaa, em-me viihtyneet pääkaupunkiseudulla 6,5 vuoden yrittämisestä huolimat-ta. Kun sopiva tontti tammikuussa 2000 löytyi veden äärestä, Korpilah-delta, seurasi tontin osto, irtisanoutu-minen työstä, talo myyntiin ja uutta suunnittelemaan tällä kertaa mieluis-ammalle paikalle.

Köyhän pankki rasittaa hartioita. Kaikki yhdistettiin samaan pistee-seen. Koti, varasto, toimistot, sekä mökkeily Korpilahdella satamaa vas-tapäätä Päijänteen rantaan. Omatoi-misuusaste oli meillä 90% talon piir-tämisestä alkaen, sähköasennuksiin on omatarveoikeudet ja putkimiestä ei tahtonut saada paikalle kuin lop-putarkastusta tekemään.

Vastaava mestari oli töissä kanssamme

KAiKKienAsioidenTAKAAlöyTyy

TArinA,tässäWhisper29tarina

seitsemän kuukautta. Katto saatiin päälle viidentoista kuukauden koh-dalla. Oma yritys mahdollisti sen, et-tä itse vietin ensimmäiset kaksi vuot-ta täyspäiväisesti rakennuksella, vai-mo puolet viikosta.

Ilmailuharrastukseen ei ollut enää mahdollisuuksia, purjelennot ja kurs-sit jäivät Nummelan kentällä hinaus-

kelpuutusvaiheeseen, eli puolitiehen kesäkuussa 2006. Nyt lähimmälle kentälle on satakolmekymmentä ki-lometriä.

Toimitilamme on Päijänteen rannas-sa. Polttoaineiden verotusmuutos oli käsillä, ja veneily moottoreilla oli kal-listumassa. Aloimme etsiä sopivaa ve-nevalmistajaa yhteistyökumppaniksi

2004. Etsimme pohjoismaista, Eu-roopasta, ja viimein Aasiasta, eikä löytynyt mitään, mikä olisi erityisesti sytyttänyt 2006 tilanteessa.

Shanghain kansainvälisillä venemes-suilla vierailimme työmatkamme yh-teydessä huhtikuussa 2007. Tarjonta oli hienoa ja kallista. Kaikki asiallisen näköiset veneet, jotka olivat esillä pai-kan päällä, olivat kaikkea muuta kuin aasialaisia. Messujen pääsponsoreina olivat näkyvästi Hennesy XO, Cadil-lac, ja Australian valtio, kaikki tuttu-ja veneilyihmisille.

Suurimmat osastot olivat Sea-Raylla, Azimuthilla, Rivalla ym. tutuilla kan-sainvälisillä merkeillä/ malleilla.Aasialaisilla valmistajilla oli esillä pie-niä veneitä, tai pelkkiä koppeja, joi-den seinillä oli veneiden valokuvia tai esitteitä, joissa esiteltiin yhtä esteet-tisiä veneitä kuin suomalaiset 60-70

luvun poliisiveneet. Tosin täytyy sa-noa, että niissä oli hinta kohdallaan. CE- merkintä ei koristanut aasialais-ten valmistajien edullisempia, tahi kalliimpia veneitä.

Eräällä osastolla oli pienoismalli sula-valinjaisesta trimaraanista, sekä eng-lantia osaava esittelijä. Asiakkaita ei näissä ”koppiosastoissa” yleensä viih-tynyt, joten saimme tutustua asiaan melko rauhassa. Pienoismalliin tutus-tumisen yhteydessä kävi selville, että venettä oli viety Yhdysvaltoihin, ja et-tä hollantilainen asiantuntija oli par-haillaan tehtaalla Kiinassa valmiste-lemassa venettä CE-tyyppihyväksyn-tää varten.

Työvierailumme Kiinassa oli vain kolmipäiväinen ja jo loppumaisil-laan, joten lähdimme matkaan koh-ti Suomea hollantilaisen Gerard De Beer:in puhelinnumero matkassa.

Kesän aikana kävin läpi valmistajia, sekä soitin joitakin kertoja Gerardille. Hän oli pistänyt koko prosessin uu-siksi ja vääntänyt sitä edelleen eteen-päin yli kaksi vuotta. 20 vuoden ko-kemuksella trimaraaneillapujehtimisesta ja 30 vuoden koke-muksella käytettyjen veneiden myyn-nistä hän oli halunnut laittaa parasta, mitä osasi.

Vene rakennetaan aivan eri materiaa-leista, kuin Amerikkaan lähtevät mal-lit. Kaikkien materiaalien tulee olla saatavissa Euroopasta, sekä niin ylei-siä, että työmenetelmien kanssa pär-jätään. Työn osuus materiaaleihin verrattuna on niin suuri, että vaikka käytetään huippumateriaaleja, hinta pysyy kurissa.

Syksyllä Det Norske Veritas pääsi te-kemään lopullista tyyppihyväksyn-tää. Se valmistui 10.10.2008.


Itsellämme ei asiantuntemus riittä-nyt lähteä venettä tarkastamaan ja odotimme, kun englantilaiset, saksa-laiset, kreikkalaiset, sekä ranskalaiset kävivät tutkimassa veneen ja valmis-tusolosuhteet paikan päällä Kiinan tehtaalla. Kreikkalaiset ja englantilai-set kävivät ensin, tekivät sopimuksen maahantuonnin aloittamiseksi ja ti-lasivat veneen heti. Keskustelin hei-dän kanssaan pitkään ja päädyimme tekemään maahantuontisopimuksen sekä tilaamaan veneen CE-järjestys numeroltaan 3. Tyyppihyväksyntään tuli vielä muutoksia, koska kaikkiin vuoden 2008 mallin veneisiin tehtiin vielä lisäyksenä sisäänvedettävä hiili-kuituinen keulapuomi, jotta vene sai-

si lisää purjepintaa hennossa kelissä kilpailtaessa. Tämä prosessi valvonta-käynteineen otti vielä lisäaikaa kaksi kuukautta.

Merikontissa perille saakka Kiinasta matkustanut vene tullattiin toimis-tomme pihassa Päijänteen rannassa, Jyväskylän Korpilahdella tiistaina 27. tammikuuta 2009, eli kauas on ollut jälleen pitkä matka.

Korpilahdella 12.3.2009Petri Hakala Lisätietoja: 050-32 [email protected]: www.trimaraani.fi

Viime numerossa katsauksemme keskittyi noin 9 – 10 m veneisiin, nyt perehdymme noin 11 – 14 metrin kokoluokkaan.

Tämä on luultavasti se kokoluokka, mitä on viimeisten parin viimeisen vuosikymmenen aikana maailman-laajuisesti myyty kappalemääräises-ti kaikesta eniten. Syitä on varmas-ti monia. Yksi syy on taloudellinen nousukausi, joka tosin nyt on men-nyttä aikaa, emmekä käy tässä ennus-tamaan tulevaisuutta, vaan keskitym-me nykytilanteeseen. Toinen syy on Charterveneilyn huima yleistyminen kaikkialla maailmassa. Katamaraane-ja on runsaasti tarjolla, niin kipparoi-tuna, tai kun on kysymyksessä pel-kän veneen vuokraaminen, englan-

niksi ”Bare Boat”. Yksirunkoveneet ovat jääneet monessa paikassa toisek-si, monessa paikassa on tarjolla pel-kästään katamaraaneja. Katamaraa-ni on helpompi hallita, ja jopa melko kokematon kippari pärjää sillä muka-vissa olosuhteissa tasaisissa pasaatituu-lissa. Suurempikin porukka mahtuu mukaan ja juomalasit pysyvät pystys-sä koko matkan ajan.

Suotuisa verokohtelu joissain mais-sa on myös lisännyt tämän kokoluo-kan ostohalukkuutta. Jos ranskalai-nen ostaa Katamaraanin leasingkau-palla, hän maksaa alle puolet normaa-lista arvonlisäveroverosta. Lisäksi kor-ko on tällä hetkellä edullinen. Tämä etu koske niin yksityiskäyttöön, kuin charterkäyttöön tulevia veneitä. Kun omistaja luovuttaa veneensä suurim-

maksi osaa vuotta vuokralle, ja varaa veneen muutamaksi viikoksi vuodessa itselleen, saa hän vuokratuloista kuu-kausittaiset leasingmaksut maksetuk-si. Sen jälkeen kun vene on ollut muu-taman vuoden charterkäytössä, on ve-ne parhaimmassa tapauksessa makset-tu kokonaan. Jos omistaja sitten myy veneensä, saa hän siitä vielä sievoisen summan voittoa, tai jos hän pitää sen itsellään, niin pankkivelat eivät enää paina päälle. Lisäksi useassa Euroo-pan Unionin ulkopuolisessa maassa kukaan ei ole kiinnostunut siitä, on-ko veneestä maksettu arvonlisäveroa. Meillä täällä suomessa on verot mak-settava, ja nykyisellä 22 %:n arvon-

Teksti: Roger LohmanKuvat: valmistajat ja Roger Lohman

MONIRUNKOVENEEN MaRKKINaKatsaUs:

KesKiKoKoiseTpituus noin 11 – 14 m

MATKAKATAMArAAniTMAAilMAneriKolKilTA

VinKKejäVeneTTä

hAnKKiVille

Lagoon 440, kuva Nicolas Claris


lisäverolla on suuri merkitys veneen loppuhintaan.

UUdEt VENEEt OVat tIlaVIa ja MaKsaVat ENtIstä ENEMMäNKatamaraanit ovat myös muuttuneet asuttavimmiksi, ulko- ja sisätilat ovat kasvaneet, veneet ovat venyneet si-vuille ja ylöspäin. Hulppeat ja avarat tilat, sekä helppo hallittavuus hou-kuttelevat katamaraaniveneilyyn sel-laista väkeä, jotka haluavat vesilläkin asua mukavasti. Enää ei vanha vitsi päde; purjeveneilyyn ei tarvita venet-tä. Riittää kun menee kylmään suih-kuun vaatteet päällä ja repii kymme-nen sekunnin välein viidensadan se-teleitä rikki. Nyt ovat olosuhteet ka-tamaraaneissa sen verran mukavat, et-tä veneettömän ei enää tarvitse men-nä kylmään suihkuun, riittää kun sitä käteistä on läsnä riittävästi revittäväk-si, jotta olo olisi sama kuin merellä. Tämän kokoiset uudet veneet mak-savat paljon, joten suuri osa näistä on tavallisen palkannauttijan ulottamat-tomissa.

Maailmaa kiertää tälläkin hetkellä moni perhe tai tuttavaporukka kata-maraanilla. Käytännössä alle 11 metri-nen vene on tähän tarkoitukseen han-kala. Pienehköt sisätilat, täyden sei-somakorkeuden puute ja pienen ve-neen raskas käyttäytyminen aallokos-sa, useimmiten ylikuormattuna, kos-ka tavaraa kerääntyy aina mukaan pit-kille matkoille liikaa, ovat eräitä syitä, miksi useimmat valitsevat vähintään 11 m pitkän veneen pitkille avome-rimatkoille.

Tässä kokoluokassa on valinnan va-raa todella runsaasti. Veneveistämöitä on paljon, useimmat pieniä, joilla on yksi tai kaksi mallia tarjottavana, ei-kä todellisesta sarjatuotannosta voida puhua kuin kolmen - neljän valmis-tajan kohdalla.

Jos uuden veneen aikoo hankkia, on ensimmäisenä selvitettävä itselleen mi-tä on tarjolla. Internetistä löytyy run-saasti kuvia, teknisiä tietoja, käyttöko-kemuksia, chattipalstoilla käydään eri-tasoista mielipidevaihtoa eri mallien paremmuudesta ja niin edelleen.

Kaikki tämä tieto on tosiasiassa arvo-tonta, jos ei ole tehnyt itselleen selväk-si tätä asiaa:

MINKälaINEN ON MINUN tUlEVa VENEENI OMINaIsUUKsIltaaN? MItä sE saa MaKsaa?Ensiksi on selvitettävä kokonaisbud-jetti. Paljonko on rahaa oikeasti käy-tettävissä? Siihen on sisällytettävä ve-neen hinta tehtaalla, kaikkine varus-teineen. Veneen ilmoitettu listahinta ei ole koskaan sama kuin veneen to-dellinen hinta. Listahintaan sisältyy joka valmistajalla erilaisia varusteita. Jollain on listahinnassa purjeet muka-na, toisella ei. Jollain on vakiona hal-vimmat mahdolliset purjeet, joita ei kannata ostaa, jos oikeasti pitää pur-jehtimisesta.. Perusvarustus on niuk-ka, ja sitten kun toivomuslistaan lisä-tään esimerkiksi: Gennaakkeri, tutka/plotteri, kumivene moottorilla, ge-neraattori, lämmitin, septitankki ja kiinnitysköydet, koska ne eivät kuu-lu hintaan, plus asennuskustannukset ym. ym., niin jostain tupsahti hin-taan noin 50.000 -150.000 euroa li-sää. Plus tietenkin 22 % alvia. Jo pel-kän perusveneen hinta vaihtelee to-della paljon, kuten viimeisenä olevas-ta taulukosta voi lukea.

Lisäksi useimmat hankkivat venee-seensä vakuutuksen. Se kannattaa sel-vittää todella tarkasti. Kaikki yhtiöt eivät mielellään vakuuta monirunko-veneitä, eikä useimmat kotimaiset an-na lainkaan vakuutusta kun siirrytään Euroopan ulkopuolelle.

Sitten tulee se vaikea kysymys, joka on esitettävä itselleen: mitä minä haluan veneeltäni? Onko se tilava, hyvin va-rustettu, ja siten suhteellisen painava Tilamaraani (Tilava Katamaraani), vai suorituskykyinen, hyvin luoviva mat-kavene, missä mukavuuksia ja tilaa on rajoitetummin, ja siten myös vähem-män painoa? Minkälaiset ovat minun omat tarpeeni?

Molemmat vaihtoehdot ovat oikei-ta. On vaan oltava rehellinen itselleen ja hankittava sellainen vene joka so-pii omalle egolle ja omaan elämänta-paan. Edellytyksenä on tietysti, että

rahaa riittää halujen mukaisesti.

Nyt olemme sitten selvittäneet raha-varamme ja tarpeemme. Sitten me-nemme vain takaisin Internetiin kat-somaan valmistajien kotisivuja, ja Multihulls World-lehden testejä lu-kemaan. Nyt varmasti löytyy muuta-ma suosikki.

Ongelmat lisääntyvät jälleen: Mis-tä voi tietää onko kiinnostava vene, jota valmistetaan jossain kaukaisessa maassa oikeasti sitä mitä siitä kuvitte-lee? Uskaltaako sen tilata?Miltä se näyttää elävässä elämässä? Ovatko sisätilat käytännössä toimi-vat? Voiko kannella liikkua turvalli-sesti?Onko vene laadukkaasti tehty?purjehtiiko se, luoviiko se, näkyykö ruorin tai pinnan takaa mitään ran-tautuessa?Onko äänieristys kunnossa?uskaltaako veistämölle lähettää rahaa ennakkoon, tekevätkö he veneen sovi-tun ajan puitteissa ja sovituilla kom-ponenteilla? Voiko veistämö mennä konkurssiin ennen kuin vene valmis-tuu? Miten veneen saa siinä tapauk-sessa pois maksamatta kauppahinta uudestaan?

Näihin ja moniin muihin kysymyk-siin on vaikea saada oikeata vastaus-ta. Siksi venekauppaan täytyy paneu-tua kunnolla, jotta lopputulos olisi si-tä mihin pyritään.

sE OIKEa Kyllä löytyy!Helpointa ja turvallisinta on ostaa ve-ne suomalaiselta maahantuojalta, tai jälleenmyyjältä, mutta niitä on niin vähän, että useimmissa tapauksissa se ei onnistu.

Ainoa oikea tapa on käydä katsomas-sa veneitä veistämöä ja samalla suo-rittaa riittävän pitkä koepurjehdus, mieluummin erilaisissa olosuhteissa, Tällaisessa tilanteessa selviää nopeas-ti, onko kyseinen vene sellainen kuin se oli omissa mielikuvissa, ja valmista-jasta saa samalla selville useimmat tar-vittavat asiat.

Kun kauppaa valmistelee kaikista mahdollisista näkövinkkeleistä hyvin, niin se oikea vene kyllä löytyy.

ValINNaNVaRaa ON…Noin 11 – 13 metrin pituisia kata-maraaneja on tarjolla todella runsaas-ti. Yritän tässä hieman valaista tarjon-taa. Teksti on taas sekoitus valmista-jien propagandaa, lehdistä luettua ja lainattua, sekä myös omakohtaisia ko-kemuksia muutamista veneistä maa-ilman meriltä. Lukekaa määrittelyni kuin piru raamattua, tehkää sen jäl-keen omakohtaiset johtopäätöksenne ja sitten vain veneen ostoon…

Hintataso on valitettavasti karannut useimmilta tavoittamattomiin, mut-ta elämässä täytyy olla haaveita ja toi-voa, eikä vain realismia. Muistakaa, että myös Suomessa tai melkein mis-sä päin maailmaa tahansa voi vuokra-ta katamaraaneja päiväksi – viikoik-si. Tämä vaihtoehto on kaikesta hal-vin ja huolettomin, ja myös useimpi-en ulottuvilla. Kerätkää neljä – kah-deksan henkeä yhteen ja vuokratkaa vene yhdessä, jolloin hinta per henki-lö ei enää ole päätä huimaava.

Joistain veneistä ei ole kuvia, mikä on tämän jutun kannalta onnetonta. Syy on se, että joidenkin valmistajien mie-lestä ei kannata vastata kuva- ja juttu-pyyntöön, koska tämähän maa on mi-tätöntä periferiaa, joten jokaisen ve-netyypin viimeisenä tietona on Inter-netsivujen osoite. Ei auta muuta kun pyytää teitä siirtymään sinne, sieltä ne kauniit kuvat löytyvät.

Artikkelin lopussa on taulukko, mis-tä selviää tärkeimmät mitat ja noin hinnat.

aFRICaN FastCat 445Angelo Lavranos ja Gideon Gouds-mit ovat African FastCat 445 matka-katamaraanin suunnittelijoita. Heillä on erittäin kunnianhimoinen tavoi-ta saada aikaan turvallinen, ekologi-nen, suorituskykyinen ja tilava mat-kakatamaraani.

Tässä on onnistuttukin, kiitos erittäin tarkan suunnittelun ja keveiden ra-kennusmateriaalien. Kevlaria on käy-tetty vedenpinnan alapuolisissa ra-kenteissa, hiilikuitua vahvisteena run-gon kansissa, laipioissa, peräsimissä, köleissä. Vene on tehty alipainelami-

noimalla, jolloin säästyy materiaalia ja painoa perinteiseen käsinlaminointiin verrattuna. Tätä menetelmää käyttä-vät toki monet muutkin valmistajat tässä katsauksessa. Divinycell vaahto-levyä on väliaineena vahvuuden saa-vuttamiseksi ja painon vähentämisek-si. Veneen voi valita kiintoköleillä tai nostoköleillä.

Kokonaispainoksi ilmoitetaan 6,5 tonnia, mikä on erittäin vähän tämän kokoisessa veneessä. Tämä yhdistet-tynä 119 m2 purjepinta-alan, lupaa veneelle nopeaa kyytiä, myös keveis-sä tuulissa.

Moottoreina joko dieselit tai 2 kpl ve-destä ylöskäännettävää 9,6 KW:n säh-kömoottoria. Tämä vähentää veden vastusta purjehdittaessa, kun molem-mat potkurit saa nostetuksi pois ve-destä jarruttamasta.

African Fastcat on CE-hyväksytty, jo-ten sen tuominen Etelä-Afrikasta on-nistuu hyvin.

aMbERCat 110Ambercatit tulevat melkein naapuris-ta, eli Latviasta. Veneveistämö on sa-ma, missä Kai Lingon VIK-140 Blue Moon valmistui runkovalmiiksi.

Valmistajan nimi on Enmar Ltd ja heillä on pitkäaikainen kokemus mo-nirunkoveneiden valmistuksesta. Veis-tämöltä ovat valmistuneet esimerkiksi sellaiset mallit kuin; 2 kpl Ian Farrier F-41 katamaraani hiilikuitumastolla, VIK-160 ja monia yksirunkovenei-tä. Parhaillaan työn alla ovat Amber-cat 110:n lisäksi 20 m pitkä Amber-cat 200 ja 21 m pitkä Ambercat 210. Lisäksi veistämä valmistaa hiilikuitu-mastoja ja – puomeja. Kotisivuilla on runsaasti kuvia valmistuksen eri vai-heista.

Ambercat 110 on yksi Erik Lerougen lukuisista malleista. Tämä, ja kehit-tynyt valmistusmenetelmä takaa ve-neelle keveyden ja siten myös nopeu-

Veneen valmistuttaja on Hollannis-sa, josta saa hyvin tietoa veneen tek-niikasta ja muista ominaisuuksista. www.africancats.com

den. Veneeseen saa Enmarin valmista-man kääntyvän hiilikuitumaston koh-tuullisen hintaan. Ambercatin voi ti-lata eri valmiusasteissa, aina pelkistä rungoista – valmiiseen veneeseen. Va-rustelutason ja sisustusratkaisuun voi


myös jonkin verran vaikuttaa, tosin ti-lojen rajoitusten ja suunnittelijan las-kelmien rajoissa. Veneen sisätilat ovat sarjaa riittävät, mutta eivät ehkä nyky-aikaisessa mielessä tilavat.

Jos etsit suorituskykyistä perhekata-maraania, niin tässä se on. Sisätilat voisivat olla suuremmat, mutta sil-loin paino lisääntyisi, mukana kulke-van tavaran määrä samoin, ja silloin veneen alkuperäinen idea olisi hävin-nyt. www.ambercat.info

baRRaMUNdI 410Erik Lerougen katkeamatonta sarjaa tämäkin katamaraani. Ai-kaisemmin tätä valmistettiin ni-mellä Brazapi 410. Tämä on vauhdik-kaan ja sulavalinjaisen näköinen peli. Veneelle ilmoitettu kokonaispaino on alhainen, kääntyvä hiilikuitumasto on samoin kevyt, lisäksi on racing-versi-ossa vakiona nostokölit, joten eikö-hän tämäkin vene ole purjehtijan ve-ne. Valmistus tapahtuu Sri Lankassa, mikä on myös nykytrendin mukais-ta, eli siirretään valmistus sinne missä työvoimakustannukset ja muut viral-

liset maksut ovat pienet, ja usein myös käsityötai-dot korkealaa-tuiset.

Veneen saa puolivalmiina – sellaisessa valmiusasteessa kuin asiakas haluaa.

Kaikki Sri Lankalla tehdyt Barramun-dit menevät vientiin. Veistämö valmis-taa myös 45 jalkaisia kalastus-purjeka-tamaraaneja, moottorikatamaraaneja ja yksirunkoveneitä.

Kotisivut ovat vielä hieman vaiheessa. www.barramundi-catamarans.com

CataNa 41 ja 46Catana on aina ollut erittäin hyvässä maineessa sarjatuotantoveneiden sar-jassa. Laatu on ollut hyvä ja kun tilaat veneen, on siinä erittäin runsas varus-tus vakiona. Hintakin on sen mukai-nen, mutta pitkässä juoksussa Cata-

nan erittäin hyvä jälleenmyyntihinta tasoittaa hintaeron.

Useimmat kilpailijat lähtevät hin-noittelussa liikkeelle perusveneestä, ja mahdollisimman niukalla varus-tuksella. Sitten kun veneeseen hanki-taan vähän sitä sun tätä, kipuaa lisäva-rusteiden hinnaksi tässä kokoluokassa melkein poikkeuksetta noin 50.000 – 150.000 euroa, jolloin veneen koko-naishinta onkin jo Catanan luokkaa.

Catana on yksi harvoista valmistajista jotka vannovat nostokölien voimaan kaikissa malleissaan. Käytännössä nos-tokölit vievät luovilla katamaraanin korkeammalle luovissa, mutta tuuleen nousuun vaikuttaa myös moni muu asia. Veneen tuulipinta, paino, kanta-vuus, kölien muotoilu, purjeet ja mo-net muut seikat vaikuttavat osaltaan siihen miten edetään kohti tuulta.

Samoin Catanan tunnus on takana, melko ulkolaidoilla sijaitsevat kak-si ohjauspistettä, eikä niin kuten mo-nessa kilpailijassa, joissa ruori on sa-longin ulkoseinässä kiinni. Henkilö-kohtaisesti pidän tästä. Näkyvyys on erinomainen joka suuntaan, purjeet näkyvät hyvin ja ohjauspisteeltä toi-selle siirtyminen on helppoa. Ruori-henkilö ei myöskään ole muitten edes-sä häiritsemässä työskentelyä. Haitta-

tilaviin kiinteistöihin, joten nyt ai-kaisemmin vaivannut tuotantotilojen puute on poissa.

Veneet valmistetaan joko täysin val-miiksi, tai sitten ne tehdään asiakkaan toivomassa valmiusasteessa. Venei-tä tehdään myös avonaisella keskisil-lalla, jolloin tuulipintaa ja painoa on entisestään minimoitu. Tässä on siis mahdollisuus hankkia puolivalmiste, jonka voi purjehtia tai kuljettaa rekal-la kotiin, ja viimeistellä sitten venettä valmiiksi kotona omaan tahtiin.

Edel/Helios veneet ovat tunnettuja keveydestään ja hyvistä purjehduso-minaisuuksistaan. Molemmissa mal-leissa on vakiona tarkka ja toimiva pinnaohjaus. Pinnahenkilöllä on va-littavana oikea tai vasen kuppi-istuin, jossa istuessa matka taittuu mukavas-ti. Edel 38:ssa on vakiona kiinteät kö-lit. Edel 42:ssa on mallissa Light nos-tokölit vakiona, ja mallissa Comfort kiinteät kölit.

Sisustusvaihtoehtoja on molemmis-sa malleissa kaksi. Edel 38 ”Owners version”-mallissa on kolme makuu-hyttiä, josta yksi plus pentteri ja toi-letti ovat vasemmassa rungossa, kak-si muuta hyttiä ja toinen vessa ovat oikeassa rungossa. Allekirjoittaneen mielestä käytännöllisin ratkaisu on se, että pentteri on jommassakum-massa rungossa, ei keskisillalla. Syitä ovat mm. säilytystilojen rajallisuus as-

tioille, kattiloille ja ruokailuvälineille keskisillalla, sekä suuremmat oleske-lutilat keskisillan salongissa kun pent-teri on rungossa.

Edel 38 ja Edel 42 kuuluvat harvinai-seen sarjaan ”hyvin purjehtivat mat-kakatamaraanit” keveytensä ja ra-kenteensa puolesta. Nämä ovat pal-jon purjehtivan veneitä, jolloin niillä myös luovii mielellään. Edeleissä on kuitenkin hyvät sisätilat, joskaan ei lä-heskään sellaiset kuin uuden trendin mukaisissa ”Tilamaraaneissa”. www.edelcatamarans.com

puolena on kovassa kelissä melko suo-jaton sijainti.

Catanan muotoilun takana on Chris-tophe Barreau, Linea Concept ja Ca-tanan oma muotoilutoimisto.

Catana 41 ja Catana 46 ovat täysin uusia malleja, joihin kannattaa tutus-tua tarkemmin. www.catana.com

EdEl 38 ja EdEl 42Nämä mallit tunnettiin aikaisemmin nimellä HELIOS. Kaikki käytetyt veneet ovat Helios-nimisiä, ja kaik-ki tulevat, uudet veneet ovat Edel-ni-misiä.

Suunnittelijoina ovat Bernard Leliév-re ja Alban Vigner, samat miehet kuin viime numerossa esitellyt Edel 28 ja Edel 33. Veneveistämö on juuri siir-tynyt Ranskan Cherbourgissa uusiin

tOURNIER MaRINEFreydis 46

Edel 42

Yllä: Helios Alla: Edel 42

Freydis on Erik Lerougen suunnitte-lema matkakatamaraani. Freydis on yksi hänen suosituimpia malleistaan. Syynä ovat taas hyvät sisätilat, suhteel-lisen kevyt paino ja riittävästi purje-pinta-alaa. Vene purjehtii hyvin avo-tuulissa ja myös luovissa, koska siinä on myös nostokölit.

Tästä ei iso matkakatamaraani paljoa parane, jos purjehdusominaisuuksille laitetaan paljon painoa. www.tourniermarine.com

Fusion 40 sail

Tämä on samanlainen KIT CAT, eli rakennussarjana toimitettava matka-katamaraani kuin toisaalla tässä artik-kelissa oleva Spirited 380 CE.

Catana 41

Catana 41


Kun vene lähtee Thaimaan Bangko-kista, ovat rungot, lattia, laipiot, kan-si ja niin edelleen valmiiksi tehtynä. Osat mahtuvat kahteen 40 jalan kont-tiin, mitkä voidaan kuljettaa minne asiakas haluaa, vaikka Lemmenjoelle, jossa sitten osat yhdistetään veneeksi. Tällä hetkellä 60 yksilöä on jo valmii-na. Elementtien valmistaja ei ole mi-kään pikkupaja, vaan siellä pakertaa 4.000 henkilöä töissä. Fusionin lisäksi tehtaalla tehdään surffilautoja, purje-lautoja, moottoriveneitä ja muita va-paa-ajan veneitä. Ranskalaiset kehu-vat komponenttien korkeaa laatua ja mittatarkkuutta.

Veneen on suunnitellut laiva-arkki-tehti Garry Lidgaard Uudesta See-lannista, elementit valmistetaan thai-maassa ja vene rakennetaan valmiik-si ranskassa, joten tämä vene, jos mi-kään osoittaa nykyisen Globalisaation olevan voimissaan. Rakentaja on Fu-sion France, yllättävää kyllä kahdessa tehtaassa, joko Atlantin rannikolla, tai Välimerellä sijaitsevissa veistämöissä.

Vene on saanut hyvät arvostelut, mitä tulee laatuun ja toimivuuteen. Painoa on hieman moitittu, samoin loppu-

hintaa sen jälkeen kun kaikki mahdol-liset heebelit on veneeseen asennettu. www.fusioncats.com

FOUNtaINE-PajOt MallIstOTehdasvalmisteisten matkakatama-raanien lyhyessä historiassa Fountai-

ne Pajotilla on pitkä historia.Jean-Francois Fountaine ja Yves Pajot perustivat veistämön vuonna 1976, ja matkakatamaraanien valmistus alkoi vuonna 1983. Malleja on ollut vuo-sien varrella monia, kuten Casaman-ce 43, Maldives, 32, Fidji 39 samoin valmistettujen monirunkoveneiden määrä on suuri, eli 1.844 kpl! Laatu on hyvä ja veneet tehty siisteiksi ja toi-miviksi.

Tällä hetkellä mallistossa ovat: Mahé 36 (99 kpl tehty) Lavezzi 40 (208 kpl tehty) Orana 44 (30 kpl tehty)Salina 48 (27 kpl tehty)Eleuthéra 60 (27 kpl tehty)Galathea 60. Moottorikatamaraanit 35-55 jalkaa, ja vielä suuret Taiti-päiväkatamaraanit, joilla kuljetetaan turisteja sight-seein-gille eri turistikohteissa. Taiti 60 (10 kpl tehty) ja Taiti 75 (58 kpl tehty).

Mahé 36Veistämön pienin matkakatamaraa-ni on Mahé 36. Tämä on muutaman vuoden vanha malli, jota on jo myy-ty 99 kpl. Veneen saa joko kolmella tai neljällä tuplapunkalla varustetul-la hytillä. Veneen hinnoittelu on ol-lut maltillinen, joten myyntimenes-tyksen odotetaan jatkuvan, etenkin kun venelehtien testitulokset ovat ol-leet kauttaaltaan melko positiivisia.

Lavezzi 40Tämä on ollut kestosuosikki jo use-an vuoden ajan omassa kokoluokas-saan. Hyvä laatu, toimiva sisustus ja kansi tekevät tästä halutun matkave-neen. Muotoilu on pyöreämpää kuin esimerkiksi Lagoonissa. Vene soveltuu hyvin charterpurjehdukseen tasaisten ominaisuuksien ansiosta. Mikään luo-vihirmu Lavezzi 40 ei tosin ole, mut-ta vene toimii muuten hyvin kaikissa olosuhteissa.

Orana 44Veistämön uusi malli. Suuret sisätilat, avoin kulku salongin ja avotilan välil-lä, kiinteä suojaava Bimini ja suuret kansitilat ovat taas sellainen yhdistel-mä, että tämä vene löytää tiensä char-teryhtiöiden käyttöön, kuten myös kesämökiksi monelle yksityishenki-lölle, joka myös haluaa liikkua pur-jeilla avotuulissa. www.fountaine-pajot.com

Fusion vauhdissa

Mahé 36

Vasemmalla ja sisätila sen alla: Lavezzi 40

Molemmat alla: Orana 44


lä maailman johtava katamaraanien valmistaja, ja aivan omaa luokkaan-sa, mitä tulee malliston laajuuteen ja valmistusmääriin.

Lagooneja on tähän päivään mennes-sä valmistettu yli 1.500 kpl. Yksittäis-ten mallien valmistusmäärät ovat hui-maavia; Lagoon 380 yli 500 kpl, La-goon 440 yli 300 kpl, Lagoon 410 yli 280 kpl, ja moottorikatamaraane-ja Power 43/44 on tehty jo yli 100 kpl jne.. Nämä ovat kunnioitettavia val-mistusmääriä! Lagoonien valmistus on todellista teollista valmistusta, joten laatu ja vii-meistely ovat tasaista, toisin kuin mo-nessa pienessä pajassa, jossa käsityön osuus on suuri.

Mallisto on hengästyttävän laaja!

Lagoon 380 Suunnittelijat ovat nimekkäät Van Pe-teghem ja Lauriot-Prevost.

Yli 500 valmistetun veneen jälkeen lienee kaikki lastentaudit poissa ja os-taja saa mitä haluaa. Versioita on kak-si; 3 tai 4 tuplahyttiä. Lisäksi varuste-tasoja on kolme; Essential, Cruising ja Comfort, joten jokaiselle löytyy omanlainen räätälöity vene.

Essential-varustetasoon sisältyy pe-rusvarustus pienimpään mahdolli-seen budjettiin.Cruisingissa on jo enemmän tavaraa mukana.Comfortissa on jo melkein kaikki tar-peellinen varustus, vaikka pidemmille matkoille maailman ympäri.

Koneisiin pääsee hyvin käsiksi runko-jen takaosasta, suuri avotila, jossa on pöytä ja riittävästi istumatilaa, kansi on tasainen ja turvallinen, joten tässä on erinomainen vene vaikka suurem-malle perheelle.Lagoon ei ole mikään varsinainen raa-seri, ominaisuuksien painopiste on mukavuudessa, hyvissä tiloissa, niin sisällä, kuin ulkona, helppokäyttöisyydessä ja kestävyy-dessä, mutta avotuulissa sillä taittaa mukavasti matkaa ja huomattavasti ripeämmin kuin vastaavilla yksirun-koveneillä.

Lagoon 400Tässä on Lagoonin katkeamattoman tuotekehityksen uusin saavutus; La-goon 400. Muotoilu on nykytren-din mukaan kulmikas. Vertaisin tätä mallia amerikkalaiseen JEEP-maas-turiin, tai Cadillacin uusiin, kulmik-

kaisiin malleihin. Muotoilu veneissä ja autoissa alkaa näyttää samanlaisel-ta; kulmikasta, laatikkomaista kehik-koa, jossa on isoa lasipintaa ympärillä. Tällä saavutetaan mahtavat sisätilat ja runsaiden ja pystyjen ikkunoiden an-siosta veneessä on täyden 360 asteen näkyvyys salongista. Veneen korkeus on huomattava: ohjauspisteeseen ja kannelle noustaan ylös, avotilaan las-keudutaan sitten takaisin alas. Avoti-

laGOON Lagoon on maailman johtavan vapaa-ajan veneitä valmistavan, Beneteaun, katamaraanibrandi.

Veistämö perustettiin vuonna 1984. Lagoon on saanut alkunsa Jeanneau- kilpapursivalmistuksesta, mikä kuu-luu samaan Beneteau-ryhmään. Veis-tämö on valmistanut mm. PierreIer, Fleury Michon, Primagaz, ja mo-nia muita kuuluisia raasereita. Lisäk-si Waterworld-elokuvan trimarani on tehty samalla tehtaalla.

Veistämöltä on vuosien saatossa tullut ulos monia eri malleja, sekä yksityis-käyttöön, että erityisesti charterkäyt-töön. Näitä näkyy maailman kaikil-la merillä, onhan Lagoon tällä hetkel-

Vieressä ja yllä: Lagoon 380 Kuvat: Nicolas Claris

Kuvat yllä: Lagoon 400Kuvat: Nicolas Claris

lassa on pöytä-penkkiyhdistelmä, jos-sa istutaan suojassa kiinteän Bimini-katon alla. Salonki on avara ja runsaan ikkunapinnan takia tosi valoisa.

Tämä on jo täydellinen vaihtoehto kesämökille, kaikkine mukavuuksi-neen. Kahden moottorin avulla ran-tautuminen on helppoa, ja tälläkin Lagoonilla on varmasti mukava pääs-tellä reippaissa avotuulissa kohti seu-raavaa satamaa.

Luonnehtisin tätä venettä ajan hen-keen ja muotoiluun sopivaksi mat-kakatamaraaniksi, millä voi tilanteen mukaan ajaa koneilla, tai sitten pur-jehtia. Tiukkaan luovimiseen tätä ve-nettä ei ole varmasti tehty, mutta tä-män veneen ostaja on siitä tietoinen ja nauttii silti huolettomista kesäpäivistä

tilavassa ja hyvin varustetussa katama-raanissaan runsain mitoin.

Lagoon 421Suurin piirtein samat määritteet kos-keva kuin Lagoon 400:aa koskevat tä-tä mallia. Kokoa on vain tullut lisää.

Lagoon on jo joitakin vuosi tarjonnut ekologisempaa moottorivaihtoehtoa joihinkin malleihinsa. Tähänkin mal-liin voi valita joko kaksi dieselmoot-toria, tai sitten Hybrid2-vaihtoehdon, eli diesel/sähköisen moottorivaihto-ehdon. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa dieselgeneraattori lataa akut täyteen, josta sitten otetaan virtaa kun ajetaan sähkömoottoreilla, äänettömästi ja il-man värinöitä. Tämä on ympäristön kannalta mieluisaa.

Lagoon 421

Lagoon 440 Kuva: Nicolas Claris


Lagoon 440Tilaa, luksusta, Queen Size-vuotei-ta ja omistajan versiossa koko vasen runko on muutettu suiteksi, jossa on makuuhytti, sohva, pöytä, erillinen vaatekaappi, erillinen vessa ja suih-ku, vetolaatikoita ja kaappeja. Ulko-apäin ei uskoisi miten paljon tilaa tä-män kokoiseen veneeseen on saatu.

Tämän veneen omistaja ei varmasti poistu kovin helposti kesän aikana ui-vasta kesähuvilastaan, sen verran mu-kava ja ylellinen se on! Tällä voi men-nä vaikka maapallon ympäri.

Lagoonilla on maahantuoja Suomes-sa, joten asiointi venehankinnassa on huomattavasti helpompaa kuin mo-nella muulla valmistajalla. Kotisivut ovat erittäin informatiiviset.

Lisäksi suomen maahantuoja tarjoaa edullisen rahoituksen, kannattaa ky-syä Toimitusjohtaja Timo Salmisel-ta lisää!

Cruising Catamarans Oy, Särki-niementie 3, 00210 Helsinki, puh 020 144 1740, [email protected], www.lagoon.fi

OUtREMERGerard Danson on perustanut veis-tämön, ja hän on suunnitellut kaik-ki veneet. Valitettavasti Gerard pois-tui jokin aika sitten Katamaraanien purjehdustaivaaseen, joten uudet tu-levat mallit ovat jonkun muun käsi-alaa. Mallien Outremer 42 ja Out-remer 45 sisustuksesta vastaa Franck Darnet Design. Outremerit ovat tunnetusti hyvin purjehtivia, nosto-kölillä varustettuja ranskalaisia kata-maraaneja. Näillä matkakatamaraa-neilla on voitettu monta kilpailua ja niillä on purjehdittu useaan kertaan maailman ympäri.

Outremereita on aina pidetty pur-jehtijan veneinä, painopiste on ollut enemmän suorituskyvyssä, kuin esi-merkiksi sisustuksen laadussa. Viime vuosien kehitystyön tuloksena mo-lemmat ovat nyt täysin kunnossa.

Outremer 42Pidätkö purjehtimisesta? Osallistutko silloin tällöin kilpailuihin? Haluatko myös pärjätä niissä? Haaveiletko te-keväsi joskus pitkän matkan katama-raanilla? Tulet toimeen myös ilman valtavia sisätiloja?

Jos vastasit myöntävästi useimpaan kysymykseen, niin Outremer 42 voi-si olla seuraava veneesi.

Tarkista tekniset tiedot ja hinnat tä-män artikkelin lopussa olevasta tau-lukosta, ja jos ne sopivat sinulle, niin siirry Outremerin kotisivuille jatko-toimenpiteitä varten.

Outremer 4560 cm lisää pituutta ja 20 cm lisää leveyttä ja noin 40.000 euroa lisää hintaa perusversiossa. Sentit maksa-vat, mutta jotkut ovat niistä valmiit maksamaan. Ehkä solmu tai muu-tama lisää vauhtia, enemmän kanta-vuutta jne. ovat monelle tärkeitä kri-teerejä.

Lue lisää kotisivuilta. www.catama-ran-outremer.com

Privilege 445Alliaura Marine, entiseltä nimeltään Jeantot Marine, on valmistanut yli 450 kappaletta 37 – 74 jalkaa pit-kiä Privilege-katamaraaneja vuodesta 1985, joten veistämö on todella koke-nut monirunkovenevalmistaja. Töissä on 200 henkilöä, joten kyseessä ei ole tyypillinen, pieni monirunkoveneval-mistaja, joista suurin osa valmistajista ovat. Veistämö valmistaa myös moot-torikatamaraaneja merkillä Transcat, yksirunkoveneitä merkillä Feeling ja avoveneitä merkillä Tresco Line.

Privilege-katamaraaneissa on tun-nusomainen keulassa oleva kolmio-mainen ”paksunnos”, mikä puuttuu muilta valmistajilta. Paksunnoksen sisällä on Option-versiossa iso tup-lapeti loistavilla merinäköaloilla, tai kaksi tuplapetiä Standard-versiossa.

Privelegen puutyö on runsasta ja hie-no kiiltävä pinta tunnusomainen, jos-kin pinnan saa myös mattana. Puu-lajeina ovat vaahtera tai kirsikka. Ve-neessä istuessa tuntee matkustavan-sa ensimmäisessä luokassa, joten ei

ole mikään ihme jos näitä veneitä ta-paa yksityis- ja charterkäytössä ympä-ri maailmaa.

Privilege 445-mallia on valmistettu jo 49 kpl. Sen on suunnitellut Alli-aura Group ja laiva-arkkitehti Marc Lombard.

Veneellä ei ole virallista edustajaa suomessa, mutta Feeling-veneitä tuo maahan Marisail Oy/Patrik Lund-ström Kaarinassa.

Jos hakee asuttavaa ja vaivatonta ka-tamaraania, jolla voi turvallisesti pur-jehtia maailman kaikilla merillä, niin tässä on yksi hyvä vaihtoehto.www.alliaura.com

PROUt CataMaRaNsProut Catamarans on vanha ja tun-nettu englantilainen katamaraani-valmistaja, jonka mallit Snowgoose, Quest, Quasar jne. olivat 70 - 80 lu-vulla suuria suosikkeja kautta maail-man. Roland ja Francis Prout perus-tivat yhtiön jo vuonna 1954. Viiden-kymmenen vuoden aikana eri valmis-tajat ovat tehneet yhteensä yli 2.000 kpl Prout-katamaraania, joukossa to-sin myös pienempiä, ei asuttavia ve-neitä. Proutin vanhoja malleja löytyy nyt runsain määrin käytettyinä edul-lisesti myynnissä. Veneet olivat aika sokkeloisia sisältä, painoivat paljon

ja niissä oli masto kajuutan katon ta-kareunassa, jolloin isopurje oli suh-teellisen pieni, ja genua erittäin suu-ri. Nämä Proutin tekemät matkaka-tamaraanit olivat siihen aikaan tosi-asiassa ainoat massatuotantokatama-raanit, kun muita kilpailevia malle-ja tehtiin pienissä sarjoissa. Valmistus hiipui pikku hiljaa, kunnes vuonna 2000 alkoi taas tapahtua.Uusiin tehtaisiin on investoitu suu-ria summia, on menty yhteen sotalai-voja valmistavan yrityksen kanssa, ja nyt heidän telakkansa Thaimaassa on Lounais-Aasian suurin, jossa valmis-tetaan purjekatamaraaneja, moottori-katamaraaneja ja yksirunkoveneitä.

Nyt on Proutin uusi kunnon tule-minen tapahtunut. Veneet tehdään kaikki Kiinassa ja Thaimaassa, ja sar-jan pienin on malli P45S, suurin on valtava, P-93S

Prout P-45STätä täysin uutta mallia on tehty tä-hän mennessä kolme kappaletta. En-simmäisten kuvien perusteella veneet näyttävät klassisilta, tilavilta matka-katamaraaneilta, joissa suhteellisen kauniit linjat. Ikkunapintaa on pal-jon ja sisustuksessa on käytetty run-saasti puuta. Kuvien perusteella mas-tossa on kallistusta huomattavan pal-jon taaksepäin, kuten Dean-katama-raaneissa.

Nähtäväksi jää, saavuttavatko uudet Proutit edellisten veroisen suosion.www.proutinternational.com

Kuvat vieressä: Lagoon 440Kuvat: Nicolas Claris Prout 45S


JU

TU

TMULTI

Monirunkovenelehti 1.2009 49

Huom! Taulukon kaikki tiedot ovat sitoumuksetta. Tarkista veneen valmistajalta tietojen oikeellisuus. Hinnat ovat noin hintoja, ja muuttuvat päivittäin.

VENETYYPPI PITUUS m LEVEYS m PAINO T PURJEPINTA M2 HINTA EURO ALV 0%

African Fastcat 445 13,45 7,42 6,5 119 525.000Ambercat 110 10,99 6,5 3,7 84 84 180.000Barramundi 410 12,40 7,0 5,5 95 95 320.000Catana 41 12,58 6,86 11,0 112 Ei tiedossaCatana 46 14,02 7,60 14,5 137 Ei tiedossaEdel 38 11,78 6,67 5,7 116 245.000Edel 42 12,68 6,67 6,5 86 309.000Freydis 46 13,99 7,80 7,5 127 442.000Fusion 40 Sail 12,00 7,30 5,2 100 280.000 A)Mahé 36 1,0 5,90 5,0 77 Ei tiedossaLavezzi 40 11,90 6,50 6,0 90 Ei tiedossaOrana 44 3,10 7,35 9,8 109,5 Ei tiedossaLagoon 380 11,55 6,53 6,96 79 179.500Lagoon 400 11,97 7,24 10,3 92 245.000Lagoon 421 12,61 7,50 12,21 98,50 285.000Lagoon 440 13,61 7,70 10,50 12,9 331.000Outremer 42 3,10 7,00 7,1 130 Ei tiedossaOutremer 45 13,70 7,20 7,25 183 Ei tiedossaPrivilege 445 13,45 7,07 8,9 114 88.600Prout P-45S 13,72 6,98 8,86 110 385.000 B)Spirited 380 CE 11,70 6,53 5,2 96 95.000 C)

A) 82.000 € rakennussarjana kahdessa 40 jalan kontissa, Ex Thaimaa, 120.000 Motoraway, ei sisustaa, ei rikiä, Ex Australia. Sailaway Ex Australia 128.000 €

B) Hinta perusversiolle. Purjeet, plotterit ym. herkkuja lisää, niin hinta on 556.000 €

C) Sailaway hinnat alkaen.

sPIRItEd 380 CEAustraliassa suunniteltu Spirited 380 CE poikkeaa kaikista tämän vertai-lun muista veneistä, paitsi Fusion 40:sestä. Vene tehdään tehtaalla val-miiksi elementeistä mutta sitä ei ka-sata valmiiksi, vaan ostaja saa joko kahden 40 jalan kontin verran raken-nuselementtejä, mistä hän sitten te-kee veneen ohjekirjan avustuksella, tai toisena vaihtoehtona hän menee Tunisian tehtaalle ja noutaa siellä ka-

satun valmiin veneen. On olemassa kolmaskin vaihtoehto: ostaja hankkii parin kontillisen verran elementtejä, tilaa ne jonkin muun veneveistämön pihaan, missä elementeistä sitten koo-taan vene. Veistämö voi sijaita vaikka Eteläsuomessa.

Veneitä on nyt valmistunut eri vene-veistämöillä yli 25 kpl.

Suunnittelijana on Craig Schionning, joka tunnetaan hänen perheensä sa-mannimisestä suunnittelutoimistosta. www.spiriteddesigns.com.au (Australia)www.esprit-marine.com (Eurooppa, tehdas Tunisiassa)

Käy Myös taRKIstaMassa NäMä VENEEt:

Aerofleet 45 www.aerofleet.be

Aventura 36 ja Aventura 43 www.go-catamarans-com

Moorings/Leopard www.robertsonandcaine.com

PERttUlaN MUltIPajassa taPahtUU

Talvisena lauantaina oli talkooporukka kokoontunut nostamaan rungonpuo-likkaan pajaan sisään toisen puolikkaan päälle. Ja onnistuihan se – tarkalla mitoituksella! Nyt on puolikkaat liimattu yhdeksi rungoksi ja työt jatkuvat...

EMäsalON lENKKI 2009 ON 60-VUOtIs-

jUhlaKIlPaIlU!Vaikka kisa ei tänä kesänä olekaan

monirunkoveneiden ranking-kilpailu, SCTL toivoo runsasta osanottoa tähän

kisaan, jossa monirunkoveneillä on jo pitkät perinteet.

MY

YD

ÄÄ

NM

YY

DÄ

ÄN


screacheri38m2etuliikki 13,26m, alaliikki 6,81m. Hp 750€. Sisäänajettu. Fonzie / Trou Noir m93 p.0405230424. 11.08

Trounoirtrimaraaninuudenetu-jatakapalkinmuotitHp. 1 000 €. Jukka Jousjärvi, 040-5230424 11.08

Trounoirtrimaraaninetu-jatakapalkki7.70 m maks. leveys, lasikuitu/epoksi/Divinycell. Hp. 5 000 €. Jukka Jousjärvi, 040-5230424 11.08

pohjantähtiPäijänteen nopein 2003 -2004. Fleuret vm.88, kilpavarusteltu daycruiser, valm. tehdastek. lujitemuovinen Tanskassa. Hintapyyntö 16 500 €. Pentti Paatola 050-5451608. [email protected] 11.08

Tarantella,TrimaraaniK8.Vm.1998.R&K Karpio. 8 m x 7 m 0.3/1.3m. Moottori Yamaha 4HD 4-t, vm2000. Katsastusvarustus, rantakärry, yms. Vene Päijänteellä. HP 11.000 €. Kake Kanerva 0400-434 495. 11.08

Alumiinimasto(Firebird-katin, Proctorin tekemä) pisaranmuotoinen profiili, pituus 11 m, ympärysmitta 50 cm. Paino 69 kg vantteineen. Martti Halminen, 050-3324903.

Käyttämätönprorainer-oceanproATXpurjehdustakki(L-kokoa) + irroitettava lämpöliivi - multiveli hintaan 250€. Lisätietoja löytyy osoitteesta http://www.prorainer.com/OCEAN_Pro_ATX_J.27.0.html?&L=1\\\ . Jos olet kiinnostunut niin laita viestiä ! Teemu Miettinen, [email protected] 02.09

dragonfly25vm.19867.7 x 6.0 m 800 kg. Hp 22.000 €. Isopurje Elvström: retkikunto. Fokka Elvström Flexline kevlar 2006 + retkifokka elvström. Keulapuomi (hiilik) + Gennaker Elvström 2006 + Bartels rulla 2006. Nostimet (dyneema) 2006. Suzuki 4hp 2006. Valot Hella Naviled 2007. Barberit lewmar 2007. Origo "lämpöpallo" keitin / lämppäri. Normaalit katsastusvarusteet. Juha Ahvenlampi, 0400-253549. 11.08

TrounoirHinta 55.000 - 85.000 €. Fonzie. Puh 040-523 0424. 11.08

Moottorikatamarani MC 30 2005. 9,1 *2,9 m. Kuluttaa erittäin vähän polttoainetta,0,8 lit /mpk 12–14 solmun nopeudessa. 2* 50 hv Hondat. Vankka, helppo ohjata, ej upo, Sijaitsee Tukholman läheisyydessä. Katso www.motorcat.com. 69.000 EUR (Uusi 120,000 EUR)Yht. Björn Grönlund, [email protected], Puh +46 70 565 15 55

1.2009 • katamaraanin mittasuhteet • allt för sjön...

Documents