SISÄLTÖ

ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS...................................................................................................3

YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET..................................................3

KIELIOHJELMA..............................................................................................................................3

NOUDATETTAVA PAIKALLINEN TUNTIJAKO......................................................................3

TOIMINTAKULTTUURI, OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT........................................3

OPETUKSEN MAHDOLLISET PAINOTUKSET, KIELIKYLPY TAI VIERASKIELINEN OPETUS..............................................................................................................................................3

OPETUKSEN MAHDOLLINEN EHEYTTÄMINEN...................................................................3

AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN.......................................................................3

OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA TAI OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN VUOSILUOKKIIN JAKAMATTOMASSA OPETUKSESSA.................................................................................................................................3

VALINNAISAINEIDEN OPETUS...................................................................................................3

TAVOITTEET OPPILAAN KÄYTTÄYTYMISELLE.................................................................3

YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN JA MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA...........................3

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ...............................................................................................3

YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA...............................................................................3

TURVALLISUUSSUUNNITELMA, OPPILASHUOLLON SUUNNITELMA JA SIIHEN LIITTYVÄN YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN………………………………………………9

KERHOTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN……………………………………………………..9

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT………………………………………9

ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN OPPILAIDEN OPETUS………….11

OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN………………………………………………….11

OPINNOISSA ETENEMISEN PERIAATTEET………………………………………………..12

VIESTINTÄ- JA MEDIATAIDOT…………………………………………………………….12

TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN……………………………….15.

LIITTEET…………………………………………………………………………………………16

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS……………………………………………………………...16

VIERAAT KIELET...........................................................................................................................3

MATEMATIIKKA.............................................................................................................................3

YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO………………………………………………………….32

BIOLOGIA JA MAANTIETO…………………………………………………………………35

FYSIIKKA JA KEMIA…………………………………………………………………………..38

USKONTO…………………………………………………………………………………………40

HISTORIA……………………………………………………………………………………….46

MUSIIKKI……………………………………………………………………………………….49

KUVATAIDE…………………………………………………………………………………….51

KÄSITYÖ…………………………………………………………………………………………53

LIIKUNTA…………………………………………………………………………………………55

TODISTUKSET………………………………………………………………………………...…56

YLEISEN TUEN SEURANTALISTA (liite 1)……………………………………………………64

OPPIMISSUUNNITELMA (liite 2)……………………………………………………………….65

PEDAGOGINEN ARVIO (liite 3)…………………………………………………………………67

PEDAGOGINEN SELVITYS (liite 4) ……………………………………………………………69

HOJKS (liite 5)………………………………………………………………………………………71

KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN ARVOT (liite6)…………………………………………….73

2

ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS

Turun Kaupungissa arvot ja toiminta-ajatus kirjataan opetussuunnitelmaan perustuvaan perusopetusasetuksen 9§:n mukaiseen vuosittaiseen suunnitelmaan.

Koulussa noudatettavien arvojen pohjana ovat

- opetussuunnitelman perusteissa määritellyt arvot (Opetussuunnitelman perusteet 2004 ) :

Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuudenhyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksienja vapauksien kunnioittamista.Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessaalkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettavahuomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa,saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioonsuomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajienmyötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumistasekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Senavulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä.Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessaotetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamallatytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassasekä työ- ja perhe-elämässä.Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisestitunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennetaan opetuksen perustana

olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan.- Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista

tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (asetus 1435/20.12.2001) (http://www.finlex.fi/linkit/sd/20011435)

- paikalliset Turun kaupungin opetustoimen arvopäämäärät:Turun Kaupungin Kasvatus- ja opetustoimen arvot noudattavat kaupungin yhteisiä arvoja. Näiden arvojen pohjalta on luotu kasvatus- ja opetustoimeen ohjaavat

3

periaatteet, jotka ovat: osaaminen ja luovuus, saavutettavuus, monipuolisuus, asiakaslähtöisyys, kestävä kehitys, oikeudenmukaisuus ja yhteistyökyky sekä kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. ( liite 6)

YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET

Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet ovat syntyneet käytyjen arvokeskustelujen pohjalta ja ne konkretisoituvat koulun pedagogisiksi käytänteiksi.

Lähtökohtana on Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (asetus 1435/20.12.2001) (http://www.finlex.fi/linkit/sd/20011435) sekä Opetussuunnitelmien perusteet (Opetussuunnitelman perusteet 2004 ) .

KIELIOHJELMA

KIELIPOLUT Turun Kaupungin opetustoimessa vuodesta 2009

Kieli Luokat 1-6 Luokat 7-9

A1-kieli Englanti kaikki koulut kaikki koulut3. luokkaPakollinen Ruotsi jos oppilaita väh. 14A2-kieli Englanti Puolala Puolala4. luokka Vähä-Heikkilä TopeliusVapaaehtoinen Kerttuli Luostarivuorimin. 14 opp. Ruotsi kaikki koulut kaikki koulutmax 30 opp. ei PAN, PUO, RUN, TOP, VAS, VÄH, WAA ei PUO, TOPValinta sitova Ranska Runosmäki Turun Lyseo

Puolala PuolalaTopelius TopeliusVähä-Heikkilä PuropeltoVasaramäki Vasaramäki

Saksa Puolala PuolalaIlpoinen PuropeltoVasaramäki VasaramäkiWäinö Aaltonen LuostarivuoriTeräsrautela RieskalähdeHannunniittu NummenpakkaNummi NummenpakkaPansio Rieskalähde

Venäjä jos koulun kieliohjelmassa jos koulun kieliohjelmassa

B1-kieli Ruotsi kaikki koulut7. luokkaPakollinenB2-kieli Saksa jos koulun

kieliohjelmassa8. luokka Ranska jos koulun

kieliohjelmassa

4

Valinnainen Venäjä jos koulun kieliohjelmassa

Valinta sitova Espanja jos koulun kieliohjelmassa Muu (yo-kirjoitusten kieli) jos koulun

kieliohjelmassaLatina (alkaa 7. luokalta) Klassikon kouluKiinan kieli ja kulttuuri Luostarivuoren

koulu

5

NOUDATETTAVA PAIKALLINEN TUNTIJAKO

Turun kaupungin opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on hyväksynyt 9.4.2003 perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 tuntijaon.

 TURUN OPETUSTOIMI:  

 TURUN KUNTAKOHTAINEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA»VALKUNNALLISET PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2004 (Opetushallitus)»

TURUN KUNTAKOHTAINEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA»VALTAKUNNALLISET LUKIO-OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET (Opetushallitus)»

6

TOIMINTAKULTTUURI, OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TYÖTAVAT

Koulun toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu.

Opetussuunnitelman perusteissa oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen fyysistä ja psyykkistä kokonaisuutta, jossa oppiminen tapahtuu. Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista.Koulussa tutustutaan oppimisympäristön käsitteeseen opetussuunnitelman perusteiden ja arvopohjan perustalta.

Ympäristöpolku yhdistää eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien sisältöjä kokonaisuudeksi lisäten myös opetuksen toiminnallisuuttaTeemoissa pyritään huomioimaan mm. kestävä kehitys, lähiluonnon tuntemus ja asuinympäristön viihtyvyys.

Yrittäjyyspolku on yrittäjyyskasvatuksen kokonaisuus, joka alakouluissa keskittyy sisäiseen yrittäjyyteen. Tämä luo pohjan yläkoulun yrityskäynneille ja eri ammattiryhmiin tutustumiselle.

Opettaja valitsee työtavat. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot otetaan huomioon. Valituilla työtavoilla edistetään oppilaan tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä.

Globaalikasvatuksen tavoitteena on antaa oppijalle valmiuksia toimia globaalissa yhteiskunnassa ja tukea hänen kasvuaan maailmankansalaiseksi. Kasvun lähtökohtana on oman kulttuurin tiedostaminen. Globaalikasvatuksen osa-alueita ovat asenteet ja arvot, kulttuurisen herkkyyden kehittyminen, viestintätaidot sekä toimintataidot monikulttuurisessa ympäristössä. Globaalikasvatuksen sisällöt tarjoavat oppilaalle mahdollisuuksia monipuolisen ja avaran maailmankatsomuksen muodostamiseen sekä myönteisen tulevaisuuskuvan luomiseen. Globaalikasvatuksen tavoitteet ja sisällöt ovat esillä koulun koko toimintakulttuurissa, kaikissa oppiaineissa ja aihekokonaisuuksissa.

Koulumme molemmissa yksiköissä on aloitettu oppilaskuntatoiminta vuonna 2009.

OPETUKSEN MAHDOLLISET PAINOTUKSET, KIELIKYLPY TAI VIERASKIELINEN OPETUS

Teräsrautelan koulun käsityön opetus järjestetään niin, että oppilas painottaa opinnoissaan joko teknistä- tai tekstiilityötä. Samalla turvataan, että opetus käsittää myös sen osa-alueen sisältöjä, joita oppilas ei painota. Tämä toteutetaan ns. vaihtokurssein.

OPETUKSEN MAHDOLLINEN EHEYTTÄMINEN

Koulussa ovat peruskasvatus ja –opetus kaiken toiminnan ytimessä. Tämän ytimen laadun turvaamiseksi pyritään koulussa tapahtuvaa pedagogista ja kasvatuksellista työprosessia eheyttämään mahdollisimman pitkäjänteisesti ja laadukkaasti.

7

AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN

Aihekokonaisuudet toteutetaan joustavasti mm. kokonaisopetuksena resurssien puitteissa, eri oppiaineiden sisältöjä käsiteltäessä, teema- ja toimintapäivinä sekä erilaisiin projekteihin integroiden. Oman kulttuuritaustansa tuntemuksen kautta oppilas kasvaa arvostamaan muitakin kulttuureita ja globaalia maailmaa.

OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA TAI OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN VUOSILUOKKIIN JAKAMATTOMASSA OPETUKSESSA

Oppiaineiden sisältöjen järjestys saattaa vuosittain vähäisessä määrin vaihdella käytössä olevan oppimateriaalin johdosta.

VALINNAISAINEIDEN OPETUS

Valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001 (http://www.finlex.fi/linkit/sd/20011435) on määritelty valinnaisaineiden jakaminenValinnaisaineita opetetaan vuosiluokilla 3 ja 4 taito- ja taideaineissa. Niihin varataan yksi tunti viikossa. Valinnaisaineissa noudatetaan soveltuvin osin ko. aineiden tavoitteita ja sisältöjä niitä syvennellen.

TAVOITTEET OPPILAAN KÄYTTÄYTYMISELLE JA TYÖSKENTELY-TAIDOILLE

Koulun tavoitteena on kasvattaa hyvätapaisia oppilaita, jotka osaavat käyttäytyä luontevasti, muut huomioiden erilaisissa tilaisuuksissa ja tilanteissa sekä hoitavat opiskelunsa/työnsä vastuullisesti.Arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. seuraaviin asioihin:

- muiden ihmisten ja ympäristön huomioiminen- kyky tehdä yhteistyötä- työrauhan ylläpitäminen- auttamisen halu- asenne koulutyöhön ja vastuu siitä- asenne kiusaamiseen- luotettavuus- käytöstavat- sääntöjen tunteminen ja niihin sitoutuminen- oman ja toisten työn arvostaminen

10 erinomainenOppilas on saavuttanut koulun kasvatustavoitteet erinomaisesti, on auttavainen ja yhteishenkeä rakentava, esimerkillisesti käyttäytyvä.

9 kiitettäväOppilas on saavuttanut koulun kasvatustavoitteet kiitettävästi, on kohtelias ja yhteistyökykyinen, on vastuuntuntoinen ja luotettava.

8 hyvä

8

Oppilas käyttäytyy pääsääntöisesti asiallisesti ja vastuuntuntoisesti, toimii rehellisesti ja luotettavasti, toimii myönteisesti kouluyhteisössä, ottaa huomioon muut ihmiset, ymmärtää sääntöjen ja ohjeiden merkityksen, käy säännöllisesti koulua, ymmärtää vastuunsa ympäristöstä.

7 tyydyttäväOppilas on saavuttanut koulun kasvatustavoitteet tyydyttävästi, asenteissa ja käyttäytymisessä on parantamisen varaa.

6 kohtalainenOppilas on saavuttanut koulun kasvatustavoitteet kohtalaisesti, häiritsee usein oppitunneilla, aiheuttaa epäsopua ja on välinpitämätön muita kohtaan, ei noudata koulun sääntöjä, eikä kanna vastuuta tekemistään.

5 välttäväOppilas on saavuttanut koulun kasvatustavoitteet välttävästi, osoittaa jatkuvaa kielteisyyttä kouluyhteisöä kohtaan, on kykenemätön yhteistyöhön muiden oppilaiden ja opettajien kanssa, ei hyväksy yhteisiä sääntöjä, eikä noudata niitä.

Käyttäytymisen ja työskentelytaitojen arvio merkitään ainakin lukuvuositodistukseen.

YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN JA MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA

Yhteistyö esiopetuksen kanssa on kuvattu vuosiluokkien 1-2 opetussuunnitelmassa (2003). Opetussuunnitelmatyötä tehdään kiinteästi koulujen kesken sekä alueellisesti että laajemminkin pyrkimyksenä mahdollisimman koordinoitu opetussuunnitelmallinen pohja peruskoulujen kasvatukselle ja opetukselle.

Käytännön opetussuunnitelmatyössä pyritään koulujen väliseen verkostoitumiseen, jotta yhtenäinen perusopetus toteutuisi. Yhteistyössä keskeisiä teemoja ovat mm. siirtyminen esiopetuksesta alkuopetukseen, alkuopetuksesta kolmannelle luokalle, alakoulusta yläkouluun, uusi oppiaine ja oppiaineiden nivelkohdat.

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ

Teräsrautelan koululla on aktiivisesti toimivat vanhempainyhdistykset molemmissa yksiköissään. Teräsrautelan koulun yhteydenpitotapoja ovat mm. vanhempainillat, vanhempainvartit, yksilötapaamiset, kirjalliset tiedotteet sekä puhelinkeskustelut. Lisäksi koulu järjestää yhteisiä juhlia teemapäiviä ja –iltoja mahdollisuuksien mukaan. Teräsrautelan koulu tiedottaa huoltajille koulun käytänteistä sekä informoi lapsen koulunkäynnin sujumisesta. Kodin ja koulun yhteistyövälineenä on käytössä myös koululaitoksen Wilma –järjestelmä.

Koulun oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu tarvittaessa viikoittain molemmissa yksiköissämme.

YHTEISTYÖ AAMU- JA ILTAPÄIVÄKERHOJEN KANSSA

Teräsrautelan yksikössä toimii aamu- ja iltapäiväkerho. Suikkilan iltapäiväkerho toimii Mikaelin seurakunnan tiloissa. Koulu ja kerhot tekevät yhteistyötä mm. koulukummitoiminnan alueella.

YHTEISTYÖ MUIDEN TAHOJEN KANSSA

Teräsrautelan koulu toimii eri yhteistyötahojen kanssa. Näitä ovat mm.:poliisi, seurakunnat Mannerheimin lastensuojeluliitto, Nuori Suomi, Sotaveteraanit, Kouluvaarit ry, Syöpäyhdistys,

9

Invalidiliitto, Keuhkovammaliitto, paikallismediat, Autoliitto sekä muut Turun koulut ja oppilaitokset.

TURVALLISUUSSUUNNITELMA, OPPILASHUOLLON SUUNNITELMA JA SIIHEN LIITTYVÄN YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN

Koulu noudattaa toiminnassaan turvallisuussuunnitelmaa, joka pohjautuu Turun kaupungin opetustoimen turvallisuussuunnitelmaan ja on laatinut myös oman yksikkökohtaisen turvallisuussuunnitelmansa. Tavoitteena on turvallisen ja terveen oppimis- ja työympäristön luominen sekä mielenterveyttä suojaavien tekijöiden edistäminen. Oppilashuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää, mutta myös oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista.

Oppilashuollon nivelvaiheyhteistyö siirtymisessä esiopetuksesta alkuopetukseen ja kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle tehdään läheisessä yhteistyössä ko. tahojen kanssa vähintään kahtena kertana lukuvuodessa.

KERHOTOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN

Koulun vuosittaisessa työsuunnitelmassa kuvataan kerhotoiminnan resurssit sekä määritellään suunnitellut kerhot ja muut käytännön järjestelyt. Kerhotoimintaa koulussamme järjestetään yhteistyössä myös Turun kaupungin kulttuurikeskuksen, Turun kaupungin Aktiivinen ja Turvallinen koulupäivä –projektin sekä urheiluseurojen kanssa.

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä (Perusopetuslaki 30§ 1 mom.). Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan oikeus tukeen voi toteutua käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työn-jako. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. (Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden päivitys 2.2.2011, 4.5.2)

Tukiopetuksen järjestäminen

Tukiopetusta pyritään antamaan erityistä tukea tarvitseville oppilaille sekä niille, jotka ovat sairauden tai muun erityisen syyn vuoksi jääneet tilapäisesti jälkeen opetuksesta.

Koulun käytettävissä oleva tuntikehys säätelee resurssien määrän ja niiden käytöstä määritellään tarkemmin työsuunnitelmassa.

Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella sen mukaan kuin koulussa tilannekohtaisesti sovitaan.

Osa-aikainen erityisopetus ja koulupsykologi

Koulumme oppilaita tukee laaja-alainen erityisopettaja. Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Yhteystiedot syystiedotteessa ja yhteydenotot vanhempien kanssa puolin ja toisin tarpeen mukaan.

10

Koulumme molemmissa yksiköissä työskentelee koulupsykologi.

TUEN PORTAATKoulussamme noudatetaan Turun kasvatus- ja opetustoimen mallia oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisestä. (Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden päivitys 2.2.2011)

Yleinen tukiLaadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen sekä koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla resurssien puitteissa.Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta, mikäli koululla sellainen on, keinoina vastata opetus-ryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä.Tarvittaessa koulussamme käytetään Turun kasvatus- ja opetustoimen yleisen tuen seurantalistaa (liite 1).

Tehostettu tukiOppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman (liite 2) mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu.Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta.

Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan • oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena • oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista • oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet • arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea

Oppilaan opettaja tai opettajat, osa-aikainen erityisopettaja yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion (liite 3). Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta.

11

Erityinen tuki

Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä pedagoginen selvitys (liite 4), jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS (liite 5). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. (Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman kuntakohtaisen osion päivitys 2.2.2011)

Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii • oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä • moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta

ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN OPPILAIDEN OPETUS

Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan Opetussuunnitelman perusteissa sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan Opetussuunnitelmien perusteita ja Turun kaupungin opetussuunnitelman kuntakohtaista osiota oppilaiden taustat ja lähtökohdat huomioon ottaen. Opetuksella voi olla lisäksi erityistavoitteita.

OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN

Oppilaan arvioinnissa noudatetaan Opetussuunnitelman perusteiden luvussa 8 Oppilaan arviointi ja kuntakohtaisessa osiossa esitettyjä arviointikäytäntöjä.

Koulu voi käyttää lisäksi kaupunkikohtaista oheismateriaalia, joita ovat mm.- oppilaan itsearviointilomakemalli- sanallisesta käyttäytymisen arvioinnista malli- sanallisesta työskentelyn arvioinnista malli- malli kuukausiraportista, josta ilmenee opettajan antama palaute, oppilaan asettavat

tavoitteet ja vanhempien antama palaute

Koulussa käytetään Opetushallituksen hyväksymiä todistuspohjia.

12

OPINNOISSA ETENEMISEN PERIAATTEET

Perusopetusasetuksen 11 §:ssä ja Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtämisen periaatteet.

Kun oppilas on hyväksyttävästi suorittanut luokka-asteen oppimäärän, hänet siirretään seuraavalle vuosiluokalle. Oppilaan vuosiluokalle jättämisestä sovitaan luokanopettajan, huoltajan ja rehtorin kanssa pidetyssä neuvottelussa. Hylätyn oppiaineen korottamisperiaatteista ja korottamisajankohdasta sovitaan oppilaskohtaisesti yhteistyössä huoltajien, luokanopettajan ja rehtorin kanssa.

Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä.

Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitettu hallintopäätös.

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista.

VIESTINTÄ- JA MEDIATAIDOT

Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Oppilasta ohjataan hyvien tiedonhankintataitojen omaksumiseen ja monipuolisen lukutaidon, mm. medialukutaidon kehittämisessä. Huomiota kiinnitetään median vastuulliseen käyttöön. Mediataitoja harjoitellaan sekä tuottajana että vastaanottajana eri oppiaineiden puitteissa. Tietotekniikkaa hyödynnetään oppimisessa ja Teräsrautelan koulussa on laadittu TVT-strategia TVT-taitojen opetuksen järjestämisestä . Teräsrautelan koulussa tehdään työtä median kanssa muun muassa osallistumalla vuosittain valittuihin teemaviikkoihin (esim. sanomalehti-/aikakauslehtiviikko). Median kuluttajana olemista harjoitellaan mm. kulttuuripolkuvierailujen yhteydessä. www.kulttuuripolku.fi

Teräsrautelan koulun Suikkilan ja Teräsrautelan yksiköiden TVT-strategia

Käytännön työtaidot

Oppilas…

1. käyttää itsenäisesti oheislaitteita, kuten tulostinta ja skanneria

13

1. lk opettaja tulostaa2. lk opettajan valvonnassa tulostus (esikatselu)3. lk esikatselee ja opettelee valitsemaan tulostinta4. lk harjaantuu edellisiin5. lk tulostimen valinta, esikatselu, ”järkevä tulostus”6. lk em. itsenäisesti

2. käyttää monia ohjelmia samanaikaisesti ja tuntee leikepöydän käytön

1.-2. lk yksi ohjelma3.-4. lk tekstinkäsittely ja netti muistinvaraisesti tekstiä tuottaen. Kopiointi5.-6. lk kolme ohjelmaa (Word/ PowerPoint, PsP, Netti)

3. käyttää näppäimistöä kahdella kädellä

1. lk 1 sormi2. lk 2 sormeaMahdollisuuksien mukaan Typemaster-harjoittelu alkaen 3. luokka

4. kirjoittaa tekstiä prosessina ja kopioi, leikkaa ja liittää tekstiä

1.lk sanatasolla2. lk lausetasolla (tallennus ja avaus sekä muokkaus)3. lk prosessitarina, tarinan muokkaus4. lk kielentaitotehtävät koneella sekä tarinaa5. lk harjoittelee tekstiä prosessina ja kopioi, leikkaa ja liittää tekstiä6. lk osaa kohdan”4” tekstiä prosessina ja kopioi, leikkaa ja liittää tekstiä

5. osaa tuoda kuvan tai objekteja tekstiin ja muuttaa niiden kokoa ja paikkaa sekä rivittää tekstiä niiden ympärillä

kolmannesta luokasta eteenpäin opettajan avustuksella harjoitellaan kuvan tuontia sekä koon muokkaamistaneljännellä lisäksi rivitystäviidesluokkalainen harjoittelee aikaisemmin opittuakuudesluokkalainen osaa

6. osaa lisätä kuvan, objekteja tai tehosteita esitysgrafiikkaohjelman diaan ja muuttaa niiden kokoa ja paikkaa

PowerPoint aloitetaan neljänneltä luokalta opettajan avustuksellakuudennella luokalla oppilas osaa tehdä itsenäisesti esityksen

7. osaa kuvankäsittelyä

3.-6. lkDigikuvaaminen 5.-6. lkKuvan koko (resoluution muuttaminen)Crop (Kuvan rajaus)Tiedostotunnisteet (jpg, bmp)Kuvan muokkaus (valoisuus, kontrasti…)

14

Kuvan/objektin luonti8. käyttää sähköpostia

1.lk Kevät: sähköpostiosoite, postia luokan sisällä (salasana, käyttäjätunnus, postiosoite)2. lk Postietiketti (postia luokan sisällä, sukulaiset)3. lk Posti4. lk Liitetiedosto5.-6. lk Posti normaalikäytössä

9. käyttää mahdollista (Turun kaupungin järjestämää) oppimisalustaa itsenäisesti

3.-4. lk harjoittelee kirjautumista ja tiedostojen siirtämistä oppimisalustaan5.-6. lk käyttää oppimisalustaa tiedonsiirtoon, sekä käyttää oppimisalustan yleisiä alueita

10. tunnistaa työergonomian merkityksen tieto- ja viestintäteknisten välineiden käytössä

Opettaja pyrkii opastamaan oppilasta 1. luokasta alkaen seuraaviin taitoihin.

Tiedonhallintataidot1. tehdä esityksen / yhteenvedon ajatuksistaan 2. kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tarvittaessa yksinkertaisena

kaaviona3. arvioida ja tulkita kriittisesti eri tietolähteiden välittämää tietoa 4. hakea tietoa tietokannoista (esim. kirjasto tai Koulun kokoelmahuone) 5. käyttää hakukoneita ohjatusti ja arvioida hakutulosten luotettavuutta.

Tiedonhallintataidoissa harjaannutetaan oppilasta spiraaliperiaatteella ensimmäiseltä luokalta alkaen edellä mainittuihin taitoihin erilaisten tehtävien yhteydessä. (Nykyisen oppimiskäsityksen mukaan.)

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, tietoturva ja etiikka6. käyttää erilaisia viestinnän välineitä ja hyödyntää niitä tavoitteellisesti 7. pyrkii ymmärrettävään ja vastaanottajan saavuttavaan viestintään 8. käyttää verkko-oppimisympäristöä yhteisöllisenä työvälineenä (erityisesti

Portti-oppimisalusta) 9. tuntee nettietiketin perussäännöt (käyttäytyminen tietoverkossa) ja noudattaa

niitä10. osaa suojautua haitalliselta materiaalilta tunnistamalla uhkia ja toimimalla

ohjeiden mukaan 11. ymmärtää omien henkilötietojen käytön vaatimukset ja riskit 12. tuntee tekijänoikeusasioiden pääperiaatteet 13. tunnistaa teknologiaan liittyviä eettisiä ja moraalisia kysymyksiä

Tietoturvallisuus ja etiikka on tarkoituksenmukaista pitää jatkuvasti esillä ja toteuttaa läpäisynä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä.

Oppilas harjaannutetaan spiraalimenetelmää käyttäen edellä mainittuihin taitoihin siten, että niitä harjoitellaan koko luokka-asteiden 1.-6. ajan sekä erityisesti mm.Tietoturvaviikon yhteydessä.

15

TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN

Toiminnan arviointi ja kehittäminen on jatkuva dynaaminen prosessi, joka etenee alla olevan kaavion mukaisesti.

Kaavio: Koulun dynaamisen opetussuunnitelmaprosessin eteneminen ja kehittäminen

16

kaupungin resurssi- ja ohjausapu

1.NYKYISEN TOIMINNAN ARVIOINTI- miten on toimittu ja toimitaan- miten toiminta koetaan- mitä ongelmia koetaan olevan jne.

2. TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN- minkälaista toiminnan tulisi olla- minkälaista toiminta voi olla jne.

3. SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN- mitä tehdään- miten tehdään- kuka tekee- milloin tehdään- mitkä ovat resurssit jne.

4. TOTEUTUMINEN/KOKEILU- kokeillaan uusia käytäntöjä yhteisesti sovitulla tavalla- toteutetaan ja sovelletaan hyväksi havaittua

LIITTEET

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

VUOSILUOKAT 1−2

Vuosiluokkien 1−2 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta kielen oppimista. Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa.

Oppilaan tulee saada jatkaa oppimistaan esiopetuksessa saavuttamistaan taidoista. Eriyttäminen on välttämätöntä myös melko pitkälle edistyneiden opetuksessa. Medialukutaidon ja muiden tietotekniikan taitojen opettelu aloitetaan samanaikaisesti kirjoittamisen ja lukemisen opettelun kanssa. Kulttuuripolun palvelujen hyödyntäminen aloitetaan.

TAVOITTEETOppilaan vuorovaikutustaidot karttuvatOppilas

tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin oppii kuuntelemaan keskittyen oppii kysymään ja vastaamaan sekä kertomaan omia tietojaan,

kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään kehittää kielellistä ja fyysistä kokonaisilmaisuaan.

Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvätOppilas oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat sekä niiden opettelussa

tarpeellisia käsitteitä; hän oppii ymmärtämään harjoittelun sekä säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen

kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan, myös medialukutaitoaan, sekä viestintävalmiuksiaan tietoteknisessä oppimisympäristössä

oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja kirjoittajana oppii vähitellen omaa tekstiään kirjoittaessaan ottamaan huomioon

kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia.

Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuuOppilas tutustuu kuunnellessaan ja lukiessaan kirjoitettuun kielimuotoon, hänen

sana- ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa

opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja

tottuu tarkastelemaan kieltä, sen merkityksiä ja muotoja tottuu siihen, että teksteistä puhutaan myös käyttämällä sellaisia käsitteitä

kuten äänne, kirjain, tavu, sana, lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva.

17

KESKEISET SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot suullista ja kirjallista ilmaisua erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa,

pari-, pienryhmä- ja luokkakeskusteluja keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelemista kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan,

leikin ja draaman avulla, myös muihin taideaineisiin integroiden

Lukeminen ja kirjoittaminen lukemista ja kirjoittamista monipuolisesti päivittäin painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yhdessä keskustellen äänne-kirjain-vastaavuuden runsasta harjoittelua kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen harjoittelua sanojen tunnistamista edeten lyhyistä sanoista kohti outoja, pitkiä sanoja;

vähittäinen siirtyminen ääneen lukemisesta myös äänettömään lukemiseen tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin tutustumista ja niiden

käyttöä puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittamisen

harjoittelua kirjainmuotojen piirtämistä, isojen ja pienten tekstauskirjainten sekä

kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämistä (kirjainmallit, numerot ja välimerkit liitteenä)

oikean kynäotteen ja tarkoituksenmukainen kirjoitusasennon, silmän ja käden koordinaation sekä myös tietokoneella kirjoittamisen opettelua

oikeinkirjoitusta sana- ja lausetasolla: sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, isot alkukirjaimet tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö omissa teksteissä

omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa

Kirjallisuus ja kieli kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä opettajan luentaa kuunnellen, kuvia

katsellen ja vähitellen itse lukien kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja

lukukokemusten jakaminen; kirjallisuuden käyttämistä virikkeenä luovassa toiminnassa

kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä käsitteet päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka sekä juoni; luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn

kirjaston käytön opettelua kielen ja sen muotojen ja merkitysten havainnointia

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄOppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle

ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa

osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä

osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin.

18

Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen

vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta

on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan

osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan

osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella

osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta.

Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan

viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen

medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen käyttämiseen

pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä

on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä.

3. – 6. luokat

VuorovaikutustaidotTavoitteet 3. – 6. vuosiluokille:- Oppilas oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja.- Oppilas rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajan

huomioon omassa viestinnässään.

Keskeiset sisällöt:3. luokka- toisen huomioonottavan kuuntelemisen harjoitteleminen- kertomisen ja selostamisen harjoitteleminen

4. luokka- omien ajatusten esittäminen ja mielipiteiden perusteleminen- selkeän puheilmaisun harjoitteleminen

5. luokka- keskustelutaitojen kehittäminen- oman kerronnan ja ilmaisun kehittäminen

6. luokka- ilmaisutapojen kehittäminen

19

TekstinymmärtäminenTavoitteet 3. – 6. vuosiluokille:- Oppilas oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä ja tekemään niistä päätelmiä.- Oppilas tutustuu erilaisiin lukutapoihin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä

parantavia strategioita.

Keskeiset sisällöt:3. luokka- ennakoivan lukemisen harjoitteleminen ( sisällön ja rakenteen ennustaminen )- mediatekstien tulkitseminen ja tuottaminen ( esim. sarjakuva )

4. luokka- päätelmien tekeminen luetusta- pääasioiden löytäminen tekstistä

5. luokka- tekstin pääasioiden erottaminen yksityiskohdista - tekstin tiivistäminen- mediatekstin tulkitseminen ( esim. mainos ja uutinen )

6. luokka- erilaisten lukutapojen harjoitteleminen- lukukokemuksen jakaminen- medioihin tutustumista

Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminenTavoitteet 3. – 6. vuosiluokille:- Oppilas oppii kirjoittamaa sujuvasti käsin.- Oppilas rohkenee ja osaa rakentaa erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti.- Oppilas kehittää taitojaan ilmaista itseään ja tottuu arvioimaan omaa ilmaisuaan.

Keskeiset sisällöt:3. luokka- oman tekstin suunnittelun harjoitteleminen- yleiskielen käytön vahvistaminen- selkeän käsialan harjoitteleminen- oikeinkirjoituksen perusasioiden harjoitteleminen- tutun asian selostaminen

4. luokka- oman tekstin viimeisteleminen- äänenkäytön harjoitteleminen erilaisissa puhetilanteissa- mielipiteiden ilmaiseminen ja perusteleminen

5. luokka- tekstin otsikoiminen ja kappalejaon harjoitteleminen- kontaktin ottaminen yleisöön puhetilanteessa

6. luokka- oman puhe-esityksen tuottaminen ja havainnollistaminen- kerronnan harjoittamista

TiedonhallintataidotTavoitteet 3. – 6. vuosiluokille:

20

- Oppilas opettelee etsimään tietoja erityyppisistä, ikäkaudelleen sopivista lähteistä.

Keskeiset sisällöt:3. luokka- aakkostamisen harjoitteleminen- kirjastoon tutustuminen

4. luokka- tietolähteiden käytön harjoittelemista- kirjaston käyttöä

5. luokka- tiedon hakeminen tietoverkosta- kirjallisen ja suullisen esityksen tuottaminen- mediateksteihin tutustumista

6. luokka- tietoverkon hyödyntäminen tiedonhaussa- keskustelua tiedon lähteestä

Kielen tehtävät ja rakenneTavoitteet 3. – 6. vuosiluokille:- Oppilas kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; hän oppii ymmärtämään

kieliopillisen kuvauksen perusteita.

Keskeiset sisällöt:3. luokka- erisnimet, yleisnimet- yhdyssanat- lauseiden tunnistaminen ja tuottaminen ( isot alkukirjaimet, isot välimerkit )- sanaluokkiin tutustuminen ( substantiivi,adjektiivi, verbi )

4. luokka- verbin persoonamuodot- sanaluokat- lausetajun kehittäminen: päälause ja sivulause, pilkun käyttö yksinkertaisissa

tapauksissa

5. luokka- verbin aikamuodot- nominien taipuminen: nominatiivi, genetiivi, partitiivi

6. luokka- lauseenjäsenet: subjekti, predikaatti ja objekti- lause- ja virketajun syventäminen- edellisten vuosiluokkien asioita kerrataan ja syvennetään

Kirjallisuus ja muu kulttuuriTavoitteet 3. – 6. vuosiluokille:- Oppilas lukee monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta.- Oppilas oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa.- Oppilaan myönteinen asenne lukemiseen säilyy.

21

Keskeiset sisällöt:3. luokka- erilaisten tekstien lukeminen- valinnaisten kirjojen lukemista- kirjallisuuden lajeihin tutustumista ( esim. sadut, kertomukset, lorut ja runot )- kirjallisuuden käsitteisiin tutustumista ( esim. juoni ja henkilöt )

4. luokka- erilaisten tekstien lukeminen- erilaisiin kirjoihin tutustumista ( esim. seikkailukirjat )- kirjallisuuden käsitteisiin tutustumista ( esim. tapahtumat, aika ja paikka )

5. luokka- erilaisten tekstien lukemista- luokan yhteisten ja valinnaisten kirjojen lukemista- kirjallisuuden käsitteisiin tutustumista ( esim. sanoma, fiktio )

6. luokka- erilaisten tekstien lukemista- luokan valinnaisten kirjojen lukemista- kirjallisuuden lajeihin tutustumista ( esim. nuortenkirjat )

Äidinkielen opetuksessa käytetään hyväksi turkulaisen Kulttuuripolun tarjontaa mahdollisuuksien ja annettavien resurssien mukaan.

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa

tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa

kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan

osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa

osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä

pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa

painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia

22

erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen

käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen.

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen,

kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon,

kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto

ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti

osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen

käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien

ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen

osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin

tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä

hahmottaa lauseen tekstin osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden

työnjakoa jo omassa ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja

erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään

lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan

on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon.

VIERAAT KIELET

Vieraan kielen opetuksen tavoitteena on antaa oppilaille valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa ja herättää kiinnostusta vieraita kulttuureita kohtaan. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja myös arvostamaan muiden kulttuurien elämänmuotoa. Koska kieli ja sosiaaliset kontaktit liittyvät kiinteästi toisiinsa, kielenopetus kehittää myös oppilaan yhteistyökykyä.

Kielitaidon osa- alueita ovat puhuminen, kirjoittaminen sekä kuullun ja tekstin ymmärtäminen. Kieli on yhtenäinen kokonaisuus, jossa nämä osa- alueet kytkeytyvät kiinteästi toisiinsa. Oppimisessa pyritään luontevaan ja sujuvaan ääntämiseen, painotukseen, rytmiin ja intonaatioon.

23

Kirjoittamisen osuus ja oikeakielisyyden painottaminen lisääntyvät sitä mukaa, mitä ylemmälle luokalle edetään.

Kielitaidon hankkiminen on vuosia kestävä, jatkuva ja aktiivinen prosessi ja tehokas oppiminen ja taitojen automatisointi vaativat runsasta, monipuolista ja vaihtelevaa harjoittelua. Oppilaan reseptiivinen kielitaito kehittyy laajemmaksi kuin produktiivinen. Viestinnässä on tärkeää oppia noudattamaan kielen kulttuurin mukaisia viestintätapoja ja oppia kompensoimaan puuttuva kielitaito. Oppimistilanteissa käytetään sekä opettajajohtoisia että oppilaskeskeisiä työtapoja ja oppilasta ohjataan ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan.

Oppimisen arvioinnissa otetaan huomioon kirjalliset kotitehtävät ja niiden suorittaminen, tuntityöskentely sekä kirjalliset/suulliset kokeet. Kotitehtävissä arvostetaan huolellista työtä. Tuntityöskentelyssä korostuu oppilaan aktiivisuus, osallistuminen, asenne ja suullinen kielitaito. Arvioinnissa pyritään ottamaan huomioon oppilaan kokonaisedellytykset ja - saavutukset kielenoppijana. Arviointiin kuuluu myös itsearviointi, jossa oppilas pohtii omaa työskentelyään, oppimistaan ja edistymistään tavoitteidensa saavuttamiseksi.

A1- kieli on englanti, joka on ensimmäinen yhteinen vieras kieli kaikille oppilaille. Englannin opiskelu alkaa kolmannella vuosiluokalla. Koulussamme on tarjolla myös A2-kieli joka valitaan koko perusopetuksen ajaksi. A2- kielen valinta edellyttää oppilaalta kielellisiä kykyjä ja taitoja sekä vastuuntuntoa opiskelun suhteen. Opetusryhmä perustetaan vain mikäli A2-kielen valinneita on riittävästi.

Alle on koottu A1- kielen kunkin vuosiluokan keskeisiä sisältöjä ja rakenteita esimerkinomaisesti. Sisällöt voivat vaihdella yksittäisten tilanteiden, rakenteiden ja aihepiirien osalta vuosiluokittain opetusjärjestelyistä riippuen.

3.vuosiluokka

Aihepiirejä mm.- tervehdyksiä- kehonosia- koulusanastoa- värejä- eläimiä- ruokia- viikonpäivät- lukusanoja- tavallisimpia verbejä- tavallisimpia adjektiiveja

Kielioppirakenteita mm.- artikkelit a/an- yksikkö ja säännöllinen monikko- s-genetiivi- pronomineja, mm. I, you, he/she, my, your, his/her- verbejä, mm. can / can’t, like, have got, don’t- prepositioita, on, in, under, behind

Oppimaan oppimisen taitojamm.- opiskelutaitojen harjoittelua: harjoitellaan läksyjen tekotapoja ja välineistä ja kotitehtävistä huolehtimista

24

- sanaston omaksumisen harjoittelua- sanojen tunnistamista kirjoitetussa ja puhutussa muodossa- sanojen oikeinkirjoitusharjoittelua- kielelle ominaisen lauserytmin harjoittelua

4.vuosiluokka

Aihepiirejä- kolmannen luokan tilanteiden ja aihepiirien vahvistaminen ja sen lisäksi mm.- matkailu - ja lomasanastoa- maantieteellistä sanastoa- oppiaineita- kuukaudet ja vuodenajat- sääsanastoa- sairastamiseen liittyvää sanastoa- lisää adjektiiveja ja verbejä

Kielioppirakenteita mm.- myönteinen, kielteinen ja kysyvä olla - verbi - myönteinen, kielteinen ja kysyvä omistaa- verbi- possessiivipronominit- säännöllinen ja epäsäännöllinen monikko- joitain ajan prepositioita (mm. at, in, on)- lyhyiden adjektiivien vertailu- myönteinen, kielteinen ja kysyvä yleispreesens- kestopreesens- olla -verbin imperfekti - did- kysymys

Oppimaan oppimisen taitojamm.- sanaston elaborointia- pienimuotoista tekstin ja kuullun ymmärtämistä- sanelua- pienryhmätyöskentelyä

5. vuosiluokka

Aihepiirejä- edellisten vuosien aihepiirien vahvistaminen ja sen lisäksi mm.- lisää ammatteja- Lontoo ja sen nähtävyydet- Afrikka- joulusanastoa

Kielioppirakenteita- jo opittujen kielioppirakenteiden syventämistä ja sen lisäksi mm.- lisää paikan prepositioita- järjestysluvut- olla- verbin imperfektikysymyksiä- säännöllinen imperfekti- joitain epäsäännöllisiä imperfektimuotoja- persoonapronominien objektimuodot

25

Oppimaan oppimisen taitojamm.- vapaampaa ja itsenäisempää tuottamista- syvempää kielen sääntöihin tutustumista ja soveltamista- itsearviointia ja tavoitteiden asettelua

6. vuosiluokka

Aihepiirejä- edellisten vuosien aihepiirien vahvistaminen ja sen lisäksi mm.- asioiminen eri paikoissa- neuvon kysyminen ja opastaminen- lisää kotipaikkasanastoa- ainesanoja- isoja lukuja- Australia- kirjeenkirjoittaminen

Kielioppirakenteita- jo opittujen rakenteiden kertausta ja sen lisäksi mm.- lisää epäsäännöllisiä imperfektimuotoja- some ja any- pitkien adjektiivien vertailu- monikon s-genetiivi- of- genetiivi- futuuriin tutustuminen Oppimaan oppimisen taitojamm.- luovien kielenkäyttötilanteiden harjoittelemista- kielen eri rekisterien tunnistamista ja huomioimista- sanakirjojen ym. lähteiden käyttöä opiskelun tukena

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Kielitaito Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Tekstin ymmärtäminen

Kirjoittaminen

Englanti A2.1 Peruskielitaidonalkuvaihe

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

Muut kielet A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito

KulttuuritaidotOppilas

26

tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa.

OpiskelustrategiatOppilas käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään.

MATEMATIIKKA

Tavoitteet

antaa oppilaille sellaiset matemaattiset perustiedot ja taidot, jotka ovat tarpeen tulevassa opiskelussa, työssä ja jokapäiväisessä elämässä

harjaannuttaa oppilasta johdonmukaiseen ja täsmälliseen ajatteluun totuuttaa oppilas tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen toimintaan saada oppilas innostumaan matematiikan opiskelusta niin, että hän käyttää matematiikkaa

arkielämän ongelmien ratkaisemiseen totuuttaa oppilas käsittelemään ja käyttämään yhteiskunnassa yhä lisääntyvää informaatiota

Keskeiset sisällöt

VUOSILUOKAT 1−2

Vuosiluokkien 1−2 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin harjaannuttaminen sekä kokemusten hankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi.

TAVOITTEETOppilas oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään

ajatteluaan ja saa tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta

saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä; käsitteiden muodostusprosessissa keskeisiä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet, symbolit

oppilas ymmärtää käsitteiden muodostavan rakenteita ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia

peruslaskutaitoja oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein ja

välinein, kuvin, kirjallisesti tai suullisesti ja löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita

harjaantuu tekemään havaintoja eteen tulevista itsensä kannalta merkityksellisistä ja haasteellisista matemaattisista ongelmista.

KESKEISET SISÄLLÖTLuvut ja laskutoimitukset

27

lukumäärä, lukusana ja numerosymboli lukujen ominaisuudet: vertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen,

lukujen hajottaminen ja kokoaminen konkreettisin välinein kymmenjärjestelmän rakentumisen periaate yhteen- ja vähennyslasku sekä laskutoimitusten väliset yhteydet

luonnollisilla luvuilla kertolaskua ja kertotauluja jakolaskua konkreettisilla välineillä eri laskutapojen ja välineiden käyttöä: palikoita ja

kymmenjärjestelmävälineitä, lukusuora, päässälasku, paperin ja kynän käyttö

erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkimista murtoluvun käsitteen pohjustaminen konkreettisin välineinAlgebra säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista yksinkertaisia lukujonoja

Geometria ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu ympäristössä olevien geometristen muotojen havainnointi, kuvailu ja

nimeäminen kaksiulotteisten ja kolmiulotteisten muotojen tunnistaminen, selostaminen

ja nimeäminen geometriset peruskäsitteet, kuten piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora

ja kulma kaksiulotteisten muotojen tekeminen, piirtäminen ja jäljentäminen sekä

kolmiulotteisten kappaleiden tunnistaminen ja rakentaminen yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia Mittaaminen mittaamisen periaate pituus, massa, pinta-ala, tilavuus, aika ja hinta mittavälineiden käyttö tärkeimpien mittayksiköiden käyttö, vertailu mittaustuloksen arviointi Tietojen käsittely ja tilastot tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Ajattelun ja työskentelyn taidotOppilas

osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajalle

pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti

28

osaa tehdä vertailua, muun muassa pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, = ja <.

Luvut ja laskutoimitukset sekä algebraOppilas

tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen

hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvut

tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä

ymmärtää yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa

osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa

tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa.

GeometriaOppilas

tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, muun muassa nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma, ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin

osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia.

Mittaaminen Oppilas

osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aika

osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen.

Keskeiset sisällöt

Luvut ja laskutoimitukset

3.lk

- Kymmenjärjestelmän varmentaminen, luvut 0-9 999, kellonaika pistemerkintänä varmennetaan

- Lukujen luokittelua ja järjestämistä- Yhteen- ja vähennyslaskua allekkain nelinumeroisilla luvuilla, nollan yli lainaaminen- Kertotaulut 2-10, kertolaskua allekkain (1-numeroinen kertoja)- Sisältöjako ja ositusjako, jakolaskua kertolaskun avulla

29

- Murtoluvun ja sekaluvun käsite, Samannimisten murtolukujen suuruusvertailu- Desimaaliluvun käsite, kymmenes- ja sadasosat- Murto- ja desimaaliluvun välinen yhteys- Laskutoimituksen vastauksen tarkistaminen, pyöristäminen kymmeniksi ja sadoiksi- Kombinatoristen ongelmien tutkiminen, esim. piirtämällä

4.lk

- Kymmenjärjestelmän varmentaminen, luvut 0-99 999- Lukujen luokittelua ja järjestämistä- Yhteen- ja vähennyslaskuharjoittelua päässälaskuna ja allekkain (2-numeroinen kertoja)- Jakolaskualgoritmi, 1-numeroinen jakaja (jakokulma)- Samannimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskua- Desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua päässä ja allekkain- Pyöristäminen tuhansiksi ja kymmentuhansiksi- Lämpömittari, negatiivisen kokonaisluvun käsite, tutustuminen koordinaatistoon- Kombinatoristen ongelmien tutkiminen esim. taulukoimalla tai laatimalla lista

5.lk

- Kymmenjärjestelmän varmentaminen, luvut 0-100 000 000, 60-järjestelmä (aikojen yksikkömuunnoksia)

- Lukujen luokittelua ja järjestämistä- Yhteen- ja vähennyslaskuharjoittelua päässälaskuna ja allekkain sovellusten yhteydessä- Kertolaskuharjoittelua päässälaskuna ja allekkain sovellusten yhteydessä- Jaollisuus (luvun jakaminen tuloksi), jakolaskualgoritmi, 2-numeroinen jakaja- Murtoluvun supistaminen, murtoluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla- Desimaaliluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla, tuhannesosat- Prosenttiluvun käsite ja yhteys murtolukuun ja desimaalilukuun- Pyöristäminen sadoiksi, tuhansiksi ja miljooniksi, desimaaliluvun pyöristäminen- Koordinaatiston käyttöä- Kombinatoristen ongelmien tutkiminen jollain systemaattisella menetelmällä

6.lk

- Luonnolliset luvut: kymmenjärjestelmän varmentaminen lukualueen laajentaminen miljardeihin lukujen luokittelua ja järjestämistä

- Suhde: Jaollisuussääntöjä (luvun jakaminen alkutekijöihin)

- Kokonaisluvut: koordinaatiston käyttöä geometriassa

- Rationaaliluvut: murtoluvun laventaminen erinimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskua murtoluvun kertominen murtoluvuilla desimaaliluvun kertominen ja jakaminen desimaaliluvulla

- Kombinatoristen ongelmien tutkiminen, esim. piirtämällä- Prosenttilaskua, prosenttiarvo, perusarvo, prosenttiluku- Potenssin käsite

30

- Laskimen käyttöä

Algebra

3.lk

- Lukujonon tulkitseminen ja jatkaminen- Helppojen säännönmukaisuuksien etsiminen ja tulkitseminen

4.lk

- Lukujonon tulkitseminen ja täydentäminen tai jatkaminen- Helppojen säännönmukaisuuksien etsiminen ja tulkitseminen- Lausekkeen käsite, lausekkeen kirjoittaminen ja laskeminen, sulkeiden käyttö, lausekkeen

arvon laskeminen vaiheittain- Helppojen yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisun etsiminen päättelemällä

5.lk

- Lukujonon tulkitseminen ja täydentäminen tai jatkaminen- Säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien etsimistä, päättelyä ja tutkimista- Harjoittelua lausekkeiden käytöstä- Yhtälöiden ratkaisun etsiminen päättelemällä

6.lk

- Lausekkeen sieventäminen, moninkertaiset sulkeet, yhtälöiden ratkaisun etsiminen päättelemällä

Geometria

3.lk

- Suurennoksia ja pienennöksiä suurennetun ja pienennetyn ruudukon avulla- Peilauksia suoran suhteen, symmetria- Yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat- Erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu, nelikulmioiden luokittelua- Monikulmion piiri- Kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen ja luokittelu- Mittaamisen periaatteen vahvistaminen- Pituuden yksiköt, cm,m ja km, massan yksiköt g ja kg, tilavuuden yksiköt dl ja l, ajan

yksiköt min, h,d, vk, kk, a- Arviointiharjoittelua

4.lk

- Suurennoksia ja pienennöksiä ruutumittakaavan avulla- Symmetria suoraan suhteen, peilaus pisteen suhteen välineillä havainnollistamalla- Ympyrä ja sen osat

31

- Kulmien luokittelua vertaamalla suoraan kulmaan- Kolmioiden luokittelua (tasakylkinen, tasasivuinen, suorakulmainen, terävä- ja

tylppäkulmainen)- Kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen- Mittaamisen periaatteen vahvistaminen- Massan yksiköt (tonni)- Ajan yksiköt (sekunti)- Arviointiharjoittelua

5.lk

- Yhdenmuotoisuus ja piirroksen mittakaava- Yhtenevyys konkreetein välinein ja piirroksin- Ympyrän piirtäminen harpilla- Kulman yksikkö, aste, kulman mittaaminen ja kulmien luokittelua- Kolmion ja nelikulmion kulmien summa- Nelikulmion ja kolmion pinta-ala- Mittaamisen periaatteen vahvistaminen, yksikköjärjestelmät- Pituuden yksikköjärjestelmä (myös dm, dam,hm), massan yksikköjärjestelmä (myös mg,

cg,dg,dag,hg), tilavuuden yksikköjärjestelmä (myös ml, cl), Pinta-alan yksiköt mm2, cm2,dm2,m2,a, ha ja km2

- Arviointiharjoittelua

6.lk

- Mittaamisen periaatteen vahvistaminen, kartan mittakaava, mittakaavan laskeminen- Yksinkertaisia geometrisia konstruointeja, suorakulmaisen särmiön ja kuution tilavuus

Tietojenkäsittely ja tilastot sekä todennäköisyys

3.lk

- Tietojen etsiminen tekstistä, kuvista taulukoista ja diagrammeista, pylväsdiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen, taulukoiden tulkintaa (esim.välimatkataulukko)

4.lk

- Tietojen etsiminen tekstistä, kuvista , taulukoista ja diagrammeista, pylväsdiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen, viivadiagrammin piirtäminen ja tulkitseminen, lämpötiladiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen

- Koordinaatistoon tutustuminen

5.lk

- Tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista, diagrammien piirtämistä ja tulkintaa

- koordinaatiston käyttöä- Tietojen luokittelu ja järjestäminen, keskiarvon käsite ja laskeminen, tyyppiarvon ja

mediaanin käsitteiden pohjustaminen- Kokemuksia klassisesta ja tilastollisesta todennäköisyydestä (mahdollista, mahdotonta,

varmaa)

Mittaaminen

32

6.lk

- Tilavuuden yksiköt mm3,cm3, dm3, m3, litran ja kuutiodesimetrin yhteys, ajan yksiköiden koonti, pitkän ja lyhyen aikavälin laskeminen, mittaustuloksen arviointia, tuloksen pyöristäminen

Todennäköisyys ja tilastot

6.lk

- - Tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista, sektoridiagrammin tulkinta, klassisen todennäköisyyden käsite ja laskeminen

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Ajattelun ja työskentelyn taidotOppilas osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä

niitä ongelman ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla

pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla

osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla

osaa ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; hän osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä

osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi

osaa noudattaa sääntöjä.

Luvut, laskutoimitukset ja algebraOppilas ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa

käyttää sitä varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla

osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden

osaa muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia.

GeometriaOppilas osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy

havaitsemaan yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta

33

tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot

ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä

osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä.

Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyysOppilas osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa

lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa

päätellä mahdottoman ja varman tapauksen.

34

YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO

VUOSILUOKAT 1-4

Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta. Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa. Ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta.

Kestävän kehityksen huomioiminen ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa on keskeistä. Oppilasta ohjataan arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja. Oppimisympäristön tulee tukea tutkivaa ja kokeellista oppimista sekä kasvattaa myönteistä asennoitumista ympäristö- ja luonnontiedon opiskeluun, luonnosta nauttimiseen ja ympäristön suojeluun. Opetuksessa käytetään alusta alkaen luonnontiedon ilmiöitä kuvaavia ja selittäviä käsitteitä sekä hyödynnetään monipuolisen oppimateriaalin lisäksi koulun lähiluontoa ja Turun alueen tutustumiskohteita ja yhteistyötahoja. Oppilasta ohjataan etsimään ajankohtaista tietoa internetistä ja seuraamaan eri tiedotusvälineitä. Oppilasta ohjataan mediakriittisyyteen pohtimalla asioiden käsittelytapoja sekä tietojen oikeellisuutta eri lähteissä.

TAVOITTEET

Oppilas oppii toimimaan ympäristössään turvallisesti, ja itseään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita

koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä tuntemaan oman lähiseudun luontoa ja rakennettua ympäristöä sekä havaitsemaan niissä

tapahtuvia muutoksia sekä hahmottamaan kotiseutunsa osana Suomea ja Pohjoismaita hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia

lähdeaineistoja käyttämällä tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä kuvailemaan,

vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoa esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja kohteita

kuvataan ja selitetään suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen, liittyviä käsitteitä, sanastoa ja

toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja.

35

KESKEISET SISÄLLÖT

Eliöt ja elinympäristöt elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteet erilaisia elinympäristöjä ja eliöiden sopeutuminen niihin oman lähiympäristön tavallisimpia kasvi-, sieni- ja eläinlajeja luonto eri vuodenaikoina kasvien ja eläinten elämänvaiheita ruoan alkuperä ja tuottaminen

Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana oma lähiympäristö vuorokauden- ja vuodenajat maaston keskeiset piirteet ja kartta kotiseutu ja oma maakunta, niiden luonnonolot ja maisemat sekä rakennettu ympäristö ja

ihmisen toiminta Suomi, Pohjoismaat ja muut lähialueet sekä maapallo ihmisen elinpaikkana

Ympäristön ilmiöitä ääneen ja valoon liittyviä ilmiöitä sekä kuulon ja näön suojelu lämpöön liittyvien ilmiöitä ja lämmön lähteitä yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisten rakenteiden lujuuden tutkiminen magneettisia ja sähköisiä ilmiöitä

Ympäristön aineita arkielämään kuuluvia aineita ja materiaaleja sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys ilman ominaisuuksia sekä palaminen ja paloturvallisuus veden ominaisuuksia ja olomuodon muutokset, veden käyttö ja kiertokulku luonnossa

Ihminen ja terveys ihmisen keho sekä kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset sairastaminen ja tavallisimpia lasten sairauksia, toimiminen hätätilanteissa ja yksinkertaiset

ensiaputoimet perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille ja

mielenterveydelle

Turvallisuus kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, oman koulun

turvallisuus, liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden välttäminen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat

sopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen, rahan käyttö ja toisen omaisuuden kunnioittaminen

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Luonnon tutkimisen taidotOppilas osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä osaa kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen

olennaisiin piirteisiin osaa kuvailla, vertailla ja luokitella kappaleita ja eliöitä sekä ilmiöitä niiden erilaisten

ominaisuuksien perusteella osaa tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon ilmiöihin ja

rakennettuun ympäristöön

36

osaa käyttää erilaisia tietolähteitä ja vertailla eri tavoin hankkimaansa tietoa osaa ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoittaen ja

piirtäen.

Eliöt ja ympäristötOppilas ymmärtää kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan ja osaa kuvata eri elinympäristöjen

kuten pihan, puiston, metsän, niityn ja pellon piirteitä sekä tunnistaa niiden tavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa antaa esimerkkejä selkärangattomista ja selkärankaisista eläimistä

tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen

tietää mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja, osoittaa kiinnostusta ja

vastuullisuutta niitä kohtaan sekä osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä

ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia, karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja osaa laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja omasta lähiympäristöstään

osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden

alueiden maisemallisen rikkauden ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää maapallon

ihmisen elinpaikkana.

Ympäristön aineita ja ilmiöitäOppilas osaa käyttää keskeisiä käsitteitä ja hahmottaa käsitteitä kokonaisuuksina osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten kelloa, pituusmittoja, lämpömittaria ja

luuppia, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä osaa selittää yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun, pyörän, jousen, toimintaa sekä osaa tutkia

erilaisten rakenteiden lujuutta osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee kodissa

käytettäviä sähkölaitteita; hän ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja ja osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti

tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon eteneminen ja heijastuminen sekä lämmön siirtyminen ja lämmittäminen

tuntee näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaa toimia niiden mukaisesti

osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia, veden olomuodon muutoksia ja osaa kuvailla veden kiertokulkua luonnossa

ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa sekä tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä

tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja tietää, että kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä liuottimia, tupakka- ja alkoholituotteita

osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä.

Ihminen ja terveysOppilas osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen

tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja

37

tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja lepo, ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentelyasennot koulussa ja kotona, ryhti, suun terveys, hygienia, pukeutuminen

osaa perussäännöt ryhmässä toimimisesta ja kohteliaasta käytöksestä; hän osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä

osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää ja hakea apua tarvittaessa.

TurvallisuusOppilas osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden

fyysiseen koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot; hän tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen, ja tietää, ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä

tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa

liikenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa.

Opetuksessa otetaan kauttaaltaan huomioon Turun kaupungin Ympäristöpolku –ohjelma.

BIOLOGIA JA MAANTIETO

VUOSILUOKAT 5–6

Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa. Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Vuosiluokilla 5–6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi.

Kestävän kehityksen huomioiminen biologian ja maantiedon opetuksessa on keskeistä. Oppilasta ohjataan arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön, omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja ja nauttimaan luonnosta. Opetuksessa käytetään alusta alkaen biologian ja maantiedon ilmiöitä

38

kuvaavia ja selittäviä käsitteitä sekä hyödynnetään monipuolisen oppimateriaalin lisäksi koulun lähiluontoa, Turun alueen tutustumiskohteita ja yhteistyötahoja. Oppilasta ohjataan etsimään ajankohtaista tietoa internetistä ja seuraamaan eri tiedotusvälineitä. Oppilasta ohjataan mediakriittisyyteen pohtimalla asioiden käsittelytapoja sekä tietojen oikeellisuutta eri lähteissä.

TAVOITTEET

Oppilas oppii tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista

elinympäristöihinsä hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta kehittämään ympäristölukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan

lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina, tunnistamaan

murrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen

liittyviä kysymyksiä ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja

sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista

maapallolla perehtyy Euroopan maantietoon ja maapallon muihin alueisiin sekä oppii arvostamaan ja

suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin.

KESKEISET SISÄLLÖT

Eliöt ja elinympäristöt lähialueiden keskeisen eliölajiston tunnistaminen eliöiden elinympäristöjä, kuten metsä ja suo, ravintoketjut sekä metsien hyötykäyttö kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen sekä eläinten ja kasvien lisääntyminen elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen sekä puutarhan antimet

Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys ihmisen kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot, lisääntyminen sekä murrosiän fyysiset,

psyykkiset ja sosiaaliset muutokset oman kehon arvostus ja suojelu, tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät sekä

seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät,

suvaitsevaisuus sekä ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu

Luonnon monimuotoisuus luonnon monimuotoisuuden merkitys sekä jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet

Eurooppa osana maailmaa Eurooppa maailman kartalla ja Euroopan karttakuva Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä ihmisen toiminta

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla

39

maailmankartan keskeinen nimistö ja karttataidot sademetsät, savannit, arot, aavikot, talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen

alueet ihmisen elinympäristöinä sekä ihmisten monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä

luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Luonnon tutkimisen taidotOppilas

osaa liikkua luonnossa sekä havainnoida ja tutkia luontoa osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia

sekä selostaa niiden tuloksia tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti.

Eliöt ja elinympäristötOppilas

tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä

tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta

ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella.

Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveysOppilas

osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää

murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä

osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten asioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta

tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa.

KarttataidotOppilas

osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja, käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä ja mittakaavoja sekä osaa tulkita erilaisia karttoja

osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia, ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä

osaa itse laatia yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja.

Eurooppa osana maailmaaOppilas

tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen vaihtelua ja ihmisen toimintaa Euroopassa.

Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallollaOppilas tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot

sekä sademetsä- ja aavikkoalueet

40

tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä ja osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen toimintaan, erityisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä sekä osaa kuvata ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä

osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, miten ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen ovat aiheuttaneet muutoksia ympäristössä

osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä.

Opetuksessa otetaan kauttaaltaan huomioon Turun kaupungin Ympäristöpolku –ohjelma.

FYSIIKKA JA KEMIA

VUOSILUOKAT 5–6

Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta.

Opetuksessa käytetään fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä alusta alkaen, opitaan turvalliset työskentelytavat sekä kierrätyksen ja energian säästön merkitys. Opetuksessa suositaan ryhmätyöskentelyä.

TAVOITTEET

Oppilas oppii työskentelemään ja liikkumaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä

noudattamaan annettuja ohjeita tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon

luotettavuutta tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin

ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden,

aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan

ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden vaarallisuuden.

KESKEISET SISÄLLÖT

Energia ja sähkö lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen sähkön avulla sekä sähköturvallisuus erilaisia sähkön ja lämmön tuotantotapoja sekä energiavarat

Luonnon rakenteet Maan vetovoima ja kitka sekä voimista aiheutuvia liike- ja tasapainoilmiöitä turvallinen liikkuminen ja tapaturmien ehkäiseminen Maan ja Kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia ilmiöitä sekä Aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas

41

Aineet ympärillämme ilman koostumus ja ilmakehä veden ominaisuudet ja sen merkitys liuottimena, luonnonvesien tutkiminen sekä veden

puhdistaminen maaperästä saatavien aineiden luokittelu sekä aineiden erotusmenetelmiä elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä, käyttö ja kierrätys sekä niiden

turvallinen käyttö vaikuttavat aineet päihteissä ja huumaavissa aineissa ja niiden haitat

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa työskennellä ja toimia turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa

annettuja ohjeita osaa tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä osaa kohdistaa

havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaan ja niiden muutoksiin

osaa tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaan esimerkiksi taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita, esimerkiksi mitä suurempi massa kappaleella on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää

osaa tehdä yksinkertaisia kokeita osaa käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden

ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa osaa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien

tietojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella.

Energia ja sähköOppilas tuntee eri jännitelähteitä, kuten paristo ja akku sekä osaa tehdä kokeita, joissa sähköä käytetään

valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla sekä osaa

luokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin.

Luonnon rakenteetOppilas osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia kuten painovoima, kitka sekä ilman- ja

vedenvastus sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa luonnontieteellistä tietoa liikkumisessa ja

liikenteessä tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat, Kuun

vaiheet, pimennykset sekä tuntee Aurinkokunnan rakenteen ja osaa tehdä havaintoja tähtitaivaasta

osaa kuvata vaaratilanteita liikenteessä ja muussa arkiympäristössä.

Aineet ympärillämmeOppilas tuntee ilman koostumuksen ja osaa ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekä ymmärtää

ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia sekä tietää, miten vesiä puhdistetaan osaa luokitella maaperästä saatavia aineita, tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia merkkejä

sekä osaa käyttää erilaisia aineiden erottamismenetelmiä, kuten suodatusta, kiteytystä ja seulomista

42

tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia esimerkiksi happamuutta

tuntee keskeisiä asioita tupakasta, päihteistä ja huumaavista aineista, tietää, miksi ne ovat haitallisia, ja antaa esimerkkejä siitä, miksi niiden käyttö on vaarallista.

USKONTO

KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄTUskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä.Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joistahän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä.

Opetuksen tavoitteena on• perehdyttää omaan uskontoon• perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen• tutustuttaa muihin uskontoihin• auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä• kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta.

TURUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN KAIKKIEN USKONTOSIDONNAISTEN RYHMIEN USKONNON OPETUSTurun kaupungin uskonnon opetus tukee yleissivistävän koulutuksen ja kestävän kehityksen tavoitteita. Tavoitteena on tarjota oppilaalle opettajan ja asiaan kuuluvien sidoshenkilöiden avulla tietoja, taitoja ja valmiuksia monipuoliseen yleissivistykseen, kasvamaan tasapainoiseksi kansalaiseksi, sisäistämään kestävän kehityksen periaatteet, ottamaan huomioon oma ja ympäristön hyvinvointi sekä tietoja, taitoja ja valmiuksia jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon merkitystä oppilaan identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentajana. Uskonnon opetuksen tehtävänä on tuoda esiin eri uskontojen ja katsomusten arvokas vuorovaikutus suomalaisessa yhteiskunnassa ja oppilaan lähiympäristössä. Oppilas tutustuu suomalaiseen ja lähiympäristönsä katsomusperinteisiin huomioiden Turun alueen historiallinen ainutlaatuisuus idän ja lännen kirkkojen kiistakohteena sekä nykyisin kaiken aikaa elävänä uskonnollisten ajatussuuntien kirjona. Oppilas tutustuu eri katsomusten historiaan ja kehitykseen.Oppilaan kehityksen ja kasvun näkökulmasta tarkastellaan oman uskonnon, muiden uskontojen ja katsomusten vaikutusta yhteisön jäsenten arvomaailmaan, moraaliin, eettiseen yhteiskuntakäsitykseen ja tapaperinteeseen.

Opetuksen tavoitteena onvastuullisena, suvaitsevana ja tavoitteellisena ihmisenä kasvaminenlaaja kulttuuri-identiteetin luominen oppilaallekansainvälisyyteen kasvaminenvastuullisuuden lisääminen ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

Opetuksen menetelminä on mmteoriaopetus opettajan tai muun sidoshenkilön avustuksellaopetuskeskustelut

43

yksilö-, pari- ja ryhmätyötsuulliset ja kirjalliset harjoituksetmahdolliset tutustumiskäynnit kulttuurikohteisiin ja vierailukäynnit kouluunmahdollinen yhteistyö paikallisseurakuntien ja -yhteisöjen kanssa

EVANKELISLUTERILAINEN USKONTOEvankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä.Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemäänuskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.

TURUN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN EVANKELISLUTERILAINENUSKONNON OPETUSEvankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Oppilas tutustuu etenkin suomalaiseen ja lähiympäristönsä katsomusperinteisiin sekä maailmankatsomusten historiaan ja kehitykseen. Tavoitteena on tutustuttaa oppilas Turun seudun laajaan katsomukselliseen kirjoon ja ainutlaatuiseen historialliseen asemaan eri katsomusten kohtaamispaikkana.Oppilasta autetaan ymmärtämään, mitä oma uskonto ja eri katsomukset merkitsevät ja miten ne näkyvät elämän eri vaiheissa, miten ne rakentavat yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja jatkuvuutta sekä miten ne luovat arvopohjan omalle moraalille ja yhteiskuntaetiikalle. Oppilasta autetaan näkemään katsomusten yhteyksiä yhteiskunnan eri ilmiöihin ja ymmärtämään eri katsomusten inhimillinen merkitys identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentajana.

Opetuksen tavoitteena onvastuullisena, suvaitsevana ja tavoitteellisena ihmisenä kasvaminenlaaja kulttuuri-identiteetin luominen oppilaallekansainvälisyyteen kasvaminenvastuullisuuden lisääminen ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudestatutustuttaa evankelisluterilaisen uskonnon oppiin ja tapakulttuuriinsaattaa oppilas kokemaan uskonto oppiaineena iloisena asiana

Opetuksen menetelminä on mm.teoriaopetus opettajan tai muun sidoshenkilön avustuksellaopetuskeskustelutyksilö-, pari- ja ryhmätyötsuulliset ja kirjalliset harjoituksetmahdolliset tutustumiskäynnit kirkollisiin ja muihin kulttuurikohteisiin opetus- ja vuosisuunnitelmaan liittyvät vierailijatyhteistyö paikallisseurakunnan kanssa

VUOSILUOKAT 1–5

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1–5 on aineksien tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Keskeisessä asemassa opetuksessa ovat oppilaita ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tutustuminen tietojen ja omien kokemusten kautta, Raamattuun perehtyminen sekä oppilaiden rohkaiseminen eettiseen arviointiin ja siitä nousevaan vastuullisuuteen.

TAVOITTEET

Oppilas

44

• oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä• tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin• tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin• oppii yhdistämään kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren• tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan• tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin• oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista.

KESKEISET SISÄLLÖT

Luottamus ja turvallisuus• Oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita• Jumala Isänä ja Luojana, Herran siunaus sekä Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta.

Arvokas ja ainutlaatuinen elämä• Minun juureni; perheen ja suvun arvoja ja perinteitä• toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valintojen tekeminen ja vastuullisuus• teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia• suvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaiden elämään.

Raamatun kertomuksia ja opetuksia• Alku- ja patriarkkakertomukset• Egyptistä luvattuun maahan• Jeesuksen elämä ja opetukset, Isä meidän -rukous.

Eettisyyteen kasvaminen• Ihmisen arvo erityisesti luomisen näkökulmasta• kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä• yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus.

Luterilaisen kirkon elämä• Seurakunta oppilaan elämässä• kirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja• luterilaisen kirkon käsitys Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatusta• seurakunnan keskeisiä toimintoja kuten jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, diakonia sekä toiminta seurakunnan jäsenenä• kristilliset symbolit kirkossa ja arjen keskellä, kirkkotaide sekä virret ja muut hengelliset laulut.

Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma• Oppilaiden kohtaamat uskonnot ja kirkot Suomessa ja maailmalla• juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja erilaisia piirteitä.

VUOSILUOKKA 3

Vuosiviikkotunteja 2

Raamatun kertomuksia ja opetuksiaAlku- ja patriarkkakertomukset

45

Maailman luominenEnsimmäiset ihmiset, Kain ja Abel, NooaAbraham, JoosefEgyptistä luvattuun maahanMoosesMatka luvattuun maahan

Eettisyyteen kasvaminenIhmisen arvo luotuna olentonakymmenen käskyäHerran siunausOppilaitten omia eettisiä pohdintoja

Oppilaita ympäröivän uskonnollisen maailman tutkimistasuvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaiden elämään

VUOSILUOKKA 4

Vuosiviikkotunteja 1

Raamatun kertomuksia ja opetuksiaJeesuksen elämä ja opetukset, Isä meidän –rukousJeesus elämänkaaren keskeisiä kertomuksiaJeesus opettajana: vuorisaarna, rakkauden kaksoiskäsky, kultainen sääntöJeesuksen opetusvertauksiaIsä meidän –rukous

Eettisyyteen kasvaminenkultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä syventäenyhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuusoppilaitten omia eettisiä pohdintoja

Luterilaisen kirkon elämääseurakunta oppilaan elämässä, seurakunnan eri toimintamuotojakirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja

Arvokas ja ainutlaatuinen elämäMinun juureni; perheen ja suvun arvoja ja perinteitä

Oppilaita ympäröivän uskonnollisen maailman tutkimistasuvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaiden elämään

VUOSILUOKKA 5

Vuosiviikkotunteja 1

Luterilaisen kirkon elämäSeurakunta oppilaan elämässä

46

luterilaisen kirkon käsitys Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatustaseurakunnan keskeisiä toimintoja kuten jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, diakonia sekä toiminta seurakunnan jäsenenäkristilliset symbolit kirkossa ja arjen keskellä, kirkkotaide sekä virret ja muut hengelliset laulut

Luottamus ja turvallisuusJumala Isänä ja Luojana sekä Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidostaOppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita

Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailmaOppilaiden kohtaamat uskonnot ja kirkot Suomessa ja maailmallajuutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja erilaisia piirteitä.

Eettisyyteen kasvaminenkultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä eettisyyden pohjanayhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuusoppilaitten omia eettisiä pohdintoja

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Oppilas tuntee tiedonhankinnan pohjaksi keskeiset asiat kristinuskosta ja Suomenevankelisluterilaisesta kirkostaOppilas• tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia• ymmärtää pääpiirteissään kristinuskon syntytapahtumat• tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa kotiseurakunnan• tuntee Suomen evankelis-luterilainen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen jatuntee myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä.

Oppilas alkaa hahmottaa uskontoa ilmiönäOppilas• ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta• tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia• näkee uskontojen vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa• Oppilas hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta• Oppilas osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä• Oppilas pystyy käyttämään oman maailmankatsomuksensa alustavia rakennusaineksia.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavallaOppilas• kykenee eettiseen pohdintaan• tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioonomassa elämässään.

VUOSILUOKAT 6–9

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6–9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä sekä näin tukea oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.

47

TAVOITTEET

Oppilas• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä• ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä• perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana• perehtyy kristinuskoon sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä• perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen• tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään• osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä• tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.

KESKEISET SISÄLLÖT

Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta• Elämän merkitys ja rajallisuus• uskon ja tiedon suhde.

Maailmanuskonnot• Keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet• uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin.

Raamattu• Vanha Testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä• Vanha Testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta• Uusi Testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä• Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö• Raamatun kulttuurivaikutuksia.

Kirkko• Keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä• kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia• kirkkorakennus, sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään• kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko, kristilliset symbolit.

Suomalainen katsomusperinne• Yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus• uskonnonvapaus• luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne• suomalainen muinaisusko, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika.

Ihminen eettisenä olentona• Eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen• kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen• ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana• kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna ja vertaukset. VUOSILUOKKA 6

48

Vuosiviikkotunteja 2

KirkkoKeskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä: Apostolien teot ja Paavali

Suomalainen katsomusperinneYleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuusUskonnonvapausluterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinnesuomalainen muinaisusko, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika historiaan liittyen

Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdintaElämän merkitys ja rajallisuususkon ja tiedon suhde ikäkauteen soveltuen

Ihminen eettisenä olentonaEettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen

Pienryhmäisten uskontojen opetuksessa on omat opetussuunnitelmansa.

HISTORIA

Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa.

Historian opetukselle ja opiskelulle on Turussa ainutlaatuiset puitteet. Elämmehän seudulla, jossa on asunut ihmisiä jo tuhansien vuosien ajan. Turussa voimme seurata historiallista kehitysprosessia aina esihistoriasta nykypäivään: Vartiovuoren rinteessä olevat veden korkeutta eri aikoina osoittavat taulut antavat käsityksen tuhansien vuosien aikana tapahtuneesta maantieteellisestä muutoksesta. Edeltävien sukupolvien henkisen ja aineellisen työn saavutukset konkretisoituvat mm. alueen muinaisjäännöksissä, historiallisissa rakennuksissa, museoissa, ihmisten elämäntarinoissa sekä nykyään Turussa toimivissa instituutioissa ja yrityksissä. Muinaisesta jokisuuhun syntyneestä kauppapaikasta on kehittynyt vireä ja nykyaikainen kaupunki.

VUOSILUOKAT 5–6

Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historian toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen.

Turussa historiaa opiskellaan viidennellä vuosiluokalla vähintään kaksi viikkotuntia ja kuudennella vuosiluokalla vähintään yksi viikkotunti. On suositeltavaa, että kuudennellakin luokalla historiaan varataan kaksi viikkotuntia. Muussa tapauksessa

49

sisältöalueiden käsittely tulee tiivistää ja opettaja joutuu rajaamaan opetuksen ulkopuolelle monia tärkeitä ja mielenkiintoisia aiheita. Yhdysluokkaopetusta (5-6) ajatellen on myös tarkoituksenmukaista, että historiaan varataan kaksi viikkotuntia kummallekin vuosiluokalle.

Turussa on hyvät mahdollisuudet käyttää museoita oppimisympäristöinä. Turun museot tarjoavat kaupungin kouluille opetuspalveluita. Maakuntamuseon museoyksiköistä Turun linna, Kuralan Kylämäki, Qwenselin talo ja Luostarimäen käsityöläismuseo sopivat tutustumiskohteiksi viidennen ja kuuden luokan oppilaille. Aboa Vetus –museo esittelee Turun historiaa halki vuosisatojen. Forum Marinumissa on mahdollista perehtyä merenkulun historiaan. Turun tuomiokirkko ja sen museo kertovat kirkon vaiheista ja kirkollisesta elämästä. Tutustumiskäynnit resurssien mukaan.

TAVOITTEET

Oppilas oppii• ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä• ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika• tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen olennaisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyminen

• tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa• esittämään muutoksille syitä (Miksi tapahtuu? Mitä tapahtuu? Millä seurauksella tapahtuu?)• käyttämään erilaisia historiaa elävöittäviä työtapoja ja oppilas tekee opintokäynnin Turun linnaan ja Aboa Vetus –museoon.

KESKEISET SISÄLLÖT

Omat juuret ja historiallinen tieto• Oman perheen tai kotiseudun historia • muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen.

Esihistoriallinen aika ja ensimmäiset korkeakulttuurit• Kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena, Turussa ja sen ympäristössä sopivia vierailukohteita opetuksen elävöittämiseen ovat esimerkiksi Nautelankosken museo, Kuralan Kylämäki, Liedon Vanhalinna ja Turun linna.• maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään.

Eurooppalaisen sivilisaation synty• Antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri• Antiikin heijastuminen tähän päivään.

Keskiaika• Uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema• Suomen liittäminen osaksi Ruotsia, Suomen keskiaikaan voi perehtyä mm. Koroisissa, Turun Tuomiokirkossa, Turun linnassa ja opetuksessa on hyvä huomioida myös lähiympäristön kohteita kuten Naantali ja Nousiainen.Uuden ajan murros• Eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä.

Suomi Ruotsin valtakunnan osana50

• Suomalaisten elämä kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina • Suomalaisen kulttuurin muotoutuminen

1600- ja 1700-luku• Englanti• Itsevaltiuden ajan Ranska• Venäjä• Yhdysvaltain synty

Vapauden aate voittaa alaa• Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset.

Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka:a) jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuurib) kaupankäynnin kehitysc) kulttuurin kehitysd) liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehityse) väestössä tapahtuneet muutokset.

Koulussamme käytetään lukuvuonna 2004-2005 historian oppikirjana Horisonttia.

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Oppilas osaa hankkia tietoa menneisyydestäOppilas• osaa erottaa faktan mielipiteestä• osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan.Oppilas ymmärtää historian ilmiöitä• kronologia: oppilas tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin, ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä• muutos ja jatkuvuus: oppilas tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseenja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eriihmisten ja ryhmien näkökulmasta• syy ja seuraus: oppilas osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää,miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin.Oppilas osaa käyttää historiallista tietoaOppilas• osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman taiilmiön joidenkin toimijoiden kannalta• tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu.

MUSIIKKI

Perusasteen musiikin opetus antaa jokaiselle oppilaalle mahdollisuuden ja välineiden luovaan musiikilliseen ilmaisuun. Opetuksessa laulaminen, soittaminen, kuunteleminen ja musiikkiliikunta tukevat toisiaan.

51

Toiminnallisuuden ja elämyksellisyyden kautta luodaan pohja johdonmukaisesti karttuville musiikkikokemuksille, musiikin tuntemukselle ja musiikkitiedolle. Oppilasta ohjataan keskittyneeseen ja aktiiviseen musiikin kuunteluun ja kannustetaan yhdessä toimimiseen ja luovuuteen yksilölliset taidot huomioiden. Musiikin opetuksessa etsitään yhteyksiä muihin aineisiin ja tuetaan myös siten oppilaan kokonaisvaltaista oppimista. Opetuksen toivotaan johtavan monipuoliseen, musiikkiin ja musiikkitoimintaan kohdistuvaan uteliaisuuteen ja innostukseen, joka jatkuu myös koulun ulkopuolella.

Tavoitteet

VUOSILUOKAT 1–4

Vuosiluokilla 1–4 musiikin opetuksessa on keskeistä oppilaiden musiikillisen ilmaisun kehittäminen leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetuksen tulee antaa oppilaalle kokemuksia monenlaisista äänimaailmoista ja musiikeista sekä rohkaista häntä ilmaisemaan ja toteuttamaan omia mielikuviaan.

TAVOITTEETOppilas oppii

käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin

kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia

käyttämään musiikin eri elementtejä musiikillisen keksinnän aineksina ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin

kuuntelijana.

KESKEISET SISÄLLÖT äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen, ikäkauteen

sopivia laululeikkejä lauluohjelmistoa sekä moniäänisyyteen valmentavia lauluharjoituksia yhteissoittoon valmentavia harjoituksia ja soitto-ohjelmistoa keho-,

rytmi-, ja melodia- ja sointusoittimilla lähtökohtana perussyketajua kehittävät harjoitukset

monenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivointikeinoja käyttäen sekä omien elämysten,

mielikuvien ja kokemusten kuvailua musiikillista keksintää äänikerronnan, pienimuotoisten

äänisommitelmien ja improvisoinnin keinoin musiikin elementteihin – rytmiin, melodiaan, harmoniaan, dynamiikkaan,

sointiväriin ja muotoon – liittyvää peruskäsitteistöä musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä

laulu-, soitto- ja kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaisen että muiden

maiden ja kulttuurien musiikkiin ja sisältää esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Oppilas52

osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun

hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun ja yhteissoittoon

hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa

käyttäen keksiä omia musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tutti-harjoituksissa tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan

verbaalisesti, kuvallisesti tai liikkeen avulla osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän

jäsenet.

Oppilas- saa musiikin tekemisen ja kokemisen kautta tukea oman persoonansa kasvuun ja motoriseen

kehitykseen- hallitsee laulamiseen ja soittamiseen liittyviä perusasioita pystyy osallistumaan

yhteimusisointiin- kykenee keskittymään kuunneltavaan musiikkiin ja muodostamaan oman mielipiteen- saa riittävän yleissivistyksen musiikin eri alueilta- pystyy osallistumaan yhteislauluun ja hallitsee osan tärkeistä juhlalauluista ulkoa- tuntee keskeisiä musiikin tekijöitä ja teoksia – tunnistaa musiikin tyylilajeja- saa kokemuksia eri musiikkikulttuureista

SisällötKaikkien sisältöjen toteuttamisessa korostetaan toiminallisuutta ja tekemisen kautta oppimista. Työtapoina käytetään kaikilla luokkatasoilla laulamista, soittamista, kuuntelua ja musiikkiliikuntaa. Opetuksessa otetaan huomioon ryhmän musiikilliset valmiudet ja toteutetaan opetusta niistä käsin, jolloin painotukset saattavat vaihdella.

Oppilasta ohjataan luonnolliseen ja reippaaseen oman äänen käyttämiseen. Yhteislaulun kautta oppilas tutustuu 3.-6. –luokilla niin suomalaiseen kuin kaukaisempaankin lauluperinteeseen, lapsen omaan elämään liittyviin lauluihin sekä muuhun ajankohtaiseen laulustoon. Yksiäänisistä lauluista edetään kaakonlauluun ja helppoihin moniäänisyyteen valmistaviin lauluihin. Säestyssoittimia ovat mukana musisoinnissa kaikilla luokilla, painottuen eri vuosina tiettyihin soittimiin. Myös liike on osa musiikkia: musiikkiliikunnan muotoina käytetään mm. kehorytmejä.Kuuntelun sisältöjä toteutetaan mm. aktiivisen kuuntelun periaatteilla, joissa painottuvat monipuolisen elämyksen ja kokemuksen lähtökohdat. Oppilaita rohkaistaan myös musiikilliseen keksintään ja luovuuteen rakentavalla tavalla.

Opetuksen sisällöissä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan integrointi luokan aihekokonaisuuksiin sekä koulun yhteisiin teemoihin ja juhliin. Kuudenteen luokkaan mennessä opetellaan ulkoa seuraavat koulun perinteisiin liittyvät yhteislaulut: mm. Maamme , Enkeli taivaan ja Suvivirsi.

Seuraavassa sisältöjä on ryhmitelty vuosiluokittain. Uusia taitoja rakennetaan aiemmin opitun varaan. Asioita voidaan käsitellä myös mainittua luokkatasoa aikaisemmin, kuitenkin niin, että sisältöihin paneudutaan viimeistään mainitulla luokkatasolla.

3. luokkaesim.

53

- laattasoittimet: melodian hahmottaminen välisoittojen ja yksinkertaisten säestystehtävien kautta

- rytmi- ja kehosoittimet: perussykkeen harjoittaminen- aktiivinen kuuntelu: musiikin herättämiä mielikuvia, orkesterisoittimia, suuria säveltäjiä

4. luokka- yhteissoittoa niillä soittimilla, mitä koulussa on- rumpukompin alkeet- aktiivinen kuuntelu: mielikuvat ja liike, orkesterisoittimet, suurten säveltäjien musiikkia eri

aikakausilta

5. luokka- rumpukomppeja ja rytmipohjia- syntetetisaattoriin tutustuminen- aktiivinen kuuntelu: länsimaisen musiikin aikakausia, suomalainen taidemusiikki

6. luokka- kitara: sointuja ja yksiäänistä soittoa- luokan oman ohjelmiston luomista pitkäjannitteisellä harjoittelulla- pop- ja rockmusiikin vaiheita Suomessa ja muualla

KUVATAIDE

TAVOITTEETOppilas oppii

kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia, kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, esteettisten valintojen tekoa ja niiden perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua

kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taitoja ja materiaalin tuntemusta

tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä harjoitellen kuvataiteen peruskäsitteiden käyttöä sekä arvostamaan erilaisia näkemyksiä taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä

tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien kuvallista perinnettä, nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä sekä oman kotipaikkakuntansa tärkeitä rakennuksia ja luonnonympäristöjä, arkkitehtuuria ja muotoilua

arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta

tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään kuvallisen viestinnän välineiden käyttöä ja ymmärtämään todellisen

ja kuvitteellisen maailman eroja.

KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu

kuvallisia ilmaisutapoja, tekniikoita ja materiaaleja: maalaamista, piirtämistä, grafiikkaa, muovailua ja rakentelua

kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, väri, muoto, tila, liike, aika ja viiva

kuvien tarkastelua ja arviointia sekä kuvataiteen käsitteiden käytön

54

harjoittelua kuvista keskusteltaessa

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen oman paikkakunnan museo- tai taidenäyttelyvierailuja ja taiteilijan

työhön tutustumista taidekuvien tarkastelua tekemällä omia kuvia ja keskustelemalla

kuvista Suomen kultakauden mestareita, esimerkkejä eri aikakausien

taiteesta ja nykytaiteesta

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu luontoon, rakennuksiin ja rakennusperintöön tutustumista ja niiden

kuvaamista, sekä ympäristön muutosten tunnistamista esineiden tarkastelua, suunnittelua ja valmistamista sekä

kolmiulotteista rakentelua, ympäristösuunnitelmien tai pienoismallien valmistamista

Media ja kuvaviestintä kuvakerronnan perusteita: tarinasta kuvaksi, lähikuva ja yleiskuva,

kuvan ja tekstin yhdistäminen kuvitus, sarjakuva, mainoskuva, valokuvaus, video ja digitaalinen

kuva television, tietokonepelien, elokuvien, sarjakuvien ja mainonnan

visuaalisten viestien kriittistä tarkastelua ja tutkimista

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄOppilas

osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa havaintojaan kuviksi

osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessä ja tilan rakentamisessa sekä ymmärtää materiaalin ominaisuuksia

osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään sekä käyttää luonnostelua työskentelynsä apuna

osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä

itsearvioinnissaan osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella

omia taidemieltymyksiään ja käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä tietää, mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten

taiteilijoiden teoksia ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua

osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä sekä taiteen parissa eri yhteyksissä

osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa

tunnistaa ja arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa lähiympäristössä ja koulussa

tietää, mitä arkkitehdit ja muotoilijat tekevät, ja tuntee joitakin arkkitehtien ja muotoilijoiden töitä

osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella näkökantojaan

osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja

55

osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä osaa työskennellä yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

3. – 6. vuosiluokat

Yleiset tavoitteet

- kehittää oppilaan mielikuvitusta- tukea oppilaan kuvallista ajattelua- kehittää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä- antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun- opettaa ymmärtämään taidetta, kuvamediaa ja visuaalista ympäristöä- luoda henkilökohtainen suhde taiteeseen- opettaa ymmärtämään omaa kulttuuria ja vieraita kulttuureita

Turkulaista Kulttuuripolkua hyödynnetään mahdollisuuksien ja resurssien mukaan.

www.kulttuuripolku.fi

Keskeiset sisällöt:

3. – 4. lk

Kuvailmaisu- värioppia syventäen- erilaisia tekniikoita pintojen toteuttamiseen- yksinkertaisia painantatapoja- ”työvälineoppia”

Taiteen tuntemus ja kulttuurien osaaminen- taidekirjojen antia- turkulaisen Kulttuuripolun hyödyntäminen

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu- muovailua eri materiaalein- rakentelua ( esim. pahvi- ja jätemateriaalitöitä)- luokan ja koulun taidenäyttelyt- turkulaisen Kulttuuripolun hyödyntäminen

Media ja kuvaviestintä- Käytetään hyödyksi esim. Kulttuuripolun tarjoamia elokuvia- tutustutaan lehtien kuvitukseen myös informaatiomielessä

Keskeiset sisällöt:

5. – 6. lk

Kuvailmaisu- värioppia syventäen ( esim. vastavärit, kontrastit ja harmonia )- piirustustekniikkaa ( esim. viiva, pintarakenne, tila, valo ja varjo, sommittelu )- painantaa

Taiteen tuntemus ja kulttuurien osaaminen- käytetään Kulttuuripolun antia- tutustutaan etniseen taiteeseen

56

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu- kiinnitetään huomio oman luokkatilan ja koulun viihtyisyyteen- savimuotoilua- rakentelua esim. luonnonmateriaaleista

Media ja kuvaviestintä- mainonnan maailmaa- tiedottava kuva esim. juliste- taidekuvat muokkauksen kohteena ( hyödynnetään monistusta )

KÄSITYÖ

Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin. Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen, tutkien ja keksien. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä.

VUOSILUOKAT 1−4

Käsityön opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 1−4 on perehdyttää oppilas käsityötietoihin ja -taitoihin sekä herättää hänen kriittisyytensä, vastuuntuntonsa ja laatutietoisuutensa työskentelyssä ja materiaalivalinnoissa. Oppilasta autetaan omaksumaan suunnittelutaitoja ja hän oppii perusvalmiuksia suunnitelmiensa toteuttamiseen. Häntä ohjataan käyttämään käsityössä tarvittavia perustyövälineitä sekä erilaisia koneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hänen pitkäjänteisyyttään ja ongelmanratkaisutaitojaan kehitetään sekä ryhmässä että itsenäisessä työssä. Monipuolinen työskentely, taidon kehittyminen ja osaamisen kokemus antavat työniloa, ja oppilaassa syntyy myönteinen asenne työn tekemistä ja opiskelua kohtaan. Opetus toteutetaan samansisältöisenä kaikille oppilaille käsittäen sisältöjä teknisestä työstä ja tekstiilityöstä.

Opetus käsittää vuosiluokille 1.- 4. kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen että tekstiilityön sisältöjä. 5.luokilla oppilas valitsee joko tekstiili- tai teknisen työn.

TAVOITTEET

Oppilas oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä

ja menetelmiä omaksuu positiivisen asenteen työsuojeluun, oppii turvallista työvälineiden, koneiden ja

laitteiden käyttöä sekä oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyisyydestä oppii käsityön perustekniikoita ja tuotesuunnittelua sekä harjaantuu niiden edellyttämissä

taidoissa, jolloin hänen ajattelun taitonsa ja luovuutensa kehittyvät oppii avaruudellista hahmottamista suunnittelussaan ja työskentelyssään oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin oppii valmistamaan, huoltamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari

57

oppii vähitellen hallitsemaan kokonaisen käsityöprosessin tutustuu arkielämään liittyvään teknologiaan oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä.

KESKEISET SISÄLLÖT

keskeisiä tekstiili- ja teknisen työn materiaaleja, työvälineitä ja työtapoja työskentelyyn ja työtilaan liittyvät turvallisuustekijät omien töiden suunnittelua ja sen yhteydessä suunnitelmien toteuttamiseen tarvittavien

tekniikoiden kokeilua ja harjoittelua, sekä tuotteiden valmistamista materiaalin ja tuotteiden huolto, kunnostus ja korjaus sekä kierrätys ja uudelleen käyttö

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Oppilas osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella

toteuttamiskelpoisen tuotteen työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja työturvallisuuden

huomioon ottaen hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä

käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja viihtyisyydestä

arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia

Oppilaat valitsevat joko teknisentyön tai tekstiilityön painotuksen 5. luokalla. Valinta on sitova ja pätee myös yläluokille siirryttäessä.

VUOSILUOKAT 5−6

Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 5−6 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua

TAVOITTEET

Vuosiluokkien 1−4 tavoitteita käsitellään syvällisemmin, ja lisäksi oppilas oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita

sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia

ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä

KESKEISET SISÄLLÖT tuote- ja prosessi-ideointi muodot, sommittelu ja värit materiaali- ja kuluttajatietous tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö erilaiset työjärjestykset ja työohjeet

58

käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, muun muassa kuvataiteeseen, luonnontieteisiin ja matematiikkaan

oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen myös toisten töiden yhteiseen tarkasteluun

LIIKUNTA

Liikunnan opetuksen päämääränä on antaa oppilaille sellaisia tietoja, taitoja ja kokemuksia, joiden avulla on mahdollista omaksua elinikäinen liikunnallinen elämäntapa. Opetuksessa otetaan huomioon yksilölliset kehittymismahdollisuudet.

Liikunnanopetuksen tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys.

Liikunnan opetuksessa korostetaan reilua peliä, turvallisuutta sekä vastuullisuutta itsestä, oppilastovereista sekä omista ja yhteisistä tavaroista. Liikunnan opetuksessa pyritään saamaan onnistumisen iloa kaikille oppilaille, myös ns. ”liikkumattomille” lapsille.

VUOSILUOKAT 1−4

Vuosiluokkien 1−4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä ja se etenee motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja. Liikunnan opetuksen lähtökohta on oppilaiden aktiivisuus, ja opetuksessa hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta ja omia oivalluksia.

TAVOITTEETOppilas oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa

liikuntaa oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä

perusuimataidon harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että

yhteistyötaidoissaan ilman keskinäisen kilpailun korostumista oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä.

KESKEISET SISÄLLÖT juoksua, hyppyjä, heittoja sekä niiden soveltamista liikuntamuotoihin voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja leikki-, viite-, pienpelejä ja eri palloilulajeja luontoliikuntaa talviliikuntaa veteen totuttautumista ja uintiharjoituksia liikunnallisia leikkejä

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄOppilas hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa osaa juosta, hypätä ja heittää osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä

59

osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia

puhtaudestaan toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu

vastuullisesti ja yritteliäästi liikunnan opetukseen.

an opetuksessa opitaan myös turvallista liikennekäyttäytymistä.

Liikunnanopetus sopeutetaan vuodenaikojen ja luonnon olosuhteiden sekä koulun tarjoamien mahdollisuuksien mukaan.

TAVOITTEET

3. luokka kokea liikunnan ja oppimisen iloa oppia monipuolisesti liikunnan perustaitoja ja saada virikkeitä harrastaa omatoimista

liikuntaa oppia turvalliset liikuntatavat harjaantua itsenäisen työskentelyn taidoissa sekä yhteistyötaidoissa oppia hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin henkeä oppia toimimaan pitkäjänteisesti sekä suhtautua realistisesti omiin suorituksiinsa oppia pukeutumaan tarkoituksenmukaisesti liikuntatunneille ja huolehtia puhtaudestaan kehittää uintitaitoaan kunnan tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa

4. luokka syvennetään kolmannella luokalla opittua

3.-4. LUOKKIEN KESKEISET SISÄLLÖT

- perusliikuntaa, kuten telinevoimistelua- musiikkiliikuntaa, leikkejä ja pieniä tansseja- palloilua- vesiliikuntaa kunnan tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa- luontoliikuntaa- talviliikuntaa

5. luokka kehittää motorisia perustaitoja ja fyysistä kuntoa sekä oppia liikunnan lajitaitoja oppia ymmärtämään liikunnan merkitys terveyden ylläpitämisessä kehittää uinti- ja hengenpelastustaitoja kunnan tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa oppia liikkumaan turvallisesti ja pukeutumaan asianmukaisesti erilaisissa liikuntatilanteissa kokea liikunnan ja oppimisen iloa oppia liikuntaharjoitteiden yhteydessä itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja sekä kehittyä

vastuullisuudessa ja toisten ihmisten huomioimisessa

60

6. luokka syvennetään aikaisemmilla luokilla opittuja fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia taitoja syvennetään liikunnan lajitaitoja mahdollisuuksien mukaan

5-6 LUOKKIEN KESKEISET SISÄLLÖT

- perusliikuntaa, kuten yleisurheilua- musiikkiliikuntaa- palloilua ja mailapelejä- luontoliikuntaa- vesiliikuntaa kunnan tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa- talviliikuntaa

Koulumme liikunta - ja hyvinvointivastaavat koordinoivat oppituntien ulkopuolista liikuntaa. Vrt- Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä –projekti Turun kaupungissa.

OPPILAANOHJAUS

Koulussamme oppilaanohjauksesta huolehtivat luokanopettajat sekä kuudensien luokkien opettajat yhteistyössä yläkoulujen oppilaanohjaajien kanssa.

TODISTUKSET

61

62

63

64

65

66

67

OPS 4.1 YLEINEN TUKI

Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista.

Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa.

Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa.

Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla.

YLEISEN TUEN SEURANTALISTA* Kahdenkeskiset keskustelut oppilaan kanssa; koulunkäynnin tavoitteet, oppilaan oppimiseen liittyvät vahvuudet ja kehityshaasteet * Oppilaan paikka luokassa tukee keskittymistä opiskeluun* Luokkahuone on siisti ja selkeä; tarvittaessa tilanjakaja* Luokassa on selkeät säännöt ja kannustava ilmapiiri* Tunnin/päivän ohjelma ja tavoitteet käydään läpi oppilaiden kanssa* Havainto- ja apumateriaalien käyttö* Mallintaminen ja konkretisointi* Toimintaohjeiden yksinkertaistaminen, tehtävien pilkkominen * Oppimaan oppimisen taitojen vahvistaminen* Opetuksen eriyttäminen ja seulontatiedon huomioiminen* Tehtävien eriyttäminen* Kotitehtävien eriyttäminen* Työskentelytaukojen lisääminen* Läksyjen merkitseminen taululle* Opettajan, avustajan tai luokkatoverin apu läksyjen merkitsemisessä* Kirjojen ja opiskeluvälineiden mukanaolon tarkistaminen päivän lopuksi* Läksyvihon käyttö* Läksyjen teon tuki koulussa, läksykerho

* Säännöllinen palaute ja kannustaminen* Toisen oppilaan tai tukioppilaan tuki* Lisäajan käyttö kokeissa* Kokeiden suorittaminen erillisessä tilassa* Suullisten kokeiden käyttö* Ennakoiva tukiopetus* Tukiopetus* Samanaikaisopetus, yhteisopettajuus* Osa-aikainen erityisopetus* Kerhot* Joustavat ryhmittelyt* Koulunkäyntiavustajan tuki* Oppimissuunnitelman käyttö * Wilman johdonmukainen käyttö ja oppilaan osallisuus omiin asioihin* Huoltajapalaveri, jossa on sovittu tavoitteet ja toimenpiteet* Keskustelut toisten opettajien kanssa * Keskustelut erityisopettajan kanssa* Oppilaan tilanteen selvittely oppilashuoltoryhmässä* Muut

Yllä olevia tukimuotoja käytetään tehostettuna sekä TEHOSTETUN että ERITYISEN tuen aikana.

68

Salainen

OPPIMISSUUNNITELMA

yleinen tuki tehostettu tukisuunnitelma laaditaan ajanjaksolle:      ensimmäinen oppimissuunnitelma laadittu:      

Oppilas Nimi:      Koulu:      Luokka:      

Syntymäaika:      Kotikieli:      

Huoltajat Nimi:      Osoite (jos eri kuin lapsella):      Puhelin:      Sähköposti:      

Nimi:      Osoite (jos eri kuin lapsella):      Puhelin:      Sähköposti:      

Muu aikuinen, johon koulu voi olla yhteydessä

Nimi:      Yhteystiedot:      

Opettaja Nimi:      Työpuhelin:      Sähköposti:      

Muut oppilaan opettajat      

69

Kouluhistoria ja koulunkäynnin nykytila

koululykkäys alkuluokka 3-vuotinen alkuopetus luokan kertaaminen, luokka:      

Aikaisemmat koulut      

Nykyiset opetusjärjestelyt     

Muuta      

70

Oppimisvalmiudet1. Oppilas     

2. Huoltaja     

3. Opettaja     

71

Oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet

1. Oppilas     

2. Huoltaja     

3. Opettaja     

72

Sopimukset Koulun tuki

1. Työskentelytaidot      

2. Käyttäytyminen     

3. Säännöllinen koulunkäynti     

4. Opetusjärjestelyt     

5. Oppiainekohtaiset suunnitelmat (tarvittaessa)

O

p

p

i

a

i

n

e

Tavoite Menetelmät Materiaalit Arviointi

 

 

 

 

 

                       

 

 

 

 

 

                       

 

 

 

 

 

                       

Kodin tuki oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa     

Muu tuki (esim. oppilashuollollinen tuki, ohjaus)      

Seuranta Suunitelma tarkistetaan seuraavan kerran      

73

Laatijat ja allekirjoitukset

Pvm.      

Oppilas      

Huoltaja      

Huoltaja      

Opettaja      

     

     

     

Liitteet      

74

Salainen

PEDAGOGINEN ARVIO TEHOSTETTUA TUKEA VARTEN

päivämäärä:      

OppilasNimi     

Syntymäaika     

Koulu     

Luokka     

75

Koulunkäynnin nykytila 1. Työskentelytaidot

valmiudet:      

erityistarpeet:      

2. Sosiaaliset taidot valmiudet:      

erityistarpeet:      

3. Eri oppiaineiden opiskelu valmiudet:      

erityistarpeet:      

4. Opetusjärjestelyt (esim. luokka, ryhmä )     

76

5. Käytetty yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksesta

Kahdenkeskiset keskustelut oppilaan kanssa; koulunkäynnin tavoitteet, oppilaan oppimiseen liittyvät vahvuudet ja kehityshaasteet

Oppilaan paikka luokassa tukee keskittymistä opiskeluunLuokkahuone on siisti ja selkeä; tarvittaessa tilanjakajaLuokassa on selkeät säännöt ja kannustava ilmapiiriTunnin/päivän ohjelma ja tavoitteet käydään läpi oppilaiden

kanssaHavainto – ja apumateriaalien käyttöMallintaminen ja konkretisointiToimintaohjeiden yksinkertaistaminen, tehtävien pilkkominen Oppimaan oppimisen taitojen vahvistaminenOpetuksen eriyttäminen ja seulontatiedon huomioiminenTehtävien eriyttäminenKotitehtävien eriyttäminenTyöskentelytaukojen lisääminenLäksyjen merkitseminen taululleOpettajan, avustajan tai luokkatoverin apu läksyjen

merkitsemisessäKirjojen ja opiskeluvälineiden mukanaolon tarkistaminen päivän

lopuksiLäksyvihon käyttöLäksyjen teon tuki koulussa, läksykerho

Säännöllinen palaute ja kannustaminenToisen oppilaan tai tukioppilaan tukiLisäajan käyttö kokeissaKokeiden suorittaminen erillisessä tilassaSuullisten kokeiden käyttöEnnakoiva tukiopetusTukiopetusSamanaikaisopetusOsa-aikainen erityisopetusKerhotJoustavat ryhmittelytKoulunkäyntiavustajan tukiOppimissuunnitelman käyttö Wilman johdonmukainen käyttö ja oppilaan osallisuus

omiin asioihinHuoltajapalaveri, jossa on sovittu tavoitteet ja toimenpiteetKeskustelut toisten opettajien kanssa Keskustelut erityisopettajan kanssaOppilaan tilanteen selvittely oppilashuoltoryhmässäMuut, mitkä:      

Arvio yleisen tuen vaikutuksesta      

6. Oppilaan oma arvio oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvistä valmiuksistaan ja erityistarpeistaan      

Oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvittava tuki

1. Tavoite      

2. Arvio oppilaan tarvitsemasta tehostetusta tuesta (mahdollinen tarkempi kuvaus)

Tehostettu tukiopetus (     ) Tehostettu ohjaus (     ) Joustavat ryhmittelyt (     ) Osa-aikainen erityisopetus (     ) Talon ulkopuolinen konsultointi (     ) Oppilashuollollinen tuki (     ) Koulunkäyntiavustajan tuki (     ) Muut, mitkä:      

Pidetyt palaveritPedagogisesta arviosta on keskusteltu huoltajien kanssa (pvm.):       Kommentit:      

Oppilashuoltoryhmä on käsitellyt asiaa (pvm.):       Kommentit:      

Muut:      

Sovitut toimenpiteet jatketaan yleistä tukea

aloitetaan tehostettu tuki siirrytään yleiseen tukeen

Arvion laatija Pvm. Nimi           

Liitteet Yleisen tuen oppimissuunnitelma Oppilashuoltoryhmän muistio

Muut liitteet (esim. asiantuntijalausunnot)      

     

     

     

77

78

Salainen

PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN

päivämäärä:      

OppilasNimi     

Syntymäaika     

Koulu     

Luokka     

79

Koulunkäynnin nykytila 1. Työskentelytaidot

valmiudet:      

erityistarpeet:      

2. Sosiaaliset taidot valmiudet:      

erityistarpeet:      

3. Eri oppiaineiden opiskelu valmiudet:      

erityistarpeet:      

4. Opetusjärjestelyt      

5. Oppilaan oma arvio oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvistä valmiuksistaan ja erityistarpeistaan     

6. Toteutunut tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksesta (jos kyseessä erityisen tuen aloittaminen)      

80

Oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvittava tuki sekä ehdotus opetuksen järjestämisestä

1. Tavoitteet     

2. Arvio oppilaan tarvitsemasta erityisestä tuesta (esim. työtavat, materiaalit, välineet, oppilashuollollinen tuki, avustajan tuki)

Työskentelytaidoissa:      

Sosiaalisissa taidoissa:      

Eri oppiaineiden opiskelussa:      

3. Oppivelvollisuus: 9-vuotinen pidennetty oppivelvollisuus

4. Oppimäärä: yleinen yksilöllistetty; oppiaineet      

Perusteltu arvio oppimäärän yksilöllistämisestä oppiainekohtaisesti      

5. Ehdotus oppilaan tuen ja opetuksen järjestämisestä

aloitetaan erityinen tuki jatketaan erityistä tukea siirrytään erityisestä tuesta tehostettuun tukeen Opetusjärjestelyt oman oppilasalueen koulussa tehostetun tuen piirissä erityisen tuen piirissä       alueellisessa pienluokassa       keskitetyn palvelun pienluokassa       keskitetyn palvelun koulussa       muilla erityisillä opetusjärjestelyillä      

6. Lisätietoja     

Yhteistyö ja pidetyt palaverit Oppilasta kuultu (pvm.):      

Kommentit:      

Huoltajaa kuultu (pvm.):       Kommentit:      

Oppilashuoltoryhmä käsitellyt asiaa (pvm.):       Kommentit:      

Muut pidetyt palaverit:      Selvityksen laatija Pvm. Nimi

           

81

Liitteet Oppimissuunnitelma Muut liitteet (esim. asiantuntijalausunnot, oppilaan itsearviolomake) HOJKS       Oppilashuoltoryhmän muistio

     

     

     

82

Salainen

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS

päivämäärä:      

Oppilas Nimi:      Koulu:      Luokka:      

Syntymäaika:      Kotikieli:      

Huoltajat Nimi:      Osoite (jos eri kuin lapsella):      Puhelin:      Sähköposti:      

Nimi:      Osoite (jos eri kuin lapsella):      Puhelin:      Sähköposti:      

Muu aikuinen, johon koulu voi olla yhteydessä:

Nimi:      Yhteystiedot:      

Opettaja Nimi:      Työpuhelin:      Sähköposti:      

Muut oppilaan opettajat

     

Perustiedot ja koulunkäynti-historia

1. Erityisen tuen päätös: päätöspykälän numero, päätöksen tekijä, pvm. ja voimassaoloaika     

2. Oppivelvollisuus: 9-vuotinen pidennetty oppivelvollisuus

3. Oppimäärä: yleinen yksilöllistetty; oppiaineet:      

koululykkäys alkuluokka 3-vuotinen alkuopetus luokan kertaaminen, luokka:       ensimmäinen oppimissuunnitelma laadittu:       ensimmäinen HOJKS laadittu:       muu tuki, mikä?      

Aikaisemmat koulut      

83

Opetuksen järjestäminen(tarvittavat tarkennukset pedagogisessa suunnitelmassa)

1. Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet      

2. Oppilaan oppimisvalmiudet      

3. Oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet      

4. Opetusjärjestelyt (esim. luokka, ryhmä, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, integrointi)      

5. Muut tukipalvelut (esim. oppilashuollollinen tuki, ohjaus, avustaja, tulkki, terapeutti)      

6. Oppilaan oma arvio oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvistä valmiuksistaan ja erityistarpeistaan       tai itsearviointilomake liitteenä

7. Koulukuljetuksen järjestelyt kulkee koulumatkat itsenäisesti kulkee koulukuljetuksella Kuvaus järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta      

8. osallistuu aamu- ja iltapäivätoimintaan Kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa      

9. Muuta huomioitavaa      

84

Vuosiviikkotunit ja oppimäärän yksilöllistetäminen

Oppiaine (* = oppimäärä yksilöllistetty)

1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk 7 lk 8 lk 9 lk Yht.

Äidinkieli ja kirjallisuus                                                            A-kieli                                                            B-kieli                                                            Matematiikka                                                            Ympäristö- ja luonnontieto                                                            Biologia ja maantieto                                                            Fysiikka ja kemia                                                            Terveystieto                                                            Uskonto / ET                                                            Historia ja yhteiskuntaoppi                                                            Musiikki                                                            

85

Kuvataide                                                            Käsityö                                                            Liikunta                                                            Kotitalous                                                            Oppilaanohjaus                                                            Valinnaisaineet                                                            Vapaaehtoinen A-kieli                                                            Oppilaan tunnit/vko                                                            

* Oppiaineen yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet, keskeiset sisällöt ja oppilaan arviointi kuvataan oppilaskohtaisessa pedagogisessa liitteessä. Jokaisesta oppiaineesta tehdään oma kuvaus.

Valinnaisaineet aineet tunnit aineet tunnit aineet tunnit

3 lk             6 lk             8 lk            

4 lk             7 lk             9 lk            

5 lk            

Kodin tuki Oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tuki     

Seuranta Suunnitelma tarkistetaan seuraavan kerran      

Laatijat ja allekirjoitukset

Pvm.      

Oppilas      

Huoltaja      

Huoltaja      

Opettaja      

     

     

     

Liitteet Oppilaskohtainen pedagoginen liite Muut liitteet      

86

LIITE 6.

Kasvatus- ja opetustoimen arvot noudattavat kaupungin yhteisiä arvoja. Näiden arvojen pohjalta on luotu kasvatus- ja opetustoimeen ohjaavat periaatteet, jotka ovat: osaaminen ja luovuus, saavutettavuus, monipuolisuus, asiakaslähtöisyys, kestävä kehitys, oikeudenmukaisuus ja yhteistyökyky sekä kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. 

Osaaminen ja luovuus

henkilöstön osaamispääomasta huolehtiminen

ajantasaiset tiedot ja taidot varmistavat toiminnan laadun ja tehokkuuden

ennakkoluuloton vaihtoehtojen etsintä kaikelle toiminnalle sekä yksilö- että organisaatiotasolla

sujuvasti toimivat käytännöt

Saavutettavuus

toimiva palveluverkko

asiakaspalvelu lähipalveluperiaatteen mukaisesti

palvelut ovat asiakkaan saavutettavissa ja lähellä

joustava reagointi erityyppisiin palvelutarpeisiin

palvelutarpeen ennakointi erityisesti pienten lasten kohdalla

verkko- ja etäpalveluiden kehittäminen asiakkaille ja henkilöstölle

Monipuolisuus

palveluvalikoimaamme muokataan jatkuvasti niin, että asiakkaillamme on riittävästi valinnan mahdollisuuksia ja palvelut ovat joustavasti käytettävissä

monialainen asiantuntijuus

Asiakaslähtöisyys

työtä tehdään asiakkaita, ei itseä varten

asiakaslähtöisten palvelumuotojen ja -tapojen sekä viestinnän edistäminen

Kestävä kehitys

sosiaalinen kestävyys (terveet elämäntavat, oikeudenmukaisuus, hyvät ihmissuhteet)

kulttuurinen kestävyys (monikulttuurinen oppimisympäristö sekä suomalaisen että paikallisen kulttuurin ja perinteen välittäminen ja arvostaminen)

ekologinen kestävyys (luonnon monimuotoisuuden ja puhtaan luonnon säilyttäminen tuleville sukupolville, ei tuhlata raaka-aineita eikä energiaa)

Oikeudenmukaisuus ja yhteistyökyky

tasapuolinen tuki kasvulle ja kehittymiselle

toisten ihmisten huomioonottaminen

tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kohtelu

yhteistyö sidosryhmien kanssa (koti, muut hallintokunnat, luottamusmiehet, muut vertaistoimijat, työelämä) paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti

toimivat työyhteisötaidot

Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus

kulttuurituntemukseen, kulttuurien väliseen vuoropuheluun kasvattaminen

kansainväliseen opiskelu- ja työelämään valmentaminen

87

kansainväliseen kasvatuksen ja opetuksen kehittämistyöhön osallistuminen

liikkuvuuden lisääminen

valmius toimia kulttuurikontekstista riippumatta oikein eri tilanteissa, eri kulttuurien ymmärtäminen, omien arvojen ja kulttuuripohjan tiedostaminen

palveluiden turvaaminen asiakkaalle tasa-arvoisina ja monipuolisina kaupungin kaikilla alueilla

88