001 001

Satu Itkonen ja Tiina Salmio (toim.)Hannah Kaihovirta-RosvikSami KeroPäivi MatalaAnssi MännistöHanna NurmiKirsti PalonenAnna-Kaisa RastenbergerJanne Seppänen Päivi Venäläinen

LAPSeT KRIISIeN KuVISSAMedia- ja taide-kasvatusopas

003 002 003 002

Plan Suomi Säätiö 2010

LAPSeT KRIISIeN KuVISSAMedia- ja taide-kasvatusopas

005 004 005 004

Kustantaja: Plan Suomi SäätiöISBN: 978-952-99916-6-2Toimituskunta: Satu Itkonen, Hanna Nurmi, Rauna Rahja, Tiina Salmio ja Päivi VenäläinenHankkeen ohjausryhmä: Satu Itkonen, Helka Ketonen, Hanna Nurmi, Susanna Pettersson, Tiina Salmio ja Päivi Venäläinen Julkaisun toimittajat: Satu Itkonen ja Tiina SalmioKuvatoimitus, mediakuvat: Tiina Salmio ja Rauna RahjaTehtäväosuuden toimitus: Rauna RahjaGraafinen suunnittelu ja taitto: Tuukka Rantala / Porkka & Kuutsa OyPainopaikka: Art-Print, Helsinki

Kirjan artikkelit löytyvät tekstiversioina osoitteesta www.plan.fi

005 004 005 004 SISäLLyS007 Lukijalle

013 Katso ajatuksella! Janne Seppänen

017 Täällä on kaikki romahtanut Hanna Nurmi ja Tiina Salmio

025 Mitä helvettiä minä täällä teen? Sami Kero

029 Mielen turvapaikka piirtämällä Kirsti Palonen

034 Lapset viestimien kriisikuvastoissa Anssi Männistö

043 Lapset kriiseissä Suomen taiteessa Satu Itkonen

053 Kaksi esimerkkiä maailmantaiteesta Päivi Matala

057 Uusia (mieli)kuvia Afrikasta Päivi Matala

060 Ihan erityinen paikka kuville – ja katsojille Anna- Kaisa Rastenberger

067 Kuvat koulussa Päivi Venäläinen ja Hannah Kaihovirta-Rosvik

077 Tehtäväosio

078 Kuinka katsoa kuvia? Kysymyksiä kuvien tarkastelun ja tulkinnan tueksi

079 Taidemuseo – paikka opiskella lasten oikeuksia ja niiden toteutumista maailman kriisialueilla

080 Lapsen oikeuksien sopimus

083 Tehtävät

007 006 007 006 LuKIJALLe Näemme kuvia maailman kriiseistä lähes päivittäin, mutta millaisen kuvan media antaa kriiseissä elävien lasten elämästä? Hätkähdyttävätkö ja herättävätkö kuvat lapsista tunteita? Vai tuntuvatko ne missään? Miksi tietynlaiset kuvat ovat suosittuja sanomalehdissä tai televisiossa? Käsitteleekö kuvataide lapsia kriiseissä? Voisiko kuvien avulla edistää lasten oikeuksien toteutu-mista? Näin ainakin me Lapset kriisien kuvissa -julkai-sun tekijät uskomme. Sitä, miten se tehdään, on selvi-tetty tässä julkaisuhankkeessa. On pohdittu, miten kuvat toimivat keinona kertoa lasten oikeuksista sekä niiden toteutumisesta maailman kriisialueilla, miten kuvataide käsittelee tai sen voi nähdä käsittelevän aihetta sekä mil-laisia yhtäläisyyksiä tai eroja taiteen ja median kuvilla on tiedon lähteenä tai ajatusten herättäjänä.

Lapset kriisien kuvissa on osa Plan Suomen globaali-kasvatusta. Se on toteutettu yhteistyönä Valtion taide-museo Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet -yksikön Kehyksen, Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry:n ja Lasten ja nuorten taidekeskuksen kanssa. Julkaisun lisäksi hanke sisälsi ideointiseminaarin sekä pilotti-yhteistyötä koulujen ja taidemuseoiden välillä eri puolilla maata. Oppilaitoksissa teemaa käsiteltiin Planin Lapsen oikeuksien lähettilään johdolla mediakuvien ja joidenkin tämän julkaisun artikkeleiden kautta. Museoissa pai-kallinen museopedagogi räätälöi taidenäyttelyissä tai

-työpajassa työskentelyn las-ten oikeuksien näkökulmaan sopivaksi. Lisäksi hankkeessa tehtiin yhteistyötä Taideteol-lisen korkeakoulun (nykyisen Aalto-yliopiston) sekä Jyväs-kylän yliopiston kanssa.

Julkaisun tavoitteena on taide- ja mediakasvatuksen keinoin syventää ja laajentaa nuorten tietoisuutta ihmisoikeuksista ja lasten oikeuk-sista sekä kriiseissä elävien lasten tilanteesta. Toivomme, että julkaisu herättää vilkasta keskustelua, lisää ymmär-rystä koti- ja ulkomaan kriisien yhteyksistä ja niiden vaikutuksista ihmisten elämään sekä auttaa nuoria

JuLKAISuN TAVoITTeeNA oN TAIde- JA MedIAKASVATuKSeN KeINoIN SyVeNTää JA LAAJeNTAA NuoRTeN TIeToISuuTTA IHMIS oIKeuKSISTA JA LASTeN oIKeuKSISTA SeKä KRIISeISSä eLäVIeN LASTeN TILANTeeSTA.

009 008 009 008 oivaltamaan, mitä kukin ihminen voi osaltaan tehdä itse kriisitilanteen tai siitä tuotettujen mielikuvien muutta-miseksi ja ennakkoluulojen vähentämiseksi. Julkaisun toivotaan myös lisäävän eri puolilla Suomea sijaitsevien oppilaitosten ja museoiden yhteistyötä taide- ja media-kasvatuksessa ja näin rikastuttavan myös museoiden kokoelmien käyttöä.

Piloteissa monet nuoret kokivat lapset kriisien kuvissa -aiheen tärkeäksi ja puhuttelevaksi. Ilmeni, että nuorilla on tietoa maailman tilanteesta ja erilaisista kriiseistä. Heillä on myös potentiaalia ymmärtää kriisi-alueilla elävien tarpeita ja joillain myös motivaatiota toi-mia tilanteen parantamiseksi. Eräs pilottiin osallistunut nuori kommentoi: ”On turhauttavaa tietää, että kuvat, jotka meille tulevat, ovat aina jonkun ihmisen valitsemia ja hänen haluamastaan näkökulmasta esitettyjä.”

Tarkastelemalla taidetta ja kuvia lasten oikeuksien ja niiden toteutumisen näkökulmasta kasvaa myös ymmärrys kuvista ja niiden ”voimasta” vaikuttaa ihmi-seen. Mediakuva koetaan usein tarkoituksellisemmaksi tai dokumentaarisemmaksi kuin taidekuva, toisaalta kuvataide monitulkintaisemmaksi kuin median kuvat. Kun media- ja taidekuvat rinnastetaan, huomataan, että vaikuttavassa taidekuvassa toimivat samat lainalaisuu-det kuin tehokkaassa mediakuvassa. Rinnastaminen tuo esiin molempien kuvastojen erityispiirteet ja auttaa kehittämään kykyä tarkastella molempia analyyttisesti ja kriittisesti. Tämä hanke kiinnittää erityisen huomion ulkomaiden kriisialueilla asuvien lasten ja nuorten elä-mään, mutta keskustelun valokeilaa voi koulutyösken-telyssä hyvin siirtää myös ajankohtaisiin oman yhteis-kunnan kipupisteisiin ja kriiseihin.

Taide- ja mediakuvien äärelle on hyvä pysähtyä, sillä kuvat vaikuttavat merkittävästi käsityksiimme maail-masta, kriiseistä ja niissä elävistä ihmisistä. Visuaalinen lukutaito on paljon muutakin kuin kuvien katsomista. Sen avulla katse tarkentuu kuvien taakse, merkitysten, tiedon ja vaikutuskeinojen äärelle. Taiteen ja median kuvat ovat tärkeitä tulkkeja aikansa tapahtumista. Niin kuvataide kuin median kuvasto heijastaa ajan henkeä, kertoo asenteista, ilmapiiristä, tekijöistään ja katsojis-taan. Kriisin keskellä elävää lasta esittävä kuva kertoo

009 008 009 008 lapsen elämästä ja hänen oikeuksistaan, mutta avaa sil-miä ihmisoikeuksille myös laajemmin.

Julkaisu sisältää kaksi osaa. Ensimmäinen osa koostuu asiantuntija-artikkeleista. Toinen puoli on teh-täväosio. Julkaisun aluksi professori Janne Seppänen

johdattaa lukijan visuaalisen lukutaidon perusasioiden ääreen. Hanna Nurmi ja Tiina Salmio Plan Suomi Säätiöstä taustoittavat lap-sen oikeuksien sopimuksen syntyä sekä kehitysmaiden

kriiseissä elävien lasten tilannetta kriisikuvaston ja sen lukutapojen kautta. Valokuvaaja Sami Kero ja psykologi Kirsti Palonen ovat nähneet lapsia koskettaneita ulko-maiden kriisejä paikan päällä. Sami Keron työmatka Kongoon oli ravisuttava, ja hän valottaa artikkelissaan myös sitä, millaiset kuvat – ja miksi –päätyvät lopulta valtamediaan. Kirsti Palonen kertoo, millainen merkitys omalla kuvien tekemisellä ja niiden läpikäymisellä voi olla kriisin kokeneille lapsille. Median esittämien kriisi-kuvien historiallinen katsaus löytyy erikoistutkija Anssi Männistön artikkelista. Taidehistorioitsija Satu Itkonen puolestaan luo katsauksen suomalaisen taidekuvaston tapaan esittää lapsia kriiseissä. Nykytaiteen näkö-kulmaa on taidehistorioitsija Päivi Matalan kahdessa näkökulma-artikkelissa, joissa hän pohtii nykytaiteen vaikutus keinoja kahden teoksen kautta sekä afrikkalai-seen taiteen yhden esimerkin kautta. Valokuvataiteen tutkija Anna-Kaisa Rastenberger pohtii artikkelissaan valokuvan ja valokuva taiteen rajamaastoa myös nyky-taiteen näkö kulmasta. Johdatuksena tehtäväosioon toimii dialogi muotoinen artikkeli, jossa taidekasvattaja ja museopedagogi Päivi Venäläinen ja taiteilija ja tutkija Hannah Kaihovirta-Rosvik pohtivat kuvien, taiteen ja taidemuseoiden roolia ja mahdollisuuksia osana kouluopetusta.

Julkaisu on räätälöity toisen asteen oppilaitosten (lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten) opettajille sekä museotyöntekijöille, mutta aineistoa voi helposti soveltaa erilaisten, eri-ikäisten ryhmien käyttöön. Jul-kaisua käyttävät myös kouluissa globaalikasvatuksen

KRIISIN KeSKeLLä eLäVää LASTA eSITTäVä KuVA KeRToo LAPSeN eLäMäSTä JA HäNeN oIKeuKSISTAAN, MuTTA AVAA SILMIä IHMISoIKeuKSILLe MyöS LAAJeMMIN.

010 010 oppitunteja pitävät Planin lähettiläät. Pilottivaiheessa museopedagogit kokivat teeman haastavaksi, koska museoissa ei välttämättä ole suoraan teemaan liittyviä teoksia esillä. Silti hanke osoitti, että lapset kriisien kuvissa on muuntautumiskykyinen teema, jota voidaan käsitellä monella tavalla, erilaisten näyttelyiden ja työ-pajojen kautta.

Tehtäväosassa on kymmeniä teemaan liittyviä tehtä-viä, joista vain osa on räätälöity tiettyyn oppiaineeseen. Osiossa on myös yleisiä vinkkejä kuvien tarkasteluun sekä museoyhteistyöhön. Se tarjoaa työkaluja niin museoille kuin kouluille lapsen oikeuksien käsittelyyn. Julkaisun tehtävät soveltuvat ennen kaikkea kuvataiteen, äidinkielen ja kirjallisuuden, yhteiskuntaopin, historian ja elämänkatsomustiedon opetukseen, mutta monia tehtäviä voi soveltaa myös muihin oppiaineisiin. Julkai-sun runsaan kuvaston avulla voidaan kehittää nuorten kriittistä kuvanlukutaitoa, mikä on koulutyön näkökul-masta yksi tämän hankkeen keskeinen oppimistavoite. Julkaisun artikkeleita voi kopioida oppilaiden luettavaksi, ja kaikki artikkelit löytyvät helposti tulostettavina teksti-versioina Plan Suomen nettisivuilta.

Taide on yksi keino kertoa yhteiskunnan eri ilmiöistä siinä missä tiedotusvälineetkin. Parhaimmillaan molem-mat herättävät myös tunteen ja pisimmälle mentäessä myös halun toimia. Lapset kriisien kuvissa -hankkeen mediakasvatuksellisella historiasta nykypäivään

-perspektiivillä pyritään tavoittamaan uusia kohderyh-miä niin taide- kuin mediatarjonnan aktiivisiksi, pohdis-keleviksi kuluttajiksi.

Haluamme kiittää kaikkia hankkeeseen myötävaikut-taneita ja julkaisuun aineistoa luovuttaneita tahoja. □

Hanna Nurmi Plan Suomi Säätiö

Tiina Salmio Plan Suomi Säätiö

Helka Ketonen Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys Valtion taidemuseo

Päivi Venäläinen Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry. Lasten ja nuorten taidekeskus

013 012 013 012 Janne Seppänen: KATSo AJATuKSeLLA!Viattomuus, tarve hoivalle ja suojelulle liittyvät kaikki lapsuuteen. Siksi kuvat lapsista tuhon ja katastrofien keskellä puhuttelevat. Niiden avulla on helppo liikutella katsojan tunteita ja rakentaa sisältöjä, jotka myös hou-kuttelevat ottamaan kantaa kuvan esittämiin asioihin. Kuvilla voidaan vedota niin inhimilliseen auttamisen haluun kuin kyynisesti painottaa konfliktin eri osapuol-ten tarkoitusperiä.

Kuvat vaikuttavat katsojaan, mutta on hyvin vaikea sanoa, millä tavalla. Yleistä sääntöä ei ole. Vaikutus riip-puu katsojan asenteista, mielentilasta, iästä, sukupuo-lesta, poliittisesta kannasta, kuvan esittämästä asiasta ja sen tekstiyhteydestä sekä monista muista seikoista. Kuvan vaikutuksia olennaisempaa onkin pohtia sitä, mil-laisia merkityksiä se katsojalle tarjoaa tai on tarjoamatta. Merkityksetkin saattavat avautua moneen suuntaan, kuten oheisessa Laura Junkan otoksessa.

Kuvan tyttö kulkee kaltereiden takana. Taustaksi levittäytyy turkoosi seinä. Tyttö katsoo kameraan varau-tuneesti, ja kuvateksti kertoo: ”Palestiinalaiset joutuvat jonottamaan tarkastusasemilla myös juhliin päästäk-seen. Pieni häävieras kulki af Tuffahin tarkastusaseman läpi Gazassa heinäkuussa 2001.”

Valkoisiin pukeutuneen lapsen enkelimäisyys asettuu vasten kaltereiden tylyä rau-taa. Päinvastoin kuin monissa alueelta otetuissa kuvissa,

tässä ei näy kuolleita tai haavoittuneita lapsia. Kuvan voima syntyy lapsuuden, elämänilon ja juhlan asettami-sesta kaltereiden taakse.

Lähes jokainen kykenee näkemään Laura Junkan otoksessa edellä kuvattuja merkityksiä. Se on arjen visuaa lista lukutaitoa. Mutta visuaalinen lukutaito on paljon muutakin kuin ilmeisten merkitysten hahmot-tamista, kuvallisen viestin tajuamista. Siihen kuuluu myös taito pohtia kuvan merkitysten syntyä ja etsiä

VALKoISIIN PuKeuTuNeeN LAPSeN eNKeLIMäISyyS ASeTTuu VASTeN KALTeReIdeN TyLyä RAuTAA.

015 014 015 014 vaihtoehtoisia merkityksiä. Niiden äärelle pääseminen ei useinkaan käy hetkessä, vaan vaatii kuvan tutkiskelua ja sen katsomista ajatuksella.

Katsotaanpa siis Junkan kuvaa uudestaan.ITSe VALoKuVA oN PeLKISTeTTy ja sitä on mahdoton sitoa aikaan ja paikkaan. Myös kuvan ”lapsuus” herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Lapsen tausta, henkilöllisyys, kansalaisuus ja koko tilanteen merkitys jäävät pelkkää kuvaa katsomalla arvailujen varaan.

Kuvateksti, jutun otsikko ja ingressi antavat otokselle historiallisen ajan ja paikan ja samalla myös politisoivat lapsuuden äärimmilleen. Nyt kuva ei enää esitä vain pikkutyttöä kaltereiden takana. Se tarjoaa näkökulman Israelin ja palestiinalaisten väliseen konfliktiin. Kuvan lapsuus kasvaa kommentiksi saartopolitiikkaa vastaan. Israelin politiikkaan ymmärtäväisesti suhtautuvan mielessä kuva saattaa herättää myös ärtymystä. Näin kuvasta tulee poliittisen kamppailun kohde.

Visuaalisen lukutaidon kannalta tärkeää on huo-mata, että jutun kokonaisuus on valintojen tulos. On valokuvaajan valinta kuvata lapsi tällaisessa tilanteessa ja rakentaa erilaisten visuaalisen elementtien – esimer-kiksi kalterit – avulla edellä luonnosteltu vaikutelma.

Valintojen tulos on myös kuvan liittäminen osaksi journalistista kokonaisuutta, jossa kerrotaan palestiinalais-ten yrityksistä elää normaalia

elämää saarrettuina. Ja ennen kaikkea valinta on Gazan tilanteen kuvittaminen lapsuuden kautta. Se antaa kriisiin aivan toisenlaisen näkökulman kuin esimerkiksi kuva uhmakkaasta soturista.

On mahdollista myös pohtia, millainen vaikutelma olisi syntynyt, jos kuvaaja olisi mennyt hääjuhliin – ken-ties hän menikin – ja kuvannut pidäkkeetöntä iloa, jossa ei millään tavoin näy saartopolitiikan heittämä varjo. Hän olisi tuonut esiin palestiinalaisen todellisuuden, jossa olisi unohdettu ahdistava saarto ja ihmisoikeuk-sien loukkaukset. Sellaistakin iloa Gazasta kaiketi löytyy.

Entä millainen vaikutelma syntyisi, jos kuva esitettäi-siin lehtijutun sijaan näyttelyssä varustettuna lyhyellä

VISuAALISeN LuKuTAIdoN KANNALTA TäRKeää oN HuoMATA, eTTä JuTuN KoKoNAISuuS oN VALINToJeN TuLoS.

017 016 017 016 nimellä Gaza 2001? Kuvan esteettiset ominaisuudet – sommittelu, värit, tytön pukeutuminen – saisivat lisää painoa ja hääjuhliin liittyvä merkitys alkaisi himmetä. Kenties tyttö on menossa lastenkutsuille?

Kaikissa kolmessa tapauk-sessa kuvalla rakennetaan vaikutelmaa Gazan tilan-teesta, mutta hyvin erilaisin painotuksin.

Ensimmäisessä vaihtoehdossa kuva viittaa lapsuu-teen saarron oloissa. Toisessa tapauksessa olisi syntynyt vaikutelma elämän jatkuvuudesta arkea vaikeuttavasta saarrosta huolimatta. Kolmas vaihtoehto olisi vienyt kuvan poliittiset merkitykset paljon epäselvemmiksi. Kuvaa olisi ehkä katsottu enemmän taiteellisena kuin kuvajournalistisena esityksenä.KoSKA VISuAALINeN LuKuTAITo oN kuvan merkitys-ten ymmärtämistä, sen tärkeä osa on yhteiskunnan ja kulttuurin tuntemus ja taito nähdä kuvalliset esitykset valintojen kautta syntyneiksi. Tämä koskee niin medioi-den kuin taiteenkin kuvastoja, vaikka niiden esittämisen paikat ja lähtökohdat ovat useimmiten erilaiset. Esimer-kiksi kuvan totuuden problematiikka näyttäytyy uutis-kuvaajalle aivan toisessa valossa kuin taidevalokuvaa työstävälle. Ensin mainitulle pyrkimys objektiivisuuteen on luovuttamaton journalistinen arvo. Taidevalokuvaa-jalle objektiivisuus voi olla lähtökohta pelille ja leikille.

Visuaalisen lukutaidon kannalta olennaista on tieten-kin ymmärtää sellaisten ilmaisuiden kuin esimerkiksi juuri ”objektiivinen valokuva” merkityksiä erilaisilla kuvallisuuden alueilla. Tällaiseen lukutaitoon ei ole oikotietä, eikä se synny pelkästään medioiden tai tai-teen kuvastoja katselemalla. Visuaalisen lukutaidon kehittymisen keskeinen edellytys on – hieman paradok-saalisesti – yhteiskuntaa, kulttuuria ja kuvia käsittele-vien tekstien lukeminen ja kuvien pohtiminen niiden valossa. □

Janne Seppänen on pro-fessori Tampereen yliopis-ton tiedotusopin laitoksella. Seppänen on kuvajourna-lismin ja visuaalisen kult-tuurin tutkija. Häneltä ovat ilmestyneet muun muassa kirjat Katseen voima. Kohti visuaalista lukutaitoa (7 p., 2009) ja Visuaalinen kult-tuuri. Teoriaa ja metodeja mediakuvan tutkijalle (2005).Artikkeliin liittyvä tehtävä: 21.

KeNTIeS TyTTö oN MeNoSSA LASTeNKuTSuILLe?

017 016 017 016 ja Tiina Salmio: TääLLä oN KAIKKI RoMAHTANuT– LASTeN oIKeudeT, KRIISIT JA MedIAN KuVAT Yli puolet kehitysmaiden väestöstä on lapsia ja nuoria. Siten mikä tahansa kriisi, konflikti tai luonnonkatastrofi kehitysmaissa vaikuttaa erityisesti lapsiin. Hankalista olosuhteista huolimatta kansainvälisten sopimusten tulisi taata, että lasten elämä jatkuu mahdollisimman normaalina.

Kriiseissä suurimpia haasteita ovat, kuinka lapsia pystytään suojelemaan sekä kuinka heidän tilanteestaan pystytään tiedottamaan lapsia kunnioittavalla tavalla. SoPIMuSTeN SuoJA LAPSILLe. Herääminen lasten erityiseen suojeluun kesti kauan.1 Ensimmäisen ja toisen maailmansodan kärsimykset vauhdittivat lapsen oikeuk-sien edistämistä. Lapsen oikeuksia käsittelevä Geneven julistus hyväksyttiin Kansainliiton istunnossa vuonna 1924, ja yk:n yleiskokous hyväksyi yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen vuonna 1948. Tämä julistus sisälsi myös lasten oikeudet, mutta pian koettiin, että lasten erityistarpeet tulisi tuoda vahvemmin esiin. yk:n lapsen oikeuksien julistus hyväksyttiin vuonna 1959.

Suosituksenomaisina kannanottoina julistukset eivät sitoneet valtioita oikeudellisesti. Vasta vuonna 1989 solmit tiin Lapsen oikeuksien sopimus, joka on nyt maail man laajimmin ratifioitu ihmisoikeus sopimus.2 Sopimukseen liittyneet valtiot raportoivat lasten

oikeuksien tilanteestaan sopimusta valvovalle komi-tealle viiden vuoden välein. Valtioiden määräaikais-raporttien pohjalta yk:n lapsen oikeuksien komitea esittää kunkin maan tilan-teesta omat huolen aiheensa ja suosituksensa.

Hanna Nurmi

Kriisi on yleensä yhtäkkinen ja odottamaton. Hätätila, selkkaus, sota tai luonnon-katastrofi koskettaa pientä tai laajempaa maantieteel-listä aluetta ja sen väestöä. Kriiseissä lapset ja nuoret ovat erityisen haavoittu-vassa asemassa. Ääritilan-teissa sota altistaa lapset väki vallalle ja hyväksikäy-tölle eikä lasten oikeuksista pystytä huolehtimaan.

”yhteisöni oli hyvin kaunis. olimme kaikki iloisia ja tyytyväisiä. Joka päivä leikin ystävieni kanssa. Mutta nyt kaikki on tuhoutunut ja kukaan ei enää naura. Kaikkialla on hiljaista ja surullista. Täällä kaikki on romahtanut.”Lapsi, El Salvador, tunteita maanjäristyksen jälkeen (Plan, 2003, 16.)

Viimeksi kuluneen ▪vuosi kymmenen aikana yli 2 miljoonaa lasta on kuollut sodan aiheuttaman aseelli-sen konfliktin seurauksena. Yli kolminkertainen määrä, vähintään 6 miljoonaa lasta, on vammautunut pysyvästi tai loukkaantunut vakavasti. Yli miljoona lasta on jäänyt orvoksi tai joutu-nut eroon perheestään.

Arviolta 300 000 lapsi- ▪sotilasta, alle 18-vuotiaita tyttöjä ja poikia, on osallisina useammassa kuin 30 kon- flik tissa maailmanlaajuisesti .

Ilmastonmuutos on yksi ▪suurimpia uhkia lasten ter-veydelle ja hyvinvoinnille tällä vuosituhannella.

Aliravitsemus on suora ▪tai epäsuora syy kolman-nekseen alle 5-vuotiaiden lasten kuolemista. Köyhyys on keskeinen aliravitsemuk-sen syy.Lähteet: Unicef, 2007; WHO; Unicef, 2009.

019 018 019 018

2010 Lapsen oikeuksien sopimuksen lisäpöytäkirja valitusmekanismista, jonka turvin lapset ja heidän edustajansa voivat hakea muutosta, jos lapsen oikeuksia on loukattu. Keväällä 2010 lisäpöytä-kirjaa ei ollut vielä ratifioitu.

LAPSeN oIKeuKSIeN KeHITyS

1924 Geneven julistus.

1948 YK hyväksyy ihmisoi-keuksien yleismaailmallisen julistuksen.

1959 YK hyväksyy Lapsen oikeuksien julistuksen.

1979 Kansainvälisen lapsen vuoden vietosta saa alkunsa lapsen oikeuksien sopimuksen luonnostelu.

1989 Lapsen oikeuk-sien yleissopimus (LOS) hyväksytään 20.11. YK:n yleiskokouksessa. Suomessa Lapsen oikeuk-sia koskeva yleissopimus tuli voimaan 1991.

1990 YK:n ensimmäinen lapsiasiain huippukokous.

2000 YK:n yleiskokous hyväksyy sopimuksen lisäpöytäkirjan lasten osallistumista aseellisiin konflikteihin.

Lisäpöytäkirja astui voimaan vuonna 2002. Syyskuuhun 2009 mennessä 125 maata oli allekirjoittanut ja 130 maata ratifioinut lisäpöytäkirjan. Suomi ratifioi pöytäkirjan vuonna 2002.

2000 YK:n yleiskokous hyväksyy sopimuksen lisä-pöytäkirjan lapsikaupasta, lapsiprostituutiosta ja lapsiporno grafiasta.

Lisäpöytäkirja astui voimaan vuonna 2002. Syyskuuhun 2009 mennessä 117 maata on allekirjoittanut ja 132 maata ratifioinut lisäpöytäkirjan. Suomi ei ole ratifioinut tätä pöytäkirjaa.

019 018 019 018 Lapsen oikeuksien sopimus sisältää 54 artiklaa. Sopi-muksen keskeinen pilari on lapsen ihmisarvo, ja sopi-mus voidaan jakaa kolmeen ydinkohtaan. Ensinnäkin lapsilla on oikeus suojeluun ja huolenpitoon, toiseksi lapsilla on oikeus osallistua sekä kolmantena kohtana lapsille kuuluu osuus yhteiskunnan voimavaroista. Yhteiskunnan tulee sen mukaisesti taata mm. lasten oikeus koulutukseen.3

Erityisesti aseellisissa konflikteissa lapsia suojelevat humanitaarisen oikeuden sopimukset. Niistä keskeisim-mät ovat neljä Geneven sopimusta vuodelta 1949 ja sen kaksi lisäpöytäkirjaa vuodelta 1977. Sopimukset suoje-levat aseellisten konfliktien siviilejä ja pyrkivät lievittä-mään sodan aiheuttamia kärsimyksiä.

eu:n tasolla Lissabonin sopimuksen (2009) allekir-joittaminen on nähty edistysaskeleena lapsen oikeuk-sien kannalta. Sopimuksen myötä lapsen oikeuksien edistäminen kuuluu eu:n sekä sisä- että ulkopoliittisiin tavoitteisiin, ja lapsen etu tulee ottaa huomioon kaikessa eu-päätöksenteossa. Todellisista muutoksista ei ole kui-tenkaan vielä näyttöä.

Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa suojelemaan lapsia väkivallalta, vahingoittamiselta ja hyväksikäytöltä sekä estää lasten osallistumisen sotaan. Todellisuudessa

sopimuksia ja siten myös lapsen oikeuksia rikotaan päivittäin ja räikeimmin juuri akuuteissa kriiseissä. Lapsia käytetään sodissa usein taiste-lijoina, kantajina, ruoanlaitta-jina, viestinviejinä ja seksuaa-listen palveluiden tarjoajina.

Lapsen oikeuksien näkökul-masta on ensisijaista turvata kriisin keskellä olevan lapsen henki sekä huolehtia lapsen perustarpeista sekä suojelusta.

MoNIPuoLINeN KuVASTo LAPSISTA JäRJeSTöJeN HAASTeeNA. Yllättäviä dramaattisia tapahtumia, kuten sotia ja maanjäristyksiä, käsittelevät uutiset eivät kriisin alussa pureudu laajemmin kulloisenkin maan poliittiseen, taloudelliseen tai sosiaaliseen kehitykseen,

”[…] olimme äidin kanssa keräämässä polttopuita. Kulkiessamme alamäessä jonossa, maanjäristys alkoi. Veljeni daniel oli takanani[…] kuulin hänen huutavan: ”äiti! äiti! äiti!” Iso kivenlohkare putosi hänen päälleen ja hän kuoli. Nyt rukoilemme, että pystymme jatkamaan elämäämme […] yritämme vain jatkaa työskentelyä. öisin maa tärisee ja se pelottaa minua.”Poika, 12 vuotta, El Salvador (Plan, 2003, 13.)

021 020 021 020 ”olin työskentelemässä maatilalla ja kuulin sotilaiden tulevan, joten isäni käski minun piiloutua. Jäin kiinni. Sotilaat sitoivat minut ja hakkasivat minua ja veivät minut Lofan maakunnan kasarmiin. Lofassa oli pieniä poikia enemmän kuin aikuisia. Monet heistä kuolivat luoteihin ja ohjuksiin. He antoivat minulle aseen ja kertoivat, kuinka sitä käytetään. […] Ammuin aseella, mutta en ole varma tapoinko ihmisiä. Tiellä vihollissotilaat tulivat ja yritin juosta karkuun, mutta ohjus osui jalkaani. Neljä ihmistä haavoittui ja joitain ihmisiä kuoli hyökkäyksessä. […]” J.K., 14 vuotta, Liberia (Amnesty International, 2004, 8.)

esimerkiksi lasten asemaan. Maan hidas kehitys epäkoh-tien poistamiseksi ylipäätään, vaikkapa lapsikuolleisuuden vähentämiseksi, harvoin ylit-tää uutiskynnyksen.

Nopea tiedonvälitys mah-dollistaa sen, että esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan aktiivit ja järjestötoimijat puuttuvat lapsiin kohdistu-viin rikkomuksiin ja rapor-toivat niistä. Valtioidenkin on entistä hankalampi jättäytyä ulkopuolelle ja olla ottamatta kantaa, jos media välittää tie-toa lapsiin kohdistuvista ihmisoikeusrikkomuksista.

Medioiden kehittyessä siviilien kärsimys on tullut näkyvämmäksi ja lähes kaikkien ulottuville. Mediat välit-tävät erityisesti kriisiuutisia nopeasti mistä tahansa maa-ilmankolkasta. Media antaa uusia mahdol lisuuksia avar-taa ihmisten maailmankuvaa, mutta vaarana on myös stereotyyppisten kuvien ja asenteiden vahvistuminen.

Monipuolisen, ei-stereotyppisen kuvan pitäisikin olla kansalaisyhteiskunnan rakentamisesta kiinnostu-neiden järjestöjen ja aivan erityisesti lapsijärjestöjen priori teetti, koska lapset ovat haavoittuvimpia sekä kriisien kohteena että niistä kertovien kuvien käyttäjinä. Lapsen edun pitää aina olla lähtökohta, kun uutisoidaan lapsista kriiseissä.

Järjestöjen tarjoama kuvamaailma on muuttunut parinkymmenen vuoden kuluessa myös Suomessa merkittävästi. Nälkäänäkevien lasten kuvista on siir-rytty toiseen ääripäähän: aurinkoisiin lapsikuviin, jotka hellyttävyydessään herättävät myönteisiä mielikuvia ja rohkaisevat tukemaan järjestöjen toimintaa. Kehitys-maiden arjen monipuolista kuvausta ne eivät kuitenkaan varsinaisesti tue vaan edustavat vain yhtä näkökulmaa. Onnelliset, aina nauravaiset kehitysmaiden ihmiset ovat samanlainen stereotypia kuin Afrikan ja nälän-hädän väliin kirjattu yhtäläisyysmerkki. Kuva ei siis välttämättä ole virheellinen mutta se on yksipuolinen.

021 020 021 020 Molempia todellisuuksia löytyy, mutta kumpikaan ei yksin anna riittävää kuvaa asiasta eikä lisää keskinäistä ymmärrystä.4

Stereotypioilla on helppo ilmaista asiat nopeasti selittelemättä. Pyrkimyksenä ei ole kertoa koko totuutta vaan yksinkertaistaa ja värittää kertomusta. Yksinker-taistamalla unohdetaan kuitenkin kehitysmaiden moni-muotoisuus. Maanosat ovat hyvin erilaisia ja kunkin maanosan sisällä maiden kehitysaste on varsin erilainen. Yksittäisten toimittajien, kuvaajien, uutistoimistojen ja lehtitalojen tiedostetut tai tiedostamattomat valinnat voivat vaikuttaa siihen, mihin suuntaan asenteet muut-tuvat ja miten muutos kanavoituu toiminnaksi.5

SuoJeLuN KoHTeISTA AKTIIVISIKSI ToIMIJoIKSI. Eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen vuonna 2006 hyväksymä kehitysmaakuvien ja -viestien ohjeisto sisältää kolme yläperiaatetta, joiden tulisi ohjata kuvien ja viestien valintaa: 1) kunnioita aiheena olevien ihmisten arvokkuutta, 2) usko kaikkien ihmisten tasavertaisuuteen sekä 3) hyväksy reiluuden, solidaarisuuden ja oikeuden-mukaisuuden edistämisen tarve.6

Pahimmillaan kriisikuvasto vain vahvistaa stereo typioita ja me–ne-ajattelua. Kriisi-kuvasto on ristiriidassa sen kanssa, että median käyttäjät toivovat tietoa lasten taval-lisesta arjesta sekä sellaisia tarinoita, joihin voivat itse myös jotenkin samaistua. Lapsista ja nuorista kertova kriisikuvasto järkyttää ja ehkä saa myös toimimaan, mutta

samaistumiskohdetta se tuskin tarjoaa. Ne arjen kuvat, joista löytyy yhtymäkohtia omaan elämään ja joissa lap-set esitetään uhrien sijaan aktiivisina toimijoina, saatta-vat parhaassa tapauksessa vahvistaa halua toimia myös pitkäjänteisesti muutoksen aikaansaamiseksi.7

Lasten kärsimys täytyy esittää totuudenmukaisesti, mutta ihmisarvoa kunnioittaen. Tasapainon saavut-taminen näiden asioiden välillä on kuitenkin haasteel-lista.8 yk:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan

”Kun Mayi-Mayit hyökkäsivät kylääni, me kaikki pakenimme sotilaat vangitsivat kaikki tytöt, jopa hyvin nuoret. Sotilaiden kanssa ollessamme meidät pakotettiin ’avioliittoon’ sotilaan kanssa.[…] Jos olisit kieltäytynyt, he olisivat tappaneet sinut. He lahtaisivat ihmisiä kuin kanoja […] Missä tahansa he taistelivat, he veivät naiset ja tytöt matkan varrella töihin pelloille. […]”Jasime, 12 vuotta, Kongon demokraattinen tasavalta (Amnesty International, 2004.)

023 022 023 022 lapsilla on oikeus omaan mielipiteeseen, oikeus tulla kuulluksi ja oikeus tietää mitä maailmassa tapahtuu. Samanaikaisesti lapsia pitää toisaalta suojella epäsopivalta materiaalilta sekä toisaalta kuunnella heitä täysivaltai-sina yhteiskunnan jäseninä kriisien ennaltaehkäisyssä kuin myös jälleenraken-nuksessa. Lasten osallistumisen tukeminen synnyttää parhaimmillaan voimaantumisen tunteita, millä voi olla traumoja parantavia, terapeuttisia vaikutuksia. Taide-terapian ja mediakasvatuksen keinoja hyödynnetäänkin lasten kanssa työskenneltäessä niin humanitäärisissä kriiseissä kuin pitkäjänteisessä kehitysyhteistyössä.9

Lapsia käsittelevien taide- ja mediakuvien kriittinen tarkastelu voi synnyttää positiivisia tunteita ja halun toimia muutoksen agentteina. Esimerkiksi Suomessa kuvien ja tekstien analysointi tarjoaa lapsille ja nuorille vaihtoehtoisia tulevaisuuden kuvia, mikäli työskente-lyyn sisällytetään tiedon lisäksi historiallinen perspek-tiivi ja samaistumisen mahdollisuus.10 Kansainvälisten sopimusten toteutuminen riippuu valtioista ja viime kädessä kaikista maailman kansalaisista. Lasten oikeuk-sien rikkomisen ja väkivallan kulttuuriin vähentämiseksi tarvitaan arvojen ja asenteiden muutosta, johon pääs-tään pitkäkestoisella kasvatustyöllä. □

”Vastaani käveli mies, joka sanoi: ’Ryömi nyt, tyttö hyvä, vaikka tuohon lumikinokseen, ettei ilmavirta vie sinua’. Aloimme molemmat kaivautua kinokseen, hän toiselle puolelle ja minä toiselle. Sitten alkoi rätistä, kun jonnekin ilmeisesti osui pommi tai pomminkappale. Kuului vain kun sirpaleita ja monenlaista sälää putoili Vaasankadulle.” Maila (Kokko, 2009.)

VIITTeeT:

1 Lapsen oikeus -käsite liittyy yleisten ja yhtäläis-ten ihmisoikeuksien ja demokratia -käsitteiden kehittymiseen. Ranskan vallankumouksen (1789) ihmis- ja kansalaisoi-keuksien julistuksen ihanteet – vapaus, veljeys ja tasa-arvo – eivät kos-kettaneet tasapuolisesti kaikkia kansalaisia. Vasta teollisen vallankumo-uksen myötä lapsien

olosuhteisiin ja suojeluun, esimerkiksi palkkaukseen ja työaikoihin, kiinnitettiin huomiota. Suomessa lastensuojelulakien sää-täminen käynnistyi 1700-luvun lopulla. (Utriainen, 2000, 24–25.) Teollisen vallankumouksen yhtey-dessä ei vielä puhuttu lasten oikeuksista vaan lasten suojelusta. (Utriainen, 2000, 28.)

2 Ks. lisää esim. www.plan.fi, www.unicef.fi, www.crin.org

3 Plan, 2009. 4 Ks. myös esim. Rekola,

2007; Jaakkola ja Pelttari , 2007.

5 Ks. Jaakkola ja Pelttari, 2007.

6 Concord 2006.7 Raunio, 2007.8 Kehys ry. 2009.

Kuvien ja viestien käyttö opas. S. 4.

9 Ks. lisää Palosen artik-kelista sivulta 29–33.

10 Ks. Itkosen artikkeli sivulta 43–51.

Hanna Nurmi, VTM, työs-kentelee Planissa kotimaan työn johtajana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa järjestöissä ja kunta sektorilla.Tiina Salmio, YTL, työskentelee Planissa suunnittelijana vastuualu-eenaan mediakasvatus-hankkeet, vaikuttamistyö ja Lastenhallitus. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Suomen YK-liitossa ja Turun yliopis-ton valtio-opin laitoksella.

Artikkeliin liittyvät tehtävät: 12, 13, 15, 32 ja 37. Lapsen oikeudet lyhennetyssä muodossa ovat sivuilla 80–82.

023 022 023 022 LäHTeeT:

Amnesty International 2004. Liberia. The Promises of Peace for 21,000 Child Soldiers. 17 May 2004. AI Index. AFR 34/006/2004. http://www.amnesty.org/en/library/asset/AFR34/006/2004/en/1d0fce89-d5f2-11dd-bb24-1fb85fe8fa05/afr340062004en.pdf

Amnesty International USA. http://www.amnestyusa.org/children/child-soldiers/stories-from-children-associated-with-fighting-forces/page.do?id=1021177

Children in Crisis. http://www.childrenincrisis.org/waheeds-storyConcord 2006. Code of Conduct on Good Practice on Images and Messages relating

to the Third World. Hämäläinen, Veli. Kotisivut.

http://www.kolumbus.fi/veli.hamalainen/Pois%20Mannolasta%201944.htmJaakkola, Marie ja Pelttari, Antti 2007. Median kehitysmaakuvat. Kumppani 6–7

http://www.kepa.fi/ /arkisto/2007_6-7/5810.Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys 2009. Kuvien ja viestien käyttöopas.

Alkuperäinen englanninkielinen teksti: Helsinki: Dóchas Development Education Group.

Knuutila, Jarmo ja Levola, Kari 2000. Sotalapsi ei unohda. Helsinki: Tammi. Kokko, Erkki 2010. Me sotalapset – neljän veljeksen tarina. Helsinki: Minerva

Kustannus Oy. Plan 2009. http://www.plan.fi/fi-FI/lapsen-oikeudet/ Plan 2003. After the Cameras Have Gone. Children in Disasters. Edited by Amer Jabry.

http://plan-international.org/files/global/publications/emergencies/childrendisasters.pdfPlan Indonesia 2010. Children as Agents of Change. Lessons learnt from Child Centred

Disaster Risks Reduction Work in Sikka, Rembang, Jakarta and Bogor 2007–2010.Raunio, Samuel 2006. Nuoret, media ja kehitysmaat. Plan Suomi Säätiön julkaisusarja

1/06. Jyväskylän yliopisto. Viestintätieteiden laitos, journalistiikka. Helsinki: Plan Suomi.Rekola, Juha 2007. Hyvällä kehitysmaajournalismilla on tulevaisuus. Viestintä ja kehitys

-säätiö Vikesin puheenjohtaja Juha Rekolan puheenvuoro Kehitysmaajournalismista ja sen tulevaisuudesta Suomessa YLE:n Kolmannen maailman puheenvuorojen 20-vuotisjuhlaseminaarissa 12.12.2007 http://vikes.fi/2009/02/22/hyvalla-kehitysmaajournalismilla-on-tulevaisuus/

Unicef 2007. Children in Conflict and Emergencies. http://www.unicef.org/protection/index_armedconflict.html

Unicef 2009. The State of The World’s Children. http://www.who.int/features/factfiles/nutrition/facts/en/index.html

Utriainen, Sirpa 2000. Lapsen oikeuksien historia. Kirjassa: Lapsen oikeudet. Toimittanut Honkanen, Jussi ja Syrjälä, Jaana. Suomen YK-liiton julkaisusarja nro 31. Helsinki: Edita Oy Ab, s. 22–35.

WHO. Ten Facts on Nutrition. http://www.who.int/features/factfiles/nutrition/facts/en/index.html

025 025 024 Sami Kero: MITä HeLVeTTIä MINä TääLLä TeeN? Helsingin Sanomien

kuvaaja Sami Kero muistelee työkeikkaa

Iturissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa heinäkuussa 2006. ”This ain´t hard enough”, kuvaajakollegani toteaa Getin pakolaisleirillä itäisessä Kongossa, noin 50 kilometriä Buniasta koilliseen. Amerikkalaiselle kuvatoimistolle työskentelevä John kaipaa jotain rankempaa materiaalia kuin noin 40 000 asukkaan hökkelikylä ensisilmäyksellä tarjoaa. Värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneet ihmiset hymyilevät. Valtaosa heistä ei ole tullut leirille nälänhädän takia, vaan pakoon armeijan ja kapinallisten yhteenottoja.

Löydämme kyselemällä leirin toisesta päästä hauta-jaiset. Naisvaltainen saattoväki hymisee laulua mata-lassa ruokomajassa. Äiti pitää sylissään vauvaa, joka on kuollut edellisenä yönä omaan oksennukseensa. Jono-tan vuoroani majaan hämmentyneenä kokeneempien kuvaajien perässä. Johnin ja afp:n freekuvaaja Lionelin tehtyä työnsä kumarrun majan suuaukolle ja otan muu-taman kuvan. John ja Lionel ovat tarttuneet minun ja toimittaja Heli Suomisen matkaan sattumalta Buniasta jakamaan pakolaisleirireissun tulkki- ja maasturikuluja.WHo THe fucK WANTS To buRN bAbIeS? Matkalla vauvan hautajaisista ruuanjakelupisteelle mies juoksee luoksemme ja kertoo, että muutaman kilometrin päässä on edellisenä päivänä tapettu perhe. Mies johdattaa mei-dät viidakkoon noin neljän kilometrin päähän leiristä, jossa törröttää pystyssä savimajan hiiltyneet ulkoseinät.

Alkaa sataa kaatamalla. Yritän suojella kameraa paidallani. Pihalla makaa ovensuussa kaksi hiiltynyttä ruumista. Toinen luonnottomassa sykkyrässä mahal-laan ja jalat koukussa, toisen ruumiin kyljessä näkyy luodinreikä.

027 027 026 Avokadopuiden katveessa lojuu auki repeytynyt maissintähkillä täytetty säkki, meloneja ja kuumuudessa sulanut muovinen soikko. Talon takana pilkottaa punai-sessa mekossa tyttö, jolta puuttuu osa takaraivosta.

Sadekuuro hellittää, mutta kamerani on mennyt rikki. En voi tehdä muuta kuin katsella. Vasta nyt huomaan äitelän palaneen hajun.

Lionel tulee luokseni ja kertoo, että sisällä on jotain mitä hän luulee vauvan ruumiiksi: muodoton torsomai-nen kappale palanutta lihaa.

”Who the fuck wants to burn babies?”Maassa makaa Fumu-Dyaran perhe. Perhe asui Getin

leirissä ja oli tullut eilen entiseen kotiinsa täydentämään ruokavarastoja. Paikalle kerääntyneet sukulaiset arvuut-televat, kuuluvatko tappajat armeijaan vai kapinallisiin. Leirin asukkaat pelkäävät molempia.JoTAIN VoI JäTTää SeINäN TAAKSe. Seuraan sivusta, kuinka miesten ja naisten kasvot vääristyvät surusta, epäuskosta ja kuvotuksesta. Uhrien sukulaiset ja lähei-set kaivavat pihan nurkalle viittä hautaa. Lapset katsele-vat vierestä. Joku heiluttaa ylävartaloaan edestakaisin ja laulaa. Vaimonsa ja lapsensa välikohtauksessa menettä-nyt Floribert Fumu-Dyara pyytää, että paikalle osuneet ulkomaalaiset soittaisivat satelliittipuhelimella paikalle yk:n rauhanturvaajia.

Mietin mitä helvettiä minä täällä teen? Kamera on työkaluna kuin ikkuna, jonka läpi minulla on tietyin ehdoin journalistinen oikeu-tus hypätä toisen ihmisen elämään – joskus ikävinäkin

hetkinä. Samalla kamera myös etäännyttää. Kameran etsimen läpi katsottuna vauhti ei pelota eikä korkeus huimaa. Menetettyäni työkaluni joudun katsomaan teu-rastuksen jälkiä ilman ammatillista suodatinta. Lionel huomaa kuinka tärisen pihan perällä.

”Tätä tapahtuu Kongossa joka päivä, eikä kukaan välitä. Siksi on tärkeää, että me olemme täällä kerto-massa asioista”, hän muistuttaa.

John lainaa minulle ystävällisesti kameraansa. Kuvaan nopeasti paikan jokaisen yksityiskohdan.

KAMeRA oN TyöKALuNA KuIN IKKuNA, JoNKA LäPI MINuLLA oN TIeTyIN eHdoIN JouRNALISTINeN oIKeuTuS HyPäTä ToISeN IHMISeN eLäMääN – JoSKuS IKäVINäKIN HeTKINä.

029 028 029 028 Maasturimatkalla takaisin Buniaan ihmettelen, miksi Kongon tilanteesta ei puhuta Euroopassa. Samaan aikaan Suomen ja maailman viestinten huomio on Liba-nonin kriisissä, vaikka Kongossa kuolee päivittäin satoja ihmisiä enemmän kuin Lähi-Idässä. Noin kuukauden kestäneessä Libanonin kriisissä kuoli yhteensä reilut 1 100 ihmistä. yk arvioi, että pelkästään Iturissa on kuol-lut vuoden 1998 jälkeen 50 000 ihmistä joko armeijan tai kapinallisten asejoukkojen vuoksi.

Illalla tappelen puheli-messa Helsingin kotitoimi-tuksen kanssa. Lehti aikoo julkaista kaikista pliisuim-man ja kilteimmän ruudun lähettämistäni kuvista. Väi-tän vastaan, koska minusta lukijoiden on saatava nähdä se kaikki raakuus, mitä täällä tapahtuu. Lopulta kuva-toimittaja saa minut ymmärtämään, että suomalaisten aamukahvipöytään ei voi tarjoilla hiiltyneitä lasten ruumiita.

Jälkeenpäin olen myös tajunnut, että välttämättä tehokkain tapa välittää viestiä ei ole kaiken raakuuden ja kurjuuden paljastaminen. Jotain voi jättää seinän taakse.

Yöllä odotan unta. Hotellihuoneen nurkassa aamua odottavat kenkäni haisevat palaneelle. □

Artikkeliin liittyvät tehtävät: 4, 17, 30 ja 37.

KRIISI- JA KeHITySMAA-JouRNALISMIN oNGeLMIA

yksipuolisuus. Kehitysmaa- ja kriisialueiden kuvajourna-lismin helmasynti on katast-rofikeskeisyys ja ihmisten kuvaaminen nimettömänä massana.

”Erityisesti todella alhai-sen elintason maista anne-taan mediassa yksipuolinen ja masentava kuva”, huomioi

kuvajournalismin professori Hannu Vanhanen (Kumppani 06–07/ 2007). ”Ennakkoluu-loja pidetään yllä keinotekoi-sesti ja kuvauksen kohteet valitaan näennäisempatian nimissä. Se on äärettömän helppoa ja yksinkertaista kuvaamista.”uutistoimistovetoisuus. Harvalla suomalaisella viestimellä on varaa lähettää journalisteja kehitysmaa- ja kriisirapor-tointiin. Uutistoimistojen

materiaali keskittyy koviin uutisiin, kuten sotiin ja katastrofeihin. Kiire. Kahden viikon työ-keikalta pitää tehdä kym-menisen juttua. Voiko tällä tahdilla tehdä laadukasta journalismia?Laskuvarjojournalismi. Journalisti viettää lyhyen aikaa vieraassa kulttuurissa, jota hän ei tunne tarpeeksi. Laskuvarjojournalismille on leimallista tarkastella asioita Suomi-linkkien kautta.

Sami Kero on lehtikuvaaja, joka on työskennellyt Helsingin Sanomissa vuo-desta 2005. Kongon lisäksi Kero on käynyt kuvausmat-koilla esimerkiksi Iranissa, Irakissa, Israelissa, Ruandassa, Kiinassa, Haitissa ja Bangladeshissa.

VäLTTäMäTTä TeHoKKAIN TAPA VäLITTää VIeSTIä eI oLe KAIKeN RAAKuudeN JA KuRJuudeN PALJASTAMINeN.

029 028 029 028 Kirsti Palonen: MIeLeN TuRVAPAIKKA PIIRTäMäLLäNeljävuotias suomalaistyttö piirsi 1994 kuvan Estonia-onnettomuudesta. Risteillä kuvioitujen pilvien päällä seisoi kaksi hahmoa, joista lapsi kysyi: ”Missä Jeesus ja Jumala olivat silloin, kun Estonia upposi?” Katastrofi ei kosketta-nut henkilökohtaisesti tyttöä eikä hänen läheisiään, mutta se vaivasi hänen mieltään pitkän aikaa ja ilmestyi hänen piirustuksiinsa uudelleen kahden vuoden päästä.KATASTRofIKuVAT MIeLeN SäILIöSSä. Lapset ovat jatkuvasti alttiina kuvaärsykkeille, joiden sisältö kertoo ihmisen tai luonnon aikaansaamista katastrofeista. Vaikka he eivät itse olisi vaarassa, media välittää heille, että muita heidän kaltaisiaan lapsia kuolee, muiden lasten äitejä ja isiä, sisaria ja veljiä kuolee tai vammautuu. He voivat eläytyä onnettomuuteen tai katastrofiin omakohtaisesti ja alkaa pelätä, että joutuvat itse kokemaan saman. Lapsen mieli säiliöi katastrofin kuvat, ja mieli kuvitus voi muuntaa niitä vielä todellisuutta pahemmiksi.

Kun väkivalta ja katastrofit ilmestyvät televisio-ruudun välityksellä lapsen kotiin, hän ei pysty ilman aikuisen apua sijoittamaan niitä aikaan ja paikkaan. Mielikuvitus tuo pelottavia ärsykkeitä maantieteellisesti ja ajallisesti lähelle, mutta sen avulla ne voidaan myös etäännyttää turvallisen välimatkan päähän, kymmenien vuosien taakse historiaan tai tuhansien kilometrien pää-hän toisiin maihin. Piirtäminen voi olla yksi apuväline vaikeiden asioiden ymmärtämisessä.

Mikäli lapsi itse joutuu sodan tai jonkin muun katastrofin jalkoihin, hänen mielensä rekisteröi ja taltioi tapahtumaa kaikkien aistikanavien kautta. Jokin alku-peräisestä kokemuksesta muistuttava kuva, tapahtuma tai yksittäinen aistiärsyke voi tehdä kaikki aistimukset uudelleen eläviksi. Kun libanonilainen nainen näki tele-visiosta World Trade Centerin kaksoistornien sortuvan, hän sanoi: ”Tunnen sodan hajun.” Hänessä heräsi heti

031 030 031 030 suuri huoli perheenjäsenistään. Niin aistimuistumat kuin tunteetkin olivat samoja, jotka hän oli kokenut kou-lulaisena Libanonin sisällissodan aikana runsaat kym-menen vuotta aikaisemmin. Piirtäminen on ovi mielen Prosesseihin. Kriisistä toipuminen edellyttää, että kokemuksen palaset jäsenty-vät ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Onnettomuudet ja katastrofit järkyttävät perususkomuksia ihmisestä ja maailman järjestyksestä. Lapsi haluaa saada selityksen tapahtuneelle. Piirtäminen, maalaaminen, kuvan tuotta-minen muilla keinoin tai tapahtumakuvien katsominen yhdessä voi olla yksi apukeino tässä prosessissa. Oleel-linen tuki on turvalliseksi koettu aikuinen, joka näkee, kuuntelee ja auttaa lasta pääsemään eteenpäin mieltään askarruttavissa kysymyksissä.

Kun aikuinen ei määrittele piirustuksen aihetta eikä puutu piirtämiseen, hän saa havainnoimalla tietoa siitä, mitä lapsen mielessä tapahtuu juuri sillä hetkellä. Yrit-tääkö hän käsittää, mitä oikein tapahtui ja miksi? Ihmet-teleekö hän, miksi viattomat joutuivat kärsimään, miksi ihminen tekee toiselle pahaa? Purkaako hän tunteitaan? Mitä ovat senhetkiset voimakkaimmat tunteet? Yrittääkö hän rauhoittaa ja lohduttaa itseään?

Kuvassa voi olla kokonais-esitys keskeisestä tilanteesta tai siinä voi olla pieni yksityis-kohta, jonka merkitys ja yhteys kriisiin ei ole ulkopuoliselle

välittömästi selvä. Neutraalilta näyttävä piirustuskin voi olla avain voimakkaisiin tunteisiin. Kesällä 2007 Beddawin pakolaisleiri Pohjois-Libanonissa oli täynnä palestiinalaisperheitä, jotka olivat joutuneet pakenemaan kotoaan läheisestä leiristä. Lapset piirsivät pommituksia, pakenemista, tuhoutuneita taloja ja kuolleita, mutta pape-rille ilmestyi myös leluauto, nukke, tytön vaatteita. Noilla esineillä oli lapselle suuri symbolinen merkitys. Piirtä-mällä isältä saadun leluauton poika ei surrut vain lempi-lelunsa menetystä, vaan myös pommituksissa kuollutta isää ja elämän kertakaikkista muuttumista.

Kun piirustus on valmis, lapsi kertoo siitä usein spon-taanisti. Muutoin aikuinen voi kysyä, haluaako hän ker-toa piirtämästään. Tällöin lapsi voi esittää aikuisellekin

neutraalilta näyttävä Piirustuskin voi olla avain voimakkaisiin tunteisiin.

033 032 033 032 vaikeita kysymyksiä. Faktatietoja voidaan lähteä selvittä-mään yhdessä, esimerkiksi tekemällä ryhmätyö aiheesta tsunami. Piirustuksista voi aueta myös elämänfilosofisia kysymyksiä kuten miksi Jumala epäonnistui lasten suojelemisessa tai miksi viattomat joutuvat kärsimään. Aikuisella tulisi olla valmiutta niiden pohtimiseen lapsen tai lapsiryhmän kanssa.

Isompia lapsia voi rohkaista pitämään kuvapäiväkirjaa. Se voi sisältää omia piirustuksia, maalauksia, sarjakuvia, valokuvia tai lehdistä leikattuja kuvia. Kuvien tekemisen jälkeen lapsi voi kirjoittaa mielessään olevia ajatuksia ja tunteita. Jos lapsella on mahdollisuus jakaa päiväkirjansa sisältöä turvallisen aikuisen kanssa, hän saa kokemuksen, että vaikeat muistot voidaan kestää ja yhteys muihin ihmi-siin säilyy, vaikka koko elämän perusta tuntuisi horjuvan.KuVAT RAKeNTAVAT MIeLeN TuRVAPAIKAN. Mitä pie-nemmästä lapsesta on kysymys, sitä lyhyempään hän jaksaa pysyä ahdistavissa muistoissa tai mielikuvissa. Piirustukset voivat kertoa, milloin psyykkinen prosessi vaihtaa suuntaa. Ahdistavien ja surullisten muistumien jälkeen lapset voivat käyttää piirtämistä saadakseen loh-dutusta ja turvaa.

Pakistanin maanjäristyksessä loukkaantuneet pikku-potilaat kertoivat kenttäsairaalassa kodin sortumisesta, omaisten menettämisestä ja omasta loukkaantumises-taan, mutta kun aikuinen kysyi, haluaako lapsi tehdä ker-tomastaan piirustuksen, paperille ilmestyikin kauniita maisemia, värikkäitä kukkia ja perhosia. Heidän hoita-jansa selitti tätä: ”Pienet lapset eivät jaksa olla pitkään ahdistavissa ja surullisissa tunteissa. Heidän täytyy loh-duttautua ja palata iloisiin asioihin.”

Turvallisuus ja luottamus tulevaisuuteen ovat mie-lentiloja. Niihin vaikuttavat myös kuvat, joiden kanssa mielemme askartelee. Uhkaavien muisti- ja mielikuvien prosessointi piirtämällä vähentää niiden pelottavuutta varsinkin, jos tukena on rauhallinen aikuinen. Piirtä-mällä voidaan löytää mielen turvapaikka, jonne voi aina mielikuvituksessaan palata, kun on tarve levätä ja koota voimia raskaassa elämänvaiheessa. Tulevaisuuden kuvitteleminen sanoin ja kuvin luovat uskoa siihen, että elämän kivijalka voidaan lujittaa uudelleen ja tulevai-suutta rakentaa sen pohjalle. □

Kirsti Palonen on psyko-logi ja psykoterapeutti. Hän on hoitanut vaikean trauman kokeneita ihmisiä yksityisvastaan-otollaan Helsingissä ja tehnyt pitkään kriisi- ja katastrofityötä kotimaassa ja ulkomailla. Hän on ollut perustamassa psykolo-gien rauhantoimikuntaa (nyttemmin Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry) ja keskittynyt siinä erityisesti Libanonin palestiinalais-pakolaisten psykososiaali-seen tukitoimintaan.

Artikkeliin liittyvät tehtävät: 6, 19 ja 33.

035 034 035 034 Anssi Männistö: LAPSeT VIeSTIMIeN KRIISI-KuVASToISSA Lapset esiintyvät viestimien kriisikuvissa äärimmäis-ten tunnetilojen yhteydessä. Oli sitten kyse sodista, siviilikriiseistä tai luonnononnettomuuksista, lapset eivät ole niissä tekijöitä, vaan kokijoita ja kohteita. He ovat niitä, joihin kriisi kaikkein kovimmin iskee: koti tuhoutuu, nälänhätä riuduttaa, sota jyrisee ympärillä. Toisaalta, tuhon kuvilla kanavoidaan myös myötätuntoa kriisien uhreille, esimerkiksi luonnon-onnettomuuksien jälkeen.

Lasten näyttäminen joukkoviestimien kriisikuvissa vaatii hyvää harkintaa. Suomessa noudatettavien jour-nalistien ohjeiden mukaan ”Julkisella paikalla tapahtu-vaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta”. Useimmat kriisit ovat nimenomaan julkisia tapahtumia. Kriiseihin rinnastuvia tilanteita säädellään erikseen: ”Sairaus- ja kuoleman-tapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta.” Mitä lapsiin tulee, ohjeissa muistutetaan erityisesti: ”Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Eri-tyistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.”

Kriisit ovat olleet hallitseva aihe Maailman lehtikuva-säätiön (wpf) vuosikilpailujen voittajakuvissa. Kilpailuja on järjestetty vuodesta 1955 lähtien 52 kertaa vuoteen 2009 mennessä (ks. taulukko 1). Voittajakuvan aihe on 23 kertaa liittynyt sotaan, erilaiset siviilikriisit ovat olleet aiheena 14 ja luonnononnettomuudet 7 kertaa. Muita aiheita on ollut vain kahdeksana vuonna.

KRIISIT oVAT oLLeeT HALLITSeVA AIHe MAAILMAN LeHTIKuVASääTIöN VuoSIKILPAILuJeN VoITTAJAKuVISSA.

035 034 035 034

Kuvat on jaoteltu aiheen mukaan siten, että Lapset-taulukossa kuvissa on joko pelkästään lapsia tai lapset ovat tasavertaisina esillä aikuisten kanssa. Aikuiset-

taulukon voittajakuvissa nähdään pelkästään aikuisia.

(Huom. vuosina 1959, 1961 ja 1970 kilpailua ei järjestetty.)

Lapset Aikuiset

Sota

Luonnon-onnetto-muudet

Siviili-kriisit Muut Sota

Luonnon-onnetto-muudet

Siviili-kriisit Muut

1955–64 1 0 0 1 2 2 0 2 2 61965–74 2 1 0 0 3 4 0 2 0 61975–84 2 1 3 0 6 1 0 3 0 41985–94 1 3 0 0 4 2 0 1 3 61995–2004 3 1 1 1 6 3 1 0 0 42005–09 0 0 1 0 1 2 0 1 1 4

9 6 5 2 22 14 1 9 6 30

TAuLuKKo 1. Lapset ja aikuiset World Press Photo foundationin (WPf) vuosikilpailujen voittajakuvissa vuosina 1955–2009.

037 036 037 036 Lapset ovat olleet voittajakuvissa 22 kertaa, ja kahta vuotta lukuun ottamatta niiden aihe on liittynyt kriisei-hin. Merkillepantavaa on, että luonnononnettomuudet ja niistä aiheutunut kärsimys ovat olleet voittajakuvissa aiheena seitsemänä vuonna, näistä kuudessa kuvassa kärsijöinä ovat olleet nimenomaan lapset. Viattomuu-den aika päättyi joukkoviestimissä viimeistään 1960- ja 70-lukujen taitteessa. Tuolloin voittajakuvissa nähtiin ensimmäiset todella raa’at ja järkyttävät lapsi kuvat, mukaan lukien tässä artikkelissa myöhemmin käsitel-tävä Nick Utin kuva (s. 40–41).MyöTäTuNNoN KuVIeN PITKä HISToRIA. Valokuva keksittiin 1830-luvulla. Tekniset edellytykset valokuvien painamiselle lehtiin toteutuivat 1800-luvun lopulla, jolloin syntyi myös kuvalehdistö. Lehtien kuvakerto-mukset ja reportaasit yleistyivät vasta 1920-luvulla. Kuva lehtien kulta-aika alkoi 1930-luvun puolivälissä.

Kriiseihin liittyvillä, lapsia esittävillä myötätunnon kuvastoilla on pitkä historia. Perinteen voidaan katsoa alkavan jo 1800-luvun puolivälistä, jolloin jotkut valo-kuvaajat tallensivat teollistumisen myötä syntyneiden slummien kurjuutta. Monien slummi-kuvien päähenki-löinä olivat lapset. Jacob Riisin New Yorkin slummikuvat saivat aikaan reformeja. Riisin jalanjäljillä Lewis Hine alkoi rohkeasti kuvata siirtolaisten karuja olosuhteita ja lapsi-työvoiman hyväksikäyttöä. Hänen kuvansa edistivät lapsi-työvoiman käyttöä koskevien lakien tiukentamista Yhdys-valloissa 1900-luvun alussa.1

Yksi historian merkittä-vimmistä myötätunnon kuvista on Dorothea Langen Migrant Mother vuodelta 1938. Kuvassa kaiken omai-suuden menettänyt äiti katsoo kaukaisuuteen ja kaksi hänen viidestä lapsestaan nojaa äitiin, selin kameraan, yksi lapista on sylissä. Kuva liittyy suuren laman ja kui-vuuden tuomaan köyhyyteen Yhdysvaltain eteläisissä osavaltioissa ja sitä pidetään yhtenä maan kaikkein tun-netuimmista kuvista 1900-luvulla.2 Kuvasta on kirjoitettu useita kirjoja ja sen katsotaan kuvastavan amerikkalaista sielunmaisemaa, ”sekoitusta rohkeutta ja myötätuntoa, joka saa ylpeän kansakunnan jaksamaan”3 .

yKSI HISToRIAN MeRKITTäVIMMISTä MyöTäTuNNoN KuVISTA oN doRoTHeA LANGeN Migrant Mother VuodeLTA 1938.

039 038 039 038 ToINeN MAAILMANSoTA RAJAPyyKKINä. Kärsimyk-sen kuvastoissa toisen maailmansodan loppuvaihe on merkittävä rajapyykki. Tuolloin kaikkialle maailmaan levisivät kuvat natsien hirmutöistä keskitysleireillä. Toisaalta myös atomipommien aiheuttamista tuhoista ja siviilien kärsimyksistä Japanissa nähtiin riipaisevia dokumentteja. Siviilien kokeman joukkotuhon laaja-mittainen esittäminen oli kuitenkin uutta. Jo Armenian kansanmurhan yhteydessä vuonna 1915 julkisuuteen oli tullut yksittäisiä kuvia siviilien – sekä aikuisten että lasten – täyttämistä joukkohaudoista4. Tätä ennen siviilien laajamittaisia kärsimyksiä oli dokumentoitu lähinnä luonnon onnettomuuksien, kuten kuivuuden aiheuttamien nälänhätien5 yhteydessä. Kuten Marien (2002) toteaa, tällaisille kärsimyksen kuville ei vielä 1800-luvulla ollut juurikaan kysyntää, eivätkä mitkään viranomaiset keränneet ja arkistoineet niitä.

Werner Bischofin Life-lehdessä julkaistua repor-taasia Intian Biharin nälänhädästä vuodelta 1951 pide-tään yhtenä ensimmäisistä lehtijutuista, jonka avulla mobilisoitiin kansainvälistä huomiota luonnononnet-tomuuden uhrien hyväksi. Jutun kuvissa lapset ovat keskeisessä osassa.6 Vuonna 1968 useat kuvaajat doku-mentoivat Biafran sisällissodan seurauksena syntyneillä pakolaisleireillä vallinnutta nälänhätää. Biafran kärsimys tuli maailman tietoisuuteen nimenomaan lapsia esittä-vien murheellisten kuvien välityksellä. LASTeN KäRSIMyS KuVA-AIHeeNA VAKIINTuu. Sotien kuvastoon lapset tulevat enemmän vasta 1960-luvulla. Vielä toisessa maailmansodassa siviilien kohtaamista tuhoista nähtiin – sodan aikana – lopultakin vain vähän kuvia: kussakin sotaa käyvässä maassa omia tappioita vältettiin esittämästä. Vietnamin sota muutti tämän asetelman. Paitsi, että julkisuudessa esitettiin eri osa-puolten omien joukkojen menetyksiä, myös siviilien kohtaamasta tuhosta tuli jokapäiväinen näky viesti-missä. Monien tuon ajan ikonisiksi nousseiden kuvien pääosassa ovat lapset ja lapsiuhrit. Tällaisia ovat mm. vuonna 1968 Ron Haeberlen ottamat kuvat Mylain

bIAfRAN KäRSIMyS TuLI MAAILMAN TIeToISuuTeeN NIMeNoMAAN LAPSIA eSITTäVIeN MuRHeeLLISTeN KuVIeN VäLITyKSeLLä.

039 038 039 038 verilöylystä ja Don McCullinin kuva veren tahrimasta pohjois vietnamilaisesta isästä pitelemässä haavoittu-nutta lastaan sylissä. Tunnetuin lienee vuodelta 1972 oleva Nick Utin kuva (s. 40–41), jossa kauhistunut, alas-ton tyttö juoksee pois napalm-hyökkäyksen tuhoamasta kotikylästä. Samalla, kun nämä kuvat olivat järkyttäviä todisteita sodan julmuudesta, ne auttoivat kääntämään yleistä mielipidettä sodanvastaiseksi.

Myötätunnon kuvastoissa ikonisiksi ovat nousseet W. E. Smithin kuvat Japanin Minamatan ympäristö-katastrofista 1970-luvun alussa. Tunnetuimmassa Minamata-kuvassa äiti

kylvettää Tomoko-lastaan. Intian Bhopalin myrkky-katastrofin lehtikuvat ovat puolestaan 1980-luvun jär-kyttäviä klassikkokuvia, joissa monissa pääosassa ovat lapset. Tunnetuin on Raghu Rain kuva myrkkytehtaan räjähdyksen rojuihin hautuneen kuolleen vauvan kas-voista. Kuva valittiin wpf:n vuoden 1984 lehtikuvaksi. Palestiinalaisten kansannousun ikoniksi puolestaan ovat jääneet ranskalaisen tv-yhtiön kuvat syyskuulta 2000 12-vuotiaasta Muhammed al-Durrasta, joka piiloutuu israelilaisten luoteja isänsä kanssa. Isä suojelee lastaan, joka kuitenkin menehtyy tulituksessa. Afganistanilaisten pakolaisten olosuhteet saivat huomattavaa julkisuutta Steve McCurryn seesteisen kauniista kasvotutkielmista. Sarjan tunnetuin kuva on jadesilmäisestä tytöstä (s. 41). Kuva julkaistiin lokakuussa 1985 National Geographicin kansikuvana ja se kuuluu jo nyt lehden klassikkokuviin.

Lapsia esittävien tunneasteikon yhden ulottuvuuden muodostavat toivon kuvat. Tämän aihepiirin kuvia on nähty etenkin sotien jälkeen, jälleenrakennus- ja avus-tusvaiheessa. Magnum-kuvatoimiston David ”Chim” Seymour sai mainetta dokumentoimalla toisen maail-mansodan jälkeen italialaisia lapsia kuvaesseessään Sinistrati – kadonneet ja unohdetut Euroopan lapset7. Uuden, rauhaa tavoittelevan aikakauden symboliksi nousi W. E. Smithin kuva Matka paratiisin puutarhaan. Siinä kaksi lasta taapertaa polulla tummien puunlehtien kehystämässä maisemassa valoisaan tulevaisuuteen.

SAMALLA, KuN NäMä KuVAT oLIVAT JäRKyTTäVIä TodISTeITA SodAN JuLMuudeSTA, Ne AuTToIVAT KääNTäMääN yLeISTä MIeLIPIdeTTä SodANVASTAISeKSI.

043 042 043 042 Kuva päättää maailman suurimman valokuvanäyttelyn ja siitä kertovan kirjan The Family of Man vuodelta 1955.

Edellä on käsitelty tyypillisiä lasten esittämistapoja viestimissä vakavien kriisien yhteydessä. Katsauksen ulkopuolelle jää epäilemättä monia sisältöluokkia ja kuvatyyppejä. Eettisesti kaikkein hankalimpia ovat kuvat lapsisotilaista.ANALyySIeSIMeRKKI. Kristitty ikonografia vaikutti valokuvan varhaisvaiheessa, 1800-luvulla voimakkaasti siihen, miten naisia ja äitejä kuvattiin. Äidit kuvattiin tyy-pillisesti kuvataiteen vakiinnuttamassa, madonnamai-sen seesteisessä asetelmassa, suojelemassa lapsiaan.8 Lewis W. Hinen New Yorkiin saapuneiden siirtolaisten kovaa elämää tallentaneessa kuvasarjassa vuodelta 1905 yksi äiti ja lapsi -kuva on jopa nimeltään Ellis Islandin Madonna. Dorothea Langen Migrant Mother -kuvaa on myös tulkittu tämän Madonna-teeman kautta.9 Nykyaikana tämä asetelma toistuu esimerkiksi monissa luonnononnettomuuksien kuvissa, kuten wpf:n vuoden 1979 lehtikuvassa kamputsealaisesta äidistä, joka pitelee pakolais leirillä sylissään vauvaa ja Time-lehden kan-nessa Sudanin nälänhädästä (lokakuu 2004). □

VIITTeeT:

1, 2 Ks. esim. Golden 2008 ja Jeffrey 2008.

3 Oshinsky 2009.

4 Fox 1996 ja Stepan 2006.5 Mm. Algeria 1868,

Madras 1876–7, Kuuba 1898, Hyberabad 1899.

6 Boot 2004.

7 Lebeck ja Dewitz 2001.8 Koenig 1998, 347 ja

Marien 2002, 208.9 Ks. esim. Jeffrey 2008 ja

Turner 1988.

Anssi Männistö, YTT, toimii visuaalisen journalismin lehtorina ja erikoistutkijana Tampereen yliopistossa. Hän on tutkinut väitös-kirjassaan (1999) islamin ja muslimien esittämistä länsimaisen median kuvastoissa. Hänen uusia tutkimusalueitaan ovat mobiilijournalismi ja verkko-julkaisemisen uudet visuaa-liset esitystavat.Artikkeliin liittyvät tehtävät: 16, 20 ja 36.

LäHTeeT:

Boot, Chris (ed.) 2004. Magnum Stories. London: Phaidon.Fox, Robert 1996. Camera in Conflict, Armed Conflict. Köln: Könemann. Golden, Reuel 2008. Photojournalism, The World’s Greatest News Photographers.

London: Carlton Books.Jeffrey, Ian 2008. How to Read a Photograph, Understanding, Interpreting and

Enjoying the Great Photographers. London: Thames and Hudson. Koenig, Thilo 1998. The Other Half, The Investigation of Society, teoksessa Frizot,

Michel (ed.), A New History of Photography. Köln: Könemann.Lebeck, Robert ja Von Dewitz, Bodo 2001. Kiosk, Eine Geschichte der Fotoreportage

1839–1973, A History of Photojournalism. Göttingen: Steidl.Marien, Mary Warner 2002. Photography A Cultural History. London: Laurence King

Publishing.Oshinsky, David 2009. An Iconic Image Brought into Focus, International Herald

Tribune, 24.–25.10.2009.Pantzer, Mary 2005. Things As They Are, Photojournalism in Context Since 1955.

Amsterdam: World Press Photo.Ritchin, Fred 1998. Close Wittnesses, The Involvement of the Photojournalist,

teoksessa Frizot, Michel (ed.), A New History of Photography. Köln: Könemann.Rosenblum, Naomi 1984. A World History of Photography. New York: Abbeville Press.Stepan, Peter 2006. Photos That Changed the World: The 20th Century. Münich:

Prestel.Turner, Peter 1988. History of Photography. London: Hamlyn.

043 042 043 042 Satu Itkonen: LAPSeT KRIISeISSä SuoMeN TAITeeSSA Lapsen esittäminen taiteessa liittyy taiteen tyyleihin, tapoihin ja taidekäsityksiin. Taide kuitenkin aina myös heijastaa oman aikansa lapsikäsitystä ja sosiaalihisto-riaa. Vaikka Suomi on nykyään hyvinvointivaltio, ovat suomalaisetkin lapset olleet keskellä kriisejä. Niitä ovat aiheuttaneet sairaudet, köyhyys, puutteellinen hygienia,

raskas työ, ruumiillinen kuri-tus ja muu väkivalta, räikeä sosiaalinen eriarvoisuus ja sodat seurauksineen. Nämä aihepiirit kuitenkin näkyvät kuvataiteessa niukasti.

Varhaisin lapsia esittävä taiteemme on kirkkotaidetta – maalauksia tai veistoksia – , jossa lapsi on Neitsyt Marian sylissä oleva Jeesus. Joissain 1700-luvun maa-lauksissa kuvataan vauraiden kuvien tilaajien kuten hallitsijoiden, korkeiden virkamiesten, kauppiaiden ja papiston lapsia. Nykykatsojan silmissä he ovat vakavia ja pikkuvanhoja miniatyyriaikuisia. LAPSeN TodeLLISuudeN eSITTäMISTä KoHTI 1800-LuVuLLA. 1800-luvun jälkipuoliskolla Suomen taide-elämä alkoi järjestäytyä ja kasvaa. Malleina olivat keskieurooppalaiset taideakatemiat, ja arvostetuinta oli historiamaalaus ylevine aiheineen. Sen jälkeen arvos-tuksessa tulivat merkittävien henkilöiden muotokuvat, laatukuvat ja maisema-aiheet. Vaikka matkustaminen oli hankalaa, opiskeli moni suomalainen taiteilija ulko-mailla, osin siksikin, että suomalainen taidekoulutus oli vasta kehittymässä. Kansainväliset yhteydet toivat meil-lekin vähitellen ulkoilmarealismin ja kansan kuvauksen. Taide oli yläluokkaista, mutta taidekäsitykseen oli

VAIKKA SuoMI oN NyKyääN HyVINVoINTIVALTIo, oVAT SuoMALAISeTKIN LAPSeT oLLeeT KeSKeLLä KRIISeJä.

045 044 045 044 tulossa suuri muutos, ja se koski keskeisesti myös lapsikuvia.

Taiteilijat alkoivat työskennellä myös ulkona, kohteen äärellä. Haluttiin kuvata Suomen historiaa, suomalaisia maisemia ja oman kansan ihmisiä. Keskeistä aiheemme kannalta on, että taiteen aiheeksi alkoivat kelvata myös tavalliset kansanihmiset känsäisine kourineen ja syrjäis-ten torppien lapset.

Suuren lapsikuolleisuuden aikaan lapsiin ei aina kiin-nytty, koska heitä kuoli kaik-kien yhteiskuntaluokkien per-heissä paljon jo vauvoina, ja kuolleen tilanne syntyi sitten uusi. Lapsi oli ”uusiutuva luonnonvara”. Sairas lapsi oli suosittu ja realistinen aihe 1800-luvun eurooppalaisessa taiteessa. Teosten tunnelataus on usein valtava, ehkä siksikin, että moni taiteilija oli kokenut oman lapsensa sairauden, jopa kuoleman.

Käsitys lapsista ja lapsuuden merkityksestä muuttui 1800-luvun puolivälin jälkeen, jolloin lapsuutta alettiin arvostaa ja lapsia vähitellen ajatella yksilöinä. Myötätun-toa herättävät lapsiaiheet kuten sairasvuoteessa lepää-vät, taloissa usein lähes orjan asemassa pidetyt huuto-laiset ja orvot tai lapset kotiaskareissaan olivat yleisiä suomalaisessa realismissa.

Nämä lapsitaiteen kriisit eivät olleet nykyajan media-kuvien luonnonkatastrofeja tai sotia vastaavia tilanteita vaan usein ”yksityisempiä” kriisejä kuten sairastumi-sia tai traagisia tapahtumia. Juho Rissasen teossar-jaan osassa Lapsuuden muisto, miehet, poika ja isä (1902, Ateneumin taidemuseo, kuva Valtion taidemuseon kokoelma-sivustolla http://kokoelmat.fng.fi) taiteilija on ikuistanut oman traumaattisen muistonsa: isä uupui humalapäissään yöllä järven jäälle ja menehtyi. Teos on esitetty pienen pojan kokemuksen näkökulmasta.

Realismiakin tiiviimmin todenmukaisuuteen pyrkivä 1880-luvun naturalismi toi taiteeseen psykologisesti tar-kat henkilökuvat ja raatamisen ylevöittävät työn kuvauk-set. Taiteilijat osallistuivat näin ajan yhteiskunnalliseen keskusteluun muun muassa maattoman väestön ase-masta ja lapsityövoiman käytöstä. Niin Gallen-Kallelan

TeoSTeN TuNNeLATAuS oN uSeIN VALTAVA, eHKä SIKSIKIN, eTTä MoNI TAITeILIJA oLI KoKeNuT oMAN LAPSeNSA SAIRAudeN, JoPA KuoLeMAN.

047 046 047 046 naturalismi 1880-luvulla (Poika ja varis, Akka ja kissa) kuin Tyko Sallisen ekspressionismi kolmekymmentä vuotta myöhemmin (Pyykkärit, Hihhulit) herättivät myös vastustusta ”rumalla” ihmiskuvallaan. Kaikki eivät halunneet nähdä tällaista totuutta suomalaisuudesta. Muidenkin Euroopan maiden taiteessa oli kansallinen sosiaalisen kantaaottavuuden ja realismin kausi 1800-luvun lopulla.

Useimmiten lapsi kuitenkin kuvattiin Suomen taiteen ns. Kultakauden (noin 1880–1910) teoksissa sinnikkääksi kansanlapseksi: ahkeraksi, työteliääksi ja rehelliseksi. Lapsi tekee askareita, leikkii, lukee tai on äitinsä sylissä.

Ikoniseksi kansanomaisen työn kuvaksi on noussut Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset (Kaski). Jo väis-tynyttä kaskiviljelystä kuvaavassa maalauksessa on kat-seen kohteena pieni tyttö. Jos kuvan ei tietäisi esittävän kaskeamista, voisi sen kuvitella olevan vaikka sotatante-reelta. Kahden perättäisen katovuoden jälkeen tehty maalaus kertoi syvästä köyhyydestä ja jokapäiväisen ruuan saamisen epävarmuudesta.

Albert Edelfelt kuvitti 1890-luvulla J. L. Runebergin runoteoksen Vänrikki Stoolin tarinat (1848), jota pidet-tiin historiallisen totuuden kuvauksena vuosien 1808–09 Suomen sodasta. Kuvista moni muodostui kansal-lisesti tärkeäksi symboliksi. Kerrassaan ikoniseksi ja monessa yhteydessä jäljenteenä käytetyksi nousi Edelfeltin kuva nuoresta sotilaspojasta. Pojan uhma-kas olemus tuo nykykatsojan mieleen totalitarististen valtioiden nuorten sotilaiden tai väkivahvojen työnteki-jöiden kuvat. Sotilaat, joskus yhä vasta poikia, kuvataan

niissäkin idealisoiden, sotaa siten ylevöittäen. Tämä kuva heroisoi lapsisotilaan.

Yleisesti lapsiaiheita on pitkään pidetty erityisesti naistaiteilijoille soveltuvina, riittävän pieninä ja kodin-omaisina aiheina – oli taiteilijoilla omia lapsia tai ei. Monissa taideteoksissa lapsi on ollut koriste tai sommit-telun elementti, aikuisia täydentävä osanen ennemmin kuin oma yksilönsä. ISoJeN KRIISIeN 1900-LuKu. Suomea 1900-luvun alkupuoliskolla koetelleista kahdesta maailmansodasta ja kipeästä sisällissodasta on poikinut yllättävän vähän

TäMä KuVA HeRoISoI LAPSISoTILAAN.

049 048 049 048 taideteoksia, jotka näyttävät lapsia kriiseissä. On joitain yksittäisiä teoksia, joissa on perheitä evakkomatkoilla tai kaupunkeja pommituksen kourissa. Missä ovat taiteen orvot ja puoliorvot, evakot tai sodassa vammautuneet lapset?

Taiteen voima on usein siinä, mitä ei kuvassa näy, mutta mihin on vihjeitä ja minkä voimme kuvitella. Jat-kosodan aikana Martti Ranttilan maalaama Lohdutus, kolme sukupolvea on ajaton ja pelkisteinen henkilö-tutkielma, joka keskittyy kolmen henkilön läheiseen suh-teeseen ja näyttää yleispätevästi murheen osana ihmisen elämää. Lapsen rooli kuvassa on epäselvä – miten hän käsittelee raskaan tilanteen?

Vaikkei taideteos suoraan kuvittaisi tiettyä asiaa, voi sen voimakas tunnelataus tuoda mieleen itse elettyjä tai toisten elämästä myötäelettyjä tilanteita. Siten myös historiassa kauan sitten tapahtunut tai kuvitteellinen tilanne voi tulla tämän päivän kokijalle läheiseksi, ymmärrettäväksi.

Hautausmaiden muistopatsaissa näkökulmana on aikuisen suru kuolleesta lapsesta, ja näissä patsaissa lap-sia näkyy jonkin verran. Varakkaiden perheiden lasten muistoksi saatettiin tilata muistopatsas, jossa esiintyy menehtyneen ikäinen lapsi. Myös monet hautausmaiden lohduttavista enkeleistä ovat vasta tyttöjä, ja lapsivaina-jien hautaveistoksina on enkelilapsia. Kuolleet lapset on esitetty myös nukkuvina tai tulevia sisaruksiaan ristin äärellä vastaanottavina hahmoina.

1940-luvun lopulta alkoi toisen maailmansodan jälkeinen jälleenrakennuskausi. Ajan julkisen taiteen monumentaalimaalauksissa on tulevaisuudenuskoinen tunnelma. Terveet, jäntevät ja luottavaiset lapset tähyä-vät niissä kohti parempaa maailmaa aikuisten kanssa ja symboloivat siten kasvua, kehitystä ja hyvää huomista. KoHTI NyKyAIKAA. Tietoisuus kehitysmaiden kriiseistä heräsi myös kuvataiteilijoissa 1960-luvun maailman-laajuisten kriisien ja tiedonvälityksen nopeutumisen myötä. Biafran nälänhätään, Vietnamin sotaan ja muihin kriiseihin reagoitiin Suomessakin voimakkaasti. Suo-malaistaiteilijat tekivät poliittisesti kantaaottavia teoksia

TAITeeN VoIMA oN uSeIN SIINä, MITä eI KuVASSA Näy, MuTTA MIHIN oN VIHJeITä JA MINKä VoIMMe KuVITeLLA.

051 050 051 050 myös sodan ja nälän kourissa olevista lapsista. Lapsen oikeuksista puhuttiin tuolloin jo paljon. Usein valokuva-lähtöisissä teoksissa oli myös kansainvälisen nykytai-teen, kuten poptaiteen, vaikutteita (katso esim. Kari Jylhän teos Sotalapset s. 93). Teosten keskeinen teema, lapsi kriisissä, on yhä ajankohtainen.

Suomalainen hyvinvointivaltio on tuottanut paitsi paljon myönteistä kehitystä, myös yhä huonommin voivia lapsia ja nuoria: itsemurhia, järjetöntä väkivaltaa, koulukiusaamista, masennusta, syömishäiriöitä. Tuol-

laiset, osin hyvin yksilötasolle hahmottuvat ns. siviilikriisit voivat näkyä ja näkyvätkin sosiaalisesti kantaaottavassa nykytaiteessa. Nykytaiteelle tyypillinen monitulkintaisuus antaa katsojalle useita tul-

kinnan vaihtoehtoja, joista yksi voi olla taiteilijan oma. Paavo Paunun teos näyttelykokonaisuudesta Taivas putoaa (2005) voi tuoda mieleen lapsikaappauksen tai insestin, mutta taiteilija itse kertoo tehneensä teosta ennemmin lapsen suojaaminen ja hoivaaminen mieles-sään. □

LäHTeeT:

Huusko, Timo (toim.) 2007. Ateneum-opas. Helsinki: Ateneumin julkaisut n:o 50. Lindgren, Liisa 2009. Memoria – hautakuvanveisto ja muistojen kulttuuri. Helsinki:

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Rönkkö, Pekka (toim.) 1988. Lapsuuden kuvat, lapsi Suomen kuvataiteessa. Helsinki:

Mannerheimin Lastensuojeluliitto.Salin Ann-Maj 2003. Aloitusartikkeli julkaisussa: Salin Ann-Maj 2003 (toim.). Laps

Suomen, Suomen taiteen lapsiaiheita. Vaasa: Tikanojan taidekodin julkaisuja 2/2003.Sarje, Kimmo 1991. Realismi ja utopiat. Yhteiskunnallinen realismi Suomen 1970-luvun

kuvataiteessa. Espoo: Harkonmäki Oy. Tiitola Riina 2003. Lapsen tie vanhempien omaisuudesta perheen keskipisteeksi.

Artikkeli julkaisussa Salin Ann-Maj 2003 (toim.). Laps Suomen, Suomen taiteen lapsiaiheita. Vaasa: Tikanojan taidekodin julkaisuja 2/2003.

Satu Itkonen on filosofian maisteri (taidehistoria). Hän työskentelee tieto-kirjailijana, kouluttajana sekä vapaana museo-pedagogina ja tuottajana taidemuseoiden, erityisesti Ateneumin taidemuseon, ja muiden kulttuuritoimijoiden taidekasvatushankkeissa. Artikkeliin liittyvät tehtävät: 13 ja 15.

NyKyTAITeeLLe TyyPILLINeN MoNITuLKINTAISuuS ANTAA KATSoJALLe uSeITA TuLKINNAN VAIHToeHToJA, JoISTA yKSI VoI oLLA TAITeILIJAN oMA.

053 052 053 052 Päivi Matala: KAKSI eSIMeRKKIä MAAILMAN-TAITeeSTA Mitä yksittäinen taiteilija voi tehdä parantaakseen maa-ilman epäkohtia? Ranskalaisen nykytaiteilijan Christian Boltanskin (s. 1944) mielestä taiteilijan tehtävä on esittää kysymyksiä ja herättää tunteita. Taiteilija voi hänen mukaansa näyttää ihmisyyden pimeän puolen, jota kukaan ei haluaisi nähdä. Boltanski peräänkuuluttaa myös jokaisen ihmisen vastuullisuutta maailman tapah-tumista, olivatpa tarkastelussa sitten sodat tai saastu-minen. Jos taiteilija toimii näin, mitä katsoja voi tehdä? Hänelle näyttää jäävän teoksen tulkinta ja sanoman muistaminen. Taiteen herättämät tunteet vaativat usein myös henkilökohtaista kannanottoa, joka avaa mahdolli-suuden pieneenkin vaikuttamiseen.

Miten Boltanskin oma taide sitten puhuttelee katsojaansa? Monumentti (Purim-juhla) (1989) kokoaa lasten kuvat, valot ja lasten-vaatepinot alttari maiseksi rakennelmaksi. Teoksen nimi kertoo juutalaisten iloisesta

kansanjuhlasta, vaatepinot ja kuvat viittaavat puolestaan toisen maailmansodan ajan juutalaisvainoissa tarpeet-tomiksi jääneisiin vaatekertoihin. Tulkinnat ajautuvat viattomien muiston pyhittämiseen siitäkin huolimatta, että Boltanskin käyttämät kuvat ovat tuntemattomia ranskalais lapsia ja vaatteet peräisin kirpputoritangoilta.

Kuten monien muidenkin nykytaiteilijoiden teok-sissa, myös Boltanskin installaation tulkinta muotoutuu teoksen materiaalin, muodon ja nimen väliin jäävässä mielikuvien tilassa. Sanoma muodostuu näin eri tavoin

KuTeN MoNIeN MuIdeNKIN NyKyTAITeILIJoIdeN TeoKSISSA, MyöS boLTANSKIN INSTALLAATIoN TuLKINTA MuoTouTuu TeoKSeN MATeRIAALIN, MuodoN JA NIMeN VäLIIN JääVäSSä MIeLIKuVIeN TILASSA.

057 056 057 056 kuin katsottaessa vaikkapa yhtä inhimillisen kärsi-myksen kuuluisinta taidekuvausta, Pablo Picasson Guernicaa (1937).

Guernica syntyi taiteili-jan kommenttina Espanjan sisällissodan tapahtumiin, joissa kansallismielisiä jouk-koja tukeneet saksalaiset lentokoneet pommittivat baskikylää. Pakenevat ihmi-set, taivaaseen kohotetut vääristyneet kasvot tai velttoa lasta sylissään pitelevä nainen kertovat hyökkäysten siviiliväestöön kylvämästä kauhusta ja tuhosta. Teoksen kubistisesti osiin jaettu kuvapinta ja diagonaalit linjat korostavat tapahtumien sekasortoisuutta, niukka väri-skaala taas luo teokseen synkkää ja ahdistavaa tunnel-maa. Teos on ehkä maailman tunnetuin sodanvastainen teos, ja sen kuvaa on käytetty lukuisissa suomalaisissa historian oppiaineen koulukirjoissa. □

Päivi Matala on lukuisissa museopedagogisissa projekteissa toiminut taidehistorioitsija.

Nykyisin hän työsken-telee Nykytaiteen museo Kiasmassa museolehtorina ja on mukana valmiste-lemassa Afrikkalaista nykytaidetta esittelevän ARS 11 -näyttelyn yleisölle suunnattua ohjelmistoa.

LäHTeeT:

Honour, Hugh & Fleming, John 1982. Maailman taiteen historia (A World History of Art). Suom. Marja Itkonen-Kaila, Jyri Kokkonen, Raija Mattila, Seppo Sauri. Otava.

Laakso, Leena 1999. Christian Boltanski. Teksti Kiasma-kokoelma -näyttelyyn. http://kokoelmat.fng.fi/wandora/w?action=gen&si=http%3A%2F%2Fwww.wandora.net%2Fdefaultsi%2F1189159273500-0&lang=fi

TeoS oN eHKä MAAILMAN TuNNeTuIN SodANVASTAINeN TeoS, JA SeN KuVAA oN KäyTeTTy LuKuISISSA SuoMALAISISSA HISToRIAN oPPIAINeeN KouLuKIRJoISSA.

057 056 057 056 Päivi Matala: uuSIA (MIeLI)KuVIA AfRIKASTA”Mitä tulee mieleen Afrikasta?” Samba kysyy. Mietin hetken ja alan listata mielessäni: ihmiset, kuumuus, nälänhätä, sodat, pakolaiset, köyhyys, aids… Hetkinen, sopiiko näin negatiivisia esimerkkejä sanoa edes ääneen. Rohkaistun ja kysyn asiaa Sambalta. Hän naurahtaa ja rauhoittelee: ”Negatiivisten asioiden kartta tulee täyteen ensimmäisenä jopa Afrikassa tehdyissä työpajoissa. Tärkeintä on, että keskustelemme siitä, mistä nämä mielikuvat syntyvät. Media kertoo meille enemmän huonoja uutisia Afrikasta, yksipuolisia mielikuvia ei kui-tenkaan saa niellä pureskelematta. Ryhmätyössämme tärkeintä on kriittinen prosessi ja se mitä opimme kes-kustelemalla toisiltamme.”

Samba eli senegalilainen nykytaiteilija Samba Fall on toteuttanut Afrikan kartta -työpajoja ympäri maail-maa, sillä hänelle on tärkeää keskustella maanosansa herättämistä mielikuvista. Pajoihin osallistuvat ihmiset muodostavat Samban piirtämistä kirjainpiirustuksista sanoja, joita taiteilija kokoaa kahdeksi Afrikan kartan muotoiseksi sanaryppääksi. Näyttelytilaan rakentuvat positiivisten ja negatiivisten mielikuvien kartat, joita muut kävijät saavat jatkaa kirjoittamalla viereen omia mielikuviaan. Teos syntyy aina uudelleen ja uudelleen yhteistyössä taiteen yleisöjen kanssa.

Afrikkalaisen nyky taiteen muodot voivat tuntua vie-raalta asiaan vihkiytymät-tömälle, etenkin kun harva meistä muutoinkaan tuntee perusteellisesti tuota lukuis-ten kulttuurien kirjomaa maanosaa. Perinteisestä

afrikkalaisesta taiteesta tunnetuimpia lienevät erilaiset naamiot ja rituaaliesineistö. Myöhemmin 1900-luvun

AfRIKKALAISeN NyKyTAITeeN MuodoT VoIVAT TuNTuA VIeRAALTA ASIAAN VIHKIyTyMäTTöMäLLe, eTeNKIN KuN HARVA MeISTä MuuToINKAAN TuNTee PeRuSTeeLLISeSTI TuoTA LuKuISTeN KuLTTuuRIeN KIRJoMAA MAANoSAA.

059 058 059 058 alussa eurooppalaiset taiteilijat Picassosta Brancusiin ottivat taiteeseensa afrikkalaisia vaikutteita. Pääpaino oli näin ollen muiden kuin afrikkalaisten itsensä tekemässä taiteessa. Nykytaiteen kohdalla tekijyys on palautunut syntyperäisille afrikkalaisille, vaikkakin suuri osa maail-man nykytaidekatselmuksissa esillä olevista afrikkalais-taiteilijoista on saanut koulutuksensa länsimaissa. Moni myös asuu ja työskentelee uudessa kotimaassa.

Tässä julkaisussa teoksel-laan esiintyvä nigerialainen taiteilija Abraham O. Ogh-obase on kuvannut itseään kotikaupungissaan Lagosissa. Kuvasarjassa Ecstatics taitei-

lija taltioi huimia hyppyjä kohti taivasta. Kuviin on tallen-tunut pakahduttavien tuntemusten ilmentymä, ehkäpä ilo, hengellinen kokemus tai ruumiin rajojen koettelemi-nen. Niin tai näin, Oghobasen omakuvat näyttävät välit-tävän aivan muuta viestiä kuin uutiskuvien hädänalaiset hahmot; hänellä on kuvissaan aktiivinen rooli, toivo ja voima vaikuttaa elämäänsä. Kuten Samba Fallin koh-dalla, taide toimii Oghobasellakin erilaisten tarinoiden välittäjänä ja väylänä johonkin jaettuun tunnistettavaan kokemukseen. □

LäHTeeT:

Fall, Samba. 2010. Suullinen haastattelu, Nykytaiteen museo Kiasma 15.4.2010.Honour, Hugh & Fleming, John 1982. Maailman taiteen historia (A World History of Art).

Suom. Marja Itkonen-Kaila, Jyri Kokkonen, Raija Mattila, Seppo Sauri. Otava.Oghobase, Abraham O. 2010. Taiteilijan blogi [http://aboghobase.blogspot.com/]

1.6.2010.

1900-LuVuN ALuSSA euRooPPALAISeT TAITeILIJAT PIcASSoSTA bRANcuSIIN oTTIVAT TAITeeSeeNSA AfRIKKALAISIA VAIKuTTeITA.

Päivi Matala on lukuisissa museopedagogisissa projekteissa toiminut taidehistorioitsija.

Nykyisin hän työsken-telee Nykytaiteen museo Kiasmassa museolehtorina ja on mukana valmiste-lemassa Afrikkalaista nykytaidetta esittelevän ARS 11 -näyttelyn yleisölle suunnattua ohjelmistoa.

061 060 061 060 Rastenberger: IHAN eRITyINeN PAIKKA KuVILLe – JA KATSoJILLe ”En voi sietää sitä, että dokumentti, jossa naista ammu-taan päähän esitetään taidemuseossa, elitismin pesässä. Toisaalta näyttelykokonaisuus on vaikuttava: ihmisen pahuus, arki ja unelmat kauneudesta samassa tilassa. Kolme todellisuutta simultaanisesti, juuri kuin elämässä. Ei tätä olisi voinut tehdä missään muualla kuin juuri museossa,” valokuvaaja Hanna Weselius kirjoitti Afga-nistania käsittelevästä taidemuseonäyttelystä.1

Taide on etuoikeute-tussa yhteiskunnassamme yksi valokuvan käyttö-tavoista. Taide museoissa ja -gallerioissa esilläoleviin valokuviin ihmisistä – elävistä ja kuolleista, nauravista ja itkevistä, haavoittuneista ja toipuvista – reagoidaan eri tavalla kuin kuviin joukko tiedotusvälineissä. Taide on sekä valokuvien irrottamista ja siirtämistä aiemmasta yhteydestä uuteen merkitysten tuottamisen tilaan että asioiden tekemistä näkyväksi siinä yhteydessä missä ne ovat: tässä ja nyt, ristiriitaisesti, toisiinsa sovittumatta, ”juuri kuin elämässä”, kuten Weselius kirjoitti.2

Työpöydälläni taidemuseossa on neljä suomalaisen valokuvaajan Leena Sarasteen ottamaa valokuvaa. Saraste kuvasi kesällä 1982 Lähi-idässä Etelä-Libano-nissa, Gazassa ja alueen pakolaisleireillä. Kuvista hän teki valokuvataidekirjan Palestiina, Rakkaani. Valokuvat kiersivät myös taidenäyttelyissä ympäri maailmaa. Sarasteen valokuvat ovat dokumentaarisia, näkökulmat

Anna-Kaisa

TAIde oN eTuoIKeuTeTuSSA yHTeISKuNNASSAMMe yKSI VALoKuVAN KäyTTöTAVoISTA.

063 062 063 062 on valittu ja rajattu, mutta kuvia ei ole lavastettu. Sivun 62 ylemmässä kuvassa itkevä mies lapsi sylissään tui-jottaa kameran ohi. Isän ja pojan palestiinalaishuivit kietoutuvat yhteen, kun poika pitää pienellä kädellään kiinni miehen olkapäästä. Isä halaa poikaansa ennen kuin joutuu lähtemään ja jättämään pojan pakolais leiriin. Alemmassa kuvassa seisoo joukko itkeviä naisia ja lap-sia. Kuvan keskellä nainen halaa toista, joka käpertyy tämän syliin. Sivun 61 kuvassa pieni sisarentytär istuu teini-ikäisen pojan hartioilla. Poika vilkaisee lasta kuin tarkistaakseen pysyykö tyttö varmasti ylhäällä turval-lisesti. Tyttö puristaa poikaa poskesta. Poika on mykkä, sodassa nähdyt kauhut ovat vieneet häneltä puhekyvyn. Sivun 65 kuvassa nainen istuu talon raunioissa jokin sylissään. Se jokin on lapsi.

Valokuvien kuvausvuonna 1982 Israel tunkeutui Libanonissa Beirutiin asti tarkoituksenaan lopettaa Palestiinan vapautusjärjestön plo:n sissisota ja karkot-taa sen joukot Libanonista. Hyökkäystä seuranneessa aselevossa plo:n taistelijat siirrettiin Libanonista Tunisiaan ja Syyriaan. Miesten ja aseiden lähdettyä palestiinalaisten pakolaisleireihin jäivät naiset, lapset ja vanhukset. Syyskuussa, muutama viikko miesten lähdön jälkeen libanonilaiset oikeistokristityt falangistit hyökkäsivät Sabran ja Shatilan palestiinalaisleireihin ja surmasivat eri arvioiden mukaan 800–5 000 ihmistä. Leirejä vartioivat Israelin joukot eivät puuttuneet asiaan.KuVAN TARKASTeLu TAITeeNA. Leena Sarasteen valo-kuvat olisivat voineet olla sanomalehdessä järkyttävien uutisten kuvituksena. Siitä huolimatta niiden tarkastelu taiteena avaa kuviin uusia puolia. Taide museossa ne

on nimetty kuvaajan eikä tapahtuman mukaan. Kyse on yhtäältä valokuvien teke-misestä taiteeksi taidehisto-rian tekijäkeskeisen mallin

mukaan, toisaalta se kertoo, että nämä valokuvat ovat tietoa, joka on tuotettu kyseisen kuvaajan, ”valokuva-taiteilijan” näkökulmasta ja hänen kertomanaan. Valo-kuvan totuus-myytti on tiukemmassa tarkastelussa kuin lehtikuvissa, koska kuvilla on korostetusti tekijä ja

VALoKuVASTA TuLI TAIdeTeoS

Yksinkertaistaen valokuvat päätyvät taideteoksiksi kahdella tavalla.

Taiteilija alunperin tarkoittaa valokuvan tai-deteokseksi, koska häntä kiehtoo valokuvan ilmaisu tai valokuvaan liittyvät monet merkitykset, jotka hän haluaa osaksi taidete-ostaan. Näitä merkityksiä ovat esimerkiksi valokuvan toimiminen todellisuuden heijastuksena, tulkkina ja manipulaationa; valokuvaa-miseen ja kameroihin liitty-vät tavat ja niiden historia, tai vaikkapa kuvaamiseen ja kuvatuksi tulemiseen liittyvät vallan kysymykset.

Toinen tapa, jolla valo-kuva päätyy taiteeksi, on se, että alunperin uutis-, mainos-, muotokuvaksi tai ihan vaan huvin vuoksi otettu valokuva myöhem-min irrotetaan alkuperäi-sestä yhteydestään ja julis-tetaan taiteeksi. Perustelut voivat olla esteettisiä, poliittisia tai kertoa taide-käsityksen muutoksista. Kun valokuva on päätynyt taiteeksi, siihen pätevät taiteen esittämistavat, säännöt ja rituaalit.

KuVISSA eSIINTyVIeN IHMISTeN TuNTeeT VoI NäHdä MyöS KuVAAJAN TuNTeIdeN ILMAISuNA.

065 064 065 064 kertojan ääni. Kuvissa esiintyvien ihmisten tunteet voi nähdä myös kuvaajan tunteiden ilmaisuna. Taiteena valokuvia tarkastellaan lisäksi suhteessa valokuvan ja taiteen historiaan, niiden klassikoihin ja alalajeihin.3

Kuten realistisissa romaaneissa, ei dokumentaarisissa taidevalokuvissakaan ole turhia sivuhenkilöitä tai tarpeet-tomia yksityiskohtia. Kuvaajan tekemä valinta ja rajaus luo suhteet kuvan henkilöiden välille. Raunioissa kahlaavan satunnaisen ohikulkijan satunnaisuudellakin on kuvassa tarkoituksensa. Kuvien henkilöt nousevat yleiselle tasolle. Vaikka heidät olisi nimetty, taidekuvina he edustavat, ja heidät pakotetaan edustamaan, jotain yleisempää kuin omia itsejään. Sarasteen kuvat kertovat yleisinhimillisesti mm. toisen ihmisen kosketuksen voimasta surun hetkellä, miehen ja naisen itkun kulttuurisesta erosta, naisten vaatteiden kankaiden toivoa-antavista tekstuureista sekä lapsiin kohdistuvasta suojelusta ja rakkaudesta miten epä-toivoisissa olosuhteissa tahansa. Tarkasti katsoen kuvista alkaa paljastua eri uskontojen symboleita: itkijänaisen nenäliinan nauhan tai huivin muodostama risti, raunio-kasan päälle pudonnut muslimitähti. Vauvaa pitelevästä äidistä tulee Maria, kärsivien suojelija ja isättömästä lap-sesta vastasyntynyt, jolle ei ollut paikkaa majatalossa. Har-teillaan lasta kantavan teini-ikäisen isoveljellinen vilkaisun voi tulkita siten, että lasten pelkojen pitäisi olla sellaisia, että putoaako enon hartioilta, eikä sellaisia, että putoaako pommi ja tappaa lapsen sil-mien edessä tämän perheen ja sitä myöten myös kyvyn puhua siitä.

Surullisten ja järkyttävien kuvien esittämisessä taide tiloissa ei välttämättä ole kyse elitismistä tai kor-kean ja matalan erosta, vaan paikasta, jossa kuville (yleisömäärien kustannuksella) voi antaa tavallista enemmän aikaa. Aikaa katsoa tarkasti, aikaa assosioida ja aikaa altistua. Taidekonteksti kannustaa lukemaan valokuvia toisiaan leikkaavien mielikuvien verkos-toina, jotka ovat todellisuuden lisäksi suhteessa myös muihin kuviin, kirjallisuuteen, musiikkiin ja katsojan omiin tunnekokemuksiin. Näköaisti toimii paitsi tiedon

SuRuLLISTeN JA JäRKyTTäVIeN KuVIeN eSITTäMISeSSä TAIdeTILoISSA eI VäLTTäMäTTä oLe KySe eLITISMISTä TAI KoRKeAN JA MATALAN eRoSTA, VAAN PAIKASTA, JoSSA KuVILLe VoI ANTAA TAVALLISTA eNeMMäN AIKAA.

067 066 067 066 välittäjänä ja assosiaatioapparaattina, myös välineenä tunteiden käsittelyssä. Parhaimmillaan kokemukset näyttely tilassa voi jakaa toisen taiteenkatsojan kanssa. Vaikka valokuva tarjoaa todellisina tunnistettavia asioita ja niihin liittyviä taustafaktoja, taidekontekstin korostama kuvan merkityksen avoimuus sallii katsojan väliintulon ja reaktiot. Ja juuri katsojan väliintulo omine tunteineen, tuottaa taideteoksen.4 Katsoja ei ole taiteen tiedon välityksen kohde, vaan tunteineen osa teosta ja maailmaa, jossa hän elää. □

VIITTeeT:

1 Weselius 2004, 27.2 Sederholm 2000, 181.3 Heikka 2000, 15.4 Ks. Elovirta 1998, 85–87

ja Iversen 1993, 130–131.

LäHTeeT:

Elovirta, Arja 1998. Kuva ja katse: Katseen kuviteltu viattomuus. Teoksessa Elovirta, Arja ja Lukkarinen, Ville (toim.) 1998. Katseen rajat, Taidehistorian metodologiaa. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

Elovirta, Arja ja Lukkarinen, Ville (toim.) 1998. Katseen rajat, Taidehistorian metodologiaa. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

Heikka, Elina 2000. Modernin maailman kokijat – pohjoinen dokumenttivalokuvaus 1950-luvulta 1990-luvulle. Teoksessa Pohjoinen valokuva. Jukka Järvinen et al. (toim.), Jyväskylä: Pohjoinen valokuvakeskus, Kustannus-Puntsi.

Iversen Margaret 1993. Alois Riegl: Art History and Theory. London, Cambridge, Massachussettes: The MIT Press.

Saraste, Leena 1983. Rakkaani, Palestiina. Helsinki: Tutkijaliitto.Saraste, Leena 2009. Suullinen haastattelu, Suomen valokuvataiteen museo.

11.12.2009.Sederholm, Helena 2000. Tämäkö taidetta? Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY.Weselius, Hanna 2004. Kaukana lähellä, lähellä kaukana. Matkakertomus

Afganistanista ja Suomesta. Teoksessa Enemmän kuin tuhat sanaa – valokuvatyökirja. Suomen pakolaisapu ja Suomen YK-liitto.

Artikkeliin liittyvät tehtävät: 21 ja 31.

Anna-Kaisa Rastenberger on taidehistorioitsija, joka työskentelee Suomen valokuvataiteen muse-ossa intendenttinä. Hän on toiminut opettajana ja luennoitsijana mm. Helsingin yliopistossa. Hän on myös työskennellyt museopedagogisissa tehtävissä mm. Helsingin kaupungin taidemuseossa ja Valtion taidemuseossa. Rastenberger valmistelee väitöskirjaa uuden suo-malaisen valokuvataiteen kansainvälistymisestä osana Suomen Akatemian ja Valokuvataiteen museon monitieteistä Pohjan täh-det –tutkimushanketta.

KATSoJA eI oLe TAITeeN TIedoNVäLITyKSeN KoHde, VAAN TuNTeINeeN oSA TeoSTA JA MAAILMAA, JoSSA HäN eLää.

067 066 067 066 KuVAT KouLuSSATaidekasvattaja ja museopedagogi Päivi Venäläinen ja taiteilija ja tutkija Hannah Kaihovirta-Rosvik keskustelevat taiteen ja kuvien roolista kouluopetuksessa. PäIVI VeNäLäINeN: Kouluryhmä katsoi Nykytai-teen museo Kiasmassa keväällä 2010 Lapset kriisien kuvissa -hankkeen pilotissa teosta, jossa kaksi miestä pelaa pöytä tennistä. Terävä ”ping, pong” kuuluu pallon osuessa pöytään. Välillä pelaamisen rytmi keskeytyy, kun pallo sattuu verkkoon. Todellakin sattuu, sillä pelikentän jakavana verkkona on alaston nainen, joka heilahtaa ja voihkaisee aina, kun pallo iskee häneen. Kun katsoja seu-raa valkokankaalle projisoitua videoteosta, värähtää hän itsekin kuin tuntien pallon osuman omassa kehossaan. ”Kyseessä on valtataistelu, jossa sivullinen kärsii”, lukee Adel Abidinin Ping Pong -nimistä teosta esittelevässä tekstissä. Tekstissä kysytään, ketkä vallasta kamppaile-vat ja miksi uhrina on nainen. Vastauksia on helppo etsiä näkemyksistä, joiden mukaan islamilainen yhteiskunta on naista alistava ja länsimainen media naista objek-tivoiva. Irakista Suomeen muuttanut taiteilija haluaa kuitenkin jättää teoksen avoimeksi katsojan tulkinnalle. Niin, entäpä jos pelaajina tai verkkona olisivatkin lapset?

Tässä julkaisussa kuvaillaan sanoin ja esitetään kuvin tilanteita, joissa kärsijöinä ovat lapset. He ovat tahto-mattaan joutuneet kriisin keskelle. Kuvat lapsista, joita tietää ympäröivän luonnonkatastrofi tai väkivaltainen

selkkaus, ovat tunteisiin vetoavia. Media käyttää tätä hyväkseen. Taideteokset veto-avat katsojiin vertauskuvien ja rinnastusten avulla. Miten koulu voisi hyödyntää tunteita herättäviä kuvia?

HANNAH KAIHoVIRTA-RoSVIK: Mieleeni tulee koke-mus, jonka saksalaisen valokuvaajan Loretta Luxin lasten muotokuvien sarjan sai aikaan. Kuvat vangitsivat

TAIdeTeoKSeT VeToAVAT KATSoJIIN VeRTAuSKuVIeN JA RINNASTuSTeN AVuLLA. MITeN KouLu VoISI HyödyNTää TuNTeITA HeRäTTäVIä KuVIA?

069 068 069 068 katseeni ja herättivät ristiriitaisia tunteita. Takerruin kuvissa elementteihin, jotka tunnistin, mutta samalla minua kiusasi vieraantumisen tunne. Luulen, että hämmennys kuvien edessä oli hetki, jossa antauduin oppimisen maastoon. Kuvat herkistivät näkemään viite kehykseni taidekasvatukseen ja lapsuuden kuviin uudessa valossa.P.V.: Tutkivan oppimisen mallissa1 korostetaan oppimi-sen lähtevän ihmettelystä ja ristiriitaisesta tilanteesta. Keskeisinä oppimiseen vaikuttavina tekijöinä pidetään tunteita sekä asioiden kulttuurisia merkityksiä. Nämä seikat korostuvat myös, kun puhutaan oppimisen sosio-kulttuurisuudesta2 ja erilaisista oppimisympäristöistä3.

Taiteessa kaikki nämä elementit ovat läsnä. Esimer-kiksi modernin ja nykytaiteen teokset, joissa tutut asiat

ja konkreettiset esineet on asetettu esille uudella tavalla tai uuteen yhteyteen, synnyt-tävät ihmetystä. Teos koetaan vieraaksi, vaikka kaikki siinä olisi tuttua. Toisaalta abstrak-tissa taiteessa on jotain tuttua, vaikka teos ei esitä mitään.

Tuttuus syntyy väreistä, kuvioista tai pinnan struk-tuurista. Vastaanottoon vaikuttavat henkilökohtaisen kokemusmaailman lisäksi kulttuurissa opitut merkityk-set. Teokselle voi löytyä selitys niiden kautta tai niiden sekoittaminen voi aiheuttaa ongelman. Taiteen tekemi-nen ja kokeminen on ongelmaratkaisua. Taide ei tosin anna vastauksia vaan esittää kysymyksiä. Väärinymmär-ryksen riski voi olla suuri. Taiteen kieltä pidetään usein universaalina. Yksityisen siirtäminen yleiselle tasolle tai yleisen yksityiselle ei kuitenkaan aina toimi. Niin tunnis-tettavaa asiaa esittävät kuin myös ei-esittävät kuvat saa-vat merkityksiä myös katsomistilanteesta. Puhe lapsista kriiseissä ohjaa näkemään kuvia ja kokemaan taidetta tietystä näkökulmasta.H.K.-R.: Jack Mezirow4 esittää ajatuksen että oppija kokee ”pienen kriisitilanteen” oppiessaan jotain uutta. Hahmotellessaan uutta tietoa oppija joutuu aiemman tiedon ja uuden tiedon hahmottamisen välimaastoon. Hän kokee sisäisen kriisin, jossa vanha tieto ”ei riitä”

TeoS KoeTAAN VIeRAAKSI, VAIKKA KAIKKI SIINä oLISI TuTTuA. ToISAALTA AbSTRAKTISSA TAITeeSSA oN JoTAIN TuTTuA, VAIKKA TeoS eI eSITä MITääN. TuTTuuS SyNTyy VäReISTä, KuVIoISTA TAI PINNAN STRuKTuuRISTA.

071 070 071 070 eikä uusi tieto ole vielä konkretisoitunut. Kriisitilanteen kokevia lapsia kuvaavien taide- ja mediakuvien tarkas-telun voi hyvin nähdä tällaisena pienenä kriisinä. Kun oppija tulkitsee ja hahmottaa suhdettaan ympäröivään maailmaan kuvan kautta, hän samaistuu kuvassa olevan lapsen tilanteeseen, tuntee empatiaa ja universaalia inhi-millisyyttä. Oppija kokee oman pienen kriisitilanteen. Vuoropuhelussa oppija ylittää itsensä. P.V.: Taide tarjoaa monesti itsensä ylittämisen, oppimisen tilanteita. Adel Abidinin ja monien muiden taiteilijoiden mukaan taiteessa ei ole eikä pidä olla tabuja. Taideteok-sissa kuvataan kuitenkin aika harvoin suoraan kärsiviä lapsia. Taide jättää vastaanottajan täydentämään tai jopa muokkaamaan teoksen todellisuutta. Taiteen kokija jou-tuu aina laittamaan itsensä, omat tunteensa ja kokemuk-sensa, asenteensa ja arvomaailmansa likoon. Ehkä tämän vuoksi suvaitsemme taidetta valmiimmaksi pureskellun median kuvamaailman helpommin vaikka aiheena olisi raakakin todellisuus. Taideteoksen kokeminen vasten-mieliseksi voi myös johtua siitä, että tiedämme jonkun tietoisesti rakentaneen taideteoksen maailman. Toisaalta taiteen fiktiivisyys luo turvallisen ympäristön käsitellä arkojakin asioita ja tuntemuksia. Kun taiteen kokija on tietoinen vastaanottoonsa vaikuttavista seikoista ja var-sinkin, kun häntä ohjataan tähän tietoisuuteen, dialogi taiteen kanssa ei ole vain taiteellinen tai esteettinen koke-mus vaan myös oppimiskokemus.5 H.K.-R.: Medialukutaito sisältyy kuvataiteen ohella äidinkielen ja keskeisiin sisältöihin. Kuvia lähestytään kielenä ja kommunikaationa osana moninaista kulttuu-ria. Kuvia luodaan, luetaan ja tulkitaan laajentuneen tekstikäsitteen kautta. Visuaalinen taide käsitetään hen-kilökohtaisena ja kulttuurisena ajatteluna, oppimisena, elämyksenä ja kokemuksena.6 Kuvan voi nähdä merki-tyskokonaisuutena, jota tarkastellaan monella eri tavalla ja eri suunnista.7

Opetussuunnitelmat rohkaisevat luomaan oppimis-tilanteita, joissa eri oppiaineiden käsitteet ja käytännöt ovat vuorovaikutuksessa, kohtaavat tai ehkä jopa tör-määvät. Erilaisia ajatuksia, tunteita ja merkitysyhteyksiä synnyttäviä kuvia voi rinnastaa toisiinsa. Keskustelujen tai taiteellisen työstämisen kautta voi pyrkiä hajottamaan

071 070 071 070 kuvien luokittelun tiettyihin kategorioihin ja muodos-tamaan uusia tulkintoja. Silloin saatetaan esille myös ne tunteet, fantasiat ja viitteet, jotka eivät ole kuvissa suoraan havaittavissa tai ovat läsnä tarkastelukontekstin kautta. Kuten tämän julkaisun ”näkymättömänä” mutta tietoisena viitteenä ovat myös kuvat onnellisista lapsista. P.V.: Koulun tulisikin nykyistä enemmän panostaa kuvan lukemiseen ja tulkintaan tarvittavien työkalujen ja menetelmien tarjoamiseen oppijoille. Jos koulun omat resurssit tai opettajien osaaminen ei riitä, mukaan tulisi ottaa muita asiantuntijoita.H.K.-R.: Toimin kymmenen vuotta taiteilijana koulussa. Väitöskirjassani tutkin opettajan ja taiteilijan dialogi-opetusta peruskoulussa. Dialogiopetuksessa kahden kasvattajan eri tavat nähdä asioita loivat keskustelupin-toja, johon oppilaat osallistuivat aktiivisesti. Oppiminen näissä tilanteissa näyttäytyi ”tieto–taito rihmastoina”. Kokemus osoitti, kuinka tärkeää opetuksessa olisi integ-roida eri kulttuuriset käsitteet, kouluaineet ja taidemuo-dot toisiinsa.8 Myös opetusministeriön selonteko kult-tuurin tulevaisuudesta nostaa esille, kuinka kulttuuri näyttäytyy orgaanisina ja luovina verkostoina.9 P.V.: Tarkoituksenmukaisia yhteistyökumppaneita ovat myös museot ja muut kulttuurilaitokset, joilla on koulujen ohella kansalaisia sivistävä ja kasvattava teh-

tävä. Näistä paikoista löytyy tutkittua tietoa, alkuperäisiä tiedon lähteitä, aitoja esineitä, asioita ja esityksiä. Ymmärrys omasta kulttuuriperinnöstä ja sen merkityksestä ihmisenä kasvamisessa auttaa nuorta ajattelemaan mitä on, kun menettää kaiken sodan tai luonnonkatastrofin seurauk-

sena tai elää lapsuutensa, kenties koko elämänsä, ilman virallista kotia, isänmaata, äidinkieltä ja kulttuuriperin-töä. Tuomalla esiin oman maamme kulttuurisen moni-naisuuden paikallisine piirteineen ja kansainvälisine yhteyksineen kulttuuriperintöä ylläpitävät ja tutkivat instituutiot auttavat kehittämään ymmärrystä globaa-lista maailmasta ja sitä kautta vastuun kantamisesta.

yMMäRRyS oMASTA KuLTTuuRIPeRINNöSTä JA SeN MeRKITyKSeSTä IHMISeNä KASVAMISeSSA AuTTAA NuoRTA AJATTeLeMAAN MITä oN, KuN MeNeTTää KAIKeN SodAN TAI LuoNNoN KATASTRofIN SeuRAuKSeNA.

075 074 075 074 Ongelmana on se, etteivät koulun ulkopuolisen maa-ilman tarjoamat oppimisympäristöt, kuten taidemuseot ja niiden tarjoamat oppimiskokemukset, välttämättä ole kontrolloitavissa samalla tavalla kuin koulun sisällä. Nuori ei ehkä ennätä käsitellä taiteen äärellä synty-nyttä tuntemusta oppitunnin, kurssin tai edes yhden kouluvuoden aikana. Ehkä koulun olisi oltava nykyistä joustavampi opetuksen tavoitteiden ja tulosten suh-teen. Opetus ei tähtäisikään vain opetussuunnitelmien ennakkoon määrittelemien tavoitteiden ja sisältöjen saa-vuttamiseen, vaan jättäisi tietoisesti tilaa eri tilanteiden käynnistämille oppimisprosesseille. H.K.-R.: Juha Varto kuvaa taiteilijan työtä: ”Kuvataitei-lijat ovat kaikkina aikoina käyttäneet teostensa ja ajat-telunsa materiaalina kaikkea, niin nähtävissä olevaa kuin näkymätöntäkin. Tämä ei tarkoita kuvaamista, ei esittämistä, ei hahmon antamista; silloinkin kun kuva-taan, esitetään, tai annetaan hahmo, teos ei pääty niihin. Teos on yksi kerros visualisoimista, joka eri tavoin tekee näkyväksi ilmiöitä, joista ainakin osa on näkymättömiä senkin jälkeen kun ne on tehty näkyviksi.”10 Kasvattajan suhdetta oppijaan ja oppimisprosessiin on mahdollista kuvata samankaltaisena prosessina. Kasvattajana voi lähestyä opetustilannetta siten, että siinä luodaan edel-lytykset oppijalle kuvata, esittää tai antaa hahmo juuri sen hetkiselle oppimiselle. Oppiminen ei kuitenkaan pääty siihen. Kasvattajan on siedettävä epävarmuus, jonka oppija ja hän itse kasvattajana kokevat opetustilanteessa. Hänen on luotettava siihen, että oppijalla on kyky kan-taa mukanaan tietotaito, joka osittain jää näkymättömäksi senkin jälkeen kun oppimis prosessi on tehty näkyväksi.P.V.: Koska kuvat ja taideteokset eivät sisällä oikeita ja vääriä vastauksia, ne antavat lapsille ja nuorille tilaisuuden tulkintojen tekemiselle ja sitä kautta mah-dollisuuden ja oikeuden aktiiviseen toimijuuteen, jota myös pidetään yhtenä lähtökohtana oppimiselle.11 Toimi juuteen kasvaminen kehittää ymmärrystä omista

TeoS oN yKSI KeRRoS VISuALISoIMISTA, JoKA eRI TAVoIN TeKee NäKyVäKSI ILMIöITä, JoISTA AINAKIN oSA oN NäKyMäTTöMIä SeNKIN JäLKeeN KuN Ne oN TeHTy NäKyVIKSI.

075 074 075 074 oikeuksista, antaa eväitä aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamiseen ja käynnistää elinikäisen oppimisen pro-sessin. Tämä vaatii kasvattajilta enemmän kuin pelk-kien tietojen ja taitojen siirtämistä oppijoille. Se vaatii ilmiöiden ja asioiden taustalla olevien mekanismien avaamista. H.K.-R.: On hyvä muistaa, että suurin osa kuvista, joita lapset kohtaavat koulussa ja muissa ympäristöissä, ovat aikuisten tekemiä kuvia aikuisille, aikuisten tekemiä kuvia lapsille tai aikuisten kuvia lapsuudesta. Katsojana lapsi siis useimmiten kohtaa aikuisen kuvan lapsuu-desta. Taustalla olevien mekanismien avaaminen on yksi taidekasvatuksen haasteista. Jokainen tarvitsee taide-kasvatusta, oppaakseen jonkun, joka voi osoittaa sitä, mitä paljaalla silmällä ei näe. Taideteos, joka ei kosketa katsojan elämismaailmaa, jää hänelle mykäksi.12 Sekä taiteen tekemisessä että kasvatuksessa yhtenä haas-teena on tehdä näkyväksi kokijalle ilmiöitä, jotka eivät aikaisemmin ole olleet merkityksellisiä. Taidekasvatus antaa mahdollisuuden prosesseihin, joissa oppilaat luo-vat ja keskustelevat omalla kuvakielellään osana ympä-röivää, suurelta osin aikuisten rakentamaa visuaalista kulttuuria.P.V.: Kuvien ja taiteen merkitys ihmiselle ei synny het-kessä. Merkitykset muodostuvat, kun on kuvien ja taiteen kanssa tekemisissä. Taideteoksia ja kuvia voi liittää opetukseen monin tavoin. Ne voivat johdatella tai havainnollistaa opiskeltavaa asiaa. Ne voivat toimia keskustelun herättäjänä tai tunnelman ja vaikutelman luojana. Kuvat ja taideteokset antavat tekstin rinnalle erilaisia lähestymistapoja opittavaan aiheeseen. Tai-teen avulla voi yhdistää eri aineiden tietoa ja käsityksiä maailmasta.

Sellaisissa yhteyksissä kuten Lapset kriisien kuvissa taidetta ja kuvia ei tutkita ensisijaisesti taiteen käsittei-den kautta, vaan niitä lähestytään tapana tutkia asioita ja ilmiöitä maailmassa. Kuvallinen ilmaisu on tapa ajatella. Kuvat – myös taidekuvat – toimivat tiedon lähteenä. Nii-den avulla rakennetaan ja luodaan tietoa. Taide on väline opiskella eri asioita, esimerkiksi lasten oikeuksia. □

Päivi Venäläinen (FM, KM) on toiminut museo-pedagogisissa tehtävissä Valtion taidemuseossa sekä tutkijana ja opettajana Taik:n taidekasvatuksen osastolla. Tällä hetkellä hän on Hyvinkään Lasten ja nuorten taidekeskuksen tuottaja ja tekee väitös-kirjaa aiheesta nykytaide oppimisympäristönä.

Hannah Kaihovirta-Rosvik (TM, FT) on toiminut vierailevana taidekasvatta-jana kouluissa. Hän toimii myös taiteilijana ja taide-kasvatuksen tutkijana ja toteuttaa dialogiopetusta yhteistyössä taiteilijoiden, opettajien ja kasvatus-tieteen tutkijoiden kanssa. Tällä hetkellä hän on taide-säätiö Pro Artibuksen va. toimitusjohtaja.

077 076 077 076

VIITTeeT:

1 Hakkarainen et. al. 2004.

2 Kumpulainen 2008 ja 2009.

3 Esim. Manninen 2007 ja Ropo 2008.

4 Mezirow 2000.5 Venäläinen 2008.6 Perusopetuksen opetus-

suunnitelman perusteet 1994.

7 Østern, Heilä-Ylikallio, Kaihovirta-Rosvik & Rantala 2010.

8 Kaihovirta-Rosvik 2009.9 Kulttuuri-tulevaisuuden

voima 2010.10 Varto 2009.11 Kumpulainen 2008.12 Sava 2004.

LäHTeeT:

Hakkarainen, Kai., Lonka, Kristiina., Lipponen, Lasse 2004. Tutkiva oppiminen: Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki. WSOY.

Kaihovirta-Rosvik, Hannah 2009. Images of Imagination-an aesthetic approach to education. Vaasa: Åbo Academy University Press. (Diss.).

Kulttuuri – tulevaisuuden voima. Toimikunnan ehdotus selonteoksi kulttuurin tulevaisuudesta. Opetusministeriön julkaisuja 2010/10. Helsinki: Opetusministeriö.

Kumpulainen, Kristiina 2008. Oppimisen monitieteinen tutkimus oppimisympäristöjen kehittämisen välineenä. Teoksessa Venäläinen, Päivi. (toim.) Kulttuuriperintö ja oppiminen. Suomen museoliiton julkaisuja 58. Helsinki: Suomen museoliitto & Suomen Tammi, s.21–28.

Manninen, Jyri. et. al 2007. Oppimista tukevat ympäristöt – Johdatus oppimisympäristöajatteluun. Helsinki: Opetushallitus.

Mezirow, Jack. 2000. Learning as transformation: critical perspectives on a theory in progress. San Fransisco: Jossey-Bass.

Oppimisen sillat. Kohti osallistavia oppimisympäristöjä. Kumpulainen, Kristiina et.al. (toim.) 2009. Helsinki: CICERO Learning, Helsingin yliopisto.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2004. Helsinki: Opetushallitus.Ropo, Eero. 2008. Oppimisympäristöt opetuksen ja opiskelun kontekstina. Teoksessa

Venäläinen, Päivi. (toim.) Kulttuuriperintö ja oppiminen. Suomen museoliiton julkaisuja 58. Helsinki: Suomen museoliitto & Suomen Tammi, s. 38–47.

Sava, Inkeri 2004. Katsomme–näemmekö? Luovuudesta, taiteesta ja visuaalisesta kulttuurista. Jyväskylä: PS-kustannus.

Taide ja taito – kiinni elämässä! TAITAI taide- ja taitokasvatus. Opetushallituksen taide- ja taitokasvatuksen asiantuntijaryhmä, Aro, A. (toim.) 2009. Helsinki: Opetushallitus.

Tulevaisuus meissä. Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen. Opetusministeriön julkaisuja 2009:40 (toim.) Lampinen, Johanna & Melén-Paaso, Monica. Helsinki: Opetusministeriö.

Varto, Juha 2009. Taide ja visuaalinen kulttuuri – onko eroa? Taidekasvatuksen verkkolehti Synnyt 3/2009, s. 29–40. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu, Taidekasvatuksen osasto.

Venäläinen, Päivi 2008. Taidekokemus oppimiskokemuksena. Taidekasvatuksen verkkolehti Synnyt 4/2008: , s. 52–60. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu, Taidekasvatuksen osasto.

Østern Anna-Lena, Heilä-Ylikallio Ria, Kaihovirta-Rosvik, Hannah & Rantala Brita. 2010. Tusen trollformler. Lärarhandledning till litteraturboken Trolltrumman. Helsingfors: Söderströms förlag.

077 076 077 076 TeHTäVä-oSIo

Lapset kriisien kuvissa -tehtä-väosion tavoitteena on tarjota työkaluja ja ideoita yk:n lapsen

oikeuksien sopimuksen sekä media- ja taidekuvien käsit-telyyn erityisesti toisen asteen koulutuksessa ja museo-työskentelyssä. Tehtävät ovat kuitenkin sovellettavissa myös muille kouluasteille. Tehtäväosio antaa ajankoh-taista näkökulmaa globaali-, media- ja taidekasvatuksen kysymyksiin ja ohjaa opiskelijat lapsen oikeuksien äärelle uudella tavalla. Opettajien, museopedagogien ja muiden taide-, media- ja globaalikasvattajien johdolla käytettäväksi tarkoitetut harjoitukset sopivat niin taide-museoissa kuin kouluissa hyödynnettäviksi. Lapset krii-sien kuvissa -teema soveltuu useiden eri oppiaineiden sisältöihin, erityisen hyvin reaaliaineiden, äidinkielen ja kirjallisuuden ja kuvataiteen opetukseen.

Tehtäväosiosta on mahdollista poimia oppitunneille tai työpajoihin yksittäisiä harjoituksia tai käsitellä lap-sen oikeuksia ja kriisikuvia laajempana kokonaisuutena kurssilla tai museon taidekasvatustyössä. Kirjan kuvista moni löytyy myös internetistä. Valtion taidemuseon museoiden, Kiasman ja Ateneumin, kokoelmiin kuulu-vista teoksista suurin osa löytyy taustatietoineen www-osoitteesta kokoelmat.fng.fi.

Tehtäväosion alkuun on koottu kysymyksiä kuvien katsomisen ja tulkinnan tueksi. Oma vinkkilistansa on taidemuseosta oppimisympäristönä. Kirjassa ja sen teh-tävissä usein viitattu Lapsen oikeuksien sopimus löytyy myös näistä sivuilta lyhennetyssä muodossaan.

Tämän kirjan artikkelit löytyvät tulostettavina teksti-versioina Plan Suomen nettisivuilta, tekijänoikeudelli-sista syistä ilman kuvia. □

079 078 079 078 K

uIN

KA

KAT

So

A

Ku

VIA

?K

ySy

My

KSIä

Ku

VIe

N T

AR

KA

STe

LuN

JA

Tu

LKIN

NA

N T

ueK

SI

Kir

jass

a on

sekä

med

ian

kuvi

a et

tä ta

idet

eost

en k

uvia

. A

lla n

iistä

kai

kist

a pu

huta

an v

ain

”kuv

ina”

. Alla

ehd

o-te

ttuj

a ky

sym

yksi

ä vo

i hel

post

i sov

elta

a ja

muo

kata

om

aan

työs

kent

elyy

n so

piva

ksi.

Kats

ojan

kok

emus

kuv

asta

Mitä

kuv

assa

on?

Mitä

se e

sitt

ää?

• Pi

dätk

ö ku

vast

a? M

iksi

?•

Mih

in k

atse

kiin

nitt

yy e

nsim

mäi

seks

i? M

iksi

?•

Mitä

tutt

ua k

uvas

sa o

n? M

itä v

iera

sta?

• M

illai

sia

tunt

emuk

sia

kuva

her

ättä

ä? O

vatk

o ne

•

posi

tiivi

sia

vai n

egat

iivis

ia?

Mik

ä ku

vass

a ko

sket

taa,

vai

kutt

aa ta

i liik

utta

a?•

Mill

aine

n ku

van

tunn

elm

a on

? Mis

tä te

kijö

istä

se

• sy

ntyy

?M

illai

sen

arve

let k

uvau

stila

ntee

n ol

leen

?•

Onk

o ku

va to

denm

ukai

nen?

• Kuva

n ai

he ja

sis

ältö

Min

kä n

imen

, ots

ikon

tai k

uvat

ekst

in lii

ttäis

it ku

valle

?•

Mik

ä m

iele

stäs

i on

kuva

n vi

esti,

sano

ma?

• M

itä a

rvel

et ta

iteili

jan

tai v

alok

uvaa

jan

halu

nnee

n •

kuva

llaan

sano

a?O

nko

kuva

kan

taao

ttav

a? M

iten?

• M

itä k

äsity

ksiä

, arv

oja

tai a

sent

eita

kuv

a vä

littä

ä?

• M

istä

sen

voi p

ääte

llä?

Kuva

n m

uoto

Mite

n ku

va o

n ra

jatt

u? M

iksi

?•

Mitä

jää

kuva

n ul

kopu

olel

le?

• M

itä k

uvak

okoa

ja k

uvak

ulm

aa o

n kä

ytet

ty? M

iten

• ne

vai

kutt

avat

kuv

an tu

nnel

maa

n?M

iten

kuva

on

som

mite

ltu?

• M

iten

väre

jä o

n kä

ytet

ty ja

mitä

ne

kert

ovat

? Mite

n •

ne v

aiku

ttav

at k

uvan

tunn

elm

aan?

Onk

o ku

vass

a lii

kett

ä, k

ontr

aste

ja, r

ytm

iä ta

i •

linjo

ja?

Entä

tasa

pain

oa, jä

nnite

ttä

tai t

ilant

untu

a? M

iten

ne

• tu

leva

t esi

in?

Mitk

ä ää

net,

tuok

sut/h

ajut

tai t

unte

muk

set k

uvaa

n •

kuul

uisi

vat?

M

itä m

ater

iaal

ia ta

i tek

niik

kaa

on k

äyte

tty?

• Kuva

n sy

nnyt

täm

ät ta

rinat

Min

kä ta

rina

n ku

va k

erto

o?

• Vo

itko

sam

aist

ua k

uvan

hen

kilö

ihin

?•

Mitä

on

voin

ut ta

paht

ua ju

uri e

nnen

kuv

an

• til

anne

tta,

ent

ä he

ti se

n jä

lkee

n?Lö

ytyy

kö k

uvas

ta ta

i teo

kses

ta v

erta

usku

via,

sym

-•

bole

ja ta

i viit

tauk

sia m

uuhu

n ku

vaku

lttuu

riin

kute

n el

okuv

iin, m

aino

sten

kie

leen

tai t

ieto

kone

pele

ihin

?

Kuva

n ta

usta

aM

itä v

alin

toja

kuv

aa v

alm

ista

essa

on

teht

y?•

Mill

aisi

a ov

at v

oine

et o

lla ta

iteili

jan

tai k

uvaa

jan

• m

otiiv

it, a

rvot

tai a

sent

eet?

Ken

elle

kuv

a on

suun

natt

u? K

eitä

se p

uhut

tele

e?•

Ken

en in

tres

sejä

kuv

a aj

aa ta

i edu

staa

?•

Min

käla

inen

maa

ilman

kuva

kuv

an ta

usta

lla o

n?•

Mite

n ka

tsom

istil

anne

ja k

uvan

sija

inti

vaik

utta

vat

• ku

van

tulk

itaan

?Vo

iko

kuva

sta

päät

ellä

, milt

ä aj

alta

kuv

a on

tai

• m

issä

maa

ssa

se o

n ot

ettu

tai t

ehty

?K

enen

näk

ökul

mas

ta k

uva

tai t

eos k

erto

o?• Ky

sym

yksi

ä ku

vapa

reis

taLö

ydät

kö k

uvis

ta jo

tain

sam

aa? M

itä?

• M

itä u

utta

toin

en k

uva

tuo

tois

een?

•

Mite

n ku

van

rinn

asta

min

en to

isee

n m

uutt

aa a

lku-

• pe

räis

tä k

uvaa

?

Laps

et ja

laps

en o

ikeu

det k

uvis

saM

iten

laps

i on

esite

tty,

mik

ä on

hän

en ro

olin

sa

• ku

vass

a? O

nko

hän

toim

ija v

ai k

atse

en k

ohde

?M

itä h

änen

kas

vons

a, il

mee

nsä

ja v

aatt

eens

a ke

rto-

• va

t hän

estä

?O

nko

laps

i kuv

assa

yks

in? K

eitä

mui

ta k

uvas

sa o

n?•

Mite

n ku

va o

ttaa

kan

taa

laps

en o

ikeu

ksiin

?•

Mite

n te

okse

ssa

tai v

alok

uvas

sa e

siin

tyvä

n la

psen

•

oike

udet

tote

utuv

at? J

os e

ivät

tote

udu,

mik

si?

Voik

o ta

idet

eos t

ai v

alok

uva

edis

tää

laps

en o

ikeu

k-•

sien

tote

utum

ista

? Mite

n?

079 078 079 078

TAId

eMu

Seo

– P

AIK

KA

oPI

SK

eLLA

LA

STe

N

oIK

euKS

IA JA

NIId

eN T

oTe

uTu

MIS

TA

MA

AIL

MA

N K

RIIS

IALu

eILL

A

Täm

än ju

lkai

sun

kuva

t ova

t med

ian

ja k

uvat

aite

en

kuvi

a –

valo

kuvi

a ja

taid

eteo

ksia

. Seu

raav

ien

sivu

jen

teht

ävis

sä la

sten

oik

euks

ia ja

niid

en to

teut

umis

ta m

aa-

ilman

kri

isia

luei

lla k

äsite

llään

kin

pääa

sias

sa k

uvie

n ka

utta

ja n

iiden

avu

lla. O

pett

ajan

kan

natt

aa se

lvitt

ää

etuk

ätee

n, o

nko

lähi

mus

eoss

a es

illä

teok

sia,

jois

ta lö

y-ty

y yh

tym

äkoh

tia ju

lkai

sun

teem

aan.

Aih

etta

kan

nat-

taa

käsi

tellä

enn

akko

luul

otto

mas

ti; y

htey

det e

ivät

ain

a ol

e ai

van

ilmei

siä.

Mus

eot v

oiva

t hyö

dynt

ää ju

lkai

sun

teem

aa ja

teht

äviä

suun

nite

lless

aan

näyt

tely

iden

sä

ja k

okoe

lmat

yöns

ä ta

idek

asva

tush

ankk

eita

: last

en

oike

uksi

en te

eman

voi

liitt

ää o

saks

i muu

ta ta

idek

as-

vatu

skok

onai

suut

ta ja

yht

eist

yötä

kou

luje

n ka

nssa

tai

aihe

esta

voi

luod

a ko

kona

isia

pro

jekt

eja.

Se

uraa

vass

a es

itetä

än p

erus

telu

ja ta

idem

useo

iden

ja

kou

luje

n yh

teis

työl

le ja

vin

kkej

ä se

n on

nist

umis

en

taka

amis

eksi

.

Taid

emus

eois

sa ja

-näy

ttel

yiss

ä op

iske

lu a

utta

a ke

hitt

ämää

n nu

oren

kyk

yä o

ttaa

kan

taa

ja a

jatt

elem

aan

vast

uun

kant

amis

ta, k

oska

nuor

i pää

see

toim

imaa

n ja

osa

llist

umaa

n. N

äytt

e-•

lyss

ä ty

öske

ntel

y on

läht

ökoh

tais

esti

toim

inna

llist

a,

kun

nuor

i liik

kuu

näyt

tely

ssä

ja o

n ke

holli

sess

a vu

orov

aiku

tuks

essa

taid

eteo

sten

kan

ssa.

Nuo

ri

otta

a til

an h

altu

un. H

än te

kee

omia

hav

aint

oja

ja

tutk

ii te

oksi

a its

enäi

sest

i, myö

s ope

tust

ilant

een

ulko

puol

ella

.nu

ori t

ekee

om

ia tu

lkin

toja

. Teo

s on

tark

aste

ltava

na

• ko

kona

isuu

dess

aan

mat

eria

alei

neen

ja e

ri k

ulm

ista

, ei

kam

eran

talle

ntam

ana

ja k

uvaa

jan

valit

sem

asta

ku

vaku

lmas

ta. O

n m

onia

vai

kutt

avia

taid

eteo

ksia

, ku

ten

vide

o- ja

inst

alla

atio

teok

set,

joita

ei v

oi e

sit-

tää

valo

kuva

n vä

lityk

sellä

. Nuo

ri jo

utuu

teke

mää

n om

ia p

ääte

lmiä

. Tai

de e

i ann

a va

lmiit

a va

stau

ksia

.nu

orte

n vä

lille

synt

yy v

uoro

vaik

utus

ta. E

rila

iset

•

tulk

inna

t syn

nytt

ävät

kes

kust

elua

. Nuo

ri jo

utuu

pe

rust

elem

aan

mie

lipite

itään

. nu

ori m

iett

ii su

htau

tum

ista

an to

isiin

ihm

isiin

ja

• he

idän

aja

tuks

iinsa

. Toi

senl

aise

t näk

emyk

set v

älit-

tyvä

t tai

dete

oksi

sta

ja n

iiden

tulk

inno

ista

.ta

ide

vie

kesk

uste

lua

ylei

selle

taso

lle n

iin k

ehitt

y-•

neen

yht

eisk

unna

n to

imin

tata

poih

in k

uin

yksi

löi-

den

tapa

an k

okea

kri

isi j

a su

ru.

uutis

issa

ja m

edia

ssa

olev

at a

siat

tule

vat t

aite

essa

•

esill

e er

i tav

oin

kuin

ark

ipäi

väis

essä

kuv

atul

vass

a.

aido

t tai

dete

okse

t kan

nust

avat

yks

ilölli

siin

ja ro

h-•

keis

iin tu

lkin

toih

in ja

taite

ellis

een

työs

kent

elyy

n.

Taite

ilija

t näy

ttäv

ät e

sim

erkk

iä si

itä, k

uink

a ra

nkko

-ja

kin

aihe

ita v

oi k

äsite

llä m

onin

eri

tavo

in.

taid

emus

eoss

a ja

-näy

ttel

yssä

taid

eteo

ksel

le o

mi-

• na

iset

piir

teet

ova

t hel

pom

min

tunn

iste

ttav

issa

, m

ikä

syve

ntää

taid

e- ja

med

iaku

van

toim

inta

tapo

-je

n ve

rtai

lua.

Laps

ia k

riisi

en k

uvis

sa ja

laps

en o

ikeu

ksia

kan

natt

aa

käsi

tellä

taid

emus

eoss

a ja

-näy

ttel

yiss

ä, k

oska

ta

iteen

ulk

opuo

lelta

mää

räyt

yvä

teem

a ja

tavo

ittee

tha

asta

vat j

a ro

hkai

seva

t tar

kast

elem

aan

näyt

te-

• ly

jä ja

teok

sia

uude

sta

näkö

kulm

asta

ja p

akot

tava

t m

iett

imää

n uu

sia

tapo

ja ty

öske

nnel

lä ta

iteen

ja

näyt

tely

iden

par

issa

.va

hvis

tava

t aie

mm

in h

yväk

si to

dett

uja

toim

inta

- ja

• ty

ötap

oja

niin

mus

eoss

a ku

in k

oulu

ssa.

alen

tava

t kyn

nyst

ä hy

ödyn

tää

taid

etta

, mus

eoita

ja

• nä

ytte

lyitä

opp

imis

ympä

rist

önä.

ta

rjoa

vat m

ahdo

llisu

uden

eri

opp

imis

tyyl

ien

• kä

yttä

mis

een.

tuke

vat m

useo

n ja

taite

en y

htei

skun

nalli

sta

• va

ikut

tavu

utta

.

081 080 081 080 N

äin

onni

stut

aan

Etsi

tään

ja lö

ydet

ään

enna

kkol

uulo

ttom

asti

yhty

mä-

• ko

htia

mus

eovi

erai

lun

ja k

oulu

työs

kent

elyn

väl

illä.

U

skal

leta

an o

ttaa

taite

en u

lkop

uolis

ia te

e-•

moj

a kä

site

ltävä

ksi. L

iitet

ään

taid

e su

urem

piin

ko

kona

isuu

ksiin

.Ve

rkos

toid

utaa

n. L

uoda

an k

onta

ktej

a m

useo

iden

, •

koul

ujen

ja k

ansa

lais

järj

estö

jen

välil

lä. H

yödy

nne-

tään

joka

isen

asi

antu

ntem

usta

. Mie

titää

n ty

öske

n-te

lylle

tavo

ittee

t ja

orga

niso

idaa

n yh

dess

ä.Su

unni

tella

an m

useo

ihin

ja n

äytt

elyi

hin

peda

gogi

-•

sia

pake

ttej

a, jo

tka

liitt

yvät

laps

en o

ikeu

ksiin

ja n

ii-de

n kä

sitt

elyy

n ku

vien

avu

lla.

Räät

älöi

dään

mus

eo- j

a nä

ytte

lyvi

erai

lu ry

hmäl

le ja

•

kuhu

nkin

näy

ttel

yyn

ja te

oksi

in so

piva

ksi.

Käs

itellä

än te

emaa

eri

tavo

in: y

ksitt

äist

en te

oste

n •

avul

la, y

hdes

sä ta

i use

amm

assa

näy

ttel

yssä

van

-he

mm

an se

kä n

ykyt

aite

en p

aris

sa, t

yöpa

jaty

öske

n-te

lyss

ä ni

in p

erin

teis

ten

kuin

uus

ien

kuva

taite

en

muo

toje

n ta

paan

, tai

teili

jata

paam

isia

järj

estä

en.

Ei p

akol

la. K

aiki

sta

näyt

tely

istä

ei l

öydy

yht

ymä-

• ko

htaa

teem

aan.

Ty

öste

tään

näy

ttel

yvie

railu

a ja

sen

sisä

ltöjä

enn

ak-

• ko

on. T

iedo

t las

ten

oike

uksi

sta

ja la

psis

ta k

rii-

seis

sä jä

ävät

mie

leen

ja v

aiku

ttav

at ta

idet

eost

en

tulk

into

ihin

.V

iera

illaa

n m

useo

ssa

pien

ehkö

issä

ryhm

issä

. •

Vara

taan

työs

kent

elyy

n m

useo

ssa

tai n

äytt

elys

sä

• ku

nnol

la a

ikaa

(75–

90 m

inuu

ttia

kin

on li

ian

vähä

n).

Ann

etaa

n op

iske

lijoi

lle m

ahdo

llisu

us sy

vent

yä

• te

oksi

in. V

älte

tään

teos

ten

pinn

allis

ta ta

rkas

telu

a.A

ktiv

oida

an n

uori

a. V

älte

tään

tila

ntei

ta, jo

ssa

nuor

i •

vain

kuu

ntel

ee p

assi

ivis

ena.

Ann

etaa

n nu

orill

e m

ahdo

llisu

us k

erto

a om

ia a

jatu

ksia

. Roh

kais

taan

ilm

aise

maa

n aj

atuk

sia.

Hyö

dynn

etää

n nu

orie

n ak

tiivi

suut

ta ja

kiin

nost

usta

.A

nnet

aan

aika

a ke

skus

telu

lle. K

uunn

ella

an to

isia

. •

Keh

itellä

än a

jatu

ksia

.Ty

öste

tään

mus

eoss

a ta

i näy

ttel

yssä

työs

kent

elyä

•

jälk

eenp

äin.

Jaet

aan

koke

muk

sia

ja sy

ntyn

eitä

aja

-tu

ksia

, jatk

etaa

n ta

iteen

äär

ellä

synt

ynyt

tä k

esku

s-te

lua.

Pal

ataa

n te

oksi

in k

uvie

n av

ulla

.M

ietit

ään

tapo

ja a

ntaa

mus

eon

ja k

oulu

n yh

teis

-•

työs

tä p

alau

tett

a pu

olin

ja to

isin

toim

inna

n ke

hitt

ä-m

istä

aja

telle

n.

LAPS

eN

oIK

euKS

IeN

S

oPI

Mu

SYh

dist

ynee

t Kan

saku

nnat

(yk)

per

uste

ttiin

vuo

nna

1945

. Vuo

nna

1948

se h

yväk

syi y

leis

maa

ilmal

lisen

ih

mis

oike

uksi

en ju

listu

ksen

, jonk

a ta

rkoi

tuks

ena

oli

turv

ata

kaik

ille

ihm

isill

e ih

onvä

riin

, suk

upuo

leen

, maa

-ha

n, u

skon

toon

, var

allis

uute

en ta

i mie

lipite

isiin

kat

so-

mat

ta sa

man

lais

et o

ikeu

det e

läm

ään.

Ihm

isoi

keuk

sien

julis

tus e

i kui

tenk

aan

turv

annu

t la

sten

elä

mää

, jote

n vu

onna

1959

hyv

äksy

ttiin

eri

-ty

inen

yk:

n la

psen

oik

euks

ien

julis

tus.

Kos

ka lu

on-

teel

taan

filo

sofin

en ju

listu

s ei o

llut s

itova

, pää

tett

iin

laat

ia so

pim

us. M

onen

vuo

den

työn

jälk

een yk

:n la

p-se

n oi

keuk

sien

sopi

mus

hyv

äksy

ttiin

yk:

n yl

eisk

oko-

ukse

ssa

20.11

.1989

yks

imie

lises

ti.

Laps

en o

ikeu

ksie

n so

pim

us o

n m

aailm

an la

ajim

-m

in ra

tifioi

tu ih

mis

oike

usso

pim

us, a

inoa

staa

n So

ma-

lia ja

Yhd

ysva

llat e

ivät

ole

siih

en v

ielä

sito

utun

eet.

Laps

en o

ikeu

ksie

n so

pim

us m

ääri

ttel

ee k

aikk

i alle

18

-vuo

tiaat

laps

iksi

, jote

n se

uraa

vat a

rtik

lat o

vat m

aail-

man

kai

kkie

n al

le 18

-vuo

tiaid

en o

ikeu

ksia

.

081 080 081 080

LAPS

eN o

IKeu

KSIe

N S

oPI

Mu

S Ly

HeN

NeT

TyN

ä1.

Joka

inen

alle

18-v

uotia

s on

laps

i. 2.

Lap

sen

oike

udet

kuu

luva

t jok

aise

lle la

psel

le. L

asta

ei

saa s

yrjiä

hän

en ta

i hän

en v

anhe

mpi

ensa

ulk

onäö

n, al

ku-

perä

n, m

ielip

iteid

en ta

i mui

den

omin

aisu

uksi

en v

uoks

i. 3.

Las

ta k

oske

via

päät

öksi

ä te

htäe

ssä

on a

ina

ensi

m-

mäi

seks

i ote

ttav

a hu

omio

on la

psen

etu

. 4.

Val

tion

on to

teut

etta

va L

apse

n oi

keuk

sien

sopi

muk

-se

n m

äärä

ämät

oik

eude

t. 5.

Val

tion

on k

unni

oite

ttav

a va

nhem

pien

tai m

uide

n la

psen

huo

ltajie

n va

stuu

ta, o

ikeu

ksia

ja v

elvo

llisu

uksi

a la

psen

kas

vatu

kses

sa.

6. Jo

kais

ella

laps

ella

on

oike

us e

läm

ään.

Val

tion

on

taat

tava

mah

dolli

sim

man

hyv

ät e

delly

tyks

et la

psen

he

nkiin

jääm

isel

le ja

keh

ityks

elle

. 7.

Joka

inen

laps

i on

reki

ster

öitä

vä h

eti s

ynty

män

jä

lkee

n. S

ynty

neel

lä la

psel

la o

n oi

keus

nim

een

ja

kans

alai

suut

een

sekä

, mik

äli m

ahdo

llist

a, o

ikeu

s tun

-te

a va

nhem

pans

a ja

olla

hei

dän

hoid

etta

vana

an.

8. L

apse

lla o

n oi

keus

säily

ttää

hen

kilö

llisy

yten

sä, k

an-

sala

isuu

tens

a, n

imen

sä ja

suku

lais

suht

eens

a.9.

Lap

sella

on

läht

ökoh

tais

esti

oike

us e

lää

vanh

empi

ensa

kan

ssa,

jos h

änel

lä o

n hy

vä ja

tu

rval

lista

olla

hei

dän

kans

saan

. Van

hem

mis

taan

er

ossa

asu

valla

laps

ella

on

oike

us ta

vata

ja p

itää

sään

nölli

sest

i yht

eytt

ä ku

mpa

anki

n va

nhem

paan

sa.

Tapa

amin

en v

oida

an e

stää

, jos s

e on

laps

en e

dun

vast

aist

a.

10. J

os la

psi j

a hän

en v

anhe

mpa

nsa j

outu

vat e

ri va

ltioi

-hi

n, o

n va

ltion

vel

volli

suus

käs

itellä

hak

emus

per

heen

jä

lleen

yhdi

stäm

isek

si m

yönt

eise

sti j

a viiv

ytte

lem

ättä

. 11

. Val

tioid

en o

n es

tett

ävä

last

en la

ittom

at k

ulje

tuks

et

maa

sta.

12

. Lap

sella

on

oike

us il

mai

sta

omat

mie

lipite

ensä

kai

-ki

ssa

itseä

än k

oske

viss

a as

iois

sa ja

ne

on o

tett

ava

huo-

mio

on la

psen

iän

ja k

ehity

stas

on m

ukai

sest

i. 13

. Lap

sella

on

oike

us il

mai

sta

mie

lipite

ensä

, kun

han

ne e

ivät

louk

kaa

mui

den

oike

uksi

a. L

apse

lla o

n oi

keus

sa

ada

tieto

a.

14. L

apse

lla o

n oi

keus

aja

tuks

en-,

oman

tunn

on- j

a us

konn

onva

paut

een.

Val

tion

tule

e ku

nnio

ittaa

van

-he

mpi

en la

psel

le a

ntam

aa o

hjau

sta

täm

än o

ikeu

den

käyt

täm

ises

sä.

15. L

apsi

lla o

n oi

keus

järj

estä

ytyä

ja to

imia

yh

dist

yksi

ssä.

16

. Lap

sella

on

oike

us y

ksity

isyy

teen

, kot

irau

haan

ja

kirj

esal

aisu

utee

n. H

änen

kun

niaa

nsa

tai m

aine

ttaa

n ei

sa

a ha

lven

taa.

17

. Lap

sella

on

oike

us sa

ada t

ieto

a esi

m. t

elev

isio

n,

radi

on ja

leht

ien

välit

ykse

llä. V

altio

lla o

n ve

lvol

lisuu

s roh

-ka

ista

tied

otus

välin

eitä

tuot

tam

aan

laps

en h

yvin

voin

tia

ja k

ehity

stä t

ukev

aa ai

neis

toa.

Las

ta tu

lee s

uoje

lla h

änen

hy

vinv

oint

insa

kan

nalta

vah

ingo

llise

lta ai

neis

tolta

.18

. Van

hem

mill

a on

ens

isija

inen

ja y

htei

nen

vast

uu

laps

en k

asva

tuks

esta

ja k

ehity

kses

tä la

psen

edu

n m

ukai

sest

i. Val

tion

on tu

etta

va v

anhe

mpi

a la

sten

ka

svat

ukse

ssa.

19. L

asta

on

suoj

elta

va k

aike

lta v

äkiv

alla

lta, v

älin

pitä

-m

ättö

mäl

tä k

ohte

lulta

ja h

yväk

sikä

ytöl

tä.

20. L

apse

lla, jo

ka ei

voi e

lää p

erhe

ensä

kans

sa, o

n oi

keus

sa

ada v

altio

lta er

ityis

tä su

ojel

ua ja

tuke

a. T

ällö

in o

n ki

inni

-te

ttävä

huo

mio

ta la

psen

kasv

atuk

sen

jatk

uvuu

teen

sekä

la

psen

etni

seen

, usk

onno

llise

en ja

kiel

ellis

een

taus

taan

. 21

. Lap

si v

oida

an a

dopt

oida

, jos s

e on

laps

en k

anna

lta

para

s vai

htoe

hto.

22

. Val

tion

tule

e su

ojel

la p

akol

aisl

apsi

a ja

huo

leht

ia

heid

än tä

ssä

sopi

muk

sess

akin

luet

eltu

jen

oike

uk-

sien

sa to

teut

umis

esta

. 23

. Vam

mai

sen

laps

en e

rity

ista

rpee

t tul

ee h

uom

i-oi

da ja

hän

en tu

lee

saad

a na

uttia

täys

ipai

nois

esta

ja

hyvä

stä

eläm

ästä

. 24

. Lap

sella

on

oike

us e

lää

mah

dolli

sim

man

terv

eenä

ja

saad

a ta

rvitt

aess

a ho

itoa.

25

. Kod

in u

lkop

uole

lle si

joite

tun

laps

en h

oito

ja si

joi-

tuks

en p

erus

teet

tule

e ta

rkis

taa

ajoi

ttai

n.

26. L

apse

lla o

n oi

keus

sosi

aalit

urva

an.

27. L

apse

lla o

n oi

keus

hän

en ru

umiil

lisen

, hen

kise

n,

heng

ellis

en, m

oraa

lisen

ja so

siaa

lisen

keh

ityks

ensä

ka

nnal

ta ri

ittäv

ään

elin

taso

on.

28. L

apse

lla o

n oi

keus

käy

dä il

mai

seks

i per

usko

u-lu

a. V

altio

n on

edi

stet

tävä

tois

en a

stee

n ko

ulut

usta

ja

opi

nto-

ohja

usta

sekä

ehk

äist

ävä

koul

unkä

ynni

n ke

skey

ttäm

istä

. 29

. Kou

lutu

ksen

tule

e ke

hitt

ää la

psen

kyk

yjä,

ihm

is-

oike

uksi

en, la

psen

van

hem

pien

sekä

om

an ja

mui

den

kultt

uuri

en k

unni

oitt

amis

ta se

kä su

vaits

evai

suut

ta.

083 082 083 082 30

. Väh

emm

istö

ryhm

ään

tai a

lkup

eräi

skan

saan

kuu

-lu

valla

laps

ella

on

oike

us ry

hmän

sä k

ultt

uuri

in, u

skon

-to

on ja

kie

leen

. 31

. Lap

sella

on

oike

us le

poon

, leik

kiin

ja v

apaa

-aik

aan

sekä

taid

e- ja

kul

ttuu

riel

ämää

n.

32. L

apse

lla e

i saa

teet

tää

työt

ä, jo

ka h

aitt

aa h

änen

op

into

jaan

tai v

ahin

goitt

aa h

änen

terv

eytt

ään

tai

kehi

tyst

ään.

33

. Las

ta o

n su

ojel

tava

huu

mei

denk

äytö

ltä.

34. L

asta

on

suoj

elta

va k

aike

nlai

selta

seks

uaal

isel

ta

hyvä

ksik

äytö

ltä.

35. V

altio

iden

on

este

ttäv

ä la

psik

aupp

a.

Art

iklo

ihin

34 ja

35 o

n la

aditt

u lis

äpöy

täki

rjat

, jo

tka

kosk

evat

laps

ikau

ppaa

, laps

ipro

stitu

utio

ta ja

la

psip

orno

grafi

aa.

36. L

asta

on

suoj

elta

va k

aike

lta h

yväk

sikä

ytöl

tä.

37. L

asta

ei s

aa k

idut

taa.

Las

ta e

i saa

rank

aist

a ju

lmal

la

tai h

alve

ntav

alla

tava

lla. L

apse

n va

ngits

emis

ta o

n kä

y-te

ttäv

ä va

sta

viim

eise

nä k

eino

na ja

tällö

in la

sta

on k

oh-

delta

va in

him

illis

esti

ja h

änen

ikän

sä h

uom

ioid

en.

38. A

lle 18

-vuo

tiast

a ei s

aa v

ärvä

tä ar

mei

jaan

eikä

hän

sa

a osa

llist

ua so

dank

äynt

iin. A

seel

lisis

sa se

lkka

uksi

ssa

on su

ojel

tava

laps

ia. (

Ikär

aja o

n no

stet

tu li

säpö

ytä-

kirja

ssa v

iides

täto

ista

kah

deks

aant

oist

a vuo

teen

.) A

rtik

laan

38 o

n la

aditt

u lis

äpöy

täki

rja,

joka

kos

kee

last

en o

salli

stum

ista

ase

ellis

iin k

onfli

ktei

hin.

39. V

ääri

nkäy

töst

en u

hrik

si jo

utun

utta

last

a on

aut

et-

tava

toip

umaa

n ja

hän

en so

peut

umis

taan

yht

eisk

un-

taan

on

edis

tett

ävä.

40

. Lak

ia ri

kkon

utta

tai s

iitä

epäi

ltyä

last

a on

koh

del-

tava

hän

en ih

mis

arvo

aan

kunn

ioitt

aen

ja h

änen

ikän

sä

huom

ioon

ott

aen.

41

. Jos

val

tion

kans

allin

en la

insä

ädän

tö tu

rvaa

lap-

selle

par

emm

at o

ikeu

det k

uin

täm

ä so

pim

us, s

itä o

n no

udat

etta

va.

42. V

altio

n tu

lee

huol

ehtia

, ett

ä ka

ikki

kan

sala

iset

tun-

teva

t lap

sen

oike

udet

. 43

. Täm

än so

pim

ukse

n no

udat

tam

ista

val

voo yk

:n

laps

en o

ikeu

ksie

n ko

mite

a.

44. V

altio

illa

on v

elvo

llisu

us ra

port

oida

sään

nölli

sest

i la

psen

oik

euks

ien

tote

utum

ises

ta.

45. E

rity

isjä

rjes

töill

ä, unicef

:illa

ja m

uilla

yk:

n el

i-m

illä

on o

ikeu

s ja

velv

ollis

uus a

rvio

ida

ja e

dist

ää so

pi-

muk

sen

täyt

äntö

önpa

noa.

46.–

54. N

ämä

artik

lat k

oske

vat s

opim

ukse

en li

itty-

mis

tä, s

en v

oim

aant

uloa

ja m

uuto

ksia

.

LäH

de

:

Suom

en U

NICE

F. h

ttp:

//ww

w.u

nice

f.fi/L

OS_

lyhy

t So

pim

us lö

ytyy

kok

onai

sena

sam

oilta

verk

kosi

vuilt

a.

083 082 083 082

TeH

TäVä

TVa

ikka

teht

ävis

sä o

n eh

dotu

ksia

opp

iain

eiks

i, ova

t m

onet

niis

tä so

velle

ttav

issa

use

isiin

eri

opp

iain

ei-

siin

tai o

ppia

inei

den

yhte

ispr

ojek

teih

in. O

ppia

i-ne

ista

käy

tety

t lyh

ente

et: ai=

äidi

nkie

li ja

kir

jalli

suus

, ku

=kuv

atai

de, hi=

hist

oria

, yh

=yht

eisk

unta

oppi

, et

=elä

män

kats

omus

tieto

, fi=

filos

ofia,

ge=

maa

ntie

to,

ps=p

syko

logi

a ja

us=

usko

nto.

Mie

ttikä

ä kok

o ry

hmän

kes

ken,

mik

ä on

näyt

tely

nne

nim

i tai

ots

ikko

ja m

itä ti

etoa

laps

en o

ikeu

ksis

ta n

äyt-

tely

n ka

tsoj

a tar

vits

ee? L

iität

tekö

esim

erki

ksi la

psen

oi

keud

et ly

henn

etys

sä m

uodo

ssa n

äytte

lyte

kstik

si? M

itä

mui

ta k

eino

ja te

illä o

n sa

ada n

äytte

lyn

kats

ojat

ym

mär

-tä

mää

n, m

istä

näy

ttely

ssän

ne o

n ky

sym

ys? P

ohtik

aa,

kene

en h

alua

isitt

e vai

kutta

a, k

enen

hal

uais

itte n

äkev

än

näyt

tely

nne j

a mite

n sa

atte

tied

otet

tua h

eille

näy

ttely

stä?

M

iten

saat

te h

erät

etty

ä kes

kust

elua

aihe

esta

? Teh

kää

suun

nite

lma n

äytte

lyn

koko

nais

uude

sta,

sen

ripus

ta-

mis

esta

, ava

amis

esta

, esi

ttely

stä j

a myö

s pur

kam

ises

ta.

Sopi

kaa l

isäk

si ty

önja

osta

ja ai

kata

ului

sta j

a tot

eutta

kaa

suun

nite

lman

ne. M

itä ta

paht

uu te

mpa

ukse

nne j

älke

en?

1. M

IeLI

Ku

VAT,

STe

Reo

TyPI

AT

JA e

NN

AK

KoLu

uLo

TK

esto

ja e

hdot

us ty

öske

ntel

ytav

aksi

: 1 o

ppitu

nti,

ryhm

äteh

tävä

Tav

oite

: Opi

skel

ijat p

ohtiv

at k

ehity

smai

hin

liitt

yviä

m

ielik

uvia

ja e

nnak

kolu

uloj

a se

kä h

ahm

otta

vat,

mis

tä

ne o

vat p

eräi

sin.

Tar

vikk

eet:

liitu

taul

u, fl

äppi

taul

u, p

iirto

heiti

n ta

i muu

va

staa

va, ju

lkai

sun

kuvi

aO

ppia

ine:

Teh

tävä

sove

ltuu

usei

den

aine

iden

op

etuk

seen

.Ja

kaka

a ta

ulu,

fläp

pipa

peri

tai p

iirto

heiti

nkal

vo k

ah-

▪ tia p

iirtä

mäl

lä k

aksi

eri

llist

ä al

uett

a. T

oine

n pu

olis

ko

otsi

koid

aan

plus

mer

killä

, toi

nen

miin

usm

erki

llä. L

is-

tatk

aa k

ehity

smai

hin

ja n

iiden

asu

kkai

siin

liitt

yviä

asi

-oi

ta, s

anoj

a ja

mie

likuv

ia. P

luss

an p

uole

lle o

pisk

elija

t ki

rjaa

vat m

iele

en tu

lleet

myö

ntei

set,

miin

ukse

n pu

o-le

lle k

ielte

iset

asi

at ja

mie

likuv

at, jo

tka

liitt

yvät

keh

i-ty

smai

hin.

Kes

kust

elka

a ja

ver

tailk

aa e

sille

nou

ssei

ta

asio

ita. L

öydä

ttek

ö jo

ukos

ta st

ereo

typi

oita

? Mitä

kie

l-te

iset

enn

akko

luul

ot ja

ster

eoty

piat

voi

vat a

iheu

ttaa

? M

istä

mie

likuv

at ja

käs

ityks

et k

ehity

smai

sta

ovat

syn-

tyne

et? M

istä

saam

me

tieto

a ke

hity

smai

sta

ja n

iiden

til

ante

esta

?

Min

käla

isia

uut

isia

tai k

uvia

mui

stat

te n

ähne

enne

ke

hity

smai

sta?

Ova

tko

ne o

lleet

myö

ntei

siä

vai k

iel-

teis

iä? T

utki

kaa

täm

än ju

lkai

sun

kuvi

a. O

nko

jouk

ossa

as

ente

ellis

ia, s

tere

otyy

ppis

iä ta

i yllä

ttäv

iä k

uvia

keh

i-ty

smai

sta

ja k

riis

itila

ntei

sta?

Jatk

oteh

tävä

: tIe

toa

tIla

StoI

Sta

Kes

to ja

ehd

otus

työs

kent

elyt

avak

si:

–1 o

ppitu

ntia

, pa

rite

htäv

äT

arvi

kkee

t: tie

toko

neita

inte

rnet

-yht

eyks

inTu

tust

ukaa

par

eitt

ain

Gap

min

der-

verk

kosi

vuill

a ▪ (ww

w.g

apm

inde

r.org

) yllä

pide

ttäv

iin, h

avai

nnol

lista

-vi

in ti

last

oihi

n m

aailm

an m

aide

n ke

hity

kses

tä. E

tsik

ää

tieto

a ja

ver

tailk

aa e

ri m

aide

n til

ante

ita. M

iltä

maa

ilma

näyt

tää

tilas

tois

ta k

äsin

? Mill

aisi

a er

oja

ja y

htäl

äisy

yk-

siä

löyd

ätte

mai

den

välil

lä? M

illai

sia

yllä

ttäv

iäki

n tie

-to

ja lö

ydät

te a

likeh

ittyn

eiks

i lei

mat

uist

a m

aist

a?

ylei

nen

jatk

o työ

sken

tely

n vi

nkki

: PA

IKA

LLIN

eN

VAIK

uTT

AM

INeN

Mon

iin s

eura

avilla

siv

uilla

ol

eviin

teht

äviin

liitt

yy

kuvi

en tu

otta

min

en.

Paik

allis

essa

vaik

utta

-m

isty

össä

voi h

yödy

ntää

ty

öste

ttyj

ä ku

via.

Ohe

ssa

on y

ksi id

ea te

eman

ja

tkot

yöst

öön.

Te

hkää

laps

et k

riisi

en

kuvi

ssa

-tee

man

ja Y

K:n

laps

en o

ikeu

ksie

n so

pi-

muk

sen

artik

loje

n po

hjal

ta

esim

erki

ksi s

arja

kuvi

a ta

i m

aala

uksi

a ta

i ott

akaa

valo

-ku

via.

Koo

tkaa

tuot

okse

nne

näyt

tely

ksi ja

mie

ttik

ää,

mih

in ju

lkis

en ti

laan

näy

tte-

lyn

voi a

sett

aa e

sille

. Ken

een

halu

atte

vaik

utta

a ja

mite

n?

Onk

o es

imer

kiks

i pai

kallin

en

kirja

sto,

kun

nant

alo

tai

nuor

isot

ila m

ahdo

llinen

? Va

i pi

dätt

ekö

näyt

tely

n ko

ulul

la

site

n, e

ttä

esitt

elet

te to

isille

opis

kelijo

ille k

uvia

nne

tiet-

tynä

, sov

ittun

a ai

kana

? M

iett

ikää

koko

ryhm

än

kesk

en, m

ikä o

n nä

ytte

lynn

e ni

mi t

ai o

tsik

ko ja

mitä

tiet

oa

laps

en o

ikeuk

sista

näy

ttel

yn

kats

oja

tarv

itsee

? Li

itätt

ekö

esim

erki

ksi la

psen

oike

udet

ly

henn

etys

sä m

uodo

ssa

näyt

tely

teks

tiksi?

Mitä

mui

ta

kein

oja

teillä

on

saad

a nä

yt-

tely

n ka

tsoj

at ym

mär

täm

ään,

m

istä

näyt

telys

sänn

e on

ky

sym

ys?

Poht

ikaa,

kene

en

halu

aisit

te va

ikut

taa,

kene

n ha

luai

sitte

näk

evän

näy

t-te

lynn

e ja

mite

n sa

atte

tie-

dote

ttua

hei

lle n

äytt

elys

tä?

Mite

n sa

atte

her

ätet

tyä

kes-

kust

elua

aih

eest

a? Te

hkää

su

unni

telm

a nä

ytte

lyn

koko

naisu

udes

ta, s

en ri

pus-

tam

isest

a, a

vaam

isest

a, e

sit-

telys

tä ja

myö

s pur

kam

isest

a.

Sopi

kaa

lisäk

si ty

önja

osta

ja

aika

taul

uist

a ja

tote

utta

kaa

suun

nite

lman

ne. M

itä ta

pah-

tuu

tem

pauk

senn

e jä

lkeen

?

085 084 085 084 2.

Su

KeL

LuS

Ku

VAA

NK

esto

ja e

hdot

us ty

öske

ntel

ytav

aksi

: –1

opp

itunt

ia,

yksi

lö- j

a ry

hmät

ehtä

väT

avoi

te: O

pisk

elija

t har

joitt

avat

kuv

anlu

ku- j

a an

a-ly

ysita

itoja

an se

kä p

ohtiv

at k

uvie

n va

ikut

uske

inoj

a ja

m

erki

tyks

iä.

Tar

vikk

eet:

mui

stiin

pano

välin

eet,

doku

men

ttik

amer

a ta

i piir

tohe

itin,

jolla

hei

jast

aa sk

anna

ttuj

a ta

i kal

voill

e ko

pioi

tuja

kuv

ia ju

lkai

sust

a O

ppia

ine:

ku,

ai, hi, yh

Koh

taam

me p

äivi

ttäi

n lu

kem

atto

mia

vis

uaal

isia

▪ vies

tejä

vai

kutu

skei

noin

een

eri m

edio

ista

ja m

uist

a lä

htei

stä;

osa

n oh

itam

me m

uuta

mas

sa se

kunn

issa

, os

a kiin

nitt

ää k

atse

en p

idem

mäk

si ai

kaa.

Teh

kää l

uo-

kass

anne

sim

ulaa

tio le

hden

sela

amis

esta

. Näy

tä ta

i he

ijast

a yks

i ker

ralla

an ju

lkai

sun

kuvi

a: L

aura

Junk

ka

(s. 1

4), D

orot

hea L

ange

: Mig

rant

Mot

her (

s. 37

), Sa

mi

Ker

o (s

.24

ja 26

), Le

ena S

aras

te (s

. 61–

65).

Kat

soka

a ku

taki

n ku

vaa p

uole

n m

inuu

tin aj

an. O

pisk

elija

t kir-

joitt

avat

lyhy

esti

mui

stiin

mie

leen

jään

eitä

yks

ityis

-ko

htia

ja as

ioita

mui

stiin

pano

ja k

uvas

ta. V

erta

ilkaa

lis-

toja

. Mik

ä kuv

issa

her

ättä

ä mie

lenk

iinno

n? M

itä en

si

kats

omal

la jä

ä mie

leen

? Min

käla

inen

mie

likuv

a syn

-ty

y ku

viss

a esi

inty

neis

tä la

psis

ta? P

alat

kaa k

esku

s-te

lun

jälk

een

kuhu

nkin

kuv

aan

uude

staa

n. M

ikä o

li ku

van

huom

iopi

ste?

Mitk

ä asi

at h

avai

ttiin

, jäik

ö jo

tain

hu

omaa

mat

ta?

Jatk

oteh

tävä

: kuv

a-aN

alyy

SIK

esto

ja e

hdot

us ty

öske

ntel

ytav

aksi

: o

ppitu

ntia

, ry

hmät

ehtä

väT

arvi

kkee

t: ju

lkai

sun

kuvi

a ko

pioi

tuin

aTa

rkas

telk

aa sy

vem

min

pie

niss

ä ry

hmis

sä e

dellä

▪ kats

ottu

ja k

uvia

ja te

hkää

teht

äväo

sion

alu

sta

löyt

yvän

ky

sym

yspa

tter

isto

n av

ulla

kat

tava

mpi

kuv

a-an

alyy

si.

Ott

akaa

käs

iteltä

väks

i myö

s uus

ia, it

se lö

ytäm

iänn

e ku

via.

Ryh

mät

esi

ttel

evät

om

at k

uvan

sa ja

tulk

inta

nsa

mui

lle.

Jatk

oteh

tävä

: otS

Ikot

uuS

IkSI

Kes

to ja

ehd

otus

työs

kent

elyt

avak

si:

opp

itunt

i, pa

rite

htäv

äT

arvi

kkee

t: ju

lkai

sun

leht

ikuv

ia tu

lost

ettu

ina

Joka

isel

le p

arill

e ja

etaa

n yk

si ju

lkai

sun

leht

ikuv

a.

▪ Poht

ikaa

min

käla

isee

n uu

tisee

n ku

va so

pisi

, min

kä-

lais

en ju

tun

yhte

ydes

sä se

on

julk

aist

u. P

arit

laat

ivat

ku

valle

en y

hden

neg

atiiv

isen

ja y

hden

pos

itiiv

inen

ot

siko

n, lö

öpin

tai k

uvat

ekst

in. K

äykä

ä lä

pi p

arie

n ku

viin

laat

imat

uud

et o

tsik

ot.

Jatk

oteh

tävä

: kuv

aN v

aI S

aNaN

val

taa?

Kes

to ja

ehd

otus

työs

kent

elyt

avak

si:

opp

itunt

ia,

pari

- tai

ryhm

äteh

tävä

Poht

ikaa

par

eitt

ain

tai p

ieni

ssä

ryhm

issä

leht

ien

▪ sisä

ltöje

n, te

kstin

ja k

uvie

n va

ikut

uske

inoj

a ja

teht

äviä

. M

iett

ikää

esi

mer

kiks

i kie

lteis

iä o

tsik

oita

– k

uink

a pa

l-jo

n ne

ohj

aava

t luk

ukok

emus

ta? J

ärje

stäk

ää lu

okas

sa

ääne

stys

: onk

o va

ikut

tavi

nta

sisä

ltöä

kuva

t, te

ksti

vai

niid

en y

hdis

telm

ä?

3. L

APS

eT JA

KR

IISIe

N K

uVA

T K

esto

ja e

hdot

us ty

öske

ntel

ytav

aksi

: enn

akko

-te

htäv

ä ja

1 op

pitu

nti

Tavo

ite: O

pisk

elija

t han

kkiv

at ti

etoa

krii

seis

sä el

ävie

n la

sten

tila

ntee

sta k

uvie

n av

ulla

, poh

tivat

kuv

ien

vaik

u-tu

skei

noja

ja tu

tust

uvat

laps

en o

ikeu

ksie

n so

pim

ukse

en.

Tar

vikk

eet:

leht

i-, ta

ide-

ja jä

rjes

töku

via

laps

ista

kri

i-se

issä

, kop

ioita

julk

aisu

n ku

vist

a, la

psen

oik

euks

ien

sopi

mus

lyhe

nnet

yssä

muo

doss

a (s

. 80–

82)

Opp

iain

e: ai, hi, yh

, et

Enn

akko

teht

ävä:

Ets

ikää

ilm

aisj

akel

u-, s

anom

a-,

aika

kaus

i-, jä

rjes

tö- j

a ve

rkko

lehd

istä

kuv

ia la

psis

ta

erila

isis

sa k

riis

eiss

ä. K

uvat

voi

vat o

lla u

utis

kuvi

a,

kuvi

tusk

uvia

tai t

aide

kuvi

a ko

timaa

sta

tai u

lkom

ailta

. En

nakk

oteh

tävä

ä an

nett

aess

a on

hyv

ä ke

rrat

a, m

itä

kriis

illä

tark

oite

taan

(s. 1

7).

Levi

ttäkä

ä opi

skel

ijoid

en et

sim

ät ja

julk

aisu

sta k

opio

i- ▪ dut k

uvat

pöy

dälle

kai

kkie

n nä

htäv

ille.

Joka

inen

val

itsee

yh

den

kuva

n, jo

ka k

iinno

staa

, liik

utta

a tai

teke

e vai

ku-

tuks

en. V

asta

tkaa

val

itsem

asta

nne k

uvas

ta k

ysym

yksi

in:

1. M

itä k

uva

esitt

ää?

2. M

iksi

val

itsit

juur

i kys

eise

n ku

van?

3. M

illai

sena

laps

i on

kuva

ssa

esite

tty?

4. M

illä

kein

oilla

kuv

an la

psen

tila

nne

ja e

linol

ot

para

nisi

vat?

Jatk

oteh

tävä

: lyh

yet J

a pI

tkät

krI

ISIt

Kes

to:

–1 o

ppitu

ntia

Tutu

stuk

aa k

uvie

n ka

tsel

un jä

lkee

n la

psen

oik

e- ▪ uksi

en so

pim

ukse

en. P

ohtik

aa, m

iten

kuvi

ssa e

site

tyt

kata

stro

fit ja

krii

sit v

aiku

ttava

t las

ten

oike

uksi

en to

teu-

tum

isee

n ly

hyel

lä ja

pitk

ällä

aika

välil

lä. M

itä y

llättä

vät

luon

nonk

atas

trofi

t kut

en m

aanj

äris

tys t

ai tu

lvat

voi

vat

aihe

utta

a? E

ntä p

itkäk

esto

isem

mat

krii

sit k

uten

köy

-hy

ys, p

akol

aisu

us ta

i sot

a? K

uka o

n va

stuu

ssa l

apse

n hä

däst

ä ja l

apse

n oi

keuk

sien

tote

utum

ises

ta?

087 086 087 086 4.

LA

PSeN

oIK

eud

eT JA

KR

IISIA

Luee

T M

edIA

SSA

Kes

to ja

ehd

otus

työs

kent

elyt

avak

si: 1

opp

itunt

i, ry

hmät

ehtä

väT

avoi

te: O

pisk

elija

t per

ehty

vät l

apse

n oi

keuk

sien

so

pim

ukse

en ja

oik

euks

ien

tote

utum

isee

n m

aailm

an

kriis

ialu

eilla

. Jat

kote

htäv

ässä

opi

skel

ijat p

ohtiv

at k

rii-

sial

ueid

en ti

edon

välit

ykse

n m

ekan

ism

eja.

T

arvi

kkee

t: la

psen

oik

euks

ien

sopi

mus

lyhe

nnet

tynä

(s

. 80–

82),

tieto

kone

ita in

tern

et-y

htey

ksin

, opp

ikir

joja

, ja

tkot

ehtä

vään

Sam

i Ker

on a

rtik

keli

Opp

iain

e: yh

, ge,

hi, et

, fi

Opi

skel

ijoill

e ja

etaa

n lu

etta

vaks

i lap

sen

oike

uksi

en

▪ sopi

muk

sen

lyhe

nnet

ty v

ersi

o. K

esku

stel

kaa

artik

-lo

ista

ja n

iiden

mer

kity

kses

tä h

etki

pie

niss

ä ry

hmis

sä.

Onk

o so

pim

us e

ntuu

dest

aan

tutt

u? O

nko

joku

art

ik-

lois

ta m

iele

stän

ne to

isia

tärk

eäm

pi, m

ikä?

Mik

si la

psen

oi

keuk

sien

sopi

mus

on

tärk

eä? M

iten

arve

lett

e la

psen

oi

keuk

sien

tote

utuv

an e

ri p

uolil

la m

aailm

aa?

Etsi

kää t

ieto

a maa

ilmas

sa ta

paht

uvis

ta ta

i tap

ahtu

-ne

ista

krii

sitil

ante

ista

ja er

ilais

ista

krii

sial

ueis

ta. M

itkä

oike

udet

jääv

ät to

teut

umat

ta k

riisi

alue

illa e

lävi

en la

sten

ja

nuo

rten

eläm

ässä

? Ver

tailk

aa la

psen

oik

euks

ien

tote

u-tu

mis

ta es

imer

kiks

i Suo

mes

sa ja

krii

sial

ueel

la. T

ieto

a kr

iisiti

lant

eist

a löy

dätte

ulk

omin

iste

riön

kehi

tysv

ies-

tinnä

n si

vuilt

a ww

w.g

loba

l.finl

and.

fi se

kä er

i järje

stöj

en

verk

kosi

vuilt

a. Ih

mis

oike

uksi

sta s

aatte

lisät

ieto

a esi

m.

ww

w.ih

mis

oike

udet

.net

, ww

w.u

n.or

g ja w

ww

.crin

.org

.

Jatk

oteh

tävä

. Luk

ekaa

Ker

on a

rtik

keli

tieto

kulm

i-ne

en k

riis

i- ja

keh

itysm

aajo

urna

lism

ista

ja k

esku

stel

-ka

a se

n he

rätt

ämis

tä a

jatu

ksis

ta. M

illai

sen

käsi

tyk-

sen

artik

keli

anta

a kr

iisia

luee

sta,

ent

ä lä

nsim

aise

n va

loku

vaaj

an ty

öske

ntel

ystä

siel

lä? M

illai

sta

kuva

a m

edia

väl

ittää

keh

itysm

aist

a ja

kri

isia

luei

sta?

Min

kä-

lais

ia k

riis

ialu

eilta

ote

ttuj

a ku

via

koht

aatt

e m

edia

ssa?

K

uink

a m

onen

mie

lipid

e va

ikut

taa

siih

en, m

itä u

utis

ia

ja k

uvia

med

iass

a vä

litet

ään

esim

erki

ksi k

riis

ialu

eilta

? M

inkä

lais

ia k

uvia

hal

uatt

e nä

hdä?

Min

käla

isiin

kuv

iin

olis

i hel

ppo

sam

astu

a? M

iten

kriis

ialu

eilta

voi

tais

iin

uutis

oida

vah

vist

amat

ta st

ereo

typi

oita

ja y

ksip

uolis

ta

kuva

a ke

hity

smai

sta?

5. T

oIS

eNLA

INeN

uu

TIN

eNK

esto

ja e

hdot

us ty

öske

ntel

ytav

aksi

: 1 o

ppitu

nti,

pari

- tai

ryhm

äteh

tävä

Tav

oite

: Opi

skel

ijat p

ohtiv

at m

edia

kuva

n ke

rtom

aa

ja k

riis

ialu

eide

n uu

tisoi

ntia

sekä

har

joitt

elev

at u

uden

nä

köku

lman

ott

amis

ta ja

leht

iart

ikke

lin k

irjo

ittam

ista

.T

arvi

kkee

t: la

psen

oik

euks

ien

sopi

mus

lyhe

nnet

tynä

(s

. 80–

82),

leht

ien

tai v

erko

ssa

olev

ien

uutis

sivu

stoj

en

kriis

ialu

eide

n uu

tisia

, joid

en k

uvis

sa o

n la

psia

Opp

iain

e: ai, yh

, hi

Valit

kaa

koul

uun

kerä

ttyj

en k

riis

ialu

euut

iste

n jo

u- ▪ kost

a yk

si ja

tark

aste

lkaa

siin

ä ol

evaa

kuv

aa. M

itä

siin

ä nä

kyy?

Luk

ekaa

uut

isar

tikke

li ja

poh

tikaa

, mik

si

juur

i kys

eine

n ku

va v

alitt

iin a

rtik

kelin

yht

eyte

en. M

itä

se k

erto

o uu

tiste

kstin

väl

ittäm

istä

tapa

htum

ista

? A

ntaa

ko k

uva

lisät

ieto

a va

i onk

o se

har

haan

joht

ava?

K

irjo

ittak

aa k

uvaa

n uu

si ja

lyhy

t, sä

vyltä

än m

yönt

ei-

nen

ja tu

leva

isuu

teen

val

oisa

sti k

atso

va u

utis

teks

ti ku

vass

a es

iinty

vien

ihm

iste

n nä

köku

lmas

ta. P

urka

-ka

a te

htäv

ä pa

reitt

ain

tai k

oko

ryhm

än k

eske

n. M

itä

uutt

a m

yönt

eine

n nä

köku

lma

toi k

uvan

kat

som

isee

n?

Muu

ttui

ko se

n m

erki

tys t

ai tu

lkin

ta? P

ohtik

aa k

uvan

ja

sana

n yh

teis

mer

kity

stä.

Mite

n er

i säv

yine

n te

ksti

muu

ttaa

kuv

an m

erki

tyst

ä? E

ntä

muu

ttui

siko

teks

tin

sano

ma

kuva

a va

ihta

mal

la?

087 086 087 086

6. L

AS

TeN

Ku

VIe

N K

eRTo

MA

AK

esto

ja e

hdot

us ty

öske

ntel

ytav

aksi

: –1

opp

itunt

ia,

yksi

löte

htäv

äT

avoi

te: O

pisk

elija

t tut

ustu

vat l

apse

n oi

keuk

siin

, poh

-tiv

at k

riis

itila

ntei

ta la

psen

näk

ökul

mas

ta ja

ana

lyso

i-va

t eri

lais

ten

kuvi

en v

älitt

ämiä

vai

kute

lmia

.T

arvi

kkee

t: K

irst

i Pal

osen

art

ikke

li, la

psen

oik

euks

ien

sopi

mus

lyhe

nnet

tynä

(s. 8

0–82

), ju

lkai

sun

kuvi

a ko

pi-

oitu

na ta

i hei

jast

ettu

naO

ppia

ine:

ai, fi

, us,

ku

Luke

kaa

Palo

sen

artik

keli

ja la

psen

oik

euks

ien

▪ sopi

muk

sen

lyhe

nnet

ty v

ersi

o. M

itkä

last

en o

ikeu

det

tote

utuv

at ti

lant

eiss

a, jo

issa

laps

illa

on m

ahdo

llisu

us

purk

aa p

iirtä

mäl

lä k

okem

uksi

aan

koet

uist

a kr

iisei

stä?

K

atso

kaa

artik

kelin

yht

eyde

ssä

olev

ia la

sten

teke

miä

pi

irro

ksia

. Kes

kust

elka

a ni

iden

poh

jalta

, milt

ä kr

iisiti

-la

ntee

t näy

ttäv

ät la

psen

näk

ökul

mas

ta? T

arka

stel

kaa

last

en p

iirtä

mie

n ku

vien

rinn

alla

julk

aisu

n le

htik

uvia

. Lö

ydät

tekö

yht

äläi

syyk

siä

tai e

roja

? Mite

n va

loku

vaa-

jan

otta

ma

leht

ikuv

a ja

tois

aalta

kri

isin

kok

enee

n la

p-se

n te

kem

ä pi

irro

s kuv

aava

t tap

ahtu

mia

?

Jatk

oteh

tävä

1. V

erra

tkaa

Pal

osen

art

ikke

lin y

hte-

ydes

sä o

levi

a la

sten

piir

roks

ia P

ablo

Pic

asso

n ku

u-lu

isaa

n G

uern

ica-

maa

lauk

seen

(s. 5

4–55

). Pi

cass

o ol

i pas

ifist

i eli

ei h

yväk

syny

t sot

ia ja

ase

isiin

tart

tu-

mis

ta, ja

maa

laus

onk

in e

hkä

maa

ilman

kuu

luis

in

soda

nvas

tain

en ta

idet

eos.

Mill

aisi

a te

hoke

inoj

a hä

n kä

yttä

ä m

aala

ukse

ssaa

n ja

mite

n la

psen

ase

ma

esite

-tä

än si

inä?

Jatk

oteh

tävä

2. P

op-t

aide

on

läht

öisi

n se

kä Y

hdys

-va

llois

ta e

ttä

euro

oppa

lais

ista

taid

ekes

kuks

ista

ja si

tä

teht

iin e

rity

ises

ti 19

60- j

a 19

70-lu

vuill

a. M

yös s

uom

a-la

iset

taite

ilija

t inn

oitt

uiva

t pop

-tai

teen

vär

ikky

ydes

tä,

teho

kkaa

sta,

mai

nosm

aise

sta

kuva

kiel

estä

ja ta

vast

a kä

site

llä a

rkip

äivä

isiä

tai p

oliit

tises

ti ka

ntaa

otta

via

aihe

ita ta

itees

sa. L

aste

n as

emaa

n kr

iisei

ssä

pure

u-du

ttiin

Suo

men

kin

taite

essa

1960

- ja

70-lu

vuill

a. P

op-

taite

en k

uvas

toss

a on

pal

jon

teok

sia,

joid

en k

uva-

aihe

on

muo

katt

u tie

dotu

sväl

inei

den

uutis

kuvi

sta

tai m

ai-

noks

ista

. Kat

so k

uvia

Kar

i Jyl

hän

teok

sest

a So

tala

pset

(s

. 93)

ja H

ans W

este

rgår

din

teok

sest

a Ba

ngla

des

h /

Biaf

ra (s

. 96)

. Kum

piki

n ku

va e

sitt

ää u

lkom

aan

last

a kr

iisin

kes

kellä

. Mie

ti, m

istä

kuv

ien

laps

iaih

eet v

oiva

t ol

la p

eräi

sin.

Mill

aisi

a te

hoke

inoj

a ku

viss

a kä

ytet

ään?

M

illai

nen

teos

ten

last

en ro

oli o

n? M

iten

näm

ä ai

kuis

-te

n ta

iteili

joid

en te

kem

ät k

uvat

laps

ista

kri

isei

ssä

eroa

-va

t Pal

osen

art

ikke

lin k

uvis

ta, jo

tka

ovat

last

en it

sens

ä te

kem

iä?

7. u

HR

I, S

IVu

STA

KAT

So

JA V

AI A

KTI

IVIN

eN T

oIM

IJA

?K

esto

ja e

hdot

us ty

öske

ntel

ytav

aksi

: 1 o

ppitu

nti,

pari

- tai

ryhm

äteh

tävä

Tav

oite

: Opi

skel

ija ta

rkas

tele

vat j

a ve

rtai

leva

t eri

m

aide

n la

sten

rool

ia u

utis

issa

last

en o

ikeu

ksie

n nä

köku

lmas

ta.

Tar

vikk

eet:

ilmai

sjak

elu-

, san

oma-

ja a

ikak

ausl

ehtiä

, tie

toko

ne in

tern

etyh

teyk

sin,

laps

en o

ikeu

ksie

n so

pi-

mus

lyhe

nnet

tynä

(s. 8

0–82

)O

ppia

ine:

ai, fi

, yh

, et,

ku

Etsi

kää

pare

ittai

n ta

i pie

niss

ä ry

hmis

sä, s

anom

a-

▪ ja a

ikak

ausl

ehdi

stä

tai i

nter

netin

uut

issi

vust

oilta

eri

m

aide

n la

psia

ja n

uori

a ko

skev

ia a

rtik

kele

ita ja

uut

is-

kuvi

a. L

öydä

ttek

ö pa

ljon

artik

kele

ita? M

illai

nen

last

en

ja n

uort

en ro

oli u

utis

issa

ja k

uvis

sa o

n? O

nko

heid

ät

kuva

ttu

sivu

llisi

na, u

hrei

na ta

i obj

ekte

ina

vai a

ktiiv

i-si

na ja

tasa

vert

aisi

na to

imijo

ina?

Käs

ittel

evät

kö e

rila

i-se

t jul

kais

ut e

ri ta

voin

last

en ja

nuo

rten

asi

oita

? Onk

o ke

hity

smai

den

nuor

ten

ja lä

nsim

aala

iste

n nu

orte

n m

edia

näky

vyys

eri

lais

ta?

Arv

ioik

aa li

säks

i, mill

ä ta

valla

löyt

ämis

sänn

e ar

tik-

kele

issa

tote

utuv

at la

psen

oik

euks

ien

sopi

muk

sen

artik

lat 1

2, 13

ja 17

. Poh

tikaa

lopu

ksi, t

ulis

iko

last

en ja

nu

orte

n ro

olia

med

iass

a m

iele

stän

ne m

uutt

aa ja

mih

in

suun

taan

? Mite

n m

uuto

s voi

si ta

paht

ua?

089 088 089 088 8.

LA

PSI J

A A

IKu

INeN

Kes

to ja

ehd

otus

työs

kent

elyt

avak

si: 1

opp

itunt

i, pa

rite

htäv

äT

avoi

te: O

pisk

elija

t poh

tivat

kuv

ien

kaut

ta a

ikui

sen

vast

uuta

last

en o

ikeu

ksie

n to

teut

umis

esta

.T

arvi

kkee

t: do

kum

entt

ikam

era

tai p

iirto

heiti

n ku

vien

ka

tsel

ua v

arte

n ta

i kop

ioita

kuv

ista

Opp

iain

e: yh

, fi, et

, ku,

ai

Laps

en o

ikeu

ksie

n so

pim

ukse

n m

ukaa

n ai

kui-

▪ silla

on

vast

uu la

psen

oik

euks

ien

tote

utum

ises

ta ja

hy

vinv

oinn

ista

. Tut

kika

a ja

ver

tailk

aa p

arei

ttai

n ju

l-ka

isun

taid

eteo

sten

kuv

ia ja

leht

ikuv

ia. M

iten

laps

ia

on k

uvat

tu, k

un h

e es

iinty

vät k

uvis

sa il

man

aik

uisi

a?

Muu

ttuu

ko la

psen

rool

i, kun

kuv

assa

on

muk

ana

aiku

inen

? Mill

aine

n on

aik

uise

n ja

laps

en su

hde?

Mite

n he

idät

on

esite

tty?

Näk

yykö

kuv

issa

aik

uise

n va

stuu

la

pses

ta ja

täm

än o

ikeu

ksie

n to

teut

umis

esta

? Onk

o ku

vist

a lö

ydet

tävi

ssä

kann

anot

toa

last

en ja

aik

uist

en

rool

eihi

n, la

psuu

teen

tai a

ikui

suut

een

liitt

yen?

K

uvia

laps

ista

ja ai

kuis

ista

: Paa

vo P

aunu

: Tai

vas

puto

aa (s

. 50)

, Rob

ert E

kman

: Ker

jälä

ispe

rhe

maa

n-tie

llä (s

. 84)

, Dor

othe

a Lan

ge: M

igra

nt M

othe

r (s.

37),

Eero

Järn

efel

t: Ra

ataj

at ra

hana

lais

et (K

aski

) (s.

46),

Kal

ervo

Pal

sa: I

hana

enk

eli (

s. 89

), M

artt

i Ran

ttila

: Loh

-du

tus,

kolm

e su

kupo

lvea

(s. 4

9), T

he E

cono

mis

t (ka

nsi-

kuva

): Bu

ildin

g a n

ew Ir

aq (s

. 35)

, Nic

k U

t: Th

e Nap

alm

A

ttac

k (s.

40–4

1)

Kuv

at, jo

issa

on

vain

laps

ia: H

eli R

ekul

a: A

lttar

i-ta

ulu

teem

asta

pyh

iinva

ellu

s (s.

91)

, Kar

i Jyl

hä: S

ota-

laps

et (s

. 93)

, Han

s Wes

terg

ård:

Ban

gla

desh

/ Bi

afra

(s

. 96)

, Lor

etta

Lux

: The

Gre

en R

oom

(s. 7

2–73

), G

irl

with

a L

oaf o

f Bre

ad (s

. 68)

, Nat

iona

l Geo

grap

hici

n ka

nnes

sa S

teve

McC

urry

: Afg

han

Gir

l (s.

41)

Jatk

oteh

tävä

Kes

to ja

ehd

otus

työs

kent

elyt

avak

si: 1

opp

itunt

i, ry

hmät

ehtä

väT

arvi

kkee

t: ilm

aisj

akel

u-, s

anom

a-, a

ikak

aus-

ja

järj

estö

leht

iäSe

latk

aa p

ieni

ssä

ryhm

issä

leht

iä ja

ets

ikää

uut

isia

▪ maa

ilmal

la ta

paht

uvis

ta k

riis

eist

ä. M

iten

uutis

et o

n ku

vite

ttu?

Kui

nka

usei

n ku

viss

a es

iinty

y la

psia

, nuo

ria,

ai

kuis

ia ta

i van

huks

ia? O

nko

eri i

käis

iä ih

mis

iä k

uvat

tu

eri t

avoi

n, m

iten?

9. A

IKu

INeN

JA y

HTe

ISö

LA

PSeN

Su

oJe

LIJA

NA

Kes

to ja

ehd

otus

työs

kent

elyt

avak

si: 2

opp

itunt

ia,

yksi

lö- t

ai p

arite

htäv

äT

avoi

te: O

pisk

elija

t tar

kast

elev

at k

uvia

laps

en n

äkö-

kulm

asta

ja e

tsiv

ät m

yönt

eise

n ra

tkai

sun

kriis

ialu

een

laps

en tu

leva

isuu

teen

. Ta

rvik

keet

: dok

umen

ttika

mer

a tai

piir

tohe

itin

kuvi

en

kats

omis

ta v

arte

n ta

i kop

iot j

ulka

isun

kuv

ista

sekä

la

psen

oik

euks

ien

sopi

mus

lyhe

nnet

yssä

muo

doss

a (s

. 80–

82)

Opp

iain

e: ai, ku

, fi, et

Laps

en o

ikeu

ksie

n so

pim

ukse

n m

ukaa

n va

stuu

lap-

▪ sen

oike

uksi

en to

teut

umis

esta

ja h

änen

hyv

invo

inni

s-ta

an o

n kr

iisiti

lant

eiss

akin

aiku

isen

har

teill

a. K

atso

kaa

rinna

kkai

n K

aler

vo P

alsa

n lin

opiir

rost

a Ih

ana

enke

li (s

. 89)

sekä

Lee

na S

aras

teen

val

okuv

aa (s

. 62)

. O

ttak

aa k

uvie

n ri

nnal

le la

psen

oik

euks

ien

sopi

-m

ukse

n ly

henn

etty

ver

sio.

Mitk

ä ar

tikla

t liit

tyvä

t ku

viin

? (m

m. a

rtik

lat 1

0, 12

, 19,

20,

22,

36.)

Mitä

yht

äläi

-sy

yksi

ä ta

i ero

avai

suuk

sia

kuvi

ssa

on? M

ikä

on la

sten

as

ema?

Mite

n la

psen

ja a

ikui

sen

suhd

etta

on

kuva

ttu?

U

hkaa

ko k

uvie

n la

psia

joki

n? M

itä p

itäis

i teh

dä, e

ttä

heid

än ti

lant

eens

a ol

isi t

oine

n? V

oiko

kuv

an la

psi v

ai-

kutt

aa o

maa

n til

ante

esee

nsa?

091 090 091 090 10

. LA

PSeL

LA o

N o

IKeu

S S

uo

JAA

N JA

Lo

HTu

uN

Kes

to ja

ehd

otus

työs

kent

elyt

avak

si: 1

–2 o

ppitu

ntia

, yk

silö

- tai

par

iteht

ävä

Tav

oite

: Opi

skel

ijat a

sett

uvat

laps

en a

sem

aan

ja lö

ytä-

vät u

uden

näk

ökul

man

kuv

an si

sältö

ön.

Tar

vikk

eet:

doku

men

ttik

amer

a ta

i piir

tohe

itin

kuvi

en

kats

omis

ta v

arte

n ta

i kop

iot k

uvis

ta si

vuill

a 37

ja 4

9,

laps

en o

ikeu

ksie

n so

pim

us ly

henn

etys

sä m

uodo

ssa

(s. 8

0–82

), O

ppia

ine:

ai, ku

, fi, et

Kat

soka

a D

orot

hea

Lang

en v

alok

uvaa

▪

Mig

rant

M

othe

r (s.

37) j

a M

artt

i Ran

ttila

n m

aala

usta

Loh

dutu

s,

kolm

e su

kupo

lvea

(s. 4

9). K

uvie

n tu

nnel

mat

viit

taav

at

joho

nkin

suru

llise

en ta

i tra

agis

een

tapa

htun

eese

en,

mut

ta lö

ydät

tekö

niis

tä si

lti jo

tain

hyv

ää ja

myö

ntei

stä?

Lö

ytyy

kö k

uvis

ta lo

hdul

lisuu

tta

tai y

htei

sölli

syyt

tä?

Kei

hin

lohd

utus

tai h

uole

npito

kuv

issa

koh

dist

uu?

Jääk

ö jo

ku u

lkop

uole

lle, m

istä

se v

oi jo

htua

? Luk

ekaa

m

yös l

apse

n oi

keuk

sien

lyhe

nnet

ty v

ersi

o (s

. 80–

82).

Mitk

ä la

psen

oik

eude

t tot

eutu

vat k

uvis

sa? J

äävä

tkö

jotk

in a

rtik

lat t

oteu

tum

atta

?

kIrJ

allI

NeN

työS

keNt

ely.

Teh

kää

valit

sem

anne

ku

van

pohj

alta

ker

tom

us, jo

ka o

n ki

rjoi

tett

u jo

ko L

an-

gen

tai R

antt

ilan

kuvi

ssa

olev

an la

psen

näk

ökul

mas

ta

ja h

änen

aja

tuks

ista

an.

kuva

llIN

eN ty

öSke

Ntel

y. T

ehkä

ä jo

ko L

ange

n va

lo-

kuva

lle ta

i Ran

ttila

n ta

idet

eoks

elle

val

itsem

alla

nne

tekn

iikal

la k

uval

linen

vas

tine,

joka

kuv

aa sa

man

tila

n-te

en la

psen

silm

in. M

iten

kuva

muu

ttuu

laps

en n

äkö-

kulm

asta

kat

sott

una?

11. T

yTT

ö V

ALK

oIS

eSSA

MeK

oS

SAK

esto

ja e

hdot

us ty

öske

ntel

ytav

aksi

: 2 o

ppitu

ntia

, pa

ri- j

a ry

hmät

ehtä

väT

avoi

te: O

pisk

elija

t ver

taile

vat t

aide

- ja

med

iaku

vaa,

po

htiv

at la

psen

oik

euks

ia ja

liitt

ävät

aih

een

omaa

n el

inpi

iriin

sä.

Tar

vikk

eet:

laps

en o

ikeu

ksie

n so

pim

us ly

henn

etty

nä

(s. 8

0–82

), do

kum

entt

ikam

era

tai p

iirto

heiti

n ku

vien

ka

tsom

ista

var

ten,

dig

i- ta

i kän

nykk

äkam

era

Opp

iain

e: ku,

ai

Luke

kaa

pare

ittai

n la

psen

oik

euks

ien

sopi

muk

sen

▪ artik

lat 1

, 16

ja 19

ja v

alitk

aa n

iistä

yks

i, jon

ka o

tatt

e ta

r-ke

mpa

an k

äsitt

elyy

n. V

erta

ilkaa

sen

jälk

een

Jann

e Se

p-pä

sen

artik

kelis

sa e

siin

tyvä

ä La

ura

Junk

an le

htik

uvaa

(s

. 14)

ja k

uvaa

Hel

i Rek

ulan

teok

sest

a A

lttar

itaul

u te

emas

ta p

yhiin

vael

lus (

s.91)

. Kum

mas

saki

n ku

vass

a es

iinty

y nu

ori t

yttö

val

keas

sa a

suss

a. L

ehtik

uva

on

usei

n ot

ettu

ohi

men

eväs

sä a

rjen

tila

ntee

ssa

kun

Reku

-la

n te

os o

n ta

rkka

an a

sete

ltu ja

suun

nite

ltu.

Kes

kust

elka

a pa

reitt

ain,

min

käla

isia

eri

lais

ia m

er-

kity

ksiä

löyd

ätte

kuv

ista

. Mill

aine

n ty

tön

rool

i on

Jun-

kan

leht

ikuv

assa

, ent

ä Re

kula

n te

okse

ssa?

Ker

tova

tko

kuva

t mie

lest

änne

jota

kin

laps

uude

sta

tai a

ikui

suu-

dest

a? M

iten

kuva

t liit

tyvä

t val

itsem

aann

e ar

tikla

an?

Entä

om

aan

tai l

ähip

iirin

ne e

läm

ään?

Yhdi

stäk

ää k

esku

stel

upar

eja

noin

4–6

hen

gen

pien

ryhm

iksi

. Pur

kaka

a ku

vien

her

ättä

mät

aja

tuk-

set l

avas

tam

alla

itse

stän

ne ja

tois

ista

nne

eläv

iä v

alo-

kuvi

a ta

i pat

saita

siit

ä, m

iten

joki

n kä

sitt

elem

änne

ar

tikla

liitt

yy o

maa

n el

ämää

nne

juur

i nyt

. Kes

kust

el-

kaa

hetk

i yhd

essä

aja

tuks

ista

nne

enne

n pa

tsai

den

muo

dost

amis

ta. K

uvat

kaa

eläv

ä va

loku

vann

e ta

i pa

tsaa

nne

digi

- tai

kän

nykk

äkam

eral

la ja

esi

telk

ää s

e m

uille

.

12. H

yVä

JA P

AH

A P

eLIH

AH

Mo

Kes

to ja

ehd

otus

työs

kent

elyt

avak

si: 2

–3 o

ppitu

ntia

, pa

rite

htäv

äT

avoi

te: O

pisk

elija

t tut

ustu

vat m

aailm

an k

riis

itila

ntei

-si

in ja

last

en a

sem

aan

niis

sä. H

e po

htiv

at k

riis

ien

syitä

ja

seur

auks

ia se

kä k

eino

ja ra

tkai

sta

niitä

.T

arvi

kkee

t: la

psen

oik

euks

ien

sopi

mus

lyhe

nnet

yssä

m

uodo

ssa

(s. 8

0–82

), tie

toko

neita

inte

rnet

yhte

yksi

n,

kuva

nkäs

ittel

yohj

elm

a ta

i piir

ustu

star

vikk

eet,

pape

ria,

ku

vale

ikke

itä ja

muu

ta m

ater

iaal

ia k

olla

asin

teko

on,

Han

na N

urm

en ja

Tiin

a Sa

lmio

n ar

tikke

liO

ppia

ine:

ku,

hi, yh

, fi, et

, ai

Luke

kaa

Nur

men

ja S

alm

ion

artik

keli

ja tu

tust

ukaa

▪ laps

en o

ikeu

ksie

n so

pim

ukse

en. E

tsik

ää p

arei

ttai

n tie

-to

a ja

esi

mer

kki p

aika

sta

tai t

ilant

eest

a, jo

ssa

yksi

tai

usea

mpi

laps

en o

ikeu

s jää

tote

utum

atta

. Mik

si n

äin

tapa

htuu

?Lu

okaa

par

eitt

ain

yksi

kuv

ittee

lline

n, ti

etok

onep

elin

sa

nkar

ihah

mo

sekä

täm

än v

astu

staj

aksi

toin

en, a

nti-

sank

arih

ahm

o. P

elih

ahm

ot to

imiv

at la

sten

oik

euks

ien

maa

ilmas

sa ja

hei

dän

teht

ävän

ään

on ta

iste

lla o

ikeu

k-si

en to

teut

umis

en p

uole

sta t

ai n

iitä v

asta

an. K

eksi

kää

mol

emm

ille p

elih

ahm

oille

om

ia er

ityis

kyky

jä, m

utta

m

yös y

ksi h

eikk

ous.

Mie

ttik

ää, m

itä er

ityis

taito

ja ta

rvi-

taan

last

en o

ikeu

ksia

puo

lust

etta

essa

tai v

astu

stae

ssa?

kuva

llIN

eN ty

öSke

Ntel

y. Lu

okaa

kuv

allin

en ta

iste

-lu

koht

aus t

ai sa

rjak

uva

hyvä

stä

ja p

ahas

ta p

elih

ah-

mos

ta ta

iste

lem

assa

vas

takk

ain.

Tot

eutt

akaa

kuv

at

kuva

n käs

ittel

yohj

elm

alla

tai p

aper

ille

kolla

asin

a ku

va-

leik

keill

ä ja

piir

täen

. Esi

telk

ää p

elih

ahm

onne

lopu

ksi

muu

lle ry

hmäl

le.

kIrJ

allI

NeN

työS

keNt

ely.

Laat

ikaa

par

eitt

ain

tari

na

tai k

erto

mus

hyv

än ja

pah

an p

elih

ahm

on k

ohta

ami-

sest

a la

sten

oik

euks

ien

maa

ilmas

sa. S

uunn

itelk

aa k

er-

tom

ukse

llenn

e on

nelli

nen

lopp

u.

093 092 093 092 13

. LA

PSeN

eLä

Mä

ä e

RI A

IKA

KA

uS

INA

Kes

to ja

ehd

otus

työs

kent

elyt

avak

si: 1

–2 o

ppitu

ntia

, ry

hmäk

esku

stel

u ja

yks

ilöty

öske

ntel

yT

avoi

te: O

pisk

elija

per

ehty

vät i

hmis

oike

uksi

en ja

la

psen

oik

euks

ien

sopi

muk

sen

kehi

tyks

een

ja sy

n-ty

yn se

kä ta

rkas

tele

vat l

apse

n as

emaa

eri

aik

akau

sina

ku

vien

kau

tta

Tar

vikk

eet:

kuva

t ja

aika

jana

sivu

ilta

18, 4

5, 52

, 72–

73

sekä

93 k

opio

ituna

tai h

eija

stet

tuna

, Han

na N

urm

en ja

Ti

ina

Salm

ion

artik

keli

Opp

iain

e: hi, yh

, fi, ps

, ku

Luke

kaa

Nur

men

ja S

alm

ion

artik

keli

ja ta

rkas

tel-

▪ kaa

laps

en o

ikeu

ksie

n ke

hity

stä

kuva

avaa

aik

ajan

aa.

Tutk

ikaa

art

ikke

lin lu

kem

isen

jälk

een

seur

aavi

a er

i ai

koje

n ta

idet

eoks

ia: A

lber

t Geb

hard

: Orp

o (H

ylät

ty)

1895

, Kar

i Jyl

hä: S

otal

apse

t, 19

68, C

hris

tian

Bolta

nski

: M

onum

ent (

Puri

m-ju

hla)

, 198

9 ja

Lor

etta

Lux

: The

G

reen

Roo

m, 2

005.

Mitä

kuv

at k

erto

vat l

aste

n el

ä-m

ästä

? Mite

n la

psen

ase

ma

on m

uutt

unut

eri

aik

oina

? M

itkä

kriis

it ov

at k

uvie

n po

hjal

ta k

oske

ttan

eet l

apsi

a en

nen,

ent

ä tä

nä p

äivä

nä? V

oitt

e lu

kea

myö

s Sat

u It

ko-

sen

artik

kelin

, joka

kuv

aile

e la

sten

ase

maa

eri

aik

oina

ta

idek

uvas

ton

kaut

ta.

kIrJ

allI

NeN

työS

keNt

ely.

Laa

tikaa

kir

joitu

s tai

mie

-lip

idet

ekst

i lap

suud

en m

uuto

kses

ta N

urm

en ja

Sal

-m

ion

artik

kelin

, aik

ajan

an se

kä k

atso

mie

nne

kuvi

en

pohj

alta

. Ver

tailk

aa e

ri a

ikoj

en la

psik

äsity

stä

ja o

ikeu

k-si

en to

teut

umis

ta.

kuva

llIN

eN ty

öSke

Ntel

y. T

ehkä

ä ed

ellä

tark

aste

lluill

e te

oksi

lle o

ma

kuva

lline

n va

stin

eenn

e tä

män

päi

vän

laps

uude

sta.

Voi

tte

otta

a ku

valla

nne

kant

aa jo

honk

in

täm

än p

äivä

n su

omal

aisl

aste

n ta

i -nu

orte

n el

ämää

ko

sket

tava

an k

riis

iin ta

i epä

koht

aan.

Mill

aist

a on

olla

la

psi t

ämän

päi

vän

maa

ilmas

sa? M

illai

sia

haas

teita

tai

mah

dolli

suuk

sia

nyky

päiv

än la

psi k

ohta

a? K

ootk

aa

teok

senn

e nä

ytte

lyks

i tai

kuv

akir

jaks

i vai

kkap

a la

psen

oi

keuk

sien

päi

väks

i 20.

11.

14. T

AId

eTeo

KSeT

HIS

ToR

IALL

ISTe

N

TAPA

HTu

MIe

N T

uLK

KeI

NA

Kes

to ja

ehd

otus

työs

kent

elyt

avak

si: 1

–2 o

ppitu

ntia

, ry

hmät

ehtä

väT

avoi

te: O

pisk

elija

t tut

kiva

t tai

dete

oste

n m

erki

tyst

ä hi

stor

ian

tapa

htum

ien

ja k

riis

ien

kuva

ajin

a.T

arvi

kkee

t: ko

piot

kuv

ista

s. 4

6 ja

54–5

5 tai

dok

umen

t-tik

amer

a ta

i piir

tohe

itin

kuvi

en k

atso

mis

ta v

arte

n, ti

e-to

kone

ita in

tern

etyh

teyk

sin,

opp

ikir

jat

Opp

iain

e: hi, ku

Tutu

stuk

aa se

uraa

viin

julk

aisu

n ta

idet

eoks

iin: E

ero

▪ Järn

efel

t Raa

taja

t rah

anal

aise

t (K

aski

) (18

93) j

a Pab

lo

Pica

sson

Gue

rnic

a (1

937)

. Pic

asso

n te

os k

uvaa

Esp

an-

jan

sisä

lliss

otaa

ja G

uern

ican

kyl

än p

omm

itust

a, Jä

r-ne

felti

n te

os S

uom

en n

älkä

vuos

ia. O

pett

aja v

oi v

alita

ju

lkai

sust

a myö

s mui

ta ta

idet

eoks

ia h

arjo

ituks

essa

kä

ytet

tävä

ksi.

Jaka

antu

kaa

pien

iin ry

hmiin

, jois

ta jo

kais

elle

ryh-

mäl

le a

nnet

aan

jonk

in y

llä m

aini

tun

teok

sen

kuva

.K

unki

n ry

hmän

sisä

llä te

hdää

n ty

önja

ko se

uraa

vast

i:1.

Osa

ets

ii ry

hmäl

le a

nnet

tuun

taid

eteo

ksee

n ja

tai-

teili

jaan

liitt

yvää

tiet

oa e

sim

erki

ksi k

irja

stos

ta,

inte

rnet

istä

ja m

useo

iden

kot

isiv

uilta

.2.

Osa

tulk

itsee

taid

eteo

sta

ja la

atii

siitä

kuv

a-an

alyy

sin.

3.

Osa

jäse

nist

ä ets

ii op

piki

rjois

ta, k

irjas

tost

a ja i

nter

ne-

tistä

tiet

oa ta

idet

eoks

en k

uvaa

mas

ta h

isto

rialli

sest

a ta

paht

umas

ta (E

span

jan

sisä

lliss

odas

ta ja

Gue

rni-

can

pom

mitu

kses

ta ta

i näl

kävu

osie

n Su

omes

ta).

Ryhm

än jä

sene

t yhd

istä

vät t

ieto

nsa

ja v

alm

iste

leva

t ta

idet

eoks

esta

sekä

sen

kert

omas

ta a

ihee

sta

esity

ksen

. K

esku

stel

kaa

lopu

ksi k

oko

luok

an k

eske

n te

htäv

än

herä

ttäm

istä

aja

tuks

ista

. Mitä

arv

elet

te ta

iteili

joid

en

halu

nnee

n te

oksi

llaan

mah

dolli

sest

i san

oa? P

ohtik

aa

lopu

ksi y

hdes

sä, m

iten

taid

e to

imii

ajan

kuva

ajan

a?

Mill

aist

a hi

stor

ialli

sta

tieto

a ta

idet

eos v

oi ta

rjot

a? M

illä

tavo

in ta

ide

voi o

ttaa

kan

taa?

15. L

APS

ISo

TILA

AN

SIL

MIN

Kes

to ja

ehd

otus

työs

kent

elyt

avak

si: 1

opp

itunt

i, ry

hmät

ehtä

väT

avoi

te: O

pisk

elija

han

kkii

tieto

a la

psis

otila

iden

tila

n-te

esta

ja a

sem

asta

eri

lais

issa

kon

flikt

eiss

a se

kä p

ohtii

ku

vien

väl

ittäm

ää k

äsity

stä

laps

isot

ilais

ta.

Tar

vikk

eet:

Satu

Itko

sen

sekä

Han

na N

urm

en ja

Tiin

a Sa

lmio

n ar

tikke

lit, d

okum

entt

ikam

era

tai p

iirto

heiti

n ku

vien

kat

som

ista

var

ten,

julk

aisu

n ku

vat s

. 46

ja s.

94,

tieto

kone

inte

rnet

yhte

yksi

nO

ppia

ine:

hi, ge

Laps

en o

ikeu

ksie

n so

pim

ukse

n 38

. art

ikla

n m

ukaa

n ▪ alle

18-v

uotia

iden

last

en ei

pid

ä osa

llist

ua so

dank

äynt

iin.

Ker

ätkä

ä pie

niss

ä ryh

mis

sä N

urm

en ja

Sal

mio

n ar

tikke

-lis

ta, in

tern

etis

tä ja

mui

sta t

ieto

läht

eist

ä lap

siso

tilai

siin

lii

ttyv

ää ti

etoa

. Mik

si la

psis

otila

ita v

ärvä

tään

sotii

n ja

ko

nlik

teih

in? M

illai

sta l

apsi

sotil

aan

tai s

odan

kok

enee

n la

psen

eläm

ä voi

olla

soda

n jä

lkee

n?

Kat

soka

a pie

niss

ä ryh

mis

sä A

lber

t Ede

lfelti

n So

tilas

-po

ikaa

(s. 4

6) se

kä le

htik

uvaa

laps

isot

ilaas

ta (s

. 94)

. Mitä

ku

vien

som

mitt

elu,

last

en as

enno

t ja o

lem

us k

erto

vat?

V

iest

ivät

kö k

uvat

vap

aaeh

tois

uude

sta,

pak

otet

usta

ase-

mas

ta, s

anka

rillis

uude

sta t

ai v

iatt

omuu

dest

a? N

äkyy

kö

kuvi

ssa h

alua

uhr

ata h

enki

aatt

een

tai i

sänm

aan

puo-

lest

a? M

iten

laps

en o

ikeu

det n

äkyv

ät k

uvis

sa? I

tkos

en

artik

keli

anta

a evä

itä ai

heen

käs

ittel

yyn.

095 094 095 094 16

. LA

PSeT

JA K

RIIS

IT P

ALK

ITu

ISSA

LeH

TIK

uV

ISSA

Kes

to ja

ehd

otus

työs

kent

elyt

avak

si: 1

–2 o

ppitu

ntia

, pa

rite

htäv

äT

avoi

te: O

pisk

elija

t har

joitt

avat

kuv

anlu

kuta

ito-

aan,

poh

tivat

kuv

an v

aiku

ttam

iske

inoj

a se

kä la

psi-

ja

kriis

ikuv

asto

aT

arvi

kkee

t: A

nssi

Män

nist

ön a

rtik

keli,

tiet

okon

e in

tern

etyh

teyk

sin

Opp

iain

e: hi, yh

, ai, ku

Luke

kaa

ensi

n M

änni

stön

art

ikke

li. O

pisk

elija

t ▪ tutu

stuv

at tä

män

jälk

een

pare

ittai

n M

aailm

an le

htik

u-va

säät

iön

(wpf

) vuo

dest

a 195

5 alk

aen

järje

stet

yn le

hti-

kuva

kilp

ailu

n vo

ittaj

akuv

iin o

soitt

eess

a ww

w.a

rchi

ve.

wor

ldpr

essp

hoto

.org

/yea

rs. K

uink

a use

in p

alki

tuis

sa

leht

ikuv

issa

esiin

tyy

laps

ia, e

ntä a

ikui

sia?

Teh

kää k

uvis

ta

anal

yyse

ja ja

mie

ttikä

ä, m

iksi

niin

mon

et v

oitta

jaku

vat

esitt

ävät

juur

i laps

ia er

ilais

issa

krii

seis

sä? L

öydä

ttekö

in

tern

etis

tä ta

usta

tieto

a kuv

ien

aika

isis

ta ta

paht

umis

ta?

vaIh

toeh

toIN

eN to

teut

uSta

pa: O

pett

aja

valit

see

etu-

käte

en la

psia

ja n

uori

a es

ittäv

iä v

oitt

ajak

uvia

ja ja

kaa

joka

isel

le p

arill

e yh

den

kuva

n ko

pioi

tuna

. Per

ehty

kää

kuvi

inne

par

in k

anss

a ja

kir

jatk

aa m

ahdo

llisi

mm

an

mon

ia h

uom

ioita

siitä

pap

erill

e ra

nska

lais

in v

iivoi

n.

Voitt

e kä

yttä

ä ap

una

teht

äväo

sion

alu

ssa

olev

ia y

lei-

siä

kuva

n ta

rkas

telu

n ky

sym

yksi

ä. E

site

lkää

par

eitt

ain

piir

tohe

ittim

en ta

i dok

umen

ttik

amer

an a

vulla

kuv

a ko

ko ry

hmäl

le, k

erto

kaa

sen

taus

tatie

dois

ta ja

huo

mi-

oist

anne

. Jär

jest

äkää

lopu

ksi ä

änes

tys,

joss

a va

litse

tte

luok

an o

man

suos

ikin

käs

itelly

istä

leht

ikuv

ista

.

Jatk

oteh

tävä

: Tut

kika

a myö

s Suo

men

leht

ikuv

aaja

t ry

:n jä

rjest

ämän

Vuo

den

leht

ikuv

a -ki

lpai

lun

sato

a eri

vu

osilt

a oso

ittee

ssa w

ww

.suom

enle

htik

uvaa

jat.fi

ja ve

r-ta

ilkaa

suom

alai

skuv

aajie

n le

htik

uvia

kans

ainv

älis

en k

il-pa

ilun

voitt

ajak

uviin

. Löy

dätte

kö er

oja t

ai yh

tälä

isyy

ksiä

?

17. b

IAfR

AN

Ku

VAT

Kes

to ja

ehd

otus

työs

kent

elyt

avak

si: 1

–2 o

ppitu

ntia

, pa

ri- t

ai ry

hmät

ehtä

väT

avoi

te: O

pisk

elija

t poh

tivat

taid

e- ja

med

iaku

vien

er

oja

ja y

htäl

äisy

yksi

ä se

kä tu

tust

uvat

lähi

hist

oria

an.

Tar

vikk

eet:

kopi

ot k

uvis

ta s.

96

ja s.

97

tai p

iirto

heiti

n ta

i dok

umen

ttik

amer

a ni

iden

kat

som

ista

var

ten,

tiet

o-ko

neita

inte

rnet

yhte

yksi

n, sa

nom

a- ja

aik

akau

sleh

tiäO

ppia

ine:

hi, yh

, ku,

ai

Afr

ikka

lain

en B

iafr

a ir

taut

ui N

iger

ian

valti

osta

▪ vuon

na 19

67 ja

julis

taut

ui it

senä

isek

si. I

rtau

tum

ista

se

uran

nut k

olm

ivuo

tinen

Bia

fran

sota

Nig

eria

a va

s-ta

an tu

hosi

maa

n pe

rust

eelli

sest

i. Sot

a ja

sitä

seur

an-

nut n

älän

hätä

vaa

ti lä

hes m

iljoo

nan

sivi

ilin

heng

en.

Suur

in o

sa k

uolle

ita o

li la

psia

. Tila

nne

kauh

istu

tti j

a ku

ohut

ti lä

nsim

aiss

a, k

un u

utis

et ja

kuv

at B

iafr

an

nälk

äänä

kevi

stä

laps

ista

levi

sivä

t enn

ennä

kem

ättö

-m

ällä

tava

lla te

levi

sion

ja m

uun

med

ian

kaut

ta. H

ätä

Biaf

rass

a sa

i myö

s mon

et ta

iteili

jat t

artt

umaa

n si

vel-

timee

n ja

ott

amaa

n ka

ntaa

. Tut

kika

a ja

ana

lyso

ikaa

pa

reitt

ain

Han

s Wes

terg

årdi

n m

aala

usta

Ban

gla

Des

h / B

iafr

a (s

. 96)

sekä

leht

ikuv

aa B

iafr

asta

(s. 9

7). P

ohti-

kaa

med

ian,

kuv

ien

ja ti

edon

välit

ykse

n ro

olia

Bia

fran

so

dass

a. M

iten

med

ian

kaut

ta o

n m

ahdo

llist

a va

ikut

-ta

a? E

ntä

mill

aisi

a vo

ivat

olla

taite

en v

aiku

tusk

eino

t?

Poht

ikaa

myö

s, m

itä k

uvat

ker

tova

t bia

fral

aisl

aste

n oi

keuk

sien

tote

utum

ises

ta? E

ntä

mite

n ta

ide

ja m

edia

vo

ivat

edi

stää

laps

en o

ikeu

ksie

n to

teut

umis

ta?

Jatk

oteh

tävä

1. H

akek

aa p

arei

ttai

n ta

i pie

niss

ä ry

h-m

issä

tiet

oa ja

kuv

ia B

iafr

an so

dast

a 19

67–7

0 se

kä se

n se

urau

ksis

ta. E

tsik

ää le

hdis

tä ja

ver

kkoj

ulka

isui

sta

uutis

ia ja

kuv

ia m

yös n

ykyi

sist

ä kä

ynni

ssä

olev

ista

kr

iisei

stä

ja k

onfli

ktei

sta.

Ver

ratk

aa B

iafr

an ja

nyk

y-kr

iisie

n ku

vast

oa. M

itä sa

maa

, mitä

eri

lais

ta lö

ydät

te?

Kei

tä k

uvis

sa e

siin

tyy?

Mitä

aja

tuks

ia ja

tunt

eita

kri

i-si

en u

utis

kuva

sto

herä

ttää

? Voi

ko k

riis

ikuv

asto

on

turt

ua?

Jatk

oteh

tävä

2. T

utus

tuka

a Pa

blo

Pica

sson

maa

lauk

-se

en G

uern

ica

(s. 5

4–55

), jo

ka tu

nnet

aan

yhte

nä v

oi-

mak

kaim

mis

ta so

danv

asta

isis

ta ta

idet

eoks

ista

. Luk

e-ka

a lis

äksi

kon

flikt

itila

ntee

n ja

soda

n m

iele

ttöm

yytt

ä ku

vaav

a Sa

mi K

eron

art

ikke

li. T

ehkä

ä om

a ka

ntaa

ot-

tava

kuv

anne

val

itsem

alla

nne

tekn

iikal

la it

seän

ne h

ät-

kähd

yttä

väst

ä, la

psen

oik

euks

ia ri

kkov

asta

epä

koh-

dast

a ta

i tila

ntee

sta

maa

ilmas

sa.

099 098 099 098 18

. Ku

VAT

JA o

IKeu

deT

Ru

No

KSI

Kes

to ja

ehd

otus

työs

kent

elyt

avak

si: 1

–2 tu

ntia

, yk

silö

teht

ävä

Tav

oite

: Opi

skel

ijat t

utus

tuva

t yht

een

laps

en o

ikeu

k-si

en so

pim

ukse

n ar

tikla

an sy

vem

min

sekä

keh

ittäv

ät

omaa

kir

jalli

sta

ja su

ullis

ta il

mai

suaa

n.T

arvi

kkee

t: la

psen

oik

euks

ien

sopi

mus

lyhe

nnet

tynä

(s

. 80–

82) j

a ko

kona

isuu

dess

aan,

tiet

okon

e in

tern

et-

yhte

yksi

n, ju

lkai

sun

kuvi

aO

ppia

ine:

ai

Luke

kaa

laps

en o

ikeu

ksie

n so

pim

ukse

n ly

hen-

▪ nett

y ve

rsio

. Val

itkaa

käs

iteltä

väks

i yks

i tär

keäk

si

koke

man

ne a

rtik

la, jo

ka li

ittyy

myö

s keh

itys-

mai

den

kriis

eiss

ä el

ävie

n la

sten

ark

een.

Val

ittu-

anne

om

an o

ikeu

tenn

e, k

äykä

ä lu

kem

assa

kys

ei-

nen

artik

la k

okon

aisu

udes

saan

oso

ittee

ssa

http

://w

ww

.laps

iasi

a.fi/

laps

en_o

ikeu

det/s

opim

uste

ksti

. Tä

män

jälk

een

valit

kaa

julk

aisu

n ku

vist

a yk

si, jo

ka

mie

lest

änne

kuv

aa v

alits

emaa

nne

artik

laa.

Kir

joitt

a-ka

a ra

nska

lais

in v

iivoi

n yl

ös k

uvas

ta ja

art

ikla

sta

mie

-le

en tu

levi

a aj

atuk

sia,

sano

ja ja

laus

eita

. Laa

tikaa

näi

stä

aine

ksis

ta ru

no, jo

ka p

ohja

utuu

val

itsem

aann

e la

psen

oi

keut

een

sekä

puk

ea sa

noik

si v

alits

eman

ne k

uvan

tu

nnel

maa

. Luk

ekaa

val

miit

runo

nne

ääne

en. L

iittä

kää

lopu

ksi r

unot

ja n

iitä

insp

iroi

neet

kuv

at y

htee

n ja

koo

t-ka

a nä

ytte

lyks

i kou

lun

julk

isiin

tilo

ihin

.Va

ihto

ehto

inen

tote

utus

tapa

: Kir

joitt

akaa

runo

n si

jast

a ra

p-ly

riik

kaa

laps

en o

ikeu

ksie

n so

pim

ukse

n po

hjal

ta. O

hjei

ta ja

ope

tusm

ater

iaal

eja

osoi

ttei

sta

ww

w.tu

rpaa

uki.fi

ja w

ww

.pla

n.fi

.

19. K

IRJe

KR

IISIN

KeS

KeL

LeK

esto

ja e

hdot

us ty

öske

ntel

ytav

aksi

: 1–2

opp

itunt

ia,

ryhm

äteh

tävä

Tav

oite

: Opi

skel

ijat h

arja

annu

ttav

at ti

edon

haku

taito

-ja

an ja

kir

jalli

sta

ilmai

suaa

n se

kä la

ajen

tava

t ym

mär

-ry

stää

n kr

iisei

ssä

eläv

ien

last

en ja

nuo

rten

elä

mäs

tä.

Tar

vikk

eet:

pape

ria,

kyn

iä, t

ieto

kone

ita in

tern

etyh

-te

yksi

n, K

irst

i Pal

osen

art

ikke

li O

ppia

ine:

ai, ge

Kes

kust

elka

a al

uksi

eri

lais

ista

kri

isiti

lant

eist

a, jo

ita

▪ laps

et ja

nuo

ret e

ri p

uolil

la m

aailm

aa k

ohta

avat

. Mie

t-tik

ää ja

kuv

ailk

aa o

mie

n tie

toje

nne

pohj

alta

, mitä

sana

kr

iisi t

arko

ittaa

? Kri

isin

mää

rite

lmän

löyd

ätte

info

laat

i-ko

sta

täm

än ju

lkai

sun

sivu

lta 17

. O

ttak

aa in

tern

etin

avu

lla p

ieni

ssä

2–4

heng

en ry

h-m

issä

selv

ää m

aailm

alla

tällä

het

kellä

val

litse

vist

a kr

ii-si

tilan

teis

ta. K

ukin

ryhm

ä va

litse

e yh

den

kriis

itila

ntee

n (e

sim

erki

ksi p

akol

aisl

eirin

, sod

an ta

i jon

kin

luon

non-

kata

stro

fin),

jost

a ke

rääv

ät ta

rkem

min

tiet

oa e

sim

er-

kiks

i ver

kkol

ehtie

n ja

eri

järje

stöj

en si

vuilt

a (m

m. P

lan

Suom

i Sää

tiö, S

uom

en P

unai

nen

Rist

i, Suo

men

Pak

o-la

isap

u se

kä yk:

n al

aise

t Uni

cef, un

rwa

ja unhcr

). Lu

keka

a Pa

lose

n ar

tikke

li, jo

ka k

äsitt

elee

last

en

selv

iyty

mis

tä k

riis

itila

ntei

sta.

Pal

atka

a kr

iisiin

, jost

a ha

nkitt

e tie

toa

ja p

ohtik

aa, m

inkä

lais

ta k

ysei

sen

krii-

sin

kesk

ellä

elä

vien

last

en ja

nuo

rten

elä

mä

on. M

in-

käla

ista

apu

a he

saav

at? T

oim

iiko

alue

ella

avu

stus

-jä

rjes

töjä

? Mite

n kr

iisiti

lant

eest

a vo

idaa

n se

lvitä

? Lo

ukat

aank

o kr

iisia

luee

lla la

psen

oik

euks

ia?

Lopu

ksi r

yhm

ä ki

rjoi

ttaa

yhd

essä

om

an k

irje

ensä

ku

vitt

eelli

selle

, sam

anik

äise

lle n

uore

lle k

riis

in k

es-

kelle

. Mitä

hal

uais

itte

sano

a hä

nelle

, mite

n hä

ntä

vois

i ka

nnus

taa?

Hyö

dynt

äkää

kir

jees

sänn

e m

yös k

riis

istä

ke

rätt

yä ta

usta

tieto

a. M

itä v

oitt

e te

hdä

edis

tääk

senn

e la

sten

oik

euks

ien

tote

utum

ista

tai p

aran

taak

senn

e la

s-te

n as

emaa

ja e

linol

oja

kriis

ialu

eilla

?

20. V

IHR

eäS

ILM

äIN

eN T

yTT

ö

Kes

to ja

ehd

otus

työs

kent

elyt

avak

si: 1

–2 o

ppitu

ntia

, ry

hmäk

esku

stel

u ja

yks

ilöte

htäv

äT

avoi

te: O

pisk

elija

t har

joitt

elev

at k

uvan

tulk

inta

a ja

ku

vast

a ki

rjoi

ttam

ista

sekä

tark

aste

leva

t ”te

hokk

aan”

ku

van

omin

aisu

uksi

a.T

arvi

kkee

t: ju

lkai

sun

kuva

(s. 4

1), t

ieto

kone

inte

rne-

tyht

eyks

illä,

piir

tohe

itin

tai d

okum

entt

ikam

era,

Ans

si

Män

nist

ön a

rtik

keli

Opp

iain

e: ai, ku

Stev

e M

cCur

ry tu

nnet

aan

kuva

jour

nalis

tina,

▪ joka

on

kuva

nnut

kon

flikt

ialu

eide

n ta

paht

umia

ja

niid

en k

eske

llä e

lävi

ä ih

mis

iä e

ri p

uolil

la m

aailm

aa.

Tutu

stuk

aa y

hdes

sä S

teve

McC

urry

n ne

ttis

ivui

hin

(ww

w.s

teve

mcc

urry

.com

) ja

siel

lä e

sillä

ole

viin

val

o-ku

viin

. Mik

ä on

McC

urry

n ku

ville

tyyp

illis

tä?

Luke

kaa

Män

nist

ön a

rtik

keli

ja ta

rkas

telk

aa v

uo-

den

1985

Nat

iona

l Geo

grap

hici

n ka

nnes

sa ju

lkai

s-tu

a St

eve

McC

urry

n va

loku

vaa

afga

anity

töst

ä (s

. 41)

. K

irjo

ittak

aa y

hden

sivu

n m

ittai

nen

kert

omus

kuv

an

tytö

stä.

Kuk

a hä

n on

? Mis

tä h

än o

n ko

tois

in? M

inkä

ik

äine

n hä

n on

? Mitä

hän

on

kohd

annu

t? M

itä h

änel

le

on ta

paht

unut

? Mitä

aja

tuks

ia ja

tunt

eita

kät

keyt

yy

hätk

ähdy

ttäv

än k

atse

en ta

akse

? Tyy

liltä

än k

irjo

itus

voi o

lla n

ovel

li, k

irje

, haa

stat

telu

tai p

äivä

kirj

amer

kint

ä.

Vaih

taka

a lo

puks

i kir

joitu

ksia

par

in k

anss

a ja

luke

kaa

tois

tenn

e te

kstit

. Kes

kust

elka

a, m

iten

sam

oin

tai e

ri

tava

lla k

irjo

ititt

e.

099 098 099 098

21. K

uV

IeN

Tu

LKIT

SeM

ISeN

Ko

NTe

KSTI

Kes

to ja

ehd

otus

työs

kent

elyt

avak

si: 1

opp

itunt

i, pa

rite

htäv

äT

avoi

te: O

pisk

elija

t ym

mär

tävä

t, et

tä k

uvan

tulk

in-

taan

vai

kutt

avat

tulk

itsija

n ta

usta

ja tu

lkin

tatil

anne

.T

arvi

kkee

t: ku

va (s

. 50)

, kyn

iä ja

pap

eria

, Ann

a-K

aisa

Ra

sten

berg

erin

ja Ja

nne

Sepp

äsen

art

ikke

litO

ppia

ine:

ai, ku

, yh

, fi

Kat

soka

a al

uksi

kok

o ry

hmän

kan

ssa

kuva

a Pa

avo

▪ Paun

un te

okse

sta

Taiv

as p

utoa

a (s

. 50)

. Par

eille

ann

e-ta

an p

aper

i, jos

sa k

erro

taan

min

kä h

enki

lön

näkö

kul-

mas

ta h

e tu

lkits

evat

Pau

nun

teos

ta. K

uvitt

eelli

sen

tulk

itsija

n ku

vaus

ta e

i saa

pal

jast

aa m

uille

par

eille

. O

pisk

elija

t kir

joitt

avat

lyhy

et k

uva-

anal

yysi

n Pa

unun

te

okse

sta

ko. h

enki

lön

näkö

kulm

asta

.1.

Tai

dekr

iitik

ko, jo

ka k

irjo

ittaa

arv

oste

lun

taid

eleh

teen

.2.

His

tori

antu

tkija

, joka

tutk

ii 20

00-lu

vun

Suom

ea.

3. J

uoru

lehd

en to

imitt

aja,

joka

kir

joitt

aa le

htee

nsä.

4. K

uvat

aide

opet

taja

, joka

kir

joitt

aa o

ppila

illee

n.5.

Las

tens

uoje

lust

a va

staa

va v

irka

ilija

, joka

laat

ii ku

van

perh

eest

ä la

usun

toa.

6.

Tei

ni-ik

äine

n It

ä-A

frik

assa

asu

va ty

ttö

ystä

vätt

ärel

leen

.Te

kstie

n va

lmis

tutt

ua e

site

lkää

ne

sekä

hen

kilö

ku-

vauk

set 1

–6 e

rilli

sinä

, sei

nälle

kiin

nite

ttäv

illä

lapu

illa.

O

pisk

elija

t pyr

kivä

t yhd

istä

mää

n m

ihin

hen

kilö

ku-

vauk

seen

mik

äkin

tulk

inta

liitt

yy. K

äykä

ä lo

puks

i läp

i oi

keat

par

it ja

kes

kust

elka

a er

ilais

ten

näkö

kulm

ien

vaik

utuk

sest

a ku

vien

tulk

inta

an. L

ukek

aa lo

puks

i Ras

-te

nber

geri

n ja

Sep

päse

n ar

tikke

lit, jo

tka

käsi

ttel

evät

ku

vien

mon

itulk

inta

isuu

tta.

22. P

uo

LeS

TA V

AI V

AS

TAA

N?

VäIT

TeLy

ä L

APS

eN o

IKeu

KSIS

TAK

esto

ja e

hdot

us ty

öske

ntel

ytav

aksi

: 1 o

ppitu

nti,

pari

teht

ävä

Tav

oite

: Opi

skel

ijat h

arjo

ittel

evat

om

an m

ielip

iteen

ilm

aisu

a, a

rgum

ento

intia

ja to

iste

n hu

omio

on o

ttoa

se

kä n

äkök

ulm

an v

aiht

amis

taT

arvi

kkee

t: ju

lkai

sun

kuvi

a si

vuilt

a 45

, 54–

55, 5

8 ja

93

kopi

oitu

ina

tai h

eija

stet

tuin

aO

ppia

ine:

ai, yh

, et,

ku

Taite

en ja

kuv

ien

ääre

llä e

i ole

ole

mas

sa o

ikei

ta

▪ eikä

vää

riä

tulk

into

ja, v

aan

kuva

n he

rätt

ämä

ajat

us o

n ar

voka

s. Jo

kain

en tu

lkits

ee k

uvia

om

iin ti

etoi

hins

a,

koke

muk

siin

sa ja

näk

emyk

siin

sä n

ojat

en; s

iksi

tul-

kinn

at v

oiva

t vai

hdel

la. V

alitk

aa se

uraa

vist

a ju

lkai

sun

kuvi

sta

yksi

: Alb

ert G

ebha

rd: O

rpo

(Hyl

ätty

) (s.

45)

, K

ari J

ylhä

: Sot

alap

set (

s. 9

3), A

brah

am O

. Ogh

obas

e:

Ecst

atic

s (s.

58) t

ai P

ablo

Pic

asso

: Gue

rnic

a (s

. 54–

55).

Väi

telk

ää p

arei

ttai

n ku

van

sisä

llöst

ä ja

tulk

inta

tava

sta.

K

uink

a er

ilais

ia tu

lkin

toja

saat

te k

uvas

ta ir

ti?

Jatk

oteh

tävä

: väI

ttäm

ät. J

ärje

stäk

ää v

äitt

ely

laps

en

oike

uksi

en so

pim

ukse

n er

i art

iklo

jen

tai a

lla o

levi

en,

laps

en o

ikeu

ksiin

liitt

yvie

n vä

ittäm

ien

pohj

alta

. Väi

tel-

kää

pare

ittai

n ta

i pie

niss

ä ry

hmis

sä jo

nkin

laps

en o

ike-

uden

tai v

äitt

ämän

puo

lest

a ja

vas

taan

.La

psel

la o

n oi

keus

tehd

ä tö

itä.

• A

ikui

sen

pitä

ä ki

inni

ttää

huo

mio

ta la

psen

ja n

uore

n •

med

iank

äytt

öön.

Arm

eija

an p

itäis

i saa

da m

ennä

jo a

lle 18

-vuo

tiaan

a?•

Rikk

ailla

mai

lla o

n ve

lvol

lisuu

s aut

taa

kehi

tysm

ai-

• de

n la

psia

.A

lle 18

-vuo

tiaid

en m

ielip

iteet

eiv

ät k

uulu

med

iaan

.•

Last

en m

ielip

iteitä

ei t

arvi

tse

otta

a hu

omio

on.

• La

pset

tarv

itsev

at a

ikui

sten

tuke

a se

lvitä

ksee

n •

soda

n ta

i muu

n kr

iisin

aih

eutt

amis

ta tr

aum

oist

a.K

oulu

tus o

n pa

ras k

eino

nou

sta

köyh

yyde

stä.

•

101 100 101 100 23

. SA

RJA

Ku

VA o

TTA

A K

AN

TAA

!K

esto

ja e

hdot

us ty

öske

ntel

ytav

aksi

: 1–3

opp

itunt

ia,

yksi

löte

htäv

äT

avoi

te: O

pisk

elija

t har

joitt

elev

at k

uval

lista

ilm

aisu

a sa

rjak

uvan

kei

noin

, kiin

nitt

ävät

huo

mio

ta to

teut

ukse

n m

ielik

uvitu

ksel

lisuu

teen

ja tu

tust

uvat

sam

alla

laps

en

oike

uksi

in.

Tar

vikk

eet:

laps

en o

ikeu

ksie

n so

pim

us ly

henn

et-

tynä

(s. 8

0–82

), pa

peri

a, ly

ijyky

niä

luon

nost

elua

var

-te

n, o

hutk

ärki

siä

mus

tia tu

ssej

a se

kä ju

lkai

sun

kuvi

a (s

ivui

lta 4

0–41

, 46

tai 6

8) k

opio

ituin

a ta

i hei

jast

ettu

ina

Opp

iain

e: ku,

hi, ai

Tutu

stuk

aa e

nnen

kuv

allis

en ty

öske

ntel

yn a

loitt

a- ▪ mis

ta la

psen

oik

euks

ien

sopi

muk

seen

(s. 8

0–82

). Va

l-m

ista

kaa

vähi

ntää

n ko

lmen

ruud

un sa

rjak

uvat

, jotk

a kä

sitt

elev

ät ly

hyen

tari

nan

kaut

ta la

psen

oik

euks

ia, n

ii-de

n to

teut

umis

esta

tai t

oteu

tum

atto

muu

tta.

Opi

ske-

lija

otta

a se

uraa

vist

a yh

den

taid

e- ta

i leh

tikuv

an ty

ös-

kent

elyn

läht

ökoh

daks

i: Alb

ert E

delfe

lt: L

oppu

vinj

etti

Sotil

aspo

ika-

runo

n ku

vitu

ksee

n (s

. 46)

, Lor

etta

Lux

: G

irl w

ith a

Loa

f of B

read

(s. 6

8) ta

i Nic

k U

t: N

apal

m

Att

ack

(s. 4

0–41

). Va

littu

a ku

vaa

käyt

etää

n yh

tenä

sa

rjak

uvas

trip

in ru

utun

a. S

arja

kuva

an m

ukaa

n va

li-ko

itunu

t tai

de- t

ai le

htik

uva

void

aan

joko

kop

ioid

a ta

i lu

onno

stel

la v

apaa

sti y

hdek

si ru

uduk

si. P

iirtä

kää

valit

-se

man

ne k

uvan

ohe

en ta

i ym

päri

lle v

ähin

tään

kak

si

omaa

ruut

ua li

sää,

jotk

a ku

ljett

avat

tari

naa,

esi

ttel

evät

yh

den

laps

en o

ikeu

ksie

n ar

tikla

n ta

i ott

avat

kan

taa

laps

en o

ikeu

ksie

n pu

oles

ta. M

itä o

n ta

paht

unut

enn

en,

mitä

jälk

een

valit

un k

uvan

tapa

htum

ien?

Mitä

jää

kuva

n ul

kopu

olel

le ja

mite

n se

vai

kutt

aa? M

itkä

laps

en

oike

udet

tote

utuv

at, m

itkä

eivä

t? L

uonn

oste

lkaa

alu

ksi

lyijy

kynä

llä ja

viim

eist

elkä

ä m

usta

lla tu

ssill

a, jo

nka

jäl-

keen

voi

tte

otta

a va

loko

piot

val

miis

ta sa

rjak

uvis

ta.

24. K

AN

GA

SK

AS

SI T

AI P

INS

SI

LAPS

eN o

IKeu

KSIe

N P

uo

LeS

TAK

esto

ja e

hdot

us ty

öske

ntel

ytav

aksi

: 2–3

opp

itunt

ia,

ryhm

äkes

kust

elu

ja p

arity

öske

ntel

yT

avoi

te: O

pisk

elija

t per

ehty

vät e

rila

isiin

vai

kutt

ami-

sen

kein

oihi

n ja

har

joitt

elev

at o

man

mie

lipite

en il

mai

-su

a ku

valli

sest

i ja

tiivi

issä

muo

doss

a ka

nkaa

n- ta

i pi

nssi

npai

note

kniik

alla

aih

eena

an la

psen

oik

eude

t.T

arvi

kkee

t: va

lkoi

sia

kang

aska

ssej

a, k

anga

svär

ejä,

ka

ngas

tuss

eja,

piir

tohe

itink

alvo

ja sa

bluu

noik

si ta

i pi

nssi

npai

nant

akon

e ja

tarv

ikke

et p

inss

in te

koa

vart

enO

ppia

ine:

ku,

yh

, et,

ai

Tark

aste

lkaa

julk

aisu

n ta

idet

eoks

ia ja

leht

ikuv

ia.

▪ Kes

kust

elka

a he

tki k

uvie

n he

rätt

ämis

tä a

jatu

ksis

ta.

Tutk

ikaa

eri

tyis

esti

kuvi

ssa

esiin

tyvi

ä la

psia

, hei

dän

asem

aans

a se

kä h

eitä

ym

pärö

ivää

kri

isiti

lann

etta

. Mil-

lais

ta a

rvel

ette

laps

en e

läm

än ja

arj

en o

leva

n? T

oteu

tu-

vatk

o hä

nen

oike

uten

sa? P

ohtik

aa m

yös,

mite

n la

psen

oi

keud

et to

teut

uvat

Suo

mes

sa?

Poht

ikaa

par

eitt

ain,

mik

ä la

psen

oik

euks

issa

on

tär-

keää

tai m

ikä

on su

urin

epä

koht

a la

psen

oik

euks

ien

tote

utum

ises

sa.

Työs

täkä

ä kan

gask

assi

t tai

pin

ssit

pare

ittai

n. L

uon-

nost

elka

a ens

in ai

he, jo

nka p

aina

tte k

assi

in ta

i piir

rätt

e pi

nssi

in. K

uvan

lisä

ksi s

e voi

sisä

ltää t

ekst

iä ta

i vai

kkap

a te

rävä

n is

kula

usee

n. K

iinni

ttäk

ää h

uom

iota

kan

kaan

-pa

inan

taku

van

tai p

inss

in v

ärei

hin

ja tä

rkeä

n sa

nom

an

välit

täm

isee

n pe

lkis

tety

in k

eino

in. M

ihin

epäk

ohta

an

halu

atte

ott

aa k

anta

a ja m

iten

sen

teki

sitt

e?

Jatk

oteh

tävä

. Läh

että

kää

tai t

oim

ittak

aa k

anga

skas

-si

nne

tai p

inss

inne

jolle

kin

last

en ja

nuo

rten

asi

oihi

n va

ikut

tava

lle p

aika

llise

lle h

enki

lölle

kut

en k

unna

n-va

ltuut

etul

le, k

aupu

ngin

joht

ajal

le ta

i reh

tori

lle. H

aas-

taka

a m

yös m

uut p

aikk

akun

tann

e ko

ulut

muk

aan

osal

listu

maa

n ka

ngas

kass

ien

tai p

inss

ien

teko

on se

kä

otta

maa

n ka

ntaa

laps

en o

ikeu

ksie

n pu

oles

ta.

25. T

oIS

eNLA

INeN

MA

INo

SK

esto

ja e

hdot

us ty

öske

ntel

ytav

aksi

: 1–2

opp

itunt

ia,

pari

teht

ävä

Tav

oite

: Opi

skel

ijat k

iinni

ttäv

ät h

uom

iota

kri

isik

uvie

n ta

rkas

telu

n ka

utta

siih

en, m

iten

kriis

it va

ikut

tava

t las

-te

n ja

nuo

rten

elä

mää

n. O

pisk

elija

t hah

mot

tava

t, et

tei-

vät l

aste

n oi

keud

et to

teud

u m

aailm

assa

tasa

puol

ises

ti se

kä h

arjo

ittel

evat

kan

nano

ttoa

mai

nost

en ja

kuv

alli-

sen

työs

kent

elyn

kei

noin

.T

arvi

kkee

t: tie

toko

ne in

tern

etyh

teyk

sin,

ilm

aisj

akel

u-,

sano

ma-

ja a

ikak

ausl

ehtiä

, liim

aa, A

3-ko

kois

ia p

aper

i-ar

kkej

a ta

i kar

tonk

ia, t

usse

jaO

ppia

ine:

ku,

ai, hi, yh

, fi

Etsi

kää

pare

ittai

n le

hdis

tä ja

inte

rnet

istä

eri

lais

ia

▪ mai

noks

ia ja

kes

kust

elka

a ni

istä

. Min

käla

isia

vai

ku-

tusk

eino

ja n

iissä

on

käyt

etty

, mite

n ka

tsoj

an h

uom

io

pyri

tään

kiin

nitt

ämää

n? M

yyvä

tkö

mai

noks

et tu

otet

ta,

eläm

änty

yliä

tai t

iety

nlai

sta

ajat

usm

aailm

aa?

Tehk

ää p

arity

önä

vähi

ntää

n A

3-ko

kois

elle

pap

e-ri

lle o

ma

kant

aaot

tava

mai

noks

enne

, joka

puh

uu

laps

en o

ikeu

ksie

n pu

oles

ta. M

aino

ksen

aih

eena

voi

ol

la m

yös j

okin

laps

ia k

oske

ttav

a kr

iisiti

lann

e, k

uten

el

ämä

laps

isot

ilaan

a, la

psity

övoi

ma,

köy

hyys

ja n

älän

-hä

tä, p

akol

aisu

us ta

i lap

sika

uppa

. Laa

tikaa

mai

-no

ksee

nne

isku

laus

e ta

i voi

mak

as v

isua

alin

en e

le-

men

tti. K

anta

aott

avan

mai

noks

en v

oi to

teut

taa

myö

s ku

vank

äsitt

elyo

hjel

mal

la.

101 100 101 100 26

. KA

NTA

Ao

TTAV

AA

KAT

uTA

IdeT

TAK

esto

ja e

hdot

us ty

öske

ntel

ytav

aksi

: 2–3

opp

itunt

ia,

pari

- tai

pie

nryh

mät

yösk

ente

lyT

avoi

te: O

pisk

elija

t opp

ivat

tuom

aan

omat

näk

emyk

-se

nsä

esill

e ja

ott

amaa

n ka

ntaa

laill

isin

kat

utai

teen

kei

-no

in la

psen

oik

euks

ien

puol

esta

. T

arvi

kkee

t: m

enet

elm

än m

ukaa

nO

ppia

ine:

ku,

yh

, et,

ai

Tutu

stuk

aa la

psen

oik

euks

iin ja

val

itkaa

niis

tä k

iin-

▪ nost

avin

tai i

tsel

lenn

e tä

rkei

n oi

keus

. Mie

ttik

ää, m

iten

tiivi

stäi

sitt

e va

litse

man

ne o

ikeu

den

isku

laus

eeks

i, ru

noks

i, mie

ttee

ksi, m

iete

laus

eeks

i tai

per

form

ans-

siks

i. Nyk

ytai

dett

a te

hdää

n m

yös s

uora

an k

aupu

nki-

tilaa

n, ta

paht

umin

a, e

sity

ksin

ä ja

laill

isin

a in

terv

en-

tioin

a. O

ttak

aa se

lvää

, mill

aine

n on

laill

ista

kat

utai

dett

a ja

mite

n vo

isitt

e to

teut

taa

julk

ises

ti om

an k

anna

not-

tonn

e la

psen

oik

euks

iin li

ittye

n. L

ailli

sta

katu

taid

etta

vo

i olla

esi

mer

kiks

i isk

ulau

seen

tai k

uvan

piir

täm

inen

hi

ekka

an ta

i lum

een,

mim

iikka

esity

s tai

gra

ffiti

väri

-lii

duill

a ja

lkak

äytä

välle

. Jos

ole

tte

epäv

arm

oja

siitä

, m

ikä

on sa

llitt

ua ta

i mih

in ta

rvits

ette

luva

n, k

ysyk

ää

oman

kun

tann

e ka

tuje

n ku

nnos

sapi

dost

a va

staa

valta

vi

rano

mai

selta

. Kek

sitt

ekö

lisää

men

etel

miä

? To

teut

taka

a id

eann

e la

psen

oik

euks

iin li

ittyv

ästä

ka

nnan

otos

ta jo

llaki

n ju

lkis

ella

pai

kalla

hal

uam

alla

nne

katu

taite

en m

enet

elm

ällä

. Mie

ttik

ää su

unni

ttel

u-va

ihee

ssa

seur

aavi

a as

ioita

. Kuk

a te

okse

nne

näke

e?

Ken

en h

uom

ion

halu

aisi

tte

teok

sella

saav

utta

a? V

oiko

jo

ku tu

lla k

eske

yttä

mää

n te

okse

n to

teut

tam

isen

? M

iten

ylei

sö re

agoi

teok

seen

? Kui

nka

kaua

n te

os k

es-

tää?

Mill

aisi

a aj

atuk

sia

teok

senn

e sa

atta

a ih

mis

issä

he

rätt

ää? K

annu

staa

ko se

toim

imaa

n la

psen

oik

euk-

sien

tote

utum

isen

puo

lest

a? V

oiko

teos

louk

ata

jota

-ku

ta? M

illai

nen

yhte

isku

nnal

linen

sano

ma

teok

sel-

lann

e on

? Dok

umen

toik

aa v

alm

is te

os ta

i kan

nano

tto

ja h

alut

essa

nne

myö

s sen

teko

vaih

eet.

27. S

uo

JAK

ILPI

TA

I -N

AA

MIo

K

RIIS

IALu

eeN

LA

PSeL

LeK

esto

ja e

hdot

us ty

öske

ntel

ytav

aksi

: use

ampi

op

pitu

nti, p

ari-

tai p

ienr

yhm

äteh

tävä

, käy

nti

taid

enäy

ttel

yssä

Tav

oite

: Opi

skel

ija tu

tust

uu lä

hial

ueen

taid

enäy

tte-

lyyn

täm

än ju

lkai

sun

teem

an n

äkök

ulm

asta

, har

joit-

taa

kuva

nluk

utai

toaa

n, m

uoto

ilee

omat

aja

tuks

ensa

ka

ntaa

otta

vaks

i teo

ksek

si ja

jatk

oteh

tävä

ssä

harj

oitt

aa

paik

allis

ta v

aiku

ttam

ista

. T

arvi

kkee

t: m

ater

iaal

ia k

ipsi

naam

ioid

en te

koon

tai

kart

onki

a ja

pah

via

kilp

iä v

arte

n, m

aala

usvä

linei

tä ja

pe

itevä

rejä

, piir

ustu

sleh

tiöitä

ja -k

yniä

Opp

iain

e: ku

Vie

railk

aa ta

iden

äytt

elys

sä ja

ets

ikää

siel

tä te

oksi

a,

▪ jotk

a ku

vaav

at la

psia

tai l

aste

n ko

kem

ia k

riis

ejä.

Teh

-kä

ä va

litse

mas

tann

e te

okse

sta

kuva

-ana

lyys

i, jos

sa

pohd

itte

kuva

n ra

kenn

etta

, som

mite

lmaa

, ryt

miä

, vä

rejä

ja k

uink

a ne

vai

kutt

avat

kuv

an tu

nnel

maa

n ja

si

sältö

ön. O

nko

laps

ia k

uvat

tu e

ri ta

voin

kui

n ai

kuis

ia?

Mill

aise

ssa

rool

issa

laps

et o

vat t

eoks

essa

? Luo

nnos

-te

lkaa

näy

ttel

ystä

val

itsem

anne

teos

leht

iöih

inne

. Har

-jo

ituks

en v

oi to

teut

taa

myö

s kou

luss

a hy

ödyn

täm

ällä

, ta

rkas

tele

mal

la ta

i luo

nnos

tele

mal

la ju

lkai

sun

last

en

kriis

ejä

kuva

avia

taid

eteo

ksia

.

kuva

llIN

eN ty

öSke

Ntel

y. Te

hkää

suoj

akilp

i tai

-naa

-m

io la

psill

e, jo

tka

eläv

ät so

dan

kesk

ellä

. Opi

skel

ijat

tote

utta

vat o

man

, tai

dem

useo

ssa

tai j

ulka

isun

kuv

ien

pohj

alta

teht

yjen

luon

nost

ensa

poh

jalta

esi

mer

kiks

i ki

psis

tä k

ilven

tai n

aam

ion,

joka

olis

i kuv

an la

psen

”s

uoja

” sod

assa

tai m

uuss

a kr

iisiti

lant

eess

a. M

aala

tkaa

ki

lpiin

tai n

aam

ioih

in tu

ntei

ta, m

iett

eitä

, san

oja

tai l

au-

seita

. Käy

ttäk

ää m

yös t

ämän

julk

aisu

n ku

via

ideo

iden

lä

htee

nä. S

isäl

lytt

äkää

kilp

een

tai n

aam

ioon

asi

oita

la

psen

maa

ilmas

ta, le

ikei

stä

tai s

adui

sta,

jotk

a vi

evät

aj

atuk

set p

ois s

odas

ta ta

i kri

isis

tä ta

i laa

tikaa

laps

en

oike

uksi

in li

ittyv

iä, s

odan

vast

aisi

a is

kula

usei

ta.

Jatk

oteh

tävä

. Koo

tkaa

suoj

anaa

mio

t ja

-kilv

et n

äyt-

tely

iksi

tai l

ahjo

ittak

aa n

e es

imer

kiks

i kir

jast

oon,

van

-ha

inko

tiin

tai p

äivä

kotii

n.

103 102 103 102 28

. Ku

VA M

uu

TTu

MIS

LeIK

ISSä

Kes

to ja

ehd

otus

työs

kent

elyt

avak

si: 1

–3 o

ppitu

ntia

ri

ippu

en to

teut

usta

vast

a, y

ksilö

tai p

arity

öske

ntel

yT

arvi

kkee

t: ko

pioi

ta ta

i säh

köis

essä

muo

doss

a ol

evia

ku

via

Abr

aham

O. O

ghob

asen

val

okuv

asta

sekä

men

e-te

lmän

muk

aan

kuva

llise

en ty

öske

ntel

yyn:

pap

eria

, ly

ijyky

niä

ja e

rila

isia

vär

ejä,

aik

akau

sile

htiä

, sak

set,

lii-

maa

tai t

ieto

kone

ita k

uvan

käsi

ttel

yohj

elm

alla

Tav

oite

: Opi

skel

ija o

ppii

kiin

nitt

ämää

n hu

omio

n ku

van

erila

isiin

ele

men

ttei

hin

ja si

ihen

, mite

n ne

vai

-ku

ttav

at k

uvan

tunn

elm

aan

ja si

sältö

ön.

Opp

iain

e: ku,

ai

Tark

aste

lkaa

sivu

lla 58

ole

vaa

Abr

aham

O.

▪ Ogh

obas

e n v

alok

uvaa

Ecs

tatic

s-sa

rjas

ta. M

itä k

uvas

sa

tapa

htuu

? Mill

aine

n tu

nnel

ma

kuva

ssa

on? M

itkä

asia

t ku

vass

a sa

avat

tunn

elm

an ja

kuv

asta

teht

ävän

tul-

kinn

an a

ikai

seks

i (vä

rit,

kuva

ssa

olev

at e

lem

entit

, ele

-m

entt

ien

suhd

e to

isiin

sa, k

uvak

ulm

at, k

uvan

raja

us)?

Mite

n ku

van

tunn

elm

a ja

sisä

ltö m

uutt

uu, jo

s es

imer

kiks

i…1.

…

kuv

aa k

atso

o yl

ösal

aisi

n.2.

…

kuv

a on

mus

tava

lkoi

nen.

3.

… b

ussi

n ta

kana

on

rake

nnuk

sia,

met

sä ta

i vuo

ria.

4.

… b

ussi

n ed

essä

on

ihm

inen

(ihm

isiä

).5.

…

mie

hen

pää

on p

ysty

asen

noss

a.

Huo

m! O

pett

aja

voi i

tse

tehd

ä et

ukät

een

muu

toks

et

kuva

an ja

näy

ttää

muo

katu

t kuv

at o

ppila

ille

tai t

eet-

tää

muu

toks

et k

uvaa

n op

pila

illa

(esi

m. 1

muu

tos /

op

pila

sryh

mä)

.

kuva

llIN

eN ty

öSke

Ntel

y. O

pisk

elija

val

itsee

leht

i-ku

van

ja m

uutt

aa ti

lant

een

tois

enla

isek

si m

uutt

amal

la

kuva

a. T

yön

voi e

sim

. teh

dä v

äritt

ämäl

lä ja

piir

täm

ällä

ku

vaan

, kol

laas

itekn

iikal

la ta

i tie

toko

neel

la k

uvan

-kä

sitt

elyo

hjel

mal

la. K

aikk

i opi

skel

ijat v

oiva

t myö

s m

uoka

ta sa

man

kuv

an. E

sim

. täm

än ju

lkai

sun

kuva

M

igra

nt M

othe

r (s.

37).

29. K

uV

IeN

RIN

NA

STA

MIN

eNK

esto

ja e

hdot

us ty

öske

ntel

ytav

aksi

: 1–2

opp

itunt

ia,

yksi

löte

htäv

äT

avoi

te: O

pisk

elija

t har

joitt

elev

at o

maa

ilm

aisu

a, k

an-

nano

ttoa

ja k

uva-

anal

yysi

ä.T

arvi

kkee

t: le

htiä

ja le

htik

uvia

, ope

ttaj

an v

alits

emia

ko

pioi

ta ju

lkai

sun

kuvi

sta

sivu

ilta

37, 4

0–41

, 45 j

a 89

, tie

toko

neita

inte

rnet

yhte

yksi

n, k

uvan

käsi

ttel

yohj

elm

aO

ppia

ine:

ku

Kah

ta k

uvaa

rinn

akka

in ta

rkas

tele

mal

la lö

ydet

ään

▪ niis

tä k

umm

asta

kin

uusi

a as

ioita

, jotk

a lii

ttyv

ät k

uvan

ilm

aisu

un, v

iest

iin, t

ekni

ikka

an ta

i sis

ältö

ön. K

uvat

vo

ivat

yhd

essä

ker

toa

tari

nan

tai l

uoda

rist

iriit

aisi

a ta

i uu

sia

näkö

kulm

ia. V

alitk

aa ju

lkai

sun

kuvi

sta

joko

Nic

k U

tin N

apal

m A

ttac

k (s

. 40–

41) j

a A

lber

t Geb

hard

in

Orp

o (H

ylät

ty) (

s. 4

5) ta

i Kal

ervo

Pal

san

Ihan

a En

keli

(s. 8

9) ja

Dor

othe

a La

ngen

Mig

rant

Mot

her (

s. 37

).Po

htik

aa k

ahde

n ku

van

välis

tä v

uoro

puhe

lua.

Mitä

uu

tta

toin

en k

uva

tuo

tois

een?

Mite

n ku

van

rinn

as-

tam

inen

tois

een

muu

ttaa

alk

uper

äist

ä ku

vaa?

Joka

i-ne

n op

iske

lija

valit

see

näkö

kulm

ansa

. Hän

voi

pyr

kiä

hum

oris

tisuu

teen

, toi

veik

kuut

een,

neg

atiiv

isee

n/po

si-

tiivi

seen

vie

stiin

jne.

Vaih

toeh

toin

en to

teut

usta

pa: J

atka

kaa

taid

e- ta

i le

htik

uvaa

maa

laam

alla

tai m

uokk

aam

alla

sitä

dig

i-ta

alis

esti

kuva

nkäs

ittel

yohj

elm

alla

. Luo

kaa

oma

kuva

ta

i sar

jaku

va, jo

ssa

otat

te k

anta

a la

sten

oik

euks

iin ja

m

edia

n vä

littä

mää

n ku

vaan

keh

itysm

aide

n la

psis

ta.

103 102 103 102 30

. uu

TTA

Nä

KöK

uLM

AA

...

a) ...

raJa

amal

laK

esto

ja e

hdot

us ty

öske

ntel

ytav

aksi

: 1 o

ppitu

nti,

ryhm

äteh

tävä

Tav

oite

: Opi

skel

ija tu

tkii

kuva

n ra

jaus

ta o

lenn

aise

na

osan

kuv

an ra

kent

amis

ta, il

mai

suke

inon

a se

kä p

ohtii

ra

jauk

sen

syitä

ja se

urau

ksia

. T

arvi

kkee

t: su

uren

noks

ia ju

lkai

sun

kuvi

sta

tai d

oku-

men

ttik

amer

a ta

i piir

tohe

itin

kuvi

en k

atse

luun

, sak

sia,

A

4-ko

kois

ia p

aper

i- ta

i kar

tonk

iark

keja

raja

uske

hyst

en

teko

a va

rten

, Sam

i Ker

on a

rtik

keli,

laps

en o

ikeu

ksie

n so

pim

us ly

henn

etys

sä m

uodo

ssa

(s. 8

0–82

)O

ppia

ine:

ku,

ai

Tehk

ää h

arjo

itus 2

–3 h

enge

n ry

hmis

sä ta

i kok

o ▪ luok

an k

eske

n. K

äytt

äkää

esi

mer

kiks

i jul

kais

un k

uvia

si

vuilt

a 54

–55,

84

ja 9

4. Ja

etaa

n jo

kais

elle

ryhm

älle

yk

si k

uvas

uure

nnos

tai v

aiht

oeht

oise

sti h

eija

stet

aan

doku

men

ttik

amer

alla

tai p

iirto

heitt

imel

lä k

oko

ryh-

mäl

le sa

ma

kuva

. Ope

ttaj

a vo

i var

ata

valm

iiksi

tai t

eet-

tää

opis

kelij

oilla

eri

koko

isia

keh

yksi

ä, jo

illa

kuva

a vo

i ra

jata

uud

elle

en ta

i raj

ata

siitä

yks

ityis

koht

ia.

Poht

ikaa

kun

kin

kuva

n ko

hdal

la, m

iten

kuva

n uu

delle

en ra

jaam

inen

muu

ttai

si s

itä. T

ehkä

ä ke

hyk-

sillä

uud

enla

isia

raja

uksi

a. M

iett

ikää

myö

s, m

itä

kuva

n ul

kopu

olel

la v

oisi

tapa

htua

? Mite

n ku

viss

a es

iinty

vien

hen

kilö

iden

ase

ma

muu

ttuu

raja

usta

va

ihta

mal

la?

Jatk

oteh

tävä

. Luk

ekaa

laps

en o

ikeu

ksie

n so

pim

us

lyhe

nnet

yssä

muo

doss

a (s

. 80–

82) j

a ke

skus

telk

aa

niis

tä k

uvie

n ka

tsel

un ja

raja

amis

en ri

nnal

la. M

iten

med

iaan

liitt

yvät

art

ikla

t (12

, 13,

14 ja

17) t

oteu

tuva

t ku

viss

a ja

uus

issa

raja

uksi

ssa?

Luk

ekaa

lopu

ksi S

ami

Ker

on a

rtik

keli,

joka

käs

ittel

ee v

alok

uvaa

jan

työt

ä se

kä

valin

toje

n ja

raja

uste

n te

kem

istä

.

b) ...

laaj

enta

mal

laK

esto

ja e

hdot

us ty

öske

ntel

ytav

aksi

: 2–4

opp

itunt

ia,

yksi

löty

öske

ntel

yT

avoi

te: O

pisk

elija

t poh

tivat

kri

isia

luei

lla a

suvi

en la

s-te

n ja

nuo

rten

elä

män

pos

itiiv

isia

, tav

allis

een

arke

en

kuul

uvia

asi

oita

sekä

huo

maa

vat n

iissä

yht

äläi

syyk

siä

omaa

n el

ämää

nsä.

Tar

vikk

eet:

julk

aisu

n ku

via

kopi

oitu

ina

tai s

uure

n-no

ksin

a, p

iirus

tus-

ja m

aala

usta

rvik

keita

, pap

eria

Opp

iain

e: ku

Valit

kaa

yksi

kri

isis

sä e

lävä

n la

psen

tai n

uore

n ▪ kuva

julk

aisu

sta

ja la

ajen

taka

a si

tä k

uval

lisin

kei

noin

. K

uva

liim

ataa

n va

lkoi

selle

pap

erill

e. P

ohtik

aa, m

itä

kuva

n ul

kopu

olel

la v

oisi

tapa

htua

, mitä

asi

oita

, mai

-se

mia

, tav

aroi

ta ta

i ihm

isiä

voi

si o

lla n

ähtä

villä

. Jat

ka-

kaa

valm

ista

kuv

aa ja

kuv

ittak

aa k

oko

pape

ri a

sioi

lla,

joita

kuv

ittel

ette

kuv

an la

psen

tai n

uore

n ym

päri

llä

olev

an. K

ehitt

äkää

last

a ta

i nuo

rta

ympä

röiv

ät a

siat

, ih

mis

et ja

tapa

htum

at m

ahdo

llisi

mm

an p

ositi

ivis

iksi

, la

psen

oik

euks

ia ja

elin

oloj

a pa

rant

avik

si m

yönt

eisi

ksi

teki

jöik

si.

Vaih

toeh

toin

en to

teut

usta

pa: T

oteu

ttak

aa te

h-tä

vä m

yös k

uvas

uure

nnok

sia

ja p

eite

väre

jä k

äytt

ä-m

ällä

. Val

itkaa

julk

aisu

n le

hti-

tai t

aide

kuvi

sta

sella

i-ne

n, jo

ka k

uvaa

last

a kr

iisiti

lant

eess

a ja

ott

akaa

siitä

vä

rilli

nen

kuva

suur

enno

s kop

ioko

neel

la. M

uoka

tkaa

pe

itevä

reill

ä ku

va, s

en ti

lann

e ja

sano

ma

posi

tiivi

sem

-m

aksi

. Kai

ken

muu

n yl

i saa

pei

tevä

reill

ä m

aala

ta p

aits

i ku

vass

a nä

kyvä

n la

psen

ja h

änen

asu

stei

dens

a.

31. M

IKä

oN

fA

KTA

A, M

IKä

feI

KK

Iä?

Kes

to ja

ehd

otus

työs

kent

elyt

avak

si: 1

–2 o

ppitu

ntia

, yk

sin,

par

eitt

ain

tai p

ienr

yhm

ässä

Tav

oite

: Opi

skel

ija ta

rkas

tele

e ja

poh

tii d

okum

enta

a-ri

sen

ja fi

ktiiv

isen

kuv

an ra

japi

ntaa

ja n

iiden

ero

ja ja

yh

tälä

isyy

ksiä

. Hän

ym

mär

tää,

ett

ä ku

van

tulk

inta

an

vaik

utta

a tu

lkits

ijan

taus

ta ja

tulk

inta

tilan

ne. H

än

ymm

ärtä

ä m

yös,

ett

ä tu

lkin

toje

n ja

teks

tien

taus

talla

on

tiet

ty ta

rkoi

tus.

T

arvi

kkee

t: ju

lkai

sun

sivu

illa

68 ja

72–7

3 ole

vat

Lore

tta

Luxi

n va

loku

vate

okse

t Gir

l with

a L

oaf o

f Br

ead

ja T

he G

reen

Roo

m, p

aper

ia ja

kyn

iä, d

igik

a-m

era,

kuv

ankä

sitt

elyo

hjel

man

käy

ttöm

ahdo

llisu

us,

kopi

ot A

nna-

Kai

sa R

aste

nber

geri

n ar

tikke

lista

Opp

iain

e: ai, ku

, fi

kIrJ

allI

NeN

työS

keNt

ely.

Tark

aste

lkaa

Lor

etta

Lux

in

teok

sen

kuva

a T

he G

reen

Roo

m (s

. 72–

73) t

ai G

irl w

ith

a Lo

af o

f Bre

ad (s

. 68)

. Opi

skel

ijat k

irjo

ittav

at k

uvas

ta

1) d

okum

enta

aris

ena

kuva

na 2

) tai

dete

okse

na. L

uke-

kaa

Rast

enbe

rger

in a

rtik

keli

valo

kuvi

en tu

lkin

nast

a.

kuva

llIN

eN ty

öSke

Ntel

y. O

ttak

aa v

alok

uva

jost

akin

to

delli

sest

a til

ante

esta

tai k

äytt

äkää

ole

mas

sa o

leva

a ku

vaa.

Val

itkaa

aih

e la

sten

oik

euks

ien

peru

stee

lla.

Muo

katk

aa o

ttam

aann

e ku

vaa,

mut

ta sä

ilytt

äkää

myö

s al

kupe

räin

en. E

sitt

äkää

kuv

at ri

nnak

kain

. Toi

set o

pis-

kelij

at ta

rkas

tele

vat k

uvap

arej

a ja

arv

ioiv

at, k

umpi

ku

vist

a on

dok

umen

taar

inen

ja k

umpi

muo

katt

u ”t

ai-

deku

va”.

Luke

kaa

Rast

enbe

rger

in a

rtik

keli

valo

kuvi

en

tulk

inna

sta.

28. K

uVA

Mu

uTT

uM

ISLe

IKIS

SäK

esto

ja e

hdot

us ty

öske

ntel

ytav

aksi

: 1–3

opp

itunt

ia

riip

puen

tote

utus

tava

sta,

yks

ilö ta

i par

ityös

kent

ely

Tar

vikk

eet:

kopi

oita

tai s

ähkö

ises

sä m

uodo

ssa

olev

ia

kuvi

a A

brah

am O

. Ogh

obas

en v

alok

uvas

ta se

kä m

ene-

telm

än m

ukaa

n ku

valli

seen

työs

kent

elyy

n: p

aper

ia,

lyijy

kyni

ä ja

eri

lais

ia v

ärej

ä, a

ikak

ausi

leht

iä, s

akse

t, lii

-m

aa ta

i tie

toko

neita

kuv

ankä

sitt

elyo

hjel

mal

laT

avoi

te: O

pisk

elija

opp

ii ki

inni

ttäm

ään

huom

ion

kuva

n er

ilais

iin e

lem

entt

eihi

n ja

siih

en, m

iten

ne v

ai-

kutt

avat

kuv

an tu

nnel

maa

n ja

sisä

ltöön

.O

ppia

ine:

ku,

ai

Tark

aste

lkaa

sivu

lla 58

ole

vaa

Abr

aham

O.

▪ Ogh

obas

e n v

alok

uvaa

Ecs

tatic

s-sa

rjas

ta. M

itä k

uvas

sa

tapa

htuu

? Mill

aine

n tu

nnel

ma

kuva

ssa

on? M

itkä

asia

t ku

vass

a sa

avat

tunn

elm

an ja

kuv

asta

teht

ävän

tul-

kinn

an a

ikai

seks

i (vä

rit,

kuva

ssa

olev

at e

lem

entit

, ele

-m

entt

ien

suhd

e to

isiin

sa, k

uvak

ulm

at, k

uvan

raja

us)?

Mite

n ku

van

tunn

elm

a ja

sisä

ltö m

uutt

uu, jo

s es

imer

kiks

i…1.

…

kuv

aa k

atso

o yl

ösal

aisi

n.2.

…

kuv

a on

mus

tava

lkoi

nen.

3.

… b

ussi

n ta

kana

on

rake

nnuk

sia,

met

sä ta

i vuo

ria.

4.

… b

ussi

n ed

essä

on

ihm

inen

(ihm

isiä

).5.

…

mie

hen

pää

on p

ysty

asen

noss

a.

Huo

m! O

pett

aja

voi i

tse

tehd

ä et

ukät

een

muu

toks

et

kuva

an ja

näy

ttää

muo

katu

t kuv

at o

ppila

ille

tai t

eet-

tää

muu

toks

et k

uvaa

n op

pila

illa

(esi

m. 1

muu

tos /

op

pila

sryh

mä)

.

kuva

llIN

eN ty

öSke

Ntel

y. O

pisk

elija

val

itsee

leht

i-ku

van

ja m

uutt

aa ti

lant

een

tois

enla

isek

si m

uutt

amal

la

kuva

a. T

yön

voi e

sim

. teh

dä v

äritt

ämäl

lä ja

piir

täm

ällä

ku

vaan

, kol

laas

itekn

iikal

la ta

i tie

toko

neel

la k

uvan

-kä

sitt

elyo

hjel

mal

la. K

aikk

i opi

skel

ijat v

oiva

t myö

s m

uoka

ta sa

man

kuv

an. E

sim

. täm

än ju

lkai

sun

kuva

M

igra

nt M

othe

r (s.

37).

29. K

uV

IeN

RIN

NA

STA

MIN

eNK

esto

ja e

hdot

us ty

öske

ntel

ytav

aksi

: 1–2

opp

itunt

ia,

yksi

löte

htäv

äT

avoi

te: O

pisk

elija

t har

joitt

elev

at o

maa

ilm

aisu

a, k

an-

nano

ttoa

ja k

uva-

anal

yysi

ä.T

arvi

kkee

t: le

htiä

ja le

htik

uvia

, ope

ttaj

an v

alits

emia

ko

pioi

ta ju

lkai

sun

kuvi

sta

sivu

ilta

37, 4

0–41

, 45 j

a 89

, tie

toko

neita

inte

rnet

yhte

yksi

n, k

uvan

käsi

ttel

yohj

elm

aO

ppia

ine:

ku

Kah

ta k

uvaa

rinn

akka

in ta

rkas

tele

mal

la lö

ydet

ään

▪ niis

tä k

umm

asta

kin

uusi

a as

ioita

, jotk

a lii

ttyv

ät k

uvan

ilm

aisu

un, v

iest

iin, t

ekni

ikka

an ta

i sis

ältö

ön. K

uvat

vo

ivat

yhd

essä

ker

toa

tari

nan

tai l

uoda

rist

iriit

aisi

a ta

i uu

sia

näkö

kulm

ia. V

alitk

aa ju

lkai

sun

kuvi

sta

joko

Nic

k U

tin N

apal

m A

ttac

k (s

. 40–

41) j

a A

lber

t Geb

hard

in

Orp

o (H

ylät

ty) (

s. 4

5) ta

i Kal

ervo

Pal

san

Ihan

a En

keli

(s. 8

9) ja

Dor

othe

a La

ngen

Mig

rant

Mot

her (

s. 37

).Po

htik

aa k

ahde

n ku

van

välis

tä v

uoro

puhe

lua.

Mitä

uu

tta

toin

en k

uva

tuo

tois

een?

Mite

n ku

van

rinn

as-

tam

inen

tois

een

muu

ttaa

alk

uper

äist

ä ku

vaa?

Joka

i-ne

n op

iske

lija

valit

see

näkö

kulm

ansa

. Hän

voi

pyr

kiä

hum

oris

tisuu

teen

, toi

veik

kuut

een,

neg

atiiv

isee

n/po

si-

tiivi

seen

vie

stiin

jne.

Vaih

toeh

toin

en to

teut

usta

pa: J

atka

kaa

taid

e- ta

i le

htik

uvaa

maa

laam

alla

tai m

uokk

aam

alla

sitä

dig

i-ta

alis

esti

kuva

nkäs

ittel

yohj

elm

alla

. Luo

kaa

oma

kuva

ta

i sar

jaku

va, jo

ssa

otat

te k

anta

a la

sten

oik

euks

iin ja

m

edia

n vä

littä

mää

n ku

vaan

keh

itysm

aide

n la

psis

ta.

105 104 105 104 32

. To

Teu

TuN

eITA

JA T

oTe

uTu

MAT

ToM

IA

oIK

euKS

IA K

uVA

PAR

ISSA

Kes

to ja

ehd

otus

työs

kent

elyt

avak

si: 2

–4 o

ppitu

ntia

, yk

silö

- tai

par

ityös

kent

ely

Tav

oite

: Opi

skel

ijat h

arjo

ittel

evat

sana

llise

n vi

estin

m

uova

amis

ta k

uvan

kie

lelle

, abs

trah

oint

ia ja

hav

ain-

nolli

stam

ista

. Opi

skel

ijat p

ohtiv

at k

riis

ialu

eella

asu

van

laps

en ti

lann

etta

ja o

ikeu

ksia

.T

arvi

kkee

t: tie

toko

ne ja

kuv

ankä

sitt

elyo

hjel

ma

tai

pape

ria,

piir

ustu

s- ja

maa

laus

tarv

ikke

ita, li

imaa

ja le

h-tik

uvia

ja se

kala

ista

mat

eria

alia

kol

laas

in te

koa

vart

en,

laps

en o

ikeu

ksie

n so

pim

us ly

henn

etty

nä (s

. 80–

82)

sekä

Han

na N

urm

en ja

Tiin

a Sa

lmio

n ar

tikke

li O

ppia

ine:

ku

Tutu

stuk

aa y

ksin

tai p

arei

ttai

n la

psen

oik

euks

ien

▪ sopi

muk

seen

enn

en k

uval

lista

työs

kent

elyä

. Lis

ätie

-to

ja la

sten

oik

euks

ien

tote

utum

ises

ta sa

atte

Nur

men

ja

Sal

mio

n ar

tikke

lista

. Mie

ttik

ää ti

lant

eita

ja sy

itä, jo

i-de

n vu

oksi

laps

en o

ikeu

det j

äävä

t tot

eutu

mat

ta. M

iten

laps

en o

ikeu

det t

oteu

tuva

t maa

ilman

kri

isia

luei

lla ta

i ko

nflik

titila

ntei

ssa?

Mitä

pitä

isi t

ehdä

, jott

a oi

keud

et

saat

aisi

in to

teut

umaa

n?O

pisk

elija

t val

itsev

at y

hden

itse

ään

kiin

nost

avan

la

psen

oik

eude

n ja

teke

vät k

uvan

käsi

ttel

yohj

elm

alla

tai

kolla

asim

enet

elm

ällä

siih

en li

ittyv

än k

uvap

arin

, jois

ta

tois

essa

kuv

assa

oik

eus t

oteu

tuu

ja to

ises

sa jä

ä tot

eu-

tum

atta

. Pyr

kikä

ä tek

emää

n ku

vapa

reis

ta m

ahdo

llisi

m-

man

selk

eät j

a pel

kist

etyt

, jott

a ole

nnai

nen

nous

ee es

ille.

Tu

tkik

aa lo

puks

i toi

sten

ne k

uvap

arej

a ja

koe

ttak

aa

arva

ta, m

itä o

ikeu

tta

tois

tenn

e ku

vapa

rit e

sitt

ävät

. Jos

us

eam

pi o

pisk

elija

val

itsi s

aman

oik

eude

n, v

erta

ilkaa

m

iten

eri t

avoi

n ky

seis

tä o

ikeu

tta

on k

uvap

arei

ssa

käsi

telty

. Koo

tkaa

val

miit

kuv

apar

inne

näy

ttel

yksi

.

33. S

AVI-

TAI M

uo

VAIL

uVA

HAV

eIS

ToS

LA

PSeN

oIK

euKS

IeN

AS

IALL

AK

esto

ja e

hdot

us ty

öske

ntel

ytav

aksi

: 1–2

opp

itunt

ia,

yksi

löty

öske

ntel

yT

avoi

te: S

anan

kuv

allis

tam

inen

ja k

onkr

eett

isen

vai

-ku

ttam

isen

har

joitt

elu

Tar

vikk

eet:

save

a ta

i muo

vailu

vaha

a, ty

öske

ntel

yn

taus

talle

etn

istä

mus

iikki

a ta

i luo

nnon

ääni

ä, K

irst

i Pa

lose

n ar

tikke

liO

ppia

ine:

ku

Muo

vailk

aa sa

vest

a ta

i muo

vailu

vaha

sta

yhte

en

▪ tai u

seam

paan

laps

en o

ikeu

ksiin

liitt

yvä

teos

. Val

in-

tape

rust

eena

voi

olla

esi

mer

kiks

i ahd

ista

vim

mal

ta ta

i tä

rkei

mm

ältä

tunt

uva

oike

us. P

yrki

kää

työs

kent

ele-

mää

n m

ahdo

llisi

mm

an ra

uhal

lises

ti ja

intu

itiiv

ises

ti ja

ant

akaa

käs

ien

luod

a sa

vest

a ta

i vah

asta

aih

eese

en

liitt

yvä

teos

. Nim

etkä

ä va

lmiit

vei

stok

senn

e. P

urka

kaa

työs

kent

ely

esim

erki

ksi s

iten,

ett

ä ku

nkin

vei

stok

sen

teki

jä k

erto

o ka

hden

kes

ken

jolle

kin

tois

elle

opi

skel

i-ja

lle, m

itä o

ma

teos

kuv

aa ja

mite

n se

synt

yi. T

ämän

jä

lkee

n pa

rit e

sitt

elev

ät m

uulle

ryhm

älle

tois

tens

a ty

öt

ja n

äkem

ykse

t niid

en ta

kana

. Kir

sti P

alos

en k

riis

ialu

-ei

den

laps

ia ja

kuv

ien

käyt

töä

trau

moj

en ja

kam

ises

sa

ja p

urka

mis

essa

käs

ittel

evän

art

ikke

lin lu

kem

inen

tuo

veis

toks

en te

koon

lisä

ä ul

ottu

vuuk

sia

ja a

jatu

ksia

.Va

ihto

ehto

inen

työs

kent

elyt

apa:

Käy

ttäk

ää v

eis-

toks

issa

nne

save

n ta

i muo

vailu

vaha

n si

jast

a er

ilai-

sia

kier

räty

smat

eria

alej

a, ro

mua

tai r

oski

a. P

ohtik

aa

sam

alla

, mite

n va

nhoi

sta

tava

rois

ta v

oi te

hdä

taid

etta

ta

i mill

ä m

uulla

tavo

in e

rila

ista

kie

rrät

että

vää

mat

eri-

aalia

olis

i mah

dolli

sta

hyöd

yntä

ä? M

iett

ikää

myö

s, m

il-la

iset

tava

rat v

oisi

vat o

lla jo

ssai

n ku

lttuu

riss

a pe

lkkä

ä ro

jua

tai r

oska

a ja

tois

essa

var

sina

isia

aar

teita

? Mik

si?

Jatk

oteh

tävä

: Sel

vitt

äkää

, olis

iko

valm

iit v

eist

okse

t m

ahdo

llist

a myy

dä es

imer

kiks

i van

hem

mill

e tai

jolle

kin

paik

allis

elle

taho

lle ta

i toi

mija

lle. J

ärje

stäk

ää h

yvän

teke

-vä

isyy

stem

paus

tai v

aikk

apa t

aide

huut

okau

ppa.

Val

it-ka

a yhd

essä

joki

n tä

rkeä

ksi k

okem

anne

ker

äysk

ohde

, jo

hon

voitt

e lah

joitt

aa v

eist

oksi

sta s

aam

anne

var

at.

105 104 105 104 34

. LA

PSIH

AH

Mo

T K

RIIS

IALu

eILT

A

Kes

to ja

ehd

otus

työs

kent

elyt

avak

si: 1

–3 o

ppitu

ntia

, ry

hmät

ehtä

väT

avoi

te: O

pisk

elija

t poh

tivat

kri

isia

luee

lla a

suva

n la

p-se

n oi

keuk

sia

ja ti

lann

etta

Tar

vikk

eet:

laps

en o

ikeu

ksie

n so

pim

us ly

henn

etty

nä

(s. 8

0–82

), m

uist

iinpa

novä

linee

t, ro

mua

ja v

anha

a ta

vara

a, k

ierr

ätys

mat

eria

alia

, ask

arte

luta

rvik

keita

, lii-

maa

, rau

tala

nkaa

ym

s.O

ppia

ine:

ku,

ai

Muo

dost

akaa

noi

n 3–

4 he

ngen

ryhm

iä ja

tutu

stu-

▪ kaa

aluk

si la

psen

oik

euks

ien

sopi

muk

seen

. Työ

stäk

ää

impr

ovis

aatio

on p

erus

tuva

lla m

enet

elm

ällä

kuv

ittee

l-lis

ia, e

rila

isis

sa k

riis

eiss

ä el

äviä

laps

ihah

moj

a. V

alit-

kaa

yksi

ryhm

än jä

seni

stä

laps

ihah

moj

en ja

ideo

iden

ki

rjur

iksi

. Kuv

ittee

llise

t lap

siha

hmot

tule

e se

pitt

ää

riva

kass

a ta

hdis

sa y

hdes

sä m

ielik

uvitu

sta

vapa

asti

käyt

täen

, hilj

aist

a he

tkeä

kan

natt

aa tä

ssä

harj

oitu

k-se

ssa

tark

oitu

s väl

tellä

. Alo

ittak

aa ro

hkea

sti k

eksi

mäl

lä

ensi

mm

äise

ksi l

apse

lle n

imi s

ekä

jatk

akaa

asi

alla

, joka

jo

llaku

lla ry

hmäl

äise

llä n

ouse

e m

iele

en k

riis

in k

es-

kellä

elä

vist

ä la

psis

ta ja

ker

toa

se ä

änee

n m

uulle

ryh-

mäl

le. T

oist

en e

hdot

uksi

a ei

tule

tyrm

ätä,

vaa

n ni

iden

til

alle

tule

e ta

rvitt

aess

a ke

ksiä

toin

en, k

orva

ava

ajat

us,

jos j

okin

ilm

aan

heite

tyis

tä e

hdot

uksi

sta

ei m

ene

läpi

. Lu

okaa

hah

mot

yhd

essä

ja ry

hmä

hyvä

ksyy

laps

ihah

-m

on o

min

aisu

udet

ja o

losu

htee

t huu

daht

amal

la e

si-

mer

kiks

i ”Jo

o!”.

Kir

juri

mer

kkaa

yhd

essä

hyv

äksy

tyt

idea

n sa

mal

la m

uist

iin.

Luok

aa la

psih

ahm

o, jo

lle k

eksi

tte

esim

erki

ksi i

än,

kotim

aan,

har

rast

ukse

t, pe

rhee

njäs

eniä

, luon

teen

piir

-te

itä, u

lkon

äön,

vaa

tetu

ksen

, men

neis

yytt

ä ja

une

l-m

ia. K

uvai

lkaa

myö

s kri

isiä

, kon

flikt

ia ta

i tila

nnet

ta

ja e

linol

oja,

joid

en k

eske

llä k

ysei

nen

laps

i elä

ä. M

uis-

telk

aa m

yös l

apse

n oi

keuk

sien

sopi

mus

ta ja

mie

t-tik

ää y

hdes

sä, m

itkä

oike

udet

eiv

ät k

uvitt

eelli

sen

laps

ihah

mon

ne k

ohda

lla to

teud

u. K

irja

tkaa

myö

s to

teut

umat

tom

at o

ikeu

det m

uist

iin.

Kun

laps

ihah

moj

a on

ehd

itty

keks

iä m

uuta

ma,

va

litse

e ry

hmä

yhde

n ni

istä

om

aksi

kum

mila

psek

seen

.

kuva

llIN

eN ty

öSke

Ntel

ytap

a. T

ehkä

ä yh

den

vali-

tun

laps

ihah

mon

elä

mäs

tä, t

ilant

eest

a ta

i oik

euks

ista

om

an ry

hmän

ne k

anss

a ro

mut

aide

teos

luok

kahu

o-ne

esee

n ta

i työ

sken

tely

tilaa

n tu

odui

sta

rom

usta

ja

vanh

oist

a ta

varo

ista

. Sis

älly

ttäk

ää ta

idet

eoks

eenn

e as

ioita

ja e

sine

itä, jo

ita k

entie

s val

ittu

kum

mila

psi

kriis

issä

än e

läes

sään

poi

mis

i muk

aans

a ta

i sel

lais

ta

mat

eria

alia

, joka

muu

toin

mui

stut

taa

laps

esta

ja h

änen

til

ante

esta

an. E

site

lkää

kum

mila

psen

ne ja

val

miit

ro

mut

aide

teok

senn

e lo

puks

i mui

lle ry

hmill

e.

kIrJ

allI

NeN

työS

keNt

elyt

apa.

Kir

joitt

akaa

val

itust

a la

psih

ahm

osta

tari

na, k

erto

mus

tai l

yhyt

näy

telm

ä,

joss

a ku

vaat

te k

umm

ilaps

en e

läm

ää ja

hän

en ti

lann

et-

taan

. Ott

akaa

muk

aan

tari

naa

laps

en o

ikeu

det j

a m

iet-

tikää

, mik

ä ed

istä

isi l

apsi

hahm

onne

oik

euks

ien

tote

u-tu

mis

ta. K

eksi

kää

kert

omuk

selle

onn

ellin

en lo

ppu

ja

luke

kaa

tai n

äyte

lkää

tari

nann

e m

uille

.

107 106 107 106 K

ySy

MyS

M

edIA

Ku

VIS

TA

JA K

oH

TeeN

H

yVä

KSIK

äyTö

STä

Hel

sing

in S

anom

ain

9.5.

2010

num

eros

sa o

li ar

tikke

li H

aitin

pak

olai

slei

riltä

. Kuv

aaja

Mar

kus J

okel

a ja

toi-

mitt

aja

Mik

ko P

aakk

anen

käv

ivät

kat

astr

ofial

ueel

la,

kun

voim

akka

asta

maa

njär

isty

kses

tä o

li ku

lunu

t nel

jä

kuuk

autt

a. V

arsi

nain

en a

rtik

keli

oli s

ivul

la B

1, m

utta

uu

tiset

usiv

un A

3 ar

tikke

lista

ker

tova

puo

liala

stom

an

nais

en k

uva

kirv

oitt

i yle

isön

osas

toki

rjoi

tust

en sa

r-ja

n. A

rtik

kelis

sa e

i ker

rott

u uu

tiset

usiv

un n

uore

sta,

yl

äruu

mis

pal

jaan

a its

eään

saip

puoi

vast

a na

ises

ta

mitä

än, h

änes

tä o

li va

in k

uvat

ekst

i ”H

aitil

aine

n Ro

se

Mar

y as

uu y

hä jä

rist

ysuh

rien

leir

issä

”.Tä

män

rinn

alla

yle

isön

osas

toss

a ke

skus

telti

in H

el-

sing

in S

anom

ain

touk

okuu

n K

uuka

usili

ittee

n ka

n-ne

sta.

Sen

ala

laid

assa

on

venä

läin

en ta

iteili

ja Il

ja G

la-

zuno

v va

ltava

n m

aala

ukse

nsa

edes

sä. M

aala

us o

n tä

ynnä

lähe

s luo

nnol

lisen

kok

oisi

a ka

rrik

oitu

ja n

yky-

venä

läis

iä. T

aite

ilija

n ta

kana

ja so

mm

ittel

ullis

esti

kan-

nen

kesk

eltä

kat

soja

a tu

ijott

aa m

aala

ukse

n es

ipub

er-

teet

tinen

tytt

ö, jo

nka

toin

en ri

nta

on p

alja

s. L

ehde

ssä

on a

rtik

keli

taite

ilija

Gla

zuno

vist

a.

tapa

uS 1

: haI

tIla

INeN

roS

e m

ary.

Ens

imm

äise

n re

ak-

tion

toi j

ulki

nai

sluk

ija. ”

(…) J

os S

uom

essa

lähi

vuos

ina

tapa

htuu

Hai

tin m

aanj

äris

tyst

ä va

staa

va lu

onno

n-ka

tast

rofi

ja p

erhe

emm

e jo

utuu

hät

ämaj

oitu

ksee

n,

täyt

yykö

min

un p

elät

ä, e

ttä

Hel

sing

in S

anom

at tu

lee

kuva

amaa

n pe

seyt

yviä

tytt

äriä

ni –

vai

onk

o le

hdel

lä

mah

dolli

sest

i eri

stan

dard

it eu

roop

pala

iste

n ku

vaa-

mis

ta v

arte

n?” (

Jukk

o 11

.5.)

Tähä

n le

hden

ulk

omaa

ntoi

mitu

ksen

esi

mie

s Hei

kki

Aitt

okos

ki v

asta

si, e

ttä

kuva

n ko

htee

lta o

li sa

atu

lupa

ku

van

otta

mis

een

ja ju

lkai

suun

. Hän

en m

ukaa

nsa

jul-

kais

u pe

rust

ui si

ihen

, ett

ä ku

va k

erto

o hä

tkäh

dytt

ä-vä

llä ta

valla

olo

suht

eist

a m

aanj

äris

tyks

en jä

lkei

sess

ä H

aitis

sa. K

uvaa

ei h

änen

muk

aans

a ol

tu ju

lkai

stu

suku

puol

en p

erus

teel

la. A

ittok

oski

myö

s kor

osti,

ett

ä re

port

aasi

n ta

rkoi

tus o

li ke

rtoa

Hai

tin v

aike

asta

tila

n-te

esta

, ei a

iheu

ttaa

pah

aa m

ieltä

. (A

ittok

oski

11.5.

)Se

uraa

van

päiv

än le

hdes

sä H

anna

Wes

eliu

s, m

yös

kata

stro

fialu

eilla

toim

inut

val

okuv

aaja

, kiin

nitt

i huo

-m

ion

kuva

n si

sältö

ön: k

iinte

ävar

talo

inen

nai

nen

saip

-pu

oi it

seää

n ja

kat

soo

kam

eraa

n. H

änen

mie

lest

ään

”(…

) on

tode

nnäk

öist

ä, e

ttä

kuva

n va

rsin

aine

n hä

tkäy

-ty

stek

ijä o

n va

in ja

ain

oast

aan

puol

iala

ston

nai

nen.

Sa

ippu

avaa

hto

on k

ultt

uuri

ssam

me

usei

n yh

dist

etty

er

oott

isee

n ku

vast

oon,

ja n

aisi

a on

niis

sä y

htey

k-si

ssä

ollu

t tap

ana

kuva

ta m

oott

oriv

ehke

iden

äär

ellä

.” W

esel

iuks

en m

iele

stä

uutis

kuva

vet

oaa

kats

ojiin

aiv

an

sam

oin

mek

anis

mei

n ku

in m

ikä

taha

nsa

med

iaku

va.

Hän

kri

tisoi

, ett

ä ku

vist

a va

likoi

daan

sella

isia

, jois

sa

on k

auni

ita ih

mis

iä, e

li ha

etaa

n hy

vänn

äköi

siä

kuvi

a.

Hän

en m

iele

stää

n on

ole

mas

sa k

irjo

ittam

atto

mat

ku

vaus

sään

nöt,

jotk

a ko

htel

evat

eri

laill

a eu

roop

pala

i-si

a ja

kri

isia

luei

den

nais

ia; e

uroo

ppal

aise

t nai

set e

siin

-ty

vät k

uvis

sa st

aila

ttui

na, o

mal

la n

imel

lään

ja sa

avat

va

ikut

taa

itse

siih

en, m

iten

heid

än k

uvat

aan.

(Wes

e-liu

s 12.

5.)

tapa

uS 2

: puB

erte

ettI

NeN

veNä

läIS

tytt

ö. L

aste

n-ps

ykia

trit

Rais

a C

acci

ator

e ja

Jukk

a M

äkel

ä ot

tivat

är

häkä

sti k

anta

a K

uuka

usili

ittee

n ka

ntee

n. K

uvan

Hel

sing

in S

anom

ain

9.5.

2010

siv

u A

3.

107 106 107 106

kesk

iöss

ä on

nuo

ri ty

ttö,

joka

her

keäm

ättä

kat

soo

koht

i. Kuv

an re

unas

sa o

n m

yös l

apsi

, jonk

a su

u on

tei-

patt

u ki

inni

. Muu

t kuv

an h

ahm

ot ja

kok

o til

anne

näy

t-tä

vät k

aoot

tisel

ta. P

syki

atri

t kri

tisoi

vat k

uvaa

, kos

ka

siin

ä la

psi, v

äkiv

alta

ja se

ksi y

hdis

tyvä

t ja

kuva

osa

l-ta

an a

rkip

äivä

istä

ä la

psip

orno

a, la

psen

hyv

äksi

käyt

-tö

ä ja

seks

uaal

ista

väk

ival

taa.

Eri

tyis

esti

väki

valta

a ko

kenu

t lap

si v

oi k

irjo

ittaj

ien

mie

lest

ä ko

kea

tälla

isen

ku

van

trau

maa

ttis

ena

ja a

hdis

tava

na. K

irjo

ittaj

at v

eto-

avat

laps

en o

ikeu

ksie

n so

pim

ukse

en, jo

nka

muk

aan

laps

et ja

nuo

ret o

vat e

rity

isen

suoj

elun

alla

, joka

tar-

koitt

aa m

yös l

apse

n ke

hitt

yvän

seks

uaal

isuu

den

suo-

jelu

a ai

kuis

ten

tarp

eilta

. (C

acci

ator

e, M

äkel

ä 13

.5.)

Kir

joitu

ksee

n va

stas

i nop

east

i kir

jaili

ja A

rto

Vir

ta-

nen,

jonk

a m

iele

stä

psyk

iatr

it yl

irea

goiv

at. V

aikk

a ta

us-

tana

ole

va m

aala

us e

sitt

ää v

aste

nmie

lisiä

asi

oita

, on

se

kirj

oitt

ajan

muk

aan

tavo

ittei

ltaan

juur

i päi

nvas

tain

en

kuin

psy

kiat

rit l

ukev

at. K

irjo

ittaj

a nä

kee

maa

lauk

sess

a va

hvaa

yht

eisk

unta

kriit

tisyy

ttä

ja m

oraa

lista

kan

taa-

otta

vuut

ta jo

ka o

n ja

tkum

oa v

anhe

mm

an v

enäl

äise

n ta

iteen

kuv

ille.

Vir

tane

n ko

rost

aa e

ttä

taite

en h

ahm

ot

ovat

fikt

iivis

iä ja

ett

ä ta

ide

näyt

tää

kuva

n to

delli

suu-

dest

a. (V

irta

nen

14.5.

)

kaNN

aNot

toJa

keS

kuSt

eluu

N. T

ähän

astin

en k

es-

kust

elu

laaj

eni k

oske

maa

n ku

mpa

akin

kuv

aa. L

aura

Pe

ltoni

emi p

iti p

syki

atri

en tu

lkin

taa

ohue

na ja

väi

tti,

että

kuv

at si

näns

ä ei

vät o

le p

ahoj

a. H

än p

uolu

sti e

ri

taite

enla

jien

vapa

utta

esi

ttää

myö

s pah

an il

men

emis

tä

ja lu

otti

kats

ojie

n ky

kyyn

tulk

ita ro

hkei

ta k

uvia

, jotk

a la

ittav

at a

jatt

elem

aan.

(Pel

toni

emi 1

4.5.

)O

ikeu

spsy

kolo

gian

toht

ori J

ulia

Kor

kman

ja p

sy-

kolo

gi, t

aide

tera

peut

ti O

uti R

inne

puu

ttui

vat m

yös

kesk

uste

luun

. He

puol

ustiv

at a

iem

paa

psyk

iatr

ien

huol

ta si

itä, e

ttä

mon

et a

laik

äise

t lap

set,

jotk

a nä

kevä

t

Kuu

kaus

iliitt

een

kann

en, e

ivät

ym

mär

rä k

uvan

vie

stiä

ku

ten

aiku

inen

. He

oliv

at m

yös h

uolis

saan

hyv

äksi

-kä

ytet

tyje

n la

sten

reak

tiois

ta k

uvan

näh

dess

ään

sekä

yl

ipää

tään

ikäk

aute

en so

pim

atto

mie

n se

ksua

alis

ten

viri

kkei

den

suur

esta

mää

räst

ä ym

päri

lläm

me.

Kir

joit-

taja

t toi

vova

t med

ioilt

a en

emm

än v

astu

uta

aihe

piir

iä

käsi

teltä

essä

. (K

orkm

an ja

Rin

ne 16

.5.)

Vie

stin

nän

tutk

ija A

nne

Lepp

änen

poh

ti m

itä k

uvia

sa

a ta

i ei s

aa e

sitt

ää m

edia

ssa

tai m

uute

n ju

lkis

esti

ja

pain

otti

kuvi

en e

sille

pan

ijoid

en v

astu

uta.

Hän

toiv

oi,

että

leht

ien

pääk

uvat

olis

ivat

sella

isia

, jotk

a ai

naki

n su

urin

osa

luki

jois

ta y

mm

ärtä

isi t

arko

itetu

lla ta

valla

, ku

n ta

as ta

iden

äytt

elyi

den

tai k

ultt

uuri

sivu

jen

kuvi

ssa

kats

ojaa

voi

tiet

oise

sti h

aast

aa p

ohtim

aan

ja k

asva

tta-

maa

n ku

vanl

ukut

aito

aan.

(Lep

päne

n 16

.5.)

yleI

SöNo

SaSt

okIr

JoIt

ukSe

t hel

SINg

IN

SaNo

mIS

Sa a

IkaJ

ärJe

Styk

SeSS

ä:Ju

kko,

Ann

amar

i: M

iksi

hai

tilai

nen

nain

en k

uvat

tiin

alas

tom

ana?

11.5.

2010

.A

itto

kosk

i, H

eikk

i: To

imitu

s kom

men

toi, 1

1.5.2

010.

Wes

eliu

s, H

anna

: Suk

upuo

lella

ko e

i ollu

t väl

iä?

12.5.

2010

.C

acci

ator

e, R

aisa

ja M

äkel

ä, Ju

kka:

Lap

sipo

rnos

ta e

i sa

a te

hdä

arki

päiv

äist

ä. 13

.5.20

10.

Pelt

onie

mi,

Laur

a: T

aide

tta

ei p

idä

kahl

ita p

ahuu

den

pelo

ssa.

14.5.

2010

. V

irta

nen,

Art

o: M

itä G

lazu

nov

taht

oo sa

noa

mei

lle

maa

lauk

sella

an? 1

4.5.

2010

. Le

ppän

en, A

nne:

Kan

siku

va o

n er

i asi

a ku

in sa

ma

kuva

taid

enäy

ttel

yssä

. 16.

5.20

10.

Kor

kman

, Jul

ia ja

Rin

ne, O

uti:

Last

a se

ksua

lisoi

va

kuva

voi

olla

laps

elle

uhk

aava

. 16.

5.20

10.

Kes

kust

elun

on

koon

nut S

atu

Itko

nen.

Hel

sing

in S

anom

ain

Kuuk

ausi

liitte

en k

ansi

, to

ukok

uu 2

010.

109 108 109 108 Te

HTä

VIä

35. K

uVA

T TI

edo

N L

äH

TeeN

äK

esto

: 1–3

opp

itunt

ia, y

ksilö

teht

ävä

Tav

oite

: Opi

skel

ija tu

tust

uu k

uvaa

n tie

don

läht

eenä

ja

oppi

i kri

ittis

eksi

kuv

anlu

kija

ksi.

Tar

vikk

eet:

auke

aman

kuv

at v

ärik

opio

ina

tai h

eija

s-te

ttun

a vi

deot

ykill

ä ta

i dok

umen

ttik

amer

alla

Opp

iain

e: ai, hi, yh

, ku,

ge

Tark

aste

lkaa

täm

än a

ukea

man

kuv

ia

▪hs:

n uu

tiset

u-si

vust

a ja

Kuu

kaus

iliitt

een

kann

esta

. Poh

tikaa

kuv

ia

tiedo

n ja

mer

kity

sten

väl

ittäj

inä

seur

aavi

en v

aihe

iden

ka

utta

.

1. m

Iell

etIe

to k

uvIS

ta. M

itä ti

etoa

kuv

a an

taa?

Mik

ä ku

vass

a on

fakt

aa, m

ikä

fiktio

ta? M

iksi

aja

ttel

et n

iin?

Tied

ätkö

kuv

ista

jota

in e

ntuu

dest

aan?

Mitk

ä as

iat

kuva

ssa

ovat

tutt

uja?

Mitk

ä vi

erai

ta?

2. tI

edoN

haN

kINt

a te

okSe

Sta.

Ets

ikää

kuv

iin ja

nii-

den

esitt

ämiin

asi

oihi

n lii

ttyv

ää ti

etoa

. Opi

skel

ijat k

ir-

jaav

at y

lös k

iinno

stav

alta

tunt

uvia

tiet

oja

sekä

kys

y-m

yksi

ä, jo

ita k

uva

ja si

itä k

erät

ty ti

eto

herä

ttää

.

3. S

elIt

yStI

eto.

Luk

ekaa

ohe

inen

koo

ste

Hel

sin-

gin

Sano

mai

n yl

eisö

nosa

stol

la k

uvis

ta k

äydy

stä

kesk

uste

lust

a.O

pett

aja

tai m

useo

-opa

s voi

ker

toa

kuvi

sta

ja

teks

teis

tä li

sää.

Opi

skel

ijat e

sitt

ävät

tark

enta

via

kysy

myk

siä.

4. N

äkem

yStI

eto.

Kir

joitt

akaa

om

a va

stin

eenn

e ta

i m

ielip

idet

ekst

inne

kes

kust

elun

jatk

oksi

, joss

a tu

otte

es

ille

oman

näk

emyk

senn

e ku

vist

a ja

niid

en k

äytö

stä.

K

äsite

lkää

kir

joitu

kses

sann

e m

uutt

iko

kuva

ja si

itä

saat

u tie

to a

jatu

ksia

last

en o

ikeu

ksis

ta ta

i lap

sien

ase

-m

asta

kri

isiti

lant

eiss

a? M

iten?

Jos e

i, niin

mik

si?

36. J

ou

RN

ALI

STI

N o

HJe

eT JA

LA

PSeN

oIK

eud

eTK

esto

: 2 o

ppitu

ntia

, par

i- ta

i pie

nryh

mät

ehtä

väT

avoi

te: O

pisk

elija

t tut

ustu

vat l

apse

n oi

keuk

siin

ja

jour

nalis

tin o

hjei

siin

ja p

ohtiv

at m

edia

n va

stuu

ta.

Tar

vikk

eet:

Jour

nalis

tin o

hjee

t (w

ww

.jsn.

fi) ja

ly

henn

etty

ver

sio

laps

en o

ikeu

ksie

n so

pim

ukse

sta

(s. 8

0–82

) hei

jast

ettu

ina

tai k

opio

ituna

ja A

nssi

Män

-ni

stön

art

ikke

li, ju

lkai

sun

kuvi

a si

vuilt

a 94

ja 10

6.O

ppia

ine:

ai, hi, yh

, et,

fi

Luke

kaa

Män

nist

ön a

rtik

keli.

Hyv

ä jo

urna

listin

en

▪ tapa

per

ustu

u jo

kais

en o

ikeu

teen

vas

taan

otta

a tie

toja

ja

mie

lipite

itä. T

oim

ittaj

ien

ja k

uvaa

jien

työt

ä oh

jaa-

vien

jour

nalis

tin o

hjei

den

tavo

ittee

na o

n tu

kea

sana

n-va

paud

en v

astu

ullis

ta k

äytt

ämis

tä jo

ukko

vies

timis

sä.

Laps

en o

ikeu

ksie

n so

pim

ukse

lla ta

ataa

n pu

oles

taan

la

psen

oik

eude

t eri

tyis

een

suoj

eluu

n ja

hoi

vaan

, riit

tä-

vään

osu

utee

n yh

teis

kunn

an v

oim

avar

oist

a ja

oik

eus

osal

listu

a its

eään

kos

keva

an p

äätö

ksen

teko

on.

Tutu

stuk

aa p

arei

ttai

n ta

i pie

nryh

mis

sä la

psen

oik

e-uk

sien

sopi

muk

seen

ja jo

urna

listin

ohj

eisi

in ja

ver

-ta

ilkaa

näi

tä a

siak

irjo

ja. L

öydä

ttek

ö yh

tälä

isyy

ksiä

tai

eroa

vais

uuks

ia? M

itä k

riis

ialu

eilla

työs

kent

elev

än to

i-m

ittaj

an ta

i kuv

aaja

n tu

lee

otta

a ty

össä

än h

uom

ioon

? M

itkä

ovat

kri

isia

luee

lla e

lävä

n la

psen

oik

eude

t, jo

s hä

ntä

haas

tate

llaan

tai k

uvat

aan?

Kat

soka

a si

vuje

n 94

ja

106

kuvi

a ja

kes

kust

elka

a ov

atko

ne

mie

lest

änne

lap-

sen

oike

uksi

en ja

hyv

än jo

urna

listis

en ta

van

muk

aisi

a.

109 108 109 108

37. K

ATA

STR

ofI

Ku

VIe

N e

eTTI

Sy

ySK

esto

: 1 o

ppitu

nti, r

yhm

äteh

tävä

Tav

oite

: Opi

skel

ijat o

ppiv

at k

iinni

ttäm

ään

huom

iota

uu

tisoi

nnin

epä

tasa

-arv

oon

ja m

edia

n ta

paan

esi

ttää

kr

iisia

luei

den

laps

ia.

Tar

vikk

eet:

med

ia- j

a va

loku

via

täst

ä ju

lkai

sust

a ja

m

uual

ta, la

psen

oik

euks

ien

sopi

mus

lyhe

nnet

tynä

(s

. 80–

82),

sano

ma-

ja a

ikak

ausl

ehtiä

, dig

i- ta

i kän

nyk-

käka

mer

oita

, Tiin

a Sa

lmio

n &

Han

na N

urm

en se

kä

Sam

i Ker

on a

rtik

kelit

Opp

iain

e: ai, yh

, fi, ku

, et,

ge

Kat

soka

a tä

ltä a

ukea

mal

ta ja

muu

alta

julk

aisu

sta

▪ löyt

yviä

kuv

ia, jo

issa

esi

inty

y se

lväs

ti tu

nnis

tett

avis

sa

olev

ia la

psia

tai a

ikui

sia.

Poh

tikaa

pie

nryh

mis

sä k

uvie

n ee

ttis

yytt

ä. O

nko

mie

lest

änne

oik

ein

tuod

a on

nett

o-m

uude

n uh

rit t

unni

stet

tava

sti e

sille

? Mite

n he

nkilö

t es

itetä

än k

uvas

sa? K

unni

oitt

aako

kuv

a m

iele

stäs

i si

inä

esite

ttyä

hen

kilö

ä va

i onk

o hä

nest

ä te

hty

obje

kti

tai k

atse

enki

inni

ttäj

ä? M

iten

luul

ette

, ett

ä er

imaa

lais

ia

ihm

isiä

koh

della

an u

utis

ku vi

ssa?

Mite

n ku

vat v

aiku

t-ta

vat m

ielik

uviim

me

kriis

ialu

eide

n ih

mis

istä

? Lap

sen

oike

uksi

en so

pim

ukse

n ar

tik la

n 16

muk

aan

laps

illa

on

oike

us y

ksity

isyy

teen

. Rik

kova

tko

kata

stro

fikuv

at tä

tä

tai m

uita

laps

en o

ikeu

ksia

? Jos

kyl

lä, n

iin m

iten?

Mite

n m

edia

voi

mie

lest

änne

edi

stää

laps

en o

ikeu

ksia

?

Jatk

oteh

tävä

1. V

alok

uvaa

ja H

anna

Wes

eliu

s nos

ti m

ielip

itees

sään

esi

lle e

rova

isuu

det e

uroo

ppal

aist

en ja

kr

iisia

luei

den

nais

ten

kuva

amis

essa

. Teh

kää

muu

ta-

man

sano

ma-

ja a

ikak

ausl

ehde

n ka

ttav

a le

htik

atsa

us ja

ke

rätk

ää ta

lteen

kuv

ia lä

nsim

aala

isis

ta ja

kri

isia

luei

den

laps

ista

tai e

ri-ik

äisi

stä

ihm

isis

tä. P

itääk

ö W

esel

iuks

en

huom

io le

htik

atsa

ukse

nne

myö

tä p

aikk

ansa

?

Jatk

oteh

tävä

2. L

ukek

aa S

ami K

eron

art

ikke

li ja

kes

-ku

stel

kaa

sen

herä

ttäm

istä

aja

tuks

ista

, keh

itysm

aa-

uutis

oinn

in h

aast

eist

a ja

val

okuv

aaja

n ty

östä

kri

isia

lu-

eella

. Pal

autt

akaa

mie

liin

Ker

on h

uom

iot t

ehok

kaas

ta

kuva

sta

ja k

esku

stel

kaa

pare

ittai

n, m

illai

nen

valo

-ku

va te

kee

vaik

utuk

sen.

Kuv

atka

a ka

hden

kuv

an

sarj

a ai

heen

anne

med

ia ja

laps

en o

ikeu

det.

Har

joitu

k-se

n vo

i teh

dä y

ksin

, par

eitt

ain

tai p

ienr

yhm

issä

ryh-

män

koo

sta

ja k

amer

oide

n m

äärä

stä

riip

puen

. Sar

jan

ensi

mm

äine

n va

loku

va k

uvaa

pos

itiiv

ista

tila

nnet

ta,

joss

a m

edia

an li

nkitt

yvä

laps

en o

ikeu

s tot

eutu

u ja

toi-

nen

kuva

tila

nnet

ta, jo

ssa

oike

us jä

ä to

teut

umat

ta.

111 110 111 110 KIIToKSeTKIIToKSeT yHTeISTyöSTä

Hankkeeseen osallistuneet opettajat opiskelijaryhmineen:Anu Huttunen, kuvataiteen opettaja, Lauritsalan lukioLeena Kleemola, kuvataiteen opettaja, Etelä-Tapiolan lukioMari Nurminen, englannin ja taide ja kulttuuri -kurssin opettaja, Keski-Suomen OpistoMinna Strömberg, kuvataiteen ja valokuvauksen opettaja, Alppilan lukioEveliina Ventelä, äidinkielen ja vapaaehtoistyön kurssin opettaja, Herttoniemen yhteiskoulun lukio

Hankkeeseen osallistuneet taidemuseot:Etelä-Karjalan taidemuseo, vs. amanuenssi Mona TaipaleGallen-Kallelan museo, museolehtori Reetta KalajoJyväskylän taidemuseo, museolehtori Sirpa TurpeinenNykytaiteen museo Kiasma, museolehtori Päivi Matala ja opas Reetta HaarajokiSuomen Valokuvataiteen museo, museolehtori Erja Salo ja opas Anne Yli-Ikkelä

Hankkeeseen osallistuneet Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen opiskelijat:(Ohjaus: professori Pauline von Bonsdorff ja Päivi Venäläinen)Laura Kärpänen ja Satu Hiekkanen

Taideteollisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopiston) taidekasvatuksen opiskelijat(Opettaja: Päivi Venäläinen)Nina Bask, Annika Brandt, Anni Halonen, Inari Kankainen, Topi Koskimies, Essi PaavolaElsa Parkkari, Hanna Parviainen ja Ville Tuominen

Kristiina Tuura, elokuvantekijä

KIIToKSeT VALoKuVISTA

Helsingin Sanomain kuvatoimitus, Kuvataiteen keskusarkisto / Valtion taidemuseo, Lasten ja nuorten taidekeskus, Paavo Paunu, Pohjanmaan museo, Leena Saraste, Suomen Valokuvataiteen museo ja Hans Westergård.

112 112 Tämän kirjan pääosassa ovat lapset kriisien kuvissa. Lapsen oikeuksia käsitellään media- ja taide kasvatuksen näkökulmista. Kirja on suunnattu lukioiden ja muiden toisen asteen oppilaitosten käyttöön, mutta soveltaen sitä voi käyttää myös muilla luokka-asteilla ja esimerkiksi vapaan sivistystyön ja nuorisotyön ryhmissä. Tavoitteena on lisätä kriittistä kuvanlukutaitoa ja ymmärrystä globaalin maailman lainalaisuuksista sekä vahvistaa uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Kirja on osa laajaa yhteistyöhanketta.

PLAN uSKoo LAPSIIN.

Uskonnollisesti ja poliit-tisesti sitoutumaton Plan perustettiin 1937, Suomessa toiminta alkoi 1998. Plan on kehitys-yhteistyöjärjestö, joka toimii 66 maassa ja paran-taa kehitysmaiden lasten elämää pysyvästi. Työn tärkeimpiä rahoittajia ovat PlanKummit, ulkoasiain-ministeriö ja yritykset. Lisätietoja: www.plan.fi

Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry