4 2009

Tässä numerossa mm.

Taloussuhdanteen käänteet ....................................... s. 2

Verotili-tietopaketti ................................................... s. 3

Sähköisen viestinnän tietosuoja .............................. s. 10

Ohjeita työnantajalle sikainfluenssan varalta ............s. 9

Yrittäjän työttömyysturvasta .....................................s. 15

Palvelusetelit laajempaan käyttöön ..........................s. 17

Kansainvälistymistietoa ..........................................s. 20

Yrittäjäpäivät_A4_firma02.indd 1 14.8.2009 9.11

SUOMEN YRITTÄJÄT KOULUTTAA

5.–7.11.2009 Viking Linen m/s Mariella välillä Helsinki–Tukholma–Helsinki

Yrittäjän veroseminaari

Torstai 5.11.2009

11.00 Ilmoittautuminen Viking Linen terminaali 1. kerros, Katajanokka, Helsinki

11.30 Kahvi ja hedelmätarjoilu

12.15 Seminaarin avaus

Puheenjohtaja Jarkko Wuorinen, Suomen Yrittäjät

Taloustilanne sekä ennusmerkkejä tulevasta

Varatoimitusjohtaja Eero Eriksson, Fennia

Ajankohtaista verotuksesta, mihin ollaan menossa

Pääjohtaja Mirjami Laitinen, Verohallitus

13.15 Tilinpäätös 2009 •Onkoverosuunnittelutarpeentaloudentaantumassa KLT, KHT Seppo Laine, Tilintarkastus Seppo Laine

14.15 Buffet-lounas

Hytteihinmajoittautuminen

15.15 Ajankohtaista tilintarkastuksesta, tilintarkastajan havaitsemia kirjanpidon, tilinpäätöksen ja yrityksen talouden ongelmakohtia •Varojenjavelkojenarvojenmerkitseminentaseeseenja arvonalennustenvähentäminen KTM, KHT Jouko Karttunen, Tiliaktiiva Oy

16.15 Tauko

16.30 Kirjanpitolainsäädännön muutoksia ja muutosodotuksia •Kirjanpitolautakunnanuusimmatratkaisut Professori Jarmo Leppiniemi, Helsingin kauppakorkeakoulu

(17.30laivalähteeTukholmaan)

17.30 Antaako henkilövakuuttaminen ja verotus mahdollisuuksia hyvään henkilöstöpolitiikkaan Lakimies Antti Romppainen, Henki-Fennia

18.00 Tauko

18.15 Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osallistujien kysymyksiin

19.00 Tauko

21.00 À la carte illallinen

IlmoittautuminenViimeistään22.10.2009kirsi.harkonen@yrittajat.fi,p.(09)22922923taif.(09)22922999/HärkönenIlmoittautumisenyhteydessätuleemainitasyntymävuosi.

Yhteistyössä

TÄHÄN JOUKKOON KANNATTAA KUULUA!

Perjantai 6.11.2009

8.00 Aamiainen

9.40 LaivasaapuuTukholmaan

13.30 Kahvi ja välipala

14.00 Rahaa yrityksestä yksityistalouteen: miten kannattaa tehdä, miten verotetaan

KTL, KLT, veroasiantuntija Risto Walden, Walden Tax Oy

15.00 Uusin vero-oikeuskäytäntö •Menonvähennyskelpoisuudenongelmia OTK, KTM Markku Järvenoja, Ernst & Young Oy

16.00 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

16.30 Yrittäjän oikeudellisia ongelmia

Asianajaja Väinö Teperi, Asianajotoimisto Teperi & Co Oy

(16.45laivalähteeHelsinkiin)

17.15 Ajankohtaista arvonlisäverotuksessa

Varatuomari Mika Kallio, KPMG Oy Ab

18.15 Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osallistujien kysymyksiin

19.45 Seminaarin päätös ja cocktails

20.00 Buffet-illallinen

Seminaarin puheenjohtajana toimii professori Jarmo Leppiniemi

Lauantai 7.11.2009

7.00 Aamiainen

9.55 LaivasaapuuHelsinkiin

(Kaikki ajat ovat paikallista aikaa.)

OsallistumismaksuJäsenhinta:390,-/hlö2-hengenikkunallisessahytissä,435,-/hlö1-hengensisähytissäja465,-/hlö1-hengenikkunallisessahytissämajoittuvalta.Normaalihinta:550,-/hlö2-hengenikkunallisessahytissä,595,-/hlö1-hengensisähytissäja625,-/hlö1-hengenikkunallisessahytissämajoittuvalta.

Seminaarinluentoaineisto,majoittuminenvalitussahyttiluokassa, ohjelmanmukaisetruokailutjaruokajuomatsisältyväthintaan.

Julkaisija:

Suomen YrittäjätPL 99900101 Helsinkipuhelin (09) 229 221faksi (09) 2292 2980toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi

1

YrittäjäINFO

4 • 2009

YrittäjäInfon ilmestyminen vuonna 2009 Numero www.yrittajat.fi, jäsensivut 1/2009 09.01.2009 2/2009 06.03.2009 3/2009 08.05.2009 4/2009 28.08.2009 5/2009 23.10.2009 6/2009 04.12.2009

YrittäjäINFOKustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy, 6 numeroa vuodessa.

TOIMITUSTiedotuspäällikkö Raija-Liisa Konkola,p. (09) 2292 2952, raijaliisa.konkola@yrittajat.fiKirjoittajina toimivat Suomen Yrittäjienasiantuntijat talouden, rahoituksen, verotuksen, työelämäkysymysten,lainsäädännön, kansainvälistymisen ja koulutuksen alueilta.

ISSN 1239-4637

● Sisällysluettelo ●

1. VEROT JA RAHAT ............................................................................................................ 2

Taloussuhdanteen pohja, käänne ja nousu? ............................................................... 2Finnveran rahoituksen kysyntä kovassa kasvussa ................................................... 3Verotili – tietopaketti .............................................................................................................. 3ELV-palautuksia myös elinkeinonharjoittajille .............................................................. 7Minimoi haitat viivästyneenkin veron maksamisessa ............................................... 7

2. TYÖNANTAJAN ABC ...................................................................................................... 9

Ohjeita työnantajille sikainfluenssan varalle ................................................................ 9Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutokset ........................................................ 10Ammattiliiton oikeus valvoa työnantaja-järjestöön kuulumattoman työnantajan toimintaa ......................................................................................................... 12Onko irtisanomiselle ja lomauttamiselle vaihtoehtoja? .......................................... 12Teknologiateollisuuteen neuvottelutulos ..................................................................... 14

3. YRITTÄJÄ IHMISENÄ .................................................................................................... 15

Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa? ........................................................................... 15Yritystoiminnan keskeytys tai lopetus työttömyysturvan kannalta .................... 15

4. YRITYSTOIMINNAN ABC ............................................................................................ 17

Yrittäjän tukiverkko palvelee .......................................................................................... 17Palvelusetelikäytännöt esille kunnissa ......................................................................... 17Yritysten ympäristötietoverkkopalvelu avattu .......................................................... 18Meneekö takuuseen vai ei? ............................................................................................. 18Asiantuntijahaku.fi .............................................................................................................. 18Suoramarkkinoinnin pelisäännöt ja tietosuoja ......................................................... 19Käytännön tietoa EU-maissa toimiville yrityksille ..................................................... 20Sähköinen vienti-ilmoittaminen internetin kautta mahdollista vasta syyskuussa ................................................................................................................ 20Suosittu KiVi 2009 Road Show jatkuu .......................................................................... 21Käytännön hyötyä yrityksille ............................................................................................ 21Suomen Yrittäjien Venäjä-yhteistyöstä ....................................................................... 21Kokeile SY:n kansainvälistä yhteyshenkilöverkostoa! ........................................... 21Yrityksiä rohkaistaan hakemaan kumppaneita kehitysmaista ............................ 22Kaupanesteraportti 2009 valmistunut ........................................................................ 22

2

jatkoa sivulta 7

YrittäjäINFO

4 • 2009

jatkoa sivulta 7 ●

100

140

180

220

260

300

2300

2350

2400

2450

2500

2550

02

03

04

05

06

07

08

09

e

10

e

Työlliset ja työttömät Suomessa, 1000 henkeä

12 kk liukuvat keskiarvot

Työlliset (VAS. ASTEIKKO

Työttömät (OIK. ASTEIKKO)

Ei yhtä käännepistettäTalousuutisoinnissa arvuutellaan, mihin ajankohtaan talouden käänne voisi osua. Käänteen etsimisessä on kuitenkin yksi paha ajatusvirhe: ei ole olemassa yhtä viikkoa, kuukautta tai vuosineljännestä jonka aikana koko talouden tila muuttuisi paremmaksi. Talouden käänne uuteen nousuun on pitkä tapahtumaketju, jonka alkupäästä loppuun voi kulua parikin vuotta.

Tähän mennessä on otettu vasta pari askelta ketjun alkupäässä. Reaalita-louden käänteitä ennakoivat osake-markkinat ovat nousseet selvästi, ja myös monet odotuksia mittaavat ns. ennakoivat indikaattorit ovat hieman kohonneet pohjalukemistaan. Kuluttajat ja osa yrityksistä näkee lähitulevaisuu-den hieman valoisampana kuin vielä keväällä. Kyse on kuitenkin odotuksista, ei vielä todellisesta rahankäytöstä eikä liiketoiminnasta.

Se mikä on vielä kokonaan näkemättä, on tuotannon nousu teollisuudesta alkaen – investointien ja kulutuksen lisäyksestä puhumattakaan. Ketjun loppupäässä, todennäköisesti vuoden 2011 puolella, työpaikkojen määrä alkaa nousta koko taloudessa tai edes useimmilla toimialoilla. Kaiken tämän jälkeen alkaa kuntatalouden ja valtion budjetin vahvistuminen.

Kolme syytä työttömyyteenTyömarkkinoilla suunta on edelleen alaspäin. Ensimmäinen todella huono työllisyyskuukausi ässä talouskriisissä oli viime huhtikuu. Silloin työllisiä oli Suomessa lähes 70 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien mää-rässä tapahtui yhtä suuri nousu.

1. VEROT JA RAHAT

Taloussuhdanteen pohja, käänne ja nousu? ●Kesän aikana kertyi useita tietoja taloustilanteen vakaantumisesta ja jopa paranemisesta. Erityisesti kansainvälisen talouden numerot kohenivat hieman. Optimistisimmat puhuvat jo taantuman tai kriisin väistymisestä. Muutoksen suunta on ilman muuta oikea, mutta matka normaaliin tilanteeseen on ainakin suomalaisen pk-yrityksen näkökulmasta vielä pitkä.

Alkavan syksyn aikana työttömyys nousee väistämättä ja sama meno jatkuu vuoden 2010 puolella. Tähän on ainakin kolme syytä. Vientiyritysten uusien tilausten määrä ei ole oleellisesti noussut. Pääsääntöisesti tilauskanta on pieni ja työt vähissä. Lisäksi alku-vuonna aloitetut lomautukset kääntyvät lähikuukausina irtisanomisiksi varsinkin

suurissa yrityksissä. Kolmas syy työttö-myyteen löytyy kotimaan markkinoilta: rakennusalan lähiajan näkymät ovat heikot julkisten investointien lisäyk-sestä huolimatta ja myös kaupan alalla kysyntä on heikentynyt. Tämä näkyy loppuvuonna konkurssien kasvuna ja sitä kautta työttömyytenä.

Rahoitusmarkkinat lähempänä normaalia Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden tila on nyt oleellisesti parempi kuin alkuvuonna. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suurten pankkien oman pitkäaikaisen varainhankinnan hinta on pudonnut. Kun pankkien maksama marginaali markkinoilta hankkimastaan 5 vuoden rahasta oli alkuvuonna 2 %-yksikön luokkaa, on vastaava marginaali nyt vähintään puolittunut. Markkinat toimivat kohtuulli-sesti, eikä pelkoa pankkien likviditeetin loppumisesta ole.

Tämän pitäisi heijastua myös pk-yri-tyksiltä perittäviin lainamarginaaleihin. Pelko luottotappioiden kasvusta sekä pankkien oman kannattavuuden ylläpi-to ovat nähtävästi korostuneet, koska yleinen tiukkuus yritysten lainamarkki-noilla on edelleen samaa luokkaa kuin keväällä.

Eurotalouden heikkouden positiivinen seuraus on markkinakorkojen mata-luus. Euroopan keskuspankki ei voi lähikuukausina löytää perusteita yhteen prosenttiin pudottamansa ohjauskoron nostoon. Ykkösellä alkavista euribor-koroista saadaan siten nauttia pitkälle ensi vuoteen.

Suomen Yrittäjät, pääekonomisti Timo Lindholm, p.(09) 2292 2856, timo.lindholm@yrittajat.fi

3

YrittäjäINFO

4 • 2009

●

Finnveran rahoituksen kysyntäkovassa kasvussa ●Finnveran rahoituksen kysyntä on ennätysvilkasta. Kotimaan rahoitusta on haettu n. 60 % enemmän kuin viime vuonna. Suurin syy kysynnän kasvuun on ollut uusien suhdannelainojen ja -takausten käyttöönotto viime maaliskuussa.

Myös muuta rahoitusta on myönnetty paljon erityisesti tukialueilla, joilla suuret yritykset ovat voineet jo aiemmin saada ns. normaalia rahoitusta työllisyyden turvaamiseksi ja yritystoiminnan raken-teen monipuolistamiseksi.

Vientikauppojen rahoituksessa uusien hakemusten määrä on kasvanut 115 %. Finnvera sai juhannuksen jälkeen väliaikaisen luvan myöntää lyhyen mak-suajan luottovakuutuksia myös OECD-maihin, mikä lisää viennin rahoituksen kysyntää entisestään. Euromääräisesti Finnvera ei kuitenkaan ole rahoittanut yhtä suuria vientikauppoja kuin viime vuonna.

Suhdannerahoitusta vaikeuksien yliSuhdannerahoitusta voidaan myöntää yritykselle, jonka rahoitustilanne on ajautunut vaikeuksiin taantuman myötä. Rahoituskriisiä edeltävän parin kolmen vuoden yhteenlasketun tuloksen tulee kuitenkin olla ollut positiivinen. Siksi Finnvera tarvitsee yritykseltä täydelli-set tilinpäätöstiedot rahoituspäätöstä varten. Yrityksen pitäisi myös tehdä suunnitelma siitä, miten se selviää

vaikeuksistaan taantuman jälkeen. Mitä valmiimpi hakemus yrityksellä on, sitä nopeammin se voidaan käsitellä, apulaisjohtaja Jukka Suokas kertoo.

Finnveran suhdannerahoitus on tar-koitettu yrityksen rahoitustilanteen kohentamiseen taantuman aikana. Siksi rahoituksen saaminen edellyttää, että myös muut päärahoittajat vakauttavat saatavansa yhdeksi vuodeksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lyhennysvapaata vuotta tai pankin lisärahoitusta.

Rahoitushakemuksessa tarvittavat tiedotFinnveralta ei haeta erikseen varsinais-ta suhdannerahoitusta, vaan normaali rahoitushakemuksen täyttäminen riit-tää. Rahoituspäätöstä tehtäessä katso-taan sitten, onko kyse suhdannerahoi-tuksesta voi ns. normaalirahoituksesta.

Finnveran lainojen ja takausten hakemi-nen edellyttää aina oleellisten tietojen kirjaamista rahoitushakemukseen. Huolellisesti tehty hakemus ja tarkat tiedot kysyttävistä asioista nopeuttavat hakemuksen käsittelyä.

Hakemusta täytettäessä siihen on aina kirjattava kaikki kysytyt tiedot: - yrityksen, yrittäjän ja yrityksen omis-

tajan perustiedot - liiketoiminnan kuvaus tai erillinen

liiketoimintasuunnitelma- (yrityksen päätuotteet ja -palvelut

sekä arvio niiden markkinatilantees-ta ja myyntinäkymistä, asiakkaat ja merkittävät kilpailijat)

- kuvaus rahoitettavasta hankkeesta - suunnitelma hankkeen kokonaisra-

hoituksesta - yrityksen tulossuunnitelma kolmelle

vuodelle - jo toiminnassa olevalta yritykseltä

täydelliset tilinpäätöstiedot liitteineen kolmelta viimeiseltä vuodelta

- yhtiöjärjestys tai yhtiösopimus (jos saatavilla hakemusta lähetettäessä)

Finnveran rahoitushakemuksen voi täyttää internetissä osoitteessa finnvera.fi ”Asioi sähköisesti” otsikon alta.

Verotili – tietopaketti ●Verotilin ensimmäinen vaihe tulee käyttöön vuoden 2010 alusta. Verotili on uusi järjestelmä, jonka tavoitteena on vähentää yritysten ja veroviranomaisen välistä ilmoitus- ja rahaliikennettä.

Verotili toimii siten, että Verohallinto kirjaa maksettavaksi tulevat suoritukset verotilille velvoitteina ja verovelvollisen maksamat suoritukset hyvityksinä. Verovelvollinen maksaa viitenumeron avulla kaikki velvoitteensa yhdellä tilisiirrolla. Maksujen suorituspäivä ja samalla verojen ilmoittamispäivä yhtenäistyy kuukauden 12. päiväksi. Verotili toimii verkossa, ja ulkoasultaan

se muistuttaa paljon nykyisiä verkko-pankkeja.

Verotilijärjestelmä tulee ensi vaiheessa koskemaan oma-aloitteisia veroja, joita maksavat pääasiassa yritykset. Myö-hemmin toisessa vaiheessa järjestelmän piiriin on tarkoitus saattaa Verohallinnon maksuunpanemat verot, kuten ennakko-verot. Toisen vaiheen suunnittelu aloitet-

taneen Verohallinnossa loppuvuodesta 2010. Kolmannessa vaiheessa mukaan järjestelmään tuodaan verojen perintään liittyvät toiminnot.

Tässä artikkelissa on käsitelty verotili-järjestelmää yleisesti, sekä otettu esiin muutokseen liittyviä asioita, joita yrit-täjän on hyvä huomioita järjestelmään siirryttäessä.

Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Satu Grekin, p. (09) 2292 2928, satu.grekin@yrittäjät.fi

4

jatkoa sivulta 7

YrittäjäINFO

4 • 2009

●

Verotilijärjestelmän piiriin siirtyvät verot 1.1.2010 alkaen- arvonlisävero - työnantajasuoritukset - vakuutusmaksuvero - arpajaisvero - ennakonpidätys puun myyntitulosta - ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä

(työ- ja käyttökorvaukset) - ennakonpidätys koroista ja osuuksista - ennakonpidätys osingoista ja osuuspääoman koroista - lähdevero osingoista (rajoitetusti verovelvollisilta) - lähdevero koroista, rojalteista ja puun myyntitulosta (rajoitetusti verovelvollisilta) sekä - lähdevero korkotulosta (yleisesti verovelvollisilta)

Ei varainsiirtovero eikä ennakon täydennysmaksu

Verotilin avulla oma-aloitteisten verojen maksajat voivat vähentää negatiivisen arvonlisäveron muista maksettavista veroista ja maksaa vain erotuksen. Ve-rovelvollinen saa uudessa järjestelmäs-sä nykyistä paremman kokonaiskuvan verotustilanteestaan, kun kirjautumalla oman verotilin verkkopalveluun voi seu-rata omaa ilmoitus- ja rahaliikennettään.

TilioteVerohallinto kokoaa verotilille tiedot ilmoitetuista veroista, maksuista, palau-tuksista, koroista sekä myöhästymis- ja laiminlyöntimaksuista. Verotili täsmäyte-tään kuukausittain, ja veronmaksajalle toimitetaan verotiliote. Tiliote on aluksi paperinen, mutta myöhemmin saattaa muuttua kokonaan sähköiseksi.

Palautukset ja hyvityskorkoVeronmaksaja ei voi valita, mitä veroa verotilille maksaa, vaan automaatio kohdistaa maksut eri veroille lakisää-teisessä järjestyksessä. Palautukset maksetaan verovelvolliselle viipymättä, ellei tämä itse aseta tilille palautusrajaa. Palautusrajan alittavat − yleensä nega-tiivisesta arvonlisäverosta muodostuvat erät jäävät verotilille. Niille maksetaan hyvityskorkoa, ja ne voidaan käyttää erääntyvien verojen hyvitykseksi.

Hyvityskorko on viitekorko miinus 2 prosenttiyksikköä. Suomen Pankki on vahvistanut loppuvuoden 2009 viite-

koroksi 1 %. Koska verotuksen korot määräytyvät edellisen vuoden lopun vii-tekoron mukaan, hyvityskorko painuisi käytännössä vuonna 2010 miinukselle. Valtiovarainministeriössä valmistellaan kuitenkin lainmuutosta, jossa nykyisiin säännöksiin tehtäisiin lisäys, että hy-vityskorolla on viitekoron vaihteluista huolimatta aina minimi. Hyvityskorko on verovapaata tuloa.

Varautuminen järjestelmämuutokseenOmalta taloushallinto-ohjelmiston toimittajalta kannattaa varmistaa, että vuoden vaihteessa on käytössä verotilin vaatimuksiin päivitetty ohjelmisto. Jos on esimerkiksi oikeutettu harvennettuun ilmoittamiseen, on hyvä tarkistaa, että omasta ohjelmistosta saa ulos kau-siveroilmoituksen myös muulta, kuin kalenterikuukaudelta. On myös hyvä tarkistaa, että oma ohjelmisto taipuu ilmoitusvirheiden muuttuvaan korjaus-menettelyyn.

Myös Verohallinto tarjoaa maksuttoman vaihtoehdon kausiveroilmoituksen antamiseen. Verotilin verkkopalvelun yhteyteen avataan tätä varten oma ilmoituspalvelu. Myös nykyiset ilmoitus-tavat Tyvi, Ilmoitin.fi ja Palkka.fi pysyvät käytössä.

Kausiveroilmoitus ja myöhästymismaksuVerotilijärjestelmässä annetaan kuu-kausittain kausiveroilmoitus. Se vastaa nykyistä valvontailmoitusta. Kausiveroil-moitus annetaan sähköisesti kaikista järjestelmään kuuluvista veroista ja maksuista. Ilmoituksen merkitys tulee olemaan verotilijärjestelmässä entistä suurempi, kun enää ei makseta tiettyä veroa, vaan automaatio hoitaa maksun kohdistamisen.

Kausiveroilmoituksen antamispäivä ja verojen maksun eräpäivä on 12. päivä, kun ilmoitus annetaan sähköisesti. Jos ilmoitus annetaan paperilla, sen on oltava Verohallinnossa jo 7. päivä. Verotilin oma sähköinen ilmoituspalvelu antaa automaattisen kuittauksen siitä, että kausiveroilmoitus on saapunut Verohallintoon. Kuittausilmoitus kan-nattaa pitää tallessa, sillä se on vahva todiste myöhästymismaksua vastaan. Verotoimiston asiakaspalvelusta saa pyynnöstä myös todistuksen asiakirjan vastaanottamisesta, jos palauttaa pa-peri-ilmoituksia suoraan Verohallintoon.

Ennakonpidätysten maksaminen myöhentyy nykyisestä kahdella päi-vällä. Arvonlisäveron maksaminen ja ilmoituksen antaminen aikaistuu kolmella päivällä.

Jos kausiveroilmoitus myöhästyy, vii-västyneenä ilmoitetulle määrälle mää-rätään myöhästymismaksu. Se korvaa osittain nykyiset verolajikohtaiset veron-korotukset. Ilmoituksen laiminlyönnistä peritään myöhästymismaksua silloinkin, kun suoritettavaa veroa ei kyseisenä kuukautena olisi. Myöhästymismaksu on tällöin 5 euroa verolajilta.

Sille osalle veroa, joka ilmoitetaan myö-hässä, lasketaan 20 %:n vuosittaisen korkokannan mukainen myöhästymis-maksu. Tämän on tarkoitus kannus-taa jättämään myös myöhästyneet ilmoitukset mahdollisimman aikaisin. Veronkorotusta ei tällöin määrätä, vaan myöhästymismaksu on ainoa sanktio.

Myöhästymismaksu määrätään riippu-matta myöhästymisen syistä. Se las-ketaan kaavamaisesti samaan tapaan kuin korko, ajan kulumisen ja pääoman suuruuden perusteella. Myöhästymis-maksusta ei lähetetä erillistä päätöstä, vaan se merkitään verotiliotteelle. Myöhästymismaksun eräpäivä on seu-raavan kuukauden yleinen eräpäivä. Enimmillään myöhästymismaksu voi olla 15 000 euroa.

Myöhästymismaksua määrätään myös- lisäilmoituksella myöhässä ilmoitetul-

le veron määrälle- myöhässä saapuneelle kausiveroil-

moitukselle, vaikka veroa ei tulisi maksettavaksi, esim. ei toimintaa tai ei palkanmaksua -tiedoille ja nega-tiiviselle veron määrälle.

Myöhästymismaksun huojentaminenMyöhästymismaksua voidaan huo-jentaa erityisen poikkeuksellisissa tilanteissa. Myöhästymismaksu on kaavamainen, eli sen määräämisessä ei oleta huomioon sitä, miksi ilmoitus myöhästyi. Jos ajoissa annettua ilmoi-tusta myöhemmin korjatessa veron määrä kasvaa, on syytä huomioida, että tällöinkin myöhässä ilmoitetulle veron osalle määrätään myöhästymismaksua. Päätös, jolla Verohallinto on ratkaissut verovelvollisen vaatimuksen myöhäs-tymismaksun tai muun viivästysseu-raamuksen perimättä jättämisestä, on valituskelvoton.

5

jatkoa sivulta 7

YrittäjäINFO

4 • 2009

●

Kausiveroilmoituksen ajoissa toimit-tamisesta kannattaa pitää erityistä huolta, sillä mahdollisuus myö-hästymismaksun huojentamiseen on pieni. Kausiveroilmoituksella ei samasta syystä myöskään kannata tehdä virheitä verovelvollisen eduksi.

Myöhästymismaksun laskeminenPäätös myöhästymismaksun määrää-misestä, sen perusteista ja eräpäivästä merkitään verotiliotteelle. Pyynnöstä myöhästymismaksusta saa erillisen päätöksen. Myöhästymismaksu ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno.

Esimerkki: Kuukausimenettelyssä oleva verovelvollinen ilmoittaa toukokuun 2010 arvonlisäverotiedot (10 000 euroa) ja kesäkuun 2010 ei palkanmaksua -tie-dot myöhässä. Ilmoituksen olisi pitänyt saapua Verohallintoon 12.7.2010 ja se saapuu sähköisesti 30.7.2010.

Myöhässä ilmoitetulle arvonlisäverolle 10 000 euroa määrätään myöhästymis-maksua 98,63 euroa myöhästymisajalta 13.7–30.7.2010 seuraavan kaavan mukaan: 20 x 10 000 euroa x 18 pv = 98,63 euroa100 x 365 pv

Myöhässä ilmoitetulle ei palkanmaksua -tiedolle määrätään myöhästymismak-sua 5 euroa. Jos ilmoitus olisi annettu paperilomakkeella, olisi myöhästy-mismaksua määrätty 8.7.– 30.7.2010 väliseltä ajalta, koska muulla tavoin kuin sähköisesti annetun kausiveroilmoituk-sen määräpäivä olisi ollut jo 7.7.2010.

Jos kausiveroilmoituk-sessa on virheKorjaavaa ilmoitusta ei verotilijärjestel-mässä enää voi antaa, vaan annetaan lisäilmoitus. Lisäilmoituksella ilmoite-taan vain lisäykset tai vähennykset aiempaan ilmoitukseen.

Virhe verovelvollisen eduksiJos virheen vuoksi maksettavaa veroa on ilmoitettu liian vähän tai palautuk-seen oikeuttavaa veroa liian paljon, korjaus tehdään aina antamalla lisäil-moitus virheellisenä ilmoitetulle kohde-kaudelle. Tällöin kyseiselle kohdekau-delle annetaan kausiveroilmoitus, jossa ilmoitetaan virheellisinä ilmoitetuista kohdista vain muutoksen määrät.

Muutoksen määrä saadaan laskemalla, kun kohdekauden kirjanpidon mukai-sesta oikeasta määrästä vähennetään aiemmin ilmoitettu määrä. Jos aiemmin

ilmoitettu määrä ei muutu, sitä ei ilmoi-teta lisäilmoituksella uudelleen.

Jos aikaisemmin on ilmoitettu, ettei toimintaa tai palkanmaksua ole ollut, korjaus tehdään antamalla uusi kausi-veroilmoitus.

Virhe verovelvollisen vahingoksiJos virheen vuoksi maksettavaa veroa on ilmoitettu liian paljon tai palautuk-seen oikeuttavaa veroa liian vähän, korjaus voidaan tehdä ottamalla vir-heen määrä huomioon myöhemmässä kausiveroilmoituksessa, kuten nykyisin-kin. Toinen vaihtoehto on ilmoittaa muutoksen määrät lisäilmoituksella.

Korjaus voidaan tehdä myöhemmässä kausiveroilmoituksessa vain, jos virhe huomataan ennen kuin tilikauden tai kalenterivuoden viimeinen kausive-roilmoitus on annettu. Korjaus näkyy tällöin vain kirjanpidossa. Jos virhe huomataan vasta tämän jälkeen, korja-us voidaan tehdä antamalla lisäilmoitus tilikauden tai kalenterivuoden viimeisel-le kohdekaudelle.

Harvennettu ilmoittamis- ja maksujaksoVerotili tarjoaa pienen liikevaihdon yrityksille mahdollisuuden antaa kau-siveroilmoitus ja maksaa verot nykyistä harvemmin. Tämä osaltaan vähentää pienten yritysten hallinnollista rasitusta. Se myös mahdollistaa arvonlisäveron alarajahuojennuksen huomioimisen jo kausiveroilmoituksella, eikä sitä tarvit-se hakea vasta tilikauden päätyttyä palautuksena.

Harvennettu ilmoittaminen on aina vapaaehtoista, ja tehty valinta sitoo ve-rovelvollista kolmen vuoden ajan. Myös Verohallinto voi valvonnallisista syistä siirtää verovelvollisen harvennetusta ilmoittamisesta kuukausimenettelyyn.

Kerran vuodessaPäästäkseen pidennettyihin ilmoitus- ja maksujaksoihin yrityksen pitää täyttää tietyt edellytykset. Yrityksen tulee olla rekisteröity arvonlisäverovelvolliseksi tai säännölliseksi työnantajaksi ja täytettävä ennakkoperintärekisteriin merkitsemisen edellytykset.

Jos em. edellytykset täyttävän yrityksen kalenterivuoden liikevaihto on enintään 25 000 €, se voi ilmoittaa ja maksaa arvonlisäverot kalenterivuosittain. Erä-päivä alv-ilmoituksille ja maksuille on tällöin 28.2. Jos tällainen pieni yritys on työnantaja, työnantajasuoritusten

ilmoitus- ja maksujakso on kuitenkin neljännesvuosi. Eräpäivät ovat työn-antajasuoritusten osalta 12.4., 12.7., 12.10. ja 12.2. Alkutuottaja ja kuvatai-teilija voivat liikevaihdosta riippumatta olla arvonlisäverotuksesta kalenteri-vuosimenettelyssä kuten nykyäänkin.

Neljästi vuodessaJos kalenterivuoden liikevaihto on enin-tään 50 000 €, on sekä arvonlisäveron että työnantajasuoritusten ilmoitus- ja maksujakso neljännesvuosi. Työnan-tajasuoritusten osalta tämä edellytys koskee myös alkutuottajaa ja kuvatai-teilijaa, joka on työnantajarekisterissä. Jos liikevaihto on yli 50 000 € kalenteri-vuodessa, ei ole mahdollisuutta päästä pidennettyyn menettelyyn.

Yrittäjän on itse seurattava, ylittyvätkö liikevaihtorajat. Heti, kun rajan ylitty-minen näyttää todennäköiseltä, on yrittäjän itse ilmoitettava Verohallintoon ja siirryttävä takaisin kuukausittaiseen ilmoittamiseen ja maksamiseen.

Miten pidennettyyn menettelyyn pääsee? Syksyllä 2009 Verohallinto lähettää pienille yrityksille kirjeen, jossa kerro-taan ilmoitus- ja maksujakson piden-tämisestä. Jos yritys ei halua siirtyä pidennettyyn jaksoon tai jos liikevaihto on muuttunut, siitä pitää ilmoittaa Vero-hallintoon palauttamalla kirjeen liitteenä lähetetty lomake määräajassa.

Verohallinnon tilaston mukaan alv-velvollisten rekisterissä oli vuonna 2007 yhteensä 311 460 yritystä. Näistä noin puolet on oikeutettu harvennettuun menettelyyn: alle 25 000 euron liikevaih-don yrityksiä arvioidaan olevan noin 100 000. Liikevaihdoltaan 25 000 - 50 000 euron yrityksiä arvioidaan olevan noin 50 000.

Tämän kertasiirron jälkeen uudet yri-tykset ja jaksoihinsa muutosta haluavat ilmoittavat asiasta erillisellä vero.fi:stä saatavalla lomakkeella. Myöhemmin vuoden 2010 kuluessa Y-lomakkeet uudistetaan ja tiedot pidennetyistä kausista annetaan Y-lomakkeella.

Jos yritys ei reagoi tulleeseen kirjee-seen, Verohallinto siirtää yrityksen auto-maattisesti harvennettuun menettelyyn. Tehty valinta sitoo kolme vuotta. Jaksoa ei voi se aikana muuttaa muusta syystä kuin liikevaihtorajan ylittymisen vuoksi. Niiden yritysten, joiden arvonlisäverot ovat säännöllisesti negatiiviset, kannat-taa punnita harvennettuun siirtyminen tarkkaan (ks. Arvonlisäveron palautus-hakemukset).

6

jatkoa sivulta 7

YrittäjäINFO

4 • 2009

●

Harvennettu ilmoittaminen ei koske arpajaisveroa ja vakuutusmaksuveroa, vaan ne on ilmoitettava ja maksettava aina kuukausittain.

Arvonlisäveron palautushakemuksetNegatiivisen arvonlisäveron hakemi-nen erillisellä palautushakemuksella päättyy, niin kuin myös negatiivisen veron vyöryttäminen tuleville kausille. Jos vähennettäviä arvonlisäveroja on enemmän kuin suoritettavia, ne voi vä-hentää muista verotilille suoritettavista veroista. Tällöin negatiivisen alv:n saa hyödykseen nykyistä aikaisemmin.

Jos muista suorituksista vähentä-misen jälkeen vielä jää negatiivista arvonlisäveroa, sen saa palautuksena tekemällä seuraavalle kausiveroilmoi-tukselle palautusta koskevat merkinnät. Palautukseen oikeuttava alv luetaan verovelvollisen hyväksi ilmoituksen antamispäivänä, kuitenkin aikaisintaan kohdekautta seuraava kuukauden yleisenä eräpäivänä. Jos kohdekausi on kuukausi (esim. joulukuu), varhaisin hyväksisaantipäivä on 12.2. Jos kohde-kausi on neljännesvuosi, ensimmäiseltä neljännekseltä hyödyn saa aikaisintaan 12.4. jne.

On syytä huomata, että negatiivisen arvonlisäveron voi saada hyväkseen aikaisintaan kohdekautta seuraavana 12. päivänä. Erityisesti harvennetus-sa ilmoitus- ja maksujaksossa olevat saavat siten hyödyn negatiivisesta arvonlisäverosta vain neljännesvuo-sittain, tai kerran vuodessa. Ennak-kopalautusta ei voi enää jatkossa saada.

Arvonlisäveron kohdistaminenArvonlisävero kohdistetaan pääsääntöi-sesti sille kuukaudelle, jolloin suorite on luovutettu. Kirjanpitokirjaukset tehdään laskujen perusteella ja kirjanpito oikais-taan suoriteperusteiseksi vasta tilinpää-töstä laadittaessa. Kun arvonlisävero tilitetään kalenterikuukausittain, aiheut-taisi ehdoton suoriteperusteen noudat-taminen lisätyötä veron laskemisessa. Tämän vuoksi arvonlisäverolaissa on verovelvollisille annettu oikeus käyttää tilikauden aikana laskutusperustetta.

Esimerkiksi 31.8. lähetetystä laskus-ta on arvonlisävero tilitettävä 12.10. Muuttamalla laskutuspäiväksi 1.9. veron eräpäivä siirtyy marraskuun

12:nteen. Laskutusjaksoa muuttamalla voi siis saada lisäaikaa arvonlisäveron tilittämiselle.

Laskutuskautta muutettaessa on syytä pitää huolta maksuvalmiudesta tilinpäätöskuukauden arvonlisäve-rojen suhteen. Kun myös arvonlisä-verot on oikaistava suoriteperustei-siksi, yhdeltä kuukaudelta suoritet-tava vero voikin olla tavanomaista suurempi.

Jos vero jää maksamattaSuorittamattomista veroista huo-mautetaan verotiliotteella. Eräpäivän järkeen verotili täsmäytetään, ja yritys saa sähköisen tiliotteen, josta käy ilmi tilitapahtumat, saldo täsmäytyspäivä-nä, suorittamatta jääneet velvoitteet ja käyttämättömät hyvitykset.Viivästyneistä maksuista peritään viivästyskorkoa eräpäivästä suoritus-päivään. Viivästyskorko on uusi nimi oma-aloitteisten verojen myöhästy-misestä tähän saakka maksetulle veronlisäykselle. Sen suuruus on vii-tekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä, eli normaalisti laskettuna vuonna 2010 se olisi 8 %.

Poiketen tavallisesta viivästyskoron laskemisesta valtiovarainministeriö esittää elvytystoimena, että viivästys-korko vuonna 2010 olisi 7 %. Tämän muutoksen on tarkoitus parantaa yritysten maksuvalmiutta. On kuiten-kin epäselvää, muutettaisiinko myös perinnän säännöksiä. Jo hyväksytyt säännökset ovat sen sisältöisiä, ettei veroja kannata jättää maksamatta: niitä peritään alla selostetulla tavalla, ja ne aiheuttavat ennakkoperintärekisteröin-nin ja luottotietojen menetyksen.

Jos verotili on kahden tiliotteella an-netun huomautuksen jälkeen edelleen miinuksella, ilmoitetaan seuraavassa kuussa perintään siirrosta. Maksa-maton määrä siirretään perintään ja lähetetään erinä ulosottoon kuten nykyään. Julkinen protestointi on myös mahdollinen.

Kausiveroilmoituksella ilmoitetut, vero-tilillä suorittamatta jääneet verot ovat suoraan ilman eri päätöstä ulosottokel-poisia. Erillisiä maksuunpanopäätöksiä maksamattomista veroista ei enää tehdä. Tiliotteella näkyvistä maksa-mattomista veroista voidaan myös sopia maksujärjestely. Verohallinnon perinnässä suositellaan tällä hetkellä mieluummin maksujärjestelyä, kuin

lykkäyksen hakemista. Lykkäyksen hakeminen on kankeaa, eikä vuoden tai puolen päähän siirtyvä eräpäivä koko summasta ole omiaan parantamaan verovelvollisen maksuvalmiutta.

MaksuvalmiusEnnen eräpäivää maksetulle verolle maksetaan hyvityskorkoa, mikä on muutos nykyiseen menettelyyn. Voikin olla viisasta pitää aina vähän rahaa ve-rotilillä ilmoitus- ja maksu-unohdusten varalta.

Mikäli oma maksuvalmius huoles-tuttaa, voi esimerkiksi yrittää sopia pankin kanssa lainojen maksun siirtämisestä kuukauden alusta kuukauden loppuun. Samoin voi olla muitakin vastaavia maksuja, joiden aikataulun uudelleen sopiminen helpottaa rahoitustilannetta.

Viivästyneet oma-aloitteiset verot voi suorittaa laskemalla viivästysseu-raamukset esimerkiksi vero.fi-sivulla olevan laskurin avulla, ja lisäämällä ne suoritettavaan veroon. Termi ”veron-lisäys” poistuu verotiliverojen osalta, ja korvataan sanalla ”viivästyskorko”. Veronkorotuksia ei enää verotilijär-jestelmässä pääsääntöisesti ole. Ne korvaa myöhästymismaksu, jos vero on ilmoitettu myöhässä.

Suomen Yrittäjät seuraa tarkkaan sitä, miten yritysten maksuvalmius kestää yhteen eräpäivään siirtymi-sen. Otamme mielellämme vastaan yrittäjien kokemuksia yhden eräpäi-vän vaikutuksesta maksuvalmiuteen.

Myöhästynytkin vero kannattaa mak-saa mahdollisimman suurelta osin oma-aloitteisesti ilman eri kehotusta.

Verotili-palveluun tunnistautuminen Palveluun tunnistaudutaan pankkitun-nisteilla tai sähköisellä henkilökortilla. Yrityksen puolesta toimitaan yrityksen nimenkirjoittajan antamalla Katso-valtuutuksella. Katsoon tulee verotilin käyttöä varten uusia rooleja syksyllä.

Tunnisteet, valtuudet ja roolit sähköisten Verotilipalveluiden käytössä tulevat muutenkin laajenemaan ja muuttu-maan. Käsite ”asianhoitajavaltuutus” korvataan käsitteellä ”sähköisen asioin-nin valtakirja”. Näistä ja muista järjestel-män teknisistä yksityiskohdista pyritään tiedottamaan myöhemmin tarkemmin.

7

YrittäjäINFO

4 • 2009

●

Eräpäivät siirtymäkaudellaMaksut ja ilmoitukset niiltä kohdekuu-kausilta, jotka päättyvät vuoden 2010 puolella annetaan verotilijärjestelmän mukaisina eräpäivinä.

Työnantajasuoritukset:joulukuu 2009 -> 10.1.2010tammikuu 2010 -> 12.2.2010

Arvonlisävero: joulukuu 2009 ->15.2.2010tammikuu 2010 -> 12.3.2010

Myös verotiliaikaa edeltävälle ajalle kohdistuvat maksuunpanot, joiden

päätöspäivä on 1.1.2010 tai sen jäl-keen, kirjataan verotilille. Eräpäiväksi tulee seuraava yleinen eräpäivä, joka on vähintään 3 viikon päässä.

Verohallinnon infopaketti verotilimenettelyyn siirtyville joulukuussa Verohallinto lähettää vuodenvaihteessa postitse tietopaketin verotilistä uuteen menettelyyn siirtyville veronmaksajille. Paketti sisältää mm. maksuohjeen, kausiveroilmoituksen täyttöoppaan, verotilioppaan ja ohjeita siirtymäkau-delle. Satunnaiset työnantajat esim.

kotitaloudet saavat viitteen Verotili-palvelusta, Palkka.fi:stä tai puhelimitse Verohallinnosta.

Kausiveroilmoitus tulee toden-näköisesti näyttämään tältä, ks. linkistä: http://vero.fi/nc/doc/download.asp?id=7208;29042

Kausiveroilmoituksen täyttöopas antaa myös arvokasta lisätietoa, ks. linkistä: http://vero.fi/nc/doc/download.asp?id=7224;421832

ELV-palautuksia myös elinkeinonharjoittajille ●Edellisessä YrittäjäInfossa 3/09 kerrottiin, että Tulli maksaa aiemmin autoverolle kannetun ei-arvonlisäveron (ns. ELV) palautukset loppuvuodesta ilman eri hakemusta. Palautuksia koskeva hallituksen esitys (HE 97/2009 vp) on tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä.

Palautus myönnetään yksityishenki-löiden lisäksi myös niille arvonlisäve-rovelvollisille toimijoille, jotka eivät ole voineet vähentää veroa arvonlisävero-tuksessa säädettyjen vähennysrajoi-tusten takia.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin antoi 19.3.2009 tuomion komission Suomea vastaan nostamassa autoverotusta koskevassa kanneasiassa. ELV:n osal-ta tuomioistuin katsoi ratkaisussaan,

että ELV:n vähennyskelpoisuuden salliminen arvonlisäverovelvollisille maahantuojille on verosyrjintäkiellon ja arvonlisäverodirektiivin vastaista.

Tämän seurauksena perityt ELV:t pa-lautetaan niille, jotka eivät ole saaneet sitä hyväkseen vähennyksenä myyn-nistä suoritettavista arvonlisäveroista. Tällaisia tahoja ovat pääasiassa yksi-tyishenkilöt, mutta oikeus palautukseen voi olla yritykselläkin.

Arvonlisäverotuksessa henkilöautoihin liittyvät verot ovat vähennyskelvottomia, ellei auto ole yksinomaan vähennyk-seen oikeuttavassa toiminnassa.

Yritys, jolla on vähennysrajoituksen alai-nen, vuosina 2006-2009 autoverotettu henkilöauto, on siis oikeutettu palautuk-seen. Verohallinto hoitaa Tullin tekemien veronpalautuspäätösten tulostuksen ja postituksen sekä veronpalautusten maksamisen kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Minimoi haitat viivästyneenkin veron maksamisessa ●Tässä artikkelissa kerrotaan, miten myöhästyneet verot käyttäytyvät, ja miten voi maksaa myöhästyneenkin veron mahdollisimman vähäisillä viivästysseuraamuksilla. Artikkelissa mainitut asiat pitävät paikkansa vielä vuonna 2009.

Ensi vuoden alusta voimaan astuva verotili muuttaa oma-aloitteisten verojen maksamista, ilmoittamista ja viivästys-seuraamuksia. Verotilistä on koottu yksityiskohtainen tietopaketti tähän YrittäjäInfoon ja sen on myös yrittajat.fi -jäsensivuille.

Vielä vuonna 2009 arvonlisäverot erääntyvät maksettaviksi kohdekuu-kautta toiseksi seuraavan kuukauden 15. päivä. Ennakonpidätykset ja sotut erääntyvät kohdekuukautta seuraavan kuukauden 10. päivä. Molemmat ovat oma-aloitteisia veroja, eli Verohallinto

ei niistä erillistä laskua lähetä, paitsi jos suoritus on reippaasti myöhässä.Oma-aloitteisten verojen lisäksi on olemassa maksuunpantuja veroja. Näitä ovat esimerkiksi kiinteistövero ja ennakkovero. Niiden suorittamista var-ten verovelvolliselle lähetetään tilisiirto-

Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Satu Grekin, p. (09) 2292 2928, satu.grekin@yrittäjät.fi

Suomen Yrittäjät, veroasiantuntija Satu Grekin, p. (09) 2292 2928, satu.grekin@yrittäjät.fi

8

jatkoa sivulta 7

YrittäjäINFO

4 • 2009

●

lomake. Oma-aloitteisestakin verosta tulee maksuunpano, jollei suoritusta ala kuulua. Oma-aloitteisten verojen viivästysseuraamuksesta käytetään nimeä veronlisäys. Maksuunpannun veron viivästysseuraamuksen nimi on viivekorko.

Maksa saman kuun aikana ilman veronkorotustaLaskua ei kannata jäädä odottamaan edes myöhästymistilanteessa, sillä Ve-rohallinto muistaa maksuunpanossaan veronlisäyksen eli koron lisäksi myös veronkorotuksella. Myöhästyneetkin arvonlisäverot ja ennakonpidätykset kannattaa pyrkiä maksamaan saman kalenterikuukauden aikana, kun ne ovat erääntyneet. Tällöin myöhästymisestä ei seuraa veronkorotusta.

Myöhästyneisiin maksuihin pitää luonnollisesti lisätä veronlisäys, jon-ka laskemisessa voi käyttää apuna Verohallinnon verkkosivuilla olevaa viivekorkolaskuria. Veronlisäyskorko vuonna 2009 on 11,5 % ja seuraa-vana 7 %, kuitenkin aina vähintään 3 euroa. Vaikka korko keveneekin, ei ole koskaan suositeltavaa hoitaa yri-tyksen rahoitusta lykkäämällä verojen maksua. Jäljempänä selostettujen perintätoimien, kuten protestoinnin ja ennakkoperintärekisteristä poistamisen seurauksena yrityksen toimintaedelly-tykset heikkenevät huomattavasti.

Jos maksaa esimerkiksi 15.8. eräänty-neen arvonlisäveron veronlisäyksineen 4.9., voi odottaa Verohallinnolta mak-suunpanopäätöstä veronkorotuksen osalta, vaikka vero viivästysseuraa-muksineen onkin jo maksettu. Veron-korotukset määräytyvät seuraavasti:

Viivästyspäiviä Korotusprosentti4-15 116-30 231-60 361-180 4181-360 7yli 360 10

Maksamisesta sopiminen Mitä varhemmin maksuvaikeuksiin joutunut yrittäjä on yhteydessä Vero-hallintoon, sitä joustavammin maksami-sesta voidaan sopia. Oma-aloitteisista veroista ei kuitenkaan vielä voi tehdä maksujärjestelyä. Verohallinnon tavoit-teena on, että oma-aloitteisesti, sekä maksuunpanoilla ja muistutuksilla mak-settaisiin mahdollisimman iso osuus,

ja maksujärjestelyä tarvittaisiin vain mahdollisimman pienelle loppuosalle.

Jos yrittäjä ilmoittaa oma-aloitteisen veron maksuvaikeuksista, Verohallinto voi kirjata yhteydenoton ylös, mutta sitovaa sopimusta maksujärjestelystä ei ennen maksuunpanoa ja maksu-muistutusta vielä tehdä. Yhteydenotto tässä vaiheessa, kuten myös osittainen maksukin, toimii osoituksena yrittäjän maksuhalusta. Maksuhalua on tärkeää osoittaa erityisesti silloin, jos on epäsel-vää, täyttääkö yrittäjä maksujärjestelyn edellytykset.

Maksujärjestelyyn ei ryhdytä, jos:- veroja on ulosotossa perittävänä,- kaikkia lakisääteisiä veroilmoituksia

ei ole annettu Verohallinnolle,- erääntynyttä veron ennakkoa on

edelleen maksamatta,- Verohallinnon kanssa aikaisemmin

tehtyyn maksujärjestelyyn sisältynei-tä veroja on edelleen maksamatta.

Varsinainen maksujärjestely voidaan tehdä vasta maksuunpannusta ve-rosta − vaikkakin maksujärjestelyyn sisällytetään mukaan usein myös vielä erääntymättömät verot. Yrittäjä saa maksujärjestelystä kirjallisen päätöksen. Verohallinto ei tee sitovia sopimuksia maksujärjestelyistä muuten kuin kirjallisesti. Samasta verosta voi saada maksujärjestelyn vain kerran.

Jos sinulla on voimassaoleva maksujär-jestely, ei uutta verovelkaa saa tulla. Jos rahat riittävät joko maksujärjestelyerän maksuun, tai uusiin erääntyviin veroihin, muttei molempiin, on suositeltavaa ottaa heti yhteyttä oman maksujärjes-telyn hoitajaan Verohallinnossa. Voi olla mahdollista vielä muuttaa maksujärjes-telyä, jos uutta verovelkaa ei synny, ja maksukyvyttömyys on tilapäistä.

Maksuunpano ja arvioverotusJos valvontailmoitus on annettu, mutta vero maksamatta, Verohallinto mak-suunpanee veron, veronkorotuksen ja viivästysseuraamukset eräpäivää seu-raavan kuun puoleenväliin mennessä. Eräpäivä määrätään saman kuukauden lopulle. Jos ilmoituskin on antamatta, on Verohallinto hieman tätä aikaisemmin lähettänyt myös kehotuksen valvontail-moituksen antamiseksi.

Ellei valvontailmoitusta kehotuksesta-kaan saada, Verohallinto arvioi veron määrän ja panee sen maksuun. Ilmoi-tuksen laiminlyönti on kallista, sillä mu-

kana seuraa veronkorotus ja viivekorko. Viivekorko on samansuuruinen kuin veronlisäys. Valvontailmoituksen myö-hästymisestä määrättävä veronkorotus määrätään seuraavasti:

Valvontailmoitus myöhässä Korotusprosentti1-10 211-60 461-180 8yli 360 15

Ilmoitusten laiminlyönti on suuri haitta yritystoiminnalle. Paitsi että se on kal-lista, se estää myös maksujärjestelystä sopimisen ja aiheuttaa ennakkoperintä-rekisteristä poistamisen. Ajantasaisella ilmoitusliikenteellä säilyvät parhaiten myös neuvotteluyhteydet Verohallin-toon päin maksuvaikeuksissa.

Maksumuistutuksesta ulosottoonAina on mahdollista ja suositeltavaa maksaa myös myöhästynyt vero − tai osakin siitä − oma-aloitteisesti. Jos maksuunpantua veroa ei makseta, noin viikon kuluttua sen eräpäivästä Vero-hallinto lähettää maksumuistutuksen. Maksamattomista arvonlisäveroista ja työnantajasuorituksista voi myös joutua protestilistalle. Maksu- ja ilmoituspuut-teet ovat myös peruste poistaa yritys ennakkoperintärekisteristä.

Maksumuistutus lähetetään vain kerran. Kaksi maksumuistutusta lähetetään ainoastaan kiinteistöverosta ja yksi-tyishenkilön jäännösverosta. Ellei suo-ritusta saada maksumuistutuksenkaan johdosta, vero lähetetään ulosottoon perittäväksi. Ulosoton asiakkuus estää maksujärjestelystä sopimisen myös muista veroveloista.

Verohallinto voi myös velkojana hakea yrityksen konkurssiin. Yritys voi tältä välttyäkseen hakea myös yrityssanee-rausta. Yrityksen ollessa elinkelpoinen velkojat voivat puoltaa saneerausha-kemusta, jolloin siihen pääseminen helpottuu. Yhtiö on elinkelpoinen, jos sen maksukyvyttömyys voidaan saneerausmenettelyllä poistaa muu-tenkin kuin tilapäisesti. Jos kuitenkin yritystoiminta on rahoitettu pelkästään jättämällä verot ja muut lakisääteiset maksut maksamatta, ei Verohallinto puolla saneeraushakemusta.

Verohallinnon perintää on kuvattu myös YrittäjäInfossa 2/09 ja yrittajat.fi - jäsensivuilla.

9

YrittäjäINFO

4 • 2009

2. TYÖNANTAJAN ABC

Ohjeita työnantajille sikainfluenssan varalle ●Sikainfluenssaepidemia aiheuttanee toteutuessaan yrityksissä normaalia kausi-influenssaa enemmän sairauspoissaoloja. Työnantajan onkin tärkeää varautua mahdollisuuksien mukaan influenssa-aaltoon jo etukäteen.

Asiantuntijat arvioivat, että noin kol-masosa väestöstä sairastuu, ja pahim-millaan tämä voi yksittäisessä pienyri-tyksessä johtaa koko henkilökunnan samanaikaiseen sairastumiseen. Tähän artikkeliin on koottu keskei-simmät sairauspoissaoloja koskevat määräykset sekä tietoa sikainfluenssan ehkäisystä.

Sairausajan palkkaTyöntekijällä, joka on sairauden vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työnte-kijällä on oikeus saada sairauden ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaa-vasti oikeus saada 50 % palkastaan. Useissa työehtosopimuksissa on lisäksi määräyksiä tätä pidemmästä sairausajan palkanmaksuvelvollisuu-desta. Mikäli työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa työehtosopimuk-sen määräyksen nojalla 1+9 päivää pidemmältä ajalta, on hänellä oikeus nostaa vastaavalta ajalta työntekijälle kuuluva sairauspäiväraha.

Selvitys työkyvyttömyydestäTyöntekijän on ilmoitettava sairastumi-sestaan työnantajalle mahdollisimman pian, jos mahdollista, ennen työvuoron alkua. Työpaikalla on hyvä olla selkeät ohjeet siitä, miten ja kenelle poissaolos-ta ilmoitetaan.

Työnantajalla on oikeus pyytää työnte-kijältä lääkärintodistus tämän sairau-desta. Useissa työehtosopimuksissa on kuitenkin säännöksiä, joiden mu-kaan enintään kolme päivää kestävä poissaolo voidaan lääkärintodistuksen sijaan todistaa myös terveydenhoitajan

antamalla todistuksella, jos kyse on epidemialuontoisesta sairaudesta.

Työnantaja voi myös tilapäisesti muut-taa käytäntöään lääkärin- tai tervey-denhoitajan todistuksen vaatimiseen epidemian sattuessa. Toteutuessaan sikainfluenssaepidemia aiheuttanee työterveyshuoltoa hoitavien lääkä-riasemien ruuhkautumisen ja useat yksityiset lääkäriasemat ovat toivoneet työnantajien muuttavan työkyvyttö-myystodistuksia koskevaa ohjeistusta väliaikaisesti. On tärkeää huomata, että vaikka työnantaja tilapäisesti muuttai-si yleistä ohjeistustaan, on hänellä silti aina oikeus vaatia työntekijältä lääkärintodistus, jos on syytä epäillä sairauslomaoikeuden väärinkäyttöä.

Yrittäjältä itseltään vaaditaan kuitenkin lääkärin tai sairaanhoitajan kirjoittama todistus ensimmäisestä työkyvyttö-myyspäivästä lähtien, jotta yrittäjä voisi saada sairauspäivärahaa heti omavastuuajan (yrittäjällä 1+3 päivää) jälkeiseltä ajalta.

Sairauspoissaolo edellyttää aina työky-vyttömyyttä. Näin ollen epidemiankaan aikana ei työntekijöillä ole oikeutta ennaltaehkäisevistä syistä jättäytyä kotiin. Tämä koskee myös niin sanottuja riskiryhmiä, kuten raskaana olevia ja henkilöitä, joilla on jokin perussaira-us. Näiden riskiryhmien osalta ei ole toistaiseksi annettu erityissäännöksiä pandemiankaan aikana. Riskiryhmät on kuitenkin syytä huomioida työn järjeste-lyissä ja pyrkiä järjestämään työt niin, että työstä aiheutuu mahdollisimman vähän vaaraa.

Sairastuneen lapsen hoitaminenTyöntekijällä on oikeus saada tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan hänen lapsensa tai muun hä-

nen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioi-dusta kestosta niin pian kuin mahdollis-ta. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys myös lapsen sairaudesta.

Tilapäinen hoitovapaa on lain mukaan palkaton, mutta monissa työehtosopi-muksissa on määrätty palkanmaksusta sen ajalta. Palkanmaksujakson pituus saattaa olla lyhyempi kuin laissa mai-nittu 4 päivää.

Tilapäinen hoitovapaa on tarkoitettu lapsen hoidon järjestämistä varten, ja mikäli lapsen sairaus jatkuu tätä pidem-pään, on vanhempien lähtökohtaisesti järjestettävä lapsen hoito muulla tavoin. Sikainfluenssaepidemian aikana on kuitenkin mahdollista, että sairausjaksot venyvät, eikä ulkopuolista hoitoapua ole saatavissa epidemian takia. Näissä tilanteissa vanhemmilla saattaa olla oi-keus palkattomaan poissaoloon pakot-tavasta perhesyystä. Tällainen oikeus on lain mukaan silloin, kun työntekijän välitön läsnäolo on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Poissaolo pakottavasta perhe-syystä koskee myös muuta kuin alle 10-vuotiasta lasta.

TyöturvallisuusTyönantajalla on tarpeellisilla toimen-piteillä velvollinen huolehtimaan työn-tekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnan-tajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympä-

Suomen Yrittäjät, työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen, p (09) 2292 2940, merja.hirvonen@yrittajat.fi

10

jatkoa sivulta 7

YrittäjäINFO

4 • 2009

●

ristöön samoin kuin työntekijän henki-lökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Pandemiatilanteessa työnantajan tulisi mahdollisuuksien mukaan ottaa työn järjestelyissä huomioon tartuntavaara ja esimerkiksi etätöistä sopiminen tilapäisesti on mahdollista. Tartuntoja voidaan ehkäistä myös erilaisin työn järjestelyin sekä työntekoa koskevin oh-jein (kuten käsienpesu). Työnantajalla ei kuitenkaan ole yleistä velvollisuutta siirtää työntekijää eri tehtäviin, esim. pois asiakaspalvelusta tartuntavaaran vuoksi, ellei tähän ole erityistä syytä. Toisaalta myöskään työntekijä ei saa tietoisesti altistaa muita henkilöitä tartunnalle.

Influenssan leviämisen estäminen työyhteisössä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeet):

Sikainfluenssa tarttuu: - Yskiessä ja aivastaessa.- Hengitystie-eritteillä tahrautuneiden käsien välityksellä.

Pysäytä mikrobien leviäminen:- Suojaa suusi ja nenäsi kertakäyttönenäliinalla kun yskit tai aivastat. - Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, älä käsiisi. - Laita käytetty nenäliina välittömästi roskiin. - Puhdista kätesi heti yskimisen tai aivastamisen jälkeen- Pese kädet vedellä ja saippualla tai puhdista kädet desinfioivilla käsipyyhkeillä

Suomen Yrittäjien neuvontapalvelu ohjeistaa työnantajia asiaan liittyen, p. (09) 229 221.

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutokset ●Kesäkuun 2009 alussa voimaan tulleilla sähköisen viestinnän tietosuojalain muutoksilla parannettiin yritysten toimintaedellytyksiä selventämällä yrityksen oikeutta käsitellä sähköpostiviestien tunnistamistietoja väärinkäytöstapauksissa.

Aikaisemmin voimassa ollut sähköisen viestinnän tietosuojalaki oli tulkinnanva-rainen ja paikoin avoin esimerkiksi sen suhteen, missä tilanteissa yrityksillä on oikeus käsitellä sähköpostiviestien tunnistamistietoja yrityssalaisuuksien suojaamiseksi.

Tunnistamistiedolla tarkoitetaan tilaa-jaan tai käyttäjään (esimerkiksi työnteki-jään) yhdistettävissä olevaa tietoa, jota viestintäverkoissa käsitellään viestien siirtämiseksi, jakelemiseksi tai tarjolla pitämiseksi. Tunnistamistietoja ovat esimerkiksi siirrettävän tiedon määrään ja viestin vastaanottavaan verkkoon liittyvät tiedot.

On tärkeää huomata, että tunnistamis-tiedot eivät ole itse viestin sisältöön liit-tyviä tietoja ja että sähköisen viestinnän tietosuojalain säännökset eivät anna oikeutta viestien sisällön tarkasteluun.

Yritys voi käsitellä viestien tunnista-mistietoja myös muissa tilanteissa kuin väärinkäytöstapauksissa, esimerkiksi työntekijän suostumuksen, palvelujen toteuttamisen ja käyttämisen, lasku-tuksen, teknisen vian tai tietoturvan perusteella.

Sähköisen viestinnän tietosuojalain mu-kaan yhteisötilaajat (esimerkiksi yrityk-set) saavat käsitellä tunnistamistietoja omissa järjestelmissään kahdessa eri väärinkäytöstilanteessa. Ensimmäinen väärinkäytöstilanne koskee luvatonta käyttöä ja toinen yrityssalaisuuksien paljastamista.

On tärkeää huomata, että myös vää-rinkäytöstilanteissa on huomioitava sähköisen viestinnän tietosuojalain 8 § 3 momentti, jonka mukaan tunnistamis-tietojen käsittely on sallittua ainoastaan käsittelyn vaatimassa laajuudessa, ja se on toteutettava luottamuksellisen viestin ja yksityisyyden suojaa tarpeet-tomasti vaarantamatta. Edelleen on tärkeää huomata, että tunnistamistie-tojen käsittely voi kohdistua ainoastaan nk. työsähköpostiin (etunimi.sukunimi@yritys.fi)

Luvaton käyttöSähköisen viestinnän tietosuojalain mukaan yrityksellä on oikeus käsitellä tunnistamistietoja maksullisen tietoyh-teiskunnan palvelun, viestintäverkon tai viestintäpalvelun luvattoman käytön ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi.

Luvatonta käyttöä voi olla jonkun laitteen, ohjelman tai palvelun asen-taminen työnantajayrityksen viestintä-verkkoon. Luvatonta käyttöä voi myös olla se, että työntekijä avaa sivulliselle pääsyn yrityksen viestintäverkkoon tai viestintäpalveluiden käyttöön. Luva-tonta käyttöä voi olla myös muu edellä kerrottuihin tilanteisiin rinnastuva vies-tintäverkon tai viestintäpalvelun käyttö, jos se on käytöstä laadittujen ohjeiden vastaista.

Tunnistamistietoja voidaan käsitellä automaattisen hakutoiminnon avulla tai manuaalisesti. Automaattinen hakutoiminto voi perustua viestien kokoon, yhteenlaskettuun kokoon, tyyppiin, määrään, yhteystapaan tai kohdeosoitteisiin. Kun tunnistamis-tietoja käsitellään automaattisen ha-kutoiminnon avulla, hakukone hakee viestintäverkosta poikkeamia tietyin ennalta määritellyin kriteerein ilman, että kukaan yrityksessä saa työntekijän sähköpostiviestin tunnistamistietoja tietoonsa. Manuaalisessa käsittelyssä yksittäisen työntekijän viestien tunnista-mistiedot voivat tulla yrityksen tietoon.

Suomen Yrittäjät, lainopillinen asiamies Outi Tähtinen, p. (09) 2292 2842, outi.tahtinen@yrittajat.fi

11

YrittäjäINFO

4 • 2009

●

Sähköisen viestinnän tietosuojalain mu-kaan tunnistamistietojen automaattisen ja manuaalisen käsittelyn edellytyksenä on, että tapahtuma tai teko todennäköi-sesti aiheuttaa yritykselle merkittävää haittaa tai vahinkoa. Manuaalinen kä-sittely edellyttää lisäksi, että tiedot ovat välttämättömiä luvattoman käytön ja siitä vastuussa olevien selvittämiseksi sekä luvattoman käytön lopettamiseksi.

Yritys voi käsitellä tunnistamistietoja manuaalisesti, jos on perusteltu syy epäillä, että viestintäverkkoa, viestin-täpalvelua tai maksullista tietoyhteis-kunnan palvelua käytetään yrityksen viestintäverkon tai viestintäpalvelun kirjallisten ohjeiden vastaisesti jossain seuraavissa tilanteissa:- Automaattisen hakutoiminnon avulla

on havaittu viestinnässä poikkeama- Maksullisen tietoyhteiskunnan pal-

velun käytön kustannukset ovat nousseet epätavallisen korkeiksi

- Viestintäverkossa havaitaan sinne oikeudetta asennettu laite, ohjelma tai palvelu

- Yksittäistapauksissa muu edellä kerrottuihin tilanteihin rinnastuva, ylei-sesti havaittavissa olevasta seikasta voidaan päätellä, että viestintäverk-koa, viestintäpalvelua tai maksullista tietoyhteiskunnan palvelua käytetään yrityksen viestintäverkon tai viestintä-palvelun käytöstä annettujen kirjallis-ten ohjeiden vastaisesti, esimerkiksi jos yrityksen yhteysosoitteesta ha-vaitaan tulevan viestintäpalvelujen määrityksiin nähden vieraantyyppistä liikennettä.

Yrityssalaisuuksien paljastaminenYritys saa käsitellä tunnistamistietoja yrityssalaisuuksien paljastamisen ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi sähköisen viestinnän tietosuojalaissa määritellyillä edellytyksillä. Tunnis-tamistietojen käsittelyn edellytykset yrityssalaisuuksien paljastamisen ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi vastaavat pitkälti edellä käsiteltyä luvatonta käyttöä. Yritys voi käsitellä ainoastaan sellaisten työntekijöiden tunnistamistietoja, joille on annettu tai

joilla muutoin on yrityksen hyväksymällä tavalla pääsy yrityssalaisuuksiin.

Yrityssalaisuudella tarkoitetaan liike- tai ammattisalaisuutta, jonka vuotaminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa yritykselle. Sähköisen viestin-nän tietosuojalain tunnistamistietojen käsittely tarkoittaa vielä tavallista mer-kittävämpää yrityssalaisuutta.

Yrityssalaisuuksien, joiden suojaami-seksi tunnistamistietoja käsitellään, on oltava yrityksen tai sen yhteistyö-kumppanin elinkeinotoiminnan kannalta keskeisiä. Tunnistamistietoja voidaan käsitellä myös teknologisen tai muun kehittämistyön tuloksien suojaamiseksi.

Yritys voi käsitellä tunnistamistieto-ja manuaalisesti, jos on perusteltu syy epäillä, että yrityssalaisuus on viestintäverkkoa tai viestintäpalvelua käyttämällä luvattomasti annettu ulko-puoliselle ja jos- Automaattisen hakutoiminnon avulla

on havaittu viestinnässä poikkeama- Yrityssalaisuus julkaistaan tai sitä

käytetään luvatta- Yksittäistapauksessa muusta 1 tai

2 kohtaan rinnastuvasta ja yleisesti havaittavissa olevasta seikasta voi-daan päätellä, että yrityssalaisuus on luvattomasti annettu ulkopuoliselle.

Yrityksellä on myös muita keinoja suo-jata yrityssalaisuuksia. Yritykset voivat myös lähtökohtaisesti käyttää järjes-telmiä, joiden avulla voidaan seurata sitä, kuka on esimerkiksi tallentanut tai tulostanut tietoja. Yritykset voivat käyttää myös muita valvontamuotoja, kuten esimerkiksi kulunvalvontaa tai kameravalvontaa. Myös työntekijöiden kanssa tehdyillä salassapitosopimuk-silla voidaan suojata yrityksen liikesa-laisuuksia.

Menettely tunnistamistietojen käsittelyssäKun yritys on tehnyt päätöksen ryhtyä torjumaan luvatonta käyttöä, tulee yrityksen ennen tunnistamistietojen

käsittelyn aloittamista tehdä asianmu-kaiset tietoturvatoimenpiteet verkon ja palvelun käytön turvaamiseksi sekä määrittää, mitä viestejä saa välittää ja hakea, miten viestintäverkkoa ja palve-lua saa käyttää ja minkälaisiin osoittei-siin viestejä ei saa lähettää. Yrityksen on annettava ohjeet kirjallisesti verkon ja palvelun käyttäjille.

Yrityksen tulee nimetä tietoturvasta vastaavat henkilöt, joilla on oikeus käsitellä tunnistamistietoja sekä käydä yt-neuvottelut tunnistamistietojen käsit-telyssä noudatettavista menettelyjen perusteista ja käytännöistä. Yt-lain soveltamisen ulkopuolella olevan yri-tyksen on kuultava työntekijöitä sekä tiedotettava työntekijöille menettelyistä ja käytännöistä. Lisäksi yrityksen on annettava tietosuojavaltuutetulle ennak-koilmoitus tunnistamistietojen käsittelyn aloittamisesta.

Kun yritys on tehnyt päätöksen ryh-tyä suojaamaan yrityssalaisuuksiaan verkossa, tulee yrityksen tehdä asian-mukaiset tietoturvatoimenpiteet verk-konsa ja palvelunsa käytön ja tietojen turvaamiseksi. Yrityksen on rajoitettava pääsyä yrityssalaisuuksiin ja määritellä, miten yrityssalaisuuksia saa käsitellä ja minkälaisiin osoitteisiin viestejä ei saa lähettää. Yrityksen on annettava ohjeet kirjallisesti verkon tai palvelun käyttäjälle.

Myös yrityssalaisuuksien suojaamiseen liittyvien tunnistamistietojen käsittelyssä yrityksen on nimettävä tietoturvasta vastaavat henkilöt, käytävä asiassa yt-neuvottelut sekä annettava tietosuoja-valtuutetulle ilmoitus samalla tavoin kun luvattoman käytön torjumiseen liittyvien tunnistamistietojen käsittelyssä.

Tarkempia ohjeita saat SY:n jäsenneuvonnasta sekä tietosuojavaltuutetun nettisivuilta http://www.tietosuoja.fi/uploads/ lf9uwtx86.pdf.

Työnantajan ABC-palvelussa yrittajat.fi –sivuilla on materiaalia koskien työsähköpostiviestien avaamisen edellytyksiä.

12

jatkoa sivulta 7

YrittäjäINFO

4 • 2009

Onko irtisanomiselle ja lomauttamisellevaihtoehtoja? ●Taloudellisen tilanteen heikentyessä työnantajana toimiva yrittäjä joutuu väistämättä pohtimaan kuinka väliaikaisesti heikentyneestä tilanteesta voitaisiin päästä yli. Olennaista on löytää senkaltaiset ratkaisut, jotka mahdollisimman vähän heikentävät yrityksen toimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Valittaviin ratkaisuihin vaikuttavat yrittä-jän arviot siitä, kuinka nopeasti tilanne kohenee, ja aiheuttaako taloudellisen tilanteen heikentyminen mahdollisesti pysyvämpiä muutostarpeita yritystoi-minnassa. Taloudellisen tilanteen hei-kentymiseen kannattaa reagoida mah-dollisimman varhaisessa vaiheessa.

Usein taloudellisen tilanteen heikentymi-seen tarjotaan ratkaisuksi irtisanomista tuotannollisin tai taloudellisin perustein, ja sen vaihtoehtona lähinnä lomautusta. Onkin totta, että lainsäädännön mah-dollistamat muut keinot ovat rajalliset, mutta näitä muita keinojakin voi ja kan-nattaa pohtia erityisesti väliaikaisesti heikentyneessä tilanteessa.

TyöaikajärjestelytTyöaikajärjestelyt ovat ylivoimaisesti eniten käytetty keino selviytyä väliaikai-sesti hiljaisemman jakson ylitse. Näiden keinojen käyttömahdollisuudet riippu-vat paljolti siitä, millaisia säännöllisen työajan järjestelyn keinoja yrityksessä on otettu käyttöön.

Suomen Yrittäjät, työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen, p (09) 2292 2940, merja.hirvonen@yrittajat.fi

Ammattiliiton oikeus valvoa työnantaja-järjestöön kuulumattoman työnantajantoimintaa ●Suomen Yrittäjien neuvontaan tulee säännöllisesti kyselyitä ammattiliittojen oikeudesta valvoa työnantajajärjestöön kuulumattoman työnantajan toimintaa. Valvonta tapahtuu pääosin työsuojeluviranomaisten toimesta, ja ammattiliittojen ja työnantajan välinen yhteistyö perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen.

Työsuojeluviranomaisten tehtävänä on valvoa työlainsäädännön ja yleissito-vien työehtosopimusten määräysten toteutumista. Työsopimuslaissa on todettu, että tätä valvontatehtävää suorittaessaan työsuojeluviranomai-set toimivat kiinteässä yhteistyössä niiden työnantajien ja työntekijöiden yhdistysten kanssa, joiden tekemien työehtosopimusten määräyksiä työn-antajien on noudatettava. Yleisesti on katsottu, että työmarkkinajärjestöjen asema korostuu erityisesti yleissitovien työehtosopimusten tulkintaan liittyvissä kysymyksissä.

Vaikka työmarkkinajärjestöt osallistu-vatkin työsuojelupiirien rinnalla tähän valvontatyöhön, ei näillä kuitenkaan ole lakiin perustuvaa oikeutta kohdistaa valvontakeinoja työnantajajärjestöön

kuulumattomaan työnantajaan. Työ-markkinajärjestöillä on rooli valvonta-toiminnassa työsuojeluviranomaisten rinnalla ja näiden kanssa kiinteää yhteistyötä tehden, mutta ei lakiin pe-rustuvaa oikeutta yksinään käyttää val-vontakeinoja, kuten päästä työpaikoille ja suorittaa siellä tarkastuksia. Tämä lähtökohta seuraa jo perustuslaista, jonka mukaan julkisen hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle onnistuu vain lain nojalla. Tällöinkin edellytetään, että julkisen hallintoteh-tävän delegoinnilla ei vaaranneta kan-salaisten perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia.

Työmarkkinajärjestöt voivat kohdistaa valvontakeinoja työnantajajärjestöön kuulumattomaan työnantajaan aino-astaan vapaaehtoisuuteen perustuen.

Lisäksi esimerkiksi rakennustyömailla pääurakoitsijat sopivat työmarkkina-järjestöjen kanssa valvontakeinojen käyttämisestä, jolloin työnantajajär-jestöön kuulumattoman työnantajan velvollisuudet suhteessa työmarkki-najärjestöön perustuvat esimerkiksi alihankintasopimuksen osapuolten väliseen sopimukseen tai työehtoso-pimukseen.

Yksinkertaistaen voi siis todeta, että työmarkkinajärjestöillä on rooli valvon-tatoiminnassa työsuojeluviranomaisten rinnalla, mutta oma-aloitteisiin valvon-takeinoihin heillä ei ole oikeutta ilman työnantajan suostumusta. Työmarkki-najärjestöillä on aina mahdollisuus il-moittaa havaitsemastaan epäkohdasta työsuojeluviranomaisille.

Suomen Yrittäjät, työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen, p (09) 2292 2940, merja.hirvonen@yrittajat.fi ja lakineuvoja Lauri Rautio, p. (09) 229 221, lauri.rautio@yrittajat.fi

13

YrittäjäINFO

4 • 2009

Säännöllisen työajan järjestelyyn vaikut-taa olennaisesti työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa määritellyt mah-dollisuudet järjestää säännöllinen työ-aika laissa mainitusta yleissäännöstä poiketen (8 tuntia päivässä, 40 tuntia viikossa). Työehtosopimuksin on varsin laajasti sovittu mm. vuorokautisen työ-ajan enimmäispituuksista, viikoittaisen työajan enimmäispituuksista sekä tasoittumisjakson pituudesta.

Säännöllisen työajan järjestely onnistuu erityisesti niissä tilanteissa, joissa jo etukäteen tiedetään kysynnän taas vilkastuvan tasoittumisjakson aikana.

Joissakin yrityksissä on otettu käyt-töön niin sanottu työaikapankki, jonka avulla työaikaa ja siihen liitettäviä korvauksia voidaan säästää ja ottaa käyttöön pitkäjänteisesti. Tällainen työaikapankki saattaa helpottaa työajan tasaamista pitkällä aikavälillä, ja mikäli työaikapankki on yrityksessä käytössä, kannattaa hiljaisena aikana käyttää työaikapankkiin kertyneitä vapaita.

Työaikapankkiin säästettäviä eriä voi-vat olla hieman toimialasta riippuen esimerkiksi:- työajan lyhentämisvapaat eli pekkas-

päivät- (vapaaksi muutetut) ylityökorvaukset- työajan tasaamisvapaat- vuosiloman nk. säästövapaaosuus

Osa-aikatyöhön siirtyminenLomauttaminen on mahdollista myös osa-ajalle. Tällöin työntekijä saa niin sanottua soviteltua päivärahaa, eli työajan lyhentäminen korvataan osittain työttömyysturvajärjestelmästä. Ennen osa-aikalomautuksesta päättämistä kannattaa selvittää työntekijän mah-dollisuus soviteltuun päivärahaan, joka on riippuvainen siitä työajasta, jota työntekijä lomautettuna ollessaan tekee. Pääsääntö on ,että soviteltua päivärahaa voidaan maksaa henkilölle, jonka työaika on enintään 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työnteki-jän enimmäistyöajasta.

Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia osa-aikatyöhön siirtymisestä. Sopiminen on mahdollista aina, mutta erityisen usein sitä käytetään tilanteis-sa, joissa työntekijällä on myös jokin henkilökohtainen syy siirtyä osa-aika-työhön. Tällainen voi olla esimerkiksi siirtyminen osittaiselle hoitovapaalle tai osa-aikaeläkkeelle.

Työsopimuslaissa on säädetty myös työnantajan yksipuolisella päätöksellä tapahtuvasta osa-aikatyöhön siirtymi-sestä. Työnantaja saa yksipuolisesti muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi silloin, kun hänellä olisi tuotannollinen ja taloudellinen irtisanomisperuste. Tällöin työsuhde voidaan osa-aikaistaa irtisanomisen vaihtoehtona ja irtisano-misaikaa noudattaen.

Vuosilomaan liittyvät järjestelytVuosilomalaki sallii suhteellisen laajan liikkumavaran vuosiloman sijoittami-sessa. Työnantaja päättää vuosiloman sijoittamisesta lomakaudella, ja varsin yleisesti vuosiloma sijoitetaankin loma-kaudella hiljaisimpaan ajankohtaan. Tämän lisäksi vuosilomalaki sallii sopia koko vuosiloman sijoittamisesta ajan-jaksolle, joka alkaa sen kalenterivuo-den alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja päättyy seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Vuosiloman voi siis antaa jo ennen lomakautta, mikäli asiasta päästään sopimukseen. Näin kyseisen työntekijän työpanos saadaan käyttöön lomakaudella, mikäli kysyntä silloin on jo virkistynyt.

Taloudellisesti hankalassa tilanteessa on syytä muistaa myös vuosilomalain tarjoama mahdollisuus sopia kaikkien työsuhteen aikana kertyneiden vuosi-lomien pitämisestä ennakkoon työsuh-teen päättymiseen mennessä. Näin ol-len työntekijä voi irtisanomisajallaan pi-tää kaikki ne vuosilomat, jotka kertyvät työsuhteen päättymiseen mennessä. Tällöin työntekijälle ei jää maksettavaksi lomakorvausta työsuhteen päättyessä. Sen sijaan lomarahan tai lomaltapa-luurahan käyttäytyminen tällaisessa tilanteessa kannattaa tarkastaa oman alan työehtosopimuksesta.

Työsuhteen ehtojen muuttaminen sopimusperusteisestiTyönantajan ja työntekijän välillä voidaan milloin tahansa työsuhteen kestäessä sopia työsuhteen ehtojen muuttamisesta, kuitenkin siten, että lain ja työnantajaa sitovan työehtosopimuk-sen vähimmäisehtoja ei voida alittaa. Näin ollen taloudellisesti hankalassa tilanteessa voidaan yhdessä sopia, että palkkoja alennetaan, mutta niitä ei

voida alentaa alle työehtosopimuksen mukaisen minimin. Sama sääntö kos-kee muutakin työsuhteen vähimmäis-ehdoista poikkeamista sopimalla, kuten lomarahoista tai ylityökorvauksista luopumista.

Tiedossa on, että lainvastaisiakin sopi-muksia on tehty, mutta työnantajan on syytä muistaa tällaiseen sopimukseen liittyvä riski: työntekijällä on oikeus kos-ka tahansa vaatia hänelle lain mukaan kuuluvaa vähimmäispalkkaansa, ja työnantajan on se maksettava. Mer-kitystä ei ole sillä, kuka sopimusta on ehdottanut, tai millä tavoin asiasta on sovittu.

Työsuhteen ehtojen muuttaminen työnantajan yksipuolisella päätökselläTyösopimuslaissa ei ole muita työ-suhteen ehtojen yksipuoliseen muut-tamiseen viittaavia säännöksiä kuin säännös oikeudesta muuttaa työsuhde osa-aikaiseksi. Korkein oikeus on ottanut kantaa työnantajan oikeuteen irtisanomisen sijasta alentaa työnteki-jöiden palkkoja:

KKO 1989:89 Yhtiön taloudelliset edel-lytykset tarjota työtä entisin ehdoin oli-vat vähentyneet niin, että sillä oli oikeus irtisanoa työntekijöitään. Yhtiö saattoi tällöin irtisanomisen sijasta irtisano-misaikoja noudattaen yksipuolisesti alentaa heidän palkkojaan, kun palkat alentamisen jälkeenkin täyttivät alan työehtosopimuksen vähimmäistason ja toimenpide yhdessä muiden käytettä-vissä olleiden saneeraustoimenpiteiden kanssa osoittautui välttämättömäksi yh-tiön toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Korkeimman oikeuden ratkaisukäytän-nössä on painotettu sitä, että palkan-alennukset tapahtuvat irtisanomisten vaihtoehtona, ja että työnantaja on ryhtynyt muihinkin toimenpiteisiin tilanteen yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Käytännössä palkan alentaminen on mahdollista tilanteissa, joissa se yhdessä muiden saneeraus-toimenpiteiden kanssa osoittautuu välttämättömäksi yrityksen toiminta-edellytysten turvaamiseksi. Muutoksen on tapahduttava irtisanomisperusteella ja irtisanomisaikaa noudattaen. Työeh-tosopimusten vähimmäispalkkoja ei voida alittaa.

14

jatkoa sivulta 7

YrittäjäINFO

4 • 2009

●

Teknologiateollisuuteen neuvottelutulos ●Metallityöväen liitto ja Teknologiateollisuus ovat päässeet neuvottelutulokseen. Uusi kolmivuotinen sopimus tulee voimaan 1.10.2009. Osapuolet katsovat, että kolmivuotinen sopimuskausi vakauttaa työmarkkinoita.

Palkan tarkistuksista sovitaan yritys- tai työpaikkakohtaisesti 0,5 %:n kustan-nusvaikutuksen puitteissa tai vaihto-ehtoisesti 0,5 %:n yleiskorotuksena. Korotukset tulevat voimaan viimeistään 1.11.2009.

Ellei palkankorotuksista ole sovittu yritys- tai työpaikkakohtaisesti, korote-taan palkkoja 1.12.2009 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 0,5 %:n yleiskorotuksella.

Jos yrityksen taloudellinen tilanne, tilauskanta tai työllisyys on poikke-uksellisen heikko, on yrityksessä mahdollisuus sopia, ettei korotusta makseta tai että se siirretään myöhem-pään ajankohtaan. Vuosien 2010 ja 2011 lokakuun pal-kantarkistuksista neuvotellaan kunkin vuoden huhti-toukokuussa. Neuvottelu-jen perusteena ovat arviot sopimuksen

tavoitteiden toteutumisesta sekä talou-den ja työllisyyden näkymistä. Neuvottelutuloksen mukaan alan työpaikoilla voidaan sopia entistä joustavammin palkan lisäksi myös työajasta, neuvottelukäytännöistä ja luottamusmiehen roolista.

Lisätietoja Suomen Yrittäjien neuvontapalvelusta (09) 229 221.

15

YrittäjäINFO

4 • 2009

●

3. YRITTÄJÄ IHMISENÄKuka on yrittäjä työttömyysturvassa? ●Yrittäjän työttömyysturvaa koskevien kyselyiden määrä on kasvanut taloudellisen tilanteen heikentyessä. Tärkeä ennakkokysymys työttömyysturvannäkökulmasta on sen määrittely, katsotaanko henkilö yrittäjäksi vai palkansaajaksi.

Yrittäjän käsite työttömyysturvassa on laaja, ja sellainenkin yrittäjän perheen-jäsen, joka ei omista pienintäkään osaa yrityksestä, tai jolla ei itsellään ole hal-linnollista asemaa yrityksessä, katso-taan usein yrittäjäksi työttömyysturvan näkökulmasta. Erityisesti osaomistajan kannalta on tärkeää määritellä, ovatko he palkansaajia vai yrittäjiä, koska tällä perusteella määräytyy se, minkä työt-tömyyskassan jäseniksi he hakeutuvat.

Henkilö, joka katsotaan yrittäjäksi työt-tömyysturvassa, voi saada työttömyys-turvaa palkansaajakassasta vain niin sanottuna jälkisuoja-aikana, eli mikäli yritystoiminta lakkaa hyvin pian sen alkamisen jälkeen. Katkeamattoman suojan työttömyysturvassa voi varmis-taa vain siirtymällä palkansaajakassas-ta yrittäjäkassan jäseneksi kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta.

Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturva-lain mukaan YEL- tai MYEL-vakuutettu henkilö. Yrittäjäksi katsotaan myös yrityksen osaomistaja. Osaomistajana pidetään työttömyysturvalain mukaan henkilöä,- joka työskentelee johtavassa ase-

massa osakeyhtiössä, jossa hänellä

itsellään on vähintään 15 prosenttia tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muu-toin vastaava määräämisvalta; tai

- joka työskentelee osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yh-dessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet osakepää-omasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai

- joka edellä tarkoitetulla tavalla työskentelee muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdes-sä perheenjäsentensä kanssa kat-sotaan olevan mainituissa kohdissa sanottua vastaava määräämisvalta.

Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen toisten yri-tysten ja yhteisöjen kautta tapahtuva omistaminen, jos henkilö tai hänen perheenjäsenensä tai henkilö yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa väliyhteisöstä vähintään puolet tai heillä on vastaava määräämisvalta.

Suomen Yrittäjät, työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen, p (09) 2292 2940, merja.hirvonen@yrittajat.fi

Henkilön katsotaan olevan johtavassa asemassa yrityksessä, jos hän on osa-keyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai jos hän osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä tai yhteisössä on vastaavassa asemassa. Perheenjäse-neksi katsotaan yrityksessä työsken-televän henkilön puoliso ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu henkilön kanssa samassa taloudessa.

Sellaisissa pienissä yrityksissä ja yhteisöissä, joissa omistus jakaantuu tasaisesti, johtava asema voi perustua myös pelkän omistamisen mukanaan tuomaan määräysvaltaan. Esimerkiksi osuuskunnassa, jossa on kuusi jäsentä, kaikkia omistajia on pidettävä yrittäjinä, koska kunkin omistusosuus on yli 15 prosenttia. Oikeuskäytännössä on katsottu, että pienessä osakeyhtiössä, jonka kolme osakasta omistivat tasa-osuuksin, heistä jokainen oli johtavassa asemassa muodollisesta asemastaan riippumatta. Näin ollen alle 50 % omistusosuuskin voi johtaa yrittäjästa-tukseen, vaikkei henkilöllä muodollista johtavaa asemaa yrityksessä olisikaan.

Yritystoiminnan keskeytys tai lopetustyöttömyysturvan kannalta ●Yrittäjän työttömyysturvaa koskevissa kyselyissä yksi eniten epäselvyyksiä aiheuttavista kysymyksistä on yritystoiminnan katsominen lopetetuksi tai keskeytetyksi siten, että oikeus työttömyysturvaan syntyy. Työttömyysturvan saamisen edellytyksenä on joko yritystoiminnan lopettaminen tai sen keskeyttäminen todistettavasti vähintään 4 kuukauden ajaksi.

sen vaihto- tai käyttöomaisuudesta on luovuttu, tai myyntivoittolaskelman jät-tämistä työttömyysetuuden maksajalle.

Suomen Yrittäjät, työmarkkina-asioiden päällikkö Merja Hirvonen, p (09) 2292 2940, merja.hirvonen@yrittajat.fi

Yritystoiminnan lopettaminenYritystoiminta katsotaan lopetetuksi konkurssiin asettamisella tai siinä ai-

emmin työllistyneen henkilön työkyvyn alennuttua olennaisesti tai kun muutoin on ilmeistä, ettei sitä enää jatketa. Yri-tystoiminnan lopettaminen edellyttää luotettavaa selvitystä siitä, että yrityk-

16

jatkoa sivulta 7

YrittäjäINFO

4 • 2009

●

Lopettamisen edellytyksiä on tarkem-min määritelty seuraavasti:

Konkurssi ja selvitystila katsotaan kai-kissa yhtiömuodoissa riittäväksi selvi-tykseksi yritystoiminnan lopettamisesta.

Mikäli yhtiö on edelleen merkittynä kaupparekisteriin, sen toimintaa ei voi-da katsoa lopetetuksi, vaan ainoastaan keskeytetyksi, mikäli muut keskeyttämi-sen edellytykset täyttyvät. Tosiasiassa kaupparekisteristä poistamiseen liittyy myös ennakkoperintä- ja arvonlisäve-rovelvollisten rekistereistä poistaminen sekä kaikkien yritystoimintaan liittyvien vakuutusten lakkaaminen. Myös yri-tyksen sopimussuhteet (esimerkiksi toimitilojen osalta) tulevat päätettäviksi, vaikka tätä ei erikseen ole mainittu työt-tömyysturvan saamisen edellytyksenä lopettamistilanteissa.

Ammatinharjoittajan osalta yritystoi-minta voidaan katsoa lopetetuksi, kun hän on luopunut YEL- tai MYEL-vakuu-tuksesta sekä muista yritystoimintaan yleensä liittyvistä vakuutuksista, yritys-toiminnassa käytettävistä toimitiloista ja tehnyt ilmoitukset ennakkoperintä-rekisteriin sekä arvonlisäverovelvollis-ten rekisteriin sekä tarvittaville muille viranomaisille. Lisäksi edellytetään myyntivoittolaskelman tekemistä tai sel-vitystä käyttö- tai vaihto-omaisuudesta luopumisesta. Ratkaisukäytännössä on edellytetty myös toiminimen osalta lopettamisilmoituksen tekemistä kaup-parekisteriviranomaiselle.

Oikeus työttömyysetuuteen voi syntyä myös siten, että henkilö ei enää täytä työttömyysturvalain mukaista yrittäjän määritelmää. Esimerkiksi luopumalla omistusosuudestaan yrityksessä hen-kilö voi menettää yrittäjästatuksensa ja tulla oikeutetuksi työttömyysetuu-teen. Perheenjäsenen osalta myös muuttaminen pois yrityksen omistajan kanssa yhteisestä taloudesta voi tulla kyseeseen.

Yrittäjä voi päästä työttömyysturvan piiriin myös yritystoiminnan muu-tuttua sivutoimiseksi. Yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, jos henkilö on ollut vähintään 10 kuukautta kysei-seen yritystoimintaan liittymättömässä kokoaikatyössä tai muutoin voidaan päätellä yritystoiminnan vaatiman työmäärän olevan niin vähäinen, ettei se ole esteenä kokoaikaisen työn vas-taanottamiselle.

Käytännössä lopettamisen edellyttämät toimet ovat varsin vaativia, ja useimmi-ten yritystoiminnassa tehtävät muutok-set täyttävätkin ensin keskeyttämisen edellytykset.

Yritystoiminnan keskeyttäminenYritystoiminta katsotaan lain mukaan todistettavasti keskeytetyksi, kun yh-tiön selvitystilan tai yhtiön purkamista koskevan sopimuksen taikka amma-tinharjoittajan tekemien ilmoitusten ja toimenpiteiden perusteella on päätel-tävissä, että tuotannollinen ja taloudel-linen toiminta on keskeytetty.

Yritystoiminnan tulee olla yhtäjak-soisesti keskeytyneenä vähintään 4 kuukauden ajan. Toiminnan todisteel-lista keskeyttämistä neljän kuukauden ajaksi ei kuitenkaan edellytetä silloin, kun kysymyksessä on kausiluontoinen yritystoiminta, henkilöä on pidettävä palkansaajaan rinnastettavana yrittä-jänä tai kyse on ollut satunnaisesta päätoimisesta yritystoiminnassa työllis-tymisestä. Näitä edellytyksiä käsitellään jäljempänä tarkemmin.

Keskeyttämisen edellytyksiä on määri-telty tarkemmin seuraavasti:

Keskeyttämisestä on kysymys silloin, kun yhtiön selvitystilan, tai yhtiön purkamista koskevan sopimuksen, viranomaisen todistuksen taikka am-matinharjoittajan tekemien ilmoitusten perusteella on pääteltävissä, että tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on keskeytetty. Keskeyttäminen ei edellytä yrityksen poistamista kauppa-rekisteristä, eikä myöskään käyttö- tai vaihto-omaisuudesta luopumista eikä myyntivoittolaskelman tekemistä.

Sen sijaan keskeyttäminen edellyttää yrityksen poistamista verohallinnon ylläpitämistä rekistereistä (mm. enna-konpidätysrekisteri ja arvonlisäverovel-vollisten rekisteri), yrittäjäeläkevakuu-tuksen lakkauttamista sekä toimitiloista luopumista.

Yritystoiminnan tai omaa työtä koske-van keskeytymisen katsotaan alkavan siitä ajankohdasta lukien, jona viimeisin keskeyttämistä osoittava toimi on tehty. Keskeytyksen on jatkuttava yhden-jaksoisesti neljä kuukautta. Jos tuona aikana on yksikin toimeksianto tai työtä tehdään yhtenäkin päivänä, kyseessä

ei ole yhdenjaksoinen keskeytys ja nel-jän kuukauden keskeytysajan laskenta aloitetaan alusta. Keskeytyksen yhden-jakoisuus ja kesto voidaan todentaa esim. kirjanpitäjän todistuksella.Yritystoiminnan lopettamista tai vähin-tään neljän kuukauden keskeytystä ei edellytetä, jos:

1) henkilöä on pidettävä palkansaajaan rinnastettavana yrittäjänä, joka itse osallistuu työsuoritukseen ja on pysy-vässä toimeksiantosuhteessa pääsään-töisesti yhteen toimeksiantajaan, jonka välittömän johdon ja valvonnan alainen hän on. Lisäksi edellytetään, ettei hänellä ole viimeksi kuluneen vuoden aikana työnhakijaksi ilmoittautumisesta lukien ollut yhteensä enempää kuin yksi ulkopuolinen työntekijä kerrallaan palveluksessaan

tai

2) yritystoimintaa luonnonolosuhteista johtuen on pidettävä kausiluonteisena. Kausiluonteisena pidetään yritystoimin-taa, jota on keskimäärin mahdollista harjoittaa yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa. Lisäksi edellytetään, ettei yritystoiminnasta tarkoitettu tulo turvaa eikä ole tar-koitettu turvaamaan ympärivuotista toimeentuloa

Yrittäjän perheenjäsenen osalta yritys-toiminnan lopettamista tai vähintään neljän kuukauden keskeytystä ei edellytetä, jos:

1) henkilön päätoiminen työllistyminen on ollut satunnaista siten, että hän on työllistynyt yritystoiminnassa enintään kuuden kuukauden ajan

2) henkilön työ on loppunut tuotanto-suunnan lopettamisen tai vastaavan syyn johdosta. Muuksi vastaavaksi syyksi ei ole katsottu yrityksen talou-dellisen aseman heikkenemistä esimer-kiksi markkinatilanteen heikentymisen vuoksi

Edellä mainitut kohdat koskevat vain sellaista yrittäjän perheenjäsentä, jol-la itsellään ei ole ollut määräysvaltaa yrityksessä. Käytännön ratkaisutoimin-nassa on katsottu, että nämä henkilöt eivät ole voineet omistaa pienintäkään osaa yrityksestä, eikä heillä ole voinut olla hallinnollista asemaa yrityksessä.

17

YrittäjäINFO

4 • 2009

●

4. YRITYSTOIMINNAN ABC

Yrittäjän tukiverkko palvelee ●

Palvelusetelikäytännöt esille kunnissa ●

Tukiverkon tarkoituksena on tarjota helppo ja toimiva väylä yrittäjille, jotka ovat joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin. Taloudellisten kysymysten ohessa yrittäjille tarjotaan myös henkistä apua.

Varsinais-Suomen Yrittäjien alkuvuo-desta käynnistämä yrittäjän tukiverk-kopalvelu (www.yrittajantukiverkko.fi) laajeni keväällä valtakunnalliseksi pal-veluksi, jossa ovat mukana kaikki Suo-men Yrittäjien aluejärjestöt. Palvelun avulla pyritään auttamaan elinkelpoisia yrityksiä yli vaikean suhdannetilanteen. Tukiverkko täydentää järjestömme tar-joamia muita neuvontapalveluita.

Verkkopalveluun kuuluu neljä osaa: vertaistuki, talouden vakauttaminen (lomake vakauttamishakemuksen teke-

mistä varten), tietopankki ja keskustelu. Vertaistuki ja talouden vakauttaminen ovat ensisijaisesti aluejärjestöjen omia palveluita. Tietopankki ja keskustelu ovat kaikille yhteisiä valtakunnallisia palveluita.

Palvelu toimii pääasiallisesti interne-tissä, mutta esimerkiksi vertaistukea saa myös puhelimitse. Mukana on kokeneita yrittäjiä, joilta saa tukea ja keskusteluapua. Lisäksi tarjotaan henkistä tukea yhteistyössä Suomen mielenterveysseuran ja seurakuntien

kanssa. Talouden vakauttamistilanteita varten on koottu aluejärjestökohtaisia vakauttamisryhmiä, jotka käsittelevät saapuneet hakemukset ja pohtivat, mitä kussakin tilanteessa voi tehdä.

Tukiverkkopalveluun on tullut tähän mennessä yli 700 yhteydenottoa. Pääasiallisesti yrittäjät ovat lähestyneet palvelun asiantuntijoita yksittäisillä kysymyksillä, mutta myös vakauttamis-ryhmien apua on tarvittu.

Tukiverkkopalveluun pääsee aluejärjestöjen ja yrittajat.fi –sivujen kautta tai suoraan internet- osoitteesta www.yrittajantukiverkko. fi. Palvelu on avoin kaikille apua tarvitseville yrittäjille ja se on myös täysin maksuton.

Laki palvelusetelistä sosiaali- ja terveyspalveluissa tuli voimaan elokuun alussa. Uuden lain lähtökohtana on selkeyttää palvelusetelien käyttöä ohjailevaa säädöspohjaa ja tehdä palvelusetelistä nykyistä käyttökelpoisempi väline sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Laki parantaa yksityisten palvelun-tarjoajien kilpailu- ja toimintaedelly-tyksiä merkittävästi. Palveluseteleitä voi esimerkiksi jatkossa käyttää yli kuntarajojen ja asiakkaiden valinnan-mahdollisuudet lisääntyvät muutenkin yksityisten palveluntarjoajien tullessa jatkossa nykyistä selkeämmin aidoksi vaihtoehdoksi. Kun asiakas valitse itse palveluntuottajansa, ovat eri toimijat tasavertaisessa asemassa suhteessa asiakkaisiin ja siten asiakaslähtöisyys varmistaa markkinoiden toimivuuden. Kilpailua käydään niillä tekijöillä joilla sitä toimivilla markkinoilla kuuluukin käydä eli palveluiden saatavuudella, laadulla ja hinnalla.

Asiakkaiden lisäksi palvelusetelien käyttöönotosta hyötyvät kunnat, joille palveluseteli tarjoaa aidon mahdolli-suuden kustannussäästöihin. Kunta maksaa palveluista aina vain palve-lusetelin arvon, joka palvelusetelin arvosta riippuen jää useimmiten alle palveluiden oman tuotannon kustan-

nusten. Samalla kunnan rekrytointion-gelmat vähenevät, oman henkilöstön työpaine sekä uusien investointien tarve kevenee ja kuntaan saadaan uutta verotuloja tuovaa yritteliäisyyttä. Myös kustannusten ennakoitavuus paranee merkittävästi. Valtio hyötyy säästämällä sairauspäivärahoissa ja eläkekustannuksissa.

Kunnan päätös tarvitaan Palvelusetelilaki on luonteeltaan mah-dollistava, joten se ei velvoita kuntia palveluseteleiden käyttöönottoon. Kukin kunta päättää siis itsenäisesti ottaako se palvelusetelit käyttöön ja jos ottaa, niin missä laajuudessa. Pai-kallisen tason elinkeinovaikuttamisen avainkysymys onkin, miten laajasti kunta haluaa lähteä selkeyttämään ja tehostamaan järjestämisvastuullaan olevaa palvelutuotantoa sekä missä määrin hyödyntämään yksityisten pal-veluntarjoajien osaamista ja resursseja halutaan jatkossa hyödyntää.

Avainkysymyksiä palveluseteleiden käyttöönotossa ovat ensinnäkin niiden käyttöönotto yleensä, palvelusetelin piirin tulevat palvelut, palveluseteli-en hinta sekä ne palveluntarjoajat, jotka palveluseteleillä maksettavien palveluiden tuottajiksi kelpuutetaan. Suomen Yrittäjien tavoitteena on saada palvelusetelit käyttöön mahdollisim-man laajasti osana kuntapalveluiden tuotantoa. Kunnissa tulisikin selvittää palvelusetelien soveltuvuus omaan kuntaan mahdollisimman laajasti.

Palvelusetelien arvon osalta kunnissa kannattaa ensin laskea mahdollisim-man selkeästi oman tuotannon kus-tannukset, tehdä sen jälkeen tarvittavat vertailut ja asettaa palvelusetelin arvo sellaiseksi, että se on asiakkaalle ai-dosti houkutteleva vaihtoehto. Liian pieni palvelusetelin arvo johtaa palve-lusetelin päälle maksettavan omavas-tuuosuuden kasvamiseen ja vähentää näin ollen palvelusetelien käyttöä. Myös palveluseteleiden hyödyt jäävät siis saamatta.

Suomen Yrittäjät, kehittämispäällikkö Janne Pesonen, p. (09) 2292 2967, janne.pesonen@yrittajat.fi

18

jatkoa sivulta 7

YrittäjäINFO

4 • 2009

Palveluntarjoajien valinnan osalta kun-nissa kannattaa tehdä selkeät kriteerit ja hyväksyä palveluseteleiden piiriin kaikki kriteerit täyttävät palveluiden

tuottajat. Näin palvelumarkkinoille pääsy on säädeltyä, riittävän helppoa, mutta ennen kaikkea mahdollista ja palvelumarkkina pääsee kysynnän ja

tarjonnan kehittymisen myötä aidosti kehittymään.

Yritysten ympäristötietoverkkopalvelu avattu ●

Meneekö takuuseen vai ei? ●

Asiantuntijahaku.fi ●

Yritysten ympäristöasioista tarvitsemaa tietoa on nyt saatavana yhdestä verkko-osoitteesta. Palveluun (http://www.yrityssuomi.fi/ymparisto) on koottu muun muassa ym-päristöasioihin liittyvää lainsäädäntöä, tietoa ympäristöä ja rahaa säästävistä käytännöistä sekä yrityksille suunna-tuista tukimahdollisuuksista. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi re-kisteröitymistä.

Tieto on luokiteltu ympäristövastuut, työkalut, säädökset, asiantuntijapalve-

lut ja ympäristösanasto -otsikoiden alle.

Yrityksen ympäristövastuut -osio kattaa keskeiset yrityksen toimintaan liittyvät ympäristöasiat, kuten esimer-kiksi jätehuollon, kemikaalien käytön, energia-asioiden järjestämisen ja materiaalitehokkuuden huomioimi-sen. Työkalut-osiossa on esitelty työkaluja ympäristöasioiden hoitami-seen ja kehittämiseen sekä kerätty

toimialakohtaisia ympäristöoppaita. Säädökset-osiossa on lyhyesti kerrottu tärkeimmät ympäristölainsäädäntöön liittyvät asiat ja koottu linkkejä tiedon-lähteisiin. Asiantuntijapalvelut-osiossa on kooste ympäristöviranomaisista ja linkkejä tahoille, joista yritys voi etsiä asiantuntija-apua omaan käyttöönsä. Ympäristösanastoon on koottu keskei-set termit ja linkkejä lisätietoihin. Lisätietoa: http://www.yrityssuomi.fi/ymparisto

Kuluttajaviraston ja Kodintekniikkaliiton tuottama Takuu-apuri opastaa myyjää erilaisten laitteen vikaa koskevien kuluttajavalitusten hoitamiseen.

Takuu liittyy kodintekniikka-alalla lä-hes kaikkiin tilanteisiin. Apurin avulla myyjäkin on varmemmalla pohjalla käsitellessään asiakkaan valitusta. Takuu-apuri soveltuu hyvin myös uu-

sien myyjien koulutukseen yrityksissä. Verkkotyökalu on laadittu nimenomaan avuksi käytännön tilanteisiin. Siksi verk-kotyökalun sisältö on mahdollisimman ytimekästä ja eteneminen sujuvaa.

Takuu-apuri http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/ yritykselle/takuu-apuri/

Lisätietoa takuusta ja virhevastuusta yrityksille http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/ yritykselle/virhe/

Yrittäjälle avautuu syksyllä 2009 maksuton kanava www.asiantuntijahaku.fi. Uusi palvelu on apu yhtä hyvin yrittäjille kuin palvelujaan kauppaaville asiantuntijoille.

Asiantuntijahaku.fi on maanlaajuinen hakupalvelu, jonka kautta yrittäjä voi etsiä haluamaansa yksityistä palvelua. Palveluja voi hakea esimerkiksi paikka-kunnan tai osaamisen mukaan. Asian-tuntijahaku.fi –palvelun betaversio on

avattu asiantuntijoille rekisteröitymistä varten.

Yrittäjille palvelu tarjoaa nopean tien laajan asiantuntijajoukon puheille.

Asiantuntijoille palvelu on puolestaan maan kattavin markkinointikanava. Molemmille se on maksuton.

19

YrittäjäINFO

4 • 2009

Suoramarkkinoinnin pelisäännöt ja tietosuoja ●Suoramarkkinointikampanjaa suunnittelevalla yrityksellä on monta asiaa pohdittavanaan: kohderyhmä, markkinointiviestinnän väline ja sisältö, toteutetaanko kampanja itse vai hankitaanko palveluja joltakin toiselta yritykseltä jne. Kampanjan onnistumisen varmistamiseksi yrityksen on tarpeen tuntea myös tietosuojan asettamat pelisäännöt ja huomioida ne riittävän aikaisessa vaiheessa.

Yksityishenkilöihin kohdistettavaa kampanjaa suunnittelevan yrityksen on ensinnäkin tiedettävä, millaiset edellytykset sillä on käyttää henkilöre-kisterinsä (esim. asiakasrekisterinsä) tietoja suoramarkkinointitarkoituksessa. Huomioitavaksi tulee mm., onko mark-kinointi mahdollista ilman kuluttajan ennakkosuostumusta.

Viestintävälineen ja markkinointikiellon merkitysSähköinen suoramarkkinointi yksityis-henkilölle edellyttää pääsääntöisesti siihen ennalta annettua suostumusta. Ennakkosuostumuksen vaatimuksesta voidaan poiketa vain tietyin sähköisen viestinnän tietosuojalaissa säädetyin edellytyksin, jos kyse on suoramarkki-noinnista asiakassuhteessa olevalle ku-luttajalle. Sähköistä suoramarkkinointia ei siis saa käyttää ns. uusasiakashan-kinnassa ilman vastaanottajana olevan yksityishenkilön ennakkosuostumusta. Sähköistä suoramarkkinointia on mm. sähköposti- ja tekstiviestimarkkinointi.

Puhelinsoiton tai kirjeen avulla toteutet-tavaa suoramarkkinointia saa harjoittaa, ellei henkilö ole tätä kieltänyt. Henkilö-tietolaki säätää kuluttajalle oikeuden kieltää yritystä käsittelemästä henkilö-

tietojaan suoramainontaa, etämyyntiä ja muuta suoramarkkinointia varten. Jotta kielto-oikeuden käyttäminen olisi mahdollista, henkilön tulee voida tietää, että hänen tietojaan aiotaan käyttää suoramarkkinoinnissa.

Yrityksen tulee aina noudattaa kulut-tajien sille esittämiä suoramarkkinoin-tikieltoja. Toimintatapojen ja teknisten järjestelmien on oltava yrityksissä sellaisia, että kiellot tulevat huomioi-duiksi viivytyksettä. Lainvastaista on, jos henkilö joutuu esittämään kieltonsa yritykselle useampaan kertaan ennen kuin suoramarkkinointi lopetetaan.

Osoitelähde ja virheettömät tiedotKuluttajalla on oikeus saada tietää, mistä hänen tietonsa on saatu mark-kinointitarkoituksessa käytettäväksi. Tämän vuoksi suoramainoksessa tulee ilmoittaa tiedonhankinnassa käytetyn henkilörekisterin nimi, rekisterinpitäjä ja tämän yhteystiedot. Puhelinmyyn-nissä vastaavat tiedot on annettava pyynnöstä.

Jotta markkinointia ei päätyisi väärille henkilöille, yrityksen tulee huolehtia vastaanottajien yhteystietojen ajanta-saisuudesta ja virheettömyydestä.

Vastuuta ei voi ulkoistaaMarkkinoilla toimii lukuisia yrityksiä, jot-ka tarjoavat erilaisia suoramarkkinoin-tikampanjoiden toteuttamiseen liittyviä palveluja. Nämä palvelut saattavat pitää sisällään esim. kuluttaja-asiak-kaiden henkilötietojen käsittelyä, jota suoritetaan toimeksiantajana olevan rekisterinpitäjäyrityksen lukuun.

Tietosuojan näkökulmasta arvioituna re-kisterinpitäjäyritys voi hankkia erilaisia palveluja kampanjansa toteuttamiseksi, mutta se ei kuitenkaan voi ulkoistaa omaa vastuutaan. Ulkoistamisesta huolimatta rekisterinpitäjäyritys käyttää määräysvaltaa rekisteriinsä ja vastaa tietosuojalainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttämisestä. Toimeksi-saajan vastuut ja tehtävät määräytyvät pitkälti sopimusvastuuna. Tämän vuok-si on tärkeää, että ulkoistamissopimuk-sia tehtäessä muistetaan huomioida myös tietosuoja-asiat.

Suoramarkkinointia koskevia tieto-suojavaltuutetun kannanottoja sekä ohjausmateriaalia on löydettävissä internet-osoitteesta www.tietosuoja.fi/7254.htm.

Kirjoittaja on ylitarkastaja Hanna Lan-kinen, tietosuojavaltuutetun toimisto, helena.lankinen@om.fi.

20

jatkoa sivulta 7

YrittäjäINFO

4 • 2009

Sähköinen vienti-ilmoittaminen internetinkautta mahdollista vasta syyskuussa ●Suomen Tullin web-sovellus sähköisen vienti-ilmoituksen antamiseksi netin kautta otetaan käyttöön syyskuussa 2009 aiemmin ilmoitetun 1.7.2009 sijasta. Syyskuuhun 2009 asti sanomaliikennevälitteinen ilmoittaminen on ainoa mahdollinen tapa antaa sähköinen vienti-ilmoitus.

Tästä syystä Tullihallitus vaatii vienti-ilmoitukset annettavaksi sähköisesti vasta 1.11.2009 alkaen. Vienti-ilmoitus voidaan antaa siirtymäkaudella 1.7. - 31.10.2009 nykykäytännön mukai-sesti Tullille myös paperi-ilmoituksena SAD- lomakkeella. Tässä tapauksessa ilmoitukselle on lisättävä nykyiseltä ilmoitukselta puuttuvat turvatiedot lisätiedot - kenttään.

Turvatiedot ovat pakollisia myös säh-köisellä vienti-ilmoituksella 1.7.2009 alkaen.

Suomen Tulli hyväksyy myös nykyisen ilmoitusmenettelyn jatkumisen koti- ja jaksotullausvienneissä sekä enintään 1000 € arvoisissa pienvienneissä loka-kuun 2009 loppuun asti. Edellytyksenä on, että tullilainsäädännön mukainen vientimenettelyn poistumispaikka on Suomessa.

Myös pikarahtivienneissä voidaan jatkaa toistaiseksi nykyisiä ilmoitus-menettelyitä. Edellytyksenä on, että tullilainsäädännön mukainen vientime-nettelyn poistumispaikka on Suomessa.

Suomen Yrittäjät, kv. asioiden asiamies Thomas Palmgren, p. 050 5003384, thomas.palmgren@yrittajat.fi

Siirtyminen sähköiseen vienti-ilmoitta-miseen muuttaa eniten toimintamalleja niissä yrityksissä, jotka ovat aiemmin käyttäneet kotitullausta. Kotitullaajille tulli tiedottaa vielä erikseen muutoksen vaikutuksista ns. epäsuorissa vienneis-sä, joissa tavara poistuu EU:sta toisen jäsenvaltion kautta.

Tullihallituksen päätös julkaistaan oma-na Tullihallituksen tiedotteena (THT). Tulli on uudistanut nettisivujaan ja ilmoittaminen onnistuu jatkossa myös tullin nettisivujen kautta (www.tulli.fi).

Käytännön tietoa EU-maissa toimiville yrityksille ●Sinun Eurooppasi – yritykset -internetsivuston kautta yrittäjät saavat helposti tietoa liiketoiminnasta muissa EU:n jäsenvaltioissa. Se on perustettu yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja on osa eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevaa aloitetta.

Sivusto auttaa pk-yrityksiä hyödyn-tämään mahdollisuuksiaan EU:n yh-teismarkkinoilla. Sivustolle on koottu vastauksia kysymyksiin juridisista vaatimuksista, mahdollisuuksista ja kaupankäynnin rajoituksista yksittäi-sissä jäsenvaltioissa ja koko unionin tasolla. Sivusto tarjoaa myös yhteyden jäsenvaltioiden internet-palveluihin, in-ternetissä oleviin hallinnollisiin palvelui-hin, liiketoiminnan tukipalveluihin sekä neuvoo rahoitusmahdollisuuksissa eri jäsenvaltioissa.

Euroopan komissio: Sinun Eurooppasi - yrityksethttp://ec.europa.eu/youreurope/business/index_fi.htm

Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmahttp://www.erasmus-entrepreneurs.eu/index.php?lan=fi

Euroopan komission yritys-Eurooppa-verkostohttp://www.enterprise-europe-network.ec.europa.eu/index_en.htm

Helsinki EU-toimiston verkkosivut ovat uudistuneet osoitteessa www.helsinki.fi/euoffice.Kotisivuillamme voit muuttaa yhteystietojasi tai vaihtaa uusittuja aihealueita.

Kysymyksiä ja palautetta voit lähettää osoitteella helsinki.euoffice@euhel.be Helsinki EU-toimistoRue Belliard 15-17B-1040 BRUSSELSPuh. + 32 2 551 1340www.helsinki.fi/euoffice

21

YrittäjäINFO

4 • 2009

Suosittu KiVi 2009 Road Show jatkuu ●

Käytännön hyötyä yrityksilleSuomen Yrittäjien Venäjä-yhteistyöstä ●

Kokeile SY:n kansainvälistäyhteyshenkilöverkostoa! ●

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä KiVi 2009-kiertue jatkuu koko syksyn ajan. Syyskuusta joulukuuhun on 11 tilaisuutta. KiVi 2009 seminaarisarja päättyy 15.12 aamupäivällä Helsingin päätösseminaariin.

KiVi-brändi on vakiintunut suomalai-sessa yritysten kansainvälistymisen edistämisen kentässä. Tämän vuoden tilaisuuksissa on ollut keskimäärin 70 osallistujaa, näistä valtaosa yrityksistä. Tilaisuudet ovat EK:n, Kauppakamarin ja SY:n yhteistyötilaisuuksia, joita TE-keskus koordinoi. EU:n komissio on myös kahdesti valinnut KiVi-projektin yhdeksi Euroopan parhaista käytän-nöistä yritysten kansainvälistymistä edistävien projektien joukossa.

KiVi tilaisuudet ovat noin puolen päivän mittaisia. Yleiskuva kansain-välistymispalveluista on auennut ja tilaisuudesta lähtiessään osallistujalla on ollut käsitys, mistä tietoa tarvittaessa saa lisää. Tilaisuuksien yhteydessä on useimmiten kansainvälistymistori, jossa voi verkostoitua.

Jos yrityksenne toimii kansainvälisesti tai harkitsee kansainvälistymistä, KiVi tilaisuuksiin kannatta mennä.

Syksyn aikataulu: 8.10 Joensuu19.10 Keminmaa28.10 Vaasa (Viexpo)29.10 Kokkola (Viexpo)3.11 Kotka4.11 Mikkeli10.11 Kajaani11.11 Satakunta12.11 Turku15.12 Helsinki

Tilaisuuksien ohjelmat ovat www.yrittajat.fi – sivuilla kohdassa tapahtumakalenteri.

Suomen Yrittäjät, kv. asioiden asiamies Thomas Palmgren, p. 050 5003384, thomas.palmgren@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät tekee tiivistä yhteistyötä Venäjän yrittäjäjärjestö Oporan kanssa. Tästä hyötyvät ne suomalaiset yritykset, jotka toimivat Venäjän markkinoilla.

Venäjä on ja pysyy tärkeänä kauppa-kumppanina ja siksi yrittäjäjärjestöjen yhteistyö on strategisesti tärkeätä. Olemme auttamassa suomalaisia yrityksiä menestymään ja nyt finanssi-kriisin keskellä tavoite on saada kauppa taas vetämään. Oporan kanssa on sovittu konkreettisis-ta palveluista Suomen Yrittäjien jäsenil-

le. Pietarin Oporan sisällä on ”yrittäjien oikeuksia puolustava toimisto”, joka toimii koko Luoteis-Venäjän alueella. Apua ja neuvoja saa eri tilanteissa. Apu voi olla tarpeen, kun syntyy ongelmia viranomaisten, lupakäytäntöjen ym. byrokratian kanssa. Yhtä hyvin apua voi saada asiakkaiden löytämisessä tai muiden kontaktien hankkimisessa tai luomisessa.

Toimiston palvelut ovat maksullisia al-kaen 70 eurosta. Hinnoittelu vaihtelee toimeksiannon mukaan. Hinnoittelusta on syytä sopia ennen varsinaisen toi-meksiannon alkamista.

Yhteyden Oporaan saat soittamalla nu-meroon + 7 (812) 598 89 02 (Jevgenia Sergejeva), soopor@list.ru. Jevgenia puhuu suomea. Yhteyden saat myös SY:n toimiston Thomas Palmgrenin kautta, p. 050 5003384, thomas.palm-gren@yrittajat.fi.

Suomen Yrittäjien kansainvälisen yhteyshenkilöverkoston tarkoituksena on auttaa suomalaisia yrityksiä kansainvälisessä kaupassa. Verkosto täydentää suomalaisille yrityksille suunnattua palvelutarjontaa.

Tämän verkoston kautta saat tilanteen-mukaista neuvontaa. Verkoston jäsenet puhuvat pääsääntöisesti suomea ja ky-seessä ovat ulkomailla asuvat suoma-laiset. Verkosto on maailmalaajuinen.

Verkoston toimintaperiaate on, että puhelut tai sähköpostit, jotka eivät vaadi vastaajalta erityistä selvitystyötä, ovat ilmaisia. Toimeksiannot ovat maksul-lisia ja osapuolet sopivat keskenään korvauksista.

Yhteyshenkilöiden tiedot löydät sivuilta www.yrittajat.fi kohdasta Yritystoiminnan ABC -> kansainvälistyminen -> SY:n kansainvälinen yhteyshenkilöverkosto

22

jatkoa sivulta 7

YrittäjäINFO

4 • 2009

Yrityksiä rohkaistaan hakemaankumppaneita kehitysmaista ●Suomalaisille yrityksille voisi aueta uusia liiketoimintamahdollisuuksia kehitysmaista, jos vain yritykset tuntisivat paremmin esimerkiksi saatavilla olevat tukimahdollisuudet.

Kolme vuotta toiminut ulkoministeriön liikekumppanuusohjelma (Finnpartner-ship) on kuitenkin vielä yrityksille tunte-maton. Tähän mennessä kehitysmaihin suuntautuvia hankkeita on ollut yli 200, ja tukea on myönnetty 55 eri maahan kohdistuneisiin hankkeisiin.

Liikekumppanuusohjelman tarkoituk-sena on edistää kohdemaan kehitystä ja osaamisen siirtoa Suomesta kehitys-maihin. Tavoitteena on myös rohkaista suomalaisia yrityksiä hankkimaan liike-kumppanuuksia sellaisista maista, jotka eivät ole kuuluneet suomalaisyritysten tavallisimpiin kohdemaihin.

Liikekumppanuustuki voi kohdistua esimerkiksi kehitysmaatuontiin, tekno-logian siirtoon kehitysmaihin tai kehitys-maihin etabloitumiseen. Lisäksi tukea myönnetään suomalaiseen ympäristö-teknologiaan liittyviin pilottihankkeisiin kehitysmaissa. Tukea ei myönnetä vientiin eikä sillä rahoiteta varsinaisia investointeja.

Finnpartnership tarjoaa pääasiassa kahta palvelua, liikekumppanuustukea ja matchmaking-palvelua.

Tuki kattaa hankkeeseen liittyvät selvi-tystyöt, kuten hankevalmistelun, yhteis-

työkumppanin etsinnän, kehitysmaayri-tyksen henkilökunnan koulutuksen sekä asiantuntijapalvelut. Tukea voi saada enintään 250 000 euroa hanketta kohti. Tuen määrä riippuu kohdemaasta ja yrityksen koosta, ja on aina prosentu-aalinen osuus kaikista kustannuksista.

Yritykset voivat etsiä sopivia liiketoimin-tamahdollisuuksia Finnpartnershipin verkkosivuilla olevasta matchmaking tietokannasta ja laittaa sinne itse tietoa kehitysmaihin suuntautuvista partne-rihauista.

www.finnpartnership.fi

Kaupanesteraportti 2009 valmistunut ●Uusi kaupanesteraportti antaa kattavan kuvan suomalaisen elinkeinoelämän ongelmista sekä ulkomarkkinoilla että EU:n sisämarkkinoilla.

Ulkoasianministeriön kauppapoliitti-nen osasto on kartoittanut yhdessä edustustojen kanssa loppuvuodesta 2008 suomalaisyritysten kohtaamia kaupanesteitä. Selvityksen tekemiseen

osallistuivat ulkoministeriön lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Kes-kuskauppakamari sekä Finpro.

Raportti on saatavissa yrittajat.fi –sivuilta.

TÄHÄN JOUKKOON KANNATTAA KUULUA

Varautumisen ABC– oikeudellinen tietopaketti pienyrittäjälle

SUOMEN YRITTÄJÄT KOULUTTAA

Sisältö

Ilmoittautua voi myös: www.yrittajat.fi/koulutuskalenteri

Kajaani 17.9.2009 klo 15.30 – 19.30, Scandic Kajanus, Koskikatu 3Hämeenlinna 23.9.2009 klo 15.30 – 19.30, Sokos Hotel Vaakuna, Possentie 7Rovaniemi 1.10.2009 klo 10.00 – 14.00, Hotel Santa Claus, Korkalonkatu 29Pori 8.10.2009 klo 9.00 – 13.00, Sokos Hotel Vaakuna, Gallen-Kallelankatu 7Mikkeli 21.10.2009 klo 13.00 – 17.00, Länsi-Savo Oy, Teollisuuskatu 2 – 6

Työsopimuslain säädöksiä haasteelliseen taloustilanteeseen•Lomautuksenperusteetjakäytännöntoteutus

•Irtisanomisenperusteetyrityksentaloudellisentilanteenheikentyessä

•Vaihtoehtojairtisanomiseenjalomauttamiseen,kuinkatyöaikajoustaa, onkomuitajoustonmahdollisuuksia?

•Uskallankotyöllistää?

•LisäksiYT-lakiinliittyen:

– millaisissa yrityksissä lakia sovelletaan

– kuka yrityksessä neuvottelee, milloin ja miten

–työvoimanvähentämistäkoskevatneuvottelut

Sopimussuhde ja maksukyvyttömyys•Sopimuskumppaninmaksukyvyttömyyteenvarautuminen

•Saatavienperinnästä

•Lyhyestimaksukyvyttömyysmenettelyistä:konkurssi,yrityssaneeraus, yksityishenkilönvelkajärjestely

Keskustelua

Kouluttajat:

Lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula, Suomen YrittäjätLainopillinen asiamies Risto Tuominen, Suomen YrittäjätLainopillinen asiamies Anja Tuomola, Suomen YrittäjätLainopillinen asiamies Outi Tähtinen, Suomen Yrittäjät

TERVETULOA MUKAAN!KoulutusontarkoitettuvainSuomenYrittäjien jäsenyrityksille ja se on maksuton. Tilaisuudessaonkahvitarjoilu.

Sitova ilmoittautuminen:

Kajaani: 8.9. mennessä,paula.karjalainen@yrittajat.fitaipuh.0103877870

Hämeenlinna: 15.9. mennessä,arja.sillanpaa@hameenyrittajat.fitaipuh.(03)6821153

Rovaniemi: 23.9. mennessä,kerttu.peltoniemi@lapin.yrittajat.fitaipuh.0400898200

Pori: 1.10. mennessä,satakunnan.yrittajat@satakunnan.yrittajat.fitaipuh.(02)6349900

Mikkeli: 13.10. mennessä,mirja.hamalainen@yrittajat.fitaipuh.015151650

Mikäli olet estynyt saapumasta, peruutathan viimeistään viikkoa ennen tilaisuutta. Muutoin laskutamme 30 € (+ alv) tarjoilu- ym. kuluista.

VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUTKäytä jäsenetuja – säästät rahaa!LISÄTIETOJA yhteistyökumppa-neidemme tarjoamista eduista saat yrittajat.fi -jäsensivustolta kirjautumalla sinne omalla jäsen-tunnuksellasi.

JÄSENPALVELUT löytyvät yritta-jat.fi -sivustolta Suomen Yrittäjät -välilehden alta kohdasta Palvelut jäsenyrityksille —> jäsenedut.

Matkaviestintä- ja tietoliikennepalvelut

Hakupalvelut

Sähköpostiturvapalvelut

Sähkö

Suomen Yrittäjät MasterCard -maksuaikakortti

Kysy alueelliset neuvontapalvelut ja jäsenedut omasta aluejärjestöstäsi!

Club One kanta-asiakasohjelmaan suoraan silver-tasol-le. Lisätietoja ja Club One kanta-asiakasohjelmaan re-kisteröityminen yrittajat.fi -jäsensivujen kautta. Kirjoita sähköisen rekisteröitymislomakkeen viimeiseen kent-tään asiakasnumero 9468.

Silver tasolla olet oikeutettu –20 % alennukseen nor-maalihintaisista tuotteista, Silver tason ennakkovaraa-jan etu on –35 % normaalihintaisista matkoista. Lisätie-toja ja varaukset Club One puhelin 0600 152 68 (1,64 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm) tai www.clubone.fi .

Jäsenetuhintaisia laivamatkoja riippuen matkasta ja matkustusajankohdasta. Alennus matkoista jopa –50 %.Tarkat hintatiedot, alennuskoodit ja varaukset saat kir-jautumalla yrittajat.fi -jäsensivuille. Kerro reittimatka-varauksissa asiakasnumero 330147, reittimatkan vara-us tulee tehdä jäsenyrityksen nimellä. Lisätietoja Viking Linen myyntipalvelu 0600 41577 (1,64 €/vastattu puhe-lu + pvm/mpm), online-risteilyvaraukset www.yrittajat.fi -jäsensivuilta sekä www.vikingline.fi .

Teboil Yrityskortilla bensiinistä ja die-selöljystä –2,69 snt/litra (sis.alv) li-

säksi –10 % voiteluaineista (10 l ja sitä pienemmistä astioista), autokemikaaleista, nestekaasusta sekä pe-suista. Yrityskorttiostoista ei peritä tilinhoitomaksua.

Jäsenkortin magneettiraidalla alennus –1,7 snt/litra. Edut eivät koske nettohintapohjaisia Teboil Express-automaattiasemia eivätkä D-automaattiasemia. Lisä-tietoja Teboilin palvelunumerosta 020 4700 900 tai www.teboil.fi .Teboil Lämmitysöljystä –1 snt/litra (sis.alv), kertatoimi-tuksen vähimmäismäärä 1 000 litraa. Kerro tilauksen yhte-ydessä jäsennumerosi ja että kyseessä on SY:n jäsenetu. Puhelintilaukset 0800 183 301. Beställningar 0800 183 20,sähköpostilla tilauskeskus@teboil.fi .

Lentoparkki Oy pysäköinnistä jäsenetualennus –15 % normaalihinnoista. Katso hinnasto ja ajo-ohjeet yrittajat.fi -jäsensivuilta. Osoite Tie-totie 4, 01530 Vantaa. Lisätietoja 24 h puhelin-palvelu (09) 6151 4191 tai www.lentoparkki.fi .

Jäsenille etuja majoituksesta kai-kissa Suomen Choice -hotelleissa. Lisätietoja www.choicehotels.fi .

Hintatiedot ja varaukset suoraan hotelleista. Hotel Pilot-ti, Vantaa, hotel.pilotti@choicehotels.fi , p. (09) 329 48 00 Hotel Santa Claus, Rovaniemi, sales@hotelsantaclaus.fi p. (016) 321 321 ja Hotel Isovalkeinen, Kuopio, sales@isovalkeinen.com p. (017) 5396 100.

Hotel Arthur 20 %:n alennus normaalihin-taisista huonehinnoista ma–pe sekä Ravin-tola Arthurissa –10 % à la carte -hinnoista.

Hintatiedot ja varaukset www.hotelarthur.fi , puhelimit-se (09) 173 441 tai myyntipalvelu@hotelarthur.fi .

Scandic ja Hilton -hotelleis-sa jäsenetu –5–50 % nor-maalihinnoista, etuja myös

Pohjoismaissa sekä Baltiassa. Kerro varatessa sopimus-numero D000005439. Lisätiedot ja hinnat saat kun kir-jaudut yrittajat.fi -jäsensivuille sekä www.scandic-ho-tels.com tai www.hilton.com. Hintatiedot ja varaukset: Scandic puhelin 08000 6969 (kaikissa Pohjoismaissa) Hilton Kalastajatorppa (09) 458 11, Helsinki Strand (09) 393 51 ja Helsinki-Vantaa Airport (09) 732 20.

Fennian edut Suomen Yrittäjien jäsenil-le uudistuivat ja laajenivat vuonna 2009. Uutena etuna on mm. laajaan Fennia-

kaskoon sisältyvä keskeytysvakuutus, jonka päiväkor-vaus on 85 euroa (omavastuu 3 vrk) sekä laajan Fennia-kaskon lähtöbonus 70 prosenttia. Tarjoamme edelleen Yrittäjän Henkilöturvan yhteydessä maksuttoman ryh-mätapaturmavakuutuksen sekä 45 prosentin alennuk-sen yksityiskäyttöisen henkilö- ja pakettiauton laajan Fenniakaskon maksusta. Uudet edut tulevat voimaan 1.1.2009 jälkeen alkaviin uusiin vakuutuksiin. Lisätiedot www.fennia.fi /suomenyrittajat tai soittamalla Yrittäjäpalvelun numeroon 010 802 290.

Suomen Asiakastieto Oy tarjoaa jäsenille sopimusasiakkuuden ja räätälöityjä yrittäjäraportteja jä-

senetuhintaan. Jäsenedut: 1 henkilökohtainen käyttä-jätunnus verkkopalveluun ja 2 edullista yrittäjäraport-tia. Lisätietoja palvelunumerosta 0600 173 23 (3,35 €/min + pvm) Rekisteröityminen asiakkaaksi kirjautumalla www.yrittajat.fi -jäsenpalvelun kautta.

Best Western -ketjun hotelleista jäsenetusi on –15 % listahinnoista, etuja myös ketjun hotelleissa Baltiassa. Hintatiedot ja varauk-set www.bestwestern.fi tai palvelunumeros-

ta puhelimitse 08001 2010. Kerro varatessa asiakaskoodi 0135 9030 (online- ja puhelinvaraukset).

St1 Yrityskortilla bensiinistä ja dieselistä–2,35 snt/litra (sis.alv), alennukset myön-netään Suomessa noin 350:llä erikseen

merkityiltä St1-asemilta. Yrityskortilla ei laskutus- eikä tilinhoitopalkkiota. Lisätietoja ja yrityskorttihake-mukset www.st1.fi maksuttomasta palvelunumerosta 0800 13770 tai kortit@st1.fi .

Jäsenyrityksille ST1 Polttoöljyä erikoishintaan, kertatoi-mituksen vähimmäismäärä 1 000 l. Tilaukset ja lisätie-dot puhelin 0800 166 266. Kerro tilauksen yhteydessä jäsennumerosi ja että kyseessä on SY:n jäsenetu.

euroShell Yrityskortilla Shell-bensiinistä ja -dieselistä –2,1 snt/litra (sis. alv), Shell-Express -automaateilla suoritetuista ostois-ta alennus ei huomioidu. euroShell-kortti-

hakemukset Shell-huoltamoilta. Merkitse Yrityskortti-hakemuksen oikeaan alareunaan konserninumero 2130. Lisätietoja Shell Huoltamo- ja korttipalvelusta 0204 2074 tai www.shell.fi .

Shell Thermo -lämmitysöljyistä –2 snt/litra (sis. alv), ker-tatoimituksen vähimmäismäärä 1000 litraa. Lisätiedot ja tilaukset Lämpöpuisto Oy:n maksuttomasta asiakaspal-velunumerosta 0800 192 92. Kerro tilauksen yhteydessä jäsennumerosi ja että kyseessä on SY:n jäsenetu.

Neste Oil Yrityskortilla alennusta Neste Oilin liikenne- ja automaat-tiasemilta bensiinistä ja dieselis-

tä laskutuksen yhteydessä –2,5 snt/litra (sis. alv), ase-makohtaisista vähittäismyyntihinnoista. Etu ei koske Neste Oil Express -verkostoa. Sopimuksen voi tulostaa www.neste.fi , merkitse hakemukseen kohtaan lisätieto-ja ”Suomen Yrittäjät ry -sopimus”. Lisätietoja Neste Oil Yrityskortista www.neste.fi tai Neste Oil asiakaspalvelu-numerosta 0800 196 196.

Matkapuhelut jäsenhintaan 0,0575 €/min (alv 0 %) tai 600 minuuttia puhe-aikaa (50 min/kk) veloituksetta puhe-

paketin päälle uuden Minun Sonera Yrityksille -puhepa-ketin kytkennän yhteydessä tai muuttamalla nykyisen puhepakettisi isommaksi. Lisää tietoja jäseneduista saat www.sonera.fi /jasenedut tai puhelimitse 0800 134 134.

Fonecta Finder on jäsenten käytössä veloi-tuksetta osana yrittajat.fi -jäsensivustoa! Jä-senyritykset voivat tehdä kuukausittain sata Finder-hakua ilmaiseksi. Neuvonta ja tekni-nen tuki puh. 0800 144 555 (arkisin 8–16) tai sähköpostilla fi nder@fonecta.com.

Suomen Yrittäjät MasterCard -kor-tilla hyödynnät yrityksesi ostoihin korotonta maksuaikaa ja sinulla on aina rahaa käytettävissä yrityk-sesi sopimaan käyttörajaan asti. Kortin myöntää Nordea Pankki.

Lisätietoja ja korttihakemukset puhelin (09) 1658 6225 tai www.yrittajat.fi /mastercard.

VakuutuksetMajoitus

Laivamatkat

Pysäköinti

Luoton- ja riskienhallinta

Polttoaineet ja lämmitysöljyt

D-Fence Oy tarjoaa Suomen Yrittäjien jä-senille jatkuvan 20 %:n alennuksen pal-veluidensa kuukausimaksuista. Palvelun maksuton kokeilutilaus: www.d-fence.fi /sytilaus. Lisätiedot ja hintatiedot kirjau-

tumalla yrittajat.fi -jäsensivuille tai www.d-fence.fi tai puh. (09) 6231 418.

Skapat Energia tarjoaa Suomen Yrittäjien jäsenille sähkönhan-kinnan kilpailutuksen ja asian-

tuntijapalvelut sopimushintaan. Jäsenetu soveltuu niil-le yrityksille, joiden sähkön vuosikulutus on 50 000 kWh tai enemmän. Sopimukset ja lisätietoja: asiakaspalvelu puh. 020 7414 110 tai sähköpostilla skapat@skapat.fi .

Autonvuokraus

Jäsenyrityksille 15 % alennus kai-kista Suomessa tapahtuvista vuokrauksista www.europcar.fi

-nettisivulla julkaistuista autonvuokraushinnoista. Alen-nus koskee myös kaikkia tarjouksia, mutta ei lisäpalve-luja. Kerro autoa varatessa, että kyseessä on Suomen Yrittäjien jäsenetu. Jäsenyys on todistettava autoa nou-dettaessa jäsenkorttia näyttämällä. Lisätiedot ja varauk-set: www.europcar.fi tai varaukset@europcar.fi tai vara-uspalvelusta puh. 0200 121 54.

Suomen Yrittäjät – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – toimisto@yrittajat.fi