YRITTÄJÄ 5/2011

2/2012 Irtonumero 6,50€

yrittajat.fi

6 430034 210078

12002

6 430034 210078

12002

10 Polemiikkia bensan hinnasta • 39 Sikke Sumari ihailee luomuviljelijöitä 53 PÄrjÄÄkö bmW YrittÄjÄn testissÄ? • 60 karjala ottaa ilon irti venäjäStä

50 Maistuisiko lasillinen Ålvadosta?

VaintaivasrajanaKasVuyrIttäjä IlKKa O. laVas haluaa tehdä hIstOrIaa. KasVuyrItyKset tarVItseVat KuItenKIn apua: VerOhOuKuttImIa, rIsKI­rahOItusta ja asennemuutOsta.

Sivut 32-35

FCG Finnish Consulting Group Oy • www.fcg.fi

Tervetuloa

Yritys ja kunta kumppaneina seminaariin 18.4.2012, Vantaa, Sokos hotel Flamingo

Miten yritys ja kunta voivat toimia kumppaneina ja yhteistyössä niin että molemmat hyötyvät? Kumppanuuden ja yhteistyön mahdollisuuksia pohditaan FCG:n ja Kuntamarkkinoiden yhteistyössä järjestämässä koulutuksessa.

Koulutustilaisuudessa käsitellään muun muassa sitä, millaista yhteistyötä kunta ja yritys voivat parhaiten tehdä sekä miten yritykset voivat osallistua hankintojen kilpailuttamiseen helpoiten. Mitä velvoitteita hankintalaki asettaa kunnalle ja tarjouksen tekijälle? Onko tilanteita, joissa ei ole pakko kilpailuttaa?

9.00 Tulokahvi

9.30 Tilaisuuden avaus

Koulutuspäällikkö Tuuli Tarukannel, FCG

Yrityksen ja kunnan yhteistyö

Yhteistyömuodot

Kuntaliiton eettiset ohjeet kunnille - kumppanuuden reunaehtojaTimo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto

KommenttipuheenvuorotVaratoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät ryHallintojohtaja Jaakko Kiiskilä, Laukaan kunta

11.30 Lounas

12.30 Miten kuntaa kannattaa lähestyä?

Kumppanuuden reunaehtoja ja yhteistyö ennen tarjouksen lähettämistä

13.00 Miksi kunta toimii kuten toimii

Kunnan toimiala, organisaatiorakenne, päätöksenteko

Kunnan mahdollisuudet tuottaa palveluja: oma työ, kumppanuus, palvelusetelit

Miksi kunta kilpailuttaa?

Mistä yritykset saavat tietoa, mitä kunta aikoo hankkia?Tuuli Tarukannel, HTM, koulutuspäällikkö, FCG

14.00 Kahvi

14.30 Kunnan hankintojen organisointi ja strategiat

Hankintaprosessin keskeiset vaiheet

Suorahankinta, neuvottelumenettely

Etukäteinen vuoropuhelu yritysten kanssa

Paikallisten yrittäjien huomioimisen rajat

Uudistuneen ja uudistuvan hankintalain suomat mahdollisuudetVaratuomari Antero Oksanen

15.30 Päätöskeskustelu

16:00 Koulutuspäivä päättyy

Osallistumismaksu 320 e + alv. 23 %. Hintaan sisältyy Kuntalehti puoleksi vuodeksi. Lisätietoja ja ilmoittautuminen www.fcg.fi/koulutus Koulutuspäällikkö Tuuli Tarukannel, puh 050 531 7327

YRITTÄJÄ 1/2012

3PÄÄKIRJOITUS

jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

armoyytiäinenH

YRITTÄJÄ 2/2012

Kasvu syntyy yrittäjien oivalluksista, uuden löytä­misestä ja uskalluksesta.

Kansantalouden kasvu on hidasta, sillä viennin veto meille tärkeissä euroo-pan maissa on heikkoa. hallituksen kehysriihessä ongelma tiedostettiin ja ratkaisuja pohdittiin monipuolisesti, mutta myönteiset kiihokkeet yritysten kannalta jäivät työ-listalle.

Suomen yrittäjät on ollut huolissaan investointien hiipumisesta hitaan kasvun aikana, jolloin perinteisesti taloudellista toimeliaisuutta on ruokittu järkevillä julki-silla investoinneilla. heikkoina aikoina on rakennettu esimerkiksi tulevaisuudessa tarvittavia teitä.

ylivoimaisesti suurin osa investoinneista on aina yritysten toteuttamia. hallituksen olisi hankittava yri-tysten luottamus talouslinjauksilleen, jolloin yritykset uskaltaisivat päättää uusista investoinneista. luotta-muksen vallitessa yritykset kiihdyttävät talouden kas-vuvauhtia ja lisäävät siten työpaikkoja. vain näin julki-set menot voidaan rahoittaa.

Yrittäjäjärjestön mielestä hallituksella pitäisi olla suuri valmius tarkastella koko ohjelmaansa uudelleen yrittäjien näkökulmasta. julkisen talouden tasapainota-voitteen rinnalla verotusta pitäisi kehittää yrittäjyyttä ja investointeja kannustavaksi.

kasvua suosivia verokannusteita ovat esimerkiksi vapaat poisto-oikeudet, tappioi-den takautuvan vähennysoikeuden toteuttaminen ja innovaatioiden verokannustimet.

on syytä huomata, että valtaosa uusista työpaikoista syntyy nopeasti kasvaviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. ennen työtä tarjonneet suuryritykset ovat nyt vaike-uksissa ja lomauttavat sekä irtisanovat työntekijöitään.

uusien kilpailukykyisten kasvuyritysten synnyttäminen ei kuitenkaan tapahdu valtion ja poliitikkojen päätöksillä, vaan kasvu syntyy yrittäjien oivalluksista, uuden löytämisestä ja uskalluksesta. kasvun aikaansaavat yrittäjät, eivät poliitikot eivätkä virkamiehet.

valtio on toki kirjannut oivallisia asioita kasvuyrityspolitiikan ohjelmaansa, jonka tavoitteena on kehittää hyvä toimintaympäristö yrityksille. kasvuyrityspolitiikan keskeisenä tavoitteena on parantaa julkisia yrityspalveluja vastaamaan kasvuyritysten tarpeisiin ja huolehtia siitä, että palvelut ovat helposti ja kaikkien yritysten saatavilla.

Sekin on kirjattu, että tavoitteena on kehittää taloudellisia kannustimia ja toiminta-malleja, joilla voidaan valjastaa liiketoimintaosaaminen ja yksityinen riskipääoma yritysten varhaisen kasvun tukemiseksi. 

ilman yrittäjien ennakkoluulottomuutta, rohkeutta ja uskallusta kasvuhaaveet jäävät toteutumatta. //

Kasvu tähtäimeen

FCG Finnish Consulting Group Oy • www.fcg.fi

Tervetuloa

Yritys ja kunta kumppaneina seminaariin 18.4.2012, Vantaa, Sokos hotel Flamingo

Miten yritys ja kunta voivat toimia kumppaneina ja yhteistyössä niin että molemmat hyötyvät? Kumppanuuden ja yhteistyön mahdollisuuksia pohditaan FCG:n ja Kuntamarkkinoiden yhteistyössä järjestämässä koulutuksessa.

Koulutustilaisuudessa käsitellään muun muassa sitä, millaista yhteistyötä kunta ja yritys voivat parhaiten tehdä sekä miten yritykset voivat osallistua hankintojen kilpailuttamiseen helpoiten. Mitä velvoitteita hankintalaki asettaa kunnalle ja tarjouksen tekijälle? Onko tilanteita, joissa ei ole pakko kilpailuttaa?

9.00 Tulokahvi

9.30 Tilaisuuden avaus

Koulutuspäällikkö Tuuli Tarukannel, FCG

Yrityksen ja kunnan yhteistyö

Yhteistyömuodot

Kuntaliiton eettiset ohjeet kunnille - kumppanuuden reunaehtojaTimo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto

KommenttipuheenvuorotVaratoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät ryHallintojohtaja Jaakko Kiiskilä, Laukaan kunta

11.30 Lounas

12.30 Miten kuntaa kannattaa lähestyä?

Kumppanuuden reunaehtoja ja yhteistyö ennen tarjouksen lähettämistä

13.00 Miksi kunta toimii kuten toimii

Kunnan toimiala, organisaatiorakenne, päätöksenteko

Kunnan mahdollisuudet tuottaa palveluja: oma työ, kumppanuus, palvelusetelit

Miksi kunta kilpailuttaa?

Mistä yritykset saavat tietoa, mitä kunta aikoo hankkia?Tuuli Tarukannel, HTM, koulutuspäällikkö, FCG

14.00 Kahvi

14.30 Kunnan hankintojen organisointi ja strategiat

Hankintaprosessin keskeiset vaiheet

Suorahankinta, neuvottelumenettely

Etukäteinen vuoropuhelu yritysten kanssa

Paikallisten yrittäjien huomioimisen rajat

Uudistuneen ja uudistuvan hankintalain suomat mahdollisuudetVaratuomari Antero Oksanen

15.30 Päätöskeskustelu

16:00 Koulutuspäivä päättyy

Osallistumismaksu 320 e + alv. 23 %. Hintaan sisältyy Kuntalehti puoleksi vuodeksi. Lisätietoja ja ilmoittautuminen www.fcg.fi/koulutus Koulutuspäällikkö Tuuli Tarukannel, puh 050 531 7327

Pääkirjoitus3 kasvu tähtäimeen

Makasiini6 Poimintoja yrittäjän maailmasta

Hän10 helena vänskä on sisukas edunvalvoja

Yhteiskunta12 rahalle vastinetta ylen kanavilta16 tuhkasta nousee uusi elämä

työhyvinvointi20 ehkäise allergia ajoissa

Kolumni21 yrittäjän monet iät

Strategia22 asiakkaille menestystarinoita ja henkilöstölle hyvä fiilis!26 yksinyrittäjyys on elämäntapa

Kasvuyrittäjyys28 koulutus luo kasvulle pohjan32 yrityksen kasvu syntyy tahdosta

Yrittäjät36 varaosapankissa sykkii elämä40 teipattu auto näkyy

Huhtikuu 2012

44Karjalan kunnailtailoisten ja puheliaiden ihmisten maakunta on tuottanut myös aimo joukon hienoja yritystarinoita. okun koneistuspalvelu oy, iivari mononen oy, lieksan matkakaverit ja körpäkkä näyttävät omalta osaltaan, mitä kaikkea Pohjois-karjalassa oikein osataan.

YRITTÄJÄ 2/2012

16Feenix-linnut lentävätnokian alamäki on kolahtanut kovaa myös Salon kaupunkiin. työpaikkoja on kadonnut iso liuta. nokian tuhkista on kuitenkin noussut feenix-linnun lailla uutta yritteliäisyyttä. tästä esimerkkinä finembe, mediaSolutions.fi ja kirpputori aarresaari.

Ystäväkirja39 Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

Mikä moka!42 Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä

Menestyjät44 karjalan kunnailta

Makuja50 laatujuomaa ahvenanmaalta

testi53 yrittäjä koeajaa

Nyt57 ajankohtaista kotimaasta

ulkomaat58 yrittäjä paratiisin portilla

Minun maakuntani60 venäjä tuo etua Pohjois-karjalalle

uutismaailma65 Poimintoja

Kolumni66 niksejä kasvuyrittäjälle

12Vaikuttaja Ylessäyleisradion toiminnasta vastaa kahdeksan jäseninen, talon ulko puolisista henkilöistä koostuva hallitus. toimitusjohtaja Kirsi-Marja Laitinen hittitalo kikka laitinen oy:stä on yksi hallituksen jäsenistä.

53Testi paljastaaattention Communication oy:n toimitusjohtaja Timo Sormunen aloittaa yrittäjä- lehden testi sarjan, jossa hän esittelee asiantuntemuksellaan yrittäjiä kiinnostavia kulkuneuvoja ja työ- sekä harrastusvälineitä.

Yrittäjä testaa

YRITTÄJÄ 2/2012

riemua yrittämiseentätä lehteä luettaessa Suomen yrittä-jien ja tapiola-yhtiöiden yhdessä järjestämä yrittäjän iltakoulu on jo ehtinyt päätök-seensä eri puolilla Suomea. iltakouluja oli kaikkiaan yli 20 paikkakunnalla helmi-maaliskuun ajan.

jorma uotinen puhui luovasta asenteesta ja luovasta johtajuudesta. Diilivoittaja mira kaslin rohkeudesta ja oikeasta asenteesta yrityselämässä, uuden median yrittäjä taneli tikka uskaltamisesta ja itseensä luottami-sesta sekä pitkän linjan hotelli- ja ravin-tolayrittäjä Päivikki Palosaari yrittämisen riemusta ja haasteista.

jorma uotisen luovuuteen rohkaisevaa esitystä olen joskus kuullut, nyt hän ei ollut helsingissä vaan muualla Suomessa. Sen sijaan täällä vieraili lapista Päivikki Palo-saari. häntä itseään on vienyt eteenpäin intohimo: hän rakastaa työtään, uudista-mista ja uuden aloittamista. mutta verkos-toja ja hyviä kumppaneita on käytettävä hyväksi, kukaan ei ole yksin mitään. Periksiantamattomuus on kasvun pohja.

ruokapolitiikka nieltävänäRuokaa omasta maasta on suomalaisen ruuan uusi logo. tunnuksella on tarkoitus vahvistaa myös ruuan vientiä, vaikka vanhakin brändi oli varsin arvos-tettu. kuluttajat ovat nykyään erittäin kiinnostuneita ruuasta ja sen alkuperästä, ja selkeät pakkausmerkinnät ohjaavat ostopäätöksiä

television lukuisien kokkiohjelmien ja lehtien ruokaohjeiden lisäksi ruuan kasvanut arvostus näkyy jopa akatee-misessa maailmassa: tämän vuoden alusta aloitti Suomen ensimmäinen ruokakulttuurin professori johanna mäkelä työnsä helsingin yliopistossa. hänen mielestään ruokakulttuurissakin täytyy ymmärtää menneisyyttä voidakseen rakentaa tulevaisuutta. Suomalaiset ovat syöneet pettuleipää pakon edessä, nyt taitavat jotkut briljeerata sillä.

jopa hallitusohjelmassa puhutaan ruokapolitiikasta. luomu- ja lähiruoka, terveellisyys ja turvallisuus, tuotannon kestävä kehitys, alan kilpailukyky. nieltävää riittää. kunhan ei jauheta makua pilalle.

drmm rmm…

Mutkaiset tiet kiinnosta-vat moottoripyöräilijöitä, olen

huomannut. moottoripyöräili-jöiden kevät alkaa jo messuilta,

joilla tänäkin talvena kävi yli 60 000 innostunutta. motska-reiden myyjät ja maahantuojat tapaavat siellä suoraan kulutta-jia, pyörän omistajia ja uudesta haaveilijoita. harrastajat voivat

fiilistellä vähän etukäteen, ennen kuin tiet kutsuvat.

uusia moottoripyöriä rekiste-röitiin viime kaudella runsaat 5 700

ja mopoja 17 400. taantumasta huoli-matta moottoripyöräharrastus on säily-

nyt ennallaan. vauhdin hurma ei ole iästä riippuvainen. joskus kyllä ihmettelen, tunteeko sitä luonnon ja tuoksut ihol-

laan, kun on paksu kypärä, lasit ja naama-maski tiukkana edessä.

pIXmaC

YRITTÄJÄ 2/2012

6 MAKASIINI » Kokoajana Helinä Hirvikorpi

7

Ostoja klikkauksella verkkokauppa ei tarkoita kalaverkkojen ostoa, vaikka jäät tekevätkin lähtöä järvistä ja verkot pitää uusia… netissä tehtävästä verkko-ostamisesta on tullut suosittua. viime vuonna suomalaiset ostivat verkosta tavaroita ja

palveluita jo yli 10 miljardilla eurolla; kauppa kasvoi kymmen-kunta prosenttia.

useimmin netistä ostetaan matkoja ja matka-lippuja. niitä suomalaiset ostivat verkossa

3,6 miljardin edestä.jos omaa verkkokäyttäytymistään ajat-

telee, niin matkojen ohella tulee ostetuksi pääsylippuja teattereihin ja konsertteihin – vähemmän tavaraa, jonka posti tuo. vähittäiskaupan tuotteet ovat lisäänty-neet verkkokaupassa, eniten klikataan elektroniikkaa ja vaatteita.

tuttu lapsiperhe kertoi, kuinka he osta-vat kiireisinä viikonpäivinä elintarvikkeet

tutun kaupan verkkopalvelusta ja tavarat tuodaan ovelle. arjen helpotuksen ovat havainneet monet,

sillä elintarvikkeiden tuoteryhmä kasvoi verkkokaupassa lähes 80 prosenttia

edellis vuodesta.

siellä on oltavaKirjailija kari hotakainen sanoi lehdessä oivallisesti: kaikki eivät asu facebookissa, vaan jotkut asuvat suorastaan kongin-kankaalla tai Pudasjärvellä.

Suomessa facebookissa on pari miljoonaa käyttäjää – aika iso asukasmäärä. vähemmän on vastaavilla muilla digitaalikodeilla linkedin ja twittter. mutta yrityk-set ovat aivan oikein heränneet: onhan tuo sosiaalinen media hyödynnettävä markkinoinnissa ja viestinnässä. maailma kutistuu ja pienenee, Googlen on löydet-tävä yritys kuin yritys.

kotisivut ovat välttämättömät. ihmiset etsivät netistä parturia, siivousliikettä, autonasentajaa.

Koulun puolestaSatakunnassa Siikaisten kunnassa aiotaan lakkauttaa koulu. Paikallinen yritys leväsjoen metalli oy tarjoutui ostamaan koulukiinteistön ja alueen asuintilat, jotta koulu voisi jatkaa ja pysyä siinä vuokralla. näin kunnan menot pienenisivät.

– maaseudulla sijaitsevalle yritykselle on tärkeää saada läheltä työvoimaa, hallituksen puheenjohtaja eija laakkonen arvioi.

jännä tilanne: yritykset apuun kun julkinen valta säästää.

¾¾ Jäät lähtevät järvestä, ja pian aallot liplattavat vapautuneesti. Huhtikuu on kuukausista toiveikkain.

pelin politiikkaaOnhan se minullakin puhelimessa, äkäiset linnut. Peliteollisuus työllistää Suomessa noin 1  300 ihmistä ja alalla on 70 yritystä. aika pieniä siis. Pelialan yhteinen liike vaihto oli runsaat 165 miljoonaa euroa vuonna 2011.

kasvava peliala on Suomen merkittävin kulttuurivientiala. Pelit lasketaan siis kulttuuriksi. viennin markkinat ovat yli 90-prosenttisesti uSa.ssa ja länsi-euroopassa. klusteri toimii yhteistyössä ja yritykset ovat muodostaneet Suomen pelinkehittäjät ry:n. tuo yhteistyö ja verkottuminen alalla on hienoa. aikoinaan lapin matkailuyrittäjät eivät niin tehneet, vaan kukin jurmotti omalla tunturillaan, niinpä kansainvälistyminen viivästyi.

pIXmaC

YRITTÄJÄ 2/2012

7MAKASIINI

8

Suomalaisen yrittäjän erikoislehti30. vuosikerta Painos 20 000 kpliSSn 1237-2234 aikakauslehtien liiton jäsen

JulkaisijaSuomen yrittäjätPl 999, 00101 helsinkiPuhelin 09 229 221faksi 09 229 22810www.yrittajat.fi

KustantajaSuomen yrittäjien Sypoint oyPuhelin 09 229 221toimitus@suomen.yrittajat.fi

Päätoimittajajarmo hyytiäinenjarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

Vastaava päätoimittajaanssi kujalaanssi.kujala@yrittajat.fi

Toimittajat lotta tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fimirka moilanenmirka.moilanen@yrittajat.fiolli hakalaolli.hakala@yrittajat.firiikka koskenranta (äitiyslomalla)riikka.koskenranta@yrittajat.fi

MAKASIINI

Toimituksen sihteerimaarit tähtinenmaarit.tahtinen@yrittajat.fi

Vakituiset avustajatraija lehtonen, anna lantee, joni halmelahti

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetyrittäjä, Pl 999, 00101 helsinkiPuhelin 09 229 221

Ilmoitusmyyntialma360/asiakasmediaPl 356, 00101 helsinkiPuhelin 010 665 106faksi 09 448 358www.alma360.fi

Ilmoitushinnat2/1 6 150 €1/1 3 700 €2 x 1/2 3 950 €1/2 2 100 €1/4 1 400 €

Taitto ja sivunvalmistushanna tennilä, textop oy

Painopaikkaesa Print oy, lahti

Painopaperikansi Galerie art Silk 200 gSisus novatech easymatt 100 g

Kannen kuva Pekka Sipola

nousukiidossatänä keväänä nuoret yrittäjyydestä haaveilevat voivat tavata vielä kuopiossa ja turussa elinkeinoministeri jyri häkä-miehen ja Suomen yrittäjien johtoa. tämä nousu-kiertue haluaa rohkaista nuoria yrittäjiä kehittämään omaa toimintaa ja kannustaa nuoria tarttumaan yrittäjyyden haasteeseen. uudenlaisia toimintamalleja tarvitaan myös oppilaitoksissa, jotta yrittäjyys alkaisi kiinnostaa.

nousu-tilaisuudet ovat alueellisia, ja niissä pohditaan yhdessä kunkin alueen vahvuuksia ja etsitään tapoja hyödyntää niitä yrittämisessä. toivoa sopii, että kiertue siivittää yrittäjyyden nousuun nuorten keskuudessa. eivät ne puheet, mutta ne teot.

pönttö ajatusEttei tämä maailma olisi nyt pelkästään digitaalisessa muodossa, täytyy palata maan pinnalle. kevät – se tarkoittaa siementen istutusta ruukkuihin, taimien koulintaa, maan kaapimista kun routa sulaa. linnuille pitää tehdä uusia pönttöjä, jotta ne asustelisivat pihapiirissä ja söisivät hyönteisiä puutarhasta. tietysti myös konsertit keväisenä aamuna ihan ilmaiseksi ovat pönttöjen asettamisen pontimena.

Pönttöjen suuaukot ovat erikokoisia eri linnuille: sinitiaiselle 28 mm, kirjosiepolle 30–32 mm, kottaraiselle 45–50 mm. mutta nämähän voi tarkistaa Googlesta!

¾¾ Linnunpönttöjä ei pidä höylätä sileäksi, jotta linnut saavat paremman otteen.

hallitusammattilainenPekka Roine istuu miltei parinkymme-nen yrityksen hallituksessa. hän haluaa auttaa kasvuyrityksiä ja sijoittaa myös pääomaa lupaaviin kasvuyrityksiin. aikoi-naan hän teki oman uran amerikkalaisen Digitalin Suomen-johtajana ja ryhtyi sen jälkeen yrittäjäksi ja pääomasijoittajaksi.

– tekes pitäisi lopettaa ja aloittaa koko-naan alusta. tässä ajassa pitää toimia eri tavalla kuin jäykät julkiset tahot tekevät. ely-keskukset ja sellaiset eivät yrityksiä kasvata, hän arvostelee.

roine valmentaa mm. aalto-yliopiston yhteyteen syntyneessä start up -saunassa nuoria opiskelijoita.

– liiketoimintasuunnitelma vaaditaan ensimmäiseksi, sehän on aivan väärin. Se muuttuu alussa koko ajan, kun tulee mukaan uusia toimijoita ja tieto kasvaa, Pekka roine ihmettelee nykykäytäntöä.

8

experience.tallinksilja.fi

PÄIVÄKOKOUSRISTEILY HELSINGISTÄ ALK. 54 €/hlöHintaan sisältyy: menomatka Tallink Shuttlella, paluu Baltic Princessillä, buffetaamiainen Tallink Shuttle -aluksella, kokous-tila 6 tunniksi ja lounas ruokajuomineen uudistuneessa Buffet Tallinkissa. Hinta voimassa min. 6 henkilön ryhmille ma–ke-lähdöillä 12.6. saakka sekä 15.8.–22.12.2012. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Paikkoja rajoitetusti.

YRITTÄJÄ, TARVITSEEKO TIIMISI TUULETUSTA?

TALLINK S

ILJA

EX

PE

RIE

NC

E

LINK SILJA EXPERIEN

TAL

LIN

K S

ILJA

EXPERIENCE INK

SILJA

AEXPERIE

IDEOITA HAUSKEMPIIN

TILAISUUKSIIN: KOKEILE ELÄMYSGENERAATTORIA JA VOITA 6000 EURON ARVOINEN

ELÄMYSPAKETTI TIIMILLESI!

E

LINK SILJA EXPERIEN

TATATTIDEOITA HAUSKEMPIIN

TSE_yrittäjä_216x280_05042012.indd 1 22.3.2012 14.49

TaustatJuuReT

Vanhempien puolelta sukujen juu-ret ovat Savossa ja Pohjois-Karja-lassa. Omat juureni ovat lähinnä pää-kaupunkiseudulla pois lukien lyhyem-mät työkomennukset esimerkiksi Rova-niemellä.

IhMInenSuurpiirteinen, sitkeä, sisukas ja ratkai-sulähtöinen.

OPInnOTKansakoulusta oppikoulun kautta yli-opistoon lukemaan metsätieteitä ja sen jälkeen elämänkoulua eri muodoissaan.

AIeMPI TYöeLÄMÄEnsimmäiset vakituisemmat työpaikat olivat kuljetusalalla, ennen kuin siir-ryin virkamiesuralle. Aloitin liikenne- ja viestintäministeriössä EU-harjoitte-lijana ja jäin ministeriöön useaksi vuo-deksi. Pääministerin toimiston EU-sihteeristössä hoidin EU:n liikenne-, televiestintä- ja energiapolitiikkasekto-

Hän helena Vänskä

rin asioita. Sieltä matka jatkui Elinkei-noelämän Keskusliittoon energia- ja il-mastopolitiikan asiantuntijaksi. Ja nyt olen täällä Öljyalan Keskusliitossa.

PeRhe JA VAPAA-AIKAKotona on pari ihanaa varhaisnuorta, jotka suostuvat vielä ainakin toistaiseksi viettämään vapaa-aikaa kanssani. Ul-koilmaelämä ja meri ovat lähellä kaik-kien sydäntä.

Vapaa­aikaMITÄ SuOSITTeLeT YRITTÄJÄLLe LueTTAVAKSI

Aivojen lepoa kevyemmän kirjallisuu-den parissa. Englanninkielinen, naisille suunnattu ”chick-lit” toimii ainakin mi-nulle!

PAIKKA, JOTA SuOSITTeLeT JOKAISeLLe nÄhTÄVÄKSIAhvenanmaan pohjoisrannalla sijait-seva Havsvidden on näkemisen arvoi-nen paikka paitsi huimien maisemien myös merellä syntyvän tunteen vuoksi:

ihminen on oikeastaan aika pieni tekijä maailmankaikkeudessa.

TyöstäTYön SISÄLTöTyöni on tällä hetkellä sekalaista toi-misto-, hallinto- ja edunvalvontatyötä. Paljon kokouksissa istumista ja ihmisten kanssa keskustelemista.

MIKÄ MOTIVOITunne että tekee työnsä hyvin. Erilai-set haasteet silloin, kun pystyy ratkaise-maan ne. Onnistumisen tunne.

VIeLÄ SAAVuTTAMATTAOnhan minulla tälläkin hetkellä paljon keskeneräisiä asioita, mutta tämä kysy-mys viittaa johonkin niin suureen, ettei tule heti mieleen. Ilmeisesti joku nur-kan takana vielä tuntemattomana pysyt-televä suurempi haaste.

TOIMITuSJOhTAJALTA uSeIn KYSYTTY KYSYMYSJotain raakaöljyn tai polttoaineiden hin-toihin liittyvää. //

1010

YRITTÄJÄ 2/2012

TeKSTI mirka moilanen, KuVA öljyalan Palvelukeskus

HÄN » Helena Vänskä on sisukas edunvalvoja

Polttoaineiden veronkorotukset ovat viime aikoina kiusanneet kuljetusalan yrittäjiä.

miksi bensiinin ja dieselpolttoaineen hinnat nousevat, öljyalan keskusliiton toimitusjohtaja helena vänskä?

– kyllä ne joskus laskevatkin, katsokaa vaikka keskusliiton nettisivujen hintakäyriä!

Suomessa verotus on iso osa hintaa ja veromuutokset näkyvät heti hinnoissa. vänskän mukaan lopulliseen kuluttajahin-taan vaikuttavia tekijöitä voivat lisäksi olla esimerkiksi tuotteiden raaka-aineiden hin-nat, erilaiset valmistukseen ja logistiikkaan liittyvät kustannukset, tuotteiden kysynnän vaihtelu, paikallinen kilpailu sekä euron kurssimuutokset.

– Polttoaineiden hintojen nousu vaikuttaa kuljetusalan yrityksiin samalla tavalla kuin muidenkin muuttuvien kustannusten nousu. Parhaassa tapauksessa kuljetusliikkeet pys-tyvät laskuttamaan kohonneet kustannukset edelleen asiakkailtaan, jos sopimuksissa on siihen liittyvät klausuulit.

joka tapauksessa polttoaineiden hinto-jen nousu tekee vänskän mukaan yritysten energiatehokkuustoimet entistä mielek-käämmiksi. muun muassa taloudellisen ajo-tavan kehittäminen ja energiatehokkuuden seuraaminen nousevat nyt uudelle tasolle.

KeSTÄVIÄ RATKAISuJA

Dieselin käyttövoimaveron alenemisella helena vänskä ei näe olevan liikennöitsijän kannalta kovin kummoista merkitystä tais-telussa polttoaineen hinnannousua vastaan.

– varmasti valtiovarainministeriöllä on ollut tarkoitus viedä asiaa oikeaan suuntaan. kuljetusalan näkemys taitaa kuitenkin olla, ettei käyttövoimaveron alennus riitä kom-pensoimaan kustannusten nousua.

energia- ja ilmastopoliittiseen keskuste-luun vänskä toivoo tuovansa enemmän jalat maassa -asennetta.

– öljyala osallistuu erittäin aktiivisesti kestävän energiatulevaisuuden rakentami-seen mittavalla energiatehokkuustyöllä ja tuomalla liikenteen päästöjen vähentämi-seksi markkinoille kestäviä ratkaisuja, kuten biopolttoaineita.

Kyllä polttoaineen hinta joskus laskeekin

11

YRITTÄJÄ 2/2012

Säveltäjä, sanoittaja ja toi-mitusjohtaja Kikka Laitinen on työs-kennellyt erilaisissa musiikkiin ja kulttuuriin liittyvissä luottamustoi-missa vuodesta 1989 lähtien. Hän on istunut mm. Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n hallituksessa, valtion sä-veltaidetoimikunnassa ja Teoston eri työryhmissä. Yleisradion hallituksen jäsenyys on hyvä jatkumo aikaisim-mille luottamustehtäville.

– Pidän Ylen hallituspaikkaani hienona juttuna ja yllätyksenä, Kikka Laitinen summaa.

Hänen mielestään Yle on pärjän-

nyt median muutoksessa, sillä Yleen luotetaan ja sitä pidetään luotetta-vana tietolähteenä. Ylen kulttuu-ritarjonta on monipuolista ja esi-merkiksi Yle Areenan palvelu on laadukasta sekä suosittua. Myös Teema-kanavan tarjontaa hän pitää oivallisena. Yle pystyy esittelemään yleisölle omia tuotteitaan, näyttä-mään arkistoituja ohjelmiaan ja esit-telemään suomalaista kulttuuria pit-kältä ajanjaksolta.

– Kaupallisten radioiden soittolis-tat ja niiden tarjonta ärsyttävät ihmi-siä paljon enemmän kuin Ylen soit-

hittitalo Kikka laitinen Oy:n omistaja Kirsi-Marja Laitinen on istunut yleisradion hallituksessa muutaman kuukauden. hän edustaa hallituksessa sekä luovia taiteilijoita että yrittäjiä. hittisävelmien teko on hänen päätyönsä.

ykkönen

TeKSTI jarmo hyytiäinen, KuVAT Pekka Sipola

Yle,sisällön ja tekniikan

YRITTÄJÄ 2/2012

12 YHTEISKUNTA » Rahalle vastinetta Ylen kanavilta

¾½ Kikka Laitisen mielestä Yle soittaa monipuolisesti kotimaisten tekijöiden musiik - kia. Sen sijaan kaupalliset radiot paukuttavat mielellään kanavillaan ulkomaisia hittejä.

YRITTÄJÄ 2/2012

13

Markkinoijan tehopaketti

Puh. (09) 686 0840, fax (09) 6860 8420, ml@mainostajat.fi

www.mainostajat.fi

Kun etsit sopivaa yhteistyökumppania markkinointiviestintään,

ota avuksesi Mainostajan Hakemisto.

Mainostoimistot, kirjapainot, viestinnän, suoran ja verkon

osaajat. Asiakkuudet, markkinointiviestinnän tekijät, tunnusluvut,

erityisosaaminen, työnäytteet sekä keskeiset markkinoinnin

päättäjät. Kattavat tiedot yhdenmukaisesti esitettynä helpottavat

työtäsi.

Älä tuhlaa aikaasi tiedonmurujen metsästykseen.

Mainostajan Hakemisto on markkinoinnin

ammattilaisen luotettava työväline. Verkkopalvelu

on käytössä jo yli 6 000 markkinoinnin päättäjällä!

Tilaa nyt oma tehopakettisi hintaan 160 € + alv 23 %.

www.mainostajanhakemisto.fi

Yleisradiossa henkilöstön hyvin voinnista pidetään erityinen huoli, sillä henkilöstö on yhtiön tärkein menestystekijä.

Kuka?• Kirsi-Marja Laitinen, toimitus-johtaja hittitalo kikka laitinen oy.

• Yrittäjä, toimitusjohtaja, säveltäjä, sanoittaja, laulun tekijä ja luennoitsija.

• tampereen yliopistosta diplomikielenkääntäjän tutkinto.

• toiminut säveltäjät ja sanoit-tajat elvis ry:n hallituksen jäsenenä, valtion säveltaide-toimikunnassa ja teoston kulttuurikummina.

• hän on toiminut Gasoline Girls and Petrol Boys -rock-yhtyeen ja sittemmin kikka laitinen Co. –yhtyeen orkesterinjohtajana.

• tulossa on kolmas levy: ”Suomalaisia rakkaus-tarinoita” -trilogia.

tolistat. Tätä ei vain sanota julki, Laiti-nen erittelee.

Kuuntelijat mielellään morkkaavat Yleä, vaikka monen suomalaisen musiikin tekijän leipä olisi loppunut ilman Yleä.

YLe-VeRO KeLPAA MuuTOKSIn

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna sanoo, että yrittäjät kokevat yrityksille suunnitellun Yle-veron epä-oikeudenmukaiseksi ja ehdottaa, että yritysten osuus otettaisiin yhteisöveron tuotosta. Silloin se olisi kaikille yrityk-

talou dellisesti hyvänä ratkaisuna, ja vas-taavanlainen järjestelmä pitäisi luoda myös kulttuurisisältöjen tuottamiseen nettiin, Kikka Laitinen sanoo.

JuLKISen PALVeLun TehTÄVÄ

Kansalaisten rahoilla Ylelle tuottaa kuuntelijoilleen ja katselijoilleen ohjel-mia tarkkojen julkisen palvelun periaat-teiden mukaan.

Ylen tukee toimivaa kansanvaltaa ja osallistumismahdollisuuksia tarjoa-malla monipuolisia tietoja, mielipiteitä

sille oikeudenmukainen. Hyväksytyssä ehdotuksessa kansalaisilta kerätään 480 miljoona ja yrityksiltä lisäksi 20 mil-joona euroa, yhteensä 500 miljoonaa eu-roa vuodessa.

Liikenne- ja viestintäministeriön eh-dotuksen mukaan verolta välttyisivät yri-tykset, joiden liikevaihto on alle 400 000 euroa. Jos liikevaihto on 400 000 – 1 mil-joona, Yle-maksu on 317 euroa. Sitä suu-remmat yritykset joutuvat maksamaan Yle-maksua 634 euroa vuodessa. Mi-nisteriön mukaan Yle-maksua joutuisi maksamaan 46 000 yritystä.

– Periaatteessa pidän Yle-veroa

YRITTÄJÄ 2/2012

14

Markkinoijan tehopaketti

Puh. (09) 686 0840, fax (09) 6860 8420, ml@mainostajat.fi

www.mainostajat.fi

Kun etsit sopivaa yhteistyökumppania markkinointiviestintään,

ota avuksesi Mainostajan Hakemisto.

Mainostoimistot, kirjapainot, viestinnän, suoran ja verkon

osaajat. Asiakkuudet, markkinointiviestinnän tekijät, tunnusluvut,

erityisosaaminen, työnäytteet sekä keskeiset markkinoinnin

päättäjät. Kattavat tiedot yhdenmukaisesti esitettynä helpottavat

työtäsi.

Älä tuhlaa aikaasi tiedonmurujen metsästykseen.

Mainostajan Hakemisto on markkinoinnin

ammattilaisen luotettava työväline. Verkkopalvelu

on käytössä jo yli 6 000 markkinoinnin päättäjällä!

Tilaa nyt oma tehopakettisi hintaan 160 € + alv 23 %.

www.mainostajanhakemisto.fi

¾» Kikka on työskennellyt myös esimiehenä Samstock Oy:ssä, kääntäjänä ja tulkkina Rauma-Repola Oy:n Offshore-toimin-nassa sekä Yhtyneet Paperi-tehtaat Oy:n vientisihteerinä ja kääntäjänä.

ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmah-dollisuuksia. Se tuottaa, luo ja kehittää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virik-keellistä viihdettä.

Lisäksi Ylen tulee ottaa ohjelmistos-saan huomioon sivistys- ja tasa-arvonä-kökohdat.

– Ylen haasteena on olla ykkönen si-sällön lisäksi myös tekniikassa, Kikka korostaa.

Kotitalouksien erilaiset tekniset alus-tat, kuten televisio, tietokone, tablet-

kone ja älypuhelin, edellyttävät, että niissä kaikissa laatu on hyvä.

henKILöSTö MeneSTYSTeKIJÄ

Yleisradiossa henkilöstön hyvinvoin-nista pidetään erityinen huoli, sillä hen-kilöstö on yhtiön tärkein menestyste-kijä. Ylen palveluksessa on lahjakkaita ja luovia ihmisiä, joiden vireydestä riip-puu ohjelmien sisällön laatu. Ilokseen Kikka on huomannut, että Ylessä ihmi-siä innostetaan, kannustetaan luovuu-teen ja heille annetaan tekemisen va-paus.

– Yleisradion uutisiin toivoisin lisää hyviä uutisia. Ei ihmisiä pidä alvariinsa pelotella ja masentaa, Kikka tiivistää.

– Haluaisin kuulla enemmän koti-maan asioista ja aikaansaannoksista. Tä-män vuoksi yrittäjien tarinoita tarvitaan lisää, jotta kansalaiset ymmärtäisivät

paremmin yrittäjyyteen liittyvät riskit. Onnistujia ei pitäisi kadehtia!

ILOA JA VOIMAA

Ylen tehtävänä on antaa suomalaisille iloa ja voimaa. Voisimme parantaa it-setuntoamme, kehittää osaamistamme ja omia erityispiirteitämme. Näitä ovat ahkeruus, rehellisyys, sinnikkyys, sisu, sitkeys, sekä korkea moraali. Lisäksi meillä on upea, puhdas luonto.

– Emme saa hävittää suomalaista kauneutta, luontoa, emmekä vanhoja rakennuksiamme. Arvoistamme on pi-dettävä kiinni.

Hallitustyössään Kikka Laitinen miettii mm. seuraavien sanojen mer-kitystä: kulttuuri, oikeidenmukaisuus, pitkäjänteisyys, rehellisyys, reiluus, suomalaisuus, suvaitsevaisuus, tasa-arvo ja työ. //

15

Salon kaupungin menestystarina on rakentunut elektroniikan ja tieto-tekniikan nopealle kehitykselle. Radi-oita, televisioita ja matkapuhelimia on vyörynyt markkinoille. Työvoimakus-tannusten muutokset maailmalla joh-tivat kuitenkin tuotannon vähittäiseen alasajoon Salossa. Osa Nokiasta lähte-neistä on löytänyt uuden polun tule-

vaisuuteen omasta yrityksestään.Vaikka Salon kaupungin talouslu-

vut ovat muuttuneet yhä huonompaan suuntaan, Salon elinkeinopolitiikka on yrittäjien kannalta kunnossa ja toimin-tamahdollisuudet ovat hyvät. Myös kaupungin sijainti suurten talousalu-eiden ytimessä rohkaisee yrittäjyy-teen. //

nokian Feenix-linnut

salon työllisyystilanne on heikentynyt merkittävästi nokian supistettua matkapuhelinten tuotantoa kaupungissa. Korvaavia työpaikkoja ei ole, joten osa entisistä nokialaisista on perustanut yrityksen toimeentulonsa hankkimiseksi. perehdyimme kolmen uuden yrittäjän toimintaan salossa.

pIXmaC

YRITTÄJÄ 2/2012

16 YHTEISKUNTA » Tuhkasta nousee uusi elämä

TeKSTI anne lampinen, KuVAT viljami Schleutker

uusien rakennusten projektit olivat Merja Von Weissenbergin vastuu­alueena nokialla ennen kuin hän irtisanoutui vuona 2004.

– Sain elää Nokian hui-simmat kasvun vuodet. Silloin ihmiset olivat omistautuneita ja sitoutuneita työhönsä, ker-too Von Weissenberg.

Kasvun vuosina kvartaali-talous jylläsi tyyliin tulos tai ulos. Tulos oli tärkein, ihmi-nen unohtui rytäkässä.

– Halusin päästä eroon kvartaalitalouden hektisyy-destä. Se ei ollut enää arvojeni mukaista toimintaa, vaikka omassa työyhteisössä ei ollut moitteen sijaa, päinvastoin.

Minulla oli maailman ihanin työpari, muistelee Von Weis-senberg.

VAnhA KunTOOn

– Muutoksen tuulet alkoivat, kun 2001 perin kartanokiin-teistön, joka kaipasi perus-teellista restaurointia. Keski-tyin kiinteistön restaurointiin päätoimisesti ja pieteetillä. Muutimme maalle ja minusta tuli maanviljelijä, kertoilee

Halusin päästä eroon kvartaalitalouden hektisyydestä.

¾½ – On muistettava, että yrittäjän hyvinvointi on yhtä kuin yrityksen hyvinvointi. Ei saa uhrata itseään, mutta itsensä on laitettava likoon, sanoo Finemben Merja Von Weissenberg.

eläinrakas yrittäjä elämän-muutoksestaan.

Nykyiseen työhönsä Finem-ben toimitusjohtajaksi Von Weis senberg päätyi pääomasi-joittajamiehensä kautta, joka työskenteli myös Nokialla.

– Finembe on salolainen kiinteistöjen ja pk-teollisuu-den etävalvontatekniikkaan keskittynyt yritys. 2005 se oli insinöörivetoinen start up -yritys.

– Alkutilanne oli mahdo-ton, mutta puolessa vuodessa

yllättävämahdollisuus

tunnusluvut kääntyivät posi-tiivisiksi.

Von Weisenbergille yrittä-jyys on elämäntapa. Hän ko-rostaa, että mukavassakaan työssä ei saa ajaa itseään piip-puun.

– On muistettava, että yrit-täjän hyvinvointi on yhtä kuin yrityksen hyvinvointi. Ei saa uhrata itseään, mutta it-sensä on laitettava likoon. On myös uskallettava tehdä vir-heitä hallitusti, riskianalyysin puitteissa.

Merja Von Weissenbergin mukaan yrittäjyys on mah-dollisuuksien maailma. //

YRITTÄJÄ 2/2012

17

Suuressa konsernissa vi-deoita tarvittiin moneen käyt-töön: perehdytysvideoita uusille työntekijöille, kokoonpano-oh-jeisiin, sisäiseen ja ulkoiseen tie-dottamiseen sekä moneen muu-hun.

– Sain huippukoulutuksen tehtäviini. Työni oli kansainvä-listä, matkustin paljon ja sain va-lita kuhunkin projektiin mielei-seni tiimin, jota johdin. Pidin hy-vin paljon työstäni.

Nokian arvot muuttuivat Leh-tosen mielestä kovemmiksi, jo-ten hän tarttui vapaaehtoisesti lähtöpakettiin.

– On tärkeää, että koko perhe on sitoutunut yrittäjyyteen. Meillä vaimo ja appiukko hoita-vat yrityksen taloushallintoasi-oita. Minä saan keskittyä varsi-naiseen työhön eli videoiden te-kemiseen ja asiakkaisiin, sanoo salolainen Marko Lehtonen Me-diaSolution.fi:stä.

MIKSI YRITTÄJÄKSI?

Lehtosen entisessä ja nykyisessä työssä on paljon samaa, mutta niissä on myös eroja.

– Tärkeintä on, että yritys saa viestinsä esille itsensä näköi-

senä. Pienenä organisaationa pystyn työskentelemään kus-tannustehokkaasti ja erittäin kilpailukykyisin hinnoin, selvit-tää Lehtonen.

Hän kertoo, ettei yrittäjäksi ryhtyminen laskenut elintasoa edes ensimmäisenä vuonna. Elämisen laatu on sen si-jaan parantunut huo-mattavasti.

– Pidän vilpittö-mästi asiakastyös-kentelystä. On mie-lenkiintoista hank-kia uusia asiak-kaita, hahmottaa heidän tarpeensa ja etsiä niihin rat-kaisuja sekä huo-lehtia asiakassuh-teesta, selvittää in-nostunut yrittäjä.

Hän korostaa liik-kuvan kuvan merki-tystä yritysmaailman viestinnässä. //

Koko perheen juttu

¾¼ Marko Lehtonen Media - Solutions.fi:stä kertoo, ettei yrittäjäksi ryhtyminen laskenut elintasoa edes ensimmäisenä vuonna. Elämisen laatu on sen sijaan parantunut huomattavasti.

Videoiden tekijä Marko Lehtonen työskenteli nokialla miltei kaksikymmentä vuotta.

¾¼ Yrittäjänä ollessani en ole työasioiden takia valvonut ainuttakaan yötä, toisin kuin työsuhteessa ollessani, kiteyttää Aarresaaren Tuija Mäntylä.

YRITTÄJÄ 2/2012

18

– Kun kaksikymmentä vuotta tuli täyteen, talo tarjosi haaveidentoteutuspakettia. Se tarkoitti 15 kuukauden palkkaa ilman työvelvoitetta. Tarrau-duin heti tilaisuuteen, koska olin aina haaveillut yrittäjäksi ryhtymisestä, halusin jotain omaa, sanoo Mäntylä.

Kun Mäntylä jäi 15 kuukau-den palkalliselle vapaalle, hän oli väsynyt. Myös isän kuolema painoi. Voimien palautuessa hän pohdiskeli aktiivisesti

yrittäjäksi ryhtymistä, mutta ei tiennyt minkä alan valitsisi. Pulman ratkaisi lehti-ilmoitus, jossa kirpputoriyrittäjä Maria Alapeura etsi kahta osakasta uuteen Salon keskustaan avat-tavaan suurkirpputoriin.

Mäntylä ja Alapeura tapasi-vat ja henkilökemiat synkkasi-vat heti.

– Pidin heti ensi silmäyk-sellä lappilaisen Alapeuran mutkattomuudesta, muistelee Mäntylä.

Kirpputori Aarresaaressa on kolme tasa-arvoista osa-kasta. Kolmas osakas on Siku Oksanen. Tuntemattomien kanssa työskentely ei pelotta-nut.

– Meillä on selkeät sävelet, keskustelemme keskenämme ja suurista asioista päätämme yhdessä.

Yrittäjä Tuija Mäntylän mielestä kompromissien teko yrityksen osakkaiden kesken on vaatinut opettelua. //

toteutuimarkkinointimerkonomi Tuija Mäntylä on paljasjalkainen salolainen. hän oli huolitsijana nokian salon­tehtaalla.

Haave19

niiskutusta, kutinaa, köhää ja aivastelua – allergia-aika on taas täällä. allergia on hoitamattomana kiusallinen vaiva, jonka takia voi joutua jäämään jopa sängyn-pohjalle lepäämään. nitistetään siis allergia alkuunsa, jotta pysymme työkykyisinä.

niiskutusNitistä

TeKSTI lotta tammelin, KuVA Pixmac

Ennakoi: Seuraa siitepölytiedotteita ja huolehdi, että allergialääkereseptit ovat voimassa ja lääkkeitä on saatavilla. aloita lisäksi antihistamiinihoito noin viikkoa ennen oletettua siitepölykauden alkua.

Hoida: huuhtele nenää apteekista saatavalla nenäkannulla. kuivata pyykki siitepöly- ja katupölyaikana sisällä, ja pese hiukset sisälle tultuasi. Puhdista auton ja kodin ilmastointilaitteiden suodattimet.

Häädä: jos haluat siedätyshoitoon, hakeudu lääkärin vastaanotolle syyskuussa, niin pääset hoitoon ajoissa.

213 lähde: terVeystalO

YRITTÄJÄ 2/2012

20 TYÖHYVINVOINTI » Ehkäise allergia ajoissa

lfehnAR

21KOLUMNI

kirjoittaja on liiketaloustieteen professori Åbo akademissa, turussa.

YRITTÄJÄ 2/2012

peKK

a s

IpO

la

Puhuvat paljon start-upeista nykyään. nättejä poikia ja tyttöjä, siloisia kasvoja, suuria unelmia. miltei made-for-tv-yrittäjyyttä, jossa kauniit ihmiset esittelevät tyylikkäitä innovaatioita. ei ihme, että media on kovin ihastunut. ja poliitikot. onhan he näyttäviä, meinaan. eivätkä he “pönötä”, mikä nyky-Suomessa onkin se kaikkein kauhein haukkuma-sana. Pönöttäminen on keski-ikäistä, pönöttäminen on vanhaa…

vaikka on hienoa, että Suomessa puhutaan nykyään yhä enemmän yrittäjyydestä, start-upeista ja “helsingin keväästä”, on tärkeää muistaa, että jokainen suitsutus on myös jonkin muun asian piilottamista. juuri nyt olemme tilanteessa, jossa yhden tyyppinen yrittäjyys – nuorten (miesten) high-tech, high-growth, high-risk start-up-yrittäjyys – saa liikaa tilaa, jos vertaa sen vaihtoehtoi-hin. ei niin, että minä en pitäisi näistä nuo-rista miehistä ja heidän ihmeellisistä ide-oistaan, päinvastoin. olen kovin innostunut tästä kaikesta ja olen yrittänyt tukea heitä aina, kun se on ollut mahdollista. mutta tämä ei tarkoita, että heidän fanittamisensa tulisi johdatella keskustelua.

Suomi tarvitsee yrittäjiä, ja paljon. nuoret yrittäjät ovat tietenkin tärkeä osa tätä – nuorissa kun on se tulevaisuus. mutta jotta Suomi kehittyisi, yrittäjyydestä täytyisi tehdä jotain, joka voi houkutella laajalti ihmisiä, iästä riippumatta. vastapainona nykyiselle start-up-suitsutukselle haluaisinkin nähdä panostuksia vanhemman iän yrittäjyydelle. Siinä missä nykykeskustelu luo kuvan, että yrittäjän tulisi olla nuori, it-osaava ja sosiaa-lista mediaa rakastava, meidän on hyvä muistaa, että on myös uskomattoman suuri määrä osaavia ja vanhempia yksilöitä, jotka miettivät, mikä heidän paikkansa tässä kaikessa on. he edustavat suunnatonta resurssia yhteiskunnassamme. 

vanhemmasta ikäryhmästä puhutaan Suomessa vieläkin ennen kaikkea ongelmana, joka halutaan ratkaista eläkeiän hienosäädöillä. he eivät ole siloposkisia, eivätkä he kaikki ole edes facebookissa. heistä ei aina saa näyttäviä lehtijuttuja. toisaalta…

vanhemmalla ikäryhmällä on paljon sellaista, mitä opiskelijayrittäjillä ei ole. heillä on kokemusta, osaamista ja asuntolainat maksettuna. eikä heidän tarvitse miettiä, kuka ehtisi hakea lapset tarhasta. monin tavoin senioreilla on etulyöntiasema siloposkiin, mutta tätä ei nykykeskustelussa juuri huomaa. 

älkää ymmärtäkö väärin, en halua luoda vastakkainasettelua. Päinvastoin, haluan poistaa sen. yrittäjällä on monta ikää, ja tämän tulisi näkyä keskustelussa. meidän tulisi ilahtua nuorista yrittäjistä mutta samalla suitsuttaa vanhempia. olivat he sitten näyttäviä tai eivät. totta puhuen, he saavat minun puolesta vaikka pönöttää, niin kauan kuin he ovat mukana rakentamassa parempaa Suomea. //

yrittäjän monet iät

Senioreilla on etulyöntiasema siloposkiin, mutta tätä ei  nykykeskustelussa juuri huomaa. 

TeKSTI jarmo hyytiäinen, KuVAT jukka-Pekka moilanen

maailmaa kiinnostaviin vaaleihinVaalikone

YRITTÄJÄ 2/2012

22 STRATEGIA » Asiakkaille menestystarinoita ja henkilöstölle hyvä fiilis!

Kasvuyrittäjän pitää tietää aina mitä on tehtävä. siksi toimitusjohtaja Jaakko Alasaarela kirjoittaa joka aamu ennen työn aloitusta muistiin, mikä on hänen unelmansa ja miten hän aikoo siihen päästä.

¾» ZEF:in henkilökunta lisää löylyä Afrikan mantereen valloi-tukseensa, jos Egyptin tulevissa vaaleissa vaalikone saavuttaa nuorten suosion.

ZEF Solutions Oy on me-nestystarina uskalluksesta, selviytymi-sestä ja unelmien toteuttamisesta. Toi-mitusjohtaja Jaakko Alasaarela on aset-tanut tavoitteekseen maailman valloitta-misen vaalikoneillaan.

– Joka ikinen aamu ennen työpäivän aloittamista kirjaan koneelle, mikä on unelmani, ja illalla ennen nukkumaan menoa kirjoitan, mitä tänään tein unel-mani eteen. Lisäksi kysyn itseltäni: Jos voisin elää päivän uudelleen, mitä te-kisin toisin. Senkin kirjaan, kertoo Ala-saarela.

Vaalikone-ekspertin pointti on, että elämä on kiireistä, jolloin moni menee töihin ilman selkeää suunnitelmaa. Sil-loin turhat puuhat vievät tärkeän työ-ajan, eikä ihminen pysty tekemään sitä mitä haluaa.

– Turhat sähköpostit, puhelut ja muut häiriötekijät uhkaavat hävittää työsi fokuksen – päämäärän.

Kompassiin pitää joka aamu asettaa oikea suuntima.

RAhOITTAJIen KAnSSA MARJAAn

Yhtiötä lähestyi vuosi sitten merkittävä kansainvälinen rahoittaja, joka oli tör-männyt ZEFin sovellukseen netissä.

– Rahoittaja tykkäsi ZEFistä, mutta kun me emme olleet ajatelleet rahoitta-jan käyttöä, niin se aiheutti pohdintaa. Yhteydenoton jälkeen päätimme, että

YRITTÄJÄ 2/2012

23

1 ensimmäinen tavoitteemme on, että yhtiö tekee vaalikoneet kaikkiin

koko maailmaa kiinnostaviin vaaleihin. vaalikoneen merkitys on suuri kaikissa kriisimaissa, joissa ihmiset pelkäävät mennä – tästä hyvänä esimerkkinä on afganistan.

– kun tässä kulttuurissa nettiin ilmes tyy vaalikone, jossa voi ihan rauhassa vertailla omia ajatuksiaan ehdokkaiden näke myksiin, niin vaalien demokratia ja läpinäkyvyys muuttuu aivan käsittämättömälle tasolle heidän näkökulmastaan, alasaarela selventää.

2 Teemme maailman suosituimmat nettivertailusovellukset.

Zef on tehnyt asiakkaidensa kanssa Suomen suosituimpia nettivertailusovelluksia. esimerkiksi ilta-Sanomien hauva-koneessa on käynyt yli kaksi miljoonaa ihmistä etsi-mässä itselleen sopivaa koiraa.

3 Tuotamme valtavan lisäarvon säh-köiseen myyntiin ja markkinointiin.

kahdella ensimmäisellä tavoitteella valmistellaan pohjaa kolmannen liiketoiminta tavoitteen saavuttamiseksi.

– historian perusteella tiedämme, minkälaisia sovelluksia kannattaa tehdä, minkälainen sisältö niissä pitää olla, ja tiedämme myös, miten ne pitää toteuttaa visuaalisesti.

4 Vuonna 2013 saavutamme miljardin käyttäjän rajan.

nyt Zefillä on Suomessa reilu 10 miljoonaa käyttäjää vuodessa.

5 Tavoitteidemme toteuttamiseksi meillä pitää olla erinomainen

kansain välinen tiimi, joka tietää, mitä tekee.

Ruutulippu odottaa

ZeF solutions on asettanut toiminnalleen viisi maalia, joissa ruutulippu heilahtaa.

siihenkin vaihtoehtoon kan-nattaa valmistautua.

Jaakko Alasaarela sanoo, että jos tärkeässä paikassa sös-sii, niin ei voi kuin syyttää itse-ään. Yrittäjän on syytä tehdä pitkää päivää ja olla on mukana tärkeissä prosesseissa: myyn-nissä, tuotekehityksessä, mark-kinoinnissa ja viestinnässä.

– Silloin pysyy kehityksen kärjessä eikä tule yllätyksiä.

Yhtiön tavoitteena on ra-kentaa jakelukanavat kuntoon ja levittää vaalikoneilla ja eri-laisilla vertailusovelluksilla yh-tiön näkyvyys maailmalle. Tä-män jälkeen yhtiö ryhtyy oh-jailemaan ihmisiä tekemään vastaavia sovelluksia omille si-vuilleen.

SuORIA VeROALennuKSIA

Verokannusteista puhuttaessa Jaakko Alasaarelan syke nou-

see. Hän ei ymmärrä, miksi valtion rahaa pitää anella mo-nista eri paikoista. Viranomai-set voisivat hänen mukaansa katsella suoraan tilastoista yri-tysten kasvupyrkimyksiä, ja työllistämien pitäisi palkita suoraan kevyemmällä verotuk-sella.

– Turha pompottelu pois.Valtio on tehnyt Alasaare-

lan mielestä kuitenkin yhden loistavan liikkeen perustaes-saan Kasvuväylä-toiminnan. Siinä valtio oma-aloitteisesti palvelee yrityksiä, joihin se us-koo. Toinen kiitos menee ely-keskuksille. Ne toimivat kiitet-tävästi ja tukevat yrityksiä.

Monessa muussa organisaa-tiossa, kuten Tekesissä, tarjo-taan Jaakko Alasaarelan koke-muksen mukaan vaivojen lääk-keeksi konsulttia.

– Minä en ”liiketoiminnan kehitys” -konsulteista välitä.

ZEF:in hallituksen puheen-

Työllistämien pitäisi palkita suoraan kevyemmällä verotuksella.

YRITTÄJÄ 2/2012

24

¾» Jaakko Alasaarela on aloittanut yrittäjänä kahdeksan vuotta sitten ja oivaltanut, että hen-kilökohtainen unelma on välttämätön mutta yri-tyksen visio on elinehto.

talouden rakenteiden heiken-tyminen on Suomessa julkisen talou-den epätasapainoakin suurempi pulma. kilpailukykymme hiipuminen on näky-nyt muun muassa teollisuustyöpaikko-jen voimakkaana vähenemisenä, inves-tointien pysymisenä matalalla tasolla ja vaihtotaseen painumisena viime vuonna miinukselle ensimmäisen kerran 20 vuo-teen. maan hallituksen on aika havahtua ja tehdä sen mukaisia ratkaisuja.

työmarkkinajärjestelmämme tulisi uudistaa siten, että lisättäisiin työvoi-man tarjontaa ja parannettaisiin suo-malaisen työn kilpailukykyä. viimeksi mainittu tapahtuisi muun muassa lisää-mällä mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen esimerkiksi siten kuin Sak-

sassa on tehty. olemme esittäneet myös sitä, että ensimmäinen sairaus-päivä pidettäisiin kunkin omalla kustan-nuksella. aiheettomien sairauspoissa-olojen väheneminen lisäisi työpanosta arviomme mukaan noin 10 000 hen-gellä vuodessa.

toiseksi verotukseen tarvitaan erityi-siä kasvukannustimia. olemme tehneet hallitukselle omat esityksemme, kuten verokannustin pääomasijoituksille kas-vuyrityksiin, tappioiden vähentämi-nen edellisten vuosien voittoja vastaan, investointien vapaat poisto-oikeudet ja tulolähdejaon poistaminen. ehdotuk-semme ovat saaneet myönteistä vasta-kaikua, mutta tässä vaiheessa poliittiset päätökset puuttuvat.

Kaikki uudet työpaikat ovat vuosina 2001–2010 syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

suomen yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventauksen mielestä talouskasvu saadaan ripeämmäksi kolmella muutoksella. työmarkkinajärjestelmäämme tulee uudistaa, yritysverotukseen tarvitaan kasvukannustimia ja kuntien toimintaa pitää tehostaa.

tarvitaan vahvoja TeKSTI jussi järventaus

kannusteita kasvuun

kolmanneksi tarvitaan kuntasektorin toiminnan tehostamista. tärkeintä on se, miten kuntien palvelutuotanto jär-jestetään ja millaista elinkeino- ja han-kintapolitiikkaa kunnat harjoittavat.

osana kuntauudistusta tuleekin vah-vistaa kuntien päätöksenteon yritysläh-töisyyttä. näin voidaan huolehtia kun-nan elinvoimaisuudesta ja kyvystä vas-tata tarpeellisista palveluista.

koska kaikki uudet työpaikat ovat vuosina 2001–2010 syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, on selvää, että päättäjien kannattaa kuunnella herkällä korvalla yrittäjien viestiä. hyvinvointi-valtion ylläpitäminen ja kaikkien kan-salaisten etu vaatii, että yrittäjien sana painaa jatkossa entistäkin enemmän. //

johtaja Bo Harald kävi vuosia sitten pitämässä yliopistolla alustuksen Nordean edustajana. Tämä esitys teki Alasaarelaan niin syvän vaiku-tuksen, että neljä vuotta sitten hän soitti Bolle ja pyysi häntä ZEFin hallitukseen.

– Hän on kultakimpale meille!

OuLuSSA OLLAAn eIKÄ VALITeTA!

– Oulu on hyvä kaupunki, me tykätään olla täällä. Vaikka rekrytointimme kohdistuvat Es-

pooseen, niin tarkoitus ei ole lähteä minnekään. Jaakko Alasaarela ihmettelee valittajia ja

kertoo esimerkin yrittäjästä, joka koki jää-neensä yksin eikä valtio auttanut yrittäjyyden eri vaiheissa.

– Mitä se sinne telkkariin meni itkemään, sillä yrittäjät eivät elä sosiaaliturvan varassa.

Lopuksi hän siteeraa tuntemaansa viisasta miestä: ”En ole koskaan tavannut vastuuta pa-koilevaa, olosuhteita syyttelevää tai toisen ai-kuisen ihmisen vastuunkannon armoille heit-täytyvää ihmistä – joka olisi onnellinen.” //

KOMMenTTI

YRITTÄJÄ 2/2012

25

Valokuvausalalla menes-tymiseen tarvitaan tunnettuutta ja hy-vää asiakaspohjaa. Monet valokuvaa-jat aloittavat tämän vuoksi sivutoimi-sena oman työnsä ohella. Näin teki myös Tommi Kähärä, ja muutaman vuoden kuvattuaan hän päätti heittäytyä yrittä-jäksi.

– Yritystoiminta on elämäntapa. Koska en halua liian monimutkaisia ku-vioita, haluan toimia yksinyrittäjänä ja työllistää vain itseni.

Tavoitteena on Laatukuvat-yrityksen kannattavuuden parantaminen ja tulo-tason nostaminen, ei muuta.

– Tulotasoni on ollut heikko, ja alku-

suuri riski

TeKSTI jarmo hyytiäinen, KuVA tommi kähärä

¾¾ Yrityskuvaamisessa pitää oivaltaa yrityksen tarpeet ja tehdä niitä vastaavat kuvat, Tommi Kähärä sanoo.

työntekijä liian

Valokuvaaja Tommi Kähärä on yksinyrittäjä elämäntapansa vuoksi. hän haluaa laajentaa toimintaansa ja kasvattaa yrityksen liikevaihtoa, mutta työntekijän palkkaamista hän pitää liian suurena riskinä.

YRITTÄJÄ 2/2012

26 STRATEGIA » Yksinyrittäjyys on elämäntapa

vakuutustapahtumana on joko työntekijän oma irtisanoutuminen vuoden kuluessa työsuhteen alkami-sesta tai työntekijän irtisanominen työntekijään liittyvin laillisin perus-tein kahden vuoden kuluessa työ-suhteen alkamisesta.

korvauksen yhteissumma voi olla 9 000 euroa, jos korvausta makse-taan esim. 3 000 euroa kuukaudessa kolmen kuukauden ajan. korvauksen edellytyksenä on, että poislähteneen työntekijän tilalle palkataan uusi.

Korvausta voi saada• uuden työntekijän rekrytointi­kuluista, ilmoituksista ja rekrytointi-yrityksen laskusta• uuden rekrytoinnin aikana synty-vistä vuokratyövoimakustannuksista.

vakuutuksen saamisen edellytys on, että uuden työntekijän lakisääteiset vakuutukset ovat fenniassa.

Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäjäsen: Yhteys Fennian Yrittäjäpalveluun, p. 010 802 290, arkisin klo 8–18.

¾» Yksikönjohtaja Pekka Mäkinen sa noo, että va - kuutuksen tar koituksena on roh kaista työntekijän palkkaamiseen.

Vakuutuksen sisältö

moni yksinyrittäjä pelkää ensimmäisen työntekijän palkkaamista, koska arvioi riskin liian suureksi. pelkoa voidaan pienentää uudella 100 euron vakuutuksella.

Työllistämisvakuutus yksinyrittäjälle

vuosina homma ei ole oikein kannat-tanut, mutta nyt tulotaso on parantu-maan päin, Tommi vakuuttaa.

Yrityksen toiminnasta puolet on vedostamista ja kuvien tulostamista sekä erilaisten tuotteiden tekemistä.

– Kasvussa riskit kasvavat työn-tekijän myötä. Siitä syntyy stressiä, koska joutuu olemaan huolissaan toistenkin toimeentulosta. Pidän va-lokuvaamisesta mutta en halua joh-taa yritystä.

YKSInYRITTÄJIen ALA

Tommi Kähärä sanoo, että suurin osa valokuva-alan yrityksistä on yhden hengen yrityksiä, jolloin myynnin raja tulee jossain vaiheessa vastaan.

– Tiedän, että kilpailu on kovaa, eikä tämä ole rikastumisjuttu.

Hänestä tuntuu kuitenkin siltä, että ennen ensimmäisen työntekijän palkkaamista pitäisi tehdä niin hir-veästi hommia, että palaisi loppuun ennen kuin saisi työkaverin.

– Siinä tapauksessa voisin harkita työllistämistä, jos se olisi todella ris-kitöntä.

Jotkut henkilöt ovat Tommin ar-vion mukaan yrittäjiä alasta riippu-matta, sillä heille pääasia on kannat-tavuus ja kasvu.

– Minulla tavoitteena on toimeen-tulo. Tiedän, että tämä näkemys saat-taa haitata firman menestystä, mutta näin toimin.

Tommi on laajentanut toimin-taansa verkostoitumalla. Yhteinen studio tuntui järkevältä, koska mu-kana on useampia alan ammattilai-sia, ja esimerkiksi tulostamisen on voinut siirtää sinne. Tommi on miet-tinyt yhteistyötä myös ammattikor-keakoulun opiskelijoiden osuuskun-nan kanssa, ja voi olla, että he lähte-vät yhdessä tekemään kuvakauppaa Internettiin.

– Alun jälkeen voin rauhassa miettiä, onko se kannattavaa vai ei. //

Yksinyrittäjät epäröivät fen-nian yksikönjohtajan Pekka Mäkisen mukaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista, koska arvioivat rek-rytoinnin voivan johtaa ongelmiin. työnantajaksi ryhtyminen tuo vel-voitteita, ja rekrytoinnissa epäonnis-tuminen voi tulla yrittäjälle kalliiksi.

– tuemme uudella vakuutuksella yksinyrittäjiä, mäkinen sanoo.

ensimmäisen työntekijän vakuu-tus on tarkoitettu Suomen yrittä-jät ry:n jäsenille, joita on runsaat 115 000. yli puolet jäsenistä on yksinyrittäjiä.

– yhden kerran maksettavaksi tuleva vakuutusmaksu on 100 euroa.

jos palkkaaminen sitten aidosti epäonnistuu ja yrittäjä joutuu anta-maan työntekijälle lopputilin, yrittäjä saa korvauksen, mikäli uusi työnte-kijä palkataan tilalle.

– yrittäjä voi saada korvausta muun muassa uuden, korvaavan työntekijän rekrytointikustannuk-sista sekä mahdollisen vuokratyö-voiman käyttämisestä aiheutuneista kustannuksista.

– yrittäjän kannattaa vakuutusta ottaessaan muistaa myös oma sosi-aaliturvansa, mäkinen painottaa.

YRITTÄJÄ 2/2012

27

YRITTÄJÄ 2/2012

28 KASVUYRITTÄJYYS » Koulutus luo kasvulle pohjan

Yrittäjä Kyösti Kakkonen, Tok-manni-konsernin luoja, harmittelee, että hänen luomuksensa ei tällä hetkellä täytä kasvuyrityksen tunnusmerkkejä. Euros-tatin mukaan yritys on kasvuyritys, jos sen työvoima lisääntyy kolmena peräk-käisenä vuonna vähintään 20 prosent-tia. Tokmanni-konsernin henkilökunnan vahvuus on lähes 3 000 henkilöä ja liike-

innovaatioista ja osaamisestaKasvu syntyy

suomessa on 691 todellista kasvuyritystä, joiden varaan tuleva työpaikkakehityksemme rakentuu. Kasvuyritys on kuin nykyaikainen moottori, joka kuluttaa vähän, antaa mahtavan kiihtyvyyden, takaa tasaisen matkanopeuden ja pitää ympäristön puhtaana.

vaihtoa kertyi viime vuonna 655 miljoo-naa euroa.

– Tokmanni on ollut kasvuyritys pari tai kolme kertaa 22-vuotisen historiansa aikana. Nyt emme ole, sillä on vaikea nähdä, että ensi vuonna työntekijämäärä lisääntyisi 600 henkilöllä ja 720 henkilöllä seuraavana vuonna. Semmoista buustia ei ole näköpiirissä, Kakkonen naurahtaa.

¾» Monialayrittäjä Kyösti Kakkonen tiirailee avarakatseisena ihmisenä kaiken aikaa ympärilleen löytääkseen jotain uutta ostettavaa.

TeKSTI jarmo hyytiäinen, KuVAT mikko makkonen

YRITTÄJÄ 2/2012

29

Henkilökunnan lisääntyminen kas-vuyrityksissä korreloi hyvin liikevaih-don kasvua. Lähes puolet kolmen vuo-den aikana syntyneistä 110  000 uu-desta työpaikasta on syntynyt juuri näi-hin kasvuyrityksiin. Kasvuyritykset ovat työantajayrityksiä, joten niistä säteilee yhteiskunnalle monipuolista hyötyä; ne antavat työtä ja verotuloja.

– Kasvuyritykset ovat innovatiivi-sia, ja niissä on osaamista. Yrittäjä on monesti hankkinut osaamisensa virka-työssä, ja hän on tohtinut perustaa yri-tyksensä hyvän liikeidean pohjalle, Kak-konen selventää.

Kasvuyrittäjillä on siksi hyvin usein korkeakoulututkinto, ja ainakin muu-tamalla henkilöllä yrityksessä on erin-omainen koulutus.

– Kasvuyrittäjät uskaltavat ottaa ris-

Kyösti Kakkonen• monialayrittäjä, sarjayrittäjä• perustaa, ostaa, fuusioi,

myy tai pitää sijoitus- ja kiinteistöyhtiöitä

• omistusta 24 yrityksessä• omistusosuus 10–100 pro-

senttia, tokmanni suurin – omistus 23 prosenttia – liikevaihto 655 miljoonaa – työllistää 2 900 henkilöä – työllistämisvaikutus 1 000

henkilöä kuljetuksissa, siivouksessa ja vartioinnissa

¾½ Kyösti ja Kari Kakkosen perustamalla kauppaketjulla oli markkinoille tullessaan neljä myymälää, nyt Tokmanni-konsernilla on yli 50 modernia halpahallijattiläistä.

kejä, vaikka yleinen asenne maassa on, että ei saa onnistua mutta ei myöskään saa epäonnistua, Kakkonen analysoi.

MeneSTYSTARInOITA TARVITAAn

Kasvuyrittäjät haluavat Kyösti Kakko-sen mielestä päästä vihreälle oksalle, joten yhteiskunnan pitäisi keksiä hyvä palkitsemistapa tälle pyrkimykselle. Jos yrittäjien riskinottohalua ei palkita, yrit-täjälle jää epäonnistumisen pelko, joka näkyy kasvuyrittäjien määrässä. Nyky-kyisistä 260  000 yrityksestä kasvuyri-tyksiä on 700. Maatalousyritykset mu-kaan lukien yrityksiä on 321 000.

– Tarvitaan epäsymmetrisiä vero-ratkaisuja, joita poliitikkojen pitäisi us-kaltaa luoda houkuttimiksi yrittäjille.

YRITTÄJÄ 2/2012

30

Suomi tarvitsee onnistumisstooreja, jotka kannustavat muita. Tarinoita pi-täisi esitellä kouluissa ja rohkaista nuo-ria yrittäjyyteen.

Kannustavat veroratkaisut voisi-vat olla aluksi voimassa vaikka kolme vuotta, koska tiedetään, että sen jälkeen tulee varmuudella väliaika, joka voi olla viisi vuotta, jolloin yrityksen kasvu on vähäistä.

– Alkuun pitäisi heittää kunnon porkkanat, jotka yhteiskunta hyväksyisi, Kakkonen sanoo.

Osinkoveroporkkanat ovat turvallisia yhteiskunnalle. Nykyisissä säännöksissä olevalla yhdeksän prosentin nettovaral-lisuudella voisi pelata ja antaa suurem-man palkkiomahdollisuuden. Kakkosen mielestä bisnesenkelitoiminnan ja tap-pioiden vähennysoikeuksien kehittämi-nen olisi hyvä tie.

– Yhdellekään sarjayrittäjälle ei pi-täisi jättää Mustaa Pekkaa käteen siitä hyvästä, että on auttanut kymmeniä yri-tyksiä vuosien kuluessa mutta saanut turpiinsa viimeisestä.

PÄÄTTÄJIen KAnnuSTuS

Yrittäjille on tärkeää, että yrittäjyysideo-logiaa jaksetaan vahvistaa. Yrittäjyysval-miuksia pitäisi opettaa kaikilla koulu-tustasoilla. On parempi, että kehitetään yrittäjyyttä, jos vaihtoehtona on toimet-tomuus.

– Yrittäjyyden arvostus on noussut, mutta yrittäjyys pitää nostaa vahvaksi vaihtoehdoksi kaikille nuorille.

Paikallista sopimista pitää Kyösti Kakkosen mielestä lisätä, jotta työnan-tajien ongelmia päästään karsimaan.

– Normien jäykkyys ja joustamatto-muus tulee meitä vastaan, ellemme rea-goi siihen, Kakkonen innostuu.

Esteiden poistaminen ei saisi olla politiikkaa, sillä World Economic Fo-rum on tehnyt selvityksiä 142 maasta ja Suomi sijoittuu vertailussa sijalle 133.

– Miten vaikeaa tämä voi joskus olla, vaikka suomalainen työntekijä on to-della valistunut, kouluttautunut, fiksu ja aikaansa seuraava ja tahtotilaa paikal-liselle sopimiselle olisi. Kuitenkin am-mattiliitot vaikeuttavat toimintaa ja ha-luavat luoda museaalisen Suomen.

Saavutettujen etujen politiikka olisi mietittävä uudelleen, sillä kansainväli-sen kilpailukyvyn ylläpitäminen on yh-teinen huolemme. Ei elintasoa tarvitse ryhtyä leikkaamaan, mutta pitäisi var-mistaa, että se pystytään säilyttämään, joka sekin saattaa olla supersaavutus.

– Jos joskus paiskitaan muutama tunti enemmän hommia, niin se saat-taisi olla kaikille hyväksi.

Yrittäjä Kyösti Kakkosen tunnuslause kuvaa hyvin häntä itseään.

– Vierivä kivi ei sammaloidu.Suomella on sammaloitumisen vaara,

sillä jos liike lakkaa, putoamme euroop-palaisesta kelkasta. //

Taiteen kerääjäKyösti Kakkonen tunnetaan taiteen keräi-lijänä. hänellä on laaja ja korkeatasoinen design-kokoelma ja suuri kiinnos-tus kuvataiteeseen.

vuosituhannen alussa kyösti kakkonen aloitti maalaustaidekokoelmansa kartuttamisen. nykytai-teilijoiden teosten lisäksi kokoelmassa on kotimaisia klassikoita, joista esimerk-kinä Akseli Gallen-Kalle-lan maalaus Sarvikuono ja euforbiapuita vuodelta 1910.

keväällä 2010 kakko-nen laajensi taidekokoel-maansa 700 grafiikka-vedoksen hankinnalla. 

¾¼ Kyösti Kakkosen mielestä taide herättää ja tuo uusia näkökulmia sekä lisää herkkyyttä ja kehittää tunneälyä.

Yrittäjyys pitää esitellä vahvana vaihtoehtona kaikille nuorille.

YRITTÄJÄ 2/2012

31

TeKSTI jarmo hyytiäinen, KuVAT Pekka Sipola

Kasvuyrittäjyys on

oivaltamista Kasvuun tähtäävä yrittäjä miettii, miten hän pystyisi tekemään asiat toisin. miten hän keksisi nopeammin uusia ideoita, ja miten kykenisi jalostamaan ne yrityksen voimavaraksi.

Oishan se mageeta tehdä jo-tain isoa joka jää historiaan, sanoo hal-lituksen puheenjohtaja, yrityksen osa-kas Ilkka O. Lavas W3 Group Finland Oy:stä. Hänen yrityksensä jalostaa käyttökelpoisia ratkaisuja Internetiin ja ihmisten arkeen.

– Kaikkien yrityksieni kantavana ajatuksena on kehittää jotain erin-omaista, pysyvää ja kestävää tai jo-tain toimialaa uudistavaa. Kasvua on mahdollista saada niissä olosuhteissa, joissa voimme synnyttää uutta mark-kinaa, laajentaa markkinoita tai mur-taa vanhoja pelisääntöjä ja olla kilpai-lijoita parempia, Lavas selventää.

Saatuaan ensimmäisen tietoko-neensa 13-vuotiaana hän kiinnostui heti ohjelmoinnista. 16-vuotiaana hän pääsi nettiin ja innostui oitis sen glo-baaleista mahdollisuuksista. Hänen

porukkansa artic.net-portaalia käytti 200 000 suomalaista silloin, kun vasta 800 000 oli netissä.

– Rakastan it-alaa, koska digitaali-nen jakelu ja mainonta tarjoavat niin paljon globaaleita bisnesmahdolli-suuksia.

OSAAMISTA JA OnnISTuMISTA

Palvelubisneksissään Lavas haluaa luoda niin ylivertaisia palveluita, että asiakkaille jää hyvä kokemus palve-lusta ja ymmärtämisestä. Jos taas on kyse teknologisesta ratkaisusta, pal-velun ja ratkaisun käyttökokemuksen pitää päihittää kilpailijoiden sovelluk-set.

– Haluan, että työssä on kivaa ja duuniporukka kokee, että olemme

maailman parhaita omalla erikois-osaamisalueellamme.

Onnistuminen motivoi. Ilkka O. La-vas on saneerannut muutamia yrityk-siä, joten hänellä ei enää ole pelkoa ta-loudellisista epäonnistumisista. Sa-neeraaminen on helppoa pienissä yri-tyksissä mutta vaikeaa isommissa.

– Kuitenkin yli 20 hengen yrityk-sien tuloksellisena pitämiseen on ase-tettu yt-lakia säädettäessä rajoitteita. Yrityksen henkilökunnan määrää on hidasta sopeuttaa kysynnän ja toimi-alan muutoksiin, Lavas kritisoi.

Hän on kasvattanut yrityksiään pää-osin kassavirralla ja kevyellä lainoituk-sella. Räjähtävän kasvun mahdollista-vaa riskirahaa ja isoa lainaa hän ei ole käyttänyt, koska maksukyvyttömyys-lainsäädäntömme on julma ja epäon-nistumisista rankaistaan liian rajusti.

YRITTÄJÄ 2/2012

32 KASVUYRITTÄJYYS » Yrityksen kasvu syntyy tahdosta

¾» Ilkka O. Lavas on tekijäluonne, joten hän ohjelmoi ja rakensi peleihin ratoja jo nuorena.

YRITTÄJÄ 2/2012

33

KASVu JA KAnnATTAVuuS

Kasvuyrityksissä tarvitaan osaamisen kasvua ja jatkuvaa innovointia.

– Kasvua tärkeämpää on kannattava kasvu.

Ilkka O. Lavas lainaa Tommy Hellste-nin sanoja Saat sen mistä luovut kirjasta: ”Ihminen on aina hakenut turvaa siitä, että lopettaa matkustamisen, pysäh-tyy paikoilleen ja pystyttää leirin, johon päättää asettua loppuiäkseen. Mutta turvan löytää vain se joka siitä luopuu, elämän se joka ottaa riskin ja lähtee liik-keelle, uskaltautuu seikkailuun.”

– Kasvuyrittäjyys lähtee yrittäjästä itsestään. Osa yrittäjistä haluaa olla omassa puodissaan eikä halua kasvattaa yritystään.

Tutkimusten mukaan parhaat kasvu-yritykset ovat useimmiten 3-5 yrittäjän tiimien pyörittämiä.

– Tiimiyrittäjyydessä parasta on se, että useammat aivot ajattelevat ja inno-voivat samaan aikaan yrityksen kasvu-mahdollisuuksia eri näkökanteilta.

TOIVeIden TYnnYRI

Ilkka O. Lavas sanoo painokkaasti, että kasvuyrityksien verotusta tulisi keven-tää. 70 luvulla Suomessa sai myydä yri-tyksen verovapaasti jos sen oli omista-nut yli 10 vuotta.

– Verotus ja yt-lain ulottaminen jopa 20 hengen yrityksiin asti ovat pahimpia kasvuyrittäjyyden rattaisiin laitettuja kapuloita.

– Suomeen tarvitaan yrityshauto-moita, joissa on kasvamisen meininki ja josta potkaistaan pois, jos kasvu ei ole vähintään 20% vuodessa.

Lavas pohtii myös suomenkielen

Ilkka O. Lavas• syntynyt 1979.

• Päätyö W3 Group Finland oy:n hallituksen puheenjohtaja ja osakas.

• mukana seitsemässä yrityksessä.

• konsernin liikevaihto viisi miljoonaa euroa.

• työllistämisvaikutus 66 henkilöä.

• sarjayrittäjä sekä internet­ ja it-ammattilainen.

• toiminut toimitusjohtajana, hallitusammattilaisena, valmentajana, sparraajana ja it-konsulttina.

• kirjoittanut kirjan luontainen yrittäjyys (2005).

• Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta.

Kevään 2012 aikana Suomen yrittä-jät kiertää yhdessä elinkeinoministeri jyri häkämiehen kanssa nousu-kiertueella tapaamassa nuoria yrittäjiä ja yrittäjyy-destä kiinnostuneita opiskelijoita. valta-kunnallisessa nuorten yrittäjien tapah-tumassamme maaliskuussa oli lisäksi koolla yli 500 nuorta puhumassa yrittä-jyydestä.

tavoitteenamme on kertoa miten tär-keässä vaiheessa suomalainen yrittäjyys on. Suomen yrittäjien pk-yritysbaromet-rin mukaan 50 000 yrittäjää aikoo luo-pua liiketoiminnasta. Suomeen on synty-mässä yrittäjyysvajetta samaan aikaan, kun työllistämisen vastuu on siirtymässä pk-yrityksille.

näkymä on huolestuttava, mutta käynnissä oleva murros antaa myös mah-dollisuuksia – jos yrityksille löytyy kehit-

haaste suomelle

tämishaluisia ostajia ja yhteiskunta huo-lehtii kasvun kannusteista.

elinkeinopolitiikan painopisteenä on ollut uusien yritysten perustami-nen. nyt tulee kiinnittää huomiota yri-tysten ostoon ja kehittämiseen. euroo-pan komission teettämän tutkimuksen mukaan uuden yrittäjän on kolme kertaa turvallisempaa käynnistää yrittäjyys jo toimivan yrityksen pohjalle kuin perustaa aivan uusi yritys.

Perustavoite on kuitenkin tavoitella uusia yrittäjiä. Suomen yrittäjien nuor-ten jäsenten johtolauseena on ollut, että yrittäjyyden ihme ei ole ylivertainen lii-keidea, vaan se, että joku uskaltaa sen toteuttaa. tämä on osuva ilmaus.

mielestäni myös opiskelijoilla on oikeus saada yrittäjyydestä ja työ-elämästä nykyistä monipuolisempi ja

paremmin todellisuutta vastaava kuva. yrittäjyys on yhteiskunnalle elinehto. Samaan aikaan sen vaihtoehtona pitäisi tarjota hyvän työuran lisäksi nuorille mahdollisuuden menestyä ja jopa rikas-tua. rikastuminen taas vaatii kasvuyri-tyksiä.

kukaan ei väitä yrittäjyyden olevan helppoa. mutta riskinottamisesta ja kas-vuhakuisuudesta pitää myös uskaltaa palkita.

Nä

KöK

ulM

a

ja yrittäjille

nousu-kiertue jatkuu 16.4. Kuopiossa ja 28.5. Turussa! yrittajat.fi/nousuwww.nuoretyrittajat.fi

sIn

I pen

na

nen

TeKSTI anssi kujala

34

YRITTÄJÄ 2/2012

Yrittäjä, oletko kartalla?Oman tavaramerkin ja mallin rekisteröiminen on markkinoinnin perusasioita.Tiesitkö, että hyvin suunnitellulla ja rekisteröidyllä tavaramerkillä ja mallisuojallasekä niiden ja verkkotunnuksen muodostamalla kokonaisuudella voit merkittävästitukea markkinoinnin onnistumista ja suojata aineetonta omaisuuttasi.

Rekisteröity tavaramerkki on kivijalka brändin rakentamiselle.Rekisteröimällä tavaramerkin varmistut siitä, että tavaramerkki on yksinoikeudellasinun; saat yksinoikeuden merkin käyttämiseen ja samalla oikeuden kieltää muitakäyttämästä samaa merkkiä tai siihen sekoitettavissa olevaa toista merkkiä.

Tavaramerkki on rahanarvoista omaisuutta.Hyvä tavaramerkki on yritykselle investointi, jonka arvo oikein hoidettuna kasvaa.Siksi se kannattaa suojata kilpailijoilta ja jäljittelijöiltä.

Ethän unohda malliston suojaamista!Hyvä muotoilu on merkittävä investointi ja kilpailuvaltti. Jäljittelyn torjunnassamallien rekisteröiminen on välttämätön työkalu. Ilman sitä yritykselläsi ei oletehokasta keinoa puuttua jäljittelijöiden toimintaan.

Suunnista nyt verkkosivuillemme: www.prh.fiSaat hyvät neuvot tavaramerkin ja mallin rekisteröintiin myösasiakaspalvelustamme (09) 6939 5855.

Tavaramerkki- ja mallilinja

merkitystä kasvuajattelussa. Usein ajat-telemme, että kasvuyritys voi toimia Suomessa, suomenkielellä ja suomalai-silla työntekijöillä.

– Tulevaisuuden suomalaisissa born global -kasvuyrityksissä näkisin mie-luusti tiimiyrittäjinä myös ulkomaalais-taustaisia omistajia ja maahanmuuttajia. Tämä tarkoittaa myös yrittäjäjärjestön kaksikielistymistä: suomen tai ruotsin lisäksi jäsenkuntaa on palveltava myös englannin kielellä.

TAIVAS KATTOnA

Suomessa kasvuyrityksiä on alle 700, mutta niitä voisi olla 7 000 jos asenneil-mapiiri, riskirahoitus, julkiset tuet ja lainsäädäntö olisivat kasvuyritysmyön-teisempiä.

– Kansainvälisiä rahoittajia voisi houkutella, jos saisimme sijoittamiseen

Kasvua tärkeämpää on kannattava kasvu.

ja exittien tekoon verokilpailukykyä.Ilkka O. Lavas nautii työstään, mutta

työllistämisestä oli mainio saada kii-tosta. Upea kädenojennus olisi, jos val-tio lähettäisi vuoden lopussa kiitoskir-jeen kasvuyrittäjille.

– Kiitos kun loit viime vuonna Suo-meen xx uutta työpaikkaa ja kiitos kun annoit mahdollisuuden yy henkilölle tehdä töitä huippufirmassasi. Huoma-simme, että maksoit veroja zz euroa. Tä-män vuoksi saimme parannettua mak-samillasi verorahoilla nn sairasta lap-sipotilasta ja maksettua päiväkoteja kk lapselle ja rakennettua jj kilometriä moottoritietä.

Jos Illkka O. Lavakselle annettaisiin päätösvalta, niin hän tekisi kolme suurta muutosta lakeihin.

– Ottaisin käyttöön T&K -verokan-nustimen, kehittäisin sijoittajille ja busi-nessenkeleille verokannustimen ja kan-nustaisin tiimiyrittäjyyteen. //

35

¾¼ Metsänkylässä tähän rakennukseen avataan uusvanhojen tuotteiden myymälä, Pia Kuurma esittelee. Kahdeksan - vuotias Klaudia haluaa isona hevostenhoitajaksi.

YRITTÄJÄ 2/2012

36

Metsänkylän hengetär Pia Kuurmasta tuli puolivahingossa. Alun pe-rin hänen ja Kimmo Kuurman piti enti-söidä Kimmon sukutilan talli ja muuttaa sinne asumaan.

Hattulan kunnan puolella, kivenheiton päässä Aulangolta sijainnut tila oli uinunut hiljaisuudessa vajaan vuosikymmenen.

Nuorenparin remontti alkoi vuonna 1997. Kimmo Kuurma oli kiinni sukunsa Helsingissä toimineessa ravintolaketjussa, joten Pia sai toimia yli viidensadan neliön saneerauskohteen työnjohtajana.

– Piti osata johtaa niin henkilöitä kuin sähkötöitä, Pia Kuurma hymähtää.

Remontin keskelle syntyi Kira. Pia Kuur ma alkoi harkita uusia ammatillisia

asioita, kun hänen taidehistorian gradunsa valmistui ja myös Karlo ja Klaudia olivat syntyneet.

Humanisti ei ollut koskaan vierasta-nut työtä. Päinvastoin, Pia oli työskennel-lyt opintojensa ohella Engelin kahvilassa ja aloittanut lehdenjakajana 13-vuotiaana. Metsänkylään muuton jälkeen yrittäjäksi ryhtyminen ei tullut kuitenkaan ensimmäi-seksi hänen mieleensä.

– Meillä hommissa ollut kaivinkoneen kuljettaja ehdotti, että alkaisin myydä ti-lalle varastoimiani vanhoja ikkunoita, ja mieheni komppasi häntä.

Metsänkylässä on esimerkiksi yksi pel-kästään kierrätystiilien säilytykseen tarkoi-tettu rakennus. Pia Kuurman mielestä hu-

TeKSTI leila itkonen, KuVAT tiiu kaitalo

ensi alkuun Pia Kuurmaa pidettiin kummajaisena: humanisti ja yksityisyrittäjä! Kuurma itse kokee tekevänsä vain niitä asioita, joita sydän sanoo.

Metsänkylänhengetär

herätti autiotilan

YRITTÄJÄ 2/2012

37YRITTÄJÄT » Varaosapankissa sykkii elämä

manismi ja yrittäjyys sopivat yhteen.– Olin outolintu taideopiskelijoiden

keskuudessa, sillä suoritin myös vuoden mittaisen yrittäjäkoulutuksen.

LÄhIVAIKuTTAJAnA

Pia ja Kimmo ovat aktiivisesti mukana Metsänkylää ympäröivän yhteisön toi-minnassa: Kimmo Hattulan valtuus-tossa ja Pia kyläyhdistyksessä sekä las-ten koulun toiminnassa.

– Kuuluin kuusi vuotta yrittäjien hal-litukseenkin.

Kimmo Kuurma siirtyi nelisen vuotta sitten työskentelemään Metsänkylään.

Helsingissä Center Inn -ravintola-rypästä pyörittänyt mies oli sitä en-

nen myynyt yhdessä perheensä kanssa omistaman ravintolaketjun.

Yritystoimintamme on laajentunut huomattavasti hänen mukaantulonsa jälkeen. Yrityksellä on nyt myös Domus Classica -sarja eli uusvanhojen tarvik-keiden myyntiä sekä nettikauppa Na-vetta.com. Navetta.comiin on pyydetty mukaan muitakin Suomessa toimivia varaosapankkeja.

– Aloimme välittää myös vanhoja huo-nekaluja ja etsimme vanhoja kiinteistöjä sekä niiden restauroijia asiakkaidemme puolesta, Pia Kuurma luettelee.

Häntä vie eteenpäin niin asiakkaiden hyväntuulisuus kuin hyvä henkilökun-takin.

– Tuntuu, että työssäni ei ole mitään ikävää kohtaa, Pia Kuurma sanoo.

TYöMÄÄRÄ TASAPAInOSSA

Hän ei tavoittele koko ajan enempää.– Työ ei saa määrätä elämää liikaa –

tai sille pitää tehdä jotain.Yrittäjäperheen lapset saattavat sen

sijaan hoputtaa vanhempiaan avaamaan navetan ovet, kun näkevät, että pihaan kaartaa auto silloin, kun myymälä on sul-jettu.

– Meillä lapsetkin tekevät pieniä yri-tykseen liittyviä töitä, kuten pussitta-mista.

– Kotitöistä he eivät saa rahaa, mutta auttamalla firmassa voi säästää vaikka lumilautaan, Pia Kuurma kertoo.

Perheen kuopus ilmestyy alakertaan kesken äidin haastattelun. Kahdeksan-vuotias Klaudia alkaa tehdä läksyjä.

– Minä vien lapsia huilu- ja pianotun-neille myös työpäivieni ohessa, mutta olemme sopineet, että päivän kuulumi-set vaihdetaan kunnolla vasta, kun lope-tan työt neljältä, Metsänkylän hengetär kertoo. //

Yhdessä työskenteleminen on pariskunnalle ilo. Työ ei saa määrätä elämää liikaa – tai sille pitää tehdä jotain.

¾½ Yrittäjä luottaa henkilö-kuntaansa. Omien lomiensa aikaan Kuurmat vuokraavat talon ulkomailta.

¾» Meillä on parikymmentä alpakkaa, jotka hoitavat maisemointityöt kesällä, Pia Kuurma kertoo.

YRITTÄJÄ 2/2012

38

YSTÄVÄKIRJA » Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa 39

Nimeni on

rOd

eO.F

I

Ystäväkirja

YRITTÄJÄ 2/2012

TeKSTI mirka moilanen, KuVA Benjamin ilmonirO

deO

.FI

Et ehkä tiennyt, mutta minäkin

olen yrittäjä. Yritykseni on…

Namaste oü Virossa.

Ensimmäinen työpaikkani oli…

Kukkien myyjänä Malmin hautaus maan

kupeella. Sain sieltä potkut, koska

käytin shortseja työasuna kesäkuumalla.

Tähän ammattiin ajauduin…

Koska rakastan hyvää ruokaa ja sopiva

tilaisuus tarjoutui.

Haastavinta tässä työssä on…

Pitää linjat kurissa, koska herkkuja

on koko ajan käden ulottuvilla.

Hauskinta sen sijaan on…

Kirjoittaa keittokirjoja ja tehdä

TV-ohjelmaa.

Inspiraatiota ammennan…

Kirjoista, elokuvista, teatterista,

matkustamisesta, elämästä ympärilläni.

Ikonini on...Hmm. Ikoni on aika voimakas sana, mutta

ihailen luomuviljelijöitä ja kaikkia niitä,

jotka uurastavat puhtaamman ja paremman

ravinnon puolesta.

Salainen paheeni on…

Cointreaulla maustetut

suklaakonvehdit.

Viimeisin hankintani on…

Savustuslaatikko.

Keksintö, jota ilman en pärjää, on...

Keittiöveitsi

Jos uskaltaisin…

Hyppäisin laskuvarjolla.

Sinulle yrittäjäkollegani tahdon kertoa…

Että yrittäminen Virossa on ihan

samanlaista kuin Suomessakin.

Samat ilot, samat surut.

Samaa riskin ottamiseen kykenevää

rotua ovat yrittäjät kaikkialla

maailmassa.

Sikke Sumari

Toimitusjohtaja Timo Peri perusti yrityksensä Timo Teippi Ky:n loppuvuodesta 1983. Mutta ihan tyhjästä hänen ei tarvinnut aloittaa.

Hänellä oli kaupallinen koulutus, hän teki töitä ison yrityksen mainososastolla ja teippasi autoja vapaa-aikanaan. Se ei ollut sattumaa, sillä autojen maailma ja sen arvot olivat tuttuja jo lapsuuden ko-dista. Teippausten määrä kasvoi, ja lo-pulta oli valittava joko palkkatyö tai yrit-täminen.

LAATuun eRIKOISTuMInen

Timo Teippi Ky:n moninaisesta asiakas-kunnasta yksi vaati paljon: raskas kulje-

tuskalusto. Raskaalla kujetuskalustolla on tiukat aikataulut, koska hyötyajoneu-vojen pitää olla nopeasti takaisin töis-sään.

Näillä asiakkailla on kova vaatimus-taso, koska teippaus ei ole pelkkä mai-nos. Teippaus on osa ajoneuvon omista-jan identiteettiä, ja siksi teippausten pi-tää olla sekä visuaalisesti että psykologi-sesti hyvin toimivia.

Juuri nämä asiakkaat alkoivat lähettää viestiä: ”Timo, jatka tässä ammatissa!”

Mutta erikoistuminen raskaaseen kuljetuskalustoon ja sen tarpeisiin ei silti ollut itsestään selvää.

– Pitkään teimme kilpiä, opasteita ja tekstiilejä. Oli suuri kiusaus mennä ly-hyen rahan perässä.

Erikoistumisen määrittelyyn tuli uusi näkökulma helsinkiläiseltä konsultilta, Bruno Langelta.

– Ymmärsin, että erikoistuminen tar-koittaa sosiaalista erikoistumista eli eri-koistumista kohderyhmään ja sen tarpeisiin.

Niinpä yritys erikoistui raskaaseen kuljetuskalus-toon ja sen tarpeisiin.

Yritys tuli tunnetuksi, ja siksi myös muita au-toja tuli yhä enemmän teipattavaksi. Nyt 85 pro-

TeKSTI Pentti honkanen, KuVAT Pekka Sipola

Timo Peri hallitsee autojen teippaukset. teippibisnes on myös luovaa toimintaa.

teippaamallaerilainen

YRITTÄJÄ 2/2012

40 YRITTÄJÄT » Teipattu auto näkyy

senttia yrityksen liikevaihdosta tulee au-toteippauksista.

– Kohderyhmään uppoava ”imago-identiteetti” on yrityksen kalleinta omaisuutta.

Erikoistuminen johti siihen, että hen-kilökunnan määrä väheni 11:stä neljään ja pienuudesta tuli yrityksen vahvuus.

Auringonsuojakalvojen asentami-sesta luovuttiin, koska siinä ei ole luovaa panosta mukana.

Timo Perin mielestä yritystoiminta ei ole vahvalla pohjalla, jos yritys tuottaa vain keskinkertaisia palveluja tai tuot-teita.

– Toivoisin, että kilpailua olisi. Me haluttaisiin olla hyvistä paras. Mutta sellaista kilpailua ei ole, jossa kilpailtai-siin laadulla eikä pelkästään hinnalla.

LuOVA TYö JA RAKKAuS TYöhön

– Yritystoiminnan tarkoitus on tehdä elämästä hyvä. Mitä iloa on siitä, että te-kee työtä, jota ei halua tehdä ja kaatuu il-lalla sänkyyn? Raha ja tuloksenteko ovat liian kapeita mittareita yritystoiminalle.

Erikoistumisen seurauksena Timo Peri pystyi keskittymään luovaan työhön eikä työntekijöiden paimentamiseen.

– On valtava etuoikeus tehdä työtä, jota rakastaa. Kun asiakas sanoo, että tämä on hyvä, niin se antaa energiaa seuraavaan työhön.

Koko 2000-luvun Timo Peri on pitä-nyt lomaa vähintään 4–5 viikkoa vuo-dessa. Parhaimmillaan lomaa on kerty-nyt seitsemän ja puoli viikkoa.

Silloin Timo Peri siirtyy perheineen

Yritystoiminta ei ole vahvalla pohjalla, jos yritys tuottaa vain keskinkertaisia palveluja tai tuotteita.

¾½ Timo Peri on erikoistunut autojen teippaukseen, ja hänen tavoitteenaan on huippulaatu.

lähellä sijaitsevalle saunapalstalle ”Ti-mon puuhamaahan”, jossa riittää teke-mistä.

Kännykkä jää pakettiauton tuhka-kuppiin ja pysyy siellä. Lehtiä ei lueta, sähköpostia ei ole, televisiota ei katsella. Perhe elää vuorokauden rytmin eikä kellon mukaan, miten mielii.

– Vapaa-aikaa ja lomalle lähtemistä on harjoiteltava ja kehitettävä kuten työtehtäviä. Sillä eihän lomailua yrittä-jälle missään opeteta! //

YRITTÄJÄ 2/2012

41

TeKSTI lotta tammelin, KuVA jaakko jaskari

Markku Rautiainen on Biisonit Karjalohja Oy:n toimitusjohtaja. yritys on perustettu vuonna 1999. yritys on perheyritys.

Kasvatamme luo-mutilallamme karjaloh-jalla biisoneita lihantuo-tantoon. meillä on noin

60 eläimen lauma. Biisoni on täysin vil-lieläin ja siksi haasteellinen käsiteltävä. Biisonimme tulivatkin alkuaikoina kylällä tunnetuiksi karkailustaan.tällöin lauma vielä oleili vuokrapelloillamme keskellä kirkonkylää.

kerran maa oli jäässä ja tarha liukas. lauma innostui juoksemaan, eikä se jäi-

sessä maastossa pystynytkään pysäh-tymään vaan rysähti aitojen läpi vapau-teen.

vastapäätä peltojamme on paikal-linen terveyskeskus. Silloinen lääkä-rimme oli juuri tuolloin ollut puheli-messa kollegansa kanssa ja keskuste-lukumppani oli langan toisessa päässä kysellyt karjalohjan kuulumisia. lääkä-rimme oli vastannut siihen, että juuri katselen tässä, kun biisonilauma juok-see peltoa pitkin ikkunaani kohti.

linjan toisessa päässä oli ollut hetken hiljaista, kunnes keskustelukumppani oli kysäissyt lääkäriltämme, että mahtaako kaikki olla ihan hyvin vai olisiko hänen syytä käväistä lääkärillä.

naurua näistä biisoneiden karkailusta kyllä kylällä riittää. nyt lauma on jo vuo-sia ollut kotipelloilla hieman kauempana taajamasta. täällä rau-hassa lauma on huomat-tavasti paremmin viihtynyt aidan oikealla puolella. //

villi ja vapaa

42

YRITTÄJÄ 2/2012

Mikä moka! » Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä

Arvoisa yrittäjä, saisiko olla:

Asiakkaan korttimaksu sellaisenaan tilille – nopeasti.

Ota käyttöösi korttitilityspalvelu, jossa on bruttotilitysominaisuus. Se tarkoittaa sitä, että asiakkaasi Visa- tai MasterCard-kortilla maksama summa tilitetään sellaisenaan yrityksesi tilille. Maksat palvelumaksun kerran kuussa. Näin tapahtumien seuraaminen ja kirjanpito on helpompaa. Mikäli olet jo Luottokunnan asiakas, on OP-korttitilityspalvelun käyttöönotto helppoa. Liiketunnukset pysyvät samoina eikä maksupäätteeseen tarvitse tehdä muutoksia. Nopeaa, kätevää ja tehokasta. Lue lisää op.fi /korttitilitys

TeKSTI lotta tammelin, olli hakala ja mirka moilanen, KuVAT mikko makkonen

YRITTÄJÄ 2/2012

44

kovimmatKarjalan

sähköpylväitä, slow foodia, koskenlaskupalveluita ja hienomekaniikkaa – näistä tuotteista pohjois­Karjalan menestyjänelikko tunnetaan.

YRITTÄJÄ 2/2012

45MENESTYJÄT » Karjalan kunnailta

Lieksan matkakaverit on saanut nykyiset tilansa monien vuosien ja vai-heiden jälkeen. Alueen rakentaminen alkoi vuonna 2005, ja siitä lähtien on joka vuosi uusi rakennus noussut Rau-nin kylään.

Lomakylä koostuu nykyisin 10 hen-gen Raunin majasta, kalamiesten Uitto-majasta, Ravintola Akanvirrasta, ranta-saunasta ja savusaunasta.

Laavumajassa nukutaan entisajan sa-votan tyyliin kaikki vierekkäin. Kota-mökin makuutilasta puolestaan pystyy ihailemaan Siikajärven maisemia.

Nämä ovat Rauni Hietasen mukaan kaupunkielämään tottuneille vieraili-joille mieleenpainuvia kokemuksia. Jo saunan lämmittäminen on yksi ohjel-manumero sinänsä.

– Lomakylässä kaikki on entisajan näköistä mutta kuitenkin tarpeeksi ny-kyaikaista luontoon tottumattomille ny-kyihmisille, Hietanen kuvailee.

POIS OMASTA YMPYRÄSTÄ

Pohjois-Karjala on Hietasen mukaan Venäjän kainalossa niin, että paikalliset luonnon ihmeet ovat jääneet matkaili-joilta pimentoon.

– Meillä on täällä kaikkea: Koli, Pie-linen, puhtaat korpimetsät ja Ruunaan kosket, mutta turistit hurauttavat ohi, Hietanen harmittelee.

Koskenlaskupalveluita tuottavalle yrittäjälle kausivaihtelu on hankalaa. Talveksi on pakko keksiä jotain muuta, muuten tuppaa nälkä tulemaan.

– Se on yrittäjästä kiinni, että uskal-taako lähteä omasta ympyrästä pois ja hakemaan toimeentuloa muualta.

Hietanen itse on viettänyt talvet Ko-lilla ja Tahkolla ruoka- ja ohjelmapalve-luita pyörittäen.

Entinen hiihtäjä ja suomenmestari-koskimeloja tietää, että näillä leveysas-teilla menestyy, kun jaksaa olla sitkeä ja

idearikas. Ja ideoita tällä naisella riittää.

Ensi kesänä Lieksan matkakaverei-den kanssa voi kokeilla koskiseikkai-lua intiaanikanooteilla ja -kajakeilla tai laskea koskia uimalla pelastuspu-vut päällä.

– Aina täytyy keksiä jotain uutta. Ihan sama mitä se on, vaikka tanssit metsässä, Hietanen heittää.

Mutta voiko nainen yksin pyörittää menestyvää koskenlaskubisnestä?

– Kerran jekutin miesporukkaa läh-temällä naisten perinnemekossa kos-kenlaskuun. Siinä alkoi ukkojen päät pyöriä, että no missäs se kippari on. Minä sitten pamautin, että minun oli pakko lähteä keittiöstä tuuraamaan kipparia. Ukot pelkäsivät niin, ettei-vät saaneet sanaa suustaan. Minusta on hauska tehdä tällaisia källejä ja aina sanonkin, että ei tämä touhu munista kiinni ole, Hietanen heittää. //

lamppu palaalamppu toisensa jälkeen sammuu pohjois­Karjalan kylissä. Koskenlaskuyrittäjä Rauni Hietanen päätti kuitenkin hangoitella vastaan ja loi oman lomakylänsä, raunin kylän.

raunin Rauni HietanenIkä: 50 vuotta. Kotoisin: lieksasta.harrastukset: hiihto ja melonta.erikoista: opiskeli aikoinaan valtimon metsä konekoulussa metsuri jaksolla metsuriksi.

YRITTÄJÄ 2/2012

46

– Paras karjalainen perinneruoka on ehdottomasti karjalanpaisti. Karja-lanpaisti on oikeastaan ruoanvalmis-tustapa, ei vain ruoka. Kaikki uunissa valmistettu slow food on myös karja-laisuutta. Meidän piirakkakulttuurim-mekin on hyvissä voimissaan ja tulee jatkossa olemaan vielä suurempi ilmiö, kuvailee joensuulaisen Körpäkkä T:mi toimitusjohtaja ja kokki Tarmo Wase-nius paikallista ruokakulttuuria.

Wasenius ryhtyi ravintola-alan yrit-täjäksi ensimmäisen kerran jo vuonna 1982. Nykyinen juhla- ja cateringpalve-luyritys Körpäkkä sai alkunsa 1990-lu-vun puolivälissä.

Erikoiseksi Körpäkän tekee se, että siltä tilaisuuksien järjestäminen luon-nistuu mitä erikoisimmissa paikoissa.

– Kantosiipialusella, teollisuushal-leissa, junassa, nuotiolla tai kotona – kaikki onnistuu, Wasenius lupaa.

Körpäkän asiakaskunta koostuu pää-asiallisesti yrityksistä. Kaikille asiak-kaille on kuitenkin luvassa huolella mie-titty menu.

– Tavoitteenani on tehdä asiakkaalle mahdollisimman yksilöllistä ruokaa. Py-

rin tuomaan ruoassa esiin asiakasyrityk-sen tai ihmisen omaa profiilia. Eräs put-kiliikkeenjohtaja esimerkiksi harrastaa metsästystä, joten hänen juhliinsa ra-kensin tarjoilut metsästysteeman ym-pärille.

OPeTTAJA, YRITTÄJÄ JA TV-KOKKI 

Yritystoimintansa lisäksi Wasenius myös opettaa ruoanlaittoa paikallisessa am-mattioppilaitoksessa.

– Kumpi sitten on harrastukseni: yri-tys vai opettajan virka? Miten sivutoimi-nen yrittäjyys oikein lasketaan? Minusta nämä yrittäjän ja opettajan roolit sekoit-tuvat sopivasti toisiinsa, Wasenius pohtii.

Molemmat pestit tukevat toisiaan hy-vin, sillä Wasenius on yrityksessä työs-kentelyn myötä ajan hermoilla ja näin opetus on työelämälähtöistä. Opiskeli-joille on verkoston kautta myös tarjolla työtehtäviä.

Opettamisen ja yrittämisen lisäksi Tarmo Wasenius kertoo ruoanvalmis-tuksen vinkkejä sanomalehti Karjalai-sen nettisivustolla TareZoppa-nimisessä ruokaohjelmassaan.

    – Olen kuitenkin tyytyväinen siitä, että olen kasvanut kisällistä mestariksi. Voin sanoa, että tunnen jo tuotteeni – ruoan. Televisio-ohjelman kautta olen päässyt näyttämään omaa osaamistani, ja se tuntuu hienolta. Nyt voin opastaa muita ihmisiä ruoanlaitossa. // 

Karjalaistaslow foodia

Tarmo Wasenius kokkaa vaikkapa kantosiipialuksella tai nuotiolla. Kokkiyrittäjä iloitsee siitä, että on oppinut tuntemaan tuotteensa eli ruoan.

Tarmo WaseniusIkä: 57 vuotta.Kotoisin: alun perin hämeestä, nyt kuitenkin karjalainen.harrastukset: ulkoilu ja ehdottomasti ruoka. lisäksi ruoasta ja viinistä nauttiminen ja puhuminen.erikoista: yritys on saanut nimensä  tarmo Waseniuksen & teamin ruokalajista körpäkästä. Se sisältää esimerkiksi naudan ja porsaan lihaa, kotimaisia juureksia, marinoituja tomaatteja, omenaa (antonofka). körpäkän tarina kokkien veitsistä, karisto oy 2006.

YRITTÄJÄ 2/2012

47MENESTYJÄT » Karjalan kunnailta

– Hyvä sähköpylväs on hitaasti kasvanut mäntypuu, jossa on tiheät syyt ja vain vähän oksia. Tolppa on pi-tuudeltaan noin 9–12 metriä pitkä ja noin 20–25 senttimetriä paksu, kertoo Iivari Mononen Oy:n toimitusjohtaja Ari Mononen.

Pylväät ovat Monoselle tuttu aihe, sillä isoisän perustamassa yrityksessä on valmistettu sähkö- ja puhelinpyl-väitä jo 1950-luvun alusta lähtien. Tällä hetkellä yrityksellä on tehtaat Suomen

Nurmeksessa ja Norjan Ilsengissä. Yrityksen asiakaskunta jakautuu kol-meen sektoriin.

– Yksi kolmasosa menee kotimark-kinoille, joka tarkoittaa Suomea, Ruot-sia ja Norjaa. Toinen kolmas osa myy-dään Keski-Eurooppaan ja viimei-nen osa Pohjois-Afrikkaan sekä Lähi-Itään.

– Näissä maissa käytetään puupyl-väitä, ja tämä on ollut meille luonnol-linen markkina-alue.

PeLOTTAAKO MAAKAAPeLOInTI?

Tämä talvi jää varmasti monen mieliin huimista myrskyistä ja niiden aiheutta-mista laajoista sähkökatkoksista. Myrs-kytuhojen seurauksena sähköjen maa-kaapelointi on alkanut kiinnostaa. Huo-lestuttaako tämä sähköpylväitä päätyök-seen valmistavaa yritystä?

– Ruotsissa tähän siirryttiin jonkin verran muutaman vuoden takaisten myrskyjen jälkeen, mutta nyt he ovat jo taas palanneet osittain takaisin. Etelä-Suomessakin maakaapelointiin on jois-sain sähköyhtiöissä siirrytty, mutta tällä on meille hyvin vähäinen vaikutus. Esi-merkiksi Pohjois-Suomessa myrskyjä on hyvin vähän ja puut eivät siellä ole niin korkeita, että ne katkoisivat sähkölan-koja.

– Ongelma ei myöskään ole ollut se, että pylväät olisivat kaatuneet myrs-kyissä, vaan lähinnä linjojen viereiset puut. Tämä ongelma saataisiinkin hyvin pitkälti ratkaistuksi metsänhoidollisilla toimenpiteillä, Ari Mononen jatkaa.

uuSI AVAuKSIA

Vaikka Iivari Mononen Oy:n vientikaup-palista on jo pitkä, etsivät he koko ajan aktiivisesti uusi mahdollisia avauksia.

– Kasvu on meidän tavoitteenamme koko ajan. Pyrimme löytämään uusia asi-akkaita, mutta toiminnan etusijalla on toki aina kannattavuus. Mietimme tie-tenkin myös liiketoimintaamme tukevia uusia palveluita tai tuotteita nykyisille asiakkaillemme, Ari Monen kertoo. //

Tolpistaantunnettu

Iivari mononen Oy:n sähköpylväitä löytyy ympäri maailmaa. maakaapelointikaan ei pelota kasvuorientoitunutta yritystä.

Ari MononenKotoisin: joensuu.harrastukset: murtomaahiihto, golf, uinti, pyöräily.erikoista: yritys aloitti toimintansa puuraaka-aineen hankkija englantilaiselle kyllästämölle. toiminta aloitettiin siis suoraan vientikaupasta.

YRITTÄJÄ 2/2012

48

– Pienimmät tuotteet paina-vat joitain gramman osia, hienomeka-niikkaan erikoistuneen yrityksen toimi-tusjohtaja Kettunen kertoo.

Vuonna 1978 perustettu perheyritys oli aluksi perinteinen metallipaja, ja eri-koistuminen on tapahtunut vuosien var-rella. Nykyään Outokummussa sijaitsee kaksi yrityksen tuotantolaitosta.

– Olemme ajan myötä syventyneet hienomekaniikkaan ja vaativiin tuottei-siin. Hienomekaniikka on myös nyky-ään aivan eri asia kuin esimerkiksi vielä 15 vuotta sitten, sillä tekniikka kehittyy ja vaatimukset kasvavat, Kettunen ku-vailee.

Okun Koneistuspalvelu valmistaa tu-hansia eri nimikkeitä, alkaen yhdestä näytekappaleesta aina joidenkin kym-menien tuhansien kappaleiden eriin.

– Tuotteisiin kuuluu esimerkiksi ak-seleita, ruuveja, holkkeja ja muita me-kaanisia osia. Suurin osa tuotteista to-sin on joidenkin satojen grammojen tai muutamien kilojen painoisia ja niitä käytetään esimerkiksi lentokoneissa, aseissa, röntgenlaitteissa ja mootto-reissa. Tärkeimpänä yhdistävänä teki-jänä on oikeastaan se, että tuotevaati-mukset ovat vaativia ja mittatarkkoja, Kettunen sanoo.

KuVIOISSA PIeneSTÄ PITÄen

Perheyrityksessä on luonnollista että lapset ovat mukana pienestä pitäen, täyspäiväisesti Päivi Kettunen on työs-kennellyt yhtiössä 1990-luvun puolivä-listä alkaen: ensin kehitysjohtajana ja

kesästä 2011 alkaen toimitusjohtajana.– Pienestä asti olen pyörinyt mu-

kana, sitten toki yläasteikäisestä al-kaen jo vähän enemmän. Kesätöissä tie-tysti omassa yhtiössä, en edes ole varma minkä ikäisestä alkaen, Kettunen muis-telee.

Lukiossa ammatinvalinta kirkastui ja teknillisen koulutuksen jälkeen alkoi täyspäiväinen työ perheyrityksessä. Ket-tunen ei koe alaa miehiseksi, vaikka oli opinnoissaankin luokkansa ainoa nai-nen.

– Olen aina ollut kiinnostunut alasta ja se sopii mielestäni erinomaisesti myös naisille, hän pohtii.

Yrityksen tulevaisuuden Kettunen näkee valoisana ja jatkossa viennin osuutta pyritään lisäämään nykyisestä kymmenestä prosentista. //

Päivi Kettusen kipparoiman Okun Koneistuspalvelun tuotevalikoimasta on vaikea saada otetta. Valmistettavien nimikkeiden määrä on suuri, mutta osa tuotteista vain on niin pikkuruisia.

mestariVaativien osien

Päivi KettunenKotoisin: outokumpu.harrastukset: kesämökkeily ja lukeminen.erikoista: yrityksen tuot-teista 90 prosenttia menee kotimaahan, mutta suurin osa päätyy lopulta ulkomaille osana muiden valmistamia laitteita.

YRITTÄJÄ 2/2012

49

TeKSTI larisa Pelle, KuVAT tiiu kaitalo

pienen maakunnan suuri

visionääriahvenanmaan tjudön kylässä on 15 vuoden ajan kehitetty omaa laatujuomaa, Ålvados omenatislettä. nyt kylässä odotetaan vauhtia tuotantoon, kun ravintoloitsija, strömsö­tv­ohjelmasta tunnettu Michael Björklund on ostanut tilan.

50

YRITTÄJÄ 2/2012

MAKUJA » Laatujuomaa Ahvenanmaalta

Ravintoloitsija Michael ”Micke” Björklund puhuu uudesta projektistaan silmät sädehtien. Kun Tjudön viinitilan omistaja, 73-vuo-tias Ingmar Eriksson kertoi ole-vansa valmis jäämään eläkkeelle, Björklund päätti ostaa tilan vai-monsa Jennyn kanssa.

– Tiesin, että suhteistani ravin-tolamaailmaan tulee olemaan pal-jon hyötyä. Sitä paitsi rakastan tart-tua uusiin mahdollisuuksiin ja tehdä projekteista juuri itseni näköisiä.

– Suurin syy oli halu jatkaa Ing-marin ja hänen veljenpoikansa Bon-gon aloittamaa työtä, Björklund li-sää.

Peter ”Bongo” Eriksson oli Tju-dön viinitilan ideoija, jonka ansiosta tilalla alettiin kehittää likööri- ja vii-navalikoimaa viinien rinnalle. Ålva-dos oli kokonaan Bongon uhkaroh-kea projekti. Miehen elämä jäi lyhy-eksi, muutama vuosi sitten hän kuoli traagisesti auto-onnettomuudessa.

– Kun Ingmar ilmoitti myyvänsä tilan, ajattelin että minun on tehtävä tämä Bongon takia.

Nyt suunnitteluvaihe on ta-kana, ja kesällä Jan Karlsgården -ul-koilmamuseon läheisyyteen nou-see 2 600 neliömetrin kokoinen tis-laamo, jossa runsaan vuoden tauon jälkeen ålvadoksen tuotanto jatkuu.

51

YRITTÄJÄ 2/2012

52

YRITTÄJÄ 1/2012

– Me elämme sekä EU:n, Suomen että Ahvenanmaan omien lakien ja säädösten mu-kaan, joten lupien saaminen kesti aikansa.

Kolmen vuoden päästä tila käyttää oman puutarhan ome-noita, mutta siihen asti niitä ostetaan puutarhoilta ympäri Ahvenanmaan saaristoa.

– Tunnen kaikki viljeli-jät henkilökohtaisesti ja voin kertoa vierailijoille ja ostajille, mistä juoma on syntynyt.

– Olen viime vuosina pyrki-nyt edistämään ahvenanmaa-laista ruokakulttuuria, ja tämä työ on sitä parhaimmillaan.

Maailman parhaan ravinto-lan tittelin on kahtena viime vuonna napannut tanskalainen Noma, ja mielenkiinto pohjois-maista ruokakulttuuria koh-taan on kasvamassa sensaatio-maisesti.

– Veikkaan, että ranskalai-sen calvadoksen ja ahvenan-maalaisen ålvadoksen välillä moni valitsee jälkimmäisen jo sen pohjoismaisen eksootti-suuden takia, Björklund sanoo.

Laatunsa puolesta ålvados on saanut kehuja ranskalaisil-takin asiantuntijoilta, joiden mielestä sitä voi pitää calva-doksena. Omaperäinen nimi on Micken mielestä jopa vah-vuus markkinoinnin kannalta.

– Mitä enemmän tuotteella on tarinaa, sitä arvokkaampi sitä tulee.

Tulevaisuuden suunnitel-mat ovat selkeät – ålvadoksen tuotantotavoite on 200 000 litraa vuodessa.

– Sen saavuttamiseen saat-taa mennä kymmenen mielen-kiintoista vuotta, ja muiden ti-lan juomien tärkeimmät vai-heet ovat vasta edessä.

Joidenkin mielestä oli uh-karohkeaa ryhtyä kehittä-mään sokerijuurikkaasta val-mistettua rommia tai ahve-nanmaalaista viskiä, mutta Michaelia eivät ennakkoluu-lot vaivaa. Vaalea Kobba Libre -rommi kelpaa toistaiseksi lä-hinnä paikallisille.

– Välillä siitä saadaan lois-tavia eriä, mutta tuotannon ta-saantumiseen tarvitaan aikaa. Ruotsalainen Mackmyra-viski on tästä hyvä esimerkki. Se tuotiin markkinoille kahdek-san vuotta sitten, ja nyt sitä myydään 100 000 pulloa vuo-dessa, Björklund kertoo.

Viinitilalla on viisihenki-nen tiimi, mutta ensi kesänä tuotannon alettua tila työllis-tää 15 ihmistä. Jokainen heistä on Mickelle kuin perheenjä-sen.

– Lähden mukaan vain sil-loin, kun idea sytyttää minut. Sama pätee ihmisiin – haluan tehdä työtä sellaisten ihmis-ten kanssa, joiden seurasta nautin ja joiden kanssa saan kasvaa. Se on jokaisen menes-tystarinan peruskivi. //

mitä on calvados?Calvados on ranskan pohjoisosasta, normandiasta peräisin oleva omenatisle. alueella on tislattu siideristä väkevää juomaa jo 1500-luvulla, mutta virallisesti calvados sai nimensä vasta vuonna 1942. Sitä pidettiin rahvaan juomana ja sitä käytettiin sotien aikana mm. aseiden puh-distukseen ja räjähteiden valmistamiseen. Salonkikelpoiseksi juomaksi calvados nousi 1990-luvulla ja saavutti arvostetun diges-tiivin aseman erityisesti Pohjoismaissa.

ahvenanmaalainen ålvados eroaa rans-kalaisesta serkustaan siinä, että se valmiste-taan tavallisista ruokaomenoista happamien omenoiden sijaan. Siinä ei myöskään käytetä päärynää.

Ålvadoksen tuotanto on tähän asti ollut varsin vaatimatonta – 5 000 pulloa vuo-dessa. juomaa oli sen takia saatavilla vain yksittäisistä ravintoloista, viking linen valikoimasta ja alkosta tilaustuotteena.

Calvados-nimeä saavat käyttää vain ranskalaisissa appellation contrôlée -mää-räyksissä nimetyillä normandian alueilla ja tarkkaan määrätyllä tavalla valmistetut omenabrandyt.

Suomessa tjudön viinitilan lisäksi omena-tisleiden tuotantoa on kokeiltu mm. rönnvikin tilalla ja valamon luostarissa, jossa valmis-tetaan kultaomena-juomaa.

Mitä enemmän tuotteella on tarinaa, sitä arvokkaampi sitä tulee.

52

YRITTÄJÄ 2/2012

BmW:n uusi 3­sarjalainen tarjoaa ajamisen iloa myös tankatessa, sillä kulutuslukemat ovat suorituskykyyn nähden kiitettävässä kuosissa. plussaa tulee myös kasvaneista sisätiloista.

Pihibisnes-ajokki

BMW:n kolmossarja on lukeutunut keskitason työsuh-deautojen kestosuosikkeihin jo vuosikymmenet. Auto on ve-donnut käyttäjiinsä muun mu-assa kompaktilla koolla, sport-

tisuudella ja ajattomalla muo-toiluilla.

Viime vuosina autovalin-nassa ovat kuitenkin korostu-neet tunteita enemmän jär-kisyyt ja tässä kohtaa ”perus-

TeKSTI JA KuVAT timo Sormunen

Yrittäjä testaa

BmW:n kolmossarja on päästöjen, kulutuksen ja ajettavuuden osalta

bisnes­luokkaa. Koeajetun 163­hevosvoimaisen

keskikulutus pysytteli talvikelissä 5,5 litrassa.

53

YRITTÄJÄ 2/2012

TESTI » Yrittäjä koeajaa

Saabismi on sairautta, vinoiltiin taka-vuosina etenkin suorituskykyisemmän ajokin hankkineille ja yleensä rahvasta hieman varakkaammille Saab-kuskeille.

viimeisen puolen vuoden aikana tau-dinkuva on muuttunut tyystin toisenlai-seksi. Perinteikkään automerkin suosio on

varsinkin alan harrastajien keskuudessa lähte-

nyt trollhättanin-tehtaan pysäyttä-

misen jälkeen selkeään nousuun.

¾½ Suomen Saab-klubin puheenj ohtajan Juha Lehtosen helmi, Saab 900 turbo vm. 1984. Kyseinen malli on yksi halu-tuimmista harraste-Saabeista.

Saksalaismerkille tutusta selkeydestä ja helppokäyttöisyydestä ei ole silti tingitty.

trendi on näkynyt myös Suomen Saab-klubissa, joka on saanut puheenjohtaja Juha Lehtosen mukaan mukavasti uusia jäseniä.

– ilmassa on selvästi Saabin kai-puuta. harrastajia on haastateltu paikalli-siin ja valtakunnallisiin lehtiin, lisäksi radi-ossa ja televisiossa on ollut useita juttuja. laaja julkinen keskustelu näyttää nyt tuo-van Saab-henkisiä yhteen. yhteinen hätä yhdistää, sinivalkosaabistien puhemies pohtii.

orastava Saab-kuume on näkynyt paitsi halpisautoja kauppaavissa liikkeissä myös nettikaupoissa, joissa hyväkuntoi-set ajokit menevät liukkaasti kaupaksi. jo harvinaiseksi käyvät klassikot eli 99 ja 96 ovat jo museoiässä, joten harrasteautoa hakevien on kiinnitettävä katseet 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun kulmik-kaaseen 900-sarjaan.

Saab-kuume kasvaa harrastajapiireissä

bemari” on joutunut antamaan hieman periksi kovimmille saksalaiskilpaili-joilleen. Päästöjen, kulutuslukemien ja ajettavuuden osalta kolmossarja on ollut Audin ja Mercedeksen kanssa vähintään samalla viivalla, mutta takatilat ovat ol-leet auttamattoman ahtaat jopa farmari-versiossa.

Nyt tuo puute on korjattu, ja lisä-sentit havaitsee helposti jo ensi silmä-

yksellä. Auto on ulkonäöl-tään kuin pykälää kook-

kaampi 5-sarjalai-nen, toki hieman

kutistetummassa kuosissa.

Bemarin pe-rinteeseen kuu-

luvan pitkän keu-lan ilme on etusäl-

eikön munuaisineen

entistä agressiivisempi. Kompaktissa ta-kapäässä on niinikään isoveljestä tuttua eleganssia, myös takavalot ovat samaa mallia.

Lisäsenttejä tervehtii ilolla etenkin takatiloissa, ja takapenkille voi nyt hy-vällä omallatunnolla istuttaa kaksi ai-kuista. Keskipaikalla sen sijaan viihtyvät edelleen vain juniorit.

Tavaratila on kasvanut 480 litraan, ja suksiluukku on hyvä lisä. Halutessaan takaselkänojiin saa 40/20/40-jaotuksen. Pienehkö lastausaukko on nykysedanien tuttu riesa. Helpotusta on luvassa syk-syllä farmarimallin myötä.

TuTTuA TunneLMAA

Sisätilojen design ei tarjoa isompia yllä-tyksiä. Mittariston ja kojelaudan yleis-

Miinusta:– keulan maavara

talvikeleissä– uraherkkyys

maantiellä– lisävarusteiden

hinta

Plussaa:+ ajettavuus+ viimeistely+ kulutus

ilmeessä on pal-jon yhteneväi-syyksiä aiempaan malliin, mutta hyvällä maulla modernisoituna.

Saksalaismerkille tutusta selkeydestä ja helppokäyttöisyydestä ei ole silti tin-gitty. Mittaristo on helppolukuinen, hy-vin näkökentässä ja hallintalaitteiden sijoittelu oivallista. Perinteitä edustaa myös tuttu punertava mittarivalaistus.

Koeajossa oli 2,0-litraisen ja 163-he-vosvoimaisen dieselin vauhdittama Ef-ficient Dynamics Edition, jota voi pitää esimerkillisenä yhdistelmänä riittävää suorituskykyä ja hyvää polttoainetalo-utta. Käytössä on mm. jarruenergian tal-teenotto sekä automaattinen start-stop-toiminto.

Sekalaisen ajon keskikulutus pysyt-teli talvikelissä noin 5,5 litrassa. Maan-

juh

a l

ehtO

nen

54

YRITTÄJÄ 2/2012

¾½ Sähköisessä 8-vaihteisessa auto-maatissa on kolme toimintoa: nor-maali, sport ja manuaali. Radiota, puhelinta ja navigaattoria ohjataan pyöröpainikkeesta.

Suosituin 900-malli on kolmi-ovinen turbo.

– kyseiset autot ovat harrasta-jan kannalta kriittisessä iässä eli noin 20-vuotiaita. ysisatasissa voi vielä tehdä hyväkuntoisia löytöjä, mutta muutaman vuoden kuluttua tilanne on varmasti toinen, lehto-nen vinkkaa.

hALPA hARRASTeAuTO

kauppa kuuluu käyvän varsin hyvin myös nuoremmissa ikäluo-kissa, sillä hinta-laatusuhde on puheenjohtajan mielestä käytetty-jen kärkipäätä.

– tällä markkinalla liikkuvat nyt myös Saab-harrastajat. kun uusista malleista ei ole tietoa, turvataan asemia ostamalla van-hempia, lehtonen muistuttaa.

Saab-harrastuksen hän neu-voo aloittamaan jo aiemmin mai-

nituista 99- tai 900-malleista. hyväkuntoisia löytyy kohtuuhin-nalla, eivätkä varaosatkaan tuota pulmia. kaunis ja hyvinpidetty yksilö voi olla myös kohtuullinen sijoitus, sillä tarjonnan niuken-tuessa hinnat tuppaavat nouse-maan.

nopea vilkaisu nettihintoi-hin kertoo, ettei harrastehankinta rasita kauheasti kukkaroakaan. kohtuukuntoisen ja katsastetun ajopelin saa alleen jo alle tonnilla.

– vanhan Saabin omistaja saa varautua myös siihen, että autosta tullaan kyselemään ja juttelemaan. monilla suoma-laisilla on rakkaita Saab-muistoja, joita halu-taan jakaa. useim-milla on autosta myös varsin vankka mielipide, lehtonen naurahtaa.

tiellä kulutusmittari viihtyi kivutto-masti 1–1,5 litraa pienemmissä luke-missa. Molemmat hyviä lukuja kah-deksanportaiselle ja todella sulavasti vaihtavalle automaatille.

Ajamisen helppoutta lisää mu-rea (350 Nm) ja kiitettävän laaja vään-töalue, jossa alapotku alkaa jo 1 750 kierroksesta.

Ajoergonomia ei jätä moitteen si-jaa, mutta nastarenkailla maantieajo on hieman seilaavaa. Nastarenkaiden ra-

pina kantaa sekin yllättävän selvästi ohjaamoon. Talvikelillä saa olla

tarkkana myös maavaran suh-teen, sillä jäiset lumikokkareet tekevät keulan muoviosille hel-posti pahaa jälkeä.

BMW 320d Efficient Dynamics Edition Ahinta: 44 998 eVapaa autoetu: 865 e/kk, käyttöetu 670 e/kkTeho: 120kW/163 hvKulutus eu-yhd.: 4,1 l/100 kmCO2-päästöt: 109 g/km

Yrittäjä testaa

55

YRITTÄJÄ 2/2012

Yrittäjä testaa

PuLLISTeLeMATOn AJOPeLI

Automaattivaihteiston sähköinen jo-ystick-keppi vaatii ensi alkuun totut-telua ja joskus jopa uuden käynnis-tyksen. Tarvittavat kikat ja käyttö-järjestyksen oppii kuitenkin muuta-malla ajokerralla. Ohjeita tulee myös auton omasta infojärjestelmästä.

Kolmossarjaan on tuotu 5-sarjasta tuttu ajotavan valintakytkin. Sport-, Comfort- ja EcoPro-asetuksista jou-hevimmaksi osoittautui nimensä mu-kaisesti Comfort. CD-radion, tehdas-navigaattorin ja ajotietokoneen hal-linta on viety premium-merkkien ta-paan keskikonsolin navipyörään, jota ei kuitenkaan kannata selailla liiken-nevirran keskellä. Kojelaudan kes-kelle viety navinäyttö on kiitettävän selkeä.

BMW on uudistanut 3-sarjaansa pieteetillä. Monta asiaa on pantu pa-remmaksi, mutta lopulta varsin varo-vaisella otteella.

Auto istuu mainiosti nykyiseen downsizing-ajatteluun. Pitkälle hio-tut ajo-ominaisuudet ovat takatuup-parissa edelleen tallella eikä yrittä-jän arkiajoihin tämän isompaa autoa välttämättä edes tarvitse.

Ja jos hankintahinnalla ha-luaa pullistella, niin se-kin onnistuu: lisävarus-telistalla on kiitettä-västi sekä mittaa että hintaa. Koeajoau-tossakin kokonais-hinta kiipesi kevy-esti 60 000 euron pa-remmalle puolelle. //

taloustaantuma on viimeiset pari vuotta rokottanut moottoripyörä-kauppaa. vaikka kierrokset pysyvät matalalla myös tänä vuonna, arve-levat alan yrittäjät pahimman ole-van ohitse.

– yleisesti alalla odotetaan, että viimevuotiset pohjat on ohitettu ja luvassa olisi varovaista kasvua. eurooppalaisten pyörämerkkien nousu jatkuu, mutta japanilais-ten merkkien tilanne on kysymys-merkki, pohtii mP-kauppiaat ry:n puheenjohtaja ja Ducati-merkkiä maahantuovan hailac oy:n markki-nointipäällikkö niko Kantola.

liikententeen turvallisuusvi-rasto trafin tilastojen mukaan uusia moottoripyöriä rekisteröitiin viime vuonna 5 736 kappaletta, mikä on 5,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010.

kutistuneita markkinoita kuvaa toisaalta myös se, ettei moottori-pyörää osteta enää pelkäksi hupi-kapineeksi vaan selkeästi tiettyä käyttötarkoitusta varten.

tästä ollaan valmiita myös maksamaan.

– hinta ei ole enää niin ratkai-sevassa roolissa kuin muutama vuosi sitten. edullisten perus-

mallien myynti näyttää laskevan, mutta esimerkiksi allround-pyö-rien kohdalla käyrä on selkeästi nouseva. kyykkypyörien syvin

myyntikuoppa korjautuu muuta-man vahvan uutuusmallin myötä, mutta segmentin kokonaiskasvuun ei alalla oikein uskota, kantola pohdiskelee.

KÄYTeTYT KeLPAAVAT

käytettyjen kaupassa meno on ol-lut tasaisempaa, ja varsinkin nuoret ovat päätyneet kevytmoottoripyö-rää hankkiessaan käytettyyn vaih-toehtoon. uusien kaksipyöräisten rinnakkaistuonti on laskenut tasai-sesti, ja trendi on ollut sama myös käytettyjen tuontiluvuissa.

käytettyjen moottoripyörien kauppaa on vauhditettu myös tal-vella avatulla, alan yhdistyksen yl-läpitämällä mp-kauppa.fi-verkkosi-vustolla. verkkopalvelusta löytyvät vain virallisten moottoripyöräkaup-piaiden käytetyt ajokit. Palvelussa ei ole yksityisten eikä ulkomaalais-ten myyjien ilmoituksia.

– uusi verkkosivuisto on lähte-nyt liikkeelle ihan odotetusti. kävi-jämäärät ovat tasaisessa nousussa, mutta luonnollisesti näin lyhyen ajan jälkeen vielä kohtuullisen ma-talalalla. Palvelu ei kilpaile alan suurimman nettimoto.fi:n kanssa, vaan on enemmänkin yhteistyössä toteutettu rinnaistuote, jolla vauh-ditetaan käytettyjen moottoripyö-rien markkinointia.

Pitkälle hiotut ajo­ominaisuudet ovat takatuupparissa edelleen tallella.

Moottoripyöräkauppa kiipeää myyntikuopasta

pIXm

aC

56

YRITTÄJÄ 2/2012

57NYT » Ajankohtaista kotimaasta

KOKOAJA jarmo hyytiäinen, KuVA Pixmac

YRITTÄJÄ 2/2012

tarkkaile yrityksesi julkisia tietojatilitoimisto hawconin toimitus-johtajan vuokko mäkisen mielestä yrittäjien pitäisi olla huolissaan heidän yrityksistään julkaistuista tiedoista. ongelmana on, että esimerkiksi Prh:lle siirtyvät tasetiedot ovat lopulliset vasta kahden vuoden kuluttua sähköisen tasekirjan valmistumisesta.

lähde: tOImItus

sähköautot eivät ole pulmusiaSaksan öko-instituutin mukaan uudet bensiinimoottoriautot säästävät ilmastoa sähköautoa tehokkaammin, koska sähkö tuotetaan epäpuhtaasti. Sähköauto on parempi vain, jos sähkö tuotetaan uusiutuvalla energialla.

lähde: KauppalehtI

mendorin mittari menestyytaskukokoisen verensokerimit-tarin kehittänyt suomalaisyritys mendor jatkaa kansainvälistymistään. yhtiö on tehnyt jakelusopimuksen lääkeyhtiö merck Seronon kanssa isossa-Britan-niassa. mendor pääsee myös Qatariin ja Baltiaan.

lähde: KauppalehtI

politiikka tuhosi liimapalkkitehtaanKuusamolaisen Pölkky oy:n toimi-tusjohtaja jouko virranniemen mukaan politiikka sotki kemijärvellä toimineen arktosin liimapalkkitehtaan toiminnan. yritystuet pitäisikin hänen mukaansa myöntää vasta, kun tuote on valmis markkinoille.

lähde: yle

Oulu sijoitti 5 miljoonaa start­up­rahastoonOulun kaupunki on mukana alkuvaiheen yrityksiin sijoittavassa northern Startup fund -rahastossa. rahaston perustamisen etenee, kun rahastolle kilpailutetaan hallinnointi-yhtiö. hallinnointikuluihin on haettu ely-keskuksen avustusta 20 ensim-mäisen vuoden ajalle.

lähde: BusInessOulu

puhdas vesi hyvä bisnesveden puute maailmalla tarjoaa hyviä liiketoimintamahdollisuuksia. kehittä-miskeskus tekesin mukaan Suomessa on 400 yritystä, joilla on vesiosaa-mista, mutta yritykset ovat pieniä ja osaaminen on pirstaloitunutta.

lähde: stt

Keskioluen siirto alkoon tappaisi pienkauppojaPellervon taloustutkimus Ptt:n mukaan pienkaupat vähenevät, jos keskiolut siirretään alkoon. vajaa tuhat pienkauppaa joutuisi lakkautusuhan alle ja vajaat 2 000 työpaikkaa olisi vaarassa.

lähde: ptt

TeKSTI jaana matikainen, henKILöKuVA Kati häkkisen ja atte savisalon kotialbumista

ei päästä yrittäjää helpolla

Koskemattomasta Na-dan Beachistä tuli Kati Häkkisen ja Atte Savisalon työ- ja asuinpaikka reppu-reissussa syntyneen idean myötä. Aja-tus omasta hotellista syntyi Khanomin tunnelmallisessa rantabaarissa vuonna 2008. Kolmen kuukauden rinkkamat-kasta tuli bisnesmatka.

Romanttinen haave pienestä bunga-low-kylästä kasvoi suunnitelmien ede-tessä suurempiin mittakaavoihin. Nyt paikalla on suomalaisen sisustusark-kitehti Vertti Kiven suunnittelema

aamuyön haaveesta tuli totta kun, mikkeliläinen Kati Häkkinen päätyi puolisonsa Atte Savisalon kanssa pyörittämään omaa hotellia thaimaan itärannikolla sijaitsevaan Khanomiin.

design hotelli Aava Resort & Spa, jonka avajaisia juhlittiin syksyllä 2010.

– Rakastuimme Khanomin autentti-suuteen. Se oli täysi vastakohta aiemmin näkemällemme Koh Samuille. Ihmiset hymyilivät täällä sydämestään.

– Meille paikan valintakriteereinä olivat yrityksemme toimintamahdolli-suudet sekä tulevien lastemme turvalli-suus ja onnellisuus. Täällä ne täyttyivät, kertoo Kati.

Hän on ollut yhden ainoan kerran valmis palaamaan Suomeen reilun kol-

men vuoden aikana. Paluu kävi mielessä runsas vuosi sitten, kun hän odotti toista lastaan.

– Etelä-Thaimaan valtasivat rankkasa-teet ja tulvat. Kun tulvavedet katkaisivat pääsyn lähimpään terveyskeskukseen-kin, iski paniikki. Saksalainen naapu-rimme valmistautui kotisynnytykseen ja keräsi kattiloita, pyyhkeitä ja muita tar-peita. Silloin jännityksestä johtuvien su-pistusten aikaan huusin Atelle, että ”Ju-malauta kun tämä myrsky loppuu, minä lähden takaisin Suomeen enkä tule ikinä

Paratiisi

pIXmaC

58

YRITTÄJÄ 2/2012

ULKOMAAT » Yrittäjä paratiisin portilla

takaisin.” No, myrsky laantui, tulva laski, ja pääsin synnyttämään hie-noon yksityissairaalaan Koh Sa-muille.

JOhTAMISKuLTTuuRI TÄYSIn eRILAISTA

Myrskyjen ja tulvien lisäksi yrittä-jyyden alkutaivalta vaikeutti raken-nusprojekti, joka ei sujunut odote-tusti. Esimerkiksi materiaalit olivat aivan jotain muuta kuin mistä oli sovittu. Asioita ratkottiin jopa oi-keudessa. Katin mielestä hyvä laki-mies onkin ensiarvoisen tärkeä vas-taavaa suunnitteleville.

– Emme häpeä myöntää, että olimme liian sinisilmäisiä projek-tin alussa.

Haasteellisinta Katin mukaan on ollut henkilökunnan palkkaaminen. Aavassa työskentelee 60 työnteki-jää, joista Katin ja Aten lisäksi ulko-

¾½ Kati Häkkisen ja Atte Savisalon työ ja koti ovat maailmalla, eivätkä he usko palaavansa Suomeen.

Aasialainen työkulttuuri on hyvin hierarkinen, ja skandinaavista ajattele omalla päällä ­mallia on vaikea oppia.

maalaisia ovat vain hotellin johtaja ja pääkokki.

– Todella monta kertaa täällä on joutunut pettymään ihmisiin. Useimmiten siksi, että raha on us-kollisuutta ja rehellisyyttä suu-rempi arvo.

Toinen haaste on ollut Katin mu-kaan omien johtamismallien opet-taminen. Aasialainen työkulttuuri on hyvin hierarkinen, ja skandinaa-vista ajattele omalla päällä -mallia on vaikea oppia. Kati on joutunut selvittelemään jopa huonekaverien kuorsausongelmaa, koska työnteki-jät eivät ole voineet keskustella asi-asta keskenään.

– Tuolloin totesin, että menee liian pitkälle, jos omistajan täy-tyy tällaista selvittää. Meille onkin syntynyt yhteinen lausahdus: ”Me emme koskaan voi rankaista siitä, että on yrittänyt ratkaista ongelman itse, mutta siitä voimme rankaista, ettei ongelmaa ole ratkaistu.”

Viime vuosina tiimi on alkanut toimia.

– Kun löydät lojaalin ja osaavan thaimaalaisen työntekijän, on si-nulla paras mahdollinen työntekijä. Lähestulkoon kaikilla on BBA-tut-kinto, eikä MBA:kaan ole ihmeelli-syys, joten koulutetun henkilökun-nan löytäminen ei ole vaikeaa.

TALOuSKRIISI PITÄÄ MIeLen KuRISSA

Eniten Aavaan saapuu matkaili-joita Tanskasta hyvän matkatoimis-toyhteistyön ansiosta. Toiseksi eni-ten asiakkaita tulee thaimaalaisesta high society -luokasta, ja korealai-set häämatkalaiset tulevat kolman-tena. Suomalaisia luonnollisesti pi-detään arvossa.

– Skandinaavisten asiakkaiden keskuudessa on helppo nähdä kas-vava kuilu palveluiden ja laadun käytössä. Iso osa haluaa lomaltaan puhdasta ruokaa, hemmottelua ja palveluita, ja toinen puoli taas va-littaa, ettei mikään saisi maksaa mi-tään ja palvelusta jopa ahdistutaan!

Kati tunnustaa, että häntä polt-telee uuden projektin aloittaminen. Intoa rauhoittaa kuitenkin maail-man taloustilanne.

– No ehkä siinä mielessä, että pankit eivät ole niin lempeitä kuin aiemmin, toteaa Kati.

Maailman taloustilanne näkyy hänen mukaansa Khanomin seu-dulla siten, ettei siellä ole aloitettu uusia projekteja, vaikka maat vaih-toivat omistajaa vuosia sitten.

– Suurissa turistikohteissa kuten Phuketissa ja Koh Samuilla talous-kriisin näkee keskenjääneinä pro-jekteina. Talouskriisin heijastukset näkyvät Aasiassa tälläkin kerralla viiveellä. //

59

YRITTÄJÄ 2/2012

60

TeKSTI lotta tammelin, KuVA joensuun kaupunki

– Pohjois-Karjalan maa-kunta tiedetään iloisista, ahkerista ja vie-raanvaraisista ihmisistään sekä tietenkin karjalanpiirakoistaan, kertoo Pohjois-Kar-jalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen.

Samoja asioita korostaa myös Pohjois-Karjalan Yrittäjien uusi puheenjohtaja ja Puljonki Oy:n toimitusjohtaja Kai Iis-kola.

Karjalastakajahtaa

– Pohjois-Karjala on mukavien karjalais-ten iloinen pitäjä. Elelemme täällä vaara-maisemissa kolin kupeessa, hän kuvaa.

Tunnetaanpa Pohjois-Karjala myös mu-siikillisista avuistaan.

– Laulun ja soiton maakunnan mainetta pitävät yllä muiden muassa Nightwish, Stella, Alangon veljekset ja Ilosaarirock, Hyttinen luettelee.

puheliaat ihmiset, vahvat yrittäjäsuvut, metsäteollisuus, Ilosaarirock ja karjalanpiirakat – niistä tunnemme pohjois­Karjalan. jatkossa maakunta aikoo ottaa kaiken hyödyn irti Venäjän läheisyydestä.

YRITTÄJÄ 2/2012

60 MINUN MAAKUNTANI » Venäjä tuo etua Pohjois-Karjalalle

61

JOenSuu On KeSKuS

Sekä Iiskola että Hyttinen kertovat, että Pohjois-Karjala on hyvin kompakti maa-kunta.

– Joensuu on selkeä keskus, ja koko muu maakunta sen ympärillä on käy-tännössä yksi työssäkäyntialue, kuvailee Pentti Hyttinen.

Kuntien lukumäärä on vähentynyt 19:stä 14:ään muutamassa vuodessa. Hyttisen mukaan kuntaliitokset ovat edenneet kohtuullisen hyvin.

– Itä-Suomi on useimmissa asioissa yhtä puuta ja samassa veneessä. Itä-suomalainen yhteistyö on aktiivista ja toimii käsittääkseni paremmin kuin maamme muissa kolkissa.

Kai Iiskolan mukaan alueen viimei-

simpänä kuumana puheenaiheena on ollut jätteenpolttolaitos ja sen sijoitus-paikka. Vaihtoehtoina ovat Kitee tai Sa-von puolella oleva Varkaus.

– Sijoituspäätöksen arkkitehti on Jo-ensuu, joka suurimmalla jätemäärällä lopulta paikkakunnan määrää. Kiteen laitoksella on jo ympäristölupa, Var-kaudella ei. Kiteen laitos olisi yksityis-ten omistama ja Varkaus kunnallinen. Siis aika lailla mielenkiintoinen ja kimu-rantti sijoituspaikka päätös noin valta-kunnallisestikin, hän hymyilee.

KAuPPA KuKOISTAA

Pohjois-Karjalassa yrittäjyys ja etenkin kauppa kukoistavat. Laakkoset, Kak-

Joensuu on selkeä keskus, ja koko muu maakunta sen ympärillä on käytännössä yksi työssäkäyntialue.

YRITTÄJÄ 2/2012

61

koset, Hartikaiset, Bromanit ja monet muut yrittäjäsuvut ovat laajalti tunnet-tuja, kertoo Hyttinen.

Iiskola nostaa esiin tulisijaosaamisen.– Meillä Juuan Nunnanlahdessa on

vahva varaavien tulisijojen osaaminen. Puhdas puunpoltto sekä energiatehok-kuus ovat olleet yksi Nunnalahden vuo-lukiviteollisuuden kulmakivistä sekä osaamisalueista.

Vuolukiviteollisuus on hyvä esi-merkki tutkimuksen ja tuotekehityksen sekä laatutuotteen merkityksestä näillä kilpailluilla globaaleilla markkinoilla, hän painottaa.

Maakunnan elinkeinoelämä on vah-vasti vientivetoinen.

Kain kiitokset• iloiset karjalaiset• hyvä yhteishenki• Venäjä rajanaapurina • yliopisto ja

muu koulutus• paljon erikoista

osaamista

– Abloy, Tulikivi, Nunnauuni, John Deere ja Kesla ovat esimerkkejä vien-tiyrityksistämme, Pentti Hyttinen sel-vittää.

– Voimakkaammin vientiin paneutu-neita pk-yrittäjiä ja yrityksiä kaivattai-siin kyllä vielä lisää, lisää Kai Iiskola.

MeTSÄMAAKunTA

Pohjois-Karjala tunnetaan myös Euroo-pan metsämaakuntana.

– Pohjois-Karjalassa on aina ollut vahva metsäteollisuus ja siihen liitty-vät elinkeinot. Metsäkoneiden rakenta-minen, metalliteollisuus, puunjalostus ja yleensä metsäosaaminen sen kaikissa olomuodoissaan, luettelee Iiskola.

– Euroopan metsäinstituutin pää-maja on Joensuussa. Lisäksi metsäntut-kimuslaitoksen pääpaikka on päätetty siirtää Joensuuhun ja Itä-Suomen yli-opisto sekä ammattikorkeakoulu tuotta-vat alan osaajia. Metsä- ja bioenergia al-

¾» Pohjois-Karjalan Yrittäjien uusi puheenjohtaja ja Puljonki Oy:n toimitusjohtaja Kai Iiskola on innoissaan Venäjän läheisyy-den tuomista mahdollisuuksista Pohjois-Karjalan maakunnalle.

”Olkaa ylpeitä, pohjoiskarjalaiset”Pohjois-Karjalan yrittäjien vastavalittu puheenjohtaja Kai Iiskola on tullut nykyiseen kotimaakuntaansa junan tuomana.

– olen syntynyt pääkaupunkiseudulla vantaalla. halusimme perheen kanssa muuttaa maaseudulle, ja Pohjois-karjala valikoitui vaimon syntymäkunnan mukaan.

– työskentelen perustamassani yrityksessä Puljonki oy:ssä toimitusjohtajana. tosin myin vuodenvaihteessa osuuteni pois, ja Puljonki on nyt nestle Professionalin kokonaan omistama yhtiö.

iiskolan mielestä paikallisten ihmisten iloisuus ja ystävällisyys on ollut maakunnan positiivinen piirre.

– tietynlainen vanhaan hyvään aikaan tarttuminen ihmetyttää varsinkin kunnallisessa päätöksenteossa. Pohjoiskarjalaiset voisivat olla enemmän ylpeitä itsestään, saavutuksistaan ja maakunnasta – tämä on hieno paikka asua ja yrittää.

ensimmäisen kauden puheenjohtaja yrittää tehdä kovasti töitä maakuntansa puolesta.

– oman osan antaa tietenkin yritykseni uusi kansain-välinen omistaja, jonka kautta viestiä erinomaisesta Pohjois-karjalaisesta osaamisesta maailmalle yritän viestiä sekä näyttää.

YRITTÄJÄ 2/2012

62

Tarttumapintaa positiivisille sattumillePohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti hyttinen, 50, on syntyperäinen pohjoiskarjalainen.

– hain tosin perspektiiviä asumalla välillä muualla, mm. teksasissa ja Brysselissä. olen neljättä kertaa paluu-muuttaja, ja tänne on ollut aina mukava palata.

hyttisen mielestä ilahduttavaa kotimaakunnassa on, että elinkeinoelämä uskoo ja investoi maakuntaan.

– hämmentävää puolestaan on, että valtio kohdentaa rajuimmat säästötoimensa juuri meihin. tähän mennessä yritykset ovat pystyneet paljolti kompensoimaan valtion aiheuttamat työpaikkamenetykset. toivottavasti myös valtio kääntää pikku hiljaa kelkkansa samaan suuntaan yritysmaailman kehityksen kanssa.

hyttinen uskoo, että omalla aktiivisella toiminnalla voi rakentaa tarttumapintaa positiivisille sattumille.

– muutama viikko sitten edesmennyt ystäväni tule-vaisuudentutkija mika mannermaa sanoi: ”mikä lopulta on syrjässä, missä on maailman keskus? melkein mikä tahansa ja missä tahansa, on mahdollista, jos korvien välissä on liikettä ja maakunnassa vallitsee ennakkoluu-loton, erilaisuutta hyväksyvä ja muutokseen kannustava asennemaailma.”

kaa myös lunastaa lupauksi-aan, ja siitä on kehittymässä meille vahva kasvuala, jatkaa Pentti Hyttinen.

Iiskola uskoo myös kaivos-teollisuuteen.

– Kaivosteollisuus on löy-tänyt maakunnan, ja Ilo-mantsissa aloitti juuri toi-mintansa kultakaivos.

– Ja Polvijärven Kylylah-della käynnistyy pian mittava kaivos, muistaa Hyttinen.

VenÄJÄ LISÄÄ MAhdOLLISuuKSIA

Venäläiset matkailijat ovat myös löytäneet maakunnan. Niirala-Värtsilässä rekiste-röitiin viime vuonna 1,3 mil-joonaa rajanylittäjää.

– Venäläiset myös inves-toivat maakuntaan. Kolille nousee kylpylä, Ilomantsissa tuotetaan kaviaaria ja Joen-suussa kehitetään aurinko-energiateknologiaa venäläi-sen rahan voimalla, maakun-tajohtaja tietää kertoa.

Kai Iiskolakin on innois-saan Venäjän läheisyyden tuomista mahdollisuuksista.

– Sijaintimme Venäjän ra-jan naapurissa antaa meille huimia mahdollisuuksia tu-levaisuudessa. Tulevaisuus näyttäisi olevan laadun tai jopa luksuksen tuottajien. Voisimme hyvin olla laatu-takuumaakunta niin palve-luissa kuin tuotteissa.

Hyttinenkin uskoo, että Venäjän WTO-jäsenyys ja lä-hivuosina todennäköinen vii-sumivapaus tuovat muka-naan kokonaan uudenlaisen tavaroiden, palvelujen, pää-oman ja työvoiman liikku-vuuden itärajan yli.

– Luonnonvarojen uusi aika kaivannaisineen ja pyro-lyyseineen luo itseään kanta-via työpaikkoja. Me olemme uuden draivin keskiössä. Uu-sien työpaikkojen synnyttä-miseksi olennaista on, että maakuntamme säilyy hou-kuttelevana elinkeinoelämän ja yrittämisen kannalta, hän pohtii. //

Pentin parhaat• tehokas arki• neljä vuodenaikaa • sujuva paikallislogistiikka• hyvä tekemisen

meininki• erinomaiset liikunta­

mahdollisuudet

¾¼ Pohjois-Karjala on EU:n itäisin ja mitä ilmeisimmin myös eksoottisin maakunta Manner-Euroopassa, kertoo maakuntajohtaja Pentti Hyttinen.

Toivottavasti myös valtio kääntää pikku hiljaa kelkkansa samaan suuntaan yritys­maailman kehityksen kanssa.

YRITTÄJÄ 2/2012

63

PULJU

haisuhengen pelastustamro lanseeraa uuden Sunstar Gum haliControl -tuotesar-jan, joka pysäyttää suun epämieluisat hajut tehokkaasti. tuotesarjaan kuuluvat geelihammastahna, suuvesi ja imeskelytabletit.

tuotteet estävät pahanhajuisia rikkiyhdisteitä muodostumasta, raikastavat hengityksen välittömästi ja antavat pitkäkestoinen suojan plakkia vastaan.

vaahtoamaton ja miedon makuinen Gum haliControl -geeliham-mastahna sisältää fluoria, joten se suojaa hampaita reikiintymiseltä

ja vahvistaa hammas-kiillettä. Sarjan suuvesi peittää pahoja hajuja antamalla raikkaan, pit-käkestoisen hengityksen.

mintun ja mustahe-rukan makuisen imeske-lytabletin pinta puoles-taan on karhea, joten se puhdistaa kieltä imeske-lyn aikana.

lisäenergiaa iphonelletanskalainen Sandberg on tuonut markkinoille iPhone 4-suojakotelon johon on yhdistetty akku. kovakantinen kotelo suojaa naarmuilta ja yritys lupaa lisäakun tuplaavan puhelimen käyttöajan. kotelon ja akun yhdistelmä sujautetaan puhelimen ympärille tavallisen iPhone-suojuksen tapaan ja se ladataan usb-liitännällä. Sandberg yrittää erottua kilpailijoistaan tarjoamalla tuotteelle peräti viiden vuoden takuun.

Vetovoimainen yritysMiten luodaan vetovoi-mainen yritys – yritys, joka on poikkeuksellisen houkutteleva työpaikka ja kiinnostava yhteistyö-kumppani? Siihen vastaa talentumin kustantama vetovoima-teos. kirja ker-too, mitä vetovoimaisuuden strategia merkitsee yrityksen arvoille, missiolle, johtamiselle, viestinnälle ja toiminta-tavoille. kirjoittajat nando malmelin ja jukka hakala ovat myös merkitykselli-sen työelämän ja inspiroivien työyhtei-söjen asialla. Perinpohjaiset tapausesi-merkit täydentävät kirjan sanomaa.

YRITTÄJÄ 2/2012

64 UUTISMAAILMA » Poimintoja

DNA Kaupassa sinua palvelee ihminen.

Moni kuvittelee, että palvelua saa enää verkossa.

Meillä on Suomen laajin myymäläverkosto, 73 myymälää

ja yli 300 asiantuntevaa myyjää, valmiina auttamaan ja

palvelemaan yritysasiakkaita. Poikkea juttusille, niin

päivitetään yhdessä yrityksesi tietoliikenneratkaisut

ajan tasalle. Lähin DNA Kauppa ei varmasti ole

kaukana, katso vaikka osoitteesta www.dna.fi .

0504_DNA_21900_Yrittaja_Sormi_Kaup_216x280.indd 1 27.2.2012 13.03

YRITTÄJÄ 2/2012

6666 KOLUMNI66

kirjoittaja on liikkeenjohdon konsulttiyrittäjä.

isaounioLS

ma

ra l

eppä

terveisiä lontoosta! maailman ostosmetropolien mestari tekee kaikesta bisnestä. vuosi 2012 on kaksinkertainen kulutusjuhla: lontoon olympialaiset ja kuningattaren vallan 60-vuotismerkkivuosi.

Diamond jubilee -merkkivuoden nimikkeellä myydään kuningashuoneen vaakunalla hyöty-esineitä ja härpäkkeitä: paperilautasia, teepusseja, nenäliinoja, rusinapullia, suklaasydämiä, seminaareja, valmismatkoja, toffeevankkureita sekä oikeita henkilöautoja.

jo pelkkä sana kasvuyrittäjyys nostaa monen niskakarvat kattoon… growth, kasvua, vaikka väkisin! kasvuideoita ja kulutustrendejä voi kuitenkin löytää arkisista paikoista.

Omat suosikkini ulkomailla:1. elintarvikekaupat. ruokien nimet, pakkaukset, esillepanot. vaikka ylipakkaamista kannattaa

välttää, voisi moni suomalainen elintarvikevalmistaja saada lisämyyntiä vain käärettä komistamalla.

2. museokaupat. Suomessa museot kinaavat rahasta, ulkomailla ne kehittävät kokoelmistaan kiehtovia tuotteita, joilla seinät pidetään pystyssä.

3. kahvilat, pubit, bistrot ja ravintolat. lontoossa uusien ravintolatrendien kasvuvauhti on silminnähtävää. nyt japanilainen, libanonilainen ja skandinaavien ruoka on kovassa huudossa. ja alkoholijuomia suositumpia ovat paikanpäällä puristetut tuoremehut!

4. osta pala lempiravintolaa tai kahvilaa mukaasi. jokaisella ovat omat keittokirjat, kahvit, teepurkit, karamellit, erilaiset esiliinat ja jopa astiat.

5. olohuone keskellä kauppaa. yhä useampi retailer tajuaa, ettei asiakasta kannata uuvuttaa. Sohvaryhmät ja lempeät lepopaikat löytyvät keskeltä kauppaa.

6. rekrytointi-ilmoitusten sijoittelu. uusia opettajia haetaankin kulttuuri ja urheilusivuilta. ja miltä mainos näyttää? ei taatusti tavanomaiselta!

7. työpaikka kuin klubi? työnantajat ovat tajunneet, mikä merkitys työpaikan sisustuksella, sijainnilla ja visuaalisella ilmeellä on työnhakijoihin.

8. kilpailu on tuhat kertaa kovempaa, mutta kilpailijat tekevät yhteistyötä. miten Steve jobsin kirjassa kerrottiinkaan? käy kerta viikossa kävelyllä pahimman kilpailijasi kanssa. Pysytte molemmat kunnossa!

9. asiakkaista on pidettävä huolta. miten usein Suomessa unohdetaankin kiittää tai muistaa. Britanniassa tuntuu, että töissä käydään vain päästäkseen yllättämään tai erottumaan joukosta!

10. Palvelu, palvelu, palvelu! Brittimaassa asiakas on aina sir tai madame. kylläpä arkinen aatelointi hivelee. miten ne voivat muistaakin, mitä juuri minä haluan aamiaiseksi! ja palvelu on prameaa tilitoimistossakin!

PS. moni yrittäjä luulee, ettei kasvuyrittäjäksi kelpaa, jos ei ole pääomasijoittajien rahoittamana tai internet-yritys. höpö, höpö. esimerkiksi maailman nuorin miljardööri markkinoi alushousuja ja muotoilevia aluspaitoja! //

niksejä kasvuyrittäjälle

Pelaajauransa jälkeen Seppo hankki fysio-terapeutin koulutuksen ja perusti oman yri-tyksen. Lipsahdus jäisellä kadulla aiheutti rannemurtuman. Hierojan tärkein työkalu meni rikki. Edessä oli leikkaus ja pitkä sai-rausloma. Onneksi Sepolla oli Ifi n Yrittäjän

Tapaturmavakuutus. If Yrityskansion kautta asiat hoituivat nopeasti ja hoitokulut hoidet-tiin suoraan sairaalan ja Ifi n kesken. Seppo kuntoutui ja palasi hierontapöydän ääreen. Mielestämme tämä on korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin.

Pelaajauransa jälkeen Seppo hankki fysio-terapeutin koulutuksen ja perusti oman yri-

if.fi /vakuutahenkilosto

Kun urheilu-hierojan tuki-jalka petti.

010 19 16 93ARKISIN klo 8-17

Olethan pitänyt yrityksesi henkilövakuutuksetajan tasalla? Soita, tarkista ja voita kylpyläloma.

CP_Yritt�j�_216x280mm 23.3.2012 15:09 Page 1

Crowne Plaza tarjoaa maailmanlaajuisesti arvostetun hotelliketjun monipuolista jakorkeatasoista palvelua Helsingin keskustassa. Laadukas majoitus, ylellinenClub-kerros, erinomaiset ravintolat, modernit kokouspalvelut ja viimeisin tekniikkaodottavat sinua. Tervetuloa!

Neljästi Suomen johtavana palkittuLämpimästi tervetuloa Crowne Plaza Helsinki -hotelliin

Crowne Plaza HelsinkiMannerheimintie 50, puh. (09) 2521 0000www.crowneplazahelsinki.fi

Crowne Plaza Helsinki - vain kolmen korttelin päässäSuomen Yrittäjien Keskusliiton toimistolta.