KasvuyritystenpaaomasijoitusmarkkinatSuomessaArvio kasvuvaiheen riskirahoituksenkysynnästäjatarjonnastaSuomessa

 

Kasvuvaiheen yritysten riskirahoituksen (venture capital) tarjonta ja kysyntä ovat Suomessa 

tasapainossa. Vuosittain tähän yritysjoukkoon tehdään pääomasijoituksia n. 100 milj. eurolla. 

Suomalaisen venture capital ‐markkinan erityispiirteitä ovat Euroopan suurin sijoitusvolyymi 

suhteutettuna BKT:hen, joka on kuitenkin painottunut voimakkaasti siemenvaiheen sijoituksiin. 

Vastaavasti myöhemmän vaiheen venture capital ‐sijoituksia tehdään suhteessa vähemmän. 

Tunnusomaista suomalaisille venture capital ‐rahastoille on eurooppalaisen trendin mukaisesti suuri 

julkisen pääoman osuus. 

Selvitys toteutettiin Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja Aalto‐yliopiston yhteistyönä. Työn suoritti 

tuotantotalouden opiskelija Heikki Koponen osana Aalto Fellows Program ‐kasvuyrittäjyyskurssia. 

Selvityksen tavoitteena oli tarkastella suomalaisen venture capital ‐markkinan toimivuutta 

arvioimalla aikaisen kasvuvaiheen riskirahoitukseen tarjontaa ja kysyntää eri menetelmien kautta. 

Samalla vertailtiin myös Euroopan eri maiden venture capital ‐markkinoiden ominaispiirteitä. 

Tarkastelu perustui eri lähteistä kerättyyn aineistoon, joista merkittävimpiä lähteitä olivat Euroopan 

pääomasijoitusyhdistyksen EVCA:n PEREP‐tietojärjestelmästä saatava tieto ja Tekesin NIY‐

rahoituksen aineisto. Kattavaa aineistoa sijoituksista ja rahoitusta hakevista yrityksistä ei ole 

julkisesti saatavilla ja siksi selvityksen tulokset ovatkin lähinnä suuntaa antavia arvioita. 

 

Selvityksen tavoitteena oli arvioida yhtäältä suomalaisten kasvuvaiheen yritysten 

pääomasijoitusmuotoisen riskirahoituksen kysyntää ja toisaalta sen tarjontaa. Kysyntää arvioitiin 

kahdella eri menetelmällä, millä pyrittiin kompensoimaan menetelmien ja aineiston rajoituksia. 

Ensimmäisessä kysyntää arvioivassa tarkastelussa lähtökohdaksi otettiin Tekesin NIY‐rahoitusta 

hakeneiden ja rahoitusta saaneiden yritysten joukko. Yritysjoukkoa tarkasteltiin suomalaisia 

kasvuyrityksiä edustavana otoksena ja selvitettiin näiden yritysten saamat pääomasijoitukset. Näin 

saatua mallia perustana käyttäen arvioitiin sijoituskriteerit täyttävien kasvuyritysten kokonaismäärä 

ja riskirahoituksen tarve. Toisessa arviointimenetelmässä lähtökohdaksi otettiin Slush‐konferenssiin 

vuonna 2013 osallistuneet, rahoitusta etsivät yritykset ja selvitettiin näiden yritysten tapahtuman 

jälkeen saamat sijoitukset. Näin saatua mallia käytettiin samalla tavoin perustana kasvuyritysten 

kokonaismäärän ja rahoitustarpeen arviointiin. Ensin kuvattu menetelmä tuotti rahoituksen 

kysynnäksi 81 milj. euroa vuodessa ja jälkimmäinen vastaavasti 111 milj. euroa vuodessa. 

Riskirahoituksen tarjonnan arviointiin oli käytettävissä hieman kattavammat lähtötiedot Suomen 

pääomasijoitusyhdistys ry:n FVCA:n ja EVCA:n Perep‐tietokannasta. Vuosina 2007–2013 Suomessa 

on tehty vuosittain sijoituksia aikaisen kasvun yrityksiin keskimäärin 97 milj. eurolla. Toisaalta 

samana ajanjaksona arvioidaan suomalaisissa venture capital ‐rahastoissa olleen keskimäärin 126 

milj. euroa käytettävissä uusiin sijoituksiin vuodessa. Kun otetaan huomioon arvioitu siemenvaiheen 

sijoitusten osuus, rahastojen kulut, ulkomaisen riskirahoituksen tarjonta Suomeen ja lisäksi 

suomalaisten pääomasijoitusrahastojen sijoitukset ulkomaisiin yrityksiin, saadaan riskirahoituksen 

tarjonnan arvioksi vuosina 2007–2013 keskimäärin 109 milj. euroa vuodessa. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vuonna 2013 Suomessa tehtiin EVCA:n markkinatilastojen mukaan eniten Venture Capital ‐sijoituksia 

BKT:hen suhteutettuna Euroopassa. Tässä selvityksessä tarkasteltiin sijoitusten jakautumista eri 

kehitysvaiheisiin tarkemmin ja huomattiin, että Suomessa sijoitukset painottuvat varhaiseen, ns. 

siemenvaiheeseen ja toisaalta myöhemmissä vaiheissa sijoitusvolyymit ovat samalla tasolla 

verrokkimaiden kanssa.  

Siemensijoitukset

VC‐jatkosijoituskapasiteetti

Rahastojen kulut

VC‐sijoitukset Suomesta ulkomaille

Ulkomaiset VC‐sijoitukset Suomeen

VC‐ensisijoituskapasiteetti

109

‐10

24

69

57

‐14

‐17

Käynnistys‐ ja aikaisen vaiheen vuosittainen pääoman tarjonta (M€). Lähde: FVCA

Sijoituskierrosten kokojakauma 2007 - 2013. Kuvaaja on BKT-skaalattu siten, että Suomi <250k€ = 100. Lähde: PEREP_Analytics

0

20

40

60

80

100

120

140

160

<250k€ 250-500k€ 500k€-1M€ 1-2M€ >2M€

Suomi Ruotsi Norja Tanska Alankomaat Iso-Britannia

 

Selvityksessä verrattiin myös suomalaisia venture capital ‐rahastoja vastaaviin rahastoihin Euroopan 

muissa maissa tarkastellen rahastojen ominaispiirteitä. Tarkastelussa havaittiin, että suomalaiset 

rahastot ovat kooltaan samansuuruisia kuin verrokkimaiden rahastot keskimäärin. Euroopassa 

selvästi havaittavan trendin mukaisesti myös Suomessa rahastojen pääomista merkittävä osa on peräisin 

julkisista lähteistä. Suomessa julkisen pääoman osuus rahastoissa oli kuitenkin verrokkimaita 

korkeampi. 

Julkisen pääoman osuus VC-rahastojen varainkeruussa. Lähde: EVCA

0%10%20%30%40%50%60%70%

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Suomi Eurooppa