1

EilaAnttila

WETTERHOFFINVÄRIKKÄÄTTAITEILIJATFredrikaWetterhoffinperustamaTyökoulualoittitoimintansaHämeenlinnassavuonna1885.Kudottujenkankaidenvalmistamisestatulipiankoulunkeskeisintuotannonala,jasielläval‐mistettujakankaitaalkoivattilataniinerilaisetlaitoksetkuinyksityisetihmisetkin.Aluksikankaidenmallitperustuivatperinteisiinsuomalaisiinjasuomalais‐ugrilaisiinkudottujenkankaidenmalleihin.Ulkomaisiavaikutteitamalleihinsaatiin1890‐luvulla,kunsaksalainenCarlNeutuliWetterhoffinTyökouluunkutomomestariksijatoimukanaanomatmallikirjansa.Varsinainentaiteellinenmalliensuunnittelualkoivasta1900‐luvuntaitteessajugend‐tyylinmyötä.SiitälähtienonWetterhoffillatoiminutpitkäsarjalahjakkaitataiteilijoita–aluksipii‐rustuksenopettaja‐suunnittelijoina,sittemmintalonkanssayhteistyössätoimineinaulkopuo‐lisinataiteilijoina–joidentyöntuloksenasyntyneetkorkeatasoisettekstiilitovatsaaneetosakseensuosiotajatunnustustaniinjulkisuudessakuinyksityistenkuluttajienkinpiirissä.ILMAHIRN–jugend­tyylintaitajaIlmaCharlottaHirnsyntyiHelsingissä17.8.1870.HänkäviKristiinankaupungintyttökoulun,jostasaipäästötodistuksen1887,jaopiskelisenjälkeenHelsinginjaPorvoontalouskouluissa.Työvuoden1895‐96hänolioppilaanaPorvoonkutomakoulussajajatkoiopintojaansyksyllä1896HämeenlinnassaFredrikaWetterhoffinTyökoulussa,jostavalmistuiopettajaksijoulu‐kuussa1897.SeuraavanasyksynäIlmaHirnsaiopettajanpaikanTyökoulustajaolisiinätoimessasyksyyn1904.Tänäaikanahänolikahtenatalvena1902‐1904TukholmanTeknillisessäkoulussasuorittamassapiirustuksenopettajakurssia.OpintomatkojaIlmaHirntekiRuotsiinjaNorjaan1901,Pariisiin1908‐09sekäEestiin,BelgiaanjaHollantiin.HäntoimiKäsiteollisuus‐lehdenuskollisenaavustajana‐yhtenäsen”luotettavimpanaturvana”‐jolehdenen‐simmäisestäilmestymisvuodesta1907alkaenjalaativuosienvarrellasiihenlukuisiatekstii‐limalleja. Kuva1.IlmaHirn (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

2

1900‐luvunensimmäinenvuosikymmenolijugend‐tyylinaikakautta,jasemerkitsimurrostasuomalaisessatekstiilisuunnittelussa.Kansanomaisten,pääosingeometristenmalliensovel‐tamisestasiirryttiinvapaittenjataiteellisestiitsenäistenmalliensuunnitteluun.Jugend‐tyyliinsisältyivahvasuomalaiskansallinensuuntaus,janiinpäajankäsityömalleissapyrittiinluo‐maanuutta,myöskotimaiseenkasvi‐jaeläinmaailmaanpohjautuvaaornamentiikkaa.Wet‐terhoffinalkuaikojen,1800‐luvunlopun,mallisuunnittelueiollutvieläollutvarsinaisestiuut‐taluovaa,vaanperinteistensuomalaistenjaulkomaistenmalliensoveltamista.Jugend‐tyylintoteuttaminenkoettiinWetterhoffillaniinvaativaksi,ettäpiirustuksenopetustapäätettiinlisätä.IlmaHirnin,jokatoimikoulunpiirustuksenopettajana1898‐1904,suunnittelematteks‐tiilitovatWetterhoffinTyökoulunvarhaisimpiajugend‐tyylinmukaisiamalleja.IlmaHirninpiirtämiätekstiilienluonnoksiajatyöpiirroksiaonsäilynytWetterhoffintekstiili‐kokoelmissa8kappaletta.Mallientyylionselkeästijugendia,jaornamenttienkasviaiheetovatsekoituskoti‐jaulkomaisialajeja.Väreinäonajalletyypillisestitummanvihreääjapuna‐ruskeaa.Malleissaonmm.mattoja,kutennokkosenlehtiaiheinenmattojokaoliesilläKuopionkoti‐teollisuusnäyttelyssävuonna1906,sekäryijy,jokaonedelleenWetterhoffOy:ntuoteva‐likoimassa”Jugend”‐nimisenä.

Kuva2.IlmaHirninsuunnittelema”Jugend”‐ryijy.(Kuva:WetterhoffOy)Syksyllä1904IlmaHirnlähtikudon‐nan‐japiirustuksenopettajaksityttöjenammattikouluunHelsinkiin.Kutoma‐osastoeikuitenkaankoulussamenes‐tynyt,jotenselakkautettiinparinvuo‐dentoiminnanjälkeen,muttapiirus‐tuksenopetustahänsaikoulussajat‐kaa.Samanaikaisestihänvuosina1905‐1921johtiSuomenYleisenKäsiteolli‐suusyhdistyksenmallikutomoa,jostatoimitettiintilauksestapuku‐,ikkuna‐verho‐,huonekalu‐,pöytäliina‐ym.kankaidenmallejakotiteollisuuskou‐luihin,kansanopistoihinsekäyk‐

3

sityishenkilöille,janiitäjulkaistiinmyösKäsiteollisuus‐lehdessä.Varojenpuutteessamallikutomosiirtyi1919valtionylläpitämäksi,jasentoimintalakkautettiinvuoden1922alustasiihenasti,kunnessesaatiinsiirrettyäHämeenlinnaanWetterhoffinTyökoulunyhteyteen,missäsentoimintakäynnistyiuudelleen1929.IlmaHirntoimivuodesta1920alkaenkutomaopettajanaHelsinginkäsityökoulussa.Mallikutomonlakkauttamisenjälkeenhänottimallitilauksiaedelleenvastaanomissanimissään.‐IlmaHirnelipitkänelämän,hänkuolivasta3.5.1966. Kuva3.IlmaHirninilmoitusKäsiteollisuus‐lehdennumerossa2/1922(takasivu).

HELGABLOMQVIST–kasviaiheisiatekstiilimallejaHelgaBlomqvisttoimipiirustuksenopettajanaFredrikaWetterhoffinTyökoulussavuosina1903‐06.EnnenHämeenlinnaantuloaanhänoliopiskellutmm.Nääsinkäsiteollisuusopettaja‐seminaarissaRuotsissakesällä1902,yhdessäAdèleLojanderinkanssa.Wetterhoffiltalähdet‐tyäänHelgaBlomqvisttoimipiirustuksenopettajanaPietarsaaressasekäpiirtäjänäTeollisuusO.Y.:ssä.MyöhemminhänmuuttiYhdysvaltoihinjaasuiainakin1930‐luvullaNewYorkissa.

HelgaBlomqvistinpiirtämiätekstiililuonnoksiajatyöpiirustuksiaonWetterhoffintekstiilikokoelmissa7kappaletta.Mallitovatedelleenjugendtyylisiä,janiidenaiheetovatperäisinkasvienmuodoista–joukossaonmm.sinivuokkoja,iiriksiäjaunikkoja.Väreinäonvihreää,ruskeaajapunaista.Blomqvistinmallejaonmyöspainetussa”Koristemalleja”‐kirjassa,jokasekinontallellatekstiilikokoelmissa.LisäksikokoelmissaonHelgaBlomqvistinkäytössäollutkäsinkirjoitettusaksankielinenkudontamallikirja”MusterbuchfürGewebe”,jokasisältääkangastilkkujajakankaidenrakennepiirroksia–siihenaikaaneivieläollutolemassasuomenkielisiäkudonnanjasidosopinkirjoja.Tallellaonmyösryijytekniikallavalmistettutyyny,jonkaonHelgaBlomqvistinunikkomallinmukaantehnytHelmiGrönlund,Wetterhoffinvuosien1897‐1919kudonnanopettaja.Kuva4.HelgaBlomqvistinsinivuokko‐aiheinentekstiilimalli.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

4

MAXFRELANDER–arkkitehtitekstiilisuunnittelijanaMaxGeorgFrelandersyntyiHelsingissä23.4.1881javalmistuiarkkitehdiksivuonna1903.Hänsuunnittelijulkisiarakennuksia,kutenkansallisromanttisenHelsinginTyöväentalonyh‐dessäKarlLindahlinkanssa,moniajugendtyylisiäasuinkerrostalojajahuviloitasekäomakoti‐talojenrakennustyyppejä.Hänolimyössisustus‐jahuonekalusuunnittelija,jatoimiTaidete‐ollisuuskeskuskoulussahuonekalukompositionopettajanavuodesta1909.Ainakin1930‐luvullahänelläoliomaarkkitehtitoimistoHelsingissä.Hänkuoli29.1.1949.MaxFrelandertoimiFredrikaWetterhoffinTyökoulunpiirustuksenopettajanavuosina1906‐07.Syysiihen,miksitoimeenvalittiinarkkitehti,eioletiedossa,muttatavallaansetuntuuhy‐vinluontevalta:Wetterhoffillavalmistettiinhyvinpaljonsisustustekstiilejä,jajugend‐ajanhenkeenkuuluimyöstiettykokonaisarkkitehtuurinajatus.WetterhoffinjaFrelanderinyhteyssaattoisyntyäKuopiossavuonna1906järjestetynKotiteollisuusnäyttelynpuitteissa:Näytte‐lynkomissaareinaolivatarkkitehditArmasLindgrenjaMaxFrelander.Tapahtumaolimel‐koinenvoimainponnistus,silläesilläoli25.000esinettänoin3.000näytteilleasettajalta–Wet‐terhoffinTyökouluyhtenäniistä.Näyttelyntarkoituksenaolituodaesillemaammekotiteolli‐suudenosaamisentasojaesteettinentila.WetterhoffintekstiilikokoelmissaontallellamuutamiaMaxFrelanderintekemiksiotaksuttujatekstiilientyöpiirustuksiasekäyksihänensuunnittelemansaryijytekniikallatoteutettutyy‐nynpäällinen.Mallit–ryijy,matto,tyyny,kangas–ovatjokojugendtyylisiätaigeometrisiajaväreiltäänvoimakkaita.

Kuva5.MaxFrelanderinsuunnit‐telemajasigneeraamamattomalli.(Kuva:Wetterhoffintekstiiliko‐koelmat)

5

AINOKEINÄNEN–piirustuksenopettajajamallisuunnittelijaHelmiAinoKeinänen(myöh.Keinänen­Baeckman)syntyiHelsingissä18.4.1883taiteilijaK.P.Keinäsentyttärenä.HänsaipäästötodistuksenHelsinginsuomalaisestatyttökoulusta1899.HänvalmistuiHelsinginKäsityökoulunopettajatarosastolta1901,toimisamankouluntaideompelunvt.opettajana1904jaauskultoiHelsinginsuomalaisessatyttökoulussa1907.AinoKeinänenopiskeliTaideteollisuus‐keskuskoulunylemmälläosastolla,mistähänvalmistuivuonna1907,sekäyksityisoppilaanaSuomenTaideyhdistyksenpiirustuskoulunkuvanveisto‐osastolla,mistäsaipäästö‐todistuksen1907.Vuosina1907‐1908hänopiskeliSaksassaDresdenissäKöniglicheSachsischeKunstgeweberschule(Saksinkuninkaallinentaidekudontakoulu). Kuva6.TopiVikstedtinpilapiirros

AinoKeinäsestä:”AinoKeinänen,koristetaiteilijajaHämeenlinnankäsityökoulunkonstinjohtajatar”.(KuvaPekkaSuhosenkirjastaEivainmuodonvuoksi.SuomenTaideteollisuusyhdistys125)

Vuonna1908AinoKeinänenmuuttiHämeenlinnaan,missähäntoimisuomalaisenyhteiskou‐lunpiirustuksenopettajana1908‐09.HämeenlinnanYhteiskoulunedeltäjä,Hämeenlinnansuomalainentyttökoulu,oliperustettuvuonna1878,kunHämeenlinnannormaalilyseonopet‐tajatolivattyytymättömiäkaupunginkouluoloihin:Hämeenlinnassaolisilloinkaksiruotsin‐kielistätyttökoulua,muttatytöilläeiollutmahdollisuuttakäydäoppikouluasuomenkielellä.1900‐luvunalussayhteiskouluajatusalkoisaadaHämeenlinnassasuurtakannatusta,janiin‐päsuomalainentyttökoulumuuttuiyhteiskouluksi1904.Vuonna1908AinoKeinänensiirtyiyhteiskoulustapiirustuksenopettajaksijamalliensuunnit‐telijaksiFredrikaWetterhoffinTyökouluun,jatässätoimessahänjatkoivuoteen1917.Sa‐maanaikaanhänopettiperspektiivipiirustustaTaideyhdistyksenpiirustuskoulussavuosina1912‐16.Hänolivuoden1911syksylläperustamassaSuomenkoristetaiteilijainliittoa,jokasaimyöhemminnimenOrnamo.AinoKeinänenilmeisestionnistuipiirustuksenopettajantyössäänWetterhoffillahyvin.Kunkotiteollisuustarkastajavuonna1909kävikoulullajajakoimoitteitaopetuksentasosta,saipiirustuksenopetuskuitenkinkiitosta:”Piirustuksenopetus,jokatänävuonnaonollutneitiAinoKeinäsenkäsissä,onhyvälläkannalla.Luonnonaiheitakäyttäenonedistyttyhelpom‐mastavaikeimpaan,vieläpäeräitäoppilaittensommitteluistasaatettukudotuiksikin.Se,etteineitiKeinänenainakaantoistaiseksiolekudonnantekniikkaansyvällisemminperehtynyt,eikäpiirustuksenjakudonnanopetusmuutenlaitoksellaolelähemmässävuorovaikutuksessa

6

keskenään,lieneeetupäässävaikuttanutsiihenetteiomatekoistenmallienkokeiluaoleenemmältisaatettukäytäntöön.”AinoKeinäneneiollutainoaaikakaudentekstiilisuunnitteli‐ja,jokaeiollutsaanutTaideteollisuuskeskuskoulussamitäänvarsinaistatekstiilitaiteilijankoulutusta.Tekstiilitaiteenopetuskäynnistyisiellävirallisestivastavuonna1929jaensim‐mäisetkangaspuutolivatilmestyneetkouluntiloihinvasta1920‐luvunalussa.PiirustuksenoppimääräWetterhoffinTyökoulussaoliAinoKeinäsenopettajakaudellaesi‐merkiksilukuvuonna1911‐12seuraavanlainen:”Iluokka(6tuntiaviikossa).Piirrettykasvejaluonnonmukaan.Väritasoitteluajavärittelyharjoituksia.Värioppiselitetty.Yksinkertaisiasommitteluharjoituksia.Maalattuvesiväreillä.IIluokka(6tuntiaviikossa).Luonnonmukaanonpiirrettykasveja,höyheniä,perhosiaym.Sommiteltumallejaerikutomistapojavarten.Mallinsuurentamistajapienentämistä.Värittelyharjoituksia.Vesivärejäkäytetty.”WetterhoffintekstiilikokoelmissaonnoinsataviisikymmentäAinoKeinäsentekstiilimalli‐suunnitelmaa,useimmattyöpiirustuksina:mattoja,verhoja,raanuja,pöytäliinoja,damastejasekäontelo‐jakuvikaskankaita.Tyyliltäänneedustavatjugendiataigeometrisiamalleja,muutamissaonitämaisvaikutteisiakuvioita.Nemallit,joidenväritonannettu,ovatsävyiltäänvoimakkaita.Varsinkinkiintopujotus‐janukkamattojensuunnitelmissaonvoimakkaatväritjamonissarunsastaornamenttikuviointia.Malleillaeivieläoleerityisiänimiä,muttajotkutniistäonnimettyilmeisestitilaajanmukaan,kuten”Hedmaninpöytäliina”tai”Labbartinser‐vietti”.Wetterhoffintämänkaudentilauskirjoissakaanmalleillaeiolenimiä,vaanniihinviita‐taansuunnittelijannimellä,kutenesimerkiksi”4mhuonekalukangasta,neitiKeinäsenmalli”.WetterhoffinkokoelmissaonmyösyksiAinoKeinäsensuunnittelemasuurikokoinenkiinto‐pujotusmatto.

Kuva7.YksityiskohdatkahdestaAinoKeinäsensuunnittelemastajasigneeraamastamattomallista.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

7

AinoKeinäsenjugendtyylisiäkirjontamalleja(tyynyjä,pöytäliinoja,pannumyssyjä)olijulkais‐tujoSuomenKäsityönYstävienvuosien1906ja1909esitteissä.HänmyösmenestyiKäsityönYstävienmallisuunnittelukilpailuissaesimerkiksivuonna1913.Käsiteollisuus‐lehtijulkaisihänenmallejaanjovuodesta1907lähtien.Hänjulkaisimallejaanmyöskirjoina,joitaovat”Merkkauskirja”(1912),”Ompelu‐,schmelzi‐,nukka‐jabatiikkimalleja”(yhdessäIngegerdEklundinkanssa),”Käsityömalleja”(1920,yhdessäIngegerdEklundinkanssa),”Kirjaimia”(1925,yhdessäIngegerdEklundinkanssa)ja”Kutomamalleja”(1928,yhdessäIngegerdEk‐lundinkanssa).Vuonna1917AinoKeinänenpalasiHelsinkiin,missähäntoimimallinpiirtäjänäABKonstin‐dustri–TaideteollisuusOY:ssä.TaideteollisuusOY:nolivat1917perustaneettaiteilijatMariaSchwartzberg,LinaPalmgrenjaIngegerdEklunderottuaanSuomenKäsityönYstävistä.Liik‐keenolimäärätehdäpiirustuksia,valmistaajamyydäkaikenlaisianaistenkäsitöitä,”kudon‐naisia,ompelutöitäjavastaavaa”.LinaPalmgrenistatuliliikkeentoimitusjohtajajaMariaSchwartzbergistätaiteellinenjohtaja.PiirtäjinätoimivatIngegerdEklundjaAinoKeinänen.TaideteollisuusOY:lläoli1920‐luvullatoimistoEteläsatamassaja1920‐luvunlopullaHeikin‐kadulla(nykyinenMannerheimintie).YrityskaatuiMariaSchwartzberginkuolemanjälkeen.AinoKeinäsellä–jostaolitullutKeinänen‐Baeckmanvuonna1919meriväenluutnanttiSigurdJohannesTeodorBaeckmaninkanssasolmitunavioliitonmyötä–olitämänjälkeenomaku‐tomoVironkatu4:ssä.Häntyöllistisiten,kutenmonimuukin1920‐luvuntekstiilitaiteilija,itsensäperustamallakutomontaisuunnittelutoimiston,jatoimiitsenäisenätekstiilitaiteilija‐najayksityisenkudonta‐ateljeenomistajana.Opintomatkojahäntekierikohteisiin,mm.vuonna1923Venetsiaan,Firenzeen,Roomaan,NapoliinjaMonzaan.AinoKeinänen‐Baeckmankuolivuonna1962.IMPISOTAVALTA–ryijysuosikkiensuunnittelijaImpiSotavaltasyntyiLempäälässä2.5.1885.YlioppilaaksipäästyäänhänlähtiopiskelemaanTaideteollisuuskeskuskouluun,jonkaylemmältätaideteolliseltaosastoltahänsaipäästötodis‐tuksen1909.SamanavuonnahänantoiopetusnäytteetjasaiopettajatodistuksenHelsinginyliopistonpiirustussalilta.Vuonna1913hänopiskeliSaksassaMünchenissäLehr­undVer­such­AteliersfürangewandteundfreieKunstissa(Sovelletunjavapaantaiteenoppi‐jakokei‐luateljeet).Työvuotena1912‐13hänolioppilaanaFredrikaWetterhoffinTyökoulunylimää‐räiselläkutojaosastolla4kuukautta.ImpiSotavaltatoimiFredrikaWetterhoffinTyökoulunpiirustuksenopettajanajamalliensuunnittelijanalyhyenajanvuosina1912ja1916.Wetterhoffintekstiilikokoelmissaonkym‐menenImpiSotavallansuunnittelemientekstiilientyöpiirustusta(mattoja,ryijyjäjaseinä‐vaatteita).Osaonjugendtyylisiä,osamalleiltaangeometrisiä.JoillakinImpiSotavallantekstii‐limalleillaonjonimet,kutenmatottairyijyt”Orkidea”ja”PyhäYrjänä”.

8

ImpiSotavaltaoliopettajanaTampereenkäsityönopettajaseminaarissavuonna1916jaHel‐singinkäsityökoulussavuonna1917.Varsinaisenelä‐mäntyönsähäntekitaiteilijanaSuomenKäsityönYstävissä1917‐1943.HänsuunnitteliKäsityönYstävissäpääasiassaryijyjä,muttamyöskarvalankamattoja,sohvatyynyjäjapöytäliinoja.KäsityönYstävissäpiirtäjienjataiteilijoidentehtävätjakautuivatkäytännössämyöstekstiilityyppienmukaan,javuonna1919oliSotavallanalueeksimääritelty”Kutomatöidenpiirustuksetjavärienvalitsemisety.m.”.ImpiSotavallantekstiilimallejajulkaistiinKäsi‐teollisuuslehdessävuosista1918‐22alkaen,jahänenryijymallejaannähtiinKotiliedensivuilla.Hänsuunnittelimyöskirkkotekstiilejä.HänenpiirtämiäänjaSuomenKäsityönYstävienvalmistamiatekstiilejäonmm.Akaan(1926),Säynätsalon(1927)jaHarjavallan(1934)kirkossa.Kuva8.ImpiSotavallansuunnittelemajasigneeraamamattomalli.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

ImpiSotavaltaoliSuomenKäsityönYstävientuotteliainryijysommittelijajamaammesuosi‐tuimpiaryijysuunnittelijoita,jonkayleistajuiset,vanhoihinsuomalaisiinryijyperinteisiinpoh‐jaavatryijytovatlevinneetSuomenkansanlaajojenpiirienkeskuuteen.Ornamonvuosikirjas‐sa1945todettiin:”Suomessatuskinonsitäkotia,missäImpiSotavallantöitäeitunnettaisitaiomistettaisi.”Hänenryijyjäänonmyösmm.VictoriajaAlbert–museonkokoelmissasekäTukholmanKuninkaanlinnassa.ImpiSotavaltamatkusteliaikanaanpoikkeuksellisenpaljonjalaajastiainaEgyptiä,TurkkiajaMarokkoamyöten.Hänkuoli4.5.1943.INKERIKOSKIMIES–akvarellientaitajaIngrid(Inkeri,Inga)CharlottaKoskimies­Heng(o.s.Koskimies,ent.Forsman)syntyiHelsingissä7.10.1889.HänenisänsäoliHelsingintaideteollisuuskoulunrehtoriWilliamVindicianForsman.InkeriKoskimiessuorittiylioppilastutkinnonvuonna1908jaopiskelisenjälkeenTaideteollisuuskeskuskoulunylemmälläosastolla,mistävalmistui1912.Vuonna1911häntekiopintomatkanTans‐kaan. Kuva9.InkeriKoskimies‐Heng. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

9

InkeriKoskimiessuuntasiopettajanurallejasuorittiopettajanäytteetjakasvatusopintutkin‐non1912sekäopiskeliHelsinginkäsityönopettajaopistossa,mistävalmistui1915.Hänsuorit‐tikansakoulunopettajattarenkäsityökurssinSortavalanseminaarissa1914.Häntoimivt.pii‐rustuksenjakäsitöidenopettajanaHelsinginteollisuuskoulussa1915jaSortavalanseminaa‐rissa1917.Vuonna1917hänolivt.piirustuksenopettajanaHelsinginKäsityökoulussa.InkeriKoskimiesosallistui1910‐luvullauseisiinSuomenKäsityönYstävientekstiilisuunnitte‐lu‐piirustuskilpailuihinhyvällämenestyksellä.Esimerkiksivuonna1913hänsaitoisenpal‐kinnonlattiaryijypiirustustensarjassajavuonna1914toisenpalkinnonruokahuoneensisus‐tuksensuunnittelussa.Vuonna1916KäsityönYstävätostihäneltämallipiirustuksia,javuo‐desta1920eteenpäinhänsuunnittelikinYstävillemalleja.Vuonna1917InkeriKoskimiessiirtyiHämeenlinnaanFredrikaWetterhoffintyökoulunpii‐rustuksenopettajaksi,missätoimessahänolivuoteen1922asti.IlmeisestiInkeriKoskimiesoliHämeenlinnaanmuutettuaanperustanutopettajantoimensaohellaomankäsityö‐taiku‐dontaliikkeen,silläFredrikaWetterhoff–säätiönjohtokunnankokouksenpöytäkirjastalöytyy7.11.1920seuraavanlainenmerkintä:”5§:Kunjohtokunnantietoonolitullutettäpiirustuk‐senopettajatarolikaupungissaaloittanutomanliikkeen,jokavoikilpaillakoulunliikkeenkanssajossakinmäärin,annettiinjohtajantoimeksiyksissäneuvoinjohtokunnanpuheenjoh‐tajankanssairtisanoaopettajatar,jossiihenheidänharkintansamukaansyytäon.”Syytäirti‐sanomiseeneinäköjäänsittenkäänlöytynyt,koskaInkeriKoskimiessaijatkaatoimessaan.

Kuva10.InkeriKoskimies‐Henginmaalaamasohvatyynymallinvesiväriluonnos.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

WetterhoffintekstiilikokoelmissaonviitisenkymmentäInkeriKoskimiehentekstiilimallialuonnoksinataityöpiirustuksina.KunWetterhoffintaiteilijatolivataikaisemmintehneetmal‐leistaanväritettyjätyö‐eliruutupiirustuksia,niinInkeriKoskimiehentekemistämalleistalöytyvätensimmäisetakvarellinomaisetvesiväriluonnokset.Hänsuunnittelimm.mattoja,

10

istuinmattoja,sohvatyynyjä,verhojajaryijyjä.Monissamalleissaonkukkiajaitämaisvaikut‐teisiaornamenttikuvioita.Väritovatvoimakkaita.InkeriKoskimiessolmivuonna1920avioliitonsaksalaissyntyisentaiteilijanLeoHenginkans‐sa.WetterhoffiltalähdettyäänhäntoimiSavonlinnantyttölyseonpiirustuksen,kaunokirjoi‐tuksenjakäsityönopettajana1922‐39sekäRaahenseminaarinpiirustuksen,kaunokirjoituk‐senjakäsityönlehtorina1939‐55.AviomiesLeo(Leopold)HengolisyntynytEtelä‐SaksassaMemmingenissä6.12.1897jajoutu‐nutSuomeenensimmäisenmaailmansodanyhteydessävuonna1918.Hänolikoulutukseltaantaiteilijajakonservaattori.MyösInkeriKoskimies‐Hengoliopettajantoimensaohellataiteilija,jokamaalasienimmäkseenakvarelleja.HengienpoikaBeyHengonkertonutäitinsäolleenahkera,innostunutmaalari.Vapaa‐aikanasyntyi2‐3akvarelliapäivässäjajoskusenemmän‐kin,kuntyövireolihyvä.Taideteoksetmenivätuseinystävillejaopettajatovereillelahjoiksi,janiitäonpaljonraahelaisissakodeissa.AkvarellienlisäksiIngaHengsuunnittelikäsityömalleja.LahjakkailleoppilaillemolemmatHengitpitivätkotonaantaidekerhoa.ESTERPERHEENTUPA–kudonnanopettajajakirjoittajaEsterPerheentupasyntyi2.6.1896Laitilassa.KäytyäänLapuanemäntäkoulunvuosina1917‐19hänlähtiopiskelemaanHämeenlinnaanFredrikaWetterhoffinTyökouluun,jonkaopettajaosastoltahänsaipäästötodistuksen1921.HäntoimiTurunKotiteollisuusOyPirtintyönantaja1922jaOyPirtinKankaanpäänkutomonjohtaja1922‐23.SittenEsterPerheentu‐papalasiHämeenlinnaanjatyöskenteliFredrikaWetterhoffintyökoulunammattitiedon,ku‐donnanjakehruunopettajavuodesta1924vuoteen1946.TänäaikanahäntekiopintomatkatTanskaan1927,RuotsiinjaNorjaan1928jaTukholmaan1930.Hänhankkiitselleenajokor‐tin,jaoliensimmäinenHämeenlinnassaajokortinsaanutnainen.

Kuva11.EsterPerheentupaWetterhoffinpihalla.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

11

VaikkaEsterPerheentupaeiollutWetterhoffillapiirustuksenopettajana,joidentoimenkuvaantekstiilimalliensuunnitteluvarsinaisestikuului,eikäitsepitänytitseääntaiteilijanavaanopettajana,olihänenmerkityksensäwetterhoffilaistentekstiilienkehittymisellesiltihyvinsuuri.Hänenvaikutuksensaolihuomattavauusienvärisommittelujenjasidostentaitavanakokeilijana.KutenmonetmuutkinWetterhoffinmallisuunnittelijatEsterPerheentupajulkaisimallejaanlehdissä(mm.Kotiliedessä,KotiteollisuudessajaPellervossa)jakirjoissa(mm.”Ku‐tokaaitsekankaanne”1928,”Kutokaakuviollisiakankaita”1932,”Kotikankurinsidosopas”1944).Hänenkirjallinentoimintaolikaikenkaikkiaansangenlaajaa,jahänjulkaisivuosienvarrellakirjojenlisäksimyössuurenmääränalansakysymyksiäkosketteleviaartikkeleitaKotiliedessä,EmäntälehdessäsekäOminkäsin–lehdessä”tehdennimensäkokomaankäsi‐työnharrastajainjaperheenemäntienkeskuudessatunnetuksi”,kutenHämeenSanomatkir‐joittiEsterPerheentuvantäyttäessä50vuotta.Kirjoittajanahänolimonipuolisestilahjakas,sillähänenkynästäänsyntyitarvittaessamyöspakinoitajajoparunoja,kuten”Kotiteollisuus‐opistolaistenlaulu”(1933)tairunosikermäWetterhoffinArjanlinna‐rakennuksentupaantu‐liaisiin(1933).Vuosina1932‐35EsterPerheentupatoimivastaavanatoimittajanaLastujalanka–lehdessä,jokaoliperustettuKäsiteollisuus‐lehdenlakattuailmestymästä.LastujalankatoimitettiinjapainettiinHämeenlinnassa,jasepyrkikulkemaanedeltäjänsäKäsiteollisuus‐lehdenjälkiä,muttaeihalunnutollayhtä”kuiva”ammattilehti.Osaartikkeleistaolipakinatyylisiä,muttasiinäjulkaistiinmyöskansatieteellisiäkirjoituksiaerikäsityötekniikoista,kerrottiinliitonkokouksistajakotiteollisuusyhdistystenkursseistajne.Lastujalanka–lehdessäolimyöskudonta‐,ompelu‐japuutöidenmalleja.Kudontamallejasuun‐nittelivatmm.EsterPer‐heentupa,EvaLeimujaEsterAx.

Kuva12.Lastujalanka–lehdentoimitustyötä.

(Kuva:Lastujalanka6/1933)KansikuvialehteenpiirsivätEsterPerheentuvanystävätjakollegatLailaKarttunen,EsterAxjaPiaKaterma.Lehdenlevikkijataloustuottivatkokoilmestymisenajanhuolta,jajovuoden1934viimeisessänumerossaEsterPerheentupailmoitti,ettälehtilakkautetaan.HänjatkoikuitenkinLastujalangantoimittamistavuoden1935loppuunsaakka,jolloinhänerosisai‐raudenvuoksipäätoimittajantehtävistä,jalehtilakkasiilmestymästä.EsterPerheentuvanWetterhoffillasuunnittelemiatekstiilimallejaonWetterhoffintekstiiliko‐koelmissaylikahdeksankymmentäkappaletta.Niissäonvesiväriluonnoksiajatyöpiirustuksiamm.pöytäliinoihin,huiveihin,tyynyihin,ryijyihin,mattoihinjakeinutuolinmattoihin.Malleillaonnimet,janiissäontyyliltäänsekäperinteisiäkansanomaisiajakasviaiheisiaettäfunkistyy‐lisiämalleja.Kokeellistamateriaalinkäyttöäjatekniikkaaonesimerkiksiräsykuteisessasei‐nävaatteessa”Varsinais‐SuomijaPohjanmaa”,jonkapinnassaonyhdisteltynukkaajakierto‐pujotusta.

12

WetterhoffiltalähdettyäänEsterPerheentupaperustiHämeenlinnaanomankutomakoulun,jokatoimiLahdensivuntie30:ssävuoteen1953asti.Opettajanahänvaatikudonnanopiskeli‐joiltaainaparasta,jatyöolijoskusjopapurettavaelleisetyydyttänytopettajaa.Vuodesta1951alkaenEsterPerheentupapitiPellervo‐lehdessäkahdentoistavuodenajansuurensuosionsaavuttanutta”Pellervonkankureille”–palstaa.Häntoimipalstallalukijoiden‐saneuvonantajanamonenlaisissakäsityöalankysymyksissä,ennenmuutakankaankudontaakoskevissa.Hänopastikutojia,jotkahalusivatvalmistaakauniitakäyttö‐jajuhlakankaitako‐teihinsa–javarsinkinvielä1950‐luvunalussamonenmoisistapula‐ajanmateriaaleista.EsterPerheentupasommittelilukijoilleenlukuisiakankaidenmalleja,jaantoisiinäohessaneuvojaniinkudonnannikseistäkuinyksinkertaisuudenkauneudestakodintekstiileissä.Hänenkir‐joitustyylinsäolipakinoivajatuttavallinen,muttasamallavaativatyönhyvänsuorittamisensuhteen.AktiivisinatyövuosinaanEsterPerheentupaolimukanamonissakäsityö‐jakotiteollisuusalanluottamustehtävissä.ViimeisetvuotensahänomistiSisälähetysseurantoiminnalle,jahänkuuluipitkäänseuranjohtokuntaan.HänviettiloppuelämänsäHämeenlinnanSisälähetysseu‐ranvanhainkodissakuolemaansa1979asti.

Kuva13.Lastujalanka–lehdenkansikuvia,piirtäneetPiaKaterma,EsterAxjaLailaKarttunen.

13

LAILAKARTTUNEN–kuusikymmentävuottatekstiilitaiteenparissa

LailaMariaKarttunensyntyiSuonenjoella16.3.1895.HänkävikeskikoulunOulunsuomalaisessayhteiskoulussa.PerhemuuttiLemille,jaLailaKarttunenmeniopiskelemaanLappeenrannankutomakouluun,jostavalmistuivuonna1915.SenjälkeenhänmuuttiTurkuun,missäkäviTuruntaideyhdistyksenpiirustuskoulun1915‐18.NuorestalähtientaidemaalarinurastahaaveillutKarttunenkokeilivapaantaiteilijanammattia,muttajoutuitoteamaan,etteisilläpystyelättämäänitseään.Vuonna1919hänlähtiopiskelemaanpiirustuksenopettajaksiTaideteollisuus‐keskuskouluun,vaikkaopettajanammattikauhistuttikinhäntä.HänenopettajansaArttuBrummerhuomasiKarttusentaidotsuunnittelijanajakehottihäntäsiirtymäänmallipiirustus‐osastolle.Opintojenpäätteeksi1922KarttusellejärjestyityöpaikkaKarhulanlasitehtaalla.

Kuva14.LailaKarttunentyöpöytänsäääressävuonna1932.(KuvaSinikkaPeltovuorenkirjastaLinnutliitelisanoja)TekstiilitaiteilijaEvaAnttilanehdotuksestaLailaKarttunenkuitenkinhakijomuutamankuu‐kaudenkuluttuaFredrikaWetterhoffinTyökoulussaavoinnaolluttapiirustuksenjatyyliopinopettajanpaikkaa.Vaikkaopettajantyöeihäntäerityisestihoukutellutkaan,niinsidosoppijatyöhönkuuluvatekstiilimalliensuunnittelukiinnostivathäntä.Hänsaipaikanjaviettiseuraa‐vatkahdeksanvuottaHämeenlinnassa.TänäaikanahäntekiopintomatkojaSkandinavianmaihin,Pariisiin1925sekäPariisiinjaItaliaan1928.LailaKarttusenkudontamallejajulkais‐tiinKäsiteollisuus‐lehdessä,javuonna1930hänjulkaisiensimmäisenmallisalkkunsa”MallejakutomatöihinI”,jonkatoinenosailmestyi1932.Hänentekstiiliteoksiaanolijo1920‐luvullaesillänäyttelyissäniinkotimaassakuinulkomaillakin–esimerkiksiPariisissa1925ja1927jaBarcelonassa1929.LailaKarttunenoli1920‐luvunalussasisäistänytmm.ArttuBrummerinedistämänajatus‐maailmankäsiteollisuudenkansallisestakutsumuksestajavalistustehtävästä.Karttunenkir‐joittiKäsiteollisuus‐lehdennumeroon6/1923artikkelin”Vanhastaryijyteollisuudestamme”,jossahänihannoidenkuvailimenneidenvuosienryijynkutojienajatuksiajasuomalaisenluonnonmerkitystäinnoituksenantajana.Aikakaudenvalistustyössäolilähtökohtanakan‐santaiteenperinnönvaaliminentaideteollisuudessajakotiensisustukseenkuuluvienesinei‐

14

densuunnittelussa.Tekstiilitaiteilijantehtäväksimuodostuitässäajatusmaailmassakansan‐omaiseensuomalaiseentekstiiliperintöönperustuvien,esteettisestikorkeatasoistenjaajansisustustyyliinsopeutuvien,helpostihuollettavientekstiiliensuunnittelu–nämälähtökohdatolivatvarmastiLailaKarttusellamielessähänentyössäänWetterhoffintekstiilimalliensom‐mittelijana.LailaKarttusenopettajantyönalkuvaiheessaWetterhoffillaolipiirustuksessasuoritettavinaseuraavanlaisetoppimäärät:”1luokka.(6tuntiaviikossa).Piirrettykuivattujakasveja.Syksyl‐lämaalattueläviäkasvejamustallavärillä.Sommiteltuornamenttejasekäyksinkertaisiaku‐dontamalleja.VärisointuoppialuettuViljasen’Väriensommittelun’mukaan.2luokka.(6tuntiaviikossa).Maalattueläviäkasvejamustallavärilläsekäsyksynlehtiäväreillä.Kudontamalliensommittelua.Tyyliopissaluettujapiirrettyerityylisiärakennus‐jaornamenttimuotoja.”LailaKarttuneneikuitenkaanollutkutsumukseltaanopettaja,vaantaiteilija,jahänetluettiinjo1920‐luvullamaammemerkittävimpien’kudontataiteilijoiden’joukkoon.OpettamisenohellahänsuunnittelikinvaltavanmääränmallejaWetterhoffinkutojillejaopiskelijoillesekätoteut‐tijoukonomiauniikkejatekstiilitaideteoksiaan.LailaKarttusenensimmäiseltäWetterhoffin‐kaudeltaonWetterhoffintekstiilikokoelmissalähes500mallialuonnoksinajatyöpiirustuksina.Malleissanäkyvätniinkansanomaisetkuinluontoaiheet,niinfunktionalisminkuinkuvataiteen(kubismin)vaikutteet.Monientyöpiirus‐tuksienkuluneisuudestanäkee,ettämallejaonkäytettypaljon:kutojienkädetjanuppineulatovatjättäneetniihinjälkensä.

Kuva15.LailaKarttusenakvarelli”Kaupunki”vuodelta1929sekänäytehänensamoihinaikoihinsuunnitte‐lemastaankudotustakankaasta.(KuvaElsaSilpalanjaTuulaHeinäsenkirjastaWetterhoffsatavuotta)

VaikkaLailaKarttunenoliWetterhoffillamalliensuunnittelijanatuottelias,olitekstiilitaiteili‐janatoimiminenpikkukaupungissasijaitsevassaalanoppilaitoksessahänellekuitenkinhenki‐sestiraskasta.Hänsaiomienteostensanäyttelyistäylistäviäkritiikkejä,ja–SinikkaPeltovuo‐

15

rensanoin–hänestä”tulilyhyessäajassaliiankuuluisa,jaoppilaitosjäivarjoon.”KunSuo‐menKäsityönYstävätkutsuiLailaKarttusenkutomonsajohtajaksi,hänparivuottaasiaahar‐kittuaansanoutuiirtiopettajantoimestaanjamuuttiHelsinkiinvuonna1931.Hänenseuraa‐jakseenWetterhoffinpiirustuksenopettajanatuliEsterAx.LailaKarttunenpitityöstäänSuomenKäsityönYstävissä.Kutomonjohtaminenoliantoisaa,silläkutojatolivattaitaviajakunnianhimoisia.KoskatyöKäsityönYstävissäeiollutkokopäi‐vätoimista,LailaKarttunenpystyiperustamaanmyösomanmallitoimiston.YhteydetHä‐meenlinnaanjaWetterhoffilleeivätkatkenneetkokonaan,sillälankatilauksetjamallitkulki‐vatahkerastisuuntaanjatoiseen.KarttunenmyösavustiystävänsäEsterPerheentuvanLastujalanka–lehteämm.kansikuvapiirroksilla.

Kuva16.WSOY:nmainosLastujalanka–lehdennumerossa2/1933

1930‐lukuoliKäsityönYstävissäkehityksen,vilkkaantoiminnanjakilpailujenaikaa.Kudon‐tatöidenmääräkasvoiselvästiniinkodintekstiileissä,huonekalukankaissakuinkirkkotekstii‐leissä.Käsinkudotuttekstiilitelivätkukoistuskauttaan,jaajanmuotokielisuosipelkistettyjämuotoja,mikäsopihyvinkudontatekniikkaan.LailakarttunensuunnitteliYstävilleuseitaku‐dottujenkankaidenmallistoja,jakirkkotekstiiliensuunnittelijanahänolirohkeakokeilijayh‐distellessäänerilaisiakutomistekniikoita.HänetpalkittiinuseissaKäsityönYstävienkilpai‐luissaniinkodin‐kuinkirkollisistatekstiileistään.LailaKarttunensuunnitteli1930‐luvullamyösteollisestikudottujenmattojenmallejajärvenpääläiselleOyPlyysijaMattoAb:lle.HäntekiopintomatkanSaksaanjaPariisiinvuonna1937.Sodansyttyminen1939tyrehdyttiKäsityönYstäviensuotuisankehityksen.Työntekijöitä,mm.LailaKarttunen,joutuipalkattomallelomalle.Keväällä1940Karttunenkutsuttiintakai‐sinmuttaalennetullepalkalle.Hänjoutuivaikeanvalinnaneteen,kunsyksyllätarjoutuimah‐

16

dollisuuspalataWetterhoffille.Helsinginolojenepävarmuuslopultasaihänetpäätymäänrat‐kaisuunHämeenlinnanhyväksi,janiinhänaloittivuoden1941alussauudentyörupeamanpiirustuksenopettajanajamalliensuunnittelijanaWetterhoffilla.Opetustyöhönhäneikuiten‐kaankoskaanpystynyttäysinsopeutumaan.Seuraavanavuonnahänhalusikinsaadajohdet‐tavikseenmyösammattikutojat,sillähänkatsoisenvaikuttavanedullisestituotteidentaiteel‐lisentasonkohoamiseenjasitenopistonmyyntipuolenkehitykseen–jalisäksisemerkitsiopetustuntienvähenemistä.LailaKarttunenkäynnistikansanomaistentekstiilienkeräämisenWetterhoffinkotiteollisuus‐opistossavuonna1943.Virikkeentällaiseentoimintaanhänolisaanutjo1930‐luvunalussa,jolloinhänvuonna1931yhdessäkäsityönopettajaEevaJauhiaisenkanssajärjestiMarttojentoimestakootunnäyttelynvahoistakansanomaisistatekstiileistä.NäyttelyssäolitekstiilejäeripuoliltaSuomea,janiistäLaatokan‐KarjalanalueeltakerätyttyöttekivätKarttuseenvoimak‐kaimmanvaikutuksenerikoisuudellaan,mallienrikkaudellajaetenkinkirjontatöissäesiinty‐vientyötapojenrunsaudella.Kirjonnastatulikinhänentaiteensaolennainenosavuosikym‐menienajaksi.OmaretkiLaatokan‐Karjalaantoteutuivuonna1938,jolloinKarttunenjaJau‐hiainenkiersivätkylissävalokuvaten,piirtäenjamuistiinpanojatehden.KaikenkaikkiaanKarttunentekineljä‐viisikeruumatkaaeripuolilleSuomea.Vuodesta1943lähtienWetterhof‐finopiskelijatsittenkeräsivättekstiilinäytteitäkotipitäjästääntaijostainmuustaSuomenkunnastaopistonkokoelmaan.KunLailaKarttunenpalasiHelsingistäHämeenlinnaan,olisota‐aikajatekstiilienmateriaalejasäännösteltiin.Kotimaistapellavaakasvatettiinjakehrättiinlangaksirunsaasti,japellavaso‐veltuikinKarttuselleraaka‐aineeksihyvin,koskahänoliottanuttavoitteekseenpellavaistenrevinnäiskirjontatöidenkehittämisen.Pellavaolimyösdamastikankaidenmateriaali.Pape‐rinaruakäytettiinverhojenjahuonekalukankaidenmateriaalina,jasiitäkinKarttunensuun‐nittelidamastikangasta.Kuntekstiilimateriaaliensäännöstely1940‐luvunlopullaalkoipurkautua,senäkyiryijyjensuunnittelunjavalmistuksenuudelleenalkamisenajatäkänöidenuutenanousuna.Verho‐jasisustuskankaisiinalettiintaaskiinnittääsuurtahuomiota–olihanmaassalukemattomiaso‐dassakärsineitätaisodanjälkeenrakennettujakotejasisustettavina.Materiaaliensäännöste‐lynloppuminenantoisysäyksenLailaKarttusenuudelleluomisinnolle,mikänäkyi1950‐luvunalkuvuosinamyöspalkintoinaMilanontriennalessa.NäyttelyissäKarttusentöitäolilähesjokavuosi,joskusparikinkertaavuodessa.LailaKarttunensuunnitteli1950‐luvullaWetterhoffillelukuisiaupeitatäkänöitäjaryijyjä,joistamonionedelleenWetterhoffOy:ntuo‐tevalikoimassa.Wetterhoffinammattikutomossavalmistettiinmyöshänensuunnittelemiaanupeitadamastiliinojasekäpuku‐jahuonekalukankaita.Hänellekehittyiomauskollinenihaili‐jakuntakinasiakkaista,jotkaostivatvuosittainuseitahänensuunnittelemiaantekstiilejä.LailaKarttunenhalusipanostaaWetterhoffintuotteidensuunnittelunjamyynninedistämi‐seen.Vuonna1950hänjättivirkavapausanomuksenopetusvelvollisuudestavuodeksieteen‐päin”voidakseensinäaikanakeskittyäopistontaiteellisentason,kutoma‐jakirjontamalli‐lainaamonsekätuotteidenammattimaisenvalmistamisenkehittämiseen”.Vuonna1951häntekiRuotsiin,NorjaanjaTanskaanopintomatkan,jonkaaikanahäntutustuimaidenkotiteolli‐suusliikkeisiinjamuseokokoelmiin.Hänmyössuunnitteliopistontuotteidenmyyntinäyttely‐jä,jollaisiajärjestettiinesimerkiksiTukholmassa1947jaHelsingissä1953.LailaKarttusentällätoisellaWetterhoffin‐kaudellaansuunnittelemiatekstiilimallejaonluon‐noksinataityöpiirustuksinaWetterhoffintekstiilikokoelmissakuutisensataa.Eritekstiililajit

17

ovatmalleissaedustettuinahyvinmonipuolisesti:joukossaonpaljonmattoja,ryijyjä,täkänöitä,tyynyjäjahuonekalukankaitasekälisäksirekivaatteita,istuinmattoja,seinävaatteita,vuo‐depeitteitä,verhoja,huiveja,vaatetuskankaitajapannumyssyjä.NäissäWetterhoffilletehdyissäluonnoksissakinnäkyyKarttusenvarmatyylijataiteilijansilmä–hänenmallinsaovatselvästierottuviajauuttanäkemystätuovia.Kuva17.LailaKarttusensuunnittelemaryijy”Sininentulppaani”.(Kuva:WetterhoffOy)

LailaKarttusentaidothuomattiinjatunnettiinlaajemminkinmaassamme.ArttuBrummerkirjoittiOrnamonvuosikirjaan1949artikkelin”Taideteollisuutemmetaiteilijoita”jasiinähänylistiLailaKarttustanäin:”EnsimmäisenäonmainittavaLailaKarttunen,jokaalunperinval‐mistuipiirustuksenopettajaksi,muttahankkisittemminitselleenhyvinkinpätevättekstiili‐teknillisettiedot.Hänessäyhtyyharvinaisenpätevästisekätaideettätaitaminen.Laajojenammatillistentietojensaperusteellahänomaksuumilloinminkinvanhantekniikkamuodonsoveltaensitäuudellatavalla,niinettämuseojäljennöstenasemastasaammekastetuoreitatöitä.”Kuva18.LailaKarttunentyöpöytänsäääressävuonna1957.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)TekstiilisuunnittelunohellaLailaKarttunenjatkoipiirtämisenjataidemaalauksenharrasta‐mista.Kunhämeenlinnalaistaiteilijoidenns.”Hiilikerho”vuonna1954järjestäytyiHämeen‐linnanTaiteilijaseuraksi,olihänmukanajoukossa.

18

1950‐luvunpuolivälinjälkeenLailaKarttunenalkoihiljalleenvähentääsuurtatyömääräänsäWetterhoffilla.Vuoden1956lopullahänpäätti,neuvottelujenjälkeen,erotaammattikutomonjohdosta.KutomontöidensuunnittelustajamyynninjärjestämisestäryhtyihuolehtimaanopettajaHelenaTarvajärvi.EroanomuksensakotiteollisuusopistonpiirustuksenopettajantoimestajasamallaeläkeanomuksensaLailaKarttunenjättiopistonjohtokunnalletoukokuus‐sa1958.KuvaamataidonopettajantoimeenvalittiinhänenjälkeensäTellervoStrömmer.EläkkeellepääsymerkitsiLailaKarttusellemieltävirkistävääjaintoalisäävääkäännettäelä‐mässä.Luomisenvapaustuotti1960‐luvunalkupuoleltalähtientekstiilitaidetta,jokapoikkesijyrkästiaikaisemminsyntyneestä.Hänseurasijatkuvastikuvataiteenkehitystrendejä.Esi‐merkiksi1970‐luvunalunoptinentaidekiehtoihäntäniin,ettähänkäyttiaineksiasiitäpella‐vatekstiileissä,jotkahänsuunnitteliWetterhoff‐säätiönpyynnöstä.YhteistyöWetterhoffinkanssajatkuieläkevuosinamuutenkin.LailaKarttusenuusiluovakausi,jokakestiparikymmentävuottajajonkaaikanasyntyimm.upeitakuvakudoksiajakirkkotekstiilejä,päättyivastasairaudensaatuahänestäyliotteen.Lailakarttunenkuoli7.1.1981.HänolialoittanuttyöntekstiilienparissajoopiskeluaikanaanHelsingissävuonna1921,jahänenviimeinentyönsäonpäivättyvuonna1980–hänentyö‐uransakestisitenkaikkiaan60vuotta.

SAIMITÖRMÄNEN–nuoritaiteilijasijaisenaSaimiKaroliinaTörmänen(myöh.Otava)toimiFredrikaWetterhoffinTyökoulussaLailaKarttusensijaisenakevätlukukaudella1923opettaenpiirustustajatyylioppia.Hänolisyntynyt12.10.1901jakuoli15.02.90.KuvataiteilijamatrikkelintietojenmukaanhänopiskeliTaideteollisuuskeskuskoulussa1919‐21,SuomenTaideyhdistyksenpiirustuskoulussajaHelsinginyliopistonpiirustussalissa1925,AukustiTuhkantaide‐grafiikankurssilla1947‐48sekäAcadémieColarossissajaAcadémiedelaGrandeChau‐mièressaPariisissa1931jaLouisCalevaert‐BruninjohdollaPariisissa1951.WetterhoffintekstiilikokoelmissaontallellakaksiSaimiTörmäsensuunnittelemaamattomallia,jotkaovatvoimakasvärisiäjakuvioiltaanitämaistyyppisiä.

Kuva19.SaimiTörmäsensuunnittelemamattomalli”Kuusimalli”.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

19

ANNIKKIPALOSUO–toinennuorisijaisopet­tajaKatriAnnikkiPalosuo(ent.Brander)syntyiHelsingissä12.2.1908.Käytyään8luokkaaHelsinginsuomalaistayhteiskouluahänsuorittipiirustus‐jakaunokirjoitusopettajakurssinTaideteollisuuskeskuskoulussavuosina1926‐29.HäntoimiFredrikaWetterhoffintyökoulunpiirustuksenapulaisopettajana1929‐30.Vuodesta1933lähtienhäntyöskentelipiirustuksen,muovailunjakaunokirjoituksenopettajaRaahenseminaarissa.AnnikkiPalosuonsuunnittelemiatekstiilimallejaonWetterhoffintekstiilikokoelmissapuo‐lenkymmentäkappaletta.Joukossaonmattoja,ryijyjaverhokangas.Tyyliltääntekstiilitovatfunkistyylisiä.

Kuva20.AnnikkiPalosuonsuunnittelemamatto‐malli”Honganrunko”.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

MARGARETAAHLSTEDT­funktionalismiaMargaretaAhlstedt(myöh.Ahlstedt­Willandt)syntyiHelsingissä27.2.1888.HänenisänsäolitaidemaalariFredrikAhlstedt,jahänenäitinsäNinaAhlstedtmaalasimuotokuviajaalttaritaulu‐ja.MargaretaAhlstedtopiskelimaalaustaensinSuomessajavuosina1907‐08Tukholmassa.Syk‐syllä1908hänaloittiopinnotTaideteollisuuskes‐kuskoulussa,jostahänvalmistui1912.Koulussaeituohonaikaanvieläollutlinjajakoa,eikäteks‐tiilitaiteenopetuskäynnistynytvirallisestikuinvasta1929.Tekstiilitekniikoistakiinnostuneidentaiteilijoidenolisitenhankittavataitonsamuual‐ta,janiinpämm.MargaretaAhlstedt,EvaAnttila,GretaSkogsterjaImpiSotavaltatäydensivätopintojaanFredrikaWetterhoffinTyökoulussaHämeenlinnassa1920‐luvulla.

Kuva21.MargaretaAhlstedtinmattoluonnos”Luolansuu”.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

20

KoulunsilloinenjohtajaHelenaBranderjärjestiheille”räätälöityjä”muutamankuukaudenkursseja,joillaopiskeltiinkankaidensidoksiajakudontaa.WetterhoffintekstiilikokoelmissaonseitsemänMargaretaAhlstedtinsuunnittelemaamatontaikeinutuolinmatonmallia.Needustavattyyliltäänfunktionalismiajaovatväritykseltäänhyvinvoimakkaita.MargaretaAhlstedtperustivuonna1924Helsinkiinomankutomon,jokavähitellenlaajeniniin,ettäparhaimmillaansiellätyöskentelikymmenenhenkilöä.Käyttötekstiilitmuodostivatkutomontuotannostamäärällisestisuurimmanosan.MargaretaAhlstedt‐Willandtinuraku‐tomonjohtajanakestiylikolmekymmentävuotta.Hänjatkoitekstiilitaiteilijantyötään1960‐luvulleasti,jauravainhuipentuiloppuakohti,kunhänsaattoikeskittyätaidetekstiileihinkutomonmukanaantuomienvelvollisuuksienjäätyätaakse.Taidetekstiileistähänellemuo‐dostuivatkaikkeinomimmiksikuvakudokset.HänkuoliHelsingissä29.5.1967.ESTERAX–väriensoinnuttaja

EsterAx(myöh.Ax­Tokkola)syntyiLaukaassa25.6.1906.HänkävikuusiluokkaaKajaaninyhteislyseota,jostasaierotodistuksenvuonna1924.HänopiskeliTaideteollisuus‐keskuskoulussajasaisieltäpäästötodistuksen1927.SeuraavanavuonnahänsuorittiEeroJärnefeltinperspektiiviopintutkinnonHelsinginyliopistossa.Vuosina1927‐29EsterAxsailisäksiauskultoimistodistuksenHelsinginsuomalaisestatyttölyseosta,suorittikasvatusopinapprobaturtutkinnonyliopistossa,käytännöllisetopettajanäytteetSuomalaisessanormaalilyseossasekäsuomenkielentutkinnon.HäntäydensipiirustustaitoaanottamallaosaaT.SalervonpiirustuksenopettajakurssiinTammisaaressa1929.Vuosina1929‐30EsterAxtoimipiirustuksen‐,kaunokirjoituksen‐jamuovailunopettajienviransijaisenaKajaaninyhteislyseossa,HelsinginKeskuksenyhteiskoulussajaHelsinginKoelyseossa.

Kuva22.EsterAx.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)Vuoden1931alustaEsterAxtulipiirustuksen,tyyliopin,kaunokirjoituksenjatekstauksenopettajaksijamalliensuunnittelijaksiKotiteollisuusopistoFredrikaWetterhoffinTyökouluun.Vuonna1930annettukotiteollisuusopistoasetusasettiuusiaehtojapiirustuksenopettajienkelpoisuusehtoihin.NiinpäEsterAxinkinoliennentoimensavakinaistamista1933suoritetta‐vakäytännöllisessäjateoreettisessataidossakudonnassakelpoisuuskoe,jostahänsaitodis‐tuksenEsterPerheentuvalta,sekäkäytännöllisessäjateoreettisessataidossaompelussakel‐poisuuskoe,jostahänsaitodistuksenIlmaNiemiseltä.

21

EsterAxolimallisuunnittelijanaluomisvoimainenjatyöteliäs.Wetterhoffintekstiilikokoel‐missaonhänensuunnittelemiaanmallejaluonnoksinajatyöpiirustuksinapitkälletoistatu‐hattakappaletta.Hänenmallinsasaavuttivathyvinsuurensuosion,jahänensuunnittelemiaanseinätekstiilejäjaryijyjäkudottiintyökoulussamyyntiinrunsaastijaniitävalmistettiinmyöskodeissaWetterhoffiltavuokrattujenmallienmukaan.Häntekitekstiilimalleistaanpieniäve‐siväriluonnoksiajaantoimalleillenimet.Hänenmallinsaovatpääasiassafunkistyylisiäniinkuva‐aiheiltaan,kompositioiltaankuinväreiltään–tyypillisiäsävyjähänentekstiileissäänovatpunainen,ruskea,sininen,beigejaharmaa.Hänsuunnittelimyösperinteisiäkansan‐omaisiaruutukuosejaesimerkiksihuiveihinjapöytäliinoihin.Ruutuja,raitojajafunkikselleominaisiaviivojaonmm.kaitaliinoissa,oviverhoissajaleposohvanpeitteissä.SinikkaPeltovuorenmukaan1930‐luvunsuomalaisissatekstiilitaideteoksissanäkyivätvuosi‐kymmenenalkupuolenpoliittinenilmapiirisekävuosikymmenenpuolivälintienoillatapah‐tunuthenkinenvapautuminen,jolloinvaaka‐japystyviivojenja–pintojentilalletulivatva‐paastijakevyestisommitellutkasvi‐jaeläinaiheet.KevyestihahmotelluistaluonnonaiheistamuodostunutkuvailmaisuheijastikäsitystäSuomentaloudellisestakasvustajavakaastaelä‐mästä.

EsterAxinsuunnittelemissatäkänöissäonuseinaiheenaluontojakasvit,muttamyöskertoviaaiheitalöytyyhänenmalleistaan.Ajalletyypillistäonirrallistenkuvioidensijoittelukokotyönalalle,kutenesimerkiksi”Liljat”‐täkänässä.Myöshänentyynymalleissaanonsamanlaisiakasviaiheitajakokoalalle”siroteltuja”kukka‐aiheita.Axsuunnittelimyöspaljonryijyjä,joissaonaineksianiinfunkistyylistäkuinkertovistaaiheistasekäperinteisestäreuna‐jakeskusta‐alueeseenjakautuvastasommittelusta.Hänolikintutkinutkansanomaisiaryijyjä1930‐luvullajatehnytniistävesivärikopioita.Axinryijyissäontyypillistenfunkisvärienohellamyöshyvintummillasävyilläväritettyjämalleja.WetterhoffinryijyvalikoimassaonedelleenmukanaEsterAxinsuunnittelemiahyvinsuosittujamalleja,kutenesimerkiksi”Kevätkesä”ja”Haave”.Myöshänenmattosuunnitelmissaanonfunkikselleominaisiapiirteitäsekätoisaaltasommittelultaanryijyämuistuttaviamalleja.Villa‐taikarvalankamattojenohellahänsuunnittelilattiaryijyjäjafunkistyylisiäräsymattoja.SisustustekstiilienlisäksiEsterAxsuunnittelimyöskirkkotekstiilejä.Kuva23.EsterAxinsuunnitteleman”Suokukka”‐istuinmatontyöpiirustus.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

EsterAxvoittitekstiileilläänjasuunnitelmillaanmoniapalkintojasekäkotimaassaettäulko‐mailla.HänentyönsäpalkittiinBarcelonanmaailmannäyttelyssä1929kunniakirjalla.SuomenKäsityönYstävienryijykilpailussa1930hänsaiensimmäisenpalkinnon,samoinSeinäjoenKehruu‐jakutomatehtaanleposohvanpeitekilpailussa1932.Milanonmaailmannäyttelystä1933tulihopeamitali.HänenmallejaanjulkaistiinuseinOminKäsin–lehdessä.EsterAxavustiopettajakollegansaEsterPerheentuvantoimittamaaLastujalanka–lehteäsekätekstiilimal‐leillaettäkansikuvapiirroksilla.

22

Kuva24.EsterAxinsuunnittelemaryijy”Haave”.(Kuva:WetterhoffOy)

ArvosteluissakiitettiinuseinEsterAxintekstiilimallejajaetenkinniidenväriyhdistelmiä.Vä‐ritolivathänellehyvinkeskeinensuunnittelunalue,jahänjulkaisiaiheestavuonna1942kir‐jankin,”Väreistäjavärisoinnuistakansanopistonopettajilleja–oppilaille”.Värienmerkityk‐sestäkotiensisutuksessahänkirjoittiLastujalanka–lehdessävuonna1933julkaistuntyy‐nymallinsayhteydessänäin:”Jokainenkaipaavaihteluajaviihtyisyyttäsiinäympäristössä,missähänenitenjoutuuoleskelemaan–asunnossaan.Väriontämmöisenvaihtelunaikaan‐saajanaerittäintärkeätekijä,muttamyöstottumattomallevaikeakäsitellä,sillähelpostivoitoivotunviihtyisyydentilalletullajotainaivanpäinvastaista,joseioleosattuvalitavärejäoi‐kein.–Hyvinsuuriepäonnistumisenmahdollisuusonliianrohkeassavärienkäytössähuo‐neessaolevissasuurissaesineissä.Varmintaonkinvalitaniihinmieluumminneutraalitkuinliiankirkkaatvärit,sillämitäsuurempanapintanaväriesiintyy,sitähimmeämmässämuodos‐sasentuleeolla.Sensijaaniloisuuttajapirteyttämuutenliianneutraaliinjayksiväriseenym‐päristöönonpaljonhelpompiaikaansaadavärikkäilläpikkuesineillä,kutenmaljakoilla,tyy‐nyilläjne.Sellaiseentarkoitukseensopivaonylläkuvattutyyny.”EsterAxtoimipiirustuksenopettajanaWetterhoffillavuoden1936loppuun,jolloinhännaimi‐siinmentyäänmuuttiHelsinkiin.Hänelleannettiinlähtiessäryijy”lahjanahänenuutterastatyöstäänopistossa”.HänjatkoiHelsingissätyötääntekstiilitaiteilijana,muttakeuhkotautikeskeyttilupaavantaiteilijanuran.EsterAxkuoliKiljavannummenparantolassa15.7.1946.

23

PIAKATERMA–vierailevataiteilijaPiaKaterma(1905‐1979)toimiHämeenlinnanlyseonkuvaamataidonopettajanavuosina1929‐1949.KunHämeenlinnanseurakunnanmolemmatvakinaisetpapitastuivatyhtäaikaavirkoihinsavuonna1936,lahjoittivatkaupunki‐jamaaseurakunnannaisettämänharvinaisentapahtumankunniaksikirkkoonuudetmessupuvut,alttarivaatteetja–liinatsekämuitataide‐käsitöitä.TyötolisuunnitelluttaiteilijaPiaKatermajanevalmistettiinWetterhoffinkotiteolli‐suusopistossakudonnanopettajaEsterPerheentuvanvalvonnanalaisinaoppilastöinä.Lahja‐tekstiileihinkuuluivatantependum,seinävaate”Vuorisaarna”,seinävaate”Hartaus”sekäsa‐karistonseinävaatteet,verho,lattiamattojakirjahyllynliina.

Kuva25.PiaKatermanseinävaateluonnos”Linnunrata”.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)PiaKatermasuunnitteliWetterhoffillejonkinverrantekstiilimalleja.WetterhoffinTekstiiliko‐koelmissaonvesiväriluonnoksiajatyöpiirustuksianoinsadastahänenmallistaan,joidenjou‐kossaonmm.seinävaatteita,ryijyjä,istuinmattoja,tyynyjäjaverhojasekäkirkkotekstiilejä.Niissäyhdistyvätkansanomainentyyliraitoineenjakasviaiheineenfunktionalisminvaikuttei‐siin.Hänenryijymallinsa”Kevätlaulu”kuuluunykyäänkinWetterhoffinryijyvalikoimaan.PiaKatermanmallejajulkaistiinjonkinverranKotiteollisuus‐jaLastujalanka–lehdissä,javii‐memainittuunhäntekimuutamankansikuvapiirroksenkin.KirkkotekstiilejäPiaKatermasuunnittelimuuallekinkuinHämeenlinnaan.Nakkilanvuonna1937rakennettuuusikirkkoonensimmäisiäjaparhaimpiafunktionalistisentyylinmukaisiakirkkorakennuksiaSuomessa.KirkonerikoisuutenaovatPiaKatermansuunnittelematikku‐naverhot,joihinonkudottuevankelistojensymbolit.

24

PiaKatermaolimukanaHämeenlinnantaide‐elämässä.Hämeenlinnanseuduntaiteilijatjataiteestakiinnostuneetihmisetlöysivättoisensa,kuntaiteilijaHugoTrenzschinajatusyhtei‐sistäpiirustusilloistatoteutuivuonna1946.Hiilikerhoksinimettyryhmäkokoontuivuoroinosallistujienkodeissa.MukanaolivatkuvaamataidonopettajajataiteilijaSalomeKonttinen,OskariSirkkolajaHugoLehtoranta,japianjoukkoonliittyivätkuvaamataidonopettajatEevaPursiainen,EevaUrmi‐Seppälä,PiaKaterma.Vuonna1948perustettiinHämeenlinnanTai‐deyhdistysyhdyssiteeksikuvataiteen,kirjallisuuden,musiikinjanäyttämötaiteenvälillä.PiaKatermaoliuudenyhdistyksenensimmäinenpuheenjohtaja.Yhdistysjärjestimonipuolisiataideviikkoja,taideretkiä,luontotilaisuuksiajamuitatapahtumia.–PiaKatermatunnetaanmyöskirjanomistajamerkkien,exlibristen,suunnittelijana.PiaKatermaolimyöstaiteentutkija.Vuonna1954häntekiHelsinginyliopistoonväitöskirjantaiteilijaMariaWiikistä(julkaissutWSOYvuonna1954).Jositäennenhänolimm.kirjoittanutartikkelin”EemilHalosennuoruudenaikaistatuotantoa”Suomentaiteenvuosikirjaan1947.PiaKatermanopettajanurajatkui1950‐60‐luvullaTaideteollisuusopiston(nykyisenTaidete‐ollisenkorkeakoulun)kuvaamataidonosastolla,missähänopettiainakintaidekasvatusta.OsastonjohdossaolleetAnna‐LiisaSaalasjahänenjälkeensäPiaKatermaesittelivätluennoil‐laanHerbertReadinajatuksia,jotapidetäänSuomessakuvaamataidonopetuksenjasenuudistamisenedistäjänä.TeosofisestaajattelutavastakiinnostunutPiaKatermajulkaisivuonna1960Elonpyörä‐lehdessäartikkelin”Väreistäjaväriensymboliikasta”.Siinähänkirjoittaanäin:”Väreilläontodellakinomasalaperäinenelämänsäjaomavoimakasmaailmansa,jokakaikkinaaikoinaonviehättänytjakiinnostanutihmisiä.Ihminenonyrittänyttulkitavärienolemustajaselvittäävärinvertauskuvallistasanomaa.Taiteilijat,taidemaalaritjaväritaiteilijatyleensälienevätkuitenkinne,jotkaherkimminjavälittömimminsaavatkosketuksenvärienolemukseenjavoivat—kukinomantemperamenttinsajakykynsämukaan—siirtäävärinsanomankaikki‐ennähtäväksijaluodasopusointua,terveyttäjailoaihmistenmieliin.”SIRKKASALMI–perinteistäjamoderniaSirkkaSalmisyntyi21.4.1913.Ylioppilaaksipääsynjälkeenhänopiskelikuvaamataidonopet‐tajaksi.HäntoimiFredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopistonpiirustuksenopettajanavuonna1937.SirkkaSalmensuunnittelemientekstiilimallienvesiväriluonnoksiaonWetterhoffintekstiili‐kokoelmissanoin160kappaletta.Joukossaonmonenlaisiatekstiililajeja:istuinmattoja,pöy‐tä‐jakaitaliinoja,tyynyjä,seinävaatteita,sängynpeitteitä,verhoja,ryijyjäjamattoja.Perintei‐sentekstiilisommittelunjafunkistyylinvaikutteetovatniissänäkyvillä,muttajoukossaonmuutamiamoderninoloisiakinluonnoksia(esim.ryijy”Jokakoivussakäkönen”).KaikenkaikkiaanSirkkaSalmenmallitovatväreiltäänaikavoimakkaitajakuvioinneiltaanmelkoko‐risteellisia.MuutamiahänensuunnitelmiaanjulkaistiinKotiteollisuus‐lehdessä.

25

Kuva26.SirkkaSalmensuunnittelemiapöytäliinamallejavuodelta1937:”Porras”,”Serpentiini”,”Kangasvuokko”ja”Sampsa”.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

LYYLIVANHATALO–tuotteliastekstiilisuunnittelijaLyyliVanhatalosyntyi24.11.1910Porinmaalaiskunnassa.Ylioppilaaksipääsynjälkeenhänopiskelikuvaamataidonopettajaksivalmistuen1935.HänauskultoiTyttönormaalilyseossa1935jasuorittisamanavuonnaasetuksenmukaisentutkinnonYliopistonpiirustussalissasekäkasvatusopintutkinnon1936.HänopiskeliTaideteollisuuskeskuskouluntekstiilitaiteenosastolla,jostavalmistui1937,jasuorittisamanavuonnakäytännöllisetopetusnäytteet.HäntoimiFredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopistonpiirustuksenopettajana1936sekä1938‐39.Toimivakinaistettiinvuoden1939alusta,jakelpoisuusehtojentäyttämiseksiLyyliVanhatalosuorittikelpoisuuskokeetompelunjakudonnanammattitiedoissavuoden1938lopussa.LyyliVanhatalonsuunnittelemiatekstiilimallejaonWetterhoffintekstiilikokoelmissanoinneljäjapuolisataa,pääasiassavesiväriluonnoksina.Edustettuinaovatkutakuinkinkaikkikodintekstiilitverhoistamattoihinjapöytäliinoistaryijyihin.Joukossaonpaljonperinteisiäruutu‐jaraitakuoseja,kasviaiheisiakuvioita(esim.tyyny”Lieko”)sekäjonkinverranfunkis‐vaikutteisiamalleja.Monissaryijyissäesiintyyihmis‐jaeläinhahmoja,jajotkinryijyistäonsommiteltuhyvinvapaastikin(esim.”Aallonvälke”).NykyäänWetterhoffinvalikoimassaonkaksiLyyliVanhatalonsuunnittelemaryijymallia:”Mademoiselle”,jokaedustaaperinteistä

26

tyyliäreuna‐keskus‐sommitteluineenjaornamentteineen,sekä”Oilikki”,jossavoihavaitaaineksiavanhoistakansanomaisistaryijyistäuudellatavallasommiteltuina.Kuva27.LyyliVanhatalonsuunnittelemaryijy”Oilikki”.(Kuva:WetterhoffOy)KYLLIKKIURONOJA–kuvataiteilijamallisuunnittelijanaKyllikkiUronoja(myöh.Uronoja­Juntunen)syntyiHelsingissä10.12.1912.YlioppilaaksipäästyäänhänopiskeliTaideteollisuuskeskuskoulussa1933‐36valmistuenpiirustuksenopet‐tajaksi.HänopiskeliHelsinginyliopistonpiirustussalissa1932‐33ja1936‐37sekäsuorittiapprobatur‐arvosanankasvatusopissajataidehistoriassa.HäntoimiopettajanaHelsinginKeskuksenyhteiskoulussa1936sekäKyminOsakeyhtiönammattikoulussajaKuusankoskenyhteiskoulussa1936‐37.Vuosina1937‐38hänopiskeliPariisissaAcadémieColarossissajaEcoleNationaleSupérieuredesBeaux‐Arts:AtelierGeorgesd'Espagnat’ssa.SenjälkeenhäntoimipiirustuksenopettajanaKotkantyttölyseossa1938jaHelsinginsuomalaisessayksityis‐lyseossa1939.MyöhemminhänvieläopiskeliSuomenTaideakatemiankoulussa1946‐48se‐kätyöskenteliopettajanaTaideteollisessaoppilaitoksessa1959‐60.KyllikkiUronojantöitäoli

27

ensimmäisenkerranesillänäyttelyssävuonna1939,jasiitälähtienhänosallistuilukuisiinnäyttelyihinniinSuomessakuinTukholmassajaPariisissa.Hänkuoli5.10.1999.KyllikkiUronojatoimipiirustuksenopettajanaFredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopistossalyhyenajanvuonna1939.Tänäaikanahänehtikuitenkinsuunnitellanoinkaksijapuolisataatekstiilimallia,joitasäilytetäänWetterhoffintekstiilikokoelmissa.Enitenhänenluonnoksis‐saanonryijyjenjatyynyjenmalleja,muttahänsuunnittelimyösmuitakodintekstiilejäkutenpöytäliinojajamattoja.

Kuva28.KyllikkiUronojanvesiväriluonnoksiaistuinmattomalleiksi.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

SVEAKORHONEN–sijaisopettajajasuunnittelijaSveaSylviaKorhonensyntyi25.8.1915.YlioppilaaksipäästyäänhänopiskeliTaideteolli‐suuskeskuskoulussavalmistuenpiirustuksenopettajaksi1938.HänauskultoiTyttönormaali‐lyseossa1937‐38,suorittiasetuksenmukaisentutkinnonYliopistonpiirustussalissa1938sekäoppikoululainsäädännöntutkinnon1938.Vuosina1938‐39hänolikustannusosakeyhtiöOtavanpalveluksessa.

28

SveaKorhonentoimiFredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopistossapiirustuksenopettajanviransijaisenavuonna1939puolentoistakuukaudenajanLyyliVanhatalonollessavirkava‐paallasairaudentakia.Wetterhoffintekstiilikokoelmissaonnoin130SveaKorhosentekemäätekstiilimallinluon‐nosta.Enitenontyynyjäjaryijyjä,joissaonsommittelultaansekäperinteisiäettävapaampiamalleja.Lisäksikokoelmassaonmm.verhoja,istuinmattojajaseinävaatteita.

Kuva29.SveaKorhosensohvatyynyluonnoksia.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)HILJAPALOMÄKI–perinteistenmalliensuosijaHiljaHannaPalomäkisyntyiOulussa26.9.1902.KäytyäänOulunsuomalaisentyttökoulunhänopiskeliTaideteollisuuskeskuskoulussavalmistuenpiirustuksenopettajaksi1925.HänauskultoiHelsinginsuomalaisessatyttölyseossa1927,suorittikasvatusopinapprobatur‐arvosanan1929sekäkäytännöllisetopetusnäytteetSuomalaisessanormaalilyseossajaase‐tuksenmukaisentutkinnonYliopistonpiirustussalissa1936.Häntoimipiirustuksenjakau‐nokirjoituksenopettajanviransijaisenaOulunyhteislyseossa1927‐28sekäopettajanaKeminyhteislyseossa1929‐30,Imatranyhteiskoulussa1931,Jyväskylänseminaarissa1932,Raahenkeskikoulussa1933‐34,Raahenseminaarissa1934,Keminyhteislyseossa1934‐35,Kajaaninyhteislyseossa1935‐36,Raahenseminaarissa1938sekäFredrikaWetterhoffinKotiteolli‐suusopistossa1940.HäntekiopintomatkatViroonjaLatviaan1924sekäBelgiaanjaEnglan‐tiin1935.

29

Wetterhoffinkotiteollisuusopistonjohtokuntakäsitteliuudenpiirustuksenopettajanvalintaakokouksessaan16.11.1939piirustuksenopettajaKyllikkiUronojansanottuaitsensäirtivuo‐denpäättyessä.JohtokuntapäättitiedustellaMaataloushallitukseltavoitaisiinkotoimeentois‐taiseksivalitajokuniistä,jotkaolivathakeneettointakesäkuussasenollessaauki.KunMaata‐loushallitukseltajoulukuussasaatiinmyöntävävastaus,kysyttiinpiirustuksenopettajaHiljaPalomäeltä,jotaTaideteollisuuskeskuskouluntaiteellinenjohtajaarkkitehtiRafaelBlomstedtolisuositellut,olisikohännyttilaisuudessatulemaanem.toimeen.HiljaPalomäkisuunnitteliWetterhoffillapiirustuksenopettajanatoimiessaannoinkolmejapuolisataatekstiilimallia,joitanytsäilytetäänWetterhoffintekstiilikokoelmissa.Hänenluon‐noksissaanonylisataryijyä,joista”Hannanpäivä”ja”Suvisunnuntai”ovatedelleenWetter‐hoffinvalikoimassa.HiljaPalomäenryijytovatsommittelultaanmelkoperinteellisiä,samoinkuinhänensatakuntapöytä‐jakaitaliinamalliaan,jotkaovatkuosiltaanruudullisiajaraidalli‐sia.Lisäksihänsuunnittelimoniamuitakinkodintekstiilejä,kutentyynyjä,verhoja,täkänöitäjamattoja.Kuva30.HiljaPalomäensuunnittelemaryijy”Hannanpäivä”.(Kuva:WetterhoffOy).

30

HELENAKOSKIVAARA–uuttavoimakastamuotokieltä

HelenaKoskivaara(o.s.Tarvajärvi)onsyntynyt26.3.1926Tuusulassa.KeskikoulunjakiertävänkotiteollisuuskoulunkäytyäänhänopiskeliFredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopistossa,jostavalmistuivuonna1955.OpintojenpäätyttyähänaloittityöskentelynWetterhoffilla.KuntaiteilijaLailaKarttunenolieronnutammattikutomonjohtajantoimestasyksyllä1956,tulikutomontöidensuunnittelustajamyynninjärjestämisestäHelenaTarvajärventehtävä.Myynninjohtaja‐aikanaanhänkehittimallipalveluajasuunnittelimallejatuotantoon.Vuonna1962HelenaKoskivaara,naimisiinmentyään,muuttiHelsinkiin,jolloinhänasiaaanottuaansaijohtokunnaltaluvansiirtyäviisipäiväiseentyöviikkoon(vapaatlauantait).Joulukuussa1963hänsittenerosiWetterhoffinpalveluksesta.

Kuva31.HelenaKoskivaara(os.Tarvajärvi).(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)HelenaKoskivaarasuunnitteliWetterhoffillemm.pöytäliina‐jahamekankaitasekäsisustus‐tekstiilejä.Hänenryijy‐janukkamattomallinsaolivatilmeeltäänuudenlaisia,voimakkaitaniinmuodoiltaankuinväreiltään.WetterhoffinkankaidentyylihistoriastakirjoittaneenVeeraVal‐linheimonmukaanKoskivaaransekäTellervoStrömmerinsuunnittelemissatekstiilimalleissa”ilmenimerkkejäaivanuudestasommittelutyylistä,jostanäkyymitentaiteilijatetsivätjyke‐vänalkukantaistamuotokieltä”.HelenaKoskivaaranluonnoksetovatvoimakkainvedointeh‐tyjävesivärimaalauksia.Ryijyissäjamatoissaonuseimmitenkäytettyjotaintyyliteltyäperin‐teistäryijykuviotakutentiimalasia,ruutuataivinoneliötä,jollaonpeitettykokotekstiilinala.Väreinäluonnoksissaonkäytettyjokovoimakkaitapunaisia,mustiajasinisiäsävyjätaisittenhillittyjävalkoisen,harmaanjabeigenvivahteita.Kuva32.HelenaTarvajärvenryijymattoluonnokset”Ruutu”,”Kirsi”,”Sinipiika”ja”Väikky”.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

31

Kuva32.HelenaKoskivaara(os.Tarvajärvi)(oikealla)jaLiisaHaltiatyöhuoneessaanWetterhoffilla.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)TELLERVOSTRÖMMER–uudenlaistenryijyjenjakirkkotekstiiliensuunnittelijaTellervoStrömmer(o.s.Mäkinen)onsyntynytVanajassa2.7.1926.PäästyäänylioppilaaksiHämeenlinnantyttölyseostavuonna1946hänopiskelikuvaamataidonopettajaksiTaideteollisuuskeskuskoulussavalmistuenvuonna1949sekäsuorittiopetusharjoittelunjakäytännöllisetopetusnäytteetHelsingintyttönormaalilyseossa1950.HäntäydensiopintojaanHelsinginyliopistonpiirustussalissasekäsuorittamallakasvatusopin,taidehistorianjasuomalais‐ugrilaisenkansatieteenapprobatur‐arvosanat.HäntyöskenteliopettajanaAitoonkotiteollisuuskeskikoulussavuosina1950‐52,Etelä‐Hämeenkeskusammattikoulussavuosina1956‐58jaHämeenlinnantyttölyseossavuosina1956‐59. Kuva33.TellervoStrömmer.

(Kuva:Wetterhoffintekstiiliko‐koelmat)

TellervoStrömmertulikuvaamataidonopettajaksiFredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopis‐toonvuonna1958.Häntoimioppilaitoksenvarajohtajanajamyöhemminvararehtorinavuo‐sina1960‐1975sekärehtorinavuodesta1975vuoteen1981asti.Hänjäieläkkeellekuvaama‐taidonlehtorinvirastavuonna1989.

32

KuvaamataidonopetuksenohellaTellervoStrömmersuunnittelidamasti‐,täkänä‐,ryijy‐jakuultokirjontamallejaWetterhoff‐säätiölle.Kunhänenryijyjäänolivuonna1962esilläTam‐pereella”Uudestisyntynyttäkänä”–näyttelyssä,nesaivatAamulehdenarvostelijaltaosakseenseuraavanlaistakiitosta:”Uusista(ryijyistä)kiintyyhuomioennenkaikkeaTellervoStrömme‐rinryijyihin.Hänellätuntuuolevanmielikuvitustatavallistaenemmän,sillävaikkahänensuunnittelemiaanryijyjäonkinnäyttelyssäkokojoukko,eihänjuuritoistaitseään.Hyvinuseinhänliittyyvanhaansuomalaiseenryijyperinteeseenjaluosilloinsellaisiaihastuttaviamodernisoitujaryijyjäkutenlämminhehkuinen’Myötäjäiset’,hilpeäväri‐iloinenrekiretkitai’Ystävykset’.Hänkäyttääkuitenkinyhtätaitavastitummiavärejäjamoderniakuviointiaku‐tenryijyissä’Sinetti’jakokonaanviolettiinsävytetyssä’Raatikossa’.”

Kuva34.TellervoStrömmerinryijyluonnoksia:”Vuodet”ja”Karvi”.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

TellervoStrömmersuunnittelimyöskirkollisiatekstiilejä1960‐1980‐luvullakaikkiaankah‐teentoistakirkkoon,mm.Vilppulaan,Säkylään,TyrväällejaNakkilaan.Suurinosanäistäkirk‐kotekstiileistävalmistettiinFredrikaWetterhoff–säätiönkutomossa.Strömmerinsuunnitte‐lemiakirkkotekstiilejäopinnäytetyössääntutkineetKristiinaLautanenjaIrenePyssysaloto‐teavat,ettäStrömmerintekstiileissäsymbolitjamuutkuvioaiheetonkudottuparamenttikan‐kaisiineikätehtyesimerkiksikirjomalla.Strömmerinuseimminkäyttämiäkuvioaiheitaovattähkä,tiimalasi,vihkiristijavalo.Strömmerintekstiileilleontyypillistäväripintojenhäivytyssekäkuvioidenvoimakasrytmijatyylittely.UseinStrömmerleikitteleeviivanrytmityksellä.Suunnittelunpelkistyminenjageometrisetmuodotolivatyleisestikin1960‐luvunuusiapiir‐teitätekstiilimalleissa.LautasenjaPyssysalonmukaanTellervoStrömmerinsuunnittelutyöolihyvinkäytännönlä‐heistä.Hänottisuunnittelussahuomioonmyösmateriaalienhinnansekämallientoteutus‐mahdollisuuden.ToteutustekniikanjamateriaalitStrömmervalitsiyhdessäWetterhoffinammattikutomontyönjohtajaHelmiLehtiönkanssa.Se,ettäsuunnitteluaikaoliuseinmelkolyhyt,vaikuttitutuntekniikanjamateriaalinvalitsemiseen.TellervoStrömmerintavoitteenaolikaikenmahdollisentiedonhankkiminenkulloisenkinsuunnittelutyönpohjaksisekäpa‐neutuminenkunkinkirkoninteriööriin.

33

TunnetuinTellervoStrömmerinkirkkotekstiilisuunnitelmistaonHelsinginTaivallahdenseu‐rakunnanTemppeliaukionkirkontekstiilitvuodelta1969.Tekstiiliensuunnittelustajärjestet‐tiinkutsukilpailu,jonkaStrömmerinehdotusvoitti.Temppeliaukionainutlaatuinenkirkkosalivaikuttitaiteilijaanhyvinvoimakkaasti.Hänpyrkisuunnitelmissaanlähelleluontoa,jahänenvärienkäyttönsätaustallaovatluonnonkivensävyvivahteet.Luonnonmukaisenvaikutelmanjavärillisentuoreudenaikaansaamiseksitekstiileissäonkäytettylähekkäisiäsävyjäsekäeri‐vahvuisialankojajayhdistettyvilla‐japellavamateriaaleja.SuunnittelunpohjaksiTellervoStrömmerkeskustelikirkonsuunnittelijoidenTimojaTuomoSuomalaisensekäseurakunnantyöntekijöidenkanssatekstiileilleasetettavistatavoitteistajatoteutusmahdollisuuksista.Tekstiilienkootovatarkkitehtientoivomustenmukaiset,janiinpäesimerkiksiantependiumontavanomaistaalttarinesivaatettahuomattavastipienempi.Temppeliaukionkirkontekstii‐litkudottiinWetterhoffinkutomossavuoden1969kevään,kesänjasyksynaikana.

Kuva35.TellervoStrömmerinsuunnittelemaHelsinginTaivallahdenseurakunnanTemppeliaukionkirkonmessukasukka.(KuvaElsaSilpalanjaTuulaHeinäsenkirjastaWetterhoffsatavuotta)

LautasenjaPyssysalonmukaanTellervoStömmerilläolihyvätjaläheisetvälitWetterhoffinkutomoonkokosenajan,jonkahäntekimallisuunnitteluaWetterhoffille.Kutomossavalmis‐tettiinkokoajanjotainhänentyötään,kutenesimerkiksidamasteja,jasepitiyllähyväätyö‐ystävyys‐suhdettahänenjatyönjohtajaHelmiLehtiönvälillä.TellervoStrömmerneuvottelityönjohtajankanssamateriaaleista,sidoksistajamallinsoveltuvuudestakudottavaksi.Työn‐johtajanosallistuminensuunnitteluunoliStrömmerinmukaantärkeäätöidenonnistumiseksijaturhienkokeilujenvälttämiseksi.SuurimmanosanStrömmerinsuunnittelemistakirkko‐tekstiileistäkutoiHannaHeinonen,jokaolitaitavakutojajahalukaskokeilemaanerilaisiaratkaisuja.Montavuottakestänytyhteistyöantoivapauttasekätaiteilijalleettätyöntoteutta‐jalle,eikäStrömmerintarvinnutantaatarkkojaohjeitasuunnitelmiensatoteutuksesta.

34

KutenHelenaKoskivaarankinniinmyösTellervoStrömmerinryijyluonnoksetovatvoimak‐kaallatyylillätehtyjävesivärimaalauksiataivahaliitupiirroksia.Väreinähänkinonkäyttänytvahvojapunaisia,sinisiä,violettejajavihreitäsävyjätaisittenmaanläheisempiäjavaaleampiaharmaanjaruskeansävyjä.Kuviomaailmahänenkinryijyissäänsisältääpaljonmuistumiavanhoistaperinteisistäryijyistäkutentiimalasejajavinoneliöitä.WetterhoffintaiteilijoidenLailaKarttusen,HelenaKoskivaaranjaTellervoStrömmerinteks‐tiilienosakseensaamastaarvostuksestakertoosekin,ettävuonna1968Meksikonolympia‐laistenyhteydessäjärjestettyyntaideteollisuusnäyttelyynlähetettiinheidänsuunnittelemiaanryijyjäjaraanuja.IRMAKUKKASJÄRVI–suurtentekstiilienjakokonaisuuksienmestariSuomalaisentekstiilisuunnittelunjatekstiilitaiteenehdottomiinkärkinimiinkuuluvanIrmaKukkasjärvenurajatyöskentelyonkoskettanutWetterhoffiajasenkutomoauseaanottee‐seen.OsahänensuunnittelemistaanjulkistentilojentekstiileistäontoteutettuWetterhoffilla,janiidenmyötähänoliuseanvuodenajanvakituinenkävijäkutomossa.IrmaKukkasjärvionsyntynytHelsingissävuonna1941,jasuurimmanosanelämästäänhänonasunutHelsinginKatajanokalla,missähänelläolimyöstyöhuoneensajaomastudiokuto‐monsa.Hänopiskeli1960‐luvunalkupuolellaHelsinginkäsityönopettajaopistossa,ensinkäsi‐työkoulunpuolella,muttasiirtyisitten–koskaeiomiensanojensamukaanolluttarpeeksipikkutarkkaompelija–kankaankudontakouluun.SenjälkeenolivuorossaTaideteollisenop‐pilaitoksen(Ateneumin)tekstiilisuunnittelunlinja,missähänpärjäsihyvinjamistähänval‐mistui1968.Ateneumissaopiskeluolihänenmukaansahauskaa,tupakanpoltonjaalgerialai‐senpunaviininmaustamaaaikaa.IrmaKukkasjärvenopiskeluosuiaikaan,jolloinTaideteollinenoppilaitospyrkilaajentamaanohjelmaansateolliseentuotesuunnitteluun.Tekstiilitaiteenopiskeluunliitettiinpainokankai‐densuunnittelujaaloitettiinyhteistyökotimaisentekstiiliteollisuudenkanssa.Tulevillesuunnittelijoilleannettiinihanteeksinäkemys,että–KirstiRantasensanoin–”kauneuttaolikäytännöllisyys,hyveitäyksinkertaisuusjapelkistyneisyys”jaettä”oikeatmateriaalivalinnat,tekniikantuntemussekäomakädentaitomerkitsivätammatillistaosaamista”.IrmaKukkasjärvenuratekstiilisuunnittelijanaalkoifreelancerina.Aluksihäntarjosipaino‐kangassuunnitteluayrityksille,muttapiankäynnistyihänelletärkeäksimuodostuvakudottu‐jensisustuskankaidensuunnittelu.Hänsolminopeastiyhteyksiämerkittäviinkotimaisiinjaeurooppalaisiinvalmistajiin.1960‐lukuolikäyttötekstiilienjaanonyymiensuunnittelijoidenaikaa,jossaeiajateltuomanilmaisuntärkeyttä.KäännekohtatässäsuhteessaIrmaKukkasjärvelleoli1970‐luvunalussaosallistuminen”Tekstiilileikkiä”‐näyttelyyn,jokamerkitsimuutostakohtitaidetekstiiliäja

35

kokeellisuuttaniinmateriaaleissakuintekniikoissakin–hänhuomasi,ettätekstiileillävoisananmukaisestimyösleikkiä.Käytännöllinenjakoristeellinen,teollinenjataiteellinensuun‐nittelukulkivathänelläsiitälähtienrinnakkain.Myösryijytekniikkaalkoikiinnostaahäntä,jaIrmaKukkasjärvelläonkinhuomattavamerkityssuomalaisenryijytaiteenuusitutumisessa:ryijynukkaolihänellevälineomantaiteellisenpäämääräntavoittelussa,hänenteoksissaanoliuseinreliefimäinenpintajaryijytsaattoivatollamuodoltaanvaikkakolmioitataisuunnikkai‐ta.1970‐luvunlopullaalkoiIrmaKukkasjärvenurallasuurtenjavaativienerityisprojektienaikayhteistyössämonienhuomattavienarkkitehtienkanssa.YhteistyöWetterhoffinammattiku‐tomonkanssaalkoisamoihinaikoihin.IrmaKukkasjärventyönäolimm.Eduskuntatalonpe‐ruskorjaukseenliittynyttalonkaikkiensisutustekstiilienuudistamissuunnitteluvuosina1979‐82.Uudettekstiilitolitehtäväalkuperäistentekstiilienhengessä,jatyövaatipaljonläh‐teidentutkimistajajopasalapoliisintyötä:IrmaKukkasjärvikolusiEduskuntatalonsilloisenintendentinLiisa‐MariaHakalankanssatalonkellareitajaullakoitamyöten.NiinpäIrmaKuk‐kasjärviesimerkiksisuunnitteliuusienkokolattiamattojenkuviotetsinnöissälöytyneenalku‐peräisenkarvalankamatonpalanmukaan.ErityistäkiitostaonsaanutValtiosalinistuintenverhoilukangas,jossatoistuvat–arkkitehtiSiréninalkuperäisenajatuksenmukaisesti–latti‐anmarmorinvihreätsävyt.IrmaKukkasjärvimuistaa,kuinkahänsommittelikankaanraidoi‐tustakieputtamallaerilaisiavihreitälankojakepinympärillejavertaamallaniitälattianvärei‐hin.NämäverhoilukankaatkudottiinWetterhoffillajaoikeatsävytlankoihinvärjättiinWet‐terhoffinvärjäämössävanhojenohjeidenmukaan.–Kuntätäverhoilukangastatarvittiinlisää2000‐luvunalussa,tilattiinsetaasWetterhoffilta,muttatälläkertaakangaskudottiinkoneel‐lisestiHAMK:nTekstiiliverstaallaalkuperäisestäkäsinkudotustamallistasoveltaen.KunWetterhoffvietti100‐vuotisjuhlaansavuonna1985,kutsuttiinIrmaKukkasjärvi,MaijaLavonenjaKatariinaMetsovaara‐Heikinheimosuunnittelemaanjuhlavuodentekstiilejä.IrmaKukkasjärvisuunnittelimodernintäkänän,jokaolisipieneenkinkotiinsopivatilanjakaja.Työnlähtökohtanaolinauha,jotavoimuunnellaeritavoinyhdistäenjataitellen.Kuva36.IrmaKukkasjärvijaVappuOravalaWetterhoffinammattikutomossa,valmistumassaHämeenlinnankirkontekstiilejä.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

36

Hämeenlinnanseurakuntatilasi1980‐luvunpuolivälissäHämeenlinnankirkkoonIrmaKuk‐kasjärvensuunnittelematjaWetterhoffillavalmistetuttekstiilit–FredrikaWetterhoff‐säätiöntoiminnanjohtajaMaijaAhtimotoimiprojektissaliikkeellepanevanatekijänä.IrmaKukkasjär‐vikertoosuunnittelunsalähtökohtinaolleenkirkonkupariurutjatilan”hopeinen”tunnelma.Tekstiileistäsuurimmatolivatkaksi1,5x10metrinkokoistalehteritekstiiliä,joidenväreinäolivatkuparijahopea.LangatnäihinvaativiintöihinvärjättiinWetterhoffinvärjäämössä.–ValitettavastitämätekstiiliparieioleenääkokonaisuudessaanpaikoillaanHämeenlinnankir‐kossa,kunseurakunnassakatsottiin,ettäkuparinvärinentekstiilieisopinutyhteenkirkkoonrakennettujenuusienurkujenvärinkanssa.IrmaKukkasjärvisuunnitteli1980‐luvullauseitasuurikokoisiaesirippujateattereihinjakon‐serttisaleihineripuolillaSuomea.NäistäIisalmenkulttuurikeskuksenjaJyväskylänkaupun‐ginteatterinesiriputkudottiinWetterhoffilla.Näinsuurettyötolikudottavaosina,jotkasittenkoottiinyhteen.EsimerkiksiJyväskylän8metriäkorkeanesiripunvalmiitkangaspakatvietiinHelsinkiin,missänelevitettiinRoihuvuorenkoulunvoimistelusalinlattialleompeluavarten.IrmaKukkasjärvionainaolluttyytyväinenWetterhoffinkutomontyöhön,jokaonhänenmie‐lestäänolluthuolellistajalaadukasta.KutojaVappuOravalanmukaanWetterhoffillaolitär‐keääse,ettämitatpitivätkudottaessa,jasenvuoksiyhtätyötäkutoiainavainyksitaikaksikutojaa.Kuva37.IrmaKukkasjärvensuunnittelemaJyväskylänkaupunginteatterinesirippu(1982).(Kuva:Wetterhoffin100‐vuotisnäyttelynesite)SuuriurakkaoliIrmaKukkasjärvelläedessään1990‐luvunalussa,kunhänsaisuunnitellaTasavallanpresidentinvirka‐asunnonMäntyniemenkaikkitekstiilit–niinsisustus‐,kattaus‐kuintaidetekstiilitkin.Työskentelytällaisessakohteessajatiiviissäyhteydessäarkkitehteihin,RailijaReimaPietilään,vaatitietystimyöskompromissejajaarkkitehtiennäkemystenmyö‐täilyä.Väriskaalanolioltavahillittyjaklassinen,eikäkirkkaitavärejävoinutkäyttää.IrmaKukkasjärvenosuuttatässäpaljonkeskusteluaherättäneessäkohteessaonkuitenkinpidettyyleisestionnistuneena.Talontaidetekstiileissäsaisentäänkäyttääomaperäisempiäkinratkai‐suja,kutenpresidentintyöhuoneensuuressaseinätekstiilissä.IrmaKukkasjärvimuistaavie‐läkinhuvittuneena,mitensuurikokoistatekstiiliäripustettiinpaikoilleenviimeisenäyönäen‐nenvirallisiaavajaisiajamitenpresidenttijarouvaKoivistokävivätyöpuvuissaanihmettele‐mässäyötämyötentyöskentelevääjoukkoa.MäntyniementekstiileistäosakudottiinWetter‐

37

hoffilla,muttaesimerkiksipellavaisetlakanat,pyyheliinatjapöytäliinatolikudotettavaIrlan‐nissa,koskaniitäeienäävoitutehdäSuomessaTampellanlopetettuakutomotoimintansa.SamoinolikaikkiEduskuntatalonjaMäntyniemenmatotteetettäväRuotsissa,koskaSuomes‐saeienääollutalanteollisuutta.VaikkaIrmaKukkasjärvieiomiensanojensamukaanerityisestipidäkirkkotekstiiliensuun‐nittelemisesta,sillähäneijotenkin”saaniihinkosketusta”,niinarkkipiispaJukkaPaarmankaapuasuunnitellessaanhänsaitehdäsiitäniinjuhlavankuinhalusi.Wetterhoffillakudotun–kutojanaoliVappuOravala–kullanvärisenkaavunlangatvärjättiinmyösWetterhoffilla.Työolihaastava,silläoikeaakullansävyäolivaikealöytää,muttavärjärimestariErkkiYrjölätokionnistuisenlopultasaavuttamaan.IrmaKukkasjärvipitääsuunnittelijanatilaus‐jayhteistöistä,silläomiensanojensamukaanhänon”huonomyymään”omiatöitäänitse.Hänpitääisokokoisistateoksista,sillä”suurtasaatehdäsuurpiirteisemmin”.Hänonainaajatellut,että”töidenpitääollaniinsuuria,ettänerä‐väyttävät”.Viimeaikoinahänonolosuhteidenpakostatehnytpienikokoisiatöitä,vaikkaeitunneolevansa”hyväkäsistään”.Suurtentöidentaitajaosaakylläsiltinähdä,ettäpienikinvoiollakaunista.Kipinöitäsuunnitteluideoihinhänsaaeripuoliltakutenesimerkiksielokuvistajanäyttelyistä.IrmaKukkasjärventöidenjasaavutustenluetteloontodellapitkäjakunnioitustaherättävä.Hänonosannuturallaanyhdistäätuotesuunnittelijan,taiteilijanjayrittäjänroolitrautaisenammattitaitoiseksikokonaisuudeksi.JUHALAURIKAINEN–opettaja,suunnittelija,taiteilija

JuhaLaurikainen(s.1955)olijoehtinytvalmistuatoimintaterapeutiksiHelsinginsairaanhoito‐opistostavuonna1980,kuntaidealaalkoivetäähäntäpuoleensa.Vuonna1982hänpyrkijapääsiopiskelemaantekstiilitaidettaTaideteolliseenkorkeakouluun.Tekstiilinhänvalitsiesikuviensa–Marimekon,MaisaTikkasen,MaijaLavosen,IrmaKukkasjärven,MarkkuPirin–innoittamana.JuhaLaurikainenvalmistuitaiteenmaisteriksivuonna1988;opiskeluahiemanpitkittise,ettätämätaiteenmoniottelijaopiskelivuodenBrysselissäkokeellistakuvanveistoajatoimiopiskeluaikanaanmyöstanssijanaSuomenKansallisteatterissa.Kuva38.JuhaLaurikainenmatkimassaMirónpatsastaBarcelonassavuonna2009.

38

JuhaLaurikainenaloittipainokankaiden,pintojenjakuosienfreelance‐suunnittelijana1980‐luvunlopulla.Hänonsuunnitellutmm.Marimekolle,Finlaysonille,HeleniusOy:lle,Lassila&TikanojallejaWetterhoffOy:lle.Vuonna1990hänaloittituotesuunnittelunopetusuransaHämeenlinnassaaluksituntiopettajanaWetterhoffinkäsi‐jataideteollisuusoppilaitoksessajasittenvuodesta1995lähtientuotesuunnittelunlehtorinaHämeenammattikorkeakoulunMuotoilunkoulutusohjelmassa.HänontoiminutmyösMuotoilunkoulutusohjelmajohtajanavuodesta2004alkaen.TekstiiliensuunnittelunWetterhoffOy:lleJuhaLaurikainenaloittivuonna1990”Potpuri”‐huovalla.SittensyntyivätPellervo‐seuranWetterhoffiltatilaamat”Maankunniaksi”–pella‐vapöytäliinat,joillaseurahalusijuhlistaaSuomenitsenäisyydenjuhlavuotta.Niidenvanave‐dessäsyntyimyöstoinenpellavaliinamalli”Säkeistö”.Maa‐jakotitalousnaisettilasivatWet‐terhoffiltaryijysarjan,jotahevoisivatlevittäämyöstarvikepaketteina.Sarjanryijyt,”Mustik‐ka”,”Punaisetmarjat”ja”Keltaisetmarjat”,suunnitteliJuhaLaurikainenjanekuuluvatedel‐leenWetterhoffOy:ntarvikepakettivalikoimaan.Muitatämänajansuunnittelutöitäolivatku‐dotutverhokankaatjahuonekalukankaatasuntomessuillesekäpellavainen”Saunapolku”‐pyyhe,jokaonedelleenWetterhoffOy:ntuotevalikoimassa.

Kuva39.JuhaLaurikaisensuunnittelemaryijy”Keltaisetmarjat”.(Kuva:WetterhoffOy)

WetterhoffOy:naloittaessatoimintansa1993haluttiintehdäsarjakankaita,joidenpohjanaolivatWetterhoffintekstiilikokoelmienraidallisetkankaat.Näinsyntyneen”Folklore”‐mallistonkankaidenraidoituksetjavärityksetsuunnitteliJuhaLaurikainenjakankaistaval‐mistetutvaatteetjamuuttuotteetMarjattaNissinen.Vuonna2002pitivätHarriHelorinne,JarkkoKalliojaJuhaLaurikainenHelsingissäyhteisennäyttelyn”Pintaa–suomalaistapintasuunnittelua”,jasinneLaurikainensuunnitteliseinä‐tekstiilisarjan”Näkymä”jajulkisentilanverhomalliston”Pino”.Villaisetverhokankaatkudot‐tiinHämeenammattikorkeakoulunTekstiiliverstaallaja”Näkymä”‐sarjankutoiVappuOrava‐

39

la.Wetterhoff‐brandi–projektinosanavuonna2003syntyivätLaurikaisensuunnittelematpellavaisetpussilakanat.JuhaLaurikaisenpäätyöonolluttuotesuunnittelunopettaminen,muttasenohessahänontoiminutmonissamuotoilu‐jataidealanjärjestötehtävissä(mm.Hämeentaidetoimikunta,Tyyne‐KerttuVirkki–säätiö,Ornamo,ArsHäme,TEXO)sekäosallistunutuseisiinnäyttelyihinniinSuomessakuinulkomaillakin.Vaikkaomasuunnittelutyöonviimevuosinajäänytvä‐hemmälle,häntäkiinnostaaedelleenjulkisentilantaide,mistäonosoituksenakeväällä2010toteutettuteoskokonaisuusHämeenlinnanterveyskeskuksenHyvinvointineuvolaan.ANNUKKAMIKKOLA–kuvataiteilija,tekstiilisuunnittelija,kirjoittaja,opettajaAnnukkaMikkolaonsyntynytRaahessa1960.Hänensukutaustansaonvahvastikiinnikudonta‐jakäsityöperinteessä,sillähänenisoäitinsäolikankurijaäitinsäahkerakäsitöidentekijä.TekstiiliperinnekiinnostaaAnnukkaMikkolaa,jahänuskooettähänelläkutenmuillakinnaisillaonviehtymyslankojakohtaanjogeeneissä.HänvalmistuiLübeckerinKotiteollisuuskoulustakutojaksi1982jatekstiiliartenomiksiWetterhoffilta1993.SenjälkeenhänopiskeliTaideteollisessakorkeakoulussajavalmistuitekstiilitaiteilijaksi(MA)vuonna1997.Kuva40.AnnukkaMikkolajakameraTunisiassavuonna2009.(Kuvaaja:RikuSyrjäniemi)LisäksiAnnukkaMikkolaonharjoittanuttaideopintojaTaideteollisessakorkeakoulussajaVapaassataidekoulussavuosina1987‐88sekä2000.HänjatkoiopintojaTaideteollisessakor‐keakoulussa2008,jatällähetkellähänopiskeleekuvataidekasvattajaksiAalto‐yliopistossaTaideteollisenkorkeakouluntaiteenlaitoksella(entinenTaidekasvatuksenosasto)tarkoituk‐senaanvalmistuavuoden2010lopussatai2011alussa.Valmistuttuaanhänhaluaisityösken‐nellätuotesuunnittelunopettajana,muttamyösvarhaiskasvatuskiinnostaahäntä.AnnukkaMikkolanuraonolluthyvinlaaja‐alainenjamonimuotoinen–hänontekstiilisuun‐nittelija,kirjoittaja,opettajajataiteilija.Hänontehnytsisustustekstiili‐jaryijysuunnittelutyö‐täfreelancerinavuodesta1992:ryijyjäjakattaustekstiilejäSuomenKäsityönYstäville,ryijyjäWetterhoffille,mattoja,huopia,kirjontatöitäjaryijyjäPirkanmaanKotityölle,minitekstiilejäjaryijyjäEsitolle,mattomallejaVMCarpetille,numeroitujaryijysarjojajahuopiaCanttiacal‐lesekävaatetuskuosienpainokangassuunnitteluaNansoFuntonelle,Taitoolle,AitionNeuleel‐

40

le,Virkelle,FinnwearillejaMaldenMillsCompanylleUSA:han.–Nythäneiolemyynytmallejavähäänaikaan,eikätoistaiseksiteepainokangasmalleja.AnnukkaMikkolanontoiminutfreelance–toimittajanavuodesta1997jamallistokoordinaat‐torinaTaito‐lehdessä2002‐03.Hänentekemiäänkirjojaovat”Mattojuttu”(Edita1998),”Kir‐jokuvia”(Edita2000)ja”KäsityönPikkujättiläinen”(WSOY2006).Kirjoissaesitellyissämal‐leissa,kutenmuussakintekstiilisuunnittelussaan,hänhalusipyrkiäajattomuuteen.Niinpä”Käsityönpikkujättiläisen”mallitonpyrittysuunnittelemaantaivalitsemaansuurestatuote‐perheestäniin,etteiniistäkoskaantulisivanhanaikaisia.Niissäyhdistyyainajotainperinteis‐täjauutta,tuorettaajattomuutta.AnnukkaMikkolaontoiminutopettajanamm.kuvataidekoulussajapäiväkodissa(EspoonTyöväenopisto,PäiväkotiPalttina,TaidekulmaTatavuuym.).Hänenmonipuoliseenpedagogi‐seenkokemukseensasisältyymm.taideopetuksenkäynnistäminenKauklahdenasuntomes‐sualueenkylätalonReggioEmilia–pedagogiikkaanperustuvassaateljeessavuosina2006‐2008.Hänonmyöstoiminutopiskelijoidenlopputöidenohjaajana.Häntäkiinnostavatope‐tusprojektitjakäsityönjakuvataiteenyhdistäminen.Prosessinmerkitystaiteessaonhäntäkiinnostavapedagoginennäkökulma.AnnukkaMikkolaontyöstänyttekstiiliäkäsitteellisissätaideteoksissaanjo15vuodenajan.Viimevuosinahänontehnytlähinnäkuvataidettatekstiilinkeinointainiin,ettätekstiilionainajotenkinmukanatekemisessä.Tällähetkellähänonkeskittynytmaalaamiseen:hänopis‐kelivuosina2008‐2009maalaustaprofessoriSakariMarilanoppilaanaTaideteollisessaKor‐keakoulussa,jamyöshänenopinnäytetyönsä(gradu)liittyykudonta/maalausprojektiin,jos‐saonmukanapaljonlankojajalankaviivoja.Ideatjavaikutteetkulkevatsamallasuunnastatoiseen,niinettänytsyntyvätmaalauksetsaattavatollalähtökohtiamyöhemminsyntyvilletekstiiliteoksille.AnnukkaMikkolallaontöissäänainakäsitteellinen,filosofinenlähtökohta.Häntäkiinnostaanaisnäkökulmajafeminiini‐maskuliini‐asetelma.Hänenmielestääntaiteessaontärkeääkier‐rätysjayhteisöllisyys.Häntekeemyössekatekniikkataidetta,jokaonSuomessavieläaikatun‐tematonta.Häntäkiinnostaakolmiulotteinentekstiilimuoto,jamonissahänentöissäänonmukananukkeja.HyväesimerkkihänentaiteestaanoliulkotekstiilinäyttelyssäPorissaesilläollut”Karamelliturkki”,suojautumisenteemaakäsitellytteos,jokakudottiinkirjapainostasaadustajätemateriaalista,tyhjistäkaramellipapereista.Kudotullatyölläpäällystettiintavalli‐nensähkökaappi,jokamuuttuisitensadunhohtoiseksi.Teospuhuttelijotakutaniinlujasti,ettäsevarastettiinvähänennennäyttelynpäättymistä.Niidenkuvataide‐jatekstiilitaidenäyttelyidenluettelo,joihinAnnukkaMikkolaonosallistu‐nut,onpitkä.Hänonmielelläänmukanataiteilijaryhmissä,kutenvuonna1999perustetussaNaOH:ssa,jonkamuitajäseniäovatolleetAnna‐MaijaAalto,MaijuAhlgren,Anna‐RiittaHaa‐visto,ImmiHalsti,LiinaHalsti,KaarinaKellomäkijaRiikkaKokko‐Haanmäki.Ryhmäonpitä‐nytnäyttelyitäjatoteuttanutmoniaprojekteja,mm.erilaistenpaikkojenvaltaamisiakutenpöytäliinojenlaittaminenulkoilmakahvilanpöytiin”Kofeiiniaarkiajattelulle”–näyttelyssä(2007)HelsinginHietalahdentorilla.”Minulleryijyonmaalaus,koskatekniikkamahdollistaalangoillamaalaamisenlankalangaltapointillisesti.”TekstiilitekniikoistaryijyonAnnukkaMikkolalleerityisenläheinen.Kiinnostusryijyynsyntyi,kunhänoliharjoittelussaSuomenKäsityönYstävissä1990‐luvulla.Ryijyissä

41

kiinnostaakokeilevuus:niissävoitehdäerilaisiamateriaali‐jamuotokokeiluja.AnnukkaMik‐kolaaloittimuotoryijyjenteonjoWetterhoffillaopiskellessaan,jolloinopiskelijatjärjestivätvuonna1992miniryijynäyttelynHämeenlinnankirjastossa.Nykyäänpinnallaolevaminiryijy‐jenjasarjallisuudentrendiilmeniAnnukkaMikkolantöissäjovarhain.Helsinki‐Euroopankulttuurikaupunki‐vuonna2000häntoteuttiyhtenäkutsuttunataiteilijanaTexonTerve!‐lastensairaalaprojektiinkäsitteellisen9‐osaisenminiryijysarjan”PikkuPrinssi”Lasten‐klinikanvastasyntyneidenteho‐osastolle.Seuraavanavuonnahänsuunnitteli”PikkuPrinssin”innoittamanaCanttiacallenumeroidunminiryijysarjan”NaturaeLusus”,jonka17miniryijystäonmahdollistakootaerilaisiayhdistelmiä.Vuonna2001SuomenKäsityönYstävillesuunnitellunEspoo‐ryijynsivutuotteenasyntyiCanttiacallemyöstoinenpala‐ryijysarja”Saka”,jokaonkunnianosoitus1500‐luvullavaikuttaneilleespoolaisillekyläyhtei‐söille,joistaosajäipäällerakennettujentehdaskompleksienalleennenmuseoväenpaikallekutsumista.RyijyvoiAnnukkaMikkolallaollamyöskäsitteellinentekstiilitaideteos.Esimerkiksi”Silkki‐hius”‐teoksenlähtökohtanaolihaavepitkistähiuksista–teoksessaontyynyntoisellapuolellanukenkasvot,toisellapuolellapitkätsilkkinukat.Ryijynmuotojamateriaaliovatvallanneethänentöissäänuusiaalueita:Esitollehänsuunnittelipalloistakoostuvanryijyn,”Siperiaopet‐taa”–näyttelyssäKulttuurienMuseossavuonna2003oliesilläkolmeerilaistaryijyä,joidenmateriaaleinaolivatturkis,villajapellava.–AnnukkaMikkolantapaluonnostellaryijyjäonsekinomanlaisensa,sillähänkäyttääluonnostelutekniikkanasekatekniikkaa.

WetterhoffilleAnnukkaMikkolaonsuunnitelluttarvikepaketteinataivalmiinaryijyinämyytäviämallejapuolenkymmentäkappaletta.Niistä”Yrttitarha”onollutsuosituin,jasitäonmyytypaljon.”Yrttitarha”‐mallinkanssahänsaitehdäantoisaayhteistyötäWetterhoffOy:ntoimitusjohtajaJaanaRantasenkanssa,jonkatavoitteitaAnnukkaMikkolaluonnehtiisanoilla”taloudellisuusjatekijäystävällisyys”.Kun”Yrttitarhan”suunnitelmassaolialunperin35erilaistanukka‐sekoitusta,saatiinneyhdessäJaanaRantasenkanssavähennettyä15:een.

Kuva41.AnnukkaMikkolansuunnittelema”Yrttitarha”‐ryijy.(Kuva:WetterhoffOy)MuutAnnukkaMikkolansuunnittelematmallitWetterhoffinryijyvalikoimassaovatnimeltään”Jänönapila”(kahtenaerivärivaihtoehtona),”Pohjantähti”(ryijytyyny),”Jääkukka”sekäuu‐simpana”Lumipuutarha”.

42

Kuva41.AnnukkaMikkolansuunnittelemaryijy”Lumipuutarha”.(Kuva:WetterhoffOy)AnnukkaMikkolanmukaanryijymaailmaavoisikutsuatekstiilitaiteen”maalauslinjaksi”,kos‐karyijytekniikkamahdollistaalangoillamaalaamisenparemminkuinmikäänmuutekstiili‐tekniikka.Ryijyssäpystytäänhuomioimaanluonnoksenhienoimmatjavähäeleisimmätvä‐rinyanssitsekämuoto‐jakuvioaiheet.Ryijyonhänenmukaansakuitenkinitsenäinentaidete‐oseikämaalauksenjatke.–AnnukkaMikkolakuuluuOrnamoon(Texo),Muury:hyn,EspoonKuvataiteilijoihinsekäEspoonTaideteollisuusyhdistykseen.MAARITHIRVONEN–sarjallisetpienoisryijytkiehtovatMaaritHirvonen(s.1954)valmistuiTaideteollisestakorkeakoulustaensinkuvaamataidonopettajaksivuonna1980,muttajatkoisenjälkeenopiskeluasamankoulunTekstiilitaiteenosastolla,mistävalmistuitekstiilitaiteilijaksivuonna1986.Koulutusolisuunnittelupainotteista,muttatokiesimerkiksisidosoppiinjakudontaankinperehdyttiin.

Kuva42.MaaritHirvonen

43

OpiskeluaikanaanMaaritHirvonensuuntautuipainokankaidensuunnitteluun,muttaonny‐kyäänkeskittynytlähinnäryijyihinsekäuniikkitöihin.HänopettaaHelsingintyöväenopistos‐salyhytkurssejamm.tuotesuunnittelustajaväriopista.TuotesuunnitteluahänonopettanutmyösKäsityönopettajaopistolla.HelsinkiläislähtöinenMaaritHirvonenontyöskennellytvuodesta2000lähtienFiskarsissajakuulunutFiskarsinOsuuskuntaan,jonkajäseninäonmonienerialojenkäsityöläisiäjataiteili‐joita.VuosisittenhänmuuttiasumaanBillnäsiin.HänpitääerittäinpaljonläntisenUuden‐maanluonnostajavanhojenruukkimiljöidenperinnemaisemista–ainoahaittapuoliovatke‐säkuukausienrunsaatturistilaumat.KiinnostusryijyjäkohtaanheräsiMaaritHirvosessasuunnilleenvalmistumisenaikoihin.Kunhänpitijoitakinsuomalaistaryijyäkoskevialuentoja,hänhuomasimitenmielenkiintoinentekstiililajiryijyon.Siinäyhdistyvätperinnejatietynlainenveistoksellisuusjavoimakasma‐teriaalintuntu.Ryijyissävarsinkinnykyäänyleistynytkolmiulotteisuudenelementtitekeeniistäeräänlaisia”pehmeitäveistoksia”.MyösvärinmerkitysryijyssäonMaaritHirvosenmielestäkiehtova.Ryijynukassatapahtuvaoptinenväriensekoittuminentekeemahdolliseksiakvarellimaisetväriliu’ut.Nukkasekoituk‐setonsuunniteltavasenmukaan,mitennopeastivärisiirtymätapahtuutaimitenkaukanaerivärialueetovattoisistaan.MaaritHirvosenpitämilläpienoisryijykursseillaonperehdyttyryi‐jynkokovalmistusprosessiinideastatyöpiirustuksenkauttaitsetekemiseen.Vaikkaalkuvai‐heonhidas,niinsittenkuntyöpiirustusonsaatuvalmiiksi,onryijyntoteutusvaihetodellamukavaatekemistä–siinäyhdistyynäkemisenkauttasaatavaesteettinenelämystuntoaistinkauttasaatavaanhaptiseenkokemiseen.MonissaMaaritHirvosensuunnittelemissaryijyissäonaiheenakukat.Vaikkahänhenkilökoh‐taisestipitääkinehkähiemanminimalistisemmistaaiheista,niinkukkaonhänenmukaansaryijynaiheenahyvinkiitollinen:kukassaonjotain”suurta”.Kukkajamuutkinluonnonaiheetovatajattomia,sellaisiajoitajaksaakatsoakauemminkin.Tekstiileissätuntuuolevanmenossajonkinlainenesittävänkukka‐aiheenrenessanssi,jaseasettaasuunnittelijallemielenkiintoi‐senhaasteennähdäkukka‐aihejotenkintuoreesti.NormaalikokoistenryijyjenohellaMaaritHirvonenonsuunnitellutpaljonpienikokoisiaryijy‐jä.Pikkuryijyjenbuumisyntyijoitakinvuosiasitten,japienikokoisetryijytovattarvikepake‐tinostajankannaltakäytännöllisiä:ryijynsaanopeastivalmiiksijasemahtuunykyaikaisenkinkodinseinälle.MaaritHirvonensuunnitteleepieniäryijyjämielelläänsenkintakia,ettäniissävoitoteuttaasarjallisuutta,jaseonasiajonkaedelleenkehittäminenkiinnostaahäntä.MaaritHirvosenensimmäinenWetterhoffillesuunnittelemaryijyoli”Tulppaanit”.Sensyn‐tyynliittyyhauskatarinasattumanosuudestamallinsynnyssä:MaaritHirvosenalkuperäinenryijyluonnosolihyvinkeltainen,muttakunhänensittenpitiryhtyäsuunnittelemaanryijynnukkienvärejä,saihänWetterhoffiltavahingossaryijylankakartoistavainyhdenosan,jossaeiollutlainkaankeltaisialankoja,vainoranssejasävyjä.MaaritHirvonenarveli,ettäWetterhof‐fillahaluttiinhänenkäyttävännäitäannettujasävyjä,janiinhänsuunnitteli”Tulppaaneis‐taan”oranssinversion–jokaehkäolikinkeltaistaparempi,silläseonolluthyvinsuositturyi‐jyjaonedelleenWetterhoffinvalikoimassa.

44

”Tulppaanien”suunnittelunaikaanoliWetterhoffinkutomovielätoiminnassa,jotensuunnit‐telijallaolimahdollisuuskatsastaasielläryijynensimmäisenkappaleenvalmistusta.MaaritHirvonenkävipaikalla,kunVappuOravalakutoimallikappaletta,jasentuloksenaryijymalliintehtiinkinvielämuutoksiamm.tiivistämälläkuva‐alaa.Mahdollisuuskatsastaamallikappa‐leensyntykutomossaonsuurietu,sillänukkasekoitustentummuusarvotvalmiissaryijyssäovatainahiemanyllätyksellisiä.Kaikistaväreistäeilankakartoissaoleerivalöörejä,jotenneonsaatavaaikaanlankasekoituksilla.Ongelmallisimpiaovatkaikkeinvaaleimmatvärit,silläniissäalkaasilmännäkökykyjoasettaarajoja.Nukkasekoitustentekovaatiihyvääjaoikean‐laistavalaistusta,janiinpäparastaaikaavarsinkinvaaleidenvärientekemiselleovatkevätjakesä.SeuraavaMaaritHirvosenryijymalliWetterhoffilleolikolmenpikkuryijynsarja”Muistoke‐sästä”.Kunsenensimmäinen,ruskankeltainenversiotuntuimenevänkaupaksitasaisesti,teh‐tiinsiitävieläsavunsininen,vanharoosajaantiikinvihreäversio.SittenseurasiMaaritHirvo‐senomasuosikkihänenWetterhoff‐ryijyistään,”Virta”,jokasekinonkolmenpikkuryijynsar‐ja.Senmodernisommittelutuntuisopivanhyvinajanhenkeen,vaikkaseeiehkäolekaanai‐van”jokamiehen”suosikki.–TästämallistaMaaritHirvonenolisimielellääntehnytisokokoi‐semmankinryijyn.IsojakinryijyjähänonsuunnitellutkymmenisenvuottasittenVuorelmallejaRyijypalvelulle.

Kuva43.MaaritHirvosensuunnittelemapienoisryijysarja”Muistokesästä”(savunsininenversio).(Kuva:WetterhoffOy)

MaaritHirvosenmielestäpienikokoisenryijynsyntytavallaan”pelasti”ryijyntekemisenpe‐rinteenvaiheessa,jossaisojenryijyjentekeminenolihiipumassa.Ryijyjenitsetekeminenonsillälaillasukupolvikysymys,ettäaikaisemminolimonellakinnaisellaaikaajavoimiavalmis‐taaryijytvaikkakaikillelapsilleen.Nytsellaiseenonvainharvallamahdollisuus,muttapik‐kuryijyjenmyötäovatnuoremmatkinsukupolvetryhtyneetkokeilemaanryijyntekemistänyt,kunkäsityöinnostusonkaikenkaikkiaankokenutuudennousun.

45

MaaritHirvosenuusinWetterhoff‐ryijyonnytjoyhdeksänäerivärivaihtoehtona(värikässarja,pastellisarjajaharmaasarja,kussakinkolmeeriväriä)saatavissaoleva”Kukkasinulle”,jokasyntyiWetterhoffOy:ntoimitusjohtajanJaanaRantasenaloitteesta.Tässäryijyssäyhdis‐tyykaksivanhaasuomalaistakäsityötaitoa,ryijynsolmiminenjakirjonta,sillämallissaonnukitetunkehyksenkeskelläpohjakangasalue,jolleontehtykirjomallakukkakuvio.Näintä‐mämodernistisommiteltumallikantaasamallamukanaanniitämuistikuvia,joitamonellameistäonäidintaiisoäidintekemistäkäsitöistä.YhteistyöWetterhoffinkanssaonMaaritHirvosenmukaanollutantoisaajamukavaa.Tekstii‐liensuunnittelussajamallientarjoamisessaontärkeääse,millainenvastapuolion,jamolem‐minpuolinenluottamussiihen,ettäasiattehdäänhyvin,tekeetyöstähauskempaajailoisem‐paa.Wetterhoffillavoiedelleenaistiahistorianhengenläsnäolon,jaseettähyviäarvojaeioleajettualas,tekeeyhteistyöstäelämyksellistä.MyösWetterhoffinomanvärjäämönolemassa‐oloonMaaritHirvosenmukaantärkeäjaisoasiasuunnittelijankinkannalta.YrityksillesuunniteltujenmallienohellaMaaritHirvonentekeejatkuvastiomiauniikkitöitään,jahänpyrkiisiihen,ettäosallistuujokavuosijohonkinnäyttelyyn.Näyttelytöidentekeminenonantoisaa,silläniidenmyötäversooainajotakinuutta.NäyttelytöissäänMaaritHirvonenkäyttääerilaisiatekstiilitaiteenmenetelmiäkutenkankaanpainantaajakirjontaa,jasoveltaaniitäperinteisistätavoistapoikkeavillamateriaaleillajatekniikoilla.Hänenuusinaluevaltauk‐sensaonvalaisinsuunnittelu,jokasaialkunsaFiskarsin”Näkökulmia”‐kesänäyttelyynvuonna2007puustajasilkkikankaastavalmistetuistavaloveistoksista.ValaisintenkolmiulotteisuusjarakenteellisuusovattuoneetMaaritHirvosellemieluisiauusiahaasteita.MINNAPOLUS–valööriryijyntutkijaKylmäkoskellaeteläiselläPirkanmaallaasuvallaMinnaPoluksella(s.1968)onainaollutmontatyöalaarinnakkain:hänonopettaja,tutkija,suunnittelijajataiteilija.Hänvalmistuitekstiilisuunnittelu‐artenomiksiWetterhoffiltavuonna1992,suorittisenjälkeenopettajakoulutuksenHAMK:ssasekäkas‐vatustieteenaineopinnotHelsinginyliopistossajavuonna1999artenomi(AMK)–tutkinnonHAMK:ssasuuntautumisalanaantekstiilisuunnittelu.2000‐luvullaMinnaPoluslähtiopiskelemaantaidehistoriaaHelsinginyliopistoonjavalmistuifilosofianmaiste‐riksi2008.Hänenprogradu–työnsäaiheoli”UhraSimberg‐EhrströminMetsä‐ryijy–suomalaisenvalööriryijynsymboli?”.Tällähetkellähänsuorittaataidehistorianjatko‐opintojajaaloitteleeväitöskirjaasuomalaisestavalööriryijystä.

Kuva44.MinnaPolus.(Kuvaaja:ArtturiPolus)

46

MinnaPolusontoiminutkymmenkuntavuottataide‐jakädentaitoaineidenopettajanaerikansalaisopistoissasekäTaiteenperusopetuksenopettajanaAkaanopistossa.Hänenomiensanojensamukaan”lapsetavaavatsilmiä”–heidänkanssaantyöskentelytuottaavälilläyllät‐täviäoivalluksia.ViimeaikoinaMinnaPolusonluennoinuttaidehistoriastaTampereenyli‐opistossa.‐TällähetkelläMinnaPoluksellaonpäällimmäisenätutkimustyö,jotahäntekeepäätoimisestikuluvanvuodenajan(2010)saatuaanSuomenKulttuurirahastonapurahan.Väitöskirjanaiheenaonpyrkimyssanallistaavalööriryijy,tutkiamitensitävoikuvaillakuva‐taiteensanastolla.MinnaPolusiloitseesiitä,ettäKulttuurirahastoonmyöntänytapurahantaidehistorianjanimenomaantekstiilitaiteenjasensisällävieläryijyntutkimiselle.RyijyonMinnaPolukselleläheisintekstiililaji,koskahänkatsooelämääväreinäjaryijyssävärejäpystyykäyttämäänlaajimmallarepertuaarilla,käyttämäänenitensävyjä.TästäsyystähänestätuntuilukiessaanUhraSimberg‐Ehrströminsanojasiltä,kuin”olisitullutkotiin”.Simberg‐Ehrströmpuhuuryijyistäpuhuessaanväreistä,niidenrinnakkainolosta,väripintojenvierekkäisyydestä–eimuodoista,langoistataiedestekstiileistä.MinnaPolustakiehtooryi‐jyssämyössenpitkähistoria,jokaonerilainenkuinmuillatekstiileillä.Ryijynolemuksessaonjotain,jotaeivoipukeasanoiksi,jotainjostatuntuumelkeinpäolevanmuistumiageeneis‐sämme.LisäksiMinnaPolushaluaatutkimuksessaannostaanäkyviin(taide)ryijyjenkutojat,jotkaovatyleensäjääneetvailleansaitsemaansatunnustusta,vaikkaheilläonollutratkaisevaasemaryijyjentoteutuksessa.Kaupallistenryijyjensuunnittelussaontietenkintehtävämonenlaisiakompromisseja,silläsilloinonotettavahuomioonyritysjayrityksentarpeet,jataloudellisetseikatrajoittavattyö‐hönmukaanotettavienvärisävyjenmäärää.MinnaPoluspitääryijyntoteuttamisenkaikistavaiheista:luonnoksenmaalaamisesta,lankojenvalinnastajasävyjenhakemisesta,kokeiluista(vaikkaneovatkinhitaitaommellenkintehtyinä),ruutupiirroksentekemisestä(siihenhänkäyttäätietokonetta).Suunnitteluntulosnäkyytodellavastasitten,kunmaalikutojatekeeensimmäisenkappaleenuudestaryijystä.MinnaPolushaluaaantaatässäkintunnustustaku‐tojalle.

Kuva45.MinnaPoluksensuunnittelemaryijy”Lammella”.(Kuva:WetterhoffOy)

MinnaPolusonsuunnitellutryijyjäenimmäkseenPirkanmaanKotityöOy:llesekäjonkinver‐ranWetterhoffOy:lle.Wetterhoffinvalikoimassaovathänenryijynsä”Lammella”vuodelta2006sekävanhempi”Kyyhkyt”.”Lammella”onMinnaPolukselletyypillinenmaalauksellinentyö,kuntaas”Kyyhkyt”‐ryijynvoimakkaatääriviivateiväthänestäenäätunnuniinomilta.

47

MallientarjoaminenjayhteistyöWetterhoffinkanssaonhänenmukaansasujunutainahyvin–tunnelmaonollutlämminhenkinenjakannustavaeikäkokeilunhaluakaanolepuuttunut.–RyijyjenlisäksiMinnaPolusonsuunnitelluterilaisiakäyttötekstiilimallejamm.PirkanmaanKotityöOy:llesekäerijulkaisuihinkutenKotiliesi,ETjaTaito.

OmissataidetekstiileissäänMinnaPolusonkäyttä‐nyttekniikkanamm.vapaalankavanutusta,jossaonmyösjossainmäärinmahdollistarakentaaväripintojakäyttämällärunsaastiväripisteitäjamoniasävyjä.Lisäksivapaalankavanutuksissatuleemukaanläpinäkyvyysyhtenälisä‐elementtinä.MinnaPoluskeksivapaalankavanutuksenkokeilujenkautta,japitääsen”itsepäisyydestä”tekniikkana.Haasteellisettekniikatovathänellemieluisia,koskaniissävoituloksenaollaainajotainenemmänkuinonkuvitellut.MinnaPoluksentaidetekstiilit,joitahänonesitellytuseissanäyttelyissä,ovatvähitellenkehittyneetveistoksellisempaansuuntaanjapuhtaastitekstiiliteoksistakohtisekatekniikoidenkäyttöä.Kuva46.MinnaPoluksentekstiiliteos”Kääty”(2005):paperimenetelmät/paperijamerihiekka,vapaalankavanu‐tus/villa,maalaussilkille.KuvattuRaumantaidemuseon”Suunta”‐näyttelyssä2005.(Kuvaaja:MinnaPolus)

MARITAMETSÄKYLÄ–neulesuunnitteluntaitajaMaritaMetsäkyläonsyntynytMouhijärvellävuonna1960,jaasuttuaanvälilläTampereellajaHelsingissähänmuuttitakaisinsynnyinkuntaansa1990‐luvunlopulla.Nythänasuuperheineenmiehensuvunvanhaamaalaistaloajatyöskenteleeetä‐suunnittelijana.Tokisuunnittelutyövaatiiaktiivistakäymistäyrityksissäkin,muttaonneksitietoliikennetekniikkatoimiinykyäänniinhyvin,ettäkotonatyöskentelyonmahdollista.MaritasuunnitteleetätänykyämallejaTekstiiliteollisuudelle,VihreälleVyyhdille,NovitallejaWetterhoffille. Kuva47.MaritaMetsäkylä

48

MaritaMetsäkyläkäviylioppilaaksipääsynjälkeenLoimaankäsiteollisuuskoulunjavalmistuisenjälkeenneulealanartenomiksiWetterhoffinkäsi‐jataideteollisuusopistostavuonna1985.Hänperustiomanyrityksenpianvalmistumisenjälkeen,muuttiHelsinkiinjaalkoiaktiivisestitarjotamallejaanyrityksille.MaritaMetsäkylänsuunnittelijantaidothuomattiinnopeasti,janeule‐javaatemallientilauksiatulimoniltatahoilta.HelsinginVillakehräämölle(sittemminNovita)työskentelyantoipohjanneulesuunnittelijantyölle,lahtelaisenSelmaKy:nkanssahänoppihaastavanteollisuusneuleidensuunnittelun,javaatemallejasyntyiusealleeriyrityk‐selle.MaritaMetsäkylänuraneulesuunnittelijanalähtitodellakäyntiinvuonna1991,jolloinhänsuunnitteliNovitalle”Pihlaja”‐ja”Lumme”‐neulepuserot.Vapaamuotoiset,värikkäätku‐vioneuleetolivattulleetsuosituiksiKaffeFassettinSuomen‐vierailunmyötä,jaNovitahalusitarjotajotainsamantapaista.MaritaMetsäkylämuistaa,miten”Pihlajan”suunnitteluolihaus‐kaa,kunhänelläoliedessäänisoneuleenkaavajahänmuokkasisiihenkuvioitaluonnollises‐sakoossakuintaidemaalariikään.Kasviaiheidenlisäksihänsuunnittelimyösmm.karhu‐,ilves‐,kala‐jasorsa‐aiheisetkuvioneuleet.MaritaMetsäkylänmukaanneulesuunnittelunlähtökohtanaovatainalangat.Lankojenlaatujavärikarttamääräävätsen,millaisiamallejakustakinlangastavoitoteuttaa.Suunnittelijanontutustuttavauusiinlankalaatuihinjakokeiltava,mistätuleehyvääpitsineulettajamistäonnistuvatparhaitenpalmikot,mikätyylisopiimillekinlangalle.Kuvioneuleetvaativatohuempialankoja,jakunpaksummatlangatyleistyivät–koskaneuleethaluttiinsaadatehtyänopeammin–jäivätkuviotpoisjatilalletulineuleenmuodonsuunnittelu.Nytnäyttääsiltä,ettäkirjoneuleetovatjälleennousussajakuviotkinovattaastulossa.MaritaMetsäkylän1990‐luvullasuunnittelemienkuvioneuleidenkuvatolivatmelkoesittäviä,muttahänitsetekisimielelläänvähänpelkistetympiäkuvia–pelkistämineneikuitenkaanoleaivanhelppoa.MallejasuunnitellessaanMaritaMetsäkyläkäyttäämenetelminäedelleenkäsinpiirtämistäjamallitilkkujenneulomista.Kuntyöohjesittenonvalmis,toteuttaaensimmäisenkappaleenjokuMaritaMetsäkylänkäyttämistäneulojista.Suunnittelijallajaneulojallaonoltavaluotta‐muksellisetvälit,jottalaatu‐jaaikatauluvaatimuksettäyttyvät.Toisaaltaammattitaitoinenneulojasaattaaantaasuunnittelijalletoteutukseenliittyviäideoita,joitatämäeiitseolekek‐sinyt.Neulemallintiesuunnitelmastajulkaisuunkestäävähintäänpuolivuotta,jasiihensisältyymoniavaiheita.Syysmallejatehdäänkevättalvella,jakoskaviimetalvenaolilunta,kuvattiinesimerkiksilokakuussailmestyvänNovitantalvilehdenkuviamaaliskuunhangilla.MaritaMetsäkyläntyösuunnittelijanaonolluthyvinmonipuolista.Neulemallienlisäksihänontehnytvaatesuunnittelua,jasilläalallahänpitääyhtenämielenkiintoisimpanakokemuk‐senaan1990‐luvunlopullaLaitostoOy:lle(nykyisinImagewear)tekemäänsätyövaatteidensuunnittelua.Silloinpititutustuamonieneriammattiryhmien,kutenambulanssinkuljettajienjapalomiesten,työoloihinjatutkiamitäpitääottaahuomioonheidäntyöasujensasuunnitte‐lussa.ToisaaltahänolisamoihinaikoihinmukanaMUSU(Muodinsuunnanuudistajat)ry:nmuotinäytöksissä,joidenasujasuunnitellessasaiirrotellaaivanvapaasti.MaritaMetsäkyläpitäätuollaistairrotteluakaikenkaikkiaanterveellisenä,jasamallafantasiamaailmastasaat‐taapoikiaajatuksiamuuhunsuunnitteluun.VaatesuunnitteluolihetkenaikaaviedävoitonMaritaMetsäkylänmielityönä,muttasittenhänhuomasi,ettäeivoijättääneuleita.Värien,lankojen,neuleen,tekstiilimateriaalinviehätysonkuitenkinvetovoimaisinta.

49

MaritaMetsäkylärakastaavoimakkaitavärejä,muttaneuleitasuunnitellessaanhänenontie‐tystiajateltavamyösasiakkaidentarpeitajayleisönmieltymyksiä.Trenditjamuoditvaikutta‐vatneuleissakinmuotoihinjaväreihin,muttavähemmänkuinkangasvaatteissa,jotenniitäeitarvitsenoudattaaorjallisesti.Neulemalleissatäytyylöytyäjokaisellejotakinniinväreissäkuinmalleissakin.Jatietytklassisetelementit,kutenpalmikotjapitsit,pitävätjatkuvastipin‐tansaneuleissa.Jotainuuttajakivaapitääkuitenkinyrittääneuleharrastajilleainakeksiä.Ei‐käkaikkienmallientarvitseollahelppojajanopeastitoteutettavia,silläneulojissaonmyöshaasteidenetsijöitä,joillaonrohkeuttatarttuavaikeampiinkinmalleihin.MaritaMetsäkylänyhteistyöWetterhoffinkanssaalkoi,kunWetterhoffpyysihäneltämallejasilkkivillalangastatoteutettaviinneuletarvikepaketteihin.Wetterhofflanseerasiuudetsilkki‐villalankansaensimmäisenkerranmessuillavuonna2003.Ideaniistäolikypsynytpikkuhil‐jaa,koskatarveuuteenlankalaatuunWetterhoffinlankavalikoimaanoliolemassa.Haluttiinjotakinerilaista,ylellistäjalaadukasta.AluksilankavahvuuksinaolivatvainSilviajaSivilla,parivuottamyöhemminvalikoimaanlisättiinpaksumpiSofia.Samastakoostumuksestaotet‐tiinalunperinkinkaksivahvuutta,koskatavoitteenaolilankasekäkutojilleettäneulojille.WetterhoffOy:ntoimitusjohtajaJaanaRantasenmukaanWetterhoffjalostijoolemassaolluttaneuletarvikepaketti‐ideaaeteenpäinpieniinneulepakkauksiin.Neuleosaamisenväheneminenoliyksialullepanevatekijäpakettientarjoamiselle,jaostamisenhelppoussekähyvätohjeetovattärkeitäisolleosalletämänpäivänkuluttajia.

Kuvat48‐50.MaritaMetsäkylänsuunnittelemianeuleita:HuppuhuiviSofiastasekäLastenSofiamyssyt.(Kuvat:WetterhoffOy)

50

MaritaMetsäkyläonsuunnitellutWetterhoffintarvikepaketteihinmm.myssyjä,huiveja,ja‐kunjashaalin.Silkkivillalangatovatlaadultaantodellahienoja,kevyitä,jaihoavastenihania,muttaneasettavathänenmukaansasuunnittelulleomathaasteensa.MalleissaonotettavatietystimyöshuomioonWetterhoffinomatyyli:niidenonoltavaklassisia,eiliianmoderneja.Mallienonoltavamyöshyvinaikaakestäviä,silläWetterhoffinmallistoeiuudistujokavuosi,jatoisaaltakalliistasilkkivillastatoteutettujenasusteidenonsyytäollamalliltaanaikaajatto‐mia.TyöskentelyWetterhoffinkanssaonMaritaMetsäkylänmukaanollutmukavaa,silläasi‐oistapystytäänainaneuvottelemaanjasaavuttamaankumpaakinosapuoltatyydyttävärat‐kaisu.NeuleidenlisäksiMaritaMetsäkyläonsuunnitellutWetterhoffillekanavatöitäkirjontatarvi‐kepaketteihin.Ruusu‐,kissankello‐japihlajanmarja‐aiheisissamalleissaontuotutähänperin‐teiseentekniikkaanuudenlaistailmaisua.SuunnittelutyönlisäksiMaritaMetsäkyläopettaamm.SastamalanopistossajaNokiantyövä‐enopistossa.Paitsineulettajalankatöitähänohjaamyöshuovutuskursseja.Huovutuksestahäninnostuikäytyäänmm.ElinaSaarenkursseilla.Kurssienvetäminenvaatiisekinpaljontaustatyötäjavalmistautumista:pitäätutustuaeritekniikoihinjamateriaaleihin,jottaopiske‐lijoilleonainatarjottavanajotainuuttakokeiltavaa,muttatoisaaltakursseiltasaamyösideoi‐taomaansuunnittelutyöhön.MaritaMetsäkyläpitääsuunnittelijantyöstäänedelleenpaljon–työonantoisaajavaihtele‐vaa,siiheneikoskaankyllästy.Hänsanookin,ettäseon”munjuttu”.Suunnittelijanmielityöskenteleetavallaankaikenaikaajaimeejatyöstäävirikkeitä‐oikeastaanseonkinMaritaMetsäkylälleelämäntapajahyvinmieluisasellainen.

51

LÄHTEETILMAHIRN:FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885‐1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarva‐järvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960,s.143IlmaHirn60vuotta.Käsiteollisuus5/1930,s.79Kuoppamäki,Lauri:”Käsiteollisuuden”yrityksiäkotiteollisuutemmeedistämiseksivuosina1906‐1926.Käsiteollisuus1/1927,s.4‐9Mallikutomo.Käsiteollisuus2/1922,s.22Suolahti,Ernesti:KotiteollisuusopistoFredrikaWetterhoffinTyökouluHämeenlinnassa1885‐1935.Karisto,Hämeenlinna1935,s.74Svinhufvud,Leena:Modernejaryijyjä,metritavaraajakäsityötä.TekstiilitaidejanykyaikaistuvataideteollisuusSuomessamaailmansotienvälisenäaikana.Designmuseo,Helsinki,2009,s.111Silpala,Elsa–Heinänen,Tuula:Wetterhoff100vuotta.FredrikaWetterhoff–säätiö–Karisto,Hämeenlinna1985,s.54Wetterhoffintekstiilikokoelmat/IlmaHirninmallitWetterhoffOy:nryijykuvasto)(http://familytreemaker.genealogy.com/users/s/u/n/Karl‐gustaf‐Sundman/WEBSITE‐0001/UHP‐Index.html#Hirn)HELGABLOMQVIST:FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885‐1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarva‐järvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960,s.139Suolahti,Ernesti:KotiteollisuusopistoFredrikaWetterhoffinTyökouluHämeenlinnassa1885‐1935.Karisto,Hämeenlinna1935,s.73Wetterhoffintekstiilikokoelmat/HelgaBlomqvistinmallitjatekstiilitWetterhoffOy:nryijykuvastoSvenskLäraretidning,21:aårg.1902(http://runeberg.org/svlartid/1902/0502.html;luettu1.12.2009)MAXFRELANDER:Aaltonen,Susanna:SIOnlyhythistoria‐Sisustusarkkitehdinammattikuvanrakentuminen.FMSusannaAaltosenpuheSIO60‐vuottaseminaarissa9.6.2009,Korjaamolla.(http://www.finnishdesigners.fi/index.php?article_id=6532;luettu1.12.2009)FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885‐1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarva‐järvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960,s.140Heinänen,Seija:Käsityö–taide–teollisuus.Näkemyksiäkäsityöstätaideteollisuuteen1900‐luvunalunammatti‐jaaikakaus‐lehdissä.Jyväskylänyliopisto,Jyväskylä2006,s.177Suolahti,Ernesti:KotiteollisuusopistoFredrikaWetterhoffinTyökouluHämeenlinnassa1885‐1935.Karisto,Hämeenlinna1935,s.74Wetterhoffintekstiilikokoelmat/MaxFrelanderinmallit

52

AINOKEINÄNEN:Designmuseo,Muotoilijarekisteri/AinoKeinänen‐BaeckmaninkansioDesignmuseo/SuomenKäsityönYstävienaineistoaFredrikaWetterhoff–säätiönjohtokunnanpöytäkirjat1905‐1931/3.7.1909päivättykotiteollisuustarkastajankirje.Hämeen‐linnanmaakunta‐arkisto.FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885‐1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarva‐järvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960,s.146FredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopisto/Hakemukset.Hämeenlinnanmaakunta‐arkisto.FredrikaWetterhoffinTyökoulu,kertomustyövuodelta1911‐1912,Hämeenlinna1912,s.12Kuoppamäki,Lauri:”Käsiteollisuuden”yrityksiäkotiteollisuutemmeedistämiseksivuosina1906‐1926.Käsiteollisuus1/1927,s.4‐9Lahtinen,Sampo:Yhteiskoulupian125‐vuotias.(http://koulujenverkkolehdet.hameenlinna.fi/hyk_ylaaste/sisalto.php?id=263;luettu2.12.2009)Priha,Päikki:Rakkaatystävät.SuomenKäsityönYstävät120vuotta.Ajatus,Helsinki–Hämeenlinna,1999,s.75Suhonen,Pekka:Eivainmuodonvuoksi.SuomenTaideteollisuusyhdistys125.Otava,Helsinki–Keuruu,2000,s.103Suolahti,Ernesti:KotiteollisuusopistoFredrikaWetterhoffinTyökouluHämeenlinnassa1885‐1935.Karisto,Hämeenlinna1935,s.75Svinhufvud,Leena:Modernejaryijyjä,metritavaraajakäsityötä.TekstiilitaidejanykyaikaistuvataideteollisuusSuomessamaailmansotienvälisenäaikana.Designmuseo,Helsinki,2009,s.38‐39WetterhoffinTekstiilikokoelmat/AinoKeinäsenmallitWetterhoffinTilauskirja1918–.Hämeenlinnanmaakunta‐arkistoIMPISOTAVALTA:Designmuseo,Muotoilijarekisteri/ImpiSotavallankansioFredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885‐1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarva‐järvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960,s.146FredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopisto/Hakemukset.Hämeenlinnanmaakunta‐arkisto.Kalha,Harri:Impi(Richter‐)Sotavalta,teoksessaPäikkiPriha:Rakkaatystävät.SuomenKäsityönYstävät120vuotta.Ajatus,Helsinki–Hämeenlinna,1999,s.152Priha,Päikki:Rakkaatystävät.SuomenKäsityönYstävät120vuotta.Ajatus,Helsinki–Hämeenlinna,1999,s.65WetterhoffinTekstiilikokoelmat/ImpiSotavallanmallitINKERIKOSKIMIES‐HENG:Designmuseonarkisto/SuomenKäsityönYstävienvuosikertomukset1913,1914ja1916sekäInkeriKoskimies‐Henginkan‐sio

53

FredrikaWetterhoff–säätiönjohtokunnanpöytäkirjat1905‐1931/Pöytäkirja7.11.1920FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885‐1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarva‐järvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960,s.142FredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopisto/Hakemukset.Hämeenlinnanmaakunta‐arkisto.Kangas,Heli:HerraHengjaklubinhenki.RaahenJoulu–lehti2002.(http://edu.raahe.fi/yhdistykset/matkailuoppaat/klubi.html;luettu5.12.2009)Suolahti,Ernesti:KotiteollisuusopistoFredrikaWetterhoffinTyökouluHämeenlinnassa1885‐1935.Karisto,Hämeenlinna1935,s.74WetterhoffinTekstiilikokoelmat/InkeriKoskimies‐HenginmallitESTERPERHEENTUPA:EsterPerheentupa50vuotta.HämeenSanomat2.6.1946.FredrikaWetterhoff–säätiönleikekirjaEsterPerheentupa60‐vuotias.2.6.1956(lehdennimipuuttuu).FredrikaWetterhoff–säätiönleikekirjaFredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885‐1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarva‐järvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960,s.151Heinänen,Seija:Historiaa80vuodenajalta.Kotiteollisuus2/1987Lastujalanka4/1933ja12/1933Piri,Elina:Pellervonkankureille.Pellervo‐Seura,Helsinki1999,s.6‐7Simola,Kaisa:Unohtumatonkankuri.Teoksessa:Piri,Elina:Pellervonkankureille.Pellervo‐Seura,Helsinki1999,s.8‐9Suolahti,Ernesti:KotiteollisuusopistoFredrikaWetterhoffinTyökouluHämeenlinnassa1885‐1935.Karisto,Hämeenlinna1935,s.77WetterhoffinTekstiilikokoelmat/EsterPerheentuvanmallitLAILAKARTTUNEN:Brummer,Arttu:Taideteollisuutemmetaiteilijoita.Suomenkoristetaidetta.13.vuosikirja1949.SuomenkoristetaiteilijoidenliittoOrnamo,s.10FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopistonjohtokunta,pöytäkirjat1932‐1956.Hämeenlinnanmaakunta‐arkistoFredrikaWetterhoffinTyökoulu,Kertomustyövuodelta1923.Hämeenlinna,1924Karttunen,Laila:Vanhastaryijyteollisuudestamme.Käsiteollisuus6/1923,s.79‐81Peltovuori,Sinikka:Linnutliitelisanoja.LailaKarttusenkuvatekstiilienproblematiikkaa.Helsinginyliopistontaidehistorianlaitoksenjulkaisujan:oXIV.Helsinki,1995,s.14,135‐136,138,140,143‐145,177Priha,Päikki:LailaKarttunen–kutomonmestari.Teoksessa:Priha,Päikki:Rakkaatystävät.SuomenKäsityönYstävät120vuotta.Ajatus,Helsinki–Hämeenlinna,1999,s.149‐151,Silpala,Elsa–Heinänen,Tuula:Wetterhoff100vuotta.FredrikaWetterhoff–säätiö–Karisto,Hämeenlinna1985,s.58,70,74Svinhufvud,Leena:Modernejaryijyjä,metritavaraajakäsityötä.TekstiilitaidejanykyaikaistuvataideteollisuusSuomessamaailmansotienvälisenäaikana.Designmuseo,Helsinki2009,s.39,120,144

54

TekstiilitaiteilijaLailaKarttusenhaastattelu,Hämeenlinna21.4.1977.HaastattelijoinaHilleviKasurinen,KaisaKopisto,EvaMuhonen.LitteroituhaastatteluWetterhoffintekstiilikokoelmissa.Vartiainen,Liisa,HämeenlinnanTaiteilijaseura60vuotta.(http://www.hameenlinnantaiteilijaseura.fi/seura.htm;luettu2.12.2009)WetterhoffOy:nryijykuvastoWetterhoffinTekstiilikokoelmat/LailaKarttusenmallitSAIMITÖRMÄNEN:FredrikaWetterhoffinTyökoulu,Kertomustyövuodelta1923.Hämeenlinna1924(laatikossa10044)WetterhoffinTekstiilikokoelmat/SaimiTörmäsenmallitSuomenkuvataiteilijat–verkkomatrikkeli.http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/henkilotiedot.asp?id=1059(luettu2.12.2009)ANNIKKIPALOSUO:Suolahti,Ernesti:KotiteollisuusopistoFredrikaWetterhoffinTyökouluHämeenlinnassa1885‐1935.Karisto,Hämeenlinna1935,s.77WetterhoffinTekstiilikokoelmat/AnnikkiPalosuonmallitMARGARETAAHLSTEDT‐WILLANDT:Ateneummaskerad.Taideteollisuudenmuotojajamurroksia.Taideteollinenkorkeakoulu130vuotta.Taideteollinenkorkea‐koulu,Helsinki1999,s.118Brännback,Ebba:MargaretaAhlstedt‐Willandt.Tekstiilitaiteilija–textilkonstnär1888‐1967.Taideteollisuusmuseonjulkaisuno.24.Helsinki1988Silpala,Elsa–Heinänen,Tuula:Wetterhoff100vuotta.FredrikaWetterhoff–säätiö–Karisto,Hämeenlinna1985,s.64WetterhoffinTekstiilikokoelmat/MargaretaAhlstedt‐WillandtinmallitESTERAX:Ax,Ester:Pienikirkasvärinentyyny.Lastujalanka4/1932,s.54[Ax‐Tokkola,EsterVäreistäjavärisoinnuistakansanopistonopettajilleja‐oppilaille.Kerava1942,Hämeenlinna1951‐Kansalliskirjasto,käyttövainlukusalissa,sijainti1972KTeknologia]Designmuseo,Muotoilijarekisteri/EsterAx‐TokkolankansioEsterAx‐Tokkola25.6.1906–15.7.1946(Kotiteollisuus4‐5/1946,s.54)EsterAx‐Tokkolainmemoriam.Ominkäsin,4/1946

55

FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885‐1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarva‐järvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopistonjohtokunta,pöytäkirjat1932‐1956.Hämeenlinnanmaakunta‐arkistoLastujalanka.Vuosikerrat1932‐1935Peltovuori,Sinikka:Linnutliitelisanoja.LailaKarttusenkuvatekstiilienproblematiikkaa.Helsinginyliopistontaidehistorianlaitoksenjulkaisujan:oXIV.Helsinki,1995,s.140Silpala,Elsa–Heinänen,Tuula:Wetterhoff100vuotta.FredrikaWetterhoff–säätiö–Karisto,Hämeenlinna1985,s.64WetterhoffOy:nryijykuvastoWetterhoffinTekstiilikokoelmat/EsterAxinmallitPIAKATERMA:Albumienaarteita.Nakkilanlukionhistorian4.kurssilaistenverkkolehti.Lukuvuosi2006‐2007.(http://www.nakkilanseurakunta.fi/?organisaatioid=361&liteid=146&tmto=&paikka=Kirkko&lang=1&sid=6;luettu3.12.2009)[Exlibris06‐SuomenExlibrisyhdistys60vuotta–kirja(loppuunmyyty,eikirjastoissakaan)‐ErkkiTuominen:PiaKaterma‐kolmentienkulkija]Hämeenlinnankaupunki‐jamaaseurakunnannaistenlahjaluovutettukirkolle.HämeenSanomat3.5.1936.FredrikaWetter‐hoff–säätiönleikekokoelma[Katerma,Pia:EemilHalosennuoruudenaikaistatuotantoa”.Suomentaiteenvuosikirja1947.‐Porvoo:WSOY,1947,s.83‐94:8kuvaa][Katerma,Pia:MariaWiik(väitöskirja,Helsinginyliopisto,1954).WSOY,1954]Katerma,Pia:Väreistäjaväriensymboliikasta.Elonpyörä2/1960(http://www.teosofia.net/;luettu5.12.2009)Koskimies,Y.S.:Hämeenlinnankaupunginhistoria1875‐1944.Hämeenlinnankaupunki,Hämeenlinna1966,s.504Lastujalanka,vuosikerta1935Sallisalmi,Ulla:Kasvatustaiteenavulla.Progradu,Jyväskylänyliopisto/Taidekasvatuksenlaitos,1998(https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/12170?show=full;luettu7.12.2009)Vartiainen,Liisa,HämeenlinnanTaiteilijaseura60vuotta.http://www.hameenlinnantaiteilijaseura.fi/seura.htm/luettu2.12.2009WetterhoffOy:nryijykuvastoWetterhoffinTekstiilikokoelmat/PiaKatermanmallitSIRKKASALMI:FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885‐1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarva‐järvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960WetterhoffinTekstiilikokoelmat/SirkkaSalmenmallit

56

LYYLIVANHATALO:FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885‐1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarva‐järvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopistonjohtokunta,pöytäkirjat1932‐1956.Hämeenlinnanmaakunta‐arkisto;pöytäkirjat25.11.1938ja10.1.1939FredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopisto/Hakemukset.Hämeenlinnanmaakunta‐arkisto.WetterhoffOy:nryijykuvastoWetterhoffinTekstiilikokoelmat/LyyliVanhatalonmallitKYLLIKKIURONOJA:FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885‐1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarva‐järvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopistonjohtokunta,pöytäkirjat1932‐1956.Hämeenlinnanmaakunta‐arkistoSuomenkuvataiteilijat–verkkomatrikkeli.(http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/cv.asp?id=1549;luettu7.12.2009)WetterhoffinTekstiilikokoelmat/KyllikkiUronojanmallitSVEAKORHONEN:FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885‐1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarva‐järvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960FredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopisto/Hakemukset.Hämeenlinnanmaakunta‐arkisto.FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopistonjohtokunta,pöytäkirjat1932‐1956.Hämeenlinnanmaakunta‐arkistoWetterhoffinTekstiilikokoelmat/SveaKorhosenmallitHILJAPALOMÄKI:FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885‐1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarva‐järvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960FredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopisto/Hakemukset.Hämeenlinnanmaakunta‐arkisto.FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopistonjohtokunta,pöytäkirjat1932‐1956.Hämeenlinnanmaakunta‐arkistoWetterhoffOy:nryijykuvastoWetterhoffinTekstiilikokoelmat/HiljaPalomäenmallit

57

HELENAKOSKIVAARA:FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopistonjohtokunta,pöytäkirjat1932‐1956.Pöytäkirja28.11.1956.Hämeenlinnanmaa‐kunta‐arkistoFredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885‐1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarva‐järvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960Silpala,Elsa–Heinänen,Tuula:Wetterhoff100vuotta.FredrikaWetterhoff–säätiö–Karisto,Hämeenlinna1985,s.56SäätiöFredrikaWetterhoffinTyökoulunpöytäkirjat1957‐1972.Pöytäkirja10.12.1963.Hämeenlinnanmaakunta‐arkistoVallinheimo,Veera:FredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopistonkankaidentyylihistoriaa.–Kirjassa:FredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopisto1885‐1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,VeeraVallinheimo,HelenaTarvajärvi,RakelVällä.Hä‐meenlinna,1960Wetterhoffintekstiilikokoelmat/HelenaKoskivaaranmallitTELLERVOSTRÖMMER:E.H‐mi:”Uudestisyntynyttäkänä”‐näyttelyTampereella.Aamulehtitammikuu1962(FredrikaWetterhoff–säätiönleikekir‐ja)FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885‐1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarva‐järvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960LailaKarttusenjaTellervoStrömmerintekstiilejäMexicoon.HämeenSanomat18.8.1968Lautanen,Kristiina–Pyssysalo,Irene:TellervoStrömmerinsuunnittelematkirkkotekstiilit.Tutkielma1989.FredrikaWet‐terhoffinKotiteollisuusopettajaopisto.Luonnonkivienmukaansävytettyjäkirkkotekstiilejä.Kotiteollisuus4/1970,s.14‐15Silpala,Elsa–Heinänen,Tuula:Wetterhoff100vuotta.FredrikaWetterhoff–säätiö–Karisto,Hämeenlinna1985Wetterhoffintekstiilikokoelmat/TellervoStrömmerinmallitIRMAKUKKASJÄRVI:Designmuseonmuotoilijarekisteri/IrmaKukkasjärvenkansioIrmaKukkasjärvenCVIrmaKukkasjärvenhaastattelu3.3.2010(haastattelijatEilaAnttila,VappuOravalajaHanneleYrjö‐Koskinen)Kotikirkko2/1998Rantanen,Kirsti:AsiantuntijalausuntotekstiilitaiteilijaIrmaKukkasjärvenpätevyydestäjasoveltuvuudestatekstiilitaiteenprofessorinvirkaan.29.7.1994Wetterhoffinkutomonarkisto

58

JUHALAURIKAINEN:JuhaLaurikaisenCVJuhaLaurikaisenhaastattelu25.1.2010(haastattelijaEilaAnttila)ANNUKKAMIKKOLA:AnnukkaMikkolanCV2009(AnnukkaMikkolansähköpostiviestissäEilaAnttilalle10.2.2010)AnnukkaMikkolanhaastattelu20.2.2010(haastattelijaEilaAnttila)AnnukkaMikkolansähköpostiviestitEilaAnttilalle10.2.2010Mikkola,Annukka:Mikäonryijy?NäyttelynavajaistenluentoDesignmuseossahuhtikuussa2005.www.kaspaikka.fi/ryijy/designmuseo_ryijy/mika_on_ryijy.pdfRisto,Taina:Modernipalaryijy.GlorianKoti,Tammi‐helmikuu2002WetterhoffinVerkkokauppa.http://www.wetterhoff.fi/portal/suomi/verkkokauppa/ MAARITHIRVONEN:MaaritHirvosenCVMaaritHirvosenhaastattelu19.2.2010(haastattelijaEilaAnttila)Henriksson,Seija:UteliaisuuspalkitaanFiskarsissa.Päiväämätönlehtileikevuodelta2007(MaaritHirvosenleikekokoelma)WetterhoffOy:nVerkkokauppa.http://www.wetterhoff.fi/portal/suomi/verkkokauppa/MINNAPOLUS:MinnaPoluksenCVMinnaPoluksenhaastattelu15.2.2010(haastattelijaEilaAnttila)Polus,Minna:Metsä‐ryijy–suomalaisenvalööriryijynsymbolivairyijypointillisminjättiläinen?–Teoksessa:Ryijy!Design‐museo,Helsinki2009Rauhaniemi,Sirpa:Ajankulkujakorennonlentopiirtyvättekstiilikuvaan.Aamulehti2003(päiväämätönlehtileike/MinnaPoluksenleikekokoelma)WetterhoffOy:nVerkkokauppa.http://www.wetterhoff.fi/portal/suomi/verkkokauppa/MARITAMETSÄKYLÄ:MaritaMetsäkylänhaastattelu25.2.2010(haastattelijaEilaAnttila)

59

JaanaRantasensähköpostiviestiEilaAnttilalle26.2.2010Ikäheimo,Sari:Moni‐ilmeinenMarita.SuuriKäsityö–lehti1997Jokinen,Ann‐Mari:MaritaLehtimäenneuleissaonvärilläväliä&modernistimuotoa.Novita4/1996.Makkonen,Marita:Elämälangoissa,sielusilmukoissa.Kotiliesinro196.10.2009Neuleenneljävuodenaikaa.Novita‐Otava,2003WetterhoffOy:nVerkkokauppa.http://www.wetterhoff.fi/portal/suomi/verkkokauppa/