LOHJAN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Opetussuunnitelma hyväksytty: Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto 13.6.2012 § 14S2 osuus päivitetty: Kasvatus- ja opetuslautakunta 22.1.2014 § 9Oppilashuollon osuus päivitetty: Kasvatus- ja opetuslautakunta 21.5.2014 § 59

Sisällysluettelo:

1 OPETUSSUUNNITELMA.............................................................................................................4

1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN.........................................................................................41.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ................................................................................................5

2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT..............................................................6

2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA...................................................................................................62.2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ.......................................................................................................72.3 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN............................................................................................7

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN...........................................................................................10

3.1 OPPIMISKÄSITYS.......................................................................................................................103.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ..................................................................................................................103.3 TOIMINTAKULTTUURI...............................................................................................................113.4 OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT........................................................................................113.5 TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN................................................................13

4 KIELIOHJELMA.........................................................................................................................14

5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI............................................................................15

5.1 YLEINEN TUKI...........................................................................................................................175.2 TEHOSTETTU TUKI....................................................................................................................195.3 ERITYINEN TUKI........................................................................................................................215.4 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT.................................................................................................25

5.4.1 Oppimissuunnitelma..........................................................................................................255.4.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.....................................28

6 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT.........................................................31

6.1 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI...................................................................................316.1.1 Opetusmenetelmät ja työtavat..........................................................................................316.1.2 Tukiopetus.........................................................................................................................326.1.3 Osa-aikainen erityisopetus................................................................................................336.1.4 Erityisopetus......................................................................................................................356.1.5 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen.......................366.1.6 Pidennetty oppivelvollisuus...............................................................................................396.1.7 Toiminta-alueittain opiskelu..............................................................................................41

1

6.2 OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI................................................................................................456.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö.....................................................................................456.2.2 Ohjauksen järjestäminen...................................................................................................486.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen...........................................................546.2.4. Perusopetusta tukeva muu toiminta.................................................................................56

6.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN..............................................................576.3.1 Oppilashuolto....................................................................................................................576.3.2 Turvallisuuden edistäminen..............................................................................................706.3.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen......................................77

7 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN OPETUS........................................79

7.1 MAAHANMUUTTAJIEN OPETUS..................................................................................................79

8 OPPILASARVIOINTI..................................................................................................................80

8.1 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA.................................................................................................818.2 PÄÄTTÖARVIOINTI....................................................................................................................848.3 TODISTUKSET............................................................................................................................85

9 TIETOSTRATEGIA.....................................................................................................................92

10 TAVOITTEET JA OPPISISÄLLÖT VUOSILUOKILLA 1-9...............................................93

10.1 AIHEKOKONAISUUDET OPETUSSUUNNITELMIEN PERUSTEISSA......................93

10.2 AINELYHENTEET.................................................................................................................96

10.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS........................................................................................97

10.3.1 SUOMI ÄIDINKIELENÄ..................................................................................................9710.3.2 SUOMI TOISENA KIELENÄ PERUSOPETUKSESSA................................................112

10.3.3 Opetuksen järjestäminen...............................................................................................11210.3.4 Opetuksen tavoitteet......................................................................................................11210.3.5 Oppimisen vaiheet.........................................................................................................113

10.4 TOINEN KOTIMAINEN KIELI..........................................................................................123

10.4.1 RUOTSI A-KIELENÄ......................................................................................................12310.4.2 RUOTSI B-KIELENÄ......................................................................................................127

10.5 VIERAAT KIELET...............................................................................................................130

10.5.1 A-KIELI............................................................................................................................13110.5.2 A1 ENGLANTI.................................................................................................................13510.5.3 A2 SAKSA........................................................................................................................14210.5.4 A2 RANSKA.....................................................................................................................146

10.6 VALINNAINEN KIELI (B2-KIELI)....................................................................................151

10.6.1 B-SAKSA (8.-9.LK)...........................................................................................................15310.6.2 B - RANSKA (8.- 9.LK)....................................................................................................15510.6.3 B-ESPANJA (8.-9.LK).......................................................................................................157

10.7 MATEMATIIKKA................................................................................................................158

10.8 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO................................................................................171

2

10.9 BIOLOGIA JA MAANTIETO.............................................................................................176

10.10 FYSIIKKA JA KEMIA.......................................................................................................182

10.11 USKONTO............................................................................................................................192

10.11.1 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT..........................................................19210.11.2 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO.................................................................19210.11.3 ORTODOKSINEN USKONTO......................................................................................198

10.12 HISTORIA............................................................................................................................203

10.13 YHTEISKUNTAOPPI.........................................................................................................209

10.14 TERVEYSTIETO................................................................................................................211

10.15 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO...........................................................................................216

10.16 MUSIIKKI............................................................................................................................221

10.17 KUVATAIDE........................................................................................................................225

10.18 KÄSITYÖ..............................................................................................................................230

10.19 LIIKUNTA............................................................................................................................237

10.20 KOTITALOUS.....................................................................................................................241

10.21 VALINNAISET AINEET....................................................................................................242

10.22 TIETOTEKNIIKKA............................................................................................................243

10.23 OPPILAANOHJAUS.............................................................................................................246

LIITTEET

TuntijakoNivelkuvauksetTodistuslomakkeet

3

1 OPETUSSUUNNITELMA

1.1 Opetussuunnitelman laatiminen

Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset.

Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat

perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista

tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. §:n mukainen vuosittainen

suunnitelma.

Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön.

Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa.

OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN LOHJALLA

Lohjan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma noudattaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Lohjan kaupungin perusopetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma on velvoittava asiakirja. Se sisältää kuntakohtaisen osion lisäksi ohjeet

4

koulukohtaiselle työlle. Nämä koulukohtaiset osiot kirjataan koulun toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelmaa tarkennetaan ja arvioidaan vuosittain.

1.2 Opetussuunnitelman sisältö

Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaankuin opetuksen järjestäminen edellyttää:

arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai

opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot luvuissa 5 ja 6 täsmennettyjen ohjeiden mukaisesti eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja

päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen.

5

2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

2.1 Perusopetuksen arvopohja

Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.

Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä.

Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä.

Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan.

PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA LOHJALLA

Perusopetus tukee kasvua vastuuseen ja inhimillisyyteen ja siihen kuuluu perustietojen- ja taitojen lisäksi lohjalaisen ja kansallisen kulttuuriperinnön merkityksen tunteminen ja ymmärtäminen. Tämä on pohjana monikulttuurisuuden ymmärtämiseen sekä oman maailmankuvan rakentamiseen ja laajentamiseen. Perusopetukseen sisältyy myös kansainvälisten valmiuksien kehittäminen ja maailmankansalaisuuteen kasvaminen.

OHJE KOULUKOHTAISELLE TYÖLLE

Koulu kuvaa toimintasuunnitelmassaan, miten perusopetuksen arvopohja toteutuu koulun toiminnassa.

6

2.2 Perusopetuksen tehtävä

Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa.

Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen.

Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja.

2.3 Perusopetuksen järjestäminen

Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.(1)

Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut.(2)

Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (3). Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa (4).

1 Perusopetuslaki (628/1998) 3 § 2 mom. (477/2003), 3 § 3 mom. ja 29 § 1 mom.2 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010), 31 § 1 mom. ja 31 a § 1 mom. (477/2003)3 Suomen perustuslaki (731/1999) 6 § 2mom.4 YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan julistus (Salamanca Statement)1994, Luxemburgin peruskirja (The Charter of Luxemburg) 1996 ja YK:n vammaistenhenkilöiden oikeuksia koskeva sopimus 2006

7

Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön tulee olla turvallinen, ilmapiiriltään kunnioittava sekä ystävällinen. Oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän tulee rakenteellaan, sisällöillään ja toimintatavoillaan luoda mahdollisuudet rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemuksiin.

Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista.

Oppilasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulu tekee yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa.

PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN LOHJALLA

Oppilaalle on varattu paikka hänen lähikoulustaan tai aluelähikoulusta. Erityinen tuki järjestetään Lohjan kaupungissa ensisijaisesti alueellisen lähikouluperiaatteen mukaisesti. Aluelähikoululla tarkoitetaan koulua, jossa erityistä tukea voidaan tarjota oppilaalle lähikoulua laajemmin. Oppilas voi hakeutua myös muuhun kuin omaan lähikouluunsa tai aluelähikouluunsa, mikäli koulussa on tilaa. Oppilaaksi ottamisesta päättää koulun rehtori. Kunta voi opetuksen järjestämiseen liittyvästä perustellusta syystä vaihtaa oppilaan koulua. Esiopetusta annetaan sekä päivähoidon yhteydessä että koulun tiloissa.

Lohjan peruskouluverkko jakautuu yläkoulujen mukaan neljään suomenkieliseen ja koko kaupungin kattavaan yhteen ruotsinkieliseen oppilasalueeseen. Yläkoulun oppilasalueen kaikki vuosiluokat esiopetuksesta yhdeksänteen luokkaan muodostavat opetussuunnitelmallisesti yhtenäisen peruskoulun. Oppilaalle tarjotaan turvallinen, terveellinen ja hänen henkistä kasvuaan tukeva oppimisympäristö.

Lohja tarjoaa koulutuspalveluita myös lähikuntien oppilaille kuntien välisten sopimusten mukaan.

8

Yhtenäinen opinpolku

Yhtenäisen perusopetuksen tarkoituksena on luoda lapselle yhtenäinen opinpolku esiopetuksesta perusopetuksen loppuun saakka. Opinpolulla on kolme nivelvaihetta, esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle, kuudennelta seitsemännelle luokalle ja perusopetuksesta toiselle asteelle. Onnistuneet nivelvaiheet tukevat oppilasta ja auttavat tavoitteiden saavuttamisessa. Nivelvaiheet on kuvattu tarkemmin opetussuunnitelman liitteenä.

Toinen tärkeä tekijä yhtenäisen opinpolun rakentumisessa on opetussuunnitelman tavoitteiden ja sisältöjen niveltäminen siten, että ne muodostavat ehjän jatkumon.

Vuosiluokkiin sitomaton opetus oppilaan oman opinto-ohjelman mukaanOpetus on Lohjan peruskouluissa järjestetty yleensä siten, että oppilaat etenevät opinnoissaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän mukaisesti. Perusopetuksessa on kuitenkin tilanteita, joissa tarvitaan toisenlaista tai suurempaa joustoa kuin mihin vuosiluokittainen järjestelmä antaa mahdollisuuden. Tätä joustoa tarjoaa perusopetusasetuksen 11 §:n 3 momentin säännös. Asetuksen mukaan oppilas voi vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan edetä opinnoissa oman opinto-ohjelman mukaan.

Lohjalla rehtori tekee vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta päätöksen oppilashuoltoryhmän esityksestä ja huoltajan hakemuksesta. Järjestelyn taustalla on yksittäisen oppilaan opiskelun mahdollinen lisäajan tarve esimerkiksi oppimisvaikeuden tai sairauden takia.

Oppilasarvioinnin pohjana on oppilaalle laadittava oppimissuunnitelma. Opinnoissa etenemistä arvioidaan yhdessä huoltajien kanssa vähintään kolme kertaa lukuvuoden aikana. Lukuvuoden päättyessä hän saa todistuksen hyväksytysti suorittamistaan opintokokonaisuuksista ja siirtyy seuraavalle luokalle jatkamaan opintojaan siitä, mihin ne edellisenä lukuvuonna jäivät. Oppilas noudattaa Lohjan opetuslautakunnan hyväksymää tuntijakoa.

Vuosiluokkiin sitomaton alkuopetus voi toteutua osin esiopetuksessa oppilaan tarpeiden edellyttämällä tavalla. Tällöin oppilaalle tulee varata esiopetuspaikka. Oppimissuunnitelman/HOJKSin laatimisesta vastaa koulun opettaja/erityisopettaja yhteistyössä huoltajien sekä tarvittaessa esiopetuksen henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

Lohjalla käytettävät opintokokonaisuudet oman opinto-ohjelman mukaan opiskelevalle oppilaalle vuosiluokkien 1. ja 2. oppimäärän osalta löytyvät kunkin oppiaineen lopusta.

OHJE KOULUKOHTAISELLE TYÖLLE

Koulu kuvaa toimintasuunnitelmassaan miten vuorovaikutusta, yhteistyötä ja osallisuutta edistetään.

9

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

3.1 Oppimiskäsitys

Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan.

3.2 Oppimisympäristö

Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät.

Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan,

10

itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille.

3.3 Toimintakulttuuri

Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen.

3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat

Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin.

11

Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessaoppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne

virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja

tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja

niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä

vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia

palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan

vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa

Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta.

Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä.

Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta.

12

Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon.

TOIMINTAKULTTUURI, OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT LOHJALLA

Koulut tekevät suunnitelmallista ja aktiivista yhteistyötä kotien ja muiden sidosryhmien kanssa. Tällaisia yhteistyötahoja ovat mm. varhaiskasvatus, muut koulut ja oppilaitokset, kirjasto ja muu kulttuuritoimi, Liikuntakeskus, nuorisotoimi, perusturva, poliisi ja muut viranomaistahot, seurakunnat ja yritykset.

OHJE KOULUKOHTAISELLE TYÖLLE

Koulu kuvaa toimintasuunnitelmassaan, miten toteutetaan eriyttämistä ja edistetään monipuolisten työtapojen käyttöä sekä miten toteutetaan sidosryhmäyhteistyötä.

3.5 Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen

Opetusta toteutettaessa on arvioitava opetussuunnitelman toteutumista ja ratkaisujen toimivuutta. Opetussuunnitelmatyö on prosessi, jota kehitetään ja arvioidaan jatkuvasti. Kuntakohtainen opetussuunnitelma tarkistetaan vuosittain erikseen nimetyssä opetussuunnitelman seurantatyöryhmässä. Opetuslautakunnan jaostot hyväksyvät esiopetuksen opetussuunnitelman sekä suomenkielisen ja ruotsinkielisen opetussuunnitelman.

Opetussuunnitelman toteutumista arvioidaan opetustoimen ja koulun tasolla. Arviointi voi olla sisäistä ja/tai ulkoista.

Opetustoimen tasolla arviointi kohdistuu opetuksen toimivuuteen ja tuloksellisuuteen, sekä opetussuunnitelman toimivuuteen. Koulun tasolla arvioidaan toimintasuunnitelman toteutumista. Perusopetuksen arviointisuunnitelman mukaisesti arvioidaan asiakastyytyväisyyttä, henkilöstön hyvinvointia sekä kasvun ja oppimisen tuloksia. Koulun tasolla arvioidaan edellisten lisäksi erityispiirteisiin tai painotuksiin liittyviä tavoitteita.

13

4 KIELIOHJELMA

Lohjan peruskoulujen kieltenopetuksessa pyritään tasavertaisuuteen ja valintojen monipuolisuuteen.

A 1-kieliKaikille oppilaille opetetaan A1-kielenä englannin kieltä, jonka opiskelu aloitetaan viimeistään 3. luokalta. Aikaisempaan aloittamiseen käytetään koulun painotuksiin tarkoitettua tuntiresurssia.

A 2 - kieliA2-kieli jatkuu luokka-asteilla 7- 9 joko ylimääräisenä oppiaineena tai yhtenä valinnaisaineena niillä oppilailla, jotka ovat aloittaneet A2-kielen opiskelun ennen lukuvuotta 2010-2011.

B 1 - kieliB1-kielenä kaikilla oppilailla on ruotsi, paitsi niillä, jotka opiskelevat ruotsia A2-kielenä. Ruotsin kielen opiskelu B1-kielenä aloitetaan 7. luokalla. B1 –kielen tavoitteet on asetettu merkittävästi A-kieliä suppeammaksi.

B 2 - kieliB2-kieli on 8. luokalta valinnaisaineena alkava kieli. B2-kielenä oppilailla on mahdollisuus opiskella saksaa, ranskaa, venäjää, espanjaa tai jotain muuta kieltä valinnaisainetarjonnan mukaan. B2-kielen opiskelun jatkomahdollisuudet lukiossa lukiossa ja muissa toisen asteen oppilaitoksissa selvitetään oppilaille ja heidän huoltajilleen. B 2 – kielen tavoitteet ovat B 1 – kieltä suppeammat.

B 3 - kieliB3-kieli on lukiossa valinnaisaineena alkava saksa, ranska, venäjä, espanja tai jokin muu kieli.

Lukiossa opetetaan yhteisinä kielinä toista kotimaista kieltä ja englannin kieltä sekä tarjotaan mahdollisuus jatkaa peruskoulussa aloitettujen valinnaisten A - ja B - kielten opiskelua.

14

5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu ja erityinen tuki kuvataan luvuissa 5.1, 5.2 ja 5.3. Luvussa 6 esitetään tarkemmin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla..

Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteetOpetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen.

Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät.

Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä (5). Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan oikeus tukeen voi toteutua käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia (6). Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista.

5 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)6 Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekälasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoasäätelevä valtioneuvoston asetus) (380/2009) 9 §

15

Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta.

Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen.

Tuki erityisissä tilanteissaOppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista (7). Koulukotiin sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu, jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa. Oppilaan kotikunnalla on velvollisuus kotikuntakorvauksen maksamiseen sairaalakoulussa ja koulukotiopetuksessa olevista lapsista ja nuorista (8). Muiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta (9). Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen osalta oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus (10).

Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnankoulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiönylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun.

Jos oppilas opiskelee sellaisessa yksityisen opetuksen järjestäjän opetuksessatai valtion koulussa, jossa ei anneta erityistä tukea, opetuksen järjestäjän tuleeilmoittaa erityistä tukea tarvitsevasta oppilaastaan oppilaan asuinkunnalle.Oppilaan asuinkunta päättää erityisen tuen antamisesta ja osoittaa oppilaansellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä tukea annetaan.(11)

Näissäkin tapauksissa oppilaalla on oikeus kaikkeen perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen tukeen. Opetusta antava taho arvioi tuen tarpeen ja päättää tuesta edellä mainittujen normien mukaan.

7 Perusopetuslaki 4 § 3 mom.8 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) 41 § 1, 2, ja 4 mom.9 Perusopetuslaki 4 § 1 mom. (1288/1999)10 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41 § 3 ja 4 mom.11 Perusopetuslaki 17 § 5 mom. (642/2010)

16

5.1 Yleinen tuki

Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista.

Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa.

Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetus-tilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä.

Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla, mikäli opetuksenjärjestäjä niitä tarjoaa. Suunnittelemalla ne osaksi oppilaan päivää voidaan lisätä myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia.

17

YLEINEN TUKI LOHJALLA

Kaavio 1 Kolmiportainen tuki Lohjalla

Yleinen tuki kuuluu kaikille oppilaille. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppilaille tarjotaan heille sopivaa opetusta. Oppimisen tukeminen on oppilaiden hyvinvointia lisäävää toimintaa, jonka suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät koko yhteisön suunnitelmallista yhteistyötä. Tukea voidaan toteuttaa erilaisin joustavin pedagogisin ratkaisuin, joita opettajat suunnittelevat tarvittaessa yhdessä. Yleisen tuen muotoja ovat esim.

oppilaanohjaus oppilaiden osallisuuden lisääminen elämänhallintataitojen vahvistaminen ohjaus- ja tukipalvelut oppilashuollolliset tukitoimet eriyttäminen tukiopetus

18

avustajapalvelut oppimissuunnitelma osa-aikainen erityisopetus

Yleisen tuen muotoina käytetään ensisijaisesti tummennetulla merkittyjä tukimuotoja. Arjen tilanteiden havainnointi ja Lohjalla yhteisesti sovitut havainnointimenetelmät ja seulat (ks. opetustoimen intranetissä oleva Palveluvalikko) ohjaavat tukimuotojen suunnittelua ja toteuttamista. Myös sujuva ja suunnitelmallinen tiedonsiirto nivelvaiheissa on tärkeää. Nivelvaiheet kuvattu luvussa 1.3 Perusopetuksen järjestäminen.

Havainnoinnit, seulat, kokeet ja testit sekä tiedonsiirrossa saadut tiedot (huoltaja, edellinen yksikkö) lisäävät oppilastuntemusta ja toimivat tuen järjestämisen suunnittelun ja toteuttamisen pohjana. Huoltajaa tiedotetaan oppilaan opetusjärjestelyistä ja yleisen tuen muodoista.

Kaikkien oppilaiden edistymistä seurataan opettajien tiimeissä tai erityisopettajan ja opettajan välisissä keskusteluissa. Oppilaiden tuen tarpeisiin tartutaan varhain.

Kolmiportaisen tuen toimivuus pohjautuu laadukkaaseen perusopetukseen ja joustavien yleisen tuen muotojen kehittämiseen. Yksikön koon mukaan suunnitellut yhteistoiminnalliset toimintarakenteet mahdollistavat joustavien pedagogisten ratkaisujen suunnittelun ja toteuttamisen.

5.2 Tehostettu tukiOppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti (12).

Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista.

Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan luvussa 5.3. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä.

12 Perusopetuslaki 16 a § 1 mom. (642/2010)

19

Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta.

Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten

Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena• oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista• oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisillatai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea

Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion.Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminentakaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään (13). Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma käsitellään tarkemmin luvussa 5.4.1.

TEHOSTETTU TUKI LOHJALLAOppilaalla on oikeus saada suunnitelmallista, monimuotoista ja/tai pitkäaikaista tehostettua tukea (Kaavio 1), jos yleinen tuki ei riitä oppilaan opinnoissa edistymiseen ja kehitykseen. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä opettajan laatiman pedagogisen arvion pohjalta, jotta oppilaan tilanne ja tuen tarpeet pystyttäisiin arvioimaan mahdollisimman kattavasti. Oppilashuoltoryhmässä sovitaan oppilaan tehostetun tuen suunnittelu, seuranta, aikataulu ja arviointi.

13 Perusopetuslaki 31 a § 4 mom. (642/2010)

20

Luokanopettaja/luokanohjaaja laatii yhteistyössä muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa oppilaasta pedagogisen arvion. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on välttämätöntä sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteutuksen kannalta. Pedagoginen arvio sisältää havainnointia oppilaan koulunkäynnistä, tietoja oppilaan oppimistuloksista, testien ja seulojen tuloksia sekä kuvauksen yhteistyöstä vanhempien ja luokan ulkopuolisten aikuisten kanssa. Pedagogisessa arviossa kiinnitetään huomio oppilaan oppimisen ohella opetukseen ja oppimisympäristöön. Oppilaan ja huoltajan kokemukset toimivista tukimuodoista otetaan huomioon tukimuotoja suunniteltaessa.

Pedagogisen arvion käsittelyn jälkeen oppilaalle laaditaan tehostetun tuen suunnitelmalliseksi toteuttamiseksi oppimissuunnitelma. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Tehostetun tuen tavoitteena on olemassa olevien opetuksellisten ja oppilashuollollisten tukimuotojen varhainen ja suunnitelmallinen käyttö. Tehostetun tuen avulla tuetaan oppimista ja kasvua sekä ehkäistään oppilaan oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostettu tuki rakentuu esi- ja perusopetuksen yleisille tukikäytänteille.

Tehostetun tuen aikana tukimuotojen käyttöä tehostetaan lisäämällä tuen intensiteettiä, pienentämällä ryhmää, vaihtamalla opetusmenetelmää, tehostamalla edistymisen seurantaa, lisäämällä osa-aikaista erityisopetusta ja tiivistämällä yhteistyötä huoltajien kanssa. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan yleisen hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan tehostetun tuen aikana. Tehostetun tuen vaiheessa ei oppiaineiden oppimääriä yksilöllistetä.

Pedagogisen arvion ja oppimissuunnitelman tekemiseen liittyvät lomakkeet ja lisäohjeistuksia löytyy opetustoimen intranetin palveluvalikosta.

5.3 Erityinen tuki

Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista (14). Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot.

Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallistatukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan.

14 Perusopetuslaki 17 § 1 mom. (642/2010)15 Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642 /2010)

21

Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä (15). Päätös tehdään hallintolain mukaisesti (16). Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen (17). Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä.

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten (18). Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena.

Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys (19).

Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin,viranhaltija tai työntekijä hankkii• oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä• moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta

Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. (20)

16 Hallintolaki (434/2003)17 Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642/2010)18 Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010)19 Perusopetuslaki 17§ 3 mom. (642/2010) ja Hallintolaki 34, 35 ja 36 §20 Perusopetuslaki 17§ 3 mom. (642/2010)

22

Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena• oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista• oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet• arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisillatai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea• perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessayksilöllistetyn oppimäärän

Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea.

ERITYINEN TUKI LOHJALLA

Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla (Kaavio 1). Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Se on moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Selvitysten perusteella opetuspäällikkö tekee päätöksen oppilaan erityisen tuen tarpeesta.

Erityisen tuen ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Yksilöllistämisen saa yhdessäkin oppiaineessa tehdä vasta erityisen tuen päätöksen jälkeen.

23

Päätöksen tekemiseen liittyvät menettelyt

Erityisen tuen päätöstä varten laaditaan moniammatillisesti pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys laaditaan kunnan yhteiselle lomakkeelle. Lomake sisältää opettajien laatiman pedagogisen osuuden, oppilashuollollisen osuuden sekä huoltajien ja oppilaan osuuden. Huoltajien kuuleminen vahvistetaan allekirjoituksin. Oppilaalle selvitetään häntä koskevat opetusjärjestelyt. Tarvittaessa hankitaan myös muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen pohjalta opetuspäällikkö tekee kirjallisen erityisen tuen päätöksen, johon liitetään valitusosoite. Erityisen tuen päätöksen tarpeellisuus tarkistetaan 2. vuosiluokan kevätlukukaudella sekä 6. vuosiluokan syyslukukaudella. Lisäksi erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys, josta selviää erityisen tuen tarpeellisuus. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, oppilaalle tehdään uusi erityisen tuen päätös. Tuen järjestämisen lopettamisesta tehdään hallintopäätös, jos oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea vaan siirtyy tehostetun tuen piiriin.

Pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma, pedagoginen selvitys ja henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) laaditaan kunnan yhteisille lomakkeille. Palveluvalikosta löytyy lisäohjeita pedagogisen selvityksen laatimiseen.

OHJE KOULUKOHTAISELLE TYÖLLE

Koulu kuvaa toimintasuunnitelmassaan miten yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muotoja toteutetaan.

24

5.4 Yksilölliset suunnitelmat

5.4.1 Oppimissuunnitelma

Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. (23)

Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen.

Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille.

Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavattiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminenedellyttää:

oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin

liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus,

opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki

fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut

moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri

tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet

22 Kuntalaki (365/1995) 14 §23 Perusopetuslaki 16 a § (642/2010)

25

Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhaku-keinoilla.

Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti (24). Jos tällainen hallintopäätös tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet.

Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä (25). Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma.

Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa joustavan perusopetuksen toimintaan (26), minkä jälkeen hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä.Oppimissuunnitelma osana yleistä tukeaJokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimis- suunnitelma. Oppilasta varten pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta.Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikanaOppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimis-suunnitelmaan. (27). Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa (28). Tehostetun tuen vaiheessa opiskelun ja tukitoimien järjestelmällinen suunnittelu tukee oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä.

24 Perusopetusasetus (852/1998) 11 § 3 mom.25 Perusopetuslaki 18 § 1 mom.26 Perusopetusasetus 9 b § 1 mom. (1768/2009).27 Perusopetuslaki 16 a § (642/2010)

26

Erityinen tukiOppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

OPPIMISSUUNNITELMA LOHJALLA

Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Yleisen tuen aikana oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman muoto on tällöin vapaa.

Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Tehostetun tuen aikana oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma kaupungin yhteiselle lomakkeelle. Lomake sisältää opetussuunnitelman perusteiden edellyttämät tiedot. Luokanopettaja/-ohjaaja vastaa oppimissuunnitelman laatimisesta yhteistyössä oppilasta opettavien opettajien sekä huoltajien ja oppilaan kanssa. Oppimissuunnitelmaa seurataan tehostetun tuen aikana säännöllisesti. Tällöin arvioidaan valittujen tukimuotojen toimivuutta ja tarkennetaan suunnitelmaa tarvittaessa.

Oppimissuunnitelman tekemiseen tarvittavat ohjeet löytyvät opetustoimen intranetin palveluvalikosta ja käytettävä lomake oppilashallinnonohjelma Wilmasta.

28 Perusopetuslaki 16 a § 1 mom. (642/2010)

27

5.4.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. (29)

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista.

HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksenja tukitoimien järjestäminen edellyttää:

oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä

oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen

oppimäärä oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin

liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri

tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus,

opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki

fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut

erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet

kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä

o kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä

29 Perusopetuslaki 17 a § (642/2010)

moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet28

kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta

oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa

yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki suunnitelman laatimiseen osallistuneet

Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi

luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt

edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan

Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujenyleisten kohtien lisäksi

kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista jakeskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain

edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessahyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.

Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa,oppilaan tarpeiden mukaiseksi (30). Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKSiin, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma.

30 Perusopetuslaki 17 a § (642/2010)

29

HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) LOHJALLA

Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva pedagoginen asiakirja, joka sisältää oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestämisen edellyttämät tiedot. Erityisopettaja ja oppilaan opettajat laativat sen yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisesti. HOJKS laaditaan kaupungin yhteiselle lomakkeelle.

Erityisryhmässä, -luokassa tai –koulussa opiskelevan oppilaan HOKJS sisältää suunnitelmansiitä, miten integroitumista yleisopetukseen toteutetaan ja tuetaan.

HOJKSin avulla varmistetaan järjestelmällisesti oppilaan edistymisen seuranta ja tukitoimien suunnittelu sekä toteutus. Se tarkistetaan oppilaan tarpeiden mukaiseksi tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa marraskuun loppuun mennessä. Erityisen tuen päätöksen saaneelle oppilaalle laaditaan HOJKS kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä.

HOJKSin laatimiseksi tarvittavat ohjeet löytyvät opetustoimen intranetin palveluvalikosta.HOJKS-lomake löytyy Wilmasta.

30

6 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Luvussa 6 kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla. Luvussa kuvataan myös oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen.

6.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki

6.1.1 Opetusmenetelmät ja työtavat

Opetuksessa käytetään oppilaiden edellytykset huomioon ottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja -tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan sellaisia vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisen ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Työskentelyn tulee edistää monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taitoja. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin.

Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessaoppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne

virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja

tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja

niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä

vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia

palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan

vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa

Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Huomiota kiinnitetään eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat

31

otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaation. Opetusta eriyttämällä oppilaille voidaan tuottaa sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Tällöin on tärkeää hyödyntää samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilaista osaamista ja harrastuneisuutta.

Eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä.

Eriyttämisen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua muun muassa opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristöä ja työtapoja voidaan muokata esimerkiksi luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen, tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia, säätelemällä tilankäyttöä, ryhmittelemällä oppilaita joustavasti ja hyödyntämällä koulun ulkopuolella tapahtuvia oppimistilanteita. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Oppilaat voivat tarvita erilaisia mahdollisuuksia osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen ja hyötyvät aina yksilöllisestä palautteesta.

Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa , oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon.

6.1.2 TukiopetusOppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta (31).

Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla.

Koulutyö tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus siihen osallistua. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien aikana.

Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa.31 Perusopetuslaki 16 § 1 mom. (642/2010)

32

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille.

Tukiopetus yleisen tuen aikanaJokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista.

Tukiopetus tehostetun tuen aikanaEnnen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin.

Tukiopetus erityisen tuen aikanaEnnen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin.

TUKIOPETUS LOHJALLATukiopetus tulee järjestää suunnitelmallisesti ja koulun yhteisten periaatteiden mukaisesti. Koulun tulee tiedottaa huoltajalle oppilaan tukiopetuksen tarpeesta ja järjestämisestä.

6.1.3 Osa-aikainen erityisopetusOppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa (32). Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että osa-aikaista erityisopetusta varten on tarvittavaa ja riittävää erityispedagogista osaamista.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena,pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista

32 Perusopetuslaki 16 § 2 mom. ( 642/2010)

33

erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osa-aikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa.

Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukeaOsa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittaviaperustaitoja. Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikanaTehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimis-suunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen.

Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikanaOppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumattasiitä, opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin.

OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS LOHJALLA

Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on oppimisvaikeuksien varhainentunnistaminen ja ennaltaehkäisy, korjaava opetus sekä oppimisen tukeminen. Oppilaatohjautuvat osa-aikaiseen erityisopetukseen oppilaan, opettajien, huoltajien aloitteestatai erilaisten seulontatestien kautta. Tukea pyritään antamaan mahdollisimman nopeastija se on luonteeltaan väliaikaista.

Yhteistyö nivelvaiheissa varhentaa oppimisesteiden tunnistamista. Koulut määrittelevät omassa toimintasuunnitelmassaan ne käytänteet, joilla yhteistyötä toteutetaan. Osa-aikainen erityisopetus auttaa vaikeuksissa olevia oppilaita, jotta he voisivat yksilöllisten oppimisedellytystensä mukaisesti saavuttaa yleiset oppimistavoitteet pääsääntöisesti yleisopetusryhmän jäsenenä. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan pienryhmissä, samanaikaisopetuksena tai yksilöopetuksena. Osa-aikaista erityisopetusta voi saada kaikkien tukimuotojen aikana. Oppilaalle, joka tarvitsee tehostettua tukea / erityistä tukea opinnoissaan, tulee laatia oppimissuunnitelma/HOJKS.

34

Erityisopettajan konsultatiivinen rooli näkyy opettajien kanssa käytävissä oppilastakoskevissa keskusteluissa ja oppimissuunnitelmien laadinnassa.

Osa-aikainen erityisopetus tulee järjestää suunnitelmallisesti ja koulun yhteisten periaatteiden mukaisesti. Luokanopettaja/luokanohjaaja, aineenopettaja sekä erityisopettaja keskustelevat oppilaan osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeesta ja järjestämisestä. Koulun tulee tiedottaa asiasta huoltajalle monipuolisesti. Tiedottamista koordinoi luokanopettaja tai luokanohjaaja.

6.1.4 ErityisopetusErityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta (33). Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät siten kuin HOJKSin laatimisen yhteydessä luvussa 5.4.2 on ohjeistettu.

Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään. (34) Opetusryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet (35). Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin perusopetusasetuksessa (36).

33 Perusopetuslaki 17 § 1 mom. (642/2010)34 Perusopetuslaki 17 § 1 ja 2 mom. (642/2010)35 Perusopetuslaki 30 § 2 mom.36 Perusopetusasetus 2 § (893/2010)

35

ERITYISOPETUS LOHJALLA

Erityinen tuki järjestetään Lohjan kaupungissa ensisijaisesti alueellisen lähikouluperiaatteen mukaisesti. Lähikouluja täydentävät kaupungin yhteiset erityisluokat ja kaupungin erityiskoulu (Jalavan koulu). Kaikille erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).

Erityistä tukea voidaan antaa koulussa monin eri tavoin :

yleisopetuksen luokassa erityisopettajan konsultaation turvin yleisopetuksen luokassa erityisopettajan kanssa yleisopetuksessa avustajan tukemana ja osittain erityisopetuksessa erityisopetuksen pienryhmässä ja osittain yleisopetuksessa erityisopetuksen pienryhmässä

Erityisen tuen aikana käytettävissä ovat erityisopetuksen lisäksi myös kaikki muut perusopetuksen tukimuodot.

6.1.5 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen

Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin (37). Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin.

37 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003) ja 11 § 1 mom. (453/2001)

36

Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia.

Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärää ei voida yksilöllistää ilman erityisen tuen päätöstä. Ennen erityisen tuen päätöstä tehdään pedagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos pedagogisessa selvityksessä todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös.

Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla. Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja –menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä.

Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisenoppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja –kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamistaoppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa (38). Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden opiskelusta vapauttaminen kuvataan luvussa 6.1.6.

38 Perusopetusasetus 5 § 1 mom

37

OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA VAPAUTTAMINEN LOHJALLA

Ennen oppimäärän yksilöllistämistä kokeillaan koulun muita tukitoimenpiteitä tukiopetus opetuksen eriyttäminen keskittyminen perustehtäviin tiivis kodin ja koulun sekä muiden tahojen yhteistyö (osa-aikaisen) erityisopetuksen tuki avustajapalveluiden käyttäminen eritasoiset ryhmät, esim. lukuryhmät oppilas apuopettajana erityisopettajan antama samanaikaisopetus pienryhmät, intensiiviryhmä oppimissuunnitelma oman opinto-ohjelman mukaan opiskelu

Näiden toimenpiteiden vaikutusta seurataan ja arvioidaan joko tehostetun tuen oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa.

Yksilöllistäminen on perusteltua, jos koulun tukitoimien jälkeenkin todetaan, että yleisen oppimäärän mukaisten tavoitteiden saavuttaminen on kohtuuttoman vaikeaa eikä oppilaan arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti.

opettaja ja/tai erityisopettaja on todennut oppilaalla olevan laaja-alaisia vaikeuksia, jotka eivät korjaannu tuen avulla

heikko koulumenestys ei johdu oppilaan motivaation puutteesta, puutteellisesta opiskelutekniikasta tai poissaoloista

Yksilöllistämisen tarve on mahdollista todentaa myös koulupsykologin tai muiden tutkimusten kautta.

Oppiaineen oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Jos ilmenee tarvetta lisätä tai vähentää niiden oppiaineiden määrää, jossa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä, tulee oppilaalle tehdä uusi erityisen tuen päätös. Erityisen tuen päätöksen tekee opetuspäällikkö. Erityisen tuen päätöstä varten tulee moniammatillisesti laatia pedagoginen selvitys kyseisestä oppiaineesta.

38

6.1.6 Pidennetty oppivelvollisuus

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta (39). Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta (40). Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.(41) Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. (42) Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.

Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallinto-kuntien välillä. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppi-velvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestäävaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla:

Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna,kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen

kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä

vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä

jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä

vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin (43) eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.

39 Perusopetuslaki 25 § 2 mom.40 Perusopetuslaki 9 § 2 mom.41 Hallituksen esitys Eduskunnalle koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/1997)42 Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010) ja 26 a § 1 mom. (1288/1999)43 Perusopetuslaki 27 §

39

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen alkaessa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten kuin paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään (44)

Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin.

PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS LOHJALLA

Lapsen esiopetuksen pituus, sen ajoittuminen ja opetusjärjestelyt suunnitellaan yksilöllisesti lapsen tarpeiden mukaisesti. Esiopetus voi kestää enintään kaksi vuotta. On tärkeää, että huoltajille selvitetään erilaiset tavat, joiden mukaan pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan opetus voidaan järjestää. Opiskelun järjestämisestä neuvotellaan yksilöllisesti lapsen tarpeet huomioiden huoltajien, opetuksen järjestäjän ja erityisopetuksen edustajan, muiden kuntoutukseen osallistuneiden asiantuntijoiden sekä hoitoon osallistuneen varhaiskasvatuksen/ esiopetuksen henkilöstön kanssa. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätös pyritään tekemään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista.

Oppivelvollisuutta edeltävä esiopetus 5-vuotiaana edellyttää, että huoltaja ilmoittaa lapsensa esiopetukseen pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen pohjalta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Erityisen tuen päätöksen oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen tekee varhaiskasvatuspäällikkö huoltajien hakemuksen perusteella. Lapsen oppimisryhmää määriteltäessä otetaan huomioon lapsen kasvulle ja kehitykselle asetetut tavoitteet. Lapsen esiopetusaika ja mahdollinen päivähoito muodostavat kokonaisuuden. Lapselle laaditaan HOJKS, josta tulee ilmetä erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Sen laatimisessa hyödynnetään lapselle mahdollisesti laadittua varhaiskasvatussuunnitelmaa ja siihen mahdollisesti sisältyvää kuntoutussuunnitelmaa huoltajan luvalla.

Oppivelvollisuuteen kuuluva esiopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta.Huoltajat ilmoittavat lapsen sen koulun oppilasluetteloon, jossa hän todennäköisesti aloittaa opiskelun esiopetuksen jälkeen. Oppivelvollisuuteen kuuluva esiopetus voidaan järjestään varhaiskasvatuksen ryhmässä tai esiopetusryhmässä lapsen tuen tarpeen perusteella. Lapselle laaditaan HOJKS, josta tulee ilmetä erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen.

44 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisistatavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Tuntijakoasetus) (1435/2001) 9 § 2 mom.

40

Oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen jälkeen lapsi aloittaa perusopetuksen laaditun suunnitelman mukaisesti lähikoulussa tai kaupungin yhteisellä erityisluokalla/ -koulussa. Mikäli lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin, tulee rehtorin tehdä hallintopäätös perusopetuksen aloittamisen myöhentämisestä .

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan lapsen tuen järjestämiseksi yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä on välttämätöntä. Yhteistyönmuotoja ovat siirtopalaverit, siirtymiseen liittyvät tutustumiset ja mahdolliset harjoittelujaksot, mahdollinen muu yhteistyö perusopetuksen erityisopetuksen kanssa. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa vammaispalveluiden sekä lasta tutkivan ja/tai kuntouttavan tahon kanssa.

6.1.7 Toiminta-alueittain opiskelu

Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain (45). Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain (46). Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä (47). Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.

Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaisten tavoitteiden määrittelyyn, oppilasryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimivan ja motivoivan oppimisympäristön kehittämiseen. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja tavoitteena oppilaan koko potentiaalin käyttöön saaminen. Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa. Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan kunkin toiminta-alueen tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä.

Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, josoppilaalla on vahvuuksia jossakin yksittäisessä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä.

Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.

Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä.

45 Tuntijakoasetus 9 § 3 mom.46 Perusopetuslaki 18 § 1 mom.47 Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642/2010)

41

Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita.

Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen oppilaan kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana.

Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimis-motivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä.

Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen.

Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumistaelinympäristön toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa.

42

TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU LOHJALLA

Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa korostuvat kuntouttavat tavoitteet. Eri toiminta-alueita ovat: motoriset taidot, kognitiiviset taidot, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot, kieli ja kommunikaatio. Opiskelu toiminta-alueittain on tarkoitettu niille erityisen tuen oppilaille, joilla on pidennetty oppivelvollisuus. Oppilailla on kokonaan tai pääasiallisesti yksilöllistetty oppimäärä ja / tai suuria oppimisen, ymmärtämisen ja elämänhallinnan vaikeuksia. Näillä oppilailla saattaa olla lisäksi kuulo,- näkö- tai liikuntavamma tai autismin kirjon ominaisuuksia. Heillä voi olla käytössään myös vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja.

Oppilaan opiskelu ja oppimisympäristö on jäsennelty selkeästi yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Oppimisympäristön turvallinen ja kannustava sosiaalinen ilmapiiri tukee oppilaan tervettä itsetuntoa, vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kehitystä sekä oppimismotivaatiota. Opetus järjestetään joko kokonaan toiminta-alueittain tai yhdistellen siihen oppiainekokonaisuuksia ja/tai yleisen opetussuunnitelman oppiaineita. Oppilaan yksilöllinen suunnitelma kirjataan HOJKS-asiakirjaan.

Motoriset taidot

Tavoitteet:• vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta• edistää ja ylläpitää kokonais-, hieno- ja havaintomotoristen taitojen kehittymistä

Sisältö:• havaintomotoristen taitojen suunnittelu ja ohjaus• motoristen taitojen suunnittelu ja ohjaus• tasapainon, koordinaation, rytmin ja kestävyyden osa-alueet• lihasvoiman ja lihaskunnon kehittämiseen liittyviä osa-alueita

Kognitiiviset taidotTavoitteet• oppilas aktivoituu ja oppimismotivaatio herää• oppilas oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamisessa• oppimisen, muistamisen ja ajattelun prosesseja kehittäminen• oppilas oppii vastaanottamaan ja hankkimaan tietoa, soveltamaan sitä eri tilanteissa sekä toiminnoissa ja ratkaisemaan ongelmia

Sisältö:• aistien stimulointi ja harjoittaminen• valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syy-seuraussuhteiden oppimisen harjoitukset

43

Sosiaaliset taidotTavoitteet:• vuorovaikutustaitojen kehittäminen• oppilas oppii ottamaan aktiivisesti itse kontaktia erilaisissa sosiaalisissa

ympäristöissä

Sisältö:• vuorovaikutustaitojen kehittäminen• itsehallintataitojen kehittäminen

Päivittäiset taidotTavoitteet:• lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristönsä toimintoihin• edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä

Sisältö:• terveys ja turvallisuus• arkipäivän elämäntaidot• asuminen, ympäristössä liikkuminen ja vapaa-ajan vietto

KommunikaatiotaidotTavoitteet:• parhaan mahdollisen kommunikointitavan löytäminen oppilaalle• monipuolisten vuorovaikutustaitojen kehittyminen• oppilaan oman ilmaisun kehittyminen• oppilas oppii käyttämään tarpeen mukaan itselleen soveltuvia kommunikoinnin apuvälineitä ja laitteita

Sisältö:• kielellisen tietoisuuden kehittäminen• ilmaisun kehittäminen• käsite- ja sanavaraston kehittäminen ja laajentaminen• viittomien, merkkien ja symbolien käyttäminen• kirjainten ja sanojen tunnistaminen• lukemisen ja kirjoittamisen taito• ajattelun kehittäminen• kommunikointiin liittyvien laitteiden ja ohjelmien käytön harjoitus

44

6.2 Ohjauksellinen ja muu tuki

6.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö

Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa (48). Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea (49). Oppilas elää samanaikaisesti kodin ja koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilassuorittaa oppivelvollisuutensa (50). Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaaoppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä (51). Tavoitteenaon edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisönhyvinvointia.

On tärkeää, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyöntavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaidenkanssa. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että hän voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.

Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä.Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien keskinäinen kunnioitus. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kieli- ja kulttuuritausta.

Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle (52). Koulun tulee antaa huoltajille tietoa oppilashuollon toiminnasta (53) sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa.

48 Perusopetuslaki 3 § 3 mom.49 Tuntijakoasetus 4 § 1 mom.50 Perusopetuslaki 26 § 2 mom. (477/2003), Lastensuojelulaki (417/2007) 2 § 1 mom.51 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003), Tuntijakoasetus 2, 3 ja 4 § ja Lastensuojelulaki 2 § 2 mom.52 Perusopetuslaki 26 § 2 mom. (477/2003)53 Perusopetuslaki 31 a § 3 mom. (642 /2010), 3 § 3 mom. ja 26 § 2 mom., Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4 § 2 mom., 9 ja 13 § ja Lastensuojelulaki 9 ja 12 §

45

Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa (54).

Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä. Yhteistyö järjestetään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyö-verkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa (55).

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ LOHJALLA

Lasten vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja –vastuu. Perheet ovat yksilöllisiä ja tämän vuoksi yhteistyömuodotkin ovat erilaisia. Vanhemmilla on oikeus tulla kuulluksi lasta koskevissa asioissa. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät vanhempien ja koulun henkilöstön tiedot, kokemukset ja osaaminen.

Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja koulun henkilöstön tietoista sitoutumista sopimaan yhdessä lapsen/nuoren kasvatuksen, kehityksen ja oppimisen tavoitteista sekä toimimaan niiden mukaisesti. Kasvatuskumppanuudessa koulun henkilöstöllä on vastuu luottamuksellisen ja kunnioittavan yhteistyön luomisesta ja ylläpitämisestä.

Lähtökohtana kodin ja koulun yhteistyölle on oppilaan tarpeisiin vastaaminen, huolenpito, oikeudenmukaisuus ja vastuu. Tavoitteena on tukea jokaisen lapsen ja nuoren tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista.

Kodin ja koulun välistä yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Yhteistyön tavoitteena on molempiin suuntiin tapahtuva välitön yhteydenpito. Perusperiaatteina ovat avoimuus, rehellisyys, luottamuksellisuus ja toisen kunnioittaminen.

54 Perusopetuslaki 31 a § 3 ja 4 mom., 40 §, 41 § 4 mom. (642/2010) ja 41 § 1, 2 ja 3 mom.55 Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 15 §56 Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003)

46

Yhteisötasolla: Tiedotusasiat lukuvuoden alussa jaettavalla tiedotteella ja erillisillä tiedotteilla

lukuvuoden aikana Vanhempainilta kerran lukuvuodessa. Se voi olla luokan oma tai rinnakkaisluokkien

yhteinen tai pienillä kouluilla koko koulun yhteinen Erilaiset juhlat ja tapahtumat Mahdollisia voivat olla myös luokkatoimikuntien, vanhempainyhdistyksen tai jonkin

muun järjestön tai yhdistyksen järjestämät vanhempaintilaisuudet ja juhlatYksilötasolla:

Tiedotusasiat puhelimitse, Wilman, reissuvihon, kirjeen tai sähköpostin välityksellä Kolmikantakeskustelut pidetään osana jatkuvaa arviointia vähintään kerran

lukuvuodessa. Koulut laativat arviointisuunnitelman, jossa määritellään kolmikantakeskustelun ajankohta.

Tapaamisia järjestetään lukuvuoden aikana opettajan tai huoltajan aloitteesta, jos esimerkiksi oppilaalla on jokin sellainen huolta aiheuttava tekijä, jota tulee seurata. Tällaisia voivat olla oppimisvaikeudet, poissaolot, käyttäytymis- ja sopeutumisongelmat, kiusaaminen, syömisongelmat, läksyongelmat

Kolmiportaisen tuen eri vaiheissa oppilaan asioita käsitellään yhdessä huoltajan kanssa (pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma, pedagoginen selvitys, HOJKS).

Yhteistyön seuranta ja arviointiLuottamuksellisten suhteiden rakentaminen edellyttää molemminpuolista avointa vuorovaikutusta. Huoltajilla on mahdollisuus aina antaa palautetta koulun toiminnasta, ja koulun tulee vastata annettuun palautteeseen. Lisäksi Lohjalla järjestetään joka toinen vuosi asiakastyytyväisyyskysely oppilaille ja oppilaiden huoltajille. Kuvaus menettelytavoista yhteistyöhön liittyvissä ristiriitatilanteissaKoulu sitoutuu jatkuvaan kuulevaan, kunnioittavaan ja luottamusta rakentavaan vuorovaikutukseen perheen kanssa. Oikeudenmukaisuus ja tasavertaisuus toteutuvat yhdenmukaisella kohtelulla.

Vanhempien ja koulun yhteistyö ei aina yrityksistä huolimatta suju toivotulla tavalla. Vanhemmat voivat kertoa huolensa ensin koulun johdolle ja tarvittaessa myös opetuksen järjestäjälle (sivistystoimi, opetuslautakunta). Oppilaan ja vanhempien oikeusturvan toteutumiseksi koulutusta koskevaan lainsäädäntöön sisältyy myös säännöksiä valitusoikeudesta. Myös opetuksen järjestäjän ratkaisuja voi valituksen ja oikaisuvaatimuksen avulla vaatia muutettavaksi. Koulun ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta voi tehdä myös hallintokantelun. Jos ei yhteisesti tyydyttävää ratkaisua löydetä koulun tai kunnan tasolla, on viranomaisen tehtävänä tiedottaa vanhemmille virallisista menettelytavoista.

OHJE KOULUKOHTAISELLE TYÖLLEKoulu kuvaa toimintasuunnitelmassaan, miten kodin ja koulun välistä yhteistyötä toteutetaan.

47

6.2.2 Ohjauksen järjestäminen

Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta (57). Ohjaustoiminnantarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Oppilaanohjauksen tehtävä sekä yleiset tavoitteet ja tavoitteet vuosiluokilla 1 – 2, 3 – 6 ja 7 – 9 täsmennetään luvussa 10.23. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta huolehtivat opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä oppilaan koko perusopetuksen ajan ja eri nivelvaiheissa.

Työelämään tutustumisen keskeisiä toteuttamismuotoja ovat työelämän ja yhteiskunnaneri osa-alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyö-projektit, eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö opetuksessa sekä työelämään tutustumisjaksot (TET) tai työpaikalla tapahtuva opiskelu. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.

Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tulevaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä.

Ohjaus osana yleistä tukeaJokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineidenopiskelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen.

Ohjaus tehostetun tuen aikanaOhjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuuntukeen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet.

57 Perusopetuslaki 30 § 1 mom. (642/2010)

48

Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja –taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle.

Ohjaus erityisen tuen aikanaEnnen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaan HOJKSiin kirjataan myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla jatketaan oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja työelämätuntemuksen vahvistamista. Päättövaiheen ohjauksessa on tärkeä tuoda esille oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen. Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyödynnetään myös oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta mahdollisesti avustavan muun henkilöstön asiantuntemusta.

OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN LOHJALLA

Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa.

Oppilaan turvallista siirtymistä kaikissa opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea. Perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitosten opinto-ohjaajat ja opettajat tekevät yhteistyötä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.

49

OHJAUSTOIMINNAN TAVOITTEET LOHJALLATA-VOIT-TEET

Kasvun ja kehityksen tukeminen

itsetuntemus sosiaaliset taidot vastuutehtävät

Oppimaan oppiminen

erilaiset opiskelumenetelmät

omien opiskelutaitojen arviointi

itselleen sopivien opiskelu-strategioiden kehittäminen

Työelämään tutustuminen ja

uraohjaus

käsitys koulun toimintatavoista ja opiskelu-mahdollisuuksista

käsitys Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteistä

kyky etsiä tietoa jatko-opinto-mahdollisuuksista

perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista

Tukipalvelut

kodin ja koulun yhteistyö

oppilashuollolliset tukipalvelut

koulun ulkopuoliset palvelut

esi-ope-tus

minä ryhmän jäsenenä

yhteiset säännöt sosiaalisten taitojen

harjoittelua pienet ohjatut

vastuutehtävät itsearvioinnin

harjoitteleminen

oman toiminnan ohjaus

oman osaamisen, luovuuden ja ajattelun vähittäinen tiedostaminen ja ohjaaminen

oppimisvalmiuksien edistäminen

keskittyminen lyhytaikaiseen työskentelyyn

eri ammatteihin tutustuminen leikkien, laulujen ja toiminnallisuuden kautta

mahdollisuus päivittäiseen yhteydenpitoon huoltajien kanssa

erityislastentarhan-opettajat

avustajapalvelut vanhempainillat nivelvaiheen

yhteistyö ohjaus

jatkoarviointiin LENE- ja KEHU-tutkimusten pohjalta

1-2 oman identiteetin ja itsetuntemuksen vahvistaminen (kyvyt ja lahjakkuudet)

itsearvioinnin harjoitteleminen monipuolisesti

toimiminen koulun ja luokan jäsenenä

vastuutehtävät sosiaalisten taitojen

harjoitteleminen KiVa Koulu

oppilaskunnan hallituksen toimintaan tutustuminen ja osallistuminen

osallisuus luokan toiminnassa: pienten yhteisten päätösten tekeminen ohjatusti

vastuulliseen koulutyöhön ja tehtävien tekoon ohjaaminen

oppilaan oppimisvalmiuksien edistäminen

perustaitojen opetteleminen (lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen)

työskentely- ja opiskelutaitojen perusteiden luominen

ATK-taitojen alkeet

koulun ammatteihin tutustuminen

järjestäjän tehtävien harjoitteleminen

esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteistyö

yhteydenpito huoltajiin ohjauksellisissa asioissa (koko koulun ja luokan vanhempainillat, vanhempaintapaa-miset, Wilma, reissuvihko)

vanhempain-yhdistys

oppilashuolto tukiopetus erityisopetus avustajapalvelut

Kasvun ja Oppimaan Työelämään Tukipalvelut50

kehityksen tukeminen

oppiminen tutustuminen ja uraohjaus

3-4 omatoimisuuden vahvistaminen

sosiaalisten taitojen vahvistaminen

aktiivinen osallisuus oppilaskunnassa

osallisuus luokan toiminnassa: yhteisten päätösten tekeminen ohjatusti

työskentely- ja opiskelutaitojen vahvistaminen eri oppiaineissa, erityisesti uusissa oppiaineissa

opittavan aineksen työstäminen ja ymmärtäminen

itselleen sopivien oppimistaitojen löytäminen

ATK-taitojen syventäminen

huoltajien ammatteihin tutustuminen (huoltajien ammattiesittely/ haastattelu)

lähiympäristön ammatteihin tutustuminen (esittely)

luokan järjestäjinä toimiminen

yhteydenpito huoltajiin ohjauksellisissa asioissa (koko koulun ja luokan vanhempainillat, vanhempaintapaamiset, Wilma, reissuvihko)

vanhempain-yhdistys

oppilashuolto tukiopetus erityisopetus

5-6 osallisuus luokan toiminnassa: yhteisten päätösten tekeminen ohjatusti

vastuullinen osallisuus oppilaskunnassa

fyysisen ja psyykkisen kehityksen tuomien haasteiden huomioiminen

vastuunotto omasta opiskelusta ja yhteisistä asioista

ristiriitatilanteiden ratkaiseminen

oman ajattelun kehittyminen

itsenäinen tiedonhankinta

omien vahvuuksien tunnistaminen

opiskelutekniikat eri oppiaineissa

järjestäjätehtävissä toimiminen

lähiympäristön työpaikkavierailut

6-luokkalaisilla yhden päivän työelämään tutustuminen (huoltajan / koulun työpaikoissa)

yllä mainittujen lisäksi

yläkoulun edustajien vierailu alakoululla

tiedonsiirto (OHR + luokanopettaja)

tulevien 7. luokkien vanhempainilta

6. luokkien tutustuminen yläkouluun

7-9 oppimisvalmiuksien edistäminen

sosiaalisen taitojen vahvistaminen

elämänhallinta-taitojen harjoittelu

kyky tehdä omaan elämään ja opiskeluun liittyviä valintoja (esim. valinnaisaineet ja koulutusvalinnat)

oppimisstrategioi-den harjoittelu ja itselleen sopivien opiskelustrategioi-den löytäminen

järjestäjätehtävissä toimiminen

yhteiskunnan tarjoamien palvelujen pariin ohjaaminen (jatko-opinnot, työelämä)

työelämään tutustuminen (TET)

8. luokkien tutustuminen toisen asteen koulutukseen

kolmikanta-keskustelut

yhteydenpito huoltajiin (luokanohjaaja, koulun henkilökunta, kolmas sektori)

mahdolliset tiedonsiirtopalaverit toiselle asteelle (erityisen tuen oppilaat)

koulutustakuu jälkiohjanta (Linkki)

Työharjoittelu peruskoulussa

51

Työkasvatus toteutuu peruskoulussa normaalien oppituntien aikana järjestäjän tehtävillä. Kahdeksannella luokalla voi olla lisäksi sisäistä ja/tai ulkoista työharjoittelua. Yhdeksännellä luokalla on mahdollista järjestää vähintään kahden (2) viikon ulkoinen työharjoittelu eli työelämään tutustuminen (TET).

TET-jakson tavoitteet oppilas osaa itsenäisesti hakea työharjoittelupaikkaa eri menetelmin oppilas osaa työskennellä työpaikan ohjeiden mukaisesti oppilas ymmärtää työsuojelun merkityksen oppilas osaa hakea tietoa työalastaan (TET-päiväkirjan täyttö) oppilas osaa antaa palautetta työharjoittelustaan oppilas osaa yhdistää työharjoittelun osaksi uravalintaansa

TET-jakson toimintatavat ja arviointi Yhdeksännellä luokalla voidaan järjestää vähintään kahden (2) viikon ulkoinen TET-harjoittelu. TET-harjoittelun tulisi olla ennen yhteishakua, jotta sitä voisi hyödyntää tulevassa uravalinnassa ja ammatinvalinnanohjauksessa.Opinto-ohjauksen oppitunneilla käsitellään työn ja harjoittelupaikan hakua, työsuojelua, työpaikalla käyttäytymistä sekä lomakeasioita aikatauluineen. Oppilas saa TET-hakulomakkeen ja pyrkii itsenäisesti hakemaan harjoittelupaikan. Apunaan oppilas voi käyttää TET-toria, johon työnantajat voivat ilmoittaa harjoittelupaikkoja. Opinto-ohjaajien kautta järjestetään harjoittelupaikat suurimmille työnantajille, kuten suuret kaupat ja jotkut tehtaat. TET-tori sisältyy Lost-alueen Navigaattori-ohjaussivustoon, jotka yhdessä tukevat Lohjan kaupungin vuonna 2008 laatimaa TVT-strategiaaOppilas saa harjoittelupaikkaan mennessään mukaansa TET-päiväkirjan sekä TET-todistuskaavakkeen, jonka avulla työnantaja arvioi harjoittelun sujumista. TET-todistuksen avulla oppilas myös todistaa suorittaneensa opetussuunnitelmaan kuuluvan työharjoittelun. TET-päiväkirjan avulla oppilas antaa opinto-ohjaajalle palautteen työharjoittelustaan ja arvioi omaa suoritustaan. TET-harjoittelua voidaan hyödyntää myös muissa oppiaineissa, esim. äidinkielessä.TET-harjoittelun TET-todistuskaavake löytyy Navigaattori-ohjaussivuston opopakista. Oppilas saa todistuksen takaisin itselleen tarkistuksen jälkeen.

Opinto-ohjauksesta tiedottaminenOppilas saa kuudennella luokalla tutustumisvierailun aikana tietoa oppilaanohjaukseen sisältyvistä asioista sekä suullisesti että kirjallisesti. 7.-9. luokilla oppilaanohjauksen kurssin sisältö esitellään heti kurssin alussa. Oppilas osallistuu vähintään kerran 9. luokan aikana yksilökeskusteluun opinto-ohjaajansa kanssa. Yksilö- tai pienryhmäkeskusteluun on tarvittaessa mahdollista osallistua useamminkin jo 7. luokalta lähtien. Pienryhmään voidaan kutsua oppilaita, joilla on samoja ohjauksellisia ongelmia. Tarvittaessa opinto-ohjaaja voi osallistua myös luokanvalvojan järjestämään kolmikantakeskusteluun.

Oppilaanohjauksesta tiedotetaan koulun lukuvuositiedotteessa. Myös koulun kotisivuilta löytyy oppilaanohjauksen OPS osana kunnan opetussuunnitelmaa ja koulun omaa toimintasuunnitelmaa. Lisäksi opinto-ohjaaja voi tiedottaa esim. Wilman avulla yhteishakuun, vanhempainiltoihin ja avoimiin oviin liittyvistä asioista sekä tarvittaessa myös oppilaan koulunkäyntiin ja ohjaukseen liittyvistä asioista.

52

Vanhempainiltoja järjestetään koulukohtaisesti vuosittain, ja koulutusvalintaan liittyviä yläkoulujen yhteisiä infoiltoja pidetään jo 8. luokilta alkaen. Kahdeksannet luokat tutustuvat toisen asteen koulutukseen vuosittain tammikuun aikana. Yhdeksäsluokkalaisilla ja heidän vanhemmillaan on itsenäisesti mahdollisuus tutustua toisen asteen koulutukseen ilmoitettuina päivinä tai tarpeen vaatiessa. Tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevat oppilaat voidaan tutustuttaa toisen asteen koulutuskohteisiin yksilöllisesti tai pienryhmissä.Ulkopuolista TET-harjoittelua on mahdollista järjestää jo 8. luokalta alkaen. Uuden Lohjan alakoulun ohjaussuunnitelman mukaisesti pyritään jo 6. luokalla yhden päivän TET-harjoitteluun huoltajan työpaikalla mahdollisuuksien mukaan.

Lohjan kaupungin koulutustakuujärjestelmäOppilasta ohjataan hakemaan yhteishaussa vähintään kolmeen koulutuskohteeseen ja lisäksi tarvittaessa erillisellä haulla esim. lisäluokille. Kesäkuun jälkiohjauspäivänä opinto-ohjaajat ohjaavat niitä oppilaitaan, jotka eivät ole saaneet koulutuspaikkaa yhteishaussa, ja antavat ohjeet täydennys- ja jälkihakuun. Oppilaiden henkilötiedot voidaan oppilaan luvalla antaa Nuorten tuki- ja neuvontakeskus Linkin työntekijöille, jotka myös ohjaavat oppilaita jälki- ja täydennyshaussa. Syksyllä Linkki tiedottaa opinto-ohjaajille kesällä ohjaukseen tulleista oppilaista (jälkiseuranta). Linkin työntekijät antavat ohjausta jo päättöluokan aikana, mikäli koulun henkilökunta katsoo sen tarpeelliseksi.Navigaattori-ohjaussivustolta löytyy Valintaa tukeva koulutus / Utbildning som stöder valet –sivusto, josta oppilas voi hakea tietoa, mikäli hän jää ilman koulutuspaikkaa.

Yhteistyö oppilaan ohjauksessa sekä jatko-opintojen suunnittelussaOpinto-ohjaaja ohjaa oppilaan ammatin- ja koulutusvalintaa ja tekee yhteistyötä huoltajien kanssa. Luokanvalvojan pitämään kolmikantakeskusteluun opinto-ohjaaja osallistuu pyydettäessä. Opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä erityisopettajan kanssa, kun on kyse tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevista oppilaista. Koulun terveydenhoitajan kanssa opinto-ohjaaja keskustelee mahdollisista terveysongelmista, ja tarvittaessa koululääkäri tekee nuorisoterveystodistukseen merkinnän ammatinvalintaan vaikuttavista terveyteen liittyvistä asioista. Opinto-ohjaaja on mukana koulun oppilashuoltoryhmässä. Hän ohjaa OHR:ssä käsiteltyjä oppilaita mahdollisuuksien mukaan jo alkusyksyllä, jotta heille jäisi enemmän pohdinta-aikaa tulevaan ammatin- ja koulutusvalintaan.

Opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä rehtorin kanssa oppilaanohjauksen työn suunnittelussa. Opinto-ohjaaja osallistuu koulutuksiin sekä niveltämiskokouksiin ja tutustuu työelämään monipuolisesti vierailemalla mahdollisuuksien mukaan lähialueen yrityksissä. Yhteistyön toisen asteen oppilaitosten kanssa tulisi olla tiivistä, ja tarvittaessa opinto-ohjaajalla tulisi olla mahdollisuus opo-TETiin.

53

6.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen

Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut (58). Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö.

Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeudentakia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetin muotoutumiseen.

Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla.

Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään.

Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle.Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa.

Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja.

58 Perusopetuslaki 31 § 1 mom. (477/2003)

54

Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukeaOppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen.Oikea-aikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviinkommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarve.

Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikanaEnnen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan.

Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikanaOppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyysja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista. (59).

Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja.

TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN LOHJALLA

Avustajapalvelu on yksi koulun tukitoimista vammaiselle tai muulle tukea tarvitsevalle oppilaalle. Tukitoimien järjestäminen kuuluu opetuksen järjestäjän velvollisuuksiin osana esi- ja perusopetuksen järjestämistä. Kunnan opetustoimi päättää avustajapalvelun myöntämisestä.

Avustajatarve käsitellään vuosittain huhtikuussa koulutasolla koulun oppilashuoltoryhmässä rehtorin johdolla. Oppilashuoltoryhmä ennakoi tulevan lukuvuoden avustajatarpeen lapsi- ja/tai luokkakohtaisesti oppilashuoltoryhmän oman seurannan, käytettävissä olevien oppilastietojen, oppimissuunnitelma- ja HOJKS-arviointien pohjalta.

59 Perusopetuslaki 17 § 2 ja 3 mom. (642/2010)

55

Oppilashuoltoryhmä harkitsee avustajatarvetta sekä oppilasta koskevien asiantuntijalausuntojen perusteella että pedagogisesti, jolloin on otettava huomioon käytettävissä oleva tuntiresurssi. Tulkitsemis- ja avustajapalvelujen järjestäminen on osa kaikkia opetussuunnitelmassa mainittuja koulun käytössä olevia tukitoimia, joilla lapsen oppimista voidaan tukea.

Oppilashuoltoryhmä keskittyy avustustarpeen arviointiin oppilaiden avustamisen kannalta keskeisissä oppiaineissa ja opetustilanteissa. Aluerehtoritiimissä kootaan koulujen antama palaute ja otetaan se esityksen teossa huomioon. Opetuspäällikkö tekee esityksen pohjalta päätöksen avustajapalvelun myöntämisestä. Päätös perustuu voimassaoleviin normeihin, tehtyihin esityksiin ja selvityksiin perusteluineen.

Avustaja toimii pääsääntöisesti useamman oppilaan yhteisenä avustajana. Koulussa määritellään tuntimäärät/avustaja/luokka/oppilas sekä mahdolliset aamu- ja iltapäivähoitotunnit. Koulussa sovitaan avustajan ja opettajan välisen yhteistyön järjestämisestä, vastuuhenkilöistä ja työhön perehdyttämisestä. Samalla määritellään yksityiskohtaisemmat avustajan tehtävät kirjallisesti ja laaditaan avustajien työsuunnitelmakokonaisuus, johon sisältyvät oppituntien lisäksi avustajien välituntivalvontavuorot opettajien työn tukena, oppilaiden vastaanotto ja saatto koulukuljetuksiin.

6.2.4. Perusopetusta tukeva muu toimintaPerusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa (60). Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden suunnitelmallista tukea.

Koulun kerhotoimintaKoulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa (61) määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla lisätään oppilaiden osallisuutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yhteisöllisyyttä. Monipuolinen koulun kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun kumppanuutta ja yhteistyötä. Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä. Sen tavoitteena on luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen sekä terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, oppilasta arvostavaa toimintaa ja tilaisuuksia myönteiseen, kehitystä rikastavaan vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa.

Oppilas voi saada kerhotoiminnasta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja tukea kaikinpuoliseen hyvinvointiinsa. Kerhotyöskentely antaa mahdollisuuden soveltaa ja syventää oppitunneilla opittua. Kerhotoimintaan osallistuminen voidaan myös suunnitella osaksi tehostettua tai erityistä tukea. Kerhotoiminnan vapaaehtoisuus tulee säilyttää.

60 Perusopetuslaki 47 §61 Perusopetusasetus 9 §

56

Kerhotoiminta antaa opettajalle mahdollisuuden oppilaidensa eri puolten parempaan tuntemiseen, mikä osaltaan edistää opettajan valmiutta ottaa opetuksessaan huomioon oppilaiden vahvuudet ja tarpeet.

Koulun kerhotoimintaa voidaan järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentävänätoimintana. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään valtakunnallisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden pohjalta laaditun paikallisen suunnitelman mukaisesti.

KERHOTOIMINTA LOHJALLA

Koulut voivat järjestää kerhotoimintaa omien resurssiensa puitteissa. Tavoitteena on lisätä oppilaiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja motivaatiota. Samalla tavoitellaan kouluviihtyvyyden lisäämistä myönteisen vuorovaikutuksen kautta.

Kerhotoiminta voi olla osa oppilaan suunnitelmallista tukea. Oppilaita ohjataan hakeutumaan heille sopiviin kerhoihin.

6.3 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen

6.3.1 Oppilashuolto

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijasta perusopetuksen opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä oppilas ja oppilaitoksesta nimitystä koulu. Koulutuksen järjestäjään viitataan käsitteellä opetuksen järjestäjä1.

Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus2.

Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää3. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi oppilailla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon4. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen.

Perusopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuolto-laissa. Tässä luvussa määrätään oppilashuollon keskeisistä periaatteista, opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista sekä paikallisen opetussuunnitelman

57

ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laatimisesta. Opetuksen toteuttamiseen kuuluvasta oppimisen ja koulunkäynnin tuesta määrätään perusteiden luvussa 75.

Oppilashuolto Lohjalla

Lohjalla jokaisessa perusopetuksen koulussa toteutetaan opetussuunnitelman mukaista oppilashuoltoa. Oppilashuolto liittyy koulun henkilöstön kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien tehtävä. Koulun oppilashuollollista toimintaa johtaa rehtori.

6.3.1.1. Monialainen oppilashuollon yhteistyö

Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus6. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa.7 Kouluyhteisön tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa.

Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla8.. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut, sekä kouluterveydenhuollon palvelut9. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla10. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa11.

Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja12. Oppilaan ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa.

Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyö edellyttää oppilashuollon suunnitelmallista arviointia13.

58

Monialainen oppilashuollon yhteistyö Lohjalla

Oppilashuollon lähtökohtana on oppilas. Oppilashuollon toiminnassa tulee huomioida oppilaan ikä ja edellytykset. Oppilashuolto toimii Lohjalla monialaisesti. Oppilaan ja huoltajan sekä opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen keskinäinen yhteistyö rakentaa toimivan yhteistyön. Edellä mainitut tahot täydentävät osaamistaan tarvittavalla tavalla.

Monialaiset osaajat toimivat yhteistyössä keskinäistä konsultaatiota hyödyntäen. Palvelu suunnataan yhteisölle, yksilölle ja keskinäiselle yhteistyölle. Koulun vastuulla on oppilaan ja huoltajan tiedottaminen ja ohjaaminen oppilashuollon palveluihin. Oppilashuollosta luodaan jatkumo esiopetuksesta perusopetukseen ja toiselle asteelle. Oppilashuollon toimivuutta ja yhteisiä käytänteitä arvioidaan ja kehitetään suunnitelmallisesti opetuksen järjestäjän toimesta. Kouluterveyskyselyt ja asiakastyytyväisyyskyselyt antavat informaatiota oppilashuollollisten toimintojen toimivuudesta.

Oppilashuoltoryhmät 14

Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuolto-ryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää.

Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Sille asetetut tehtävät voi hoitaa myös muu tehtävään soveltuva ryhmä. Ohjausryhmä voi olla kahden tai useamman opetuksen järjestäjän yhteinen. Sama ryhmä voi olla myös useamman koulutusmuodon yhteinen, jolloin ryhmästä on perusteltua käyttää nimitystä opiskelu-huollon ohjausryhmä.

Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja. Opetuksen järjestäjä ja oppilashuollon palveluja tuottavat tahot päättävät yhdessä ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen.

Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu15. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai oppilaiden

59

läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää oppilaan tai huoltajan suostumusta.

Oppilashuoltoryhmät Lohjalla

Lohjan oppilashuollon kuntakohtaisena ohjausryhmänä toimii monialainen MoNet-työryhmä. Ryhmä ohjaa oppilashuollon suunnittelua, kehittämistä ja arviointia. MoNet-työryhmän muodostavat opetuspäällikkö, varhaiskasvatuspäällikkö, tukipalvelupäällikkö, nuorisotoimen päällikkö, sosiaalipalvelupäällikkö, terveyden edistämisen päällikkö, perheneuvolan ja nuorisopsykiatrian edustajat. Ryhmä koordinoi oppilashuoltoa koko kunnan alueella.

Koulussa toimii oppilashuoltoryhmä. Ryhmä on monialainen ja sitä johtaa rehtori. Ryhmään kuuluvat psykologi, kuraattori, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja ja opinto-ohjaaja. Ryhmään pyydetään sovitusti muita opettajia ja asiantuntijoita. Ryhmän tehtävänä on suunnitella, kehittää, ohjata ja arvioida koulukohtaista oppilashuoltotyötä. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän keskeisenä tehtävänä on kouluyhteisön hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huolehtiminen.

Yksittäistä oppilasta tai oppilasryhmää koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisissa asiantuntijaryhmissä. Asiantuntijaryhmiin valitaan henkilöt, jotka toimivat vastuullisina toimijoina oppilaan hyvinvointia toteutettaessa. Kyseisen ryhmän kokoaa se henkilö, jonka työtehtäviin asian käsittely kuuluu. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Vastuuhenkilö toimii yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa nimetessään ryhmän jäseniä. Jäsenten nimeäminen edellyttää oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumusta.

6.3.1.2 Yhteisöllinen oppilashuolto

Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan koulu-ympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä.16 Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on opetuksen järjestäjän tehtävä17. Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä.

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön18. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on

60

oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Koulun järjestyssäännöt lisäävät koulu-yhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä19. Opetuksen järjestäjä laatii suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja tai rehtori ilmoittaa koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille.20

Koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. Eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita noudatetaan. Opetuksen järjestäjä varmistaa, että oppilaan oppimisympäristö työelämään tutustumisen aikana on turvallinen. Koulu-ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Niitä arvioidaan kolmen vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa21. Turvallisuuden edistämiseen kuu-luvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat.

Yhteisöllinen oppilashuolto Lohjalla

Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä kehitetään koko kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuoltotyö on monialaista työtä, jossa korostuu oppilaiden ja huoltajien osallisuus. Koulu kuvaa omassa lukuvuosisuunnitelmassaan osallisuutta ja myönteistä vuorovaikutusta edistävät toimenpiteet. Koulu päivittää turvallisuusohjeensa vähintään vuosittain 11. helmikuuta mennessä.

Yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön kuuluu myös alueellinen yhteistyö. Alueellista yhteistyötä on esimerkiksi nivelvaiheiden suunnitelmallinen toteuttaminen.

6.3.1.3 Yksilökohtainen oppilashuolto

Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa.22 Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtävät yhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen.

Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa.

61

Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumuk-seen23. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti24. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Työ järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä.

Asian käsittely myös yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan lähei-siä.25 Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantun-tijoilta26. Suostumusta ei sen sijaan tarvita tehostettuun ja erityiseen tukeen liittyviin käsittelyihin ja selvitysten laadintaan, jotka tehdään monialaisessa yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa27.

Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: 28

• yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot,

• kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa, • kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, • asian aihe ja vireille panija, • oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot,

tutkimukset ja selvitykset, • toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset

tukitoimet, • tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden

toteuttamissuunnitelma sekä • toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot.

Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.29

Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä.30

Kouluterveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilashuollon kuraattorit kirjaavat asiakas-tiedot kuraattorin asiakaskertomukseen.31

62

Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi32. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot33. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan oppilaan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.

Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta34. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä.35

Yksilökohtainen oppilashuolto Lohjalla

Yksilökohtainen oppilashuoltotyö ja sen tueksi koottu asiantuntijaryhmän työ perustuvat aina oppilaan tai huoltajan suostumukseen. Myös yksilökohtaisessa työssä korostuu osallisuus ja kuulluksi tuleminen.

Asiantuntijaryhmä määrää keskuudestaan vastuuhenkilön kirjaamaan opetussuunnitelman edellyttämät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kouluterveydenhuollolla, psykologeilla ja kuraattoreilla on Lohjalla omat kirjaamis- ja arkistointijärjestelmänsä.

6.3.1.4 Oppilashuoltosuunnitelmat

Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa36. Oppilaille järjestetään mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Koulun oppilaskuntaa kuullaan ennen näiden suunnitelmien ja määräysten vahvistamista.37 Valmistelutyössä tehdään yhteistyötä huoltajien ja tarvittaessa myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat:• lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus38,

63

• paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta39 sekä• koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma40.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä koulukohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia.

Oppilashuoltosuunnitelmat Lohjalla

Opetussuunnitelma laaditaan oppilashuollon osalta monialaisena yhteistyönä. Opetussuunnitelma vahvistetaan kasvatus- ja opetuslautakunnassa. Lohjan kaupungin oppilashuollon ohjausryhmänä toimii monialainen MoNet–työryhmä. MoNet–työryhmällä on ohjausvastuu valmisteltaessa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, opetussuunnitelmaa oppilashuollon osalta sekä oppilashuoltosuunnitelmaa. Varhaiskasvatusta ja opetusta ohjaa myös Kasvatuksen ja opetuksen kehittämissuunnitelma.

6.3.1.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta

Opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta

Opetussuunnitelmassa kuvataan perusopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. Siinä määritellään opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaavat linjaukset. Oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaaviin linjauksiin on tarkoituksenmukaista sisällyttää suunnitelmien perusrakenne ja osa suunnitelmiin sisältyvistä asioista, jolloin turvataan suunnitelmien riittävä yhdenmukaisuus kaikissa kouluissa. Yhteisiä osuuksia täsmennetään ja täydennetään koulukohtaisesti.

Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma41

Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilashuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman koulun yhteinen. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa42.

64

Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla koulun henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille.

Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta Lohjalla

Oppilashuollon tavoitteena on lisätä kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Yhteisöllisiä toimintatapoja lisätään ja kehitetään järjestelmällisesti ja monialaisesti. Oppilaiden ja huoltajien osallisuutta edistetään suunnitelmallisesti. Tavoitteena on edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista.

Myönteisen vuorovaikutuksen tukeminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa on osa koulun yhteistoiminnallista toimintakulttuuria. Kouluissa kehitetään oppilaiden osallisuutta vahvistavia rakenteita ja toimintamalleja esimerkiksi oppilaskunta-, kummi- ja tukioppilastoiminnalla. Yläkouluilla oppilaita otetaan mukaan kouluterveyskyselyn tulosten käsittelyyn ja kehittämisehdotuksien laadintaan.

Opetus- ja kasvatustyö ohjaa oppilaita myönteiseen vuorovaikutukseen ja ongelmatilanteiden ratkaisemiseen. Tavoitteena on ratkaista ristiriitatilanteita positiivisin keinoin tarjoamalla oppilaalle keskustelu- tai sovittelumenettelyä (esim. Hyppää hyvän kierteeseen –kansio, Verso-, Kake- ja KiVa Koulu –ohjelmat).

Oppilashuollon järjestäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä. Jokaisessa koulussa on nimetty kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi sekä koulukuraattori.

Oppilashuollon palvelujen järjestäminen, yhteistyö ja eri tahojen kanssa sovitut vastuualueet on kuvattu opetustoimen Intrassa olevassa Opetuksen ja oppilashuollon palveluvalikossa.

Oppilashuollon toimintaperiaatteet esitellään koulujen kotisivuilla ja toimintasuunnitelmissa. Koulut esittelevät oppilashuollon toimintaa vanhempainilloissa ja yhteisissä tilaisuuksissa.

Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään seuraavat asiat:

1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 43

Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio koulun oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien oppilashuoltopalvelujen määrä ilmoitetaan sen

65

mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota voidaan tarpeiden muuttuessa tarkistaa. Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee koulun käytettävissä olevien resurssien kohdentamista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Arviossa otetaan huomioon oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja oppilashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan kouluyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä koulussa. Arvion valmistelussa otetaan huomioon myös oppilailta ja huoltajilta sekä opetus- ja oppilashuoltohenkilöstöltä saatava tieto.

Oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään arvio koulun käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista, joita ovat kouluterveydenhuolto- sekä psykologi- ja kuraattoripalvelut. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan

• oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä

• oppilashuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan.

•

Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Lohjalla

Kaikilla kouluilla on käytettävissä ja nimettynä kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi. Nämä palvelut on pääsääntöisesti järjestetty kaupungin omana työnä. Lohjalla on vastaavan kuraattorin toimi. Ruotsinkielinen psykologipalvelu ostetaan Inkoon kunnalta. Kouluterveydenhoitajien esimies on terveyden edistämisen päällikkö. Koulukuraattorien ja –psykologien esimies on tukipalvelupäällikkö.

Koulu arvioi ja kuvaa, miten käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut vastaavat kokonaistarvetta. Koulu hyödyntää arvioinnissaan opetushenkilöstä, asiantuntijoita, aluetyöryhmiä, kouluterveystutkimuksia, laajojen terveystarkastusten yhteisöllistä tietoa, tilastotietoja sekä asiakaspalautetta. Koulu tuo oppilashuoltopalvelun kehittämistarpeet ohjausryhmälle tiedoksi.

2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat 44

Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee

• yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat kouluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan

66

• koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt, • yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen

kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä, • yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen

suunnittelussa, • yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä

kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa, • yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä, • järjestyssäännöt, • poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen, • tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus, • tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön

puuttuminen, • koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet, • suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä • toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa.

Seuraavassa määritellään kahden viimeksi mainitun suunnitelman tarkempi sisältö:

a. Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä 45

Oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä otetaan huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa. Suunnitelmassa kuvataan:

• kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, • edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla, • yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän

että sen kohteena olevan osalta, • yhteistyö huoltajien kanssa, • yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa, • suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille,

huoltajille ja yhteis-työtahoille sekä • suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi.

b. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Oppilashuoltosuunnitelmassa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Kriisi-suunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunnitelma46. Suunnitelmassa kuvataan:

• kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa,

• johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa,

• sisäisen ja ulkoisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet,

• psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen, • suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille,

huoltajille ja yhteis-työtahoille, • toimintavalmiuksien harjoittelu sekä

67

• suunnitelman arviointi ja päivittäminen.

Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Lohjalla

Jokaisella koululla on laadittu järjestyssäännöt, jotka kerrataan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain henkilökunnan, oppilaiden ja huoltajien kanssa.

Koulukohtainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä ohjaa tapaturmien ehkäisemisen sekä ensiavun järjestämisen ja hoitoonohjauksen suunnitelmaa, kuten myös tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäisemisen ja käyttöön puuttumisen suunnitelmaa, sekä koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevia ohjeita.

Lohjan kouluissa on käytössä Wilma - järjestelmä, jonka avulla seurataan poissaoloja. Wilman kautta hoidetaan poissaoloista ilmoittaminen.

a. Oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan ennaltaehkäisyn keinot, mahdollisiin tapahtumiin puuttuminen, asioiden käsittely, tuki, hoito ja muut tarvittavat toimenpiteet sekä jälkiseuranta. Suunnitelma laaditaan ja sitä toteutetaan yhteistyössä huoltajien ja tarvittavien viranomaisten kanssa. Suunnitelmaa seurataan ja arvioidaan ja se päivitetään säännöllisesti.

b. Jokaisessa koulussa laaditaan kriisisuunnitelma, jossa määritellään toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Se valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa ottaen huomioon mm. pelastussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan ennaltaehkäisyn keinot, kriisitilanteisiin varautuminen, toimintatavat, johtaminen, yhteistyö, tiedottaminen, tuki ja jälkihoito. Suunnitelmasta tiedotetaan henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille. Toimintavalmiuksia harjoitellaan ja suunnitelma päivitetään ja arvioidaan säännöllisesti.

3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen 47

Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee

• yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen ja nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi.

Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan • yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa, • oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen

koulussa, • yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä

sairaalaopetuksen yhteydessä,

68

• oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä,

• asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä,

• oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys sekä • yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten

nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi.

Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Lohjalla

Koulu kuvaa omassa oppilashuoltosuunnitelmassaan yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisen periaatteet. Oppilashuoltosuunnitelma laaditaan kaupungin yhteiseen suunnitelmapohjaan.

4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa 48

Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon toimintatavat oppilaiden ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiksi. Suunnitelmassa kuvataan

• oppilaan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä

• yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille.

Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa Lohjalla

Oppilashuollosta tiedotetaan oppilaille ja huoltajille koulujen yhteisissä tilaisuuksissa, tiedotteissa ja kotisivuilla. Oppilaita ja huoltajia osallistetaan oppilashuoltotyön eri vaiheissa.

5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen 49

Opetuksen järjestäjä seuraa koulun oppilashuoltosuunnitelman toteutumista50.Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi51. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho koulussa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen koulun oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille.

Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen

69

ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta52.

Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Lohjalla

Oppilashuollon ohjausryhmä seuraa vuosittain oppilashuoltosuunnitelman toteutumista sovitun vuosikellon mukaisesti. Oppilashuoltosuunnitelma on osa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa.

6.3.2 Turvallisuuden edistäminen

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (76). Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon koulun kaikessa toiminnassa. Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta.

Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten koulussa tulee olla järjestyssäännöt tai koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä (77). Opetussuunnitelman yhteydessä on myös laadittava suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelma tulee toimeenpanna ja sen noudattamista ja toteutumista tulee valvoa.(78)

Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville (79). Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö.

Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle on ominaista kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös se, että kiusaaminen tapahtuu ryhmässä. Häirintä voi näyttäytyä epäasiallisena kohteluna ja puheena, joka voi sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai ei-toivottuna fyysisenä kosketuksena. Kiusaamisen ja häirinnän lisäksi kouluyhteisössä voi esiintyä myös muuta ei-toivottua tai aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä.

76 Perusopetuslaki 29 § 1 mom.77 Perusopetuslaki 29 § 3 ja 4 mom.78 Perusopetuslaki 29 § 2, 3 ja 4 mom.79 Perusopetuslaki 29 §, Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvostonasetus 12 §

70

Väkivallalla tarkoitetaan tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä, uhkailua tai toteutettua. Sen seurauksena voi olla vamma, psyykkinen haitta tai kehitykseen liittyvä vaikeus. Kaikkiin näihin tilanteisiin on puututtava.

Oppilaille, heidän huoltajilleen ja koulun henkilöstölle tulee antaa myös tietoa väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja kouluyhteisön toimintatavoista näissä tilanteissa sekä koulussa sovellettavista järjestysmääräyksistä.

Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetusvälineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin sekä kouluyhteisön ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että työelämään tutustumispaikka on turvallinen ja että oppilaan oppimisympäristö on työelämään tutustumisen aikana oppilaalle turvallinen.(80) Kouluyhteisön turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksiin, tapaturmien ennaltaehkäisyyn ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät.

Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikaisesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla yhteisistä menettelytavoista (81). Niistä sekä kuljetusjärjestelyistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan kansalliset linjaukset ja ohjeistukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja tapaturmien seurantaan liittyvistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle.

Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia. Paikallisessa opetussuunnitelmassa näitä ohjeita sovitetaan yhteen.

Kouluyhteisön turvallisuutta ohjaavat myös työturvallisuuslaki ja sen mukainen työsuojelun toimintaohjelma (82). Muita turvallisuutta ohjaavia säädöksiä ovat pelastuslain- ja asetuksen edellyttämä ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma (83). Pelastussuunnitelmasta on tiedotettava tarvittavalla tavalla koulun koko henkilökunnalle. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla kouluilla on turvallisuutta koskevat toimintaohjeet. Kouluyhteisön terveellisyyttä, turvallisuutta ja toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa (84).

80 Perusopetuslaki 29 § 1 mom., Työturvallisuuslaki (738/2002) 9 § ja 10 § jaTerveydensuojelulaki (763/1994) 26 ja 27 §81 Perusopetuslaki 32 § 1 mom. (1139/2003), 34 § 1 mom. (1288/1999), Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 12 § 82 Työturvallisuuslaki 8, 9 ja 10 §83 Pelastuslaki (468/2003) 9 § 3 mom., Pelastusasetus (787/2003) 9 ja 10 §84 Perusopetuslaki 29 § 2 mom. (477/2003), Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa säätelevävaltioneuvoston asetus 12 §, Työturvallisuuslaki 9 ja 10 §

71

Paikallinen yhteistyö opetustoimen eri toimijoiden ja muiden viranomaisten kanssa tukee tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa ja niiden ennaltaehkäisyssä (85).

Perusopetuslaki 29 § mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjällä on ensisijainen vastuu oppilaiden ja koulun henkilöstön turvallisuudesta ja kriisitilanteiden hallinnasta.

Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista (99). Tässä otetaan huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet.

TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LOHJALLA

Toiminta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa

Jokaisella koululla on oma kriisi- ja turvallisuussuunnitelmansa. Kriisisuunnitelmaa laadittaessa tehdään yhteistyötä tarvittavien viranomaisten kanssa ja otetaan huomioon muut uhka- ja vaaratilanteita sekä kriisitilanteita koskevat suunnitelmat ja ohjeistukset. Suunnitelmat päivitetään 11.2. mennessä ja ne käydään henkilöstön kanssa läpi vuosittain. Yhteinen toimintaohjeistus on laadittu pelastusviranomaisten kanssa. Tiedottamisessa noudatetaan avoimuuden periaatetta (esim. vuosittaiset vanhempainillat, lukuvuositiedotteet, koulujen omat web-sivut ).

Kiusaaminen: ennaltaehkäisy ja puuttuminen

Lohjan kaupungin koulut ovat sitoutuneet käyttämään kiusaamisen vastaista KiVa Koulu- ohjelmaa. Ohjelmasta tiedotetaan vanhempainilloissa, koulujen nettisivuilla sekä opetuksen ja oppilashuollon palveluvalikossa. Kiusaaminen on KiVa Koulu -ohjelman mukaan pahan mielen aiheuttamista tai aggressiivista käyttäytymistä, joka on toistuvaa, tahallista ja kohdistuu heikompaan lapseen tai nuoreen. Kiusaamisessa ei ole kyse konfliktista, riidasta eikä tappelusta, vaan alistussuhteesta, vallan tai voiman väärinkäytöstä.

KiVa Koulu –ohjelman tavoitteena on kiusaamisen ennaltaehkäiseminen, kiusaamiseen puuttuminen ja tietoisuuden lisääminen.

85 Perusopetuslaki 29 § ja 32 §, Pelastuslaki 9 § 3 mom., Pelastusasetus 9 § ja 10 §, Poliisilaki(493/1995) 1 § 1 mom. ja 1 § 2 mom. (21/2001), Työturvallisuuslaki 8 §86 Perusopetuslaki 31 a § 3 mom. (642/2010)99 Perusopetuslaki 29 § 2 mom.

72

Kohdennetut toimenpiteet- otetaan käyttöön välittömästi kiusaamisen tullessa ilmi- KiVa-tiimi, johon kuuluu vähintään 3 koulun aikuista, selvittää esille

tulevat kiusaamistapaukset työpareina.- Selvittely sisältää keskustelut kaikkien osapuolten kanssa, sopimisen ja

seurannat. Kaikki keskustelut dokumentoidaan omille lomakkeilleen. Ensimmäisten keskustelujen jälkeen KiVa-tiimi on yhteydessä kaikkien osapuolten huoltajiin. Oppilashuoltoryhmälle tiedotetaan kiusaamisesta.

- Seurantavaiheen jälkeen voidaan kutsua osapuolten huoltajat koolle, mikäli kiusaamista ei ole saatu loppumaan.

- Mikäli edellä mainitut toimenpiteet eivät riitä, voidaan ryhtyä rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin.

Toiminta: Yleiset ennalta ehkäisevät toimenpiteet- vuosittaiset luokkakohtaiset kyselyt- KiVa Koulu –ohjelman mukaiset oppitunnit teemoineen 1., 4. ja 7. luokilla.Oppitunnit sisältävät keskustelua, toiminnallisia harjoituksia/leikkejä, ryhmätöitä, mielikuvaharjoituksia, lyhytfilmejä, tehtäviä- Virtuaalinen oppimisympäristö: KiVa-peli (1. ja 4. luokka), KiVa Street (7. luokka)- Oppituntien ja teemojen keskeiset tavoitteet: Herättää tietoisuutta kiusaamisesta ja ryhmän osallisuudesta siihenLisätä empatiaa kiusattuja kohtaanTarjota turvallisia keinoja tukea ja auttaa kiusattujaMotivoida muuttamaan omaa toimintaa niin, että kaikilla on mukavampi olla

73

Kurinpitotoimenpiteet Koulujen järjestyssäännöt eivät hyväksy kiusaamista, häirintää, väkivaltaa eikä aggressiivista käyttäytymistä. Väkivaltaiseen tai aggressiiviseen käyttäytymiseen puututaan välittömästi oheisen Kurinpito perusopetuksessa –kaavion mukaisesti.

Kurinpito Kuuleminen Ilmoitus Kirjaaminen Toimivalta Huom!Kotitehtävien laiminlyönti

Kotitehtävät laiminlyönyt oppilas voidaan jättää työpäivän päätyttyä enintään 2 tunniksi kerrallaan tekemään tehtäviä

huoltajalle kirjaamisvelvoite opettaja valvonta järjestettävä

Häiritsevä käytös

- luokasta tai muusta opetustilasta poistaminen jäljellä olevan oppitunnin ajaksi

huoltajalle kirjaamisvelvoite opettaja tai rehtori yksinään tai yhdessä

valvonta järjestettävä

Häiritsee opetusta, rikkoo järjestystä, käyttäytyy vilpillisesti

- jälki-istunto

- kirjallinen varoitus

oppilas

oppilas ja huoltaja

huoltajalle

kirjallinen päätös valitusosoituksineen huoltajalle

kirjaamisvelvoite

hallinnollinen päätös

opettaja

rehtori

jälki-istunto: enintään 2 tuntia, yksilöitävä syy jälki-istuntoon, hankittava selvitys, järjestettävä valvonta

kirj.varoitus: yksilöitävä syy kirjalliseen varoitukseen, hankittava selvitys, oppilashuolto järjestettävä

Vakava rikkomus, toistuva piittaamattomuus jatkuu jälki-istuntojen ja/tai varoituksen jälkeen

- määräaikainen erottaminenoppilas ja huoltaja

huoltajalle kirjallinen päätös ja valitusosoitus, lastensuojeluilmoi-tus sosiaalitoimeen

hallinnollinen päätös, täytäntöönpanosta päätettävä ja samalla perusteltava

opetuslauta-kunnan suomenkieli-nen jaosto

Enintään 3 kk:n ajaksi, yksilöitävä teko, hankittava selvitys, järjestettävä oppilashuolto sekä opetus siten ettei jää jälkeen muusta ryhmästä, laadittava tämän johdosta ops:iin perustuva henkilökohtainen suunnitelma opetuksesta ( toteutus ja seuranta)

Jos olemassa vaara, että oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii väkivaltaisen tai uhkaavan käytöksen johdosta tai opetus vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käytöksen vuoksi

- opetuksen epääminen enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi Huoltajalle tiedoksi,

lastensuojeluilmoi-tus sosiaalitoimeen

Tarvittaessa yhteys poliisiin

kirjaamisvelvoiterehtori

Opettajalla ja rehtorilla on yksin tai yhdessä oikeus poistaa oppilas, joka ei noudata suullista määräystä poistua. Vastarintaa tekevä oppilas voidaan poistaa käyttäen sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Annettava kirjallinen selvitys opetuksen järjestäjälle. Voimankäyttövälineitä ei saa käyttää.

perusopetuslaki (628/1998) 36 §, 36 a §, 36 b §, 36 c § ja 31 a §, perusopetusasetus (85271998) 18 §, kuntalaki (365/199) 14 §.

74

Poissaolot ja niihin puuttuminen

Poissaolot kirjataan koulun käytännön mukaisesti esim. Wilmaan. Luvattomiin poissaoloihin puututaan välittömästi, ollaan yhteydessä huoltajaan ja asiaa käsitellään tarvittaessa oppilashuoltoryhmässä. Huoltajan tulee ilmoittaa oppilaan poissaolosta saman päivän aikana kouluun. Oppilaalle voidaan myöntää lupa poissaoloon koulusta pätevästä syystä. Luokanopettaja/luokanohjaaja antaa luvan 1-3 päivän poissaoloon. Kolmea päivää pitempi loma anotaan rehtorilta.

Oppilas, joka ei saavu kouluun tai poistuu koulusta kesken koulupäivän ilman lupaa, on aina huoltajan vastuulla. Poissaoloihin puututaan seuraavan kaavion mukaisesti.

LUVATON/ SELVITTÄMÄTÖN POISSAOLO

Jos huoltaja ei ilmoita poissaolosta päivän aikana tai oppilas on poissa yksittäisiä tunteja

Luokanopettaja/luokanohjaaja keskustelee asiasta oppilaan sekähuoltajan kanssa

Sovitaan, miten oppilas korvaa luvattoman poissaolon

Jos luvattomat poissaolot jatkuvat / poissaoloja 20t

Tieto rehtorille asiaa käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Tarvittaessa asiakkuus kuraattorille tai muulle taholleTehostettu tuki

Sovitaan toimenpiteet ja seuranta yhteistyössä huoltajien kanssa

Luokanopettaja/luokanohjaaja seuraa oppilaan poissaoloja tehostetusti,

Uusi käsittely oppilashuoltoryhmässäohjaus tarvittavien palvelujen piiriin

Jos ei muutosta lastensuojeluilmoitus

SAIRAUSPOISSAOLO

Huoltaja ilmoittaa viipymättä, jos oppilas on sairaana

Oppilas huolehtii sairauden aikana mahdollisuuksien mukaan koulutehtävistään.

Opettaja antaa tarvittaessa tukiopetusta, kun oppilas palaa kouluun

TOISTUVA SAIRAUSPOISSAOLO

Luokanopettaja/luokanohjaaja keskustelee asiasta oppilaan sekähuoltajan kanssa

Ohjaus kouluterveydenhoitajalle tai koululääkärille

Seuranta tarvittaessa konsultoidaan koulukuraattoria tai muuta oppilashuoltoryhmän jäsentä

Kun epäselviä sairauspoissaoloja on 20 t, asiaa käsitellään oppilashuoltoryhmässä

Tarvittaessa lastensuojeluilmoitus

75

Tupakoinnin, alkoholin ja päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminenEhkäisevää päihdetyötä toteutetaan Lohjalla kiinteässä moniammatillisessa yhteistyössä mm. nuorisotoimen päihdetyöntekijän kanssa. Perusopetuksessa pyritään toteuttamaan oppiaineiden sisältöjen lisäksi ikätasoa vastaavaa ehkäisevää päihdetyötä kaikille Lohjan 6. – 8. luokille.    Nuorten päihteidenkäytön seuraaminen, kartoittaminen ja käyttöön puuttuminen toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä. Eri hallintokuntien päälliköistä koostuva MoNet-ryhmä seuraa ja arvioi vuosittain lasten ja nuorten hyvinvointia ja siihen liittyviä riskitekijöitä, kuten nuorten päihteiden käyttö ja tupakointi. Kun koulussa puututaan päihteiden käyttöön, yhteistyötä tehdään tarvittaessa nuorisotoimen päihdetyöntekijän, erityisnuorisotyön Omin Jaloin -työn, lastensuojelun sekä päihdeklinikan nuorten vastaanoton kanssa. Koulujen kriisisuunnitelmissa on ohjeistus, miten menetellään päihteiden käytön tai tupakoinnin suhteen.

Koulualueella tupakointiin puututaan uuden 1.10.2010 voimaan astuneen tupakkalain mukaisesti. Valviran ohjeistus oppilaitoksille löytyy Opetuksen ja oppilashuollon palveluvalikosta.

Kasvu- ja oppimisympäristön terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, seuranta ja arviointi kouluyhteisössäKouluyhteisön työolot tulee tutkia ja arvioida joka kolmas vuosi työterveyshuollossavakiintuneen työpaikkaselvityksen menetelmiä soveltaen. Koulun työolojen terveellisyyttä ja turvallisuutta selvitetään kyselyillä ja mittauksilla. Erityisesti huolehditaan siitä, että selvityksessä kuullaan riittävän laajasti oppilaita ja heidän vanhempiaan ja kouluyhteisön aikuisia. Kouluympäristön vaaratekijät ja -tilanteet tutkitaan koulun työpaikkaselvityksessä suunnitelmallisella riski- ja turvallisuuskartoituksella. (Kouluterveydenhuollon opas, 2002)

KoulukuljetusKaupunki järjestää maksuttoman koulukuljetuksen oppilaalle, jonka koulumatka on 1.-4. luokilla yli 3 km ja 5.- 9. luokilla yli 5 km. Koulukuljetus voidaan järjestää, joskoulumatka muodostuu oppilaan iän tai muut olosuhteet huomioiden liian vaikeaksi,rasittavaksi tai vaaralliseksi.

Kuljetuspäätökset tekee rehtori vuosittain huoltajan anomuksesta. Kuljetuspäätöksistäja järjestämisestä tiedotetaan suoraan huoltajalle. Kuljetukset pyritään ensisijaisesti järjestämään joukkoliikenteen avulla. Koululla kuljetusta odottaville oppilaille järjestetään valvontaa tai ohjattua toimintaa. Kuljetuksista vastaaville järjestetään perehdytystilaisuuksia lukuvuoden alussa.

76

6.3.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen

Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu (86). Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori tai koulun johtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä (87). Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja (88).

Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä.(89)

Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä (90). Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheen jäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perheen elämästä,poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta.

Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Salassa pidettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeuksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa pidettävä tieto.(91)

86 Perusopetuslaki 31 a § 3 mom. (642/2010)87 Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 4/2010 vp88 Perusopetuslaki 31 a § 3 mom. (642/2010)89 Perusopetuslaki 31 a § 4 mom. (642/2010)90 Perusopetuslaki 40 § (642/2010), Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta(621/1999) 24 § 1 mom. 30 kohta91 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 § 1 mom. 25, 29 ja 30 kohta.

77

Salassapitovelvollisia ovat rehtori, opettajat, opetusharjoittelijat, koulunkäyntiavustajat, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit sekä opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet (92). Myöskään muut opetuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietoonsa saamia salassa pidettäviä tietoja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja.

Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot (93). Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.

Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta (94).

Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä (95).

Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot.(96) Salassa pidettäviä tietoja ei voida, ilman huoltajan suostumusta, antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.

92 Perusopetuslaki 40 § 1 mom.(642/2010)93 Perusopetuslaki 40 § 2 mom.(642 /2010)94 Perusopetuslaki 40 § 3 mom.(642/2010)95 Perusopetuslaki 41 § 4 mom.(642/2010)96 Perusopetuslaki 40 § 4 mom.(642/2010)

78

7 ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN OPETUS

7.1 Maahanmuuttajien opetus

Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan näissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan näitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle opetetaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea tai ruotsia toisena kielenä, mikäli hänen suomen tai ruotsin kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta.

Suomen tai ruotsin kielen ja oppilaan oman äidinkielen opetuksen ohella tulee maahanmuuttajille antaa tukea myös muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa.

Opetuksessa on otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa.http://www.oph.fi/download/48802 valmistavaops 2009.pdf

MAAHANMUUTTAJIEN OPETUS LOHJALLA

Tytyrin koulu toimii vastaanottavana kouluna oppivelvollisuusikäisille maahanmuuttajaoppilaille. Perusopetukseen valmistava opetus on Lohjalla keskitetty Tytyrin kouluun. Valmistavalla opetuksella tarkoitetaan opetusta pienryhmässä maahantulon jälkeen. Sen tavoitteena on kehittää oppilaan valmiuksia selviytyä suomenkielisessä opetuksessa ja tutustuttaa häntä suomalaiseen kouluun ja kulttuuriin. Valmistavan luokan tavoitteisiin kuuluu mm. suomen kielen aakkosten sekä luku- ja kirjoitustaidon oppiminen.

79

Jokaisella maahanmuuttajalapsella on oma kokemus- ja kulttuuritaustansa. Uuteen kulttuuriin ja kieleen sopeutuminen on pitkä prosessi, jonka monissa eri vaiheissa oppilas tarvitsee tukea. Opetuksen järjestämisessä on pyrittävä joustavasti ottamaan huomioon maahanmuuttajaoppilaan tausta ja yksilölliset lähtökohdat. Maahanmuuttajaoppilas opiskelee valmistavassa opetuksessa keskimäärin yhden lukuvuoden ajan. Sen jälkeen hän integroituu oman ikä- tai kielitaitotasonsa mukaisesti yleisopetuksen ryhmään. Osa maahanmuuttajaoppilaista sijoittuu suoraan omaan lähikouluunsa ja saa siellä tukea oppimiseensa.

Suomi toisena kielenä -oppimäärän lähtökohtana on toisen kielen oppijan oppimistilanne: oppilas oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, ja hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielensä rinnalle. Suomi toisena kielenä -oppimäärä eroaa tavoitteiltaan ja sisällöiltään suomi äidinkielenä -oppimäärästä.

Suomi toisena kielenä (S2) -oppiainetta opiskellaan pääsääntöisesti äidinkielen oppituntien aikana. Opetusta voidaan järjestää myös muiden aineiden oppituntien aikana. Muutoin maahanmuuttajaoppilaat opiskelevat samoja oppiaineita kuin muutkin oppilaat.

Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeisinä tavoitteina on, että oppilas pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja hän saavuttaa toimivan kaksikielisyyden sekä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla perusopetuksen loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että oppilaan on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen.

Suomi toisena kielenä -opetuksen tavoitteet on jaettu kolmeen taitotasoon, jotka pohjautuvat kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalaisen viitekehyksen suomalaiseen sovellukseen. Tasot ovat http://www02.oph.fi/ops/perusopetus/taitotasoasteikko.doc

1. alkeiskielitaito / auttava kielitaito (A1-A2)2. peruskielitaito / toiminnallinen kielitaito (B1-B2) 3. edistynyt kielitaito / ammatillinen kielitaitotaso (C1-C2)

Suomen kielen oppiminen ei etene luokka-asteittain vaan taitotasoittain. Samalla kielitaidon tasolla voi opiskella iältään ja oppimistaustaltaan erilaisia oppilaita. Kun suomen kieli on sekä oppimisen kohde että väline, otetaan S2-opetuksessa huomioon muiden oppiaineiden sanastoja, käsitteitä ja sisältöjä.

Maahanmuuttajaoppilaan huoltajille kerrotaan oman kielen oppimisen tärkeydestä, koska lapsen tunne- ja ajattelutaidot kehittyvät erityisesti lapsen omalla äidinkielellä.

8 OPPILASARVIOINTI

80

Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät.

8.1 Arviointi opintojen aikana

Arvioinnin tehtäväOpintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua.

Arvioinnin periaatteetOpintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnissa otetaan huomioon sen merkitys oppimisprosessissa. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa on tärkeää opettajan antama jatkuva palaute. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan.

Opetussuunnitelmassa tulee määritellä yleiset ja oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppiaineet, aineryhmät ja käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti, numeroarvosteluna tai näiden yhdistelmänä. Numeroarvosana kuvaa osaamisen tasoa. Sanallisella arvioinnilla voidaan kuvata myös oppilaan edistymistä ja oppimisprosessia. Yhteisten aineiden arvioinnissa tulee todistuksissa käyttää numeroarvostelua viimeistään kahdeksannella vuosiluokalla. Jos oppilas suorittaa jonkin yhteisen oppiaineen kaikki opinnot ennen tätä, tulee numeroarvostelua käyttää lukuvuositodistuksessa jo sinä lukuvuonna, jolloin kyseisen oppiaineen opiskelu päättyy. Sanallista arviointia käytettäessä lukuvuositodistuksesta tulee käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Valinnaisten aineiden arvioinnista päätetään opetussuunnitelmassa.

Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin.

81

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittainPerusopetusasetuksen 11. §:ssä on määritelty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet. Opetussuunnitelman perusteet täydentävät asetusta. Opetussuunnitelmassa tarkennetaan vuosiluokalle jättämisen käytäntöjä.

Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot.

Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassavuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä.

Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia.

Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat.

Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan

Mikäli opetussuunnitelmassa on perusopetusasetuksen 11. § 3. momentin mukaisesti päätetty, että oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella.

Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta.

82

Arvioitavat oppiaineet

Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto -aineryhmää lukuun ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1−4 arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ympäristö- ja luonnontieto. Vuosiluokilla 5−6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin fysiikka ja kemia. Vuosiluokilla 7−9 arvioidaan biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto jokainen erikseen.

Työskentelyn arviointi

Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen.

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa tulee asettaa tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet.

Oppilaan itsearviointi

Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan.

Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Tämä edellyttää säännöllisen palautteen antamista oppilaalle hänen työskentelystään. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan.

Tukea tarvitsevan oppilaan arviointiOppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös

83

oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa.

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessaopetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty.

Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaanhenkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle.

8.2 Päättöarviointi

Arvioinnin tehtävä

Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelunpäättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.

Arvioinnin periaatteetPäättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8−9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden

84

mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista.

Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin.

Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.

8.3 Todistukset

Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä, ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen.

Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset

Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat1. Lukuvuositodistus2. Välitodistus3. Erotodistus

Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi antaa välitodistuksia. Jakso-opetusta noudatettaessa jaksonpäättyessä annettava jaksotodistus voi toimia välitodistuksena. Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistukset voivat yhdessä muodostaa lukuvuositodistuksen.

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen

85

arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun.

Todistuksiin merkitään todistuksen, opetuksen järjestäjän, koulun ja oppilaan nimi, oppilaan henkilötunnus, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos työskentely arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto luokalta siirtymisestä sekä mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroarvostelua käytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10. §:n mukainen arviointiasteikko. Todistuksissa tulee olla merkintä, että ne ovat Opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.

Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.

Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet.

Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

Perusopetuksen päättötodistus

Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä.

Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin perusopetuksen aikana käytettäviin todistuksiin seuraavin poikkeuksin: Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilötunnus, rehtorin allekirjoitus, yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvosteltavien valinnaisten aineiden arviointi sanoin (välttävä–erinomainen) ja numeroin (5–10). Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen ja vieraat kielet, uskonto) merkitään suoritettu oppimäärä. Taito- ja taideaineista todistukseen merkitään oppilaan opiskelemien oppiaineiden laajuus vuosiviikkotunteina. Taito- ja taideaineista opintojen laajuus merkitään viidenneltä vuosiluokalta alkaen. Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Arviota oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen.

86

Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle. Numeroin arvosteltavista valinnaisista aineista merkitään nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien kyseiseen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä ”hyväksytty”.

Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset aineet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”.

Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalla tulee merkintä ”osallistunut”. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai merkintä ”hyväksytty” vuosiviikkotuntimäärästä riippuen.

Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvostellaan numeroin.

Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.

Päättötodistukseen tulee merkitä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun opetuskielellä.

Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimääränmukaan, myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen.

Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.

87

OPPILASARVIOINTI LOHJALLAArvioinnin on oltava totuudenmukaista ja suhteessa annettuihin tavoitteisiin. Alkuopetuksessa painotetaan edistymisen arviointia ja perusopetuksen päättövaiheessa tason kuvausta. Arvioinnin perusteena tulee käyttää opetussuunnitelman perusteisiin kirjattuja hyvän osaamisen kriteerejä. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia.

Vuosiluokilla 1- 4 oppiaineita arvioidaan viisiportaisella asteikolla.

H = hylätty, eli 4 (kirjain laitetaan skaalan ulkopuolelle tarvittaessa) 1 = heikko (5) 2 = välttävä/tyydyttävä (6 - 7) 3 = hyvä (7,5 - 8,5) 4 = kiitettävä (8,5 – 9,5) 5 = erinomainen (10)

Vuosiluokilla 5-9 oppiaineita arvioidaan numeroarvostelulla.

Arvosana KriteeriErinomainen (10)

Oppilas hallitsee erinomaisesti oppiaineen kriteereiden edellyttämän

tason. osaa soveltaa oppimaansa. osoittaa erityisen myönteistä asennetta oppiaineen aihepiiriä

kohtaan. osallistuu tuntityöskentelyyn erittäin aktiivisesti. suorittaa vastuullisesti ja tunnollisesti tehtävänsä.

Kiitettävä (9) Oppilas hallitsee vahvasti oppiaineen kriteereiden edellyttämän tason. osoittaa myönteistä asennetta oppiaineen aihepiiriä kohtaan. osallistuu tuntityöskentelyyn aktiivisesti. suorittaa tunnollisesti tehtävänsä.

Hyvä (8) Oppilas osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää

osaamista; joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittämisellä.

osoittaa yleensä myönteistä asennetta oppiaineen aihepiiriä kohtaan.

osallistuu tuntityöskentelyyn yleensä aktiivisesti. suorittaa yleensä tunnollisesti tehtävänsä.

Tyydyttävä (7) Oppilas osoittaa osaamista, jota useimmat oppiaineen kriteerit

88

edellyttävät. työskentelee yritteliäästi, mutta saattaa tarvita tukea. osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti. suorittaa pääsääntöisesti tehtävänsä.

Kohtalainen (6) Oppilas osoittaa joidenkin oppiaineen kriteerien edellyttämää

osaamista. asennoituu yleensä passiivisesti. osallistuu tuntityöskentelyyn vaihtelevasti ja tarvitsee tukea. saattaa jättää tehtävänsä tekemättä.

Välttävä (5) Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy

osoittamaan vain jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista.

asennoituu passiivisesti. osallistuu tuntityöskentelyyn heikosti. jättää usein tehtävänsä tekemättä.

Arvosanat 5 -10 osoittavat oppiaineen hyväksyttyä ja arvosana 4 oppiaineen hylättyä suorittamista. Todistuksissa käytetään numeroarvostelun lisäksi seuraavia lyhenteitä: S = suoritettu hyväksytysti, H = hylätty

Hylätty arvosana voidaan korottaa koulun määräämällä tavalla lukuvuoden aikana tai lukuvuoden jälkeen viikolla 24 tai 25.

Oppilaalle ja hänen huoltajilleen tulee antaa tietoa arvioinnin periaatteista, tavoitteista ja menetelmistä vuosittain. Jos oppilaan suomen kielen taito ei kaikilla kielitaidon osa-alueilla ole suomea äidinkielenään puhuvan tasoinen, arvioidaan hänen oppimistaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Oppilasarvioinnissa pyritään tarkoituksenmukaisuuteen ja huomioidaan oppilaan erityisvaatimukset mahdollisuuksien mukaan.

Oppilaita ohjataan säännölliseen itsearviointiin. Lisäksi kouluissa järjestetään vuosittain kolmikantakeskustelu oppilaan, hänen huoltajansa ja opettajan kesken.

Kaikissa kouluissa annetaan keväällä lukuvuositodistus. Väliarviointi toteutetaan vuosiluokilla 1-6 antamalla välitodistus ja/tai kolmikantakeskusteluna. Vuosiluokilla 7-9 annetaan väli-/jaksotodistus.

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka siirtyy toiselle paikkakunnalle kesken lukuvuoden. Erotodistukseksi riittävät kurssisuoritukset tai edellinen todistus. Todistusta voidaan täydentää sanallisesti.

Vuosiluokkiin sitomaton opetus oppilaan oman opinto-ohjelman mukaan

Opetus on Lohjan peruskouluissa järjestetty yleensä siten, että oppilaat etenevät opinnoissaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän mukaisesti. Perusopetuksessa on

89

kuitenkin tilanteita, joissa tarvitaan toisenlaista tai suurempaa joustoa kuin mihin vuosiluokittainen järjestelmä antaa mahdollisuuden. Tätä joustoa tarjoaa perusopetusasetuksen 11 §:n 3 momentin säännös. 

Oppilasarvioinnin pohjana on oppilaalle laadittava oppimissuunnitelma. Opinnoissa etenemistä arvioidaan yhdessä huoltajien kanssa. Lukuvuoden päättyessä oppilas saa todistuksen hyväksytysti suorittamistaan opintokokonaisuuksista ja siirtyy seuraavalle luokalle jatkamaan opintojaan siitä, mihin ne edellisenä lukuvuonna jäivät. Jos vuosiluokkiin sitomaton opetus koskee vain 1. ja 2. luokan oppimäärää, eikä oppilas ole saavuttanut toisen luokan tavoitteita, hän kertaa toisen luokan. Oppilas noudattaa Lohjan opetuslautakunnan hyväksymää tuntijakoa.

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arvioinnissa noudatetaan seuraavia kriteerejä:

Arvosana Kriteeri

Erinomainen (10) Oppilas käyttäytyy esimerkillisesti ja ystävällisesti muita kohtaan. on rehellinen. auttaa mielellään ja oma-aloitteisesti muita. luo ja ylläpitää työrauhaa ja myönteistä ilmapiiriä. huolehtii ympäristöstä sekä yhteisistä tehtävistä ja välineistä

tunnollisesti ja oma-aloitteisesti. noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja.

Kiitettävä (9) Oppilas tulee toimeen muiden kanssa. on rehellinen. asennoituu myönteisesti koulutyöhön. ylläpitää työrauhaa ja myönteistä ilmapiiriä. huolehtii ympäristöstä sekä yhteisistä tehtävistä ja välineistä

90

tunnollisesti. noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja.

Hyvä (8) Oppilas tulee yleensä toimeen muiden kanssa. on yleensä rehellinen. huolehtii omalta osaltaan työrauhasta. huolehtii pääsääntöisesti ympäristöstä ja yhteisistä tehtävistä

ja välineistä. noudattaa pääsääntöisesti sääntöjä ja hyviä tapoja.

Tyydyttävä (7) Oppilas• on usein vaikeuksissa muiden kanssa.• saattaa käyttäytyä vilpillisesti.• häiritsee työrauhaa.• suhtautuu välinpitämättömästi ympäristöön sekä yhteisiin tehtäviin ja välineisiin.• noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja vaihtelevasti.

Kohtalainen (6) Oppilas• on toistuvasti vaikeuksissa muiden kanssa.• käyttäytyy vilpillisesti.• laiminlyö ympäristöä sekä yhteisiä tehtäviä ja välineitä.• häiritsee työrauhaa usein.• suhtautuu välinpitämättömästi sääntöihin ja hyviin tapoihin.

Välttävä (5) Oppilas• ei tule toimeen muiden kanssa.• syyllistyy jatkuvasti rangaistaviin rikkomuksiin.• halveksii ja laiminlyö ympäristöä sekä yhteisiä tehtäviä ja välineitä.• estää muiden työskentelyn.• ei välitä säännöistä eikä hyvistä tavoista.

91

9 TIETOSTRATEGIA(Tietostrategian osuus opetussuunnitelmasta päivitetään syksyllä 2012)

92

10 TAVOITTEET JA OPPISISÄLLÖT VUOSILUOKILLA 1-9

Lohjalla 1 – 2 vuosiluokkien osalta taito- ja taideaineet ja englannin kieli muodostavat vuosiluokkiin sitomattoman kokonaisuuden. Muiden oppiaineiden opinnoissa edetään vuosiluokkiin jaetun oppimäärän mukaisesti. (Perusopetusasetus §11 mom. 3.)

10.1 AIHEKOKONAISUUDET OPETUSSUUNNITELMIEN PERUSTEISSA

Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä eri tiedonalojen näkökulmista rakentaen kokonaisuuksia ja korostaen yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä.

Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin.

Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuudet tulee sisällyttää yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja niiden tulee näkyä koulun toimintakulttuurissa.

Aihekokonaisuudet kuvataan seuraavassa tiivistetysti. Laajemmin ne löytyvät valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta.

1. IHMISENÄ KASVAMINEN

Oma kasvu- fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu- oikea ja väärä, oikeudenmukaisuus- oma oppimistyyli ja sen kehittäminen- tavoitteellinen itsensä kehittäminen

Yhteisöllisyys- toisten huomioon ottaminen- oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä- erilaisia yhteistoimintatapoja

2. KULTTUURI- IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS

Suomalainen ja eurooppalainen kulttuuri-identiteetti93

- henkinen ja aineellinen kulttuuriperintö- suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus

Oma kulttuuri-identiteetti- oma kulttuuri, sen juuret ja monimuotoisuus- kotiseudun kulttuuri- yksilö sukupolvien ketjussa

Valmiudet kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälistymiseen- muut kulttuurit ja elämänkatsomukset- monikulttuurisuus- ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen ja onnistuneen

Yhteistyön edellytykset- kansainvälisyys eri elämänalueilla- tapakulttuuri

3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO

Viestintä- osallistuva, vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen viestintä- erilaiset ilmaisukielet erilaisissa tilanteissa

Mediataidot- tiedon hankinta, vertailu, valikointi- mediakriittisyys, eettiset ja esteettiset arvot viestinnässä- median rooli ja vaikutukset- lähdekritiikki- vaikuttaminen

Viestintätekniset välineet- monipuolinen käyttötaito- tietoturva- verkkoetiikka

4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS

Yhteiskunnan toimivuus- kouluyhteisö, julkinen sektori, elinkeinoelämä, järjestöt- verkostoituminen

Osallistuminen- erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja demokratiassa- oman kriittisen mielipiteen muodostus erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen- osallistuminen omassa koulussa ja elinympäristössä- vastuu yhteisten asioiden hoidossa, toiminnan vaikuttavuuden arviointi- realistinen käsitys omista vaikutusmahdollisuuksista

94

Yrittäjyys- yrittäjämäinen toimintatapa ja yrittäjyys- yritystoiminta

5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA

Ympäristötietoisuus ja ihmisen hyvinvointi- ympäristönlukutaito- hyvinvointi omassa yhteisössä ja globaalilla tasolla- yksilön ja yhteisön vastuu- ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa elinympäristössä

Kestävä elämäntapa- kestävät tuotanto- ja kulutustavat- arkikäytännöt- oman talouden hallinta

Tulevaisuusajattelu- omien valintojen merkitys- toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämä toiminta

6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE

Turvallisuus- ja terveysriskit- onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen- työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus

Toiminta onnettomuus- ja kriisitilanteissa- tarkoituksenmukaisia toimintamalleja

Väkivallattomuus- väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa- väkivallattomuutta edistäviä toimintamalleja

Liikennekäyttäytyminen- keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt- lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen

7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA

Teknologian merkitys arkielämässä- teknologia eri elämänalueilla ja ihmisen riippuvuus teknologiasta- teknologia ja tietotekniikka eri kulttuureissa ja eri aikakausina

Teknologian kehittäminen

95

- tieteellisen tiedon ja teknologian vuorovaikutus- teknologiset valinnat ja niiden vaikutus tulevaisuuteen- teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset ja tasa-arvokysymykset- tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia

Teknologian käyttö- välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteet ja käyttö- tietotekniset laitteet ja ohjelmat sekä tietoverkot erilaisissa tarkoituksissa

10.2 AINELYHENTEET

Lohjan kaupungissa käytetään perusopetuksessa ja lukiossa seuraavia ainelyhenteitä:

Äidinkieli ja kirjallisuus: AIRuotsi: RUEnglanti: ENSaksa: SARanska: RAEspanja: ESMatematiikka: MAYmpäristö ja luonnontieto: YLBiologia ja maantieto: BGBiologia: BIMaantieto: GEFysiikka ja kemia: FKFysiikka: FYKemia: KEEvankelisluterilainen uskonto: UEOrtodoksinen uskonto: UOHistoria: HIYhteiskuntaoppi: YHTerveystieto: TTElämänkatsomustieto: ETMusiikki: MUKuvataide: KUKäsityö: KTTekstiilityö: TSTekninen työ: TNLiikunta: LIKotittalous: KOTietotekniikka: ATOppilaanohjaus: OP

96

10.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

10.3.1 SUOMI ÄIDINKIELENÄ

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen perustehtävänä on kiinnostuttaa oppilas kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetuksen tulee perustua yhteisölliseen näkemykseen kielestä: yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät, kun oppii käyttämään kieltä yhteisön tavoin. Opetuksen tulee perustua myös oppilaiden kielellisiin ja kulttuurisiin taitoihin ja kokemuksiin ja tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen, joiden avulla oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Tavoitteena on, että oppilaasta tulee aktiivinen viestijä ja lukija, joka pääsee osalliseksi kulttuurista, osallistuu ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa opitaan käsitteitä, joilla kielentää maailmaa ja omaa ajattelua: oppilas saa keinoja todellisuuden jäsentämiseen mutta myös mahdollisuuksia irrota siitä, rakentaa uusia maailmoja ja kytkeä asioita uusiin yhteyksiin.

Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, joka saa sisältöaineksensa kieli- ja kirjallisuustieteestä sekä viestintätieteistä. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden elementtien yhdistelmiä, painettuja, sähköisiä kuin myös verkkotekstejä. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää kieleen pohjautuvia opiskelu- ja vuorovaikutustaitoja.

Äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista: se kattaa kaikki kielen osa-alueet ja tehtävät ja koostuu toisiinsa kietoutuneista prosesseista, joissa tieto ja tietoisuus kielestä ja sen mahdollisuuksista lisääntyvät uusissa ja yhä vaativammissa kielenkäyttö- ja viestintätilanteissa.

TAVOITTEET LK. 1.-2.

Puhuminen ja kuunteleminen

Oppilas- osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa- osallistuu keskusteluun kuunnellen toisia ja ilmaisten omia ajatuksiaan

Lukeminen ja kirjoittaminen

Oppilas- oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan- löytää lukemalla tietoja erilaisista teksteistä- kirjoittaa lähes virheettömästi sanoja ja lauseita- osaa tyyppikirjaimet- tutustuu tekstinkäsittelyohjelmaan

Kirjallisuus

97

Oppilas- kiinnostuu kirjallisuudesta ja saa siitä elämyksiä

SISÄLLÖT, 1. LUOKKA

Puhuminen ja kuunteleminen

- harjoitellaan keskustelun periaatteita erilaisissa ryhmissä:

*puheenvuoron pyytämistä*kuuntelemista*aiheessa pysymistä

- opetellaan kuuntelemaan keskittyneesti eri tilanteissa- harjoitellaan ymmärtävää ja päättelevää kuuntelemista- kerrotaan omista kokemuksista ja havainnoista, keksitään satuja ja tarinoita- tehdään pieniä esityksiä, ilmaisutaito

Lukeminen ja kirjoittaminen

- äänne – kirjain, tavu, sana, lause- luetaan helppoja tekstejä eriyttäen- opitaan oikea kynäote ja kirjoitusasento- harjoitellaan oikeinkirjoitusta edeten tavuista lauseisiin- harjoitellaan luetun tekstin ymmärtämistä- mahdollisesti tyyppikirjainharjoituksia- harjoitellaan kirjoittamaan tietokoneella

Kirjallisuus

- tutustutaan kirjoihin kuunnellen ja vähitellen itsekin lukien: sadut, kertomukset, lorut, pienet tietotekstit- keskustellaan luetusta- kirjaston käytön harjoittelua

SISÄLLÖT, 2. LUOKKA

Puhuminen ja kuunteleminen

- syvennetään 1. luokan taitoja- harjoitellaan ymmärtävää ja päättelevää kuuntelemista- kerrotaan omista kokemuksista ja havainnoista, keksitään satuja ja tarinoita- tehdään pieniä esityksiä, ilmaisutaito

Lukeminen ja kirjoittaminen

98

- syvennetään 1. luokan taitoja- opetellaan tyyppikirjaimilla kirjoittamista- harjoitellaan kirjoittamaan tietokoneella

Kirjallisuus

- tutustutaan monipuolisesti kirjallisuuteen itse lukien ja kuunnellen- opetellaan kirjallisia käsitteitä: juoni, päähenkilö, tapahtuma-aika ja –paikka- kirjaston käytön harjoittelua

Vuosiluokkaan sitomattoman opetuksen opintokokonaisuudetLohjalla käytettävät opintokokonaisuudet oman opinto-ohjelman mukaan opiskelevalle oppilaalle vuosiluokkien 1. ja 2. äidinkielen oppimäärän osalta ovat seuraavat:

LUKEMINEN

1. Askel= esivalmiudetKielellisen tietoisuuden herääminenOsaa toimia ohjeen mukaanHallitsee käsitteitäYmmärtää kuulemaansaTunnistaa äänteitä ja kirjaimia

2. Askel=alkutaidotHahmottaa tavurytmiäOsaa nimetä 16 kirjaintaOsaa nimetä alkuäänteitäLukee tavujaTunnistaa sanahahmoja

3. Askel=sanatasoTuntee suomalaiset äänteet ja kirjaimetLukee yksittäisiä sanoja

4. Askel=lausetasoTuntee vierasperäiset äänteet ja kirjaimetLukee lyhyitä lauseitaYmmärtää lukemansa

5.Askel=kirjatasoLukee helppoa kuvakirjatasoista tekstiäYmmärtää lukemansaLukee sujuvasti ja ilmeikkäästi erilaisia tekstejäLukee ja ymmärtää lyhyitä juonellisia tarinoitaLukee itsenäisesti kokonaisia kirjoja (lukuharrastus)Osaa kertoa lukemansa kirjan sisällöstä

6. Askel=tietokirjatasoLukee ja ymmärtää tietokirjatasoista tekstiäOsaa tehdä johtopäätöksiä lukemastaan

KIRJOITTAMINEN

1. Askel=esivalmiudetKykenee hahmottamaan ja erottelemaan erilaisia kuvioitaJatkaa annettua jälkeäHienomotoriset taidot harjaantuneetOn tutustunut kirjainmuotoihinHarjoittelee kirjainmuotoja

2. Askel=alkutaidotOsaa suomenkielisten kirjainten äänteet, nimet ja muodot suur- ja pienaakkosinOsaa vierasperäisten kirjainten kirjainten äänteet, nimet ja muodot suur- ja pienaakkosinOsaa aakkosjärjestyksenKirjoittaa lyhyitä irrallisia sanoja luettavasti3. Askel=sanatasoOsaa keksiä käsiteltävään aiheeseen liittyviä sanoja ja kirjata ne luettavastiKirjoittaa pitkiäkin sanoja luettavastiOsaa käyttää pitkää vokaalia kirjoituksessa oikein

4. Askel= lausetasoKirjoittaa sanat oikein (geminaatta, diftongi)Kirjoittaa pieniä yksittäisiä lauseita hallitsemillaan kirjaimilla (sanaväli)Käyttää isoa alkukirjainta erisnimissä

5. Askel=lauseketjuOsaa kirjoittaa pienen juonellisen tarinan, esim. kuvasarjan avullaLausetaju on hahmottumassaHarjoittelee lauseessa isoa alkukirjaimen ja pisteen käyttöä

6. Askel= johdonmukainen tarinaKirjoittaa oikein vaikeatkin kirjainyhdistelmätKäyttää lauseessa isoa alkukirjainta ja sopivaa

99

Löytää tarvittavia tietoa loppumerkkiäKirjoittaa oikein äng-äänteenKirjoittaa johdonmukaisia tarinoitaKäyttää selkeitä lauseita ja kerronta on sujuvaaOsaa tyyppikirjaimetLaatii kirjoitelman valitsemastaan aiheestaOsaa erottaa lauseet isoilla välimerkeillä toisistaan ja isot alkukirjaimet ovat kohdallaanKäsiala on sujuvaa ja selkeääOsaa käyttää aakkosjärjestystä tiedonhaussa

VUOSILUOKAT 3–5

Vuosiluokkien 3–5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta sillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen.

TAVOITTEET LK. 3.

Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen

Oppilas:- osaa aakkoset ja aakkosjärjestyksen- harjoittelee oikeinkirjoituksen perusasioita- harjoittelee selkeää käsialaa- pystyy kirjoittamaan oman kertomuksen- rohkaistuu tutun asian selostamiseen ja kuvailemiseen

Kielen tehtävät ja rakenne

Oppilas:- tutustuu sanaluokkiin- oppii tarkastelemaan ja vertailemaan sanoja tekstiyhteydessä

Vuorovaikutustaidot

Oppilas: - rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin ja pyrkii ottamaan vastaanottajan huomioon omassa viestinnässään

Kirjallisuus100

Oppilas:- lukee ja kuuntelee erilaisia tekstejä- tutustuu kirjallisuuden eri lajeihin- uskaltaa jakaa oman lukukokemuksensa- käyttää kirjastoa- tutustuu elokuvaan, teatteriin ja mediaan- lukee luokan yhteiset kokonaisteokset

Tiedonhankintataidot ja tekstinymmärtäminen

Oppilas: - opettelee etsimään tietoa eri tyyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä- oppii tarkastelemaan tekstiä ja sen rakennetta

SISÄLLÖT, LK. 3.

Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen- iso- ja pieni alkukirjain- yhdyssanoja- päättövälimerkit- erilaisia lauseita- oma esitys ja kirjoitelma (sen suunnittelu ja toteutus)- äänenkäytön harjoittelua- otsikointi- ajatuskartta

Kielen tehtävät ja rakenne- substantiivi, adjektiivi, verbi, persoonapronominit- adjektiivien vertailu- vastakohtia, synonyymejä, lainasanoja- verbien persoonamuodot

Vuorovaikutustaidot- syvennetään ed. luokan taitoja- käyttää kieltä eri tilanteissa- tutustutaan viestinnän perustekijöihin ja vuorovaikutuksen havainnointia

Kirjallisuus- lastenkirjat, nuortenkirjat, tietokirjat, runoja ja loruja, satukirjoja- kirjaston käyttöä- itselleen mieluisan luettavan valitseminen

Tiedonhankintataidot ja tekstinymmärtäminen- erilaisten tietokirjojen käytön harjoittelua- ajatuskarttojen laatimista- tekstien sisällön ennustamista kuvien ja otsikon perusteella

101

- tekstin perusrungon tunnistamista- pääasioiden erottamista yksityiskohdista- kysymysten esittämistä- luetun ja kuullun arviointia

TAVOITTEET LK. 4.

Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen

Oppilas:- opiskelee sanaluokkia painotetusti- syventää oikeinkirjoituksen perusasioita- kirjoittaa juonellisen kertomuksen- harjoittelee yleiskielen käyttöä

Kielen tehtävät ja rakenne

Oppilas: - harjoittelee sanaluokkia- tarkastelee ja vertailee sanoja tekstiyhteydessä- tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja

Vuorovaikutustaidot

Oppilas: - oppii käyttämään kieltä eri tilanteissa- oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja

Kirjallisuus

Oppilas:- lukee ja kuuntelee erilaisia tekstejä- tutustuu monipuolisesti kirjallisuuden eri lajeihin- jakaa oman lukukokemuksensa- tutustuu elokuvaan, teatteriin ja mediaan- käyttää kirjastoa itsenäisesti- lukee luokan yhteiset kokonaisteokset

Tiedonhankintataidot ja tekstinymmärtäminen

Oppilas: - tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia sekä siltaamaan niitä omaan elämäänsä ja ympäristöönsä- oppii analysoimaan ja jaksottamaan tekstiä

102

SISÄLLÖT, LK. 4.

Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen- yhdysmerkki- pilkku- virke ja lause- adjektiivien vertailu- vuoropuhelun merkitseminen (lainausmerkit ja vuorosanaviiva)- luettelossa kaksoispiste- juonellinen kertomus- tukisanalistan laatiminen ja käyttö

Kielen tehtävät ja rakenne- substantiivi, adjektiivi, verbi, partikkelit, pronominit, numeraalit- vastakohtia, synonyymejä, lainasanoja, murresanat- yleiskieli ja kirjakieli (tekstissä ja omissa kirjoitelmissa)

Vuorovaikutustaidot- syvennetään 3.lk taitoja- kertominen, selostaminen, oman perustellun mielipiteen esittäminen, asiointia, kysymysten tekeminen

Kirjallisuus-lastenkirjat, nuortenkirjat, tietokirjat, runoja ja loruja, satukirjoja- sarjakuvat, lehdet- kirjaston käyttöä- itselleen mieluisan luettavan valitseminen

Tiedonhankintataidot ja tekstinymmärtäminen- erilaisten tietotekstien avaamisen harjoittelua- tekstin ajatusten pohdintaa- juonikartan laatimista- väliotsikoinnin harjoittelua

TAVOITTEET LK. 5.

Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen

Oppilas: - hallitsee oikeinkirjoituksen perusasioita- kirjoittaa selkeällä ja sujuvalla käsialalla- kirjoittaa itsenäisesti (kertomukset ja esitelmät)

103

Kielen tehtävät ja rakenne

Oppilas: - osaa sanaluokat- osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein- harjoittelee sijamuotoja- tutustuu lauseenjäseniin- osaa pohtia sanojen merkityksiä ja muotoja- erottaa virkkeestä pää- ja sivulauseen

Vuorovaikutustaidot

Oppilas: - oppii toimimaan tekstiympäristöissä, joissa kuvat, äänet ja vastaanottaja ovat vuorovaikutuksessa

Kirjallisuus

Oppilas: - lukee ja kuuntelee erilaisia tekstejä- tutustuu monipuolisesti kirjallisuuden eri lajeihin- tutustuu kansallisiin merkkiteoksiin- tutustuu elokuvaan, teatteriin ja mediaan- osaa kuvata itseään lukijana- lukee erilaisia kirjoja omaehtoisesti- käyttää kirjastoa monipuolisesti- lukee luokan yhteiset kokonaisteokset

Tiedonhankintataidot ja tekstinymmärtäminen

Oppilas: - oppii valitsemaan sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin ja harjaantuu käyttämään luetun ymmärtämistä parantavia strategioita- pohtii tiedon oikeellisuutta ja merkitystä itselleen

SISÄLLÖT, LK. 5.

Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen- nominatiiviset yhdyssanat- lainausmerkit- kaksoispiste- esityksen jaksottaminen ja havainnollistaminen- kirjoitelman rakenne (otsikointi ja kappalejako)- kontaktin ottamista yleisöön- oman tekstin muokkaus ja viimeistely palautteen pohjalta

Kielen tehtävät ja rakenne

104

- sanaluokat (verbeistä pääluokat ja aikamuodot)- verbien taivutus- sijamuodot (nom., gen., partit., sisä- ja ulkopaikallissijat tunnistamisen tasolla)- subjekti, predikaatti, objekti- vastakohtia, synonyymejä, lainasanoja, sivistyssanoja- pää- ja sivulause

Vuorovaikutustaidot- syvennetään 4.lk taitoja- oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttamista- tutustuu mediaan- kriittinen ja valikoiva ajatteleminen ja mielipiteen perusteleminen

Kirjallisuus- edellisten lisäksi sanomalehti, näytelmät, sananlaskut- kirjaston käyttöä- itselleen mieluisan luettavan valitseminen

Tiedonhankintataidot ja tekstinymmärtäminen

- kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista, kirjojen hakua ja varausta- yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista ja tiedonhaun vaiheiden harjoittelua ohjatusti- tekstien vertaamista- tiivistämistä, muistiinpanojen ja päätelmien tekemistä, käsitekarttoja

Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet alakoulussa- ihmisenä kasvaminen- kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys- vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta- turvallisuus ja liikenne

VUOSILUOKAT 6–9

Vuosiluokilla 6–9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Oppilasta ohjataan hahmottamaan itsensä ja tekstinsä osaksi sosiokulttuurista ympäristöä ja rakentamaan vuorovaikutusta erityyppisissä viestintätilanteissa. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta ja mediatekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä.

• Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelussa hyödynnetään kirjaston palveluja ja tutustutaan erilaisiin tietolähteisiin monipuolisesti ja kriittisesti.• Luokka-asteilla 7-9 oppilailla on mahdollisuus suorittaa Lohjan oma lukudiplomi. Ohjeet diplomin

105

suorittamiseen löytyvät yläkoulujen verkkosivuilta.• Luokka-asteilla 7-9 kirjallisuuden opiskelussa voidaan käyttää myös virtuaalista Netlibris -menetelmää.

TAVOITTEET VUOSILUOKILLA 6-9

A. Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat

Oppilas• kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan• harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella• pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen.

B. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy

Oppilas• harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi; hänen tulkitsevat jaarvioivat luku- ja kuuntelutaitonsa kehittyvät• kehittää tekstilajien tuntemustaan ja tottuu ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttävät• tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja osaa hyödyntää monenlaisia lähteitä, mm kirjaston.

C. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy

Oppilas• kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan• rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaanmuiden ajatuksia• tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään• ottaa huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään.

D. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee

Oppilas• oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta• monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hänoppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita, kansallisia merkkiteoksia ja eri maiden klas-sikkoja• saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailman-kuvaa ja ohjata ihmisten valintoja• saa mahdollisuuksia avartaa esteettistä kokemusmaailmaansa; hänen eettinen tietoisuutensa vahvistuu, ja hänen näkemyksensä kulttuureista laajenevat

106

• kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia kohtaan.

ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN OPPISISÄLLÖT LUOKILLE 6-9

SISÄLLÖT, LK. 6.

Kielentuntemus- yhdyssanat ja yhdysmerkin käyttö- virke ja lause: pää- ja sivulauseet- lainasanat- kieliopin käsitteiden varmistaminen- sijamuotojen opiskelua painotetusti

Kirjallinen ilmaisu- oikeakielisyysasioiden kertausta- käsialan selkeys, luettavuus ja sujuvuus- kappalejako- tekstin asemointi- runsaasti erilaisten tekstien tuottamista- tekstinkäsittelyn (ATK) alkeet

Suullinen ilmaisu- palautteen antaminen ja vastaanotto - itseilmaisu- ja esiintymisharjoituksia

Kirjallisuus, lukeminen ja kuunteleminen- kuuntelutaidot- monipuolinen ja ymmärtävään keskittyvä lukutaito- erityyppisiin teksteihin (myös mediateksteihin, esim. uutisiin) ja kirjallisuudenlajeihin tutustumista- vähintään kolmen kaunokirjallisen kokonaisteoksen lukeminen- teatteri- ja elokuvataiteeseen tutustuminen

SISÄLLÖT, LK. 7.

Kielentuntemus- sanaluokat alaryhmineen- verbin aikamuodot ja pääluokka- kaikki sijamuodot- lauseenjäsenistä subjekti, predikaatti ja objekti

107

Kirjallinen ilmaisu- lauserakenteen eheys ja sisällön johdonmukaisuus- isojen alkukirjainten, virkkeen loppuvälimerkkien ja pää- ja sivulauseiden välisen pilkunvakiinnuttaminen- muistiinpanojen tekeminen- kappalejako- kertomus ja kuvaus- asettelu ja luettavuus

Suullinen ilmaisu- esitykseen valmistautuminen- yleisökontakti- puheen selkeys ja kuuluvuus- esityksen havainnollistaminen

Kirjallisuus, lukeminen ja kuunteleminen- kokonaisteoksen juonen, henkilökuvien ja ympäristön hahmottaminen- pääasioiden löytäminen asiatekstistä- tietolähteiden käyttäminen- viestintä- ja mediataitojen vahvistaminen- annettujen ohjeiden mukaan toimiminen, kuunteleminen, keskittyminen- runouden alkeitakaunokirjallisuuden luokittelu pää- ja joihinkin alalajeihinSISÄLLÖT, LK. 8.

Kielentuntemus- verbin modukset- verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet (asiakokonaisuus voidaan vaihtoehtoisestikäsitellä 9. luokalla)- lauseenjäsennys- välimerkit

Kirjallinen ilmaisu- mielipideteksti ja perusteleminen- asiatekstin rakenne ja kappalejako- ihminen ja teknologia- virkkeen täydellisyys- kongruenssivälimerkkien käyttö- aikamuotojen johdonmukainen käyttö- kertojan näkökulman säilyttäminen läpi tekstin

Suullinen ilmaisu- esitykseen valmistautuminen

108

- yleisökontakti- puheen selkeys ja kuuluvuus- esityksen suunnitelmallinen havainnollistaminen- mielipiteen ilmaiseminen suullisesti

Kirjallisuus, lukeminen ja kuunteleminen- kokonaisteosten hahmottaminen, myös teeman käsittely- kirjallisuudesta ja erilaisista mediateksteistä keskusteleminen- asiatekstin pääasioiden löytäminen ja tekstin tiivistäminen- tietolähteiden käyttäminen opiskelussa- itsenäisesti toimiminen annetun ohjeen mukaan- tarkoituksenmukaisen lukutavan ja aineiston löytäminen- muiden puheenvuorojen kuunteleminen, puheenvuoron pyytäminen ja odottaminen- romantiikan, realismin ja modernismin pääpiirteitä (vaihtoehtoisesti 9:llä)

SISÄLLÖT, LK. 9.

Kielentuntemus- oikeakielisyyttä- kielikunnista- suomen kielen erityispiirteitä- kielen vaihteluista- muoto- ja johto-oppia

Kirjallinen ilmaisu- asian johdonmukainen esittäminen- erilaisten tekstien laatiminen (selostava, pohtiva ja ohjaava)- osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys- tehtävään sopivaan kielen ja tyylin käyttäminen- kielen täsmällisyys ja värikkyys, persoonallinen ilmaisu- aineistopohjainen kirjoittaminen- lähteiden käyttö

Suullinen ilmaisu- keskustelutilanteisiin osallistuminen ja erilaisista tilanteista selviäminen- tilanteen mukaisen puhekielen valitseminen

Kirjallisuus, lukeminen ja kuunteleminen- suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin pääpiirteet- kokonaisteosten käsittely ja asiayhteyksien hahmottaminen, sanoman ymmärtäminen- muistiinpanojen tekeminen- kuuntelutehtäviä

109

HYVÄN OSAAMISEN (8) KUVAUKSET

7. LUOKKAKielentuntemusKielentuntemusta mitataan pääsääntöisesti kokeilla. Arvosanan 8 oppilas saavuttaa, kun hän taitaa kokeessa noin 75-prosenttisesti kysytyn asian. Seitsemännen luokan kielentuntemukseen kuuluvat sanaluokat alaryhmineen, verbin aikamuodot ja pääluokka, kaikki sijamuodot sekä lauseenjäsenistä subjekti, predikaatti ja objekti.

Kirjallinen ilmaisu- lauserakenteet ovat ehjiä- isot alkukirjaimet, virkkeen lopetusvälimerkit ja pilkku pää- ja sivulauseen välissä ovat pääsääntöisesti oikein- kappalejako on pääsääntöisesti olemassa- kirjoitus on sisällöltään johdonmukainen, oppilas kykenee kuvailemaan ja kuvittelemaan asioita- oppilas kykenee käyttämään hyväkseen palautteessa saamiaan neuvoja- kiitettävälle kirjoitukselle ominainen persoonallinen ote puuttuu- kirjoituksen ulkoasu ja asettelu ovat tehtävän mukaiset

Suullinen ilmaisuoppilas- paneutuu suullisesti esitettävään asiaan- on kontaktissa yleisönsä ja / tai kanssaesiintyjiensä kanssa tehtävän edellyttämällä sosiaalisella tavalla- pystyy jo jollakin tavoin havainnollistamaan omaa esitystään- puhuu kuuluvasti ja selkeästi

Kirjallisuus, lukeminen ja kuunteleminenoppilas- kykenee lukemaan erilaisia tekstejä ja kokonaisteoksia ja hahmottamaan keskeiset asiat, kuten juonen kulun, henkilöiden piirteet ja ympäristön- löytää asiatekstistä pääasioita- löytää ja osaa käyttää hyväkseen tietolähteitä opiskelutehtävissään- pystyy itsenäisesti toimimaan annetun ohjeen mukaan- pystyy keskittymään kuuntelemiseen

8. LUOKKAKielentuntemusKielentuntemusta mitataan pääsääntöisesti kokeilla. Arvosanan 8 oppilas saavuttaa, kun hän taitaa kokeessa noin 75-prosenttisesti kysytyn asian. Kahdeksannen luokan kielentuntemukseen kuuluvat verbien modukset, verbien nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet (asiakokonaisuus voidaan käsitellä vaihtoehtoisesti 9. luokalla), lauseenjäsennys ja välimerkit.

Kirjallinen ilmaisu- asiatekstin sisältö ja mielipidetekstien perustelut ovat monipuolisia- oppilas pystyy tarvittaessa asiakielisyyteen- tekstissä on johdonmukainen rakenne ja sitä tukeva kappalejako

110

- oppilas ei enää muodosta virkettä pelkästä sivulauseesta- kongruenssivirheitä ja vaillinaisia lauseita ei juuri esiinny- teksti on välimerkeiltään melko virheetön- oppilas palauttaa annetut työt ajallaan- kiitettävälle kirjoitukselle ominainen persoonallinen ote puuttuu- verbin aikamuodot eivät vaihtele epäjohdonmukaisesti- oppilas erottaa hän - ja minä - kertojan eikä käytä niitä epäjohdonmukaisesti sekaisin kirjoitelmissaan

Suullinen ilmaisuoppilas- paneutuu suullisesti esitettävään asiaan- on kontaktissa yleisönsä ja / tai kanssaesiintyjiensä kanssa tehtävän edellyttämällä sosiaalisella tavalla- pystyy suunnitellusti havainnollistamaan omaa esitystään- puhuu kuuluvasti ja selkeästi

Kirjallisuus, lukeminen ja kuunteleminenoppilas- kykenee lukemaan erilaisia tekstejä ja kokonaisteoksia ja hahmottamaan keskeisten asioiden, kuten juonen kulun, henkilöiden piirteiden ja ympäristön lisäksi teemoja- löytää asiatekstistä pääasioita ja osaa niiden pohjalta tiivistää lukemaansa- löytää ja osaa käyttää hyväkseen tietolähteitä opiskelutehtävissään- pystyy itsenäisesti toimimaan annetun ohjeen mukaan- pystyy valitsemaan ikäänsä nähden tarkoituksenmukaista luettavaa- osaa kuunnella sekä opettajaa että luokkatoveriaan ja odottaa omaa puheenvuoroaan

9. LUOKKAKielentuntemusKielentuntemusta mitataan pääsääntöisesti kokeilla. Arvosanan 8 oppilas saavuttaa, kun hän taitaa kokeessa noin 75-prosenttisesti kysytyn asian. Yhdeksännen luokan kielentuntemukseen kuuluu oikeakielisyyttä (esim. alkukirjain- ja yhdyssanasääntöjä, ongelmasanoja, lukusanojen oikeinkirjoitusta, lyhenteitä, vierassanoja), muoto- ja johto-oppia sekä perehtymistä kielikuntiin, suomen kielen erityispiirteisiin ja kielen vaihteluihin.

Kirjallinen ilmaisuoppilas- esittää asiansa johdonmukaisesti- pystyy laatimaan erilaisia tekstejä tarkoituksenmukaisesti- pystyy käyttämään saamaansa palautetta hyväkseen- osaa soveltaa saamaansa oikeakielisyystietoa- pystyy punnitsemaan vaihtoehtoja, miten hän asiansa ilmaisee Suullinen ilmaisuoppilas- pystyy ilmaisemaan itseään sekä ryhmän jäsenenä että yksin, mutta hän ei välttämättä kykene

111

kiitettävälle oppilaalle ominaisella tavalla viemään keskustelua eteenpäin ja ottamaan huomioon muita osallistujia- pystyy käyttämään tilanteen mukaista puhekieltä- kykenee suoriutumaan laajahkoista esitelmistä ja pienistä tilannepuheista

Kirjallisuus, lukeminen ja kuunteleminenoppilas- tuntee suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin pääpiirteitä- saa kirjallisuudesta aineksia oman elämänsä ymmärtämiseen ja pystyy löytämään teoksesta sanoman- kykenee ymmärtämään, kenen näkökulmasta asiat on kerrottu- pystyy keskittymään kuuntelemiseen ja tekemään kuulemastaan tarkoituksenmukaisia muistiinpanoja- osaa esittää lukemastaan kysymyksiä

10.3.2 SUOMI TOISENA KIELENÄ PERUSOPETUKSESSA

Oppilaat, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi eikä saame, saavat suomi toisena kielenä -oppimäärän (S2) mukaista opetusta. S2-opetusta voidaan antaa lapsen tarpeen mukaan myös pitkään ulkomailla asuneelle oppilaalle. Tämä opetussuunnitelma on laadittu S2-opetukseen, joka vuosiviikkotunneiltaan vastaa suomi äidinkielenä -opetusta.

10.3.3 Opetuksen järjestäminen

S2-opetus tapahtuu suomi toisena kielenä -ryhmässä tai eriytettynä suomi äidinkielenä -oppitunneilla tai molempia tapoja yhdistäen. Myös luokan- ja aineenopettajat opettavat suomea toisena kielenä ja arvioivat oppilaan taitoa siinä. Lukujärjestyksellisesti suomi toisena kielenä -tunnit pyritään sijoittamaan samaan aikaan kuin suomi äidinkielenä -oppitunnit. Suomea opitaan myös muiden oppiaineiden tunneilla eli luokan- ja aineenopettajien on varmistettava, että oppilas ymmärtää kunkin oppiaineen pääsisällön.

S2-ryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon oppilaan suomen kielen taito, mutta myös oppilaan ikä sekä koulu- ja kokemustausta. Ryhmäkoko ei saa ylittää 10 oppijan rajaa. S2-opettaja on asiantuntija ryhmää muodostettaessa.

Opetuksen tulee olla systemaattista ja jatkuvaa koko perusopetuksen ajan. Tällä järjestelyllä taataan oppilaalle mahdollisuus suomi toisena kielenä -oppimäärään jatko-opinnoissa. S2-oppilaalla on esimerkiksi mahdollisuus kirjoittaa ylioppilastutkinnossa suomi toisena kielenä -koe suomi äidinkielenä -kokeen sijaan.

10.3.4 Opetuksen tavoitteet

Opetuksen päätavoite on, että oppilas saavuttaa mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon

112

kaikilla kielen osa-alueilla ja pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita. Näin hänellä on suomea äidinkielenään puhuvan kanssa samat mahdollisuudet jatko-opintoihin ja toimimiseen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Oppilaan oman äidinkielen taito on pohjana suomen kielen oppimiselle. Tukemalla oppilaan oman äidinkielen opetusta oppilaalle annetaan mahdollisuus kasvaa kaksikielisenä ja -kulttuurisena. Suomea toisena kielenä opettavan on hyvä ottaa selvää oppilaan oman äidinkielen ja kulttuurin pääpiirteistä.

Tavoitteiden asettamiseen vaikuttavat:-oppilaan ikä-oppilaan oman äidinkielen ja suomen kielen taito-oppilaan koulutustausta ennen Suomeen tuloa-oppilaan kokemusmaailma-oppilaan oman äidinkielen ja kulttuurin etäisyys suomen kieleen ja kulttuuriin

10.3.5 Oppimisen vaiheet

Suomi toisena kielenä ei etene luokka-asteittain vaan vaiheittain. Vaiheet perustuvat Suomessa laadittuun sovellukseen asteikosta, joka sisältyy Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielen oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen (liite http://www02.oph.fi/ops/perusopetus/taitotasoasteikko.doc).

Oppimisen vaiheita on kolme

4. alkeiskielitaito / auttava kielitaito (A1-A2) (noin 1-3 vuotta maahantulosta tai suomi toisena kielenä -opetuksen aloittamisesta)

5. peruskielitaito / toiminnallinen kielitaito (B1-B2) (noin 3-5 vuotta maahantulosta tai suomi toisena kielenä -opetuksen aloittamisesta)

6. edistynyt kielitaito / ammatillinen kielitaitotaso (C1-C2) (noin viidestä vuodesta eteenpäin)

Kielen osa-alueet

Koko opetuksen ajan seurataan oppilaan kielen opiskelun taitoja ja kielen kehittymistä kaikilla kielen osa-alueilla, joita ovat:

-kuullun ymmärtäminen-puhuminen, ääntäminen-luetun ymmärtäminen-kirjoittaminen

ja näihin olennaisesti liittyvät-sanavarasto-kielen rakenteet ja kielentuntemus

113

Yksilöllisistä tekijöistä riippuen oppimisvaiheiden kestot ovat viitteellisiä. Jokaisen oppilaan edistyminen on arvioitava säännöllisesti. Kaikkia S2-oppimäärän sisällön osa-alueita on opetettava tasapuolisesti.

10.3.5.1 Keskeiset sisällöt

Oppimäärän luonteen ja oppilaiden erilaisten taustojen vuoksi opetusta ei ole sidottu vuosiluokkiin. Opettajan tulee ottaa huomioon oppilaan ikä sekä koulu- ja kulttuuritausta. Kesken perusopetuksen maahan tulleille oppilaille oppimistavoitteet asetetaan yksilöllisesti. Opettaja voi käyttää soveltuvin osin myös suomi äidinkielenä -oppimäärän sisältöjä. Opetus perustuu spiraaliperiaatteelle, jolloin opittua kerrataan, syvennetään ja laajennetaan vuosittain oppilaan ikä- ja taitotaso huomioiden.

Suomea äidinkielenään käyttävä oppilas hallitsee kouluun tullessaan mm. suomen perussanavaraston, kielen rakenteet ja ääntämisen. Hänellä on myös suomalainen kokemuspohja, jolle hän perustaa oppimisensa. Näin ei maahanmuuttajataustaisella oppijalla yleensä ole, vaikka hän olisikin syntynyt Suomessa. Häneltä ei siis voi odottaa näiden taitojen hallitsemista. Kielen perusta on rakennettava ennen soveltamista.

Oppilaalle tärkeintä on sana- ja käsitevaraston laajuus. Tekstityypistä riippuen on sanoista ymmärrettävä jopa 80-90%, jotta tekstin sisältö avautuu. Opetuksessa on kiinnitettävä huomiota sana- ja käsitevaraston laajentamiseen ja syventämiseen. Sanat tulisi opetella käyttöyhteydessään, ei yksittäisinä.

Alkeiskielitaidon / auttavan kielitaidon vaihe (A1-A2)

Kielenopiskelutaitoihin olennaisena osana kuuluvat oppikirjan ja sanakirjan käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa, pari- ja pienryhmätyöskentely sekä suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen.

Tilanteita ja aihepiirejä sanastoharjoituksiin- henkilökohtainen elämä, perhe, suku, ystävät / vuoden- ja vuorokauden ajat sekä sää / koti ja asuminen / koulu, oppitunnit, koulutoverit, opettajat ja muu henkilökunta / ruokailu ja ruokasanasto, ihmisen keho ja vaatetus, terveys ja puhtaus / julkiset tilat ja palvelut, kirjasto ja kauppa / maaseutu ja kaupunki / luonto, eläimet ja vapaa-aika.- eri oppiaineiden sanastoa, ylä- ja alakäsitteitä

Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot- mielipiteen ilmaiseminen- omista tunteista kertominen - kulttuurisidonnaiset viestintätilanteet, kuten tervehtiminen, kiittäminen, anteeksi pyytäminen- kuunteleminen vuorovaikutustilanteissa- arkielämän fraasit ja lyhyet suulliset dialogit: kysyminen ja vastaaminen

Lukeminen ja kirjoittaminen- suomen kielen kirjoitusjärjestelmä, kirjain-äänne vastaavuus, tavutus, pien- ja suuraakkoset- äänteiden, rytmin ja intonaation tunnistaminen ja tuottaminen / kirjoitus- ja äännejärjestelmä ja

114

niiden erityispiirteet; puhutun ja kirjoitetun kielen ero / peruslauseet, iso alkukirjain ja lauseen päättömerkit- mekaaninen lukutaito / lukustrategioiden pääperiaatteet, kuten ennakointi, päättely, sekä pääasioiden etsiminen lyhyestä tekstistä- lyhyiden tekstien kirjoittaminen, esim. postikortti, tekstiviesti

Rakenteet ja kielitieto- nominityypit / yksikkö ja monikko- yhdyssanat- astevaihtelu: kukka - kukan- sanaluokkia substantiivit, verbit, adjektiivit, persoonapronominit, numeraalit: perus- ja järjestysluvut- verbityypit, verbin persoonamuodot ja niiden taivutus myönteisenä ja kielteisenä, aikamuodoista preesens ja imperfekti, verbitunnistus -ko/-kö, konditionaalin tunnistus- sijamuodoista nominatiivi, genetiivi, partitiivi ja paikallissijat (puheessa)

Kertomusperinne ja kirjallisuus- suomalaisiin juhlapäiviin ja tapoihin tutustuminen- tutusta aihepiiristä sadut, runot, laulut, tarinat- tutustuminen kirjastoon, tiedonhaku- sanakirjan käyttö- suomalaisiin medioihin tutustuminen

Kielitaidon tasojen kuvausasteikkoTaitotaso

A1 AlkeiskielitaitoKuullun ymmärtäminen Puhuminen

Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen

A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta

* Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä

* Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa.

* Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän.

* Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin.

 

  * Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä.

* Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja.

* Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimina. * Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia.

A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito

* Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen (koulu, koti).

* Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua.

* Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin.

* Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita.

   * Alkeellisessakin * Tunnistaa * Ulkoa opetellut

115

vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä.

yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen.

fraaasit voivat olla oikein kirjoitettuja.

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

* Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana.

* Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua.

* Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita.

* Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.

 

* Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokoemukseensa liittyviä keskusteluja (koulu, koti, harrastukset, vuodenajat). Edellytys A2-tasolle.

* Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä.

* Löytää yksittäisen tiedon (postikortit).

* Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä. Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä.

Kielitaidon tasojen kuvausasteikkoTaitotaso A2 Auttava kielitaito

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen

Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

* Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä.

* Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista.

* Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä.

* Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista.

 

* Pystyy ymmärtämään viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa (koulu, oppiaineet, koti, sukulaiset, harrastus, vuodenajat, lähiympäristö).

* Kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua.

* Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia PARIN kappaleen pituisesta tekstistä.

* Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista.

 

  * Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin.

  * Tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa.

A2.2 * Ymmärtää tarpeeksi * Osaa esittää pienen, * Ymmärtää pääasiat ja * Selviytyy kirjoittamalla

116

Kehittyvä peruskielitaito

kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa.

luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä.

joitakin yksityiskohtia MUUTAMAN kappaleen pituisista viesteistä.

tavanomaisissa arkitilanteissa.

 

* Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa.

* Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä.

* Osaa päätellä tuntemattoiminen sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista.

* Osaa arkisen perussanaston, rakentee ja tavallisimmat sidoskeinot.

 

* Koulu, oppiaineet, koti, sukulaiset, harrastus (myös muiden harrastus), vuodenajat (Suomi tai muu maa), lähiympäristö, erilaiset asuinalueet

    * Tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja.

Peruskielitaidon / toiminnallisen kielitaidon vaihe (B1-B2)

Kielenopiskelutaitoihin olennaisesti liittyen kuuluvat sanakirjan ja oppikirjan käyttö, uusien sanojen ja käsitteiden käyttö omissa tuotoksissa, pari- ja ryhmäkeskustelujen harjoittelu, suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen, oman tuotoksen suunnittelu, toteutus ja korjaaminen sekä oman kielitaidon arviointi.

Tilanteita ja aihepiirejä sanastoharjoituksiin- kulttuuri ja urheilu, matkailu, tiedotusvälineet, julkiset palvelut kuten liikenne ja terveyden huolto- eri oppiaineiden sanavarasto: sanavaraston laajentaminen, ylä- ja alakäsitteet- juhlapäivät, kansanperinne, tapakulttuuri / leikit / suomalaiset merkkihenkilöt ja -tapahtumat

Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot- viestintästrategiat: keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja päättäminen eri yhteyksissä- mielipiteen ilmaisu- kulttuurisidonnaiset puheviestintätilanteet- omien tarpeiden, tunteiden esittäminen ja perusteleminen- puuttuvan kielitaidon kompensoiminen lähikäsitteillä- kuullun asiasisällön selostaminen pääpiirteittäin

117

Lukeminen ja kirjoittaminen- mekaaninen, sujuva ja ymmärtävä lukutaito, lukutaidon strategioiden harjoittelua- lukeminen viihteenä ja tiedon etsimisen keinona- ikätasolle sopivat tekstilajit: uutinen, mielipide, kertomus- loogisesti etenevän tekstin kirjoittamisen harjoittelua, jäsentelyä

Rakenteet ja kielitieto- aikaisemmin opittujen tietojen vahvistaminen: sijamuotojen merkitys ja käyttö- uusina: essiivi ja translatiivi / sanaluokat ja taivuttaminen / synonyymit ja vastakohdat / nominaalimuotojen ja lauseen vastikkeiden ymmärtäminen / sanojen johtamisen pääperiaatteet / lauseen jäsenistä subjekti, predikaatti ja objekti- verbin passiivi, aikamuodoista perfekti ja pluskvamperfekti- moduksista konditionaali- puhekielen eri muotoja- lausetyypit: virke, päälause ja sivulause, välimerkit- erilaisten tekstilajien päätyypit

Kertomusperinne ja kirjallisuus- ikäkauden ja kielitaitotason mukaiset sadut, lorut, kertomukset, arvoitukset, sananlaskut, kaunokirjallisuus- media, kuvalukutaito, elokuva ja teatteri- kirjasto, lehdistö, televisio ym. mediat- tiedonhankinta erilaisista lähdetyypeistä- tietotekstin ja fiktiivisen tekstin erot- tekstin rakenne: juoni, henkilöt, aika, paikka- alustava tutustuminen suomalaisiin kirjailijoihin ja heidän teoksiinsa

Kielitaidon tasojen kuvausasteikkoTaitotaso B1 Peruskielitaito

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen

Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen

B1.1 Toimiva peruskielitaito

* Ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisaesti toistuvia teemoja.

* Osaa kertoa tutuista asioista myös joitakin yksityiskohtia. Selviytyy kielialueella tavallisimmista arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista. Osaa viestiä itselleen tärkeistä asioista.

* Pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä tutuitsa aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia.

* Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista.

  * Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja.

* Laajemmassa vapaassa puheessa kielioppivirheet ovat atavllisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä.

* Pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia.

* Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä

118

kiertoilmaisuja.

 

  * Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin.

  * Jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia.

B1.2 Sujuva peruskielitaito

* Ymmärtää selväpiirteistä asiatietoa, joka liittyy tuttuihin ja melko yleisiin aiheisiin jonkin verran vaativissa yhteyksissä.

* Osaa kertoa tavallisista, konkreettisista aiheista kuvaillen, eritellen ja vertaillen ja selostaa myös muita aiheita, kuten elokuvia, kirjoja tai musiikkia. Osaa viestiä varmasti useimmissa tavallisissa tilanteissa.

* Pystyy lukemaan muutaman kappaleen pituisia tekstejä monenlaisista aiheista. Selviää myös jonkin verran päättelyä vaativista teksteistä.

* Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja julkisempiakin viestejä, kertoa niissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten musiikista tai elokuvista.

 

* Ymmärtää pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat ympärillään käytävästä laajemmasta muodollisesta ja epämuodollisesta keskustelusta.

* Osaa ilmaista itseään suhteellisen vaivattomasti.

* Pystyy etsimään ja yhdistelemään tietoa useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä.

* Hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita. Osaa ilmaista rinnasteisuutta ja alisteisuutta.

 

      * Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa.

Oppilas ylesiopetuksen mukana ilman eriyttämistä.

Kielitaidon tasojen kuvausasteikkoTaitotaso B2 Toiminnallinen kielitaito

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen

Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen

B1.2 Itsenäisen kielitaidon perustaso

* Ymmärtää asiallisesti ja kielellisesti kompleksisen puheen pääajatukset, kun se käsittelee konkreetteja tai abstrakteja aiheita.

* Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä kuvauksia monista kokemuspiiriinsä liittyvistä asioista, kertoa tuntemuksista sekä tuoda esiin tapahtumien ja kokemusten henkilökohtaisen merkityksen. Pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpiin käytännöllisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin sekä melko muodollisiin

* Pystyy lukemaan itsenäisesti muutaman sivun pituisia tekstejä (lehtiartikkeleita, novelleja, viihde- ja tietokirjallisuutta, raportteja ja yksityiskohtaisia ohjeita) oman alan tai yleisistä aiheista.

* Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden näkemyksiä. Osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja omaan tekstiin.

119

keskusteluihin.

 

* Ymmärtää puheen pääkohdat, puhujan tarkoituksen, asenteita, muodollisuusastetta ja tyyliä.

  * Pystyy tunnistamaan kirjoittajan ja tekstin tarkoituksen, paikantamaan useita eri yksityiskohtia pitkästä tekstistä. Pystyy nopeasti tunnistamaan tekstin sisällön.

* Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön, eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin. Tuotoksessa saattaa näkyä äidinkielen vaikutus.

B2.2 Toimiva itsenäinen kielitaito

* Ymmärtää yleiskielistä puhetta kaikissa sosiaalisen elämän, koulutuksen ja työelämän tilanteissa.

* Osaa pitää valmistellun esityksen monenlaisista yleisistäkin aiheista. Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa.

* Pystyy lukemaan itsenäisesti usean sivun pituisi, eri tarkoituksiin laadittuja kompleksisia tekstejä.

* Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneen tekstin, ilmaista kantansa, kehitellä argumentteja systemaattisesti, analysoida, pohtia ja tiivistää tietoa ja ajatuksia.

 

* Pystyy yhdistämään vaativia tehtäviä varten kompleksista ja yksityiskohtaista tietoa kuulemastaan.

* Esitys voi olla kaavamaista, ja puhuja turvautuu toisinaan kiertoilmauksiin.

* Pystyy tunnistamaan kirjoittajan asennoitumisen ja tekstin tarkoituksen. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä.

* Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä harvinaisissa rakenteissa ja idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa.

Edistynyt kielitaito / ammatillinen kielitaito (C1-C2)

Kielenopiskelutaitoihin olennaisesti liittyen kuuluvat oppikirjan ja sanakirja käyttö, uusien sanojen ja rakenteiden käyttö omissa tuotoksissa, puheviestinnän harjoittelu, merkityksen päättely asiayhteydestä, suomen kielen vertaaminen omaan äidinkieleen, oman tuotoksen tarkkaileminen ja korjaaminen sekä eri kielten ja kielioppien vertailu kielen oppimisen apuna.

Tilanteita ja aihepiirejä sanastoharjoituksiin- eri aihepiirien sanavaraston laajentaminen- sivistyssanoja, sanontoja, käsitteitä, jonkin alan erikoissanastoa oppilaan mielenkiinnon mukaan- uutiset ja ajankohtaiset aiheet

Puheviestintä ja vuorovaikutustaidot- puheviestinnän strategiat, keskustelun aloittaminen, ylläpitäminen ja lopettaminen, mielipiteen ilmaiseminen, kuulijan huomioon ottaminen tai kuuntelijana palautekäyttäytyminen tilanteeseen sopivasti- omien tunteiden, tarpeiden, tietojen ja mielipiteen esittäminen ja perustelu laajasti sekä tilanteeseen sopivasti- puuttuvan kielitaidon kompensoiminen lähikäsitteitä käyttämällä

120

- neuvottelutaitojen kehittäminen ja rakentava keskusteleminen- puheen rakenne, puheita erilaisiin tilanteisiin- nonverbaalisten viestien tunnistaminen ja käyttö

Lukeminen ja kirjoittaminen- laajojen kaunokirjallisten teosten lukemista ja tulkintaa- päätelmien ja yleistysten tekeminen teksteistä- lähdeaineiston käyttö- referoiminen- tekstilajit ja laajempien tekstien kirjoittaminen erilaisiin tarkoituksiin- kriittinen lukutaito

Rakenteet ja kielitieto- aikaisemmin opittujen tietojen vahvistaminen: sijamuodot, verbien persoona- ja aikamuodot sekä modukset pääpiirteissään / lauseen jäsenet / nominaalimuotojen ja lauseenvastikkeiden tunnistaminen, lausetyypit- sanojen muodostaminen ja niiden johtamisen periaatteet laajasti

Kertomusperinne ja kirjallisuus- ikäkauden ja kielitaidon mukaiset kertomukset, runot, sananlaskut, kaunokirjalliset teokset- mediateksti- suomalaiset mediat- kirjallisuusanalyysi

Kielitaidon tasojen kuvausasteikko

Taitotaso C1-C2 Edistynyt/ammatillinen kielitaito

Kuullun ymmärtäminen Puhuminen

Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen

C1.1 Taitavan kielitaidon perustaso

* Ymmärtää suhteellisen vaivattomasti pitempääkin puhetta tai esitystä, myös silloin, kun puhe ei ole selkeästi jäsenneltyä ja sisältää idiomaattisia ilmauksia ja rekisterinvaihdoksia.

* Osaa pitää pitkähkön, valmistellun muodollisenkin esityksen. Pystyy ottamaan aktiivisesti osaa monimutkaisiin käsitteellisiä ja yksityiskohtia sisältäviin tilanteisiin ja johtaa rutiiniluonteisia kokouksia ja pienryhmiä.

* Ymmärtää yksityiskohtaisesti pitkähköjä, kompleksisia tekstejä eri aloilta.

* Osoittaa, että hallitsee monia keinoja tekstin jäsentämiseksi ja sidosteisuuden edistämiseksi. Kielellinen ilmaisuvarasto hyvin laaja. Hallitsee hyvin idiomaattiset ilmaukset ja tavalliset sanonnat.

 

  * Osaa viestiä sujuvasti, spontaanisti ja lähes vaivattomasti.

* Osaa lukea kriittisesti ja tyylillisiä vivahteita arvioiden sekä tunnistaa kirjoittajan asennoitumisen ja tekstin piilomerkityksiä. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä.

* Hallitsee erittäin hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä satunnaisesti idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa.

121

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Arvioivan opettajan on muistettava, että oppilaalle, joka opiskelee suomea toisena kielenä (omassa luokassa tai pienryhmässä), suomen kielen arvosana merkitään todistukseen kohtaan suomi toisena kielenä.

Hyvän osaamisen kuvaus, arvosana kahdeksan (8); oppilas on saavuttanut oman kielitaitotasonsa oppisisällöistä 75%.

Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki osa-alueet. Arvioidaan sitä, mitä on jo opittu, eikä kiinnitetä huomiota siihen, mitä on vielä oppimatta. Päättöarvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen.

KielitaitoKielen osaamisen taso luokalla 9 kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: B1.1 - B1.2(asteikko liitteenä)

KulttuuritaidotOppilas

- tuntee suomalaista yhteiskuntaa, kulttuuria ja suomalaisia tapoja- ymmärtää ja osaa suhteuttaa suomalaisen kulttuurin arvoja omaan arvomaailmaansa.- ymmärtää monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen ja arvostaa sitä

KielenopiskelutaidotOppilas

- on tottunut säännöllisesti käyttämään kielten opiskelussa tehokkaiksi todettuja työtapoja- tunnistaa oman oppimistyylinsä ja osaa hyödyntää sitä opiskelussa

10.4 TOINEN KOTIMAINEN KIELI

Toinen kotimainen kieli on ruotsi tai suomi (finska).

RUOTSIN KIELIRuotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia ruotsinkielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä ymmärtämään pohjoismaisia kulttuureita. Ruotsin opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle kulttuuripääomaa sekä uusi näkökulma myös omaan kieleen ja kulttuuriin. Oppilaan tulee oppia ymmärtämään, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua.

122

10.4.1 RUOTSI A-KIELENÄ

A2-kieli jatkuu luokka-asteilla 7- 9 joko ylimääräisenä oppiaineena tai yhtenä valinnaisaineena niillä oppilailla, jotka ovat aloittaneet A2-kielen opiskelun ennen lukuvuotta 2010-2011.

VUOSILUOKAT 7.–9.Oppilaan ruotsin kielen taito laajenee lähiympäristöstä vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastusten, palveluiden ja julkisen sektorin alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa hiukan alakouluun verrattuna. Oppilaan taito toimia ruotsinkielisen kulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa, ja hän hankkii lisää kielten opiskeluun sopivia strategioita.

TAVOITTEET, LK. 7.-9.

KielitaitoOppilas oppii• ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää selkeää yleis-kielistä puhetta ja tekstiä• selviytymään vastaavanlaisia aiheita käsittelevistä keskusteluista• kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti.

KulttuuritaidotOppilas oppii• tuntemaan suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista kulttuuria ja ymmärtämään kulttuurierojen syitä• viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa• tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden

Oppimaan oppiminenOppilas oppii• käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita,kuten päättelemään merkityksiä asiayhteydestä ja käyttämään hyväksi äidinkielessäoppimaansa• korvaamaan kielitaitonsa puutteita esimerkiksi selittämällä toisin sanoin• hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan• arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiinja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan.

Tavoitteisiin pyritään johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti kaikessa työskentelyssä.

SISÄLLÖT, LK. 7.-9.

Tilanteet ja aihepiirit123

• kerrataan 5-6 luokilla esiin tullut lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tututasiat• vapaa-ajan vietto ja harrastukset• julkiset palvelut• opiskelu, työ ja elinkeino-elämä• kestävä kehitys• terveys ja hyvinvointi• tiedotusvälineet• ympäristö, kestävä tulevaisuus• kotimaa, suomenruotsalaisuus, pohjoismaisuus• matkustaminen• kansainvälisyys

Tilanteet ja aihepiirit käsitellään oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla edetenlähiympäristöstä laajempiin kokonaisuuksiin.

RAKENTEET, LK. 7.-9.

7. luokka: • verbien taivutus: infinitiivi, preesens, imperfekti, perfekti, imperatiivi• substantiivien taivutus• adjektiivien taivutus ja vertailu• adverbit• järjestysluvut• tavallisimmat pronominit• päälauseen sanajärjestys

8. luokka: • verbien taivutus: infinitiivin, preesensin, imperfektin ja perfektin kertaus, pluskvamperfekti• substantiivien taivutuksen kertaus• refleksiiviverbit• possessiivipronominit: sin, sitt, sina• konditionaali + ehtolause• pää- ja sivulauseen sanajärjestys

9. luokka: • adjektiivin + substantiivin määräinen muoto• pronomini + adjektiivi + substantiivi• att + infinitiivi• adverbien vertailu• s-passiivi• keskeisimpien rakenteiden kertausta ja vahvistamista• Viestintästrategiat• Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat.

124

HYVÄN OSAAMISEN KRITEERIT

7. luokka Oppilas pystyy tuottamaan puhumalla ja kirjoittamalla kurssien aihepiireihin kuuluvia sisältöjä ja ymmärtää aihepiirejä käsitteleviä keskusteluja ja tekstejä.

Oppilaan taitoja arvioidaan erilaisten kokeiden ja jatkuvan näytön perusteella. Yritteliäisyys ja myönteinen suhtautuminen vaikuttavat arvosanaan. Oppilaita kannustetaan itsearviointiin.

8. luokkaOppilas pystyy, monimutkaisempia ja vaihtelevia rakenteita käyttäen, tuottamaan puhumalla ja kirjoittamalla kurssien aihepiireihin kuuluvia sisältöjä ja ymmärtää aihepiirejä käsitteleviä keskusteluja ja tekstejä.Oppilaan taitoja arvioidaan erilaisten kokeiden ja jatkuvan näytön perusteella. Yritteliäisyys ja myönteinen suhtautuminen vaikuttavat arvosanaan. Oppilaita kannustetaan itsearviointiin.

9.luokkaValtakunnallisten päättöarvioinnin kriteerien mukaan

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

KielitaitoKielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Tekstinymmärtäminen

Kirjoittaminen

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A2.2 Kuullun ymmärtäminen A2.2 Tekstin ymmärtäminen

* Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia.*Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa.* Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein.

*Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset).* Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista.* Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi.

125

A2.1 Puhuminen A2.1 Kirjoittaminen* Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. *Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia.* Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. *Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). * Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin.

* Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista.* Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista).*Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. *Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa.

KulttuuritaidotOppilas tuntee oman ja ruotsalaisen kulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä sekä historiallisia juuria.

OpiskelustrategiatOppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

10.4.2 RUOTSI B-KIELENÄVuosiluokat 7.- 9.Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Lisäksi opetukseen kuuluu keskeisiä sisältöjä ruotsinkielisestä ja pohjoismaisesta kulttuurista. Opetus edistää oppilaan kielenopiskelutaitoja.

TAVOITTEET, LK. 7.- 9.

KielitaitoOppilas oppii

126

• kommunikoimaan ruotsiksi kaikkein tavallisimmissa tilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa• ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän tekstin tai puheen keskeisimmän sisällön• kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista lyhyen viestin.

KulttuuritaidotOppilas oppii• tuntemaan kielialueen keskeisiä kulttuurisisältöjä, kuten henkilöitä, tapahtumia japaikkoja• vertailemaan muiden Pohjoismaiden kulttuureita omaansa• viestimään arkitilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla• ymmärtämään ja arvostamaan omaa kulttuuriaan sekä muiden Pohjoismaidenkulttuureja.

Oppimaan oppiminenOppilas oppii• käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja, kuten omien viestienlaatimista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä• tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteitakäyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita• arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihintavoitteisiin.

Tavoitteisiin pyritään sinnikkäästi ja johdonmukaisesti kaikessa työskentelyssä.

SISÄLLÖT, LK 7.-9.

Tilanteet ja aihepiirit• lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti,• perheenjäsenet ja ystävät• harrastukset ja vapaa-ajan vietto• koulu ja oppilastoverit sekä opettajat• asuminen maalla ja kaupungissa• ostoksilla käynti ja julkisten palvelujen käyttö• tiedotusvälineet• ympäristö, kestävä tulevaisuus• kotimaa, suomenruotsalaisuus, Pohjoismaat, pohjoismaisuus osana identiteettiä.

Tilanteet ja aihepiirit käsitellään oppilaan kehitysvaiheeseen ja kielitaitoon sopivalla tavalla edeten lähipiiristä laajempiin kokonaisuuksiin.

Viestintästrategiat Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat.

127

RAKENTEET

7.luokka: • perusluvut• verbien taivutus: infinitiivi ja preesens• substantiivien taivutus: en- ja ett-sanojen yksikkö ja monikko• adjektiivien taivutus• persoonapronominit• päälauseen sanajärjestys

8.luokka: • verbien taivutus: kerrataan infinitiivi ja preesens• imperfekti, imperatiivi, perfekti• substantiivien taivutus: kerrataan en- ja ett-sanojen yksikkö ja monikko• adjektiivien vertailu• adverbit• järjestysluvut, päiväys• man-rakenne

9.luokka: • verbien taivutus: kerrataan infinitiivi, preesens, imperfekti ja perfekti• pluskvamperfekti• futuuri• konditionaali• refleksiiviverbit• substantiivien taivutus: kerrataan en- ja ett-sanojen yksikkö ja monikko• adjektiivin taivutus: kerrataan taivutus ja vertailu• adjektiivi + substantiivi, epämääräinen ja määräinen muoto• adverbien vertailu• sanajärjestys: kerrataan päälauseen sanajärjestys• sivulauseen sanajärjestys

HYVÄN OSAAMISEN KRITEERIT

7. luokka Oppilas pystyy tuottamaan puhumalla ja kirjoittamalla kurssien aihepiireihin kuuluvia sisältöjä ja ymmärtää hyvin aihepiirejä käsitteleviä keskusteluja ja tekstejä.

Oppilaan taitoja arvioidaan erilaisten kokeiden ja jatkuvan näytön perusteella. Yritteliäisyys ja myönteinen suhtautuminen vaikuttavat arvosanaan. Oppilaita kannustetaan itsearviointiin.

8. luokkaOppilas pystyy, monimutkaisempia ja vaihtelevia rakenteita käyttäen, tuottamaan puhumalla ja kirjoittamalla kurssien aihepiireihin kuuluvia sisältöjä ja ymmärtää aihepiirejä käsitteleviä

128

keskusteluja ja tekstejä.Oppilaan taitoja arvioidaan erilaisten kokeiden ja jatkuvan näytön perusteella. Yritteliäisyys ja myönteinen suhtautuminen vaikuttavat arvosanaan. Oppilaita kannustetaan itsearviointiin.

9. luokkaValtakunnallisten päättöarvioinnin kriteerien mukaan

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

KielitaitoKielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

A2.1 Kuullun ymmärtäminen A2.1 Tekstin ymmärtäminen* Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä.* Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa.* Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa.

*Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita).*Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla.* Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta.

A1.3 Puhuminen A1.3 Kirjoittaminen*Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. * Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä.*Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia.*Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja

*Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.*Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu).* Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä.* Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa

129

perustason lauserakenteita.* Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä.

esiintyy monenlaisia virheitä.

KulttuuritaidotOppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen.

OpiskelustrategiatOppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

10.5 VIERAAT KIELETVieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja kunnioittamaan eri kulttuureja. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle kulttuuripääomaa sekä uutta näkökulmaa myös omaan kieleen ja kulttuuriin. Oppilaan tulee oppia ymmärtämään, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua.

Kielen opetuksen sisällöt saattavat vaihdella vuosiluokittain oppimateriaalista riippuen.

10.5.1 A-KIELI

A1-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena. Lisäksi A-kieli voidaan aloittaa vapaaehtoisena. Hyvien opiskelutottumusten omaksuminen kaikille yhteisen A-kielen opetuksessa luo pohjaa myöhemmin alkaville kieliopinnoille. A-kielen opiskelun myötä oppilailla alkaa myös kehittyä kulttuurien välinen toimintakyky.

VUOSILUOKAT 1−2Mikäli kielten opetus aloitetaan ennen kolmatta luokkaa, keskitytään aluksi kuullun ymmärtämiseen, toistamiseen ja soveltamiseen sekä suullisen kommunikaation harjoittamiseen. Kirjoitettua kielimuotoa käytetään suullisen harjoittelun tukena tilanteen mukaan. Opetus tulee

130

integroida oppilaan omaan kokemuspiiriin kuuluviin tai opetuksessa jo käsiteltyihin sisältöihin ja teemoihin. Myös kulttuurien välisiin eroihin tutustutaan alustavasti. Opetus on luonteeltaan toiminnallista ja leikinomaista.

TAVOITTEETOppilas• tulee tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä• rohkaistuu puhumaan sana- ja sanontatasolla kuuntelemalla ja ymmärtämällä kieltä• saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille• kiinnostuu kielten opiskelusta ja elämästä erilaisissa kulttuureissa.

KESKEISET SISÄLLÖT• jokapäiväinen elämä ja lähiympäristö, koti ja koulu• ikäkauteen soveltuvat laulut, lorut ja leikit• kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää keskeistä yleistietoa

VUOSILUOKAT 3–6Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa erityisesti suullisesti. Hänen tulee oivaltaa, että on olemassa erilaisia, mutta kuitenkin samanarvoisia kieliä ja kulttuureita. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia.

TAVOITTEET, LK. 3.-6.

KielitaitoOppilas oppii• kommunikoimaan kaikkein tavallisimmissa tilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa• ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön• kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista lyhyen viestin.

KulttuuritaidotOppilas oppii• tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriaan• tutustuu alustavasti oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin• tottuu toimimaan kohteliaasti kohdekulttuurin edustajien kanssa kommunikoidessaan• viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurissa luontevalla tavalla.

Oppimaan oppiminenOppilas oppii• toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa• käyttämään lähinnä pari- ja pienryhmätyöskentelyssä kielen opiskelun keskeisiä harjoittelumuotoja, kuten uusien sanojen ja rakenteiden käyttöä omissa tuotoksissa sekä sanojen ja sanontojen merkityksen päättelyä asiayhteydestä• käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä• arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin.

131

SISÄLLÖT, LK. 3.-6.

Tilanteet ja aihepiirit• lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti ja perheenjäsenet• koulu ja oppilastoverit sekä opettajat• asuminen maalla ja kaupungissa• ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot• asioiminen erilaisissa paikoissa, kuten kaupassa• perustiedot omasta ja kohdekulttuurista, kielestä riippuen mahdollisesti myös kohdekulttuurista Suomessa.

Rakenteet• Viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen keskeinen kielioppi• lauseenmuodostus• tarvittaessa kohdekielen kirjoitusjärjestelmä kielialueen normin mukaan.

Viestintästrategiat• Kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat.

Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Tekstin ymmärtäminen

Kirjoittaminen

Englanti A2.1 Toimiva alkeiskielitaito

A1.3 Kehittyvä alkeiskielitaito

A2.1 Toimiva alkeiskielitaito

A1.3 Kehittyvä alkeiskielitaito

Muut kielet

A1.3 Peruskielitaidon alkuvaihe

A1.2 Toimiva alkeiskielitaito

A1.3 Peruskielitaidon alkuvaihe

A1.2 Toimiva alkeiskielitaito

KulttuuritaidotOppilas• tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja• pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa.

OpiskelustrategiatOppilas• käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa• ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään.

132

VUOSILUOKAT 7–9Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen sektorin alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita.

TAVOITTEET, LK. 7.-9.

Kielitaito, englantiOppilas oppii- ymmärtämään myös laajempaa yleistietoa sisältävää, kuultua tai luettua, selvästi jäsennettyä tekstiä- selviytymään hiukan vaativammista epävirallisista tilanteista suullisesti ja kirjallisesti

Kielitaito, muu kuin englantiOppilas oppii• ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleistietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä• selviytymään vastaavanlaisia aiheita käsittelevistä keskusteluista• kertomaan vastaavanlaisista asioista suullisesti ja kirjallisesti.

KulttuuritaidotOppilas oppii• vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria• viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa• tuntemaan oman kulttuurinsa juuria• arvostamaan omaa ja kohdekulttuuria.

Oppimaan oppiminenOppilas oppii• käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten päättelemään merkityksiä asiayhteydestä ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa• korvaamaan kielitaitonsa puutteita esimerkiksi selittämällä toisin sanoin• hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan• arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan.SISÄLLÖT, LK. 7.-9.

Tilanteet ja aihepiiritLuokilla 3–6 esiin tulleen lisäksi:• vapaa-ajan vietto ja harrastukset• julkiset palvelut• opiskelu, työ ja elinkeino-elämä• kestävä kehitys• terveys ja hyvinvointi• tiedotusvälineet.

133

Rakenteet• verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot• sijamuotojen yleisimmät muodostustavat ja käyttö sekä yleisimmät prepositiot ja pronominit• keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet.

Viestintästrategiat• kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

KielitaitoKielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Tekstin ymmärtäminen

Kirjoittaminen

Englanti B1.1 Toimiva peruskielitaito

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

B1.1 Toimiva peruskielitaito

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

Muut kielet

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

KulttuuritaidotOppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.

OpiskelustrategiatOppilas• käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja• on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

.

10.5.2 A1 ENGLANTIVUOSILUOKAT 1- 2

TAVOITTEETOppilas:- saa pohjaa kieliopinnoille- omaksuu myönteisen asenteen kielenopiskelua ja vieraitakulttuureita kohtaan- kehittää vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojaan- ymmärtää ja toistaa yksittäisiä sanoja ja yksinkertaisia sanontoja

134

mahdollisimman oikein ääntäen- käyttää oppimiaan sanoja ja sanontoja rohkeasti- osaa toimia ohjeiden mukaan

SISÄLLÖT- perustietoja englantilaisen kielialueen maista ja kulttuureista- lasten elämänpiiriin liittyvää sanastoa- yksinkertaisia fraaseja- kuuntelemista, toistoa ja ääntämisharjoituksia- vierasperäisiä kirjaimia- lukemisen harjoittelua yksittäisten sanojen ja helppojen sanontojen avulla

VUOSILUOKAT 3- 6

TAVOITTEET• kiinnostuminen vieraista kielistä ja kulttuureista sekä hyvät tavat• työnteon merkityksen ymmärtäminen opiskelussa• oikeat ääntämistottumukset• kuuntelemisen taidon harjoittaminen• vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen kehittyminen• tehtävistä selviytyminen eri apukeinoja käyttämällä (esim. oppikirjaa, sanakirjaa, ääntämismerkkejä)• itsearviointikyvyn kehittäminen• kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivien viestintäkeinojen käyttäminen* lapsen elämänpiiriin kuuluvan keskeisen sanaston hallinta.

SISÄLLÖT

Tilanteet ja aihepiirit• lähiympäristö• koti ja koulu• harrastukset• asioiminen erilaisissa paikoissa• perustiedot omasta ja englantilaisen kielialueen maista ja kulttuureista

TAVOITTEET JA RAKENTEET, LK. 3.

TavoitteetPääpaino on suullisen kielitaidon harjoittelussa. Oppilas oppii kuuntelemaan, ääntämään, lukemisen alkeita, kartuttaa sanavarastoa ja harjoittelee puhumista yksinkertaisin lausein. Vieraassa kielessä tarvittavien työskentelytaitojen oppimiseen kiinnitetään huomiota.

135

Rakenteet• substantiivit: yksikkö, säännöllinen monikko• verbit: yleispreesens• persoonapronominien yksikkömuodot ja omistusmuodot• numeraaleja (perusluvut)• prepositioita• kysymyssanoja

TAVOITTEET JA RAKENTEET, LK. 4.

TavoitteetEdellisenä vuonna omaksuttuja perustaitoja ja –tietoja kehitetään edelleen. Englannin oikeinkirjoituksen harjoittelu lisääntyy ja lukemisen sujuvuutta kehitetään.

Rakenteet• substantiivit: epäsäännöllisiä monikkomuotoja, s-genetiivi- adjektiivien vertailu ennakoiden• verbit: yleis- ja kestopreesens• persoonapronominien monikkomuodot ja omistusmuodot• prepositioita• numeraaleja (perusluvut 0-100), kellonajat• kysymyssanoja

TAVOITTEET JA RAKENTEET, LK. 5.

TavoitteetEnnen opittua kerrataan. Pyritään opeteltavan kieliaineksen oikeinkirjoituksen oppimiseen. Omaa suullista ja kirjallista tuottamista harjoitellaan erilaisin lauserakentein. Harjoitellaan erilaisten tekstien ymmärtämistä.

Rakenteet• substantiivit: artikkelin käyttö, s-genetiivin kertaus, lisää epäsäännöllisiä monikkomuotoja• verbien käyttö väite-, kielto- ja kysymyslauseissa, imperfekti ennakoiden• persoonapronominien perus-, omistus- ja objektimuodot• numeraaleja: järjestysluvut, päiväykset• prepositioita• muodollinen subjekti

TAVOITTEET JA RAKENTEET, LK. 6.

TavoitteetKielitaitoja ja –tietoja syvennetään ja kerrataan edelleen. Vieraan kielen viestintätaidot kehittyvät ja oppilaat tekevät apuneuvoja käyttäen omia suullisia ja kirjallisia tuotoksia.

Rakenteet• substantiivit: artikkelin käyttö• verbit: imperfekti

136

• adjektiivien vertailu• prepositioita

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6.LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KielitaitoKielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Tekstin ymmärtäminen

Kirjoittaminen

Englanti A2.1 Toimiva alkeiskielitaito

A1.3 Kehittyvä alkeiskielitaito

A2.1 Toimiva alkeiskielitaito

A1.3 Kehittyvä alkeiskielitaito

A2.1 Kuullun ymmärtäminen A2.1 Tekstin ymmärtäminen

* Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä.* Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa.* Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa.

*Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita).*Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla.

* Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta.

A1.3 Puhuminen A1.3 Kirjoittaminen*Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua.* Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä.*Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia.*Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita.* Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä.

*Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.*Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu).* Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä.* Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä

.KulttuuritaidotOppilas

137

• tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja• pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa.

OpiskelustrategiatOppilas• käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa• ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään.

VUOSILUOKAT 7–9Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen sektorin alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa hiukan. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita.

TAVOITTEET, LK. 7.-9.

Ymmärtäminen ja ilmaisuOppilas oppii• ymmärtämään myös laajempaa yleistietoa sisältävää, kuultua tai luettua, selvästi jäsennettyä tekstiä.• ilmaisemaan itseään kirjallisesti

KulttuuritaidotOppilas oppii• vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria• viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa• tuntemaan oman kulttuurinsa juuria• arvostamaan omaa ja kohdekulttuuria.

Oppimaan oppiminenOppilas oppii• käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita,kuten päättelemään merkityksiä asiayhteydestä ja käyttämään hyväksi äidinkielessäoppimaansa• korvaamaan kielitaitonsa puutteita esimerkiksi selittämällä toisin sanoin• hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan• arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan.

SISÄLLÖT, LK. 7.-9.

7. luokka

138

• vapaa-ajan vietto ja harrastukset• omasta itsestä ja harrastuksista kertominen• terveys ja hyvinvointi• matkustaminen• liikunta• tulevaisuudesta puhumisen opettelu

8. luokka• kestävä kehitys• tiedotusvälineet.• ystävyys ja rakkaus• musiikki

9. luokka• julkiset palvelut• opiskelu, työ ja elinkeino-elämä• kansainvälisyys• nuorisokulttuuri• viihde ja vapaa-aika• nuorten ongelmia• historian merkkipaaluja• englanninkielisiin maihin tutustuminen• Brittein englannin ja Amerikan englannin vertaileminen

RAKENTEET, LK. 7.-9.• verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot• substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien prepositioiden käyttö• keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet.

7. luokka• preesens• imperfekti• perfekti• pluskvamperfekti• futuuri• sanajärjestys• persoonapronominit• konjuktiot• prepositiot

8. luokka• verbin kestomuodot• substantiivin ja artikkelin käyttö• adjektiivit ja adverbit• adjektiivin vertailumuodot• konditionaali• -ing -muodon käyttö• apuverbejä ja niiden vastikkeita

139

• of -genetiivi

9. luokka• epäsuorat kysymyslauseet• passiivin preesens ja imperfekti• futuuri ja konditionaali + ehtovirkkeet• infinitiivi ja to-partikkeli• relatiivilauseet• liitekysymykset

ViestintästrategiatKielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat.

HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSET

7.luokkakuullun ymmärtäminen- ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta- ymmärtää keskeistä sanastoa ja rajallisen määrän idiomeja- toistoa tarvitaan ajoittain

puhuminen- osaa kertoa tutuista asioista- selviytyy tavallisista arkitilanteista- ääntäminen selvästi ymmärrettävää, vaikka virheitä esiintyykin- osaa käyttää jokapäiväistä sanastoa ja joitakin fraaseja

lukeminen- pystyy lukemaan tuttuja aiheita käsitteleviä tekstejä

kirjoittaminen- pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän tekstin itseään kiinnostavista aiheista

8.luokkakuullun ymmärtäminen / luetun ymmärtäminen- ymmärtää jo 7lk vaativampia tekstejä ja sietää hieman vieraampia aineksia teksteissä

puhuminen -osaa kertoa ja perustella omia mielipiteitään-osaa muotoilla lauseensa niin, että saa viestin perille kompensoimalla sanavarastossaan olevat puutteet-ääntäminen ymmärrettävää

kirjoittaminen- kykenee kirjoittamaan lyhyen johdonmukaista tekstiä

140

-osaa käyttää jo vaikeampia lauserakenteita

9.luokkaValtakunnallisten päättöarvioinnin kriteerien mukaan

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

KielitaitoKielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Tekstin ymmärtäminen

Kirjoittaminen

Englanti B1.1 Toimiva peruskielitaito

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

B1.1 Toimiva peruskielitaito

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

B1.1 Kuullun ymmärtäminen B1.1 Tekstin ymmärtäminen

*Ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat.* Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja.* Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin.

*Pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta.* Pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia.* Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista.

A2.2 Puhuminen A2.2 Kirjoittaminen

* Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä.*Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä.*Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy.*Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen,

* Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa.*Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit).*Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot.* Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa

141

jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita.* Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä.

ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja.

KulttuuritaidotOppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.

OpiskelustrategiatOppilas• käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja• on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

10.5.3 A2 SAKSAA2-kieli jatkuu luokka-asteilla 7- 9 joko ylimääräisenä oppiaineena tai yhtenä valinnaisaineena niillä oppilailla, jotka ovat aloittaneet A2-kielen opiskelun ennen lukuvuotta 2010-2011.

VUOSILUOKAT 7-9

TAVOITTEETOppilas oppii• ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä• selviytymään em. aiheita käsittelevistä keskusteluista• kertomaan em. asioista suullisesti ja kirjallisesti• vertailemaan omaa ja kohdemaan kulttuuria• viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla arkipäivän tilanteissa• arvostamaan omaa ja kohdemaan kulttuuria• käyttämään erilaisia kielen opiskeluun sopivia työtapoja• korvaamaan kielitaitonsa puutteita selittämällä sanoja toisin• hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa• arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työtapojaan

7. luokka

Aiheita: • asuminen

142

• harrastukset• kulttuuritieto• mielipiteen ilmaiseminen• tietotekniikkasanastoa• asioiminen

Rakenteet:• modaaliapuverbit• adjektiivin vertailu• järjestysluvut• akkusatiivi ja datiivi• akkusatiivi-. ja datiiviprepositiot• vaihtoprepositiot• perfekti• man-rakenne• sivulauseet

8. luokka

Aiheita: • matkustaminen• tien neuvominen• terveys ja sairaus• ammatteja• kotityöt

Rakenteet:• imperfekti• pluskvamperfekti• konditionaali• epäsuorat kysymyslauseet• imperatiivi• adjektiivin taivutus

9. luokka

Aiheita: • ympäristö suojelu ja kierrätys• multimediaan tutustuminen• kansainvälisyys• tulevaisuus• kulttuurieroja

143

Rakenteet: • genetiivi• futuuri• relatiivipronominit• passiivin preesens ja imperfekti

HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSET

7. luokkaOppilas osallistuu kielenoppimiseen positiivisella asenteella. Hän toimii ohjeiden mukaisesti ja huolehtii hyvin tehtävien tekemisestä. Hän osallistuu aktiivisesti tunnin kulkuun.

Oppilas hallitsee pääosin vuosiluokan tavoitteiden mukaiset keskeiset aiheet ja rakenteet.

8. luokkaOppilas osallistuu kielenoppimiseen positiivisella asenteella. Hän toimii ohjeiden mukaisesti ja huolehtii hyvin tehtävien tekemisestä. Hän osallistuu aktiivisesti tunnin kulkuun.

Oppilas hallitsee pääosin vuosiluokan tavoitteiden mukaiset keskeiset aiheet ja rakenteet.

9. luokkaOppilas osallistuu kielenoppimiseen positiivisella asenteella. Hän toimii ohjeiden mukaisesti ja huolehtii hyvin tehtävien tekemisestä. Hän osallistuu aktiivisesti tunnin kulkuun.

Oppilas hallitsee pääosin vuosiluokan tavoitteiden mukaiset keskeiset aiheet ja rakenteet.

Lisäksi suositellaan valtakunnallisten kokeiden käyttämistä tasomittauksessa.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Tekstin ymmärtäminen

Kirjoittaminen

144

A2 saksa

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

A2.1Peruskieli-taidon alkuvaihe

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A2.2 Kuullun ymmärtäminen A2.2 Tekstin ymmärtäminen* Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia.*Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa.* Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein.

*Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset).* Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista.* Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi.

A2.1 Puhuminen A2.1 Kirjoittaminen* Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. *Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia.* Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. *Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). * Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin.

* Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista.* Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista).*Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. *Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa.

145

Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.

OpiskelustrategiatOppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapojaOppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

10.5.4 A2 RANSKA

A2-kieli jatkuu luokka-asteilla 7- 9 joko ylimääräisenä oppiaineena tai yhtenä valinnaisaineena niillä oppilailla, jotka ovat aloittaneet A2-kielen opiskelun ennen lukuvuotta 2010-2011.

VUOSILUOKAT 7-9

7.luokka

1. kurssi Kotona ja koulussaTavoitteet ja oppisisällöt- koulusta ja koulutyöstä kertominen- ihmisruumis ja sen sairaudet- tien kysyminen ja neuvominen- ulkonäön kuvaileminen- asuinpaikasta kertominen

RakenteetKertauksena- tärkeimpien epäsäännöllisten verbien ja säännöllisten er- päätteisten verbien preesenstaivutus - lukusanat 0-100- kellonajat ja päivämäärät- futuuri- passé composé- demonstratiivipronomineja

2. kurssi Vapaa-aikaa viettämässäTavoitteet ja oppisisällöt- vapaa-ajasta ja harrastuksista kertominen- matkalla Marokossa- ruokaan ja ruokailuun liittyviä sanontoja

146

RakenteetKertauksena- kymmenet, sadat ja tuhannet- aakkoset- adjektiivin taivutus ja paikka- vouloir, pouvoir- lisää passé composésta- le, la ja les objektina

8.luokka

3. kurssi Ensin työ, sitten leikkiTavoitteet ja oppisisällöt- työstä ja loman vietosta kertominen- lisää ruoasta ja ruokailusta- TV-ohjelmat ja mainokset- tavallisimmat villieläimet

RakenteetKertauksena- epäsäännöllisiä verbejä- partitiivi- il y a, il n’y a pas- imperfekti- imperatiivi- refleksiiviverbit- säännöllisten ir-päätteisten verbien preesenstaivutus- boire, lire

4. kurssi Minä ja muut

Tavoitteet ja oppisisällöt- omasta itsestä kertominen- yleistietoa ranskalaisista- vaihto-oppilaana Ranskassa

RakenteetKertauksena- er-päätteiset verbit- kieltoilmaisut- aller, avoir, être, faire- lisää refleksiiviverbejä- dire, prendre

5. kurssi Perheen parissa ja vähän muuallakin

147

Tavoitteet ja oppisisällöt- maailman maita ja kansoja- kouluongelmista puhuminen

RakenteetKertauksena- säännöllisten verbien passé composé avoir-verbin kanssa- imperfekti- passé composé, apuverbinä être- epäsäännöllisten verbien passé composé –muotoja- painolliset persoonapronominit

9.luokka

6. kurssi Elämisen iloa ja tuskaa

Tavoitteet ja oppisisällöt- arkielämän merkkitapauksia- juhlapäiviä- muotoja ja materiaaleja- kasvukipuja: nuorten ja vanhempien välisiä ongelmia- sota ja rauha

RakenteetKertauksena- imperatiivi- adjektiivien vertailu- imperfekti vai passé composé- futuuri (futur simple), säännölliset verbit

7. kurssi Luonto ja yhteiskunta

Tavoitteet ja oppisisällöt- luonnonsuojelu- siirtolaisuus, algerialaisena Ranskassa- oman aikamme historiaa, uutis- ja sanomalehtikieltä

RakenteetKertauksena-ruumiinosat- passé composé- epäsäännöllisiä verbejä- epäsäännöllisten verbien futuuri- relatiivipronominit qui ja que- en- refleksiiviverbien imperatiivi ja passé composé

148

8. kurssi Sitä ja tätä

Tavoitteet ja oppisisällöt-ranskankielinen maailma: Kanada- vapaa-aika:urheiluharrastuksista kertominen

RakenteetKertauksena- epäsäännöllisiä verbejä- suora ja epäsuora objekti- adverbien muodostaminen- konditionaali

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Tekstin ymmärtäminen

Kirjoittaminen

A2 ranska

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

A2.1Peruskieli-taidon alkuvaihe

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A2.2 Kuullun ymmärtäminen A2.2 Tekstin ymmärtäminen* Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia.*Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa.* Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein.

*Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset).* Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista.* Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi.

A2.1 Puhuminen A2.1 Kirjoittaminen* Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja

* Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista.* Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia

149

tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. *Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia.* Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. *Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). * Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin.

viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista).*Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. *Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa.

Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.

OpiskelustrategiatOppilas käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapojaOppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

10.6 VALINNAINEN KIELI (B2-KIELI)Valinnaisen kielen opetuksen tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona pitempikestoisille kyseisen kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. Nämä opetussuunnitelman perusteet on laadittu neljälle vuosiviikkotunnille.Sisällöt saattavat vaihdella vuosiluokittain oppimateriaalista riippuen.

150

TAVOITTEET, LK. 8.-9.

KielitaitoOppilas oppii• kommunikoimaan puhekumppanin tukemana kaikkein tavallisimmissa tilanteissa• ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puheen keskeisen sisällön• tuottamaan vastaavanlaisista asioista lyhyitä suullisia ja kirjallisia viestejä.

KulttuuritaidotOppilas oppii• viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla• tuntemaan kielialueen kulttuuria• suhtautumaan arvostavasti kohdekulttuurin edustajiin.

Oppimaan oppiminenOppilas oppii• käyttämään rohkeasti kielitaitoaan• hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita• arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin.

SISÄLLÖT

Tilanteet ja aihepiirit• tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa• itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen• perhe ja vapaa-aika• selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynti, ruokaileminen ja matkustaminen.

Rakenteet• viestinnän kannalta kullekin kielelle ominainen lauseenmuodostus ja keskeinen kielioppi.

Viestintästrategiat• kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamis-, tuottamis- ja vuorovaikutusstrategiat.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

KielitaitoKielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

151

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Luetunymmärtäminen

Kirjoittaminen

valinnainenkieli B2

A1.2-A1.3 A1.1-A1.2 A1.2-A1.3 A1.1-A1.2

A1.2 Kuullun ymmärtäminen A1.2 Tekstin ymmärtäminen*Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen.* Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä.*Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä.

*Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin.* Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen* Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen.

A1.3* Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana.* Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja.* Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta.

A1.3* Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita.* Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset).* Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta.

A1.1 Puhuminen A1.1Kirjoittaminen

*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin.* Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. * Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja.* Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä.

*Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin.*Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja.*Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja.* Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia.

A1.2*Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia

A1.2*Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein.

152

perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. *Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. *Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia.* Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia.* Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä.

*Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja).* Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. * Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä.

10.6.1 B-SAKSA (8.-9.lk)

TAVOITTEET, LK 8.-9.

Oppilas oppii- tulemaan toimeen jokapäiväisen elämän suullisissa kielenkäyttötilanteissa- ymmärtämään helppoa kirjoitettua kieltä- käyttämään oppilaan ikäkaudelle sopiviin viestintätilanteisiin liittyvääsanastoa, keskeisiä sanontoja ja rakenteita- kirjoittamaan lyhyitä viestejä apuneuvoja käyttäen- perustietoja kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista.- suhtautumaan arvostavasti kohdekulttuurin edustajiin- käyttämään rohkeasti kielitaitoaan- hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita- arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessaannettuihin tavoitteisiin- käyttämään monipuolisia oppimistapoja sekä hyödyntämään tieto- javiestintätekniikkaa

SISÄLLÖT, LK. 8.

Aihepiirit:-yleiset kohteliaisuusilmaukset-ostosten teko-kodista, koulusta ja harrastuksista kertominen-ruokailufraaseja-ajan ilmauksia-sukulaisuussanoja-viestien välittäminen puhelimitse ja kirjeitse-lukusanat 1-100-ulkonäön kuvailua-matkustaminen

153

Rakenteet:- preesens- substantiivin taivutus- apuverbejä- päälauseen sanajärjestys- erilaiset kieltoilmaukset- akkusatiivi- persoonapronominien omistusmuodot- eriävät yhdysverbit- man-rakenne- prepositioita

SISÄLLÖT, LK. 9.

Aihepiirit:- lomasta ja vapaa-ajasta kertominen- omasta kotimaasta kertominen- sääilmauksia- voinnista keskusteleminen- terveyteen ja harrastuksiin liittyvää sanastoa- kulttuuritietoutta- ravintolassa asiointia- ympäristönsuojelusanastoa- virallisen viestin lähettäminen

Rakenteet:- imperatiivi- perfekti- sivulauseet- datiivi- prepositioilmauksia akkusatiivissa ja datiivissa

HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSET

8. luokkaOppilas osallistuu kielenoppimiseen positiivisella asenteella. Hän toimii ohjeiden mukaisesti ja huolehtii hyvin tehtävien tekemisestä. Hän osallistuu aktiivisesti tunnin kulkuun.

Oppilas hallitsee pääosin vuosiluokan tavoitteiden mukaiset keskeiset aiheet ja rakenteet.

9. luokkaOppilas osallistuu kielenoppimiseen positiivisella asenteella. Hän toimii ohjeiden mukaisesti ja huolehtii hyvin tehtävien tekemisestä. Hän osallistuu aktiivisesti tunnin kulkuun.

Oppilas hallitsee pääosin vuosiluokan tavoitteiden mukaiset keskeiset aiheet ja rakenteet.

154

Lisäksi suositellaan valtakunnallisten kokeiden käyttämistä tasomittauksessa.

10.6.2 B - RANSKA (8.- 9.lk)TAVOITTEET, LK. 8.-9.

Oppilas oppii- tulemaan toimeen jokapäiväisen elämän suullisissa kielenkäyttötilanteissa- ymmärtämään helppoa kirjoitettua kieltä- käyttämään oppilaan ikäkaudelle sopiviin viestintätilanteisiin liittyvääsanastoa, keskeisiä sanontoja ja rakenteita- kirjoittamaan lyhyitä viestejä apuneuvoja käyttäen- perustietoja kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista.- suhtautumaan arvostavasti kohdekulttuurin edustajiin- käyttämään rohkeasti kielitaitoaan- hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita- arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessaannettuihin tavoitteisiin- käyttämään monipuolisia oppimistapoja sekä hyödyntämään tieto- javiestintätekniikka

SISÄLLÖT, LK. 8.

Aihepiirit:- kielenkäytön perustilanteet (esittäytyminen, tervehtiminen, kiittäminen,anteeksipyytäminen, hyvästeleminen)- toisen henkilön esittely- kuvaileminen- kaupassa ja kahvilassa asiointi- maita ja kieliä- matkustussanastoa- lukusanoja- kellonajat ja vuoden kierto- kouluelämää

Rakenteet:- verbit : preesensin taivutus(er-päätteiset säännölliset verbit), keskeisiä epäsäännöllisiä verbejä- substantiivit : yksikkö, monikko, genetiivi- adjektiivit : taivutus ja paikka- possessiivipronomineja- on-passivi- il y a-rakenne- tärkeimmät prepositiot- kysymyslauseen muodostus

155

SISÄLLÖT, LK. 9.

Aihepiirit:- ruoka- ja ravintolasanastoa- matkailu- juhlat ja vapaa-aika- lyhyen viestin laatiminen- Pariisiin tutustumista- lauluja

Rakenteet:- verbit: preesens (ir- ja re –loppuiset säännölliset verbit), lisää epäsäännölllisiä verbejä, aller-futuuri, passé composé , käskymuoto- substantiivit: partitiivi- persoonapronominien objekti- ja adverbiaalimuodot ja niiden paikka, lisää possessiivipronomineja, relatiivipronominit qui ja que- relatiivipronominit- lisää kysymyslauseista

HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSET Oppilaan taitoja arvioidaan erilaisten kokeiden ja jatkuvan näytön perusteella. Yritteliäisyys ja myönteinen suhtautuminen vaikuttavat arvosanaan. Oppilaita kannustetaan itsearviointiin.

8.luokkaArvosanaan kahdeksan oppilas ymmärtää 8. luokan aihepiiriin liittyviä kysymyksiä ja saa selville keskeisen sisällön selkeästä puheesta, joka käsittelee tuttuja aiheita. Hän ymmärtää lyhyitä kirjallisia tekstejä sanaston avulla sekä lyhyitä jokapäiväisiin tilanteisiin liittyviä helppoja tuttuja viestejä. Suullisesti hän pystyy tekemään kysymyksiä ja vastaamaan em. aihepiirejä koskeviin kysymyksiin sekä selviytyy joistakin asioimistilanteista. Hän pystyy kirjoittamaan ymmärrettäviä lauseita tutuista aiheista.

9. luokkaArvosanaan kahdeksan oppilas ymmärtää kysymyksiä, kehotuksia ja viestejä sekä selkeää yleiskielistä puhetta 9. luokan aihepiireihin liittyen. Hän saa selville keskeisen sisällön lyhyehköistä teksteistä ja viesteistä, joiden aiheet ovat tuttuja. Oppilas osaa ääntää kieltä ymmärrettävästi, tekemään kysymyksiä ja pystyy pienimuotoiseen keskusteluun ja selostukseen/kuvailuun tuttujen aihepiirien puitteissa. Hän pystyy kirjoittamaan lyhyitä viestejä, kuvauksia ja kertomuksia, jotka liittyvät em. aihepiireihin.

10.6.3 B-ESPANJA (8.-9.lk)

TAVOITTEET

156

Peruskoulun oppimäärässä pyritään tutustumaan laajalti espanjalaisen kielialueen elämänmuotoon ja kulttuuriin sekä saavuttamaan monipuolinen alkeiskielitaito. Tavoitteena on herättää oppilaassa innostus espanjan kieltä kohtaan ja halu jatkaa espanjan opintoja myöhemmin. Opetuksessa painotetaan suullista viestintää ja selviytymistä arkipäivän tilanteista; pariharjoituksia tehdään runsaasti.

SISÄLLÖT

8. luokka

1. kurssi : ¡Mucho gusto!Käydään läpi ääntäminen, aakkoset ja lausepainotus. Harjoitellaan tervehdyksiä, esittelytilanteita ja voinnin tiedustelemista. Opitaan kertomaan omasta kansallisuudesta, kotipaikasta, perheestä ja ammatista sekä kuvailemaan ihmisiä ja säätiloja.

Opetellaan säännöllisten verbien I konjugaation ja tavallisimpien epäsäännöllisten verbien (ser, estar, tener, ir) preesenstaivutus ja persoonapronominit. Harjoitellaan substantiivien sukuun ja lukuun liittyviä asioita, lukusanoja ja yksinkertaisten lauserakenteiden muodostamista. Tutustutaan tärkeimpiin prepositioihin.

2. kurssi : El mundo del español

Tutustutaan kellonaikoihin, viikonpäiviin, kuukausiin ja vuodenaikoihin sekä vaate- ja ruokasanoihin. Tehdään projektityö Espanjan tai Latinalaisen Amerikan maantiedosta tai historiasta.

Opetellaan säännöllisten verbien II ja III konjugaation preesenstaivutukset, adjektiivin sijoitusta ja taivuttamista sekä eri ´olla´-verbien käyttöä. Tutustutaan demonstratiivi- ja possessiivipronomineihin.

9. luokka

3. kurssi : ¡Es fácil!

Opitaan kertomaan harrastuksista ja tunnetiloista, esimerkiksi ´olen nälkäinen, olen janoinen, palelen, minua väsyttää´, sekä asioimaan kaupassa, postissa, pankissa, hotellissa ja ravintolassa. Harjoitellaan tien kysymistä ja neuvomista.

Opetellaan lisää epäsäännöllisiä verbejä (querer, dormir), verbirakenteita (ir+a+infinitiivi) ja perfektin muodostamista ja käyttöä.

4. kurssi : ¡Me gusta!

Harjoitellaan kirjeen kirjoittamista. Tehdään projektityö espanjankielisen maailman kulttuurista.

157

Opetellaan qustar-verbin ja gerundin käyttö. Käydään läpi pronominien objektimuodot. Kerrataan koko yläasteen kielioppiasiat.

ARVIOINTI

Jokainen kurssi arvioidaan numeroarvosanalla, joka annetaan tuntityöskentelyn, tuntiaktiivisuuden, asenteen, suullisten ja kirjallisten viestintäharjoitusten ja kokeiden perusteella. Katso arvioinnin tavoista myös kohta 10.4.1 VIERAAT KIELET sekä arvioinnin yleisistä periaatteista ja numeroarvioinnin kuvailusta kohta 8 OPPILASARVIOINTI.

10.7 MATEMATIIKKA

Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelutapaa, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään asioita ja asiayhteyksiä sekä etsimään ratkaisuja ongelmiin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti – se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa mahdollisuuksien mukaan.

Vuosiluokkien 3–5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi.

TAVOITTEET LK 1.-2.

Oppilas:- oppii käyttämään matematiikkaa arkitilanteista lähtien konkreettisesti ja toiminnallisesti, rakentaen ja malleja tehden- hallitsee peruskäsitteet ja laskutoimitukset- harjaantuu arviointiin ja vertailuun- kehittyy ongelmanratkaisutaidoissa- harjaantuu tekemään päätelmiä ja löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy- ja seuraussuhteita- harjaantuu perustelemaan ratkaisujaan suullisesti, kirjallisesti ja eri välinein

SISÄLLÖT 1. LUOKKA158

Luvut ja laskutoimitukset- lukukäsite; lukumäärä, lukusana ja numerosymboli- lukualue 0 – 20- kymmenjärjestelmä- paikkajärjestelmä- päässälaskut- yhteen- ja vähennyslasku- kymppiparit, kymmeneen täydentäminen- lukujen hajotelmat- kymmenylitys

Algebra- yksinkertaiset lukujonot- säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien tarkastelemista esim. kuvista

Geometria- tunnistaminen, nimeäminen, piirtäminen- peruskäsitteet: piste, viiva, jana, murtoviiva, suora, puolisuora ja kulma- geometriset tasokuviot: ympyrä, kolmio, nelikulmio- geometriset kappaleet: pallo, kuutio, kartio, särmiö, lieriö- yksinkertaiset peilaukset- yksinkertaiset suurennokset

Mittaaminen- mittaamisen periaate- mittaamisen arviointi- hinta, pituus- aika, kellosta tasatunnit ja puolet tunnit

Tietojen käsittely ja tilastot-tietojen kerääminen, yksinkertaisten diagrammien tekeminen ja lukeminen sekä johtopäätösten tekeminen

SISÄLLÖT 2. LUOKKA

Luvut ja laskutoimitukset- lukualue 0 – 1000 (0 – 100)- kymmenjärjestelmä- paikkajärjestelmä- päässälaskut- yhteen- ja vähennyslasku- allekkainlasku, lainaaminen, muistinumero- kertolaskun käsite- kertotaulut 0 – 5, 10- jakolasku konkreettisilla välineillä, yksinkertaisia murtolukuja

159

Algebra- yksinkertaiset lukujonot- säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien tarkastelemista esim. kuvista

Geometria- tunnistaminen, nimeäminen, piirtäminen- peruskäsitteet: piste, viiva, jana, murtoviiva, suora, puolisuora ja kulma- geometriset tasokuviot: ympyrä, kolmio, nelikulmio- geometriset kappaleet: pallo, kuutio, kartio, särmiö, lieriö- yksinkertaiset peilaukset- yksinkertaiset suurennokset

Mittaaminen- mittaamisen periaate- mittaamisen arviointi- hinta, pituus massa, tilavuus ja pinta-ala toiminnallisesti hahmottaen- kellonajat, myös digitaalisesti

Tietojen käsittely ja tilastot- tietojen kerääminen, yksinkertaisten diagrammien tekeminen ja lukeminen sekä johtopäätösten tekeminen

Vuosiluokkaan sitomattoman opetuksen opintokokonaisuudetLohjalla käytettävät opintokokonaisuudet oman opinto-ohjelman mukaan opiskelevalle oppilaalle vuosiluokkien 1. ja 2. matematiikan oppimäärän osalta ovat seuraavat:

Luvut ja laskutoimitukset/Aritmetiikka

1. askelOsaat lukulorun (0-10)Osaat nimetä ja vertailla eri ominaisuuksiaOsaat luokitellaOsaat muodostaa sarjoja säännön mukaisestiYmmärrät lukumäärän säilyvyydenOsaat yhteen- ja vähennyslaskun alkeistaidot (lisää ja pois)Ymmärrät lukukäsitteen 0-10 (lukumäärä, lukusana, numerosymboli)Lukumäärien 0-6 nopea hahmottaminenLukumäärän säilyvyys

2. askel Hallitset lukujonon 0-10 (edestakaisin, keskeltä, harppoen)Osaat vertailla lukuja parillinen/paritonOsaat hajotelmat 1-9Tuplat 1-10Osaat kymmenhajotelmatOsaat lukujen 0-10 suuruusvertailun (> < =)Osaat järjestysluvut Osaat laskut 0-10 konkreeteilla välineilläOsaat kirjata laskut 0-10 matematiikan merkeinOsaat päässälaskuja lukualueella 0-10 ilman

4. askelHallitset lukualueen 0-100Ymmärrät kymmenjärjestelmän.Osaat laskea kaksinumeroisia lukuja (25+34=)Osaat allekkainlaskun ilman muistinumeroa ja lainaamistaOsaat allekkainlaskun muistinumeroin ja lainaamisin.KaksinkertaistaminenPuolittaminen

5.askelHallitset lukualueen 0-1000.Osaat allekkainlaskun muistinumeroin ja lainaamisinYmmärrät kertolaskun käsitteen.Osaat kertolaskut 0-6Osaat laskujärjestyksen.Ymmärrät jakolaskun käsitteen.Ymmärrät yksinkertaisia murtolukuja konkreeteilla apuvälineillä.

TilastotOsaat laatia alkeellisen taulukon ja lukea sitä.Osaat käyttää pylväsdiagrammia.

Geometria ja avaruudellinen hahmottaminenOsaat tehdä peilauksia ja suurennoksia.

160

apuvälineitä

3.askel Hallitset lukujonon 0-20 (edestakaisin, keskeltä, harppoen)Osaat lukujen suuruusvertailua (> < = )Ymmärrät kymmenjärjestelmän

Ymmärrät geometriset peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, suora, kulmaYmmärrät symmetrian.Tunnistat kaksi- ja kolmiulotteisia muotoja, osaat kuvailla ja nimetä ne.Osaat jäljentää ja tehdä omia kuvioita.Tunnistat tutussa ympäristössä olevia geometrisia muotoja, osaat kuvailla ja nimetä ne.

MittaaminenOsaat käyttää yksinkertaisia mittayksiköitä vertaillen ja muunnellen.Osaat käyttää ajanyksiköitä s, min, h.Osaat käyttää massan mittayksiköitä g, kg.Osaat käyttää pituuden mittayksiköitä cm, m, km.Osaat käyttää rahan yksiköitä €, snt.

TAVOITTEET, LK. 3.-5.

Oppilas oppii• tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä• käyttämään matemaattisia käsitteitä• peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia• löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita• perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään sekä esittämään ratkaisujaan muille• esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta• käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita• keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä toimimaan ryhmässä.

MINIMITAVOITTEET, LK. 2.-6.

* Siirtyessään kolmannelle luokalle, oppilaan tulee osata• yhteen- ja vähennyslaskut luvuilla 0 – 100• kymmenjärjestelmän periaate ja kymmenylitys• allekkainlaskemisen periaate• kertotaulut 0-5 ja 10• mittaamisen periaate

* Siirtyessään kuudennelle luokalle, oppilaan tulee osata• peruslaskutoimitukset luonnollisilla luvuilla (ilman laskinta)• murtoluvun ja desimaaliluvun käsite• kertotaulut• nimetä tasokuvioita• tunnistaa mittayksiköitä• tietää, että 1m = 100 cm, 1km = 1000m, 1kg = 1000g, 1l = 10dl

SISÄLLÖT, LK. 3.

161

Luvut ja laskutoimitukset-kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, luvut 0-10000- lukujen ominaisuudet: vertailu (<,=,>), luokittelu, järjestykseen asettaminen- tutustuminen 60-järjestelmään, kellonajat- kertolaskun käsite, kertotaulut 0 - 10- jakolaskun käsite, jaollisuus , päässälaskut- laskualgoritmeja: yhteen- ja vähennyslaskut allekkain (0:n yli lainaaminen), allekkain kertominen (yksinumeroinen kertoja)- laskujärjestys, sulkeiden käyttö- murtoluvun käsite ja paikka lukusuoralla- tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen- kombinatoriikka eli erilaisten vaihtoehtojen tutkiminen- laskimen käyttö apuvälineenä

Algebra- lausekkeen käsite, yksinkertaisen lausekkeen muodostaminen kuvasta ja sanallisesta tehtävästä- lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen- säännönmukaisuuksien ja riippuvuuksien havaitseminen

Geometria- yksinkertaisia suurennoksia ja pienennöksiä- peilauksia suoran suhteen, symmetria- kulmien luokittelu (terävät, suorat ja tylpät kulmat)- monikulmioiden luokittelu ja nimeäminen- nelikulmioiden luokittelu (nelikulmio, suorakulmio, neliö)- kolmioiden luokittelu (teräväkulmainen, suorakulmainen ja tylppäkulmainen kolmio)- kuvion piiri- suorakulmion pinta-alan käsite- mittaamisen periaatteen vahvistaminen- tärkeimpien mittayksiköiden käyttö, vertailu ja muuntaminen (pituus mm, cm, dm, m, km;massa g, kg; tilavuus dl, l; aika s, min, h, d, kk, a; hinta snt, e)- mittaustuloksen arviointia

Tietojen käsittely ja tilastot

Todennäköisyys- yksinkertaisien taulukoiden ja diagrammien lukeminen- koordinaatiston ensimmainen neljännes

SISÄLLÖT, LK. 4.

Luvut ja laskutoimitukset- 10-järjestelmän varmentaminen

162

- lukujen ominaisuudet: luokittelu, järjestäminen, vertailu- kellonaikojen varmistaminen, yksinkertaiset kellolaskut- kertotaulujen kertaaminen- jakolasku: ositusjako ja sisältöjako, jaollisuus- laskujärjestyksen varmentaminen- laskualgoritmeja: allekkain kertominen, jakokulmassa jakaminen (yksinumeroinen jakaja)- lukusuora, negatiiviset kokonaisluvut- samannimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskuja- desimaaliluvun käsite, murtoluvun ja desimaaliluvun yhteys- desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskuja- tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen

Algebra- lausekkeen muodostaminen sanallisesta tehtävästä, useita laskutoimituksia- lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen- säännönmukaisuuksien ja riippuvuuksien havaitseminen- yhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä

Geometria- yksinkertaisia suurennoksia ja pienennöksiä- peilaus suoran ja pisteen suhteen, symmetria ja yhtenevyys- yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat- nelikulmioiden luokittelua (nelikulmio, suunnikas, puolisuunnikas, suorakulmio, neliö)-ympyrä ja sen osia (keskipiste, kehä, säde ja halkaisija)- mittayksiköiden käyttö, vertailu ja muuntaminen-mittaustulosten arviointia ja mittauksen tarkistaminen

Tietojen käsittely ja tilastot

Todennäköisyys- tietojen etsiminen, tallentaminen ja esittäminen- taulukot ja diagrammit- koordinaatiston kaksi neljännestä

SISÄLLÖT, LK. 5.

Luvut ja laskutoimitukset- peruslaskutoimitusten vahvistaminen- lukujen ominaisuudet: luokittelu, järjestäminen, vertailu- kellonaikojen varmistaminen, yksinkertaiset laskutoimitukset 60-järjestelmässä- laskujärjestyksen varmentaminen- laskualgoritmeja: jakokulmassa jakaminen- murtolukujen kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla- murtolukujen supistaminen ja laventaminen

163

- desimaalilukujen kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla- murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välinen yhteys- tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen

Algebra- lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen- säännönmukaisuuksien ja riippuvuuksien päätteleminen- epäyhtälön käsite ja epäyhtälön ratkaiseminen kokeilemalla

Geometria- suurennoksia ja pienennöksiä, yhdenmuotoisuus ja mittakaava- kulman mittaaminen ja piirtäminen- kolmioiden luokittelua (tasakylkinen, tasasivuinen, teräväkulmainen, suorakulmainen ja tylppäkulmainen kolmio)- kolmion ja suunnikkaiden piirien ja pinta-alojen laskeminen, pinta-alan yksikkö (m²)- kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen (lieriö, kartio, pallo)- mittayksiköiden käyttö, vertailu ja muuntaminen

Tietojen käsittely ja tilastot

Todennäköisyys- keskiarvon käsite ja laskeminen- tyyppiarvon ja mediaaninkäsitteiden pohjustaminen- koordinaatisto- klassinen ja tilastollinentodennäköisyys

MATEMATIIKKA, LK. 6.-9.

TAVOITTEET, LK. 6.-9.

Oppilas oppii:- ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä- laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia- loogista ja luovaa ajattelua- soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja ja menetelmiä tiedon hankintaan- ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään- esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella- näkemään säännönmukaisuuksia- työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmissä

164

Yhteiset minimitavoitteet, lk. 6.-9:- osata peruslaskutoimitukset rationaaliluvuilla- laskea prosenttilaskuja- tunnistaa yhtälön ja osata ratkaista yksinkertaisia yhtälöitä- osata tulkita yksinkertaisia taulukoita ja kaavioita- suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia arkielämässä, osata muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä- osata arvioida ja pyöristää

SISÄLLÖT, LK. 6.- peruslaskutoimitusten varmentaminen- murtolukujen ja desimaalilukujen peruslaskutoimitukset- aikalaskut ja aikaväli- lukujen jaollisuussäännöt ja lukujen jakaminen tekijöihin- prosenttilaskun käsite ja yksinkertaisia prosenttilaskuja- lausekkeiden sieventämistä- suhde ja verrannollisuuskäsite- pyöristäminen ja arviointi- aritmeettisten ja geometristen lukujonojen tutkimista- perusasioiden kertaus ja laajennus- tilavuus käsitteenä- kappaleiden nimeäminen ja luokittelu- geometrista konstruointia- symmetria suoran ja pisteen suhteen- kulmien nimeäminen ja mittaaminen- yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys- keskiarvo- diagrammien tulkinta

SISÄLLÖT, LK. 7.- aritmetiikka (= alakoulun kertausta)- luvut ja laskutoimitukset- vastaluku, itseisarvo ja käänteisluku- aikalaskut- lukujoukot- murtoluvut ja laskuja niillä- prosentin käsite- potenssiluvut, eksponenttina- kokonaisluku- laskimen käyttö

- algebra I- prosenttilaskenta- funktion käsite- yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon- kirjainlaskentaa ja helppoja yhtälöitä

165

- geometria I- koordinaatisto- säännölliset monikulmiot- kulmien välisiä yhteyksiä- kierto ja siirto tasossa- tasokuvioiden piirit ja pinta-alat- ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet

SISÄLLÖT, LK.8.

algebra II-potenssit ja polynomit-potenssilausekkeiden sieventäminen-neliöjuuren käsite-laskuja neliöjuurilla-prosenttilaskenta-lauseke ja sen sieventäminen-muuttujan arvon sijoittaminenlausekkeeseen-yhtälö- kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä

geometria II- yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys- mittakaava- trigonometriset funktiot- ympyrälaskenta- kolmion ja ympyrän välinen yhteys- tasokuvioiden piirit ja pinta-alat

SISÄLLÖT, LK. 9.

algebra III ja funktiot- rationaalilausekkeet- yhtälöparit ja niiden ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti- epäyhtälöt- funktion käsite, määrittely- ja ratkaisujoukko- funktionkuvaajan tutkimista, funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen

geometria III- kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden laskeminen

tilastot ja todennäköisyys- todennäköisyyden käsite- frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi

166

- keskiarvon tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen- hajonnan käsite- vahvistetaan diagrammien tulkintaa sekä tietojen keräämistä, muuntamista ja esittämistä käyttökelpoisessa muodossa

HYVÄN OSAAMISEN (8) KUVAUKSET

7.LKAjattelun taidot ja menetelmätOppilas• huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet• osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa• osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon• osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden• osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa

Luvut ja laskutoimituksetOppilas osaa• arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on peruslaskutaito• korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä.

AlgebraOppilas osaa• ratkaista yksinkertaisia ensimmäisen asteen yhtälöitä• sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita

FunktiotOppilas• osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta• osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan• osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta

GeometriaOppilas osaa• tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet• soveltaa oppimiansa piirin ja pinta-alan laskutapoja• käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen• soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa

167

• suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä.

8. LKAjattelun taidot ja menetelmätOppilas• huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet• osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa• osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon• osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden• osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa

Luvut ja laskutoimituksetOppilas osaa• arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito• korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä.• ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta• käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa.

AlgebraOppilas osaa• ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön• sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita• potenssien laskutoimitukset• muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä• arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet.

FunktiotOppilas• osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta• osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan• osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta

GeometriaOppilas osaa• tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet• soveltaa oppimiansa piirin ja pinta-alan laskutapoja

168

• käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen• löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa• soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa• käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen• suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä.

9. LKAjattelun taidot ja menetelmätOppilas• huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet• osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa• osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon• osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden• osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa• osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen.

Luvut ja laskutoimituksetOppilas osaa• arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito• korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä.• ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta• käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa.

AlgebraOppilas osaa• ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön• sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita• potenssien laskutoimitukset• muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä• käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen• arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet.

FunktiotOppilas

169

• osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta• osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan• osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan• osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta• tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä.

GeometriaOppilas osaa• tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet• soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja• käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen• löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa• soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa• käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen• suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä.

Todennäköisyys ja tilastotOppilas osaa• määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa• lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon.

10.8 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO

VUOSILUOKAT 1–4

Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä sekä terveyttä ja sairautta. Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa. Ympäristö-

170

ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta.

TAVOITTEET LK 1.-2.Oppilas:• oppii tuntemaan luontoa ja rakennettua ympäristöä hankkimalla niistä kokemuksia ja elämyksiä havainnoimalla, kokeilemalla sekä hankkimalla tietoa muilla keinoin• oppii käyttämään apuna yksinkertaisia havainto- ja opiskeluvälineitä sekä erilaisia kuvallisia, kirjallisia ja sähköisiä lähteitä• oppii vertailemaan ja luokittelemaan tarkastelemiaan kohteita ja ilmiöitä ja tapahtumia• oppii arvioimaan hankkimaansa tietoa• oppii huolehtimaan ympäristöstä ja luonnosta sekä toimimaan siinä vastuullisesti• oppii myönteistä vuorovaikutusta ja yhteistoiminnallisuutta• oppii turvallisuuteen ja terveyteen liittyvää ajattelua ja toimintamalleja• oppii toimimaan turvallisesti liikenteessä

SISÄLLÖT, 1. LUOKKA

Eliöt ja ympäristö- elollinen – eloton- luonto eri vuodenaikoina- koulun lähiympäristön eliöihin tutustuminen- syksyn satoa metsästä- eliöiden sopeutuminen erilaisiin elinympäristöihin

Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana- elämisen edellytykset: aurinko valon ja lämmön lähteenä, vesi, ilma, ravinto- ajankäsitteitä: vuosi; kuukaudet, viikko, vuorokausi- luonnonympäristö / rakennettu ympäristö- luontokokemuksen tarjoaminen- Suomi kartalla

Ympäristön ilmiöitä- erilaiset luonnonilmiöt; valo, varjo- sää- lämpömittariin tutustuminen- säämerkit- säätila

Ympäristön aineita- vesi: veden kulutus, tutkimuksia vedellä- arkielämään kuuluvia materiaaleja ja aineita- kierrätys, säästävä käyttö- paloturvallisuus

171

Ihminen, terveys, turvallisuus ja henkinen hyvinvointi- kasvu ja kehitys- ihmisen rakenne- elintoiminnot- kehonkuva- elämänkaari- terveys- omasta terveydestä huolehtiminen- turvallinen liikennekäyttäytyminen- jalankulkijana liikenteessä- paloturvallisuus- henkinen hyvinvointi- vuorovaikutustaidot- kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy- fyysinen koskemattomuus

SISÄLLÖT, 2. LUOKKA

Eliöt ja ympäristö- luonto eri vuodenaikoina- eliöiden erilaiset elinympäristöt; piha, puisto, pelto, metsä, niitty, järvi- eliöiden tutkiminen ja havainnointi: ominaisuudet, luokitus- eliöiden elämän tapahtumat; syntymä, kasvu, kuolema- ruuan alkuperä: puutarhan ja pellon satoa

Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana- aika ja avaruus- maa- aurinko- kuu- planeetat- taivaankappaleiden liikkeet ajan määrittäjinä- maiseman ja maaston rakenteiden hahmottaminen- kartta: pohjapiirros, kotiseutu, Suomi ja Suomen naapurimaat kartalla, kartan tarkastelua

Ympäristön ilmiöitä- aurinko lämmönlähteenä- lämmittäminen- tutkimuksia magneetilla ja hankaussähköllä- oppilaan elämänpiiriin kuuluvaan teknologiaan tutustuminen

Ympäristön aineita- vesi: olomuodot, ominaisuudet, kiertokulku- ilma- kierrätys, säästävä käyttö

172

Ihminen, terveys, turvallisuus ja henkinen hyvinvointi- sairastaminen- ensiapu: hätänumerot, yksinkertaiset ensiaputoimet- turvallinen liikennekäyttäytyminen

Vuosiluokkaan sitomattoman opetuksen opintokokonaisuudetLohjalla käytettävät opintokokonaisuudet oman opinto-ohjelman mukaan opiskelevalle oppilaalle vuosiluokkien 1. ja 2. ympäristö- ja luonnontiedon oppimäärän osalta ovat seuraavat:

YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO

Eliöt ja ympäristö- elollinen ja eloton luonto käsitteenä- luonto eri vuodenaikoina- koulun lähiympäristön kasveihin ja eläimiin tutustuminen- sadonkorjuu- kasvit ja eläimet erilaisissa elinympäristöissä- kasvien ja eläinten sopeutuminen erilaisiin elinolosuhteisiin- eliöiden erilaiset elinympäristöt: piha, puisto, pelto, metsä, niitty, järvi- eliöiden tutkiminen ja havainnointi- ominaisuudet- kuvailu ja luokittelu- eliöiden elämäntapahtumat;- syntymä, kasvu ja kuolema- ravintoketjun käsite- ruuan alkuperä: puutarhan ja pellon satoa

Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisten elinpaikkana- elämisen edellytykset- aurinko valon ja lämmön lähteenä- vesi, ilma ja ravinto- ajankäsitteitä- vuosi, kuukaudet, viikko, vuorokausi- luonnonympäristö / rakennettu ympäristö- karttapallon värityksen ymmärtäminen- Suomi kartalla- suunnat ja paikanmääritteet- pääilmansuunnat

Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana- aika ja avaruus- aurinkokuntamme- maa- aurinko ja tähdet- kuu ja planeetat- taivaankappaleiden liikkeet ajan määrittäjänä- kartta- pää- ja väli-ilmansuunnat- pohjapiirros- karttamerkkeihin tutustuminen- maanosat kartalla

YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO

Ympäristön ilmiöitä- valo ja varjo- sää- lämpömittari- säämerkit- säätila- aurinko lämmönlähteenä- lämmittäminen- tutkimuksia magneetilla ja hankaussähköllä- oppilaan elämänpiiriin kuluvaan teknologiaan tutustuminen

Ympäristön aineita- vesi- tutkimuksia vedellä; veden olomuodot- veden kulutus- arkielämään kuuluvia tavallisimpia materiaaleja ja aineita- kierrätys, säästävä käyttö- paloturvallisuus vesi- ominaisuudet- kiertokulku- ilma- tutkimuksia ilmalla- kierrätys, säästävä käyttö

Ihminen, terveys, turvallisuus ja henkinen hyvinvointi- kasvu ja kehitys- ihmisen rakenne ja elintoiminnot- kehonkuva ja elämänkaari- turvallinen liikennekäyttäytyminen- jalankulkijana liikenteessä- henkinen hyvinvointi- vuorovaikutustaidot- kiusaaminen ja väkivallan ehkäisy- fyysinen koskemattomuus- terveys- omasta terveydestä huolehtiminen(ravinto, lepo, liikunta ...)- sairastamien- ensiapu

173

- Suomi ja Suomen naapurivaltiot kartalla- kotiseutu

- hätänumerot- yksinkertaiset ensiaputoimet- turvallinen liikennekäyttäytyminen- polkupyöräilijänä liikenteessä- henkinen hyvinvointi- vuorovaikutustaidot- kiusaaminen ja väkivallan käyttö- fyysinen koskemattomuus

TAVOITTEET LK 3.-4.

Oppilas- syventää aikaisempia tietojaan luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja kokeilemalla- käyttää apunaan yksinkertaisia havaintovälineitä ja kirjallisia sekä sähköisiä tietolähteitä- oppii käyttämään ympäristön tarkastelussa tarvittavia käsitteitä- oppii esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa- oppii lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoa- oppii toimimaan vastuullisesti lähiympäristössään- oppii terveyteen ja turvallisuuteen liittyvää ajattelua

SISÄLLÖT, LK. 3.

Eliöt ja elinympäristöt- oman lähiympäristön yleisimpien kasvi- sieni- ja eläinlajien tunnistamista- niiden tutkimista ja luokittelua- eri elinympäristöjen havainnoimista- ruuan tuottaminen

Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana- luonnon ympäristön ja rakennetun ympäristön ero ja niissä lähiseudulla tapahtuneita ja tapahtuvia muutoksia- Suomen maantietoa- Suomi ja maanosat karttapallolla- erilaisia karttoja ja kartan käyttöä- kompassin käyttöön tutustumista- omaan kotiseudun ja maakunnan luonnonoloihin tutustumista

Ympäristön aineita ja ilmiöitä- yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteita- tavallisimpien aineiden ja esineiden tutkimista- luonnonsuojelu omassa elämässä, kierrätys

Ihminen ja terveys- henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä; perhe, ystävät, tunteet jne.- omasta terveydestä ja puhtaudesta huolehtiminen, terveelliset elämäntavat

174

jokapäiväisessä elämässä

Turvallisuus- kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; avun hakeminen- luvallinen - luvaton toiminta- vaaratekijöitä lähiympäristössä- pyöräilijänä liikenteessä

SISÄLLÖT, LK. 4.

Eliöt ja elinympäristöt- eliöiden tutkimista, havainnoimista ja luokittelua jatketaan- elinympäristöihin perehdytään tarkemmin; vesi elinympäristönä ja suo

Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana- ihmisen toiminta lähiseudulla ja sen vaikutuksia ympäristöön- Pohjoismaat- karttojen käyttöä- eri lähteiden käyttöä tiedonhankinnassa

Ympäristön aineita ja ilmiöitä- jatketaan laitteiden ja rakenteiden tutkimista- ääni ja valo ilmiöinä- sähkö- luontoa suojeleva ja säästävä elämäntapa- kotipaikkakunnan jätehuoltoon tutustuminen

Ihminen ja terveys- yleisimpien sairauksien tunnistaminen ja itsehoito; ensiavun perustaitoja- terveelliset elämäntavat ja henkinen hyvinvointi

Turvallisuus- turvallisuusnäkökohtien huomioiminen jokapäiväisessä elämässä- fyysinen ja henkinen koskemattomuus- yleinen käyttäytyminen liikenteessä

10.9 BIOLOGIA JA MAANTIETO

VUOSILUOKAT 5–6

Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että

175

oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa.

Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle.

Vuosiluokilla 5–6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi.

BIOLOGIA, LK. 5.

IHMINEN

TAVOITTEET SISÄLLÖT

Oppija tutustuu ihmisen elinkaareen Kasvaminen kypsyminen syntymästä kuolemaan.Elinikäisen oppimisen periaate.

Oppija ymmärtää ihmisen biologisena kokonaisuutena

Keskeiset elinjärjestelmät (luusto, lihaksisto, verenkierto jne.)

Oppija ymmärtää ravinnon, unen ja liikunnan merkityksen terveydelle ja oppimiselle

Terveelliset elämäntavat

Oppija ymmärtää omaa fyysistä kasvuaan ja puberteetin osuuden hänessä tapahtuviin biologisiin muutoksiin

Murrosiän fyysiset muutokset

176

ELIÖLAJIT

TAVOITTEET SISÄLLÖT

Oppija tunnistaa lähialueiden tuttuja kasveja ja osaa koota ohjatusti herbaariota

Kasvien tunnistus ja kerääminen

Oppija tietää kasvien keskeiset lisääntymismekanismit Kasvien lisääntyminen

Oppija tuntee yhteyttämisen mekanismin ja merkityksen Yhteyttäminen

Oppija tuntee lähiseudun eläimiä ja tietää niiden sopeutumisesta ympäristöönsä

Lähiseudun eläimistöön tutustuminen

YMPÄRISTÖ

TAVOITTEET SISÄLLÖT

Oppija tutustuu erilaisiin elinympäristöihin ja liikkuu havainnoiden ja tutkien maastossa

Metsätyyppejä, suo- ja kulttuurimaisemat ja erilaiset kenttätyöt

Oppija ymmärtää ravintoketjujen merkityksen ja mekanismin erilaisissa elinympäristöissä

Ravintoketjut

Oppija tutustuu maa- ja metsätalouteen ruoantuotannon ja puuntuotannon näkökulmasta

Maa- ja metsätalouden alkutuotanto

Oppija osaa tehdä pieniä tutkimuksia maastossa ja luokkahuoneessa sekä kuvata ja selostaa niiden tuotoksia

Käytännön tutkimusten laatiminen, toteuttaminen ja raportointi

MAANTIETO, LK. 5.

TAVOITTEET SISÄLLÖT

Oppija oppii hahmottamaan maailmankartan ja sen keskeisen nimistön

pituus- ja leveyspiirit, maanosat, valtameret, napa-

177

alueet

Oppija oppii laatimaan ja tulkitsemaan karttoja. Hän osaa myös käyttää tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteenä

Kartaston käyttö ja tulkinta,karttamerkit ja mittakaavat

Oppija perehtyy Euroopan maantietoon:Hahmottaa sen maailmankartalla, tutustuu keskeiseen nimistöön, tutustuu kasvillisuus- ja ilmastovyöhykkeisiin sekä eläimistöön

Euroopan valtiollinen kartta, ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä eläimistö

BIOLOGIA, LK. 6.

IHMINEN

TAVOITTEET SISÄLLÖT

Oppija ymmärtää psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kasvuaan ja niihin vaikuttavia tekijöitä

Murrosiän psyykkiset ja fyysiset muutokset

Oppija ymmärtää tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden käsitteet ja pyrkii toimimaan niiden periaatteiden mukaisesti

Tasa-arvo eri näkökulmista, vastuunotto omista teoista ja toisten huomioiminen

Oppija ymmärtää tunteiden tunnistamisen tarpeellisuuden sekä tietoisen ajattelun merkityksen tunteiden säätelyssä

Tunnenimistöä, tunteiden ilmaisutapoja, tunteiden hallinta ajattelun ja päätöksenteon avulla

ELIÖLAJIT

TAVOITTEET SISÄLLÖT

Oppija hahmottaa kasvikunnan osuuden eliökunnan kokonaisuudessa

Kasvikunnan luokittelua eliökunnassa

Oppija hahmottaa eläinkunnan luokituksia ja hahmottaa niiden osuuden eliökunnan kokonaisuudessa

Eläinkunnan luokittelua eliökunnassa

YMPÄRISTÖ

178

TAVOITTEET SISÄLLÖT

Oppija tutustuu erilaisiin elinympäristöihin ja liikkuu havainnoiden ja tutkien maastossa

Metsätyyppejä, suo- ja kulttuurimaisemat ja erilaiset kenttätyöt

Oppija tutustuu jokamiehen oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä ekologisiin tapoihin elää siten, että kykenee noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita

Jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet, kestävä kehitys

Oppija osaa tehdä pieniä tutkimuksia maastossa ja luokkahuoneessa sekä kuvata ja selostaa niiden tuloksia

Käytännön tutkimusten laatiminen, toteutus ja raportointi

MAANTIETO 6. LK.

TAVOITTEET SISÄLLÖT

Oppija oppii ymmärtämään ihmisen toiminnan ja luonnon riippuvuutta toisistaan maapallolla

Kestävä kehitys: Ihmisen ja luonnon vuorovaikutus

Oppija tutustuu eri biomeihin kuten sademetsiin, savanneihin, aroihin, aavikoihin, talvisateiden alueisiin sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeisiin. Hän tutustuu ihmisen elämään eri ympäristöissä

Maailman ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä eläimistöä. Ihmisen sopeutuminen eri olosuhteisiin.

BIOLOGIA JA MAANTIETO, LK. 7-9

BIOLOGIA, TAVOITTEET, LK, 7.Oppilas oppii- käyttämään biologialle tyypillisiä käsitteitä ja tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä- kuvaamaan elämän perusilmiöitä- tunnistamaan eliölajeja, arvostamaan luonnon monimuotoisuutta ja suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen- hahmottamaan vesiekosysteemin rakennetta ja sen toimintaa

BIOLOGIA, SISÄLLÖT, LK. 7.- luonnon monimuotoisuus- eliökunnan luokitteleminen ja eliöiden tunnistaminen- solun rakenteen ja toiminnan tutkiminen- elämän tunnusmerkit

179

- kasvupaikkatekijät ja eri eliölajien sopeutuminen

BIOLOGIA, TAVOITTEET, LK, 8.Oppilas oppii- käyttämään biologialle tyypillisiä käsitteitä ja tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä- hahmottamaan metsäekosysteemin rakennetta ja sen toimintaa- tunnistamaan eliölajeja, arvostamaan luonnon monimuotoisuutta ja suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen- tuntemaan kasvinviljelyn periaatteita ja kiinnostuu kasvien kasvattamisesta- tuntemaan sekä ymmärtämään seksuaalisuuden biologisen perustan- tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä- ymmärtämään biotekniikan arkipäivän sovellusten merkityksen ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä kysymyksiä- tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia- ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet

BIOLOGIA, SISÄLLÖT, LK. 8.- ihmisen lisääntyminen ja seksuaalisuuden biologinen perusta- perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä- ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin erityispiirteet- biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset- ekosysteemi, sen rakenne ja toiminta- yhden ekosysteemin omakohtainen tutkiminen- eliökunnan luokitteleminen, eliöiden tunnistaminen sekä ohjattu kasvien kerääminen- metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminen- oman eliöympäristön ja ympäristömuutosten tutkiminen, oman lähiympäristön tilaa parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen

BIOLOGIA, TAVOITTEET, LK, 9.Oppilas oppii- tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot

BIOLOGIA, SISÄLLÖT, LK. 9.- ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot

MAANTIETO, TAVOITTEET, LK, 7.Oppilas oppii- käyttämään ja tulkitsemaan karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä lähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä- määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet

180

- ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla- ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa- ymmärtämään luonnon ja ihmisen vuorovaikutusta Amerikassa sekä tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista- tunnistamaan Amerikan kulttuurin piirteitä, kunnioittamaan niitä sekä suhtautumaan niihin myönteisesti

MAANTIETO, SISÄLLÖT, LK. 7.- Maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan hahmottaminen sekä maailman alueellinen jäsentäminen- maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat- Pohjois- ja etelä- Amerikan luonnonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuripiirteiden vertaileminen- ympäristö- ja kehityskysymykset Amerikassa sekä niiden ratkaisumahdollisuudet- karttakuva ja karttojen keskeiset ominaisuudet

MAANTIETO, TAVOITTEET, LK, 8.Oppilas oppii- käyttämään ja tulkitsemaan karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä lähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä- ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla- ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa- oppii ymmärtämään luonnon ja ihmisen vuorovaikutusta Euroopassa sekä tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista- tunnistamaan Euroopan erilaisia kulttuureja, kunnioittamaan niitä sekä suhtautumaan niihin myönteisesti

MAANTIETO, SISÄLLÖT, LK. 8.- maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat- Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmistoiminnan peruspiirteet sekä niiden vuorovaikutus Euroopan eri alueilla- Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa ja Euroopan tulevaisuus- ympäristö- ja kehityskysymykset Euroopassa sekä niiden ratkaisumahdollisuudet

MAANTIETO, TAVOITTEET, LK, 9.Oppilas oppii- ymmärtämään luonnon ja ihmisen vuorovaikutusta Suomessa sekä tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista - ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa- tunnistamaan Suomen kulttuurin piirteitä, kunnioittamaan niitä sekä suhtautumaan

181

myönteisesti Suomen vähemmistökulttuureihin, maahanmuuttajiin- tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä- tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen- ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti

MAANTIETO, SISÄLLÖT, LK. 9.- Suomen karttakuva ja maisema- luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla sekä rakennettu ympäristö ja perinnemaisemat- vähemmistökulttuurit Suomessa- vaikuttamismahdollisuudet oman ympäristön suunnittelussa ja kehittymisessä- Suomi osana maailmaa- oman lähiympäristön tai kotikunnan tutkiminen: luonnonympäristö, rakennettu ympäristö ja sosiaalinen ympäristö- Itämeren alueen ympäristökysymykset- kulutuksen merkitys sekä erilaisten tuotteiden elinkaaren vaiheiden tutkiminen ja vertailu

10.10 FYSIIKKA JA KEMIA

VUOSILUOKAT 5–6Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta.

Koulu päättää omassa opetussuunnitelmassaan tarkemmin tavoitteiden ja sisältöjen jakautumisesta vuosiluokille 5-6, riippuen koulun käytettävissä olevista oppimateriaaleista ja välineistä. Ohessa ehdotus tavoitteiden ja sisältöjen jakautumisesta vuosiluokille 5.-6.

TAVOITTEET, LK. 5.Oppilas oppii • työskentelemään ja toimimaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita• tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta

182

• tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita• tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia• käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä

SISÄLLÖT, LK. 5.Energia ja sähkö* Lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen sähkön avulla sekä sähköturvallisuus* erilaisia sähkön ja lämmön tuotantotapoja sekä maapallon energiavarat

Luonnon rakenteet* Maan vetovoima ja kitka sekä voimista aiheutuvia liike- ja tasapainoilmiöitä sekä liikettä kuvaavien käsitteiden soveltaminen turvallisessa liikkumisessa ja tapaturmien ehkäisemisessä* Maan ja kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia ilmiöitä sekä aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas

TAVOITTEET, LK. 6.Oppilas oppii • työskentelemään ja toimimaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojelleen sekä noudattamaan annettuja ohjeita• tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta• tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia• käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden haitallisuuden

SISÄLLÖT, LK. 6.Aineet ympärillämme* Ilman koostumus ja ilmakehä* Veden ominaisuudet ja sen merkitys liuottimena, luonnonvesien tutkiminen sekä veden puhdistaminen* Maaperästä saatavien aineiden luokittelu sekä aineiden erotusmenetelmiä* Elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä, käyttö ja kierrätys sekä niiden turvallinen käyttö

FYSIIKKA

VUOSILUOKAT 7–9Vuosiluokilla 7–9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan tietämystä

183

fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä vali toja erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa.

TAVOITTEET, LK 7.-9.Oppilas oppii- luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista- havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä vertailemista ja luokittelemista, hypoteesin esittämistä ja testaamista sekä tulosten käsittelemistä, esittämistä ja tulkitsemista- suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteelliseen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia- työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa- muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta- käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita- käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmien ratkaisemisessa- tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita

SISÄLLÖT, LK. 7.Lämpö* Kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt sekä niiden kuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla sekä lämpöilmiöiden merkitys ja sovellukset* Energian säilyminen ja huononeminen, lämpö energiamuotona

184

SISÄLLÖT, LK. 8.Värähdys- ja aaltoliike* Erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt, aaltoliikkeen synty, vastaanottaminen, havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen, sekä niihin liittyvät ominaisuudet, suureet ja lait* äänen ja valon merkitys ja sovellukset* optisten laitteiden toimintaperiaatteita* mittaamisen perusteet, suureet

SISÄLLÖT, LK. 9.Liike ja voima* Vuorovaikutus, niistä syntyvät voimat, niistä aiheutuvat liike-ja tasapainoilmiöt sekä niiden esiintyminen ympäristössä* Liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit* Voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho

Sähkö ja luonnon rakenteet* Kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat* Tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekä näiden ilmiöiden soveltaminen turvallisesti jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa* Sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö* Luonnon rakenteet ja mittasuhteet* Rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa* Radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon sekä säteilyltä suojautuminen

FYSIIKKAHYVÄN OSAAMISEN (8) KUVAUKSET

7.lkLuonnon tutkimisen taidotOppilas• osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa• osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitellayksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita taipäämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa• osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä• osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulostenluotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä• tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellistatiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.

185

LämpöOppilas• tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaatulkita niitä• osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleenlämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla• osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakejatarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä.

8.lkLuonnon tutkimisen taidotOppilas• osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa• osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitellayksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita taipäämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa• osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä• osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulostenluotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä• tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellistatiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.

Värähdys- ja aaltoliikeOppilas• tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn,etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen• tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisiailmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla• osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa• ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksimelu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa.

9.lkLuonnon tutkimisen taidotOppilas• osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa• osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitellayksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai

186

päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa• osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä• osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulostenluotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä• tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellistatiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa.

Liike ja voimaOppilas• osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita,kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima• osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksistasekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteidentekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen• ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteenja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia• osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittääniiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittäätiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan• tuntee työn ja energian välisen yhteyden• ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan.

SähköOppilas• osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytönperiaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia• ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksienvaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina• tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä• tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja.

Luonnon rakenteetOppilas• tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajitvaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä• hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaahavainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla

187

• osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia,vuorovaikutus ja säteily• ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energianmuuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa.

KEMIA

VUOSILUOKAT 7–9Kemian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on syventää oppilaan tietämystä kemiasta ja kemiallisen tiedon luonteesta sekä ohjata luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan ja tietojen käyttämiseen elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle persoonallisuuden kehittymisen ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamisen kannalta välttämättömiä aineksia, ja se auttaa ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja ja keskustella erityisesti energian tuotantoon, ympäristöön ja teollisuuteen sekä tuotteiden elinkaareen liittyvistä asioista ja ohjata oppilasta ottamaan vastuuta ympäristöstään. Opetus tukeutuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havaitseminen ja tutkiminen. Tästä edetään ilmiöiden tulkitsemiseen, selittämiseen ja kuvaamiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja, kehittää käden taitoja ja kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja sekä innostaa oppilasta kemian opiskeluun.

TAVOITTEET, LK. 7.-9.

Oppilas oppii- työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen- käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä ja arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä- tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämään tuloksia- ymmärtämään aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle- tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä- käyttämään aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja- kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktio yhtälöiden avulla- soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa- tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle

SISÄLLÖT, LK- 7.

188

Ilma ja vesi* Ilmakehän aineet ja niiden merkitysihmiselle ja luonnon tasapainolle* Vesi ja veden ominaisuuksia, kutenhappamuus ja emäksisyys* Aineiden paloherkkyys, palamisreaktio,sen kuvaaminen kemian merkkikielellä sekä palamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutukset ympäristössä

SISÄLLÖT, LK- 8.Raaka-aineet ja tuotteet* Tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet ja niiden ominaisuuksia sekä tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys* Sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset* Alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen, luokittelu ja erottaminen sekäreaktionopeuksien vertailu* Reaktioyhtälöiden tulkitseminen sekä yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen* Alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen atomimallin tai jaksollisen järjestelmän avulla.

Elollinen luonto ja yhteiskunta* Fotosynteesi ja palaminen, energialähteet* Orgaanisten yhdisteiden hapettumisreaktioita ja reaktiotuotteita, kuten a karboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö* Hiilivedyt, öljynjalostusteollisuus ja sen tuotteet* Hiilihydraatit. valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ka merkitys ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina* Pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit

KEMIA

HYVÄN OSAAMISEN (8) KUVAUKSET

7.lkKemiaa tutkimaanOppilas• osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä• osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä

Aine ja reaktioOppilas • osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä• osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaanaineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen

189

happamuutta• osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä• osaa kuvata atomia, kemiallisia yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen• osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion

Ilma ja vesiOppilas• osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä• osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaanaineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksenhappamuutta• osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä• osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisiailmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia

8.lkRaaka-aineet ja tuotteetOppilas• osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä• osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä• osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisiailmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia• osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteidenluokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit• osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen• osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktionyhtälön• osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuorenrakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä• tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle,esimerkiksi korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa jametalliteollisuudessa• tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteitaja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä

Elollinen luonto ja yhteiskuntaOppilas• osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä• osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä• tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa jaympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen

190

• tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle,esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekäkorroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa jametalliteollisuudessa• tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksiaihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita jaraskasmetalleja• tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteitaja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä• osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintojakuluttujana

EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET – FYSIIKKA JA KEMIA

4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyysOppilas oppii muodostamaan oman kriittisenmielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen* esim. energiakysymykset

5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista jakestävästä tulevaisuudesta * fysiikka ja kemia koko ajan mukana

6. Turvallisuus ja liikenneTyöturvallisuus ympäristöturvallisuus* fysiikka ja kemia

Muut huomioon ottava liikennekäyttäytyminen,liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet* fysiikka

7. Ihminen ja teknologiaOppilas oppii ottamaan kantaa teknologisiinvalintoihin ja arvioimaan tämän päivänteknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksiatulevaisuuteen* fysiikka

Luonnontieteellisen tiedon, muiden tieteenalojenja teknologian vuorovaikutus* fysiikka

Teknologian kehittäminen ja sen vaiheet* fysiikka

191

10.11 USKONTO

10.11.1 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä. Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä.

Opetuksen tavoitteena on• perehdyttää omaan uskontoon• perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen• tutustuttaa muihin uskontoihin• auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä• kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta.

10.11.2 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.

VUOSILUOKAT 3–5Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1–5 on aineksien tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Keskeisessä asemassa opetuksessa ovat oppilaita ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tutustuminen tietojen ja omien kokemusten kautta, Raamattuun perehtyminen sekä oppilaiden rohkaiseminen eettiseen arviointiin ja siitä nousevaan vastuullisuuteen.

VUOSILUOKAT 6–9Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6–9 on

192

syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä sekä näin tukea oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.

EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

TAVOITTEET LK. 1.-2.

Oppilas:- kasvaa arvostelukykyiseksi, suvaitsevaiseksi ja empaattiseksi- perehtyy kristinuskon perusteisiin ja evankelisluterilaisen kirkon toimintaan lähiympäristössään- perehtyy evankelisluterilaisen kirkon perinteisiin ja juhlapäiviin- pohtii oikeaan ja väärään liittyviä kysymyksiä, soveltaa oppimaansa arkipäivän eri tilanteissa- tutustuu muihin kirkkoihin ja uskontoihin arkikokemuksiensa ja lähiympäristön tarjoamien konkreettisten esimerkkien avulla- harjaantuu vastuullisiin valintoihin arkipäivän tilanteissa

SISÄLLÖT, 1. LUOKKA

- Jumala isänä- Jeesus- Raamatun kertomuksia:*Jeesus lapsena*Jeesus opettajana*Jeesus auttajana- Omaan seurakuntaan ja jumalanpalvelukseen tutustuminen- Minä ja muut (perhe ja kouluympäristö)- Minä ja muut (vastuullisuus ja toisen arvostus, kultainen sääntö, anteeksiantaminen ja pyytäminen, omatunto)- Kirkkovuosi- Kodin juhlia- Virsiä ja hengellisiä lauluja- Rukouskäsite

SISÄLLÖT, 2. LUOKKA- Jumala Luojana- Raamattu pyhänä kirjana:*VT ja UT- Oma kirkko / ortodoksinen kirkko- lähipiirin muita kirkkoja- Minä ja muut (vastuullisuus ja toisen arvostus, kultainen sääntö, anteeksiantaminen ja pyytäminen, omatunto)- Kirkkovuosi- Kirkollisia toimituksia- Virsiä ja hengellisiä lauluja

193

- Isä meidän –rukous ja Herran siunaus

Vuosiluokkaan sitomattoman opetuksen opintokokonaisuudetLohjalla käytettävät opintokokonaisuudet oman opinto-ohjelman mukaan opiskelevalle oppilaalle vuosiluokkien 1. ja 2. uskonnon oppimäärän osalta ovat seuraavat:

USKONTO

Jumala isänä ja Luojana- Jeesus

Raamatun kertomuksia- Jeesus lapsena- Jeesus opettajana- Jeesus auttajana

Raamattu pyhänä kirjana- VT ja UT- Raamatun kertomuksia UT

Omaan seurakuntaan ja jumalanpalvelukseen tutustuminen

Tutustuminen ortodoksiseen kirkkoon

Minä ja muut- perhe ja kouluympäristö- vastuullisuus ja toisen arvostus, kultainen sääntö, anteeksiantaminen ja -pyytäminen, omatunto, itsetunto- vastuullisuus ja toisen arvostus, kultainen sääntö, anteeksiantaminen ja -pyytäminen, omatunto, itsetunto

Kirkkovuosi

Kodin juhlia

Virsiä ja hengellisiä lauluja

RukouskäsiteIsä meidän rukous ja Herran siunaus

Kirkollisia toimituksia

TAVOITTEET, LK. 3.-6.

Oppilas:-saa perustiedot kristinuskosta ja tutustuu Raamattuun-tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan-tutustuu ja oppii suhtautumaan suvaitsevaisesti muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin katsomuksiin-oppii eettisten asioiden pohdintaa sekä omien tunteiden ja kokemusten jakamista-oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä

SISÄLLÖT, LK. 3.- Vanhan Testamentin kertomuksia:*alku- ja patriarkkakertomukset*Egyptistä luvattuun maahan*Herran siunaus- Joulun ja hiljaisen viikon sanoma

194

- Virsiä ja hengellisiä lauluja

SISÄLLÖT, LK. 4. - Kuninkaiden aika ja profeetat- Jeesuksen elämä ja opetukset- Isä meidän -rukous, kultainen sääntö ja rakkauden kaksoiskäsky- Tutustuminen omaan seurakuntaan ja sen toimintamuotoihin ( diakonia, jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, lähetystyö)- Virsiä ja hengellisiä lauluja

SISÄLLÖT, LK. 5.- Jeesuksen elämä ja opetuksia:* Vuorisaarna* vertauksia* lähetyskäsky- Seurakunnan syntyminen;- Paavalin elämänvaiheet ja opetukset- Kirkkovuosi ja kristilliset symbolit- Virsiä ja hengellisiä lauluja

SISÄLLÖT, LK. 6.- Kristinuskon alkuvuosisadat, idän ja lännen kirkko- Uskonpudistus- Kristinuskon tulo Suomeen- Luterilainen kirkko- Muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä- Lähetystyö- Raamattu inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana- Alustava tutustuminen maailmanuskontoihin- Kristittynä eläminen:*10 käskyä*eettiset kysymykset- Virsiä ja hengellisiä lauluja

Uskonnon opetussuunnitelma vuosiluokat 7-9

7-LUOKAN OPINTOKOKONAISUUS

Kurssin nimi: Matka uskontojen maailmaan

195

Kurssin tavoite:Ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä. Tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteittäin. Osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta.

Keskeiset sisällöt:Tavoitteena kurssin sisällön osalta on pyrkiä läpikäydä käytettävän ajan puitteissa maailmanuskonnot seuraavalta osin: varhaiskantaiset uskonnot, hindulaisuus, buddhalaisuus, Kiinan uskonnot, shintolaisuus, juutalaisuus, kristinusko ja islam. Pääpaino kurssissa on suurissa maailmanuskonnoissa.

Aihekokonaisuudet ja eheyttäminenSeuraavat aihekokonaisuudet tavoitteiden ja sisältöjen osalta liittyvät 7-luokan uskonnon kurssiin soveltuvin osin:- Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys- Viestintä ja mediataito- Turvallisuus ja liikenne

8-LUOKAN OPINTOKOKONAISUUS

Kurssin nimi: Kirkkohistorian aikamatka

Kurssin tavoite:Perehdyttää Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana. Perehtyy kristinuskoon sekä sen merkitykseen ihmisten ja yhteiskunnan elämässä. Perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen

Keskeiset sisällöt:Raamattu. Raamatun syntyhistoria, soveltuvin osin keskeinen sisältö (VT ja UT) ja Raamatun merkitys kristittyjen pyhänä kirjana. Kurssin toinen tärkeä sisältö kirkkohistoria: kirkon synty, yleinen kirkkohistoria ja tärkeimmät kristilliset kirkkokunnat. Erityisesti paino luterilaisessa kirkossa

Aihekokonaisuudet ja eheyttäminenSeuraavat aihekokonaisuudet tavoitteiden ja sisältöjen osalta liittyvät 8-luokan uskonnon kurssiin soveltuvin osin:- Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys- Viestintä ja mediataito- Ihminen ja teknologia

9-LUOKAN OPINTOKOKONAISUUS

Kurssin nimi: Kristinuskon tulo Suomeen ja eväitä elämään

Kurssin tavoite:Tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä.

196

Tuntee eettiseen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita, sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaa ja toimintaansa.

Keskeiset sisällöt: Kristinuskon tulo Suomeen ja suomalainen katsomusperinne. Ihminen eettisenä olentona ja oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta.

Aihekokonaisuudet ja eheyttäminenSeuraavat aihekokonaisuudet tavoitteiden ja sisältöjen osalta liittyvät 9-luokan uskonnon kurssiin soveltuvin osin:- Ihmisenä kasvaminen- Viestintä ja mediataito- Osallistuva kansalainen- Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta- Turvallisuus ja liikenne- Ihminen ja teknologia

HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSET (8)

Luokka 7Oppilas• tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet• ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta• arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.• tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen• hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä.• tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.• kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä• tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.

Luokka 8Oppilas• tuntee Raamatun keskeisen sisällön• tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet• tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa• arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä• tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen• hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä• kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä• tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.

Luokka 9Oppilas

197

• tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen• ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.• tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa• arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä• hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä• kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä• tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.• kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan

10.11.3 ORTODOKSINEN USKONTO

Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen.

Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1-2 on tietojen, taitojen ja pyhän kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentumiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi.

Vuosiluokka 1

TAVOITTEET:Oppilas- oppii ortodoksisen kristillisyyden sekä uskonopin peruskäsitteitä- oppii tuntemaan kirkkovuotta- tutustuu oman seurakunnan toimintaan- tutustuu Jeesuksen kotimaahan ja Jeesuksen elämän keskeisiin vaiheisiin lähinnä kirkkovuoden kautta- osallistuu ortodoksiseen liturgiaan- tutustuu alustavasti luterilaisuuteen- oppii ottamaan huomioon lähimmäisensä opetusryhmässä ja sen ulkopuolella

SISÄLLÖT:Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset- tärkeimmät kirkkovuoden juhlat- oppilaan taivaallinen esirukoilija ja nimipäivä- paasto- joitakin kirkon pyhiä ihmisiä kuten pyhä Nikolaos sekä pyhittäjät Sergei ja Herman

198

Kirkon jäsenenä- ristinmerkki ja ikoni- rukous- seurakunnan lapsityö- luterilainen kirkko

Raamattu pyhänä kirjana- Jeesuksen elämän keskeisiä tapahtumia- Jeesuksen kotimaa

Liturginen elämä- kirkkomatka- yleisimmät kirkkoveisut- kirkko rakennuksena

Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen- ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena- Isä, Poika ja Pyhä Henki- oikea ja väärä- ystävyys ja suvaitsevaisuus

Vuosiluokka 2

TAVOITTEET:Oppilas- syventää ortodoksisen kristillisyyden sekä uskonopin peruskäsitteitä- oppii tuntemaan kirkkovuotta- tutustuu oman seurakunnan toimintaan- tutustuu Jeesuksen elämään ja opetuksiin- osallistuu ortodoksiseen liturgiaan- tutustuu alustavasti muihin uskontoihin- oppii ottamaan vastuun omista teoistaan

SISÄLLÖT:Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset- tärkeimmät kirkkovuoden juhlat- oppilaan nimikkopyhä- paasto- joitakin kirkon pyhiä ihmisiä kuten Georgios Voittaja, pyhä Katarina, pyhä Sofia, pyhä Lucia

Kirkon jäsenenä- kodin siunaaminen- liturgia- seurakunnan lapsityö- lähiympäristön kirkkoja ja uskontoja

199

Raamattu pyhänä kirjana- Jeesuksen elämän keskeisiä tapahtumia- Jeesuksen opetuksia

Liturginen elämä- kaste ja ehtoollinen- nimenanto- kirkkomatka- yleisimmät kirkkoveisut- kirkko pyhänä paikkana

Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen- ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena- lähimmäisenrakkaus- synti ja katumus

Työtavat vuosiluokilla 1-2:- keskustelu, kerronta- askartelu, piirtäminen, käsityöt, veisujen opetteleminen, kirjalliset tehtävät- srk:n järjestämään jumalanpalvelukseen osallistuminen kerran lukukaudessa, retket ja vierailut

Vuosiluokka 3

TAVOITTEET:Oppilas- tutustuu Vanhan testamentin kertomuksiin- osaa pohtia omaan elämäänsä liittyviä eettisiä kysymyksiä- kunnioittaa Jumalan luomistyötä- ymmärtää kertomusten kautta Jumalan johdatuksen ja suojeluksen elämässä

SISÄLLÖT:- maailman luominen, syntiinlankeemus, Kain ja Abel- Nooa, Aabraham, Iisak, Jaakob, Joosef, Mooses- erämaavaellus, saapuminen luvattuun maahan- 10 käskyä, rakkauden kaksoiskäsky

Vuosiluokka 4

TAVOITTEET:Oppilas- perehtyy evankeliumien kertomuksiin ja niiden sanomaan- tutustuu evankeliumien syntyyn ja kirjoittajiin

200

- oppii pohtimaan evankeliumeista nousevia eettisiä kysymyksiä- tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin

SISÄLLÖT:- Jeesuksen elämänvaiheet, Jeesuksen opetuksia ja ihmetekoja- kärsimyshistoria, ylösnousemus ja uusi elämä- evankelistat- Ut:n ajan historia- luterilainen ja katolinen kirkko

Vuosiluokka 5

TAVOITTEET:Oppilas- perehtyy liturgiaan ja ortodoksiseen kristillisyyteen- tuntee ortodoksisen uskonopin keskeisiä peruskäsitteitä- tutustuu muihin uskontoihin

SISÄLLÖT:- liturgia, liturginen elämä- ortodoksinen perinne maailmassa- luostarien toimintaa- ortodoksinen ihmiskäsitys- Pyhä Kolminaisuus ja persoonien erityispiirteet- kirkkovuoden rakenne- juutalaisuus ja islam

Työtavat vuosiluokilla 3-5:- kerronta, keskustelu, askartelu, piirtäminen, käsityöt, veisujen opetteleminen, kirjalliset tehtävät- srk:n järjestämään jumalanpalvelukseen osallistuminen kerran lukukaudessa, retket ja vierailut

OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKILLE 6-9

Vuosiluokka 6

TAVOITTEET:Oppilas

201

- tuntee kuninkaiden ja profeettojen ajan Vt:ssa- tutustuu apostolisen ajan kirkkoon- tuntee sakramentit

SISÄLLÖT:- profeetat- kuninkaiden aika- Psalmit- Apostolien teot- sakramentit- kirkkotieto

Vuosiluokka 7

TAVOITTEET:Oppilas- tutustuu ortodoksisen kirkon historiaan apostolisesta ajasta nykypäivään- perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana

SISÄLLÖT:- Raamatun synty ja sisältö- Raamattu pyhänä kirjana- kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat- kirkkokunnat sekä ekumenia

Vuosiluokka 8

TAVOITTEET:Oppilas- tuntee Suomen ortodoksisen kirkon historiaa ja nykypäivää- tutustuu maailmanuskontoihin pääpiirteissään

SISÄLLÖT:- Suomen ortodoksisen kirkon historia ja hallinto- maailmanuskonnot- Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys

Vuosiluokka 9

TAVOITTEET:Oppilas- tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä

202

- tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan- osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä

SISÄLLÖT:- uskonopin ja ortodoksisen etiikan keskeiset kohdat- sakramentit

Työtavat vuosiluokilla 6-9:- keskustelu, kirjalliset tehtävät, veisujen opetteleminen ja liturgiseen traditioon tutustuminen- srk:n järjestämään jumalanpalvelukseen osallistuminen kerran lukukaudessa, retket ja vierailut

10.12 HISTORIA

Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa.

VUOSILUOKAT 5-6Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen Vallankumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historian toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen.

Koulu päättää omassa opetussuunnitelmassaan tarkemmin tavoitteiden ja sisältöjen jakautumisesta vuosiluokille 5-6, riippuen koulun käytettävissä olevista oppimateriaaleista. Ohessa ehdotus tavoitteiden ja sisältöjen jakautumisesta vuosiluokille 5.-6.

TAVOITTEET, LK. 5.-6.Oppilas oppii• ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä• ymmärtämään historian jakaminen aikakausiin• käyttämään oikein historian keskeisiä käsitteitä

203

• ymmärtämään syy- ja seuraussuhteiden merkityksiä• ymmärtämään historiallisten instituutioiden merkityksen historian välittymisessä nykyihmisille• tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa Ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen olennaisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyminen• tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa• esittämään muutoksille syitä.

SISÄLLÖT, LK. 5.-6.

5. Luokka:Omat juuret ja historiallinen tieto• Oman perheen tai kotiseudun historia• Muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen.

Esihistoriallinen aika ja ensimmäiset korkeakulttuurit• Ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset:-Kivikausi-Pronssikausi-Rautakausi• Maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään

Eurooppalaisten sivilisaatioiden synty• Antiikin Kreikka• Antiikin Rooma• Antiikin heijastuminen tähän päivään.

Keskiaika• Uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema• Suomen liittäminen osaksi Ruotsia.

6. luokkaUuden ajan murros• Eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä.

Suomi Ruotsin valtakunnan osana• Suomalaisten elämä kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina• Suomalaisen kulttuurin muotoutuminen.

Vapauden aate voittaa alaa• Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset.

204

EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET, LK 5.-6.

Ainakin yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka:

a) jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuurib) kaupankäynnin kehitysc) kulttuurin kehitysd) liikkumis- ja kuljetus välineiden kehityse) väestössä tapahtuneet muutokset.

Seuraavat aihekokonaisuudet käsitellään soveltuvin osin 5-6 luokilla:

• Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys• Ihminen ja teknologia

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

• Oppilas osaa hankkia tietoa menneisyydestä• Oppilas osaa erottaa faktan mielipiteestä• Oppilas osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan.• Oppilas ymmärtää historian ilmiöitä• Kronologia: oppilas tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin, ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä

• Muutos ja jatkuvuus: oppilas tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta

• Syy ja seuraus: oppilas osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin.

• Oppilas osaa käyttää historiallista tietoa

• Oppilas osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta

• Oppilas tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu.

VUOSILUOKAT 7-9Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7-9 on syventää oppilaan käsitystä historiallisen tiedonluonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin.

205

TAVOITTEET, LK. 7.-9.Oppilas oppii• hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa• käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta• ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin• selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia• arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttämällä apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa.

KESKEISET SISÄLLÖT

Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- ja 1900-luvuilla.

SISÄLLÖT, LK. 7.

1. kurssi:Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate• Elämää 1800-luvun Suomessa• 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa• Kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa.

Teollinen vallankumous• Teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään• kaupungistuminen.

2. kurssi:Murrosten aika Suomessa• Sääty-yhteiskunnan mureneminen• Suomen venäläistäminen ja sen vastustus.

Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen• Imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille• Ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset

HYVÄN OSAAMISEN (8) KUVAUS 7.-LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Oppilas- osaa hankkia tietoa menneisyydestä.- osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä- ymmärtää historian tiedon perustuvan erilaisiin lähteisiin

206

- ymmärtää historian ilmiöitä- osaa käyttää historiallista tietoa.- pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiäja arvioimaan niitä opiskelemiensa kurssien pohjalta.

- kronologia: oppilas kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumatajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen- muutos ja jatkuvuus: oppilas osaa selittää, miksi jollain elämänalueellatoimittiin ennen toisin kuin nykyään- syy ja seuraus: oppilas osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä jaseurauksia.

SISÄLLÖT, LK. 8.

3. kurssi:Venäjän keisarikunnan luhistuminen ja Suomen itsenäistyminen• Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset• Suomen itsenäistyminen ja sisällissota.

Laman ja totalitarismin aika• Maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan• Elämää demokratioissa ja diktatuureissa.

Toisen maailmansodan aika• Toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset• Suomi toisessa maailman sodassa ja sodasta selviäminen.

4. kurssi:Suomi 1950-luvulta nykypäivään• Elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään• Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen.

Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun• Kylmä sota• Maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat

Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa• Länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön• Tiedonvälityksen kehitys.

EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET, LK 7.-8.

Mainittujen aihealueiden lisäksi ainakin yksi teemoista (a-e), jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka:

a) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen

207

b) kulttuurin kehitysc) tasa-arvoisuuden kehitysd) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehityse) jonkin Euroopan ulkopuolisen kulttuurin kehitysf) paikallishistoriallinen näkökulma esim. teollistumiseen ja yhteiskunnallisiin oloihin

Seuraavat aihekokonaisuudet käsitellään soveltuvin osin 7-8. luokilla:• Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys• Ihminen ja teknologia• Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas osaa hankkia tietoa menneisyydestä

Oppilas• osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä• pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä.

Oppilas ymmärtää historian ilmiöitä• kronologia: oppilas kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen• muutos ja jatkuvuus: oppilas osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään• syy ja seuraus: oppilas osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia.

Oppilas osaa käyttää historiallista tietoa

Oppilas• pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä saamaansa informaatiota• pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä.

10.13 YHTEISKUNTAOPPI

Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista.

208

Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta.

TAVOITTEET, LK. 9.

Oppilas• saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta• oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana• oppii käyttämään julkisia palveluja• saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen• oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnissa• oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään• kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta• oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana• tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset

SISÄLLÖT

Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni.

1. kurssi:

Yksilö yhteisön jäsenenä• Perhe, erityyppiset yhteisöt ja osakulttuurit

Yksilön hyvinvointi• Hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet• Tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi.

Kansalaisen turvallisuus• Oikeusjärjestelmä, erityisesti 15-vuotta täyttäneen oikeudellinen vastuu• Turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus• Liikenneturvallisuus.

2. kurssi:

Vaikuttaminen ja päätöksenteko• Kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa• Demokratia, vaalit ja äänestäminen• Politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU:n tasolla.• Yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnan Jäsenenä, oman valtion kansalaisena ja EU-kansalaisena

209

3. kurssi:

Taloudenpito• Yksityisen taloudenpidon periaatteet• Työnteko ja yrittäjyys.

Kansantalous• Yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina• Ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys.

Talouspolitiikka• Talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin• Julkinen talous ja verotus.

EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET, LK. 9.

Seuraavat aihekokonaisuudet käsitellään soveltuvin osin 9 luokalla:

• Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys• Ihminen ja teknologia• Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta• Ihmisenä kasvaminen• Viestintä- ja mediataito• Osallistuva kansalaisuus• Turvallisuus ja liikenne

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8:

Oppilas osaa hankkia ja käyttää yhteiskunnallista tietoa

Oppilas• Kykenee tulkitsemaan median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista• Osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia.

Oppilas ymmärtää yhteiskunnallista tietoa

Oppilas• Ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja• ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.

210

10.14 TERVEYSTIETO

VUOSILUOKAT 7-9Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, ja toiminnallisia valmiuksia sekä tunteiden säätelykykyä.Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi.Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista. Oppilas oppii ottamaan vastuuta sekä itsestään että toisista.Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja omaa osallistumista tukeva. Lähtökohtana on oppilaan oma arki.Opetuksessa pohditaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä arvoja.

TAVOITTEET, LK 7.-9.

Oppilas:* tuntee ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä* tiedostaa ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa* ymmärtää ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviäarvoja ja näkemyksiä* oppii arvioimaan terveyttä edistäviä ja haittaavia tekijöitä* tunnistaa ja pohtii terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja* ymmärtää sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksen merkityksen perheen, koulun, ystävien ja yhteiskunnan hyvinvoinnille* oppii arvioimaan ympäristön, kulttuurin ja median merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta

SISÄLLÖT, LK. 7.

* Ihmissuhteet: Minä ja ystävät, minä ryhmän jäsenenä.- vuorovaikutustaidot- itsetunto- tunteiden tunnistaminen ja ilmaisu

211

- velvoitteet ja vastuu ihmissuhteissa- hyvät tavat meidän koulussamme

* Terveet elämäntavat: Harrastukset, uni, rentoutuminen, hygienia* Ravinto: Säännöllisyys, monipuolisuus, D-vitamiini ja kalsium.* Syömishäiriöt - aihetta syvennetään 8.-luokalla

* Päihteet: Tupakka, alkoholi- päihdekäyttäytymisen plussat ja miinukset- riippuvuuden biologinen perusta- mielihyvä ja riippuvuus- fyysiset vaikutukset

* Fyysinen aktiivisuus:- Fyysisen kunnon merkitys ihmisen jokapäiväiseen hyvään oloon- Oman liikuntakäyttäytymisen seuranta. Jatkoseuranta 9.-luokalla

* Seksuaalisuus: Murrosiän psyykkiset ja fyysiset muutokset-seurustelu- mediakriittisyys: Esikuvat ja media

SISÄLLÖT, LK. 8.

* Ihmissuhteet: Minä ja perhe- rakkautta, rajoja, riitoja- erilaisia perhemuotoja

* Terveet elämäntavat: Ravitsemus- ravinnon vaikutus terveyteen- erityisruokavaliot ja allergiat- syömishäiriöt

* Päihteet: Alkoholi, huumeet, nuuska- vastuu omasta itsestä ja ystävistä

* Turvallisuus: Liikenne, palo- ja vesiturvallisuus

* Tutustuminen oman kunnan terveyspalveluihin

* Seksuaalisuus: Seurustelu, ehkäisy, seksitaudit

SISÄLLÖT, LK. 9.

* Ihmissuhteet: Mielenterveys ja sen ongelmat:- Stressi, masennus, neuroosit, itsetuhoisuus.- Elämän kriisit ja niistä selviytyminen.

212

* Erilaisuuden hyväksyminen:- Maahanmuuttajat, toimintarajoitteiset ja kehitysvammaiset, seksuaaliset vähemmistöt.

* Ihmisen elämänkaari syntymästä kuolemaan.- eri elämänvaiheet ja niihin liittyvät erityispiirteet- lyhyt luotaus siihen, mitä omassa elämässä tapahtunut tähän mennessä- tulevaisuus, haaveet ja niiden toteuttaminen

* Terveet elämäntavat: Kansantaudit, tavallisimmat tartuntataudit, itsehoito, lääkkeiden tarkoituksenmukainen käyttö, työhyvinvointi ja ergonomia.

* Ensiapu

* Ympäristön vaikutukset ihmisen terveyteen

* Kansalaisjärjestöt

VUOSILUOKAT 7-9Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, ja toiminnallisia valmiuksia sekä tunteiden säätelykykyä.Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi.Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista. Oppilas oppii ottamaan vastuuta sekä itsestään että toisista.Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja omaa osallistumista tukeva. Lähtökohtana on oppilaan oma arki.Opetuksessa pohditaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä arvoja.

TAVOITTEET, LK 7.- 9.

Oppilas:* tuntee ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä* tiedostaa ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa* ymmärtää ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviäarvoja ja näkemyksiä* oppii arvioimaan terveyttä edistäviä ja haittaavia tekijöitä* tunnistaa ja pohtii terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja* ymmärtää sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksen merkityksen perheen, koulun, ystävien ja yhteiskunnan hyvinvoinnille* oppii arvioimaan ympäristön, kulttuurin ja median merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta

213

SISÄLLÖT, LK. 7.

* Ihmissuhteet: Minä ja ystävät, minä ryhmän jäsenenä.- vuorovaikutustaidot- itsetunto- tunteiden tunnistaminen ja ilmaisu- velvoitteet ja vastuu ihmissuhteissa- hyvät tavat meidän koulussamme

* Terveet elämäntavat: Harrastukset, uni, rentoutuminen, hygienia* Ravinto: Säännöllisyys, monipuolisuus, D-vitamiini ja kalsium.* Syömishäiriöt - aihetta syvennetään 8.-luokalla

* Päihteet: Tupakka, alkoholi- päihdekäyttäytymisen plussat ja miinukset- riippuvuuden biologinen perusta- mielihyvä ja riippuvuus- fyysiset vaikutukset

* Fyysinen aktiivisuus:- Fyysisen kunnon merkitys ihmisen jokapäiväiseen hyvään oloon- Oman liikuntakäyttäytymisen seuranta. Jatkoseuranta 9.-luokalla

* Seksuaalisuus: Murrosiän psyykkiset ja fyysiset muutokset-seurustelu- mediakriittisyys: Esikuvat ja media

SISÄLLÖT, LK. 8.

* Ihmissuhteet: Minä ja perhe- rakkautta, rajoja, riitoja- erilaisia perhemuotoja

* Terveet elämäntavat: Ravitsemus- ravinnon vaikutus terveyteen- erityisruokavaliot ja allergiat- syömishäiriöt

* Päihteet: Alkoholi, huumeet, nuuska- vastuu omasta itsestä ja ystävistä

* Turvallisuus: Liikenne, palo- ja vesiturvallisuus

* Tutustuminen oman kunnan terveyspalveluihin

* Seksuaalisuus: Seurustelu, ehkäisy, seksitaudit

214

SISÄLLÖT, LK. 9.

* Ihmissuhteet: Mielenterveys ja sen ongelmat:- Stressi, masennus, neuroosit, itsetuhoisuus.- Elämän kriisit ja niistä selviytyminen.

* Erilaisuuden hyväksyminen:- Maahanmuuttajat, toimintarajoitteiset ja kehitysvammaiset, seksuaaliset vähemmistöt.

* Ihmisen elämänkaari syntymästä kuolemaan.- eri elämänvaiheet ja niihin liittyvät erityispiirteet- lyhyt luotaus siihen, mitä omassa elämässä tapahtunut tähän mennessä- tulevaisuus, haaveet ja niiden toteuttaminen

* Terveet elämäntavat: Kansantaudit, tavallisimmat tartuntataudit, itsehoito, lääkkeiden tarkoituksenmukainen käyttö, työhyvinvointi ja ergonomia.

* Ensiapu

* Ympäristön vaikutukset ihmisen terveyteen

* Kansalaisjärjestöt

HYVÄN OSAAMISEN KUVAUS (arvosana 8)

7 lk

* ymmärtää terveyden jakaantumisen kolmeen osa-alueeseen: fyysiseen,psyykkiseen ja sosiaaliseen* tiedostaa ihmissuhteiden merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa* ymmärtää liikunnan, unen ja ravinnon merkityksen kasvavan nuorenhyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta* tietää tupakan ja alkoholin vaikutukset ihmisen terveyteen* tietää murrosiän psyykkiset ja fyysiset muutokset

8 lk

* tietää erilaiset perhetyypit ja jokaisen perheen erityispiirteet* tietää terveellisen ravinnon perusteet* ymmärtää päihteiden vaikutuksen yksilön ja ympäristön hyvinvointiin* osaa toimia vastuuntuntoisesti liikenteessä sekä tuntee tavallisimmatriskitekijät palo- ja vesiturvallisuuden suhteen* osaa hakea tietoa oman kuntansa terveyspalveluista* tietää erilaisia ehkäisymenetelmiä ja ymmärtää niiden merkityksenraskauden ja sukupuolitautien ehkäisyssä

215

9 lk

Päättöarvioinnin kriteerit valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta

10.15 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uudistavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina.

Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi.

Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista.

Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi.

TAVOITTEET LK. 1.-2.

Oppilas• saa tukea eettiseen ja katsomukselliseen kasvuun.• kehittää arvostelukykyä ja suvaitsevaisuutta ja empatiaa.• harjaantuu vastuullisiin valintoihin arkipäivän tilanteissa.

SISÄLLÖT, 1. LUOKKA

Ihmissuhteet ja yhteisö- harjoitellaan toisen kohtaamista omassa ryhmässä- oikean ja väärän erottaminen- ystävyyden merkitys- yhteisten sääntöjen merkitys

216

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti- kuka minä olen ja mitä minä osaan- tutustutaan oman koulun tapa- ja juhlaperinteeseen

Ihminen ja maailma- elämän synty ja kehitys- kertomuksia maailman synnystä jaelämän erilaisia muotoja- vastuu omasta lähiympäristöstä

SISÄLLÖT, 2. LUOKKA

Ihmissuhteet ja yhteisö- laajennetaan vuorovaikutusta oman ryhmän ulkopuolelle- oikeudenmukaisuuden toteutuminen- suvaitsevaisuuteen kasvaminen- oman toiminnan vaikutus yhteisössä

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti- kuka minä olen ja mihin minä kuulun?- tutustutaan oman koulun ja lähiympäristön erilaisiin kulttuurisiin tapoihin

Ihminen ja maailma- elämänkaari- kertomuksia maailman synnystä ja elämän erilaisia muotoja- vastuu omasta lähiympäristöstä

Vuosiluokat 3-5

Opetuksen ydintehtävänä on tukea lapsen kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.

TAVOITTEET, LK. 3.-5.Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä- etsimään ja rakentamaan identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään- kehittämään arvostelukykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa

217

- tutustumaan ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin ja oppiakantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta- tutustumaan lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin.

SISÄLLÖT, LK. 3.Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu- ystävyyden sisältö ja merkitys- hyvyyden tunnistaminen

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti- elämänvaiheet ja toiveet- erilaisia elämäntapoja

Yhteisö ja ihmisoikeudet- yhteiselämän perusteita- kultainen sääntö

Ihminen ja maailma- kauneus luonnossa- eloton ja elävä

SISÄLLÖT, LK. 4. Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu- oikeudenmukaisuus- ajattelun vapaus

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti- suomalainen kulttuuri- suomalaiset kulttuurivähemmistöt

Yhteisö ja ihmisoikeudet- lasten oikeudet- ihmisoikeudet- oikeus ja velvollisuus

Ihminen ja maailma - kestävä kehitys- maailma ja maailmankaikkeus

SISÄLLÖT, LK. 7. Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu-suvaitsevaisuus ja syrjintä- rikkaus ja köyhyys maailmassa- uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus- arvo ja normi, hyvä elämä

218

- vastuu ja vapaus elämässä

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti- elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys- erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia

Yhteisö ja ihmisoikeudet- etiikan perusteita- tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma

Ihminen ja maailma- maailman perintö ja ympäristö

VUOSILUOKAT 6–9Opetuksen ydintehtävänä on syventää nuoren omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä. Opiskellaan perustiedot erilaisista katsomuksista ja uskonnoista sekä tuetaan nuoren kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi.

TAVOITTEET, LK. 6.-9.Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä- etsimään ja rakentamaan identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia kasvaen kohtaamaan epävarmuutta ja kehittäen taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan- kehittämään arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa- omaksumaan ja sisäistämään ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta- laajentamaan katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme.

SISÄLLÖT, LK. 6.Katsomusten maailma- katsomusten historia- tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen- uskonto, uskonnottomuus

Kulttuuri- suomalainen kulttuuri ja suvaitsevaisuus

Tulevaisuus- ympäristön tulevaisuus

219

SISÄLLÖT, LK. 7. Katsomusten maailma* maailmankuva*maailmankatsomus* elämänkatsomus

Etiikka ja hyvä elämä* nuoren moraalinen kasvu

Kulttuuri* suvaitsevaisuus

SISÄLLÖT, LK. 8. Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta* demokratia* toimiminen kansalaisena

Katsomusten maailma* uskonto ja uskonnottomuus

Kulttuuri*kulttuurin tutkimus*kulttuuri ja luonto* kulttuuri ja yhteisö* suomalainen kulttuuri

Etiikka ja hyvä elämä*monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä

SISÄLLÖT, LK. 9. Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta*yhteiskuntateorian perusteet* politiikka* kestävä kehitys

Kulttuuri*käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen jaluontokeskeinen

Etiikka ja hyvä elämä*etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä* ihmisoikeusetiikka* ympäristöetiikka

Tulevaisuus* tulevaisuuden tutkiminen

220

*luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus* maailmanperintö* minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi

10.16 MUSIIKKI

Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisunvälineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on myös saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on erilaista eri aikoina ja eri paikoissa.. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen perustana ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelunyhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset. Musiikin opetus antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, jossa rakentuu arvostava ja uteliassuhtautuminen erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia.

VUOSILUOKAT 1–4Vuosiluokilla 1–4 musiikin opetuksessa on keskeistä oppilaiden musiikillisen ilmaisun kehittäminen leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetuksen tulee antaa oppilaalle kokemuksia monenlaisista äänimaailmoista ja musiikeista sekä rohkaista häntä ilmaisemaan ja toteuttamaan omia mielikuviaan.

TAVOITTEET LK. 1.-2.

Oppilas- tutustuu suomalaiseen kulttuuriperinteeseen- oppii musiikillisen ilmaisun perustaitoja ja –tietoja- rohkaistuu omaan luovaan musiikilliseen ilmaisuun laulaen, soittaen ja liikkuen- oppii kuuntelemisen taitoja- toimii vastuullisena jäsenenä musiikillisessa ryhmässä- tutustuu musiikin elementteihin

SISÄLLÖT LK. 1.-2.

Soittaminen- keho soittimena- rytmisoittimet- koulun käytössä oleviin soittimiin tutustumista- yhteissoittoa

221

Laulaminen- äänenkäyttö- ohjataan äänen terveeseen käyttöön- lauluja monipuolisesti- laululeikit

Kuuntelu- rentoutusharjoitukset- kuuntelukasvatus; musiikin kuuntelua keskittyneesti- elämysten, mielikuvien ja kokemusten kuvailua kuunnellun musiikin pohjalta- kuulonhuolto

Liikunta- musiikkiliikunta

TAVOITTEET, LK. 3.-4.• Suomalaisen kulttuuriperinteen vahvistaminen• opitaan musiikillisen ilmaisun perustaitoja ja -tietoja• rohkaistuu omaan luovaan musiikilliseen ilmaisuun laulaen, soittaen ja liikkuen• oppii kuuntelemisen taitoja• tutustuu musiikin elementteihin• toimii vastuullisena jäsenenä musiikillisessa ryhmässä

SISÄLLÖT, LK. 3.-4.Laulaminen- äänenkäyttö- ohjataan terveeseen äänenkäyttöön- kaanon laulu- laulamiseen rohkaiseminen sekä ryhmässä että yksin

Soittaminen- keho soittimena- rytmisoittimia- koulun käytössä oleviin soittimiin tutustumista- yhteissoittoa- soittamisessa tarvittavat musiikin perustiedot ja taidot- säestystehtäviä

Kuunteleminen- kuuntelukasvatus- elämysten, mielikuvien ja kokemusten kuvailua kuunnellun musiikin pohjalta- musiikin kuuntelua keskittyneesti- musiikkisatuja

222

- käytännön kuulonhuolto-rentous-harjoitukset- kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaisen että muiden maiden ja - kulttuurien musiikkiin.- tunnistaa kuunneltua musiikkia

Liikunta-musiikkiliikunta-kuunteluun soittamiseen ja laulamiseen liittyvä liikunta

SISÄLLÖT, LK. 5.-6. 1.Äänenkäyttöä kehittäviä harjoituksia ja erilaisiin laulutapoihin perehdyttävää yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa, josta osa ulkoa.

- ohjataan terveeseen äänenkäyttöön- monipuolinen lauluohjelmisto: osa opetellaan ulkoa- laulamiseen liittyvät perustiedot ja taidot- erilasiin laulutapoihin tutustuminen

2. Yteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa.

- keho soittimena- rytmisoittimia- koulun käytössä olevien soittimien aktiivinen käyttö musisoinnissa- yhteissoittoa- soittamisessa tarvittavat musiikin perustiedot ja taidot- säestystehtäviä

3.Monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti

- kuuntelukasvatus:elämysten, mielikuvien ja kokemusten kuvailua kuunnellun musiikin pohjalta- musiikin kuuntelua keskittyneesti- musiikkisatuja- käytännön kuulohuolto/mitä ääni on?- rentousharjoitukset- kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaisen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin.- kuunnellun musiikin tunnistaminen- musiikin historia ja nykypäivä

4.Omien musiikillisten ideoiden kokeilua ja tuottamista esimerkiksi ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen

223

SISÄLLÖT, LK. 7.-8. 1. äänenkäyttöä kehittäviä harjoituksia ja erilaisiin laulutapoihin perehdyttävää yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa, josta osa ulkoa

- äänenkäytön monipuolista harjoittamista- monipuolista lauluohjelmistoa musiikin eri tyyleistä- käsitellään ääniluokat (sopraano, altto, tenori ja basso)- kuorolaulun perusteet (moniäänisyys)- opetellaan osa lauluohjelmistosta ulkoa (esim. koulun yhteislaulutilaisuuksiin)

2. yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa

- annetaan perusvalmiuksia käytännön soittamiseen:- monipuolista soitto-ohjelmistoa eri musiikin tyyleistä ja kulttuureista

3. monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti

- kuunteluohjelmistoa sekä siihen liittyvää musiikin tiedollista hallintaa (säveltäjiä,- musiikin aikakausia, kotipaikkakunnan perinne ja tarjonta ym.)- sinfoniaorkesteri (kokoonpano, soittimet, kapellimestari)- käytännön kuulonhuolto (esim. korvalappustereot, korvatulpat, bändisoitto, ”äänifysiologia” (desibelit, herzit)

4. omien musiikillisten ideoiden kokeilua ja tuottamista esimerkiksi ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen

- omia musiikillisia kokeiluja ja tuotoksia- äänentoistolaitteiden peruskäyttö

10.17 KUVATAIDE

Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen, oppilaan oman ja hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle.

224

Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Aihepiirit kytketään oppilaalle merkityksellisiin kokemuksiin ja sisältöihin. Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa huomioon oppiaineen sisäinen integraatio, jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti kuvallisissa harjoituksissa. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin ja pitkäjänteisen työskentelyn.

TAVOITTEIDEN JA SISÄLTÖJEN KUMULATIIVISUUSAlempien luokkien kuvataiteen tavoitteet ja sisällöt säilyvät seuraaviin luokkiin syventyen ja laajentuen.

TAVOITTEET LK. 1.-2.

Oppilas- oppii kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia tietoja, taitoja ja tekniikoita- oppii tekemään havaintoja- oppii käyttämään mielikuvitusta ja luovaa ongelmanratkaisua ja rohkaistuu ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin- oppii pitkäjänteisyyttä ja työn valmiiksi saattamista- oppii arvostamaan omia ja toisten töitä- oppii arvioimaan omaa median käyttöä, tekemään valintoja ja perustelemaan omia näkökantojaan- saa elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia- saa mahdollisuuksia tutustua oman kulttuurinsa ja lähipiirinsä taiteeseen, arkkitehtuuriin ja luonnonympäristöön

SISÄLLÖT LK. 1.- 2.

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu- tekniikoihin tutustuminen:* maalaaminen* piirtäminen* grafiikka- muovailu ja muotoilu- rakentaminen- värioppia- sommittelun alkeita- materiaaleihin ja välineisiin tutustuminen- kuvien tarkastelu ja arvioiminen

Taiteen tuntemus- taidekuvien tarkasteleminen ja niistä keskustelu- taidenäyttelyissä käyminen ja näyttelyissä toimimisen opetteleminen mahdollisuuksien

225

mukaan

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu- lähiympäristön havainnointi ja tarkkailu* luonnonympäristö* rakennettu ympäristö* esineympäristö* kolmiulotteinen rakentelu

Media ja kuvaviestintä- kuvallisten viestien tarkastelu kriittisesti- sarjakuvaan ja mainoskuvaan tutustuminen- piirrosohjelmiin tutustuminen mahdollisuuksien mukaan

TAVOITTEET, LK 3.-4.Oppilas oppii• kuvallisten valintojen perustelua ja omaa tavoitteiden asettelua• tarkastelemaan ja keskustelemaan töistä, arvostamaan eri näkemyksiä• tutustuu oman ja myös vieraiden kulttuurien kuvalliseen perinteeseen sekä nykytaiteeseen• käyttämään keskusteluissa kuvataiteen käsitteitä• käyttämään kuvallisen viestinnän välineitä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja• käyttämään, huoltamaan ja arvostamaan kuvataiteen välineitä ja materiaaleja

SISÄLLÖT, LK. 3.- 4.Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu• keskeisiin kuvallisiin tekniikkoihin tutustuminen ja niiden soveltaminen• piirustus: valöörit, hiilipiirustus• grafiikka: materiaalipainannat• maalaus, kollaasit• muovailu, reliefit• sommittelu: rytmi, liike, aika• värioppi: päävärit, välivärit, kylmät ja lämpimät värit, vastavärit

Taiteen tuntemus• suomalais-kansallisia mestareita• esimerkkejä eri aikakausien taiteesta

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu• ympäristön muutosten tunnistaminen• esineiden suunnittelu ja valmistaminen• ympäristösuunnitelman valmistaminen

Media ja kuvaviestintä

226

• kuvakerronnan perusteita• valokuvaukseen, videokuvaukseen ja digitaaliseen kuvaan tutustuminen mahdollisuuksien mukaan• visuaalisen viestinnän kriittinen tarkastelu

TAVOITTEET, LK. 5.-6.Oppilas oppii• tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan• nauttimaan omien ajatustensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti• arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja: sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä• omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin• tutustuu ja oppii hyödyntämään sähköisiä viestimiä työskentelyn ja elämysten lähteinä• työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa

SISÄLLÖT, LK. 5.- 6.Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu• piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä• painantamenetelmiä• värioppi: murretut ja taitetut värit, värien vaikutus• sommittelu: muoto, väri, tila, liike, aika, perspektiivi, tilan kuvaaminen, kuvakulmat

Media ja kuvaviestintä• valokuvaukseen, videokuvaukseen ja digitaaliseen kuvaan tutustumista• kuvakerronnan muodot: kuvitus, sarjakuva ja liikkuvan kuvan erityispiirteet• graafinen suunnittelu: kuva ja sana, typografian perusteita, mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja• visuaalisen viestinnän kriittistä tarkastelua ja analysointia

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen• keskeisiä piirteitä taiteen historiassa• ohjattuja näyttelyvierailuja

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu• tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista

TAVOITTEET, LK. 7.-9.Oppilas oppii• hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan ja elämysten lähteinä• tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta• tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa

227

• ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä

SISÄLLÖT, LK. 7.Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen• keskeisiä piirteitä nykytaiteessa ja eri kulttuurien kuvamaailmassa• taiteilijavierailuja ja internetin kulttuuripalvelujen hyödyntämistä• kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu• luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutus• ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta• arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoja, tyylipiirteitä ja perinteitä• suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiä edustajia• muotoiluprosessi, materiaali ja käyttötarkoitus

Media ja kuvaviestintä• kuvan käyttötarkoituksia mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysia• graafinen suunnittelu: taiton perusteita• elokuvien ja TV-ohjelmien analysointia

Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu• kuvanveisto• kuvataiteen tyylien ja kuvasymboliikan käyttäminen kuvailmaisussa

HYVÄN OSAAMISEN KUVAUS (ARVOSANA 8): KUVATAIDE7-luokkaKuvataiteessa hyvän osaamisen kuvaus (8) on sama kuin valtakunnallinen.Kuvataiteessa arvioidaan monia kuvantekemisen perusasioita samanaikaisesti.Yksittäisen tehtävän arvioinnissa painotetaan kulloisenkin harjoitellun asian saavuttamista.

Kuvataiteessa arvioidaan koko prosessia. Siihen kuuluvat-työn arviointi-asenteen arviointi-aktiivisuuden arviointi-työskentelyn arviointi

Arvioinnissa käytettäviä metodeja ovat-keskustelu-itsearviointi-ryhmän arviointi

228

-kurssiarviointi

Pitkä valinnainen kuvataide:Arviointikriteerit ovat samat kuin 7 päättöarvioinnissa. Oppilailta vaaditaan kuitenkin enemmän oma aloitteisuutta, itsenäisyyttä ja vastuun ottamista.

SISÄLLÖT, LK. 8.-9.Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu – ilmaisuvälineenä piirustus, maalaus, grafiikka, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä– sommittelun osana muoto, väri, tila, liike, aika

Taiteen tuntemus– taidehistoriaa eri aikakausilta– ohjatut näyttelyvierailut– kulttuuripalvelujen tuntemuksen lisääminen ja hyödyntäminen mahdollisuuksien mukaan– taiteen esteettisten ja eettisten arvojen havainnointi taidekuvassa

Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu– ihmistä ympäröivän maailman hahmottaminen esteettisen kokemuksen kautta– oman ja muiden tuotoksen arviointi esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta– oman ympäristön suunnittelun tarkastelua ja arviointia

Media ja kuvaviestintä– kuva mediataiteen välineenä– kuvitus, sarjakuva ja liikkuva kuva kuvakerronnan välineenä– graafiseen suunnitteluun perehtyminen

10.18 KÄSITYÖ

Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin.

Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein kokeillen, tutkien ja keksien, edeten kohti kokonaisen käsityöprosessin hallintaa. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen

229

työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja fyysis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen.

TAVOITTEET LK. 1.-2.

Oppilas- oppii tuntemaan, käyttämään ja soveltamaan erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä ja oppii käsityöhön liittyviä käsitteitä- oppii kädentaitoja kehittämällä ajattelun taitoja ja luovien ratkaisujen tekoa- oppii valmistamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita- oppii huolehtimaan tavaroistaan ja käyttää materiaaleja tarkoituksenmukaisesti- oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja toisten työtä sekä kiinnittämään huomiota väreihin ja muotoihin- ymmärtää työturvallisuuden merkityksen

SISÄLLÖT LK. 1.-2.

Lankatyöt- erilaisia tekniikoita- ompelu: erilaisia pistoja- tupsut ja nyörit

Kangas- leikkaaminen- liimaaminen- sommittelu- yksinkertaisen kaavan mukaan leikkaaminen- kankaanpainanta

Puu- hiominen- liimaaminen, liittäminen- pintakäsittely- sahaaminen- naulaaminen

Paperi- leikkaaminen- taittelu- liimaaminen- pujottelu- repiminen- paperiaskartelu eri tekniikoilla

230

Muut materiaalit- tutustumista muihin luonnonmateriaaleihin- tutustumista kierrätysmateriaaleihin- mahdollisuuksien mukaan tutustuminen metalliin, muoviin, villaan

VUOSILUOKAT 3–4Käsityön opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 3–4 on perehdyttää oppilas arkielämässä tarpeellisiin käsityötietoihin ja -taitoihin sekä herättää hänen kriittisyytensä, vastuuntuntonsa ja laatutietoisuutensa työskentelyssä ja materiaalivalinnoissa. Oppilasta autetaan omaksumaan suunnittelutaitoja, ja hänelle annetaan perusvalmiudet suunnitelmiensa toteuttamiseen oppimisen edetessä kohti kokonaisen käsityöprosessin hallintaa. Häntä ohjataan käyttämään käsityössä tarvittavia perustyövälineitä sekä erilaisia koneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hänen pitkäjänteisyyttään ja ongelmanratkaisutaitojaan kehitetään sekä ryhmässä että itsenäisessä työskentelyssä. Saavutettu taidon kehittyminen ja hallinnan kokemus antavat työniloa, ja oppilaassa syntyy myönteinen asenne työn tekemistä ja opiskelua kohtaan.

Tavoitteet Vuosiluokat 3-4Oppilas• oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä• oppii käsityön perustekniikoita ja tuotesuunnittelua sekä harjaantuu niiden edellyttämissä taidoissa, jolloin myös hänen ajattelun taitonsa ja luovuutensa kehittyvät• oppii lukemaan työohjeita• oppii avaruudellista hahmottamista suunnitellessaan ja toteuttaessaan käsityötuotettaan• oppii kiinnittämään huomiota tuotteidensa esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin• oppii valmistamaan, huoltamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita• oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari• oppii vähitellen hallitsemaan kokonaisen käsityöprosessin• tutustuu käsityöhön liittyvään teknologiaan• omaksuu positiivisen asenteen työsuojeluun, oppii turvallista työvälineiden, koneiden ja laitteiden käyttöä sekä oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyisyydestä• oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä.• tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä

KESKEISET SISÄLLÖT LK. 3.-4.• arkipäivän elämän keskeiset tekstiili- ja teknisen työn materiaalit, työvälineet ja työtavat• työskentelyyn ja työtilaan liittyvät turvallisuustekijät• omien töiden suunnittelua ja sen yhteydessä suunnitelmien toteuttamiseen tarvittavien tekniikoiden kokeilua ja harjoittelua, suunnitelmien erilaisia kuvaustekniikoita sekä

231

tuotteiden valmistamista• kotipaikkakunnalle omaleimaisia, sekä vanhoja että moderneja, käsityötuotteita, -välineitä, - materiaaleja ja työtapoja niihin liittyvine harrastuksineen ja ammatteineen tulevaisuuden• mahdollisuuksina sekä piirteitä lähiympäristössä mahdollisesti vaikuttavien muiden kulttuurien käsityöperinteestä• oppilasta lähellä, luonnossa ja rakennetussa ympäristössä, esiintyviä ilmiöitä ja niiden teknologisia sovelluksia• materiaalin ja tuotteiden huolto, kunnostus ja korjaus sekä kierrätys ja uudelleen käyttö.

Sisällöt, tekstiilityön osuus:

Yleistä käsityönopetuksesta:- oikeat työotteet ja termit käyttöön alusta alkaen- oman työn suunnittelu ohjatusti- itsearviointi- tavoitteena tehdä työt valmiiksi- työturvallisuusohjeet koneiden käytössä ja liikkumisessa

Käsinompelu- erilaisia pistoja mm. etupisto- solmun teko langan päähän- napin ompelu

Neulonta- silmukoiden luominen- oikea silmukka- silmukoiden päättely

tai

Virkkaus- alkusilmukka- ketjusilmukka- kiinteä silmukka

Koneompelu- ompelukoneeseen tutustuminen- langoitus ja puolaus- suoraommel- siksakommel- käsitteet saumanvara, päärmeenvara- sauma, päärme- kaavan käyttö- nuppineulojen käyttö- silitys

232

Käsityö (TN) 3-4Sisällöt* öljyäminen, petsaaminen, maalaaminen (vesiohenteiset), lakkaaminen, polttaminen* tarvittavien välineiden huoltaminen* naulaliitos, ruuviliitos, liimaliitos, tappiliitos, niittaaminen, juottaminen* töiden suunnittelu ja sen yhteydessä tarvittavien tekniikoiden harjoittelu ja kokeilu* mittaaminen ja merkintä ohjeen mukaisesti käyttäen viivainta ja suorakulmaa* piirrettyä viivaa pitkin sahaaminen* erilaisiin materiaaleihin ja perustyövälineisiin tutustuminen* metallilangan taivuttaminen ja metallin viilaus* perustyövälineisiin tutustuminen* muovin sahaaminen ja hiominen* suunnitelmien erilaisia kuvaustekniikoita* toteuttamiskelpoisen tuotteen ohjattu suunnitteleminen* reiänpaikan mittaaminen ja merkitseminen* määrämittaisen halkisahatun kappaleen höylääminen* metallin sahaaminen* muovin taivuttaminen ja poraaminen

VUOSILUOKAT 5-9Käsityön opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 5-9 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita oppilasryhmissä eri oppiaineitten ja paikkakunnan työ-, tuotanto- ja kulttuurielämän edustajien kanssa. Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön.

Vuosiluokkien 5–9 aikana tulee oppilaalle antaa mahdollisuus painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön.

Mikäli opetus päätetään järjestää siten, että oppilas painottaa opinnoissaan joko teknistä työtä tai tekstiilityötä, on samalla turvattava, että opetus käsittää myös sen osa-alueen sisältöjä, joita oppilas ei painota. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteisprojektein tai ns. vaihtokurssein.

TAVOITTEET, LK 5.-9.Vuosiluokkien 1-4 tavoitteita käsitellään syvällisemmin, ja lisäksi tulevat seuraavat

233

tavoitteet:

Oppilas•oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot• perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhönsä• perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa• oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä• oppii ottamaan kantaa teknologian kehittymiseen ja sen merkitykseen ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon hyvinvoinnissa• oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja.

KESKEISET SISÄLLÖT lk. 5.-9.Käsityön yleiset sisällöt • Tuote- ja prosessi-ideointi• muodot, sommittelu ja värit• materiaali- ja kuluttajatietous• tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö• erilaiset työjärjestykset ja työohjeet• käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, mm. kuvataiteeseen, luonnontieteisiin ja matematiikkaan• erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikoita• tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita muista kulttuureista• oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen• oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen myös toisten töiden yhteiseen tarkasteluun.

Teknisen työn sisällöt lk.5-9

Visuaalinen ja tekninen suunnittelu• erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja järjestelmiä sekä niiden sovelluksia.• erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin

Valmistaminen• turvallisiin koneisiin tutustuminen; hiomakone, porakone• teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden luova valinta, yhdistäminen ja työstäminen

234

• kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys.

Tekstiilityön sisällöt lk. 5-9

Visuaalinen ja tekninen suunnittelu • Tekstiili- ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodin tekstiilejä ja vaatetusta koskevien aihepiirien yhteydessä• sisustustekstiilien, vaatteiden ja tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti• tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä• tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esim. kaavoituksen perusteita• tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin.

Valmistaminen • Tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö sekä huolto• tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen luovasti• tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys.

Hyvän osaamisen (8) kuvaus (tekninen työ)

7. lk.

– osaa käyttää käsityökaluja ja useimpia kiinteitä työstökoneita turvallisesti– osaa suunnittelun perusteet– osaa toteuttaa työnsä toimivaksi

8. lk.

– osaa työskennellä turvallisesti käyttämillään työkoneilla– osaa suunnitella itsenäisesti– osaa toteuttaa työnsä toimivaksi ja esteettiseksi

9. lk.

– osaa työskennellä turvallisesti käyttämillään työkoneilla– osaa suunnitella itsenäisesti lähes koko työprojektin– osaa toteuttaa työnsä toimivaksi ja esteettiseksi

7 – 9 lk.

– positiivinen asenne työskentelyyn– kykenee suhteellisen realistiseen itsearviointiin

235

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Visuaalinen ja tekninen suunnitteluOppilas• havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus• ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle• dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa• osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.

ValmistaminenOppilas• työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä• hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen• osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä• osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa• osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.

Itsearviointi ja prosessin pohdintaOppilas• kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan• havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa• osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti• arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein• ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia• muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan

10.19 LIIKUNTA

Liikunnan opetuksen päämääränä on antaa oppilaille sellaisia tietoja, taitoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista osana ryhmäopetusta. Liikunnanopetuksen tehtävänä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan fyysis- motorinen kehitys. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta.

236

Liikunnan opetuksessa korostetaan vastuullisuutta, reilua peliä sekä turvallisuutta. Opetuksessa ohjataan myös tutustumaan kansalliseen ja kansainväliseen liikuntakulttuuriin. Liikunnan opetuksen yhtenä tehtävänä on myös opastaa käyttäytymään turvallisesti liikenteessä. Opetuksessa otetaan huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet.

TAVOITTEET LK. 1.-2.

Oppilas- kokee liikunnan ja oppimisen iloa myös ilman kilpailua- harjaantuu motorisissa perustaidoissa- saa virikkeitä harrastaa liikuntaa eri ympäristöissä- oppii turvalliset liikuntatavat ja uimataidon- harjaantuu toimimaan itsenäisesti ja osana joukkuetta reilun pelin hengessä; ymmärtää yhteisten sääntöjen ja sopimusten noudattamisen- oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa- osaa pukeutua liikunnassa asianmukaisesti ja huolehtia hygieniasta.

SISÄLLÖT LK. 1.- 2.

Perusliikunta- voimistelu; perus-, väline- ja satuvoimistelu, luova liikunta, telinetemppuilu- yleisurheilu; juoksut, hypyt, heitot- leikit- rentoutumisharjoitukset

Musiikkiliikunta- tanssi- piirileikit

Palloilu- viitepelit- pienpelit- palloilu sisällä ja ulkona

Vesiliikunta- uinti

Talviliikunta- viitepelit- pienpelit- luistelu- jääpelit- hiihtoLuontoliikunta- suunnistus; pihakartta- retkeily kaikkina vuodenaikoina

237

Terveyskasvatus läpäisyperiaatteella

TAVOITTET , LK. 3.-4.Oppilas- Oppii monipuolisesti liikunnan motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä liikunnan harrastamiseen.- Kokee liikunnan iloa- Kasvattaa sosiaalisuuteen ja sääntöjen noudattamiseen sekä reiluun peliin- Oppilas oppii liikkumaan omien kykyjensä ja taitojensa mukaisesti- Oppii hyväksymään ja arvostamaan omia ja muiden suorituksia- Oppii ymmärtämään liikunnan terveydellisen merkityksen- Oppii turvalliset liikuntatavat ja uimataidon

SISÄLLÖT, LK.3.-4.

YLEISURHEILU: Juoksut, hypyt, heitot

PALLOILU: Viitepelien ja muokattujen sääntöjen avulla tutustuminen eri palloilulajeihin sekä sisällä että ulkona

LUONTOLIIKUNTA: Suunnistusta sekä retkeilyä mahdollisuuksien mukaan. Etäisyyksien arviointia.

TALVILIIKUNTA: Luistelun ja hiihdon perustaitoja mahdollisuuksien mukaan

VOIMISTELU: Perus- ja kuntovoimistelua, rentoutusharjoituksia sekä venyttelyä ja leikkejä

MUSIIKKILIIKUNTA: Piirileikkejä ja -tansseja

VESILIIKUNTA: Uinti

TERVEYSKASVATUS: Asianmukainen pukeutuminen, hygienia, turvallisuus

TAVOITTEET, LK. 5.-6. - Ohjaa ja innostaa harrastamaan liikuntaa- kokee liikunnan iloa- Lajitaitoja, -tietoja ja -tekniikoita- Oppii turvalliset liikuntatavat ja kehittää uimataitoaan- Oppilas kasvaa vastuulliseen liikumiseen ja sääntöjen noudattamiseen sekä reiluun peliin- Oppii hyväksymään omat ja muiden suoritukset sekä kannustamaan muita tasapuolisesti- Oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä sekä tarkkailemaan ja kehittämään omaa toimintakykyään ja hyvinvointiaan

238

- Oman kehityksen seuraaminen sen sijaan, että vertailtaisiin itseä muihin

SISÄLLÖT, LK. 5.-6.

YLEISURHEILU: Kenttä- ja juoksulajeja sekä niiden tekniikoita

PALLOILU: Palloilulajeja ja mailapelejä sekä sisällä että ulkona lajikohtaisin säännöin

LUONTOLIIKUNTA: Suunnistusta ja retkeilyä kartan avulla mahdollisuuksien mukaan.

TALVILIIKUNTA: Luistelun ja hiihdon perustaitojen syventämistä mahdollisuuksien mukaan sekä välinehuoltoa

VOIMISTELU: Perus- ja kuntovoimistelua sekä väline- ja telinevoimistelua, venyttelyt

VESILIIKUNTA: Uinti

MUSIIKKILIIKUNTA: Tanssin alkeita

TERVEYSKASVATUS: Pukeutuminen, hygienia ja turvallisuus

VUOSILUOKAT 7-9

Vuosiluokkien 7-9 opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan yksilölliset valmiudet, sukupuolten erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot. Opetuksessa painotetaan liikunta- ja lajitaitojen oppimista, niiden soveltamista ja fyysisen kunnon kehittymistä. Monipuolisen liikunnan avulla tuetaan oppilaan liikunnallisen harrastuksen löytymistä.

TAVOITTEET, LK. 7.-9.Oppilas* kehittää motorisia perustaitojaan sekä fyysistä kuntoaan ja oppii liikunnan lajitaitoja* oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä sekä tarkkailemaan ja kehittämään omaa toimintakykyään ja hyvinvointiaan* kehittää uimataitoaan sekä vedestä pelastamisen taitoja* oppii liikkumaan turvallisesti ja pukeutumaan asianmukaisesti erilaisiin liikunta-tilanteisiin* kokee liikunnan ja oppimisen iloa* oppii liikuntaharjoitusten yhteydessä itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja sekäkehittyy vastuullisuudessa ja toisten ihmisten huomioimisessa

SISÄLLÖT, LK. 7-9Oppilas harjoittaa ja syventää taitojaan jokaisella vuosiluokalla seuraavissa aihealueissa:

* perusliikunta, kuten yleisurheilun juoksut, hypyt ja heitot

239

* voimistelu ilman välineitä, välineillä ja telineillä* musiikki- ja ilmaisuliikunta sekä tanssit* palloilu ja mailapelit* luontoliikunta, kuten suunnistus ja retkeily* uinti ja vedestä pelastaminen* talviliikunta, kuten luistelu ja jääpelit, hiihto sekä muut talviliikuntamuodot* fyysisen kunnon kehittymisen seuranta sekä lihashuolto* joihinkin uusiin liikuntalajeihin tutustuminen ja liikuntatietous* rentoutusharjoitukset

HYVÄN OSAAMISEN (8) KUVAUS, LIIKUNTA

Kriteerit:

1. aktiivisuus- saapuu ajoissa tunnille- varusteet ovat pääsääntöisesti asianmukaiset- suhtautuu myönteisesti opetettavaan asiaan- yrittää parhaansa

2.yhteistyökyky- osallistuu välineiden kuljettamiseen- kannustaa toisia oppilaita- pystyy yhteistyöhön ryhmän oppilaiden kanssa

3.taito ja kunto* kriteerit aktiivisuudessa ja yhteistyökyvyssä pysyvät samoina kaikilla vuosiluokilla.* Taito- ja kuntokriteerit: Oppilas kuuluu taito- ja kuntokriteereiltään oman ikäluokkansakeskitasoon.

10.20 KOTITALOUS

Vuosiluokat 7-9Kotitalousopetuksen tarkoituksena on antaa perustiedot hyvästä ravitsemuksesta sekä suomalaisesta ja kansainvälisestä ruokakulttuurista sekä harjoittaa arjen hallinnan edellyttämiä käytännön taitoja. Työskentely kotitaloudessa harjaannuttaa yhteistyötaitoja ja tiedonhankintaa sekä opastaa niiden soveltamiseen harkitsevana kuluttajana. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuu terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta.

Kotitalouden opetus perustuu käytännön toimintaan ryhmissä, oppilaan omien

240

lähtökohtien huomioonottamiseen ja yksilöllisen kasvun tukemiseen. Opetuksessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin tekijöihin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia, perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan ja kansainvälistyvään yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetusta tukee erityisesti terveystiedon ja biologian opetus ja yhteistyön mahdollisuuksia on laajasti kaikkien muiden oppiaineiden kanssa.

TAVOITTEET, LK. 7.- 9.Oppilas- arvostaa hyviä tapoja ja osoittaa niitä toiminnassaan- ymmärtää tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden merkityksen ja saa valmiuden tehdä yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa- saavuttaa valmiuksia toimia erilaisissa arkipäivän tilanteissa, joissa tarvitaan kotitalousopetuksen antamia tietoja ja taitoja- oppii loogista ajattelua ja päätöksentekoa sekä oman työn arviointia- oppii ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustaitoja- kehittää suunnittelutaitojaan, tunnistaa omia tarpeitaan ja arvostuksiaan sekä niiden yhteyksiä valintoihinsa ja jokapäiväiseen elämäänsä- tiedostaa jokapäiväisten valintojensa vaikutuksia itselle ja ympäristölle ja osaa toimia sen mukaan- ymmärtää millaisia vaikutuksia valinnoilla voi olla perheen ja yhteiskunnan talouteen- oppii arvostamaan kansallista kulttuuria ja tiedostaa kansainvälistymisen tuomia mahdollisuuksia

SISÄLLÖT, LK. 7.-9.Perhe ja yhdessä eläminen-hyvät tavat ja tapakulttuuri arjessa ja juhlassa- toisten huomioonottaminen, taito ilmaista itseään, kuunnella ja neuvotella toisten kanssa- tasa-arvo ja ajankäyttö perheissä

Ravitsemus ja ruokakulttuuri- ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka- ruoan turvallisuus ja laatu, sekä hygieeninen keittiötyöskentely- perusruoanvalmistusmenetelmät ja ateriasuunnittelu sekä erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa ruokakulttuurissa- ruokakulttuurien muuttuminen

Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta- kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet- rahankäytön suunnittelu, tuotteiden ja palveluiden hankinta ja käyttö- kulutuksen ympäristövaikutukset

Koti ja ympäristö- asunnon ja tekstiilien hoidon perusteet- jätehuolto ja sen ympäristövaikutukset- kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä

241

KOTITALOUSArviointi

Yhteinen kotitalous, 7.-luokka* hyvän osaamisen kuvaus käy ilmi päättöarviointikriteereistä

Valinnainen kotitalous, 8.-9.-luokka* arvioinnissa painotetaan käytännön työskentelyä ja yhteistyötaitoja* tiedonhankintataidot ja niiden soveltaminen käytäntöön arvioidaan sekä tuntityöskentelyn että projekti- ja suunnittelutehtävien avulla.* kotitaloudelle on ominaista opettajan ja opetusryhmän antaman jatkuva palaute sekä oppilaanitsearviointi

10.21 VALINNAISET AINEET

Perusopetuksen valinnaisten aineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisten aineiden tehtävä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Valinnaisten aineiden tulee tukea perusopetuksen tavoitteita. Valtioneuvoston asetuksen 1435/2001 6 §:ssä on määritelty valinnaisten aineiden yhteenlaskettu vähimmäisviikkotuntimäärä sekä niiden jako

– oppiaineiden syventäviin tai soveltaviin oppimääriin– useasta oppiaineesta muodostettuihin kokonaisuuksiin– vieraisiin kieliin– tietotekniikkaan liittyviin aineisiin.

Näissä perusteissa on määritelty äidinkielenä sekä A- ja B-kielinä opetettavien valinnaisten aineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Muista valinnaisista kielistä päätetään opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmassa päätetään jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt sekä vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan. Mikäli opetuksen järjestäjän hyväksymässä tuntijaossa ylitetään perusopetusasetuksen määrittelemä oppilaan vähimmäisviikkotuntimäärä, voivat viikkotunnit ylityksen osalta sisältää myös valinnaisia aineita. Tuntijaossa on vuosiluokilla 1–4 taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) vähimmäistuntimäärän lisäksi varattu kuusi vuosiviikkotuntia näille aineille yhteistä opetusaikaa. Myös vuosiluokilla 5–9 on kuusi vuosiviikkotuntia näiden aineiden yhteistä opetusaikaa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa taide- ja taitoaineiden yhteinen opetusaika voidaan jakaa mainittujen aineiden kesken yhteisesti kaikille oppilaille tai se, taikka osa siitä voidaan jättää oppilaskohtaisesti valittaviksi taide- ja taitoaineiden syventäviksi opinnoiksi.

Lohjan peruskoulujen yläluokilla opetusta voidaan painottaa valinnaisainetarjonnan avulla. Pääsääntöisesti valinnaisaineilla syvennetään

242

kaikille yhteisten oppiaineiden sisältöjä.

10.22 TIETOTEKNIIKKA

JOHDANTOAlaluokilla (1 -6 luokat) tietotekniikkaa käytetään oppimisen ja opetuksen välineenä. Sitä käytetään muun opetuksen ohella. Tietotekniikka ei ole erillinen oppiaine.

Yläluokilla (7-9 luokat) tietotekniikkaa opetetaan kunnassamme kaikille yhteisenä aineena 1 li/vko seitsemännellä luokalla.

Tämän opetussuunnitelman tarkoituksena on antaa perustavoitteet, jotka käydään läpi alaluokkien (1 -6 luokat) ja yläluokkien (7-9 luokat) aikana. Tavoitteet määritellään yleisiksi, koska laitteet ja ohjelmat kehittyvät koko ajan.

TAVOITTEETTavoitteena on antaa oppilaalle monipuoliset valmiudet käyttää tietoyhteiskuntataitoja työvälineenään.

Näin tuetaan oppilaan kehitystä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi, joka ymmärtää tietotekniikan merkityksen yhteiskunnalle ja yksilölle.

Oppilas oppii• aktiivisen tekemisen avulla• avoimessa, rohkaisevassa, kiireettömässä ja myönteisessä ilmapiirissä• hyviä työtapoja ja työskentelytottumuksia• itsenäisesti hankkimaan tietoa eri lähteistä ja käyttämään sitä kriittisesti edellytystensä mukaan• verkonkäyttöä ja ymmärtää verkostoitumisen merkityksen nyky-yhteiskunnassa• tarpeelliset valmiudet tietotekniikan perustaidoissa• hyödyntämään tietotekniikkaa, mutta tuntee myös siihen liittyvät haitat ja ongelmat

SISÄLLÖT, LK. 1.-6.Oppilas• oppii oikean työasennon ja oikeat työtottumukset osaa käynnistää ja sammuttaa koneen ja sen oheislaitteet hallitsee näppäimistön ja hiiren käytön oppii tietokoneen perustermit• osaa käyttää opetusohjelmia• osaa käyttää jotakin piirustusohjelmaa• osaa liittää valmiita ja piirustusohjelmalla tehtyjä kuvia tekstiin• osaa käyttää jotakin tekstinkäsittelyohjelmaa: tekstin tuottaminen, tallentaminen, haku, muotoilu tutustuu verkkoon• osaa käynnistää ja käyttää CD ROM-ohjelmia• tutustuu tiedon etsimiseen Internetistä

243

• harjoittelee tiedon luotettavuuden arviointia• Mahdollisesti:- tutustuu kuvanlukuohjelmiin ja laitteisiin- tutustuu sähköpostin käyttöön

SISÄLLÖT, LK. 7.Seitsemännellä luokalla oppilas kertaa luokkien 1-6 oppisisällöt. Tällöin tasoittuu eri alakoulujen varustetasosta johtuvat oppilaiden tietotekniikan taitojen eroavuudet.

Tietotekniikan perusteet• Oikea työasento ja oikeat työtottumukset• Tietotekniikan peruskäsitteet• Laitteet ja ohjelmistot• Verkot ja tietoturva• Tekijänoikeus• Tietotekniikan merkitys yhteiskunnalle ja yksilölle

Laitteen käyttö ja tiedonhallinta• Ikkunointi ja ohjelmat• Apuohjelmat• Resurssienhallinta• Järjestelmätyökalu ja virustorjunta• Ohjauspaneeli

Tekstinkäsittely• Asetukset• Perustoiminnat• Perusmuotoilu• Jatkokäyttö

Taulukkolaskenta• Asetukset• Perustoiminnat• Perusmuotoilu• Kaavat• Kaaviot

Tietokannat• Yleistä tietokannoista, esim. kirjaston tietokannat• Kyselyt

Grafiikka• Kuvankäsittely• Erilaiset tiedostomuodot• Kuvien hankkiminen• Pienimuotoisen grafiikkaesityksen tekeminen

Internet

244

• Selaimen asetukset ja käyttö• Hakupalvelut• Tietokantapalvelut

Sähköposti• Sähköpostin käyttö ja etiketti

OPPILAAN ARVIOINTIArvioinnin tarkoituksena on ohjata ja kannustaa tietotekniikan taitojen opiskelua, sekä kannustaa oppilasta saavuttamaan asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan todellinen käsitys oppimisestaan ja kehittymisestään. Ensimmäinen ja ainoa numeroarviointi koko ikäluokalle tietotekniikassa on seitsemännellä luokalla.

Oppilaat ovat arvioivat taitojaan seitsemännen luokan alussa. Tällöin arviointi palvelee sekä oppilaita että opettajia. Tietoteknisiä taitoja arvioidaan seitsemännen luokan lopulla näyttökokeella ja itse arvioinnilla. Tällöin testataan tärkeimpien oppisisältöjen hallintaa sekä arvioidaan omaa edistymistä tietotekniikan taidoissa seitsemännellä luokalla.

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedonhankintataitoihin, käytännön työtaitoihin ja yhteistyötaitoihin

Kriteerit arvosanalle 8

TiedonhankintataidotOppilas - osaa käyttää useita tietolähteitä- osallistuu opetuskeskusteluihin- osallistuu kirjallisten tehtävien tekemiseen

Käytännön työtaidotOppilas- osaa toimia itsenäisesti ohjeiden mukaan- ottaa vastuuta koko ryhmästä- osaa tarvittaessa soveltaa

10.23 OPPILAANOHJAUS

Oppilaanohjauksen tehtävän on tukea kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja.

Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä

245

hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.

Oppilaanohjauksen yleisperiaatteet Lohjan kaupungissaOpetussuunnitelma on laadittu Lohjan kaupungin yläkoulujen opinto-ohjaajien yhteistyönä.

Opetussuunnitelmassa ovat oppilaanohjauksen yhteiset tavoitteet ja sisällöt. Sisältöotsikoiden alla olevat *-väliotsikot ovat viitteellisiä ja tukena suunnitellessa luokkamuotoisen ohjauksen tunteja.

Työtavat ja sisältöjen käytännön järjestelyt ovat koulukohtaisia.

Opinto-ohjaajien yhteistyö sidosryhmiin• Opinto-ohjaajilla on jatkuva yhteistyö yläkoulujen kesken ja toisen asteen oppilaitosten kanssa.• Opinto-ohjaajat tekevät tarpeen mukaan yhteistyötä myös paikallisen työvoimatoimiston, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien kanssa.• Opinto-ohjaajat ovat mukana vanhempainilloissa tarpeen mukaan ja tiedottavat opinto-ohjauksen asioista huoltajille.• Opinto-ohjaajien työhön liittyy tiedottaminen koulutyöhön ja opintoihin liittyvistä asioista mahdollisuuksien mukaan tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen ( tvt-strategia).

SISÄLLÖT, LK. 6.Huoltajan työhön / ammattiin tutustuminen Siirtyminen yläkouluun* tulevan koulun esittelyä* miten opiskelu muuttuu

• toteutustapa koulukohtainen

Työtavat- luokanopettaja- opinto-ohjaajan pitämä tutustumistunti 7-luokalle siirtymisestä- 6-luokkalaisten tutustumiskäynti tulevassa koulussa

• toteutustapa koulukohtainen

SISÄLLÖT, LK. 7.Omassa kouluyhteisössä toimiminen* siirtyminen yläkouluun

246

* ryhmäytyminen uudessa luokassa* käytännön asioiden hoitaminen , koulun toimintatavat

Perusopetuksen rakenne luokilla 7-9, eteneminen ja oppilaan arviointi* tuntijako, valinnaisuus* arviointiperusteet, arviointikäytännöt* päättöarvioinnin merkitys

Opiskelutaidot* yleiset lainalaisuudet opiskelutaidoissa ( suunnittelu, säännöllisyys, keskittyminen...)Aineenopettajat käyvät läpi omien aineidensa opiskelutekniikkaa!* omien opiskelutyylien tiedostaminen

Itsetuntemuksen kehitys* itsearvioinnit, testit* tutustuminen nuoren kehityskaareen ( murrosiän muutokset)

Oman opinto-ohjelman valinta, suunnittelu* valinnaisaineisiin tutustuminen* valinnaisaineiden valinta

Tieto- ja viestintätekniikkaan tutustuminen* Oman koulun kotisivu* Lähialueen oppilaitosten kotisivut

Työtavat0,5 oppilaanohjaustuntia / vko* jaksotus koulukohtaisesti

- luokanvalvojan kolmikantakeskustelu ohjaus tarvittaessa henkilökohtaiseen opinto-ohjaajan ohjaukseen

- oppilashuoltoryhmän lähete- huoltajan / oppilaan toivomuksesta

- pienryhmäohjaus mahdollisuuksien mukaan

SISÄLLÖT, LK. 8.Työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat* työelämään tutustumisjakso ( tet)* luonnonvara-alat* teollisuustyö* palvelualat* yrittäjyys* nuorta työntekijään koskevaan lainsäädäntöön tutustuminen

Suomen koulutusjärjestelmä

247

* päättötodistuksen merkitys* tutkintojärjestelmä, etenemisvaihtoehdot ( yleissivistävä/ ammatillinen)* koulutusalojen esittely* ammatillinen korkea-aste* korkea-aste

Tulevaisuuden suunnittelu- ja päätöksentekotaidot* uravalintaan vaikuttavat tekijät* omien kiinnostusten selvittäminen

Tiedonhaku internetistä

0,5 oppilaanohjaustuntia / vko* jaksotus koulukohtaisesti

luokanvalvojan kolmikantakeskustelut ohjaus tarvittaessahenkilökohtaiseen opinto-ohjaajan ohjaukseen

- oppilashuoltoryhmän lähete- huoltajan / oppilaan toivomuksesta

- pienryhmäohjaus mahdollisuuksien mukaan

SISÄLLÖT, LK. 9.Jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen* päättötodistuksen merkitys* Lohjan ja lähialueiden koulutustarjontaan tutustuminen* muualla olevat koulutusvaihtoehdot* jatko-opintoihin pääsyn edellytykset* opinnot ja rahoitus* oppisopimus

Hakeutuminen jatko-opintoihin* omien jatko-opintojen vaihtoehtojen suunnittelu* yhteishaku* muut hakumenettelyt

Opiskelu ja työskentely ulkomailla* opiskelijavaihdot ja -kurssit* työn haku ja lupa-asiat ulkomailla työskennellessä

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä* kiinnostukset ja ennakkoluulot* ammatillinen järjestäytyminen

248

* mies ja nainen työelämässä

Ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut* henkilökohtainen opinto-ohjaajan ohjaus* työvoimatoimiston palvelut* työhallinnon tietopalvelut

Itsenäinen tiedonhaku

Työelämään tutustuminen* tet-jakson toteutus* työelämän pelisäännöt

Työtavat1 oppilaanohjaustunti / vko* jaksotus koulukohtaisesti

luokanvalvojan kolmikantakeskustelut—> ohjaus tarvittaessa opinto-ohjaajan ohjaukseen- oppilashuoltoryhmän lähete- huoltajan / oppilaan toivomuksesta

- pienryhmäohjaus mahdollisuuksien mukaan

- tarvittaessa ohjaus työvoimatoimiston ammatinvalinnanpsy-kologin ohjaukseen

Vaihtoehtoiset työtavat ja vierailutOppilaanohjauksen luontevia työtapoja eri tilanteissa ovat myös pienryhmäohjaus, testit, pari- ja ryhmätyöt.

Jatko-opintopaikkoihin ja työelämään tutustumisessa käytetään mahdollisuuksien mukaan sekä oppilaiden vierailuja paikanpäällä että vierailijoita koulussa.

Oppilaanohjauksen tavoitteet luokkamuotoisessa ohjauksessa:Oppilas* muodostaa kokonaiskäsityksen opetuksesta ja koulun toimintavasta* oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia sekä arvioimaan itseään omia opiskelutaitojaan ( itsetuntemuksen lisääminen)* oppii tuntemaan hänelle sopivia opiskelustrategioita* tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja oppii etsimään tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista* hankkii perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista* opettelee etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla

249

Arviointi:Oppilaanohjauksessa ei ole oppilaan arviointia tai arvosanaa todistuksessa. Päättötodistuksessa on maininta, että oppilas on osallistunut oppilaanohjaukseen ( Opetushallituksen ohjeiden mukaan).

Oppilaanohjauksen toteutumisen yleisarvioinnissa on muutoin käytössä koulukohtainen toteutustapa.

Suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä:9-luokkien kahden viikon työelämään tutustumisjaksosta ( TET) Lohjan koulut tekevät yhteisen aikataulusuunnitelman vuosittain päällekkäisyyksien välttämiseksi.

TET

TET, työelämään tutustuminen

käsiteltävät aiheet / toimenpiteet

ennen tet-jaksoa - tet-jakson tavoitteet- miten tet-paikka hankitaan* oma kiinnostus* henkilökohtainen yhteydenotto- tet-työpaikkojen informointi / työtodistus- sopimus tet-paikasta, ruokailu ja kulkemisjärjestelyt- ohjeet raportoinnista- nuorta työntekijää koskevaan lainsäädäntöön tutustuminen

tet-jakson aikana - opinto-ohjaajan vierailuja työpaikoilla mahdollisuuksien mukaan

tet-jakson jälkeen - palautetaan tet-raportit- palautetaan työtodistukset- yhteenveto/ palaute tet-jakson toteutumisesta- ruokailu- ja matkalaskutukset

250

251

Lohjan kaupunkiTuntijakoAine     1 2 3 4 5 6 7 8 9 yhteensäÄidinkieli     7 7 5 5 4 5 3 3 3 42A-kieli         2 2 2 2 2 3 3 16B-kieli                 2 2 2 6Matematiikka   4 4 4 4 4 4 3 3 4 34Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 2 3           9Biologia ja maantieto   2 1 2 3 2 10Fysiikka ja kemia   1 1 2 3 2 9Terveystieto   1 1 1 3Uskonto/Elämänkatsomustieto 1 1 2 1 1 2 1 1 1 11Historia ja yhteiskuntaoppi         2 1 2 2 3 10Musiikki         4-     0,5 0,5 0  Kuvataide   Taide- ja taitoaineet 4-     2 0 0  Käsityö   yhteensä 26h 4- yhteensä 18h 3 0 0 yht. 56hLiikunta         8-     2 2 2  Kotitalous     3 0 0 3Oppilaanohjaus               0,5 0,5 1 2Valinnaiset aineet               1 6 6 13Oppilaan vähimmäistuntimäärä 19 19 23 23 25 25 30 30 30 224Vapaaehtoinen A-kieli         3 3 2 sisältyy valinnaisiin  Koulujen painotuksiin   1 1                Oppilaan kokonaistuntimäärä 20 20 23 23 25 25 30 30 30 226A-kielen kanssa           28 28 32 30 30 234

253

Nivelkuvaus esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle

Esiopetusvuoden syksy: vastuuhenkilö, toimijatahoKasvunkansio (sisältäen kopion varhaiskasvatussuunnitelmasta) siirtyy esikouluun

lastentarhanopettaja

Lapsen kehityksen havainnointi eri osa-alueilla (esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjana)Kaikille lapsille luki- ja matematiikankartoitus

lastentarhanopettaja erityislastentarhanopettaja

Erityislastentarhanopettaja ja lastentarhanopettaja käyvät alkukartoituksen tulokset läpi

lastentarhanopettajaerityislastentarhanopettaja

Laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma / tehostetun tuen oppimissuunnitelma/HOJKS. Alkukartoituksen tulokset liitetään oppimissuunnitelmaan.

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan liitetään tarvittaessa lapsen sairauden hoitosuunnitelma tai S2 (suomi toisena kielenä)-suunnitelma

lastentarhanopettaja lapsihuoltajatesiopetuksen OHRmuut tarvittavat asiantuntijat

Esiopetuksen asioita käsitellään OHR:ssäTavoitteena on

pedagogien keskustelu esiopetuksen ja koulun kolmiportaisen tuen muodoista

esi- ja alkuopetuksen yhteistyön linjauksia

nykyinen esiopetusryhmä ryhmänä alustava pohdinta lapsen tulevasta

koulunaloituksesta ja jatkotoimenpiteistä

päiväkodin johtaja ilmoittaa lähikoulun rehtorille/rehtoreille tulevista koulun oppilaista

rehtori varaa OHR-ajan esikoululaisten asioiden käsittelyyn.

Esiopetusvuoden kevät: vastuuhenkilö, toimijatahoLasten kasvun ja oppimisen seuranta(havainnointilomake, kouluvalmiuden ryhmätehtävistö, osalle lapsista matematiikan ja luki-kartoitus)

lastentarhanopettajaerityislastentarhanopettaja

Kouluun ilmoittautuminen rehtori

Psykologiset yksilötutkimukset tarvittaessa erityislastentarhanopettajat ja koulupsykologit/perheneuvolapsykologit

Tarvittaessa aloitetaan tehostettu tukiTarkistetaan tarvittaessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

lastentarhanopettaja ja erityislastentarhanopettajahuoltajat, esiopetuksen OHR

Esiopetukset asioita käsitellään OHR:ssä päiväkodin johtaja ja rehtori

255

Ryhmäkohtaiset palaverit luokanopettajalastentarhanopettaja

Kolmikantakeskustelut yhdessä lastentarhanopettaja, huoltajat, lapsi

Lapsikohtaiset siirtopalaverit (tehostettu tuki tai erityinen tuki, S2)

erityislastentarhanopettajalastentarhanopettaja, huoltaja, koulun edustaja, mahdollisesti lasta tutkinut psykologi sekä lasta kuntouttavat tahot

Kopio lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmasta tai HOJKSista liitteineen siirtyy luokanopettajalle kasvun kansiossa

lastentarhanopettaja

tulevien 1. luokkalaisten tutustuminen kouluun ja vanhempainilta

rehtori luokanopettaja

1. luokan syyslukukausi vastuuhenkilö, toimijataho1. luokan vanhempainilta rehtori, luokanopettaja, erityisopettaja

Erityisopettaja ja luokanopettaja kartoittavat lasten taitoja erityisopettajan seula, joka sisältää lukivalmiudet + matemaattiset valmiudet

erityisopettaja, luokanopettaja

Erityisopettaja ja luokanopettaja käyvät alkukartoituksen tulokset läpi

erityisopettaja, luokanopettaja

Aloituspalaveri huoltajan kanssa, palautetaan kotiin kasvunkansioLaaditaan tarvittaessa tehostetun tuen oppimissuunnitelma

luokanopettaja, erityisopettaja, huoltajat,oppilas, tarvittaessa esiopetuksen edustaja

Oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin seuranta sekä palaute esiopetukseen

luokanopettaja

256

Nivelkuvaus kuudennelta seitsemännelle luokalle

6.lk syyslukukausi: toimijatahot

koulujen OHR:t käsittelevät kaikki 6.-luokkalaiset ja käynnistävät tarvittavat toimenpiteet niitä tarvitseville

rehtori, koulujen oppilashuoltoryhmät ja luokanopettajat

erityisen tuen päätöksen tarkistaminen OHR, luokanopettajat, erityisluokanopettajat, huoltajat, oppilas

6.lk kevätlukukausi: toimijatahot

oppilastiedot lähettäviltä alakouluilta yläkouluille rehtorit, toimistosihteeri ja opinto-ohjaajat

kuudesluokkalaisten yksilöhaastattelut alakouluilla

kuraattori

S2- ja erityisen tuen oppilaiden siirtopalaverit: erityisen tuen tarvetta ja tukitoimia koskevan tiedon siirto, huoltajien osallisuus lapsen koulunkäyntiin

lähettävä opettaja/luokanvalvoja ja/tai erityisopettaja, oppilas, huoltajat, vastaanottava ja opettaja/luokanvalvoja ja/tai erityisopettaja

maaliskuussa alustava 7. lk:n ryhmitys alkaa yläkoulun rehtori/vararehtori/laaja-alainen erityisopettaja/kuraattori/opo

yläkoulun (tuki)oppilaat vierailevat alakoulussa: koulun toiminnasta kertominen

opot ja yläkoulun oppilaat, 6. lk:n oppilaat

tutustuminen vastaanottavaan kouluun yläkoulun rehtorit, opot, luokanohjaajat

tarvittaessa yksilöllinen tutustuminen yläkouluun alakoulun erityisopettaja, oppilas

6.lk vanhempainvartit + tiedonsiirtolomake 6. lk opettajat ja huoltajat

tiedonsiirtokokoukset alakouluilta yläkouluille yläkoulun rehtori, OHR:t, luokanopettajat

OHR-kokous, jossa siirretään tietoa tuleville luokanohjaajille

luokanohjaajat, kuraattori, psykologi, opo, erityisopettaja, terveydenhoitaja, mahdollisesti alakoulun edustaja

vanhempainilta vastaanottavalla yläkoululla: siirtymävaiheessa tapahtuvista muutoksista ja toiminnasta tiedottaminen

yläkoulun rehtorit, OHR:t, luokanohjaajat

kesäkuussa 7.lk:t muodostetaan, lukujärjestykset laaditaan

rehtorit, opot

7.lk syyslukukausi: toimijatahot

koulun toiminnasta ja tarjolla olevasta tuesta tiedottaminen huoltajille ja oppilaille

rehtorit, luokanohjaajat, erityisopettajat

elo – syyskuussa ryhmäyttämispäivä luokanohjaajat, kuraattorit, nuorisotoimi/seurakunta

opetuksen järjestämiseen ja tukitoimien käynnistämiseen liittyvän tiedon siirto oppilaan koulunkäyntiin liittyville henkilöille

OHR, luokanohjaajat, aineenopettajat, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi

257

luokkien ja oppilaiden hyvinvoinnin seuranta kuraattorit, luokanohjaajat, opinto-ohjaajat, erityisopettajat, luokanopettajat

palaute alakoululle, yhtenäisen opinpolun kehittäminen

alueen rehtorit

vanhempainilta ja kolmikantakeskustelut: koulun toiminnasta ja tarjolla olevasta tuesta tiedottaminen, huoltajien osallisuus, huoltajien liittyminen kouluyhteisöön

rehtori, luokanohjaajat, OHR:t, huoltajat

258

Nivelkuvaus perusopetuksesta toiselle asteelle

Toiminnat ja toimijatahot

toiminta toimijataho, vastuuhenkilö9. 8. luokan kevät

toisen asteen tutustumispäiväperuskoulun ja toisen asteen opinto-ohjaajat

9. luokkaTET-harjoittelu

peruskoulun opinto-ohjaajat

9. luokan syksyrealistiset ohjauskeskustelut kolmikannoissa oppilas, huoltajat, luokanohjaajaohjauskeskustelut oppilas, opovko 41 mennessä koehaku→tulokset paikallisille toisen asteen oppilaitoksille

opot

marraskuutoisen asteen yleinen vanhempainilta peruskoulun opotohjauskeskustelut oppilas, opo, (huoltajat)kurssien suoritusten seuraaminen oppilas, opo, aineenopettaja, erityisopettaja9. luokan kevätohjauskeskustelut, ”Kohti työelämää”-ohjaus oppilas, opolukio-info (tammikuu) opotnivelvaiheen ohjauspalaveri (tammikuu) lukion OHR ja peruskoulun OHRyksilölliset tutustumiskäynnit jatkokoulutuspaikkoihin

oppilaat, huoltajat, opot, rehtorit

mahdollisuus käydä koulutusmessuilla opot, oppilaatyhteishaku (maaliskuu) oppilaat, huoltajat, opottutustumiskäynnit (LYLL) (toukokuu) opot, oppilaatpääsykokeet, soveltuvuus- ja kielikokeet (huhti- toukokuu)

ammatillinen toinen aste

Linkki-info Nuorten tuki -ja neuvontakeskus Linkki, opot

Kesä 9. luokan jälkeen

kesäkuu yhteishaun tulokset oppilaille ja huoltajille jälkiohjaus (koulutustakuu)

opot ja Nuorten tuki -ja neuvontakeskus Linkki

10. heinäkuu 11. täydennyshaku opot ja Nuorten tuki -ja neuvontakeskus

Linkki 12.

Syksyllä jälkiohjaus ilman koulutuspaikkaa jääneille opiskelijoille opot ja Nuorten tuki -ja neuvontakeskus

Linkki nivelvaiheen tiedonsiirto - palaute ammatillinen toinen aste ja peruskoulunivelvaiheen ohjauspalaveri syyskuu opiskelun aloittaneiden opiskelijoiden tilanteesta

lukion ja peruskoulun OHR

259

261

Esiopetusvuoden syksy: vastuuhenkilö, toimijatahoKasvunkansio (sisältäen kopion varhaiskasvatussuunnitelmasta) siirtyy esikouluun

lastentarhanopettaja

Lapsen kehityksen havainnointi eri osa-alueilla (esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjana)Kaikille lapsille luki- ja matematiikankartoitus

lastentarhanopettaja erityislastentarhanopettaja

Erityislastentarhanopettaja ja lastentarhanopettaja käyvät alkukartoituksen tulokset läpi

lastentarhanopettajaerityislastentarhanopettaja

Laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma / tehostetun tuen oppimissuunnitelma/HOJKS. Alkukartoituksen tulokset liitetään oppimissuunnitelmaan.

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan liitetään tarvittaessa lapsen sairauden hoitosuunnitelma tai S2 (suomi toisena kielenä)-suunnitelma

lastentarhanopettaja lapsihuoltajatesiopetuksen OHRmuut tarvittavat asiantuntijat

Esiopetuksen asioita käsitellään OHR:ssäTavoitteena on

pedagogien keskustelu esiopetuksen ja koulun kolmiportaisen tuen muodoista

esi- ja alkuopetuksen yhteistyön linjauksia

nykyinen esiopetusryhmä ryhmänä alustava pohdinta lapsen tulevasta

koulunaloituksesta ja jatkotoimenpiteistä

päiväkodin johtaja ilmoittaa lähikoulun rehtorille/rehtoreille tulevista koulun oppilaista

rehtori varaa OHR-ajan esikoululaisten asioiden käsittelyyn.

Esiopetusvuoden kevät: vastuuhenkilö, toimijatahoLasten kasvun ja oppimisen seuranta(havainnointilomake, kouluvalmiuden ryhmätehtävistö, osalle lapsista matematiikan ja luki-kartoitus)

lastentarhanopettajaerityislastentarhanopettaja

Kouluun ilmoittautuminen rehtori

Psykologiset yksilötutkimukset tarvittaessa erityislastentarhanopettajat ja koulupsykologit/perheneuvolapsykologit

Tarvittaessa aloitetaan tehostettu tukiTarkistetaan tarvittaessa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

lastentarhanopettaja ja erityislastentarhanopettajahuoltajat, esiopetuksen OHR

Esiopetukset asioita käsitellään OHR:ssä päiväkodin johtaja ja rehtori

Ryhmäkohtaiset palaverit luokanopettajalastentarhanopettaja

Kolmikantakeskustelut yhdessä lastentarhanopettaja, huoltajat, lapsi

263

Lapsikohtaiset siirtopalaverit (tehostettu tuki tai erityinen tuki, S2)

erityislastentarhanopettajalastentarhanopettaja, huoltaja, koulun edustaja, mahdollisesti lasta tutkinut psykologi sekä lasta kuntouttavat tahot

Kopio lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmasta tai HOJKSista liitteineen siirtyy luokanopettajalle kasvun kansiossa

lastentarhanopettaja

tulevien 1. luokkalaisten tutustuminen kouluun ja vanhempainilta

rehtori luokanopettaja

1. luokan syyslukukausi vastuuhenkilö, toimijataho1. luokan vanhempainilta rehtori, luokanopettaja, erityisopettaja

Erityisopettaja ja luokanopettaja kartoittavat lasten taitoja erityisopettajan seula, joka sisältää lukivalmiudet + matemaattiset valmiudet

erityisopettaja, luokanopettaja

Erityisopettaja ja luokanopettaja käyvät alkukartoituksen tulokset läpi

erityisopettaja, luokanopettaja

Aloituspalaveri huoltajan kanssa, palautetaan kotiin kasvunkansioLaaditaan tarvittaessa tehostetun tuen oppimissuunnitelma

luokanopettaja, erityisopettaja, huoltajat,oppilas, tarvittaessa esiopetuksen edustaja

Oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin seuranta sekä palaute esiopetukseen

luokanopettaja

264