downloads.swappyworld.com€¦  · web viewokusemqoka ekuhlaziyeni izingwalo. okumunyethweyo-...

140
OKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO 1. OKUMUNYETHWEYO - Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona izehlakalo. Ayikho indlela ongaphendula ngayo imibuzo yezingwalo ungalwazi loba ungaluzwisisanga ugwalo. Kuyingozi lokuxubanisa abalingiswa bogwalo. 2. IZIMILO ZABALINGISWA Isimilo somlingiswa sichazwa yindlela aziphatha ngayo umuntu, ie lokho akwenzayo yikho okuveza ukuba ungumuntu onjani. Singavezwa layilokho abanye abantu abakutshoyo ngaye, ekhona loba engekho. Izwi lomlobi lalo lilakho ukusichaza isimilo somlingiswa ie lapho umlobi etsho ukuthi uzibani wayenje. Indima edlalwa ngabalingiswa bogwalo iyatshiyana. Kubakhona abalingiswa abamqoka egwalweni okuyibo abaqakathekileyo. Labo yibo abaqhuba indatshana yomlobi, ugwalo ngeke luqhubeke bengekho ngoba umlobi exoxa ngabo kafuthi- basetshenziswa ngumlobi ukuphumelelisa izinjongo zogwalo. Abanye abalingiswa bogwalo abaqakathekanga kangako, mhlawumbe lendatshana yomlobi isingaqhubeka bengekho ngoba bengadali umehluko kangako egwalweni loba umehluko abawudalayo umncane. 3. UBUCIKO BOMLOBI Abalobi bangasebenzisa ubuciko obutshiyeneyo ekwethuleni indatshana. Ubuciko bungagoqela okunye kwalokhu: -Ukugcwaliseka kwesihloko sogwalo- Uma isihloko sogwalo sigcwaliseka ngezehlakalo ezilandiswa egwalweni, lokho kuyibungcitshi bomlobi. Uma singagcwaliseki kuliphutha ingabe ukusilela komlobi ekulobeni kwakhe. -Indlela apha ngayo amabizo abalingiswa bogwalo- Amabizo abalingiswa ahambelana lezenzo zabo egwalweni aveza ubungcwethi bomlobi. Nxa amabizo abalingiswa bonke engahambelani lezimilo zabo ingabe engavezi okuthile okuthinta impilo zabo kuliphutha.

Upload: others

Post on 13-Aug-2020

3 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

OKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO

1. OKUMUNYETHWEYO - Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona izehlakalo. Ayikho indlela ongaphendula ngayo imibuzo yezingwalo ungalwazi loba ungaluzwisisanga ugwalo. Kuyingozi lokuxubanisa abalingiswa bogwalo.

2. IZIMILO ZABALINGISWA

Isimilo somlingiswa sichazwa yindlela aziphatha ngayo umuntu, ie lokho akwenzayo yikho okuveza ukuba ungumuntu onjani. Singavezwa layilokho abanye abantu abakutshoyo ngaye, ekhona loba engekho. Izwi lomlobi lalo lilakho ukusichaza isimilo somlingiswa ie lapho umlobi etsho ukuthi uzibani wayenje. Indima edlalwa ngabalingiswa bogwalo iyatshiyana. Kubakhona abalingiswa abamqoka egwalweni okuyibo abaqakathekileyo. Labo yibo abaqhuba indatshana yomlobi, ugwalo ngeke luqhubeke bengekho ngoba umlobi exoxa ngabo kafuthi-basetshenziswa ngumlobi ukuphumelelisa izinjongo zogwalo. Abanye abalingiswa bogwalo abaqakathekanga kangako, mhlawumbe lendatshana yomlobi isingaqhubeka bengekho ngoba bengadali umehluko kangako egwalweni loba umehluko abawudalayo umncane.

3. UBUCIKO BOMLOBI

Abalobi bangasebenzisa ubuciko obutshiyeneyo ekwethuleni indatshana. Ubuciko bungagoqela okunye kwalokhu:

-Ukugcwaliseka kwesihloko sogwalo- Uma isihloko sogwalo sigcwaliseka ngezehlakalo ezilandiswa egwalweni, lokho kuyibungcitshi bomlobi. Uma singagcwaliseki kuliphutha ingabe ukusilela komlobi ekulobeni kwakhe.

-Indlela apha ngayo amabizo abalingiswa bogwalo- Amabizo abalingiswa ahambelana lezenzo zabo egwalweni aveza ubungcwethi bomlobi. Nxa amabizo abalingiswa bonke engahambelani lezimilo zabo ingabe engavezi okuthile okuthinta impilo zabo kuliphutha.

-Umumo womkhathi- Abalobi balakho ukusebenzisa umumo womkhathi ukuze baveze iziga ezithile ezingenzeka ngaphambili. Isibonelo: Umdumo wezulu lesiqhotho uvame ukwandulela ingozi, ukufa loba isiga esingemnandi. Ukuvunguza komoya olamandla owethusayo ungachaza isiphithiphithi lokungahlaliseki thize. Umkhathi welanga elisa licwethule, lipholile kubetha umoya omnandi uvame ukuveza ubuhle lenjabulo ezayo. Ukuhlabelela kwezinyoni kamnanjana lakho kulandelwa yinjabulo ingabe ubuhle obuthile, njalo njalo.

-Ukutshayisana kwezehlakalo egwalweni- Lokhu kungalululaza ugwalo ngoba kubulala ulukuluku kofundayo. Umlobi angakusebenzisa ukuveza okuzenzeka ngaphambili. Komunye kuluvuse ulukuluku alangazelele ukwazi isizatho salokho ukutshayisana kwezehlakalo.

Page 2: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Impindelamuva- Abalobi bayisebenzisa ukuchaza ukuba kungani isimo esithile sinjalo ngaleso sikhathi. Iyaveza isisusa sodaba ngokubuyisela emuva.

-Isilandiso sokuqala- Senza indaba yomlobi ikholakale koyifundayo ngoba elandisa izehlakalo lapho laye ayekhona. Singasilela ngoba senza umlobi angenelisi ukuphatha izehlakalo ezenzakala kwezinye izindawo ngasikhathi sinye ngaphandle kwalapho akhona yena.

-Isilandiso sesithathu- Umlobi ulaandisa izehlakalo ebika njengombukeli. Lokho kwenza enelise ukuphatha izindaba ezenzakala ezindaweni ezehlukeneyo ngasikhathi sinye.

-Ubunsomi – Lokhu yikuhlekisa okwenziwa ngumlobi. Kungaba sekupheni abalingiswa bakhe amabizo ahlekisayo kulandela ukuzipha kwabo loba imisebenzi yabo. Kungavela njalo ekwethuleni udaba logwalo ngendlela ebonisa ubuphoxo obuthile. Amabizo ingabe izehlakalo ezethulwe kanjalo akulula ukuzilibala kulowo ofundayo.

-Izindlela zokuhambisa imibiko-Lezindlela zingagoqela amaphephandaba, iwayilesi, omabonakude, incwadi, ugwalondaba, njalonjalo.

-Ukuthintwa kwezindaba zebhayibhili- Kwesinye isikhathi izindaba ezithintwa ngumlobi zingahambelana lalokho akuxoxayo. Ezinye zingahambelani lakuxoxayo besekusiba liphutha.

-Ulimi- Lugoqela izaga, izitsho lezinye izindlela zokuchaza umumo othile ezingasetshenziswa ngumlobi.

-Ulukuluku- Yindlela umlobi alandisa ngayo etshiya ofundayo elangazelela ukwazi okuzalandela.

-Izingoma lokugida- Ezinye izingoma zihambelana lokwenzakala ngalesosikhathi. Zingumbiko othile.

N.B Abalobi balakho ukusebenzisa ubuciko obutshiyatshiyeneyo ekwethuleni ugwalo. Okunye kwalokhu kungavela,kwesinye isikhathi kuvele obunye lobunye ubuciko.

4. IZINJONGO ZOMLOBI

Umlobi uloba ugwalo elenhloso ezithile. Izinjongo zethulwa ngokusebenzisa amagama alandelayo: Ukuxwayisa,ukucebisa,ukusola,ukulimukisa/ukuqaphelisa,ukududuza, ukukhuthaza, ukuhleka, ukubabaza, ukufundisa. Qamba injongo yomlobi uyisekele ngobufakazi bogwalo.

5.IZIFUNDO EZITHOLAKALA EGWALWENI

Kukhona izifundo ezingabe zithinta abathile egwalweni. Isibonelo; abatsha, abazali, izisebenzi, abesilisa, abesifazana, amajaha, izintombi, izinkokheli njalo njalo. Ezinye njalo izifundo azikhethi

Page 3: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

hlangothi, zithinta uzulu wonke kungelani lokuthi ngubani onjani. Qamba lesosifundo usisekele ngokusegwalweni.

6.UKUQATHANISA IZIMILO ZABALINGISWA

Bana leqiniso ukuthi uyaqathanisa hatshi ukuxoxa nje. Khangela okufanayo phakathi kwalabo balingiswa, ukhangele lalapho abatshiyana khona. Khuluma ngabo ngasikhathi sinye, isibonelo: UNjabulo uthembakele ngoba ugcina izithembiso ayezenze entombini yakhe ayitshade, kanti uKholwani kathembakalanga ngoba ubambisa intombi yakhe ilitshe angaze agcwalisa izithembiso ayezenzile. Qathanisa okuqathanisekayo hatshi okungahambelaniyo, isibonelo: ubugwala lesibindi, ukuhlakanipha lobuthutha, ukuhlonipha lokudelela/ukungahloniphi, njalo njalo.

UMBIKO KAMADLENYA- MAYFORD SIBANDA

ISENDLALELO

Isizwe saMaNdebele sasungulwa yinkosi uMzilikazi kaMatshobana. UMzilikazi weza kuleli ebaleka eZansi yeAfrika ngaphansi kombuso kaTshaka inkosi yaMaZulu eyayidume kakhulu ngochuku ebantwini bayo. Imbali ithi umbango wasukela lapho uMzilikazi aze athunywe ukuyathumba izinkomo azigodlayo wenqaba ukuzisa enkosini uTshaka. Ekubalekeni kwakhe esiza kuleli uMzilikazi wahamba ethumba ezinye izizwe endleleni, izizwe ezibalisa abeSuthu. Ngokunjalo wakhulisa isizwe sakhe. Ekufikeni kuleli kuthiwa badabukana babangamaqembu amabili, elinye liholwa yiyo inkosi elinye liholwa zinduna. Kwabayikho ukulahlekelana kwabo kwasuka kungasazakali kahle ingabe isaphila inkosi loba seyakhothama. Iqembu lezinduna elalihola abanye abalandeli lafika kuqala lalinda lazeladela. Indunankulu uGundwane bathi nguye lonina kaNkulumane abathi uNkulumane athathe ubukhosi bukayise ukuze ahole isizwe aphathe lemikhosi efana leNxwala eyayingavulwa muntu ngaphandle kwayo inkosi kuphela. Loba uMzilikazi wayelamadodana ambalwa, uNkulumane nguye owayefanele athathe ubukhosi bukayise ngoba ezalwa yintombi yasesikhosini uMaNxumalo uMwaka. Ithe ivela inkosi indunankulu uGundwane lalabo abavumelana lokubekwa kukaNkulumane esihlalweni sikayise basuselwa amanqe. Isizwe asikwazanga okwehlela uNkulumane kahle kahle-kwathiwa wasiwa kwabomkhulu.Lelo kwaba yilo izwi elatshelwa uzulu. Kwazekwaba sekutshoneni kukayise uNkulumane engakaze abonwe muntu. Akekho owayeleqiniso lokuthi uyaphila loba wayesewatshona ngaphandle kwezinduna ezintathu, uMaqhekeni, uMncumbatha loMkhithika ezazisazi imfihlakalo yangaphakathi esigodlweni sikaMzilikazi.Lesisikhathi sokulotshwa kwalolugwalo isizwe sasidukuza emnyameni singelaye umholi. Ngakho sasiphethwe

Page 4: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

yindunankulu uMncumbatha lezinduna zezigaba ezithile. Isimo sombuso kwelaMaNdebele sasimi kanje:

INKOSI

INDUNANKULU

IZINDUNA ZAMABUTHO

AMABUTHO ESIZWE

UMPHAKATHI-Abesilisa-Abesifazana-Abantwana

Isizwe saMaNdebele sasiyisizwe esasiphila ngokuhlasela ngakho sasesingasaphathekanga kahle ngoba sokulesikhathi ibutho lingakaze liphume liyehlasela kanti njalo lomkhosi weNxwala owawuphathwa yinkosi kuphela sasingaselaye ongawuphatha ngemva kokukhothama kkaMzilikazi.

OKUMUNYETHWEYO

ISAHLUKO 1

Kwasekuleminyaka emibili inkosi yesizwe saMaNdebele uMzilikazi yakhothama njalo isizwe silokhu singelayo inkosi. Lesisikhathi isizwe saMaNdebele sasiholwa yindunankulu uMncumbatha. Yiyo indunankulu uMncumbatha eyayibize abantu emhlanganweni eMhlahlandlela kuso isigodlo senkosi. Ngesikhathi ivela indunankulu imbongi yamhaya ngezibongo zayo. Lokho kwakungumkhuba ukuba waMaNdebele ukuba umholi wesizwe ahaywe kuyoyonke imibuthano kazulu. Yiyo indunankulu eyayihlola zonke izinduna zemizi yonke ukuba zikhona emibuthanweni. Isizatho somhlangano owawubiziwe kwakuyiyo indaba yokubekwa kwenkosi entsha eyayizahola isizwe. UMncumbatha wakuchaza ukuba sasesifikile isikhathi sokuba imikhosi yesizwe idlalwe, isizwe silwe izimpi. Engakaxoxisani lozulu ngenhlelo zalowomhlangano wabizwa nguMkhithika Thebe ixhegu elalilwe izimpi ezinengi liliqhawe elikhulu ngesikhathi sikaMzilikazi. Wayehlonitshwa ngobuqhawe langobudala bakhe uMkhithika. UMkhithika wabiza loMaqhekeni ukuba bakebayexoxa ngasese anduba lolodaba luxoxwe emphakathini.

UMkhithika wabonisa uMncumbatha ukuba amadodana enkosi wonke ayekhona lapho njalo wonke ayebufuna ubukhosi bakayise ngakho kungadaleka impi yombango phakathi kwawo njengoba inkosi yayithethe amakhosikazi ambalwa. Ngomkhuba waMaNdebele indodana okwakumele ithathe ubukhosi bukayise kwakuyileyo eyayizalwa yindlovukazi uMaNxumalo owayengumntanenkosi. Lokho kwakusitsho ukuba ubukhosi bukaMzilikazi kwakufanele buwele

Page 5: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

kuNkulumane. Laba bobathathu yibo bodwa ababesazi iqiniso ngoNkulumane kodwa isizwe sasisazi ukuthi wayesiwe koninakhulu eMaNdwandweni. Inking yayisiyikuthi babezalifihla kanjani iqiniso ngoNkulumane ukuze bafake omunye umntanenkosi esihlalweni sobukhosi. Besaxoxisana ngalolodaba abantu basala beyixoxa labo ngezixukwana. Enye yezinduna uMbiko wayexoxa loFusi loMkhokhi besola ukutshiywa kwabo ngaphandle ekudingideni izindaba zesizwe. Bakuveza bebodwa ukuthi kutsho ukuthi oMncumbatha kukhona omunye ababefuna ukumbeka esihlalweni sobukhosi. UFusi wakuveza ukuba kungenzeka ukuthi uMzilikazi wayetshiye emtshelile uMncumbatha ukuba yiphi indodana eyayizamelama esihlalweni sobukhosi. Lokho wakutsho ngoba ethi uMzilikazi wayengeke akhothame engakuvezanga funa kube lombango ongadabula uchithe isizwe sakhe.

UMbiko lequla lakhe babuzana njalo ngokuthi uNkulumane wayekuphi, baveza lensolozabo zokuthi kungenzeka wayesewatshona uNkulumane. Babesola njalo ukuthi uMkhithika ahluze izindaba zesizwe labalutshwana bebodwa uzulu engekho. OMkhithika bamisa ukuthi uzulu atshelwe ukuthi kumele kuyedingwa uNkulumane eMaNdwandweni, lokho kwakulizaba nje lokukhohlisa uzulu bona bobathathu belazi iqiniso ngoNkulumane.UMncumbatha wachaza ukuba kwakungumdabuko wabo ukuba umntwana owayezabusa ngemva kukayise ayekhulela kwabomkhulu ukuze kungabi lahlangothi lwesizwe olumgwegwela kubo acine esesiba lohlangothi oluthile alugodla ekhwapheni. Okunye njalo wayebalekiswa funa kube labanye abamkhohlisayo bathi ahlamukele uyise athathe ubukhosi isizwe singazesisaba lamandla okulwisana lezitha uma sesidabukene. Okunye njalo kwakusenzelwa ukuvikela yona inkosana funa ibulawe ngabanye abafowayo befuna ubukhosi. Esekhuluma uMncumbatha wathi labo babengazi langabe usaphila uNkulumane ngoba lokho uMzilikazi wayebafihlele. Inkundla yavumelana lawo umbono wokuba ayedingwa uNkulumane. UMncumbatha wathi kwakuzamele adinge amadoda ayezakuya eZansi ukuyadinga uNkulumane kwabomkhulu. Watsho njalo ukuthi kwakuzamele ubusika buphela sebeyiqedile leyondaba. Amadoda ayezathunywa kwakumele abesephendukile ekuthwaseni kobusika ngenyanga kaNkwenkwezi loba ekuthwaseni kukaNhlangula. Lawomadoda ayezakhatshwa libutho laMatshetshe kaManyakavula kuthi iNqama kaSomhlolo ibahlangabeze.UMkhithika walaya umphakathi ukuba ungasali uyiphatha leyondaba ingabe ukukhuluma lamadodana enkosi funa kusidabule isizwe. Watsho njalo ukuba yena wayexwayisa uMncumbatha njengoba wayesemdala.

ISAHLUKO 2

UMbiko wathi efika emzini wakhe wathola umkakhe uZinkabi emlindele elangazelela ukuzwa ukuba zihambe njani izindaba esigodlweni koMhlahlandlela. UZinkabi wayeyindodakazi yeNkosi uMzilikazi njalo eyintandokazi phakathi kwamakhosikazi kaMbiko alitshumi. Wayeyiyona nkosikazi enkulu lapha ekhaya ngoba ezalwa yinkosi, wayengeke afike abuswe ngomunye

Page 6: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

umfazi. UMbiko wayeziqhenya ngoba kuligugu ukuthatha umntanenkosi. UMzilikazi wayevumile ukuba indodakazi yakhe ithathwe nguMbiko ngenxa yesibindi lobuqhawe bakhe obesabekayo ngokubhuqa uNdaleka eyedwa lebutho lakhe iZwangendaba wamudla lezinkomo. UZinkabi wayemangaliswa yikuthi kungani uMncumbatha ebabizele esigodlweni yena ezabatshela lokho ayesekunqumile ukuba kwenziwe. Wathi kwakulani ukuba avele athumele izigijimi zibazise lezozinqumo njengoba indaba yombuso wakwabo ingazange ixoxwe libandla kodwa inqunywe nguMncumbatha, uMkhithika loMaqhekeni. UZinkabi wakuveza kuMbiko ukuthi oMncumbatha babebakhohlisile ngoNkulumane ngoba ethi kade wafa. Wayetsho lokho ngoba ekholwa ukuthi uyise uMzilikazi wayengeke amekele ephila eseke wanambitha ubukhosi, ngoba laye esemdala. Ngakho uthi uyise wayengeke amekele ephila ngemva kokuganga ayekwenzile. Elokuthi wasiwa eZansi lalingeqotho ngoba uMzilikazi ekubona ukuthi kuyingozi lokho funa uNkulumane abambane lamaBhunu, oNdaleka laboDingane, zonke izitha zikaMzilikazi bawuchithe umbuso kaMzilikazi. Kanti futhi lalapho okuthiwa wasiwa khona kwabomkhulu angithi uTshaka wayewubhuqile wonke umbuso kaZwide waMaNdwandwe kwangasali lanxiwa.

UZinkabi waqhubeka ethi indlovukazi yesizwe uMaNxumalo yayibulewe nguye uMzilikazi ngoba ethi kazange akhuze umntwana esona futhi wayengagulanga uMwaka. UZinkabi wayekutsho njalo ukuthi oMncumbatha babezobeka eyabo inkosi engasoze ibalahle futhi wayethi ukuze leyonkosi igxile esihlalweni sayo yayizabulala amadoda aqotho ayizinduna ezilamandla ukuzendlalela ebukhosini bayo- lezozinduna kwakuzoba yibo laba oMbiko. Leyonkosi entsha wayethi yayizabasondeza eduze abantukazana abafana labeTshabi ngoba beyingxenye enkulu yesizwe. Ngokuya kwesikhathi labo abeZansi babezakhohlakala abeSuthunywana labeTshabi babezabesebeyibo abalawula izindaba zombuso wesizwe. UMbiko wabona kungcono ukuba afike kubakula bakhe uMkhokhi loFusi ake axoxe labo ngaloludaba lombuso wesizwe kodwa uZinkabi wambonisa ukuba kungcono abameme beze emzini wakhe njengoba kwakuzoba lomdlalo wokungenisa udadewabo uLomawa owayesethwasile ekhaya.

ISAHLUKO 3

UMncumbatha wakhetha amadoda amahlanu ayezakuyadinga uNkulumane eMaNdwandweni. Kwakuyizinduna ezimbili uLotshe waseNduba loMazwi waseNqotsheni lamadoda amathathu uDlumuzi, uNyawana loMadlangana. La amadoda ayewazi ummango wonke weZansi ngoba bawuhamba besuka kwaZulu, ikakhulu uLotshe loMazwi. La amanye ayezingcitshi ebunhlolini. Engakaphumi lawomadoda uMncumbatha, uMkhithika loMaqhekeni baya labo esibayeni senkosi bababika emadlozini esizwe bebacelela uhambo oluhle lokuvikelwa ezingozini lasezitheni emangweni. Kwakungummango omude ukuya kwaZulu. Babehamba bephumula amalanga athile emizini yamakhosi athile. Bafika eHlathikhulu emzini wenduna uTiko

Page 7: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

Tshabalala, loba wayengazalwa ndlunye loFulatha umthanyelo kaMaNxumalo wabaphatha kuhle kakhulu. UTiko walandula wathi wayengazi ukuthi uNkulumane angabe engaphi legama lakhe engakaze alizwe. Wamangala uTiko ukuthi inkosi yayingaze ikhothame kanjani ingavezanga ezinduneni zayo ukuba ngubani owayezamelama esihlalweni. Wayekholwa ukuthi indunankulu yesizwe kunye lezinye izinduna kwakumele zibeyazi imfihlo enjalo ziyitshelwe yiyo inkosi ingakaze ikhothame. Esigodlweni sakoMkhulu bafica kugcwele abamhlophe bezodinga amalungelo okuzingela lokwemba amatshe aligugu eSwazini. Labo abamhlophe bafikisa ilizwi eNatali ukuba kwakulequla lakwaMzilikazi elalidinga umntanenkosi.

Besuka eHlathikhulu kwasekuze kwafika umbiko othi umntwana ababemdinga wayekhona eNatali. UTiko wamangala ukuba uNkulumane wayengabe ehlezi kubani eNatali njengoba kwakulilizwe labamhlophe nje. Wayezayifunda kubani imithetho yesizwe sakubo lakho konke okuphathelane lesikhosini uma wayeseThekwini uNkulumane. UTiko wabacebisa oLotshe ukuba babaqaphele abamhlophe ngoba izindlela zabo zimazombezombe. Bafika eSwazini batshelwa ukuthi uNkulumane wayeziguqule ibizo wathi unguKhanda ngoba engafuni kwaziwe ukuthi ungumntanenkosi yaMaNdebele. Bathi bembona lowomntwana bathandabuza ngoba babemazi kanti lo wayengafani laye. Lalapho bembuza wathi yena uzalelwe endleleni kanti uNkulumane wayezalelwe kwaZulu, lomuntu owayemlethe eSwazini waqamba owayengayisuye nje. Lentombi emzalayo waqamba enye okwakungayisuye uMwaka. Wayengelalo lenxeba lomkhonto emhlubulweni njengokwazi kwabo uNkulumane. Sebemswele umntanenkosi oLotshe bazimisela ukubuyela emuva.

ISAHLUKO 4

Ngomhla wokungeniswa kwedlozi likaLomawa ekhaya uMbiko wazivalela endlini labakula bakhe uFusi loMkhokhi. UFusi wamkhumbuza uMbiko ukuthi babelayiwe ukuthi bangaziphathi izindaba zombuso ngesikhathi esayodingwa uNkulumane kodwa uMbiko waveza insolo ayelayo ngalesosinqumo saboMncumbatha ethi bona oMncumbatha bazavinjwa ngubani ukuzikhuluma lezondaba. Wababonisa ukuthi inhloso kaMncumbatha yayiyikuthi alawule zonke izindaba zombuso. Elokuthi uNkulumane ayediingwa wathi lizaba nje lelo ngoba babevele befuna ukubeka owabo ozabusa isizwe. Ekhuluma konke lokhu uMbiko wayesenza angathi imibono le yayingeyakhe funa adeleleke uma kungazakala ukuthi uxoxa indaba zombuso welizwe lenina lakwakhe. UFusi waveza owakhe umnakano wokuthi uMzilikazi wayengeke akhothame engazange akuhlele ukuba ngubani phakathi kwamadodana ache owayezathatha ubukhosi bakhe njengoba wafa esekhulile nje. Wayekholwa ukuthi oMncumbatha kukhona ababekwazi ababekutshelwe yinkosi uMzilikazi ingakakhothami. Watsho lokuthi uNkulumane wabulawa.

Page 8: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

UMbiko wathi ukuthunywa kukaLotshe ukuyadinga inkosana kwakulizaba nje lokukhohlisa abantu ngoba laye uLotshe elazi iqiniso ngomntwana. Konke ayekuxoxe loZinkabi wakweneka uMbiko ukuze abonise abangane bakhe laba ukuthi kwakufanele bathathe inyathelo masinya. Wathi kuzamele balimukise lamanye amadoda abawathembayo ukuze abavune lokho ababefuna ukukuhlela-ukuphikisana lezinqumo zendunankulu. UMbiko wabalimukisa ukuthi inkosi ezabekwa esihlalweni izatshwama ngegazi labo bona zinduna ezingamaqhawe njengoba kwaZulu inkosi yayitshwama ngezitho zenye inkosi elamandla. UMbiko wathi kwakuzamele bakhombise amadoda afana loDliso, uTshuwe, uNqabeni loMayeke amadoda ayeseke axoxa lawo njalo ebonisa ukumsola lawo uMncumbatha. Waqonqosela ukuthi kwakuzamele nxa bebonisa amabutho abo lokho bakwenze ngobukhulu ubunono ukuze abavune.

ISAHLUKO 5

Esigodlweni sakoMhlahlandlela uMncumbatha wathola ilizwi lokuthi amadoda ayethunywe ukuyadinga inkosana awakabonakali eZansi. Ngalesosikhathi oLotshe basebesendleleni sebephindela kwelikaMthwakazi. Babehamba ngezinqola zabahwebi belomzingeli omkhulu uSelowi owayejonge ukuyadingisisa ukuba phakathi kwamadodana enkosi yiphi eyayingezwana lamaNgisi ukuze bayivune empini yombango bathole amalungelo amanengi okwemba amatshe aligugu, bavalele ngaphandle amaJelimani lamaBhunu. USelowi wayelenhloso yokudingisisa kuboLotshe ukuba kwasekuzenziwani kwelikaMthwakazi njengoba uNkulumane engatholakalanga, efisa lokwazi ukuthi kambe yiphi indodana yenkosi eyayingabuphiwa ubukhosi. Ababemazi nguLobhengula ababezingela laye njalo ewazi amaNgisi ngakho babelethemba lokuthi uma bengavuna yena kungabalula ukuthola amalungelo amanengi okwemba lawokuzingela. USelowi wayesazi ukuthi aMaNdebele ayengezwani lamaBhunu ngakho amaNgisi ayelethuba elinengi lokuthola amangenanjani kwelikaMthwakazi. OLotshe bavuma ukuthwalwa nguSelowi ngenqola yakhe ngoba besesaba ummango lezingozi.

OLotshe bala ukuxoxa ngendaba zombuso wakwelakubo ngoba bethi leyondaba yayizahluzwa ngumphakathi. Lokho kwamangalisa uSelowi. USelowi wabuza ukuthi kungani amakhosi abansundu ayelochuku ebulala abantu. UMazwi wamchazela ukuba owayebulawa ngoyabe efunyenwe elecala elimlahlayo, wathi uMzilikazi babebanengi ayebancengela ukuba bangabulawa umphakathi usunqumile ukuthi babulawe. Bamchazela njalo ukuthi kwelikaMthwakazi izigwebo zazintathu- ukuxolela umuntu akhuzwe angakuphindi; ukumgweba inhlawulo lokumbulala. Batsho lokuba inkosi iyacetshiswa kodwa yiyo okwakumele yenze izinqumo, ilaye, iqondise abantu –loba icetshiswa babengayidonsi ngamakhala. Bamchazela uSelowi ukuthi lowo ozavusa umbango ngoyabe ephikisana lentando yesizwe lalabo abamsekelayo bayabe beyizitha zesizwe. Bamazisa njalo ukuba amaNgisi angeke azingene izindaba zesizwe esingesisabo. Bala ukumchazela ngemfihlo yokukhethwa kwenkosi yesizwe

Page 9: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

sabo lanxa wayesebagubha ngokuthi babezakwenze njani njengoba uMzilikazi wayelamakhosikazi amanengi.

Ngesikhathi befika kwelikaMthwakazi oLotshe uMncumbatha wayesebalindele ngabomvu esesevalweni lokuthi kungaze kuvuke uthuthuva njengoba wayesezwile ukuthi ezinye izinduna zazimemana emadilini zixoxisana ngendaba zombuso. Wayesezwile lokuthi oMbiko basebekhombise laboDliso laboTshuwe sebekwelabo icele. Kwakumethusa lokuthi wayesezwile lokuthi oMbiko laboMkhokhi basebeke babonakala ngomnyama kuboHlangabeza laboZiqwana amadodana enkosi. Ekufikeni kwabo oLotshe babika ngohambo lwabo. OMncumbatha bamangala besizwa ngendaba kaSomtswewu loKhanda wakhe badinga baswela inhloso yalowomlungu. Amadoda amathathu ayehambe loLotshe loMazwi akhululwa abongwa nguMncumbatha ngezinkomo ezilitshumi ngamunye. Sebesele bodwa uMncumbatha waveza imfihlo kulabo ababelapho, wabazisa ukuthi uNkulumane lo abakade beyemdinga wafa kudala lezinduna oGundwane kunye lonina uMaNxumalo kulandela icala ayelenzile. OLotshe loMazwi abazange bethuke. UMncumbatha wathi uMzilikazi kazange athande ukuba isizwe sazi ukuthi wayechithe igazi elingelakhe funa esatshwe kudale ukuhlubuka njengalokhu okwenzeka kuTshaka. UMzilikazi wayethanda ukuhlala ehlonitshwa engesatshwa yikho lokho kwaba yimfihlo kwangaziwa yisizwe. UMaqhekeni wengeza ngokuthi umphakathi wawungasoze ubakholwe aluba bakuveza ukuthi uNkulumane wafa ngoba bethi mhlawumbe oMncumbatha b abefuna ukuzibekela owabo umbusi ozakwenza eyabo intando. Waxolisa uMncumbatha ngokuthuma oLotshe ngeze.

UMazwi loLotshe bazizwisisa izizatho ezachazwa nguMncumbatho ngesenzo sabo bababonga njalo ngokubethemba ngokubatshela imfihlo ababeyigcine okwesikhathi eside bazebaguga layo ngenxa yokufuna ukuvikela isithunzi senkosi yesizwe sabo. UMncumbatha wabuye wabatshela ngamahungahunga ayewezwa ngezinhloli mayelana lokwenza kukaMbiko loMkhokhi okwakusolisa. UMkhithika wamsola uMbiko ethi loba eliqhawe elikhulu elaziwayo wayegcwele ukuzazisa kakhulu. Watsho lokuthi lowomoya wokuzazisa uMbiko wayesewuthelele lebutho lakhe uZwangendaba ngoba bezibona belamandla okwedlula wonke amabutho esizwe ehlangene.UMkhithika wengeza ngokuthi uMbiko wayengabesabi bona zinduna zakomkhulu kunye labantwana benkosi. Watsho lokuthi umkaMbiko uZinkabi laye wayengahloniphi muntu njalo wayemunye lomkakhe ekwenzeni kwabo. UMkhithika wabaxwayisa ukuba bangabe besachitha isikhathi kodwa bazise isizwe ukuba njengoba uNkulumane engatholakalanga nguphi umntwana okumele abuphiwe ubukhosi besebelungiselela usuku lokumbeka ukuze lalabo abalenjongo ezifihlakeleyo bavele. Izinduna lezi zahle zahlela ukuba nguphi umntwana owayezabekwa esihlalweni. UMncumbatha wachaza ukuthi uMzilikazi esezatshona babebhekile ukwenza kwakhe sonke isikhathi. Wathi wayethi angaphiwa inyama adle kuthi eseleyo athi iphiwe uLobhengula ikulesositsha. Lalapho ebhema igwayi wathi wayengaliqedi kodwa wayelitshiyela uLobhengula kanenginengi. Lokho inkosi yayikwenza ibonisa ukuthi nguphi

Page 10: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

umntwana emkhethayo emtshiyela ubukhosi phakathi kwamadodana akhe. Kuthiwa wakewatshiyela uHlangabeza kanye kodwa kwacina kucaca ukuthi inkatho yayisidla uLobhengula.

UMncumbatha wathi inkosi yabuye yababiza bona-uMkhithika, uMaqhekeni loGwabalanda yabatshela ukuthi umntwana owelwa yinkatho yobukhosi kwakunguLobhengula. Lapho bebuza ukuthi uLobhengula wayezasibusa njani isizwe njengoba wayehlala ehlathini ephatheke ngokuzingela nje engakaze azihluphe ngokufunda imithetho yesizwe inkosi yabatshela ukuthi yiyo eyayitshele uLobhengula ukuba angabonakali esigodlweni aziphilele impilo ayithandayo ukuze angananzelelwa ngabantu ukuze bangananzeleli ukuthi angabuthatha ubukhosi. Ngaleyondlela uLobhengula wayengeke abulawa ngumuntu ngoba kungekho okhumbula ukuthi angaba yinkosana ebekelwe ubukhosi. Lalapho oMncumbatha bethi angabusa njani uLobhengula ezalwa ngumthanyelo inkosi yathi lokho yikho okwakusenza abantu bangamnanzeleli njalo nguye owayemdala kula amakhosana kanti futhi unina uFulatha wayengazalwa ngumfokazana kodwa ezalwa yisikhulu sakwaNgwane. Yathi inkosi uFulatha wayengasithatha isikhundla sikaMaNxumalo abeyindlovukazi ngemva kokutshona kukamama wesizwe. Lalapho besola ukuthi uLobhengula wayezalwa liSwazi inkosi yathi umfazi kalahole, indode yiyo ebaliHole. UMkhithika wathi izinduna ezinkulu kwakumele zimfundise zimlaye kodwa kunengi ayezakufunda evele esebusa ecetshiswa yizinduna lamakhosikazi amadala esizwe.

Bamisa ukuthi ekuthwaseni kukaNhlangula kwakumele iqanjwe inkosi. Izigijimi zathunywa ukuyabiza wonke amakhosana lokwazisa uMthwakazi ukuba aze esigodlweni ekuthwaseni kukaNhlangula ukuze iqunywe indaba yobukhosi.

ISAHLUKO 6

Lwafika usuku uMthwakazi weza esigodlweni. UMncumbatha wabika ukuthi oLotshe babeyiswele inkosana kwaZulu.ULotshe waphiwa ithuba lokuba alandisele uMthwakazi ngohambo lwabo. UMncumbatha wathi akekho owayesazi lapho akhona uNkulumane uma wasweleka kwabomkhulu. UMbiko wasukuma wathi akekho umntwana owayezabekwa uNkulumane engazange adlelwe inkubalo, kwakumele adingwe ngoba ayikho inkosana eyayingadojwa ibuse amadoda anjengabo. Wathi nxa sewafa kalidingwe libonwe ingcwaba lakhe funa kwenziwe iphutha elenziwa kuqala kuze kubekwe inkosi entsha uMzilikazi esaphila.Ibutho lakhe likaZwangendaba lakhwaza lamhaya ekuhlaleni kwakhe phansi uMbiko. Umphakathi wacunulwa yikudelela kukaZwangendaba. UMkhithika wakhuza, uMbiko waphendula ehlezi phansi ethi kathukanga muntu yena kodwa uthuke abafokazana ababekhuluma kungafanele kulokuthi kukhulume amadoda. Abanengi bavumelana lokuthi uMthwakazi anqume indaba yokubekwa kwenkosi. UMncumbatha waphakama wathi

Page 11: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

uzakwenza lokhe akubonisane lezinduna zesizwe- wakhomba uLobhengula ukuba nguye inkosi yesizwe.

Wafika wamembesa ingubo yengwenyama wacupha inhlabathi wamkhangeza yona esandleni sokunene waguqa phambi kwakhe ubuso bakhe bathinta phansi. Ibandla lonke lakhuza limhaya uLobhengula lalingisa uMncumbatha lamkhonza. Yasukuma imbongi yesizwe uXukuthwayo Mlotshwa yamutsho ngezibongo uLobhengula. UZwangendaba yena kazange ayiguqele ayihaye inkosi entsha, wadobha izikhali lemikhonto waphuma koMhlahlandlela. Kwavela sobala ukuba uZwangendaba loMbiko yibo ababengamfuni uLobhengula.

ISAHLUKO 7

UMbiko wafika esigodlweni sakhe eNgcekezeni ehola ibutho lakhe. Wabikela uZinkabi konke okwakwenzakale koMhlahlandlela. Wayobayoba uZinkabi wehluleka ukukhuluma okwesikhathi eside. Wayengakholwa ayekuzwa ngomkakhe ethi kumbe uyasoma. Wabuza engakholwa ukuthi oMasuku bamekele njani uMncumbatha eganga ngokubeka umntaneSwazi uLobhengula odla lamanqina ehlathini. Wathetha uZinkabi ethi wakhuluma ukuba uMncumbatha uzabenzela ihlazo nanku namuhla sekwenzile bona oMbiko bembukele bengenzi lutho. Wazewakhala ngokuthi uzwa ubuhlungu ngoba wenziwa waba ngowesifazana, ubengeke ekele inja ithatha ubukhosi ibupha umuntu ophila ngenyama yamadube.

Wakubona kungcono ukufa uZinkabi kulokubuswa nguLobhengula oligwala elalingazi khona ukuphathaumkhonto ongakaze alwe impi, phezu kwalokho engazi lutho ngezesigodlweni lasibi sokuqhutshwa kweNxwala. UMbiko wathi uZinkabi angasoli uMncumbatha yedwa kodwa asole zonke izinduna zangaphakathi koMhlahlandlela ngoba ethi oGwabalanda labo balesandla kulokho. UZinkabi wayesola ethi uMzilikazi wayengelandaba laye uLobhengula yikho engazange azihluphe ngokumsondeza eduze ukuze afunde ngezombuso. Wathi uLobhengula wayengasoze abakhohlwe abangane bakhe abamhlophe ayezingela labo- wayezabasikela imihlaba bembe amatshe baziqede du lezinyamazana ekucineni balithathe ilizwe. Bonke labobantu uMbiko ayethi basekela uLobhengula kuZinkabi kwakungesibantu balutho kuluquqaba lwabeTshabi oluyizibi lengcekeza. UZinkabi wakhuthaza umkakhe ukuba abeyindoda angamesabi umantindane waboMncumbatha laboGwabalanda owehlulwa ngamaTswana. Laye uMbiko wavuka usinga wazimisela ukubonisa umkakhe ukuba uliqhawe elilesibindi. Wayekuhanda uMbiko ukuzwa izwi likaZinkabi limbuka. UZinkabi wakhuthaza umkakhe ukuba abuhluthune ubukhosi ngoba buthathwa ngabalamandla. Wathi uLobhengula uzazikhupha ezikhundleni zonke izinduna ezilamandla afake abafokazana babeSuthu laeTshabi. UMbiko wathembisa ukuthi wayezalibusa ilizwe esekelwa nguZwangendaba, iNyamayendlovu leNgutsheni. Wafunga

Page 12: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

wagomela enhliziywni yakhe ukuba uLobhengula wayezabusa yena esefile hatshi esawadla amabele. Lawomazwi amthokozisa uZinkabi.

UZwangendaba wahlangana ukuhlafuna udaba lolu olutshisayo. Okwakucunula ibutho likaMbiko yikutshiywa kukaMbiko ngaphandle lapho kuhlafunwa izindaba zombuso yena eliqhawe elikhulu. UMbiko wabakhumbuza ukuba amaBhunu kaNdaleka achithwa yibo bevikela ilizwe labo lokuba kusabusa uMzilikazi iqhawe elikhulu elalingaphuthi ezindabeni zombuso kwakunguye okaMasuku. Bafunga bagomela bethi abayikubuswangumntaneSwazi elilamathe amunyu. UMbiko watshela ibutho lakhe ukuba uLobhengula wayezakwenza intando yaboMncumbatha ngoba bemphakamisile, wathiuLobhengula wayezafaka izinduna zamaHole bona abanikazi bombuso behliswe. Wasola lokuthi inyanga enkulu yesigodlweni kwasekunguMancokazi Bhebhe umTshabi owayengayazi imigcozo yobukhosi leyokuvula iNxwala. Ibutho lakhe lazimisela ukubuswa nguMbiko lisuse uLobhengula ngoba lithi akabufanelanga ubukhosi. UMbiko walikhuthaza ibutho lakhe ukuba lihlale lihlomile lilungele ukulwa loba nini.

UZinkabi esizwa isinqumo sebutho likaMbiko wamkhuthaza ngamandla ethi kahlome aqine ngoba kuyilo lelo thuba lokuthi abuse, angalidlalisa ngeke alithole elinye. Wamcebisa njalo ukuthi izwi lokuthi uNkulumane ukhona uyaphila njalo uvelile kumele lifikiswe ezindlebeni zabantu. Wathi oMncumbatha laboLobhengula bazasangana baphele amandla bangakuzwa lokho ukuthi umninibukhosi usahlola ukuthi abantu bakayise bayamthanda na ngakho ukhethe ukuzihlanganisa loZwangendaba ukuze bethule uLobhengula esihlalweni ngoba ethi ngeke avume ukusuka kuso ngoba ebufuna ubukhosi. UMbiko wathembisa ukuthi wayezalihlela kakutsha ibutho lakhe afake izinduna ezintsha ezizalihola yena abengumhleli amise lamaqhinga okuhlasela lokulwa. Wayezakhetha lomhloli wezihlangu ukuze abone ukuthi amalungiselelo empi ahamba kuhle yini. UZinkabi wamcebisa ukuthi aphathe oMkhokhi loFusi njengabalingani bakhe ukuze bangananzeleli inhloso yakhe yokufuna ukubusa isizwe.

ISAHLUKO 8

ULobhengula kazange athande ukuhlala esigodlweni ngoba engakazazi izitha zakhe ezazingamhlasela engakagxili ikakhulukazi njengoba izinto zazimi manzonzo. Wayekunanzelele ukuba bakhona ababengamfuni ngoba ekunanzelele ukuba uZwangendaba kazange amguqele, loba iNyamayendlovu yamguqela kodwa wayenanzelele ukuba ngasekuqaleni uMkhokhi wayeseceleni likaMbiko. Wakunanzelela ukuba isizwe sasidabukene, abanye bengasithakazeleli isinqumo sikaMncumbatha. Wayesafuna ukubona ukuba yiziphi izinduna ezimvunayo, lezo kwakumele zibonise lokho ngokuzakhonza kuye. Konke lokhu wamtshela uMncumbatha, wathi uzasuka koMhlahlandlela uMncumbatha abatshele abantu ukuthi wayesesaba ubukhosi ngoba bulengozi. Uma abantu bakayise bemthanda befuna ukuba ababuse babezakuya kuMncumbatha bamncenge ukuba aze ekhaya.

Page 13: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

ULobhengula wazisa uMncumbatha ukuba kwakugasizi ukuthi izinduna zimfundise ngezombuso kusemanje ngoba kungaba yize ukuthululela ulwazi lwabo emuntwini okungakabi lesiqiniseko ukuba wayezabusa njengoba ilizwe lalingelakho ukuzinza ngalesosikhathi. Kazange aveze lapho ayezakuyakhona uLobhengula wathi wayezathumela izwi kuMncumbatha nxa esifikile lapho ayejonge ukuya khona. Wabuye wala lokuphiwa ibutho elalizamkhapha wathi uzazikhethela amadoda ayewathemba ayezamkhapha. ULobhengula waphuma koMhlahlandlela kunqunda amehlo. Waphuma lamadoda ayekhule labo bengabangane abakhulu, ebutho linye laye-uMagwegwe Fuyane, uMhali Mafu, uMtshane Khumalo loMgandane Dlodlo. Wasuka wayahlala komfundis uThomas Morgan Thomas eShilo. UThomasi wamangala ukuba kungani uLobhengula wayefulathele abantu bakhe wabatshiya bezintandane kodwa wamzwisisa lapho echaza ukuba usafuna ukuhlola umumo kuqala ukuze azi kahle labo abangabakhe funa abesengozini.

uLobhengula wafica kulomzingeli uSelowi kuThomasi, wayezothathisisa kahle izindaba zombuso kaMthwakazi njengokulaywa kwakhe nguSomtswewu. USelowi wavumelana lomfundisi uThomasi ukuba bakebaxoxisane loLobhengula bamuzwe ingabe angathanda ukuba ibutho lamaNgisi limsize ekulwisaneni lezitha zakhe. Babelenhloso yokuthi amaNgisi amanengi abelwe umhlaba aphiwe lamalungelo okwemba amatshe aligugu kwelikaMthwakazi. UThomasi wakuvuma lokho ngoba ethi ufisa abantu abamnyama bakhululeke ukukhonza uNkulunkulu bengenqatshelwa zinkoli zabo ezazingahambisani lenkolo yezinye izizwe. USelowi wambuza uLobhengula ukuba wayezokwenzenjani njengoba kwakulabantu ababengathandi ukuba abuse. Wabaphendula ngelithi wayengazifakanga esihlalweni uLobhengula kodwa ekhethwe nguyise wethulwa yindunankulu emphakathini ngakho nxa isizwe sakubo simamukela wayezasihola njengenkosi yaso, bazilwise izitha zesizwe. Uma bengamamukeli babezazisola phambili. UThomasi wamazisa uLobhengula ukuba babezimisele bona ukuza lebutho lakubo bazomncedisa uLobhengula ekulwisaneni lezitha zakhe kodwa wala uLobhengula wathi isizwe sakubo yiso esasilamandla okuthatha izinqumo, uma simfuna sasizamlwela kanti futhi babengambona njengenksi engelamandla uma edinga usizo lwezinye izizwe. Wala njalo ethi ngemva kokumsiza abamhlophe babezafuna ukusikelwa umhlaba, uMthwakazi angaphatheki kahle lapho esequnyelwa amadlelo ezinkomo abamhlophe sebegcwele ezweni lakubo. Wathi uzimisele ukuba ehlulwe nxa esehlulwa anqobe nxa enqoba ngowakhe umkhonto ezilwela.

Wala uLobhengula ukubatshela lokuthi izinduna ayezisola yiziphi ethi bafuna ukuyakhuluma lazo bazincedise ukugenqula umbuso kaLobhengula, wathi zazizovuma zona ukusizwa ngabamhlophe ngoba zilwisana lombuso wakoKhumalo. Wagcizelela ngokuthi angeke avume abezizwe bangenele ezomuzi wakhe njengooba leyabo indlovukazi uKhwinisi Vitoliya engeke avume ukuba abakaMthwakazi bazingene izindaba zelizwe lakhe. koMhlahlandlela uMncumbatha wazisa izinduna ukuba inkosi inyamalele ayaziwa lapho ekhona lokuthi yayihambe loMagwegwe lomfowabo uMtshane loMhali. Izinduna zamlanda uMncumbatha zisiyazwisisa ukuba kwasekutheni inkosi isinyamalala bona besithi konke kwasekulungile.

Page 14: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

Wabachazela ukuba kwakubangelwe yibo ababefuna ukuyibulala inkosi ngoba bethi abafuni kubuswa ngumntaneSwazi elilamathe amunyu. Lamanje uMbiko wayegila imikhuba yakhe kodwa bona zinduna begoqe izandla bembukele. Izinduna zazimisela ukuba zingasuki koMhlahlandlela ukuze kubonakale ukuba aziyihlubukanga inkosi. UMkhithika wathi uMncumbatha aziyeke zilapho ukuze uLobhengula abone ukuthi abantu bakayise kabamhlubukanga.

Ngemva kwamalanga angamatshumi amabili uLobhengula wathuma uMagwegwe loMhali koMhlahlandlela ukuba bayetshela uMncumbatha ukuba wayezifihl ngaphi. OMagwegwe bafica izinduna zigcwele koMkhulu ezinye zize lamabutho azo zizimisele ukumlwela umntanenkosi, kwazekwamangala uMncumbatha ngoba laboDliso ayekhumbula ukuba basohlangothini lukaMbiko labo beza koMhlahlandlela. UMncumbatha wabalayela oMagwegwe ukuba bayitshele inkosi ukuba abantu bayo bayayifuna njalo babuza kuye ukuthi uyisephi inkosi yabo. Baphiwa izinkomo ezilitshumi ukuba bayehlabela inkosi. UMagwegwe wayilandisela inkosi ngakho konke ayekutshelwe nguMncumbatha okwenziwa nguMbiko labalandeli bakhe. Konke lokho uLobhengula wakubona njengokuthi uMbiko wayezokhela amalahle ekhanda. wabuye wathuma uMagwegwe loMgandane ukuba bayetshela uMncumbatha ukuba kusisa wayezasuka aye emzini wakhe eTshotsho, nxa befuna ukuzambona lezinduna bazamfica khona. koMhlahlandlela wayezakuya khona sokusobala ukuba isizwe siyamvuna ngokupheleleyo. OMagwegwe kwabacacela ukuba uLobhengula wayesezimisele ukulwisana loMbiko kubekanye.

ISAHLUKO 9

UMncumbatha wabiza izinduna zakoMkhulu wazazisa ukuba uLobhengula wayesesemzini wakhe eTshotsho. UMkhithika walaya ukuba alandwe aze esigodlweni ukuze bamlaye ngendaba zombuso bengakafi. Wala ukuthi ayelayelwa emzii wakhe ethi amadlozi esizwe ayekoMhlahlandlela hatshi eTshowe. Wayethi njalo kangancengwa uLobhengula ngoba usesazi ukuba abantu bakayise bayamsekela ngakho kaze esigodlweni. Kwathunywa uLotshe, uMazwi, uMaqhekeni loGundwane ukuba balande inkosi. Kazange aliphikise izwi likaMkhithika. Esengenile esigodlweni uLobhengula uMncumbatha wethula izinduna zangaphakathi okwakumele zimlaye ngokomkhuba wesizwe. UMkhithika wamlaya ukuba nxa eyinkosi uphilela amadlozi labantu. UMncumbatha wamazisa ngokuqakatheka kokumanyanisa abantu ukuze isizwe siqine singadabuki. Wamqonqosela ukuba angabandlululi esithi lo liNguni longumTshabi ingab umSuthu. Bamlaya ukuthi angalaleli amanga lonyeyo, ethekelele wonke amaxhiba njengoyise owayengakhethi.UMkhithika wamchazela malungana lamazilo lemikhosi yesizwe langokutshwama lomthontiso(iNxwala encane) langayo iNxwala. Wathi iNxwala yiyo ebuthanisa abantu bonke behlangene layo inkosi okwenza isizwe sibambane sibuzwe ubumunye baso siziqhenye ngobuzwe baso. Isondeza abantu emadlozini ibakhumbuze amadlozi loNkulunkulu

Page 15: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

njengoba kuzahlatshwa inkomo kuthethelwe kutshiswe impepha. Ukungahlonitshwa kwamazilo lemikhosi kngabanga imikhuhlane ebantwini lasezifuyweni, izulu lingani, abantu bangatholi abantwana lezifuyo zingazali. UMkhithika wakhuluma langezimpi lokuhlasela- wathi angagolombi izimpi ngabomo. Wathi amajaha abuthwe afundiswe izimpi, abantu abathunjwayo bangenziwa izichaka kodwa bafakwe emabuthweni bakhululeke babelamalungelo afanele bonke.

UMkhithika wathi inkosi kumele yahlulele ngokuqonda hatshi ngokukhetha, owonileyo agwetshwe, abamsulwa bangabulawa kubulawe izifebe labathakathi. UMncumbatha wacina ngokuthi uLobhengula axwaye abantu bezizweni ikakhulu abamhlophe ngoba bazafuna ukusikelwa imihlaba. ULotshe wamlaya ukuba agcine abantwana benkosi ababele izinkomo basenge njalo bangahambi nqunu,abaphe lezisebenzi zibancedise.UMncumbatha wathi kufanele athathe intombi ezalwa emdlunkulu koGasa, leyintombi ezazala inkosana ezamelama esihlalweni. ULobhengula wazibonga izinduna zikayise wacela njalo ukuba zimqondise nxa eseduha. Wahlala esigodlweni watshengiswa konke lezinduna zonke lamakhosikazi kayise labobonke abantwana bakayise ngaphandle kukaZinkabi owalayo ukuzavela phambi kwenkosi. UZinkabi wathi yena umgumfazi weqhawe elinguMbiko. Ngemva kwenyanga ezimbili efundiswa uLobhengula uMncumbatha wenza umthethelo omkhulu emcelela amandla okulwisana lezitha zakhe ezinjengoMbiko ukuze ilizwe lizinze njengasekuqaleni.

ISAHLUKO 10

UMbiko waligcwalisa indawana yonke ihungahunga lokuthi uNkulumane uyaphila njalo wayesefuna ukuza ekhaya azethatha ubukhosi bakhe. Lokhu uMbiko wayekwenza elandela isixwayiso somkakhe uZinkabi. Ilizwe laselimi manzonzo. Izinduna ezazibeke uLobhengula esihlalweni zazimlwela ngoba zikhumbula okwenziwa yinkosi uMzilikazi kulabo ababebeke uNkulumane esihlalweni sobukhosi ngesikhathi inkosi isadingwa. Inhloli zikaMncumbatha zazizithutha izindaba ezenziwa nguMbiko lebutho lakhe eNgcekezeni. UMncumbatha lenkosi uLobhengula labo bethuka bekuzwa lokho, bakwazi ukuthi kwakungamaqhinga kaMbiko okusanganisa abantu amakhanda njalo bamsekele ngoba besesaba ukujeziswa nguNkulumane njengoba iqiniso lokufa kwakhe babengalazi. UMbiko wayetshela abantu ethi uNkulumane wayefika emzini wakhe axoxe laye ngobusuku. Ebusuku wayevuka athathe isondo ledube agxobagxobe ngalo phansi esuka emnyango wendlu yakhe aze ayephuma phandle kwalo, ekuseni abize abantu abatshengise amasondo athi ngawebhiza elaligadwe nguNkulumane ngesikhathi efika kuye ebusuku. Lokho wakwenza amahlandla ambalwa njalo lawomasondo abonwa ngabantu abanengi. Ngalezonsuku abantu ababegada amabhiza kwakuyiyo inkosi uLobhengula, abazingeli labahwebi abamhlophe labafundisi abambalwa ngakho indaba yokuthi uNkulumane wayefika ngehatshi kuMbiko yaqala ukuba lohlamvu lweqiniso.

Page 16: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

ULobhengula loMncumbatha bakhumbula ukuba mhlawumbe kwakungabamhlophe ababebonana loMbiko bezama izindlela zokumncedisa ukulwisana loLobhengula. Okwabapha izibindi kwabayikuthi izinhloli oNthuthu loMathanzima babika ukuthi babeke bawatote amasondo alelobhiza okwakuthiwa ngelikaNkulumane lihambahambe lingafiki ndawo beselinyamalala. Lezonhloli zazimisela ukuke zilale zikhangele kezibone langabe wayekhona umuntu owayefika emzini kaMbiko ngoehatshi ebusuku. Bananzelela ukuthi mhla uMbiko ezavuka ebiza abantu ukuzabona amasondo ebhiza likaNkulumane umuzi wawulala ungalindwangwa njengenhlalayenza, lamanje bambona uMbiko elomuntu wesifazana exhoxhoza ngesondo ebusuku abathi bemhlolisisa bathola ukuthi kwakuyintandokazi yakhe uZinkabi. UMbiko waqala ukuhaza indaba yokuthi uNkulumane wayesesiza lempi ehlomileyo yamaBhunu lamabutho akwaZulu ngesikhatshana impi yakhe yayizawela umfula uTshatshane.

OMncumbatha lezinye izinduna bethuka bekhumbula ukuthi kungaba nguKhanda kaSomtswewu osezohlasela ilizwe. ULobhengula wakhupha amabutho iNxa, uDukada, iMfakuceba leNkanyezi ukuba ayohlola ingabe kulempi eyayivelela kwelabeTswana. Wathuma lezinhloli ukuthi ziyehlola ngakuNgulukudela ziyebona ingabe akuweli bantu yini. Bonke laba abthunywayo ababonanga lutho. Abantu baqala ukumangala ukuba kungani lezizinto zazibonwa nguMbiko yedwa kungekho loyedwa owayemfakazela. Abantu baqala ukusola ukuba kwakukhona uMbiko ayephezu kwakho. INyamayendlovu eyayiholwa nguMkhokhi yavumela phezulu ukuba kuliwe loLobhengula. UFusi wayembaxambili, wazibonela kamhlophe ukuba izinduna ezinengi zazivuna uLobhengula. Wezwa lokuthi bona behlezi emizini yabo inengi lezinduna lalikoMhlahlandlela litshengisela ukuthi lisekela uLobhengula ngokupheleleyo. UFusi wananzelela lokuthi uMbiko loMkhokhi badala ubandlululo ebantwini, bazihlupha ngohlangothi lwabeZansi kuphela. Nganxanye wayemsola uMncumbatha ngokubatshiya ngaphandle buthathu babo kukanti babezinsika ngesikhathi sikaMzilikazi, lokuthi uLobhengula wayengumuntu owayengalibusa ilizwe wayekusola ngoba engazange abuveze ubuqhawe ngitsho lakuyiphi impi. Wabona kuyingozi ukuthi umuntu onjalo abuse ethi abalamandla babengamdelela bamhlubuke kalula. Ibutho lakhe iNgubo lalizimisele ukuvuna uMbiko lisuse uLobhengula. UFusi wesaba ukusala esithubeni ngakho wacina esekela uMbiko lanxa umoya wakhe wawungahlalisekanga.

Amanye amabutho eZansi athembisa Mbiko ukuba ayezamsekela mhla impi ihlabana. Abanye abazange bamkholwe uMbiko befisa isizwe sihlale simunye sibambene njengasenkathini kaMzilikazi. Loba kunjalo uMbiko wazizwa eselamandla ngokubona amabutho amakhulu, elakhe iZwangendaba, iNyamayendlovu, iNgubo lemithonselanyana yamadoda ayekwamanye amabutho. ULobhengula wathi kubizwe izinduna zonke kuhluzwe okungenziwa ngezenzo zikaMbiko. Lomphakathi wabizwa. UZwangendaba wayesetshutshisa uMbiko ukuba agadle kube kanye abuthathe ubukhosi ngoba bumfanele. Laye uZinkabi wayemfaka lowomoya ethi angesabi uzamncedisa kukho konke okumxakayo njengoba wayengumntanenkosi. ULobhengula

Page 17: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

esewubizile umphakathi wavumelana ukuthi uMbiko kuqedelwane laye kube kanye ngoba usedelele kakhulu esekelelwa. Ezinye izinduna zazinengwa yikuzazisa kwakhe uMbiko ebukela phansi ezinye izinduna ngoba ezenza ingqwele. Wayeziqhenya langokuthi wayethethe umntanenkosi. Zazifuna ukumbonisa uMbiko ukuthi lazo zazingamadoda.

ULobhengula wakubona kuyingozi ukuba ingxabano iqedwe ngokulwa sengathi olamandla nguye oqondileyo. Wakhuluma labantu bakhe ethi kuthunywe amanxusa okuthula ayekhuluma laye uMbiko azame ukumbonisa ukuba indlela ahamba ngayo ikhokhelela isizwe emgodini wentshabalalo. Wathi isizwe singalahlekelwa uma kungafa amadoda anjengalawo ayebumba ibutho likaZwangendaba, iNgubo leNyamayendlovu. Futhi labobantu babeyazi impi. Izinduna ezinengi zavuma lokho ngoba zisithi kwakuzaveza ukuthi oqale impi kwakungubani uma uMbiko alile ukuvuma isandla sokuthula ezweni. ULobhengula wathuma amadoda amahlanu kuMbiko eNgcekezeni esiyamncenga. Kwathunywa uMthikane, uLotshe, uDlundluluza loMnengeza. Bahamba bengakhatshwanga libutho besesabela ukuthi uZwangendaba wayezakhumbula ukuthi yimpi eyayizobahlasela. Bafica uZwangendaba esesibayeni loMbiko behlela ukuba amalungiselelo empi ayezahamba njani. ULotshe nguye owethula udaba ababehamba ngalo, uZwangendaba wonke wamhleka usulu. UMfangilele wantela ethi uLobhengula keze akhothamele uMbiko akhothe uthuli lwezinyawo zakhe. Ethuka amanxusa kaLobhengula lapho esizwa uMfangilele ebiza uMbiko ngokuthi ‘nkosi’. Baxotshwa njengezinja oLotshe uMbiko ethi akalankulumo ayezayikhuluma loLobhengula. ULotshe watsho amazwi okucina kuMbiko ethi ngenxa yokuzazisa kwakhe lokufuna ubukhosi igazi labantu balesisizwe lalizabizwa phezu kwakhe kunye lalabo ababemkhohlisa.

Ngalesisikhathi abantu besadidekile isizwe sadungeka ngamandla lapho sokuzwakale ukutshona kukaMkhithika Thebe iqhawe elikhulu lesizwe. ULobhengula loMncumbatha bahlulukelwa kakhulu ngoba uMkhithika wayeyinsika yesizwe, ngubani owayezasala ebacebisa esehambile.UZwangendaba waqhubeka ehlela impi. Akubanga nsuku ngaki kungazwakalanga ukuthi uZwangendaba usembekile uMbiko kaMadlenya ukuba abeyinkosi esigodlweni sakhe seNgcekezeni. Wayebekwe uMkhokhi waseNyamayendlovu loFusi waseNgutsheni bekhona. Amabutho enyukela esigodlweni sakoMhlahlandlela eholwa yizinduna zawo engazange abizwe, ayehlose ukutshengisa ukuba wona angasohlangothini lukaLobhengula. Abantu bababaza isenzo sikaMbiko bethi babengakaze bayibone inkosi yakoMasuku. Izinduna zamcebisa uLobhengula ukuba impi ayihlome ingaze yaphuza funa uMbiko aze amile impande agxile.

ISAHLUKO 11

ULobhengula loMncumbatha bayilungiselela impi. Inkosi yakhetha amanye amadoda ukuba akhokhele amabutho endaweni yezinduna ezaseziluphele. Labo kwakunguMgandane,

Page 18: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

uMagwegwe, uMhali, uSikhombo loMthini. ULobhengula wayesola ethi mhlawumbe uMbiko wayesehlangene labamhlophe ukuze bamhlomulele empini ngakho wathuma uSindisa Mpofu induna yaseMpandeni ukuba iyehlola emngceleni welabeTswana ukuba akulampi eqhamuka ngakhona. Inhloli zabika ukuthi uZwangendaba wayeselungiselele waphelela kodwa wayelinde ukuba uLobhengula agadle kuqala. ULobhengula wathuma uLotshe, uMthikane loMazwi kuFusi loMkhokhi ebabonisa ingozi yokuvuna uMbiko. Wababuza ukuba babezimisele yini ukudabula isizwe kubelobandlululo ezweni, into engazange yenzeke uMzilikazi esabusa. Wabaxwayisa ukuba babengalwi laye kodwa besilwa lesizwe sikayise sonke njalo bephambana lamadlozi esizwe. INyamayendlovu yawatshaya indiva lawomazwi njengaye kanye uZwangendaba noma nje amadoda ambalwa awathatha lamazwi angenwa yikwesaba. INgubo yawemukela ngesihle njalo uFusi wawuzwa eyedwa lumbiko wasekhona esiyawethula kulo ibutho lakhe. Amanye amadoda ebutho likaMbiko ala athi awangeke ahlamukele uMbiko ngoba sekuyiwa kulwa impi emva kokumethembisa ukuma laye. Kwabanzima kuFusi ukuthi axexebuke kuMbiko.

Amabutho kaLobhengula ayesehleliwe sokufanele elatshwe anduba aphume ayohlasela. Kwalandwa inyanga endala yakoMkhulu uMathanjana- yena wayezeluleka ezinye izinyanga ukuba zenzeni njengoba wayesemdala. Eselatshiwe amabutho acina ngokudla umbengo esibayeni. LakaMbiko amabutho akwenza lokho ngoba kulisiko likaMthwakazi ukwelapha ibutho lingakaphumi. Amadoda aseleyo labesifazana babefanele bazile ingubo ibutho lize libuye. Omama bathatha amacansi amabutho ayeye empini bawagoqa bawamisa beyamise imiduli – ukuwa kwecanci lendoda kwakungumhlolo kukhomba ukuba isifile khonale empini. ULobhengula wakhuluma elalelwe yibobonke ethi abantwana bandlunye bazadumelana kuchitheke igazi ngenxa kaMbiko obangisa ubukhosi obungesibakhe, uMbiko elezinduna ezimbili ezimvunayo kulokho akwenzayo. Wathi uMthwakazi akhumbule ukuthi akayilwela yena mntwaneSwazi ngoba kungayisuye owabeka imithetho ebusa isizwe, kungayisuye njalo owazibekayo esihlalweni sobukhosi. Watsho ukuthi uMbiko uyamenyanya yenamtwaneSwazi kodwa uMzilikazi kazange alenyanye iSwazi. Loba uMbiko elamaqhawe esabekayo wayemi emangeni bona bemi eqinisweni.

LaseNgcekezeni uMbiko wayewaqinisa awakhe amabutho ethi lesisizwe asiyikubuswa ngabafokazana kodwa siyakubuswa ngabeZansi kuphela, wathi abangeke babuswe nguLobhengula umfazi. Wathi bona abambangisi uLobhengula ubukhosi kodwa bathi umncane, lesisizwe asingaye. Wathi njalo ubukhosi abusibo bakoKhumalo kodwa ngobamaqhawe ayiwo aphezu kwemithetho. ULobhengula wakhokhela elakhe ibutho elaMawaba. UFusi lebutho lakhe bathi bengakaphumi ukuyahlangana loZwangendaba kwaqhamuka owesifazana owayelesimo sesangoma, wema bucwadlana kwesango wakhomba uFusi ngomkhontshwana ayewuphethe, wathi uFusi leNgubo bazayasika ilala. UFusi lamadoda ayehleli lawo batshaywa luvalo ngalowombiko, esenyamalele lowomama. ElikaMkhokhi lona ibutho leNyamayendlovu laphuma liqhuba umhlambi wezinkomo zomphako ulubhekise eNgcekezeni. INyamayendlovu yathi

Page 19: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

ibanga ukuwela uMguza yasuka inkunzi emnyama yayakuma ekhunjini lomfula, yathi phendu yabheka ezinye ezizayo yabhonga inikina ikhanda ifukula inhlabathi ithunqisa uthuli. Wonke umhlambi wezinkomo wema waphenduka ubheka lapho ovela khona. Zaphaphatheka izinkomo kwabanzima lokuziqoqa. UMkhokhi wakubona lokho ukba kwakungumhlolo.

UMkhokhi wasethi iNyamayendlovu ayiphindele emuva iyebonisa iyebonisa kuzangoma ukuba lowomhlolo wawusitshoni. Wathumela izigijimi ezintathu kuFusi ukuba ziyemtshela ngalowomhlolo. Baya esangomeni esasiyintombazana esabatshela ngalowomhlolo ababewubonile lokuthi uhambo lwabo lwalungeluhle. UMkhokhi watshela ibutho lakhe ukuthi lihlale ekhaya . UFusi wahlanganisa lokho ayekubonile lalokho ayezwe kuthiwa kwenzeke eNyamayendlovu waquma ukuthi kusayiwa empini. Amanye amadoda anyenya ayakulwa impi loMbiko. UMbiko wathi esizwa ukuthi iNyamayendlovu leNgubo azisezi wathukuthela wabathuka ngobugwala babo. Waduduzwa yikubona amanye amadoda athi wona kawawukholwa umhlolo walowomfazi ngoba bethi yikwenza kukaFusi obevele esesaba impi. UMbiko wafunga wathi babezambona oFusi loMkhokhi lapho esenqobile.

ULobhengula wamangalisa ibutho lakhe lapho ethi uzahamba yedwa ayemncenga okokucina uMbiko yena mathupha ukuze kungachitheki igazi. Ibutho lakhe laselizwile ngokuhlehla kweNgubo leNyamayendlovu ngenxa yemihlolo ababeyibonile. Ibutho likaLobhengula laselijabule lifuna ukutshaya libhuqe uMbiko limqede yonke inkani ayelayo kodwa uLobhengula wayefuqwa luthando lwesizwe sonke eyizonda impi yomdeni. UZwangendaba wamangala ebona uLobhengula esiza yedwa; ibutho lakhe lasala lingahlalisekanga licabanga ukuthi uZwangendaba wayezamthumba uLobhengula ambulale. UZinkabi lamanye amanina bamtshoka uLobhengula bapekula izigqoko okwenza waphose wabadubula kodwa wazibamba. ULobhengula wamncenga uMbiko ukuba bangalwi funa kufe abantu kodwa uMbiko wala ethi uLobhengula nxa efuna lokho kamkhothamele ngoba nguye oyinkosi futhi uliqhawe. Esephuma esangweni uLobhengula wakhombela ngombhobho wathwahlaza kathathu kwawa amadoda amathathu ayehlezi emmbelweni wesibaya. UZwangendaba wakubona ukuthi uLobhengula wayesitsho ukuba usesilwa kasadlali. Walimathisa ibhiza layafika masinyane ngaphetsheya kukaMbembesi lapho ibutho lakhe elalikhona. Walaya ibutho lakhe ukuba litshaye libhuqe uZwangendaba litshise wonke umuzi kodwa abantwana lezalukazi bangabathinti. Ibutho elaliholwa nguMfangilele lalikhulela elikaLobhengula. ULobhengula wahloma ngamabutho ayengakadinwa aMawaba laMabhukudwane alibhuqa elikaMfangilele. Amangala amabutho kaLobhengula ngobuqhawe bukaMbiko owaqeda amadoda kaLobhengula amanengi ayethenjiwe.

Loba kunjalo uLobhengula wayewathela amabutho amanengi ayengakalwi amkhulela uZwangendaba. UZinkabi wayebukele ephezu kwesihlahla. Wehla wathatha umthanyelo ethanyela iguma ethi kabaphele bonke abakaMatshobana kuhlume abakoMasuku. Uthe ebona

Page 20: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

ekaMbiko ihlehla ngamandla uZinkabi wadobha umkhonto wazigwaza ethi uLobhengula uzabusa amathambo abo loMbiko. UDliso nguye owamlahla phansi umfokaMadlenya. Wafa uMbiko ekhala ngokuthi akehlulwangwa nguLobhengula kodwa wehlulwe nguMthwakazi, ethi olabantu unothile ulamandla ngoba amandla awaveli emkhontweni kodwa avela ebantwini. Izinyanga zenkosi zacuya isidumbu sikaMbiko zaqoba izitho zilungisa imithi yokwetshwmisa uLobhengula. UXukuxwayo imbongi enkulu yaziphosela enkundleni ibonga inkosi uLobhengula. UMncumbatha wathi akakholwa ukuthi wayekhona owayezaphinda enze ukuganga okufana lalokho okwakwenziwe nguMbiko. Wathi kabayephumula, kuzathi ekuthwaseni kwenyanga baye esigodlweni bayembeka esihlalweni sobukhosi uLobhengula.

IZIMILO ZABALINGISWA

UZINKABI

Lo wayengumntanenkosi uMzilikazi eyamendisela uMbiko Madlenya enye yezinduna zakhe ngemva kokuveza ubuqhawe obukhulu. Nguye owayeyintandokazi kaMbiko phakathi kwamakhosikazi ayelawo ngoba umntanenkosi wayengeke afike abengaphansi komunye umfazi emendweni.

Ulambele ubukhosi –Ufaka umkakhe umdladla wokuba athathe ubukhosi abuse isizwe endaweni kaLobhengula ngoba ethi ngeke isizwe sikayise sibuswe ngumntaneSwazi ekhona amaqhawe afana loMbiko.

Ungumkhohlisi – ukhohlisa umkakhe athi ubukhosi bumfanele njalo kumele abulwele. Lokho kuyababulalisa empini abayilwa loLobhengula.

Ubona izinto ngelihlo elibanzi –Uyakunanzelela ukuba oMncumbatha bakhohlisa isizwe ngokuthi uNkulumane uyaphila yena wabulawa nguyise, uthi uyise wayengeke amekele uNkulumane esidla amabele ngemva kokuganga ayekwenzile ngoba wayengesumntwana kodwa esazi akwenzayo. uyakubona lokuthi uMzilikazi wazibulalela indlovukazi uMwaka ngokuvungakhuzi umntwana uNkulumane lapho eganga ehlala esihlalweni sikayise. Lokuthunywa kwaboLotshe nguMncumbatha uthi lizaba nje elenziwa ukukhohlisa isizwe ukuze bakwazi ukubeka eyabo inkosana ezabusa yenze okufunwa yibo uma eseswelakele uNkulumane.

Uyadelela – weyisa umkakhe ngokungaboni izaba elenziwa ngoMncumbatha lezinduna zakoMkhulu. Uthi uliqhawe elinjani/uyindoda enjani engafuna ukubuswa ngumntaneSwazi elilamathe amanyu. Nguyeyedwa umntanenkosi ongavumi lokuvela phambi kwenkosi uLobhengula mhla izindunankulu zisethula abantwana benkosi kuLobhengula. Nguye lamanye amanina abapekulela inkosi uLobhengula izidwaba bayibonise lobunqunu babo mhla

Page 21: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

uLobhengula ezodinga ukuthula phakathi kwakhe loMbiko. Uphikisana lezinqumo zendunankulu yesizwe lalabo abamcebisayo oMkhithika.

Uyaziqhenya/uyazazisa –Wala ukwamukela uLobhengula njengenkosi athi ngeke abuswe ngumntaneSwazi elilamathe amanyu. Uthi njalo oMncumbatha bazafaka okungamaSutshwana labeTshabi ezikhundleni zamaqhawe anjengaboMbiko uma belele bengenzi lutho bona beyiwo amadoda kuzwa avela eZansi.

Ulesibindi – Uzimisele ukuba alwisane loLobhengula ngokuhlomisa umkakhe umdladla wokuba athathe ubukhosi. Uphikisana lezinqumo zendunankulu yesizwe azimisele ukuba kulwiwe ukuze ubukhosi buthathwe liqhawe elingumkakhe. Uyazigwaza ngomkhonto azibulale lapho ebona uZwangendaba esehlulwa nguLobhengula.

Uthanda izindaba zombuso – Umlobi uthi lumntanenkosi wayemmangalisa ngokufuna ukuzwa konke okwenzakala eMhlhlandlela lazo zonke izindaba zombuso wakwabo yena engowesifazana. Uncedisa umkakhe uMbiko ukuba balwisane loLobhengula ukuze kubuse uMbiko. Lamhla wempi kaZwangendaba loMthwakazi kuthiwa wayekhwele phezu kwesihlahla ebukele ingqubo yempi.

Ulobandlululo – Ubandlulula uLobhengula ngoba ezalwa liSwazi, uthi ngeke isizwe sikayise sibuswe ngumntaneSwazi. Uthi oMbiko bangalalisa bazathathelwa izikhundla ngokungabeTshabi lamaSuthu. Ukhetha ukuzigwaza ngomkhonto azibulale lapho ebona ibutho likaZwangendaba lisehlulwa ngelikaLobhengula athi kungangcono uLobhengula asale ebusa amathambo abo bona sebefile lomkakhe.

Ungumbulali – Uyazibulala ngokuzigwaza ngomkhonto ukuze angabuswa nguLobhengula. Ubulalisa umkakhe lamanye amaqhawe esizwe ngokugqugquzela ukuba uMbiko alwe athathe ubukhosi.

Ulokuzimisela okukhulu – Uzimisele ukuncedisa umkakhe ngokumhlomisa ngamasu ukuze athathe ubukhosi. Wenza uMbiko ananzelele lakade engakuboni ngendaba zombuso wakwabo emfaka ugqozi lokulwela ubukhosi. Uze athi uzamncedisa nxa eseyinkosi nxa kukhona uMbiko angakoqondiyo ngendaba zesikhosini ngoba yena ezalwa yinkosi. Uphikisana lezinqumo zendunankulu enganaki isijeziso esingehlela umkakhe ngoba ezimisele ukubona umkakhe ethatha ubukhosi.

Uhlakaniphile – Uyabona iqiniso ngendaba zombuso wakwabo, ukuthi UMzilikazi wabulala uNkulumane ngoba esesaba ukuthi angambangisa ubukhosi njengoba eseke wahlala esihlalweni. Uyakubona lokuthi uMwaka wabulawa nguMzilikazi, lokuthi inkohliso eyatshelwa isizwe yayingeyokuvikela isithunzi sikayise njengenkosi eyayisazakala ilomusa.

Page 22: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

buthathwe ngumkakhe uMbiko yikho emgqugquzela ukuba alwe loLobhengula aphikisane lezinqumo zendunankulu uMncumbatha.

Ngunomaqhingase –Uveza amaqhinga amanengi kumkakhe ukuze banqobe izinqumo zendunankulu kubuse uMbiko. Nguye ozaleqhinga lokuthi bathi uNkulumane uyaphila njalo uyafika kuMbiko, uze athi baxhoxhoze iguma ngesondo lebhiza ukuze abantu bakholwe ukuba uNkulumane usaphila. Konke lokhu kwakuyindlela yokudala ukungahlaliseki kuZulu lakuzo izinduna zakoMkhulu beseziyaphelelwa ngamandla zicine zifezekile izifiso zakhe zokuba uMbiko abuse.

UMBIKO MADLENYA

Le kwakuyinduna yebutho iZwangendaba elaseNgcekezeni eyendiselwa umntanenkosi uZinkabi okaMatshobana.

Uliqhawe elilodumo – wazakala ngokwehlula uNdaleka owayesehluphile ngoba elamandla. Mhla wempi phakathi kukaZwangendaba loMthwakazi uMbiko walwa ngobuqhawe obukhulu uDliso waze wavuma ukuthi uyamesaba ngobuqhawe bakhe.

Uyazazisa/uyaziqhenya – Uziqhenya ngobuqhawe bakhe akhethe ukulalela umkakhe kulokulalela indunankulu yesizwe. Wala ukukhothamela uLobhengula njengenkosi esibekwe esihlalweni athi ngeke abuswe ngumntaneSwazi. Uzitshaya isifuba ngokwahlula uNdaleka langokuthi yena nguye okhokhela ibutho elilamandla elingeke lehlulwa ngamanye esizweni sikaMthwakazi.

Uyedelela /Kahloniphi – Kahambisani lezinqumo zendunankulu lezinye izinduna zangaphakathi. Ukhuluma ehlezi mhla ebonisa insolo yakhe embuthanweni wokukhetha inkosana eyayizakwelama inkosi uMzilikazi esihlalweni sobukhosi.

Uyakhohliseka –Ulalela umkakhe uZinkabi omfaka ugqozi lokuhlamukela inkosi uLobhengula kunye lezinduna ezazimbekile. Ukuhlamukela uLobhengula kwakusitsho ukuhlamukela sonke isizwe sikaMthwakazi. Uvuma ukulalela umkakhe uZinkabi omdonsela ekulweni loLobhengula ngoba ethi ngeke babuswe ngumntwaneSwazi odla amadube. Lokho kuphetha kumbulalisile empini ayilwa loLobhengula. OFusi loMkhokhi labo bamkhohlisa bathi bazakuma laye bamsekele ukuze abeyinkosi kodwa bayamhlubuka ngethuba sokumele abhekane loLobhengula empini.

Wehlulwa ngumfazi – Ulalela uZinkabi aphikisane lezindunankulu. UZinkabi umbonisa ukuba kwakulungile ukuba alwisane loLobhengula aphikisane lezinqumo zezinduna zakoMkhulu ukuze abuse isizwe sikaMthwakazi. Nguye uZinkabi oza leqhinga lokuthi bathi uNkulumane usaphila

Page 23: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

lamanje yiwo umsangano ofakazwa nguMbiko ebantwini ocina uvelile ukuthi wawungesiqiniso kodwa kuyindlela kaMbiko yokufuna ukufaka itwetwe kuLobhengula lezinduna zonke ezazimvuna kunye loMthwakazi.

Ulobandlululo – Uthi angeke abuswe ngumuntu ozalwa liSwazi. Utshela uMkhokhi loFusi ukuba inkosi ezabusa izaphakamisa amaSutshwana labeTshabi bathathe izikhundla zamaqhawe uma bengathathi inyathelo lokuyigudluza embusweni. Lezinye izinduna kaziboni njengabantu ngoba zingazange zikhombise ubuqhawe obufana lobakhe.

Ulokuzimisela – Uzimisele ukubusa isizwe sikaMthwakazi kulokubuswa nguLobhengula umntaneSwazi. Yingakho elalela umkakhe uZinkabi omgqugquzela ukuba athathe ubukhosi. Uze akhombise uMkhokhi loFusi kunye lebutho likaZwangendaba ukuba limvune kulelocebo. Lalapho sebemhlubukile oFusi loMkhokhi uyalwa ngokuzimisela elebutho lakhe leZwangendaba ehlose ukunqoba uLobhengula. Manengi amabutho kaLobhengula awabulalayo kuleyompi ngokulwa kwakhe okweqhawe elalizimisele ukunqoba. Ufa ezendlalele njengeqhawe.

Ulamanga – Uqamba amanga athi uNkulumane uyaphila njalo ukhona elizweni, abuye athi uyafika kuye ebusuku ngehatshi. Konke lokhu kwakungamanga lamaqhinga okwenza uZulu akholwe ukuba usaphila uNkulumane.

Ngumbulali – ULobhengula umtshela ukuba njengoba esala uxolo phakathi kwabo ekhetha impi, igazi labantukazana elizochitheka empini lizobizwa phezu kwakhe lalabo abamvunayo. Ngenxa yokufuna ubukhulu ubulalisa amaqhawe esizwe amanengi kunye loZulu. Lalapho esezwile ngemihlolo eyenzeke eNgutsheni laseNyamayendlovu akathandanga ukuhlehlela emuva ngesu lakhe lokulwa.

Ulenkani – Kalaleli lapho exwayiswa nguLobhengula ukuba bangaze balwe ngoba kuzadala ukufa kwamaqhawe esizwe amanengi kunye loZulu. Lamanje bayafa abantu abanengi kuleyompi ngenkani yakhe uMbiko. Lalapho etshelwa ngemihlolo eyenzeke eNgutsheni laseNyamayendlovu uqinisa ikhanda akhuphe ibutho lakhe ukuba liyekulwa loLobhengula.

ULOBHENGULA

Ngumntanenkosi uMzilikazi owayezalwa ngumthanyelo kaMwaka uFulatha. UFulatha wayengumzawakhe kaMwaka.

Uthanda ukuzingela – wayezingela labamhlophe engabikho esikhosini ukuze afunde imithetho yakhona. Omunye wabamhlophe uSelowi owayengumzingeli wayengumngane kaLobhengula behlanganiswe yikho ukuzingela. Abamhlophe basebezitshela ukuba kuzakubalula ukuthola

Page 24: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

amalungelo amanengi okuzingela babelwe lomhlaba kwelikaMthwakazi ngenxa yokwazana laye uLobhengula.

Uthanda ukuthula – uthumela uLotshe lezinye izinduna ukuba ziyekhulumisana loMbiko ukuze badale ukuthula phakathi kwabo, bangaze balwa ngoba ezonda ukubona isizwe sinye sibulalana ngenxa kaMbiko. Uze atshiye ibutho lakhe aziyele kuMbiko yena mathupha ayezama ukumbonisa ngobubi bempi. Umlobi uthi uLobhengula wayeyizonda impi. Uze alwe loZwangendaba esebonile ubulukhuni benhliziyo kaMbiko.

Ulothando – Wayesithanda isizwe sikayise yingakho wayelwisa ukukhulumisana loMbiko ukuze bangalwi. Wayesazi ukuba impi izabulala amaqhawe esizwe amanengi isizwe silahlekelwe langabantu abanengi.

Ukhaliphile – Wala ukuhlala koMhlahlandlela esigodlweni esafuna ukuqala athathisise iqiniso lokuthi bangakanani abantu ababemvuna funa abesengozini yokubulawa uma abantu bakayise bengamthandi. Uze aye esigodlweni esezwile ukuthi izinduna zalela koMhlahlandlela nje ngoba zithi uMncumbatha kazivezele inkosi yazo. Wayeselesiqiniseko sokuthi inengi labantu liyamvuna. Lalapho abelungu umfundisi uThomasi loSelowi bezzama ukumkhombisa ukuba abavumele bamsekele lebutho lamaNgisi ukuze anqobe izitha zakhe uyala uLobhengula athi uma bemsekela bazofuna imbhadalo kube ngamangenanjani ezweni likaMthwakazi. Uyabatshela ukuba impi yomndeni ayingenwa ngabezinye izizwe njengoba lawo amaNgisi engeke afune ukuthi abamnyama bangenele indaba zombuso wabo. Ubuye ahambe yedwa esiyadinga ukuthula phakathi kwakhe loMbiko ngoba ebona ukuthi angakhatshwa libutho lakhe uZwangendaba angahle abahlasele bekhumbula ukuba sebezokulwa labo. Lakanye ibutho likaMbiko alizange limthinte.Uhlela amabutho akhe ngendlela enza anqobe uZwangendaba- ngeziqembu ngeziqembu,ngamathuba ngamathuba ukuze elingakalwi lihlomulele lelo eselikhathele. Ngokunjalo bawakhulela amabutho kaMbiko ayesekhathele.

Ulesibindi –Utshiya ibutho lakhe emuva ahambe yedwa ngehatshi lakhe ukuya khulumisana loMbiko ukba bangaze balwa, engesabi ukuba uZwangendaba wayengahle amsusele amanqe loba amthumbe njengoba wayengela ongamvikela. Ulwa lebutho likaMbiko iZwangendaba loba wayesazi ukuba lilamaqhawe empi amakhulu ayeyazi impi mhlawumbe ukwedlula amanye amabutho. Wayesazi lokuthi uZwangendaba usekelwa yiNgubo leNyamayendlovu amaviyo ayelamandla esabekayo kodwa akumethusanga lokho.

Uyalalela – UMkhithika uthumela izwi lokuthi uLobhengula aze esigodlweni koMhlahlandlela ngoba abantu bakhe bamlindele njalo bayamfuna njengenkosi yabo, kaphikisi kodwa wenza okutshiwo ngabadala abuyele esigodlweni. Wakwazi ukuba ngeke bamtshelele eceleni ngoba belingana loyise uMzilikazi. Lalapho bemlaya ngemithetho yesizwe lezombuso uyabalalela, laxa

Page 25: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

esethethe ubukhosi ulandela akucetshisiweyo ngoba udinga ukubuyisana loMbiko, kagijimeli ukulwa laye kodwa uze alwe esebona sekufanele.

Uyabekezela – Ubekezelela uMbiko elethemba lokuthi uzaze abone ukuphambanisa kwakhe aphenduke. Uthumela izinduna ziyecela ukuthula phakathi kwabo, uze aziyele kuye uMbiko elethemba lokuba mhlawumbe bangezwana bangaze balwa funa kuchitheke igazi elinengi elabantu bakhe. Lalapho uZinkabi emcothoza lapho embona engena eNgcekezeni umlobi uthi samcunula isenzo salabo abesifazana abamvezela ubunqunu babo wazewafisa ukubadubula kube kanye kodwa wazikhuza, ukwenza lokhu elethemba lokuba uMbiko wayezabona ukuba wayengahlosanga ukulwa laye.

Kalabandlululo – Uyananzelela ukuba isizwe sikayise sigcwele abantu abangesibeZansi okugoqela abeSuthu labeTshabi njalo kababandlululi njengalokho okwakufuna ukwenziwa nguMbiko.

Uyahlonipha –Uhlonipha ilizwi likayise uMzilikazi owathi asuke esigodlweni lakanye wasuka waziphilela eyakhe impilo yokuzingela. Uyabahlonipha laboMncumbatha laboMkhithika ngoba esazi ukuba bangoyise. Uyathatha izeluleko zabo, lalapho bemfundisa ngemithetho yesizwe uyemukela akutshelwayo akulandele.

UMZILIKAZI

Yinkosi eyiyo eyasungula isizwe saMaNdebele.

Uliqhawe – Wayebatshazwa ngaphansi kombuso kaTshaka eyinduna elamandla amangalisayo, wathumba izinkomo zabeSuthu eziyizo ezamehlukanisa lenkosi uTshaka. Wakha isizwe saMaNdebele ngokwehlula ezinye izizwe endleleni wakhulisa umbuso wakhe ngokuzithumba.

Ulesibindi – Uhlasela ehlule abeSuthu athumbe izinkomo zabo. Umelana lenkosi uTshaka ale ukusa kuTshaka, inkosi eyayisesatshwa, izinkomo ayezithumbile. Ubalesibindi sokubaleka ngaphansi kombuso kaTshaka azakhele esakhe isizwe. Udabula amazwe eqonde enyakatho ahambe ehlasela ethumba ezinye izizwe endleleni.

Kaxoli – Ubulala izinduna ezazifake uNkulumane ebukhosini yena esaphila. Uze abulale lendlovukazi uMaNxumalo kunye legazi lakhe uNkulumane. Kabaxoleli ngesenzo sokuganga ababesenzile.

Ungumbulali – Ubulala izinduna ezazivumelane ukufaka uNkulumane esihlalweni sobukhosi yena esadla amabele. Uzibulalela intandokazi yakhe uMwaka ngezakhe izandla aphinde abulale lomntanakhe uNkulumane.

Page 26: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

Ukhaliphile – Unanzelela ukuba uNkulumane angaba yingozi kuye njengoba eseke wanambitha ubukhosi,abesembulala kunye lonina ngoba ebona ukuthi kungadala ukwehlukana phakathi kwesizwe sakhe aluba abanye bevuna uNkulumane. Umntwana uLobhengula umlaya ukuba asuke esigodlweni ukuze kungabikho onganakana ukuthi usengaba yiyo inkosana ezamelama esihlalweni sakhe funa bambulale. Uyazi lokuthi zazikhona izinduna labadala ababezamfundisa ngemithetho yesizwe lezombuso aluba esethethe ubukhosi. Kafuni lokudlelana labamhlophe ngoba enanzelela ukuba balezinjongo ezingasile ezingabhidliza umbuso wakhe. Uyakunanzelela ukuba bafuna ukusikelwa umhlaba lamalungelo okwemba amatshe aligugu okungumnotho wakuleli. Uyaveza njalo kuboMncumbatha ukuba inkosana eyayizamelana esihlalweni yiphi ngoba esazi ukuthi wayezele amadodana amanengi okwakungenza abubange ubukhosi uma kungacacanga okwamiswa yinkosi, lokho kwakungasidiliza isizwe sakhe.

Ulamandla –Wehlula isizwe sabeSuthu athumbe lezinkomo zaso. Wakha akhulise isizwe sakhe ngokunqoba ezinye izizwe endleleni.

Kalabandlululo – Unqoba ezinye izizwe ezifana labeSuthu labeTshabi azithumbele embusweni wakhe enganaki ubuhole babo. Ubapha lamalungelo afana lawabeZansi. Lokho kukhulisa isizwe sakhe.

Ulothando –ULotshe loMazwi bafakaza ukuthi inkosi uMzilikazi wayebancengela abantu bakhe ababegwetshwelwe ukufa njengoba kwakunguzulu owayegweba abantu. Lokho bakuveza ngesikhathi bexoxa loSelowi owayebuza ukuthi amakhosi abo elochuku ebulala abantu.

Ungumkhohlisi –Ukhohlisa isizwe ngokusitshela ukuthi uNkulumane uyaphila ukwabomkhulu yena esazi ukuba wambulala lezinduna ezazimbekile esihlalweni.

UMNCUMBATHA

Yindunankulu yesizwe saMaNdebele eyiyo eyasala ihola isizwe ekukhothameni kwenkosi uMzilikazi kaMatshobana.

Uyahlonipha –Uhlonipha umphakathi wesizwe saMaNdebele ngokuxoxisana lawo ngendaba eziphathelane lesizwe sabo. Uyazi ukuba yiwo okumele umise izindaba. Uyamhlonipha uMkhithika ngoba esazi ukuba umdala njalo enanzelela ukuba uyinsika yesizwe okumele alalelwe. Uyavuma lapho embonisa ingozi yokuqala ngokuxoxa udaba lokubekwa kwenkosana eyayizelama uMzilikazi esihlalweni sobukhosi emphakathini bengakaluhluzisisi babona ukuba baluphathe njani ukuze isizwe singahlokomi.

Uyagcina imfihlo/ulesifuba – Ngomunye wezinduna zangaphakathi zenkosi uMzilikazi ezazisazi ngemfihlo yenkosi ukuba uNkulumane wabulawa kunye lonina uMwaka. Lokho wakugcina

Page 27: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

kuyimfihlo ukuze avikele isithunzi senkosi ingazakali njengenkosi elochuku ngokubulala igazi layo leligwala ngokwesaba ukuthathelwa ubukhosi ngumntanayo uNkulumane. Uze akuvezele oLotshe ngesikhathi sebevela dinga uNkulumane kwaZulu lapho abamswela khona.

Uyagcina amasiko esizwe - Uthi kufanele ubukhosi bukaMzilikazi buthathwe yindodana yayo yokuqala ezalwa yintombi yesikhosini. Ukhuluma labaphansi acelele oLotshe indlela enhle besiyadinga umntwana uNkulumane. Lalapho uMbiko esehlulwe umisa usuku lokubeka uLobhengula esihlalweni sobukhosi.

Uyahlonipheka/ulesithunzi – Uphatha umsebenzi wokuhola isizwe ngesikhathi kungakabekwa inkosi entsha. Wenza izinqumo encedisana lezinduna zakoMkhulu, ilizwi lakhe liyahlonitshwa yisizwe. Loba nje uMbiko ezama ukudunga umumo kwelikaMthwakazi inengi livuna yena njengendunankulu. Inengi liyakubona ukuthi alilakusasa uma lingaphika ngezifiso zikaMbiko ezokuhalela ubukhosi. ULotshe loMazwi bayavuma bethunywa nguye eZansi ukuyadinga uNkulumane kanti lenengi esizweni lihambisana lalokho. Lalapho eseswelakele uNkulumane inengi livumelana laye ukuba sokumele kukhethwe enye yamadodana enkosi ibuse isizwe, liyasamukela isinqumo esethulwa nguMncumbatha sokuba uLobhengula abuse.

Uyakha – Ugqugquzela umoya wokuthula esizweni. Uyananzelela ukuba abantu bangalazi iqiniso lokuthi uNkulumane watshona kungaba lombango wesihlalo senkosi phakathi kwamadodana enkosi. Yikho ekhetha ukwenza izaba lokuyadinga umntwana kwaZulu ukuze loba eseswele abantu badele. Kakuthakazeleli okwenziwa nguMbiko ngoba ekubona kungachitha isizwe.

Kalabandlululo – uphatha abantu bonke ngendlela efanayo njengalokhu okwakusenziwa yinkosi yakhe uMzilikazi. AbeTshabi labeSuthu lezinye izizwe abazithumbayo zingaphansi kwakhe njengabo bonke abavela eZansi. Ulaya uLobhengula ukuba angaze abandlulula abantu ngemihlobo kodwa abaphathe ngokufanayo bonke.

ULOTSHE

Ngenye yezinduna ezazithembekile kuMzilikazi lakundunankulu yesizwe uMncumbatha.

Uthembekile – Nguye loMazwi phakathi kwezinduna abathunywa ukuyadinga umntwana uNkulumane kwaZulu ngoba bemethembile ukuba wayezakwenza lokho ngendlela engasolisiyo. Lakanye uyakholakala lapho esethula impumela yohambo lwabo.UMncumbatha umvezela imfihlo akade ayigodla ngokufa kukaNkulumane lonina ngoba esebona kufanele alazi iqiniso. Uthunywa yinkosi uLobhengula ukuba ayecela uxolo kuMbiko bengakaze balwe ngoba ethembekile njalo bemkholwa ukuba uzawethula kuhle amazwi enkosi lezizatho zokufuna

Page 28: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

ukuthula esizweni. Kayihlubuki inkosi lezinduna zangaphakathi lalapho esesazi iqiniso lonke ngokwenza kukaMzilikazi langokukhethwa kukaLobhengula.

Uyahlonipha- Uyavuma ukuthunywa yizinduna zangaphakathi ukuba ayedinga uNkulumane eZansi. Uyazihlonipha lezinqumo zezinduna zakoMkhulu oMncumbatha laboMkhithika ngoba esazi ukuba badala.

Ulesifuba – lapho esesazi iqiniso ngokufa kukaNkulumane lonina uMwaka kahambi enyenyeza yonke leyomfihlo ebantwini, uyayigcina njengoba oMncumbatha babeyigcinile.

Ukhaliphile – uyala ukuveza izindaba zombuso wabo kuSelowi njengoba enanzelela ukuba abamhlophe babelenjongo zokubathathela inotho yelizwe labo.

Ulesibindi –Uvuma ukudabula ilizwe esiya eZansi ukuyadinga uNkulumane engesabi izingozi ezazingahle zibehlele endleleni- babengathunjwa langezinye izizwe ezazingakhumbula ukuba bangabacuphi. Uphinde avume ukuthunywa nguLobhengula ukuyacela ukuthula kuMbiko engesabi okungahle kubehlele. Bafica uZwangendaba ethe gwaqa esibayeni ehlela amasu okulwa impi kodwa uyenelisa ukuphakama ethule umbiko abahamba ngawo.

UFUSI

Yinduna yebutho leNgubo elalilamandla.

Kathembekanga – Uvuma ukukhohliswa nguMbiko ukuba bahlubuke balwisane loLobhengula ukuze uMbiko abeyinkosi yesizwe sikaMthwakazi. Ubuye ahlubuke lebutho lakhe atshiye uMbiko esithubeni lapho esebone imihlola yesangoma esamqonqosela ukuba uzakufa aphele lebutho lakhe.

Kalasibindi sokumela iqiniso –Uthi loba ekubona kukubi ukuhlubuka uMthwakazi angabi lesibindi sokutshela uMbiko ukuthi kahambisani lecebo lakhe lokuphendukela indunankulu lenkosi esibekiwe. Ucina evuma ukuba uzamsekela uMbiko ngoba ebona ibutho lakhe lisekela uZwangendaba. Uze ethuswe yisangoma esimtshela ukuthi uzabhubha aphele lebutho lakhe.

Uligwala – Wethswa yisangoma esimtshela ukuba uzabhubha lebutho lakhe ahle ahlehlele emuva engasafuni ukusekela uMbiko empini. Uyesaba lokuziveza ukuba kahambisani lombono wokuhlubuka inkosi.

Nguthathekile – Uvuma ukuyengwa nguMbiko ukuba amsekele bahlubuke indunankulu lenkosi yesizwe esibekiwe. Uthatheka ngento angayazi ezabuye iphelele emoyeni nje. Ubuye afikelwe yikuzisola kodwa ehluleke ukuveza uhlangothi alusekelayo emoyeni wakhe,ucina evuma ukusekela uMbiko.

Page 29: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

UMKHOKHI

Ngenye yezinduna eyayihola ibutho elalilamandla iNyamayendlovu. Ungumngane omkhulu kaMbiko.

Kathembekanga – Uvuma ukuhlubuka indunankulu yesizwe kunye lenkosi uLobhengula ukuze asekele umngane wakhe uMbiko ngethemba lokuthi uzabusa. Ekucineni yena lebutho lakhe bayamjikela uMbiko asale esithubeni sokumele kulwiwe impi lapho esethuswe yimihlola eyenziwa zinkomo ababeziqhuba.

Uyadelela – Wala ukwamukela izinqumo ezenziwa yindunankulu uMncumbatha akhethe ukusekela umngane wakhe uMbiko. Lalapho sokwethulwe inkosi ezakubusa isizwe kagobi ngaphansi kwayo.

Nguthathekile – uhugwa nguMbiko ukuba amsekele ahlubuke isizwe sakhe ukuze uMbiko avune umngane wakhe abeyinkosi. Ulengqondo emfitshane engaboni ukuba uMthwakazi umnengi kulabo ngakho ngeke bamelane laye empini.

Ulesibindi –Uhlubuka indunankulu lenkosi ngoba ezithembile yena lebutho lakhe ukuba balamandla okumelana lamanye amabutho ehlangene. Kesabi lokuveza uhlangothi alusekelayo olukaMbiko ngoba ezithembile.

Uliqhawe – wayengeyinye yezinduna zesizwe eyayisaziwa ngobuqhawe ehola ibutho elilamandla eleNyamayendlovu. Yikho okwakumupha igunya lokuhlubuka indunankulu lenkosi.

IMISEBENZI YENKOSI ESIZWENI

-Ihola isizwe.

-Umlawuli wamabutho.

-Ukwenza izinqumo-yiyo elezwi lokucina.

-Ukuphatha imikhosi yesizwe, eg iNxwala, umthontiso, imithethelo yesizwe.

-Ukulawula indunankulu lezinduna zesizwe.

-Ukuqinisa ibutho lingakayi kulwa.

-Ukuqinisa imithetho yesizwe.

-Ukuqamba inkosana ezayelama esihlalweni sobukhosi.

Page 30: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Ukuqinisa amasiko esizwe, ukuwalondoloza amasiko.

-Imele amadlozi esizwe emphakathini, ibuye imele umphakathi emadlozini esizwe.

-Ukubiza lokuphatha imihlangano lezinduna kunye lomphakathi.

-Ukujezisa izephulamithetho.

-Ukumela ikhulumela abantu bayo ibacelela uxolo.

-Ukuvikela isizwe sayo.

-Ukugcina ukuthula esizweni.

-Ukukhulisa isizwe ngokuhlasela lokuthumba ezinye.

-Ukucebisa izinduna lomphakathi.

NB Loba inkosi yayisenza izinqumo yayilabo abayicebisayo abafana lezindunankulu, izinduna kunye labadala abathile esizweni.

IMISEBENZI YENDUNANKULU

-Ukucebisa inkosi.

-Ukuhola izinduna zamabutho.

-Ukuhola isizwe ma inkosi ingekho, yenze izinqumo.

-Ingamehlo lezindlebe zenkosi.

-Ingumlomo wenkosi emphakathini, owomphakathi lezinduna enkosini.

-Ukubiza lokuphatha imihlangano yesizwe.

-Ukuvikela inkosi lesithunzi sayo.

-Ukugcina imfihlakalo yenkosi leyesizwe.

-Ukuvikela isizwe ezitheni.

-Ukugcina ukthula esizweni.

-Ukuthetha amacala esizwe,ijezise lezephulamithetho.

Ukuthethelela isizwe uma inkosi ingekho.

Page 31: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

IMISEBENZI YEZINDUNA

-Ukuhola amabutho ngezigaba zokuhlala.

-Ezinye zicebisa inkosi.

-Zinkokheli zezigaba ezikuzo ngokuhlala.

-Ukuthetha amacala.

-Zingamehlo lendlebe enkosi.

-Zingumlomo wabantu kundunankulu lasenkosini.

-Zingumlomo wenkosi ebantwini.

-Ukugcina imfihlo yenkosi leyesizwe.

-Yizigijimi zenkosi ezindabeni ezibucayi zesizwe.

-Ukuvikela isizwe ezitheni.

-Ukuvikela isithunzi senkosi.

-Ukugcina ukuthula ezigabeni lasesizweni.

-Ukuthetha amacala lokujezisa izephulamithetho.

IZINJONGO ZOMLOBI

-Ukulanda imbala yesizwe samaNdebele.

-Ukulondoloza amasiko esizwe.

-Ukuchaza ngokusungulwa kwesizwe sikaMthwakazi/Imvelaphi yaso.

-Ukufundisa uZulu ngamasio kaMthwakazi.

-Ukuvuselela amasiko esizwe.

-Ukukhuthaza umanyano esizweni/ukufundisa ngamandla okumanyana njengesizwe.

-Ukuqhaphelisa uzulu ngokuqakatheka kwenkokheli ezifana lenkosi, izinduna.

Page 32: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Ukusola udlame, ukulwa lezimpi- kudala ukufa.

-Ukuqaphelisa uzulu ngenhloso zabamhlophe ezweni labamnyama.

-Ukulimukisa uzulu ngamandla abantu besifazana.

-Ukukhuthaza ukuhloniphana.

-Ukufundisa ngemikhosi yamaNdebele eyayiqakathekiswa.

-Ukufundisa ngesimo sombuso wamaNdebele-lemisebenzi yenkokheli zelizwe.

-Alikho ilanga elaphuma elinye lingakatshoni.

-Ubude abuphangwa.

-Akuyiwa nganxanye kungemanzi.

IMIBUZO YOGWALO

Page 33: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

Nxa umbuzo usithi:

1) Sekela umbono lo /Veza ubuqotho balamazwi/ Agcwaliseka njani lamazwi egwalweni?/Veza izizatho ezichaza ukugcwaliseka kwalamazwi.-Phana imicijo esekela la amazwi egwalweni ingabe eveza ubuqotho bawo kuphela.

2)Uthini ngalo umbono/ Veza oyakho imibono ngalumqondo – Khetha icele elilodwa uvumelane lalawomazwi loba uwaphikise ngezizatho zogwalo. Khetha icele elikhanya lilemicijo eminengi kulelinye kungelani lokuthi awuhambisani lalo emoyeni wakho.

3) Xoxa ngombono ophiweyo- Veza imicijo esekela amazwi aphiweyo kunye laleyo ephikisayo. Qaphela ukuthi kungenzeka elinye icele libelemicijo edlula elinye ngobunengi, kanti njalo asengaba lemicijo elinganayo - okusemqoka yikuthi wonke amacele athintwe empendulweni yakho. Qhaphela njalo ekuphikiseni usebenzise imicijo engesuli leyo oyivezileyo ekuvumeni kwakho. Phikisa ngeminye ezimeleyo nje.

4) Qathanisa izimilo zabalingiswa loba izimo ezithile egwalweni – Bana leqiniso lokuba uyaqathanisa hatshi ukuxoxa nje. Ukuqathanisa kutsho ukukhangela wonke amacele ngasikhathi sinye, eg Uzibani uvezwe enje kanti lo omunye wavezwa enje enje. Thinta lokho akungabe kufana kulokho okuqathanisayo nxa kukhona, kanje: Bobabili/Zombili zinje zinje. Thinta lalokho okungafaniyo phakathi kwalokho okuqathanisayo. Bana leqiniso njalo lokuqathanisa izinto eziqathanisekayo hatshi ezingaqathanisekiyo, eg ubutshapha lokuhlanzeka, ubugwala lesibindi, ukukhuthala lobuvila, ukuhlakanipha lobuthutha etc.

5) Aqiniseke kangakanani lamazwi nxa ufunda lolugwalo? Veza ukuqiniseka kwalawo mazwi aphiweyo ubuye uveze lelinye icele lokungaqiniseki kwawo.

Angabe eqiniseke kabanzi loba kancane. Uma eqiniseseke kabanzi qala uveze icele elisekela ukuqiniseka kwawo kabanzi. Veza lecele lesibili- aqiniseke kancane usekele ngemicijo engesuli leyo oyiphe ngaphezulu.

1) Chaza isimo sombuso wamaNdebele uveze lemisebenzi eqondene lohlangothi lunye ngalunye.

2) Veza ukuqakatheka kwembongi yesizwe esizweni samaNdebele.3) Landisa impilo yamaNdebele ngokuvezwa kulolugwalo.4) Veza izizatho zombango wobukhosi owabakhona ngemva kokukhothama kwenkosi

uMzilikazi kaMatshobana.5) Veza ubuqhawe bukaMbiko kaMadlenya ngokuvezwa kulolugwalo.

Page 34: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

6) Chasisa indawo yabesifazana embusweni wamaNdebele.7) “Isizwe yisizwe ngamasiko lemikhuba yaso.” Sekela umbono lo ulandela ubufakazi

obuthola egwalweni.8) ULobhengula uthi, “Indoda kayisindoda ngobuqhawe empini kuphela, kunengi okunye

okumele ibelakho ukuze iphelele.” Aqiniseke kanganani la amazwi nxa ufunda lolugwalo?

9) Landisa uthuthuva olwabangwa nguMbiko lomkakhe uZinkabi esizweni sikaMthwakazi uchaze lezizatho abalazo.

10) “Akuyiwa nganxanye kungemanzi.” Uthini ngalamazwi nxa ufunda lolugwalo?11) Usebenzisa ubufakazi balolugwalo veza ukuqakatheka kwenkomo esizweni

sikaMthwakazi.12) Veza ukuqakatheka kwenkosi esizweni samaNdebele.13) “Inkosi yinkosi ngabantu.” Sekela ubuqotho balamazwi ngobufakazi obuthola

kulolugwalo.14) Landisa imicingelo elandela ukubekwa kwenkosi esizweni samaNdebele.15) Chaza izimilo zalababalingiswa uzisekele ngobufakazi bogwalo: Umbiko; UZinkabi,

uLobhengula, uMncumbatha.16) “Inkosi yayingabusi yodwa esizweni samaNdebele.” Veza umbono wakho ngalamazwi.17) Chaza izinjongo zabaMhlophe ezweni likaMthwakazi. Zivela kanjani kulolugwalo

izinjongo zabo?18) Landisa ingqubo yempi yombango phakathi kukaLobhengula loMbiko.19) “UMncumbatha wayeyinsika yesizwe samaNdebele.” Veza ukugcwaliseka kwalo

umbono kulolugwalo.20) Veza izizatho zokunqotshwa kukaZwangendaba ngomhla wempi ayilwa loLobhengula.21) “Umlobi wogwalo usekela uLobhengula esihlalweni sobukhosi bukayise.” Yiziphi izizatho

eziveza ukuqiniseka kwalokhu egwalweni?22) Kuqiniseke kangakanani ukuthi abesifazana beyisekile kuzindaba zombuso nxa ufunda

lolugwalo?23) UZinkabi umkhohlisa kangakanani umkakhe kulolugwalo?24) “UZinkabi nguye imbangi yangempela ebukhosini bukayise uMzilikaz.i” Veza owakho

umbono ngalamazwi uzisekele ngokusegwalweni.25) Chasisa izingozi lobuhle bokuzalwa esikhosini esizweni samaNdebele.26) Landisa uhambo lwaboLotshe besiyadinga uNkulumane eZansi uveze lempumela yalo.27) “UMncumbatha ukhohlisa isizwe sikaMthwakazi.” Uthini ngalo umbono? Zisekele

ngokusegwalweni.28) UZinkabi umkhohlisa kangakanani umkakhe uMbiko kulolugwalo?29) Yibuphi ubufakazi obuveza ukuthi isizwe samaNdebele saseyeme emadlozini?30) Landisa imicingelo eyayisenziwa ukwandulela ukuphuma kwebutho lisiyahlasela empini.

Page 35: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

31) Ziqakatheke kangakanani izinyanga lezangoma esizweni samaNdebele?32) Ujongeni umlobi walolugwalo ngokuloba lolugwalo?33) Xoxa ngensolo kaMbiko lomkakhe uZinkabi mayelana lezinqumo ezenziwa

nguMncumbatha lezinye izinduna zakomkhulu.34) “UMbiko wayengeke enza lutho ngaphandle komkakhe uZinkabi.” Uthini ngalo

umbono? Zisekele ngokusegwalweni.35) “UZinkabi nguye imbangela yothuthuva esizweni sikaMthwakazi.” Hlaziya ubuqotho

balamazwi.

LANDISA IMPILO YAMANDEBELE NGOKUVEZWA KULOLUGWALO

-Yisizwe eseyeme emadlozini.

-Yisizwe esizihlela ngaphansi kombuso wenkosi ethile yalesosikhathi.

-Inkosi ilabayicebisayo abagoqela indunankulu, ezinye izinduna labadala .

-Inkosi ingakhothama yelanywa yindodana yayo endala ezalwa yindlovukazi yesizwe.

-Indunankulu ihola isizwe aluba inkosi ingakabikhona. Incediswa yizinduna zangaphakathi labadala abayibo abayicebisayo. Yibo laba abazi imfihlo yenkosi lokuba inkosana ezayelama yiphi.

-Yisizwe esiphila ngokuhlasela sithumba ezinye ukuze sikhule.

-Loba inkosi iyiyo eyenza izinqumo umphakathi wesizwe ubalezwi. Bahlala ngokuhlangana bexoxisana ngezindaba zesizwe.

-Izigangi ziyajeziswa-ngokuhlawuliswa, ukuthethelelwa zikhuzwe ukuze zingaphindi zone ingabe ukubulawa.

-Amaqhawe esizwe ayaqakathekiswa, yiwo abayizinduna zamabutho. Induna ihola ibutho elithile ngaphansi kwesigaba sayo.

-Inkomo ziyaqakathekiswa, zibayisibongo kulabo abenze umsebenzi omuhle,zingumphako wamabutho uma ezokuphuma ayekulwa impi, ziyikudla njalo kulabo abathabatha inhambo ezinde. Zingamadlozi esizwe ngoba kuthethelwa esibayeni lezindaba zesizwe ezibucayi zikhulunyelwa esibayeni.

-Ubukhosi buyaqakathekiswa kakhulu. Abumane buthathwe yiloba ngubani. Yingakho bubangwa lokubangwa.

Page 36: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Imfihlo yesizwe lengqubo yaso akumelanga kwaziwe ngezinye izizwe, izindaba zombuso azingenelwa ngabangaphandle.

VEZA IZIZATHO ZOMBANGO WOBUKHOSI OWABAKHONA NGEMVA KOKUKHOTHAMA KUKAMZILIKAZI.

-INkosi uMzilikazi yayilamakhosikazi amanengi. Lawomakhosikazi ayezele amadodana.

-Inkosana okwakumele yelame uMzilikazi, uNkulumane, yabulawa nguyise ngenxa yokuvuma ukuhlala esihlalweni sikayise uyise engakakhothami.

-Isizwe sasingalalo iqiniso ngokwehlela uNkulumane ekufikeni kweNkosi, sasitshelwe ukuthi wasiwa kwabomkhulu eZansi. Ababesazi iqiniso yindunankulu uMncumbatha, lezinduna zangaphakathi ezibalisa uMaqhekeni loMkhithika Thebe owayesemdala. Lokhu kwadala insolo kwezinye izinduna ezazibona ukuthi isizwe sikhohlisiwe.

-Ukungatholakali kukaNkulumane eZansi lapho ayesaziwa ekhona-Ezinye izinduna ziyakubona ukuba zakhohliswa besezikuthatha njengokuthi oMncumbatha bafuna ukubeka eyabo inkosi ezakwenza eyabo intando. Ziyamelana lalokho.

-Isimilo sikaZinkabi esokulambela ubukhosi senza afake umkakhe intshukuntshu yokuphikisana lezinqumo zezinduna zakoMkhulu ukuze abenguye inkosi.

-Ukufuna kukaMbiko ukubukwa ngumkakhe uZinkabi azibonakalise ukuba wayengesiyona indojelana kodwa eliqhawe langempela- uMbiko ulandela konke okutshiwo nguZinkabi omtshela ukuba ahluthune ubukhosi ngokulwa ukuze kukhanye ukuba uliqhawe.

-Ukusekelwa kukaMbiko libutho lakhe likaZwangendaba elalilamandla kunye lezinduna ezigoqela UFusi loMkhokhi ezazikhokhela amabutho alamandla njalo aziwayo esizweni. Lokhu kwamnika igunya uMbiko elokuthi alwisane lezinqumo zezinduna zangaphakathi kunye lenkosi uLobhengula eyayisifakwe esihlalweni.

-Isenzo senkosi uMzilikazi esokukhombisa kuzinduna zangaphakathi ukuba yayifuna ukwelanywa nguLobhengula esihlalweni sobukhosi-lokhu kupha oMncumbatha igunya lokulandela izifiso zenkosi. Insolo eyavusa uthuthuva yabasekutheni uLobhengula wayengazalwa yindlovukazi yesizwe kodwa ezalwa ngumthanyelo wendlovukazi uFulatha.

-UZinkabi loMbiko basola ukuba uLobhengula lo osebekiwe esihlalweni wayezalwa liSwazi elilamathe amunyu ngakho kangeke abuse isizwe saMaNdebele.

Page 37: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Isenzo senkosi uMzilikazi esokukhuthaza uLobhengula ukuba asuke esigodlweni aziphilele eyakhe impilo- lokhu kwenza waxhumana labamhlophe abamfundisa ukuzingela.UZinkabi ukhumbuza uMbiko ukuba uLobhengula angeke abuse isizwe sikayise ngoba engayazi imithetho yesizwe lokuphatha imikhosi eqakathekileyo efana leNxwala.

-Ukudlelana kukaLobhengula labamhlophe- Lokhu kwenza oMbiko leqembu lakhe elimsekelayo basole ukuba lobobudlelwano bungangenisa abamhlophe ngobunengi elizweni bafune amalungelo okwemba amatshe, aligugu, ukuzingela lokwabelwa umhlabathi. Basebenzisa lokhu njengesiviko sokulwisana loLobhengula.

-UMbiko usola ukuba usetshiywa ngaphandle ezindabeni zombuso wesizwe, uthi oMncumbatha laboMkhithika abasamenzi muntu kanti wayeliqhawe elihlonitshwayo ngesikhathi sikaMzilikazi.

-UZinkabi ukhombisa umkakhe ukuba uLobhengula wayezatshwama ngegazi labo oMbiko njengoba babeyiwo amaqhawe amakhulu esizwe. Uthi babezehliswa ezihlalweni zabo nguLobhengula afake abeSutshwana labeTshabi ezikhundleni zabo- lokho kusenziwa yikuthi oMbiko amaqhawe bebhekeka njengengozi kuLobhengula owayengazange alwe leyodwa impi.

VEZA UBUQHAWE BUKAMBIKO KAMADLENYA NGOKUVEZWA KULOLUGWALO.

-Wayeyinduna yeNgcekezeni. Ukubayinduna kwakuphiwa amadoda ayekhombise ubuqhawe obukhulu embusweni kaMzilikazi.

-Ubuqhawe bakhe wabuveza ngokunqoba amabhunu kaNdaleka aze angene kulelilizwe ehlose ukuzachitha umbuso kaMthwakazi-nguye uMbiko owayehola ibutho likaZwangendaba eliyilo elanqoba uNdaleka.

-Inkosi uMzilikazi yamendisela umntanayo uZinkabi ngenxa yokubona isibindi lobuqhawe bakhe obesabekayo uMbiko ngokubhuqa uNdaleka eyedwa loZwangendaba wakhe wathumba lezinkomo ezasezithunjwe nguNdaleka.

-Umntanenkosi wayengazake amane endiswe emuntwini ongazange aveze ubuqhawe bakhe lakuyiphi impi, ongazange adle abafo empini, ongazange aphange inkomo ndawo.

-Umelana lesizwe sikaMthwakazi esasisikhulu ethembe ukusekelwa ngamabutho akhe, akaFusi lakaMkhokhi kuphela. Uvuma ukuhluthuna ubukhosi ezandleni zikaLobhengula elegunya lobuqhawe bakhe loba babebalutshwana abamsekelayo uma kuqathaniswa lesizwe sikaMthwakazi.

Page 38: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Lalapho izinduna zeNyamayendlovu leNgutsheni uFusi loMkhokhi sebemhlubukile ngethuba lokucina akadeli ukulwa loLobhengula. Uyaqhubeka ephaka amabutho akhe ukuze ayomelana loMthwakazi.

-Kakuzange kubelula ukunqoba ibutho likaMbiko eleZwangendaba lanxa lalingasela sekelo lwamabutho eNyamayendlovu laweNgutsheni. Umlobi uchaza ukuba ibutho likaMbiko lalwa ngobuqhawe obukhulu loba lizimele lodwa, kwathi lanxa linqotshwa lanqotshwa nje kungenxa yenani lamabutho uma kuqathaniswa lelikaLobhengula. ULobhengula wanqoba ngokuba elamabutho amanengi ayewaphaka ukuze aphumuze lawo ayesekhathele enkundleni kanti akaMbiko ayengelawo amanye amabutho ayengawahlenga ngoba ezimele wodwa.

-Mhla wempi ayilwa loLobhengula umlobi uthi uMbiko wayengalwi wayesenza imihlolo amabutho kaLobhengula amangaliswa yibuqhawe bakhe. (page 151). Wawisa amadoda amanengi akaLobhengula ayethenjiwe.

-UDliso iqhawe elamlahla phansi uMbiko laselinanzelele indlela ayesilwa ngayo uMbiko. Lalapho uMbiko eselayela uDliso wavuma ukuba uMbiko wayelwe njengendoda, watsho lokuthi uyamesaba ngoba ebubonile ubuqhawe bakhe. Wafa ezendlalele uMbiko.

-UMbiko uthi esesifa yena akehlulwangwa nguLobhengula kodwa wehlulwe nguMthwakazi obenyandayinye.

-Esefile uMbiko izinyanga zikaLobhengula zacuya isidumbu sakhe zalungisa imithi yokwetshwamisa uLobhengula ngezitho zakhe. Lesisenzo sasiveza ubuqhawe bukaMbiko, inkosi yayingeke yetshwame ngezitho zakhe. Ukutshwama ngazo kwakuyikuziqinisa ngazo ngoba eliqhawe loba ehluliwe.

CHASISA INDAWO YABESIFAZANA EMBUSWENI WAMANDEBELE

-Bangaphansi kwabesilisa.

-Akukhangelelwanga ukuba baphathe izindaba eziphathelane lombuso welizwe. Imihlangano yezombusazwe abahlanganyeli kuyo,kuhamba abesilisa- uZinkabi ubuza kuMbiko ukuba bekuthiwani emhlanganweni obubizwe nguMncumbatha esigodlweni.

-Ibutho lesizwe libunjwa ngabesilisa kuphela. Labaholi bamabutho ngabesilisa abazinduna zamabutho. Ngabesilisa abatshiya imizi yabo bayabuthana esigodlweni ukuze babonise usekelo lwabo kuLobhengula, abesifazana besele emakhaya.

-Beyisekile. UMbiko kathandi kwazakale ukuba ubexoxa izindaba zombuso lomkakhe uZinkabi ngoba esesaba ukuhlekwa ngabangane bakhe oFusi loMkhokhi. Wenza angathi imibono

Page 39: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

ayethulayo ngeyakhe yona ingeyomkakhe. Lamhla kuyiwadingwa uNkulumane eZansi kukhethwa amadoda.

-Abalalizwi –uMzilikazi wendisela indodakazi yakhe kuMbiko ngoba embona eliqhawe elifanele ukuthatha umntanenkosi. Yisinqumo esenziwa yinkosi kungenani lemizwa kaZinkabi.

-Lasekuganeni babhekeka njengempahla ingabe inotho yabesilisa okumele ibenengi, abesilisa bagana abafazi abanengi kodwa abesifazana abangeke bakuvunyezwe ukukwenza lokho. Inkosi uMzilikazi yayilamakhosikazi amanengi, laye uZinkabi wayengayedwa kuMbiko.

-Lanxa bengaphansi kwabomkabo kwakukholwa ukuba balamandla okubonisa omkabo ngezindaba ezibucayi. UFusi uyatsho ukuba kunengi umfazi angakucebisa umkakhe ngakho kabangadelelwa abesifazana. Uze aveze ukuba uMkabayi nguye owayengumbeki wamakhosi kwaZulu ebacebisa okunengi njengoba wayecebisa uTshaka wabuye weza lecebo lokumbulala. Uyatsho ukuthi amadoda amakhulu lakulelo elakubo acetshiswa ngomkabo. Lelozwi lalimqotho ngoba laye uMbiko wayefuqwa ngumkakhe uZinkabi. UMzilikazi ubulala indlovukazi uMwaka ngokungakhuzi uNkulumane lapho ethatha isihlalo sikayise esaphila, ufela ukuvumelana lomntanakhe eganga kulokuba amkhuze.

-Basala emakhaya, abayikulwa izimpi njengalokhu esikubona mhla wempi kaLobhengula loMbiko. UMbiko wayemangaliswa ngumkakhe uZinkabi owayethanda ukuphatheka ezindabeni zombuso wakwabo efuna ukuzwa konke okwenzakalayo.

-Kumele bavikelwe, abalamandla-ULobhengula uthi amabutho akhe angaze abulala abantwana labesifazana ngoba ekholwa ukuba abalani lezombango welizwe, bamsulwa. Amabutho akhe kumele abulale abesilisa abayibo abazimbangi embusweni wakhe.

-Abaqakathekiswa ngaphandle kwendlovukazi eyiyo ezala inkosana. UMwaka uzala uNkulumane okwakumele abuse emva kukaMzilikazi.

“ISIZWE YISIZWE NGAMASIKO LEMIKHUBA YASO.” SEKELA UMBONO LO ULANDELA UBUFAKAZI OBUTHOLA EGWALWENI.

-Chaza isiko, uchaze umkhuba.

-AmaNdebele ayeyisizwe eseyeme enkolweni yamadlozi. Ngokunjalo babesesaba ukuziphatha ngendlela ezathukuthelisa abaphansi funa babahlanekele.

-Babekholwa ukuthi njengesizwe kwakukhona amadlozi esizwe abaholayo-okhokho babo njengesizwe ababengamakhosi mandulo.

Page 40: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

LANDISA UTHUTHUVA OLUBANGWA NGUMBIKO LOMKAKHE UZINKABI ESIZWENI SIKAMTHWAKAZI UCHAZE LEZIZATHO ZABO.

-UMbiko wayeliqhawe elihloniphekayo esizweni sikaMthwakazi ngenxa yesibindi sakhe ikakhulu ezimpini azilwayo okubalisa ukwehlula kwakhe uNdaleka kusabusa uMzilikazi.

-Ukwehlula kwakhe uNdaleka kwenza inkosi uMzilikazi imethembe imganisele indodakazi yayo uZinkabi. Ukuthatha kwakhe umntanenkosi kwamenza wazizwa eqakathekile uMbiko emehlweni enkosi lakuzulu.

-UZinkabi njengomntanenkosi wabayintandokazi kaMbiko loba wayengayisiyo intombi ayesoke ngayo uMbiko.

-Inkosi uMzilikazi yayimkhonzile uMbiko okwakusenza uMbiko ahlale imihlangano eqakathekileyo ephathelene lesizwe, njengenduna ethenjiweyo elamandla. Pho –ke isikhotheme inkosi uMbiko lomkakhe uZinkabi kunye lezinduna ezazingabangane bakhe oFusi loMkhokhi baqala ukusola ukuba kungani oMkhithika laboMncumbatha babemtshiya ngaphandle uMbiko ekuxoxeni izindaba zesizwe ezibucayi.

-UZinkabi waye omele ubukhosi, ufaka umkakhe umdladla wokuba aphikisane lezinqumo ezenziwa yindunankulu uMncumbatha lezinduna zangaphakathi.

-UZinkabi uveza insolo alayo ngokuthunywa kwaboLotshe eZansi ukuyadinga uNkulumane ukuze azothatha ubukhosi bakwabo. Uthi oMncumbatha benza izaba nje kanti kusobala ukuba uNkulumane wabulawa nguyise kunye lonina uMwaka lezinduna ezazimbeke esihlalweni sikayise. Uthi isizwe siyakhohliswa ngoba oMncumbatha befuna ukubeka eyabo inkosi ezenza intando yabo hatshi ekazulu.

-UZinkabi ugqugquzela umkakhe ukuba abeliphikankani angaze avuma uizinqumo zezinduna zakoMkhulu. Uthi oMncumbatha bafuna ukufaka umuntu wabo esihlalweni ozakwenza eyabo intando ngoba oMbiko abayibo amaqhawe afanele lobobukhosi belele beyizithutha okuzatshwama ngazo.

-UMbiko unxusa uFusi loMkhokhi emcimbini emzini wakhe ukuze athole ithuba lokuxoxisana labo kuyindlela yokudinga usekelo lwabo uma ezolwela ubukhosi bakoKhumalo. Uyenelisa ukubakhombisa bavume ukumsekela ngoba labo belensolo ezifana lalezo azethulayo maqondana lokwenza kwaboMncumbatha.

-UMbiko uqala ukubonisa ukudelela emhlanganweni wesizwe, uze akhulume ehlezi phansi ngendelelo enkulu.

Page 41: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-UZwangendaba lebutho leNgubo leleNyamayendlovu kuba sobala ukuba basekela uMbiko njalo bazimisele ukuba uMbiko abeyiyo inkosi ezobabusa ibuse loMthwakazi.

-UMbiko loZinkabi bavumelana ukuba ngeke babuswe nguLobhengula umntaneSwazi elilamathe amunyu, bala ukubuswa ngumntanomthanyelo kaMwaka ngoba bethi abumfanele ubukhosi bukaMzilikazi. Yilowomqondo abawufaka kubalandeli babo.

-Basola lokuthi uLobhengula kafundiswanga imithetho lamasiko esizwe kunye lokuphatha imikhosi yesizwe eqakathekileyo efana leNxwala njengoba wayehleli labelungu ezingela esidla amadube yingakho bungamfanele ubukhosi.

-UZwangendaba lebutho leNyamayendlovu leleNgubo bala ukukhothamela uLobhengula mhla esethulwa njengenkosana okumele ihlale esihlalweni sobukhosi bukaMzilikazi.

-Ukwala kukaMbiko ukugobela umbuso kaLobhengula kudala ukungahlaliseki esizweni sikaMthwakazi. ULobhengula wala ukungena koMhlahlandlela ngemva kokwethulwa kwakhe nguMncumbatha njengenkosana okumele ithathe ubukhosi ngoba esafuna ukuthathisisa iqiniso ngosekelo alalo ebantwini bakayise.

-UZinkabi ukhuthaza uMbiko ukuba abuthathe ubukhosi ngazozonke indlela, uthi yilo lelo thuba lokuba ubukhosi buyekoMasuku. Umkhumbuza langendlela uMzilikazi anyomuka ngayo ngaphansi kombuso kaTshaka wakha isizwe sikaMthwakazi okubonisa ukuba laye uMbiko wayengabusa ngoba uethi ubukhosi abudalelwanga abakoKhumalo kuphela- kodwa abalamandla, ubuqhawe lezibindi zokubulwela.

-UMbiko lomkakhe baqala amahungahunga okuthi uNkulumane uyaphila kanti njalo uyabonakala kuMbiko ebusuku akhulumisane laye ngombuso wakwabo. Baze babonakale begxobagxoba ngesondo egumeni labo ebusuku bezama ukuba abantu bakholwe ukuthi kwakungamasondo ehatshi likaNkulumane. Bahlose ukudala ukungahlaliseki esizweni lakuzo inkokheli ukuze kubelula ukubanqoba.

-Imikhuba eyayigilwa nguMbiko loZinkabi idala ukungahlaliseki esizweni sikaMthwakazi, uzulu wayengaqedisisi iqiniso lalokho okwakutshiwo nguMbiko, baphinde bazibuze ukuba uma lokho akutshoyo kuliqiniso pho kungani uNkulumane wayekhetha ukuziveza kuMbiko.

-UMbiko labalandeli bakhe bayala ukwamukela isicelo sokuthula loxolo esethulwa nguLobhengula, batshengisa ukuba bazimisele ukulwa kuchitheke igazi ukuze uMbiko abenguye inkosi.

-Izigijimi ezazithunywe nguLobhengula ukuyacela ukuthula ziyankema lapho zizwa abalandeli bakaMbiko sebeqalile ukumbiza ‘nkosi’ uMbiko- okuveza sobala umonakalo osudalekile ngenxa yothuthuva oluqalwe nguZinkabi lomkakhe.

Page 42: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Ukwala isicelo sokuthula lendelelo eboniswa luhlangothi lukaMbiko kukhokhelela empini phakathi kukaMbiko loMthwakazi. ULobhengula uzithola engaselayo enye indlela angagwema ngayo impi loba ekuqaleni wayengayithandi ngoba ebona mhlophe ukuba izochitha igazi lamabutho esizwe amanengi- unquma ukulwa loMbiko kube kanye.

-Leyompi ibulalisa amadoda amanengi angamaqhawe esizwe sikaMthwakazi.

‘AKUYIWA NGANXANYE KUNGEMANZI.” VEZA UBUQOTHO BALO UMBONO NXA UFUNDA LOLUGWALO?

Lesisaga sitsho ukuthi kuvamile ukuba abantu baphikisane ingabe babone izinto ngendlela ezitshiyeneyo/Ukuphikisana kuvamile phakathi kwabantu, kungenzeka baqale bengavumelani besebeyavumelana sokuphambili. Phela abantu abafani lamanzi othi ungawavulela umgelo oqonda le asuke alandele leyondlela angaphambuki- lapho okwehle khona lawo ayageleza ehle ame lapho okuligodi khona. Kanjalo nje, okungeke kwenzeke zikhathi zonke ebantwini ngoba imiqondo ingatshiyana.

-Indaba yesihlalo sobukhosi esizweni sikaMthwakazi abantu babengayiboni ngaso linye.

-Izinduna zakoMkhulu, oMncumbatha, Maqhekeni, Mkhithika bathi kuyiwedingwa uNkulumane azothatha isihlalo sobukhosi (loba besazi ukuthi lizaba.) Zikhona izinduna ezikusolayo lokho loba zingeke ziveze insolo yazo ekuqaliseni.

-OFusi, uMkhokhi loMbiko balensolo. UZinkabi laye uzwakalisa insolo yakhe lapho exoxa lomkakhe ethi uNkulumane wabulawa nguyise kudala, oMncumbatha bafuna ukubeka eyabo inkosana ezenza njengokufuna kwabo.

-UMkhithika ubona kungafanele kuxoxwe indaba yokubekwa kwenkosana emphakathini kuqala kodwa kubeyindaba ehluzwa yibo bodwa kuqala njengezinduna zangaphakathi. UZinkabi loMbiko bakubona kuliphutha ukutshiywa ngaphandle kukaMbiko kanti oMncumbatha kabasamethembi uMbiko.

-Izinduna zangaphakathi zivumelana ukubeka uLobhengula esihlalweni sikayise njengoba yona inkosi yatshengisa ukuba yiyo inkosana okumele iwelwe yibukhosi. Iqembu likaMbiko libona kungafanele ukuba uLobhengula athathe ubukhosi bukayise:

-UMbiko labamsekelayo bathi uLobhengula ngeke abuse ngoba engazalwa yindlovukazi yesizwe kodwa ezalwa ngumthanyelo wendlovukazi uFulatha kanti Izinduna zakoMkhulu zihlonipha amazwi enkosi uMzilikazi owathi uFulatha wayengaba yindlovukazi ekutshoneni kukaMwaka ngoba ezalwa yisikhulu samaNgwane esasithethe intombi ezalwa loZwide.

Page 43: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-UZinkabi uthi isizwe esakhiwa nguyise kanzima ngeke sabuswa ngumntaneSwazi kanti oMncumbatha babona kufanele balandele amazwi enkosi yabo uMzilikazi owathi indoda yiyo eba lihole kodwa umfazi kalahole.

-UZinkabi utshela umkakhe njalo ukuba uLobhengula wayengeke asibuse isizwe sikayise ngoba eyisigxangu,engayazi imithetho lemikhosi eqakathekileyo yesizwe ngoba engazange akhulele esigodlweni. UMncumbatha lezinduna zakomkhulu zilandela izwi lenkosi elathi uLobhengula wayezafundiswa zinduna ezinkulu zesizwe konke okuphathelane lombuso okunye akufunde esephethe ubukhosi.

-UZinkabi uthi uLobhengula ngeke asibuse isizwe ngoba ingekho impi ake wayilwa. Lokho kwakusitsho ukuba wayengasiqhawe njalo ubukhosi bufanele amaqhawe aziwayo afana loMbiko. OMncumbatha lezinduna zakomkhulu babona ubuqhawe bodwa bunganelanga ukuba umuntu asibuse isizwe,phezu kobuqhawe kufuneka umuntu ongelalo ubandlululo,ohlonipha abantu longazazisiyo.

-UMbiko uzitshela ukuthi uzanqoba uLobhengula ngoba yena esekelwa ngamabutho alamandla, uZwangendaba,INgubo leNyamayendlovu. UMthwakazi uqakathekisa ukumanyana njengesizwe ukuze izitha zingenelisi ukubanqoba. Loba uZwangendaba elamandla unqontshwa ngamabutho kaLobhengula ngoba ebambene amanengi.

-

IMISEBENZI YEMBONGI YESIZWE

-Ukubonga inkosi ngemisebenzi emihle lemibi eyenzayo emphakathini. Emihle ikhuthaza inkosi ukuqhubeka isenza kahle ebantwini bayo. Eg ukuvikela isizwe ezitheni,umusa wayo. Imbongi ibonga itshela isizwe izinto ezinhle inkosi esenzela zona ibuye itshele inkosi ukuba abantu bayawubonga umsebenzi lomusa wayo. Page 3- imbongi uSikhupha kaTshongwe ibonga uMncumbatha indunankulu yesizwe ibabaza ubukhulu bakhe lokunqoba kwakhe uZwide wamaNdwandwe. Umbonga langokubaseduze lamakhosi afana loTshaka loMzilikazi lapho ethi ugodlwe ngamakhosi, wazi lemfihlo yamakhosi. Umbonga langobuqhawe bakhe.

-Page 86 – UXukuthwayo Mlotshwa ubonga isizwe sikaMthwakazi mhla uLobhengula ebekwa esihlalweni sobukhosi. Ibonga isizwe ngokwamukela uLobhengula njengenkosi yaso lapho sikhuza sisithi “Bayethe! Uyindlovu !”

-Page 153- imbongi ibonga uLobhengula esehlule uMbiko owayechitha isizwe.

Page 44: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Imbongi iyilizwi lesizwe sonke kuyo inkosi, lokho abantu abangeke bakutsho ngqo kuyo inkosi kuvezwa yiyo imbongi. Isizwe sibonga lokho inkosi esenzela khona ngayo imbongi.

-Imbongi yayilomsebenzi wokubonga inkosi kuyoyonke imibuthano okwakulenkosi khona, eg iNxwala, imingcwabo, imithethelo yesizwe, ekulungiseleleni ukuyahlasela, mhla kuchelwa impi ngentelezi, ekubuyeni kwayo impi ikakhulu uma inqobile-page 153, kubongwa uLobhengula esehlule uMbiko, lamhla womhlahlo wenkosi.

-Imbongi yesizwe yayilugwalo lapho okulotshwe khona izindaba zombuso wesizwe. Phela izibongo zazingafundwa kodwa zilalelwa libandla, imbongi izitsho ngekhanda. Page 86, iyavela imbali yesizwe lapho uXukuthwayo ebonga isizwe, basutshunwa kwaZulu bagxunyekwa kwaMambo. Kuyavela njalo ukuba isizwe sikaMthwakazi saqala sisincane saya sakhula. Sasisesatshwa yizizwana. Inkosi yaso nguMzilikazi kaMatshobana waseMbulazi,behlula uZwide-“Elingelinganiswe loZwide…” baphendla indlela phakathi kwabafo, uhambo lukaMthwakazi luyavezwa. Yisizwe esasixubene – Ingxubekazi kaMzilikazi,ayithaka ngezizwe langezizwana.

-Page 153- uXukuthwayo uveza imbali kaLobhengula, ungangoyise uMatshobana,oyisemkhulu ngoMangede,uNdaba loSimangele. Page 134- Imbongi kaMbiko,uMthuso Msimanga, ibetha imbali kaMbiko- wehlula amabhunu kaNdaleka, iyababaza lokulwisana kwakhe loMncumbatha loLobhengula-“ Wathi gwedlani akubuse mina,lina liyakubus’ezizweni”.

-Imbongi imanyanisa isizwe isizwe,isikhumbuze izinsuku ezinhle zokubusa kwaso kudala-nampo besukuma begiya kwabamnandi ukuba ngowesizwe sikaMthwakazi lapho uLobhengula eseqanjiwe njengenkosana eyayizakubabusa.

INKOSI YINKOSI NGABANTU. VEZA UBUQOTHO BALAMAZWI KULOLUGWALO.

Lamazwi atsho ukuthi inkosi ayingeke ibuse isizwe bengekho abantu ngoba ikulesosikhundla nje kungenxa yabo abantu.

-Inkosi ibekwa ngabantu esihlalweni sobukhosi ukuze ibabuse, uma beyivuna ilakho ukuzinza, uma bengayivuni ayikwazi ukubabusa ngenkani ngakho kumele ibaphathe ngonanzelelo abantu bayo.

-Isizwe sikaMthwakazi sisekela uLobhengula njengenkosana okumele ithathe ubukhosi bukayise njengoba uyise wayekhombisile kuzo izinduna zakhe zangaphakathi.

Page 45: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-ULobhengula uyamuka aye ebalungwini ngoba engelaqiniso lokuba abantu bakayise bazamamukela njengenkosi yabo. Udinga isiqiniseko sokwazi ukuba isizwe siyamamukela yini njengenkosi ngoba esazi ukuba angeke abuse abantu abangamfuniyo.

-UMthwakazi lezinduna zakhe badela amakhaya abo bayehlala esigodlweni koMhlahlandlela ukubonisa usekelo lwabo kuLobhengula. UMncumbatha uthumela izwi kuLobhengula ethi akasazi ukuba abathini abantu ngoba besala ukuphindela emakhaya abo besithi kabavezele inkosi yabo uLobhengula.

-ULobhengula uthola isibindi ngalokho kwenza kwabantu bakayise, avume ukuya koMhlahlandlela eselesiqiniseko sosekelo alalo.

-Aluba kwakungenjalo uLobhengula wayezehluleka ukuyabusa abantu abangamamukeliyo njengenkosi yabo, ngengalokhu kusiba nzima ukubusa uMbiko labalandeli bakhe ngoba bengamamukeli.

-Mhla eqanjwa nguMncumbatha ukuba yiyo inkosana ewelwa yibukhosi bukaMzilikazi uMthwakazi uyamkhonza atshengise ukumamukela lokuvuma ukubuswa nguye.

-Esehlulwe uMbiko uyavuma ukuba “Olabantu unothile ulamandla, amandla avela ebantwini”, yikho yena ehluliwe ngoba uLobhengula elabantu yena uMbiko engelabo. ULobhengula unqoba uMbiko ngoba elabantu abanengi abamvunayo. UMbiko wayethembe ubuqhawe bakhe kodwa wehlulwa ngoba esekelwa ngabantu abalutshwana.

-UMbiko uphikwa ngabantu basekele uLobhengula loba wayengasiloqhawe elidumileyo njengoMbiko. ULobhengula unqoba ngoba uMthwakazi esekela yena. UMbiko uyazikhala ngobuwula bakhe bokucabanga ukuthi ubuqhawe bakhe babuzamenza asibuse isizwe sikaMthwakazi kanti ukhe phansi watshiya inditshi eceleni.

YIZIPHI IMPAWU ZENKOSANA OKUMELE IBEKWE ESIHLALWENI SIKAYISE ESIZWENI SAMANDEBELE? CHAZA LEMINININGWANE EPHATHELANE LOKUBEKWA KWAYO ESIHLALWENI. ZISEKELE NGOBUFAKAZI BOGWALO.

-Othatha ubukhosi yonkosana ezalwa yindlovukazi yesizwe,indlovukazi yilelokhosikazi lenkosi elizalwa esikhosini loba inkosi ingasokanga ngalo.umntanenkosi ufika abephezu kwamanye amakhosikazi enkosi.

-UNkulumane bumfanele ubukhosi bukayise njalo akekho ophikisana lalokho ngoba ezalwa nguMwaka Nxumalo indlovukazi yesizwe sikaMthwakazi.

Page 46: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Inkosana eyelama uyise esihlalweni sobukhisi iba yindodana endala yendlovukazi njengaye uNkulumane. Esefile uNkulumane inkosi uMzilikazi ikhetha uLobhengula ngoba eyiyo inkosana endala.

-Kumele leyonkosana ibe ikhulele esigodlweni ukuze yazi imithetho, amasiko lemikhuba yesizwe, yazi lemikhosi eqakathekileyo esizweni. Lokho ikufunda ekukhuleni kwayo.

-UMbiko labalandeli bakhe bayala ukwamukela uLobhengula njengenkosi yabo ngoba bethi uzalwa liSwazi. Bathi njalo unina wayengumthanyelo wendlovukazi engesiyona indlovukazi yesizwe. Abamamukeli uLobhengula ngoba wakhulela ebalungwini ngakho bathi uyisigxangu esingazi imithetho, amasiko lokuqhutshwa kwemikhosi yesizwe eqakathekileyo efana leNxwala.

-Inkosana layo kumele ibe lolwazi lokulwa izimpi, ibe lembali yokulwa izimpi iveze ubuqhawe bayo kulezozimpi. ULobhengula waliwa ngMbiko labalandeli bakhe ngoba bethi kazange alwe layinye impi kodwa ezazela ukuzingela lokudla inyama yamadube ehlathini.

-Inkosana ekhethwa yinkosi phakathi kwamadodana ayo ulakho ukuwelwa yinkatho yobukhosi njengalokhu okwenziwa nguMzilikazi owabonisa izinduna zakhe zangaphakathi ukuba ukhetha uLobhengula ukuba amelame esihlalweni sobukhosi. UMzilikazi bathi wakwenza lokho ngokutshiyela uLobhengula inyama abeyidla lokumvumela ukuba adlele esitsheni sayo inkosi langokube emtshiyela igwayi ayelibhema.

-Izinduna zakoMkhulu kumele zibize amakhosana wonke ziwazise ukuba yiphi inkosana ewelwa yinkatho yokubusa ukuze ahlale esazi. UMkhithika uthi uMncumbatha abize wonke amakhosana esizwe ukuze aziswe anduba inkosana yethulwe emphakathini.

-Indunankulu yesizwe yiyo eyethula inkosana ezabusa ebantwini njengalokhu okwenziwa nguMncumbatha esexoxisane lezinye izinduna zangaphakathi.

-Uma isizwe simamukela uMntwana siyamkhonza, imbongi imhaye ngezibongo zakhe njengalokhu uMthwakazi ekhonza uLobhengula esethulwe kubo nguMncumbatha.

-Inkosana ebekiweyo kumele ingene esigodlweni senkosi; iyalaywa yizinduna zangaphakathi ngokuphatha isizwe njengalokhu uLobhengula elaywa. Iyatshengiswa abafowabo okungabantwana bakayise bonke kunye lamakhosikazi kayise wonke.

-Kumiswa usuku lokugcotshwa kwayo inkosi ngokusemthethweni ukuze ibuse. Ngemva kwempi uMncumbatha uthi sokumele bamise usuku lokugcoba uLobhengula ubukhosi abuse isizwe sikayise.

Page 47: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

“INKOSI YAYINGABUSI YODWA ESIZWENI SAMANDEBELE”.VEZA UMBONO WAKHO NGALAMAZWI.

La amazwi aqinisekile nxa sifunda lolugwalo.

-Inkosi yiyo eyayiphezulu ingumbusi wesizwe njalo ilizwi layo liyilo elokucina elilandelwayo.

-Kodwa –ke loba kunjalo yayilabacebisi abagoqela abadala besizwe ababesondelelane layo kakhulu- laba kwakuvame ukuba zintanga zenkosi eyandulela leyo esibusa, kufana lokuthi babengoyise ngoba bephile basenza ngesikhathi sikayise. UMkhithika wayephile ngesikhathi sikaMzilikazi engenye yezindunankulu zesizwe. Kulolugwalo uyinsika yesizwe ngoba encedisa uMncumbatha ngezindaba ezibucayi zesizwe lokwenza izinqumo. Abacebisi laba ngamaqhawe aziwayo asemadala azakhela udumo ngobuqhawe babo eg uMkhithika Thebe okuthiwa wayemanxebanxeba ngenxa yezimpi azilwayo engakagugi.

-Inkosi yesizwe ibusa iphathiswa layizindunankulu zesizwe, eg uLobhengula uncediswa nguMncumbatha, uGwabalanda loMaqhekeni.

-Incediswa layizinduna zezigaba ezehlukeneyo. Lezizinduna zamabutho ezihola izigaba zazo zingamehlo, indlebe lemilomo yenkosi kulezondawo, eg uMbiko yinduna yeNgcekezeni eyayihola ibutho leZwangendaba; uFusi uhola ibutho leNgubo kuthi uMkhokhi ahole eleNyamayendlovu. Lezizinduna zilawula amabutho ezigaba zawo okuchaza ukuba zingababusi abancedisa inkosi esizweni sayo.

-Indlovukazi yesizwe loba ingezwakali kodwa ikhangelelwe ukucebisa inkosana engumntanayo. UMncumbatha uthi uMzilikazi wathi uLobhengula kunengi ayezakufundiswa ngamakhosikazi kayise amadala uma esebusa. UMwaka wabulawa nguMzilikazi ngokwehluleka ukucebisa uNkulumane ngendlela eyiyo.

-UZulu laye ulezwi yikho kubizwa imihlangano ezinye izindaba zixoxwe yisizwe sihlangene. Imibono kazulu kumele layoizwakale anduba inkosi yenze isinqumo- Inkosi ayimane izithathele izinqumo ingezwanga ukuthi abantu bayo bathini loba kuyiyo ephezulu.UMncumbatha onguye indunankulu yesizwe uxoxa udaba lokubekwa kwenkosana emhlanganweni ayewubizile,yena lezinduna zangaphakathi amabani bathume oLotshe eZansi bengazisanga isizwe.

-ULotshe exoxa loSelowi uthi isijeziso kwelikaMthwakazi sinqunywa ngumphakathi hatshi inkosi iyodwa. Yebo inkosi isingancengela isephulamthetho uxolo ebantwini bayo.

-Amabutho esizwe yiwo avikela inkosi lesizwe ezitheni. Ukwehlulwa kwawo empini kutsho ukwehlulwa kwenkosi yawo kunye lesizwe jikelele,ukunqoba kwawo yikunqoba kwenkosi lesizwe sonke. Ukunqoba kwamabutho kaLobhengula empini kwakusitsho ukunqoba

Page 48: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

kukaLobhengula kuyikunqoba kwesizwe njalo ngoba uMbiko ebhekeka njengesitha sesizwe sikaMthwakazi hatshi esikaLobhengula kuphela.

*Inkosi ibusa lezindunankulu zesizwe, izinduna,indlovukazi, abacebisi kunye lomphakathi.

IZINJONGO ZABAMHLOPHE EZWENI LABAMNYAMA

-Amalungelo okuzingela.

-Ukusikelwa umhlaba wokuhlala lokulima.

-Amalungelo okwemba amatshe aligugu elizweni.

-Amandla okubusa- bazama ukubeka uKhanda ukuze bathole amangenanjani; uSomtswewu uthi uSelowi adingisise kuboLotshe ngendlela kaMthwakazi yokubusa, ufuna imfihlo engenza badilize umbuso kaMatshobana. Balethemba lokusebenzisa uLobhengula ababezingela laye.

-Ukutshumayela ilizwi levangeli kwabamnyama. USelowi uthi ibhayibhili alivumelani lodlame lokubulalana okwenziwa ngamakhosi abamnyama.

INGQUBO YEMPI PHAKATHI KUKAlOBHENGULA LOMBIKO;IZIZATHO ZOKUNQOTSHWA KUKAMBIKO.

-INGQUBO YEMPI – YANA KUSAHLUKO 11.

IZIZATHO ZOKUNQOTSHWA KUKAMBIKO:

-Ukuzazisa kukaMbiko owayebona angathi ubuqhawe bakhe ezimpini azilwayo babusitsho ukuthi usenganqoba loba ngubani, uselamandla kuloMthwakazi. UMncumbatha loMkhithika bayatsho ukuba uMbiko wayengazi muntu, labo bezindunankulu wayengababoni njengabantu.

-UMbiko uhlamukelwa ngabangane bakhe uFusi loMkhokhi ayebathembile lamabutho abo, ngesikhathi sokumele balwe loLobhengula. Sasingasekho isikhathi sokukhulumisana labo kakutsha ingabe esokukhulumisana labanye ukuba bameseke kule impi. UZwangendaba usala yedwa ebhekane loMthwakazi owayelamabutho amanengi.

-Ubunengi bamabutho kaLobhengula benza enelise ukuwahlela kuhle aphane amathuba okulwa lakaMbiko, uma esediniwe uLobhengula wayentshintsha afake elinye ibutho elitsha elisaselamandla ukuze liyehlenga lelo eselikhathele-page 150, ULobhengula esebona sekumi

Page 49: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

kubi wakhupha amabutho aMawaba lawaMabhukudwana, la amabutho ayengakahlabani, lwayahlasela amabutho kaMbiko ayeholwa nguMfangilele ayeselesikhathi eside esilwa.

-Ukumanyana kwesizwe sikaMthwakazi kwenza uMthwakazi anqobe. UMbiko esezakufa uthi kehlulwanga nguLobhengula kodwa wehlulwe nguMthwakazi obenyandanye.

-Ukufa kukaMbiko empini kwenza amabutho akhe alahlekelwe lithemba,aqala ukuhlehlela emuva esefile uMbiko owayeyinsika yawo.

UMNCUMBATHA YINSIKA YESIZWE SIKAMTHWAKAZI. VEZA UKUGCWALISEKA KWALO UMBONO.

-Insika ichaza ukuba nguye othenjiweyo esizweni, ukuqina kwesizwe kweyeme kuye njengomgogodla waso.

-Nguye oma ezicathulweni zenkosi ayibambele njengomkhokheli wesizwe. Isizwe asisali egcekeni, silomthunzi ongubaba waso.

-Nguye ohola izindunankulu lezinduna zesizwe njengendunankulu enkulu.

-Ubiza imihlangano yesizwe ayiphathe, njengamhla kuxoxwa ngokubekwa kwenkosana ezakwelama uMzilikazi esihlalweni.

-Ugcine imfihlo yenkosi engaziwa ngabantu bonke lezinye izinduna- eg ngokubulawa kukaMwaka loNkulumane langokuba yiphi inkosana eyayikhethwe nguMzilikazi ukuba ibuse.

-Nguye loMkhithika abanquma ukuba kwenziwe izaba lokuyadinga uNkulumane eZansi ukuze uzulu angazi ukuba uMzilikazi wabulala umntanakhe lendlovukazi, isizwe sihlale simhlonipha njengenkosi yaso, singaboni ububi bakhe.

-Ulondoloza amasiko esizwe, nguye obambela inkosana yesizwe; ulaya inkosana yesizwe ngemithetho lamasiko okubusa isizwe njengoba belaya uLobhengula.

-Umanyanisa isizwe sikaMthwakazi, ulimukisa isizwe ngobubi bukaMbiko,usola isenzo sikaMbiko sokuhugela abantu ukuba bahlubuke baphikisane lezinqumo zezindunankulu ngoba ebona ukuba lokho kudabula isizwe.

-Wethula inkosana ezabusa, nguye olamandla okukwenza lokho njengendunankulu.

-Nguye othuma abayadinga uNkulumane eZansi, izaba alenza evumelana lezinye izinduna zakoMkhulu ukuze isizwe sihlale simhlonipha uMzilikazi njalo kubelendlela yokubeka enye inkosana ukuba ibuse isizwe.

Page 50: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

“ UMLOBI WOGWALO USEKELA ULOBHENGULA ESIHLALWENI SOBUKHOSI BUKAYISE”.YIZIPHI IZIZATHO EZIVEZA UKUQINISEKA KWALAMAZWI EGWALWENI?

Page 76- UMncumbatha uveza ukuba uMzilikazi wayethi angatshiya inyama athi kuphiwe uLobhengula adlele egqokweni lwenkosi angayikhuphi. Lalapho ebhema igwayi ubengaliqedi kodwa alitshiye entendeni kanenginengi alitshiyele uLobhengula kubonisa ukuba yiphi inkosana ayefuna imelame esihlalweni.

-Uthi uMzilikazi wabiza uMncumbatha, uMaqhekeni loMkhithika wabatshela ukuthi owelwa yinkatho yobukhosi nguLobhengula ngoba emdala phakathi kwamakhosana akhe. Wathi inkosi yiyo eyayikhuthaze uLobhengula ukuba aziphilele eyakhe impilo asuke esigodlweni angabonakali ukuze angananzelelwa ngabantu, bamkhohlwe bangacabangi ukuthi angathatha ubukhosi khona engeke abulawa muntu.

-Ukuthi uzalwa ngumthanyelo kaMwaka indlovukazi kwenza abantu bangamnanzeleli uLobhengula. Uthi inkosi yathi loba uFulatha engumthanyelo wayengesumntanomfokazana kodwa ezalwa yisikhulu sakwaNgwane esasithethe intombi ezalwa loZwide inkosi yamaNdwandwe. Lokho kwakusitsho ukuba uFulatha wayengasithatha isikhundla somfowabo abeyindlovukazi yesizwe.

-UMncumbatha uthi uMzilikazi wathi loba uFulatha eliSwazi ihole yindoda ngoba umfazi kalahole. Njalo amaSwazi aluhlanga lwabeNguni.

-Ubuye athi loba uLobhengula wayengawazi amasiko lemithetho yesizwe zazikhona izinduna ezinkulu zesizwe ezazizaamfundisa zimlaye. Okunengi wayezakufunda esebusa ecetshiswa yizinduna langamakhosikazi enkosi amadala.

-Loba wayengasiqhawe lempi elaziwayo umlobi uthi uLobhengula wanqoba uMbiko iqhawe elaziwayo elilodumo.

***Izizatho ezingaphezulu sengathi umlobi uzisebenzisa ukusekela izizatho zokuba uLobhengula wayefanele awelwe yinkatho yobukhosi bukayise.

-Sengathi umlobi uyiveza ngabomo imihlolo ebonwa nguFusi loMkhokhi ukuze bangayisekela uMbiko ukuze anqotshwe nguLobhengula. Umlobi uyababaza amandla lobuqhawe bukaMbiko lebutho lakhe leZwangendaba ekulweni loba eyedwa- kangakanani uma wayelosekelo lwamabutho kaFusi lakaMkhokhi ayeqinile! UMthwakazi wayezaphela du. Umlobi utshengisa uhlangothi alusekelayo phakathi kukaMbiko loLobhengula-uMbiko kumele anqotshwe ngoba engumhlamuki, loba eliqhawe sengathi umlobi uthi akumsizi.

Page 51: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

KUQINISEKE KANGANANI UKUTHI ABESIFAZANA BEYISEKILE EZINDABENI ZOMBUSO WESIZWE NXA UFUNDA LOLUGWALO?

-Kuqinisekele kakhulu ngoba ababalwa ezindabeni zombuso ezifana lokwenza izinqumo zesizwe. Kuhlangana abesilisa baxoxisane ngezindaba zombuso abesifazana besele emakhaya. UZinkabi ufika abuze umkakhe uMbiko ukuba uMncumbatha ubebabizelani esigodlweni, kutshengisa ukuba yena ubesele ngekhaya.

-Ababalwa njengenkosana ezingathatha ubukhosi ekukhothameni kwenkosi. Kuphela amadodana enkosi yiwo okukhangelelwe kuwo-oLobhengula, uMangwana,uNkulumane. UMzilikazi laye bathi wakhetha uLobhengula ukuba abuse njengoba uNkulumane wayesembulele. Abesifazana akukhulunywa ngabo nxa babekhona odadewabo bakaNkulumane.

-Imbali yesizwe ixoxa ngamaqhawe esizwe sikaMthwakazi hatshi amaqhawekazi. UZinkabi uveza isibindi lobuqhawe obuyinqaba kodwa kubatshazwa obomkakhe uMbiko yena abukwe njengowesifazana oxhwalileyo nje.

-Nxa uMbiko exoxa labangane bakhe oFusi laboMkhokhi kavezi ukuba imibono ayitshoyo ngeyomkakhe uZinkabi ngoba engafuni ukuhlekwa ngamanye amadoda ngokuxoxa izindaba zombuso lowesifazana. Wenza sengathi leyomibono ngeyakhe.

-Abesifazana abekho emabuthweni esizwe, kukhulunywa ngabesilisa kuphela.

-UMzilikazi ubulala uMwaka ngokwehluleka ukweluleka uNkulumane, sengathi ufuna kuvele ukuba abesifazana bayehluleka kuzindaba zombuso.

-Bafanele ukuvikelwa. ULobhengula ulaya amabutho akhe ukuba ekuhlaseleni uMbiko angabathinti abesifazana lezingane. Sengathi abesabeki/ababhekeki njengengozi esizweni.

IMICIJO EPHIKISAYO:

-Kabeyisekanga, uFusi uyakuvuma ukuthi amadoda ahlonitshwayo mhlawumbe atshelwa ngomkabo okokwenza. UTshaka wayecetshiswa nguMkabayi,uMbiko ugqugquzelwa nguZinkabi ukuba alwele ubukhosi.

-Abesifazana yibo abazala amakhosana esizwe. Indlovukazi uMwaka uzala uNkulumane inkosana athathe ubukhosi besizwe ekukhothameni kukayise.

Page 52: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

UZINKABI UMKHOHLISA KANGAKANANI UMKAKHE KULOLUGWALO?

***Umkhohlisa kakhulu uMbiko.

-UZinkabi uthi uMbiko uliqhawe elikhulu elazakalayo,ubabaza ubuqhawe bomkakhe ngendlela enza uMbiko acine esesedelela indunankulu yesizwe kunye loLobhengula osebekwe ubukhosi bakwabo.

-Uthi ubuqhawe abusibo bakoKhumalo kuphela kodwa oliqhawe elifana loMbiko ulakho ukubusa isizwe. Lokho kwenza uMbiko amile impiko azibone efanele ukubusa hatshi ukubuswa.

-UZinkabi ufaka umkakhe umdladla wokuhluthuna ubukhosi kuLobhengula, uthi uzamncedisa kulokho angakwaziyo uMbiko ngendaba zesikhosini ngoba yena ezalwa khona.

-UMbiko ucina engaboni ingozi azifaka kuyo ngoba abakaMthwakazi bebanengi kulalabo abamesekayo loba bengamaqhawe aziwayo.

-UZinkabi uthi ubuqhawe bukaMbiko banele ukumenza abeyinkosi kanti kudingeka okudlula lokho-Ukumanyana losekelo lwabantu.

-UFusi loMkhokhi bayamhlubuka sekumele bayekulwa loLobhengula,lokho kwenza asale esithubeni okuyikho okumbulalisayo lebutho lakhe liphele amandla lehlulwe.

-UZinkabi uthi uLobhengula uzatshwama ngabo oMbiko,bona abangamaqhawe amakhulu esizwe, kanti uqinisile. Kubanjalo ekucineni esenqotshiwe uMbiko,izinyanga zikaLobhengula zacuya isidumbu sakhe zalungisa imithi yokuqinisa ukuLobhengula. Ngesikhathi uZinkabi ewatsho lamazwi kwakuyindlela yokumfaka umdladla wokulwela isihlalo sobukhosi kanti uyamkhohlisa umkakhe ambulalise.

-UZinkabi uthi ngeke babuswe ngumntaneSwazi kanti uqambe etshilo.

-UZinkabi loMbiko bazitshela ukuba abaziwa ukuba baqamba amanga ngokuthi uNkulumane uyafika kubo kanti izinhloli zikaLobhengula sezitshilo ukuba yibo abagxobagxoba ngesondo lehatshi egumeni labo ukuze bakhohlise abantu.

-UZinkabi wenza uMbiko azondwe ngezinye izinduna ngokuzazisa kwakhe.

-UMbiko ucina engasathembakalanga esizweni sakubo, usebhekeka njengesitha kuMthwakazi.

-UZinkabi uthi isizwe sikayise ngeke sabuswa ngumntaneSwazi elilamathe amunyu kanti ukhohlisa uMbiko ngoba kuyilapho uLobhengula ezonethezeka.

Page 53: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

“UZINKABI NGUYE IMBANGI YANGEMPELA YOBUKHOSI BESIZWE SIKAMATSHOBANA”. VEZA UBUQOTHO BALAMAZWI.

-UZinkabi ngumntanenkosi uMzilikazi owendisela uMbiko kulandela ubuqhawe bakhe uMbiko. Ngenxa yalokho ufika abeyintandokazi emzini kaMbiko.

-UZinkabi nguye ofaka uMbiko umdladla wokulwela ubukhosi bakwabo. Uthi isizwe sikayise ngeke sibuswe livaka elingumntaneSwazi. Ngenxa yokuthi yena engowesifazana usebenzisa umkakhe njengodlawu lokulwela ubukhosi bakwabo.

-Ukhala ngamandla kayise asezakuba yize lapho ubukhosi sebuphiwe umuntu ongeke wasibusa isizwe ngoba engayazi imithetho lamasiko esizwe onjengoLobhengula.

-Utshutshisa uMbiko ukuba alwe ukuze abeyinkosi yesizwe ngoba eliqhawe, uma engenzanga njalo uthi uLobhengula uzatshwama ngaye njengoba eliqhawe.

-Uvezela umkakhe insolo yakhe ngezinqumo ezenziwa koMhlahlandlela, uthi oMncumbatha bafuna ukufaka eyabo inkosi ezabusa yenze intando yaboMncumbatha.

-Unika uMbiko igunya lokulwa loLobhengula,uthi nxa kukhona angakwaziyo ngezombuso wesizwe uzamncedisa yena njengoba ezalwa esikhosini. Lokhu kuveza ukuba wayefuna ukucatsha ngomkakhe ngoba yena engowesifazana kodwa empeleni kunguye obangisa isihlalo sobukhosi.

-UZinkabi upha umkakhe amasu okwenza izinto ukuze icebo lakhe liphumelele,eg ukubiza izinduna oFusi loMkhokhi emzini wakhe ngomhla wokucolwa kwedlozi likaLomawa ukuze kungakhanyi ukuba injongo ayebabizele yona yikuxoxisana ngezombuso wesizwe. Ubuye aze leqhinga lokusanganisa isizwe nguthi uNkulumane uyake afike kuMbiko ebusuku, konke lokhu kuzindlela zokudonsela ingubo kwelakhe icele.

-Uthi uMzilikazi akumjumanga ukufa ngakho watshiya elungisile izindaba zombuso wakhe. Uyatsho njalo ukuthi uNkulumane lonina uMwaka babulawa nguMzilikazi kodwa kwafihlwa lokhu kodwa oMncumbatha sebesenza angathi uMzilikazi watshiya engalungisanga lutho.

-Ukuveza kukaZinkabi wonke la amaqiniso maqondana lezindaba zombuso wakwabo kutshengisa ukuba wayelangazelela isihlalo sobukhosi, elambele ubukhosi bakwabo. Lezizinto uziveza ngoba ebona oMbiko belele behlezi phezu kobuqhawe abangabusebenzisa ukuze babuse.

-Ukuthanda kukaZinkabi izindaba zombuso yikho okuveza ukuba nguye imbangi yesihlalo sikaMzilikazi, ucatsha ngemva kukaMbiko amsebenzise ukuphelelisa izifiso zakhe.

Page 54: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Mhla uZinkabi ebona uMbiko esefile empini uyazigwaza ngomkhonto laye afe- uthi uLobhengula uzasala ebusa amathambo abo. Kavumi ukubuswa nguLobhengula lanxa umkakhe esefile, ngezinye indlela uthi ayikho enye inkosi efanele ukumbusa yena.

-UZwangendaba uqhubeka esiya kulwa impi lanxa uFusi loMkhokhi sebemhlubukile uMbiko ngoba uZinkabi ethembile ukuba ubuqhawe bukaMbiko banele ukubanqobela bengelasizo lwabanye.

LANDISA UHAMBO LWABOLOTSHE BESIYADINGA UNKULUMANE KWABOMKHULU EZANSI UVEZE IZIZATHO LEMPUMELA YALO.

IZIZATHO ZOKUTHUNYWA KWABO:

-Ukuyadinga umntanenkosi uMzilikazi,uNkulumane okwakuthiwa ukwabomkhulu eZansi.

-OMncumbatha lezinduna zangaphakathi bakwenza lokhu behlose ukukhohlisa isizwe, kwenziwe izaba kube sengathi uNkulumane uyaphila bona besazi ukuthi wabulawa nguyise, ukuze nxa eseswelakele kubavulele indlela yokubeka enye inkosana esihlalweni sobukhosi kungelansolo.

-Ukuvikela isithunzi senkosi uMzilikazi ukuze angabukeki njengombulali ebantwini kodwa ahlale ethandeka njalo ehlonipheka kubo.

-UNkulumane udingelwa ukuba azothatha ubukhosi bakwabo njengoba uyise sowakhothama. Nguye owayemiselwe ukuthatha lesosikhundla njengoba wayezalwa yindlovukazi yesizwe uMwaka.

-Isizwe sasidinga umbusi ozasibusa asikhokhole emikhosini efana leNxwala,senelise njalo ukuyahlasela ezinye izizwe njengoba sasiyisizwe sokuhlabana lokuthumba ukuze sikhule..

UHAMBO LWABO- ISAHLUKO 3

-Zimbili izinduna ezathunywayo ngesizatho sokuthi zasisazi ummango. nguLotshe loMazwi. Bathunywa lamadoda amathathu, uDlumuzi, uNyawana loZikweni.

-Bafika koGodlwayo baphumula usuku olulodwa,uMthibane wabahlabela amajongosi amabili omphako.

-Baceza imizi yamaVenda besesaba ukubulawa,bakhetha ukulala ezimbalwini.

Page 55: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-KwelabeHlubi baphathwa kuhle nguNtshingwayo Mthimkhulu. Wamangala uNtshingwayo esizwa bethi balubhekise emaNdwandweni sona isizwe sikaZwide sachithwa nguTshaka kudala. Wathi kakaze azwe ukuba akhona amaNdwandwe ayegcine umntanenkosi.

-Baqonda eHlathikhulu baphathwa kuhle kakhulu nguTiko Tshabalala ngoba engumfowabo kaFulatha umthanyelo wendlovukazi-babengabakhwenyana kuye. UTiko wathi kazake azwe lutho ngoNkulumane, wamangala ukuba uMzilikazi wayengaze akhothame engatshongo ukuthi uNkulumane ungaphi,njani.

-UTiko wabethula kuyo iNgwenyama koMkhulu lapho abafica abelungu abanengi abavela eNatali ngaphansi kukaSomtswewu. Amanye amaNgi abatshela ukuthi uNkulumane wayezihlalele eNatali, bamangala oLotshe ukuba wayengabe ehlezi kubani.

-Baqonda eNatali bafikela kuSomtswewu owabatshengisa uKhanda ethi nguye uNkulumane owafika waziguqula ibizo engafuni ukwazakala ukuthi ngumntanenkosi. Indaba kaKhanda ayizange ikholakale kuboLotshe,yayingamanga. Bembona abazange bakholwe ukuba nguye ngoba babemazi, lempendulo zemibuzo abambuza yona ngokuzalwa kwakhe azizange zibagculise.

-Baphindela kwelakubo ngenqola kaSelowi. USomtswewu wayebona kulithuba elihle lokuba uSelowi abacuphe oLotshe ngezindaba zombuso kaMatshobana lokuzwa ukuba babezakwenzani njengoba basebemswele umntanenkosi. OLotshe bala ukuveza imfihlo yesizwe sabo.

IMPUMELA YOHAMBO LWABO:

-OLotshe bamswela umntwana ababeyemdinga eZansi.

-UMncumbatha wazisa uLotshe loMazwi iqiniso lokuthi uNkulumane wayevele sowafa kudala ngesikhathi uMzilikazi ebulala uGundwane lezinduna ezambeka esihlalweni sikayise.izizatho zaleyomfihlo kwakuyikuvikela isithunzi senkosi uMzilikazi ebantwini bayo ukuze kungazakali ukuba wabulala igazi lakhe.

-UMncumbatha waveza njalo izenzo zenkosi uMzilikazi ezazibonisa ukuba yiphi inkosana ayefuna imelame esihlalweni sobukhosi.

-Izindunankulu zesizwe zabiza amakhosana ukuze ziwatshele ukuba yiphi inkosana ewelwa yinkatho yobukhosi bukayise.

-Zamisa njalo usuku lokwazisa isizwe ukuba yiphi inkosana eyayizabusa isizwe njengoba uNkulumane engatholakalanga.

Page 56: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

UBUFAKAZI OBUVEZA UKUBA ISIZWE SAMANDEBELE SASEYEME EMADLOZINI.

- ISahluko 3,p31 OLotshe bengakaphumi ukuyadinga umntanenkosi uMncumbatha ungena esibayeni senkosi wathethela emadlozini esizwe ukuze abavulele uhambo oluhle abaphephise esandlelni senkosi yakwaZulu.

-UMncumbatha uthi indaba yokubekwa kwenkosi ayisi yabo ngeyamadlozi esizwe, oMangede,oNgululu,oKhumalo laboLanga.

-OLotshe bachelwa yinyanga enkulu yalapho ekhaya, uMancokazi Bhebhe ngentelezi bahlafuna lemigcozo.

-Udadewabo kaMbiko uLomawa ungeniswa emzini kaMbiko kucolwa idlozi lakhe, okubonisa inkolo yabo emadlozini.

-UMkhithika ucebisa uLobhengula ukuba iNxwala isondeza abantu emadlozini abo esizwe uma kuhlatshwe lezinkomo kuthethelwa, kutshiswa impepha emadlozini-lokhu kusondeza abantu emadlozini abo esizwe.

-UMncumbatha umlaya esithi umhlaba ngowamadlozi hatshi owabantu ngakho angavumeli abamhlophe befuna ukusikelwa umhlaba.

-Kukholwa njalo ukuba ukuphila kuvela kuwo amadlozi. Izindunankulu zithi uMzilikazi amthanda amadlozi waphila iminyaka eminengi,uMncumbatha utshela oLotshe ukuthi uma amadlozi ebathanda bona oLotshe njengoba bebancane kulabo basazaphila isikhatshana kodwa oMncumbatha laboMkhithika basebetshonelwa lilanga.

-Page 139- Ibutho likaLobhengula lingakaphumi ukuyakulwa kwalandwa inyanga endala uMathanjana lezinye kunye lezanusi ukuzokwelapha amabutho. Izinyanga lezanusi zisebenza ngemithi eziyitshengiswa yimimoya yabafileyo, amadlozi. ULobhengula ucelela amabutho akhe emadlozini ukuba abe lawo anqobe isitha esinguMbiko.

-Page 146- UMkhokhi esebone umhlolo wezinkomo zakhe ngesikhathi esiyaxhasa uMbiko empini wathuma amadoda ukuyahlahlula esangomeni uLuthazo Mlala esabatshela ngengozi yokuyakulwa loLobhengula, bahle baphindela emuva.

-Umfazi osasangoma utshela ibutho likaFusi ukuba lizatshabalala lingake liyekulwa loLobhengula. Bayalalela lokho bangabe besaya kuleyompi.

-Page 153- Llapho uMbiko esefile empini yizo izinyanga zenkosi ezicuya isidumbu sakhe zilungise imithi yokuqinisa inkosi.

Page 57: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

LANDISA IMINININGWANE EYAYISENZIWA UKWANDULELA UKUPHUMA KWEBUTHO LISIYAHLASELA EMPINI.

-Ukuhlelwa kwamabutho labalawuli bawo.

-Page 139- Ukwelatshwa kwamabutho andubana aphume. Elatshwa yizinyanga lezanusi.

-Kulungiswa intelezi lezithundu ngamanzi olwandle lemigcozo kuchelwe wonke amabutho,izinduna lenkosi. Kuchelwa lazo zonke izikhali lezinkomo ezazizaqhutshwa ngamabutho zingumphako wendlela.

-Amabutho angeniswa esibayeni othe izindengezi ezinengi ancindiswe insizi zokuwapha izibindi angesabi ukufa.

-Umcingelo wokucina yikudla umbengo esibayeni- kuhlatshwa inkunzi emnyama engelabala esibayeni, amajaha ayibamba ngezandla ayilahle phansi ayidukluze ngezinqindi eyivale impumulo ize ife. Iyahlinzwa.

-Kutshiswa uvalo lwayo, umlotha walo uhazwa isibaya sonke.

-Iqatha elikhulu lithiwa khephu emlenzeni libengwe libengumbengo omude,lichelwe ngemigcozo eminengi ebaba gamu, livuvuzelwe izinsizi.

-Inyanga ithatha umbengo imemeze ithi “Impi yamahlabezulu iyakubahemula abafo!” iwuphose phezulu umbengo. Uma usehla phansi ibutho liyawujwamula lilume isiqana liginye liwuphosele phezulu uganywe ngelinye lalo lenze njalo uze uphele. Wonke amabutho afanele awudle , ungaphela kubengwe omunye welatshwe udliwe aze aphele wonke amabutho.

-Ayeselatshwa ukuwahlambulula aye empini engelathunzi elimnyama lokuwapha isibindi angaze atshaywa luvalo empini.

-Abesifazana bayabhinca, abesilisa bancwade, bazila ingubo ize ibuye impi.

-Omama bathatha amacansi abamnunzana abaphumileyo ukuyakulwa bawagoqe bawamise baweyamise imiduli- ukuwa kwecansi kukhomba ukuthi isiwile indoda empini.

-Inkosi iyatsho amazwi kulo ibutho lingakaphumi,ayinkuthazo.

-Inkosi icelela amabutho emadlozini esizwe ukuba ahambe lawo ukuze anqobe isitha.p.140

Page 58: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

VEZA UKUQAKATHEKA KWEZINYANGA,IZANUSI LEZANGOMA ESIZWENI SAMANDEBELE.

-Page 139- Ukwelapha amabutho esizwe,inkosi,izinkomo labobonke abazakuya empini- amabutho ukuze aqine abelezibindi angakwesabi ukufa.

-Ukuxwayisa umphakathi ngengozi engahle ibehlele- p145 umfazi olesimo sesangoma uxwayisa amabutho kaFusi ngengozi eyayibahlalele phambili-ukuba babezabhujiswa ngamabutho kaLobhengula.

-Izangoma ziyahlahlula zitshele abantu okungenzeka okuzayo-Umkhokhi esbone umhlolo wezinkomo zakhe endleleni esiyaxhasa uMbiko empini uthuma amadoda ukuyahlahlula esangomeni uLuthazo Mlala esabatshela ukuthi iNyamayendlovu izingenisa engozini ngokuya kulwa loLobhengula (Babhula umlilo wehlathi ebusika ngenswazi zomklampunzi)

-Ukuqinisa inkosi yesizwe ngemithi.p 153- Izinyanga zenkosi ziyayiqinisa ngokucuya isidumbu sikaMbiko zenze imithi yokwetshwamisa uLobhengula.

-Izinyanga zikhuluma lamadlozi esizwe ngesimo esithile ababhekane laso, zimela abantu emadlozini,zimele amadlozi ebantwini-Page 31- Inyanga enkulu yakoMkhulu uMancokazi Bhebhe ichela oLotshe ibacelela uhambo oluhle emadlozini.

XOXA NGENSOLO UMBIKO LOMKAKHE ABALAYO MAYELANA LEZINQUMO EZENZIWA NGOMNCUMBATHA LEZINDUNA ZAKOMKHULU.

-UZinkabi usola ukuba oMncumbatha babiza abantu babatshele asebekunqumile, kabadingi ukuthi bona bathini ngodaba lokuyadinga uNkulumane eZansi. Baqondile oMncumbatha ngoba bagcina imfihlo yenkosi uMzilikazi ukuze ihlale ihlonipheka ebantwini bayo. Njengenkosi akusikho konke okumele kwaziwe nguzulu okuphathelane layo.

-Basola ukutshiywa ngaphandle kukaMbiko ezindabeni zombuso kanti wayeliqhawe likaMzilikazi elithenjiweyo. Babengamethembi uMbiko yikho sebemtshiya ngaphandle ezindabeni zombuso kanti futhi imfihlo yenkosi yayisaziwa yizindunankulu zikaMzilikazi ezibalisa uMkhithika,uMaqhekeni loMncumbatha hatshi zonkana izinduna. UMbiko uma wayengabayazi limfihlo wayengayisebenzisa ukudunga isizwe ngamandla uMthwakazi ahlubuke izindunankulu lenkosi entsha uLobhengula. Ukuthatha kukaMbiko ubukhosi kwakungahambisani lemithetho yesizwe ngoba ubukhosi babuthathwa yindodana yenkosi hatshi omunye owangaphandle.

-UZinkabi usola ukuthi oMncumbatha bafihlela isizwe iqiniso ngokuba uNkulumane(loMwaka) wabulawa nguyise ngoba befuna ukubeka eyabo inkosana ezakwenza intando yabo hatshi ekazulu. Baqondile bagcine imfihlo yenkosi ukuze ihlale ihlonipheka ebantwini bayo.

Page 59: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Basola izaba elenziwa ngoMncumbatha lokuthi kuyiwedingwa uNkulumane bona besazi iqiniso lokuthi wabulawa- Isizwe senziwa izithutha, impumputhe ezingacabangiyo. UMbiko lowakwakhe abahloniphi inkokheli zesizwe, bona balambele ukubusa. Babeqondile oMncumbatha ngoba babengeke baqhamuke sebengababeka inkosana entsha isizwe singatholanga ingcazelo egculisayo mayelana loNkulumane njengoba sasitshelwe ukuba wasiwa kwabomkhulu.

-Basola ukukhethwa kukaLobhengula ukuba abeyinkosi yesizwe , bathi isizwe ngeke sibuswe ligwala elingazange lilwe impi layinye, elingeke libuse amaqhawe alodumo afana loMbiko. Lokhu kubi ngoba kudabula isizwe sikaMatshobana phakathi ukuze baphelelise izinjongo zabo zokufuna ubukhosi obungesi babo.

-Bathi uLobhengula wayengazi imithetho lamasiko esizwe kunye lokuqhutshwa kwemikhosi yesizwe eqakathekileyo efana leNxwala njengoba wasuka esigodlweni wayahlala labamhlophe abamfundisa ukuzingela. Beyisa ilizwi lenkosi uMzilikazi eyavezela izindunankulu ukubana yiphi inkosana okwakumele ithathe ubukhosi.

-Bathi uLobhengula uzasusa amaqhawe afana loMbiko ezikhundlelni ngoba eliqhawe elesabekayo elingaba yingozi kuye afake amaSutswhana labeTshabi ezikhundleni zabo. Kutshengisa ukulambela kwabo ubukhosi obungesibabo. Uma kungafakwa abeSuthu labeTshabi ezikhundlelni yikho kanye okwakuqiniswa nguMzilikazi ukuba abathunjiweyo bangaze babandlululwa kodwa baphathwe njengabo bonke abantu.

KOLUNYE UHLANGOTHI BAQONDILE OMBIKO:

-Ukuhlala kukaLobhengula labamhlophe kwenza abelobungane labo. OZinkabi basola ukuthi lobobungane buzangenisa abamhlophe ngobunengi elizweni bazofuna amalungelo okuzingela, ukusikelwa umhlaba lokwemba amatshe aligugu. Kungemuka uMthwakazi amandla ezweni elingelakhe. Kungangenisa izitha ezinengi elizweni.

-Basola njalo ukuthi uLobhengula wayengazalwa yindlovukazi yesizwe kodwa ezalwa ngumthanyelo wendlovukazi, ngakho ubukhosi babungamfanelanga nxa kulandelwa amasiko esizwe. Yebo lokhu kwakuphikisana lamasiko esizwe sikaMthwakazi ngoba ubukhosi buthathwa ngumntanendlovukazi yesizwe. Lokhu kwakungadala uthuthuva lensolo amanye amakhosana abulwele ubukhosi. Nampa labangazalwa esikhosini oMbiko sebebamba amaphutha ngalokho baqale ukufuna ukubusa labo.

-Insolo yabo iqinisekile ngoba uLobhengula ngeke afunde imithetho yokubusa isizwe esevele esekhulile, angithi sigoqwa sisemanzi.

Page 60: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

“UMBIKO WAYENGEKE ENZA LUTHO NGAPHANDLE KOMKAKHE UZINKABI” UTHINI NGALUMBONO?

-Yebo kuliqiniso ukuthi uMbiko wayengeke enza lutho ngaphandle komkakhe uZinkabi- ulalela konke akutshoyo akwenze engaphikisaninlaye.

-UZinkabi uveza insolo yakhe sobala ngokubizwa kwaboMbiko koMhlahlandlela ukuyatshelwa izinqumo esezenziwe ngoMncumbatha. UMbiko wayengaboni phutha ngalokho kwaze kwatsho uZinkabi ukuba kwakunani oMncumbatha bathumele izigijimi zibazise lezozinqumo kulokubabizela koMhlhlandlela sengathi bazofuna imibono yabo kanti bazobatshela asebekuhlelile ngendaba yesihlalol sobukhosi.

-Lanxa uMbiko wayelensolo ngokunyamalala kukaNkulumane wayengelasibindi sokuveza insolo yakhe kwaze kwathi umkakhe esephumisela insolo yakhe kwayilapho uMbiko eqina.

-UZinkabi nguye otshutshisa uMbiko ukuba alwele ubukhosi njengoba eliqhawe. UMbiko uthola igunya elikhulu ngokugqugquzelwa nguZinkabi ngoba engumntanenkosi- Uma umntanenkosi embona efanele ukubusa kutsho ukuthi ngempela usengasibusa isizwe sikaMatshobana.

-UMncumbatha uthi uMbiko ugcwele ukuzazisa okukhulu ngoba ethethe umntanenkosi, kungesilokho mhlawumbe wayengeke azazise azibone engcone kulezinye izinduna kunye lezindunankulu zesizwe.

-UZinkabi uphaphamisa uMbiko athi bangalala uLobhengula uzatshwama ngabo bona abangamaqhawe amakhulu esizwe. Uthi bazehliswa lezikhundleni zabo kufakwe abeSutshwana labeTshabi- lokhu kwenza uMbiko abelogqozi lokulwa loLobhengula.

-UZinkabi uthi ubukhosi abusibo bakoKhumalo kuphela kodwa ngobamaqhawe afana loMbiko; nguye owenza uMbiko adelele oMncumbatha loLobhengula ngamandla azibone efanele ukubusa isizwe hatshi ukubuswa nguLobhengula ongelambali yobuqhawe.

-UZinkabi weyisa uLobhengula athi ngumntaneSwazi elilamathe amunyu elingeke libuse isizwe sikayise. UMbiko ucina ezibona engcono kakhulu kuloLobhengula njalo engasibusa isizwe.

-UZinkabi ngusomaqhingase- uxwayisa uMbiko ukuba anxuse uFusi loMkhokhi mhla kungeniswa idlozi likaLomawa emzini kaMbiko ukuze kungakhanyi inhloso yakhe yokuxoxa indaba yesihlalo sobukhosi, ejonge ukubahugela kwelakhe icele ukuze bameseke.

-UZinkabi uza lomunye umbono wokuthi bafafaze ihungahunga lokuthi uNkulumane uyafika kuMbiko ebusuku, aze athi bagxobagxobe ngesondo lehatshi egumeni ukuze abantu bakholwe lokho ababatshela khona. Le kwakuyindlela yokusanganisa uLobhengula labalandeli bakhe baphele amandla okulwa ukuze uMbiko anqobe kube yikufezeka kwezifiso zabo.

Page 61: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

UZinkabi uthi uzamphathisa uMbiko ngalokho angakwaziyo ngendaba zombuso ngoba ethembe ukuba yena uzalwa esikhosini.

-UMbiko ubalegunya lokumelena loLobhengula lezinduna zakoMkhulu esenziwa yikho ukbona uZinkabi ezimisele ukulwisana lomfowabo. Uthi yilo lelothuba okumele lisetshenziswe nguMbiko ukuba athathe ubukhosi. UMbiko uyazimisela ukulwa lalapho oFusi loMkhokhi sebemhlubukile, efuna ukubonisa umkakhe ubuqhawe bakhe. Kulutshwana ayengakwenza uMbiko ngaphandle komkakhe owayemupha umdladla omkhulu wokulwela ubukhosi.

KOLUNYE UHLANGOTHI:

-UMbiko uliqhawe elidumileyo esizweni,ubuqhawe bakhe abuthandabuzeki ngoba wanqoba amabhunu kaNdaleka. Kutsho ukuthi angema njengendoda.

-UMzilikazi uze amendisele umntanakhe ngoba emkholwa njengeqhawe hatshi indojelane. Kusobala ukuthi loba engekho uZinkabi uMbiko wayengema ngoba ubuqhawe bakhe wabuveza engakaze agane uZinkabi.

-Abasekeli bakhe bamsekela bengazi ukuthi amacebo uwaphiwa nguZinkabi, kubonisa ukuba babemethemba baze bamkhonze njengenkosi yabo ngoba bengasoli lutho kuye. Usekelwa ngamabutho alamandla esatshwayo, uZwangendaba, iNgubo leNyamayendlovu.

-UZinkabi uyazugwaza azibulale lapho ebona uMbiko esebulewe ngoba ebona ukuthi okwakhe kwasekuphelile, nguye owayengeke ame ngaphandle komkakhe ngoba engowesifazana nje.

-UMbiko wayelesikhundla sokuba yinduna yebutho likaZwangendaba, isikhundla asithola ngenxa yobuqhawe bakhe. Impawu zobukhokheli wayelazo.

-Wayengabusa aluba wayelosekelo lwabantu abanengi njengoLobhengula. ULobhengula unqoba ngoba esekelwa nguMthwakazi. Aluba uMthwakazi wayemvuna uMbiko wayengema loba uZinkabi engekho, pho uMthwakazi uvuna uLobhengula yikho kunzima ukunqoba kukaMbiko.

“UZINKABI NGUYE IMBANGELA YOTHUTHUVA ESIZWENI SIKAMTHWAKAZI”.HLAZIYA UBUQOTHO BALAMAZWI.

Ngezinye iindlela aqinisekele lamazwi. UZinkabi udlala indima enkulu ekudaleni uthuthuva esizweni sikaMthwakazi.

-Uthanda ukuzwa izindaba zombuso wakwabo lengqubo yemihlangano eyayihlalwa yizinduna koMhlahlandlela.

Page 62: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Ulambele ubukhosi ngakho usebenzisa umkakhe emfuqela ukuba athathe ubukhosi.

-Utshutshisa uMbiko ukuba alwele ubukhosi ngoba eliqhawe elifanele ukubusa isizwe hatshi uLobhengula owayengakaze alwe impi.

-UMbiko umila umhlonga ngenxa yegunya aliphiwa nguZinkabi.

-Uvezela umkakhe ukuba uNkulumane loMwaka babulawa nguMzilikazi kodwa oMncumbatha bakhohlisa isizwe ngokuyadinga uNkulumane bona iqiniso belazi. Uthi oMncumbatha bafuna ukubeka eyabo inkosi ezenza eyabo intando.

-UZinkabi uthi uLobhengula uzatshwama ngamaqhawe aziwayo afana loMbiko-lokho kwenza uMbiko afune ukuzivikela yikho esfuna ukuthatha ubukhosi.

UZinkabi nguye oza lamacebo okudala ukungahlaliseki esizweni lapho ehungaza ukuthi uNkulumane uyabonakala kuMbiko. UMthwakazi uqala ukungamzwisisi uMbiko.

-UZinkabi uthi ubukhosi abusi bakoKhumalo kuphela kodwa ngobamaqhawe afana loMbiko. Lokho kwenza uMbiko azibone bumfanele ubukhosi, abulwele ngamandla.

-UZinkabi utshela umkakhe ukuba uLobhengula uzabasusa ezikhundleni afake abeSutshwana labeTshabi, wenza uMbiko aphikisane loLobhengula angamamukeli njengenkosi.

***Ngaphandle kukaZinkabi kukhona ezinye izizatho ezidala uthuthuva esizweni sikaMthwakazi:

-Ukubulawa kukaNkulumane nguyise- njengoba wayemiselwe ukubusa isizwe sisala singelaqiniso ukuba yiphi inkosana ezabusa isizwe. Izindunankulu zakoMkhulu yizo ezazi iqiniso ngokufa kukaNkulumane lokuba uLobhengula nguye owayekhethwe nguyise ukuba amelame.

-Ukuswelakala kukaNkulumane lapho eyedingwa kwabomkhulu- kuvusa uthuthuva ngoba abanye baqala ukusola ukuba oMncumbatha babengakhulumi iqiniso. UMbiko labalandeli bakhe basebenzisa lokho ukuqala uthuthuva esizweni.

-Isenzo senkosi uMzilikazi esokukhetha uLobhengula ukuba abeyinkosi ngemva kwakhe- kudala uthuthuva ngoba uLobhengula engazalwa yindlovukazi yesizwe kodwa ezalwa ngumthanyelo wayo. Lesisenzo sasiphikisana lesiko likaMthwakazi ngakho sidala uthuthuva esekhotheme uMzilikazi.

-UMzilikazi wayelaye uLobhengula ukuba asuke esigodlweni aziphilele eyakhe impilo okwenza uLobhengula axhumane labamhlophe abamfundisa ukuzinngela. Wakhula engayazi imithetho lamasiko esizwe lokuphatha imikhosi yesizwe eqakathekileyo- lokho kwenza abanye basole bangamamukeli ngoba bethi isizwe ngeke sibuswe yisigxangu.

Page 63: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Ukudlelana kukaLobhengula labamhlophe kudala insolo njalo ngoba abamsolayo bethi kungangenisa izitha esizweni. Bathola indlela yokumsola uLobhengula.

-UMbiko ufuna ukuveza ubuqhawe bakhe kumkakhe uZinkabi ngakho wenza konke okusemandleni akhe ukudala uthuthuva esizweni ngokulalela umkakhe.

-UMbiko uthola usekelo lwamabutho esatshwayo esizwe sikaMthwakazi okwenza adelele amanye amabutho esizwe azizwe ephakeme. Aluba amabutho eZwangendaba, iNgubo leNyamayendlovu engamsekelanga kwasekuqaleni uMbiko wayengeke abelesibindi sokulwela isihlalo sobukhosi,uthuthuva lwalungeke lubekhona.

“UMBIKO YINDODA EBUSWA NGUMFAZI”. VEZA UBUQOTHO BALAMAZWI.

-UZinkabi ngoba engumntanenkosi ubalegunya lokubusa umkakhe amenzise intando yakhe.

-UMbiko uliqhawe ngokwakhe ngakho uZinkabi usebenzisa lobobuqhawe bomkakhe ukuphelelisa izinjongo zakhe zokufuna ukubusa isizwe sikayise ecatshe ngoMbiko ngoba yena engowesifazana.

-UZinkabi wenza uMbiko adelele eyise izinqumo zendunankulu yesizwe. Uqala ukuphikisana lezinqumo zaboMncumbatha igunya elithatha kuZinkabi.

-NguZinkabi futhi owenza uMbiko angemukeli uLobhengula njengenkosi,uyathatheka ngezizatho eziphiwa nguZinkabi avume ukulwela ubukhosi bakoKhumalo yena engowakoMasuku. UZinkabi wenza uMbiko akholwe ukuba ubukhosi abusi bakoKhumalo kuphela kodwa laye njengeqhawe usengabulwela abuthole.

-UZinkabi uza lamaqhinga okusanganisa isizwe ngendaba yokubonakala kukaNkulumane kubo, uMbiko uyamlalela loba kucina kuvelile ukuba nguye lomkakhe ababegxobagxoba ngesondo lebhiza egumeni labo ebusuku.

-UZinkabi umkhuthaza ukuba ahuge uFusi loMkhokhi abenze abalingani bakhe ukuze bangaboni inhloso yakhe yokufuna ukuthatha ubukhosi. UMbiko ulandela leloqhinga likaZinkabi ukuze athole usekelo lwamabutho kaFusi loMkhokhi.

-Ngenxa yokuba uZinkabi engemukeli uLobhengula njengenkosi udonsela uMbiko ekuphikisaneni loLobhengula.

-UMbiko uyala isicelo sikaLobhengula esokuthula loxolo ngoba efuna ukuveza ubuqhawe bakhe kuZinkabi.

Page 64: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-UMbiko ucina efile kuleyompi ayilwa loLobhengula. Ufa ekhala ngokuthi uzenzile, wayezenzile ngempela ngokuvuma ukukhohliswa nguZinkabi. Ubulawiswa nguZinkabi ngoba efuna ukubonisa ubuqhawe bakhe emfazini asuke enze noma yini etshiwo nguZinkabi.

“ISIZWE YISIZWE NGAMASIKO LEMIKHUBA YASO”. SEKELA LUMBONO NGOBUFAKAZI BOGWALO.

Isiko yindlela abantu abaphila ngayo njengesizwe. Isiko ligoqela imithetho eyiyo echaza ubuyibo babantu. Imikhuba yindlela isizwe lesizwe esiqhuba ngayo amasiko aso atshiyeneyo. Amasiko ezizwe angafana loba ahambelane kodwa besekutshiyana imikhuba ngoba isizwe lesizwe silendlela yaso yokwenza loba ukuqhuba izinto. Kukhona amanye amasiko azakala engawesizwe esithithile lesithile mhlawumbe angeke aze atholakale kwezinye izizwe.Isizwe samaNdebele silawo amasiko lemikhuba achaza wona njengesizwe samaNdebele.

Isizwe samaNdebele saseyeme emadlozini ngokunjalo sasisesaba ukuziphatha ngendlela eyayingahle ithukuthelise loba ivuse ulaka lwabaphansi funa babahlamukele. Bakholwa ukuba kwakukhona amadlozi esizwe okuyiwo abaholayo, okhokho babo njengesizwe ababengamakhosi mandulo okuyibo isizwe esasithethela kubo-pg5 –uMncumbatha ucelela oLotshe uhambo oluhle besiyadinga uNkulumane eZansi. Uthi lapho ekhuluma lesizwe sikaMthwakazi athi, “Lina bakaMzilikazi kaMatshobana,mawundlu kaMalandela… Lokhu kwakuveza ukuba bayisizwe esazi ukuqakatheka kwalapho esivela khona-kwabaphansi. UMncumbatha uyathethela njalo emadlozini esizwe ecelela oLotshe uhambo oluhle lokuvikeleka nxa besiyadinga uNkulumane.

Ngesiko lamaNdebele kwakumele inkosi ingakhothama kwenziwe wonke amazilo aphathelane lokutshona kwenkosi. Uma sekwedlule lesosikhathi kwakufanele kubekwe omunye wamadodana enkosi athathe ubukhosi. Isizwe sikaMthwakazi siyakulandela lokho ngoba kulisiko laso. Page 6 –uLotshe uyawusekela umbono kaMncumbatha wokuba sokuyisikhathi sokuba kubekwe enye inkosi njengesiko labo. Ngesiko lamaNdebele inkosi kwakumele itshiye ilungisile izindaba zombuso wayo-PG 9 uFusi uthi kumele kubekhona inkosi eyakutsho kuMncumbatha ngendaba yokubekwa komntwana ozabusa. Lokho okwatshiwo yinkosi yikho okwakumele bakulandele njengesizwe. Yikho oMncumbatha bebeka uLobhengula esihlalweni ngoba kuyikho okwatshiwo yinkosi uMzilikazi ingakakhothami.

AmaNdebele ayelawo amasiko ayebachaza njengesizwe okuyikho okwakubehlukanisa lezinye izizwe. Ngelabo isiko kwakuligugu ukugiya lokusina phambi kwenkosi izimbongi zihaya inkosi ngezibongo zayo zonke. Pg4- njengalokhu okwenziwa nguSikhuphuka Tshongwe imbongi kaMncumbatha ihaya uMncumbatha emhlanganweni wokuxazulula udaba lokubeka inkosana entsha. Kubakhumbuza inkosi yabo uMzilikazi okubonisa ukuba abawalahlanga amasiko abo

Page 65: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

ababewalandela ebachaza njengesizwe samaNdebele. AmaNdebele ayelemikhosi ayeyiqakathekisa njengesizwe efana leNxwala. Kwakulisiko labo ukwenza iNxwala njalo ngomkhuba kwakumele lumkhosi uphathwe yinkosi. Pg5- uMncumbatha uthi sesifikile isikhathi sokuba imikhosi yesizwe idlalwe,izimpi ziphakwe ziyohlasela…

-Yisizwe esasilomkhuba wokuhlasela ezinye izizwe sithumbe izinkomo ukuze sikhule. Yingakho sokulesidingo sokubeka inkosi entsha ezakhokhela izimpi.

-Isizwe samaNdebele sasilendlela yokuxazulula izindaba zesizwe. Inkosi yayibonisana lezinduna zangaphakathi, izinduna kuze kuyefika emphakathini. Inkosi yiyo eyayisiba lezwi lokucina isizwile imibono yezinduna leyesizwe. UMncumbatha omelet inkosi njengendunakulu uhlangana laboMkhithika baxazulule udaba lokuyadinga uNkulumane anduba lusiwe ebandla. OFusi bexoxa loMbiko bathi oMncumbatha ubengeke enze intando yabo banyele emakhanda abo, bathi akulanto engaqunywa ingavunywanga yibo.

-Okunye okwakuchaza amaNdebele njengesizwe ngumkhuba wokuchelwa kwamabutho ngentelezi lokudliwa kombengo anduba liyehlasela. Amabutho kaLobhengula abizelwa inyanga ewachela ngentelezi iwakhumise lensizi adle lombengo anduba ayekulwa loMbiko. Le kwakuyindlela yokuwaqinisa ukuze abelezibindi angakwesabi ukufa.

-Izephulamthetho ngomkhuba wesizwe zazijeziswa ngokuhlawuliswa, ukubulawa ingabe zithethelelwe. ULotshe wazisa umlungu uSelowi ukuba zazijeziswa kanjalo izephulamithetho esizweni sikaMthwakazi, inkosi yayilakho ukucelela izephulamithetho uxolo ebantwini bayo.

-Omunye umkhuba ochaza amaNdebele njengesizwe yikuba abesifazana babengazingeni izindaba zombuso. Kwakulihlazo ukuba abesilisa baxoxe izindaba zombuso labesifazana. UMbiko ufihla ukuba imibono ayiveza kuboFusi loMkhokhi yayingekaZinkabi. Lezondaba zazixoxwa ngabesilisa.

-Ngomkhuba inkosana yayihlala kwabomkhulu ukuze ivikeleke ezitheni ezingahle ziyibulale.pg 13.

-Isizwe samaNdebele sasisendiselana njengesiko. UMbiko wendiselwa uZinkabi ngenxa yobuqhawe bakhe. Isithembu sona sasingumkhuba esizweni samaNdebele. Umlobi uthi uZinkabi wayengesiyona intombi asoka ngayo uMbiko loba wafika wabayintandokazi ngoba engumntanenkosi. Kanti layo inkosi uMzilikazi yayilamakhosikazi amanengi.

-Ngomkhuba inkosi yayimele ithathe kuzozonke izigaba zelizwe zayo.ULobhengula ulaywa zinduna zangaphakathi ukuba kumele athathe kuzozonke izigaba zelizwe lakhe ukuze abe lobudlelwano labantu bakhe bonke bangazizwa bekude lenkosi yabo.

Page 66: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Inkosana iyalaywa ngemithetho lemikhuba yesizwe ukuze yazi ukubusa isizwe ngendlela efaneleyo. Ulobhengula ulaywa nguMkhithika, uMncumbatha lezinye izinda zakoMkhulu anduba ahlale esihlalweni sobukhosi. UMkhithika uyatshiseka ukuba uLobhengula aze esigodlweni sakoMhlahlandlela ukuze bamlaye funa aze afe engakwenzanga lokho njengoba wayesemdala esezizwa ukuba izinsuku zakhe zokuphila sezizincane.

-AmaNdebele kuthiwa ayisizwe samaNdebele ngale imikhuba lamasiko achaza ubuyibo babo.

IZWI NESITHUNZI- RRR DHLOMO

IMIBUZO

1. Chaza izimilo zalababalingiswa: uNkatha Zuma, uNcibijani, uShibasa, uZenzile, uSizakele,uMthembu, unakaNcibijani(uNgizenzile).

2. Uthini umlobi ngemithi yesintu? zisekele ngobufakazi bogwalo.3. Qathanisa imibono yomlobi ngenkolo yesintu leyabamhlophe.4. Veza izinjongo zomlobi kulolugwalo, uzisekele ngokusegwalweni.5. Hlaziya ubuciko obusetshenziswe ngumlobi kulolugwalo.6. Qathanisa ubunyanga bukaNkatha Zuma lobukaNcibijani; obukaShibasa

lobukaNcibijana.7. “UNcibijani akasiyona inyanga yangempela”. Uthini ngalumbono?8. Uthola zifundo bani kulolugwalo?9. “Akuyiwa nganxanye kungemanzi”. La amazwi agcwaliseka njani kulolugwalo?10. “Inkolo yesintu ayihambisani lesimanje”. Hlaziya ubuqotho balamazwi egwalweni

lukaDhlomo.11. “UNcibijani uyasoleka ngakho konke okumehlelayo empilweni yakhe”. Xoxa

ngokuqiniseka kwalamazwi egwalweni Izwi neSithunzi.12. Usola bani ngezehlakalo ezenzakala empilweni kaNcibijani? Zisekele.13. “Imali yimpande yesono”. Uthini ngalamazwi? Zisekele.14. Uthini umlobi ngenkolo yabamnyama? Zisekele ngokusegwalweni.15. “Umuntu usiliswa lukholo lwakhe okwedlula imithi ayiphiwayo”. Veza ubuqotho

balamazwi kulolugwalo.16. “Umuntu yincwadi engafundeki”. Kuvela kanjani lokhu kulolugwalo?17. “Izwi neSithunzi”. Sigcwaliseka njani isihloko salolugwalo? Silufanele na lesisihloko

lolugwalo? Sekela impendulo yakho.

Page 67: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

18. “UNcibijani uzokhela amalahle ekhanda ngokuya kuShibasa”. Amqotho kanganani lamazwi nxa ufunda lolugwalo? Zisekele.

19. “Uthando lwenotho yilo oludala zonke inhlupho uNcibijani abalazo”. Xoxa.20. Umlobi wogwalo uveza njani ukuthi ayisizo zonke inyanga ezilodumo ezizinyanga

zeqiniso? Zisekele ngobufakazi bogwalo.21. “Umzenzi kakhalelwa kukhalelwa umenziwa”. Lamazwi agcwaliseka njani egwalweni? 22. Amabizo abalingiswa abakulolugwalo ahambelana njani lezenzo ingabe lempilo yabo?

Zisekele.23. Veza izinjongo zomlobi walolugwalo uzisekele ngokusegwalweni.

IZIMILO ZABALINGISWA

UNkatha Zuma

-Uyahlonipheka/ulesithunzi- ngobunyanga bakhe obuqotho langendlela aphatha ngayo izigulane zakhe. Uzakhela inotho ngesimilo sakhe esihle.

-Uyahlonipha- Uphatha izigulane zakhe ngenhlonipho enkulu ngoba esazi ukuba umsebenzi wakhe ukhuliswa yizo. Ufaka zona kuqala azenzele ezikufunayo kuqala.

-Ulomthetho- Ulaya uNcibijani ukuba aphathe kuhle izigulani ezifika kwakhe hatshi ukungazithakazeleli lokungazibonisi uthando kodwa azamukele kuhle.

-Ngumuntu owakhayo- Uyazama ukukhuza abonise uNcibijani ukuba abe ngumuntu aphathe kuhle izigulane ukuze lakusasa zimazi zingambalekeli. Lanxa uNcibijani wayekhule engelaye umuntu omfundisa umthetho okwamenza wabalenhliziyo engacheleseli abantu, uZuma uyamakha ngokumfundisa isiphatho ebantwini enakekela lekusasa lakhe ukuze asale ephethe umsebenzi wakhe ngesihle.

-Ulothando- Uthatha uNcibijani amondle njengomntanakhe aze amtshiyele lelifa lakhe lonke. Lanxa esetshonelwe ngumkakhe uMaGumede kazimiselanga ukuthatha ngoba efuna ukuhlala ekhumbula inhlalo yakhe loMaGumede owayemthanda. Uphatha izigulane zakhe ngothando azitatazelele ngoba esazi ukuthi zilethwe zinhlupho kuye.

-Yinyanga eqotho/ekholekileyo- Abantu abagulayo bagcwala kuye ngoba bemethemba, beyethemba imithi yakhe kanye lesiphatho abanikeza sona. Labantu bayamkhumbula esefile ngesikhathi uNcibijani engasabaphathi kuhle. Kadingi udumo ngemithi njengoNcibijani oyakuShibasa kodwa uyazakhela udumo lwakhe ngendlela elapha ngayo langesiphatho sakhe esiveza ukuthi uyakwazi ukuthi umuntu ngumuntu ngabantu.

-Uhlanzekile- Umlobi uthi ikhemisi lakhe lalihlanzekile lifana lawabelungu uqobo.

Page 68: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Ulesiphatho- Uphatha kuhle uNcibijani amondle njengomntanakhe amfundise ubuntu. Leziguli zakhe uziphatha kuhle zizezimkhumbule esetshonile.

-Ulenhliziyo enhle- Umlobi,p2, ubabaza umusa wakhe, uthi wayengalufuni uchuku njalo ehlala ngokuhleka. Uthi umlobi akekho owayephuma emzini kaZuma engadlile loba engaliphuzanga itiye. Uthatha uNcibijani amgcine njengomntanakhe ngoba ebona engelamzali omnakekelayo.

-Ulozwelo- Uzwela uNcibijani ongelabazali abamondlayo amthathe amenze owakhe umntwana ukuze akhule kuhle. Umfundisa lomsebenzi ukuze lakusasa akwazi ukusala elelifa elizamgcina loba yena esetshonile. P2 Umlobi uthi iziguli zakhe wayeziphatha kahle ngokuzizwela.

UNAKANCIBIJANI(uNgizenzile)

Wayengumntanomfowabo kaNkatha Zuma.

-Kaziphathanga- Uthola ingane (uNcibijani) ngaphandle komtshado. Umlobi uthi wafika eThekwini wakhangwa yizinjabulo zalo iTheku okwenza wacina eselengane eyaphikwa nguyise. Lalapho abazali bakhe sebemxolele bamamukela ekhaya uphinda aqale ukukhomba lokuzula.

-Kahloniphi- Wemuka ekhaya waya eThekwini ngaphandle kwemvumo yabazali bakhe. Lanxa sebemxolele uphinda abaleke ekhaya aphindele kulo iTheku.

-Kalathando- kayinanzi ingane yakhe, ikhula ingalwazi uthando lukanina loba yena ekhona. Umlobi uthi wayengayithandi kahle lengane ngendlela eyafika ngayo okuyikho okwenza lezinye izingane zingamphathi kuhle uNcibijani zihlekise ngaye.

-Ulomona/ulunya- Kananzi ingane yakhe loba esazi ukuba nguye yedwa umzali eyayimethembile. Uhlukuluza ingane yakhe ngenxa yezono zikayise owambalekelayo ezithwele. Lokho kwenza indodana yakhe ikhule izizwa yahlukile kwezinye, iyafa inhliziyo ingabi laye unembeza.

-Ubamba izikhwili- Wehluleka ukuthethelela uyise kaNcibijana ngokumlaklaza, ubhodlisela enganeni engazi lutho okwenza ikhule kabuhlungu ihlukuluzwa langabanye abantwana.

-Kalasihelo njengomzali- Utshiya ingane yakhe ingelaye ozayinakekela ayibonise uthando, uqala ukuzula akhombe aze abaleke njalo ekhaya okwenza ingane yakhe ikhule kabuhlungu. Umlobi uthi lalapho ekhona ekhaya wayengayinaki.

-Udla esesulela phansi njengenkukhu- Abazali bakhe bayamthethelela bamamukele futhi ekhaya engasazi ukuba ayengaphi lengane yakhe ngemva kokubaleka kwakhe. Uqala phansi ukukhomba lokuzula acine ebalekile etshiya ingane yakhe ekhaya ingumthwalo wabazali bakhe.

UNCIBIJANI ZUMA

Page 69: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Kalamusa- Uhlala ehwaqile ngesikhathi eseluhlaka lukaZuma, kazibonisi umusa izigulane ezifika kwabo. Uyise uze amkhuze ezama ukumbonisa ukuba kuqakathekile ukuphatha kuhle izigulane ukuze zizizwe zamukelekile.

-Kathathi izeluleko zabanye- Katshintshi loba uyise emxwayisa ukuba aphathe kuhle izigulane, lanxa esetshonile uZuma kakhumbuli izeluleko zikayise owayemxwayisa ukuze umsebenzi wakhe ungafi. Ngembala lokho kuyawubulala umsebenzi kaNcibijani.UZenzile loSizakele bayazama ukumsola bembonisa ukuba aphathe kuhle iziguli zakhe kodwa akalaleli.

-Uyeyisa- Udelela izwi likaZenzile lelikaSizakele lapho bemxwayisa ngoba bengabantu besifazana. Uthi uzaqhuba umsebenzi wakhe ngeyakhe indlela ngoba ungowakhe.Utshela uZenzile ukuthi abheke okwakhe okwasemkulwini. Lalapho bembonisa uqina ngokuthi uzakuyathola usizo enyangeni uShibasa hatshi lokho abameluleka khona.

-Ulobuthutha- Uphatha kubi izigulane eziyizo ezimkhulisayo ngokumupha imali, uthi akazincengi kodwa yena uzasebenza ngewatshi njengabelungu. Lokho kwenza abantu babgasayi ukuyadinga usizo kuye, baze bayekise lalabo abasaya kuNcibijani ukuba bangabe besaya kuye ngoba engesinyanga eqotho. Yibuthutha njalo ukwala ukuthatha izeluleko zabakubo akhethe ukuya kuShibasa kanti uzidalela izinkinga ezimbulalisayo. Uqhatsha umfumbesi wakhe uMthembu ukuba abeluhlaka lwakhe okwenza uMthembu angamphathi njengomqhatshi wakhe, uyanatha loMthembu bazixoxele izigulane zibalindele- lokho ngokunye okuwisa umsebenzi wakhe ngoba uMthembu engenelisi ukumxwayisa ngendlela eqinileyo loba ebona ukuba uyaphambanisa.

-Yisidakwa- uphuza ugologo utshwala besilungu labobrandy. Uze anathe langesikhathi izigulane sezimlindele angazinaki,uqala aziphuzele loMthembu. Bayaqoqana loMthembu lamakhosikazi abo baphuze utshwala izikhathi ezinengi.

-Ngumbulali-Ubulala uZenzile unkosikazi wakhe aphinde Nkosikazi Nkosi uSibongile bengelamacala. Inkantolo imthola elamacala okubulala lababalingiswa imgwebele intambo ngoba ingakwamukeli ukuthi wayesenziwa yileloZwi elalimthuma. Lsisusa salokhu sasiyikufuna kwakhe ukunotha- uvuma ukwenza loba yini ayitshelwa nguShibasa ukuze anothe.

-Uthanda inotho- Uze ayedinga umuthi enyangeni elodumo uShibasa kweleBuThonga ukuze avuse umsebenzi wakhe wobunyanga. Ufuna ukunotha ngazozonke indlela ukuze esatshwe ngumphakathi yikho ezimisela ukuhamba amalombolombo esiyadinga umuthi ozavusa umsebenzi wakhe. Lalapho uShibasa emxwayisa ukuba kumele alandele konke okutshiwo yiZwi lesiThunzi angaphambanisi funa kubeyikufa kwakhe, ubhejela ukuwuthathatha lowomuthi ukuze anothe.

Page 70: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Ukhonze imithi – Ucabanga ukuya kuShibasa eBuThonga ukuze avuse umsebenzi wakhe wobunyanga ngemithi. Lanxa exwayiswa ngumkakhe uZenzile loSizakele ukuba umsebenzi wakhe usungavuka angakwazi ukuphatha kahle iziguli zakhe uyenqaba ukuthatha lezozixwayiso azimisele ukuya kuShibasa inyanga yodumo. Ubuya ebabaza indlela asetshenzwe ngayo nguShibasa ngoba elethemba lokuthi kahambelanga ize kodwa uyakholwa ukuba leyomithi izamsebenzela. Wenza njengokulaywa kwakhe nguShibasa okwenza athole inotho ngokuvuka kpmsebenzi wakhe. Leyomithi iyamguqula afe unembeza, abelolaka, esatshwe layilabo abaseduze laye.

-Uyedelela – Uhlekisa ngempandla yelinye ikhehla eliyisiguli enganaki ukuba lingangoyise ongamzala. Lelokhehla licina lisuka ngokucaphuka lingelatshwanga loba ligula.

-Ukhuluma iqiniso – Lapho esebanjiwe ngokubulala uZenzile loSibongile ukhuluma konke avume ukuba babulawa nguye esenziwa yiZwi leSithunzi okuyimithi ayithola kuShibasa. Yize nje inkantolo yabelungu ingasazange ikwamukele lokho ayezivikela ngakho, yamgweba ngenxa yalawomacala. Lalapho ebuzwa ukuba wayengaphi ngesikhathi sokuphenywa kwalamacala okufa kukaZenzile loSibongile ukhuluma iqiniso ngalapho abekhona, okwenza amapholisa amsolele ekuthini kungaba nguye obabuleleyo labo balingiswa.

-Kahloniphi umsebenzi wakhe – Kawuqakathekisi ngoba uqala aziphuzele utshwala loMthembu bazixoxele enganaki ukuba iziguli sezilindile zigcwele egumeni lakhe ngoba zifuna usizo lwakhe. Izigulane ziqala ukusola zingunguna ngokunganakwa kwazo nguZuma loba zigula kangakanani okuyikho okuwisa umsebenzi wakhe ngoba zisuka zitshelane ngesiphatho esibi sikaZuma, Lasezitimeleni baxoxa ngokuswela kwakhe isiphatho bazebaye bahlekise ngalabo abalokhu besaya kuye ukuyakwelatshwa. Endaweni yokuba agqugquzele inhlonipho kuMthembu uxoxa laye aphuze laye okwenza uMthembu angawuqakathekisi laye umsebenzi wakhe ngoba ebona ngomqhatshi wakhe.

-Ukhohlakele – Ubulala umkakhe uZenzile aqhubeke evule ikhemisi lakhe ezisebenzela enganaki labantu abazomkhalela emzini wakhe. Uze alale engekho ekoNkosi uZenzile engakabekwa lokubekwa. Uya kuSizakele afike amtshele ukuba uZenzile kasekho engabuzwa nje lobuhlungu bokufelwa. Umlobi uthi kuso lesosikhathi sokufelwa kwakhe wayebonakala enganaki ezixoxela esoma ehlayaza nje kuze kumangale labantu ababezomkhalela.

USIZAKELE CELE

-Ulothando – Uyamthanda umnawakhe uZenzile. Basala bebambene lalapho abazali babo sebatshona. Kezwa kuhle lalapho kukhona okuhlupha umnawakhe, uthi aboza amazise konke ngesikhathi uZuma esehlupha uZenzile. Uyakhala kakhulu lalapho uZenzile esetshonile esazi

Page 71: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

ukuba usesele yedwa ngoba bebesondelelene. Uhlala emvakatshela besidla bonke amadina bephuza bonke labomkabo. Uyacebisa uZuma ukuba aphathe kuhle izigulane zakhe ukuze umsebenzi wakhe ungawi- lokho ukwenza ngothando ngoba ebona ukuba umsebenzi kaZuma ungawiswa yikuswelakala kwesiphatho okwenziwa nguZuma kuzigulane zakhe.

-Ulolimi – Umlobi uthi wayehlala ephatha amagama amagama abantu elomngane wakhe uMaMkheswa. UZenzile umthola exoxa izindaba komakhelwane ngesikhathi emvakatshele.

-Uyisidakwa – Unatha utshwala elomnawakhe uZenzile kunye labomkabo.

-Uyabekezela – Umthembu uthi uyaphuza ngabomu ukufika ekhaya ukuze umkakhe uSizakele akwazi ukuba ngeke abuswe ngumfazi. Uze athi wahle waqala ukukwenza lokho ngosuku lokuqala betshadile, uyantela ngakho azibule ngokukwenza. USizakele uyakumela ukwenza komkakhe.

UZENZILE

-Ulothando – Ubufakazi bubonakala ngendlela azwana ngayo lodadewabo uSizakele. Uyamthanda umkakhe amuphe lenhlonipho enkulu. Lamhla uZuma esiya eBuThonga uyakhala ngoba emthanda.

- Uhlonipha umkakhe – Uyamtatazelela kakhulu amuphe yonke inhlonipho ayidingayo. Wenza konke okutshiwo ngumkakhe engakhononi. Umlobi uyatsho ukuba uZenzile wayemthanda umkakhe.

- Nguthathekile – Uhle athatheke ngokuqoma uZuma engamazi lokumazi. Ufika kwaZuma ahle aqale ukukhophoza uZuma engakazibiki lokuzibika kuye okutshengisa ukuba wayesevumelane loMthembu ukuba wayezaqoma uZuma engakaze ambone lokumbona, engamazi lokumazi. UZuma uqala ukuguquka abengomunye umuntu ayengamazi ngesikhathi esevela kuShibasa, aqale ukukhathazeka uZenzile kanti uzacina embulele.

-Kahloniphi abantu – Izigulane zikaZuma zisola ukuba ugqoka amabhulugwe amafitshane phambi kwabo aditshazele egumeni lakwakhe engambozanga lekhanda lakhe kanti ugane umuntu wabantu. Labantu baxoxa ngokwenza kwakhe lokho ezitimeleni baze basole lokuphuza kwakhe utshwala.

-Uyabekezela – Uyambekezelela umkakhe loba ebona ukuba useguqukile wabalolaka ngemva kokuvela kwakhe kuShibasa. Umlobi uthi wayezikhuza angamphenduli uZuma ngoba esesaba wayengahle amenze kabi. Lamhla ezobulawa waqala wenqaba ukuvula isivalo kodwa wacina evulile esebona ukuba wayengamenza kubi ngolaka lwakhe.

Page 72: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Yisidakwa – Uphuza utshwala elomkakhe, uSizakele loMthembu. Abantu baze bakhulume ngalesosenzo sakhe bezwakalisa insolo yabo bebodwa.

UMTHEMBU

-Ubukela phansi abantu besifazana- Uthi kumele umkakhe akwazi ukuba nguye indoda angambuzi kulokho akwenzayo loba ephuze ukufika ekhaya. Uyazincoma ngokuba wavele waphuza ukufika ekhaya ngosuku lokuqala etshadile kuyindlela yokubonisa umkakhe ukuba angamjwayeli ngokumbuza ukuba ubengaphi. Uthi akufanele ukuba umkakhe amfakele umthetho ngoba yena eyindoda.

-Uligwala – wesaba ukumela iqiniso atshele uZuma ukuthi baqakathekise izigulane zabo bangaphuzi utshwala bezixoxela abantu belindele ukwelatshwa. Umane alandele lokho uZuma akutshoyo loba ekubona ukuba akuqondanga. Nguvumazonke, uyamvumela loka ayekuShibasa loba ebona ukuba umsebenzi wabo uwiswe yikungaphathi kahle iziguli zabo. Ekucineni uyazisola ngabe wamcebisa esebona umsebenzi usuwile. Kwakungasasizi ngoba esechithekile engasabutheki amanzi. Uze aphuze utshwala langesikhathi somsebenzi ngoba esesaba ukutshela umqhatshi wakhe iqiniso.

-Yisidakwa – Unatha utshwala elomfumbesi wakhe uZuma kunye lamakhosikazi abo. Uze aphuze langesikhathi somsebenzi esesaba ukutshela uZuma ukuba lesosenzo sasingaqondanga.

-Ulozwelo – Udabukela umlamu wakhe uZenzile ngesikhathi embona ekhala uZuma esiya eButhonga.

-Ulothando – Udingela uZenzile indoda ezamthatha ngoba elesifiso sokuba uZenzile athole umendo oqotho njengodadewabo uSizakele owayeqome yena. Kungatshiwo ukuthi wakwenza lokho ngoba emnakanela engafisi ukuba athathwe ngumuntu ozamkhahlameza loba aswele isiphatho. Lamanje uZenzile uphatheka kahle kuZuma engakaphazanyiswa yimithi kaShibasa. Nguye njalo oncedisayo emzini kaZuma ngesikhathi etshonelwe, uba lesiqiniseko sokuba konke kuhamba kahle lanxa uZuma onguye ofelweyo engekho.

UShibasa

-Yinyanga edumileyo eBuThonga lakwezinye izindawo ngenxa yemithi yakhe. UZuma uze asuke phansi ayefuna usizo kuye lapho umsebenzi wakhe wobunyanga usuwile.

Page 73: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Uyesatshwa- Yinyanga eyesatshwayo ngenxa yemithi yayo eyazakalayo ukuba iyingozi. Umlobi uthi ekufikeni kukaZuma wabona ukuba uma ungaba yisitha salomuntu ungabe uzimbele igodi lakho, wazizwa esegodola lapho emhlaba ngamehlo akhe esabekayo.

-Yinyanga mthakathi – Abantu bakhuluma ngemithi yakhe eyesabekayo langengozi ayiyona. Upha uZuma umuthi omubi ophenduka utikolotshi onguye omenza anothe. Labantu bakubo kaZuma eSiyamu labakhelane labo bakhuluma ngayo inotho kaZuma eyavela ngemva kokuya kwakhe kuShibasa, basola ukuba waphiwa utikolotshi onguye ovuse umsebenzi wakhe owawusuwile. Bayatsho lokuthi uyingozi uShibasa. Ibhanti aligqizisa uZuma ekhalweni liphenduka inyoka linyamalale emva kokuphuma kwalo ekhalweni lukaZuma. Akaze esalibona futhi uZuma. Lelobhanti aligqizisa uZuma yilo elalimupha amandla okwenza okubi limbulala lonembeza. Ngesikhathi selisukile kuye uZuma usala engelasiviko engaselawo lamandla okubulala uNkosikazi Nkosi njengalokhu ayekwenzile kalula ngesikhathi ebulala uZenzile loSibongile esaselalo lelobhanti ekhalweni lakhe. Welapha ngekati langezinja zakhe okubonakala sengathi lezizinto kwakungontikolotshi bakhe ababemsiza. UZuma uyababaza indlela elatshwa ngayo nguShibasa osebenzisa lezozinto ngoba engakaze akubone. Laye uZuma wamsola lowomangoye ngesikhathi eqala ukumbona ekamelweni ayelele kulo, wesaba ukuba mhlawumbe kwakungutikolotshi kaShibasa ayesebenza ngaye, kanti ngempela kwakunjalo. IZwi elalikhuluma kuZuma liyakuveza lakuye ukuba yilo elamenza wabalodumo. Enkantolo uZuma uyakuveza ukuba izenzo zakhe zaqala ukuguquka esevelaphiwa imithi nguShibasa, leyomithi eyamenza wabulala umkakhe loSibongile Nkosi eyayiphila ngegazi.

-Ulesiphatho esihle – Wamukela uZuma ngezandla ezinhle emzini wakhe ngesikhathi ezofuna usizo kuye. Engakamelaphi ulaya umkakhe ukuba abaphe ukudla lokunathwayo ukuze uZuma akhuphe amadino ngoba evela ekudeni. Uthi uZuma acambalale ekamelweni akhuphe amadino bengakaze basebenze lokho ayeze ngakho.

-Ukhonze isintu – Yinyanga eyelapha ngemithi yesintu. uthi uphuza utshwala besintu ngoba yibo obuhambisana lomsebenzi wakhe wobunyanga hatshi obesilungu obabuphuzwa nguZuma. Lasendlini yakhe yokwelapha kwakugcwele izikhumba zezinyamazana zasendle ezsabekayo uma uqathanisa lekhemisi likaZuma elaliphathwa isikhiwa. Uyayethemba lemithi ayipha abadinga usizo lwakhe njengalokhu akutshela uZuma ukuthi alalale konke okutshiwo kuye yiliZwi ukuze konke akufunayo kwenzeke, angaphazamisi funa afe lokufa.

Page 74: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

IZINJONGO ZOMLOBI

-Ukuqaphelisa uzulu ngamandla emithi yesintu.

-Ukufundisa ngokutshiyana kwenkolo yabamnyama leyabelungu.

-Ukucebisa abantu ukuba bangahawukeli inotho yomuntu ngoba ungazi ukuba uyithole njani.

-Ukuqaphelisa uzulu ukuba bakhona otikolotshi; inkolo yabantu abamnyama iyakuvuma lokho.

-Ukusola abantu abathanda ukunotha ngendlela ezimbi ezigoqela ukubulala lokuba labotikolotshi.

-Ukuxwayisa abantu ngezingozi zokuthanda inotho; Ungacina uzokhela amalahle ekhanda njengoZuma.

-Ukufundisa uzulu ukuba umuntu ngumuntu ngabantu ngakho kuqakathekile ukwazi ukuphatha kuhle wonke umuntu.

-Ukusola izinyangabathakathi ngobubi bazo lengozi emphakathini, zisebenza ngegazi labantu abangelacala.

-Ukulimukisa uzulu ukuba akusizo zonke izinyanga eziqotho- ezinye zingabathakathi, ezinye azibuthwaselanga ubunyanga zelapha nge-Experience njengoNcibijani.

-Ukulimukisa abantu ukuba ayisiyo yonke inotho etholakala ngendlela ezinhle leziqondileyo.

-Ukufundisa uzulu ukuba indwangu ayisilahli isiphongo sayo; UNcibijani wehluleka ukuphatha kuhle izigulani zakhe ngemva kokuba uyise uZuma wayemxwayisile ukuba abelomusa ebantwini ngoba usebenza bona. Wayevele enjalo ehlala ehwaqile lalapho uyise esaphila.

-Ukucebisa uzulu ukuba okuncweba indlebe ngowakho. UZuma ucebisa uNcibijani ngesiphatho esihle ebantwini ngoba emthanda, uZenzile loSizakele labo bayazama ukumbonisa ngalokho kodwa kalaleli.

-Ukufundisa ukuba isikhuni sitshisa umkhwezeli; Umzenzi kakhalelwa kukhalelwa umenziwa; akuyiwa nganxanye kungemanzi; inyanga ayizelaphi; okungapheliyo kuyahlola; akuqili lazikhotha emhlane; imali yimpande yesono.

-Ukukhuthaza abazali ukuba bathande abantwababo babafundise imithetho emihle ukuze bangakhuli belezimilo ezingaqondanga njengoNcibijani oswela uthando lwabazali bakhe.

Page 75: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Ukulaya abantwana ukuba bazehlise ngaphansi komthetho wabazali babo ukuze bangehlelwa ngokubi njengoNgizenzile ocina ezala umntwana ophikwa nguyise emva kokubaleka kwakhe ekhaya.

-Ukukhuthaza uthando ezimulini lasezihlotsheni njengoZuma othatha uNcibijani amondle njengomntanakhe kanti wayelahlwe ngabakhe abazali.

-Ukukhuza abesilisa/amajaha ngokutshaphaza amantombazana. Kwenza impilo yawo ibenzima badubeke labantwana abangelaboyise njengoNgizenzile owaphikwa lijaha selimonile. Kwenza uNcibijani akhule kabuhlungu eswele uthando.

UTHINI UMLOBI NGEMITHI YESINTU? ZISEKELE NGOKUSEGWALWENI.

Umlobi iveza imibono etshiyeneyo ngemithi yesintu.

-Ilamandla okuguqula izimo lezimilo zabantu abayisebenzisayo. Umsebenzi aNcibijani uyavuka anothe ngemva kokuwa okukhulu abantu bengasezi kuye. Yena uguquka abelolaka angazwisiseki kwabangakwakhe. Ubuye abe ngumbulali esenziwa yimithi ayithola kuShibasa. Imenza esabeke, uZenzile waphanga wavula umnyango mhla eza kufa esesaba ulaka lomkakhe olwaseluyimvama.

-Iyingozi – Iphendula umuntu imenzise okubi. UNcibijani uphenduka umbulali abulale umkakhe uZenzile loSibongile.

-Iyasebenza- UShibasa uthi uNcibijani angenza lokho amlaye khona lalokho okutshiwo yizwi lesithunzi konke kuzahamba kahle. Uma engakwenzi uzifaka engozini yokufa. Lakanye ufika emzini wakhe elaphe ikhemisi lakhe njengokulaywa kwakhe enze lakho konke akulayiweyo. Uyalandela lemilayezo yezwi- umsebenzi wakhe uyathuthuka anothe abatshazwe. Amandla ayelawo ayaphela lapho ibhanti ayeligqizile selinyomukile ekhalweni.

-Iyakholakala ebantwini abamnyama- UNkatha Zuma wabalodumo ngenxa yamandla emithi yakhe, wanotha kakhulu. Abantu bayayikholwa imithi kaZuma okwenza bambabaze. Lalapho esetshonile baqhubeka besiya emzini wakhe ngoba bekholwa ukuthi uhlaka lwakhe uNcibijani seyakwazi laye ukwelapha njengoyise ngoba ekufundisiwe. UNcibijani uya kuShibasa ngoba ekholwa ukuthi imithi yakhe izakwenza umsebenzi wakhe uvuke, labantu bayayibabaza imithi kaShibasa.

-Bakhona abantu abayisebenzisa ngezinjongo ezingasile, ezingalunganga kanti abanye bayisebenzisa ngokuhle. UNkatha Zuma wayeselapha ngayo abantu ngendlela engasolekileyo okwenza bamthanda. UShibasa uthakatha ngayo, ulabomangoye lezinja asebenzisana lazo.

Page 76: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

Labantu bayamutsho ukuba imithi yakhe iyingozi, kadlalelwa. UNcibijani laye uyisebenzisa ukuze athole inotho, ngokunjalo ucina ebulala umkakhe loSibongile bengelacala.

-Ukusebenza kwayo akuzwisiseki, akukholakali kwezinye inkolo ezifana labamhlophe. Inkantolo yabelungu ifumana uNcibijani elamacala okubulala uZenzile loSibongile ngenhloso. Ugwetshelwa intambo ngoba inkantolo ingakukholwa ukuthi wayesenziwa yizwi lesithunzi ayekuphiwe nguShibasa.

-Itshiyene- Ikhona eyingozi abantu abaganga ngayo, kubekhona emsulwa engasetshenziswa ekwelapheni abantu. EkaShibasa iyingozi, labantu bayayibabaza ngoba baze bathi uNcibijani waphiwa untikolotshi nguShibasa. Ikhona engelasici efana laleyo esetshenziswa nguNkatha Zuma laleyo uNcibijani ayeyisebenzisa eyifunde kuyise.

-Kumele ulandele indlela olaywe ngayo ukuze ikusebenzele. UShibasa ulayisisa uNcibijani ukuba ayisebenzise ngendlela amchazele ngayo leyo mithi amuphe yona. Ukuphambana lalawomazwi kwenza aphele amandla uNcibijani acine esegwetshelwa intambo.

QATHANISA IMIBONO YOMLOBI NGENKOLO YESINTU LEYABELUNGU.

Umlobi ubona inkolo yesintu itshiyene leyabelungu ngezizatho ezehlukeneyo.

-Umlobi ubona inkolo yesintu igxile emandleni emithi yesintu kanti abelungu abawakholwa amandla emithi yesintu. Abantu be…….. bakholwa ukusebenza kwezinyanga ngemithi yesintu,baya kuNkatha Zuma ukuze belatshwe kanti abelungu balamakhemisi abo ahlanzekileyo abathola khona ukwelatshwa.

-

QHATHANISA UBUNYANGA BUKANKATHA ZUMA LOBUKANCIBIJANI; OBUKASHIBASA LOBUKANCIBIJANI.

Inyanga ngumuntu owelapha abantu ngemithi yesintu. Kukholwa ukuba zisebenza ngemimoya yamadlozi eyiyo ezibonisa ukuba zelaphe njani.

Ubunyanga babo buyefana kulokhu:

-Bobabili belapha ngemithi yesintu.

-Bobabili babazinyanga ezidumileyo.

Page 77: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Bayanotha ngomsebenzi wabo wobunyanga.

-Bobabili baziphilisa ngawo umsebenzi wobunyanga.

Ubunyanga babo buyatshiyana ngalokhu:

-UNkatha Zuma wayeyinyanga ebuthwaseleyo lobobunyanga kanti uNcibijani yinyanga engabuthwaselanga kodwa welapha abantu ngoba eseyazi imithi eyayisetshenziswa nguyise njengoba wayeluhlaka lwakhe okwesikhathi eside.

-UNkatha Zuma ubayinyanga edumileyo esigabeni sakubo ngokwazi kwakhe ukwelapha abantu langomusa wakhe ekuphatheni iziguli zakhe kanti UNcibijani ubayinyanga eduma ngenxa yosizo lwemithi ayithola kuShibasa.

-UNkatha Zuma uyanotha ngemisebenzi yakhe emihle emdonsela abantu abanengi kanti uNcibijani unothiswa yiZwi nesiThunzi.

-UNcibijani uba yinyanga egangileyo ngoba ebulala umkakhe uZenzile lomntakaNkosikazi Nkosi uSibongile kodwa uyise uZuma yinyanga elozwelo lesihawu engelabo ubukliwi. Uze azifele ngobuguli kanti uNcibijani ugwetshelwa intambo kulandela ukubulala kwakhe umkakhe loSibongile.

-UNkatha Zuma loba eyinyanga elapha ngemithi uyakholwa ukuthi isiphatho esihle ezigulini siyinqaba ekusizeni iziguli ukuba zelapheke kanti uNcibijani yena akakuboni ukuqakatheka kokuphatha iziguli ngesihle.

-UNcibijani usebenza ngesikhathi,uthi ikhemisi lakhe lizovula ngesikhathi esithile libuye livale njengelabelungu, kanti uyise uZuma kalasikhathi sokusebenza esibekiweyo, iziguli uyazibona loba yinini zingafika emzini wakhe zingazange zilinde. UNcibijani uthi kumele iziguli zimlinde.

-UNcibijani uthola amandla okwelapha ngokwelekelelwa yimithi ayithola kuShibasa kanti uyise wayebuthwasele ubunyanga yikho wayengadingi ukwelekelelwa.

- Ngaphezu kwemithi elapha ngayo uNcibijani uleZwi nesiThunzi okumele enze intando yakho kanti uNkatha uthembele emithini yakhe qha.

UBUNYANGA BUKASHIBASA LOBUKANCIBIJANI:

-UNcibijani loShibasa bayefana ngokuthi belapha ngemithi yesintu.

-Okunye abafana ngakho yikuthi ubunyanga babo benza babezinyanga ezilodumo.

-ObukaNcibijani ubunyanga wabuthola ngoba wayeluhlaka lukayise uZuma kodwa uShibasa kukhanya wabuthwasela ubunyanga.

Page 78: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-UNcibijani uduma kulandela ukuhlonyiswa kwakhe nguShibasa ngemithi, IZwi nesiThunzi kanti uShibasa uduma langemithi yakhe eyingozi, abantu bathi kabhodwa.

-UNcibijani uyagudlukela ezintweni zesimanje ezifana lokunatha ugologo, kabunathi lotshwala besintu kanti uShibasa yinyanga eyeme esintwini, uphuza lotshwala besintu njalo uthi isilungu asihambisani lobunyanga.

-UNcibijani uphendula indawo asebenzela kuyo ibeyikhemisi efana leyabelungu kanti indawo okusebenzela khona uShibasa ihlotshiswe ngezinto ezihambelana lobunyanga-izikhumba zezinyamazana lenkakhayi endlini yokwelaphela.

UNcibijani welapha ngemithi yesintu kuphela kanti uShibasa usebenza langomangoye lezinja zakhe ezesabekayo okwenza uNcibijani ethuke.

-ObukaShibasa ubunyanga bulobuthakathi ngoba ehlomisa abantu ngemithi eyingozi(uNcibijani) kanti uNcibijani welapha abantu kodwa kalazo indlela zokubapha imithi eyingozi loba yokubanothisa ngegazi labantu.

“UNCIBIJANI AKUSIYONA INYANGA YANGEMPELA”. UTHINI NGALO UMBONO.

IMICIJO ESEKELAYO:

-Kabuthwaselanga ubunyanga kodwa ucina esesazi imithi yokwelapha abantu ngoba wayeluhlaka lukayise uZuma.

-Kalandaba lokusiza abantu ezinhluphweni zabo kodwa ufuna ukunotha ngabo.

-Kalazwelo lesihawu kuzigulane zakhe, uhlekisa ngazo zona zidubekile afune njalo ukuthi zimqakathekise kodwa engazinaki ezilindisa isikhathi eside.

-Ngumbulali, ubulala umkakhe uZenzile loSibongile endaweni yokuthi abelusizo emphakathini, lokho kumenza angathembakali ebantwini okumele bamethembe njengomelaphi wabo.

-Ngoba engesiyo inyanga yangempela uya kwenye inyanga uShibasa ukuze athole ukuqiniswa emsebenzini wakhe wobunyanga.

-Lalapho esephiwe imithi eyingozi nguShibasa, imithi emguqula isimilo abengumbulali, abelolaka esabeke, kakuboni lokho ukuthi uphiwa untikolotshi- iZwi lalesosiThunzi okumele alalele njalo enze intando yalo. Ngenxa yalokho ucina esegwetshelwe ukufa kulandela ukubulala kwakhe umkakhe loSibongile.

Page 79: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Unatha utshwala besilungu kabazi obesintu, ulekhemisi elifana lelabelungu njalo ufuna ukusebenza ngesikhathi njengabodokotela besilungu.

IMICIJO EPHIKISAYO:

-Yinyanga yangempela ngoba uyayazi imithi yokwelapha abantu njalo usebenzisa imithi yesintu.

-Usala eqhubeka ngomsebenzi kayise wobunyanga elaphe abantu ngoba eyazi imithi yokubasiza.

INKOLO YESINTU AYIHAMBISANI LESIMANJE. HLAZIYA UBUQOTHO BALAMAZWI NXA UFUNDA LOLUGWALO.

Lamazwi aqotho nxa ukhangela indlela uNcibijani aziphatha ngayo loba eyinyanga.

-Uyinyanga enatha utshwala besilungu,uShibasa uthi lokho akuhambelani lobunyanga njalo kuyaphambanisa ubunyanga ngakho yena uphuza obesinntu abheme legwayi lamakhala hatshi usekeledi.

-Indawo asebenzela kuyo wayeseyiphendule yaba yikhemisi sengathi ngeyabelungu uqobo kanti ekaShibasa igcwele imithi yesintu, izikhumba zezinyamazana ezifileyo ayizo asebenza ngazo. UNcibijani ubhekeka njengenyanga mbumbulu nje.

-Umka Ncibijani, uZenzile uyasoleka ebantwini. Basola indlela agqoka ngayo ngoba bethi kayivezinhlonipho njengoba umkakhe engumuntu wabantu. Ugqoka izigqoko ezimfitshane njalo kambozi lekhanda lakhe. Lokhu akwenzayo yisimanje esingahambelani lenkolo yesintu eyokuthi uselikhosikazi eliganiweyo okumele ligqoke ngendlela ehloniphekayo njalo limboze lekhanda; ikakhulukazi njengoba umkakhe wayesebenza abantu. Lokho kwenza abesemilonyeni yabantu.

-UNcibijani uthi uzavula abuye avale ikhemisi lakhe ngesikhathi njengalokhu okwenziwa ngamakhemisi abelungu. Lokhu yisimanje esingazwisiswa ngabantu ngoba bekholwa ukuba kumele ababone yiloba yisiphi isikhathi ngoba beludinga usizo lwakhe. Lokho kwenza umsebenzi wakhe uwe.

-UNcibijani lapho ebona umsebenzi wakhe wobunyanga usiwa akakhumbuli ukuqeda lolohlupho ngendlela zesimanje kodwa usizo ulufuna kwenye inyanga edumileyo enguShibasa

Page 80: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

ngoba azi ukuthi inkolo yesintu ayihambelani lesimanje. Ngokunjalo umsebenzi wakhe uvuswa yimithi kaShibasa eyesintu ayisebenzisa njengokulayelwa kwakhe.

-Inkantolo yomthetho ithola uNcibijani elecala lokubulala umkakhe loSibongile Nkosi. UNcibijani uchaza ukuthi lokho wakwenziswa yimithi kaShibasa eyayisebenza kuye ngeZwi lesiThunzi. Inkantolo imfumana elecala lokubulala ngenhloso ngoba ingakwamukeli lokho akutshoyo selokhu kungelabufakazi. UNcibijani uthi wayesizwa iZwi elalikhuluma kuye abone lesiThunzi esasiqinisa lokho okutshiwo yiZwi kodwa inkantolo yomthetho ayikwamukeli lokho. Abantu abamnyama bayakukholwa lokho kodwa inkantolo yomthetho isebenza ngesimanje esingahambelani lenkolo yesintu. UZuma udliwa licala agwetshelwe intambo.

“UNCIBIJANI UYASOLEKA NGAKHO KONKE OKUMEHLELAYO EMPILWENI YAKHE”. XOXA NGOKUQINISEKA KWALAMAZWI KULOLUGWALO.

IZIZATHO EZIMENZA ASOLEKE:

-Kalaleli izeluleko lezixwayiso zikayise uZuma omlaya ukuba aphathe kuhle iziguli azibonise uthando ukuze ziqhubeke zisiza njalo zisile. Uyahwaqa angabonisi uthando kuzo, iziguli zikhuluma ngokuswela kwakhe umusa okwenza zicine zingasezi. Umsebenzi wakhe uyawa ngoba abantu bengasayi kuye.

-Loba isimilo sakhe singabe senziwa yindlela akhuliswa ngayo eswele uthando lwabazali bakhe bangempela, ithuba lokuzilungisisa waba lalo ngesikhathi esehlala loNkatha Zuma owayemphatha njengomntanakhe.

-Uqhatsha umfumbesi wakhe uMthembu ukuba abeluhlaka lwakhe. Lokho kwenza ukuthi lanxa ephambanisa uMthembu angabilamandla okumcebisa. UMthembu uyabona ukuba uNcibijani uyaphazamisa ngokungaqakathekisi abantu kodwa uyehluleka ukumcebisa ngenxa yobuhlobo obuphakathi kwalaba bobabili.

-Uzibulalela umsebenzi wakhe ngokungaqakathekisi iziguli zakhe, uthi akumelanga azejwayeze ukuzigijimela azelaphe loba yisiphi isikhathi. Iziguli ziqala ukusola ukungaphathwa kuhle zizezitshelane ukuba zingasayi kuye. Umsebenzi wakhe uwiswa yikuswela kwakhe inhlonipho lesiphatho esihle ebantwini.

-Uya kuShibasa ayedinga umuthi wokuvuselela umsebenzi wakhe. Kalaleli lalapho uZenzile umkakhe,uSizakele loMthembu bezama ukumbonisa ukuthi okudingakalayo yikwazi ukuphatha kahle iziguli. Uyasoleka ngoba engalaleli izeluleko aziphiwa ngabanye, wenza akufunayo yena okuyikho okumdalela izinkinga.

Page 81: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Ukuya kwakhe kuShibasa kwenza aphiwe untikolotshi(iZwi nesiThunzi) omenzisa intando yakhe ngoba esesaba amazwi kaShibasa athi uma engakwenzi okutshiwo yiliZwi uzakufa lokufa.

-Lalapho esevela kuShibasa kavezi konke akuphiwe nguye, uxoxela oMthembu ngokusetshenza akwenziwe nguShibasa kodwa kavezi kubo ukuba wayemfake ibhanti ekhalweni, kachazi lutho langeZwi lesiThunzi okumele akulalele. Mhlawumbe abanye babezambonisa ukuba lezozinto zaziyini empilweni yakhe kusasemasinya kubelendlela ayengaphepha ngayo.

-Uyaphakama aye kuShibasa. UShibasa akusuye omlandayo. Ukuya kwakhe kuShibasa kumphendula omunye umuntu owayengasazwisiseki lakwabangabakhe- wayeselolaka olwaselusenza esatshwe ngabantu. Lokho kwayiqeda injabulo emzini wakhe ngoba kungasazakali ayengakwenza. Uyasoleka kulokhu ngoba nguye owaya kuShibasa.

-Uyasoleka ngoba ufuna ukunotha abelodumo yikho esiyadinga imithi kuShibasa.

-Uyavuma ukuthatha leyomithi kaShibasa loba esezwile ingozi yayo- akubuyelwa emuva nxa usuvele wavuma. Wayelalo ithuba lokwala njengoba uShibasa wambuza kanenginengi ukuba uzimisele ukuyithatha leyomithi.

-Ubulala umkakhe uZenzile loSibongile ngenxa yokuzigwegwela uhlupho – nguye osuke phansi wayadinga umuthi wenotho osumgilisa yonke leyomikhuba. Uyafa lonembeza anganaki lalapho efelwe ngumkakhe ngenxa yalokho azifake kukho ngokufuna inotho.

-Uthola isigwebo sentambo ngoba engumbulali. Uzenzile ngokungalaleli leloZwi okwenza acine elahlekelwa libhanti elaliyisiviko kuye. Inkantolo yabelungu imfumana elecala lokubulala ngoba evele ebulele.

IZIZATHO EZIMENZA ANGASOLEKI:

-Imbali yokuzalwa kwakhe engemnandi yiyo embumba abe yilokhu ayikho khona; Uba ngumlingiswa ongelathando ngoba eluswele ekuzalweni kwakhe okwenza kusolakale abazali bakhe ngezinye iziga ezenzeka empilweni kaNcibijani. Uphikwa nguyise engakazalwa, lonina uyamdela.

-UShibasa umupha imithi emguqulayo acine engasazenzi kukho konke akwenzayo ngoba elalela iZwi nesiThunzi. UShibasa wenza imali ngemithi yakhe yokuganga ngakho uyasoleka ngokwenzeka kuNcibijani.

-Umphakathi wakubo lawo uyasoleka ngokufaka ithemba lawo kuye njengenyanga engabasiza esikhundleni sikayise uNkatha Zuma. Baqhubeka beya kuye beyofuna usizo lokwelatshwa kepha babembonile kwasekuqaleni uyise esasekhona ukuba wayeluhlaka, engelaso isisa ebantwini- kodwa bakhumbula ukuba usazotshintsha uyise esetshonile. Umphakathi wakubo uyasoleka

Page 82: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

lawo ngoba umupha igunya lokuthi useyinyanga epheleleyo okwenza lapho esehlulekile azame ngendlela zonke ukugcwalisa izifiso zabo ngokuya kuShibasa ukuze avuselele umsebenzi wakhe wobunyanga.

-Ubulala umkakhe loSibongile ngoba engazenzi kodwa esenziwa yimithi ayithola kuShibasa.

-Ugwetshelwa intambo ngamacala okubulala ngenhloso kanti wayengaphansi kwamandla emithi kaShibasa ngesikhathi ekwenza lokho.

-Inkantolo yomthetho ayikukholwa ukusebenza kwemithi yesintu kunye lenkolo yabamnyama mayelana labotikolotshi. Ukutshiyana kwenkolo yesintu leyabelungu kwenza abesebunzimeni ngoba engeke waveza ubufakazi obungagculisa inkantolo yomthetho.

Qhaphela ukuba ekuvezeni imicijo esekelayo loba ephikisayo ungaze waziphikisa loba ukwesula imicijo oyiveze ngaphezulu. Imicijo oyivezayo ayibe ngelakho ukuzimela ingabi lakuphikisana.

USOLA BANI NGEZEHLAKALO EZENZAKALA EMPILWENI KANCIBIJANI? ZISEKELE.

IZEHLAKALO EZENZAKALA EMPILWENI KANCIBIJANI ZIGOQELA LEZI:

-Uphikwa nguyise omzalayo esesiswini sikanina- Uyise uyasoleka ngokwala umlandu ongowakhe. Kwenza unina kaNcibijani abelobunzima bokukhulisa ingane eyedwa, abelenhliziyo ebuhlungu aze abhodlisele emntwaneni ongelacala. uNgizenzile laye uyasoleka ngokuba ngukhandatshisa abaleke ekhaya aye eThekwini okwenza azithwale; uyise kaNcibijani udlala ngaye nje ngoba engelasiviko sabazali.

-Ukhulela kwabomkhulu ozala unina. Uyise uyasoleka ngokuphika isisu okwenza ingane ikhulele kwabomkhulu kulokukhulela kwabo. Unina uyasoleka laye ngokuzikhupha ngaphansi komthetho wabazali bakhe okwenza abelomthwalo engakendi abuye aphikwe lijaha. Kufaka impilo kaNcibijani ekuhluphekeni kanti wayengazikhethelanga ukuba azalwe.

-Unina kamnaki, uswela uthando lwabazali, ukhula eyinhlekisa kwabanye abantwana. Abazali bakhe bayasoleka kulokhu. Unina usoleka ngokuphambili ngoba ejezisa umntwana ngezono zikayise kanti umntwana wayengazi lutho futhi engazithandelanga ukuba azalwe.

-Uthathwa nguNkatha Zuma amkhulise njengengane yakhe uqobo. UNkatha Zuma wenza into encomekayo ngokuhawukela uNcibijani owayefana lentandane. Kuyamsiza ukuba abesekhaya elilothando njalo elifudumeleyo. UZuma uze amfundise umsebenzi ozamphilisa amtshiyele lelifa.

Page 83: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-UNkatha Zuma umenza uhlaka lwakhe amfundise lomsebenzi wobunyanga. UZuma wenza kahle ngoba wahlenga uNcibijani ezinhluphekweni zokukhula kwakhe engelabazali abamnakayo. Bayasoleka njalo abazali bakhe ngoba indlela uNcibijani ayekhuliswe ngayo eswela uthando iyamlandela yone impilo yakhe lalapho esekhulile. Wehluleka ukuphatha kahle iziguli zakhe zicine zimhlubuka okwenza umsebenzi wakhe uwe. Uzokhela amalahle ekhanda ngokuyadinga umuthi wokuvuselela umsebenzi wakhe kuShibasa okuyikho okucina kumbulalisile.

-Ukhula engenelisi ukwenama loba ukutshengisa abantu uthando loba esekuZuma. Bayasoleka abazali bakhe ngokumdela, unina kambonisi uthando okwenza ahlukuluzwe langabanye abantwana.

-Uqhatsha umfumbesi wakhe uMthembu ukuba abe luhlaka lwakhe eseyinyanga. Uyasoleka yena uNcibijani ngomcabango ongasile owenza uMthembu angenelisi ukumxwayisa ngokupheleleyo lokumkhuza ambonise indlela lanxa ephambanisa.

-Umsebenzi wakhe uyawa ngoba abantu besola ukungabi lasiphatho kukaNcibijani. Uyasoleka uNcibijani ngoba wehluleka ukulalela izixwayiso zikayise uZuma ukuba abophatha kuhle iziguli ukuze umsebenzi wakhe uthokomale. Uyasoleka futhi uNcibijani ngokungaqakathekisi iziguli zakhe, uyazinathela utshwala eloMthembu iziguli zimlindile, uthi njalo uzasebenza ngesikhathi njengabelungu. Labazali bakhe bayasoleka ngoba ufa inhliziyo nje ngenxa yokuswela uthando lwabazali bakhe kusukela ekuzalweni kwakhe.

-UyakuShibasa ukuyadinga imithi yokuvusa umsebenzi wakhe. Uyasoleka uNcibijani ngoba uziwisele umsebenzi wakhe. Kalaleli lezeluleko zabanye ezifana lezomkakhe loSizakele abazama ukumbonisa ukuba asikho isidingo sokuya kuShibasa kodwa kudingeka akwazi ukuphatha kuhle iziguli zakhe ukuze umsebenzi wakhe ungawi.

-Uphiwa imithi afakwe lebhanti ekhalweni, leloZwi nesiThunzi okumele enze intando yakho, uma kungenjalo uShibasa uthi uzovele afe uNcibijani. Uyasoleka uNcibijani ngoba uyazikhethela ukusukuma aye kuShibasa adele lezixwayiso aziphiwa ngabangabakhe, ufuna ukunotha ngemithi esatshwe ngabantu.

-Esebuyele kwakhe uba ngumuntu osetshintshile, kasakwazi lokukhumula impahla phambi komkakhe uZenzile. Usetshintshile lesimilo, uselolaka okwenza esatshwe ngabangabakhe. Uyasoleka ngalokhu uNcibijani ngoba uzidingele leyomithi kuShibasa ngoba efuna inotho. UShibasa angabe esoleka ngokuphatha imithi emibi eyingozi kodwa kayiphi muntu ongazange amlande ngakwakhe ngaphandle kwalowo omlandileyo, futhi uyamchazela uNcibijani ingozi yalowomuthi, uNcibijani avume ukuyithatha loba kunjalo ngoba ethi yikho akusukele phansi ukuzofuna inotho kuShibasa. Bheka nje kasakhululekanga lokukhululeka.

Page 84: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Kumele enze intando yaleloZwi nesiThunzi okukhuluma kuye ngezikhathi lamathuba. Uyasoleka uNcibijani ngoba nguye ozihitshele kuleyontambo ngokufuna ukunotha. UShibasa usoleka ngemithi yakhe eyingozi.

-Ubulala umkakhe uZenzile loSibongile Nkosi. Nguye njalo osolekayo ngokuzilandela leyomithi kuShibasa. Ubulala abantu abangelacala ngenxa yaleyomithi. UShibasa laye uyasoleka ngaleyomithi yokubulala ayipha uNcibijani.

-Ulahlekelwa yisiviko sakhe esilibhanti lokhalo alifakwa nguShibasa. Uyasoleka uNcibijani ngoba wayefungile ukuba uzalalela enze konke okutshiwo yileloZwi nesiThunzi, usala engaselasiviko ngenxa yokungenzi intando yeZwi lapho limxwayisa ukuba aphange asuke emzini kaNkosikazi Nkosi okwenza acine elahlekelwe yilelobhanti.

-Ufunyanwa elecala lokubulala umkakhe loSibongile ngenhloso, agwetshelwe intambo yinkantolo yomthetho. Isigwebo sakhe silandela ukwakheleka kwezizatho ezinengi ezilandela izehlakalo ezenzeka empilweni yakhe kusukela ekuphikweni kwakhe nguyise lokudelwa ngunina. Yena uNcibijani uyasoleka ngokufuna ukunotha ngemithi edla igazi labantu. Akasekho uShibasa ukuba amvikele loba ethethe kuye leyomithi.

-Inkantolo yomthetho ayikuvumi ukuthi uNcibijani wayengazenzi kodwa esenziwa yimithi ayeyithole kuShibasa. Lokhu kwenziwa yikungahambelani kwenkolo yesintu leyabelungu. Uyasoleka uNcibijani ngoba kungelula ukuba aveze ubufakazi enkantolo ukuba wayengazenzi kodwa esenziwa yimithi kaShibasa. Akutshoyo akuzwakali enkantolo.

“IMALI YIMPANDE YESONO”. UTHINI NGALAMAZWI? ZISEKELE.

Lesisaga sitsho ukuthi uthando lwemali lukhokhelela ekuthini abantu benze izenzo ezimbi, ezilihlazo leziyingozi ukuze bayizuze loba ngaziphi indlela.

Lamazwi ayagcwaliseka kulolugwalo ikakhulu nxa sikhangela impilo kaNcibijani lekaShibasa.

-UNcibijani ufuna ukunotha ukuze esatshwe ngabantu ngakho uyakuShibasa ukuyadinga umuthi wokuvuselela umsebenzi wakhe owawusuwile.

-UShibasa umbophela ibhanti ekhalweni lwakhe, lelobhanti kwakumele ahlale elalo njalo enze intando yeZwi nesiThunzi okwakusobala ukuthi ngutikolotshi.

-Ngenxa yokufuna inotho uNcibijani wenza lokho akulaywe nguShibasa. Ulalela akutshelwa yiZwi nesiThunzi, nangempela umsebenzi wakhe uyathokomala nanku abantu sebeqala ukugcwala njalo ekhemisi lakhe njengasekuqaleni kanti bahugwa yileyomithi.

Page 85: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-UNcibijani uze abulale umkakhe uZenzile kunye loSibongile bengelacala ngoba kumele enze okufunwa yiZwi nesiThunzi ukuze anothe.

-UShibasa yinyanga edumileyo njalo eyazakala ngemithi eyingozi. Leyomithi kayiphi abantu mahala kodwa kumele bayikhokhele ukuze bayiphiwe.

-UShibasa upha uNcibijani imithi yokunotha ambophele lebhanti okusobala ukuthi ngutikolotshi emva kokuba emkhokhele imali.

-IZwi nesiThunzi okwakukhuluma kuNcibijani kuyatsho ukuthi inotho kaShibasa yavela kukho, liyatsho iZwi ukuthi yilo elamnothisayo uShibasa okuvchaza ukuba wayenothe ngendlela embi ngoba leloZwi nesiThunzi kwakuphila ngegazi labantu.

-UShibasa uyinyanga esebenza ngezinja langomangoye uNcibijani akhumbula ukuthi nguye utikolotshi amsebenzisayo ekwelapheni kwakhe.

UTHINI UMLOBI NGENKOLO YABAMNYAMA? ZISEKELE.

-Inkolo yabamnyama yeyeme emadlozini. Yikho bekholwa kuzo izinyanga ezifana loZuma, uShibasa loNcibijani ezelapha ngemithi yesintu.

-Abamnyama bakholwa ukuthi izinyanga zisebenza ngamandla eziwaphiwa ngamadlozi. Ayisibo bonke abalalawomandla kodwa abathile abakuthwaselayo abafana loZuma loShibasa.

-Bayakholwa njalo ukuthi obeluhlaka lwenyanga eqotho efana loNkatha Zuma uyenelisa ukusala esebenza kuhle ngendlela afundiswa ngayo ngoba eselolwazi olupheleleyo ngayo yonke imithi. Yikho abantu beqhubeka besiya kuNcibijani loba uyise uZuma sewatshona.

-Inkolo yesintu ayihambelani lesimanje. Umphakathi uyasola indlela uZenzile agqoka ngayo lokungambozi kwakhe ikhanda kepha yena elikhosikazi lenyanga esebenza abantu, umphakathi ukhangelele ukuba indlela agqoka ngayo iveze inhlonipho njalo ihambelane lomsebenzi ophathwa ngumkakhe.

-Umlobi uthi abamnyama bayakukholwa ukuthi imithi yesintu iyasebenza yikho beqhubeka besiyafuna usizo ezinyangeni ezifana loShibasa, uZuma loNcibijani.

-Umlobi uthi abantu abamnyama bayakholwa ukuthi imithi yesintu ilamandla okumguqula umuntu njengalokhu okwenzeka kuNcibijani esevela kuShibasa. Kasazenzi ngenxa yemithi ayiphiwa nguShibasa.

Page 86: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Abantu abamnyama bayakholwa ukuthi ikhona imithi yesintu eyingozi njalo zikhona izinyanga ezigangileyo ezisebenzisa imithi eyingozi njengoShibasa okwakuthiwa kabhodwa. Bayakholwa abantu ukuthi uNcibijani uguqulwe yiyo imithi kaShibasa.

-umlobi ubuye athi inkolo yabamnyama ayihambelani lesimanje, uNcibijani uba yinyanga esolekayo ngoba ephuza utshwala besilungu ugologo abuye abheme losikilidi kanti uShibasa ubhema elamakhala aphuze lotshwala besintu ngoba ethi okwesimanje akuhambelani lobunyanga bakhe.

-Umlobi uyatsho njalo ukuthi isiphatho esihle siyadingeka ebantwini uma uyinyanga. Uthi ukusebenza kwemithi kulandela isiphatho abantu abasithola kobelaphayo ngoba basuke basuthiseke njalo kukhulise ithemba labo kuleyomithi lakulowo oyiphathayo obelaphayo. Ukungabi lasiphatho esihle ebantwini kuyawuwisa umsebenzi wobunyanga ngoba ubunyanga butsho ukuthi usuke ususebenza bona abantu, kungenjalo ngeke ube yinyanga.

-Umlobi ubuye athi inkolo yabamnyama ayihambelani leyabelungu, abamnyama bayakholwa ukuthi bakhona otikolotshi abasetshenziswa ngabantu ngezizatho zenotho. Otikolotshi labo baphila ngegazi labantu njalo abamnyama bakholwa ukuthi osebenzisa otikolotshi usuke angene esivumelwaneni esithile lalowomoya ukuze kumsebenzele. Uma esenza njengesivumelwano angene kuso uyaphumelela, uma engenzi lokho uyafa njengoNcibijani.

-Umlobi uyakuveza ukuthi inkolo yabamnyama ayizwisiseki kwabamhlophe abasuke bangakholwa ukusebenza kwemithi yabamnyama. Inkantolo yomthetho ayikwamukeli ukuthi uNcibijani uguqulwe yimithi ayiphiwe nguShibasa.

IMALI YIMPANDE YESONO. UTHINI NGALAMAZWI? ZISEKELE.

-Lesisaga sitsho ukuthi uthando lwemali lungenza umuntu enze okubi ukuze ayithole imali ngazo zonke izindlela. Lamazwi ayagcwaliseka kulolugwalo nxa sikhangela impilo kaShibasa lekaNcibijani.

-UShibasa yinyanga elodumo. Abantu bezwakala bebabaza imithi yakhe eyesabekayo. Unothile uShibasa ngenxa yobunyanga bakhe obenza athole imali langendlela eziyingozi.

-Ushibasa usebenza ngezinja zakhe langomangoye wakhe okunakanelwa ukuba nguntikolotshi. Uthola imali ngendlela engalunganga okumenza anothe.

-IZwi lesiThunzi okukhuluma kuNcibijani kuyaveza ukuba yikho okwanothisa uShibasa. LoNcibijani usenothile ngenxa yaleloZwi lesiThunzi okwanothisa uShibasa. Ukuthanda inotho lodumo yikho okwenza uNcibijani aye kuShibasa omupha lowomuthi.

Page 87: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-UNcibijani ubulala umkakhe uZenzile kunye loSibongile Nkosi bengelacala ngoba esenziwa yiZwi lesiThunzi. Inotho ayeyikhalela ayizanga ngobuhle kodwa yeza ngegazi okwakumele alichithe.

-UShibasa wemukela imali kuNcibijani ukuze amuphe umuthi oyinqaba ozamenza anothe. Lowomuthi uNcibijani awuphiwa nguShibasa kawutholi mahala kodwa kumele awukhokhele.

UMUNTU YINCWADI ENGAFUNDEKI. KUVELA KANJANI LOKHU NXA UFUNDA LOLUGWALO?

Lamazwi achaza ukuthi akulula ukwazi umuntu ngokupheleleyo, ngeke wazi akufunayo, akucabangayo ingabe azakwenza- uthi usathi kumbe uzenza okuthile kube kanti usekhumbule okunye ongakulindelanga. Okuveza ukugcwaliseka kwalamazwi kulolugwalo yilokhu:

-Abazali bakaNgizenzile behluleka ukwazi okucatshangwa yindodakazi yabo eyasuka yabaleka ekhaya yaya eThekwini lapho athola khona ingane ngaphandle komtshado.

-Abazali bakaNgizenzile bamxolela ngemva kokwenza kwakhe amaphutha belethemba lokuthi useyazisola akwazi ukubahlonipha njengabazali bakhe njalo akwazi lokuzehlisa. Kuyabaphica –ke lapho eseqala phansi imikhuba yakhe yokuhamba engaziwa lapho akhona. UNgizenzile uphetha ebalekile njalo ekhaya, phezu kwalokho atshiye ingane yakhe uNcibijani engelaye umuntu ozamkhulisa.

-Ngubani owayesazi ukuthi uNcibijani uzaqhatsha umfumbesi wakhe uMthembu ukuba abe luhlaka lwakhe?

-Ngubani owayesazi ukuthi umsebenzi kaNcibijani uzasala usiwa? Ngubani owayesazi ukuthi uNcibijani uzafuna ukusebenza ngesikhathi ekhemisi lakhe- into ayengayenzi uNkatha Zuma!

-Ngubani owayesazi ukuthi iziguli zizaphetha zingasezi kuNcibijani ngenxa yokuswela kwakhe isiphatho esihle. Ngubani owayesazi ukuthi uNcibijani uzehluleka lokulalela abangabakhe.

-Ngubani owayesazi ukuthi uNcibijani uzayinxanela kangako inotho aze amise ukuya kuShibasa ukuze amvusele umsebenzi wakhe.

-Ngubani owayesazi ukuthi uNcibijani uzakuyafuna usizo kuShibasa. Ngubani owayesazi ukuthi uShibasa uzakupha uNcibijani umuthi ozamguqula aphenduke umbulali.

-Ngubani owayesazi ukuba uNcibijani uzaguquka abe ngomunye umuntu ongasaziwa esevela kuShibasa. Ngubani owayesazi ukuthi uNcibijani uzabulala umkakhe engelalo icala.

-Ngubani owayezazi izindlela uShibasa ayeselapha ngazo abantu esebenzisa izinja lekati.

Page 88: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Ngubani owayesazi ukuthi uNcibijani uzabotshwa achaze lonke iqiniso ngemisebenzi yakhe ayeyenziswa yimithi kaShibasa. Ngenxa yokuthi ngeke umazi umuntu ngokupheleleyo konke lokhu okwenzeka kulolugwalo akekho owayekukhangelele.

IZWI NESITHUNZI. ISIHLOKO SOGWALO SIGCWALISEKA NJANI? SILUFANELE YINI? ZISEKELE.

-Isihloko sogwalo silandela izwi elalizwiwa nguNcibijani lesithunzi ayesibona esasiqinisa lokho okwakutshiwo yizwi kuye. Izwi elalikhuluma kuNcibijani lalimtshela lokho okumele akwenze ngezikhathi lamathuba njengamhla ebulala umkakhe uZenzile, yilo ilizwi elakhuluma kuye ukuba ambulale ngoba lithi usedelela njalo uyahlupha.

-UNcibijani uyakuShibasa lapho aphiwa khona ibhanti alifakwa ekhalweni okwakungamelanga ehlukane lalo loba sekutheni. Yilo lelibhanti elingumuthi owawusebenza kuye njengezwi lanjengesithunzi okwakumele enze intando yakho ngaso sonke isikhathi.

-UNcibijani wayethi loba engaphi likhulume izwi kuye abuye abone lesithunzi esasiqinisa lokho okutshiwo yizwi. Umlobi uthi lalithi lingaze likhulume izwi uNcibijani wayebonakala ngokutshintsha kukhanye ukuthi kukhona akumameleyo okungazwiwa ngabanye.

-UNcibijani kwakufanele enze konke okutshiwo yilelozwi, uShibasa uthi uma engakwenzi lokho uzakufa lokufa. Lawomazwi yiwo enza uZuma enze konke ayekutshelwa yilelozwi elalizwiwa nguye yedwa.

-Ngenxa yalelozwi nesithunzi uZuma wayeseguqukile eseze esesesatshwa langabangabakhe.

-UZuma waqala ukunotha esevela kuShibasa, umsebenzi wakhe wakhula. Lelozwi elalikhuluma kuye liyatsho ukuba leyo notho yayisenziwa yilo. Kanti njalo liyafakaza ukuthi uShibasa laye wayenothile nje kungenxa yalo.

-Ngesikhathi uZuma esebulala umkakhe loSibongile lelozwi liyatsho ukuthi sekuyisikhathi sokuba litkhokhelwe ngegazi njengoba lalimnothisile.

-Lelozwi nesithunzi kuyema ukubonakala lokuzwakala kuZuma ngesikhathi engaselalo ibhanti ayelifakwe nguShibasa okhalweni lwakhe. Lamandla aye lawo ayatshabalala uZuma okubonisa ukuthi yilo lelozwi nesithunzi okwakumupha lawomandla kumenzisa zonke lezozinto ezazingavamile ebantwini. Lize limguqule lesimilo angazwisiseki lakwabangabakhe.

-Lasenkantolo yomthetho uZuma uyafakaza ukuthi ayekwenza wayekutshelwa yilelozwi. Inkantolo yomthetho ayikwamukeli lokho ngoba inkolo yesimanje ingahambelani leyabamnyama.

Page 89: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-Zonke lezizehlakalo ezenzeka kuZuma ziveza ukugcwaliseka kwesihloko sogwalo. Isihloko sogwalo siqala ukugcwaliseka ngemva kokuya kukaNcibijani kuShibasa(Isahluko 8) kukanti ezahlukweni ezingemva akukho lutho oluveza ukugcwaliseka kwaso- sengathi ugwalo lwehlukaniswe kabili. Sengathi ugwalo lungaba lezihloko ezimbili (isahluko 1-7; losahluko 8 kusiya phambili). Lokhu kuveza ukuthi kukhona okwenza silufanele ugwalo kubuye kubekhona okwenza singalufaneli ngakho isihloko lesi asilufaneli ngokugcweleyo lolugwalo. Lokhu kuliphutha kumlobi.

UNCIBIJANI UZOKHELA AMALAHLE EKHANDA NGOKUYA KUSHIBASA. AMQOTHO KANGAKANANI LAMAZWI NXA UFUNDA LOLUGWALO? ZISEKELE.

Ukuzokhela amalahle ekhanda yikuzidingela inkalakatha yohlupho oluzakwenza uhlupheke unompela. Ngokunjalo uNcibijani uzokhela amalahle ekhanda impela ngokuya kuShibasa. Lamazwi amqotho kakhulu kulandela izehlakalo ezimvelelayo esevela kuShibasa. Ngakolunye uhlangothi oluncane uyasizakala loba kungokwesikhatshana.

-Uzokhela amalahle ekhanda ngoba uzithela kuShibasa inyanga eyelapha ngezinja langekati ayengazi ukuthi lezozinyamazana zisasezinyamazana loba ngontikolotshi elapha ngabo uShibasa. Lokho kumthelela ukwesaba okukhulu ngesikhathi eselele ekamelweni ngesikhathi ephumula, uyehluleka lokulala ngenxa yekati elaselingene kulelokamelo ayekulo. Usuka angahlaliseki ngoba engazi angahle akwenziwe yilelokati.

-Uzokhela amalahle ekhanda uNcibijani ngoba uShibasa uyambhilikica ngemithi yakhe abuye ambophele ibhanti ekhalweni lwakhe. Uzokhela amalahle ekhanda ngoba uShibasa uyamchazela ukuthi kwakungamelanga ehlukane lalelobhanti impilo yakhe yonke. Kumthwalisa nzima lokho uNcibijani ngoba wayesehluleka lokukhulula impahla phambi kwabantu lasibi somkakhe. Lokho kumncitshisa inkululeko.

-UShibasa uthi uNcibijani kwakumele alalele konke okutshiwo yilizwi lesithunzi, uma engakwenzi lokho uzakufa lokufa. Wona la amazwi okuthi uzakufa lokufa lawo amncitshisa inkululeko adale ukuthuthumela okukhulu kuNcibijani ngoba sokumele ahlale ethiye indlebe ukuze azwe konke okungabe kutshiwo yileloZwi lesithunzi loba kuphakathi kwabantu. leloZwi lalingakhethi ukuba likhuluma kuye ngaphi loba nini. Ukuhlala esesaba ukufa uma engenzanga intando yaleloZwi lesithunzi kwenza angakhululeki.

-UNcibijani uzokhela amalahle ekhanda njalo ngoba useguquke lesimilo. Umlobi uchaza ukuthi wayeselolaka olwalumangalisa labangabakhe olwaqala emveni kokuya kwakhe kuShibasa. Ukuya kuShibasa kwenza abangabakhe bamesabe ngoba bengasamezwisisi ukwenza kwakhe. Ukumesaba kwabo kwenza behluleke lokumbonisa lalapho esenza amaphutha funa abenze

Page 90: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

kubi. Ukungatholi izeluleko zabanye kwenza ukuthi uNcibijani abe nguyedwana angakwazi lokuhlebela abanye ngokwenzakala empilweni yakhe loba bekubona ukuba uyaludinga usizo ngoba kukhona okwenzakala empilweni yakhe.

-UNcibijani uzokhela amalahle ekhanda impela ngoba leloZwi lesithunzi kumenza abulale umkakhe uZenzile ongahambisani lokuphuza kwakhe ukufika endlini

-Kungenxa yaleloZwi nesithunzi akuphiwa nguShibasa okumenza abulale umkakhe kunye loSibongile Nkosi. Uphenduka umbulali ngenxa yokuya kwakhe kuShibasa loba wayethi uyofuna inotho- leyonotho uyithola ngegazi.

-UNcibijani uzokhela amalahle ekhanda ngokuya kuShibasa ngoba lomphakathi wakubo imbala awusamethembi indlela asebenza ngayo. Abantu bezwakala behungaza ukuthi uShibasa wamupha untikolotshi onguye asesebenza ngaye. Lokho kubonisa ukuthi abanye abaselalo ithemba kuye njengenyanga eqotho. Abantu bayalubona utshintsho oselukuNcibijani lokuthokomala komsebenzi wakhe ngemva kokuya kwakhe kuShibasa njalo konke bathi kudalwe yimithi kaShibasa.

- Ukubulala kwakhe umkakhe loSibongile kwenza uNcibijani acine ebotshiwe. Ubotshwa nje ngoba engaselaso isiviko sebhanti ayeliphiwe nguShibasa. Inkantolo yomthetho ayikwamukeli ukuthi wayengazenzi kepha esenziwa yimithi kaShibasa, ngakho ugwetshelwa intambo. Ukuya kwakhe kuShibasa kumlethela udubo ukwedlula inhlalakahle ayeyikhalela empilweni.

Ngakolunye uhlangothi ukuya kukaNcibijani kuShibasa kuyamsiza kancane ngoba uya kuShibasa ngoba efuna ukuvuselela umsebenzi wakhe wobunyanga owawusuwile. Uyazi ukuthi inyanga ayizelaphi ngakho kumele laye ayofuna usizo kwenye inyanga elamandla kulaye.

-Umsebenzi kaNcibijani uyathuthuka esevela kuShibasa okumenza another njengokufisa kwakhe. Uyakuthola lokho akufisayo- ukunotha lokwesatshwa ngabantu ngenxa yodumo lwenotho.

Kuyavela –ke ukuthi ukuya kukaNcibijani kuShibasa kumlethela izinhlupheko ezidala ukufa kwakhe ekucineni. Inotho ayeyihalela uyikholisa okwesikhatshana kanti njalo loba eselayo kuyavela ukuthi akalayo inkululeko yokuyikholisa ngoba engasazenzi. Limqotho kabanzi elithi wazokhela amalahle ekhanda ngokuya kuShibasa kanti futhi kuyamsiza ngesilinganiso esincinyane nje.

Page 91: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

UTHANDO LWEMALI YILO OLUDALA ZONKE INHLUPHO UNCIBIJANI ABALAZO. XOXA.

Zinengi izigameko ezidala inhlupho uNcibijani aba lazo. Kuliqiniso ukuthi lakho ukuthanda kukaNcibijani inotho kungokunye okumdalela inhlupho aba lazo. Kuliqiniso njalo ukuthi akusilo lodwa uthando lwemali olumdalela inhlupho aba lazo uNcibijani.

-Inhlupho zikaNcibijani ziqala ekuzalweni kwakhe kepha wayengelaso yena mathupha isandla kulokhu.

-Uyise kaNcibijani uyaphika isisu sikanina ngesikhathi ezithwele. Lokho kumdalela uhlupho uNcibijani ngoba ekhula engamazi uyise wangempela okwenza akhulele koyisemkhulu.

-UNcibijani ukhula engelalo uthando lwabazali bakhe bangempela ngoba uyise emphikile. Uhlupho lolu aba lalo alulani lokuthanda kukaNcibijani imali kodwa lubangwa yikuswela kukaNgizenzile isimilo esiqotho okwenza athole lumntwana.

-UNcibijani ukhula ehlukuluzwa ngabanye abantwana ngoba engelaso isiviko sabazali bakhe. Lokho kumenza abe lonya lenhliziyo elukhuni. Loluhlupjo ludalwe ngabazali bakhe abangazange bamnakekele. Unina ubhdlisela izinhlungu azizwiswa nguyise kaNcibijani kuyo ingane yakhe engela cala.

-UNcibijani ufelwa nguyisemkhulu uZuma owayemazi njengoyise ngoba emkhulisile. Uhlupho luyaqala njalo lapho abantu bengasezi kuye ukuzofuna usizo lokwelatshwa kulandela ukungaphathwa kuhle nguye uNcibijani.

-UNcibijani uyehluleka ukuphatha kuhle iziguli zakhe laloba uZuma ezamile ukumbonisa ukuthi kuqakathekile ukwazi ukuphatha kahle abantu emsebenzini wakhe. Isimilo lesi singabe sidalwa yindlela akhula ngayo kwabomkhulu ngoba eswele uthando lwabazali bakhe okwenza wabalonya. Isimilo sakhe asizange sigoqeke kakuhle esasemncane okwenza kube nzima ukuguquka lanxa esekhulile.

-Okunye okudala inhlupho aba lazo uNcibijani yisimilo sakhe sokungalaleli izixwayiso zabanye abantu. Umkakhe, uSizakele loMthembu bayazama ukumbonisa ukuba aphathe kuhle iziguli zakhe kodwa kabalaleli. Lokhu lakho kumdalela uhlupho olukhulu esebalekelwa yiziguli zakhe okuyikho okuwisa umsebenzi wakhe.

-Ukuqhatsha kwakhe uMthembu ukuba abeluhlaka lwakhe lakho kumdalela uhlupho ngoba uMthembu usuke engenelisi ukumcebisa ngokugcweleyo lanxa ebona ukuthi uNcibijani akenzi kahle ngokungahloniphi iziguli zakhe.

-Yebo wayefuna inotho lokwesatshwa ngabantu yikho waya kuShibasa. Wayesekhathazekile ngokubona umsebenzi wakhe usuwile ngakho wadinga indlela zokuwuvusa. Labantu imbala

Page 92: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

basebehlekisa ngaye ezitimeleni lasemabhasini ngoba esewile wasefuna ukuvusa umsebenzi wakhe ngokuya kuShibasa.

-Imithi ayithola kuShibasa imlethela indubo ezingapheliyo. Sokumele alalele njalo enze okutshiwo yileloZwi nesithunzi ukuze ungafi.

-Ngenxa yemithi ayithola kuShibasa ukuze another wabulala umkakhe loSibongile Nkosi. Lokhu ukwenziswe yikufuna ukunotha ngazo zonke indlela okumenza acine esengumbulali kungelani lentengo yalokho.

-UNcibijani ugwetshwelwa intambo ngenxa yokuba engaselaso isiviko sebhanti ayeligqiziswe nguShibasa. Nguye ozifake kuloluhlupho ngokufuna inotho.

-Umphakathi wakubo lawo uyasoleka ngoba uZuma estshonile uqhubeka usiya kuNcibijani ukhangelele ukuba awusize ngendlela efanayo njengoba wayeluhlaka lukaNkatha Zuma. UNcibijani uyaphoqeleleka ukugcwalisa izifiso zomphakathi wakubo yikho ecina esiya kuShibasa ukuze aziqinise avuselele lomsebenzi awutshiyelwa nguyise.

Abazali bakaNcibijani bayasoleka kakhulu ngenhlupho ezehlela uNcibijani empilweni yakhe. Laye uNcibijani uyasoleka ngokuthanda kwakhe inotho okwenza ayifune ngazo zonke indlela ezifaka impilo yakhe engcopheni.

UMLOBI WOGWALO UKUVEZA NJANI UKUTHI AYISIZO ZONKE IZINYANGA EZILODUMO EZIZINYANGA ZEQINISO? ZISEKELE NGOBUFAKAZI BOGWALO.

Umlobi wogwalo uxoxa ngobunyanga bukaNkatha Zuma owayekholekile emphakathini wakubo. Indlela ayephatha ngayo iziguli zakhe imveza eyinyanga elothando njalo ezihlupha ngazo iziguli zayo. Lokho kumenza abeyinyanga eqotho.

-Umlobi uchaza ukuthi uNcibijani wasala waqhubeka ngomsebenzi kayise uZuma owayedumile emphakathini. OukaNcibijani udumo lweyeme ekuthini wayeluhlaka lukaNkatha Zuma. UNcibijani uyehluleka ukuqhuba umsebenzi wobunyanga ngendlela uyise ayewuphethe ngayo. Konke lokhu kuveza ukuba loba wayedumile uNcibijani wayengasinyanga yangempela ngoba obakhe ubunyanga busukela ekuthini wayeluhlaka lukayise.

-UNcibijani uya kuShibasa efuna ukuyavuselela umsebenzi wakhe owawusuwile. Ukuya kwakhe kuShibasa kuyawuvuselela umsebenzi wakhe abuye abe yinyanga elodumo. Umlobi uveza ukuthi loba esiba lodumo uNcibijani, olwakhe udumo lwenziwa yileyomithi ayithola kuShibasa hatshi ngoba eyinyanga yangempela.

Page 93: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

-UNcibijani usebenza ngeZwi nesithunzi okuyikho okumlethela inotho njengokuyifisa kwakhe. Umlobi uveza ukuthi akasiyona inyanga yangempela ngoba loba esibalodumo- uyinyanga mbumbulu ngoba esenziwa yimithi ayithola kuShibasa.

owaba yilokho ayeyikho khona (umbulali). Abantu bababaza udumo lwakhe kanti umlobi ubonisa ukuthi akasiyona inyanga yeqiniso.

-Ukubulala kwakhe umkakhe kunye loSibongile kumenza angabi yinyanga yeqiniso kodwa abe yinyanga mthakathi.

-Ngokufanayo uShibasa yinyanga elodumo kodwa umlobi uveza ukuthi yinyanga mthakathi ngoba upha uNcibijani untikolotshi omenza anothe.

-Lowo ntikolotshi uphila ngegazi ngoba uShibasa uthi kumele enze konke okutshiwo yileloZwi nesithunzi. Konke lokhu kuveza ukuthi uShibasa akasiyona inyanga yangempela ngoba eyingozi emphakathini.

-Abantu bayamutsho uShibasa ukuba kabhodwa, betsho bebabaza imithi yakhe eyingozi. Umlobi uveza ukuthi loba edumile uShibasa akasiyona inyanga yeqiniso ngoba egangile.

-UShibasa loba edumile umlobi uveza ukuthi welapha ngezinja kunye lekati, okuyinto engavamile leyo. Lokhu kumenza abeyinyanga mthakathi kulokuba yinyanga eqotho.

-IZwi nesithunzi uNcibijani asebenza ngakho kuyatsho njalo ukuthi yikho okwanothisa uShibasa. Lokho kwenza kubesobala ukuthi ubunyanga bukaShibasa buyasoleka ngoba esebenza ngegazi labantu abangelacala ukuze afumane inotho.

-Sengathi umlobi uthi abantu bangathatheki ngodumo lwezinyanga bengazi ukuba zisebenza ngani loba njani ngoba ezinye zizinyanga bathakathi. Umlobi uyaveza inyanga eqotho efana loNkatha Zuma ezakhela udumo ngobunyanga bayo abauqathanisa lobukaNcibijani kunye lobukaShibasa.

UMZENZI KAKHALELWA KUKHALELWA UMENZIWA. LAMAZWI AGCWALISEKA NJANI EGWALWENI? ZISEKELE.

Lamazwi achaza ukuthi izikhathi ezinengi abantu bazwelana lomuntu ongazenzanga ofakwe engxakini ngabanye abantu kulalowo ozidalele izingxaki. Zikhona izizatho eziveza ukugcwaliseka kwalamazwi kulolugwalo ikakhulukazi ngalokhu okwenzeka kuNcibijani Zuma lakunina uNgizenzile.

Page 94: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

UNgizenzile wazifaka engxakini ngokubaleka ekhaya aye eThekwini lapho afika abelomthwalo. Uyazenza ngokubaleka ekhaya ngoba ijaha lakhe liyamphika lapho esezithwele.

-Uqala ukuzisola uNgizenzile lapho esehlupheka eThekwini engesela bani ongamsiza. Kubanzima kuye ukuba aye kubazali bakhe ngoba wayesuke ebalekile ekhaya. Kubo bonke lobu ubunzima akubo akekho ongamzwela ngoba ezenzile kwasekuqaleni.

-Kuyimvelo ukuba abantu bazwelane loNcibijani nxa esehlukuluzeka kwabomkhulu ngoba engelalo uthando olwanele lwabazali bakhe okuyikho okwenza ahlukuluzwe ngezinye izingane. Uba ngumenziwa lapha ngoba esiba phakathi kwaloluhlupho ngenxa yabazali bakhe hatshi ngokuzenzela.

-Iziguli ziqala ukuhlehlela emuva zingasayi kuNcibijani. Lokhu kulandela ukungaphatheki kahle kwazo iziguli ezandleni zikaNcibijani- wayevula ikhemisi lakhe ngesakhe isikhathi engelamusa lakuzo iziguli zakhe. Uhlekisa ngelinye ikhehla elaliginqa impandla. Umsebenzi wakhe uwisa yilokho ukungaphathi kwakhe kahle iziguli zakhe. Wayezenzile uNcibijani ngoba enguye ongakwazanga ukuphatha kahle iziguli zakhe.

-UNcibijani uqhatsha umfumbesi wakhe uMthembu ukuba abe lihlaka lwakhe. Uyazenza –ke ngalokho ngoba uMthembu usuke angenelisi ukumeluleka ngendlela eqinileyo ngoba behlobene, into ayengayenza lula aluba babenga labo ubuhlobo.

-UNcibijani kathathi lezeluleko ezivela kuSizakele, uMthembu loZenzile. Bazama ukumbonisa ukuba umsebenzi wakhe ungavuswa yikuthi aphathe kuhle iziguli zakhe kodwa wakhetha ukuya kuShibasa.

-UNcibijani uyaziyela yena kuShibasa lapho athola khona imithi yokumnothisa ngoba enxwanele yona inotho lokwesatshwa ngabantu. Uyakuthola lokho njengokufuna kwakhe. Uyazenza ngoba leyonotho iza ngentengo yegazi. Uba ngumbulali obulala umkakhe kunye loSibongile ngoba kumele alandele konke okutshiwo yiZwi nesithunzi azidingele khona.

-Kasakhululekanga uNcibijani ngoba usesesaba lokukhulula izembatho phambi komkakhe ngenxa yebhanti elisekhalweni lwakhe ayengafuni ukuthi libonwe ngabantu. Uzenzile uNcibijani ngakho akekho ongazwelana laye kulokhu.

-UNcibijani uyazenza ngokuvuma okuthi afakwe lelobhanti ekhalweni lwakhe kanti uShibasa uchazile ukuba konke lokho kwakusitshoni- uma engalaleli okutshiwo yiZwi nesithunzi kufa yena. Akekho ongamzwela lanxa esephila nzima ngoba sokumele enze konke okutshiwo yileloZwi nesithunzi nanku wavuma ukwenza intando yalo.

-Akekho ongazwelana laye ngoba iZwi liyamxwayisa ukuthi asuke ngokuphangisa emzini kankosikazi Nkosi kodwa wangakwenzi lokho – Okwenza acine eselahlekelwe yisiviko sakhe

Page 95: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

esilibhanti ekhalweni lwakhe. Ngaleyondlela ingalo yomthetho iyafinyelela kuye agwetshwelwe intambo. Uzenzile kukho konke lokhu.

-Kuqondile ukuzwelana loZenzile loSibongile ngoba babulawa bengelacala – bafa ngokwenza kukaNcibijani owayebuswa yimithi kaShibasa.

-UZenzile mhlawumbe ngeke azwelwe ngoba wavuma ukusunduzelwa nguMthembu ukuba agane uNcibijani. UZenzile wayesemdala ukuba azenzele izinqumo, uthatheka ngoNcibijani engamazi ngoba ehehwa ngumkhwenyabo ukuba angene kulowomtshado kanti wayengamazi lokumazi uNcibijani. Ucina ebulewe nguNcibijani.

-Kuqondile ukuzwelana loSizakele ngoba uyahlupheka ngemva kokufelwa ngumnawakhe uZenzile obulawa nguNcibijani. Kazenzanga kulolu size uSizakele.

-UNkosikazi Nkosi uyazenza ngokuvumela uNcibijani akwejise kuze kubesebusuku aze alale ngakwakhe okwenza uZuma athole ithuba lokumbulalela umntanakhe uSibongile. Uqala ukukhathazeka ngoba engasazi lokuba wayezamchazela ngaluphi uhlobo umkakhe ngokufa kwengane. Loba inyanga yayizomelapha kwakungazwisiseki ukuba iqhubeke ilala emzini wenye indoda ingekho- bheka sokubangele lokufa kwengane engelacala.

AMABIZO ABALINGISWA ABAKULOLUGWALO AHAMBELANA NJANI LEZENZO INGABE LEMPILO ZABO?

Kuyimvama ukuba isimilo somuntu sihambelane lebizo lakhe lalokho okwenzakala empilweni yomuntu kuvame ukuhambelana lengcazelo yegama lakhe. Abalingiswa abalamabizo ahambelana lezimilo zabo ingabe lokho okwenzakala ezimpilweni zabo kulolugwalo bagoqela uNcibijani, uNgizenzile, uZenzile, uSizakele.

Unina kaNcibijani, uNgizenzile wazenza ngokungathobeli umthetho wabazali bakhe. Wabaleka ekhaya waya edolobheni laseThekwini lapho aqala khona impilo entsha. Lamphika idolobho ngoba engalazi lempilo yalo. Ufika eThekwini angakwazi ukuziphatha acine ekhulelwa ijaha lakhe liphike lesosisu ngoba lisazi ukuthi wayengelaso isiviko sabazali bakhe, lizenzenzela umathanda kuye lidlale ngaye beseliyamlahla nje. Wazenza uNgizenzile ngokusuka ngaphansi komthetho wabazali bakhe ngoba uba lengane ephikwa nguyise acine engasazi ukuba aqonde ngaphi layo njengoba wayesuke ebalekile ekhaya. Ibizo lakhe lihambelana lokuzikholisa kwakhe ngokusuka ngaphansi komthetho wabazali bakhe.

UNcibijani elakhe ibizo walithola ngoba ezelwe ngelanga lokuqala lomnyaka, inyanga ebizwa ngalolohlobo. Uphiwa lelobizo kulandela ukuzalwa kwakhe ngalolosuku lokuqala lomnyaka. UMthembu wayevame ukumbiza ngokuthi ngu-‘New Years’ echaza lokho ukuba wazalwa

Page 96: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

ngalolosuku. Lokhu kugcwalisa isehlakalo esenzakala empilweni yakhe esenza abizwe ngalelobizo.

UZenzile wazenza ngokuthatheka ngoNcibijani engamazi lakumazi. Uhugwa nguMthembu umkhwenyabo omdonsela kumngane wakhe ukuba azwene laye , laye uZenzile uyazenza ngokuthatheka avume ukuthandana loZuma. Uyazenza ngoba uZuma uyaguquka isimilo aqale ukungazwisiseki lapho esevela kuShibasa. UZenzile laye uqala ukungamzwisisi umkakhe osesiba lolaka kukhanya ukuba kwakukhona okwenzakalayo empilweni yakhe kepha esabe lokumbuza funa amenze isilo sengubo. UZenzile uya kudadewabo ayebika inhlupho aselazo emtshadweni wakhe ngokwenza komkakhe angasakuqedisisiyo kodwa akusizi lutho ngoba uNcibijani ucina embulele. Uyazenza njengebizo lakhe uZenzile ngokuvumela inhliziyo ithatheke ngoNcibijani kanti uzokhela amalahle ekhanda- wayesemdala uZenzile ukuba wayengenelisa ukuzenzela ezakhe izinqumo angalandeli izifiso zomkhwenyabo. Uyazenza ngokunqotshwa luthando okucina kumbulalisile.

USizakele yena elakhe ibizo lihambelana lalokho okwenzakala empilweni yakhe ngokuthi uyasizakala kakhulu ngokuqoma kukaZenzile oqoma uNcibijani. Usizakala ngokuthi uNcibijani uqhatsha umkaSizakele uMthembu ukuba abeluhlaka lwakhe emsebenzini wakhe wobunyanga. Impilo yabo njengemuli iyaguquka ithokomale ngempela ngesikhathi umsebenzi kaNcibijani usaqhubeka kuhle. Lezizimuli ziyenxusana kumadina ziphuze amawayini lotshwala besilungu okubonisa impilo emnandi nje. Usizakele mpela ngalokho uSizakele ngoba ukusebenza komkakhe kuNcibijani kubapha impilo enhle nanku sebelemota njalo. Ekucineni lalapho uZenzile esetshonile uNcibijani ucela uMthembu loSizakele ukuba batshiye umuzi wabo bazohlala kowakhe umuzi owamkhulu ubatshazwa ngabantu njalo umuhle. Uyasizakala njalo nanku lalowoZuma usegwetshelwe intambo okutsho ukuba lowomuzi wawusuzasala ezandleni zakhe uSizakele lomkakhe uMthembu njengoba basebevele behlala kuwo, kanti futhi uNcibijani loZenzile babengatshiyanga ngane eyayizathatha ifa labo. Konke kwasekusalele bona.

Ukuhambelana kwamabizo alababaliniswa lezehlakalo ezenzeka empilweni zabo kuyibuciko bomlobi.

IMIKHUBA LAMASIKO AMANDEBELE – T.M. NDLOVU LABANYE

IMIBUZO

1.Ngobani aMaNdebele? Chaza ukusungulwa kwalesisizwe kanye lokuma kwaso.

2.Ayekhombisa njani amajaha ezolo? Tshengisa ukuba ukukhombisa kwezolo sokutshiyene ngaphi lokwanamuhla.

Page 97: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

3.Chaza izigaba zokuphenjwa komuzi endulo kunye lengqubo yesigaba sinye ngasinye.

4.Qathanisa indlela zezolo zokuphemba umuzi lezalamuhla uveze imibono yakho ngalezindlela.

5.Indlela zokuphemba umuzi izolo zitshiyana ngaphi lezalamuhla? Inguquko esikhona lamuhla ibangwa yini?

6.Xoxa ngendlela zezolo zokuthathana. Zitshiyene ngaphi lezalamuhla?

7.Landisa okwakusenzeka ngemva kokwenda kwentombi uchaze lokuqhakatheka kokunye okwakumele kwenziwe.

8.Ucatshwa njani umuzi omutshaesiNtwini?

9.Yibuphi ubufakazi obutshengisa ukuqakatheka kwenzalo esintwini?

10.Malungiselelo bani ayesenziwa ngozithweleyo? Landisa imininingwane eyayisenziwa mhla welanga lokubeletha langesikhathi sobudlezane.

11.Babesethiwa njani abantwana amabizo? Veza ukuqakatheka kwamabizo esintwini.

12.Ukuswelakala kwenzalo kwakuselatshwa njani esintwini?

13. Kwakulotsholwa njani esintwini? Tshono okwakusenziwa ngazo izinkomo zamalobolo.

14. Yiphi imidlalo eyayidlalwa ngabantwana izolo? Yiphi esasekhona lamuhla? Veza imidlalo yakulezinsuku esithethe indawo yemidlalo yezolo.

15. Qamba izithelo lemiselo etshiyeneyo yesintu. yikuphi okusasekhona lamuhla? Qamba ubonise izithelo esezivamile lamuhla.

16.ayesidlani amaNdebele ezolo? Sokutshiyene ngaphi ukudla kwezolo lokwalamuhla? Veza imbangela yotshintsho oselukhona ekudleni.

17. Landisa imicingelo elandela ukuthomba kwentombi.

18. Landisa imicingelo elandela ukuthomba komfana.

ii) Kungani lezizigaba zokukhula zaziqakathekiswa?

19. Khetha ukudla kwesintu okuhlanu uveze indlela okulungiswa ngazo.

20. Yiziphi izitho zenkomo ezazilemithetho ekuhlatshweni kwenkomo? Yiphi leyo mithetho?

21. Yiziphi impahla ezazisetshenziswa emzini wesintu? Veza lemikhuba eyayiphathelane lazo.

Page 98: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

22.Zehlukana njani izitsha zesintu? Veza imisebenzi yezitsha ezehlukeneyo.

23. Yiphi impahla yokuhlala okuxoxwa ngayo kulolugwalo? Chaza ukwenziwa kwayo.

24. Yiphi impahla eqondene labesifazana okuxoxwa ngayo kulolugwalo? Veza imisebenzi lokwenziwa kwayo.

25. Yiphi impahla eqondene labesilisa okuxoxwa ngayo kulolugwalo? Veza imisebenzi lokwenziwa kwayo.

26. Abalobi bachaza ukuba inkomo zazehlukene. Chaza ukwehlukana kwazo ngendlela lababalobi abachaza ngayo kulolugwalo.

27. Inkomo zikamama zazitshiyana ngaluphi uhlobo? Cacisa impendulo yakho.

28. Yehlukanisa inkomo ngemibala yazo.

29. Chaza ukwehlukana kwezinkomo ngezimpondo zazo.

30. Zitshayana ngaluphi uhlobo impahla ezazisetshenziswa emzini wesintu?

31. Phakathi kwempahla zomuzi wesintu yehlukanisa eziphathelane lomama, eziphathelane lobaba lezingakhethiyo.

32. Chaza imisebenzi yempahla zomuzi ezinhlanu ezemkulwini, ezinhlanu eziphathelane lobaba lezinye nje ezinhlanu.

33. Owesifazana owendileyo wayengazithola njani inkomo ezingezakhe? Veza lemisebenzi yalezonkomo.

34. Sasibalwa njani isikhathi esintwini? Veza umahluko ongabe usukhona lamuhla ekubaleni isikhathi utsho lezizatho.

35. Qamba izigaba zomnyaka zozine uchaze izitshengiselo lokwenzakala ngesigaba sinye ngasinye.

36. Phana imihlobo yezinkanyezi uveze lomahluko phakathi kwazo.

37. Chaza impilo yamaNdebele ngokuvezwa kulolugwalo.(ch 11)

38. Chasisa imikhuba eyayilandelwa nxa kufe abantu abalandelayo:

Ukuswela; Umntwana; Umuntu omdala; Umninimuzi; Isihambi; Iphahla.

39. Chaza isiko lokubuyisa lokuqhutshwa kwalo.

Page 99: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

40. Xoxa ngemikhuba eyelama umngcwabo womninimuzi. Isiguquke ngaphi leyomikhuba lamuhla?

41. Yikwenzani ukungenwa komfelokazi? Xoxa ngokwakusenziwa maqondana lalo umkhuba.

42. Chaza ukuthethela lokuqakatheka kwalelisiko esintwini. Veza inguquko esikhona malungana lalelisiko.

43. Zizatho zini ezazisenza abantu bathethele? Nguquko bani esikhona lamuhla?

44. Batshiyana ngaziphi indlela abelaphi? Chaza lendlela abathola ngazo ulwazi lokwelapha.

45. Qathanisa isangoma lesanusi; Iwosana lenyanga; inyanga lesangoma; inyanga lesanusi.

46. Veza imisebenzi yalababantu: Isangoma, Isanusi, Inyanga, Iwosana.

47.Chaza imininingwane ephathelane lokuthwasa kwesangoma.

48. Yiphi imikhuba ephathelane labalezinyoka? Kwakusenziwani uma owesifazana ephunywa lidlozi esendile; owenda evele elezinyoka?

49. “Ezasendle zigoqela izinto ezehlukeneyo.” Veza lezozinto.

50. Veza ukuqakatheka kwezasendle empilweni yamaNdebele.

51. AmaNdebele ayesipha izixwayiso ezehlukeneyo. Veza izinjongo zalezozixwayiso kuzulu.

52. Phana izibonelo zamazilo esintwini uveze imfundiso lezinjongo ezitholakala kuwo.

53. “Amazilo lezixwayiso ezethulwe ngabalobi kulolugwalo akutshiyananga.” Uthini ngalo umbono?

54. Xoxa ngemihlolo etshiyeneyo uveze ukuba itshengisani ngenkolo yesintu.

55.Yiphi imikhuba ephathelane lokuchinsa emasimini? Xoxa ngezizatho zaleyomikhuba.

56.Kuyini ukubuyisa? Chaza izizatho lengqubo yalelisiko.

57. “Isizwe yisizwe ngamasiko lemikhuba yaso.” Lolugwalo lukuveza njani ukuqiniseka kwalamazwi?

58. Abalobi balolugwalo babejongeni? Sekela impendulo yakho weyeme kulokhu okuthola kulolugwalo.

59. Yiwaphi amasiko okuxoxwa ngawo kulolugwalo?

Page 100: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

60. Isiko litshiyana ngaphi lomkhuba? Sekela impendulo yakho.

UMZILIKAZI KAMATSHOBANA – IMIBUZO

1. Chaza ukwakhiwa kwesizwe samaNdebele.2. Qathanisa isimilo sikaTshaka lesikaMzilikazi.3. Chaza uhambo lwabantu bakaMzilikazi besuka eZansi besiza kuleli.4. “Akuzange kubelula ukwakhiwa kwesizwe samaNdebele”. Sekela umbono lo.5. Veza inhlupho amaNdebele ahlangana lazo ehambweni lwawo besuka eZansi besiza

kuleli.6. Chaza imisebenzi yenkosi yesizwe ngokuvezwa kulolugwalo.7. Veza ukuqakatheka kwezindunankulu kunye lezinduna esizweni samaNdebele.8. Chaza imikhuba elandela ukubekwa kwenkosi esihlalweni sobukhosi.9. Yiziphi izizatho eziveza ukuthi uMzilikazi wayeyinkosi elamandla?10. Isigwebo esaphiwa izinduna ezabeka uNkulumane esihlalweni sasifanele. Xoxa.11. UGundwane labasekeli bakhe babengaqondanga ngokubeka uNkulumane esihlalweni

sobukhosi bukayise. Uthini ngalumbono?12. Chaza impilo yesizwe samaNdebele ngokuvezwa kulolugwalo.13. Hlaziya indima eyadlalwa nguMncumbatha esizweni samaNdebele.14. Kuyini okwadala umbango wesihlalo sobukhosi ngemva kokukhothama kwenkosi

uMzilikazi?15. Inkokheli yesizwe yayifanele ibe laziphi impawu ? sekela impendulo yakho ugxile

kuTshaka, uMzilikazi loLobhengula.16. Chasisa ingatsha zabantu ezazibumba isizwe samaNdebele uveze lomahluko phakathi

kwalababantu.17. Chaza ukuqakatheka kwalababantu esizweni samaNdebele: abaphansi; izinyanga;

imbongi; izanuse. 18. Hlaziya indikimba yobuqhawe utsho ukubana ithuthukiswe njani kulolugwalo.19. Akukho nkunzi mbili zakhonya sibaya sinye. Agcwaliseka kanjani lamazwi kukolugwalo?20. Veza izizatho ezenza uGundwane akubone kufanele ukuba babeke uNkulumane

esihlalweni sikayise. Uyavumelana lemibono kaGundwane kulokhu loba hatshi? Zisekele.21. Indaba yobukhosi akusiyona eyokusinisa amahleza. Veza ukuqiniseka kwalamazwi

egwalweni.22. Chaza impilo yamaNdebele ngokuvezwa kulolugwalo.23. Ujongeni umlobi kulolugwalo? Zisekele.

Page 101: downloads.swappyworld.com€¦  · Web viewOKUSEMQOKA EKUHLAZIYENI IZINGWALO. OKUMUNYETHWEYO- Funda uzwisise indaba yogwalo uqaphelisise abalingiswa lezindawo lapho okwenzeka khona

24. Veza izimilo zalababalingiswa: uMzilikazi; uMncumbatha; uTshaka; uGundwane; uNkulumane; uMwaka.

25. INkosi uMzilikazi yayilomusa kunye lothando ebantwini bayo. Xoxa.