Vuosikertomus 2016

2

Kiinteistösi tulevaisuus on tänään.

Toimitusjohtajan katsaus 6Liiketoimintaympäristö 10Liiketoiminta 2016 14Henkilöstö 20Yritysvastuu 22Rahoitus 24Riskit ja riskienhallinta 26Hallinnointi ja johtaminen 30Hallitus 32Johtoryhmä 33Toimintakertomus ja tilinpäätös 37Tilintarkastuskertomus 50

4

LeaseGreen on suurten kiinteistöjen energiankäyttöön ja älykkäisiin ratkaisuihin erikoistunut suomalainen cleantech-palveluyritys, joka kasvaa nopeasti. Toteutamme elinkaarikustannusten, markkina-arvon ja hiilijalanjäljen kannalta optimaaliset toimenpiteet asiakkaidemme kiinteistökantaan.

4

VÄHENNÄModernisoimme automaatio-järjestelmiä, tehostamme läm-mön talteenottoa, uudistamme ilmanvaihtoa ja jäähdytystä sekä vaihdamme valaistuksen LED-teknologiaan.

TUOTASuunnittelemme ja toteutamme kiinteistökohtaisia energian-tuotantoratkaisuja kuten lämpö-pumppuja, aurinkosähkö- ja aurinkojäähdytysjärjestelmiä sekä hybridilaitoksia.

VARASTOIHyödynnämme älykkään energia-järjestelmän, kiinteistökohtaisen energian varastoinnin ja kysyntä-jouston mahdollisuudet sekä varaudumme teknologisen kehityksen tulevaisuuteen.

DIGITALISOIKytkemme kiinteistöt reaaliaikai-seen etäohjaukseen. Valjastam-me esineiden internetin (IoT), big datan ja sääennusteet kiinteistön käyttäjien viihtyvyyden ja talou-dellisen tehokkuuden hyväksi.

5

* Säästölaskenta perustuu 31.12.2016 mennessä valmistuneiden tai aloitettujen hankkeiden suunnitteluvaihteen laskennalliseen säästöennusteeseen, toimenpiteiden oletettuun elinkaareen, vakioituihin lämmön, sähkön ja veden hintoihin sekä vakioituihin CO

²-päästökertoimiin. Energian kokonaishinnan (energia, siirto, vero) vuotuiseksi muutokseksi on oletettu historialliseen kehitykseen perustuen +5 %.

LeaseGreen 2016

Liiketoimintamme työllistää suuren joukon korkeasti koulutettuja suunnittelijoita, projektinjohtajia ja erikoistuneita asentajia. Vuoden 2016 aikana projektiemme työllistävä vaikutus oli noin 200 henkilötyövuotta.

+ Lisää mukavuutta+ Enemmän työtehoa

+ Moderni kiinteistö

KIINTEISTÖN KÄYTTÄJÄT

LEASEGREEN + TEKNOLOGIATOIMITTAJAT

+ ASENNUSLIIKKEET

+ Työtä ammattilaisille+ Kysyntää koneille, laitteille

ja palveluille

+ Kiinteistön arvonnousu+ Tuottoisampi liiketoiminta

+ Pienempi hiilijalanjälki

KIINTEISTÖN OMISTAJAT

14,9 0,9 29 85 000Liikevaihto, milj. eur Liikevoitto, milj. eur

Arvioitu CO²-päästöjen vähenemä

investointien elinkaaren aikana, tn* Henkilöstö

Hankkeiden arvioitu elinkaarisäästö asiakkaille

yhteensä, milj. eur*

442015: 7,9 2015: 0,3 2015: 25 2015: 50 0002015: 19

6

Toimitusjohtajan katsaus

Kiinteistön omistaja saa jokaisesta käytetystä energiayksiköstä enemmän tehoa ja mukavuutta.

S uuri murros on alkanut kansain­välisessä energiajärjestelmässä. Keskitettyyn tuotantoon ja järeään siirtoverkkoon perustuneen järjes­

telmän rinnalle tulevat paikalliset, älyk­käät ja vähäpäästöiset tuotantoratkaisut, mikroverkot, nanoverkot, virtuaaliset voimalaitokset ja energian varastointi. Innovatiiviset teknologiat ja digitaaliset palvelut pienentävät energiakustannuk­sia ja päästöjä.

Tämä muutos on suuri mahdollisuus kiinteistön omistajille. Energian käyttä­jistä tulee energian tuottajia. Tärkeä hyö­dyke muuttuu joustavaksi resurssiksi, jota ostetaan, tuotetaan, varastoidaan, käytetään itse tai myydään muille.

Kiinteistöt kytkeytyvät energian inter­netiin, enernetiin.

Parasta energian vallankumouksessa on se, että suuri osa siihen tarvittavasta tek­nologiasta on jo keksitty. Automaatioon, ilmanvaihtoon, jäähdytykseen ja valais­tukseen kohdistetuilla energiatehok­kuus investoinneilla voidaan vähentää 20–30 prosenttia tyypillisen suomalaisen kiinteistön energiankulutuksesta.

Energiasaneerausta voidaan jatkaa asentamalla kiinteistöön lämpöpumppuja ja aurinkosähköratkaisuja, joiden seu­rauksena rakennuksen energia laskusta ja päästöistä saadaan leikattua jopa puo­

let pois – tinkimättä yhtään kiinteistön käyttäjien mukavuudesta. Päinvastoin, modernisointi parantaa myös lämmön­jaon, ilmanvaihdon ja valaistuksen olo­suhteita. Kiinteistön omistaja saa jokai­sesta käyttämästään energiayksiköstä enemmän tehoa ja mukavuutta.

Kokonaisuuden viimeistelee reaali­aikainen etäohjaus ja analytiikka, joka tarkkailee ja säätää kiinteistön olo­suhteita, reagoi energian markkina­hintojen muutoksiin sekä ennakoi sään vaihteluja.

L easeGreen on älykkäiden energiaratkaisujen johtava palveluntarjoaja Suomessa. Modernisoimme asiakkaidemme

toimistoja, liiketiloja, tehtaita, termi­naaleja ja varastoja. Suunnittelemme ja toteutamme investointeja, joiden ansiosta ikääntyneiden kiinteistöjen teknologia päivitetään tulevaisuuden vaatimusten tasolle. Palveluumme kuu­luu tarvittaessa myös rahoitusratkaisu, joka perustuu kuukausimaksuun tai vuokrausmalliin.

Parannamme siis taloja ja taloutta. Tavoitteenamme on, että projektimme tarjoavat asiakkaillemme 10–30 pro­sentin tuoton investointien elinkaaren aikana. Älykkäät energiaratkaisut

7

Tomi MäkipeltoToimitusjohtajaLeaseGreen Group Oy

nostavat kiinteistöjen arvoa keskimäärin 3–6 prosenttia välittömästi investointien valmistumisen jälkeen.

LeaseGreenin liiketoiminta kehit­tyi hyvin myönteisesti vuonna 2016. Saimme useita merkittäviä uusia asiak kaita, kuten eläkeyhtiö Varman, kiinteistö sijoitusyhtiöt Genestan ja Siriuksen sekä logistiikkakiinteistöihin erikoistuneen Logicorin. Uudistimme mm. St1:n ja A­lehtien pääkonttorei­den teknologiaa. Vastasimme myös

Iskun Lahden­tehtaan laajan uudistus­hankkeen kiinteistötekniikan investoin­neista, joiden tavoitteena on tehtaan energiankulutuksen puolittaminen.

Henkilöstömme onnistui vaativissa projekteissa erinomaisesti, mikä näkyy korkeana asiakastyytyväisyytenä. Liike­vaihtomme kasvoi 14,9 miljoonaan euroon vuonna 2016, mikä oli 88 pro­senttia edellisvuotista korkeampi. Liike­voitto oli 0,9 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin se oli 0,3 miljoonaa. Rekrytoimme joukkoomme uusia kiin­teistöalan huippuosaajia. Kehitimme liiketoiminnan resursseja, kompetens­seja ja prosesseja, jotta voimme vastata palveluidemme kasvavaan kysyntään.

Tämä työ jatkuu alkaneen vuoden aikana. Tarkastelemme aktiivisesti myös LeaseGreenin liiketoiminnan laajenta­mista Suomen ulkopuolelle.

Ä lykkäiden kiinteistöratkaisujen tulevaisuus näyttää valoisalta. Investointien kannattavuus on keskimäärin korkea ja ennus­

tettavuus hyvä. Pelkästään Suomessa on tuhansia suuria kiinteistöjä, joiden tekniikka kannattaa laittaa välittömästi kuntoon.

Älykkäät kiinteistöt ovat ratkaisevan tärkeässä asemassa, kun Suomi ja muut kansakunnat parantavat kilpailukykyään ja pienentävät päästöjään. Energiatehok­kuus tehostaa yhteiskunnan taloudellis­ten resurssien käyttöä.

Kun turha energiankulutus leikataan pois, asuintalojen asukkaiden ostovoima kasvaa ja yrityksille jää enemmän rahaa vaikkapa tuotekehitykseen. Energian tuhlaamisen mielekkyyttä voi verrata vaikkapa joka vuosi toistuvaan teolli­suusyrityksen epäonnistumiseen strate­gisissa hankinnoissa:

Jos olisit firman toimitusjohtaja, hyväksyisitkö sen, että hankintajohtajasi käyttäisi joka vuosi 20 prosenttia enem­män rahaa ostoihin kuin saman alan par­haat ostajat?

Kiinteistön energiakulujen leikkaami­nen ei saa olla itsetarkoitus, mutta se on usein järkevien investointipäätösten ja projektin huolellisen toteutuksen loo­ginen seuraus. Olen iloinen siitä, että olemme saaneet toteuttaa suuren mää­rän järkeviä ja kannattavia modernisoin­teja kiinteistöalan edelläkävijöille. Läm­min kiitos asiakkaille luottamuksesta.

Kiitos myös LeaseGreenin tiimeille vahvasta panoksesta asiakkaiden hyväksi. On etuoikeus tehdä kanssanne työtä, jolla on näin suuri merkitys.

Energian säästäminen on projektin huolellisen suunnittelun ja toteutuksen looginen seuraus.

8

Palvelumme vähentää kiinteistöjen energiankulutusta ja lisää niiden energiaomavaraisuutta.

LeaseGreen ottaa kokonaisvaltaisen vastuun toteuttamistaan investoinneista ja toimittaa projektit suunnittelusta toteutukseen avaimet käteen -periaatteella. Rahoitusratkaisumme mahdollistavat investointien maksamisen niiden tuottamilla säästöillä.

Riippumattomuus ja luotettavuus ovat toimintamme kulmakiviä. Insinöörimme eivät sido suunnitteluaan yhden tai kahden valmistajan ratkaisuun, vaan valitsevat jokaiseen kohteeseen teknologiat, jotka tuottavat asiakkaan tavoitteiden kannalta parhaan tuloksen.

”Säästämme joka kuukausi enemmän rahaa kuin maksamme LeaseGreenille kuukausimaksua. Kutomon kaukolämpölasku näyttää jopa puolittuvan. Tässä projektissa on erinomainen kannattavuuden ja riskin suhde.”Kiinteistöpäällikkö Matti Autere Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Etera

500 000

400 000

300 000

200 000

100 000

0

Kutomo Business Parkin energiakulutKumulatiiviset vuosikustannukset, eur

2015 2016

Projektivalmistui

1/2016

Tam

mi

Hel

mi

Maa

lis

Huh

ti

Touk

o

Kes

ä

Hei

nä Elo

Syy

s

Loka

Mar

ras

Jou

lu

9

ENERGIAKULUJEN SÄÄSTÖ

30 %INVESTOINNIN TUOTTO

19 %ELINKAARISÄÄSTÖT, MILJ. EUR

3,4CO²-ELINKAARISÄÄSTÖT, TN

7 400

Kutomo Business Park

MITÄ TEHTIIN

Modernisoitiin automaatio, ilmanvaihto ja valaistus

10

Rakennettu ympäristö on kiinnos­tavassa kehitysvaiheessa kaikkialla maailmassa. Suuret trendit kuten ilmas­tonmuutos, kaupungistuminen, digitali­saatio ja robotisaatio aiheuttavat suuria muutoksia siihen, miten ihmiset asuvat, liikkuvat ja tekevät työtä. Suuri osa länsi maiden väestön olemisesta ja teke­misestä tapahtuu kiinteistöissä. Niiden täytyy muuttua, kun ihmisten tarpeet muuttuvat.

Maailmantalouden kasvu jäi vuonna 2016 pitkän aikavälin keskiarvoa mata­lammaksi. Euroopan kasvu kiihtyi hie­man ja Pohjoismaat säilyttivät paikkansa maanosan vahvimpien talouksien jou­kossa. Pitkään paikoillaan polkenut Suo­mikin onnistui saamaan talouskasvun uudelleen käyntiin – rakentamisen ja palveluiden vetoavulla.

Kiinteistöalan kehitys jatkui voimak­kaana Euroopassa. Pehmeä rahapolitiikka piti korot äärimmäisen matalina, ja mark­kinat toipuivat nopeasti niin brexitistä kuin Yhdysvaltain presidentin vaalien tuloksestakin. Pääomaa oli helposti saatavilla niin kiinteistöalan rakenne­järjestelyihin kuin kehittämiseenkin. Varallisuusarvot kohosivat, kun sijoitta­jat etsivät vaihtoehtoisia sijoituskohteita kiinteistömarkkinoilta ja suojasivat salk­kujaan tulevaisuuden inflaatiolta.

Globaalit ilmiöt näkyivät vuonna 2016 myös Suomen kiinteistömarkkinoilla. Asuntorakentaminen kiihtyi kasvu­keskuksissa ja uusia liiketiloja raken­nettiin ennätysmäiseen tahtiin. Logis­tiikka­alalle valmistui runsaasti uusia terminaaleja ja varastoja.

Myös sijoittajat toimivat hyvin aktiivi­sesti Suomen kiinteistömarkkinoilla. Suuret sijoituskiinteistöt vaihtoivat omistajaa vilkkaaseen tahtiin. KTI Trans aktioseurannan mukaan vuoden 2016 kiinteistökauppojen volyymi nousi 7,2 miljardiin euroon, uuteen kaikkien aikojen ennätykseen. Edellinen ennätys oli vuodelta 2007.

Nollakorkojen maailma kuljettaa Suo­men toimitilamarkkinoita mielenkiintoi­seen tilanteeseen.

Tilojen kysyntä kasvaa selvästi hitaam­min kuin tarjonta. Kysyntää hillitsee osaltaan vaatimaton talouskasvu ja toi­saalta myös yritysten pyrkimys parem­paan tilatehokkuuteen. Neliöitä tar­vitaan aiempaa vähemmän suhteessa henkilömäärään ja liikevaihtoon. Seu­rauksena on kiristyvä kilpailu etenkin toimistomarkkinoilla.

Catellan mukaan pääkaupunkiseudun toimistojen vajaakäyttöaste kohosi vuonna 2016 uuteen ennätykseen.

Liiketoimintaympäristö

Ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja digitalisaatio aiheuttavat suuria muutoksia siihen, miten ihmiset asuvat, liikkuvat ja tekevät työtä.

Energiatehokkuuden investointipotentiaali Suomessa

Oletuksena >10 % tuotto investoinnille

Huom. ROTI-raportin mukaan Suomen kiinteistökannan korjausvelka on 30–50 mrd. eur

milj. eur 2 000 4 000 6 000

Pientalot

Rivitalot

Kerrostalot

Asuinkiinteistöt yhteensä

Liikerakennukset

Toimistot

Liikenteen kiinteistöt

Hoivakiinteistöt

Kokoonpanon kiinteistöt

Koulut ja päiväkodit

Teollisuuden kiinteistöt

Varastot

Muut rakennukset

Toimitilat yhteensä

11

Syksyllä tyhjien toimistojen osuus koko kannasta oli lähes 14 prosenttia.

Uusien toimistotilojen vuokrat ovat korkeampia kuin vanhojen. Uudet tilat ovat kuitenkin joustavampia, tehok­kaampia ja usein myös viihtyisämpiä kuin vanhat. 2000­luvulla rakennetut kiinteistöt käyttävät tyypillisesti 40–50 prosenttia vähemmän energiaa kuin viime vuosituhannen talot.

Ikääntyvien kiinteistöjen omistajat voivat kuitenkin parantaa tilojensa kilpailukykyä uudistamalla rakennus­ten tekniikkaa, tilankäyttöä ja palveluja. Kannattavin ratkaisu kilpailu kyvyn palauttamiseen on modernisointi, jossa energiatehokas kiinteistötekniikka yhdistetään tilamuutoksiin ja olosuh­teiden reaaliaikaiseen etävalvontaan.

Rakenteiltaan ja sijainniltaan hyvän talon elinkaari jatkuu pitkälle tulevai­suuteen, kun automaatio, ilmanvaihto, lämmön jako ja talteenotto, jäähdytys sekä valaistus päivitetään 2010­luvun tekniikkaan.

Talotekniikan saneerauksella voidaan saavuttaa paremmat olosuhteet kiinteis­tön käyttäjille ja tyypillisesti 10–30 pro­sentin säästöt kiinteistön energiankulu­tukseen. Seuraava askel kilpailukyvyn vahvistamiseen on kiinteistökohtainen energiantuotanto. Riippuvuus energian hintojen, verojen ja siirtohintojen vaih­teluista pienenee, kun merkittävä osa rakennuksen tarvitsemasta energiasta tuotetaan omalla tontilla lämpöpum­puilla ja aurinkopaneeleilla.

Energian hinnat ja verot ovat nousseet lähes koko 2000­luvun ajan nopeammin

Rakenteiltaan ja sijainniltaan hyvän talon elinkaari jatkuu, kun tekniikka päivitetään 2010-luvun tasolle.

12

kuin kuluttajahinnat. Esimerkiksi kauko lämmön hinta on kohonnut seitsemässä vuodessa lähes kolman­neksen. Historiallisen kehityksen, ilmastopolitiikan ja valtiontalouden tilanteen perusteella voidaan olettaa, että samantapainen kehitys jatkuu myös tulevaisuudessa.

Varautuminen energian kallistumiseen on kiinteistönomistajilta vastuullisempi vaihtoehto kuin oletus energian halpe­nemisesta. Rakennusten modernisointi on ainoa merkittävä vaihtoehto kiinteis­töjen hoitokulujen leikkaamiseen. Uusi tekniikka pienentää myös korjausvelkaa. Talon arvo nousee.

Kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen on varteenotettava vaihtoehto myös teollisuuden ja logis­tiikka­alan tuottavuuden ja kannatta­vuuden parantamiseen. Rakennusten energiankäytön tehostaminen on usein myös kannattavin ratkaisu yritysten hiilijalanjäljen pienentämiseen. Digitaa­lisuuteen, verkottumiseen ja big dataan liittyvät innovaatiot tukevat päästö­tavoitteita. Energiajärjestelmä muuttuu ennennäkemättömän älykkääksi.

Vastuullisuuteen liittyvä keskustelu voi­mistui edelleen kansainvälisessä liike­toiminnassa vuoden 2016 aikana. Vuosi­tuhannen alussa vastuullisuudesta ja päästöistä puhuivat lähinnä ympäristö­järjestöjen edustajat, mutta viime vuo­sina suuret institutionaaliset sijoittajat ovat ottaneet asian agendoilleen. Yritys­ten vastuullisuus kehittyy myönteisesti myös Suomessa.

Kiinteistöalalla on ratkaisevan tärkeä rooli Suomen kansantaloudessa. Raken­

nusten ja tonttien arvo on lähes 500 mil­jardia euroa, mikä on yli 60 prosenttia kansallisvarallisuudesta. Elinkaariajat­telu, pitkäjänteinen ylläpito ja kehittä­minen ratkaisevat, miten tämä varalli­suusmassa säilyy ja kehittyy.

Elinkaariajatteluun kiinteistöalan päät­täjiä rohkaisee muun muassa se, että vastuullinen toiminta on usein myös taloudellisesti kannattavaa. Kun yritys hyödyntää materiaaleja ja energian­lähteitä mahdollisimman tehokkaasti, se tekee usein myös parempaa tulosta. Elinkaariajattelu vaatii kuitenkin muu­toksia investointipäätösten perusteisiin. Hankintahinnan merkitys pienenee. Investoinnin tuotto elinkaaren aikana nousee takaisinmaksuaikaa tärkeäm­mäksi mittariksi.

Kiinteistöjen energiatehokkuusinves­toinnit ovat tarjonneet viime vuosina tyypillisesti erinomaisen tuoton omista­jille. LeaseGreenin toteuttamissa moder­nisointiprojekteissa omistajan tuotto on vaihdellut 10–30 prosentin välillä. Tuot­tavuutta ja vastuullisuutta parantavien investointien tuotto ylittää moninkertai­sesti kiinteistösijoitusten keskimääräi­sen tuoton.

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan kiinteistöjen energiatehokkuus on tehokkain ja taloudellisesti kannat­tavin keino CO2­päästöjen pienentämi­seen. IEA arvioi, että investoinnit kiin­teistöjen energiatehokkuuteen kasvoivat yhdeksän prosenttia maailmanlaajui­sesti vuonna 2015.

Kiinan hallitus on nostanut energian­käytön tehostamisen valtion tärkeim­pien prioriteettien joukkoon. Yhdys­vallat on panostanut energiansäästöön jo vuosia, ja EU­komissio on nimennyt energiatehokkuuden ensisijaiseksi ener­gianlähteeksi. Tämän niin sanotun näky­mättömän polttoaineen mahdollisuudet pitäisi tutkia aina ensin ennen investoin­teja energian tuotantoon.

Ruotsin hallitus ilmoitti vuoden 2016 lopulla uudesta erillisestä tavoitteesta energiatehokkuudelle. Hallituksen mukaan Ruotsi pyrkii tehostamaan

Energiatehokkuus pienentää päästöjä

* IEA:n jäsenmaissa

20152012200920062003

13,5 GtCO²*

12,5

11,5

10,5

Suomi parantaa hitaastiAsuinkiinteistöjen energiaintensiteetti

Lähde: IEA

Suomi Ruotsi SaksaKanada Itävalta Iso-Britannia

0,8 GJ/m²

0,6

0,4

0,2

0,0

2000 2013

Suomen tavoitteet ovat olleet toistaiseksi vaatimattomampia kuin Ruotsin. Energiatehokkuustoimien vaikutus

Toteutuneet päästöt

energiankäyttöä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna.

Suomen tavoitteet ovat olleet toistai­seksi vaatimattomampia. Kiinteistöjen energiatehokkuus ja digitalisoitumi­nen etenevät vapaaehtoisten toimien avulla. Kunnianhimoisemmat tavoitteet voisivat lisätä tietoisuutta ja kannus­timia investointeihin, joista on hyötyä koko yhteiskunnalle. Energiatehokkuus on massiivinen virtuaalinen voimalai­tos, joka edistää kansantalouksien työl­lisyyttä, tuottavuutta, vaurautta ja tur­vallisuutta.

13

14

Liiketoiminta 2016

Onnistuimme yhdessä asiakkaiden kanssa. Liikevaihtomme kasvoi 88 prosenttia.

LeaseGreenin liiketoiminta kehit­tyi hyvin myönteisesti vuonna 2016. Saimme useita uusia merkittäviä asiak­kaita ja onnistuimme projektien toteu­tuksessa hyvin. Toteuttamamme suurten kiinteistöjen modernisoinnit paransivat talojen käyttäjien olosuhteita ja pienensivät energiankulutusta. Liike­vaihtomme kohosi 14,9 miljoonaan euroon, mikä oli 88 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Liikevoitto nousi 0,9 miljoonaan euroon edellisvuoden 0,3 miljoonasta.

LeaseGreen toteutti vaativia energia­saneerauksia mm. merkittäville institu­tionaalisille kiinteistösijoittajille, kuten Eteralle, IVG:lle, Genestalle, Siriukselle, Trevianille ja Varmalle. Kiinteistö­sijoittajille valmistuneet kohteet olivat esimerkiksi toimistotaloja ja vähittäis­kaupan kiinteistöjä.

Projektien seurantatulokset viittaavat siihen, että LeaseGreenin sijoittaja­ asiakkaat saavat modernisointi­ investoinneille erinomaisen tuoton. Yksi parhaista esimerkeistä on Helsin­gin Pitäjänmäellä sijaitseva Kutomo Business Park, jonka Etera omistaa. Kutomon energiakulut putosivat vuo­den 2016 aikana 30 prosenttia edellis­vuodesta. Elinkaarisäästöjen perusteella laskettu sijoituksen tuotto Eteralle on 19

prosenttia. Kutomon CO2­päästöt putoa­vat yli 7 000 tonnia investointien elin­kaaren aikana.

Logistiikan asiakassegmentissä energia­saneerauksia toteutettiin Logicorille, F9 Distributionille ja VR:lle.

Teollisuuden tärkeä referenssiasiakas on Isku­Yhtymä, jonka Lahden­tehtaan laajan investointihankkeen kiinteistö­tekniikasta vastasi LeaseGreen. Avaimet käteen –periaatteella toteutettu hanke on tiettävästi Suomen suurin kiinteistö­tekniikan energiatehokkuusinvestointi. Sen arvioidaan puolittavan tehtaan energiakulut investointien elinkaaren aikana.

Hyvinvointi­ ja horeca­aloilla Lease­Green käynnisti energiasaneerauksia mm. Kuortaneen ja Pajulahden urheilu­opistojen kiinteistöihin sekä Långvikin kokous­ ja kylpylähotelliin.

LeaseGreen kehittää asiakkaiden ener­giaratkaisuja kokonaisuutena, suunnit­telee muutokset, toteuttaa hankkeet avaimet käteen ­periaatteella ja rahoittaa tarvittaessa projektien kustannukset. Yhtiön liikeidea perustuu tehokkuuden ja mukavuuden optimointiin:

Turha energiankulutus leikataan pois ja energian hankinta optimoidaan esi­merkiksi lämpöpumppujen avulla. Kuu­kausimaksuun perustuvan palvelumal­

lin ansiosta asiakkaiden ei tarvitse sitoa taloteknisiin investointeihin omia pää­omiaan. Vuoden 2016 aikana noin kaksi kolmasosaa LeaseGreenin uusista pro­jekteista sisälsi myös rahoituksen.

LeaseGreen toimii innovatiivisesti pää­omamarkkinoilla, jotta yhtiö voi tarjota jokaiselle asiakkaalleen joustavan rahoi­tusratkaisun. Konsernin oma rahoitus­asema on erittäin vahva, mikä tarjoaa tukevan pohjan tulevalle kasvulle.

Liiketoiminnan voimakas kasvu heijas­tuu myös yhtiön kehittämiseen ja hen­kilöstön määrään, LeaseGreenin henki­löresurssien määrä oli kertomusvuoden lopussa 29, kun se vuotta aiemmin oli 19. LeaseGreen on Suomen suurin kiin­teistöjen energiaratkaisuihin erikoistu­nut yritys.

LeaseGreenin liiketoiminnan kehittä­misessä painotettiin vuonna 2016 kiin­teistökohtaisen energiantuotannon ja älykkään IoT­ohjauksen ratkaisuja. Yhtiö kehitti omaa analyytiikkaa ja ja ohjausal­goritmejä sekä paransi projektien toteu­tuksen ja myynnin prosesseja. Jatkuvaa laaduntuottokykyä tukevat yhtiön kai­kille prosesseille hankitut sertifikaatit. Hallinnoinnissa LeaseGreen sitoutui toi­mimaan pörssin listayhtiöiden edellyttä­mällä tavalla.

LeaseGreenin tulevaisuudennäkymät ovat hyvät. Kiinteistötekniikan moderni­sointien kysyntä säilyy vahvana, ja LeaseGreen vastaa kysyntään kehittä­mällä liiketoimintaansa sekä rekry­toimalla lisää korkeasti koulutettuja huippuosaajia.

Vuoden 2017 aikana palkkaamme yhtiöön 20 uutta diplomi­insinööriä. Tarkastelemme myös aktiivisesti liike­toiminnan laajentamista Suomen ulko­puolelle. Asiakkailleen LeaseGreen haluaa tarjota alan parhaan palvelu­kokemuksen.

Tärkeimmät taloudelliset tunnusluvut

LeaseGreen Group -konserni 2016 2015 2014Liikevaihto, milj. euroa 14,9 7,9 0,7Liikevoitto, milj. euroa 0,9 0,3 -0,7Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 4,0 –Tulos, milj. euroa 0,4 0,3 -0,7Omavaraisuusaste, % 19,1 17,4 43,3Oikaistu omavaraisuusaste*, % 40,4 17,4 43,3

* Pääomalainat huomioitu omaan pääomaan

15

MISSIOLeaseGreen on suurten kiinteistöjen virtuaalinen voimalaitos. Vähennämme asiakkaidemme energiankulutusta, rakennamme hajautettua tuotantoa, optimoimme olosuhteet kiinteistön käyttäjien hyväksi sekä edistämme hiilivapaata tulevaisuutta.

VISIOTehtävämme on luoda asiakkaillemme lisäarvoa tarjoamalla heille kokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen näkökulman kiinteistön arvon kehittämiseen. Suunnittelemme ja toteutamme vain sellaisia ratkaisuja, joihin itse uskomme. Ratkaisumme nostavat rakennusten arvoa, parantavat toiminnan kannattavuutta ja pienentävät päästöjä.

STRATEGIALeaseGreen menestyy parantamalla asiakkaidensa kiinteistöjä. Yhtiön strategian peruspilareita ovat asiakkaan liiketoiminnan ja kiinteistömarkkinoiden syvällinen ymmärtäminen, teknologinen edelläkävijyys, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö sekä joustavat hankintamallit. Liiketoimintamme kulmakiviä ovat uuden oppiminen, asiakkaan ilahduttaminen, aikaansaamisen into ja vastuun kantaminen.

16

Näin parannat kiinteistösi kilpailukykyä

LeaseGreenin asiantuntijat tekevät kartoituksen kiinteistöön. Selvitämme energiatehokkuuden ja paikallisen energiantuotannon mahdollisuudet.

Asiantuntijamme suunnittelevat projektin, laskevat hyödyt ja tekevät ehdotuksen.

Hankkeeseen liittyvät riskit minimoidaan. Kohteen tekniikka ja tilat modernisoidaan. LeaseGreen ottaa vastuun kokonaisuudesta.

Investoinnit veloitetaan kertamaksuna tai asiakkaalle räätälöidyllä rahoitussopimuksella.

Säästöt alkavat heti. LeaseGreen optimoi uudistettujen järjestelmien käytön ja varmistaa elinkaarihyötyjen toteutumisen.

1

2

3

4

5

Perinteinen malliAsiakas hankkii palvelut eri toimijoilta

LeaseGreenin palvelumalliAvaimet käteen -projekti

Kiinteistön omistaja

Hyödyt asiakkailleKiinteistön tuotto nousee, kun tiloja on helpompi vuokrata ja käyttää:

» Parempi sisäilman laatu » Tehokkaampi valaistus » Vähemmän vikoja ja korjauksia » Kohteen maine paranee

Kiinteistön markkina-arvo nousee, kun korjausvelka pienenee ja kulut supistuvat:

» Energiakustannukset alas » Helpommat ja edullisemmat huollot » Kiinteistön arvonnousun tyypillinen

potentiaali 3–6 %

SÄÄOLO-SUHTEET

KIINTEISTÖ-MARKKINAT

ENERGIA - MARKKINAT

ENERGIA-TEHOKKUUS

BIG DATA JA IOT

KÄYTTÄJIEN VIIHTYVYYS

17

LeaseGreen-palveluratkaisut

VÄHENNÄEnergiatehokkuus ja kiinteistöteknologia

Modernisoimme automaatio-järjestelmiä, tehostamme läm-mön talteenottoa, uudistamme ilmanvaihdon ja jäähdytyksen sekä vaihdamme valaistuksen LED-teknologiaan. Nykyaikainen tekniikka parantaa kiinteistön käyttäjien olosuhteita, pienentää kustannuksia, parantaa toiminnan tuottavuutta ja nostaa rakennuk-sen arvoa.

TUOTAKiinteistökohtainen energiantuotanto

Suunnittelemme ja toteutamme kiinteistökohtaisia energian-tuotantoratkaisuja kuten maa-lämpölaitoksia ja muita lämpö-pumppuja sekä aurinkosähkö- ja aurinkojäähdytysjärjestelmiä. Lämpöpumppuihin ja hybridi-ratkaisuihin perustuvat järjestel-mät tarjoavat edullisia ja kestäviä vaihtoehtoja öljylämmityksen ja kaukolämmön korvaamiseen.

VARASTOIEnergiavarastot ja kysyntäjousto

Hyödynnämme älykkään energia-järjestelmän, kiinteistökohtaisen energian varastoinnin ja kysyntä jouston mahdollisuudet sekä varaudumme energia- ja kiinteistö alojen teknologisen kehityksen tulevaisuuteen. Ener-giaa käyttävistä kiinteistöistä tulee lähivuosina aktiivisia markkina-osapuolia, jotka ostavat, varastoi-vat ja myyvät energiaa.

DIGITALISOIEtäoptimointi ja olosuhdepalvelut

Kytkemme asiakkaidemme kiinteistöt reaaliaikaiseen etä-ohjaukseen. Valjastamme esi-neiden internetin (IoT), big datan ja sääennusteet kiinteistön käyttäjien viihtyvyyden ja talou-dellisen tehokkuuden hyväksi. Kiinteistön digitalisoinnin avulla olosuhteiden, käytettävyyden ja energian kulutuksen kokonaisuus optimoidaan.

18

"Yhteistyö sujui erittäin hyvin. LeaseGreen otti projektista kokonaisvastuun, teki suunnitelmat ja toteutti erittäin jämäkästi ja aikataulussa koko hankkeen."Tuotekehitysjohtaja Mika Tyrväinen, Isku-Yhtymä

ENERGIAKULUJEN SÄÄSTÖ

50 %ELINKAARISÄÄSTÖT, MILJ. EUR

8,0

Isku Lahti

MITÄ TEHTIIN

Modernisoitiin huonekalutehtaan automaatio,rakennettiin lämmön talteenotto purunpoistoon sekä uudistettiin valaistus

19

”Kiinteistön käyttäjien olosuhteet nousivat hyvältä erinomaiselle tasolle ja säästämme energiaa. Työtä on ilo tehdä, kun toimistossa on raikas ilma ja sopiva lämpötila.”Toimitusjohtaja Outi Kymäläinen, Spektri Business Park

ELINKAARISÄÄSTÖT,MILJ. EUR

0,6CO²-ELINKAARISÄÄSTÖT, TN

1 000

Spektri Business Park

MITÄ TEHTIIN

Modernisoitiin espoolaisen yrityspuiston Kvintti-kiinteistön automaatio, ilmanvaihto, jäähdytys ja valaistus

20

Henkilöstö

LeaseGreen kannustaa työntekijöitään innovatiivisuuteen, vastuun kantamiseen ja asiakkaan ilahduttamiseen.

Alan paras osaaminen ja motivoi­tunut henkilöstö ovat LeaseGreenin menestyksen kulmakiviä. Tavoitteemme on tarjota mielenkiintoinen ja kehittävä työympäristö, joka kannustaa innovatii­visuuteen, vastuunkantoon ja asiakkaan ilahduttamiseen.

LeaseGreenin kasvu luo Suomeen uusia työpaikkoja. Työllistävä vaikutus säteilee alihankintaketjun kautta laa­jemmin laitetoimittajille ja taloteknisille urakoitsijoille.

TyöyhteisöYhtiö tarjoaa työntekijöilleen turvalli­sen, reilun ja avoimuuteen perustuvan työympäristön. LeaseGreen on hyvä työ­paikka, jossa työntekijät voivat luottaa johtajiin, olla ylpeitä työstään ja nauttia yhteistyöstä. Ilmapiiriä ja työtyytyväi­syyttä arvioidaan LeaseGreenissä vähin­tään puolivuosittain, ja toimintaa kehi­tetään saadun palautteen perusteella.

RekrytointiPotentiaalinen työntekijä on LeaseGree­nille yhtä tärkeä kuin potentiaalinen asia kas. Siksi pidämme erityisen tär­keänä vastuullista työnantajakuvaa ja hyvän työpaikan mainetta. LeaseGreen tarjoaa hankkeiden myyntiin, suunnit­teluun ja toteutukseen sekä liiketoimin­

nan tukipalveluihin liittyviä työpaikkoja. Yhtiö rekrytoi monen eri alan osaajia, ja hankkeet viedään läpi henkilöstön moni­puolisen ja palkitun osaamisen avulla.

Rekrytoinneissa noudatetaan avoi­muutta, sovittuja valtuuksia ja peli­sääntöjä. Liiketoiminnan kasvun myötä myös henkilöstömme kasvaa nopeasti. Siksi kiinnitämme erityistä huomiota rekrytointiprosessien laatuun. Parhai­den mahdollisten resurssien saamiseksi LeaseGreen myös kehittää aktiivisesti työnantajakuvaansa.

Kehittäminen ja koulutusJatkuva kehittyminen on osa päivit­täistä johtamista. Osaamista, työsken­telytapoja, prosesseja ja organisaatio­rakennetta kehitetään säännöllisesti liiketoiminnan tarpeiden mukaisesti. Kehittyminen edellyttää muutosval­miutta, oma­aloitteisuutta ja vastuun­kantoa jokaiselta LeaseGreenin työntekijältä.

LeaseGreen haluaa tarjota työntekijöil­leen mahdollisuuden jatkuvaan amma­tilliseen kehittymiseen ja koulutukseen. Henkilöstön osaamista kehitetään ja ylläpidetään säännöllisillä koulutuksilla, osallistamalla henkilöstöä laaja­alai­sesti eri hankkeista saatuihin oppeihin ja kokemuksiin. Koulutuksissa painote­

taan yhtiön hankkeisiin liittyvien tekno­logioiden osaamista ja kehittymistä sekä työturvallisuutta. Lisäksi LeaseGreen kannustaa tehtäväkiertoon ja antaa hen­kilöstölle sitäkin kautta mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen.

TyöhyvinvointiHenkilöstön työhyvinvointi on Lease­Greenille keskeinen arvo. Vastuu työ­hyvinvoinnista on sekä työnantajalla että työntekijöillä. Työnantaja luo puit­teet ja toimintaedellytykset työhyvin­voinnin ja –turvallisuuden edistämiseen, ja työn tekijät vastaavat oman työhyvin­vointinsa aktiivisesta ylläpitämisestä.

LeaseGreen panostaa työntekijöiden hyvinvointiin monin tavoin. Yhtiön työterveyshuollon tavoitteena on tur­vallinen työympäristö, toimiva työ­yhteisö sekä terveyden ja toimintakyvyn edistäminen. Perinteisten terveyden­hoitopalveluiden lisäksi yhtiö tarjoaa henkilöstölleen ergonomia­ ja ikä­kausitarkastuksia, joiden tarkoitus on edistää työssä jaksamista. Edistämme myös mahdollisuuksien mukaan hen­kilöstömme vapaa­ajallaan suoritta­maa työkykyä ja jaksamista ylläpitävää toimintaa.

LeaseGreen pyrkii myös järjestämään koko henkilöstöä koskevia, työhyvin­voinnin ja terveyden ylläpitämiseen tähtääviä kehitysohjelmia. Vuonna 2016 yhtiö on jatkanut Kuortaneen Urheilu­opiston kanssa laajaa hyvinvointi­valmennusta, jonka piiriin kuuluvat kaikki työntekijät. Valmennus sisäl­tää muun muassa henkilökohtaisen hyvinvointisuunnitelman laatimisen ja seuraamisen.

TyöturvallisuusTurvallinen työympäristö otetaan huomioon kaikessa LeaseGreenin toiminnassa. Työturvallisuustoimin­tamme päämääränä on taata turval­linen työpaikka koko henkilöstölle. Kaikista yhtiön hankkeista laaditaan työ turvallisuus suunnitelma, jonka toteutumista johto ja nimetty projekti­

päällikkö seuraavat. Suunnitelma kos­kee omien työntekijöiden lisäksi myös alihankkijoita. Kaikki työtapaturmat ja läheltä piti ­tilanteet käsitellään johto­ryhmässä, ja toimintamalleja kehitetään jatkuvasti.

LeaseGreen noudattaa voimassaolevia lakeja ja sopimuksia työturvallisuudesta ja työsuojelusta. Puutumme lainsäädän­nön ja ohjeiden vastaiseen toimintaan ja käytökseen välittömästi yhteisesti sovit­tujen pelisääntöjen mukaisesti.

Palkat ja palkkiotPalkitseminen on LeaseGreenissä asianmukaista ja tasapuolista. Henki­löstön palkka­ ja työehdot määräyty­vät Suomen työlainsäädännön, työ­ehtosopimusten sekä henkilö kohtaisen osaamisen ja kokemuksen perusteella. Kokonaispalkitsemiseen vaikut­taa Suomen yleinen palkkataso, vas­tuut, kokemus ja henkilökohtainen suoriutuminen.

LeaseGreenin työntekijöiden palkitse­minen koostuu peruspalkasta, henkilö­kohtaiseen suoritukseen ja yhtiön tulok­seen sidotusta palkkiosta ja eduista. Kokonaispalkitseminen tähtää yhtiön kilpailukykyyn omalla toimialallaan sekä työntekijöiden tasa­arvoon ja tasa­puoliseen kohteluun. LeaseGreenissä voidaan hyödyntää myös osake­ ja optiopalkitsemista.

AvainluvutVuoden 2016 lopussa konsernin palve­luksessa oli 29 kokoaikaista energia­tehokkuuden asiantuntijaa (2015: 19). Lisäksi työllistimme useita pääosin LeaseGreenille työskenteleviä asian­tuntijoita ja konsultteja.

21

Henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut

LeaseGreen Group -konserni 2016 2015 2014Henkilöstökulut, milj. euroa 2,0 1,2 0,6 Keskimääräinen henkilömäärä tilikaudella 24 15 12Henkilömäärä tilikauden lopussa 29 19 13

Alensimme kehonikää yhdessä Kuortaneen Urheiluopiston kanssaLeaseGreen on tarjonnut henkilöstölleen mahdollisuuden osallistua yksilölliseen valmennukseen, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin parantaminen. Valmennuksesta vastaa Kuor-taneen Urheiluopiston yritysvalmennuspäällikkö Mikko Lilja. Sen keskeisenä työkaluna ja mittarina on niin sanottu kehonikä.

”Teimme jokaiselle oman hyvinvointisuunnitelman”, Lilja kertoo. ”Pyrimme siihen, että useilla pienillä asioilla saadaan aikaan suuri muutos, joka parantaa jaksamista. Paneudumme erityisesti unen laatuun, ravintoon ja arjen aktiivisuuteen.”

Mukana on myös liikuntaa, joka tuo hien pintaan. Toi-minnan kivijalka on kuitenkin arkinen aktiivisuus: kävelyn ja pyöräilyn hyödyntäminen työmatkoilla, portaiden käyttämi-nen hissin sijaan, kotityöt sekä pienet taukojumpat ja jaloit-telut töissä. Leasegreeniläiset seuraavat omaa aktiivisuut-taan Polarin Loop-rannekkeilla, joiden hankinnan työnantaja kustansi.

”Ihminen on hereillä keskimäärin 120 tuntia viikossa”, Mikko Lilja sanoo. ”Hyvinvointivaikutus saattaa jäädä vähäi-seksi, jos hän liikkuu viisi tuntia tosi aktiivisesti mutta ei tee juuri mitään jäljelle jäävien 115 tunnin aikana.”

Kehoniän arvioinnissa mitataan mm. kehon rasva-prosentti, verenpaine ja liikunnan kestävyysarvot. Liljan mukaan valmennukseen osallistuneiden leasegreeniläisten kehonikä on pudonnut keskimäärin 3,7 vuotta. Se on hieno palkinto vajaan vuoden kestäneestä projektista.

”Homma on toiminut mahtavasti! Porukka on ottanut vastuuta ja järjestänyt itsenäisesti aamulenkkejä ja tauko-jumppia. Olen varma siitä, että LeaseGreenin henkilöstön tie-toisuus terveydestä ja hyvinvoinnista on parantunut reilusti.”

22

Yritysvastuu

Kehitämme liiketoimintaa mahdollisimman vastuullisesti ja monipuolisesti yhteiskunnan, talouden, henkilöstön ja ympäristön näkökulmista.

Yritysvastuu tarkoittaa Lease­Greenille sitä, että liiketoimintaa kehi­tetään mahdollisimman vastuullisesti ja monipuolisesti yhteiskunnan, talou­den, henkilöstön ja ympäristön näkökul­mista. Yhtiö kannustaa työntekijöitään ja asiakkaitaan avoimeen ja rehelliseen keskusteluun liiketoiminnan markkina­ ja ympäristövaikutuksista. LeaseGreen edistää aktiivisesti myös kiinteistöjen energiatalouteen liittyvää yhteiskunnal­lista keskustelua.

Käytännössä yritysvastuu tarkoittaa yri­tyksessämme näitä asioita:

• LeaseGreenin päätehtävänä on nos­taa asiakkaiden rakennusten arvoa, parantaa olosuhteita ja pienentää hiilijalanjälkeä.

• LeaseGreenin tavoitteena on olla edellä kävijä uuden ajan energia­taloudessa, joka perustuu optimaali­seen energian käyttöön, hajautettuun tuotantoon, energian varastointiin ja älykkääseen käytön ohjaukseen.

• LeaseGreen toteuttaa hankkeet kiin­teistöjen elinkaaren kannalta kestä­vimmällä mahdollisella tavalla ja par­haita teknologioita hyödyntäen.

• LeaseGreen luo uusia työpaikkoja ja kasvattaa liiketoimintaansa kestävällä tavalla.

• LeaseGreen tarjoaa työntekijöilleen turvallisen, reilun ja avoimuuteen perustuvan työympäristön.

Toiminnan laatu ja kehittäminenLeaseGreen kehittää yhtiön toiminnan laatua järjestelmällisesti. Yhtiön laatu­, ympäristö­, työterveys­ ja turvallisuus­järjestelmät on sertifioitu ja ne täyttävät standardit ISO 9001, ISO 14001 sekä ISO 18001. Yhtiö noudattaa vapaaehtoisesti 1.1.2016 voimaan astuneen Suomen lista yhtiöiden hallinnointikoodin suosi­tuksia soveltuvin osin.

YmpäristövastuuLiiketoimintamme keskeinen seuraus on asiakkaidemme kiinteistöjen hiilijalan­jäljen merkittävä pieneneminen. Tavoit­teenamme on edistää energiankäyttöä, joka on mahdollisimman tehokasta, älykästä ja hiilivapaata. Seuraamme ja raportoimme järjestelmällisesti toimin­tamme ympäristövaikutuksia. Toimin­nassamme noudatamme yhtiön ser­tifioitua ympäristöjärjestelmää, jolla pyrimme varmistamaan ympäristön kannalta tehokkaan ja mahdollisimman vähän kuormittavan tavan toimia.

Sosiaalinen vastuuTyöntekijät ratkaisevat LeaseGreenin menestyksen. Uskomme siihen, että yhtiön asiakkaat saavat parasta mah­dollista palvelua, kun yrityksen johto arvostaa aidosti työntekijöitä ja pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan. Siksi LeaseGreen on hyvä työpaikka, jossa työntekijät voivat luottaa esimiehiinsä, olla ylpeitä työstään ja nauttia yhteis­työstä. Ilmapiiriä ja työtyytyväisyyttä arvioidaan yhtiössä säännöllisesti ja toi­mintaa kehitetään saadun palautteen perusteella. LeaseGreen tarjoaa työn­tekijöilleen myös mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen ja koulu­tukseen. Palkitseminen on asian­mukaista ja tasapuolista. Yhtiö haluaa tarjota turvallisen työympäristön, jossa ei suvaita syrjintää. Toiminnan keskeiset periaatteet on koottu hallituksen hyväk­symään henkilöstöpolitiikkaan.

Taloudellinen vastuuLeaseGreen on leimallisesti kasvuyhtiö. Taloudellinen vastuumme perustuu kes­tävään kasvuun ja kilpailukyvyn paran­tamiseen. Toimintaa ohjaavat eettisyys, avoimuus, rehellisyys ja läpinäkyvyys. Liiketoiminnan kasvu synnyttää uusia

työpaikkoja yhtiöön ja alihankintaket­juun. Tuottamalla kestävää lisäarvoa asiakkaillemme varmistamme oman kasvumme ja kilpailukykymme pitkällä aikavälillä. LeaseGreenin toteuttamissa hankkeissa kestävä lisäarvo saavute­taan alan parhaalla suunnitteluosaami­sella, jämäkällä projektinjohdolla, par­haiden teknologioiden hyödyntämisellä ja tulosten seurannalla. Kestävä lisäarvo tarkoittaa kiinteistön käyttökustannus­ten, olosuhteiden ja korjausvelan oikea­oppista huomioimista asiakkaan tarpei­den ja kiinteistön elinkaaren kannalta.

20 lupaavinta kasvuyritystä 2016

Kiinteistöalan uroteko 2015

23

24

Rahoitus

Innovatiivinen toiminta rahoitusmarkkinoilla tarjoaa joustavat rahoitusratkaisut asiakkaillemme ja varmistaa kasvun resurssit LeaseGreenille.

LeaseGreenin tavoite on toimia monipuolisesti ja innovatiivisesti rahoi­tusmarkkinoilla. Varmistamme näin riit­tävän rahoituspohjan liiketoimintamme kasvaessa ja mahdollistamme asiakkail­lemme joustavat hankintamallit. Yhtiön hallitus määrittelee rahoitusstrategian periaatteet, ja käytännön toteutuksesta vastaa konsernin talous­ ja rahoitusjoh­taja apunaan muu johtoryhmä. Tilikau­den 2016 päättyessä LeaseGreen­kon­sernilla oli vahva taloudellinen asema ja likviditeetti.

HankerahoitusLeaseGreenin rahoitustoimintojen kes­keinen tavoite on mahdollistaa asiak­kaillemme vaihtoehtoisia hankintamal­

leja. Haluamme varmistaa, että rahoitus ei ole este järkevien hankkeiden toteu­tukselle. Tarjoamamme palvelu­ ja rahoitussopimukset mahdollistavat sen, että asiakkaamme voivat toteuttaa laa­jatkin modernisointihankkeet sitomatta niihin omia pääomiaan. Saavutettu säästö maksaa investoinnin.

Toteuttamiemme hankkeiden pitkä­aikainen rahoitus muodostuu sisäisesti hallinnoitujen rahastojen ja joulukuussa 2016 solmitun enimmillään 60 miljoo­nan euron lainafasiliteetin kautta. Kon­serniin kuuluva NegaWatt Energia Oy toimii vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain tarkoittamana vaihtoehto­rahastojen hoitajana.

25

26

Riskit ja riskienhallinta

Riskienhallinta turvaa toimintaa, tehokkuutta ja tavoitteiden saavuttamista.

Riskienhallinnan periaatteetLeaseGreen määrittelee riskin ulkoi­seksi tai sisäiseksi epävarmuustekijäksi, joka vaikuttaa toteutuessaan kieltei­sesti yhtiön mahdollisuuksiin saavut­taa tavoitteensa. LeaseGreen jakaa riskit strategisiin riskeihin, operatiivisiin ris­keihin, vahinkoriskeihin ja taloudellisiin riskeihin.

Riskienhallinta on osa LeaseGreenin hallintotapaa. LeaseGreen hallitsee toimintaansa kohdistuvia riskejä tun­nistamalla niitä, arvioimalla niiden toteutumisen todennäköisyyttä sekä ennaltaehkäisemällä yhtiön kannalta merkittäviä riskejä ja epävarmuuksia. Kaikessa riskienhallinnassa otetaan huomioon yhtiön riskinkantokyky. Tehokkaalla riskienhallinnalla Lease­Green pyrkii turvaamaan yhtiön liike­toimintaa, toiminnan tehokkuutta ja keskeisten tavoitteiden saavuttamista. Asetettujen strategisten, operatiivis­ten ja taloudellisten tavoitteiden saa­vuttaminen on merkki onnistuneesta riskienhallinnasta.

Riskienhallinnan vastuut ja organisointiVastuu riskienhallinnasta määräytyy siten, että ylin vastuu on yhtiön halli­tuksella. Hallitus määrittelee riskien­

hallinnan periaatteet, vastaa riskien­hallinnan toimeenpanon valvonnasta ja riskienhallinnan riittävyydestä, seuraa keskeisimpien riskien kehitystä sekä päättää sisäistä valvontaa ja riskien­hallintaa koskevista ohjeista kuten riskienhallintapolitiikasta.

Riskienhallinnan käytännön toteut­tamisesta vastaa toimitusjohtaja. Toi­mitusjohtaja vastaa yhtiön hallituksen asettamien tavoitteiden saavuttami­sesta ja seuraa niitä uhkaavia riskejä. Toimitusjohtajalla on asemansa perus­teella kokonaisvastuu riskienhallinnan toimeenpanosta ja hallituksen päättä­män riskienhallintapolitiikan toteutta­misesta, jatkuvuussuunnittelusta sekä raportoinnista hallitukselle.

Hallituksen ja toimitusjohtajan ohella riskienhallintaan osallistuvat yhtiön johtoryhmän jäsenet omien toimenku­viensa mukaisesti. Johtoryhmän jäsenet vastaavat riskienhallinnan jatkuvasta kehittämisestä, riskienhallinnan toimen­piteistä, jatkuvuussuunnittelusta sekä riskiraportoinnista toimitusjohtajalle ja hallitukselle omalla vastuualueellaan.

Riskienhallintaa käsitellään hallituk­sessa ja johtoryhmässä säännöllisesti. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä arvioi­vat taloudellisia, operatiivisia ja vahin­koriskejä kuukausittain kokouksissaan.

Strategisia riskejä käsitellään vähin­tään vuosittain strategian käsittelyn yhteydessä yhtiön hallituksessa. Mer­kittävistä riskeistä ja epävarmuusteki­jöistä sekä riskienhallinnan toimenpi­teistä raportoidaan vuosittain yhtiön toimintakertomuksessa.

Merkittävät riskit ja epävarmuustekijätVuonna 2016 LeaseGreenin riskienhal­linta toimi tavoitteiden mukaisesti eikä merkittäviä riskejä realisoitunut.

Sisäinen valvonta ja tarkastusSisäisen valvonnan tavoitteena on var­mistaa, että LeaseGreenin toiminta on tehokasta ja tuloksellista ja taloudel­linen informaatio luotettavaa ja että yhtiö ja sen henkilöstö noudattavat sitä koskevia säännöksiä. LeaseGreenin hallitus huolehtii sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja seu­raa sen tehokkuutta. Operatiivisesti sisäisestä valvonnasta vastaa toimitus­johtaja. Lisäksi johtoryhmä osallistuu sisäisen valvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen.

LeaseGreenin sisäinen valvonta koostuu seuraavista osa­alueista:

• Laatujärjestelmän kehittäminen ja auditointi

• Sisäiset prosessit ja kontrollit• Taloudellinen ja toiminnallinen ohjaus

ja raportointi

LeaseGreenin hallitus on arvioinut, että yhtiön toiminnan laajuus huomioiden erillistä sisäisen tarkastuksen toimin­toa ei ole toistaiseksi tarpeen perustaa. Yhtiön taloushallinnon vastuulla on kehittää prosesseja ja testata valvonta­menettelyjä säännöllisesti sekä rapor­toida havaituista puutteista toimitusjoh­tajalle ja hallitukselle.

Riskityyppi Riski Kuvaus Riskienhallintakeinot

Strateginen Toimintaympäristön muutokset

» Oleelliset muutokset yleisessä taloustilanteessa tai kysyntätilanteessa » Oleelliset muutokset kilpailutilanteessa » Oleelliset muutokset energiatehokkuushankkeiden kannattavuudessa » Oleelliset muutokset toimintakyvyssä rahoitusmarkkinoilla (rahastotoiminta)

» Aktiivinen toimintaympäristön analysointi » Toiminnan kehittäminen toimintaympäristön muutosten edellyttämällä tavalla » Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja rekrytoinnit » Aktiivinen rahoitusmallin kehittäminen

Maineriski » Vakava ja jatkuva epäonnistuminen laadullisten tavoitteiden saavuttamisessa » Väärinkäytökset tai laiminlyönnit

» Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja rekrytoinnit » Kumppanuuksien ja aliurakoitsijoiden valinta » Kontrolliprosessit

Kasvun hallinnan riski » Epäonnistutaan toiminnan suunnittelussa ja muutosvalmiudessa » Epäonnistutaan tehokkaiden ja yhdenmukaisten prosessien ja toimintatapojen luomisessa » Talouden ja rahoituksen hallinnassa epäonnistuminen

» Laatujärjestelmä käytössä, ennen päätöksiä tehdään taustatyötä ja kartoitetaan riskit ja epävarmuudet

» Johtamisen ammattimaistuminen, hallitus-/ johtoryhmätyöskentelyn jatkuva kehittäminen » Kustannusrakennetta seurataan tarkasti ja kasvetaan kannattavasti

Operatiivinen Hankeriski » Epäonnistuminen hankkeiden budjetoinnissa ja/tai aikataulussa » Ennakoidusta tasosta oleellisesti poikkeava käyttökulujen säästö » Epäonnistuminen hankkeen tuottamien olosuhdemuutosten ennakoinnissa

» Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja rekrytoinnit » Olosuhteiden ja energiansäästön jatkuva valvonta » Kumppanuuksien ja aliurakoitsijoiden valinta » Tehokkaat prosessit ja ohjeistukset

Henkilöstöriski » Epäonnistuminen johdon ja henkilöstön sitouttamisessa ja motivoinnissa » Epäonnistuminen tarvittavien resurssien rekrytoinnissa

» Henkilöstön työhyvinvoinnin ja kilpailukykyisen palkkauksen varmistaminen » Työnantajakuvaan panostaminen

Avainhenkilöriski » Pula tarvittavan osaamisen omaavista henkilöistä » Avainhenkilön osaamistason ja tuottavuuden heikkeneminen » Avainhenkilön työpanoksen poistuminen » Avainhenkilön aiheuttamat vahingot (väärinkäytökset, vahingonteot)

» Aktiivinen liiketoiminnan osaamistarpeiden tunnistaminen » Avainhenkilöiden osaamisen kehittämisen, työhyvinvoinnin ja kilpailukykyisen palkkauksen

varmistaminen » Kontrolliprosessit

Aliurakoitsijariski » Aliurakoitsijoiden aiheuttamat kustannus-, aikataulu- tai laatupoikkeamat » Kumppanuuksien ja aliurakoitsijoiden valinta » Tehokkaat prosessit ja ohjeistukset

Asiakasriski » Epäonnistuminen asiakkaiden hankinnassa ja säilyttämisessä » Asiakkaiden ennakoitua hitaammat päätöksentekoprosessit » Epäonnistuminen yhteistyön laajentamisessa saman asiakkuuden kanssa (portfolioasiakkaat)

» Aktiivinen myyntistrategia ja myyntiresurssien varmistaminen » Tehokas laadunvalvonta » Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja rekrytoinnit » Jatkuva olosuhde- ja energiansäästövalvonta

Väärinkäytösten riski » Taloudellisen hyödyn saamiseksi tehdyt tahalliset väärinkäytökset » Sertifioitu laatujärjestelmä » Kontrollitoimenpiteet » Tehtävien eriyttäminen ja valtuutukset

Vahinko Henkilövahingot » Työkohteessa asiakkaan, LeaseGreenin, aliurakoitsijan tai muun osapuolen edustajalle sattuva henkilövahinko

» Työturvallisuuden ohjeistaminen ja valvominen » Vahinkotapahtumien käsittely ja poikkeamiin puuttuminen » Vakuuttaminen

Esinevahingot » Työkohteessa asiakkaan, LeaseGreenin, aliurakoitsijan tai muun osapuolen omaisuudelle sattuva vahinko

» Omaisuussuojeluohjeiden ohjeistaminen ja valvominen » Vahinkotapahtumien käsittely ja poikkeamiin puuttuminen » Vakuuttaminen

Taloudellinen Luotto » Asiakkaiden maksuhäiriöt ja niiden aiheuttamat luottotappiot joko LeaseGreenille tai hallinnoiduille rahastoille

» Luottopäätösprosessi » Luotonvalvontaprosessi

Likviditeetti » Tilapäiset tai pysyvät vaikeudet hoitaa konsernin likviditeettiä vaativat sitoumukset » Riittävän likviditeettipuskurin ylläpitäminen kaikissa tilanteissa oman ja vieraan pääoman ehtoisella rahoituksella

27

Riskityyppi Riski Kuvaus Riskienhallintakeinot

Strateginen Toimintaympäristön muutokset

» Oleelliset muutokset yleisessä taloustilanteessa tai kysyntätilanteessa » Oleelliset muutokset kilpailutilanteessa » Oleelliset muutokset energiatehokkuushankkeiden kannattavuudessa » Oleelliset muutokset toimintakyvyssä rahoitusmarkkinoilla (rahastotoiminta)

» Aktiivinen toimintaympäristön analysointi » Toiminnan kehittäminen toimintaympäristön muutosten edellyttämällä tavalla » Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja rekrytoinnit » Aktiivinen rahoitusmallin kehittäminen

Maineriski » Vakava ja jatkuva epäonnistuminen laadullisten tavoitteiden saavuttamisessa » Väärinkäytökset tai laiminlyönnit

» Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja rekrytoinnit » Kumppanuuksien ja aliurakoitsijoiden valinta » Kontrolliprosessit

Kasvun hallinnan riski » Epäonnistutaan toiminnan suunnittelussa ja muutosvalmiudessa » Epäonnistutaan tehokkaiden ja yhdenmukaisten prosessien ja toimintatapojen luomisessa » Talouden ja rahoituksen hallinnassa epäonnistuminen

» Laatujärjestelmä käytössä, ennen päätöksiä tehdään taustatyötä ja kartoitetaan riskit ja epävarmuudet

» Johtamisen ammattimaistuminen, hallitus-/ johtoryhmätyöskentelyn jatkuva kehittäminen » Kustannusrakennetta seurataan tarkasti ja kasvetaan kannattavasti

Operatiivinen Hankeriski » Epäonnistuminen hankkeiden budjetoinnissa ja/tai aikataulussa » Ennakoidusta tasosta oleellisesti poikkeava käyttökulujen säästö » Epäonnistuminen hankkeen tuottamien olosuhdemuutosten ennakoinnissa

» Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja rekrytoinnit » Olosuhteiden ja energiansäästön jatkuva valvonta » Kumppanuuksien ja aliurakoitsijoiden valinta » Tehokkaat prosessit ja ohjeistukset

Henkilöstöriski » Epäonnistuminen johdon ja henkilöstön sitouttamisessa ja motivoinnissa » Epäonnistuminen tarvittavien resurssien rekrytoinnissa

» Henkilöstön työhyvinvoinnin ja kilpailukykyisen palkkauksen varmistaminen » Työnantajakuvaan panostaminen

Avainhenkilöriski » Pula tarvittavan osaamisen omaavista henkilöistä » Avainhenkilön osaamistason ja tuottavuuden heikkeneminen » Avainhenkilön työpanoksen poistuminen » Avainhenkilön aiheuttamat vahingot (väärinkäytökset, vahingonteot)

» Aktiivinen liiketoiminnan osaamistarpeiden tunnistaminen » Avainhenkilöiden osaamisen kehittämisen, työhyvinvoinnin ja kilpailukykyisen palkkauksen

varmistaminen » Kontrolliprosessit

Aliurakoitsijariski » Aliurakoitsijoiden aiheuttamat kustannus-, aikataulu- tai laatupoikkeamat » Kumppanuuksien ja aliurakoitsijoiden valinta » Tehokkaat prosessit ja ohjeistukset

Asiakasriski » Epäonnistuminen asiakkaiden hankinnassa ja säilyttämisessä » Asiakkaiden ennakoitua hitaammat päätöksentekoprosessit » Epäonnistuminen yhteistyön laajentamisessa saman asiakkuuden kanssa (portfolioasiakkaat)

» Aktiivinen myyntistrategia ja myyntiresurssien varmistaminen » Tehokas laadunvalvonta » Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja rekrytoinnit » Jatkuva olosuhde- ja energiansäästövalvonta

Väärinkäytösten riski » Taloudellisen hyödyn saamiseksi tehdyt tahalliset väärinkäytökset » Sertifioitu laatujärjestelmä » Kontrollitoimenpiteet » Tehtävien eriyttäminen ja valtuutukset

Vahinko Henkilövahingot » Työkohteessa asiakkaan, LeaseGreenin, aliurakoitsijan tai muun osapuolen edustajalle sattuva henkilövahinko

» Työturvallisuuden ohjeistaminen ja valvominen » Vahinkotapahtumien käsittely ja poikkeamiin puuttuminen » Vakuuttaminen

Esinevahingot » Työkohteessa asiakkaan, LeaseGreenin, aliurakoitsijan tai muun osapuolen omaisuudelle sattuva vahinko

» Omaisuussuojeluohjeiden ohjeistaminen ja valvominen » Vahinkotapahtumien käsittely ja poikkeamiin puuttuminen » Vakuuttaminen

Taloudellinen Luotto » Asiakkaiden maksuhäiriöt ja niiden aiheuttamat luottotappiot joko LeaseGreenille tai hallinnoiduille rahastoille

» Luottopäätösprosessi » Luotonvalvontaprosessi

Likviditeetti » Tilapäiset tai pysyvät vaikeudet hoitaa konsernin likviditeettiä vaativat sitoumukset » Riittävän likviditeettipuskurin ylläpitäminen kaikissa tilanteissa oman ja vieraan pääoman ehtoisella rahoituksella

28

"Energiatehokkuusprojektimme tukee sitä, että voimme tarjota jatkossakin työtä suomalaisille ja laadukkaita palveluja asiakkaillemme. Energiakumppaniksemme valitsimme LeaseGreenin, koska sillä oli vahvat näytöt aiemmin tehdystä työstä ja uskottava näkemys asiasta."Toimitusjohtaja Inka Uusitalo-Raoult, Långvik Congress Wellness Hotel

ENERGIAKULUJEN SÄÄSTÖ

30 %INVESTOINNIN TUOTTO

29 %ELINKAARISÄÄSTÖT, MILJ. EUR

1,0

Långvik

MITÄ TEHTIIN

Uudistettiin kylpylä- ja kongressihotellin kiinteistöautomaatio, ilmanvaihdon ohjausja jäähdytys sekä lisättiin lämpöpumpputekniikkaa

29

”Energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys ovat suuria ja tärkeitä haasteita meille. Haluamme uudistaa laitekantaa järkevästi, jotta ison talon korjausvelka ei kasva liian suureksi.”Toimitusjohtaja Lasse Mikkelsson, Liikuntakeskus Pajulahti

ENERGIAKULUJEN SÄÄSTÖ

27 %ELINKAARISÄÄSTÖT, MILJ. EUR

1,4

Pajulahti

MITÄ TEHTIIN

Modernisoitiin urheiluopiston päärakennuksen ilmanvaihto, optimoitiin automaatio ja uudistettiin valaistus

30

Hallinnointi ja johtaminen

LeaseGreenin hallitus kokoontui 14 kertaa vuonna 2016.

YleistäLeaseGreen Group Oy on 28.1.2013 perustettu Suomessa rekisteröity osake­yhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. LeaseGreenin hallinto perustuu osake­yhtiölakiin ja yhtiöjärjestykseen. Yhtiön määräysvalta ja hallinnointi on jaettu yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitus­johtajan kesken. Toimitusjohtajaa avus­taa johtoryhmä.

Yhtiötä ja sen osakkaita koskee myös osakassopimus, joka sisältää tiettyjä määräyksiä ja rajoituksia yhtiön ja sen osakkaiden toimintaan.

YhtiökokousYhtiökokous on LeaseGreenin ylin päät­tävä elin. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen mää­räämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, ja siellä käsitellään osakeyhtiölain ja yhtiö­järjestyksen määräämät asiat. Näihin kuuluvat muun muassa tilinpäätöksen vahvistaminen, taseen osoittaman voi­ton käytöstä päättäminen, vastuuvapaus hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä tarvittaessa hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinta. Ylimääräinen yhtiökokous pidetään, jos hallitus kat­soo sen tarpeelliseksi tai se on osake­yhtiölain mukaan pidettävä.

Yhtiökokoukseen on oikeus osallis­tua osakkeenomistajalla, joka on ennen yhtiökokousta merkitty osakasluette­loon ja on ilmoittautunut kokoukseen kokouskutsun mukaisesti. Yhtiökokouk­sessa on läsnä toimitusjohtaja, hallituk­sen puheenjohtaja ja kaikki hallituksen jäsenet sekä varsinaisessa yhtiökokouk­sessa yhtiön tilintarkastaja.

Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle osakeyhtiölain nojalla kuuluva asia käsiteltäväksi yhtiökokouk­sessa, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta viimeistään neljä viikkoa ennen kokouskutsun toimittamista.

HallitusYhtiöjärjestyksen mukaan LeaseGree­nillä on hallitus, johon kuuluu yhdestä viiteen varsinaista jäsentä ja ainakin yksi varajäsen, mikäli hallitukseen vali­taan vähemmän kuin kolme varsinaista jäsentä. Yhtiöjärjestyksen mukaan halli­tuksen jäsenet valitaan tehtäviinsä tois­taiseksi. Yhtiön osakassopimuksessa on määrätty hallituksen jäsenten nimitys­oikeuksista. Hallituksen jäsenten lisäksi yhtiön toimitusjohtaja sekä talous­ ja rahoitusjohtaja osallistuvat hallituk­sen kokouksiin. LeaseGreen Group Oy:n tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet ovat toimivan johdon edustajia.

Hallituksella on toimivalta osake­yhtiölain, yhtiöjärjestyksen, yhtiön osakassopimuksen ja muun sovelletta­van lainsäädännön ja määräysten perus­teella johtaa ja valvoa yhtiön toimintaa. Vuonna 2016 yhtiön hallitus kokoontui yhteensä neljätoista kertaa, joista osa oli sähköposti­ tai puhelinkokouksia.

Toimitusjohtaja ja johtoryhmäToimitusjohtaja hoitaa LeaseGreenin juoksevaa hallintoa hallituksen anta­mien ohjeiden ja määräysten mukai­sesti. Toimitusjohtaja raportoi yhtiön hallitukselle ja antaa sille tietoa yhtiön taloudellisesta tilanteesta, liiketoiminta­ympäristöstä ja muista seikoista, jotka ovat olennaisia hallituksen tehtävien hoitamisen kannalta. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä valvoo hänen toimintaansa. LeaseGreenin toi­mitusjohtajana on toiminut vuodesta 2013 lähtien Tomi Mäkipelto.

Toimitusjohtajan apuna LeaseGreenin johtamisessa on johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimitusjohtaja toi­mii. Hallitus päättää toimitusjohtajan esityksestä johtoryhmän jäsenten nimittämisestä ja erottamisesta. Jokai­sella johtoryhmän jäsenellä on oma vas­tuualueensa, ja kaikki johtoryhmän jäse­net ovat vastuussa yrityksen toiminnan

kehittämisestä hallituksen määrittämien tavoitteiden mukaisesti sekä toimitus­johtajan avustamisesta yhtiön strategian toteuttamisessa.

TilintarkastajaYhtiön ja kaikkien konserniyhtiöiden tilintarkastajana on toiminut vuodesta 2013 alkaen tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, jonka päävastuullisena tilintar­kastajana on KHT Timo Nummi. Tilintar­kastajan toimikausi jatkuu toistaiseksi.

Hallinnointikoodin noudattaminenLeaseGreen noudattaa vapaaehtoisesti 1.1.2016 voimaan astuneen Suomen lista­yhtiöiden hallinnointikoodin suosituksia soveltuvin osin.

Osake ja osakkeenomistusLeaseGreenin omistavat perustaja­osakkaat, toimiva johto sekä suomalaiset sijoittajat. LeaseGreenillä oli vuoden 2016 lopussa 21 osakkeenomistajaa. Yhtiön osakepääoma oli 300 000 euroa ja liik­keelle laskettujen osakkeiden määrä oli 31.12.2016 yhteensä 3 914 100. Seuraavat osakkeenomistajat omistivat 31.12.2016 yli viisi prosenttia LeaseGreenin osak­keista ja äänioikeudesta: Tomi Mäkipelto (33,6 %), Juho Rönni (33,6 %) ja Sauna­ranta Invest Oy (13,1 %).

31

Tutustu hallinnointitapaamme:www.leasegreen.fi/yritys/hallinnointi

32

Hallitus

Kari Neilimo• Hallituksen puheenjohtaja • Vuorineuvos ja

taloustieteen tohtori, s. 1944• Hallituksen puheenjohtaja

ja jäsen vuodesta 2014

Keskeinen kokemus ja luottamustehtävät:SOK:n pääjohtajana vuosina 2002­2007 ja sitä ennen lii­ketaloustieteen professo­rina useissa yliopistoissa. LeaseGreenin hallituksen ohella hän vaikuttaa mm. Purso Oy:n ja Solita Oy:n hallituksissa.

Saila Miettinen-Lähde• Hallituksen jäsen• Diplomi­insinööri, s. 1962• Hallituksen jäsen vuodesta

2015

Keskeinen kokemus ja luottamustehtävät:F-Secure Oyj:n talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen vuo­sina 2015–2017. Lisäksi hän on työskennellyt vastaavassa tehtävässä Talvivaarassa sekä johtajana investointipankki Carnegiessa. Miettinen­Lähde on myös Outokumpu Oyj:n hallituksen jäsen.

Teuvo Rintamäki• Hallituksen jäsen• Kauppatieteiden maisteri,

s. 1955• Hallituksen jäsen vuodesta

2013

Keskeinen kokemus ja luottamustehtävät:Konecranes Oyj:n talous­ ja rahoitusjohtajana vuosina 1999­2007. LeaseGreenin lisäksi Rintamäki istuu myös Etteplan Oyj:n, Invesdor Oy:n, Merplast Oy:n ja TM Voima Oy:n hallituksissa.

Rami Vuola• Hallituksen jäsen• Diplomi­insinööri, s. 1968• Hallituksen jäsen vuodesta

2015

Keskeinen kokemus ja luottamustehtävät:EPV Energian toimitusjohtaja, joka vaikuttaa mm. Pohjolan Voima Oy:n ja Teollisuuden Voima Oyj:n hallituksissa.

33

Johtoryhmä

Tomi Mäkipelto• Toimitusjohtaja• Diplomi­insinööri ja kaup­

patieteiden tohtori, s. 1982 • Yhtiön perustaja, palveluk­

sessa vuodesta 2013

Keskeinen työkokemus: Ennen yhtiön perustamista hän toimi vuosina 2005­2013 Caverionin kehitysjohtajana, YIT:n energia­ ja ympäristö­liiketoiminnasta vastaavana johtajana sekä EPV Ener­giassa päällikkö­ ja johtotason tehtävissä.

Juho Rönni• Talous­ ja rahoitusjohtaja • Bachelor of Science (Mana­

gement), s. 1985• Yhtiön perustaja, palveluk­

sessa vuodesta 2013

Keskeinen työkokemus:Ennen yhtiön perustamista hän toimi vuosina 2008­2013 Goldman Sachsin investoin­tipankkiirina Lontoossa sekä rahoitukseen ja sijoittajasuh­teisiin liittyvissä päällikkö­tason tehtävissä Talvivaaran Kaivososakeyhtiössä.

Essi Välimäki• Johtaja (energiatehokkuus)• Diplomi­insinööri, s. 1980 • Yhtiön palveluksessa vuo­

desta 2014

Keskeinen työkokemus:Ennen yhtiöön tuloaan hän toimi vuosina 2008–2013 energia­ ja ympäristöpalvelui­hin sekä energiatehokkuus­projekteihin liittyvissä pääl­likkötason tehtävissä Siemens Osakeyhtiössä.

Jere Kilpi• Johtaja (asiakkuudet ja

myynti)• Diplomi­insinööri, s. 1979 • Yhtiön palveluksessa

vuodesta 2015

Keskeinen työkokemus:Ennen yhtiöön tuloaan hän toimi vuosina 2011–2015 lii­ketoimintajohtana Ovenialla sekä sitä ennen vuosina 2004­2011 kiinteistökehitykseen ja ­johtamiseen liittyvissä pääl­likkötason tehtävissä Lind­ström Invest Oy:llä ja Coor Service Managementillä.

Ari Taiponen• Johtaja (projektit)• Diplomi­insinööri, s. 1980 • Yhtiön palveluksessa

vuodesta 2015

Keskeinen työkokemus:Ennen yhtiöön tuloaan hän toimi vuosina 2007­2015 pääl­likkö­ ja johtotason tehtävissä Schneider Electric Finland Oy:ssä vastaten mm. sähkön­jakeluun ja energianhallinta­järjestelmiin liittyvien projek­tien toteutuksesta Suomessa ja Baltian alueella.

Teemu Repo• Johtaja (talous ja hallinto)• Kauppatieteiden maisteri,

s. 1979• Yhtiön palveluksessa

vuodesta 2015

Keskeinen työkokemus:Ennen yhtiöön tuloaan hän toimi vuosina 2005­2015 taloushallintoon liittyvissä päällikkö­ ja johtotason tehtä­vissä kiinteistösijoitus yhtiö Spondassa ja Talvivaaran Kaivososakeyhtiössä sekä asiantuntijana Ernst & Young Oy:ssä.

34

”Tällaisen hankkeen toteuttaminen itse olisi hyvin työlästä. LeaseGreen on saavuttanut saneeraamissaan kohteissa todellisia säästöjä, ja yhtiön tapa toteuttaa vaativa avaimet käteen –hanke miellytti meitä. Arvostamme tehokasta projektinhallintaa sekä tulosten seurantaa.”Kiinteistösijoituspäällikkö Minna Jokinen, Kirkon eläkerahasto

ENERGIAKULUJEN SÄÄSTÖ

29 %ELINKAARISÄÄSTÖT, MILJ. EUR

0,9CO²-ELINKAARISÄÄSTÖT, TN

1 600

Kirkkohallitus

MITÄ TEHTIIN

Uudistettiin rakennusautomaatiojärjestelmä, parannettiin ilmanvaihdon energiatehokkuutta ja kanaviston toimivuutta sekä vaihdettiin valaistus LED-tekniikkaan

...ja monta muuta vastuullista asiakasta.

36

37

Toimintakatsaus 1.1.–31.12.2016 (vertailukausi 1.1.–31.12.2015)• Konsernin liikevaihto oli 14,9 (7,9) milj. euroa. Liikevaihto

kasvoi 88 % vertailukauteen verrattuna• Liikevoitto oli 0,9 (0,3) milj. euroa, eli 6 % (4 %) liikevaihdosta• Tilikauden tulos oli 0,4 (0,3) milj. euroa• Konsernin omavaraisuusaste oli 19 % (17 %). Oikaistu oma­

varaisuusaste, jossa pääomalainat on huomioitu omassa pääomassa, oli 40 % (17 %).

LeaseGreen­konsernin liiketoiminta kasvoi vahvasti vuonna 2016. Suurten kiinteistöjen energiaratkaisuihin ja modernisoin­tiin erikoistunut yhtiö sai viime vuonna useita uusia merkittä­viä asiakkaita ja onnistui projektien toteutuksessa hyvin. Lease­Green on Suomen johtava energiatehokkuus yhtiö, ja vuonna 2016 se jatkoi palvelutarjontansa voimakasta kehittämistä. Tili kauden päättyessä LeaseGreenin palveluksessa oli 29 (19) henkilöä.

Taloudellinen kehitys ja asema Liikevaihto lähes kaksinkertaistui 14,9 miljoonaan euroon, ja tilikauden liikevoitto oli 0,9 miljoonaa euroa. Konsernin rahoitus asema on vahva ja mahdollistaa merkittävät panos­tukset kasvuun ja kehitykseen.

Konsernin taseen loppusumma vuoden 2016 lopussa oli 9,5 (7,4) milj. euroa, ja oma pääoma sisältäen pääomalainat oli 3,8 (1,3) milj. euroa. Konsernilla oli 2,0 (0,0) milj. euroa pitkäaikai­sia pääomalainoja ja 0,4 (0,5) milj. euroa muita pitkäaikaisia velkoja. Vuoden 2016 lopussa lyhytaikaiset velat olivat 4,9 (4,3) milj. euroa, ja koostuivat pääasiassa konsernin toteuttamien projektien hankeaikaisesta rahoituksesta ja projekteihin liitty­vistä osto­ ja siirtoveloista.

Konsernin taloudellinen asema ja likviditeettiasema tilikau­den päättyessä oli vahva. Konsernin lyhytaikainen rahoitus muodostui kassavaroista ja yhteensä 3,1 milj. euron luotto­limiittijärjestelyistä. Konsernin toteuttamien hankkeiden pitkä­

aikainen rahoitus muodostuu sisäisesti hallinnoitujen rahasto­jen ja joulukuussa 2016 solmitun enimmillään 60,0 milj. euron lainafasiliteetin kautta. Konserniin kuuluva NegaWatt Energia Oy toimii vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain tarkoit­tamana vaihtoehtorahastojen hoitajana.

LeaseGreen­konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat kes­keiset tunnusluvut ovat: 1–12/16 1–12/15 1–12/14Liikevaihto, milj. euroa 14,9 7,9 0,7Liikevoitto, milj. euroa 0,9 0,3 ­0,7Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 4,0 –Tulos, milj. euroa 0,4 0,3 ­0,7Omavaraisuusaste, % 19,1 17,4 43,3Oikaistu omavaraisuusaste, % 40,4 17,4 43,3

Konsernirakenne ja emoyhtiöKonsernin muodostavat emoyhtiö LeaseGreen Group Oy sekä tytäryritykset LeaseGreen Finance Oy, LeaseGreen Suomi Oy ja NegaWatt Energia Oy. Konsernirakenteen yksinkertaistamiseksi LeaseGreen TalPro Oy sulautettiin LeaseGreen Suomi Oy:öön 31.12.2016, ja Suomen Energiatehokkuus Oy ja SmartPower Oy purettiin loppuvuodesta 2016. Emoyhtiö omistaa jokaisen tytär­yhtiön osakekannan kokonaisuudessaan.

Konsernin emoyhtiön LeaseGreen Group Oy:n tilikauden tulos oli ­0,4 (0,5) milj. euroa. Tilikauden päättyessä emoyhtiön taseen loppusumma oli 5,7 (2,8) milj. euroa, ja oma pääoma 1,8 (2,1) milj. euroa.

Tutkimus ja kehitysKonsernin tutkimus­ ja kehitystoiminta liittyy yhtiön digitaa­listen ratkaisujen ja elinkaaripalveluiden kehittämiseen. Tili­kauden aikana perustettiin elinkaaripalveluihin keskittyvä organisaatio, ja näiden palveluiden ennakoidaan muodostavan LeaseGreenille merkittäviä tuloja tulevaisuudessa. Tilikaudella aktivoitiin tutkimus­ ja kehitystoiminnan menoja 0,1 (­) milj. euroa.

Toimintakertomus ja tilinpäätös

Ympäristö LeaseGreenin toiminta ei sisällä merkittäviä ympäristöriskejä. Yhtiö arvioi jatkuvasti toimintaansa ympäristön kannalta ja kehittää sitä systemaattisesti, jotta se voi toimia vastuulli­sesti myös tulevaisuudessa ja noudattaa kestävän kehityksen periaatteita. LeaseGreen tarjoaa asiakkailleen energiatehok­kuushankkeita, joiden avulla asiakkaiden toiminnan ympäristö­vaikutukset ja hiilijalanjälki pienenevät.

LeaseGreenin laatu­, ympäristö­, työterveys­ ja turvallisuus­järjestelmät on sertifioitu ja ne täyttävät standardit ISO 9001, ISO 14001 sekä ISO 18001.

RiskienhallintaRiskienhallinta on keskeinen osa sisäistä valvontaa, jonka jär­jestäminen yhtiössä kuuluu hallituksen tehtäviin. Hallitus määrittelee riskienhallinnan periaatteet, vastaa riskienhal­linnan toimeenpanon valvonnasta ja riskienhallinnan riittä­vyydestä, seuraa keskeisimpien riskien kehitystä sekä päättää sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevista ohjeista kuten riskienhallintapolitiikasta.

LeaseGreen hallitsee toimintaansa kohdistuvia riskejä tun­nistamalla niitä, arvioimalla niiden toteutumisen todennäköi­syyttä sekä ennaltaehkäisemällä yhtiön kannalta merkittäviä riskejä ja epävarmuuksia. Kaikessa riskienhallinnassa otetaan huomioon yhtiön riskinkantokyky.

Tehokkaalla riskienhallinnalla LeaseGreen pyrkii turvaamaan yhtiön liiketoimintaa, toiminnan tehokkuutta ja keskeisten tavoitteiden saavuttamista. Asetettujen strategisten, operatii­visten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen on merkki onnistuneesta riskienhallinnasta.

LeaseGreenin riskienhallinnan pääperiaatteet perustuvat hallituksen hyväksymään riskienhallintapolitiikkaan. Lease­Greenillä ei ole erillistä riskienhallinnan organisaatiota, vaan riskien hallintatoimenpiteiden määrittelyä ja käytännön toteu­tusta ohjaavat LeaseGreenin toimitusjohtaja ja johtoryhmä hal­lituksen ohjeiden mukaisesti. Riskienhallintapolitiikka muodos­taa yhdessä muiden liiketoimintaa koskevien toimintaohjeiden

38

kanssa kokonaisuuden LeaseGreenin riskien hallitsemiseksi. Riskienhallintapolitiikassa määritellään kokonaisvaltaisen ris­kienhallinnan vastuut ja käytännöt sekä riskien tunnistamiseen ja arviointiin liittyvät periaatteet.

LeaseGreenin riskienhallintaprosessin tarkoituksena on luoda kattava kuva LeaseGreenin riskeistä, niiden toteutumisen aihe­uttamista vaikutuksista ja mahdollisuuksista ennaltaehkäistä merkittävät riskit ja epävarmuudet mm. toimintaohjeiden, kontrollien ja valvonnan avulla. Toimintaan liittyviä riskejä suhteutetaan yhtiön riskinkantokykyyn, joka kuvaa, kuinka suuria poikkeamia tehdyistä suunnitelmista LeaseGreen voi kestää ja kuinka paljon riskiä voidaan ja halutaan pitää omalla vastuulla konsernin tavoitteita vaarantamatta. Riskinotosta ei saa aiheutua olennaista vaaraa toiminnan jatkuvuuden kan­nalta lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Näin toimimalla varmiste­taan, että LeaseGreenin liiketoiminta jatkuu poikkeamista huo­limatta keskeytyksittä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti ja että LeaseGreenin hallituksella ja toimitusjohtajalla on käytös­sään riittävästi oikeanlaista tietoa liiketoimintaan kohdistuvista riskeistä strategisen ja operatiivisen päätöksenteon tueksi.

Riskienhallintapolitiikka tarkastetaan vuosittain sen varmis­tamiseksi, että se vastaa vallitsevia oloja ja liiketoimintaympä­ristössä tapahtuneita muutoksia.

Keskeisimmät riskit ja niihin liittyvät toimenpiteetVuonna 2016 LeaseGreen­konsernin riskienhallinta toimi tavoit­teiden mukaisesti eikä merkittäviä riskejä realisoitunut.

LeaseGreenin toimintaan liittyviä keskeisiä strategisia ris­kejä ovat oleelliset muutokset toimintaympäristössä, kilpailu­tilanteessa, energiatehokkuushankkeiden kannattavuudessa tai konsernin toimintakyvyssä rahoitusmarkkinoilla. Riskeihin varaudutaan aktiivisella toimintaympäristön analysoinnilla, osaamisen ja henkilöstön kehittämisellä sekä toimintamallien kehittämisellä. Maineriskiä hallitaan ylläpitämällä ja kehittä­mällä jatkuvasti henkilöstön osaamista, sekä noudattamalla tarkkoja kontrolliprosesseja aliurakoitsijoiden ja kumppaneiden valinnassa. LeaseGreenillä on käytössään sertifioitu laatu­ ja johtamisjärjestelmä, jonka tarkoituksena on osaltaan ennalta­ehkäistä kasvun hallintaan liittyviä riskejä.

Tyypillisiä operatiivisia riskejä ovat hankkeiden toteutukseen ja tuloksiin liittyvät riskit, henkilöstöriskit, aliurakoitsijaris­kit ja asiakkuuksien hallintaan liittyvät riskit. Osaava henki­löstö, tehokas projektinhallinta ja valvonta, suunnitteluproses­sien kehittäminen ja hankkeiden tuloksena syntyvän säästön ja olosuhteiden valvonta ovat keskeisiä suojautumiskeinoja operatiivisilta riskeiltä. Henkilöstöriskeiltä LeaseGreen pyr­kii suojautumaan panostamalla henkilöstön työhyvinvointiin, työnantajakuvaan ja kilpailukykyiseen kompensaatiotasoon sekä noudattamalla aktiivista rekrytointistrategiaa.

LeaseGreenin toimintaan liittyviä olennaisia vahinkoriskejä

ovat henkilö­ ja esinevahingot toteutuksessa olevissa projekti­kohteissa. Vahinkoriskejä hallitaan ohjeistamalla ja valvo­malla työturvallisuutta ja omaisuussuojeluohjeita sekä laajalla vakuutusturvalla.

Luotto­, vastapuoli­, ja likviditeettiriskit sekä väärinkäytös­ten riskit muodostavat konsernin toiminnan kannalta keskeiset taloudelliset riskit. LeaseGreen tarjoaa asiakkailleen mahdolli­suuden maksaa energiankäytön tehostamishankkeet kuukau­simaksuperusteisesti useita vuosia kestävän sopimuskauden aikana. Luotto­ ja maksuhäiriöriskiä LeaseGreen­konsernia tai konsernin hallinnoimia rahastoja kohtaan suojataan luottopää­tös­ ja luotonvalvontaprosessilla. Likviditeettiriskiä hallitaan ylläpitämällä riittävää likviditeettipuskuria oman ja vieraan pääoman ehtoisella rahoituksella. Väärinkäytösten riskiä ennal­taehkäistään laatujärjestelmällä, kontrollitoimenpiteillä ja eriyt­tämällä tehtäviä.

HallintoLeaseGreen Group Oy on 28.1.2013 perustettu Suomessa rekis­teröity osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. LeaseGreenin hallinto perustuu osakeyhtiölakiin, yhtiöjärjestykseen ja osa­kassopimukseen. Lisäksi LeaseGreen noudattaa vapaaehtoisesti 1.1.2016 voimaan astuneen Suomen listayhtiöiden hallinnointi­koodin suosituksia soveltuvin osin.

Yhtiön määräysvalta ja hallinnointi on jaettu yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken. Toimitusjohtajaa avus­taa johtoryhmä.

LeaseGreenin selvitys hallinto­ ja ohjausjärjestelmästä on julkisesti saatavilla LeaseGreenin internet­sivuilla www.lease­green.fi. Selvitys julkaistaan toimintakertomuksesta erillisenä.

HallitusYhtiöjärjestyksen mukaan LeaseGreen Group Oy:llä on hallitus, johon kuuluu yhdestä viiteen varsinaista jäsentä ja ainakin yksi varajäsen, mikäli hallitukseen valitaan vähemmän kuin kolme varsinaista jäsentä. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituksen jäse­net valitaan tehtäviinsä toistaiseksi. Yhtiön osakassopimuk­sessa on määrätty hallituksen jäsenten nimitysoikeuksista. Hal­lituksen jäsenten lisäksi yhtiön toimitusjohtaja sekä talous­ ja rahoitusjohtaja osallistuvat hallituksen kokouksiin.

Hallituksen kokoonpano oli vuoden 2016 päättyessä seuraava:

Kari Neilimo Hallituksen puheenjohtaja (jäsen vuodesta 2014)Saila Miettinen­Lähde Hallituksen jäsen (jäsen vuodesta 2015)Teuvo Rintamäki Hallituksen jäsen (jäsen vuodesta 2013)Rami Vuola Hallituksen jäsen (jäsen vuodesta 2015)

Yhtiökokous ja osinkoLeaseGreen Group Oy:n hallitus kutsuu varsinaisen yhtiö­kokouksen koolle 25.4.2017.

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 1,5 milj. euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tili­kaudelta 2016.

TilintarkastajatYhtiön tilintarkastajana on toiminut vuodesta 2013 tilin­tarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkas­tajana KHT Timo Nummi. Tilintarkastajan toimikausi jatkuu yhtiössä toistaiseksi.

Johto ja henkilöstöLeaseGreenin toimitusjohtajana ja johtoryhmän puheenjohta­jana toimii Tomi Mäkipelto.

Johtoryhmän kokoonpano oli vuoden 2016 päättyessä seuraava:

Tomi Mäkipelto Toimitusjohtaja, yhtiön perustajaJuho Rönni Talous­ ja rahoitusjohtaja, yhtiön perustajaJere Kilpi Johtaja (asiakkuudet ja myynti)Teemu Repo Johtaja (talous ja hallinto)Ari Taiponen Johtaja (toteutus)Essi Välimäki Johtaja (suunnittelu)

Alan paras osaaminen ja motivoitunut henkilöstö ovat Lease­Greenin menestyksen kulmakiviä. Tavoitteemme on tarjota mielenkiintoinen ja kehittävä työympäristö, joka kannustaa innovatiivisuuteen, vastuunkantoon ja asiakkaan ilahduttami­seen. Yhtiö panostaa merkittävästi henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin.

LeaseGreen­konsernissa noudatetaan Teknologiateollisuu­den ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta. LeaseGreen Suomi Oy haki Teknologiateollisuus ry:n jäsenyyttä vuoden 2016 lopulla.

LeaseGreen­konsernin henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut ovat:

Henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut 2016 2015 2014Keskimääräinen henkilömäärä tilikaudella 24 15 12Henkilömäärä tilikauden lopussa 29 19 13Henkilöstökulut, milj. euroa 2,0 1,2 0,6

LeaseGreenillä on henkilöstöä Suomessa.

PalkitseminenKonsernin palkitsemisjärjestelmien tavoitteena on palkita hyvät suoritukset, lisätä henkilöstön motivaatiota sekä sitouttaa johto ja muu henkilöstö pitkäjänteisesti konsernin tavoitteisiin.

39

LeaseGreen julkaisee internet­sivuillaan www.leasegreen.fi vuosittain erillisen palkka­ ja palkkioselvityksen Suomen lista­yhtiöiden hallinnointikoodin mukaisesti. Selvitys sisältää kuvauksen palkitsemisen keskeisistä periaatteista sekä tiedot hallitukselle, toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle maksetuista etuuksista.

LeaseGreenin osake ja osakkeenomistajatLeaseGreen Group Oy:llä on yhdenlaisia osakkeita, joista kukin tuottaa yhden äänen. Yhtiön osakekannan omistavat perustaja­osakkaat, toimiva johto sekä suomalaiset sijoittajat. Lease­Greenillä oli vuoden 2016 päättyessä 21 osakkeenomistajaa.

Yhtiön osakepääoma oli 300 000 euroa ja liikkeelle lasket­tujen osakkeiden määrä oli 31.12.2016 yhteensä 3 914 100. Seu­raavat osakkeenomistajat omistivat 31.12.2016 yli viisi prosent­tia osakkeista ja äänioikeudesta: Tomi Mäkipelto (33,6%), Juho Rönni (33,6%) ja Saunaranta Invest Oy (13,1%).

Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeenomistajalla ja yhtiöllä on oikeus lunastaa muulta omistajalta kuin yhtiöltä toiselle siir­tyvä osake. Lisäksi yhtiön osakassopimus määrää osakkeiden siirroista ja luovutuksista.

Yhtiön osakkeiden lukumäärä ja osakepääoma on muuttunut seuraavasti:

Osakkeet ja osakepääoma Osakkeiden Osakepääoma, lukumäärä euroa13.2.2013, perustaminen 10 000 10 00011.10.2013, osakkeiden lukumäärän muutos 29 600 10 00011.10.2013, maksullinen suunnattu osakeanti 32 500 300 0005.2.2014, maksullinen suunnattu osakeanti 35 000 300 00016.12.2014, maksuton osakeanti yhtiölle 35 800 300 00018.12.2014, maksullinen suunnattu osakeanti 39 141 300 00021.4.2016, osakkeiden split 3 914 100 300 000

Varsinainen yhtiökokous päätti 21.4.2016 yhtiön osakkeiden splitistä eli lukumäärän lisäämisestä niin, että osakkeenomis­tajat saavat maksutta uusia osakkeita nykyisten omistustensa mukaisessa suhteessa. Jakaminen toteutettiin lisäämällä yhtiön osakkeiden lukumäärää 39 141 osakkeesta 3 914 100 osakkee­seen osakepääomaa korottamatta.

LeaseGreen Group Oy omistaa 17 000 yhtiön omaa osaketta, joita voidaan käyttää avainhenkilöiden sitouttamiseen.

Emoyhtiön omat osakkeet ja osakkeiden muutokset ovat seuraavat:

Emoyhtiön omat osakkeet 2016 2015 2014Omistetut osakkeet, kpl 17 000 60 000 80 000Hankitut osakkeet, kpl – – 80 000Luovutetut osakkeet, kpl 43 000 20 000 –

Osakemäärissä on huomioitu yhtiökokouksen 21.4.2016 päät­tämä osakkeiden vastikkeeton jakaminen.

Yhtiö luovutti tilikaudella yhteensä 43 000 osaketta avain­henkilöille, ja osakkeiden merkintähinta on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

PääomalainatMaaliskuussa 2016 LeaseGreen Group Oy teki sopimuksen 3 milj. euron suuruisesta pääomalainasta. Lainan määrä 31.12.2016 oli 2 milj. euroa (2015: ­). Pääomalainan pääasialliset ehdot ovat:

1) Laina jakautuu kahteen nostoerään: (i) 2 milj. euroa ja (ii) vähintään 0,5 milj. euroa ja enintään 1,0 milj. euroa.2) Kunkin nostoerän laina­aika on 5 (viisi) vuotta. Kukin nosto erä maksetaan takaisin kokonaisuudessa yhdellä kertaa eräpäivänä.3) Lainan korko on kiinteä.4) Laina myönnetään vakuutta vaatimatta.5) Pääomalainan pääoma ja kertynyt korko saadaan maksaa yhtiön selvitystilassa, konkurssissa tai uudelleenjärjestelyssä vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella.6) Korkoa voidaan maksaa pääomalainalle yhtiön vahvistetun taseen perusteella vain siltä osin kuin koronmaksu on Osake­yhtiölain pääomalainaa koskevien säännösten mukainen.

Näkymät vuodelle 2017Konsernin tilikauden 2017 liikevaihdon arvioidaan kasvavan vahvasti vuoteen 2016 verrattuna. Vuoden 2017 aikana Lease­Greenin tavoitteena on rekrytoida merkittävä määrä uusia ammattilaisia ja laajentaa edelleen asiakkuusportfoliota. Lease­Green panostaa voimakkaasti energiatehokkuusosaamisen lisäksi myös kiinteistökohtaiseen energian tuotantoon ja digi­taalisiin ratkaisuihin.

Kannattavuustason arvioidaan nousevan vuodesta 2016. Kannattavuustason nousua edesauttavat liiketoiminnan skaalautuminen ja operatiivisten prosessien tehostuminen. Kannattavuustasoon vaikuttaa myös vuoden 2016 lopussa toteutettu rahoitusjärjestely, joka tehostaa yhtiön hanke­rahoituksen toimivuutta.

40

KONSERNITASE

teur Liite 31.12.2016 31.12.2015

Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot 10 136,6 0,0 Liikearvo 10 74,2 36,7Aineettomat hyödykkeet yhteensä 210,8 36,7Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 11 63,6 106,1Aineelliset hyödykkeet yhteensä 63,6 106,1Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 12 11,7 20,1Sijoitukset yhteensä 11,7 20,1PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 286,2 162,9 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto­omaisuus Muu vaihto­omaisuus 13 10,9 22,1Vaihto­omaisuus yhteensä 10,9 22,1Pitkäaikaiset saamiset Laskennalliset verosaamiset 14 25,6 248,2 Muut saamiset 14 7,1 11,1Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 32,7 259,4Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 14 4 116,7 80,0 Muut saamiset 14 384,4 748,4 Siirtosaamiset 14 2 082,1 4 064,9Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 6 583,2 4 893,4Rahat ja pankkisaamiset 15 2 540,2 2 033,3VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 9 167,0 7 208,2

Vastaavaa yhteensä 9 453,2 7 371,1

teur Liite 31.12.2016 31.12.2015

Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma 16 300,0 300,0 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 16 1 571,6 1 446,9 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 16 ­483,2 ­810,9 Tilikauden voitto (tappio) 16 401,8 328,0OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 790,2 1 264,0 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 17 326,9 1 355,9PAKOLLISET VARAUKSET YHTEENSÄ 326,9 1 355,9 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pääomalainat 18 2 000,0 0,0 Lainat rahoituslaitoksilta 18 400,0 400,0 Saadut ennakot 18 30,2 70,6Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 2 430,2 470,6Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 18 1 600,0 1 850,0 Saadut ennakot 18 40,3 40,3 Ostovelat 18 996,3 1 143,0 Muut velat 18 924,0 376,0 Siirtovelat 18 1 345,2 871,3Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 4 905,8 4 280,6VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 7 336,0 4 751,2

Vastattavaa yhteensä 9 453,2 7 371,1

41

KONSERNIN TULOSLASKELMA teur Liite 1.1.–31.12.2016 1.1.–31.12.2015

Liikevaihto 1 14 927,9 7 928,4

Liiketoiminnan muut tuotot 2 244,0 191,6Materiaalit ja palvelut 3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ­2 701,0 ­534,2 Ulkopuoliset palvelut ­6 356,4 ­3 005,9Materiaalit ja palvelut yhteensä ­9 057,4 ­3 540,1Henkilöstökulut 4 Palkat ja palkkiot ­1 617,1 ­1 025,2 Henkilösivukulut Eläkekulut ­316,8 ­161,2 Muut henkilösivukulut ­60,9 ­33,6 Henkilösivukulut yhteensä ­377,7 ­194,8Henkilöstökulut yhteensä ­1 994,8 ­1 220,0Poistot ja arvonalentumiset 5 Konserniliikearvon poisto ­10,0 ­10,0 Suunnitelman mukaiset poistot ­47,6 ­13,1Poistot ja arvonalentumiset yhteensä ­57,6 ­23,1Liiketoiminnan muut kulut ­3 138,2 ­3 022,9

Liikevoitto (tappio) 923,7 313,8 Rahoitustuotot 7 1,0 1,0Rahoituskulut 7 ­281,8 ­75,7Rahoitustuotot ja ­kulut yhteensä ­280,8 ­74,7

Voitto (tappio) ennen veroja 642,9 239,2 Tilikauden ja edellisten tilikausien verot 9 ­241,1 88,9Tuloverot yhteensä ­241,1 88,9

Tilikauden voitto (tappio) 401,8 328,0

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA teur Liite 1.1.–31.12.2016 1.1.–31.12.2015

Liiketoiminnan rahavirrat Voitto (tappio) ennen veroja 642,9 239,2Oikaisut: Suunnitelmat mukaiset poistot 10, 11 47,6 13,1 Konserniliikearvon poistot 10 10,0 10,0 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua ­2 250,8 ­2 140,6 Rahoitustuotot ja ­kulut 7 280,8 74,7Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta ­1 269,4 ­1 803,6 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys 255,0 ­678,9 Vaihto­omaisuuden lisäys 0,0 ­7,3 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys 420,8 1 367,7Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja ­593,6 ­1 122,0 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista ­225,1 ­71,5Saadut korot liiketoiminnasta 0,0 0,0Maksetut välittömät verot ­369,3 0,0

Liiketoiminnan rahavirta -1 188,0 -1 193,5 Investointien rahavirrat Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 11 ­189,3 ­114,1 Investoinnit muihin sijoituksiin 12 ­0,2 ­5,2 Pääomanpalautukset energiatehokkuusrahastoista 12 8,6 8,0 Saadut tuotot investoinneista 7 1,0 1,0

Investointien rahavirta -179,8 -110,4 Rahoituksen rahavirrat Maksullinen oman pääoman lisäys 16 124,7 158,1 Lyhytaikaisten lainojen nostot 18 4 600,0 1 850,0 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 18 ­4 850,0 ­225,0 Pitkäaikaisten lainojen nostot 18 2 000,0 80,0

Rahoituksen rahavirta 1 874,7 1 863,1 Rahavarojen muutos 506,9 559,1 Rahavarat tilikauden alussa 2 033,3 1 474,2

Rahavarat tilikauden lopussa 2 540,2 2 033,3

42

EMOYHTIÖN TASE

teur Liite 31.12.2016 31.12.2015

Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 11 2,6 0,9Aineelliset hyödykkeet yhteensä 2,6 0,9Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä 12 78,0 83,0 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 12 750,0 750,0 Muut osakkeet ja osuudet 12 5,6 12,1Sijoitukset yhteensä 833,6 845,1PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 836,2 846,0 VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset 14 0,0 5,7Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 0,0 5,7Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 14 4 606,9 1 241,7 Muut saamiset 14 11,6 14,3 Siirtosaamiset 14 105,3 0,8Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 4 723,9 1 256,7Rahat ja pankkisaamiset 15 101,2 729,7VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 4 825,1 1 992,1

Vastaavaa yhteensä 5 661,3 2 838,1

teur Liite 31.12.2016 31.12.2015

Vastattavaa OMA PÄÄOMA Osakepääoma 16 300,0 300,0 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 16 1 571,6 1 446,9 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 16 383,4 ­100,0 Tilikauden voitto (tappio) 16 ­431,8 483,4OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 823,2 2 130,3 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pääomalainat 18 2 000,0 0,0 Lainat rahoituslaitoksilta 18 400,0 400,0Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 2 400,0 400,0Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat 18 74,3 29,4 Velat saman konsernin yrityksille 18 1 288,7 104,9 Muut velat 18 13,4 14,0 Siirtovelat 18 61,7 159,6Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 1 438,1 307,9VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 3 838,1 707,9

Vastattavaa yhteensä 5 661,3 2 838,1

43

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

teur Liite 1.1.–31.12.2016 1.1.–31.12.2015

Liikevaihto 1 0,2 30,0 Liiketoiminnan muut tuotot 2 749,9 302,1Henkilöstökulut 4 Palkat ja palkkiot ­362,4 ­250,8 Henkilösivukulut Eläkekulut ­76,3 ­17,4 Muut henkilösivukulut ­12,3 ­7,6 Henkilösivukulut yhteensä ­88,6 ­25,0Henkilöstökulut yhteensä ­451,0 ­275,8Poistot ja arvonalentumiset 5 Suunnitelman mukaiset poistot ­0,9 ­0,3Poistot ja arvonalentumiset yhteensä ­0,9 ­0,3Liiketoiminnan muut kulut ­836,3 ­348,5

Liikevoitto (tappio) -538,0 -292,5 Rahoitustuotot 7 204,4 71,1Rahoituskulut 7 ­247,9 ­10,2Rahoitustuotot ja ­kulut yhteensä ­43,5 61,0

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -581,5 -231,5 Konserniavustus 8 149,7 817,3Tilinpäätössiirrot yhteensä 149,7 817,3

Voitto (tappio) ennen veroja -431,8 585,8 Tilikauden ja edellisten tilikausien verot 9 0,0 ­102,4Tuloverot yhteensä 0,0 ­102,4

Tilikauden voitto (tappio) -431,8 483,4

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA

teur Liite 1.1.–31.12.2016 1.1.–31.12.2015

Liiketoiminnan rahavirrat Voitto (tappio) ennen veroja ­431,8 585,8Oikaisut: Suunnitelmat mukaiset poistot 11 0,9 0,3 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua ­147,4 ­817,3 Rahoitustuotot ja ­kulut 7 43,5 ­61,0Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta ­534,8 ­292,2 Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys ­774,1 ­268,4 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys ­104,5 127,9Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja ­1 413,5 ­432,7 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista ­135,8 ­4,8Saadut korot liiketoiminnasta 18,7 0,0Maksetut välittömät verot ­102,3 0,0

Liiketoiminnan rahavirta -1 632,9 -437,4 Investointien rahavirrat Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 11 ­2,6 0,0 Myönnetyt lainat ­3 500,0 ­1 040,0 Investoinnit muihin sijoituksiin 12 ­0,2 ­0,2 Luovutustulot muista sijoituksista 12 2,7 0,0 Pääomanpalautukset energiatehokkuusrahastoista 12 6,7 6,4 Lainasaamisten takaisinmaksut 330,0 950,0 Saadut tuotot investoinneista 0,8 0,8

Investointien rahavirta -3 162,7 -83,1 Rahoituksen rahavirrat Maksullinen oman pääoman lisäys 16 124,7 158,1 Lyhytaikaisten lainojen nostot 18 1 265,0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 18 ­40,0 ­225,0 Pitkäaikaisten lainojen nostot 18 2 000,0 400,0 Saadut ja maksetut konserniavustukset 8 817,3 0,0

Rahoituksen rahavirta 4 167,0 333,1 Rahavarojen muutos ­628,5 ­187,5 Rahavarat tilikauden alussa 729,7 917,2

Rahavarat tilikauden lopussa 101,2 729,7

44

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

YHTIÖN JA KONSERNIN PERUSTIEDOTLeaseGreen Group Oy ("yhtiö") yhdessä tytäryritystensä kanssa (yhdessä "konserni" tai " LeaseGreen") on suomalainen energia­tehokkuuden palveluyritys, joka parantaa kiinteistöalalla toimi­vien asiakkaidensa kannattavuutta ja ympäristöystävällisyyttä.

Yhtiö on vuonna 2013 perustettu Suomessa rekisteröity osake­yhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Konsernin muodostavat emoyhtiö LeaseGreen Group Oy sekä tytäryritykset LeaseGreen Finance Oy (kotipaikka: Helsinki), LeaseGreen Suomi Oy (koti­paikka: Helsinki) ja NegaWatt Energia Oy (kotipaikka: Helsinki). Konsernirakenteen yksinkertaistamiseksi LeaseGreen TalPro Oy sulautettiin LeaseGreen Suomi Oy:öön 31.12.2016, ja Suo­men Energiatehokkuus Oy ja Smartpower Oy purettiin loppu­vuodesta 2016. Emoyhtiö omistaa jokaisen tytäryhtiön osake­kannan kokonaisuudessaan.

Yhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain sään­nösten ja suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti. Lease­Green Group Oy:n tilinpäätöksen jäljennös on saatavissa Lease­Green Group Oy:stä, Aku Korhosen tie 8, 00440 Helsinki.

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet:

Arvostus- ja jaksotusperiaatteet

Pysyvien vastaavien arvostaminenYhtiön pysyviin vastaaviin merkityt aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on arvostettu hankintamenoonsa vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Poistot on tehty hyödyk­keen käyttöönottokuukaudesta alkaen.

Koneiden ja kaluston hankintameno, kehittämismenot ja pitkävaikutteiset menot poistetaan vaikutusaikanaan suunni­telman mukaan. Poistoajat ovat:

Kehittämismenot 5 vuottaMuut pitkävaikutteiset menot 2–5 vuottaKoneet ja kalusto 7–10 vuotta, 25 % menojäännöspoisto

Hyödykkeet, joiden taloudellinen käyttöaika on alle kolme vuotta, sekä enintään 850 euron pienhankinnat yhteissummal­taan tilikaudella alle 2500 euroa, on kirjattu kokonaisuudessaan tilikauden kuluksi hankintahetken mukaan.

Pysyvien vastaavien sijoitukset on arvostettu hankintamenoonsa.

Vaihto-omaisuuden arvostaminenVaihto­omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alem­paan todennäköiseen luovutushintaan.

LeaseGreen kirjaa valmistusasteen mukaisessa tuloutuksessa olevien hankkeiden suoriteperusteen mukaan toteutuneet, mutta valmistusasteen ylittävät menot vaihto­omaisuuteen.

Rahoitusomaisuuden arvostaminenRahoitusomaisuuteen merkityt saamiset arvostetaan nimel­lisarvoonsa, kuitenkin enintään tätä alhaisempaan todennä­köiseen arvoonsa. Rahoitusomaisuusarvopaperit arvostetaan hankintamenoonsa tai tätä alhaisempaan todennäköiseen luovutushintaansa.

KehittämismenotTutkimus­ ja tuotekehitysmenot on pääsääntöisesti kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna. Kolmen tai useamman vuoden ajan tuloa kerryttävät tuotekehitysmenot on aktivoitu taseeseen kehittämismenoina ja poistetaan 5 vuoden aikana.

Eläkekulujen käsittelyEläketurva on kaikilta osilta hoidettu ulkopuolisissa eläke­vakuutusyhtiöissä. Tilikauden eläkemenot on kirjattu kokonai­suudessaan kuluksi tuloslaskelmaan.

TuloverotTilikaudelle kuuluvat tuloverot jaksotetaan ja kirjataan tulos­laskelmaan. Emoyhtiön tilinpäätökseen ei ole kirjattu lasken­nallisia verovelkoja ja ­saamisia.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet:

Konsernitilinpäätöksen laajuusKonsernitilinpäätökseen yhdistellään emoyhtiön lisäksi ne tytäryritykset, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli puolet kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä (määräysvalta).

LeaseGreen Group Oy:n konsernitilinpäätökseen on yhdis­telty kaikki tytäryritykset. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2016 ja 31.12.2015 kaikki tytäryritykset ovat 100 prosenttisesti emo­yhtiön omistamia.

Sisäinen osakkeenomistusKonsernin sisäinen osakeomistus eliminoidaan hankinta­menomenetelmää käyttäen. Tytäryritysten hankintamenon ja hankittua osuutta vastaavan oman pääoman ero on esitetty liikearvona.

Sisäiset liiketapahtumat ja katteetKonsernin sisäiset liiketapahtumat, keskinäiset saamiset ja velat sekä sisäiset katteet ja voitonjako on eliminoitu.

Konsernin arvostus- ja jaksotusperiaatteet

LiikearvoLiikearvo poistetaan ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti 5 vuodessa.

Tuottojen jaksottaminenPitkän valmistusajan vaativista suoritteista syntyvä tulo on kir­jattu tuotoksi valmistusasteen perusteella. Pitkäaikaishank­keen valmistus kestää tyypillisesti vähintään vuoden, mutta valmistusajaltaan alle vuodenkin kestäviä, laajuudeltaan mer­kittäviä hankkeita voidaan pitää pitkäaikaisina silloin, kun hankkeen aloittamis­ ja lopettamisajankohdat ajoittuvat eri tilikausille ja hankkeesta syntyvän tulon kirjaaminen tuotoksi vaikuttaa olennaisesti eri tilikausien liikevaihdon ja tuloksen muodostumiseen.

LeaseGreenin energiatehokkuushankkeet kirjataan tuotoiksi fyysisen valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputu­los voidaan arvioida luotettavasti. Hankkeen fyysinen valmis­tusaste määritellään vertaamalla sen todellista vaihetta hank­keessa tehtyihin työsuorituksiin perustuviin välivaiheisiin kullakin tilinpäätöshetkellä.

Pakolliset varauksetVastaisuudessa toteutuvat menot ja ilmeiset menetykset, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja joiden suorittamiseen kon­serni on velvoitettu tai sitoutunut ja joiden rahallinen arvo voi­daan kohtuullisesti arvioida, kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi ja taseen pakollisiin varauksiin.

LeaseGreen kirjaa varauksena valmistusasteen mukaisessa tuloutuksessa olevien hankkeiden saatavien myyntiin liittyvän kustannuksen sekä takuuvaraukset. Lisäksi tappiollisen hank­keen ennakoitu, myyntitulon ylittävä tappio kirjataan täysimää­räisesti muuna pakollisena varauksena taseeseen.

Konsernirakenteen muutoksetEmoyhtiön kokonaan omistama LeaseGreen TalPro Oy on sulautunut LeaseGreen Suomi Oy:n 31.12.2016. Sulautumisella yksinkertaistettiin konsernirakennetta.

Tilikauden 2016 aikana purettiin kaksi tytäryhtiötä: Smart­Power Oy ja Suomen Energiatehokkuus Oy.

45

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

1. Liikevaihto

Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Valmistusasteen mukainen liikevaihto 11 453,8 7 148,7 0,0 0,0Muu liikevaihto 3 474,1 779,6 0,2 30,0Yhteensä 14 927,9 7 928,4 0,2 30,0

Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Valmistusasteen mukaan tuloutettujen, mutta asiakkaille luovuttamatta olevien pitkäaikaishankkeiden osalta tuotoiksi tilikaudella ja aikaisempina tilikausina kirjattu määrä 1 682,6 3 977,8 0,0 0,0

Pitkäaikaishankkeiden tuotoiksi kirjaamatta oleva määrä

Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Valmistusasteen mukaan tuloutettavat hankkeet 4 160,1 1 287,6 0,0 0,0Tilauskanta yhteensä 4 160,1 1 287,6 0,0 0,0

2. Liiketoiminnan muut tuotot

Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Saadut avustukset 211,3 38,7 211,3 38,7Muut liiketoiminnan muut tuotot 32,7 152,9 0,0 0,0Hallintopalvelutuotot, konserni 0,0 0,0 538,6 263,3Yhteensä 244,0 191,6 749,9 302,1

Vuoden 2015 liiketoiminnan muut tuotot sisältää NegaWatt 2 energiatehokkuusrahaston perustamiseen liit­tyvän perustamispalkkion 0,1 milj. euroa.

3. Materiaalit ja palvelut

Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana 2 173,1 41,4 0,0 0,0 Varaston muutos 527,9 492,8 0,0 0,0Aineet ja tarvikkeet yhteensä 2 701,0 534,2 0,0 0,0Ulkopuoliset palvelut 6 356,4 3 005,9 0,0 0,0Yhteensä 9 057,4 3 540,1 0,0 0,0

4. Henkilöstökulut ja henkilöstön keskimääräinen lukumäärä

Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Palkat ja palkkiot 1 617,1 1 025,2 362,4 250,8Eläkekulut 316,8 161,2 76,3 17,4Muut henkilösivukulut 60,9 33,6 12,3 7,6Yhteensä 1 994,8 1 220,0 451,0 275,8 Henkilöstön määrä keskimäärin: Toimihenkilöitä 24 15 4 2

Johdon palkat ja palkkiot

Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja 98,3 104,9 98,3 89,3Yhteensä 98,3 104,9 98,3 89,3

5. Poistot ja arvonalentumiset

Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Konserniliikearvon poistot 10,0 10,0 0,0 0,0Suunnitelman mukaiset poistot 47,6 13,1 0,9 0,3Yhteensä 57,6 23,1 0,9 0,3

6. Tilintarkastajien palkkiot

Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab Tilintarkastus 7,5 8,7 5,4 2,3 Veroneuvonta 0,0 0,6 0,0 0,6 Muut palvelut 0,0 2,3 0,0 0,0Yhteensä 7,5 11,5 5,4 2,9

Tilintarkastukseen luetaan palkkiot, jotka koskevat konsernitilinpäätöksen tilintarkastusta sekä LeaseGreen Group Oy:n ja sen tytäryritysten tilintarkastusta mukaan lukien tilintarkastukseen liittyvät varmennus­ ja muut palvelut.

46

7. Rahoitustuotot ja -kulut

Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 1,0 1,0 0,8 0,8Muut korko­ ja rahoitustuotot 0,0 0,0 203,6 70,4Korkokulut ja muut rahoituskulut ­281,8 ­75,7 ­247,9 ­10,2Yhteensä ­280,8 ­74,7 ­43,5 61,0

8. Tilinpäätössiirrot

Tilinpäätössiirtoihin on kirjattu saatu konserniavustus 0,1 milj. euroa (2015: 0,8 milj. euroa).

9. Tuloverot

Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

­241,1 88,9 0,0 ­102,4Yhteensä ­241,1 88,9 0,0 ­102,4

TASEEN LIITETIEDOT

10. Aineettomat hyödykkeet

Kehittämismenot Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Kirjanpitoarvo tilikauden alussa 0,0 0,0 0,0 0,0Lisäykset 136,6 0,0 0,0 0,0Vähennykset 0,0 0,0 0,0 0,0Poistot 0,0 0,0 0,0 0,0Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 136,6 0,0 0,0 0,0

Kehittämismenot liittyvät liiketoimintamahdollisuuksien lisäämiseen teollisen internetin (IoT) avulla.

Liikearvo Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Kirjanpitoarvo tilikauden alussa 36,7 46,8 0,0 0,0Lisäykset 50,0 0,0 0,0 0,0Vähennykset 0,0 0,0 0,0 0,0Poistot ­12,5 ­10,0 0,0 0,0Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 74,2 36,7 0,0 0,0

Syyskuun 2016 lopussa energia­asiantuntijayritys Enegia myi energiatehokkuuden projektipalvelunsa LeaseGreen Suomi Oy:lle. Liiketoiminta siirtyi LeaseGreen Suomi Oy:lle 30.9.2016 ja liikearvon lisäys liittyy tähän kauppaan.

Muut pitkävaikutteiset menot Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Kirjanpitoarvo tilikauden alussa 0,0 0,9 0,0 0,0Lisäykset 0,0 0,0 0,0 0,0Vähennykset 0,0 0,0 0,0 0,0Poistot 0,0 ­0,9 0,0 0,0Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 0,0 0,0 0,0 0,0

11. Aineelliset hyödykkeet

Koneet ja kalusto Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Kirjanpitoarvo tilikauden alussa 106,1 4,2 0,9 1,2Lisäykset 2,6 114,1 2,6 0,0Vähennykset 0,0 0,0 0,0 0,0Poistot ­45,1 ­12,2 ­0,9 ­0,3Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 63,6 106,1 2,6 0,9

12. Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Kirjanpitoarvo tilikauden alussa 20,1 22,9 95,1 101,3Lisäykset 0,2 5,2 0,2 0,2Vähennykset ­8,6 ­8,0 ­11,7 ­6,4Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 11,7 20,1 83,6 95,1

Emoyhtiöllä on pääomalainasaaminen 750 000 euroa LeaseGreen Suomi Oy:ltä (2015: 750 000 euroa).

Konsernin ja emoyhtiön omistamat osakkeet ja osuudet

Yhtiö Konsernin Emoyhtiön omistusosuus-% omistusosuus-%

LeaseGreen Finance Oy Helsinki 100,00 100,00LeaseGreen Suomi Oy Helsinki 100,00 100,00NegaWatt Energia Oy Helsinki 100,00 100,00NegaWatt Energiatehokkuusrahasto 1 Ky Helsinki 2,5 2,0NegaWatt Energiatehokkuusrahasto 2 Ky Helsinki 0,0 0,0

47

Konsernirakenteen muutokset vuonna 2016 Emoyhtiön kokonaan omistama LeaseGreen TalPro Oy on sulautunut LeaseGreen Suomi Oy:öön 31.12.2016. Sulautumisella yksinkertaistettiin konsernirakennetta.

Puretut yhtiöt

SmartPower Oy Helsinki 100,00 100,00Suomen Energiatehokkuus Oy Helsinki 100,00 100,00

13. Vaihto-omaisuus

Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Aineet ja tarvikkeet 7,3 7,3 0,0 0,0Keskeneräiset hankkeet 3,5 14,8 0,0 0,0Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 10,9 22,1 0,0 0,0

14. Saamiset

Pitkäaikaiset saamiset Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Laskennalliset verosaamiset 25,6 248,2 0,0 0,0Muut saamiset 7,1 11,1 0,0 5,7Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 32,7 259,4 0,0 5,7

Lyhytaikaiset saamiset Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Myyntisaamiset 4 116,7 80,0 0,0 0,0Saamiset saman konsernin yrityksiltä 0,0 0,0 4 606,9 1 241,7Muut saamiset 384,4 748,4 11,6 14,3Siirtosaamiset 2 082,1 4 064,9 105,3 0,8Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 6 583,2 4 893,4 4 723,9 1 256,7

Valmistusasteen asteen mukaisia tuottoja vastaavat siirtosaamiset ovat 1,7 milj. euroa (2015: 4,0 milj. euroa).

15. Rahat ja pankkisaamiset

Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Rahat ja pankkisaamiset 2 540,2 2 033,3 101,2 729,7Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 2 540,2 2 033,3 101,2 729,7

Rahat ja pankkisaamiset ovat euromääräisiä.

16. Oma pääoma

Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Osakepääoma tilikauden alussa 300,0 300,0 300,0 300,0Lisäykset 0,0 0,0 0,0 0,0Vähennykset 0,0 0,0 0,0 0,0Osakepääoma tilikauden lopussa 300,0 300,0 300,0 300,0 Sidottu pääoma 300,0 300,0 300,0 300,0 Edellisten tilikausien voitto (tappio) ­483,2 ­810,9 383,4 ­100,0Osingonjako tilikaudelta 0,0 0,0 0,0 0,0Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1 571,6 1 446,9 1 571,6 1 446,9Tilikauden voitto (tappio) 401,8 328,0 ­431,8 483,4 Vapaa oma pääoma 1 490,2 964,0 1 523,2 1 830,3 Oma pääoma yhteensä 1 790,2 1 264,0 1 823,2 2 130,3 Jakokelpoinen vapaa oma pääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1 571,6 1 446,9Edellisten tilikausien voitto (tappio) 383,4 ­100,0Tilikauden voitto (tappio) ­431,8 483,4Jakokelpoinen vapaa oma pääoma yhteensä 1 523,2 1 830,3

Osakkeiden lukumäärä

Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä 3 914 100 (2015: 39 141). Vuonna 2016 yhtiön osake jaettiin sataan osakkeeseen yhtiön osakepääomaa muuttamatta (ns. split). Jakaminen toteutettiin maksuttomana osakeantina lisäämällä yhtiön osakkeiden lukumäärää 39 141 osakkeesta 3 914 100 osakkeeseen.Konserniyhtiöiden hallussa oli 31.12.2016 yhteensä 17 000 osaketta (2015: 60 000, split­oikaistu), joiden osuus kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä on 0,4 % (2015: 1,5 %). Yhtiö luovutti tilikaudella yhteensä 43 000 osaketta avainhenkilöille, ja osakkeiden merkintähinta on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

17. Pakolliset varaukset

Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Pitkäaikaishankkeiden takuuvaraukset 198,9 114,7 0,0 0,0Saatavien myyntiin liittyvät varaukset 128,1 1 241,2 0,0 0,0Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 326,9 1 355,9 0,0 0,0

Konsernin tilivuoden 2016 kuluksi on kirjattu varauksiin liittyen 0,2 milj. eur (2015 1,3 milj. eur).

48

18. Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Pääomalainat 2 000,0 0,0 2 000,0 0,0Lainat rahoituslaitoksilta 400,0 400,0 400,0 400,0Saadut ennakot 30,2 70,6 0,0 0,0Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 2 430,2 470,6 2 400,0 400,0

Maaliskuussa 2016 LeaseGreen Group Oy teki sopimuksen 3 milj. euron suuruisesta pääomalainasta. Lainan määrä 31.12.2016 oli 2 milj. euroa (2015: ­). Pääomalainan pääasialliset ehdot ovat:1) Laina jakautuu kahteen nostoerään: (i) 2 milj. euroa ja (ii) vähintään 0,5 milj. euroa ja enintään 1,0 milj. euroa. 2) Kunkin nostoerän laina­aika on 5 (viisi) vuotta. Kukin nostoerä maksetaan takaisin kokonaisuudessa yhdellä kertaa eräpäivänä.3) Lainan korko on kiinteä.4) Laina myönnetään vakuutta vaatimatta.5) Pääomalainan pääoma ja kertynyt korko saadaan maksaa yhtiön selvitystilassa, konkurssissa tai uudelleenjärjestelyssä vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella.6) Korkoa voidaan maksaa pääomalainalle yhtiön vahvistetun taseen perusteella vain siltä osin kuin koronmaksu on Osakeyhtiölain pääomalainaa koskevien säännösten mukainen.

Lyhytaikainen vieras pääoma Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Lainat rahoituslaitoksilta 1 600,0 1 850,0 0,0 0,0Saadut ennakot 40,3 40,3 0,0 0,0Ostovelat 996,3 1 143,0 74,3 29,4Velat saman konsernin yrityksille 0,0 0,0 1 288,7 104,9Muut velat 924,0 376,0 13,4 14,0Siirtovelat 1 345,2 871,3 61,7 159,6Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 4 905,8 4 280,6 1 438,1 307,9

Valmistusasteen mukaisia tuottoja vastaavat siirtovelat ovat 1,0 milj. euroa (2015: 0,5 milj. euroa).

19. Vakuudet ja vastuusitoumukset

Omasta puolesta annetut vakuudet

Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Lainat rahoituslaitoksilta Vakuudeksi annettu yrityskiinnitys 4 000,0 4 000,0 1 000,0 1 000,0

Vakuudet samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta

Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset Omavelkainen takaus 3 100,0 3 000,0 3 100,0 3 000,0

LeaseGreen Group Oy on antanut omavelkaisen takauksen LeaseGreen Finance Oy:n puolesta liittyen LeaseGreen Finance Oy:n 3,0 milj. euron luottolimiittiin.

Leasingvastuiden yhteismäärät

Konserni Konserni Emo Emo teur 2016 2015 2016 2015

Alkaneella tilikaudella maksettavat leasingvastuut (sis. alv) 108,2 55,0 108,2 33,5Sitä seuraavilla tilikausilla maksettavat leasingvastuut (sis. alv) 197,4 93,1 197,4 51,8Yhteensä (sis. alv) 305,6 148,0 305,6 85,3

Eläkevastuut

Yhtiön eläkevastuut on vakuutettu ulkopuolisissa eläkeyhtiöissä

20. Lähipiiritapahtumat

LeaseGreenin lähipiiriin kuuluvat emoyritys ja tytäryritykset sekä kaksi Negawatt­energiatehokkuus­rahastoa. Lähipiiriin kuuluvat myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet, toimitusjohtaja ja heidän läheiset perheenjäsenensä.Konsernin lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja eikä heidän puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia.Lähipiirin kanssa ei ole ollut tavanomaisesta poikkeavia liiketoimia.

49

Kari Neilimo Saila Miettinen­Lähde Teuvo Rintamäki Rami Vuola Tomi MäkipeltoToimitusjohtaja

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Helsingissä 14. päivänä maaliskuuta 2017

LeaseGreen Group Oy

Hallitus

50

LeaseGreen Group Oy:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

LausuntoOlemme tilintarkastaneet LeaseGreen Group Oy:n (y­tunnus 2529007­5) tilinpäätöksen tilikaudelta

1.1.–31.12.2016. Tilinpäätös sisältää sekä kon­sernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpää­tös antaa oikean ja riittävän kuvan konser­nin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausunnon perustelutOlemme suorittaneet tilintarkastuksen Suo­messa noudatettavan hyvän tilintarkastus­tavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tar­kemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuu­det tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserni­yrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka kos­kevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Käsityk­semme mukaan olemme hankkineet lausun­tomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoi­tukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudetHallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpää­töksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännös­ten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaati­mukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaa­vat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäy­

töksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emo yhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja sii­hen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatku vuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toi­minta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessaTavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonai­suutena väärinkäytöksestä tai virheestä joh­tuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilin tarkastuskertomus, joka sisältää lausun­tomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheu­tua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikut­tavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilin­tarkastukseen kuuluu, että käytämme amma­tillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan.

Lisäksi:— Tunnistamme ja arvioimme väärinkäy­

töksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnitte­lemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaa­via tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevi­denssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havait­sematta, on suurempi kuin riski siitä, että vir­heestä johtuva olennainen virheellisyys jää

havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liit­tyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellis­ten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvon­nan sivuuttamista.

— Muodostamme käsityksen tilintarkas­tuksen kannalta relevantista sisäisestä val­vonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintar­kastustoimenpiteet mutta emme siinä tar­koituksessa, että pystyisimme antamaan lau­sunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

— Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

— Teemme johtopäätöksen siitä, onko halli­tuksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toimin­nan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopää­töksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävar­muutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomukses­samme lukijan huomiota epävarmuutta koske­viin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riit­täviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätök­semme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilin­tarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

— Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilin­päätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

— Hankimme tarpeellisen määrän tarkoituk­seen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä kon­serniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pys­tyäksemme antamaan lausunnon konserni­tilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilin­tarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja

suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastus­lausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilin­tarkastuksen aikana.

Muut raportointivelvoitteet

Muu informaatioHallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toi­mintakertomukseen sisältyvän informaation. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea toimintakerto­mukseen sisältyvä informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdes­sämme arvioida, onko toimintakertomukseen sisältyvä informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritet­taessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toiminta­kertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomukseen sisältyvässä informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsinki 17. maaliskuuta 2017

KPMG OY AB

Timo NummiKHT

Tilintarkastuskertomus

51

© 2017 LeaseGreen Group OyAku Korhosen tie 8, Helsinki, Finland+358 20 734 5950, info@leasegreen.fi