VUOSIKERTOMUS 2015

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

2 3

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

SISÄLTÖ01 Kilpailun kiristyessä Helsingin sataman liikenne kasvaa – 3 Toimitusjohtajan katsaus 02 Vastuullista ja tuloksekasta satamatoimintaa – yhteistyöllä 403 Kehityshankkeita laajalla rintamalla 604 Ympäristövastuullista satamatoimintaa 905 Vahvaa osaamista, tuoreita näkemyksiä 1206 Liikenne Tallinnaan rikkoi ennätyksiä 1407 Ensimmäinen tulos osakeyhtiönä hyvä 1908 Ensimmäisen yhtiövuoden tapahtumia 2109 Helsingin Sataman organisaatio 2015 23

LIIKENNE 2015

Tavaraliikenne, tonniaYksiköity tavara 10 400 000

Tuonti 4 837 000Vienti 5 563 000

Bulkkitavaraliikenne 780 000Ulkomainen liikenne 11 179 000Rannikkoliikenne 231 000Kokonaistavaraliikenne 11 410 000Yksiköity tavaraKontit, TEU 430 000Rekat, perävaunut ja muut, kpl 516 000MatkustajaliikenneLinjaliikennematkustajia 11 169 000Risteilymatkustajia 436 500

TALOUS

Miljoona euroa 2015 2014 2013 2012 2011Liikevaihto 86,9 90,8 89,0 87,2 86,5Investoinnit 18,8 15,6 13,3 15,9 13,9Taseen loppusumma 575,6 592,6 593,7 600,0 612,8

Tunnusluvut 2015 2014 2013 2012 2011Liikevaihdon muutos %

-4,2 1,9 2,1 0,8 -0,2

Liikevaihto/henkilö, 1000 euroa

574 560 525 482 458

Sijoitetun pääoman tuotto %

2,8 4,2 3,6 3,2 3,2

Omavaraisuusaste % 54,9 72,2 68,8 65,5 62,5

LänsisatamaHernesaari

Eteläsatama

Katajanokka

Vuosaari

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

2 3

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

KILPAILUN KIRISTYESSÄ HELSINGIN SATAMAN LIIKENNE KASVAA

01

Vuosi 2015 oli seitsemäs perättäi-nen laiha vuosi Suomen talou-dessa. Suomen talouden tila

näkyy varsin suoraan myös satamien kehittymisessä. Suomen satamien ta-varaliikenne laski viime vuonna yli 7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja oli kym-menisen prosenttia vuoden 2008 tasoa perässä.

Liikennemäärien laskulla on suora vaikutus viime vuoden alusta yhtiömuo-toon siirtyneiden satamien liiketoimin-taan. Samanaikaisesti satamayhtiöt ovat joutuneet etsimään kustannussäästöjä ja se on näkynyt muun muassa henkilös-tövähennyksinä. Tämän lisäksi kilpailu satamien välillä kiristyy, kun satamayh-tiöt tavoittelevat väheneviä tavaravirtoja.

Perustellusti onkin kysytty, tarvi-taanko pienien liikennemäärien maassa näin laajaa satamaverkkoa. Tällä het-kellä näyttäisi siltä, että asiakkaat ovat keskittämässä omaa tavaraliikennet-tään pääreiteille. Esimerkiksi Helsingin Sataman tavaraliikennemäärä kasvoi viime vuonna yli 5 % ja matkustajaliiken-nekin yli 2 %. Varmasti myös alan sisällä joudutaan ottamaan asiaan kantaa tule-vien vuosien aikana.

Vuoden 2015 alusta voimaan tul-lut rikkidirektiivi on puhuttanut alaa useita vuosia. Varustamot ovat kukin tehneet omat ratkaisunsa ja tulevat vuodet näyttävät, mitkä niistä muo-dostuvat kilpailukykyisimmiksi. Halpa öljyn hinta on hieman laimentanut käy-

tävää keskustelua, mutta valitettavasti esimerkkiasemassa olevan Suomen kil-pailuasema useisiin maihin verrattuna heikkeni huomattavasti. Tulevaisuus tulee myös näyttämään, miten eri polt-toaineiden saatavuus ja hinta tulevat kehittymään. Vielä ei ole lopullisten joh-topäätösten aika.

Helsingin Satama Oy:ssa kulunut vuosi oli ensimmäinen yhtiömuodossa. Jo ensimmäisen vuoden osalta voidaan todeta, että hallintomalli istuu alalle hyvin. Toimintaan on saatu lisää kette-ryyttä ja tarkoituksenmukaisuutta, mutta tiedonkulku omistajan, eli Helsingin kau-pungin kanssa säilyi hyvänä. Jatkossakin avoimuus on yksi keinoistamme edistää hyviä käytäntöjä ja satamatoiminnan hyvää laatua.

Vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta viime vuosi toi mukanaan myös monia hyviä asioita. Metsä Fibre päätyi Äänekosken biotuotetehtaan tuo-tekuljetusten osalta käyttämään Vuosaa-ren satamaa ja aloitimme valmistelevat työt vuonna 2017 alkavaa liikennettä varten. Vuosaarta kehitetään varsin laajamittaisesti vastaamaan tulevia tar-peita. Vaikka nämä muutostyöt saattavat aiheuttaa joillekin operaattoreille hetkel-listä päänvaivaa, tullaan Vuosaaresta ke-hittämään yhä toimivampi kokonaisuus, jossa kaikille toimijoille on riittävästi mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittä-misessä. Myös matkustajasatamatoimin-nassa otettiin uusi askel eteenpäin, kun

uuden Länsiterminaalin rakentamisesta päätettiin ja rakennustyöt aloitettiin.

Vaikka laihojen vuosien jälkeen nä-köpiirissä ei ole erityisen lihavaa vuotta, on ilmassa siis monia positiivisia asioita. Helsingin Satama menestyy, kun sata-massa toimivat yritykset ja sinne liiken-nöivät varustamot menestyvät, joten tiivistä ja rakentavaa yhteistyötä heidän kanssaan jatketaan myös tulevaisuu-dessa.

Helsingin Satamalla oli hyvä vuosi, ja kiitos siitä kuuluu asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja omalle henkilökunnallemme. Kiitos hyvästä yh-teistyöstä, kiitos hyvin tehdystä työstä.

Kimmo Mäkisatamajohtaja

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

4 5

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

VASTUULLISTA JA TULOKSEKASTA SATAMATOIMINTAA

– YHTEISTYÖLLÄ

Helsingin satama on Suomen ulkomaankaupan ja matkustajaliikenteen pääsa-tama. Johdamme ja kehitämme satamatoimintaa pitkäjänteisesti yhdessä sata-massa toimivien kumppaniemme kanssa. Tarjoamme toiminnalle hyvät puitteet

ja tuotamme palveluita, jotka täydentävät satamatoimintojen kokonaisuutta ja tuotta-vat arvoa myös yhteistyökumppaneillemme.

Maamme ykkössatamana ja alansa edelläkävijänä Helsingin Satama kantaa joka-päiväisessä toiminnassaan vastuuta ihmisistä ja ympäristöstä.

Osallistumme aktiivisesti yhteiskunnassa käytävään alan keskusteluun ja yhteis-työhön päättäjien, vaikuttajien ja viranomaisten kanssa. Haluamme osaltamme viedä eteenpäin toimialaamme ja auttaa siihen sidoksissa olevia yrityksiä ja ympäröivää yh-teiskuntaa ymmärtämään satama-alan ja merenkulun liiketoimintaa ja sen vaikutuksia Suomen talouteen ja hyvinvointiin.

Helsingin Satama tukee koko Helsingin seudun elinkeinoelämää ja hyvinvointia. Kauttamme kuljetetun tavaran arvo on kolmasosa Suomen ulkomaankaupan arvosta ja 40 % merikuljetusten arvosta. Helsingin Sataman markkinaosuus Suomen satamien kappaletavaraliikenteestä on 26 % ja matkustajaliikenteestä 79 %. Vahvuuksiamme ovat tiheä linjaliikenne, tasapainoinen tuonti ja vienti sekä erikoistuminen suuryksik-köliikenteeseen.

02

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

4 5

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

VUORO-VAIKUTUKSELLA HYVIN TULOKSIIN

Menestymme, kun asiakkaamme me-nestyvät. Vuoden 2015 alusta Helsin-gin Satamasta tuli Helsingin kaupungin omistama osakeyhtiö, mikä loi meille entistä joustavammat mahdollisuudet edistää yhdessä tekemisen kulttuuria, joka hyödyttää kaikkien osapuolien lii-ketoimintaa. Forward Together -slogan tehdään todeksi jokapäiväisessä työs-sämme. Käymme jatkuvaa vuoropuhe-lua yhteistyökumppaniemme kanssa ja tutkimme säännöllisesti asiakkaidemme tyytyväisyyttä toimintamme.

Käymme jatkuvaa vuoropuhelua yh-teistyökumppaniemme kanssa ja tut-kimme säännöllisesti asiakkaidemme tyytyväisyyttä toimintaamme. Vuonna 2015 saimme asiakastyytyväisyydestä hyvällä tasolla olevan arvosanan 7,95 skaalalla 4-10. Tulos on 0,27 matalampi kuin edellisessä mittauksessa 2014.

Loppuvuodesta Helsingin Satama perusti yhdessä Jätkäsaaren ja Länsi-sataman alueiden asukkaiden kanssa yhteisen Satamaraadin pohtimaan alueiden erityiskysymyksiä. Satama ja kaupungin keskustaan saapuvat laivat ovat kiinteä osa Helsingin kaupunkia. Helsingin Satama haluaa olla helsin-

kiläisille hyvä naapuri, joka pitää kes-kusteluyhteyden auki ja tekee aktiivista yhteistyötä lähiseutujensa asukkaiden ja kaupunginosayhdistysten kanssa.

Lisäksi Helsingin Satama on vahvasti verkottunut alan järjestöissä kotimaassa ja kansainvälisesti. Näin varmistamme oman edunvalvontamme sekä ajankoh-taisten aiheiden ja uusimman tiedon ajan tasalla pysymisen.

AKTIIVISTA YMPÄRISTÖTYÖTÄ

Helsingin Sataman hallinnoimia sata-manosia ovat Eteläsatama, Katajanokka, Länsisatama ja Vuosaaren satama sekä osa Kantvikin satamasta.

Satamatoiminnalla on ympäris-tövaikutuksia, mutta kehitämme toi-mintaamme jatkuvasti ympäristön paremmin huomioon ottavaksi. Kaikilla satamanosilla on toimintaa ohjaava ja voimassa oleva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa, joilla säädel-lään mm. melu- ja päästötasoja sekä

jätehuoltoa. Odotamme myös yhteistyö-kumppaneiltamme vastuullista toiminta-tapaa ennen kaikkea ympäristöasioissa.

ARVOMME

Tuloksellisuus

Sitoudumme toiminnallemme asetet-tuihin selkeisiin laadullisiin ja taloudelli-siin tavoitteisiin. Teemme oikeita asioita keskittyen olennaiseen ja mittaamme työssämme onnistumista. Kehitämme ja uudistamme toimintaamme parempien tuloksien saavuttamiseksi.

Vastuullisuus

Toimimme vastuuntuntoisesti osana ympäristöä ja yhteiskuntaa ympäris-töä kunnioittaen. Otamme vastuun sa-tamayhteisöstämme edistääksemme asiakkaan menestystä. Turvallisuus on toimintamme perusta.

Yhteistyö

Toimimme yhdessä asiakkaidemme ja satamassa toimivien yritysten kanssa saavuttaaksemme päämäärämme. Kehi-tämme työyhteisöämme kannustavaksi ja vuorovaikutteiseksi toistemme työtä arvostaen. Kehitämme yhteistyötä ulko-puolisten sidosryhmien kanssa.

Odotamme myös yhteistyökumppaneiltamme vastuullista toimintatapaa ennen kaikkea ympäristö-asioissa.

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

6 7

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

KEHITYSHANKKEITA LAAJALLA RINTAMALLA

Helsingin Sataman merkittävimmät kehityskohteet vuonna 2015 olivat Länsisata-man laajennusalueen ja uuden matkustajaterminaalin rakentaminen. Vuosaaren sataman tavaraliikenne kasvoi merkittävästi ja kasvu painottui konttiliikenteeseen.

LÄNSITERMINAALI 2 -PROJEKTI VUOSIKYMMENEN MERKITTÄVIN HANKE

Länsiterminaali 2 -projekti on olennainen osa koko Jätkäsaaren kaupunginosan

kehittämistä. Kokonaisuudessaan Län-sisataman uudistustyöt kattavat uuden terminaalin lisäksi liikenteen vaatimia laituri- ja kenttäjärjestelyjä sekä alueen katu- ja pysäköintijärjestelyjen uudistuk-sia.

Länsiterminaali 2 sai rakennusluvan syyskuussa. YIT Rakennus Oy valittiin toteuttamaan terminaalin projektinjoh-tourakan ja urakkasopimus allekirjoitet-

tiin lokakuussa. Uusi terminaali pääsi hyvään alkuun, kun peruskivi muurattiin juhlallisin menoin marraskuussa.

Uusi terminaali tuo lisäkapasiteettia erityisesti Helsingin ja Tallinnan väli-selle nopealle vuoroliikenteelle, joka kasvaa vahvasti. Helsingin ja Tallinnan välinen laivayhteys on yksi koko Euroo-pan ja maailman vilkkaimmista yhteyk-sistä. Tallinna ja Helsinki muodostavat

03

Sujuva matkustaminen on etusijalla Länsiterminaali 2:ssa. Havainnekuva: PES-Arkkitehdit Oy.

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

6 7

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

yhteisen yrittämisen ja työssäkäyntien alueen, käytännöllisesti katsoen kaksois-kaupungin, jonka taloudellinen merkitys kasvaa molemmin puolin Suomenlahtea. Kaupunkien alueella asuu yhteensä yli 1 500 000 asukasta.

Länsisataman uudessa terminaalissa panostetaan niin arkkitehtuuriin, ympä-ristöystävällisyyteen kuin myös matkus-tusmukavuuteen. Matkustajat pääsevät laivaan ja laivasta ulos sujuvasti ja no-peasti. Terminaaliin toteutetaan hyvät julkisen liikenteen yhteydet, mikä vähen-tää osaltaan henkilöautoliikennettä ja samalla myös alueen ylimääräistä ruuh-kautumista laivojen tullessa satamaan. Uusi matkustajaterminaali valmistuu maaliskuun 2017 loppuun mennessä.

Satamien välinen liikenne sujuvammaksi Twin-Port

-yhteistyöllä

Helsingin ja Tallinnan välisen liiken-nemäärän kasvaessa jatkuvasti on satamien yhteistyö ja liikenteen sujuvoit-taminen erittäin tärkeää, jotta kaksois-kaupunkialue voi kehittyä. Rahoitusta yhteisiin liikennehankkeisiin on saatu myös EU:lta.

Merkittävimmät EU-rahoitushank-keet olivat EU TEN-t -hankkeiden ko-konaisuuteen kuuluva TWIN-PORT I ja Verkkojen Eurooppa (CEF) rahoitusoh-jelmaan kuuluva TWIN-PORT II. Vuoden

2015 lopussa päättyneen ensimmäisen TWIN-PORT-projektin avulla kehitettiin Helsingin Länsisatamaa ja Tallinnan Vanhankaupungin satamaa. Helsingin Sataman osuus koko projektista oli 42,7 miljoona euroa ja rahoitustuen lopulli-seksi määräksi muodostuu 20 % toteu-tuneista kokonaiskustannuksista.

TWIN-PORT II -hankkeessa mukana on Helsingin ja Tallinnan Satamien li-säksi myös Tallink Group. Uuden no-pean liikenteen Länsiterminaali 2 lisäksi hankkeeseen kuuluu ramppirakenteiden, porttijärjestelyiden ja katuyhteyden ra-kentamista. Helsingin Sataman koko-naisinvestointi tulee olemana noin 64 milj. euroa, josta rahoitustuen määrä on 30 %.

Automaattiset laivojenkiinnitys-järjestelmät Länsisatamaan ensimmäisinä Suomessa

Länsisatamaan saapui marraskuussa kuusi automaattista MoorMaster-yk-sikköä, joiden avulla alusten laituriin kiinnitys ja irrotus nopeutuvat. Samalla

vähenevät alusten polttoaineen kulutus ja päästöt. Laitteiden toiminta perustuu alipaineistettuihin kiinnityspaneeleihin, joilla tartutaan aluksen kyljestä kiinni. MoorMastereita tulevat alkuvaiheessa käyttämään Tallinkin Star ja Superstar

-alukset sekä uusi vuonna 2017 liikentee-seen tuleva Megastar.

VUOSAAREN SATAMAN LIIKENNE VOIMAKKAASSA KASVUSSA

Vuosaaren sataman tavaraliikenne kasvoi merkittävästi ja kasvu painottui konttiliikenteeseen. Vuoden 2015 alussa aloittaneen rahtia kuljettavan Sea Wind aluksen liikennemäärät ylsivät tavoiteta-solle ja linja vakiinnutti asemansa osana kehittyvää Helsingin ja Tallinnan välistä liikennettä. Vuosaaresta lähtöjä on arki-päivisin kahdesti ja viikonloppuisin teh-dään yksi edestakainen matka.

Selluliikenteen valmistelu alkoi Helsingin Satama ja Metsä Fibre alle-kirjoittivat syksyllä 2014 aiesopimuksen, jonka perusteella Äänekoskelle suun-nitellun uuden biotuotetehtaan sellun-

Länsisatama on Suomen vilkkain matkustajasatama. Matkustajamäärät ovat lähes samaa luokkaa kuin reitillä Hongkong-Macao.

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

8 9

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

viennin kuljetukset tullaan hoitamaan Vuosaaren sataman kautta. Kuljetukset lisäävät Vuosaaren liikennettä 2017 vuo-desta alkaen merkittävästi.

Uusien vientikuljetusten vaatimat rakennustyöt aloitettiin loppuvuodesta 2015. Vientiterminaalille valmistellaan noin kuuden hehtaarin tonttia. Metsä Fibren tuleva terminaali ja sen tontti ovat niin suuria, että satama-alueella on toteutettava mittavia toimintojen ja liikenneväylien siirtoja.

Uusi massatavaraterminaali otettiin käyttöön

SA-TU Logistics rakensi erityisesti me-talliteollisuuden ja mekaanisen metsä-teollisuuden vientikontituksia palvelevan terminaalin Vuosaaren satamaan. Uusi 4 000 m2 massatavaraterminaali otettiin käyttöön kesällä 2015.

Massatavaraterminaalissa keskity-tään ensisijaisesti sahatavaran, vane-rin, liimapuun, erilaisten terästen sekä projektien ja muun vastaavan teollisen tavaran lyhytaikaiseen välivarastoin-tiin, kontittamiseen ja konttien purkuun. Massatavaraterminaalissa on käytössä Vuosaaren sataman ensimmäinen ”load plate”-laite, jolla kontitus pystytään to-teuttamaan puoliautomaattisesti.

Aurinkoenergialla alempiin hiilidioksidipäästöihin

Vuosaaren satamassa on tavoitteena energiankäytön ja CO2–päästöjen vähen-täminen. Käyttöjärjestelmiä ja toiminta-tapoja kehitetään aktiivisesti ja sataman

melumuurin itäpäähän asennettiin lop-puvuodesta 72 aurinkopaneelia, jotka tullaan ottamaan käyttöön alkuvuodesta 2016.

Paneliston vuotuinen sähköntuotto on 15 500 kWh eli 15,5 MWh. Laskettu hiili-dioksidipäästöjen alenema on noin 4000 kg/vuosi.

Meriväylän syventämishanke eteni

Uudenmaan ELY-keskus päätti ke-säkuussa, ettei Vuosaareen johtavan meriväylän ja Vuosaaren sataman vesiliikennealueen syventämisessä sovelleta ympäristövaikutusten arvi-ointimenettelyä. Hankkeessa jätettiin vesilupahakemus lokakuussa ja se kä-sitellään Etelä-Suomen aluehallintovi-rastossa. Hakemuksen mukaan väylää syvennetään 11 metrin kulkusyvyydestä 13 metrin kulkusyvyyteen yhdeksällä ruoppausalueella. Väylän linjaus tulee säilymään entisellään. Satamassa sy-vennetään kahta vesialuetta. Työn arvi-oidaan valmistuvan 2018–2019.

Lisää kenttätilaa valmistumassa

Vanhan, vuonna 1974 rakennetun telak-ka-altaan täyttö aloitettiin Vuosaaren satamassa. Altaan täyttämiseksi tar-vitaan lähes 300 000 m3 maamassaa. Täytön ja päällystyksen jälkeen alueesta saadaan kenttätilaa muun muassa konttidepot-toimintaan. Telakka-altaan länsipuolella sijaitseva kenttäalue ra-

kennettiin valmiiksi pinnoitteiden ja vie-märöintien osalta syksyllä 2015.

Ei uutta voimalaitosta

Loppuvuodesta 2015 selvisi, ettei Helen Oy rakenna Vuosaareen monipolttovoi-malaitosta. Helsingin Sataman puolesta jäädään odottamaan uuden hankkeen selkeytymistä.

Vuosaaren satama 2015Kontteja, TEU 430 000Trailereita ja rekkoja

194 000

Laivakäyntejä 2 159Matkustajia 160 000

Keskustanmatkustajasatamat 2015 Matkustajia linjaliikenteessä

11 009 000

Matkustajia kansainvälisessä risteilyliikenteessä

436 500

Ajoneuvoja 1 668 000Laivakäyntejä 6 220

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

8 9

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

Helsingin Satama toimii ainutlaatuisella tavalla merel-lisen ja kaupunkiympäristön rajapinnassa. Ympäristön huomioiminen kaikessa toiminnassa kuuluu yhtiön läh-

tökohtiin. Helsingin Satamalla on sertifioitu toimintajärjestelmä, joka täyttää ympäristöstandardi ISO 14001 vaatimukset.

KESKEISET YMPÄRISTÖ-VAIKUTUKSET

Päästöt ilmaan

Vuosi 2015 oli satamien välivuosi pää-kaupunkiseudun ilmanlaadun yhteis-tarkkailussa. Ilmanlaatua parantavia toimia kuitenkin jatkettiin. Katajanokalla Viking Linen alukset MS Mariella ja MS Gabriella käyttävät maasähköä olles-saan laiturissa pidempiä aikoja kerral-laan. Kyseiset alukset käyttivät vuonna 2015 sähköä 2527,6 MWh. Maasähkö-liitynnän ansiosta alusten ei tarvitse laiturissa ollessaan käyttää apukoneita ja ilmanpäästöt ja melu Katajanokalla vähenevät. Vuoden 2015 alusta voimaan astunut rikkidirektiivin muutos on myös vähentänyt alusten rikkipäästöjä. Lisäksi Helsingin Satama oli mukana Aeromon Oy:n, TRAFIn; TEKESin Ilmatieteenlai-toksen ja VTT:n MeriSOx-hankkeessa, missä mitattiin kesän 2015 aikana Vuo-saaren satamassa saapuvien ja lähtevien alusten rikkipäästöjä.

Toiminnan aiheuttama melu

Helsingin Satama teettää säännöllisesti meluselvityksiä, joissa tarkastellaan sa-tamatoiminnan melupäästöjä erilaisissa tilanteissa ja verrataan meluarvoja sa-tamien ympäristöluvissa määriteltyihin arvoihin. Vuonna 2015 selvityksiä tehtiin erityisesti Länsisataman toiminnan te-

hostamiseksi. Helsingin Satama on ak-tiivisesti mukana myös sataman lähelle suunniteltujen asuinalueiden meluselvi-tyksissä.

Alusten jätehuolto

Alukset jättivät vuonna 2015 Helsingin satamaan 3460 t jätettä ja 363 700 m3 jätevettä. Suurimmat jätejaelajit olivat öljyiset vedet (2070 t) sekä poltettava se-kajäte (850 t). Aluksia kannustetaan jät-tämään jätteensä maihin veloittamalla niiltä alusjätemaksu riippumatta siitä, jättävätkö ne jätteitä satamaan.

Lähes kaikki säännöllisessä liiken-teessä olevat alukset hoitavat jäte-huoltonsa suoraan jätehuoltoyritysten kautta. Helsingin Satama välitti vuonna 2015 jätehuoltoa lähinnä kansainväli-sille risteilyaluksille ja joillekin rahtialuk-sille. Risteilykauden aikana satamassa käyviä kansainvälisiä risteilijöitä palveli jätehuoltoyrityksen jäteneuvoja. Me-nettelyllä pystyttiin parantamaan kier-rätettävien jätejakeiden erottelua ja vähentämään sekajätteeseen menevää jätemäärää. Myös jätehuollosta tiedotta-mista ja jätemäärien raportointia risteily-varustamoille parannettiin entisestä.

Alukset jättävät yhä useammin sekä käymäläjätevedet että muut aluksella syntyvät jätevedet satamaan, josta ne johdetaan jätevedenpuhdistamolle käsi-teltäviksi. Alusjätevesien vastaanotosta ei peritä erillistä maksua. Kaikki Helsin-kiin säännöllisesti liikennöivät alukset jättävät laivalla syntyvät jätevedet sa-tamiin.

Vaikutukset vesistöihin

Eri satamanosien vaikutuksia mereen ja kalastoon tarkkaillaan osana koko pää-kaupunkiseudun merialueen yhteistark-kailua. Satamatoiminnalla ei ole havaittu olevan merkittäviä suoria vaikutuksia vesistöihin tai kalakantoihin. Satamien lähistöllä vesi on usein sameampaa kuin ympäröivillä merialueilla ja veden happi-pitoisuudet toisinaan ympäristöään ma-talammat.

YMPÄRISTÖVASTUULLISTA SATAMATOIMINTAA

Helsingin kaikilla satamanosilla on toimintaa ohjaava ja voi-massa oleva ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Luvilla säädellään melu- ja päästötasoja sekä jätehuoltoa, ja niissä määritellään velvoitteet raportoida ja tarkkailla toimin-nan ympäristövaikutuksia.

04

Kun laiva kytketään laiturilla maasähköön, apukoneita ei tarvitse käyttää.

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

10 11

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

TEHOKKAILLA RATKAISUILA MINIMOIDAAN YMPÄRISTÖ-VAIKUTUKSIA

Helsingin Satama pyrkii jatkuvasti en-tistä energiatehokkaammaksi. Yhtiön kokonaisenergiakulutus vuonna 2015 oli 20200 MWh, mistä 16000 MWh kului Eteläsatamassa ja Länsisatamassa ja 4200 MWh Vuosaaren satamassa. Pääosa energiankulutuksesta syntyi kenttävalaistuksesta sekä kiinteistöjen lämmityksestä. Kokonaisenergiankulu-tus väheni edelliseen vuoteen verrattuna vajaat 8 %. Useissa matkustajasatamien rakennuksissa on viime vuoden aikana muutettu kellaritilojen, porraskäytä-vien ja matkustajakäytävien valaisimia led-tekniikalle ja liiketunnistimilla ohja-tuiksi. Lisäksi kenttävalaistuksessa on otettu osittain käyttöön led-polttimoita. Energiankäytön tehostamisen lisäksi ku-lutuksen vähentymistä selittää tiettyjen tilojen siirtyminen Helsingin kaupungin hallintaan.

Vuosaaren satamassa on koko sata-man olemassaolon ajan pyritty aktiivi-sesti tehostamaan energiankulutusta. Vuodesta 2009 vuoteen 2015 sataman sähköenergiankulutus on pudonnut alle puoleen. Muun muassa aluevalaistuksen ohjaus- ja käyttömuutoksilla on tehty merkittäviä parannuksia. Lisäksi mat-kustajaterminaaleissa on viime vuosien aikana muutettu useiden tilojen valai-sinratkaisuja liiketunnistimilla ohjatuiksi led-valaisimiksi.

Energiatehokkuuslain mukainen suuryrityksen energiakatselmus toteu-tettiin loppuvuodesta. Katselmuksessa selvitettiin Helsingin Sataman energi-ankulutuskohteita sekä tunnistettiin ja suunniteltiin tulevia energiansäästömah-dollisuuksia.

Uusiutuvilla eteenpäin

Uusiutuvan energian paikallistuotannon mahdollisuutta Vuosaaren satamassa selvitettiin vuonna 2015. Ensimmäiset aurinkopaneelit asennettiin Vuosaaren sataman melumuurille loppuvuodesta. Aurinkopaneelit otetaan käyttöön al-kuvuodesta 2016. Aurinkopaneelien energiantuotantoa ja vaikutusta hiilidiok-sidipäästöihin tullaan seuraamaan reaa-liajassa.

Jätevesikannustin – puhtaamman Itämeren puolesta

Helsingin Satama luopui jätevesimak-suista vuonna 2008. Siitä saakka alukset ovat voineet pumpata kaikilla laivapai-koilla jätevetensä vastaanottolaitteisiin ilman eri veloitusta. Tehostaakseen jäte-vesien vastaanottoa etenkin risteilyaluk-silta, Helsingin Satama teki päätöksen alusjätehinnoitteluun tehtävistä talou-dellisista kannustimista, jotka astuvat

voimaan vuodesta 2016 eteenpäin. Hel-singin Sataman tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaikki laivat jättävät jätevetensä satamaan. Puhtaampien polttoaineiden tukeminen – LNG

Helsingin Satama tukee alusten siirty-mistä kohti puhtaampia polttoaineita. Nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä käy-

tettäessä alusten päästöt ilmaan ovat huomattavasti pienemmät kuin perintei-sillä polttoaineilla. Olemme on mukana EU-hankkeessa selvittämässä LNG:n bunkrausmahdollisuuksia.

Aktiivista ympäristöyhteistyötä

Teemme yhteistyötä useissa eri ympä-ristöasioissa sekä paikallisesti, kansal-lisesti että kansainvälisesti. Olemme mukana Itämeren satamien ympäristö-ryhmässä, Helsingin ja Turun kaupun-kien Itämerihaasteessa, Satamaliiton ympäristötyöryhmässä sekä useissa Helsingin kaupungin ja pääkaupunkiseu-dun ympäristöfoorumeissa. Helsingin Satama tekee aktiivista yhteistyötä myös asukkaiden ja kaupunginosayhdistysten kanssa.

Kuvassa ylhäällä: Vuosaaren sataman melumuurille

asennettin aurinkopaneeleja loppuvuodesta 2015.

Vuosaaren sataman sähköenergiankulutus on pudonnut alle puoleen vuoden 2009 luvuista

Risteilyaluksista lähes 80 % jätti jätevesiä Helsinkiin

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

10 11

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

VUOSAAREN SATAMA, SATAMAN OMA SÄHKÖNKULUTUS, MWh

7823

55754792 4632 4323

3788 3637

2011 2012 2013 2014 2015

200

100

50

0

250

300

350

400

150

450

HELSINGIN SATAMAN VASTAANOTTAMAT ALUSJÄTEVEDET 2009-2015

1000

m3

Matkustaja- ja rahtialukset

Risteilyalukset

2009 2010

11

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

12 13

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

Helsingin Satama on vastuullinen työnantaja ja pitää huolta henkilöstönsä hy-vinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä. Hyvä johtaminen ja esimiestoiminta, oikeudenmukaisuus ja kannustava palkkaus sekä yhteistyö ja vuorovaikutus

ovat vahva tuki yhtiön tavoitteiden saavuttamiselle. Yhtiö on osa Helsingin kaupunki-konsernia ja noudattaa konsernin henkilöstöpoliittisia linjauksia.

Helsingin Sataman sitoutunut henkilöstö on yhdistelmä pitkän linjan osaamista ja uusia, tuoreita näkemyksiä. Vakinaisen henkilökunnan määrä oli vuoden 2015 lopussa 150. Henkilöstömäärä väheni vuoden aikana kymmenellä, eli runsaat 6 %. Eläkkeelle jäi vuoden kuluessa 11 henkilöä ja uusia vakituisia työntekijöitä palkattiin 6. Määräai-kaisia työntekijöitä oli vuoden lopulla 21. Henkilöstöstä oli naisia 25 % ja miehiä 75 %. Koko henkilöstön keski-ikä oli 47,5 vuotta; naisten 50,0 vuotta ja miesten 46,7 vuotta. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 50,4 vuotta; naisten 52,7 ja miesten oli 49,6 vuotta.

KESKITYIMME KOULUTUKSEEN JA TYÖHYVINVOINTIIN

Helsingin Satama -liikelaitoksen hen-kilökunta siirtyi yhtiön palvelukseen 1.1.2015 vanhoina työntekijöinä. Kes-keiset työsuhteen edut säilytettiin ja kaikkien työsopimukset uusittiin. Henki-löstön osaamisen kehittämiseksi tarjot-tiin koulutusta 481 päivää, eli 2,8 päivää

henkilöä kohden. Koulutuskustannuk-set ilman palkkamenoja olivat 113 807 euroa. Henkilöstön kehittämisen paino-pisteinä olivat talous- ja yhtiöittämis-asiat, hankinnat ja turvallisuuskoulutus. Lisäksi tarjottiin eri alojen ajankohtais- ja täydennyskoulutusta. Lähes koko henki-

lökunta osallistui ”Forward Together” -valmennukseen, jossa käsiteltiin työelä-mätaitoja ja yhteistoimintaa.

Henkilöstön työkykyä ja hyvinvointia tuettiin hyvällä työterveyshuollolla ja työsuojelulla, kehittämällä henkilöstön osaamista sekä järjestämällä TYHY-päi-viä ja yhteisiä henkilöstötilaisuuksia. Myös henkilöstöliikuntaa ja kerho- ja harrastustoimintaa tuettiin edellisten vuosien tapaan.

SATAMAN TÖISSÄ VIIHDYTÄÄN

Työilmapiiriä kartoitettiin uudistetulla henkilöstökyselyllä. Sen perusteella työ-tyytyväisyys oli varsin hyvällä tasolla ja lisääntynyt edellisistä vuosista kaikkien osatekijöiden kohdalla.

Helsingin Sataman palveluksessa viihdytään: keskimääräinen työsuhteen pituus on 19,7 vuotta.

VAHVAA OSAAMISTA,TUOREITA NÄKEMYKSIÄ

05

Työtapaturmataajuus laski edellisestä vuodesta lähes puoleen

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

12

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

12 13

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

TYÖTAPATURMIEN MÄÄRÄ SELVÄSSÄ LASKUSUUNNASSA

Työtapaturmien ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi laadittiin erillinen työ-hyvinvoinnin tehostamisohjelma. Työta-paturmat vähenivät selvästi loppuvuotta kohden ja työtapaturmataajuus laski edellisestä vuodesta lähes puoleen. Työtapaturmataajuus oli 40,2, kun edel-lisenä vuonna se oli 74,5. Työtapaturma-taajuudella tarkoitetaan vähintään yhden poissaolopäivän aiheuttaneiden työtapa-turmien lukumäärää miljoonaa työtuntia kohden.

HELSINGIN SATAMAN HENKILÖSTÖ 31.12.2015

Vakituiset Määräaikaiset YHTEENSÄ

Toimitusjohtaja 1Matkustajasatamat 53 16 69Vuosaaren satama 20 2 22Markkinointi ja viestintä 6 6Hallinto ja talous 33 1 34Tekniset palvelut 39 2 41YHTEENSÄ 150 21 171

13

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

14 15

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

Vuonna 2015 Helsingin Sataman tavaraliikenne oli määrältään 11,4 miljoonaa tonnia. Suurimmat tavaravirrat kuljetettiin edellisvuosista poiketen Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä. Suomen satamien tavaraliikenne laski viime

vuonna yli 7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Silti Helsingin satamien vienti kehittyi poikkeuksellisen hyvin.

Helsingin Sataman kautta kulkeneiden matkustajien määrä kohosi uuteen 11,17 miljoonan matkustajan ennätykseen. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 2,5 %. Myös matkustajaliikenteessä Tallinna oli edelleen vetovoimaisin matkailukohde.

Tavara liikkuu Helsingin Sataman kautta pääasiassa suuryksiköissä: rekoissa, perä-vaunuissa ja konteissa. Sen lisäksi tavaraa kulkee jonkun verran irtotavarana, bulkkina. Vuosaaren satamaan kulkee rautatie, jonka kautta kuljetettavan tavaran määrä oli noin 8 % Vuosaaren sataman maakuljetuksista. Lisäksi Helsingin satamanosiin tuo-daan vähäisiä määriä Venäjän markkinoille tarkoitettua transitotavaraa.

LIIKENNE TALLINNAANRIKKOI ENNÄTYKSIÄ

06

LINJALIIKENNE-VERKOSTO 2015

140 lähtöä viikossa

St Petersburg

Ust-Luga

Moscow

TallinnStockholm

Rostock

LübeckHamburgAmsterdam

Rotterdam

Antwerp

Rouen

GhentZeebrugge

SheernessTilbury

Felixtowe

HullImmingham

Teesport

Grangemouth

Bremerhaven

Aarhus

Kiel

Riga

Klaipeda

GdyniaBilbaoFerrolSantander

Travemünde

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

14 15

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

YKSIKÖITY TAVARALIIKENNE KASVOI

Yksiköityä ulkomaista tavaraliikennettä oli 10,4 miljoonaa tonnia, 5 % enemmän kuin edellisvuonna. Määrä jakaantui ta-sapainoisesti tuontiin ja vientiin. Tavara-liikenteestä tuontia oli 46,5 % ja vientiä 53,5 %.

Tuonti koostui kulutus- ja kestokulu-tustavaroista, elintarvikkeista sekä tuo-tantotarvikkeista ja investointitavaroista.

Viennin tärkeimmät tavaralajit olivat kemiallisen ja mekaanisen metsäteolli-suuden tuotteet, metallituotteet, koneet ja laitteet sekä elektroniikka. Helsinki oli myös tekstiili-, vaate-, huonekalu-, lasi- ja elintarviketeollisuuden viennin keskus.

Kumipyöräliikenne

Sataman tavaraliikenteen maakulje-tukset hoidettiin pääasiassa kumipyö-rä-kuljetuksina. Sataman kautta kulki

kaikkiaan 516 000 rekkaa, perävaunua ja vastaavaa ajoneuvoa. Niissä kuljetet-tiin 6,6 miljoonaa tonnia tavaraa, mikä oli 63 % sataman yksiköidyn tavaralii-kenteen määrästä. Kuljetusajoneuvojen määrä kasvoi 3 % ja niissä kuljetettu lasti kasvoi 2 % edellisvuoteen verrat-tuna. Suurimmat tavaravirrat kuljetettiin Tallinnan, Travemünden ja Tukholman liikenteessä.

Markkinaosuutemme Suomen sata-mien kumipyöräliikenteen ajoneuvoista oli 54 % ja markkinaosuus kumipyörillä kuljetetusta tavaramäärästä oli 48 %.

Konttiliikenne

Helsingin sataman kautta kuljetettiin vuonna 2015 kontteja kaikkiaan 430 000 TEU -yksikköä. Lastissa olevia kontteja oli 332 000 TEU ja niissä kuljetettiin ta-varaa 3,4 miljoonaa tonnia, mikä oli 33 % sataman yksiköidystä tavaraliikenteestä.

Konttien kokonais-TEU-määrä kasvoi 7,5 % ja konteissa kuljetettu lastin määrä kasvoi 6 % edellisestä vuodesta.

Konttiliikenne oli tuonnin ja vien-nin suhteen hyvässä tasapainossa. Helsingin Sataman markkinaosuus sata-mien yhteenlasketusta konttimäärästä oli 31 %. Konttiliikenne suuntautui syöt-töliikenteenä Euroopan suurin satamiin, joista noin 60 % jälleenlaivattiin ja kulje-tettiin Euroopan ulkopuolelle.

BULKKITAVARA-LIIKENNE ENTISELLÄ TASOLLA

Bulkkitavaraliikenne oli määrältään 0,8 miljoonaa tonnia. Se koostui pääosin ki-vihiilen tuonnista Helen Oy:n tarpeisiin. Sen lisäksi satamaan tuotiin 0,2 miljoo-naa tonnia kotimaan rannikkoliikennettä.

Tallinnan tavaraliikenteen määrä kasvoi 14 %

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

16 17

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

TALLINNA TÄRKEIN TAVARALIIKENTEEN KOHDEKAUPUNKI

Helsingin Sataman linjaliikenneverkosto on Suomen laajin ja monipuolisin. Meillä on tiheät ja säännölliset yhteydet Itäme-ren, Pohjanmeren ja Atlantin satamiin. Tallinnan ja Tukholman satamiin yhte-yksiä on useita kertoja päivässä. Sata-masta oli rahtia kuljettavia linjaliikenteen lähtöjä keskimäärin 140 viikossa.

Tavaraliikenne kohdistuu Itämeren ja Pohjanmeren satamiin, missä tavara jäl-leenlaivataan aluksesta toiseen euroop-

palaisissa konttikeskuksissa Hampurissa, Bremerhavenissa, Rotterdamissa tai Antwerpenissa.

Suurimmat tavaravirrat kuljetettiin edellisvuosista poiketen Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä. Yksis-tään Tallinnan-liikenteessä kuljetettiin 3,5 miljoonaa tonnia yksiköityä tavaraa, joka oli 34 % sataman koko yksiköidystä tavaraliikenteestä. Määrä kasvoi 14 % edellisvuodesta. Aiempina vuosina piik-kipaikkaa pitänyt Saksa jäi toiseksi 3,4 miljoonan tonnilla: Helsingin ja Saksan välisen liikenteen osuus yksiköidystä ta-varaliikenteestä oli 33 %.

Merkittävimmät muutokset tavara-liikenteessä johtuvat uuden Vuosaari–Tallinna -linjan aloittamisesta sekä

Rostockin liikenteen osittaisesta siirty-misestä Hangon reitille.

Baltian suunnan kasvuun on vaikut-tanut yhtä aikaa monia eri tekijöitä, mm. rikkidirektiivin käyttöönoton aiheuttama kilpailuasetelman muutos merirahtien ja tiekuljetuksien välillä sekä Venäjän talouden muutoksen aiheuttama tyhjien konttien pula Suomessa, joka on osal-taan vaikuttanut merirahdin kilpailuky-vyn heikkenemiseen.

TAVARALIIKENNE 2011 - 2015 TAVARALIIKENNE

Tonnia 2015 2014 Muutos % 15/14

2013

Yksiköity tavara 10 400 000 10 035 000 4% 9 644 000Tuonti 4 837 000 4 790 000 1% 4 751 000Vienti 5 563 000 5245 000 6% 4 893 000

Bulkkitavaraliikenne 780 000 659 000 18% 796 000Ulkomainen liikenne 11 179 000 10 694 000 5% 10 440 000Rannikkoliikenne 231 000 134 000 72% 108 000

Kokonaistavaraliikenne 11 410 000 10 828 000 5% 10 548 000

Milj. tonnia

15

10

5

02011 2012 2013 2014 2015

Yksiköity vienti

Yksiköity tuonti

Bulkki-liikenne

Markkinaosuus % 2011 2012 2013 2014 2015

HELSINGIN SATAMAN MARKKINAOSUUDET 2011 - 2015

Yksiköity tuontitonnia

Yksiköity vientitonnia

KontitTEU

Rekat ja traileritkpl

Matkustajathenk.

60

40

20

0

80

100

YKSIKÖITYTAVARALIIKENNE

milj. tonniaViro 3,55Saksa 3,43Alankomaat 1,10Ruotsi 0,67Belgia 0,50Tanska 0,39Puola 0,31Iso-Britannia 0,31

Venäjä 0,03

Espanja 0,04Ranska 0,04Muut 0,04Yhteensä 10,41

75 % matkustajista kulkee Helsinki-Tallinna reitillä

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

16 17

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

ENNÄTYSVILKAS MATKUSTAJA- LIIKENNE

Laivamatkailu oli edelleen erittäin suo-sittua. Matkustajien määrä kohosi uuteen ennätykseen: 11,17 miljoonaan matkus-tajaan. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 2,5 %.

Tallinna oli edelleen vetovoimaisin matkailukohde tiheiden ja nopeiden lai-vayhteyksien sekä kohtuullisten mat-kakustannusten ansiosta. Helsingin ja Tallinnan välillä matkasi yhteensä 8,4 miljoonaa matkustajaa, mikä on 75 % kaikista linjaliikenteen matkustajista. Tallinnan matkustajaliikenteen kasvu-tahti oli koko matkustajaliikennettä suu-rempi, 2,8 %.

Valtaosa Tallinnan linjalla matkaavista on suomalaisia ja vapaa-ajan matkalla. Helsingin ja Tallinnan kaupungit muo-dostavat kuitenkin myös yhä tiivistyvän kaksoiskaupungin ja yhteisen työpaik-ka-alueen. Jo kolmasosa kaupunkien

välisestä matkanteosta Suomenlahden yli on työperäistä. Myös Kaukoidästä saapuvat turistit ovat löytäneet reitin.

Matkustaminen Helsingin ja Tukhol-man välisellä reitillä on vuodesta toi-seen säilyttänyt suosionsa. Matkustajia matkasi reitillä 2,3 miljoonaa. Määrä on pysynyt lähes vakiona aina 1990-luvun alkupuolelta lähtien.

MATKUSTAJALIIKENNE

Milj. matkustajaa

12

8

4

02011 2012 2013 2014 2015

Ruotsi Viro Muut

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

18 19

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

MATKUSTAJALIIKENNE 2013-2015

Linjaliikenne 2015 2014 Muutos % 15/14

2013

Tukholma 2 356 000 2 313 000 2% 2 356 000Ruotsi, muut 15 000 17 000 -12% –Tallinna 8 403 000 8 171 000 3% 7 860 000Pietari 259 000 267 000 -3% 356 000Travemünde 133 000 129 000 3% 137 000Rostock – 2 000 -100% 7 000Muut 3 000 – –YHTEENSÄ 11 169 000 10 899 000 2% 10 716 000

Helsingin ja Pietarin välinen matkus-tajaliikenne taantui toista vuotta peräk-käin Venäjän talousvaikeuksien, ruplan heikkenemisen ja poliittisen ilmapiirin muutosten seurauksena. Linjalla mat-kasi vuoden aikana kaikkiaan 259 000 matkustajaa.

Moni automatkailija ylitti Itämeren RoPax-aluksilla. Helsingin Vuosaaren ja Travemünden välillä matkasi 133 000 matkustajaa.

Helsingin Sataman matkustajaliiken-teen markkinaosuus Manner-Suomen merisatamien matkustajaliikenteestä oli 79 %.

KANSAINVÄLINEN RISTEILYLIIKENNE KASVAA

Kansainvälinen risteilyliikenne Itäme-rellä kasvaa. Yleensä Pietari on risteilyn pääkohde. Helsingissä risteilykäyntejä oli 254 ja matkustajia aluksilla ennätyk-selliset 436 500, mikä oli 4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Yhä suuremmat alukset selittävät ennätyksellistä matk-ustajamäärää, aluskäyntejä oli edelliseen vuoteen verrattuna 7 vähemmän.

500 000

400 000

300 000

200 000

100 000

0200

300

Aluskäynnit Matkustajat

2011 2012 2013 2014 2015

RISTEILYLIIKENNE 2011-2015

KANTVIKIN SATAMA

Kantvikin satama muodostuu kahdesta satamanosasta, joista toista, noin 5 he-htaarin aluetta Helsingin Satama hal-linnoi. Alue on vuokrattu Oy Kantvik Shipping Ltd:lle, joka toimii alueella sa-tamaoperaattorina. Kantvikin sataman liikenne muodostui pääasiassa bulk-kitavaran tuonnista. Määrältään se oli noin 300 000 tonnia.

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

18

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

18 19

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

Helsingin Sataman varsinainen satamaliiketoiminta kehit-tyi vuonna 2015 positiivisesti. Helsingin satamien kautta kuljetetun tavaramäärän kehitys oli erittäin myönteistä,

vaikka liikenne Suomen satamissa yleensä oli vaisua.Vuosi 2015 oli Helsingin Sataman ensimmäinen toiminta-

vuosi osakeyhtiönä. Toimintavuoden liikevaihto oli 86,9 milj. euroa.

TULOS

Vuoden 2015 voitto ennen tilinpäätössiir-toja oli 3,5 milj. euroa. Tilikauden tulos verojen jälkeen oli 2,8 milj. euroa.

Yhtiön hyvään tulokseen vaikuttivat tavara- ja matkustajaliikenteen hyvä kehitys ja toiminnan tehostaminen. Sen lisäksi tulos sisältää kertaluontoisia eriä. KHO antoi Helsingin Sataman kannalta myönteisen päätöksen Tullin valvontati-lojen laajuudesta Vuosaaressa. Vuosien 2011–2014 laskuttamattomat vuokrat kirjattiin liiketoiminnan muihin tuloihin. Oikaistun tuloslaskelman voitto ennen tilinpäätössiirtoja oli 1,7 milj. euroa.

ENSIMMÄINEN TULOS OSAKEYHTIÖNÄ HYVÄ

07

INVESTOINNIT (M€)2015 2014 2013 2012 201118,8 15,6 13,3 15,9 13,9

Liikevaihto (M€)2015 2014 2013 2012 201186,9 90,8 89,0 87,2 86,5

INVESTOINNIT

Investointeja tehtiin yhteensä 18,8 mil-joonalla eurolla, mikä on 3,2 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Merkit-tävimmät investoinnit liittyivät Länsisa-taman laajennusalueen, valtamerilaituri LJ8:n ja uuden Länsisatama 2 -mat-kustajaterminaalin rakentami-seen. Vuosaaren satamassa aloitetti in mittavat toimintojen ja l i ikenne-

väylien siirrot, joilla valmistaudutaan Metsä Fibren Ääneskoskelle suunnitte-leman tehtaan selluvientiin.

19

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

20 21

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

TULOSLASKELMA (M€)

Liikevaihto 87Valmistus omaan käyttöön 1Liiketoiminnan muut tuotot 1Aineet, tarvikkeet, varsinaisen toiminnan vuokrat -13

Palveluostot -11Henkilöstökulut -10Poistot -37Muut kulut -4Liikevoitto 15Rahoitustuotot 1Rahoituskulut -12Voitto ennen tilinpäätössiirtoja 4

TASE (M€)

VASTAAVAAPYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet 164Aineelliset hyödykkeet 303Sijoitukset 0

VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset 0Lyhytaikaiset saamiset 67Rahoitusarvopaperit 40Rahat ja pankkisaamiset 0

YHTEENSÄ 576

VASTATTAVAAOMA PÄÄOMAOsakepääoma 100SVOP 204Tilikauden voitto 3Poistoero 0

VIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen 133Pääomalaina 98Lyhytaikainen 37

YHTEENSÄ 576

TILINPÄÄTÖS 1.1.2015-31.12.2015

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

20

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

20 21

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner, Viron suurlähettiläs Margus Laidre, Helsingin Sataman

hallituksen puheenjohtaja Pia Pakarinen sekä Helsingin Sataman toimitusjohtaja Kimmo Mäki

olivat mukana muuraamassa Länsiterminaali 2 peruskiveä.

Vuoden 2015 alusta Helsingin Satamasta tuli Helsingin kaupungin omistama osakeyhtiö. Yhtiöittämisen myötä otettiin käyttöön uusi brändi-ilme sekä Forward Together -tunnuslause, joka kertoo Helsingin Sataman halusta

kehittyä entistä paremmaksi juuri yhteistyön avulla.

Länsiterminaali 2:n peruskivi muurattiinHelsingin Sataman vuosikymmenen mittavin hanke saavutti merkittävän virstanpylvään, kun Länsiterminaali 2:n peruskivi muurattiin juhlallisin menoin 27.11.

Länsisataman uuden laajennusalu-een uusi LJ7-laituri koekäytettiin jo hei-näkuun alussa, ja sen ensimmäinen iso alus oli Yhdysvaltojen laivaston USS Jason Dunham.

Satama kaupungin sydämenä

Helsingin ja Tallinnan välinen säännöl-linen laivaliikenne täytti heinäkuussa 50 vuotta ja sitä juhlittiin helsinkiläisten kanssa Jätkäsaaressa koko perheen ul-koilmatapahtumassa, Satamahulinoissa.

Keväällä Helsingin Satama lahjoitti 1 200 heijastinliiviä Katajanokka-Kruu-nunhaka sekä Ruoholahti-Jätkäsaari alueiden päiväkotien lapsille.

Kesäkuussa Helsingin Satama ja Itä-Helsingin kalakerho järjestivät jälleen leppoisan ”Nyt Nappaa” - ongintatapah-tuman suurelle yleisölle Vuosaaren sata-man melumuurin kupeessa.

Helsingin silakkamarkkinoiden ja Hel-singin Sataman 30 vuotinen yhteinen tai-val sen sijaan päättyi, kun markkinoiden järjestelyvastuu siirtyi Helsingin Sata-malta Helsingin Tukkutorille.

ENSIMMÄISEN YHTIÖVUODENTAPAHTUMIA

08

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

22 23

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

Merkittäviä vierailuja

Helsingin Satama isännöi huhtikuussa European Sea Ports Organizationin ko-kouksia Satamatalolla. Yli 30 euroop-palaisen sataman johdon edustajat kokoontuivat muodostamaan yhteisen Eurooppa-järjestön kannanottoja ajan-kohtaisiin asioihin.

Euroopan parlamentin delegaatio tutustui kesäkuussa Länsiterminaalilla Rajavartiolaitoksen toimintaan ja EU tietojärjestelmäviraston venäläisten ra-jatarkastusta koskevaan pilottihankkee-seen.

Myös Vuosaaren satama sai kesä-kuussa korkea-arvoisen vieraan, kun Tansanian presidentti Jakaya Mrisho Kikwete tutustui tavarasataman toimin-taan.

Vahvaa verkostoitumista

Helsingin Satama osallistui marras-kuussa järjestettyyn Slush-tapahtumaan yhdessä Helsingin kaupungin Merit – äly-käs meriteollisuus -hankkeen kanssa, jonka tavoitteena on tehdä suomalai-sesta meriteknologian osaamisesta kan-sainvälinen brändi.

Lisäksi asiakkaita ja alan ihmisiä ta-vattiin yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa mm. Logy Conference Helsinki, 2nd Finnish-German Logistics Day Ham-puri, Transrussia Moskova, Transport Lo-gistics München, Logistiikka ja Kuljetus Helsinki sekä Seatrade Miami -tapahtu-missa.

Tapio Nirkko pronssille Trofeo Princesa Sofia

–regatassa

Huhtikuussa Finnjollapurjehtija Tapio Nirkko ylsi kolmanneksi Palma de Mal-lorcan Trofeo Princesa Sofia -regatassa. Helsingin Satama ja Nirkko ovat tehneet yhteistyötä jo kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2016 Nirkko osallistuu Rio de Janeiron olympialaisiin.

Kuvassa vasemmalla:Helsingin Satama lahjoitti

1 200 heijastinliiviä Katajanokka-Kruununhaka

sekä Ruoholahti-Jätkäsaari alueiden päiväkotien lapsille.

Kuvassa oikealla:Vuosaaren satama sai

kesäkuussa korkea-arvoisen vieraan, kun Tansanian presidentti

Jakaya Mrisho Kikwete tutustui tavarasataman toimintaan.

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

22

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

22 23

HELS

INGI

N SA

TAM

AVu

osik

erto

mus

201

5

HELSINGIN SATAMAN ORGANISAATIO 2015

HALLITUS

Puheenjohtaja Pia Pakarinen

VarapuheenjohtajaSeppo Kanerva

Dan KoivulaaksoMatti KyytsönenJyrki LohiJan D. Oker-BlomJulia OrmioAntti PankakoskiTuula Saxholm

09

Kuvassa vasemmalta:Timo Laitinen, Kari Norovita,

Kimmo Mäki, Pekka Meronen ja Jukka Kallio.

ORGANISAATIO

TOIMITUSJOHTAJAKimmo Mäki

PORT OF HELSINKI

VUOSAARENSATAMA

JOHTAJA Jukka Kallio

MATKUSTAJA-SATAMAT

JOHTAJA Kari Noroviita

HALLINTO JA TALOUSTalousjohtaja Pekka Meronen

TEKNISET PALVELUT Johtaja Timo Laitinen

MARKKINOINTI JA VIESTINTÄKimmo MäkiHallituksen esittelijänä toimii

toimitusjohtaja Kimmo Mäki ja sihteerinä talousjohtaja Pekka Meronen.

Olympiaranta 3PL 19700141 HelsinkiFinlandPuh. (09) 310 1621port.helsinki@portofhelsinki.fiwww.portofhelsinki.fi

Kuvat: Mikael Kaplar, Maria Marttinen, Tuula Palaste, Andreas Slotte, Veikko Somerpuro, STT-Lehtikuva ja Helsingin SatamaGraafinen suunnittelu ja taitto: Angelina LuzhinaPaino: Edita Prima Oy, 2016