8 2 0 0 9

Tampereen mallia tutkittiin s.5 Maahanmuuttajille etsitään työharjoittelupaikkoja s.8

Vatsatanssi tuo hyvää mieltä

Ta m p e r e e n k a u p u n g i n h e n k i l ö s t ö l e h t i

VILKKU

VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 45. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, 33101 Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell, juttuideat ja -vinkit 040 502 5707 tai raija.lindell@tampere.fi VILKKU INTER NETISSÄ www. tampere.fi/tampereinfo/ tiedotus/julkaisut/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN 0357-1777 SEURAAVA VILKKU ilmestyy helmikuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 22.1.2010 mennessä päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Susanna Lyly. Arja Antila ja Sirpa Pakkanen harrastavat vatsatanssia. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ 15 900 kpl.

PÄÄKIRJOITUS • JOULUKUU 200 9

Olemme eläneet poikkeuksellisen vaikean vuoden. Syksyllä 2008 alkanut talouden jyrkkä ala-mäki kouraisi Tamperetta rajummin kuin muita kaupunkeja, koska meillä on paljon vientite-

ollisuutta ja vienti käytännössä pysähtyi monilla aloilla. Kaupunki joutui nopeasti sopeuttamaan toimintaansa uuteen tilanteeseen, kun verotulojen

kasvu pysähtyi ja yhteisöverojen tuotto suorastaan romahti. Keväällä teimme noin 30 miljoonan euron säästöbudjetin.

Siitä huolimatta kaupungin talous on tänä vuonna painumassa lokakuun lopun ennusteen mukaan noin 27 miljoonaa alijäämäiseksi. Myös ensi vuoden talousarvio on alijäämäinen, vaikka jouduimme nostamaan veroprosenttia, leikkaamaan henkilöstömenoja ja ottamaan lisää lainaa.

Tässä kurimuksessa emme ole yksin. Peräti 181 kuntaa joutui nostamaan veroprosenttia.Mutta myös positiivisia merkkejä on ilmassa. Vientiyritysten tilauskannan ennakoidaan kään-

tyvän nousuun ensi vuoden puolella. Tampere pyrkii omilla toimillaan elvyttämään ja ylläpitämään työllisyyttä. Investointitasomme pysyy korkeana. Työllistämme entistä enemmän nuoria. Käynnis-tämme uuden palveluliiketoiminnan elinkeino-ohjelman. Viestimme kaupunkilaisille on: Tampere pitää yllä vahvaa palvelutasoa heikkoinakin aikoina.

Hyvä signaali on myös se, että valtuustossa syntyi laajapohjainen valtuustosopimus talouden tasapainottamisesta ja ensi vuoden budjetista. Se kertoo siitä, että tamperelainen yhdessä teke-misen meininki on tallella.

Näyttää myös siltä, että henkilöstön vapaaehtoisten palkattomien vapaiden säästötavoite, 2,5 miljoonaa, tullaan saavuttamaan. Se on hyvä signaali, koska ensi vuonna meillä on edessä vielä isompi säästöurakka, joka toivon mukaan saadaan kokoon erilaisin vapaaehtoisin toimin.

Mutta nyt on aika kääntää katseet kohti joulua. Joulu on levon, hiljentymisen ja läheisten kohtaamisen aikaa. Tampere on myös täynnä erilaisia joulutapahtumia, joissa voi virittyä jou-

lun tunnelmaan. Tuntuu kuin kaupunkimme koko keskusta olisi pukeutunut joulun valoi-hin. Tampereesta onkin tullut yksi Suomen värikkäim piä joulukaupunkeja.

Viime vuonna ensimmäisen kerran järjes te-tystä Tampereen Joulutorista tuli heti suosit tu nähtävyys ja kohtaamispaikka, jonka englan ti-lainen Daily Mail -lehti nosti yhdeksi esimer kik si kiinnostavista eurooppalaisista joulu to reista. Tänä vuonna Joulutori on entistä moni puo li-sempi ja avajaisviikonloppuna siellä voi mais-tella myös esseniläisen ystävyyskaupunkimme joulutorin herkkuja.

Kiitän kaupungin henkilöstöä hyvästä yh-teistyöstä kuluneena vuonna ja toivotan kaikil-le rauhallista joulua ja valoisaa uutta vuotta!

Timo P. NieminenPormestari

Kohti uutta nousua

SU

SA

NN

A L

YLY

2 Pääkirjoitus

3 Ensi vuoden talousarviosta päätettiin

4 Esimiehillä yhteinen koulutuspäivä

Tampere-talossa

5 Tampereen mallia tutkittiin

7 Nuorten tukena verkostotyöpajatoiminta

8 Maahanmuuttajia kotoutetaan

työharjoittelulla

9 Viestinnän ammattilainen: Jaana Soini

10 Kaupungin työntekijöillä oma vatsa-

tanssiryhmä

12 Kuusikon kuntosali on Timo Kääriän luomus

14 Kiloille kyytiä painonhallinnan ryhmissä

14 Sarjakuva: Tarmo Touhunen

15 Ilmoituksia ja kiitoksia

16 The Sound of Music –musikaali kiinnostaa

S ISÄLTÖ

3VILKKU 8 / 2009

Valtuusto painotti lasten ja nuorten kasvun tukemistaTEKSTI ANNA-MARIA MAUNU ja RAI JA L INDELL

KU

VA

: S

US

AN

NA

LY

LY

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvion yksimielisesti.

Pormestarin lokakuun lopulla antamaan ta-lousarvioesitykseen valtuustosopimuksessa mukana olevat valtuustoryhmät tekivät jou-kon lisäyksiä, joista suurimmat kohdistuvat las-ten ja nuorten kasvun tukemiseen.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2010 tuloveroprosentiksi 19,00. Yleinen kiin-teistöveroprosentti nousee 0,85:een. Vakituis-ten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti on ensi vuonna 0,40 ja muiden asuinrakennus-ten kiinteistöveroprosentti 0,90. Yleishyödyl-listen yhteisöjen ei ensi vuonnakaan tarvitse maksaa kiinteistöveroa.

Tampereen kaupunginvaltuuston solmi-massa valtuustosopimuksessa ovat mukana lähes kaikki valtuustoryhmät. Valtuustoso-pimuksessa mukana olevat ryhmät esittivät sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän pu-heenjohtajan Pekka Salmen johdolla talous-arvioesitykseen kaikkiaan 2 miljoonan euron määräraha lisäykset.

Talousarvioehdotuksessa oli esitetty las-ten kotihoidon tuen kuntalisään eli Tam pere-lisään varattua määrärahaa pienennettäväksi yhdellä miljoonalla, mutta valtuusto palautti määrärahan ennalleen. Lisäksi valtuusto osoitti määrärahan lasten suojelujonojen purkamiseen sekä perhetyöhön.

Nuorten työllisyystilanteen ja työval miuk sien parantamiseen valtuusto osoitti yhteen sä 400 000 euroa. Nuorten verkos to työ pa jan työllistettyjen määrän lisäämiseen valtuusto antoi 150 000 euroa, Nuorta ei jätetä -työlli stämishankeeseen 170 000 euroa ja oppisopimuskoulutuksen paikkojen lisäämiseen kaupungin omassa tuo-tannossa 80 000 euroa.

Valtuusto päätti, että pitkäaikaistyöttömi-en työllistymistä on tehostettava, jotta kunnan työmarkkinatukiosuutta saadaan pienennet-tyä. Tilanteesta on raportoitava kuukausittain kaupunginhallitukselle.

Valtuutettujen puheenvuoroissa korostui rakenteellisten muu-

tosten tärkeys. Jos toimintaa ja palveluntuo-tantotapoja ei tarkastella kriittisesti ja haeta uusia ratkaisuja, ei rahojen lisääminen vanhoi-hin rakenteisiin tuo jatkossa säästöjä.

Säästöjä henkilöstömenoihinKaupungin henkilöstömenoissa tavoitteena 45 miljoonan euron säästöt vuoteen 2012 eli val-tuustokauden loppuun mennessä. Ensi vuonna säästöjä on saatava 20 miljoonaa.

– Se on kova tavoite, mutta mahdollinen, jos ja kun kaikki keinot ovat käytettävissä, sa-noi pormestari Timo P. Nieminen puheessaan kaupunginvaltuustolle.

– Toivon että talousarvioon sisältyvä hen-kilöstömenojen säästötavoite saavutetaan vapaaehtoisin keinoin ja että paikallisesti voi-daan sopia esimerkiksi lomarahojen leikkauk-sesta ja palkattomista vapaista.

Pormestari Nieminen totesi puheessaan, että suunnitelmat säästöjen aikaansaamiseksi tulisi tehdä mahdollisimman pian, jotta heti vuoden alussa voitaisiin arvioida, millä keinoin tavoite saavutetaan.

– Toivon henkilöstöyksiköllemme ja hen-kilöstömme edustajille rakentavaa yhteistyötä, pormestari Nieminen sanoi.

Valtuusto ei asettanut henkilöstömäärän vähentämiselle tavoitetta, vaan totesi, että työn tuottavuutta on nostettava niin, että säästötavoitteet saavutetaan palveluiden ta-soa heikentämättä. Tuottavuuden kehitystä mitataan mm. palveluiden ja henkilötyövuo-sien määrällä. Tavoitteeseen yritetään päästä vapaaehtoisin keinoin.

Budjettiin on otettu tuottavuusohjelma, joka on osa kaupunkistrategian toteutusta ja valtuustosopimusta. Pormestari Nieminen painotti, että tuottavuusohjelmassa on useita tärkeitä tavoitteita, joiden toteuttaminen tuo sekä säästöjä että paremmin asukkaiden tar-peita vastaavia rakenteita organisaatioomme.

Tampereen kaupungin ensi vuoden vero-tulot jäävät 17 miljoonaa euroa pie-

nemmiksi tämän vuoden

talousarvioon verrattuna. Verotulojen arvioi-daan kasvavan ensi vuonna vain kaksi pro-senttia eli noin 15 miljoonaa euroa kuluvan vuoden kertymästä. Kaupungin ensi vuoden kokonaismenoiksi on laskettu 1 311 miljoo-naa euroa.

Kuntataloudessa seuraavat pari vuotta ovat edelleen tiukkoja. Vaikka maailmantalo-udessa onkin nähtävissä elpymistä, sen vai-kutukset tuntuvat kuntien taloudessa vasta viiveellä.

Pormestarin

talousarvioehdotus vuodelle 2010

löytyy osoitteesta

www.tampere.fi/hallintojatalous/talousarvio

Talousarvioon 2 miljoonan euron lisäykset

4 VILKKU 8 / 2009

Tampereen kaupungin esimiespäivää vietet-tiin tänä vuonna Tampere-talossa. Moni-

puolinen ohjelma houkutteli paikalle noin 450 esimiestä eri toimialoilta ja yksiköistä. Päivän aikana kuultiin napakkoja puheenvuoroja muun muassa Tampereen kaupungin tuottavuuden pa-rantamisesta, esimiesarvioinnista, työhyvinvoin-nin kehittämisestä ja sairauspoissaolojen hal-linnasta.

Esittelypisteissä sai tutustua muun muas-sa työturvamonitoriin, laadunarviointiin, Halon eläke- ja uudelleensijoituspalveluihin sekä kou-lutuspalveluihin.

Hallintopäällikkö Jorma Juutilainen Ti-lakeskuksesta oli tyytyväinen Esimiespäivän ohjelmaan.

– Hyvät ajankohtaiset aiheet. Varsinkin Kari Hakarin puheenvuoro tuottavuuden paranta-misesta ja Heli Hirvelän kertomat kokemukset 360-esimiesarvioinnista olivat mielenkiintoista kuultavaa.

Ohjelmaa kiittää myös rakennuttamispääl-likkö Markku Kailanto Tilakeskuksesta.

– Tällainen tilaisuus antaa perspektiiviä, sil-lä kaikilla tuntuu olevan samanlaisia ongelmia ja asioita mietittävänään. Samassa veneessä tässä ollaan, Kailanto sanoo.

– Kuten pormestari avauspuheenvuorossaan totesi: ei tässä kuitenkaan kukaan ihmemies ole, töitä vaan tehdään parhaamme mukaan.

Talouden tasapainottamisen vaateet ovat Tilakeskuksessakin edellyttäneet pohtimista, missä voidaan säästää. Rakentaminen ei ole pysähtynyt, työtä riittää ja osaamista on jatku-vasti kehitettävä.

– Vuoropuhelu henkilöstön kanssa on ollut hyvää. Tavoitetaso on yhteinen. Tilakeskuksen yhteishenki on hieno asia ja aistittavissa on yhdessä tekemisen meininki, Kailanto ja Juuti-lainen kiittelevät.

Tilakeskuksessa ollaan parhaillaan valmiste-lemassa esimiesarviointia, joka on määrä tehdä ensi vuoden alussa. Sairauspoissaolojen vähen-tämiseen miehet sanovat lääkkeeksi sen, että työhyvinvointiin satsataan ja siihen kiinnitetään järjestelmällisesti huomiota.

– Meillä on juuri valmistumassa uusi työhy-

vinvoinnin ohjelma, jota ruvetaan soveltamaan. Tavoitteenamme on saada sen avulla vähennet-tyä sairauspoissaoloja, Kailanto ja Juutilainen kertovat.

Lisää huomiotatyöhyvinvointiinJohtava talous- ja velkaneuvoja Aki Jauro näkee työssään talouden taantuman vaikutukset: asia-kasmäärät ovat nousseet paljon. Asiakkaiden jono tusajat ovat kaksinkertaistuneet.

– Nyt esimiehen on huolehdittava siitä, että henkilöstö jaksaa. Työn on oltava järkevästi joh-dettua ja järjestettyä. Onneksi olemme saaneet valtion tuella palkattua hieman työvoimaa lisää, Jauro toteaa.

Työhyvinvointi on Jauron mukaan a ja o, kun työtä tehdään kiireen ja paineen alla. Hen-kilöstön tasapuolinen kohtelu ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön auttavat jaksamises-sa. Nämä korostuvat Jauron mielestä varsinkin asiantuntijaorganisaatiossa.

– Meillä on tuttu tilanne sellainen, että töissä juodaan finrexiniä kahvin sijaan, kun ei haluta sairastaa ja olla pois töistä. Syy on var-maankin siinä, että kukaan ei tee poissaolijan tekemättömiä töitä ja aikataulut ovat tiukkoja, kertoo Jauro.

Vastaava osastonhoitaja Kirsti Taskinen ja apulaisosastonhoitaja Päivi Tuominen Kau-pin sairaalasta kertovat, että viime kuukaudet ovat vaatineet jatkuvaa miettimistä siitä, miten nykyisillä resursseilla tullaan toimeen. Lyhyt-aikaisia sijaisia ei oteta ja hoitajien on oltava

Esimiespäivillä tarjottiin perspektiivejä

Aki Jauro, Päivi Tuominen ja Kirsti Taskinen vaihtoivat kuulumisia kahvi-tauolla.

TEKSTI RAIJA L INDELL KUVAT SUSANNA LYLY

Tom Pöysti ravis-teli puheenvuo-rossaan kuulija-kuntaa hereille rutiineista.

Jorma Juutilainen (vas.) ja Markku Kailanto kiittelivät Esimiespäivien ohjelmaa.

VILKKU 8 / 2009 5

Tampereen monikerroksinen sipulimalli

JARI STENVALL, tutkimusprofessori

JENNI AIRAKSINEN, erikoistutkija

PUHEENVUOROSSA

työhön

valmiita paikkaamaan myös toisten osasto-jen vajausta.

– Työprosessit ja -tavat miten työtä tehdään, ovat jatkuvan tarkastelun alla. Työn muutoksiin toiset ovat valmiimpia kuin toiset, ja muutosvastarintaa on aina, Kirsti Taskinen kertoo.

Päivi Tuomisen mukaan priorisointikykyä kuten myös muuntautumistaitoa tarvitaan nyt jos koskaan. Kuten muissakin kaupun-gin yksiköissä myös Kaupin sairaalassa kehi-tetään työhyvinvointia ja pyritään saamaan sairauspoissaolot hallintaan. Varsinkin fyy-sisesti raskaassa hoitotyössä yleisiä tuki- ja liikuntaelinsairauksia pyritään ehkäisemään kiinnittämällä huomiota erityisesti työhy-vinvointiin ja kannustamalla henkilöstöä osallistumaan Tullinkulman työterveyden järjestämiin työhyvinvointia kohentaviin ti-laisuuksiin.

– Hoitotyötä tekevien on otettava työs-sään huomioon sekä oma että potilaiden terveys, Kirsti Taskinen muistuttaa.

Millä mielellä töihin?Näyttelijä Tom Pöysti herätteli kuulijakun-taa performanssillaan, josta ei puuttunut vih-lovia viiltoja ihmisenä olemisen keskeneräi-syydestä. Pöysti esitti lempeällä huumorilla liennytellen kirpeitäkin ajatuksia suomalai-sen ihmisen taipumuksesta junnata paikal-laan omaan napaan tuijottaen ja itseään vä-hätellen kateus ja huono itsetunto helma-synteinä.

– Kaikki taistelevat itsetuntonsa kanssa, Pöysti lohdutti väliin kuiskaten ajatuksiaan väliin huutaen niin, että selkäpiitä karmi:

– Millä mielellä lähdit tänään päivän hom-miin? Mitä olet tänään tehnyt itsellesi? Onko mitään järkeä olla Tampereen johdossa? Onko sinulla mieltä tehdä sitä, mitä itse haluat?

– Sanotaan asiat oikeilla nimillä. Puhu-taan! Puhumattomuus on ongelmamme, Pöysti patisti ja ”saarnasi” järjen, tunteen ja intuition sekamelskasta, josta päivän teoil-lemme etsimme yhä uudelleen perusteet ja mielen.

Tampereen pormestarimallia ja tilaaja-tuottaja-mallia arvioitiin Tampe-reen yliopiston tekemässä tutkimuksessa, jonka raportti julkistettiin

23. marraskuuta valtuustosalissa. Manse mallillaan – Tampereen mallin arviointi ja palveluinnovaatiot

-raportin ovat kirjoittaneet tutkimusprofessori Jari Stenvall ja erikois-tutkija Jenni Airaksinen.

Tutkimus perustuu kolmeenkymmeneen Tampereen kaupungin avaintoimijan haastatteluun. Tutkimusraportti

sisältää kokonaisarvion pormestarimallista, konsernijohtamisesta, tilaaja–tuottaja-mallista, asiakaslähtöisestä prosessi-ajattelusta sekä mallin tarkastelun palveluinnovaatioiden näkökulmasta.

Manse mallillaan -tutkimuksen mukaan Tampereella tehdyt uudistukset ovat on-nistuneet hyvin, tosin kehitettävää löytyy muun muassa sopimusmenettelyn ja

tulevaisuuden linjausten selkeyttämisessä.Tampereen mallia on mahdollista tarkastella kolmena osana. Malli sisältää pormes-

tarimallin ja tilaaja–tuottaja-mallin sekä asiakaslähtöisen prosessiajattelun. Tampereen malli on kuitenkin näitä suurempi kokonaisuus, enemmän kuin osiensa summa.

Tampereen toimintamallia voi luonnehtia sipulimaiseksi. Se on rakenteeltaan ker-rostunut ja kehittämisimpulsseja tulee mallin monista eri kerroksista. Lisäksi mallin myötä kaupungin toiminta on avautunut moneen suuntaan: kuntalaisille, uudella tavalla politiikkaan ja markkinoille. Myös mallissa toimivat ihmiset tarkastelevat asi-oita eri näkökulmista: poliittisina päätöksentekijöinä, tilaajina, tuottajina, asiakastyön tekijöinä tai konsernin edustajina.

KU

VA

T: S

US

AN

NA

LY

LY

6 VILKKU 8 / 2009

Tampereen toimintamalli on muutta-nut kaupunkihallinnan käytäntöjä avoi-mempaan ja verkostomaisempaan suun-taan. Ilmiön vastapuolena on se, että malli näyttäytyy joistain näkökulmista kaoottise-na ja vaikeasti hallittavana. Pelkona kaootti-suuden lisääntymisessä on se, että kaupungin kyky tehdä nopeita päätöksiä heikkenee. Tällöin ollaan tilanteessa, jossa mallin eräs keskeisin tavoite, päätöksentekokyvyn säilyt-täminen uusissa ja vaativissa tilanteissa, jää toteutumatta.

Impulssien vastaanottaminen erilaisilta kaupungin ja muiden toimijoiden välisiltä ra-japinnoilta johtaa tilanteeseen, jossa ei voida tietää eikä varsinkaan hallita esimerkiksi sitä, minkälainen asiakaspalaute haastaa mallin ja sen toimivuuden. Lisääntynyt keskustelu tar-koittaa käytännössä myös sitä, että mallia saatetaan syyttää sellaisistakin ongelmista, jotka eivät liity malliin mitenkään, joiden alkusyyt ovat ajassa ennen toimintamallin soveltamista tai joihin ei kaupunkihallinnan keinoin voida vaikuttaa.

Kaupungit kohtaavat toiminnassaan yhä enemmän yllättäviä ja ennustamattomia tilan-teita sekä monimutkaisia asioita, jotka vaati-vat keskustelua ja yhteistä käsittelyä. Samaan aikaan mallissa toimivien ihmisten on opittava sietämään joustavien järjestelyiden vastapuo-lella piilevää epävarmuutta ja keskustelujen kautta esiin nousevia yllättäviä käänteitä.

Olisi tärkeää, että Tampereella tiedos-tettaisiin luodun mallin perusluonne ja kes-kusteltaisiin siitä kriittisesti. Työhyvinvoin-tia koskevista tutkimuksista tiedämme, että työn mielekkyyden olevan kytköksissä sii-hen, että ymmärrämme oman toimintamme merkityksen suhteessa kokonaisuuteen.

Maailma ei muutu yhdessä yössä ja myös Tampereen malli on edelleen monin

paikoin keskeneräinen. Esimerkiksi asiakas-lähtöisessä prosessiajattelussa on otettu vasta alkuaskeleet. Monessa yksikössä prosesseja on kuvattu, mutta toiminta tapahtuu käytän-nössä edelleen samalla tavalla kuin ennenkin. Myös tuotteistamisessa on yhä tehtävää.

Tampereen yleistä johtamiskulttuuria voidaan edelleen luonnehtia varsin mana-gerialistiseksi ja asioiden hallintaan perus-tuvaksi. Eri tasoilla tapahtuvassa johtami-sessa on runsaasti kehitettävää, eikä nykyi-sen kaltainen johtamiskulttuuri sovellu vie-lä kaikilta osin Tampereen mallin avoimeen ja impulsseja ympäristöstään ammentavaan luonteeseen.

Verkostomainen ja avoin toimintakulttuu-ri vaatisi yhä enemmän vuorovaikutukseen panostamista ja myös henkilöstölähtöistä johtamistoimintaa, jossa huomiota kiinnitet-täisiin myös henkilöstön innostamiseen ja aktivoimiseen.

Tampereen kaupungin koko toimintakult-tuurikin on suurten muutosten myötä murrok-sessa. Tällä hetkellä on nähtävissä, että uudet vuorovaikutukseen perustuvat toimintatavat ovat osittain aikaisempien kulttuuripiirtei-den puristuksessa. Avoimuuden ja vuoro-vaikutteisemman johtamisen ohella esiintyy edelleen komentotaloutta ja myös odotuksia ylhäältäpäin ohjatusta ja määrätystä etene-mistahdista.

Kaupungin palveluiden kehittämistoi-minta on pirstaleista eikä yksittäisiä luovia ratkaisuja saada riittävässä määrin juurru-tettua kaupungin kehittämispääomaksi. Jatkossa Tampereella tarvittaisiin linjakkaam-paa kehittämistoimintaa. Tampereella tulisi kyetä hyödyntämään työntekijöiden ja asia-kasrajapinnassa syntyviä ideoita sekä luoda niiden levittämiseen toimintamalleja.

Tampereen toimintamallin soveltami-

nen on eri asteilla eri palveluissa. Joissain toiminnoissa elämä on jatkunut mallin so-veltamisesta huolimatta ennallaan eikä var-sinaisia muutoksia ole mallin myötä toteu-tettu. Näissä toiminnoissa myös kokemukset mallin hyödyistä ovat luonnollisesti negatiivi-simmat. Aktiiviset, osaavat ja yhteistyökykyiset toimijat ovat kyenneet parhaiten hyödyntä-mään Tampereen mallin mahdollisuuksia ja kehittämistoiminta näyttääkin tällä hetkellä keskittyvän kaupungissa voimakkaasti tiettyi-hin toimintoihin.

Erityisen ratkaisevaa Tampereen mallin tulevaisuuden kannalta on sopimukselli-suuden toimivuus ja pitävyys. Sopimuksiin liittyy esimerkiksi tilaaja–tuottaja-järjestelmä ja apulaispormestareiden toiminta. Sopimuk-sellisuutta onkin kehitettävä paitsi sisällöllises-ti niin myös yleisenä toimintatapana.

Päätöksenteko on pormestarimallin myötä saanut kasvot. Pormestari paikantuu yhtäältä kuntalaisten ja kaupungin organisaa-tion välimaastoon ja toisaalta rivivaltuutettu-jen ja viranhaltijakoneiston välille. Apulaispor-mestarit puolestaan ovat tärkeässä asemas-sa Tampereen mallin eri osien linkittäjinä. Asiakasnäkökulmasta huolehtiminen on kir-jattu apulaispormestareiden tehtävänkuvaan ja rooli tilaajalautakunnan puheenjohtajana erottaa apulaispormestarin apulaiskaupun-ginjohtajasta.

Parhaimmillaan apulaispormestari ja ti-laajapäällikkö muodostavat tiimin, jossa eri asiantuntemuksen osa-alueet täydentävät toisiaan. Kiinteän yhteistyösuhteen vaarana se, että apulaispormestareista tulee viranhal-tijoiden edunvalvojia suhteessa poliittiseen koneistoon, kun heidän tehtävänsä ideaaliti-lanteessa olisikin tuoda kuntalaisten valitsemi-na poliittisina päätöksentekijöinä kuntalaisten näkemyksiä valmistelukoneistoon.

Lisätietoja:www.tampere.fi/hallintojatalous/tilastotjakatsaukset/julkaisusarja

VILKKU 8 / 2009 7

Työharjoittelijan ei tarvitse välttämättä olla oman onnensa nojassa vieraalla työpaikal-

la, sillä verkostotyöpaja tarjoaa nyt nuorille mah-dollisuuden ryhmätapaamisiin toisten harjoitteli-joiden kanssa. Ohjaajiltakin löytyy olkapää mur-heiden kertomista varten ja neuvoja ongelmien selvittämiseen.

Nuorten verkostotyöpaja on projekti, jonka kautta16–24-vuotiaille työttömille nuorille pyri-tään löytämään työharjoittelupaikka. Ammattiin

valmistunut tai koulutusta vailla oleva nuori voi saada työkokemusta työharjoittelun, työelä-mävalmennuksen tai työkokeilun kautta Tam-pereen kaupungin yksiköissä. Verkostotyöpaja eroaa tavallisesta työharjoittelusta tarjoamalla työpaikalle ohjausapua ja nuorelle yksilö- ja ryhmäohjausta.

Harjoittelujaksot kestävät maksimissaan puoli vuotta. Ensimmäinen noin 20 nuoren ryhmä on ollut viime elokuusta alkaen työpai-

TEKSTI RI INA K ILP INEN

Verkostotyöpajassa opitaan yhdessäkoissaan, ja toinen samankokoinen harjoitteli-jaryhmä aloitti marraskuussa. Verkostotyöpaja-projekti päättyy vuonna 2012, minkä jälkeen siitä toivotaan pysyvää toimintamallia.

Verkostotyöpajan harjoittelijoita on tällä hetkellä muun muassa päivähoidossa, toimis-totehtävissä, Tilakeskuksessa, kulttuuri- ja va-paa-ajanpalveluissa sekä Tampereen aterialla. Aloittavien harjoittelijoiden määrä on tarkoitus kaksinkertaistaa ensi vuonna, joten harjoittelu-paikoista kaupungin yksiköissä on huutava pula. Työpaikkaohjaajalle tarjotaan projektin kautta myös koulutusta tehtävään.

– Auttamisen halua työpaikoilta varmasti vaaditaan nuoren opastamiseksi, sillä kaikilla heistä ei ole juuri lainkaan kokemusta työyhtei-söistä. Jokainen on kuitenkin lähtenyt mukaan vapaaehtoisesti, joten työmotivaatiosta ei ole puutetta. Nuorilla on paljon annettavaa työpai-koille, projektipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti vakuuttaa.

Verkostotyöpajaan kuuluu olennaisena osana kahtena päivänä kuussa pidettävät ryh-mäpäivät, jonne kaikki harjoittelijat kokoontuvat tutustumaan toisiinsa ja jakamaan kokemuksia.

RII

KK

A N

UR

MI

Luottamusta rakennettiin Merunlahden luontoelämys-keskuksessa ver-kostotyöpajan ryhmäpäivänä. Etulalalla Viivi Kakko retkitun-nelmissa.

Missä luuraavat harjoittelupaikat, huhuilee projek-tipäällikkö Riina Hiipakka-Lahti. Harjoittelupaik-koja etsitään nyt Tampereen kau-pungin yksiköistä ensi vuodelle.

8 VILKKU 8 / 2009

Tampereen kaupungin yksiköillä on nyt mahdollisuus auttaa syrjäytymis-

vaarassa olevia maahanmuuttajia tarjo-amalla heille kotouttavia työharjoittelu-paikkoja. Työllisyydenhoidon palveluyksik-kö järjestää kotoutettaville ja työttömille maahanmuuttajille työharjoittelua, työ-elämävalmennusta tai työmarkkinatuki-harjoittelua kaupungin organisaatiossa.

Verkostokoordinaattori Abdulkadir Hashi työllisyydenhoidon palveluyksikös-tä hoitaa maahanmuuttajien työharjoit-teluun liittyviä käytännön asioita. Hän on niin harjoittelijan kuin työnantajan tuke-na. Palvelu on työtä tarjoavalle yksikölle maksutonta ja harjoittelijan ohjauksesta maksetaan korvaus.

Nelivuotinen maahanmuuttajien työ-harjoitteluprojekti on Tampereen kaupun-gin rahoittama. Hashin mukaan työhar-joitteluun haluavia on runsaasti. Tavoite on ensi vuonna saada harjoittelupaikat ainakin 35 maahanmuuttajalle.

– Viime kuukausien aikana myös maahanmuuttajien työttömyys on lisään-tynyt vauhdilla taloudellisen taantuman takia. Tämän vuoksi maahanmuuttajilla on entistä suurempi vaara pudota yhteis-kunnan raiteilta ja syrjäytyminen lisään-tyy, Hashi kertoo.

Työharjoittelupaikkoja etsitään ensi-sijaisesti Tampereella asuville kotouttaviin toimenpiteisiin oikeutetuille maahan-muuttajille. Harjoitteluaika voidaan sopia

työtehtävien mukaan. Suosi-tus on, että rupeama olisi ainakin kolmen kuukauden pituinen.

– Tavoitteenamme on edistää kulttuurien välisen tietoisuuden lisäämistä ja tarjota mahdollisuus kau-pungin eri yksiköille saada maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä palvelutehtä-viin. Samalla yksikkö hyötyy saaden lisää käsiä toimintaansa – maksutta, Hashi painottaa.

Hän on sitä mieltä, että nimenomaan tekemällä oppii niin työstä, ihmisistä ja suomalaisesta työkulttuurista. Työharjoit-telu aktivoi ja valmentaa maahanmuutta-jaa monipuolisesti.

– Parhaassa tapauksessa työharjoit-telu tukee harjoittelijoiden rohkeutta ja itsevarmuutta. Harjoittelun aikana heillä on mahdollisuus luoda itselleen verkos-toja ja löytää työpaikka. Me haluamme heistä veronmaksajia, Hashi sanoo.

Paitsi että Hashi tukee maahanmuut-tajia hän antaa myös työpaikoille maksu-tonta monikulttuurista koulutusta pereh-dytystaitojen ja työntekijän ohjaamisen kehittämiseksi.

Lisätietoja: verkostokoordinaattori Hashi Abdulkadir, abdulkadir.hashi@tampere.fi tai p. 040 800 4952 (sis. 32585).

Maahanmuuttajille etsitään harjoittelupaikkoja

TEKSTI RAIJA L INDELL

Somaliasta kotoisin oleva Osman Cisman (oik.) on työharjoittelussa sote- talossa ja ulkomaalais-toimistossa. Hän tekee erilaisia avustavia tehtä-viä vahtimestarin tukena lamppujen vaihdosta lukkojen ja laitteiden korjailuun. Juuri auto-keikalle lähdössä olevan Alin kanssa juttelemassa verkostokoordinaattori Abdulkadir Hashi.

Lisäksi Facebookiin on perustettu harjoitteli-joille oma ryhmä verkostoitumisen vauhdit-tamiseksi.

Ryhmäpäivillä on tarkoitus yhteisen te-kemisen kautta oppia työ- ja siviilielämässä tarvittavia taitoja. Lähes jokaisella nuorella on joskus jäänyt joku koulu syystä tai toisesta kesken, joten koulumaisuutta pyritään Riina Hiipakka-Lahden mukaan välttämään.

– Olemme keskustelleet esimerkiksi opis-kelumahdollisuuksista, talouden hallinnasta ja työnhakutaidoista. Asiapitoisen tiedon vastapainoksi olemme käyneet luontoretkel-lä, keilaamassa ja kokanneet yhdessä. Ryh-mätoiminnalla pyritään myös harjoittamaan ilmaisutaitoja ja rohkaisemaan osallistujia arkipäiväistenkin asioiden omatoimiseen hoitamiseen. Ohjaussuhde on tiivis, jotta ke-nenkään ei tarvitse pelätä ohjaajien puoleen kääntymistä pulmatilanteissa.

Positiivista kokemusta hakemassaItätuulen päiväkodissa riittää Emilia Kaltille tekemistä, kun lapsia puetaan, puuhataan yh-dessä, askarrellaan, tarjoillaan aamupalaa ja vahditaan vauhdikkaita tenavia. Viivi Kakko puolestaan toimii Raholan koululla iltapäivä-kerhossa ja kouluavustajana. Olli Jantusen työsarkaan Henkilöstökassassa kuuluu pää-asiassa asiakaspalvelu eli muun muassa ra-han nosto ja talletus.

Kolmikko aloitti harjoittelunsa verkos-totyöpajan ensimmäisessä ryhmässä viime elokuussa. Nuoret ovat yhtä mieltä työkoke-muksen kerryttämisen hyödyllisyydestä. Työ-paikoilla heidät on otettu lämpimästi vastaan. Annetut työtehtävätkin ovat osoittautuneet sopivan haastaviksi ja antoisiksi.

– Työkaverit ovat loistavia, tehtävät ovat monipuolisia ja työpaikan henki on kaikin puolin lämmin ja iloinen, Emilia, Viivi ja Olli kehuvat kuin yhdestä suusta.

Erityisen mieltyneitä harjoittelijat ovat verkostotyöpajan ryhmähenkisyyteen. Ryh-mätapaamisissa on helppo keskustella tois-ten nuorten kanssa, vaihtaa kuulumisia ja samalla oppii paljon myös muiden työ-paikoista. Informaatio kulkee netin kautta sujuvasti ryhmän kesken, ja sitäkin kaut-ta harjoittelijat voivat tukeutua toisiinsa.Nuorilla siintää jo tulevaisuudensuunnitel-missa työnhaku harjoittelupaikassa tutuksi tulleilta aloilta. Alan koulutuksen hankki-minen on myös yhtenä varteenotettavana toiveena.

9VILKKU 8 / 2009

Jaana Soinia motivoi omassa työssään sen monipuolisuus. Vaikka kliseiseltä kuulostaa-

kin viestintäpäällikön työ on vaihtelevaa ja juuri siksi Jaanan mielestä mielenkiintoista ja vireää. Tärkeää on, että työ on ihmisten kanssa yhdessä tekemistä, vaikkakin usein tietokoneen välityk-sellä. Kokonaisuuksien miettiminen ja niistä yksi-tyiskohtiin eteneminen on Jaanalle ominaista.

– Saan organisoida, koordinoida, kehittää ja suunnitella. Työssäni on konkreettista vääntöä. Suunnittelun ja koordinoinnin lisäksi teen muun muassa tiedotteita ja julkaisuja, markkinoin ja mainostan, päivitän nettiä sekä osallistun joh-toryhmätyöskentelyyn.

Viestintäpäällikön työssä Jaana painottaa jatkuvaa luotaamista: pitää tietää kaikesta suu-rin piirtein jotakin.

– Se pitää vireessä, kun työssä tulee jatkuvasti uutta vastaan ja asioita on otettava ”haltuun”.

Jaanan mukaan viestin-täihmisten tulisikin ”istua” tiedonlähteillä ja oltava mukana jo asioiden valmis-

Viestintää ei tehdä päähänpistosta

Viestintäpäällikkö Jaana Soini aloitti tiedottajan uransa kuvassa takana olevassa Frenckellissä.

TEKSTI RAIJA L INDELL

VIEST INNÄN AMMATTILA ISET

RA

IJA

LIN

DE

LL

toi Jaana Soinin työpäiviin uudenlaiset kuviot. Tampereen kaupungin lukiot ja ammattiopistot yhdistettiin saman organisaation alaisuuteen ja esimiehet vaihtuivat.

– Tykkään muutoksista, näen ne mahdolli-suuksina. Muutos toi mukanaan sen, että näkö-kulmat muuttuivat ja viestintää tehdään hyvin tavoitteellisesti, suunnitelmallisesti ja järkevästi kokonaisuutena.

Jaanan työvuotta ohjaa vuosittain uudis-tettava viestintäohje, markkinointisuunnitelma, vuosikohtaiset projektisuunnitelmat, aikataulu-tukset, graafiset ohjeet, budjetti ja kaupungin viestintäohje.

– Mitään ei viestinnässä tehdä päähänpis-tosta, vaan tekemisen tulee olla linjassa strate-gisten painopisteiden ja organisaation tavoittei-den kanssa. Toteutan työssäni kaupungin uutta strategiaa: viestintämme tukee muun muassa sitä, että Tampere olisi elinvoimainen ja kilpai-lukykyinen paikka sekä korkeatasoisen koulu-tuksen ja tutkimuksen keskittymä.

Jaanan mukaan kaikelle toiminnalle tuo tu-kevan pohjan se, että toimitaan suunnitelmalli-sesti ja työtä tehdään tavoitteellisesti.

– Ei siis sählätä eikä tuhlata.

Avainsanana asiakaslähtöisyysViestinnässä ja tiedottamisessa on tärkeää, että myös esimiehet näkevät viestinnän merkityksen ja tärkeyden ja tukevat työtä. Kaikki organisaa-tion toiminta on omalla tavallaan viestintää. Ja parasta viestintää on se, että organisaatio tekee oikeita asioita, toimii kuten viestii ja viestit pe-rustuvat totuuteen.

Jaana Soini on sitä mieltä, että asiakas-lähtöistä viestintää ja markkinointia tehtäessä viestinnän ammattilainen olisi otettava mukaan asiaan jo suunnitteluvaiheessa, jotta viestintä onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla.

– Kovin yleistähän on, että tiedottajien viestinnän ja markkinoinnin osaamista ei osata hyödyntää. Usein meidät hälytetään vasta sam-muttamaan niitä tulipaloja. Profiiliamme tällä saralla pitäisi nostaa. Onneksi minulla on vies-tintää ymmärtäviä esimiehiä!

Viestintäpäällikkö Jaana Soinin lempilapsi on sisäinen tiedotus.

– Sitä en väsy toistamaan, että asioista on tiedotettava jo valmisteluvaiheessa ja ensin sisäisesti ja vasta sitten organisaation ulkopuo-lelle eikä toisinpäin. Asioiden ei saisi tulla tie-doksi puskista tai kiertää kummallisina huhuina, koska tällöin tulee vaikutelma, ettei ihmisistä välitetä.

telussa katsomassa asiaa tiedottamisen näkö-kulmasta.

Jaana Soinin työpäivät vierähtävät vilkkaasti toisen asteen koulutuksen hallinto- ja palvelu-yksikössä viestintäpäällikkönä. Tamperelaiset lukiot ja ammattiopisto antavat tiiviisiin työpäi-viin sisällön. Jaana tuli vuonna 1995 kaupungin palvelukseen tiedotussihteeriksi ympäristö-puolelle, josta tie johti lopulta koulutuspuolen viestintään.

Aikanaan Jaanan ammatinvalintaan vai-kuttivat enemmän perheestä johtuvat realiteetit kuin oma määrätietoinen päätös. Vapaa-aika-naan Jaana on edelleen aktiivinen opiskelija: hän päivittää osaamistaan viestinnän saralla ja opiskelee työn ohessa yhteisöviestintää Jy-väskylän yliopistossa. Jäljellejäävä vapaa-aika

kuluu sukkelaan uusperheen arjen pyö-rityksessä.

Muutoksista uutta virtaaTöissä tapahtunut organi-saatiouudistus vuonna 2008

Jaanan viestintävinkki:

Organisaation parasta viestintää on se, että tehdään

oikeita eikä vääriä asioita.

10 VILKKU 8 / 2009

TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN KUVAT SUSANNA LYLY

Itämaisen tanssin sanotaan olevan yksi maa-ilman kauneimmista tanssilajeista. Kaupun-

gin henkilöstökin on harrastanut vatsatanssia omassa ryhmässään jo toistakymmentä vuotta. Ryhmä kokoontuu tiistai-iltaisin Tammelan pal-velukeskukseen lumoavan musiikin vietäväksi. Ohjaaja Maarit Roihuvuon opastuksella tutuk-si ovat tulleet erilaiset tanssityylit kuten baladit, fuusiotanssit, mustalaistanssit ja kansantanssit.

Maarit Roihuvuo on opettanut kaupungin tanssiryhmää kymmenisen vuotta.

Itämaisen tanssin lumo

– Tunneilla emme tähtää ammattilais-tasoon, vaan tavoitteena on mukava harrastus. Vaikka ryhmässä on pitkään tanssineitakin, saa tänne tulla aloittelijakin, ja voi käydä ihan ko-keilemassakin lajia. Alussa treenaamme ihan perustekniikkaa ja lisäksi harjoittelemme hel-pohkoja tanssikoreografioita. Itämainen tanssi sopii kaikenikäisille ja -kokoisille. Asuksi käyvät rennot jumppavaatteet ja tossut. Huivi lanteilla auttaa hahmottamaan lantion liikkeet, Maarit Roihuvuo kertoo.

Viehkeät käsien asennot ja liikkeet kuuluvat vatsa-tanssiin. Ohjaaja Maarit

Roihuvuo,Satu Vuorinen ja Marja Äikiä kokeilevat

yhtä itämaiselle tanssille tyypillistä kasvoja kehystävää

käsien asentoa.

11

ei haihdu

VILKKU 8 / 2009

Marja-Liisa Tanhua on pitkän linjan tans-siharrastaja, kaupungin ryhmään hän kotiutui muutama vuosi sitten. Sanavalmis tanssijatar on yksi ryhmän ilopillereistä.

– Itämaisen tanssin aloitin 14–15 vuotta sitten, mutta välillä on ollut taukoja. Tanssi tuo hyvää mieltä ja terveyttä, koska se parantaa selän ja keskivartalon liikkuvuutta. Liikkeet ja musiikki sekä ihana ohjaaja ja innostunut ryh-mä antavat hyvän mielen. Vaikka tanssitunnille tulee joskus hieman väsyneenä, piristyy muiden innostuksesta, Marja-Liisa listaa tanssiharras-tuksensa hyviä puolia.

– Koreografian seuraaminen kehittää muis-tia, hän lisää vielä.

Arja Antila on harrastanut itämaista tans-sia kaupungin ryhmässä kolme ja puoli vuotta.

– Kipinä taisi tulla sisäisessä postissa Äi-kiän Marjalta kutsuna tunnille, hän muistelee.

Arja Antilalle tanssi tuo hyvää kuntoa, not-keutta, itsetuntemusta, itsevarmuutta sekä hy-vää mieltä ja iloa silmälle.

– Tanssiryhmän yhteenkuuluvaisuus on li-sääntynyt vuosien myötä. Ryhmä on tanssikau-den päätteeksi pitänyt nyyttikestit Marja-Liisan kotona ja esiintynyt silloin tällöin muun muassa kaupungin henkilöstöpäivässä ja moottoripyörä-kerhon 30-vuotisjuhlassa, Arja kertoo.

Kyse kehon hallinnastaPitkään itämaista tanssia harrastanut Tuija Hir-vinen on ryhmän uusimpia harrastajia.

– Itämaisessa tanssissa on kyse kehon ko-konaisvaltaisesta hallinnasta, liikkeen yhdistä-misestä musiikkiin sekä yhdessä olosta. Kaiken lisäksi saa pukeutua kauniisti ja käyttää helyjä-kin, Tuija Hirvinen kiteyttää.

Vatsatanssin suosio oli suurimmillaan 1990- luvulla. Maarit Roihuvuon mukaan laji on kuitenkin pitänyt hyvin pintansa uusien tanssila-jien rynnistyksestä huolimatta. Lumoava musiik-ki, tanssin rikas ja naisellinen liikekieli sekä eri tanssityylien moninaisuus ovat itämaisen tanssin vahvuuksia. Maarit Roihuvuon mielestä itämai-seen tanssiin liitetty salamyhkäisyys- ja erotiik-kaleima on jo hälventynyt vuosien myötä.

– Toki flirtti voi olla tanssissa mausteena, hän toteaa.

– Itämaista musiikkia ei tulisi välttämättä kuunneltua kotona, mutta tanssitunnille se so-pii mainiosti. Kaupungin ryhmässä on sopivan rento meininki. Minua ei saisi aerobic-tunnille discomusiikin pauhinaan. Koulussa sain liikun-takammon, mutta löydettyäni itämaisen tanssin innostuin tanssin lisäksi muustakin liikunnasta.

Satu Vuorinen on ollut kaupungin ryhmäs-sä 2000-luvun alkupuolelta saakka.

– Liikkuvan työn takia käyn ryhmässä har-vakseltaan. Tärkeintä itämaisessa tanssissa on liikunnan ilo, tunnilla ei rehkitä veren maku suussa. Tehokasta liikuntaa tanssi on silti ja tukee erityisesti keskivartalon hallintaa. Ryh-mässä on aivan hulvattomia ja mahtavia naisia, Satu toteaa.

Tanssiryhmän kokoonkutsuja ja rahakirstun vartija Marja Äikiä aloitti ryhmässä 2000-luvun alkupuolella. Kunnon ja mielialan kohoaminen ovat hänelle tanssin tärkeimmät annit. Vuoro-työtä tekevän Marjan työkaveritkin ovat suh-tautuneet ymmärtävästi siihen, että tiistai-ilta on varattu itämaiselle tanssille.

– Ryhmässä näkee ihmisiä eri puolilta kau-punkiorganisaatiota, ja tanssin lomassa tulee välillä pistettyä kaupungin asioitakin kuntoon. Kaupungin pitäisikin tukea enemmän erilaisia harrastusryhmiä. Tällä hetkellä ryhmämme toi-minta on vaakalaudalla tilakysymyksen vuoksi, Marja harmittelee.

Itämaisen tanssin ryhmästä kiinnostuneet kaupungin työntekijät voivat olla yhteydessä Marjaan esimerkiksi sähköpostitse.

Myös Koukkuniemen työtekijöillä on oman itämaisen tanssin ryhmä. Myös se kokoontuu tiistaisin.

Satu Vuorinen, Sirpa Pakkanen, Tuija Hirvinen, Maarit Roihuvuo, Marja Äikiä, Arja Antila, Irja Mulari ja Marja-Liisa Tanhua harrastavat vatsatanssia.

12 VILKKU 8 / 2009

Timo Kääriä uskoo, että voimaharjoittelu sopii

psyykkisesti ja sosiaalisesti oireileville nuorille

Painoilla

rakennetaan kehoa,

mutta myös mielen

hallintaa.

13VILKKU 8 / 2009

Timo Kääriän olemuksesta näkee, että Kuu-sikon perhetukikeskuksen kuntosalin oveen

liimattu kannustus ”Pump hard” ei ole jäänyt hänelle teoriaksi. Kohta viisikymppisen vastaa-van ohjaajan kunnioitusta herättävä lihaksisto on kaukana keskivertomiehen kehosta.

Kun Timo pumppaa kuvaajan mallina muu-taman tiukan sarjan painojen kanssa, katsoja on vaikuttunut.

– Lihakset eivät ole itsetarkoitus. Kuusikon nuorille kuntosali tarjoaa mahdollisuuden itse-hillinnän kehittämiseen sekä oman kehon tun-temuksen ja hallinnan oppimiseen. Se kohen-taa myös keskittymiskykyä. Nämä ovat monelle psyykkisesti ja sosiaalisesti oireileville nuorille tärkeitä, itsetuntoa kehittäviä taitoja. Samalla on tietysti kyse kilvoittelusta omien rajojen kanssa, selvittää Kääriä.

Kuntosaliharjoittelu on yhteiskunnan pie-noiskuva. Jos haluaa mennä elämässään eteen-päin, on tehtävä töitä sen eteen.

Kääriä muistuttaa, että parhaassa tapaukses-sa nuori saa kuntosalilta elinikäisen kipinän liikun-nan harrastukseen. Hikisen salin ilmapiiri karkottaa murheet. Siellä voi purkaa paineita raudan kanssa.

Se tuo myös pitkäjänteisyyttä, sillä vain ko-valla työllä ja treenillä voi päästä tuloksiin.

– Välillä törmään kaupungilla meillä asu-neisiin nuoriin, jotka kertovat, että salilla käy-misestä on tullut elämäntapa. Se palkitsee ja rohkaisee. Moni jää koukkuun positiivisessa mielessä. Elämässä kun löytyy monia kielteisiä-kin riippuvuuksia.

Kääriällä on monia esimerkkejä kuntosalin merkityksestä psyykkisen tasapainonsa kanssa kampailevalle nuorelle tai hänen läheiselleen.

– Yksi niistä oli vakavan tragedian kokenut perhe. Traumaattisen tapahtuman jälkeen per-heen äiti purki pahaa oloaan nyrkkeilysäkkiin. Äidin psyykkinen tuska oli tilanteessa niin voi-makas, että konkreettinen fyysinen rasitus toi ainakin hetkeksi helpotusta pahaan oloon.

Kuntosali on Timon luomusKuusikon perhetukikeskuksen kuntosali on Timon luomus. Hän on hankkinut sen laitteet ja joitakin

jopa rakentanut itse. Osa on hankittu uutena, osa käytettynä. Hän myös vastaa siitä, että salin lait-teet ovat kunnossa.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Kääriä on ollut mukana rakentamassa kuntosalia.

– Kymenlaaksossa Pyhtäällä rakensin kave-rin kanssa kylmään kellariin pienen salin, kun olin 17-vuotias. Laitteet tehtiin romukaupasta hanki-tuista tavaroista. Sitten alettiin nostella hanskat kädessä ja pipa päässä. Siihen aikaan ei ollut juuri tarjolla kaupallisia saleja.

Kääriä muistaa, että vajavaiset olosuhteet eivät latistaneet intoa. Lähikaupunki Kotka oli kova voimailukaupunki. Sieltä tulivat myös esi-kuvat. Rauta joutui taipumaan kilo kilon jälkeen tavoitteelliselle nuorelle nostajalle.

– Siitä jäi kipinä. Vasta myöhemmin ymmär-sin, että kuntosalilla käynti on oiva keino pitää keho kunnossa. Samalla se on myös vahvaa mie-len huoltoa sillä ajatuksella, että mitä parempi kunto, sitä kestävämpi mieli.

Kääriä pelasi aikoinaan myös jalkapalloa, mutta painot veivät voiton.

– Kun edessäsi on kylmä tanko ja sata kiloa rautaa, olet yksin. Kukaan muu ei ota vastuuta eikä nosta sitä puolestasi.

Kääriä nostelee painoja yhä. Jos kiireet estä-vät säännölliset käynnit kuntosalilla, sen huomaa aina selän kunnon heikkenemisenä. Ihmissuh-detyötä tekevä kuormittuu myös psyykkisesti. Siksikin painojen kanssa punnertaminen on mer-kityksellistä. Se on oivaa vastapainoa vaativalle henkiselle työlle.

”Tuska on tuntohäiriö”Kuusikon salilla käy myös muita kaupungin työn-tekijöitä. Kuusikon nuoret eivät yksin saa käyt-tää salia, vaan valvojan pitää olla aina paikal-la. Kuntosalin seinillä on lajista kertovia kuvia ja anekdootteja, kuten ”Kipu on kivaa ja tuska tuntohäiriö. Kipu kasvattaa ja kärsivä kehittyy”. Kysehän on pitkälti huumorista, mutta ajatus on siinä, että kovalla työllä voi salilla sekä elämässä mennä eteenpäin.

Kuusikon kuntosalin ympärille on luotu jo-kavuotinen voimamieskilpailu, jossa asukkaat

kilpailevat suuren maailman tyyliin. Lajit on kui-tenkin rakennettu Kuusikon omaan malliin. Kau-pin metsän laidassa on ollut lajina myös auton vetäminen. Siinä Itä-Mersu eli Lada sai kyytiä.

Paikalla on ollut myös ulkopuolisia tähtivie-raita kilpailijoita kannustamassa.

– On hauskaa, että monet Kuusikon entiset nuoret tulevat seuraamaan kilpailuja ja kannus-tamaan nykyisiä kisaajia.

Yhteisessä kilvassakin on paljon kasvatuk-sellista. Jokainen on mukana omine puutteineen, jotka on pakko hyväksyä. Uskallus osallistua on periaatteessa jo voitto. Yhteishenki ja kaverin kannustaminen ovat tärkeitä.

Timo Kääriä sanoo, että suhtautuminen kun-tosaliharjoitteluun on ajan saatossa muuttunut.

– Se ei ole enää barbaarista luolamiestoi-mintaa, vaan arvostettu kuntoilumenetelmä.

Kaupungin osana kohta vuodenKuusikon perhetukikeskus toimii Kaupin metsän laidassa Pirkanmaan hoitokodin takana. Se tu-li osaksi Tampereen kaupungin palveluita, kun Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymä pu-rettiin viime vuoden vaihteessa. Vuonna 1987 alkujaan Kuusikon erityislastenkodiksi perustettu perhetukikeskus toimii kaupungin lastensuojelun alla. Sen seitsemän asiakaspaikan osastoyksikös-sä toteutetaan lasten sijaishuoltoa yhteistyössä perheiden kanssa.

Kuusikon palvelukokonaisuuteen kuuluvat myös lastensuojelun kotiutuspalvelut, intensiivi-työryhmä sekä ensi vuoden alussa toimintansa aloittava päiväosasto.

Kuusikon tulo osaksi kaupungin palveluita on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia ja uudenlaisia toiminnallisia rakenteita. Kuusikko on nyt verkostoitunut laajemmin lastensuojelun muiden tekijöiden kanssa.

– Kaikesta huolimatta perustyö on samaa kuin reilu parikymmentä vuotta sitten kun aloitin. Se on haastavaa ihmissuhdetyötä, jossa kohda-taan vaikeissa elämäntilanteissa eläviä nuoria ja heidän perheitään. Toisaalta sosiaalityön perusta on se, että yritämme tehdä itsemme tarpeetto-maksi, sanoo Timo Kääriä.

Kuusikossa haetaan itsetuntoa myös saliltaTEKSTI MATTI WACKLIN KUVA SUSANNA LYLY

VILKKU 8 / 200914 VILKKU 8 / 200914

TARMO TOUHUNEN

TEKSTI RAIJA L INDELL

Kurssilta potkua painon pudotukseen

Lihominen pysähtyi ja laihduin-kin 3–4 kiloa. En halua olla mi-

kään rantapallo. Sairaan hyvä kurs-si, kertoo päivätoimintakeskus Pel-lavan ohjaaja Valtteri Sipiläinen painonhallintaryhmässä saamistaan kokemuksista.

Sipiläinen osallistui Tullinkul-man työterveyden järjestämään pai-nonhallinnan ryhmätoimintaan, sillä hän halusi saada kolesteroliarvonsa kuriin ja ehkäistä sukurasituksena olevan diabeteksen puhkeamista.

– Havahduin kurssilla siihen, kuinka pienillä asioilla voi pysäyttää lihomisen ja vieläpä laihtua. Eniten eli 90 prosenttia vaikuttavat ruoka-valio ja annoskoko. Eikä laihtumisen tarvitse olla pelkkää porkkanan pu-remista, muutaman oluen voi ottaa, mutta ei kannata ottaa kerralla ko-ko mäyräkoiraa.

– Elämäntapaa kannattaa muut-taa vähitellen ihan pienillä jutuil la ja toki juhliakin saa ja pitää, Sipiläinen kertoo elämäntaparemontistaan, johon nykyään kuuluu aamupala, ettei lounaalla tarvitse ahmia.

Sipiläisen mielestä oikean tie-don saaminen ja ryhmässä koke-musten jakaminen ja peilaaminen

olivat painonhallintakurssin par-haita puolia.

Tullinkulman työterveys jär-jes tää painon alentamista ja pysy-vää painon hallintaa tavoittele-vaa ryhmätoimintaa kaupungin työntekijöil le. Joulun jälkeen on alkamassa uusia kursseja. Ryhmään pääsee mukaan, jos BMI on yli 28 ja on terveysriskiä aiheuttavaa ylipai-noa sekä esimerkiksi uhka sairastua II tyypin diabetekseen.

Tietoa ja ryhmän tukea– Painonhallinnan kurssilla keskus-tellaan ja vaihdetaan kokemuksia. Kurssin ohjelma koostuu tietoteo-riasta ja käytännön vinkeistä, kertoo yksi ryhmän vetäjistä, työterveys-hoitaja Elina Salminen.

Toisen samassa asemassa ole van kanssa on luontevaa jakaa omia ko-kemuksiaan. Moni on yrittä nyt yksin laihduttaa saamatta pysyviä tuloksia.

Painonhallinnan ryhmiä vetävät työterveyshoitaja ja työfysiotera-peutti. Oman alansa asiantuntijana mukana on myös työterveyspsyko-logi. Esimerkiksi työfysioterapeutti kertoo liikunnan merkityksestä pai-nonhallinnassa ja terveyden ylläpi-

tämisessä. Ryhmät tutustuvat myös erilaisiin liikuntamuotoihin, joista haetaan itselle arkeen sopivinta tapaa liikkua.

Työterveyshoitajan kanssa ryh-mä käy muun muassa ruokakaupas-sa tutkimassa, mitkä tarjolla olevis-ta elintarvikkeista ovat terveellisiä ja miten pakkauksiin merkittyjä tietoja voi hyödyntää oman ruoka-valion suunnittelussa ja aterian ener giamäärän laskemisessa.

– Opettelemme näin tekemään oikeita, terveellisiä valintoja. Laihtu-miseen ei ole mitään ihmekeinoja. Aterioiden sisältö, monipuolisuus, määrä ja rytmitys ovat tärkeitä teki-jöitä. Pienetkin muutokset johtavat pitkällä aikavälillä terveellisempään suuntaan ja paino laskee, Salminen kertoo.

Hänen mukaansa moni ryhmä-läinen ihmettelee, että saakin oikeas-taan syödä enemmän kuin aikai-semmin. Kunhan valinnat ovat oi-keita, paino laskee.

– Eikä se maailma siihen kaa-du, jos joskus hieman herkuttelee.

Ryhmissä on saatu hyviä tulok sia ai-kaan: osanottajien painon nou su on py-sähtynyt ja joillakin paino on laskenut.

– Kun painon nousu saadaan pysähtymään, se on jo iso saavu-tus. Ja esimerkiksi 5–10 prosentin painon pudotuksella voi olla merkit-tävä vaikutus muun muassa veren rasva-arvoihin ja verensokeriin.

Salmisen mukaan ryhmästä saa parhaiten kannustusta, kun on itse motivoitunut asiasta ja sitoutunut käymään ryhmän kokoontumisissa.

Painonhallinnan ryhmät ko-koontuvat työterveyshuollon tiloissa osoitteessa Hammareeninkatu 5.

Seuraava ryhmä alkaa kokoon-tua tammi–helmikuussa. Ryhmä kokoontuu kaikkiaan 10 kertaa, noin kahden viikon välein. Osallis-tumismaksun maksaa työnantaja työterveystoimintana, mutta työn-tekijän on ensin varmistettava esi-mieheltään mahdollisuus osallistua ryhmään.

Lisätietoja: työterveyshoitaja Elina Salminen p. 040 7673798 tai Loora > Työterveys ja hyvinvointi > Tullinkulman työterveys

15VILKKU 8 / 2009

KI ITOKSIA

Tampereen kaupunki on selvinnyt hyvin sikainfluenssarokotuksis-taan ja saanut järjestelyistä ja hoitohenkilökunnan työstä jopa

kiitosta. Päälinjaus siitä, että rokotuksia järjestetään mahdollisim-man monessa paikassa, osoittautui onnistuneeksi ratkaisuksi. Näin vältyttiin ulkonakin kiemurtelevilta pitkiltä rokotusjonoilta, joilla moni muu kaupunki niitti kyseenalaista kunniaa.

Tampereen, kuten monen muunkin paikkakunnan rokotusjär-jestelyjä on vaikeuttanut se, että rokotteet ovat saapuneet pienissä erissä. Tämän vuoksi ei esimerkiksi massarokotuksia olisi voitu käy-tännössä järjestää.

Kaupungin rokotusjärjestelyistä vastaa pieni työryhmä, jota joh-taa suunnittelupäällikkö Jari Ahvenainen. Ryhmä on kokoontunut kerran viikossa ja muuten pitänyt tiiviisti yhteyttä sähköpostin ja puhelimen välityksellä. Ryhmä on sopinut yhteisistä linjauksista ja vastannut tiedotuksesta. Käytännössä tiedotusta on hoidettu vies-tintäyksikössä. Sen työpanos on saanut tunnustusta valtakunnan medioita myöten.

OikaisuViime lehdessä kerrottiin maanrakentajakoulutuksesta. Jutussa oli nimi-virhe. Koulutuskokemuksistaan kertoi panostaja Pertti Toivio.

Sikainfluenssarokotukset onnistuneet Tampereen-mallilla

Tampereen kaupunki on saanut sikainfluenssa-rokotuksien järjestelyistä ja hoitohenkilökunnan työstä kiitosta.

Lämmin kiitos kaikille teille, joiden kanssa olemme vuosien varrella saaneet yhdessä tehdä työtä ja jakaa kokemuksia!Hevonenki hengähtävi matkan pitkän mentyänsä,rautanenki raukeavi kesäheinän lyötyänsä,vetonenki vierähtävi joen polvet juostuansa, tulonenki tuikahtavi yön pitkän palettuansa;niin miks’ en minäi väsyisi, miks’ en heikko hengähtäisiillan pitkiltä iloilta,

päivänlaskun laulannoilta?KanteletarRitva Jarmas Tuula Mustonen

Timo Vuokivi kiittää Kaarilan koulun väkeä hienosta eläkeläksiäisjuhlasta.Toivotan kaikille työniloa!

Siirryin 1.12. 2009 eläkkeelle enkä millään ehtinyt hyvästellä kaikkia miellyttäviä ihmisiä, joihin olen työssäni tutustunut.Aulis ”Ali” Yli-Sirniö

ammatillinen opettajankoulutus (60 op)

antaa pedagogisen pätevyyden toimia opettajana eri kouluasteilla. Koulutus toteutetaan monimuotoisesti työn ohessa. Koulutus kestää 1,5 tai 2 vuotta. Tampereen lisäksi koulutus järjestetään Kokkolassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Porissa ja Seinäjoella. Koulutus alkaa elokuussa 2010.

lisätietoa koulutuksestaSuunnittelija Eeva Manni, p. 050 570 2068Koordinaattori Paula Larvala, p. 050 330 6923

etunimi.sukunimi@tamk.fi

sinustako ammatillinen

opettaja tai ammatillinen

erityisopettaja?

ammatillinen erityisopettajankoulutus (60 op)

on opettajankoulutuksen suorittaneille, ammatillisina eri-tyisopettajina toimiville tai erityisopetuksen tehtäviin aikoville tarkoitettua jatkokoulutusta. Koulutus antaa pä-tevyyden erityisopetuksen tehtäviin ammatillisessa koulu-tuksessa. Koulutus kestää 1,5 v. Koulutus toteutetaan Tampereella ja se alkaa elokuussa 2010.

lisätietoa koulutuksestaSuunnittelija Maiju Ketko, p. 040 801 2593 Koordinaattori Irmeli Vesterinen, p. 050 541 5697

etunimi.sukunimi@tamk.fi

Ammatillinen opettajakorkeakouluKuntokatu 333520 Tamperewww.tamk.fi/taokktaokk@tamk.fi

Hakuaika koulutuksiin 7.–29.1.2010Hakulomake ja lisätietoa www.opekorkeahaku.f i

The Sound of Music valloittaa Tampere-talon

Tammikuussa Tampere-talossa esitettävä musikaaliklassikko The Sound of Music

on ylittänyt kaikki odotukset huikealla lipun-myynnillään. Tähän mennessä lippunsa on os-tanut tai varannut jo yli 16 000 katsojaa, mi-kä on talon historiassa suurin koskaan yhteen tuotantoon myytyjen lippujen määrä.

Suuresta kysynnästä johtuen musikaalista on saatu järjestettyä lisäesitys, joka nähdään sunnuntaina 17. tammikuuta kello 18. Lipun-myynti on Tampere-talon lipputoimistossa ja Lippupisteessä.

Maailman rakastetuin musikaali saa ensi-iltansa Tampere-talon suurella näyttämöl lä 9.1.2010 ja esitykset jatkuvat 24.1. asti. Koko perheen lämminhenkinen musiikkiteatterik-lassikko toteutetaan tamperelaisin ammatti-laisvoimin. Ennennäkemättömässä yhteistyö-tuotannossa Tampereen Komediateatteri ja Tampere-talo yhdistävät voimansa huippuluo-kan esiintyjien kanssa, päärooleissa loistavat Maria Lund ja Jukka Leisti.

Muissa rooleissa nähdään muun muassa Ilmari Saarelainen, Laura Jurkka/Leena Rousti, Anu Raipia ja Heikki Railevirta.

Richard Rodgersin säveltämän menes-tysmusikaalin ohjaa Tampereen Komediateat-terin teatterinjohtaja Panu Raipia ja kama ri-

orkesteri Tampere Chamberia johtaa kapel-limestari Kimmo Tullila. Klassikkoteoksen lavastaa tshekkiläinen Daniel Dvorák, pu-vut suunnittelee Elina Vättö ja koreografian Elina Jakowleva. Tuotannon laulukoordi-naattorina toimii Jussi Kauranen. Trappin perheen neuvokkaan lapsikatraan esittäjät valittiin avoimella haulla, jonka kautta löytyi-kin joukko loistavia nuoria laulavia näytteli-jälahjakkuuksia.

Esitys on täynnä musikaalimaailman hit-tikappaleita. Jo 50 vuotta ovat yleisöä ympäri

maailmaa ihastuttaneet Richard Rodgersin ja Oscar Hammerstein II:n luomat kaikkien tuntemat laulut kuten Kun vuorille käyn, Do-Re-Mi ja Edelweiss. Broadway-musikaalina (1959) teos keräsi kahdeksan Tony-palkintoa ja Julie Andrewsiin henkilöitynyt elokuva (1965) sai viisi Oscar-palkintoa.

Musikaalin valmistumista voi seurata osoitteessa www.thesoundofmusic.fi. Si-vustolta löytyy tekijöiden blogeja, linkkejä ja taustatietoa esityksestä.

The Sound of Musicissa esiintyvät muun muassa Jukka Leisti Trappin perheen isänä sekä joukko nuoria laulavia näyttelijälahjakkuuksia perheen lapsina.

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Tammelan palvelukeskuksen aulassa on ”joulukortti” kaikille palvelukeskuksen asiakkaille. Vitriineissä olevat joulumaailmat ovat Silta-valmennusyhdistyksen taitopajalaisten luomuksia.